Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa

Thomas Widmaier

Historiakerhon kokous 10.6.2013

Ennen 2. maailmansotaa

• 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia

• Työttömyys putosi 6 miljoonasta (1933) 0,3 miljoonaan (1939) – Naiset poistettiin tilastoista

– Juutalaiset poistettiin tilatoista (1935 lähtien)

– Nuoret miehet poistettiin tilastoista (asevelvollisuus)

• Bruttokansantuote kasvoi selvästi 1933 lähtien

Puolan sotaretki

• Alkoi syyskuun 1. päivänä 1939, klo 4.47 Danzigissa (Gdansk) Saksan hyökkäyksellä

• 2. maailmansodan katsotaan alkaneen tästä

• 3.9.1939 Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle

• 17.9.1939 puna-armeija hyökkäsi Puolan itäosiin

• Blitzkrieg-termi (salamasota) otetaan käyttöön kuvaamaan Saksan nopeaa menestystä

• Sotaretki päättyi 6.10.1939. Puola antautui

Puolan sotaretki lukujen valossa

• Wehrmachtilla ammuksia 2 viikoksi 1.10.1939 • Luftwaffella pommeja 2-3 viikoksi samaan aikaan • Ajoneuvoista menetettiin 50 % • Nykyään historioitsijat eivät pidä Puolan

sotaretkeä salamasotana vaan korkeintaan sen esiasteena

Wehrmact divisionaat sotilaita kaatuneet/ menetykset Puolan armeija divisionaat sotilaita

kaatuneet/menetykset

sotilaita 102 2 800 000

sotilaita Puolassa 56 1 500 000 16 000 sotilaita 39 950 000 66 000

hevosia 400 000 hevosia 38 rykm. 150 000

ajonevot 200 000 100 000 ajonevot

tykkiä 9 000 tykkiä 4 300

Panssarivaunua 2 750 Panssarivaunua 880

Lentokoneita 2 315 Lentokoneita 400

Puolan sotaretken vaikutukset

• Maailmalla ja Saksassa syntyi kuva Wehrmachtista erittäin tehokkaana ja vahvana armeijana

• Länsiliittoutuneiden sodanjulistus ikävä yllätys Hitlerille • Saksa oli joutunut epäedulliseen asemaan sodan

seurauksena ja Hitler halusi hyökätä länteen jo 25.11.1939 eli hyvissä ajoin ennen liittoutuneiden oletettua hyökkäystä – Saksalla suuria puutteita varustelussa ja teollisuuden

suorituskyvyssä. Kenraalikunta hyvin tietoisia näistä puutteista. – Kenraalikunta sai lykättyä hyökkäystä 29 kertaa – Kenraalikunta aktivoi 1938 hylätyn vallankaappaussuunnitelman

uudestaan, mutta ei tehnyt käytännössä mitään sen toteuttamiseksi. Sama linja jatkui lähes koko sodan.

Hyökkäys länteen

• Hyökkäys länteen alkoi 10.5.1940 • Länsiliittoutuneilla ylivoima suhteessa Saksaan • Saksan hyökkäys oli periaatteessa uusinta I maailmansodan

Schlieffenplanista, jolla pystyttiin kompensoimaan alivoima rohkealla yllätyshyökkäyksellä. Poikkeuksena alkuperäisestä suunnitelmasta oli hyökkäys Belgian Ardennien läpi ja myös Hollannin kautta

• Nopeilla panssarijoukoilla ratkaiseva merkitys • Luftwaffella suurempi psykologinen kuin todellinen

merkitys (Stukat) • Saksan yllätyshyökkäys onnistui paremmin kuin hyvin ja

Ranska oli periaatteessa jo hävinnyt 14.5.1940 vaikka sen aselepopyyntö lähetettiin vasta 17.6.1940

Länsi-hyökkäyksen muutamia lukuja

• Sen aikana syntyi siihen asti pisin ruuhka: 250 km panssarivaunuja ja kuljetuskalustoa Saksasta Ardenneille 13.5.1940 – Liittoutuneiden olisi ollut helppo tuhota suuri osa Saksan

panssareista, jos olisivat ruuhkan huomanneet

• Liittoutuneilla oli 4200 panssaria Saksan 2400 vastaan, silti saksalaiset panssarit jyräsivät liittoutuneiden joukot

• Luftwaffe menetti 1000 konetta ensimmäisen kahden viikon aikana eikä se saanut juuri muutakaan sotilaallisesti tärkeää aikaan

• Dunkerquen kautta liittoutuneet onnistuivat evakuoimaan 370 000 sotilasta

Hyökkäys länteen, taustaa • Hyökkäys onnistui Hitlerin puuttumisesta huolimatta, koska mm.

kenraalieversti Guderian toimi Hitlerin käskyjen vastaisesti • Hitlerin puuttumisen seurauksena länsiliittoutuneet saivat

evakuoitua tärkeitä joukkojaan Dunkerquen kautta • Luftwaffe epäonnistui käytännössä täysin, mm. Dunkerquessa • Saksan maavoimilla ja huollolla oli suuria vaikeuksia pysyä

panssarijoukkojen tahdissa mukana. Huolto oli täysin riippuvainen hevosista.

• Onnistuminen johtui etupäässä Hitlerin ja saksalaisten hyvästä onnesta ja liittoutumattomien tottumattomuudesta liikkuvaan sodankäyntiin

• Menestys laskettiin pitkälti Hitlerin ’nerouden’ ansioksi ja hän uskoi siihen itsekin. Tämän seurauksena Hitler puuttui aina vain enemmän sodankäyntiin ja sen taktiseen sekä strategiseen johtamiseen, – vaikka häneltä puuttui sotilaallinen asiantuntemus ja – hänen äärimmäiset mielialavaihtelut tekivät kenraaleiden työn

vaikeaksi ja mielivaltaiset erottamiset sekä teloitusuhkaukset ja toisaalta erotusten äkilliset perumiset pitivät heitä varpaillaan ja sai heidät riippuvaisiksi Hitleristä

Operaatio Barbarossa • Hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22.6.1941 klo 3.15 • Hyökkäys oli alussa Wehrmachtin suuri menestys • Se oli ensimmäinen varsinainen suunniteltu salamasota • Syitä Saksan sotaonnen kääntymiselle:

– Talvien kylmyys, jopa -50 asteen pakkasia – Saksalaisten varusteiden ja panssareiden sopimattomuus

Neuvostoliiton oloihin – Saksan oma taktiikka (mm. poltetun maan taktiikka) vaikeutti taisteluja

ja joukkojen huoltoa – Saksalaisten ylimielinen ja brutaali suhtautuminen ’slaavilaisiin ali-

ihmisiin’ sai aikaan miehitettyjen alueiden ihmisten kääntymisen saksalaisia vastaan vaikka alussa pitivätkin heitä vapauttajina

– Länsi-liittoutuneiden ase- ja tavaratoimitukset Neuvostoliitolle – Neuvostoliiton armeijan ryhdistäytyminen ja sen omien sotilaiden

henkiä halveksivan taktiikan omaksuminen – Neuvostoliiton aseiden parempi soveltuvuus, mm. T-34 panssarivaunu

ja Stalinin urut – 6. armeijan tappio Stalingradissa

Neuvostoliiton sotaretken muutamia lukuja

• Ensimmäisen 2 viikon aikana tuhottiin 99 Neuvostoliiton rintamalla olleista 180 divisioonasta ja prikaatista. Kalustoa tuhottiin tai saatiin saaliiksi lähes samassa suhteessa.

• Saksalaiset tuhosivat alussa ylivoimaisia vihollisjoukkoa, mm. Bialystokissa Guderian johdolla 800 saksalaista panssaria hyökkäsi 7000 neuvostopanssaria vastaan ja voitti

• Saksalaiset pääsivät 16 km päähän Kremlistä 1941 • Rintamalinjan pituus oli n. 1 600 km, Suomen rintama

mukaan luettuna n. 2 900 km. • Helmikuuhun 1942 mennessä 2 milj.

neuvostoliittolaista sotavankia kuoli saksalaisten vankeudessa

Neuvostoliiton sotaretken muutamia lukuja

• Neuvostoliiton armeija oli paremmin motorisoitu kuin Wehrmacht, jonka logistiikka oli täysin riippuvainen hevosista – 1943 saksal. jalkaväkidivisioonan huoltojoukkoon kuului 256

hevoskärryä, 2 652 hevosta sekä 4 047 niiden hoitajaa, neuvostoliitolla vastaavat luvut olivat 91 hevoskärryä, 556 hevosta ja 879 hoitajaa

– Neuvostoliitto käytti hevosia (ratsuväkeä) taisteluissa enemmän kuin saksalaiset

• Ainakin 800 000 neuvostoliittolaista taisteli Saksan armeijassa

• Stalingradin mottiin jäi Saksan armeijan n. 250 000 sotilasta, joista 20 000 – 50 000 oli neuvostoliittolaista

• Saksan 6. armeija tuhottiin 3 kertaa 2. maailmansodassa

Neuvostoliiton taktiikka ennen Barbarossaa

• Luultavasti Stalin halusi pysyä erossa sodasta ja odottaa Saksan ja liittoutuneiden sodan loppua ja sen jälkeen ”korjata potin”

– Mikä periaatteessa onnistuikin, tosin vain puoliksi

– Tähän viittaa myös se että Stalin piti kiinni tavaran toimituksista Saksan kanssa viimeiseen asti, esim. hyökkääviä saksal. joukkoa vastaan tuli vielä Saksaan meneviä tavarajunia.

Sodan loppuvaihe

• 1944 heinäkuun 20. päivän attentaatin jälkeen saksalaisten menetykset olivat 350 000 miestä/kk (kaatuneet, sotavangit ja loukkaantuneet)

• Näistä kaatuneita oli 2,6 milj. eli 46,5 % kaikista saksalaisten kaatuneista

• Sodan päättymisen jälkeen tuli vielä 265 000 saksalaista kaatunutta (military casualties), luku ei sisällä sotavankeja tai sotavankeudessa kuolleita

• Viimeiset saksalaiset joukot antautuivat 4.9.1945 norjalaisille Huippuvuorilla

Kaatuneita II Maailman Sodassa

Maa Väkiluku 1939 Kaatuneet sotilaat Kuolleet

siviilit Juutalaiset holokaustissa

kuolleet Kuolleita yhteensä

Kuolleita % vuoden 1939 väkiluvusta

Iso-Britannia 47 800 000 382 600 67 800 450 400 0,94 %

Itävalta 7 000 000 45 000 65 000 110 000 1,57 %

Neuvostoliitto 168 500 000 10 700 000 11 500 000 1 000 000 23 200 000 13,77 %

Saksa 69 300 000 5 500 000 1 840 000 160 000 7 500 000 10,82 %

Puola 34 800 000 400 000 2 200 000 3 000 000 5 600 000 16,09 %

Ranska 41 700 000 212 000 267 000 83 000 562 000 1,35 %

Suomi 3 700 000 95 000 2 000 97 000 2,62 %

Yhdysvallat 132 000 000 407 300 11 200 418 500 0,32 %

Kaikki yhteensä 1 979 970 000 24 456 700 32 327 000 5 754 000 62 537 700 3,16 %

Eri armeijan haarojen miesmenetykset

Valtio Armeijan haara Palvelleiden

määrä Kaatuneet/ kadonneet

Haavoittuneet Sota-vankina Prosenttia

kuollut Saksa 19 000 000 5 533 000 6 035 000 11 100 000 29,1 %

Armeija 13 600 000 4 202 000 30,9 %

Ilmavoimat 2 500 000 433 000 17,3 %

Laivasto 1 200 000 138 000 11,5 % Waffen-SS 900 000 314 000 34,9 % Volkssturm ja poliisi < 6 000 000 231 000

Neuvostoliittolaiset Saksan palveluksessa 800 000 215 000 26,9 %

Neuvostoliitto 1939-40 Kaikki armeijan haarat 136 945 205 924

Neuvostoliitto 1941-45 Kaikki armeijan haarat 34 476 700 8 668 400 14 685 593 4 059 000 25,1 %

Asevelvolloset reserviläiset 1 500 000 1 200 000

Neuvostoliittolaiset siviili- ja partisaanijoukot 400 000

Brittiläinen kansainyhteisö

Kaikki armeijan haarat 11 115 000 580 000 475 000 318 000

Yhdysvallat Armeija 11 260 000 318 274 565 861 2,80 %

Yhdysvaltain armeijan ilmavoimat (liitetty armeijaan) 3 400 000 54 700 17 900 1,61 %

Laivasto 4 183 446 62 614 37 778 1,50 %

Merijalkaväen joukot 669 100 24 511 68 207 2,93 %

Yhdysvaltain rannikkovartiosto 241 093 1 917 0,78 %

Palveluksen tyyppi tuntematon 130 201

Yhteenveto

• Saksalla ei ollut todellisuudessa sotilaallisia ja taloudellisia resursseja voittaa 2. maailmansotaa

• Alkumenestys oli kiinni hyvästä onnesta, hyvin valitusta taktiikasta ja sopivasti ajoitetusta röyhkeydestä sekä länsiliittoutuneiden passiivisuudesta ennen sotaa ja sodan alussa

• Ideologiset syyt ja Hitlerin persoona vaikeuttivat Saksan menestystä ja lisäsivät huomattavasti inhimillistä kärsimystä sekä Saksassa että muissa sotaan osallistuneissa maissa

Kirjallisuutta

• Guido Knopp: Wehrmacht, Hitlerin armeija, Gummerus, 2009

• Anthony Beevor: Stalingrad, WSOY, 2000

• Roger Moorehouse: Berlin at war, life and death in Hitler’s capital, 1939-45, Vintage books, 2011

• Ian Kershaw: The end, Penguin books, 2012

• Internetin eri sivustoja