glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely · 2016. 10. 6. ·...
TRANSCRIPT
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo 1.9.2016
Jaana Uusi-Kämppä
Heikki Jalli, Marja Jalli, Riitta Lemola, Visa Nuutinen, Marja
Poteri, Pentti Ruuttunen, Sari Rämö ja Kari Saikkonen (Luke)
Katri Siimes (SYKE)
Marjo Helander (Turun Yliopisto)
Glyfosaatin ympäristövaikutukset
ja niiden vähentäminen -hankkeen
esittely
© Luonnonvarakeskus
Esityksen sisältö
1. Miksi GlyFos-hankkeet
aloitettiin?
2. Vanhan GlyFos-hankkeen
(2011–2015) tuloksia
3. Uuden GlyFos II -hankkeen
(2016–2018) esittely
2 6.9.2016 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo
Kuva: Heikki Jalli, Luke
© Luonnonvarakeskus
1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin?
• Laitinen (2009) tutki glyfosaatin ja
AMPAn pitoisuuksia karkeista maista
• Savimaita Lounais- ja Etelä-
Suomessa, jossa harjoitetaan
suorakylvöä.
• Glyfosaatin käyttö yleistä
suorakylvössä, koska juolavehnää
tuhoava kyntö puuttuu.
• Fosfori rikastuu pintamaahan
suorakylvössä.
• Glyfosaatti kilpailee fosforin kanssa
samoista sitoutumispaikoista
maapartikkelien pinnoilla.
3 6.9.2016 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo
© Luonnonvarakeskus
Koepaikka ja tutkimuskysymykset (GlyFos 2011–2015)
1. Tutkittiin, kuinka paljon glyfosaattia ja
hajoamistuote AMPAa kulkeutuu
liuenneena sekä maa-ainekseen
sitoutuneena pinta- ja salaojavesien
mukana savialueella sijaitsevilta
suorakylvömailta.
2. Ennustettiin huuhtoutumismallien avulla
glyfosaatin kulkeutumista vesistöön
pahimman vaihtoehdon skenaariossa
Lounais-Suomen savialueella. Otettiin
huomioon muokkausmenetelmä
(suorakylvö/kyntö) ja pellon fosforiluku.
4 6.9.2016 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo
A ja C = kyntö (k)
B ja D = suorakylvö (sk)
Kotkanojan huuhtoutumiskenttä
Jokioisilla
© Luonnonvarakeskus
2. Vanhan GlyFos-hankkeen (2011–2015) tuloksia
5 6.9.2016 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo
Kuva: Jaakko Heikkinen, Luke
Rahoitus:
• MMM / Makera
• Maa- ja
vesitekniikan
tuki ry.
• Aino ja Eino
Kollin Säätiö
© Luonnonvarakeskus 6.9.2016 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo 6
Estimoidut glyfosaatin ja AMPAn määrät (kg/ha)
kynnetyssä ja suorakylvetyssä maassa (2011–2013)
Kyntö
Suorakylvö
AMPAn määrä
vastaa alkuperäistä
glyfosaatin määrää
(Petruneva, 2015)
Suurimmat määrät
Kyntö: 10–25 cm
Suorakylvö: maan
pintakerroksessa
0–2,5 cm
© Luonnonvarakeskus 7 6.9.2016 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo
Glyfosaatin ja glyfosaatiksi
lasketun AMPAn pitoisuudet
valumavesinäytteissä (2011–
2013)
- Glyfosaattia enemmän kuin
AMPAa
- Suorakylvössä suuremmat
pitoisuudet kuin kynnössä
- Pintavalunnassa suuremmat
pitoisuudet kuin
salaojavalunnassa
- Syksyllä 2012 suuret
glyfosaatin pitoisuudet (sateita)
- AMPAn pitoisuuksissa
vähemmän vaihtelua
0
5
10
15
20
25
30
35
40
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22
Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät2013
Ko
k. g
lyfo
saatt
i, u
g/l
Kyntö, salaojavalunta
Suorakylvö, salaojavalunta
Kyntö, pintavalunta
Suorakylvö, pintavalunta
0
5
10
15
20
25
30
35
40
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22
Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät2013
Ko
k. A
MP
A
gly
fosaatt
ina
, u
g/l
Kyntö, salaojavalunta
Suorakylvö, salaojavalunta
Kyntö, pintavalunta
Suorakylvö, pintavalunta
Glyfosaatti-
käsittely
© Luonnonvarakeskus
3. Uuden GlyFos II -hankkeen (2016–2018) esittely
8 6.9.2016 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo
Rahoitus: MMM / Makera
Kuva: Heikki Jalli, Luke
Kuva: Jaakko Heikkinen, Luke
Kuva: Marjo Helander, TY
© Luonnonvarakeskus
GlyFos II: Työpaketit (TP)
1. Verrata käytännön tiloilla sekä herkillä pohjavesialueilla (metsätaimitarhat)
glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuuksia ja määriä maassa Kotkanojan koekentällä
2011–2013 mitattuihin tuloksiin sekä saada lisätietoa tutkittavien yhdisteiden
puoliintumisajoista. Mallintaa veden ja glyfosaatin liikkeitä maassa erilaisissa
olosuhteissa. (Luke ja SYKE)
2. Tutkia pitkäaikaisen glyfosaatin käytön vaikutuksia pohjoismaisessa
maatalouskäytössä olevan pellon viljelykasveihin (peruna, rypsi, kaura ja
härkäpapu), sekä selvittää glyfosaatin käytön epäsuoria vaikutuksia ei-kohde-
eliöissä. (Turun yliopisto ja Luke)
3. Koota hankkeessa tuotettu tieto yhteen ja esittää sitä mm. nettisivuilla,
torjunta-aineiden käyttäjille suunnatuissa tapahtumissa sekä
ammattilehtikirjoituksissa. (Luke, Turun yliopisto ja SYKE)
9 6.9.2016
Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo
© Luonnonvarakeskus
TP 1: Glyfosaatin hajoaminen maassa ja
kulkeutuminen veden mukana
a) Glyfosaatin ja AMPAn määrät viljelijöiden suorakylvö- ja
kyntöpelloilla (Luke)
- Ruiskutusajankohta joko keväällä tai syksyllä
- 3 näytteenottokertaa: ennen ruiskutusta keväällä 2016, vuorokausi
ruiskutuksen jälkeen ja syksyllä ennen talven tuloa (keväällä 2017)
- Lounaissuomalaisia peltoja 17 kpl (HeS, HsS, HtS, HtMr, KHt, MM)
- Näyte myös Savijoen valuma-alueelta, jonne levitetään kipsiä
- Näytteenottosyvyydet: 0–2,5 ja 2,5–22,5 cm
Verrataan käsittelymääriä ja pitoisuuksia
maassa Kotkanojan huuhtoutumiskentän tuloksiin
.
10 6.9.2016
Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo
© Luonnonvarakeskus
TP 1: Glyfosaatin hajoaminen maassa ja
kulkeutuminen veden mukana (2/4)
a) Glyfosaatin ja AMPAn määrät viljelijöiden suorakylvö- ja
kyntöpelloilla (Luke)
Viljelytiedot koelohkoilta 2014–2016:
- Ruiskutuspäivä, aineen nimi (glyfosaattia g/litra) ja torjunta-aineen
käyttömäärä (l/ha)
- Muokkausmenetelmä ja -syvyys
- Muokkauspäivät, kylvöpäivä, (puintipäivä)
- Tiedot muiden herbisidien käytöstä (aine, määrä, pvm)
- Viljelykasvi ja (lannoitus)
- Maalaji, viljavuusfosfori
Maanäytteet glyfosaatti- ja AMPA-analyyseihin (sekä ka-määritykseen,
viljavuusfosforin, orgaanisen hiilen ja tilavuuspainon määrityksiin)
11 6.9.2016
Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo
© Luonnonvarakeskus
TP 1: Glyfosaatin hajoaminen maassa ja
kulkeutuminen veden mukana (3/4)
b) Glyfosaatin kulkeutuminen maaperässä erityisen herkillä
pohjavesialueilla: case study metsätaimitarhalla tehtävän
glyfosaatti-pesäkekäsittelyn vaikutuksesta (Luke, Suonenjoki)
- Selvitys glyfosaatin käyttöhistoriasta taimitarhoilla sekä nykyisistä
käyttömääristä
- Tietoa glyfosaatin kulkeutumisesta ja kertymisestä kevyillä
hiekkamailla
- Koepaikkana Luken Suonenjoen metsätaimitarha (sijainti
luokkaan I kuuluva pohjavesialueella)
- Maanäytteet ennen käsittelyä v. 2016 ja 3 kertaa käsittelyn
jälkeen
- Näytteitä myös v. 2008 käsitellyltä alueelta ja käsittelemättömästä
metsämaasta
12 6.9.2016 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo
© Luonnonvarakeskus
TP 1: Glyfosaatin hajoaminen maassa ja
kulkeutuminen veden mukana (4/4)
c) Huuhtoutumismallin hyödyntäminen glyfosaatin ja AMPAn
käyttäytymisen ja kulkeutumisen arvioinnissa (SYKE)
- MACRO5.2-malli testattu GlyFos-hankkeessa
- Simuloinneissa huomioidaan sitoutumisen ja maan fosforitilan
välinen (jo aiemmin osoitettu) yhteys. (=> erilaiset
riskinvähennystoimet eri P-lukujen maille.)
- Simuloidaan erilaisista ruiskutuskenaarioista (määrä & ajankohta)
aiheutuvaa liukoisen glyfosaatin kuormitusta savipelloilta pitkäaikaista
säädataa käyttäen. Lasketaan eroosioaineksen mukana kulkeutuva
glyfosaattikuormitus pintamaan pitoisuuden ja eroosiomäärien avulla.
- Metsätaimitarhojen osalta voidaan karkeasti arvioida niiden
glyfosaattikuormitusta pohjaveteen.
13 6.9.2016
Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo
© Luonnonvarakeskus
TP 2: Glyfosaatin epäsuorat vaikutukset ei-kohde-
eliöissä
- Jatkoa v. 2014 Turun yliopistossa aloitetulle käsittelykokeelle
- Käsitellään koeruudut glyfosaattivalmisteella keväällä ennen
kylvöä.
- Koekasveina peruna, kaura, rypsi ja härkäpapu.
- Korjataan ja mitataan sato, analysoidaan ravinnepitoisuudet
sekä mahdollisesti glyfosaatin ja sen hajoamistuotteiden
pitoisuudet.
- Seurataan kasvien kasvua ja kukintaa sekä kasvituholaisia ja
kasvitauteja kasvukaudella.
- Lukessa selvitetään glyfosaatin vaikutuksia lieroihin.
14 6.9.2016 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo
© Luonnonvarakeskus
TP 3: Tulosten julkaisu- ja hyödyntämissuunnitelma
• Aloitusseminaari Ruissalossa 1.9.2016
• Hankkeen nettisivut (www.luke.fi)
• Yhteistyötä yhdistysten ja yhteisöjen kanssa:
– Kasvinsuojeluseura
– Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR.
– Suomen CA-viljelyn (Conservation Agriculture) yhdistys ry.
– ProAgria
– MTK
• Osallistuminen kotimaisiin ja ulkomaisiin seminaareihin (mm.
Maataloustieteen Päivät, Maaperätieteiden päivät)
• Ammattilehtikirjoituksia
• Tieteelliset julkaisut (mallinnus, glyfosaatin vaikutus ei-kohde-
eliöihin)
• Loppuraportti ja päätösseminaari 2018
15 6.9.2016 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo
© Luonnonvarakeskus
Tutkimusaihioita
• Vaihtoehtoisia torjuntamenetelmiä glyfosaatin käytölle (Heikki Jalli)
• Vaihtoehtoisia torjuntatoimenpiteitä glyfosaatin käytölle
kaupunkiympäristössä (ml. jättiputken hävitys) (Pentti Ruuttunen)
• Glyfosaatti ja AMPA glyfosaatilla käsitellyn kasvuston sadossa (Sari
Rämö ym. 2016. Posteri)
• Glyfosaatin käyttö vs. ilman glyfosaattia viljely -talousselvitys
• Glyfosaatin vaikutus punahomeen esiintymiseen
• Glyfosaatin hajoaminen GlyFos-hankkeen maa- ja vesinäytteissä
16 6.9.2016 Uusi-Kämppä, Glyfosaatin ympäristöriskit, Ruissalo
© Luonnonvarakeskus 17 6.9.2016 Teppo Tutkija
Kiitos mielenkiinnosta!