naudanlihan tuotannon ympäristövaikutukset ja niiden
TRANSCRIPT
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Naudanlihan tuotannon ympäristövaikutukset ja niiden vähennyskeinojen mahdollisuudet
© Luonnonvarakeskus
Esityksen kulku
1. Hankkeen tausta ja tavoitteet
2. Mallinnuksen lähtökohdat
3. Lähtötiedot
4. Nykytuotannon tulokset
5. Ympäristökuormitusten vähennysskenaarioiden mahdollisuudet
6. Yhteenveto
2 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
FootprintBeef-hanke
• Osa laajempaa ravinteiden kierrätystä edistävää, TekesinGreen Growth -ohjelman rahoittamaa Suomi kestävänravinnetalouden mallimaaksi -hankekokonaisuutta
• Rahoitus:
– Tekes
– HKScan Finland Oy
– Raisioagro Oy
– Yara Suomi Oy
– Luke
– Toteutus: Luke yhteistyössä yritysten kanssa
3 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
FootprintBeef-hankkeen tavoitteet
1. Arvioida naudanlihantuotannon ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti systeemitasolla kvantitatiivisesti mallintaen
2. Löytää parhaat toimintaehdotukset tuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi
– Ymmärrystä eri toimenpiteiden ja muutosten vasteista ja vaikutuksista
3. Kehittää ympäristövaikutusten elinkaarimallinnusta ja skenaariotarkasteluja erityisesti linkityksin biologisiin eläin- ja viljelymalleihin
4 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Taustaa elinkaariarvioinnin näkökulmasta
• Useiden ruokatuotteiden ympäristövaikutuksía arvioitu
Suomessakin elinkaariarvioinilla
• Kansallinen Foodprint-laskentasuositus (2012)
ilmastovaikutusten arviointiin
• Ensimmäistä kertaa
– Tarkempi naudanlihan tarkastelu elinkaariarvioinnin
menetelmin
– Yhdistetään mallinnus biologisiin malleihin
– Rakennetaan skenaariomallinnuksen mahdollistava
dynaaminen malli
– Otetaan käyttöön uudet ilmastovaikutusten päästömallit
5 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Taustaa biologisten mallien näkökulmasta
• Kasvintuotanto: Luken nurmiryhmä tutkinut mm. nurmien
viljelytekniikkaa
• Viime vuosina myös lietelannan käyttöä nurmikierrossa, mutta ei kuivalantaa
• Lisäksi nurmen viljelyn ympäristövaikutuksia, etenkin ravinteiden
huuhtoutumista
• Kotieläinten ravitsemustutkimus: Arto Huuskonen on tutkinut
laajasti naudanlihantuotantoa (mm. ruokintakoeaineisto)
• Jouni Nousiainen on mallintanut eri kotieläinlajien syöntiä ja tuotantoa (perustuen kotimaisiin ruokintatutkimuksiin)
6 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Tarkasteltavat järjestelmät
• Yhdistetty maidon- ja lihantuotanto
– Lypsylehmä
– Hieho ja sonni
• Naudanlihantuotanto
– Emolehmä
– Hieho ja sonni
• Tavanomainen tuotanto, ei luomu- tms.
7 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Menetelmät
1. Ilmasto-, rehevöitymis- ja happamoitumisvaikutukset arvioitiin elinkaariarvioinnilla (LCA)
– Biologisiin malleihin ja tilastotietoihin pohjautuen
2. Kasvintuotannon biologiset mallit: hyödynnettiin Luken nurmiryhmän tutkimusta, erityisesti nurmien viljelytekniikasta (lannoitusta, niittorytmitystä, sadon määrän ja sulavuuden ennustamista)
3. Kotieläinten ravitsemustutkimus: Arto Huuskosen ruokintakoeaineistoon perustuvat kasvumallit (Jouni Nousiainen)
8 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Mallin lähtökohdat
• Mallinnus yhden eläimen elinkaarta kohti
– Ei vuosittain
– Ei merkitystä mitä muita eläimiä tilalla (minkä rotuisia, minkä kokoinen tila, onko lypsylehmä-, emolehmä-, kasvatus- vai niiden yhdistelmätila)
• Mallinnus lähtee eläimen energiantarpeesta, kun teurasikä ja -paino on syötetty
� Laskee rehujen käytön energiatarpeen täyttämiseksi
� Laskee peltoalan rehujen tuottamiseksi
� Laskee minimialan
– Kaikki kasvit käytetään ruokinnassa
– Lietejärjestelmä maitorotuisille ja kuivalanta liharotuisille
– Kaikki lanta levitetään viljelykasveille
9 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Mallin automaattisia linkityksiä ja tarkastuksia
Haluttiin välttää biologisesti tai lainsäädännön puitteissa mahdottomat tuotantomenetelmät, joten tehtiin rajauksia:
• Säilörehun satotason ja typpilannoitustason vasteet
– vain mielekkäät yhdistelmät mahdollisia
• Säilörehun sulavuuden eli D-arvon ja väkirehun osuuden vaikutus teurasikään
– Malli korjaa teurasikää rehustuksen muuttuessa
• Ympäristötuen liukoisen fosforin ja typen sekä nitraattidirektiivin ehtojen mukaiset rajoitukset ravinteiden käytössä
• Oletus, että nurmet perustetaan suojaviljan kanssa, jolloin malli laskee tarvittavan suojaviljan alan
10 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Mallin ympäristövaikutusten arviointimallit
• Ilmastovaikutus eli kasvihuonekaasupäästöt (CO2, CH4 ja N2O) yhteismitallistettuina
– Kansallinen kasvihuonekaasuinventaari / IPCC 2006
• Turvemaiden päästöt arvioitu kansallisin menetelmin (NIR 2015)
– Viljelyn N2O-päästöt erikseen nurmet ja viljat (Regina 2013)
– Pötsikäymisen CH4-päästöt (Ramin & Huhtanen 2013 ja IPCC
2006)
• Happamoituminen
– Ammoniakkipäästöt: SYKEen typpimalli (Grönroos 2009)
• Typpi- ja fosforipäästöjen arviointi / rehevöityminen
– Consenv-malli (Virtanen 2011)
11 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Mallin lähtötiedoista
• Kasvutiedot teurastamoaineistosta
• Rehujen koostumus Luken rehutaulukoista
• Lannan varastointi ja levitys SYKEen typpimallista
• Navetan energiat Pro Agria/HKScan Finland
• Työkoneiden polttoaineen kulutus Ahokas&Mikkola, gradu Pakkala,
Aro-Heinilä/Luke ym.
• Lannoitteiden valmistus Yaran takuuarvolla (parempia ei saatu
hankkeen käyttöön, ei mahdollista varioida)
• Paljon asiantuntija-arvioita myös
– Suojaviljankäyttö, rehuosuuksien valinta, niittokerrat, siementen
käyttömäärä, nurmen ikä
– Lannan jakokasveille, laidunkauden pituus, työkoneiden käyttö, kuljetusmatkat
12 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Mallin lähtötiedoista - viljely
• Rehuviljely lohkotietopankin (Pro Agria) tiedoin
– Maitotiloja lähinnä
• Turvemaiden osuus Suomen keskimääräinen, 14 %
– Savimaita 19 %, muita kivennäismaito 67 %
Kg/ha
Säilörehu 5550 (kuiva-aineena)
Kokoviljasäilörehu 3570 (kuiva-aineena)
Laidun 4330 (kuiva-aineena)
Ohra 3500
Kaura 3240
13 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Mallinnuksen rajoitukset
• Ohralla ei satofunktiota, jonka mukaan lannoitus ja sato
linkitettäisiin
• Mallinnus nautojen elinikää kohti, tilakokonaisuus ei tule
huomioiduksi
• Minimiruokinta- ja pinta-ala, hävikkejä tai laajaperäistä tuotantoa ei
arvioitu
– Ei ’ylimääräistä’ pinta-alaa lannan levitykseen
• Fosforihuuhtoutumien malli melko yksinkertainen – ei pystytä
huomioimaan kaikkia toimenpiteitä
• Malli ei huomioi maan fosforitilan muutoksia pitkällä aikavälillä
• Kehitystoimenpiteet yksittäisillä tiloilla arvioitava erikseen – tulokset
edustavat kansallista tuotantoa tilastotietojen perusteella
• Vain tietyt ympäristövaikutusluokat - ei muita vastuullisuuden
ulottuvuuksia
14 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
© Luonnonvarakeskus
Ruokinta nykytuotannossa
Maito-sonni
Maito-hieho
Liha-sonni
Liha-hieho
Lypsy-lehmä
Emo-lehmä
Loppukasvatuskaudella: Elinikänä:
Säilörehunurmi 60 70 60 70 42 66
Ohra 40 30 40 30 19 2
Kaura 19
Rypsi 10
Vasikkakaudella:
Maito 2 3 8 13 <1 2
Laidun 7 7 10 30
16 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Nykytuotannon tunnuslukuja
• Hiehot teurastetaan Suomessa aiemmin ja pienempinä kuin sonnit
• Ne myös syövät vähemmän per tuotettu lihakilo ja tuottavat enemmän
lihaa per hehtaari
Maito-sonni
Maito-hieho
Liha-sonni
Liha-hieho
Emo-
lehmä
Lypsy-
lehmä
Teurasikä vrk 591 490 570 460 2452 1825
Teuraspaino kg 331 228 394 253 324 269
Päiväkasvunopeus(loppukasvatus) kg/vrk 1,0 0,8 1,3 1,0 8 13
Ka-syönti loppukasvutus kg ka/vrk 8,5 6,8 9,2 7,2 11,4 18,4
Ka-syönti elinikä/ruhokilo kg ka/ruhokg 12,2 11,5 10,2 9,7 72 89
Tehokkuus ruhokg/ha 373 412 458 512
Eläintiheys LU/ha 1,1 1,5 1,1 1,5 1,5 1,0
Maksimikarjanlannankokonaistyppi kg N/ha/v 134 139 170 170 121 189
Porttitase P kg P/ha 3,1 2,9 2,2 -1,5 0,4 5,3
Porttitase N kg N/ha 59 62 70 69 112 58
Lisäpeltoalan tarve ha/eläin -0,2 -0,2 0 0 -0,3 0,1
17 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Nykytuotannon ympäristövaikutukset elinkaaren vaiheittain – esimerkkinä maitorotuinen sonni
Rehevöityminen: 90 % viljely / 10 % lannan varastointi
- Viljelyssä 2/3 osaa N-huuhtoumista + 1/3 P-huuhtoumista
Happamoituminen: 25-55 % viljely (lannan levitys) / 40-70 %
lannan varastointi
38%
44%
12%
6%Rehujen viljely
Ruuansulatuksenmetaani
Lannan varastointi
Eläinsuojien energia
18 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Nykytuotanto (ilman emo- ja lypsynlehmän päästöjen allokointia)
02468
101214161820
kg
CO
2-e
kv/r
uh
ok
g
Eläinsuojien energia
Lannan varastointi
Ruuansulatuksen metaani
Karkearehun viljely
Väkirehun viljely
• Erot ilmastovaikutuksessa ruhokiloa kohti selittyvät hyvin ruhokilo/ha -
tekijällä ja eläimen kasvuajalla
• Liharotuiset muuntavat rehun tehokkaammin lihaksiksi, jolloin niiden
vaikutus ruhokiloa kohti on pienempi (vertailtaessa ilman emojen
vaikutusta)19 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus20 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
Ilman emo- ja
lypsylehmän kuormitusta!
© Luonnonvarakeskus
0
5
10
15
20
25
30
35
40
kg
CO
2-e
kv.
/ru
ho
kg
Eläinsuojienenergia
Lannanvarastointi
Ruuansulatuksenmetaani
Karkearehunviljely
Väkirehun viljely
Emo- ja lypsylehmien päästöjen huomioimisen vaikutus kasvatusnautojen ilmastovaikutukseen
• Lypsylehmän eliniän päästöistä allokoidaan energiantarpeen perusteella
maidolle 75 %, lihalle 23 % ja jälkeläisille 2 %• Emolehmän päästöistä sen omalle lihalle 43 % ja jälkeläisille 57 %
+7 % +11 %
+79 %
+131%
21 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
• Liharotuiset (ilman emovaikutusta tarkasteltuina) muuntavat rehun tehokkaammin lihaksiksi ja siten niiden rehevöittävät päästöt lihakiloa kohti ovat hieman pienemmät kuin maitorotuisilla.
• Tuotekohtaiset rehevöittävät päästöt olivat sitä suurempia mitä suurempi oli viljelyn ha-kohtainen fosforitase
0
5
10
15
20
25
30
35
40
gP
O4-e
kv.
/ruhokg
Nykytuotannon rehevöityminen ilman emojen päästöjä
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Nykytuotannon rehevöityminen emojen päästöt huomioiden
Eläinsuojienenergia
Lannanvarastointi
Karkearehunviljely
Väkirehunviljely
22 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus23 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
Ilman emo- ja
lypsylehmän kuormitusta!
© Luonnonvarakeskus
• Liharotuisilla kuivikepohjalanta, jonka ammoniakki (NH3)-päästöt lantaa levitettäessä pienemmät kuin lietelannan
� Liharotuisten jälkeläisten päästöt ilman emoja lähes puolet pienemmät kuin
maitorotuisten, ja emojen kanssa liharotuisen sonnin samaa tasoa, hiehon suuremmat (ruhokg kohti laskettaessa)
0
10
20
30
40
50
60
70
80
gA
E-e
kv/r
uhokg
Nykytuotannon happamoituminen ilman emojen päästöjä
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Nykytuotannon happamoituminen emojen päästöt huomioiden
Eläinsuojienenergia
Lannanvarastointi
Karkearehunviljely
Väkirehunviljely
24 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
KOONTI: Emojen päästöt huomioiden eri
kasvatusnautojen tuotekohtainen vertailu
0
10
20
30
40
Maitosonni Maitohieho Lihasonni Lihahieho
kgC
O2
-ekv.
/ru
ho
kg
Nykytuotannon ilmastovaikutus
0
10
20
30
40
Maitosonni Maitohieho Lihasonni Lihahieho
gP
O4-e
kv.
/ruhokg
Nykytuotannon rehevöityminen
0
20
40
60
80
Maitosonni Maitohieho Lihasonni Lihahieho
gA
E-e
kv/r
uhokg
Nykytuotannon happamoituminen
25 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Maitorotuisen tuotannon vertailu kansainvälisiin tutkimuksiin(vertailtavuuden vuoksi laskettu IDF:n allokointimenetelmällä ja IPCC 2006 menetelmin kansallisten sijaan per ruhokilo)
Maidon ilmastovaikutus hyvin samassa kuin kansainvälisesti tutkimuksissa tyypillisesti
16
12
17
1918
16
0
5
10
15
20
25
Suomi2016
Ruotsi2015
Ruotsi2009
Norja2012
EU2010
UK2006
kg
CO
2-e
kv/r
uh
okg
26 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Liharotuisen tuotannon vertailu kansainvälisiin tutkimuksiin (per ruhokilo)(vertailtavuuden vuoksi laskettu IPCC 2006 menetelmin kansallisten sijaan per ruhokilo)
32
27 28 2725
30
2325
32
0
5
10
15
20
25
30
35
kgC
O2-e
kv.
/ r
uhokg
27 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Suhteutus EU:n naudanlihantuotannon päästöjen jakautumiseen maittain
Lähde: Leip, A., et al. (2010): Evaluation of the livestock sector's contribution to the EU greenhouse gas emissions (GGELS) – final report. European Commission, Joint Research Centre. http://ec.europa.eu/agriculture/analysis/external/livestock-gas/full_text_en.pdf
28 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus 21.4.201629 Pulkkinen, Virkajärvi et al. 5.8.2015
© Luonnonvarakeskus
Skenaarioita
Maitorotuinen sonni:
• Vihreälinja
• Väkirehulinja
• Kokoviljasäilörehuruokinta
• Turvemaiden vaikutus
Maito- ja liharotuinen sonni:
• Maksimaalinen päästövähennyspotentiaali
30 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Vihreä linja (nurmirehuvaltainen ruokinta) vs. väkirehulinja - ilman emolehmää
Nykytila Vihreä linja
Väkirehulinja
Väkirehun osuus 40 20 60
Karkearehun D-arvo 660 690
Säilörehun satotaso, kg KA / ha
5.500 8.000
Ohran satotaso,
kg / ha
3.500 4.500
Niittoja 2 3
Nurmen
satotasoluokka
2 3
31 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Vihreälinja ja väkirehulinja – esimerkkinä maitorotuinen sonni(muutos verrattuna nykytuotantoon)
• Kun nurmen osuutta lisätään, kasvu hidastuu ja eläimen ylläpitoon tarvittavan
energian osuus ja ka-syönti kasvaa
• Viljelyn ilmastovaikutukset pienenevät molemmissa skenaarioissa parempien
satojen myötä, mutta vihreässä linjassa ruuansulatuksen päästöt kasvavat
nurmen osuutta lisättäessä
Maitosonni
Vihreä
Maitosonni
Väki
Korjattu kasvatusaika vrk 7 % -10 %
Päiväkasvunopeus
(loppukasvatus)kg/vrk -8 % 14 %
Ka-syönti elinikä/ruhokilo kg ka/ruhokg 5 % -9 %
Tehokkuus ruhokg/ha 30 % 18 %
Ilmastovaikutus kgCO2-ekv/ruhokg 0 % -8 %
Rehevöityminen kgPO4-ekv/ruhokg -10 % -19 %
P huuhtoutuminen kg P/ha 12 % -8 %
Happamoituminen kgAE-ekv/ruhokg 19 % -16 %
32 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Kokoviljasäilörehun käytön vaikutus ympäristövaikutuksiin – maitorotuinen sonni(muutos verrattuna nykytuotantoon, jossa nurmi kokoviljan sijaan)
• Kun monivuotiset nurmet vaihdetaan kokoviljasäilörehuun, kasvaa viljelyn
päästöt huomattavasti, koska yksivuotisten kasvien viljelystä aiheutuu enemmän
N2O-päästöjä
• Samalla lannoitustarve pienenee, koska viljoja lannoitetaan vähemmän kuin
nurmia, jolloin rehevöittävät ja happamoittavat päästöt pienenevät
Ka-syönti elinikä/ruhokilo kg ka/ruhokg 2 %
Tehokkuus ruhokg/ha 4 %
Viljelyn päästöt kg CO2 ekv/ruhokg 28 %
Ilmastovaikutus kgCO2-ekv/ruhokg 11 %
Rehevöityminen gPO4-ekv/ruhokg -26 %
P huuhtoutuminen kg P/elinikä -41 %
Happamoituminen gAE-ekv/ruhokg -32 %
33 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Turvemaiden osuuden vaikutus ympäristövaikutuksiin – maitorotuinen sonni
(muutos verrattuna nykytilaan, 14 % turvemaita)
Maitosonni
turvemaa 0 %
Maitosonni
turvemaa 50 %
Viljelyn ilmastovaikutus kgCO2 ekv/ruhokg -28 % 72 %
Ilmastovaikutus kgCO2-ekv/ruhokg -11 % 28 %
Rehevöityminen gPO4-ekv/ruhokg 0 % 2 %
Happamoituminen gAE-ekv/ruhokg 1 % -2 %
• Turvemailta syntyy luonnostaan enemmän kasvihuonekaasupäästöjä
per ha kuin kivennäismailta, jonka vuoksi turvemaiden osuudella on
selvä vaikutus tuotannon ilmastovaikutuksiin• Ei käytännön vaikutusta muihin vaikutusluokkiin
34 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Maksimaalinen kuormitusten vähennyspotentiaali
• Teurasikä -10 %, teuraspaino ennallaan
• Satotasot nostettu ProAgrian aineiston parhaan neljänneksen tasolle (säilörehu, ohra, suojavilja)
• Nurmen sulavuus (D-arvo) nostettu 660->690
• Satoluokka, eli pellon kasvukuntoa kuvaava tekijä, nostettu parhaaseen luokkaan (1-3 asteikolla)
• Ei turvemaita
35 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Maksimaalinen ympäristövaikutusten vähennyspotentiaali(muutos verrattuna nykytuotantoon)
Maito-
sonni
Maito-
sonni
Maito-
sonni
Liha-
sonni
Väkirehuosuus % 20 40 60 40
Korjattu kasvatusaika vrk -4 % -10 % -22 % -13 %
Ka-syönti elinikä/lihakilo kg ka/ruhokg -2 % -6 % -16 % -6 %
Tehokkuus ruhokg/ha 50 % 44 % 48 % 42 %
Eläintiheys LU/ha 44 % 30 % 15 % 23 %
Ruuansulatus kgCO2 ekv/ruhokg -4 % -8 % -15 % -8 %
Viljelyn päästöt kgCO2 ekv/ruhokg -40 % -36 % -35 % -35 %
Ilmastovaikutus kgCO2 ekv/ruhokg -17 % -18 % -23 % -19 %
Rehevöityminen gPO4 ekv/ruhokg -22 % -28 % -35 % -24 %
P huuhtouma kgP/ha 21 % 7 % -6 % 8 %
Happamoituminen gAE ekv/ruhokg 8 % -7 % -21 % -3 %
• Päästövähennyspotentiaalia ilmastovaikutuksissa jopa
neljännes, rehevöittävissä jopa kolmannes
36 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Yhteenvetoa tuloksista
• Panoksia tasapainoisesti ja tehokkaasti käyttävän tuotannon päästöt ympäristöön ovat pienimmät
– Ilmastovaikutus, rehevöityminen, happamoituminen
– Monimuotoisuutta, ekotoksisuutta, maaperävaikutuksia ym. ei arvioitu
• Liharotuiset naudat tehokkaampia muuntamaan rehun lihaksiksi. Ero ei kuitenkaan kompensoi emolehmältä siirtyvää kuormaa, vaan maitorotuisten vaikutukset pienemmät, kun emo- ja lypsylehmien kuormitukset otetaan huomioon
• Tehokkuutta parantavilla toimenpiteillä on vähennyspotentiaalia jälkeläistentuotannossa
– Ilmastovaikutuksissa jopa viidenneksen, rehevöitymisessä kolmannes
– Peltojen hyvä peruskunto, tasapainoinen lannoitus, runsaat sadot, sulava säilörehu, viljely kivennäismailla, laadukas eläinaines ja eläinten hoito
• Tarkasteltaessa naudanlihantuotantoa kokonaisuudessaan tulee muistaa myös muut ympäristövaikutukset ja vastuullisuuden ulottuvuudet
37 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.
© Luonnonvarakeskus
Jatkotutkimustarpeita
• Huuhtoumamallien kehittäminen huomioimaan paremmin päästövähennystoimenpiteet
• Eläinmallin kehittäminen tilamalliksi
• Kehitystoimenpiteiden taloudellisten vaikutusten huomioiminen
• Nautojen rehun hyväksikäyttösuhteen tarkempi mallintaminen
• Yksittäisten uusien parannustoimenpiteiden mallinnuksen mahdollistaminen automatisoiduksi (esim. erilaiset lannankäsittelyt)
• Mallin kehittäminen ja siirtäminen käyttäjäystävälliseen muotoon alan toimijoille – työkalun kehittäminen
38 21.4.2016Pulkkinen, Virkajärvi et al.