Oikeussosiologia 2:Oikeussosiologia ja sen suhde

oikeustieteeseenKaijus Ervasti

Oikeussosiologian määritelmä

Oikeussosiologia voidaan määritellä tutkimussuuntaukseksi, jossa tutkitaan oikeudellisten käytäntöjen, instituutioiden, oikeudellista doktriinin ja niihin liittyvän yhteiskunnallisen kontekstin välisiä suhteita.

Oikeussosiologia Suomessa Suomessa heikko oikeussosiologisen tutkimuksen

perinne Suurelta osin tutkimus keskittynyt

sektoritutkimukseen eli OPTL:een Oikeussosiologiaa lähellä olevia tutkimusaloja:

oikeuspoliittinen tutkimus, kriminologia ja kriminaalipoliittinen tutkimus, oikeushistoria, oikeusantropologia, oikeustilastotiede, oikeustaloustiede

Suomesta puuttuu oikeussosiologinen ja kriminologinen peruskoulutus

Kriminologia ja oikeussosiologia monitieteisiä aloja, joissa monia suuntauksia

Oikeussosiologian tehtävät ja piirteet Tehtävänä kehittää yleisiä teorioita, jotka

selittävät oikeuteen liittyviä sosiaalisia prosesseja

Tehtävänä oikeudellisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden ja niiden keskinäisten suhteiden empiirinen analyysi

Keskeistä ilmiöiden syiden ja seurausten selittäminen tai oikeudellisten ilmiöiden ymmärtäminen

Käytetään hyväksi yhteiskuntatieteiden metodeja ja teorioita

Oikeutta ei ole rajattu vain virallisoikeuteen, eikä sitouduta oikeudellisiin käsitteisiin

Oikeussosiologian tutkimuskohteet Lainsäädännön syntyprosessi, valmistelu

ja lakien vaikutukset Oikeudelliset instituutiot Lakien soveltaminen Juristiprofessio ja muut oikeudelliset

toimijat Oikeus ideologiana/oikeuskulttuuri Kansalaiset ja oikeusjärjestys Oikeusolot ja rikollisuus yhteiskunnassa

Mitä hyötyä juristeille on oikeussosiologiasta ja empiriasta?

Kuuluu tieteelliseen yleissivistykseen Antaa metodologisia valmiuksia opinnäytteiden

tekoon Tutkimuksessa korostuu yhä enemmän

monitieteisyys Laajentaa näkemystä oikeudesta Auttaa kontekstualisoimaan asioita ja

ymmärtämään oikeutta yhteiskunnassa Antaa valmiuksia käytännön työntekoon

(hallinnossa, yrityksissä, lainvalmistelussa, tuomioistuinyhteydessä)

Etenkin hallinnossa arviointitutkimuksen käyttö lisääntynyt runsaasti

Arviointitutkimus Arviointitutkimus on yhteiskuntatieteellisen

tutkimuksen menetelmien systemaattista soveltamista arvioitaessa uudistuksia ja ohjelmia

Arvottaminen erottaa arvioinnin ja arviointitutkimuksen muusta yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta

Tutkimuksessa kuvataan uudistusten vaikutukset ja arvioidaan niitä suhteessa annettuihin kriteereihin

Arviointitutkimusta tehdään erilaisista teoreettisista ja metodologisista lähtökohdista

Arviointitutkimuksen hyödynnettävyys? Arviointitutkimuksen luotettavuus ja

puolueettomuus?

Arviointitutkimuksen lisääntymisen syitä

Uudessa tulosohjausjärjestelmässä arviointitiedon merkitys on korostunut

Hallinnon kansainvälistyminen Päätöksentekijät aiempaa kiinnostuneempia

arviointitiedon hyväksikäytöstä Yhteiskuntatieteet professionalisoituneet, hallinto

ja politiikka tieteellistynyt ja asiantuntijavalta kasvanut

Kehitystä on kuvattu puhumalla vaikuttavuusyhteiskunnasta

Empiirisen tiedon käyttötavat

Kyky tunnistaa empiirisen tiedon tarve Kyky ymmärtää empiiristä tietoa Kyky käsitellä empiiristä tietoa Kyky hankkia empiiristä tietoa Kyky tuottaa empiiristä tietoa Kyky tehdä empiiristä tutkimusta

Oikeussosiologian suhde oikeustieteeseen

Oikeusdogmatiikan ja oikeussosiologian välinen suhde

Oikeusdogmatiikka OikeussosiologiaKohde Säännöt Käyttäytyminen,

käytännöt, merkitykset, puhetavat

Näkökulma Osallistujan TarkkailijanLähtökohta Tekstihermeneutiikka Yhteiskuntatieteen

metoditMenetelmä Tulkinta ja

systematisointiEmpiirisen aineiston analyysi

Lähestymistapa

Oikeus autonomisena järjestelmänä

Oikeus yht.kunnallisessa kontekstissa

Oikeus Formaali oikeus Formaali ja informaali oikeus

Tavoite Koherenssi Selittäminen, ymmärtäminen

Onko oikeus- ja yhteiskuntatieteillä yhteyttä?

Riippuu siitä, miten oikeustieteet ja yhteiskuntatieteet konstruoidaan

Riippuu siitä, miten oikeus ja yhteiskunta konstruoidaan

Riippuu siitä, miten konstruoidaan oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde

Oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde

Oikeus autonomisena järjestelmänä: oikeus ymmärrettävä sen omista lähtökohdista riippumatta sosiaalisesta kontekstista

Oikeuden ja yhteiskunnan välinen suhde interaktiivinen: erillisiä ilmiöitä, jotka vuorovaikutussuhteessa

Oikeus ja yhteiskunta homologisia: kietoutuneet toisiinsa

Juristien suhde empiiriseen tietoon

Perinteisessä oikeustieteessäkin käytetään todellisuutta koskevaa tietoa hyväksi. Usein se ei tapahdu tiedostetusti ja systemaattisesti.

Juristit pitävät usein todellisuutta koskevaa tietoa liian ongelmattomana.

Esitetään usein väitteitä todellisuudesta pohtimatta niitä kylliksi. Esimerkit: riita-asiat, rikollisuus.

Vankiluvut ja tilastoitu rikollisuus Pohjoismaissa 1950-2000 (/100 000 as) (Lappi-Seppälä)

Vankiluku

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

1950

1954

1958

1962

1966

1970

1974

1978

1982

1986

1990

1994

1998

DEN

FIN

NOR

SWE

Rikoslakirikokset

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

1950

1954

1958

1962

1966

1970

1974

1978

1982

1986

1990

1994

1998

DEN

FIN

NOR

SWE

Riita-asioiden määrät alioikeuksissa 1900-2010

1900

1905

1910

1915

1920

1925

1930

1935

1940

1945

1950

1955

1960

1965

1970

1975

1980

1985

1990

1995

2000

2005

2010

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

350000

Riita-asiat maksamismääräykset Suullinen Kirjallinen

Oikeuden ulottuvuudet

Faktat

Normit

Arvot

Oikeuden ulottuvuudet: esimerkkinä tuomioistuintutkimus

Empiirinen tutkimustuomioistuinten

toiminnasta

Lainopillinen prosessioikeudellinen tutkimus

Kansalaisten oikeudensaanti-mahdollisuuksia

painottava tutkimus

Empiirinen tutkimus oikeustieteessä Empiiriselle oikeustutkimukselle on tarvetta niin

tieteen kuin käytännönkin näkökulmasta Myös lainoppi käyttää hyväkseen reaalimaailmaa

koskevaa tietoa Samassa tutkimuksessa voidaan käyttää hyväksi

sekä empiiristä lähestymistapaa että lainoppia Lainopin teoria käyttää hyväkseen

yhteiskuntatieteellistä tietoa Staattinen kuva oikeudesta ei ole riittävä

Empiirisen tiedon hyväksikäyttäminen oikeusdogmatiikassa

Tutkimuskohteen valinnassa ja tutkimusongelman määrittämisessä

Systematisoinnissa ja periaatteiden rakentamisessa

Tulkinnassa: yhteiskunnallisiin tiloihin viittaavissa kielen ilmaisuissa

(esim. bonus pater familias, hyvä kauppatapa) tulkintasuositusten tai ratkaisujen seurausten

arvioinnissa Yhdenmukaisen käytännön ja ennustettavuuden

ylläpitämisessä

Yhteiskuntatieteellinen näkökulma oikeuteen

Oikeuden yhteiskunnalliset lähestymistavat hylkäävät ajatuksen oikeudesta autonomisena järjestelmänä, jota voi tulkita vain sen omilla säännöillä

Myös oikeuden ulkopuoliset tekijät määrittävät soveltamista

Olemisen ja pitämisen välinen raja?

Empiirisen tiedon ja tutkimuksen käyttäminen

Todellisuutta koskevat väitteesi ja argumenttisi ovat vahvempia, jos pystyt perustelemaan ne empiirisellä tiedolla

Älä luota pelkästään omiin havaintoihin tai yleisiin käsityksiin

Ole kriittinen; selvitä, kuinka tieto on kerätty, analysoitu ja tulkittu

Käyttäessäsi tutkimuksessa ja kirjoituksissa empiiristä tietoa, mainitse lähde

Empiirinen tieto ja oikeustiede: tiivistelmä

Juristeilla liian ongelmaton suhtautuminen empiiriseen tietoon

Suomessa heikko empiirisen oikeustutkimuksen traditio

Empiiriselle oikeustutkimukselle on tarvetta niin tieteen kuin käytännönkin näkökulmasta

Kaikessa oikeutta koskevassa tutkimuksessa on myös empiirinen elementti