Oikeussosiologia 6: Tuomioistuinten

tuomitsemistoiminta

Kaijus Ervasti

Tuomioistuimet ja tuomioistuinten tehtävät

”Jokaisen tuomarin olisi tietyssä konkreet-tisessa tapauksessa jouduttava samaan lopputulokseen. Mutta me tiedämme, että tämä vaatimus on lähes yhtä mahdoton kuin vaatia, että jokaisen taiteilijan on maalattava täysin samanlainen taulu jostain maisema-kohteesta." (Nousiainen 1963)

Tuomioistuinsosiologisen tutkimuksen kohteita (1)

Oikeudensaantimahdollisuudet (access to justice) ja prosessikynnys

Oikeudellistuminen ja ”prosessitulva” Riitojen käsittely- ja ratkaisuvaihtoehdot

tuomioistuimissa ja muualla Asianosaisten menestyminen

oikeudenkäynnissä Tuomioistuimen roolit ja funktiot

Tuomioistuinsosiologisen tutkimuksen kohteita (2)

Riitojen syntyminen ja vääryyskokemusten muuntuminen oikeusriidoiksi

Ihmisten kokemukset tuomioistuimista ja luottamus oikeuslaitokseen

Oikeudellisen avun merkitys riidanratkaisussa

Tuomareiden sosiaalinen tausta ja sen merkitys tuomitsemiselle

Tuomioistuimet ja riidat osana oikeuskulttuuria

Käsitteellisiä lähtökohtia

Termit ”tuomioistuin”, ”tuomitseminen” ja ”oikeudenkäynti” eivät ole yksiselitteisiä

Tuomioistuimet voidaan määritellä kahdella tavalla: 1) joko kertomalla, mitä ne tekevät tai 2) määrittelemällä tuomioistuimeksi mikä tahansa instituutio, jolla on tietty rakenne

Yleensä tuomioistuin mielletään ”pieneksi” järjestelmäksi, jossa on kolme erillistä roolipelaajaa. Kaksi heistä on ”osapuolia” ja kolmas ”tuomari”, joka ratkaisee asian.

Määritelmällisesti tuomioistuimia on vaikea erottaa hallinnollisista toimijoista tai esim. välimiehistä

Esimerkkejä tuomioistuinkokoonpanoista

Norjalainen sovintoneuvosto (pelkistä maallikoista koostuva lautakunta)

Suomalainen käräjäsihteeri (maallikko, joka ratkaisee asioita)

Amerikkalainen jury-järjestelmä Pohjoismainen lautamiesjärjestelmä Erityistuomioistuimet, joissa intressi- tai

asiantuntijajäseniä. Pelkästään ammattituomareista koostuvat

kokoonpanot Suomessa myös tuomiovaltaa käyttäviä

lautakuntia.

Syitä asian viemiselle tuomioistuimeen

Juridisen päätöksen tarve Halpa ja rutiininomainen prosessi Vakuutusyhtiöt saattavat edellyttää Näyttäminen ulkopuoliselle taholle Tapaus monimutkainen ja lopputulos epävarma Uskottavuus kaupankäynnissä ja liikesuhteissa Halu vaikuttaa oikeusjärjestelmään Arvositoumusten puolustaminen

Tuomitsemisen kriteerit verrattuna muuhun päätöksentekoon

On olemassa yksilöllinen riita Tietyt osapuolet voivat olla osallisina riidassa,

eikä kyse ole laajasta epämääräisestä ryhmästä kuten teollisuus

Kolmas osapuoli osallistuu riitaan Pidetään kuuleminen, jossa riitaa koskevaa

informaatiota esitetään Kolmas osapuoli ratkaisee erimielisyyden

tekemällään päätöksellä Päätös perustuu aineellisen oikeuden periaatteille

yhdistettynä esitettyyn informaatioon

Tuomitsemisen menettelylliset periaatteet

Puolueettomuus ja riippumattomuus Mahdollisuus tulla kuulluksi Päätösten perusteleminen Muodollinen oikeus

Oikeudenkäytön funktiot

Funktio-käsite ongelmallinen: Prosessioikeudessa funktioilla viitattu ideologisiin

näkemyksiin lainkäytön tehtävistä. Sosiologiassa funktioilla usein viitattu seurauksiin,

jotka selittävät järjestelmän toiminnan. Erotettu ilmi- ja piilofunktiot.

Oikeudenkäytön funktioita vaikea erottaa oikeuden funktioista Oikeudenkäytön funktioita vaikea erottaa oikeuden,

oikeusjärjestyksen, oikeusjärjestelmän, oikeussääntelyn tai normien funktioista

Riitaprosessin tehtävät

Oikeussuojan antaminen: taustalla perinteinen oikeusvaltiokäsitys

Käyttäytymisen ohjaaminen: taustalla hyvinvointivaltiollinen yhteiskuntakäsitys

Konfliktinratkaisu: taustalla liberaali yhteiskuntakäsitys

Julkisen vallan kontrollointi: perusoikeusajattelu

Tuomioistuinten oikeudenkäytön funktiot

Informaationvälittäminen

Oikeussuojanantaminen

Poliittistenauktoriteettien

legitimointi

Yhteiskunta-rauhan

ylläpitäminen

Konfliktiensyntymisen/

tuomio-istuimeen

tulonehkäisy

Konflik-tin-

ratkaisu

Ideologiansäilyttä-minen

Poliittistentavoit-teiden

tukeminen

Käyttäy-tymisenohjaa-minen

SosialisaatioSosiaalinenkontrolli

Oikeuttaluova

Normienvahvis-taminen

Oikeuttakoske-

vienmieli-kuvien

luominenYHTEISKUNTA

POLITIIKKA

OIKEUS

KANSALAISYHTEISKUNTA

TUOMIOISTUINTEN LAINKÄYTÖN FUNKTIOT

TUOMIOISTUIN

Arvojenvälittäminen

Oikeus-ongelmienkäsittely

Rutiini-hallinto

Sovin-non

edistä-minen

Oikeusriidanratkaisu

Tuomitsemistoiminta käytännössä

Tuomioistuintapausten määrä Suomessa

Käräjäoikeudet (2012) Siviiliasioita (riita- ja hakemus): kirjallinen valmistelu 460 888,

suullinen valmistelu 2 631, pääkäsittely 4 457; Rikosasioita: kirjallinen menettely 18 966, pääkäsittely 44 655

Hovioikeudet (2012) Siviiliasioita 3 773; Rikosasioita 6 454

Korkein oikeus (2011) Siviiliasiat: Hylätyt valituslupahakemukset, 1 110 hyväksytyt

91; Rikosasiat: Hylätyt valituslupahakemukset, 1 025 hyväksytyt 57

Hallinto-oikeudet (2012) 20 600

Korkein hallinto-oikeus (2012) 3928

Erityistuomioistuimet (2012) Työtuomioistuin 179; Markkinaoikeus 531, Vakuutusoikeus 6 880

Käräjäoikeuksien rikosasiat 2012

Liikenne Omaisuus Henki ja terveys Seksuaali Muut

Series1 20831 12694 9341 687 20068

2500

7500

12500

17500

22500

Käräjäoikeuksien hakemusasiat 2012

Perhe Holhous Velkajärjestely Konkurssi Ulosotto Muut

Series1 21273 8567 4555 3267 1143 7444

2500

7500

12500

17500

22500

Siviiliprosessiuudistukset 1986- Vuonna 1993 siviiliprosessi uudistettiin perusteellisesti.

Tuolloin luotiin Suomeen moderni länsimainen oikeudenkäynti.

1990- ja 2000-luvulla uudistettu myös rikosprosessi, hallintoprosessi, hovioikeusprosessi, syyttäjälaitos, hovioikeusmenettely ym.

Vuoden 1993 alioikeusuudistusta ja siviiliprosessia seurattu poikkeuksellisen laajasti (Optulassa kymmeniä erillistutkimuksia).

Tutkimukset ja muutoin havaitut ongelmat ovat johtaneet useisiin korjausmuutoksiin 1990-ja 2000-luvuilla.

Keskeisiä uudistuksia mm. oikeudenkäyntikulu-uudistus (1999), oikeusapu-uudistukset (1998 ja 2002), siviiliprosessimuutokset (2003) sekä tuomioistuinsovittelu-uudistukset (2006, 2011, 2014)

Suomalainen riitaprosessi

Haastehakemus

Kirjallinen valmistelu

Suullinen valmistelu

Pääkäsittely

Vastaaja ei vastaaYksipuolinen tuomio

Sovitaan Vahvistettu sovinto

Tuomio

Sillensä

Erillinen tuomioistuinsovittelu

Kirjallisessa valmistelussa ratkaistut riita-asiat 1995-2012

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

100000

150000

200000

250000

300000

350000

400000

450000

Riidattomat velkomukset ja kotitalouksien luottokanta

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

350000

1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

tap

aust

en m

äärä

0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

mil

joo

naa

eu

roa

Maksamism/summaariset Velkaantuminen

Riita-asiat käräjäoikeuksissa 1995-2010

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20120

2000

4000

6000

8000

10000

12000

Suullinen valmistelu Pääkäsittely

Riita-asiat asiaryhmittäin 2008 (suullinen valmistelu, pääkäsittely)

0

500

1000

1500

2000

Suullinen valmistelu Pääkäsittely

Asianosaisyhdistelmät riitaprosessin pääkäsittelyssä

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

1994 1995 2004 2008

Yhteisö vs. yksityinen

Yksityinen vs. yksityinen

Yksityinen vs. yhteisö

Yhteisö vs. yhteisö

Oikeudenkäynnin osallistujat

One-shotters: Osapuolet, joille oikeudenkäynti on ainutkertainen tapahtuma. Yleensä yksityishenkilöt ovat tällaisia

Repeat players: Osapuolet, joilla on paljon kokemusta oikeudenkäynneistä. Tällaiset ovat yleensä yhteisöjä.

Syitä yksityishenkilöiden häviämiselle ja yritysten voittamiselle

Toistuvasti oikeudenkäynteihin osallistuvilla runsaasti strategisia etuja.

Yksityishenkilöiden jutun peruste saattaa olla juridisesti heikompi.

Yhteisöt tuovat tuomioistuimiin enemmän juttuja, jotka helppo voittaa kuten saatavan perintää koskevia juttuja.

Yhteisöt tuovat tuomioistuimiin juttuja, joissa näyttö on parempi. Yhteisöt voivat hylätä huonot jutut pidättäytymällä vireillepanosta tai hyväksymällä sopimuksia.

Lopputulosten erot voivat johtua yhteisöjen ja yksilöiden käyttämien oikeudellisten palveluiden määrästä ja laadusta.

Toistuvasti prosesseihin osallistuvien (repeat players) lähtökohdat

Ovat kartuttaneet kokemustaan ja kykenevät rakentamaan parempia sopimuksia ja asiakirjoja. He laativat yleensä myös sopimuksen muodon.

Heillä on paremmat mahdollisuudet käyttää oikeudellisia asiantuntijoita.

Heillä voi olla asioiden ajamista helpottavia epävirallisia suhteita instituutioiden viranhaltijoihin.

Koska panokset toistuvasti osallistuville suhteellisesti pienempiä, he voivat omaksua strategian, jossa he maksimoivat voitot kaikkien tapausten suhteen, vaikka se sisältäisi maksimaalisen häviön yksittäisessä tapauksessa.

Voivat pyrkiä ennakkotapauksiin ja uhrata niihin paljon resursseja.

Riita-asian voittaminen 2005 ja 2008

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2008

2004

2008

2004

2008

2004

2008

2004

Yht

eisö

vsyk

sity

ish

Yht

eisö

vsyh

teis

ö

Yks

iyis

hvs

yhte

isö

Yks

ityis

hvs

yksi

tyis

h

Kantaja voitti

Vastaaja voitti

osavoitto

Alioikeusuudistus ja sen vaikutukset

Alioikeusuudistus 1993

Alioikeuksien yhtenäistäminen Siviiliprosessiuudistus Oikeudenkäyntikulujen korvaamista

koskeva uudistus

Alioikeusuudistuksen tavoitteet (1) Alioikeuksien yhtenäistäminen

Kahdelle rinnakkaiselle järjestelmälle ei perusteita

Kansalaisten osallistuminen lainkäyttöön tulisi taata

Oikeudenkäyntikuluja koskeva uudistus Voittaneen osapuolen pitäisi saada täysi

korvaus kuluistaan Oikeudenkäyntejä ei tarpeettomasti pitkitetä Aiheettomat oikeudenkäynnit vähenevät

Alioikeusuudistuksen tavoitteet (2)

Alioikeusmenettelyn uudistaminen Oikeusturvan parantaminen (suullisuus,

välittömyys, keskitys) Oikeudenkäyntien nopeuttaminen Oikeudenkäynnin kustannusten pitäminen

kohtuullisina Sovintojen lisääminen Pienten asioiden ratkaiseminen valmistelussa

Alioikeusuudistuksen vaikutukset tavoitteidensa valossa

Tavoitteiden mukaiset ”myönteiset” vaikutukset

Jostain näkökulmasta kielteiset vaikutukset On usein näkökulmasta kiinni, pidetäänkö

jotain vaikutuksia myönteisinä vai kielteisinä

Tavoitteiden mukaiset ”myönteiset” vaikutukset

Yhtenäinen alioikeusjärjestelmä selkeämpi kansalaisten ja hallinnon kannalta

Asioiden valmistelu johtaa asioiden perusteellisempaan käsittelyyn ja oikeusturvan paranemiseen

Sovinnot ovat lisääntyneet Voittaja saa aikaisempaa useammin täyden

korvauksen kuluistaan ”Aiheettomat” oikeudenkäynnit ovat vähentyneet Tuomioiden perustelut ovat aiempaa parempia

Jostain näkökulmasta kielteiset vaikutukset

Maallikoiden merkitys riita-asioiden käsittelyssä on vähentynyt

Prosessikynnys on noussut Oikeudenkäynnit kallistuivat ja kuluriski kasvoi Kolmen tuomarin kokoonpanoa käytetään vain

harvoin Käsittelyajat pitenivät Alioikeuksien käytännöt osin epäyhtenäisiä

Oikeudenkäyntikulut asiaryhmittäin 1995, 2004 ja 2008 (euroina)

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

perh

e

kiinteä

omaisu

us

huon

eenv

uokra

irtain

om

aisuu

sve

lka

työ ja

palv

elus

vahin

gonk

orvaus

muu

t

1995

2004

2008

Prosessikynnyksen nousuun liittyviä ongelmia

Konfliktit saattavat jäädä ratkaisematta Oikeudenmukaisuuden toteutuminen Kansainväliset sopimukset ja

perusoikeudet Luottamus oikeuslaitokseen Vaikutukset viranomaisten työhön

Siviiliprosessin ongelmat asianajajien mukaan 2003 (N=549)

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Ei tietoa

Ei

Kyllä

Syitä alioikeusuudistuksen vaikutusten ongelmille

Lainvalmistelun ohuus Valmistelun pitkä aikajänne ja

ajattelutapojen muutos Perustelujen ristiriitaisuus Selvitysten puute Implementointiin liittyvät ongelmat Toimintaympäristön muutokset Kyseessä hyvin suuri uudistus

Alioikeusuudistusta koskevan tutkimuksen hyödyt

Lainvalmistelu Tuomarit ja asianajajat Oikeushallinto Erilaiset intressitahot Yleinen kansalaiskeskustelu Oikeus- ja yhteiskuntatieteet

Keinot vaikuttaa ongelmiin prosessissa

Tutkimus Sääntely Tuomarien rekrytointi Koulutus Laatuhankkeet ja laatumittareiden

kehittäminen Ammatti-identiteetti ja etiikka

Suomalaisen riitaprosessin (pääkäsittelyn) peruspiirteitä

Valtaosa riidoista liittyy asumiseen, työhön, velkaantumiseen ja perheeseen

Jutuista kolmanneksessa yksityishenkilöiden välisestä jutusta, kolmanneksessa yksityisen yhteisöä vastaan nostamasta, joka seitsemännessä yhteisön yksityistä vastaan nostamasta ja joka viidenneksessä yhteisön välisestä jutusta.

Yleensä sekä kantajia että vastaajia on yksi Vain harvat ovat prosessissa ilman asiamiestä tai

avustajaa Keskimääräinen intressi noin 15 000 euroa Keskimääräiset oikeudenkäyntikulut kantajilla noin

6500ja vastaajilla 5500 euroa Yksityishenkilöt häviävät juttunsa huomattavasti

useammin kuin yhteisöt

Siviiliprosessia koskevan sääntelyn piirteitä (1)

Tuomareiden toimintaa vaikea säädellä muutoin kuin perinteisellä sääntelyllä

Koulutuksen ja laatuhankkeiden merkitys kasvanut

Suuri osa muutoksista 1990-loppupuolelta lähtien ovat olleet reagointia korkeisiin oikeudenkäyntikuluihin ja pitkiin käsittelyaikoihin

Esitykset muuttuvat usein lakivaliokunnassa Eri toimijatahojen käsitykset sääntelyn

sisällöstä vaihtelevat. Keskeisiä asiantuntijatahoja tuomarit, asianajajat ja prosessioikeuden tutkijat

Siviiliprosessia koskevan sääntelyn piirteitä (2)

Yleensä uudistusten oletetaan toteutuvan ilman resurssilisäyksiä

Kytkökset kansainväliseen kehitykseen ja perustuslakiin lisääntyneet

Median kiinnostus tuomioistuinten toimintaa kohtaan lisääntynyt

Siviiliprosessiuudistuksia seurattu harvinaisen laajasti

Oikeudenkäymiskaari muotoutunut sekavaksi lukuisten erillisuudistusten jälkeen (esim. vuosina 1985-2005 lakia muutettiin 45 kertaa)