no. 2 / syyskuu ’10 julkinen ictdoc.mediaplanet.com/all_projects/5413.pdf · omaiset toimivat...

Pilvipalvelut Suomessa Keveyden ohella kus-tannussäästöjä

Aki Siponen:Tietoturva kehittyy vauhdilla

Hyvästit jonoillePuhelinpalvelu on yri-tyksen käyntikortti

ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE

JULKINEN ICT

No. 2 / Syyskuu ’10

Mikael Jungner: Sosiaalinen media on vahvimmillaan avoimessa vuorovaikutuksessa

HEIKOTKIN SIGNAALIT KUULLAAN

Potilastieto-järjestelmän remonttiKokonaisvaltai-nen järjestelmä auttaa sekä lääkäreitä että potilaita

Valtion IT-johtaja Yrjö Benson:Yhteentoimi-vuuslaki on merkittävä julkisen hallin-non tietojärjes-telmien sääte-lyssä

KU

VA

: S

EP

PO

SA

RK

KIN

EN

KEVYT JA INNOVATIIVINEN ICT

RATKAISUA

5

2 · ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU

HAASTEITA

Yhteentoimivuuslaki

Valtiovarainministeriö on valmistellut julkisen hallin-non tietohallintoa säätelevän yhteentoimivuus-lain. Laki on tarkoitus viedä eduskuntaan syksyllä 2010 ja saattaa voimaan vuoden 2011 alusta. Laki ei siis vielä ole voimassa ja sen sisältökin voi vielä muuttua.

Yhteentoimivuuslain koko nimi on ”Laki julkisen hallinnon tietohallinnon oh-jauksesta ja tietojär-jestelmien yhteen-toimivuudesta”. Ni-

mi kuvaa hyvin sen tarkoitusta ja sisältöä. Laki koskee valtiota, kuntia, Kansaneläkelaitosta ja muita julkis-ta valtaa käyttäviä yhteisöjä.

1Repaleinen laki yhtenäiseksi

Julkisen hallinnon tietojärjestelmät ovat osittain integroituja ja hyvin yhteensopivia, kuten esimerkiksi verotusprosessissa ja meritilanne-kuvassa, mutta monilta osin hyvin repaleisia, kuten esimerkiksi poti-lastietojen käsittelyssä ja henkilö-perustietojen moninkertaisissa re-kistereissä. Yhteentoimivuuslailla vaikutetaan ennen kaikkea repalei-siin järjestelmiin ja päällekkäisiin rekistereihin.

Laki on varsin merkittävä, koska se säätelee ensimmäistä kertaa ko-ko julkisen hallinnon tietojärjestel-miä. Lain oleellinen sisältö on vii-dessä kohdassa, jotka ovat kokonais-arkkitehtuuri, yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset, yhteiset palvelut, kansalliset tietovarannot ja arviointitoiminto.

Kokonaisarkkitehtuurin osa-alu-eet ovat toiminta-arkkitehtuuri,

tietoarkkitehtuuri, järjestelmäark-kitehtuuri ja teknologia-arkkiteh-tuuri. Kokonaisarkkitehtuurime-netelmä tulee lakiehdotuksen mu-kaan ottaa käyttöön koko julkisessa hallinnossa ja sen mukaiset kuva-ukset on laadittava kolmen vuoden kuluessa asiaa koskevan asetuksen voimaantulosta.

2Yhteispeli paraneeKokonaisarkkitehtuurin käyt-

tö rakentaa kaksi siltaa: Se kytkee toiminta-arkkitehtuurin avulla var-sinaisen substanssitoiminnan ke-hittämisen yhteen ICT:n kehittä-miseen kanssa ja se parantaa järjes-telmien yhteentoimivuutta etenkin poikkihallinnollisesti.

Jokainen ministeriö tekee omalle toimialalleen tietojärjestelmien yh-teentoimivuuden kuvaukset ja mää-ritykset kokonaisarkkitehtuuriin perustuen. Järjestelmät on saatetta-va näiden kuvausten ja määritysten mukaisiksi kuuden vuoden kulues-sa asetuksen voimaantulosta.

Yhteiset palvelut koskevat perus-tietotekniikan osalta valtiohallin-toa. Sähköisen asioinnin osalta yh-teiset palvelut koskevat koko julkis-ta hallintoa.

Laissa luetellaan seitsemän kan-sallista tietovarantoa, joiden käyt-töön julkisen hallinnon viranomai-sen on pyrittävä, vaikka ehdotonta käyttöpakkoa ei olekaan. Tällä tavoi-

tellaan saman tiedon päällekkäisen rekisteröinnin, säilytyksen ja päivi-tyksen vä-hentämistä. Samaa tavoi-tetta ajaa myös kolme työryhmää, jotka linjaavat julkisen tiedon saata-vuuden ja hinnoittelun periaatteet. Työryhmät saavat työnsä valmiiksi vuoden 2011 aikana.

3Luotettavaa arviointia

Arviointitoiminto koskee valtiohal-lintoa. Sen piiriin tulevat valtiohal-linnon hankkeet, joiden kokonais-kustannus on yli 5 miljoonaa euroa. Arvioinnissa katselmoidaan muun muassa strategian mukaisuus, ko-konaisarkkitehtuurien mukaisuus, kustannus/ hyötylaskelma ja onnis-tumisen edellytykset.

Yhteentoimivuuslakiin kriittises-ti suhtautuneet ovat olleet huolis-saan siitä, että mitä jos lain voimal-la pakollisiksi tehdyt järjestelmät ja tietovarannot ovatkin huonolaa-tuisia tai kalliita. Tämän takia kaikki tämän lain ja sen asetuksen määrit-telemät järjestelmät ovat palvelus-opimuksilla hallittuja. Lisäksi suu-rimmat ja tärkeimmät yhteiset jär-jestelmät auditoidaan 1–2 vuoden välein ulkopuolisen auditoijan toi-mesta sen toteamiseksi, että yhteis-ten järjestelmien laatu ja toiminnal-lisuus ovat korkeatasoisia ja hinta kilpailukykyinen.

“Laki on varsin merkittävä, kos-ka se säätelee ensimmäistä kertaa koko jul-kisen hallinnon tietojärjestelmiä. Yhteentoimi-vuuslailla vaiku-tetaan repaleisiin järjestelmiin ja päällekkäisiin re-kistereihin.”

Yrjö BensonValtion IT-johtaja, FM. KUVA:OMA ARKISTO

“Yrityksissä pilvipal-velut eivät ole vielä yleistyneet julkishal-linnossa, koska niitä ei tunneta eikä osata hankkia.”

Eppie ElorantaToiminnanjohta-ja, Tietoyhteiskun-nan kehittämiskes-kus ry .

SUOSITTELEMME

SIVU 4

Sosiaalinen media s. 61.Mikael Jungnerin mukaan läpimurto edellyttää yhteistyötä viranomaisilta.

Case terveysasema s. 82. Uuden CC-ratkaisun idea on vähentää puhelimessa jonottamista.

SYYSKUU 2010

Julkaisija:Suomi Mediaplanet OyUnioninkatu 18, 00130 Helsinki Toimitusjohtaja: Sauli AsikainenToimituspäällikkö:Päivi PuhtilaLayout: Hanna TiitusBusiness Developer: Outi Keskinen

Vastuussa tästä numerostaProjektipäällikkö:Kimmo KrögerPuhelin: 09-565 84 028E-mail: [email protected]

Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä [email protected]

Autamme lukijoitamme onnistumaan!

Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteis-työkumppaneilleen uusia asiakkaita. Kon-septimme perustuu korkealaatuiseen toi-mitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan.

INSPIRAATIOFAKTAA

Yhteentoimivuuslaki on edistämässä nykypäivän tiedonkulun integraatiota. Tulevaisuuden tavoite

on tehdä tietojen siirrosta ja jakamisesta helppoa sekä turvallista.

UUDETRATKAISUT

ILMOITUSLIITE · 3TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU

Vähemmän resursseja, enemmän palveluja?

Miten palvella omia asiakkaita paremmin?

Rakennemuutos?

Palvelujen keskittäminen?

Siemens IT Solutions and Services on globaali IT-palvelutalo. Meitä on maailmanlaajuisesti 35 000 ja Suomessa 350. Aloitimme IT:n parissa Suomessa jo vuonna 1855, jolloin rakensimme maan ensimmäisen lennätinlinjan. Toimitamme IT-palveluja ja -ratkaisuja julkisen sektorin, teollisuuden ja energia-alan tarpeisiin.

www.siemens.fi/it-solutions | Puh. 010 511 5151

Palveluita pitäisi tuottaa entistä tehokkaammin, mutta saatko itse IT:n palveluna?Anna IT:n kehittäminen ja pyörittäminen luotettavan kumppanin hoidettavaksi. Säästät rahaa ja voit tuottaa itse parempia palveluja pienemmillä resursseilla.

Vahvalla osaamisella suomalaisista julkishallinnon organisaatioista, teollisuudesta ja energia-alalta voimme auttaa sinua tehostamaan toimintaasi ja palvelemaan omia asiakkaitasi paremmin. Toimitamme kaikki IT-ratkaisut ja ulkoistetut IT-palvelut aina organisaation ydinsovelluksista käyttäjätukeen.

Haasta meidät, niin autamme sinua saamaan enemmän aikaan vähemmällä!

Luotettavasti. Laadukkaasti. Joustavasti. Ja sertifioidusti.Siemens IT Solutions and Services Oy


AJASSA

– Yrityksissä pilvipalvelut eivät ole vielä yleistyneet julkishallinnos-sa, koska niitä ei tunneta eikä osata hankkia. Ne ovat kuitenkin tulossa myös julkiselle puolelle, uskoo Tie-toyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n (TIEKE) toiminnanjohtaja Ep-pie Eloranta.

Pilvipalveuiden hankinnasta puuttuu toistaiseksi myös selkeä sopimuskäytäntö. Säädöksiä kaiva-taan etenkin siihen, miten huoleh-tia kansalaisten tietojen turvassa säilymisestä niin, että tiedot ovat kuintenkin helposti ja nopeas-ti käytettävissä. Sopimuksissa pi-tää määritellä myös selkeät roolit, vastuut ja sanktiot – etenkin moni-käyttäjäympäristöjen tilanteissa, joissa palveluja toimittavia yrityk-siä ostetaan ja myydään.

– Omalla lailla riskitekijöitä ai-heutuu siitä, ettei useinkaan tie-detä, missä tieto kulkee ja mihin se sijoittuu. Hämäräksi jää, mis-sä maassa palvelimet ovat ja min-kä maiden kautta tieto kulkee. Jos esimerkiksi yhteydet jostain syys-tä katkeavat, tiedot pitää saada no-peasti siirrettyä takaisin Suomen palvelimelle. Silloin ei voida ajatel-lakaan, että julkisella puolella sin-

ne laitettaisiin kriittisimpiä tieto-ja, vaan ne halutaan yleensä pitää omien rajojen sisäpuolella, Eloran-ta toteaa.

Elorannan mielestä osa pilvipal-veluista voisi sijaita Suomessa ja toimia valtakunnan alueella. Osaa-mista hän tietää meiltä löytyvän. Onhan meillä totuttu käyttämään huoletta muun muassa Faceboo-kia ja Googlea, jotka nekin ovat pil-vessä.

– Vaikka puhunkin uhista, tu-lemme julkisella puolellakin käyt-tämään paljon pilvipalveluita, se on suuntaus. Kokonaisuus on huo-mioitava silloin, kun sopimuksia tehdään.

Palvelut joka lähtöönPilvipalveluja sopivat Elorannan mukaan ongelmitta esimerkiksi koulutukseen ja oppimiseen, kos-ka ohjelmaan ei tarvitse laittaa op-pilaiden henkilötietoja. Siellä voi-si olla tehtäviä, luentoja ja valmii-ta opetuspaketteja ja materiaaleja opettajille eri kielillä.

Hyviä mahdollisuuksia löytyy myös terveydenhuollon puolella ja logistiikassa, joissa pilvipalve-

luita voi käyttää ilman minkään-laista turvallisuusriskiä. Samalla vapautuu kipeästi kaivattuja kä-sipareja työhön, jota ei voi tehdä millään laitteilla. Varsinkin isoilla suomalaisilla toimittajilla on val-miudet toimittaa pilvipalveluja, mutta mahdolisuuksista ei tiedetä tarpeeksi.

– Palvelut pitäisi tehdä yhdessä julkisen sektorin kanssa ja ottaa huomioon heidän erityistarpeen-sa. Jos jollain on jotain epäilyksiä palveluista, niin yhdessä epäilyk-setkin häviäisivät, Eloranta toteaa.

Kätevästi keskitettyäKuinka julkinen sektori sitten hyötyisi pilvipalveluista? Pilvipal-veluista maksetaan vain palveluis-ta, kuten esimerkiksi laskutusoh-jelmasta, käytetyn ajan mukaan.

– Jos ajatellaan ekologista näkö-kulmaa, säästyy hirvittävät mää-rät sähköä, kun kaikilla ei ole omia pieniä palvelimia, vaan palvelut hoidetaan isompina kokonaisuuk-sina. On myös paljon edullisempaa hoitaa kaikki huolto- ja päivitys-toimenpiteet keskitetysti. Nyt kun tulee joku pienikin asia, kuten tek-nisiä ongelmia palvelimella tai oh-jelmiston muutos, tarvitaan usei-ta osaavia ihmisiä ratkomaan sitä, Eloranta sanoo.

EppieElorantaToiminnanjohtaja,Tietoyhteiskunnankehittämiskeskus ry (TIEKE).KUVA:

MATTI MATIKAINEN

Visioi tulevaisuutesi taivaalle

JOUNI SUOLANEN

[email protected]

Kysymys: Miksi julkishallin-non tulisi panostaa tulevaisuu-dessa pilvipalveluihin?

Vastaus: Kun palvelut hoi-detaan isoina kokonaisuuksina, säästyy sähköä, rahaa ja aikaa.

PILVIPALVELUTKÄYTTÖÖN

1RATKAISU

Meiltä saat keinot vapauttaa voimavarasi toiminnan kehittämiseen.

Onko tulevaisuutesi pilvessä?


Perinteisessä turva-ajattelussa suojataan yksittäisiä palveluita oman ”aidan” sisäpuolella. Siksi pilvipalvelujen käyttöön ottami-nen nähdään ongelmalliseksi.

– Itse odotan, että pilvipalvelut kehittyvät ja että palvelujen tuot-tajat tuovat aktiivisesti esille tur-vallisuusaspektia. Kyse on tietyllä tavalla tietoturva-ajattelun para-digman muutoksesta. Uuden pa-radigman mukaiset pilvipalvelut suojataan kokonaisuudessaan. Sil-loin palveluntuottajien pitää pys-tyä kertomaan ja markkinoimaan palvelut juuri suojaamisen kan-nalta, Siponen sanoo.

Edullista turvallisuuttaPuolustushallinnolla eikä valtion-hallinnossakaan ole käytössä pil-

vipalveluita laajassa mittakaavas-sa. Puolustusministeriössä käy-dään kuitenkin keskustelua työ-ryhmäohjelmiston käyttöönotos-ta. Valtionhallinnon organisaa-tiot, työntekijät ja erityisesti tur-vallisuusviranomaiset ovat kon-servatiivisia ja varovaisia kokei-lemaan uusia asioita. Enemmän mietitään mahdollisia ongelmia uusien teknologioiden ja palve-luiden käytössä kuin niistä saata-via hyötyjä.

Pilvipalvelujen käyttö vaatii or-ganisaatioiden ja verkostojen vä-listä luottamusta. Tietoturvan suurimpana riskinä Siponen pitää kuitenkin osaamattomuutta pal-velujen käyttämisessä.

Pilvipalvelut ovat Siposen mu-kaan nykyisiä tietojärjestelmiä kustannustehokkaampia, jousta-vampia ja nopeampia ottaa käyt-töön, kasvattaa tai vähentää ka-pasiteettia muutostilanteissa ja käyttötarpeiden muuttuessa. Pal-velut ovat myös helposti skaalau-tuvia.

Alan palvelujen tarjonta ja tie-toturvallisuus paranee koko ajan. Siponen toivoo näkevänsä tule-vaisuudessa alan toimittajilta yhä enemmän palveludiff erointia niin, että ne tarjoavat valtionhal-linnolle sen vaatimukset täyttä-viä palveluja. Samalla on ymmär-rettävää, että turvallisuus – jos ja kun sitä halutaan - maksaa enem-män.

Suomessa turvallinen infra pilvipalveluille

JOUNI SUOLANEN

[email protected]

Puolustusministeriön tieto-hallintojohtaja Aki Siponen katsoo, että Suomi tarjoaa turvallisen infran pilvipalve-luille. Viranomaiskäyttöön parhaillaan rakennettava, entistä turvallisempi infra, nopeuttaa kehitystä enti-sestään. Siinä pyritään ot-tamaan huomioon teknolo-gian ohella niin fyysiset kuin henkilöturvallisuuteenkin liittyvät asiat.

TAUSTAA

KEVEITÄ RATKAISUJATulevaisuudessa lapse-si oppimateriaalia tai etä-opiskelumahdollisuuksia voidaan sijoittaa ”pilviin”.KUVA: SHUTTERSTOCK

FAKTAA

Pilvipalveluilla toimivia ratkaisuja.KUVA: SHUTTERSTOCK

Neljä faktaa pilvipalveluista

1Pilvipalveluilla tarkoite-taan tietotekniikan käyt-

töä organisaation tai yksilön ul-kopuolisilla resursseilla, jotka saavutetaan Internetin eli pil-ven kautta. Pilvipalvelut tunne-taan myös pilvilaskentana.

2Pilvipalvelut yleistyvät vauhdilla ja kuluttajille

suunnatuista palveluista ylei-simpiä ovat esimerkiksi Googlen eri palvelut, musiikin suoratois-tosovellus Spotify tai Facebook. Yrityksille tyypillisiä palveluita ovat sähköpostien lisäksi esi-merkiksi tiedostopalvelut, intra- ja extranet-palvelut ja asiakkuu-denhallinnan sekä myyntitoi-minnan ohjausjärjestelmät.

3Pilvipalveluiden käyttäjä maksaa palveluista käyttö-

määrän mukaan ja näin organi-saatio välttää kalliit investoin-nit ICT-hankinnoissa ja saavut-taa huomattavia säästöjä.

4Pilvipalvelut mielletään yleisesti myös energiate-

hokkaana vaihtoehtona. Kun palvelut keskitetään suuriin da-takeskuksiin ja palvelunkäyttä-jät maksavat vain käytöstä, voi-daan saavuttaa huomattavia säästöjä sekä taloudellisesti että energian käytön osalta.

Pääset irti IT-investoinneista ja riskeistä. Sujuvasti ja turvallisesti.Julkishallinnon erityispiirteet tuntevan toimittajan avulla.

www.tieto.com/cloud

Knowledge. Passion. Results.

Aki SiponenPuolustusministe-riön tietohallinto-johtaja.

KUVA:

TIETOTEKNIIKAN LIITTO

SÄÄSTÄRAHAA

2RATKAISU


Arkikielellä saat aikaan vuorovaikutusta

Kun kunnan ja valtion viran-omaiset toimivat sosiaalisessa mediassa, kielen pitää olla sel-keää ja asian aitoa ja kiinnosta-vaa. Monissa kunnissa sosiaali-sen median hyödyntäminen on vielä pahasti hakusessa, tote-aa SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner.

Sosiaalisen media kokeiluis-sa on ennakkoluulottomastikin lähdetty avaamaan kuntateke-mistä sosiaalisissa palveluissa. Ne eivät ole kuitenkaan vedon-neet suuriin kansanjoukkoihin. Mikael Jungnerin mukaan haas-tavinta on saada ihmiset osallis-tumaan.

– Kunnat menevät sosiaali-seen mediaan hyvin epätahti-sesti ja erilailla, jolloin ihmisil-le ei synny yleiskuvaa siitä, mi-ten kunnat siellä toimivat. Nyt kuntien tekeminen sosiaalises-sa mediassa lähtee kuntabyro-kratiasta eikä asiakastarpeesta. Kun asiakasnäkökulma puuttuu, kansalaisten on vaikea hahmot-taa, mitä kautta he saavat sieltä heitä kiinnostavaa tietoa.

Sosiaalisessa mediassa oli-si Jungnerin mukaan tärke-ää suunnata omia kokonai-suuksiaan esimerkiksi lapsil-le, koululaisille, perheille tai eläkeläisille. Nyt kunta lähes-tyy kansalaisia erikseen sekto-reittain kuten terveydenhuol-lossa, kiinteistö-, rakennus-, ja kaavoitustoimessa.

Ota ihmiset aidosti mukaan Sosiaalisen median vuorovaiku-tuksessa tulisi Jungnerin mieles-tä pyrkiä tasavertaiseen vuorovai-kutukseen. Hallinnon kieltä tuli-si saada lähemmäs arkikieltä. Nyt ihmiset eivät ymmärrä monia asi-oita tai kokevat ne niin vaikeik-si, että eivät edes viitsi yrittää ym-märtää.

Päälleliimatun tuntua pitää saa-da pois. Vaikka asioista puhutaan, sosiaalisen median prosessilla ei ole käytännön merkitystä tai val-taa.

– Kunnalliseen tekemiseen sosi-aalisessa mediassa pitää saada mo-tivaattori, jotta ihmiset pystyisivät oikeasti vaikuttamaan asioihin. Nyt siitä puuttuu aito halu ottaa ihmiset mukaan, Jungner toteaa.

Heikotkin signaalit kuullaan

Sosiaalinen media toimii par-haimmillaan avoimesti koko yh-teiskuntaan ja kansalaisiin päin. Lisäksi se toimii myös tehokkaasti ryhmien sisäisessä viestinnässä, kuten esimerkiksi kunnanvaltuu-tettujen, lautakuntien, virkamies-ten tai puolueiden yhteydenpi-dossa. Näissä sisäisissä keskus-teluissa se on sitä tehokkaampi, mitä jokapäiväisempi ja arkisem-pi se on ihmisille.

Esimerkiksi Demareilla on sosi-aalisessa mediassa asia- ja ryhmä-kohtaisia keskustelupiirejä kuten puoluekokousihmisillä, toiminta-piirien johdolla ja eri asiapiireillä omansa. Jungner itse on aktiivi-nen sosiaalisessa mediassa yksi-tyisesti ja puolueen sisällä, mutta ei kunnallisissa asioissa.

– Jos ihmiset ovat sinut sosiaali-sen median käytön kanssa, he voi-vat olla jatkuvasti mutkattomas-ti yhteydessä keskenään, heittää ja jalostaa ajatuksia ja kommen-toida toisiaan. Kaikki perinteises-ti kokouksissa fyysisesti samassa paikassa tapahtuva voidaan ha-luttaessa siirtää verkkoon, jolloin se toimii huomattavasti käteväm-min, Jungner katsoo.

Sosiaalisen median voima on ennen kaikkea siinä, että se tuo esiin ja keskusteluun niin sanotut heikot signaalit.

– Nämä asiat eivät ole usein niin tärkeitä, että niistä lähdettäisiin erikseen kirjelmöimään mutkik-kaitten viestintäreittien kautta. Niissä on kuitenkin potentiaalia synnyttää jotain mielenkiintois-ta, jos ne saadaan kevyemmän viestinnän kautta keskusteluun.

”Sosiaalisessa mediassa ihmiset voivat olla jatku-vasti mutkatto-masti yhteydessä keskenään.”Mikael JungnerSDP:n puoluesihteeri

AJASSA

JOUNI SUOLANEN

[email protected]

Kysymys: Miten viestijä saa sosiaalisesta mediasta kaiken irti?

Vastaus: Tärkeintä on saada aikaan tasavertainen vuorovaiku-tus ja ottaa kuulijat mukaan kes-kusteluun.

FAKTAA SOSIAALISESTA MEDIASTA

Sosiaalisella medialla tarkoi-tetaan verkkoviestintäympäristö-jä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällön tuottaja. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu monelta mo-nelle, eli perinteisille joukkoviestin-tävälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puut-tuu.

Sosiaalinen media on jälki-teollinen ilmiö, joka on muuttanut yhteiskunnan tuotanto- ja jakelu-rakennetta, taloutta ja kulttuuria.

Sosiaalisessa mediassa si-sältö on pääosin käyttäjien tuotta-maa. Sisältöä tuotetaan yhdessä vertaistuotannon menetelmin. Si-sällön tuottamisen ja kuluttamisen raja on hämärtynyt, koska sama

henkilö voi sekä kuluttaa sisältöä että tuottaa uutta.

Kynnys julkaista tällaisissa medioissa on hyvin matala, osal-listumisesta ei yleensä saa ra-haalkkaa, julkaistu sisältö leviää välittömästi ja sisältöjä ei yleensä valvo kukaan ulkopuolinen etukä-teen.

Yksilöt verkostoituvat sosiaa-lisessa mediassa ja muodostavat myös yhteisöjä. Sosiaalisen me-dian yhteisöllisyyden mahdollis-tavat uudet kulttuuriset käytännöt muovaavat laajalti yhteiskuntaa. Yhteisöistä voidaan käyttää sano-ja kuten sosiaalinen verkko, kan-salaisjournalismi, vertaismedia tai osallistuva media.

2

1

3

SOSIAALINEN MEDIA1. Sosiaalinen media antaa tasapuoliset mahdollisuu-det vaikuttaa.2.Kunnat tulevat jatkossa panostamaan enemmän sosiaaliseen mediaan.3. Fyysinen sijainti ja ko-koontuminen siirtyy ene-nevässä määrin verkkoon.

KUVAT: SHUTTERSTOCK.COM

TAUSTAA

SEURAAAIKAASI

3RATKAISU

Sosiaalisessa mediassa ole-minen ja oppiminen ei ta-

pahdu itsestään vaan ajan kans-sa, päättäväisesti kokeillen ja harjoitellen.

Keskustelut sosiaalisessa mediassa ovat huomatta-

vasti tehokkaampia ja tulokset parempia sellaisissa yhteisöissä, joita käytetään päivittäin kuten Facebook, Windows Live tai eri-laiset chattipalvelut. Kannattaa tukeutua olemassa oleviin sosi-aalisen median yhteisöihin, kos-ka silloin se tulee osaksi arkea ja käyttö on luovempaa.

Nykypäivänä sähköposti alkaa olla vanhanaikainen.

Monilla nuorilla ei ole sähköpos-tiosoitetta lainkaan, vaan he käyttävät erilaisia chattipalvelu-ja, joissa he ovat reaaliaikaisesti yhteydessä toinen toisiinsa. Lainsäädäntö tulee jäljessä. Vas-ta nyt lainsäädäntöön on tulossa ohjeistusta sähköpostiviestin-tään liittyen, vaikka sähköpostit ovatkin vähitellen korvattavissa sosiaalisen median tarjoamilla viestintämuodoilla.

Sosiaaliseen median on mo-tivoitava osallistujaa ja tar-

jottava hänelle mahdollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen.

Sosiaalisessa median läpi-murto edellyttää yhteistyö-

tä myös viranomaisilta. Ihmisil-le on tarjottava joko uutta tai ar-vokasta tietoa tai näkemystä, vaikutusmahdollisuuksia tai jo-tain muuta hyötyä, esimerkiksi käytännön mahdollisuuksia va-rata lääkärin vastaanottoaikoja.

Kunnanvaltuustojen koko-ukset pitäisi käsikirjoittaa

ihan uudella tavalla, jos halu-taan, että niitä seurataan laajasti verkon kautta. Ihmiset eivät läh-de mukaan ylhäältä käskettyi-hin, byrokraattisiin demokratia-näytelmiin.

Harkitse viranomaisena, lähdetkö itse tai organisaa-

tiosi kanssa mukaan sosiaali-seen mediaan – aina sinne ei kannata lähteä. Jos sinne men-nään, kannattaa lähteä kunnolla ja avoimin mielin.

Mikäli julkinen hallinto ha-luaa pärjätä aidosti sosiaa-

lisessa mediassa, asenteen, toi-mintatavan ja kielen pitää muut-tua.

JUNGNERIN TEESIT


Kuntatoimijoiden yhteistyön voimin on perustettu syyskuus-sa kaksi valtakunnallista palve-lukeskusta. Tietohallinnon pal-veluita tuottaa KPK ICT Oy ja ta-lous- ja henkilöstöhallinnon pal-veluita tuottaa KPK THH Oy. Mu-kana hankkeessa on ollut laaja joukko kuntia, kuntayhtymiä se-kä Kuntaliitto ja valtiovarainmi-nisteriö. Tavoitteena on karsia byrokrati-aa ja kustannuksia sekä toisaalta lisätä osaamista.– Perustajaosakkaat ovat lähte-neet rohkeasti ja konkreettises-ti edistämään tietoyhteistyötä, joka parantaa niin julkisen ta-louden tuottavuutta kuin kansa-laisten palveluntarjontaa, Sitran

Kuntaohjelman johtaja Antti Ki-velä toteaa.Palvelukeskusmalli on tuottanut mittavia säästöjä yrityksissä se-kä julkisella sektorilla. Kuntasek-tori voi tässäkin saavuttaa sääs-töjä yhdistämällä erilaiset järjes-telmät. Verkostomaisten palve-lukeskusten toiminta perustuu kuntakentän osaamiseen ja rat-kaisujen monistamiseen yhteis-työn sekä sidosryhmien tuella.Palvelukeskusten perustamisen jälkeen on huomattu, että palve-lutaso on yleisesti noussut sekä työntekijöiden työmotivaatio on parempi. Etu kansalaisille näkyy tämän lisäksi siinä, että palvelu-keskusten toimintaa mahdollis-taa entistä laajemman ja kunta-

rajat ylittävän palveluasioinnin.KPK-palvelukeskukset hakevat näkyvyyttä sosiaalisessa medi-assa Kehittämisareenat on tietysti avattu myös LinkedInissä ja Fa-cebookissa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni osallis-tuisi Kuntien palvelukeskusten perustamiseen liittyvään kes-kusteluun ja kommentointiin. Näiden linkkien kautta voit osal-listua keskusteluun:KPK – Kuntien palvelujen ja ICT-ratkaisujen kehittämisareena www.linkedin.comKuntien palve-lukeskus www.facebook.com/kuntienpal-velukeskusLähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

KÄYTÄNNÖN TIETOYHTEISTYÖ PARANTAA KUNTALAISEN PALVELUTARJONTAA

FAKTAA


Kysymys: Miksi puhelinvaihdepalveluihin kannattaa panostaa?Vastaus: Kun asiakkaan ensikontakti sujuu jouhevasti, vaikuttaa se myönteisesti koko palvelutapahtumaan ja yritysimagoon.

Aamupäivät ovat terveysasemilla tun-netusti hektistä aikaa, kun asiakkaat ottavat suurissa määrin yhteyttä ajan-varaukseen. Alkupäivän puhelinruuh-kat ja siitä aiheutuvat ongelmat ovat tuttuja myös Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa.

- Aamut ovat aina kiireisiä, kun yh-teydenottoja tulee paljon. Terveysase-mille ei kuitenkaan voida rekrytoida työntekijöitä pelkästään aamupäivän ajaksi ruuhkia helpottamaan, joten kysyntää täytyi saada jotenkin jaettua, kertoo avosairaanhoidon palveluyksi-kön johtaja, ylilääkäri Mauri Paajanen, ja jatkaa:

- Hoitotakuun mukaisesti potilaiden on saatava välittömästi puhelimella yhteys terveydenhuollon palveluihin.

Jyväskylän sosiaali- ja terveyspalve-lut alkoi ratkoa kapasiteettiongelmaa yhdessä tietoja viestintätekniikan lii-kelaitos MediKesin kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyi uusi Contact Center -ratkaisu, joka pilotoitiin Jyväskyläs-sä Kyllön terveysasemalla viime syk-synä.

- Toteutettu muutos on tuttu monil-

ta muilta aloilta. Vakuutus- ja pankki-alalla tällaisia CC-ratkaisuja käytetään paljon. Loppuratkaisua piti kuitenkin hioa paljon, jotta se istuu terveyden-huollon maailmaan, jossa tietosuo-ja on kriittinen tekijä, kertoo MediKe-sin teknologia-asiantuntija Veli-Pekka Leppänen.

Vaihtamalla paraneePähkinänkuoressa uuden CC-ratkai-sun idea on vähentää puhelimessa jo-nottamista. Kun asiakas soittaa ter-veyssasemalle ja linjoilla on ruuhkaa, tarjoaa järjestelmä mahdollisuuden jättää soittopyynnön sen sijaan, että vuoroa pitäisi odottaa linjoilla.

- Soittopyynnön jättävä henkilö säi-lyttää jonotuspaikkansa, eli takaisin-soitto tulee kuta kuinkin samaan ai-kaan kuin jonottavaan puheluun olisi vastattu. Muutoksen ansiosta jonot-tavien henkilöiden määrä putoaa, mi-kä säästää asiakkaan hermojen lisäk-si myös puhelinjärjestelmäresursseja, Leppänen kertoo.

- Potilaat ovat suhtautuneet erittäin myönteisesti tähän palveluun. Myös henkilökunnalle muutos on hyvä asia, koska ruuhkat vähenevät ja puhelut alkavat myönteisesti, kun potilas ei ole

ehtinyt turhautua puhelimessa odot-tamiseen, Paajanen toteaa.

Kyllön terveysaseman pilotti syn-nytti niin paljon positiivista palautet-ta, että uudistus päätettiin toteuttaa myös muiden Jyväskylän terveysase-mien ajanvarauksissa. Kesäkuussa uu-distus laajennettiin koskemaan lisäk-si omahoitajille tulevia soittoja.

- Syyskuusta lähtien ruuhkapuhelut ohjautuvat myös toisille terveysase-mille, jolloin kaikkien terveysasemien vastaajaporukkaa voidaan hyödyntää ja odotusajat lyhenevät entisestään, Paajanen kertoo.

Tällä hetkellä kaikista Jyväskylän terveysasemille tulevista puhelin-soitoista 15–25 prosenttia hoituu ta-kaisinsoitolla.

- Päivän ensitunteina takaisinsoit-toaste on lähes 50 prosenttia. Takaisin-soitto tapahtuu keskimäärin vartin si-sään, harvoin siinä menee pidempään, Leppänen kertoo.

Toimivasta ratkaisusta hyötyy mo-ni

CC-ratkaisun tuomat säästöt ovat välillisiä mutta tuntuvia.

- Jos potilas tulee terveysasemal-le vain sen takia, että puhelimessa on ruuhkaa, kuluttaa se luonnollisesti re-

sursseja. Hoidontarpeen arvioinnin voi hyvin tehdä puhelimessa, jolloin tarpeettomilta käynneiltä vältytään. Siinä säästyy potilaan aikaa ja vaivaa, kun ei tarvitse matkustaa paikalle tur-haan, Paajanen kertoo.

Kehitysprojektin ensimmäinen vai-he on viety onnellisesti loppuun mut-ta työsarkaa riittää vielä.

- Tulevaisuudessa siintää monika-navainen potilaspalvelujärjestelmä, jossa yhteydenpito onnistuu soittami-sen ja luukulla käymisen lisäksi myös tekstiviestin, sähköpostin ja chatin avulla. Monikanavaisuuden edut ovat merkittävät, kun esimerkiksi kuulo-vammapotilas saa yhteyden ajanva-raukseen aivan kuten mikä tahansa muukin asiakasryhmä, Leppänen vi-sioi, ja jatkaa:

- Vaikka alussa vielä ollaan niin näi-den hyvien käyttäjäkokemusten myö-tä ollaan intoa täynnä.

- Puhelinpalvelut ovat käyntikortti muihin palveluihin. Kun kokemus en-simmäisestä kontaktista on hyvä, hei-jastuu se muunkin kanssakäymisen sujuvuuteen, Paajanen kokoaa.

Hyvästit jonoille – säästä rahaa ja resursseja

PÄIVI SURAKKA

[email protected]

ESIMERKKI

JYVÄSKYLÄ

INSPIRAATIO

”Kaikkienterveys-asemien vastaaja-porukkaa voidaan hyödyntää ja odotus-ajat lyhene-vät entises-tään.”

Mauri Paajanen, YLilääkäri

Tehokkuutta asiakaspalveluun ja henkilöiden tavoitettavuuteen

Aastra on erikoistunut organi-saatioiden IP- ja mobiilipohjaisiin viestintäjärjestelmiin sekä yhteys-keskus- ja asiakaspalveluohjel-mistoihin.

Asiakkaitamme ovat monet suuret suomalaiset kunnallis- ja valtionhallinnon sekä tervey-denhuollon organisaatiot, esim. Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan terveydenhuoltopiirit, Joensuun, Jyväskylän ja Turun kaupungit, useat seurakunnat sekä luke-mattomat muut organisaatiot ja yritykset kautta maan.

Aastran vahva asema perustuu osaltaan moniin viime vuosina tehtyihin yritysliiketoiminnan siirtoihin, joiden yhteydessä mm. Ericssonin, Ascomin, EADS:n ja DeTeWen yritysviestintäliiketoi-minta on siirtynyt Aastralle. Aastra panostaa vuosittain yli 10 % tuotekehitykseen, jonka keskeisenä tavoitteena on tarjota avoimia Unified Communications -ratkaisuja kaikille toimialoille.

Aastran ratkaisuja:•Unified Communications•asiakaspalveluratkaisut•mobiilivaihde•VoIP

ICT-toteutuksiaseuraavilla toimialoilla:•terveydenhuolto•kunnat ja kaupungit•seurakunnat•julkishallinto•yritykset kaikilla toimialoilla koosta riippumattaAastra Solidus eCare Contact Center

-asiakapalveluohjelmiston avulla MediKes on paran-tanut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilaiden palvelua.

Aastra Finland Oy │Tekniikantie 14, Innopoli 2, 02150 Espoo │09 525 510 │[email protected] │www.aastra.fi

LUOVAT VAIHTOEHDOT

4RATKAISU


JONOT LYHENEVÄTJyväskylässä jonoista päästiin eroon uudella pu-helinpalveluratkaisulla.KUVA: HILKKA MIETTINEN

1

1Yhdistetty viestintä on puheen ja muiden kom-munikaatiokanavien jär-

kevää ja kustannustehokasta te-hostamista. Yhdistetty viestintä tunnetaan yleisesti myös terminä Unifi ed Communicatons.

2Unifi ed communications on tehostettua kommu-nikaatiota. Useissa orga-

nisaatioissa talous on tiukalla, ja matkustusbudjetteja on karsittu kovalla kädellä. Tänä päivänä mo-ni asia tehdään sähköisesti, mikä ennen vaati yhteen kokoontumi-sen.

3Mobiilivaihteella pysty-tään tavoittamaan orga-nisaation työntekijät kes-

kitetysti matkapuhelimella. Pal-velun avulla tärkeimmät kiintei-den puhelinjärjestelmien omi-naisuudet voidaan siirtää langat-tomaan ympäristöön.

4Voip on lyhenne sanoista Voice Over Internet Pro-tocol. Termillä tarkoite-

taan tekniikkaa, jonka avulla ään-tä siirretään reaaliaikaisesti in-ternetin tai muun IP-protokollan käyttävän verkon välityksellä. Ku-luttajille suunnattuja internet-puheluja on ollut tarjolla useita vuosia erilaisten ilmaisohjelmien avulla.

YHDISTETTY VIESTINTÄ

4

INSPIRAATIOVINKKI

”Tulevaisuudessa siintää monikanavainen poti-laspalvelujärjestelmä, jossa yhteydenpito onnis-

tuu soittamisen ja luukulla käymisen lisäksi myös teks-tiviestin, sähköpostin ja chatin avulla.” Mauri Paajanen, ylilääkäri, JyväskyläKUVA: HILKKA MIETTINEN, KUVASSA KONTULAN-SILTA, JYVÄSKYLÄ


Kysymys: Miksi kannattaa hankkia sairaanhoitopiirin kaikki terveyskeskukset ja sairaalat kattava potilastietojärjestelmä?Vastaus: Hoitohenkilökunta näkee potilaan suostumuksen mukaisesti hänen potilastiedot. Tämä tehostaa

hoitomahdollisuuksia.

Potilastietojärjestelmä auttaa lääkäreitä ja potilaitaPohjois-Karjalassa keskitettiin pa-ri vuotta sitten kaikki terveyden-huollon atk-asiat kuntien ja kun-tayhtymien yhdessä omistamaan Pohjois-Karjalan tietotekniikka-keskukseen.

Potilastietojärjestelmän käyt-töönotto alkoi noin vuosi sitten terveyskeskuksista. Sama tietojär-jestelmä on toiminnassa alueen erikoissairaanhoidossa, peruster-veydenhuollossa, koti- ja vanhus-tenhuollossa sekä erityishuollossa. Sillä hoidetaan alueen yli 300 toi-mintayksikön asiakastietojen do-kumentointi ja potilaiden hoitoon ja potilashallintoon liittyvät toi-minnat.

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopii-ri on ensimmäinen Suomessa, jossa on käytössä koko alueen terveyden-huollon kattava, kokonaisvaltainen potilastietojärjestelmä sen koko-naan valmistuttua. Kuntayhtymä käsittää 17 kuntaa ja kuntayhtymää. Potilastietojärjestelmän käyttäjiä alueella on yhteensä noin 5 500.

Merkittävä askel eteenpäin Aikaisempi sähköiseen ja paperi-seen tiedonhallintaan ja useaan eri tietojärjestelmään tukeutuva koko-naisuus oli keskussairaalassa käy-tössä kymmenisen vuotta. Järjes-telmä oli tullut tiensä päähän ja oli-si vaatinut mittavaa kehittämistä erityisesti sähköisellä puolella. Esi-merkiksi sihteerit kirjoittivat yhä käsin kymmenien eri lääkkeiden lääkelistat lääkärien sanelusta ja potilaalle annettava lääkekortti piti kirjoittaa kynällä.

- Muutos oli suuri, kun samal-la uuden järjestelmän sisäänajon kanssa siirryimme kertarysäyksellä myös paperittomuuteen ja pelkäs-tään sähköiseen mediaan vuoden 2010 alussa. Kauhuskenaario järjes-telmän kaatumisesta ei ole toteutu-nut. Vain lyhyitä käyttökatkoksia

on ollut, ja niistä on ilmoitettu etu-käteen, keuhkosairauksien ylilää-käri Tuomo Kava Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiristä toteaa.

Haasteiden kautta voittoon Järjestelmään on käyttöönoton myötä tehty uusia toiminnalli-suuksia helpottamaan käytännön työtä. Toimintoja laajennettiin mm. leikkaussalitoimintoihin, en-siapuun sekä psykiatrian toimin-toihin.

- Täydellistä järjestelmää ei var-maan koskaan saada valmiina vaan sitä pitää rakentaa ja nähdä vaivaa, jotta sen saa mieleisekseen. Haas-teena on ollut ongelmakohtien löy-täminen ja niiden parantaminen aikataulussa, Kava sanoo. Kaikkiin toiveisiin ei ole vielä pystytty vas-taamaan, joten ohjelman kehittä-minen erikoissairaanhoidon tar-peisiin jatkuu edelleen.

Täyden hyödyn saamiseksi oh-jelmasta tietyt komennot ja toi-minnot pitää oppia. Henkilöstön koulutus oli mittava työ ja se toteu-tettiin keskussairaalassa syksyllä 2009. Ohjelman ollessa nyt käytös-sä uudelle työntekijälle annetaan parin-kolmen tunnin koulutus pe-

rusvalmiuksien saamiseksi. Ohjel-man sujuvan käytön oppii vain si-tä käyttämällä. Omaksumisessa on ollut eroja. Myönteinen asenne on edistänyt oppimista. Esimerkiksi nuoret lääkärit ovat tottuneet tieto-koneisiin.

Nopeaa ja tehokasta hoitoaKava näkee uudessa järjestelmässä paljon hyviä puolia kuten yhteyden terveyskeskusten ja keskussairaalan välillä. Sen ansiosta keskussairaalan lääkäri pääsee potilaan luvalla nap-pia painamalla katsomaan suoraan omasta järjestelmästään laadittua sairauskertomusta sekä muita po-tilaasta kirjattuja tietoja ja terveys-keskuksen lääkäri keskussairaalas-sa tehtyjä kirjauksia. Yhteinen oh-jelma auttaa lääkäreitä ja hoitajia, jotka vaihtavat tehtäviä terveyskes-kusten ja sairaalan välillä.

Sähköisestä ”kuumekurvasta” lääkäri voi tarkastella yhdellä vil-kaisulla monia potilaan tietoja. Oh-jelmassa näkymää kutsutaan päi-väseurannaksi. Siitä voidaan hoi-totyön kirjausten ohella katsoa potilaan laboratoriotuloksia, lääki-tystä ja keskeisimpiä elintoimin-toja koskevia merkintöjä kuten ve-

renpainetta, sykettä, lämpöä ja hap-pisaturaatiota.

Lääkäri voi luoda nopeasti yleis-kuvan potilaan toipumisesta tai si-tä uhkaavista tekijöistä. Älykäs oh-jelma sisältää varoituksia potilaalle epäsopivista lääkkeistä ja siitä löy-tyy automaattisia käytännön työtä helpottavia linkkejä vaikkapa käy-pähoito-suosituksiin ja yleislääke-tieteen käsikirjaan.

- Kun ammattilainen hyötyy oh-jelmasta, se koituu viime kädessä potilaan hyödyksi, Kava korostaa.

Muutos on kuitenkin jatkuvaa ja en-si vuonna käyttöön otetaan eResep-ti. Sähköisen terveyskansion avul-la potilas pääsee internetin kautta seuraamaan mm. omia kertomus-tietojaan, tutkimustuloksia, ajan-varauksia sekä rokotuksia, jotka on kirjattu alueen potilastietojärjes-telmään. Ammattilaisen ja potilaan yhteistyöllä voidaan näin koko alu-eella hoitaa tietojen vaihtoa ja ke-hittää potilaan omahoitoa uudella tavalla sähköisesti.

Uusi potilastietojärjestelmä – iso apu kaikille

JOUNI SUOLANEN

[email protected]

NÄIN ONNISTUIMME

POHJOIS-KARJALA

INSPIRAATIO

Mediconsult Oy on suomalainen tietotekniikan alan ohjelmis-toja palveluyritys, joka tarjoaa kokonaisvaltaisia tietojärjes-telmäratkaisuja terveydenhuoltoon. Täysimittaiset tietojär-jestelmä- ja palveluratkaisut tuottavat kustannustehokkaita ja helposti saatavilla olevia palveluita sekä yksityiseen että julkiseen terveydenhuoltoon.

Terveydenhuollon tietojärjestelmäMEDIATRI-potilastietojärjestelmä on laajassa käytössä yksityisen ja julkisen sektorin terveys- ja sosiaalihuollon organisaatioissa. Mediatri on kiinteä toiminnallinen kokonaisuus, joka kattaa kaik-ki toiminnot perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, vanhusten- ja erityishuollossa sekä yksityisessä lääkärikeskus- ja vastaanottotyössä ja työterveyshuollossa. Samassa järjestelmässä voidaan hoitaa kaikki potilasta koskevat toimenpiteet Internet-ajanvarauspalvelusta potilaskirjauksiin sekä laskutukseen ja poti-lashallintoon.

Sähköinen asiointiMEDINET–palvelu on sähköinen asiointipalvelu, joka mahdollistaa kansalaisen terveystietojen hallinnan Internetin välityksellä. Palve-lun avulla kansalainen voi itse ylläpitää terveystietojaan ja se toimii kiinteässä yhteydessä Mediatri-potilastietojärjestelmään. Yhdessä Mediatri-järjestelmän kanssa Medinet tuottaa potilaalle terveys- ja sairaustietojen perustan terveystaltioon, jolloin potilaalla on säh-köisesti käytössään esim. diagnoosit, tutkimukset, rokotukset ja voimassa oleva lääkitys. Tietojen tarkastelun lisäksi terveyskansio mahdollistaa potilaan omahoidon ja ammattilaisen kanssa yhdessä sovitun tautiseurannan ylläpidon kotona tehtävine mittauksineen.

Mediatri-Medinet –palvelu mahdollistaa täysin uudenlaiset terve-ydenhuollon palvelut. Sähköisen palvelun kautta kansalainen voi hoitaa asioinnin ja yhteydenpidon verkon kautta ajasta ja paikasta riippumatta. Ammattilainen saa puolestaan kattavamman kuvan potilaan tilasta, perustuen potilaan raportoimiin tuloksiin.

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDENHUOLTO – SÄHKÖISET ASIOINTIPALVELUT

Henry Fordin katu 5M | 00150 Helsinki | Puh. +358 (9) 684 0860 | [email protected]

TuomoKavaKeuhkosairauksien ylilääkäri

KUVA:Tommi Alakärppä

JAA TIEDOT TEHOKKAASTI

5RATKAISU


Muu Suomi puhaltaa yhteen hiileen – kahdeksalle yliopistolle yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä

Certia Oy on syksyllä 2008 perustettu yliopistojen palvelukeskus, joka ensimmäiseksi tehtäväkseen sai uuden taloushallinnon tietojärjestelmän hankkimisen kahdeksalle yli-opistolle ja itselleen. Aikaa hankkeelle oli vuosi – ja hanke toteutettiin niin aikataulussa kuin budjetissakin pysyen yhdessä Siemens IT Solutions and Servicen kanssa.

Voiko julkisen sektorin laaja tieto-järjestelmähanke onnistua vuo-dessa ja pysyä vielä aikataulussa ja budjetissa? Kyllä voi. Tämän to-distivat 8 pääkaupunkiseudun ul-kopuolista yliopistoa vuoden 2009 aikana. Määrittelytyön ohessa päi-vitettiin taloushallinnon prosessit ja luotiin työnjako yliopistojen se-kä uuden palveluntuottajan välil-le. Jatkossa Certia Oy vastaa pait-si talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista myös järjestelmän, prosessien ja toimintatapojen ke-hittämisestä.

Tahtotilalla onnistumiseenMiten tässä onnistuttiin? Tär-keimpinä tekijöinä voidaan pitää yhteistä tahtotilaa, asiantunti-juuden jakamista ja toimivaa pro-jektihallintaa. Suurimpana aju-rina hankkeelle toimi yliopisto-jen oikeudellisen aseman muutos 1.1.2010 lähtien, joka heijastui yli-opistojen taloushallintoon ja edel-lytti järjestelmämuutoksia.

Edellytyksenä aikataulussa py-symiselle oli se, että hankintame-nettelyksi valittiin julkisella sek-torilla melko vähän käytetty no-peutettu neuvottelumenettely. Tämä osoittautui oikeaksi valin-naksi paitsi ajankäytön suhteen myös siksi, että neuvottelujen kautta osapuolet tiesivät mihin ol-laan lähdössä ja mitä mahdollisia haasteita on tulossa. Kun hankin-ta oli selvä, oli aikaa hankkeen to-

teuttamiselle tasan vuosi. Usean itsenäisen organisaation

asiantuntijan osallistuminen yh-teisiin määrittelytyöpajoihin pe-lotti alkuun jonkin verran varmas-ti kaikkia osapuolia, mutta pelon sijasta yhteiset työpajat osoittau-tuivat kullan arvoisiksi. Asiantun-tijat jakoivat omaa osaamistaan koko hankkeelle ja kokivat oman asiantuntemuksensa vahvistuvan prosessin edetessä.

Toimittajan suuntaan asetet-tiin jo neuvotteluvaiheessa tiukka vaatimus pysyä standardiratkai-sussa ja tuoda oma asiantuntemus aikaisemmista hankkeista esiin. Lisäksi määrittelytyössä piti ottaa huomioon järjestelmän skaalautu-vuus eli se, että järjestelmän käyt-täjäksi voidaan tulevaisuudessa ottaa muita yliopistoja, ammatti-korkeakouluja tai muita organi-saatioita, jotka haluavat saavuttaa kustannushyötyjä yhteisestä jär-jestelmästä, yhteisten perustieto-jen hyödyntämisestä sekä jaetuis-ta käyttöpalvelukustannuksista.

Pysyttiinkö standardiratkai-sussa?Ei pysytty. Järjestelmään tehtiin yksi perusteltu räätälöinti eli ns. palkkamyllytys, joka mahdollistaa sen, että palkkakulut voidaan työ-ajankohdentamisen kautta koh-distaa suoraan projekteille. Räätä-löinti mahdollistaa myös sen, et-tä voidaan luopua manuaalisesta

prosessista ja raportoida ulkopuo-lisille rahoittajille suoraan järjes-telmästä.

Riskinotto kannattiKannattaako kokeilla jotain täysin uutta? Kyllä, usean organisaation yhteinen tietojärjestelmä asettaa aina haasteita käyttäjähallinnalle ja sen mahdollisimman yksinker-taisesti toteuttamiseksi lähdettiin ennakkoluulottomasti ottamaan käyttöön nimenomaan hetero-geeniseen ympäristöön suunni-teltua teknistä ratkaisua. Yhdessä yliopistoissa ja ammattikorkea-kouluissa käytössä olevan Haka-tunnustautumisen kautta tämä tekee järjestelmäratkaisusta käyt-täjäystävällisen. Hankkeen aikana tehtiin myös ratkaisuja, jotka tu-levaisuudessa mahdollistavat jär-jestelmään liittyvien palvelurat-kaisujen kehittämisen.

Onnistuttiinko? Kyllä. Onnistu-nut järjestelmähanke ja samassa yhteydessä toteutettu palvelukes-kusratkaisu korkeakoulusektorille on kaikkine ulottuvuuksineen he-rättänyt niin kansallista kuin kan-sainvälistäkin kiinnostusta. On-nistumisesta kertoo myös se, että parasta aikaa Certiassa sekä yli-opistoissa ja Siemens IT Solutions and Services:illä valmistaudutaan HR-hankkeen ensimmäisen vai-heen testaukseen ja käyttöönot-toon 1.1.2011!

“Onnistumisen tärkeimpinä te-kijöinä voidaan pitää yhteistä tahtotilaa, asian-tuntijuuden jaka-mista ja toimivaa projektihallintaa.”

Ulla KauppiToimitusjohtaja, Certia Oy.KUVA: Foto Airaksinen Oy

NÄKÖKULMA

AMMATILLINEN NÄKÖKULMA

Neuvotteluilla yhteisymmärrykseen

1Neuvottelumenettely hankintamenettelynä – ymmärrys hankinnan

kohteesta kasvaa jokaisen neu-vottelun myötä ja aloitusvai-heessa osapuolilla on hyvä ym-märrys mihin ollaan lähdössä.

Aikataulut kuntoon

2Selkeä perälauta aika-taululle – aikataulusta kiinnipitäminen tuo

ryhdin hankkeen johtamiseen ja auttaa pysymään budjetissa.

Nopeita päätöksiä

3Joustava ja nopea pää-töksenteko – jo tehtyjä päätöksiä on pystyttävä

purkamaan ja tekemään uudes-taan. Päätöksenteko ei voi kestää viikkoja. Lopullisesta päätök-senteosta vastaa yksi nimetty ta-ho, ei ohjausryhmä.

Hyvä yhteispeli

4Yhteinen tahtotila ja ha-lu jakaa osaamista kaik-kien osapuolten kesken

– useamman tahon projekteissa joudutaan tekemään kompro-misseja ja testaamaan paitsi omaa osaamista myös toimitta-jan osaamista. Projektihallinta ja vastuulliset projektipäälliköt ovat avainasemassa.

Innovaatiot käyttöön

5Uusimman teknologian hyödyntäminen ja uusi-en toimintatapojen en-

nakkoluuloton testaaminen - ei luoda ratkaisuja ns. vanhaan maailmaan vaan katsotaan ana-lyyttisesti eteenpäin.

TOIMIVA JÄRJESTELMÄ

5

INSPIRAATIOVINKKI

”Usean itsenäisen organisaation asiantuntijan osallistuminen yhteisiin määrittelytyöpajoihin

pelotti alkuun jonkin verran varmasti kaikkia osapuo-lia, mutta pelon sijasta yhteiset työpajat osoittautuivat kullan arvoisiksi.” Ulla Kauppi, Certia Oy

MUUTOS VAATIIROHKEUTTA


KERRO MIELIPITEESI,ME KUUNTELEMME!Tavoitteemme on auttaa lukijoitamme

menestymään. Mielipiteesi ja ajatuksesi

ovat siis meille erityisen tärkeitä. Kuulisimme ne

mielellämme!

Anna palautetta ja autat meitä

tekemään sinulle entistäkin parempaa

luettavaa. Mikä miellytti tai motivoi? Mikä ei

ajanut asiaansa? Vastaamalla

kyselyymme autat meitä auttamaan

sinua! Palautetta antamalla osallistut

arvontaan, jossa voit voittaa

DeLonghin BC0420

yhdistelmäkeittimen

nautinnollisiin kahvihetkiin.

WWW.MEDIAPLANET.COM/FI | [email protected] | PUH. 09 - 5658 4000

OSALLISTU KYSELYYN OSOITTEESSA WWW.MEDIAPLANET.FI/FEEDBACK

VOITA DELONGHIN

YHDISTELMÄ-KEITIN

no. 2 / syyskuu ’10 julkinen ictdoc.mediaplanet.com/all_projects/5413.pdf · omaiset toimivat...

Documents