Mukana ollaan! Nuorten sosiaalinen osallisuus

• Matti Kuorelahti, professori

– Kajaanin yliopistokeskus

• FT Marko Kielinen, koulutusdekaani

– kasvatustieteiden tiedekunta

• Oulun yliopisto

Teemat

• Kaikille yhteinen koulu • Osallisuus ja sosiaalinen osallisuus • Sosioemotionaaliset taidot – jotta pysytään

mukana • Kouluun kiinnittyminen • Johtopäätöksiä

YK:n ihmisoikeuksien ja Vammaisten oikeuksien julistuksen artikla 24 perusteella

Kaikilla ihmisillä, on oikeus elinikäiseen oppimiseen ja laadukkaaseen

opetukseen!!!

Artikla 24 ydinsisällöt

• KETÄÄN ei saa sulkea pois koulujärjestelmästä!!!

• tehdään yksilöllisten tarpeiden mukaiset kohtuulliset mukautukset

• kehitetään ja resurssoidaan osallistavaa koulutusjärjestelmää

EU:n keskeisenä tavoitteena on syrjimättömyyden takaaminen vammaisille henkilöille.

Katso myös vammaisten oikeuksien julistus:

http://www2.ohchr.org/english/law/disabilities-convention.htm

Lasten oikeuksien julistus suunnannäyttäjänä!!!

Lapsella on oikeus saada koulutusta, jonka ainakin alkeisasteella

tulee olla maksuton ja pakollinen. Hänen tulee saada koulutusta, joka edistää hänen yleissivistystään ja suo jokaiselle yhtäläisen mahdollisuuden kehittää kykyjään, yksilöllistä arvostelukykyään sekä moraalista ja sosiaalista vastuuntuntoaan tullakseen hyödylliseksi yhteiskunnan jäseneksi. …

http://www.ihmisoikeudet.net/uploads/materiaali/YK_Lapsen%20oi

keuksien%20julistus.pdf

JOMTIENIN JULISTUS

10. Koulutus kaikille (EFA) Korkean Tason kokous

Jomtien, Thaimaa 22-24 maaliskuuta 2011

• 8. ”Kansalaisten osallistumista – ml. nuoret – päätökseentekoon ja kaikkien mahdollisuutta osallistua koulutukseen tulee lisätä ja voimistaa kaikilla tasoilla, myös paikallisesti. Kansalaisjärjestöt tulee nähdä legitiimeinä sosiaalisina toimijoina ottaen huomioon että osallistuminen on oikeus sinänsä ja tärkeä väline ihmisoikeuksien toteutumiselle...”

• Huom! Lasten ja nuorten oikeus osallisuuteen

•Mitä inkluusiolla käsitetään?

• Inkluusio merkitsee yleisopetuksen ja erityisopetusluokkien sulauttamista toisiinsa yhdeksi yhtenäiseksi kouluksi

• Inklusiivinen kasvatus = osallistava kasvatus

UNESCO - Maailmanlaajuinen tavoite!

• Defining an Inclusive Education Agenda (Geneva, Switzerland 2008)

http://unesdoc.unesco.org/images/0018/001868/186807e.pdf

Inkluusio

1. kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä 2. yhteinen opetus on järjestetty oppilaiden

yksilöllisten tarpeiden mukaan 3. jokainen - niin oppilas kuin henkilökunnan jäsenkin –

tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä. Inkluusio ei ole tietty saavutettu tila, vaan se on jatkuvaa oppimisen ja osallistumisen esteiden purkamista koulussa ja koko yhteiskunnassa.

(www.edu.fi)

INTEGRAATION JA INKLUUSION EROT

• Integraatio: erityisopetuksen ja yleisopetuksen yhteensovittamisprosessi, pyrkimys toteuttaa erityiskasvatusta sulautettuna yleisiin kasvatuspalveluihin

• Inkluusio: kaikki alusta asti samassa yhteisessä koulussa

Kohti inkluusiota kaikissa ”opinahjoissa”

Kaikissa Euroopan maissa

Kaikille tarkoitettu koulu on keskeinen lähtökohta erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden yhtäläisten mahdollisuuksien takaamiselle kaikilla elämänaloilla (yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa, työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa)

> edellyttää joustavia koulutusjärjestelmiä, jotka kykenevät vastaamaan yksittäisten oppijoiden erilaisiin ja usein varsin moninaisiin tarpeisiin

(www. european–agency.org.)

KÄYTÄNNÖT LÄHTEVÄT KUITENKIN MEISTÄ!!!

•Using the NeliMaali-teaching method to include all learners (UNESCON ESIMERKKIHANKE Virpi Louhela •ja Sari Koskenkari, OULU)

•http://www.inclusive-education-in-action.org/iea/index.php?menuid=25&reporeid=170

•Erwin Borremans, Pauli Rintala, Marko Kielinen. 2009. MOTOR SKILLS OF YOUNG ADULTS WITH ASPERGER SYNDROME: A COMPARATIVE STUDY. European Journal of Adapted Physical Activity 2, 14-25.

•Väitöskirja 2011 toisen asteen opiskelijoista

•Liikkuminen oppimisen ja yhteisöllisyyden tukijana

peruskoulussa 2009-2010

•Aihepiiri: Peruskoulun liikunnan ja toiminnallisten oppimistapojen kehittäminen

•Näkökulmat: Työyhteisökohtainen kehittäminen, verkostotyö, osaamisen lisääminen, sosiaallinen osallistaminen

•Ari Rahikkala, Susanna Takalo, Marko Kielinen, Lassi-Pekka Risteelä.

MITÄ AIVOTUTKIMUS ON TUONUT MUKANAAN 2000 -LUVULLA?

•- Ihmiselle muodostuu yksilöllinen tapa hahmottaa maailmaa elinkaaren aikana

•- Ympäristö ja geneettinen perimä vaikuttaa aivojen kehittymiseen

-Vuorovaikutus muovaa aivoja ja aivot sopeutuvat kulloiseenkin vuorovaikutuskenttään

- Aivot muovautuvat selkeästi yli 20-vuotiaaksi asti

- 15-vuotiaana toiminnanohjauksen taidot ovat sangen puutteelliset ja toisen ihmisen asemaan asettuminen on vielä tulollaan

- Aikuisen ja kasvattajan tehtävä pysäyttää miettimään asioita toisen näkökulmasta ja osallistua keskusteluun yhdessä nuorten kanssa!!!

Osallisuus

• Lasten oikeuksien julistuksen (1989) perusteella:

• Kuulluksi tuleminen

• Osallistuminen itseä koskeviin päätöksiin

• Ikä ja kehitystaso huomioiden

• Oikeus ilmaista näkemyksiään

Sosiaalinen osallisuus

≈ sosiaalinen integraatio tai sosiaalinen inkluusio, jotka hieman epätarkkoja

• Sosiaalinen osallisuus tarkoittaa lapsen/nuoren positiivista vuorovaikutusta ikäistensä kanssa ja hyväksytyksi tulemista ja sen kokemista

• Sitä arvioidaan mm.

– Yhteinen työskentely, ryhmän toimintaan osallistuminen, arvostetuksi tuleminen, ulkopuolelle jääminen, konfliktit, ystäväverkostot, kiusaaminen

Sosioemotionaaliset taidot

Sosioemotionaalisten haasteiden ulottuvuudet

•Sisäänpäin suuntautunut, tunne-elämän häiriö

•Ulospäin suuntautunut, vuorovaikutuksessa ilmenevä

Sosiaalinen ja emotionaalinen kompetenssi

• Omien päämäärien saavuttaminen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa myönteisten suhteiden säilyessä toisiin (Kaukiainen, Junttila, Kinnunen & Vauras 2005)

• Sosiaaliset taidot, sosiometrinen status, ystäväsuhteet ja toiminnan tulokset (Rose-Krasnor 1997)

– Sosiaalinen kompetenssi edellyttää sosiaalisia taitoja

• Emotionaalinen kompetenssi: kyky käsitellä omia ja tunnistaa toisten emootioita ja tulla niiden kanssa toimeen (Denham 2003)

SOSIAALISEN KOMPETENSSIN ULOTTUVUUDET (Salmivalli 2005)

Koulu

Sosiaaliset taidot

Emootioiden ja käyttäytymisen

säätely

Harrastus 2

Mummola

Harrastus 1

Sosiaaliset

tavoitteet

Sosiokognitiiviset

taidot

Kaveripiiri x

Luokka

Mattiin sovellettuna se merkitsisi että…

Mieskuoro Sirkat

Sosioemotionaalinen kompetenssi on kykyä…

• ymmärtää sosiaalisia tilanteita

• tulkita sosiaalisia tilanteita

• toimia tarkoituksenmukaisesti monenlaisissa tilanteissa ja

• hallita tunnereaktioitaan niissä

– Lappalainen, Hotulainen, Kuorelahti & Thuneberg. 2008

Mitä kiinnittymisellä tarkoitetaan?

Kouluun kiinnittyminen (School engagement)

• Tiedostaa koulutuksen merkityksen ja arvostaa koulutuksen tuloksia sekä osallistuu koulussa tapahtuvaan työskentelyyn

• Psykologinen komponentti: Oppilaan kokemus KUULUMISESTA kouluyhteisöön ja hyväksyy sen ARVOT – “Toiset hyväksyvät minut ja arvostavat minua”

– “Koulutuksella on merkitystä ja se hyödyttää minua”

• Behavioraalinen komponentti: – ”Käyn säännöllisesti koulua”

– ”Valmistaudun tunteja varten”

– ”Osallistun myös oppituntien ulkopuolisiin aktiviteetteihin”

•23

Kiinnittyminen on motivaatiota

YKSILÖ

* Minäkäsitys

TOIMINTA

• Kiinnittyminen tai syrjäytyminen

• Valinta

• itsesäätely

TULOKSET: kehitys

• kognitiivisesti

• sosiaalisesti

• persoonaltaan

OPETTAJAT KAVERIT

LUOKKA KOULU

Kun kiinnittyminen on heikkoa…

Tuomo Virtanen, JYU, tohtorikoulutettava 2011 alkaen

Negatiivinen kehä

Koulu-pinnaaminen

Huono

koulumenestys

Huono kiinnittyminen

kouluun

•26

OIRE

PROSESSI

TULOS

•Finn, J. (1989)

•27

Taustatekijänä

(vaihtelevat)

oppilaan kokema

tuki:

Opettaja

Perhe

vertaisryhmä

Asema (pysyvät):

Perheen SES

Maahanmuuttajuus

Perheen rakenne

Sukupuoli

Ikä

Tulokset

(kiinnittymisen

indikaattorit):

• Läsnälo

koulussa –

pinnaaminen ei

lainhkaa,

vähän, paljon

• koulusuoriutu

minen

Latentti muuttuja:

Kouluun

kiinnittyminen

* aikuisten tuki *

ikätovereiden

hyväksyntä

* koulunkäynnin

arvostaminen

*merkityksen

kokeminen

Tutkimuksen käsitteellinen malli: taustatekijät ovat

yhteydessä pinnaamiiseen kouluun kiinnittymisen välityksellä

Tulokset

SUOMI US/UK/Netherlands

Muuttujat, jotka selittävät vähäistä pinnailua (Analyysi 1)

Muuttujat, jotka selittävät runsasta pinnailua (Analyysi 2)

Huono menestys MA Huono koulumenestyhs

Tulee tunneille valmistautumattomana

Alhainen berhavioraalinen kiinnittyminen

Erityisoppilassatatus Erityisoppilassatatus Oppimisvaikeudet

Paljon luvallisia poissaoloja

! Kokee koulun turvalliseksi ja kavereiden arvostusta

Alhainen kaverituki

Huom. Yksikään taustamja (perheen SES, ikä,sp, vähemmistöasema) ei ennustanut pinnaamista Suomessa, toisin kuin useimmissa muissa maissa.

•28

Meidän koulujärjestelmämme on erilainen…

Reading Means by National Quartiles PISA 2009

•500

*

* Interquartile range of the school-level average PISA index of economic, social and cultural status.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Ja

pa

n 0

,52

Neth

erl

an

ds 0

,63

Slo

ven

ia 0

,71

Cze

ch

Rep

ub

lic 0

,42

Ge

rma

ny 0

,75

Au

str

ia 0

,64

Ch

ine

se

Ta

ipe

i 0

,60

Be

lgiu

m 0

,73

Ita

ly

0,7

3

Hun

ga

ry 0

,81

Cro

atia

0

,56

Ko

rea

0

,58

Kyrg

yzsta

n

0,5

9

Se

rbia

0

,68

Unite

d K

ing

do

m 0

,54

Sw

itze

rla

nd

0,5

8

Isra

el 0

,65

Lu

xem

bo

urg

0

,85

Bu

lga

ria

0

,88

Gre

ece

0

,69

Mo

nte

ne

gro

0

,60

Tu

rke

y

0,7

8

Hon

g K

on

g-C

hin

a 0

,60

Rom

an

ia 0

,60

Arg

en

tin

a 1

,19

Au

str

alia

0,5

7

Slo

vak R

ep

ub

lic 0

,59

New

Ze

ala

nd

0

,54

Ch

ile

1

,18

Unite

d S

tate

s 0

,63

Ire

lan

d 0

,46

Bra

zil 0

,98

Lith

ua

nia

0,6

5

Uru

gu

ay 0

,99

Ca

na

da

0

,52

Ind

on

esia

0

,89

Th

aila

nd

0

,96

Esto

nia

0,4

9

Den

ma

rk 0

,44

Russia

n F

ed

era

tio

n

0,5

0

Me

xico

1

,25

Tu

nis

ia 1

,22

La

tvia

0

,58

Sw

ed

en

0,4

4

Po

rtu

ga

l 1

,03

Colo

mb

ia 0

,90

No

rwa

y 0

,33

Jo

rda

n 0

,60

Sp

ain

0

,73

Po

lan

d 0

,59

Aze

rba

ija

n 0

,86

Ma

ca

o-C

hin

a 0

,48

Fin

lan

d 0

,36

Ice

lan

d 0

,54

*

•Score point difference

Oppilaan ja koulun sos.ekon. aseman vaikutus oppilaan suoriutumiseen luonnontieteissä

(PISA 2006 Science Competencies for Tomorrow's World, OECD 2007)

Koulut tuottavat samanlaatuisia tuloksia

Koulut tuottavat erilaisia tuloksia

Ja vielä yksi todiste: nuin oli ennen ja näin on nyt…

•YKSIKKÖ, MATTI MEIKÄLÄINEN, x.x.2006

Reading comprehension of the 9th

graders in Finland in 1965 and 2005 (Moberg & Savolainen 2008)

0

0,5

1

1,5

2

10 20 30 40 50 60 70 80 90

percentiles

z-s

co

res (

1965 =

0-l

evel)

1965

2005

•Low achievers •High achievers

Tuen tarpeisiin vastaaminen Oppiminen ja oppilaat

• Kasvun ja kehityksen tuki jokaiselle

• Tarpeelliset tiedot ja taidot

• Hyvinvointi koulussa

– Viihtyminen

– Itsetunto

– Uupuminen

Koulukiusaamisen kokeminen

”Minua on kiusattu

kulun. lukuvuoden

aikana”

(1= eri mieltä --- 4 =

samaa mieltä )

N Keski-

arvo

Keski-

hajonta

t df p

5. lk 291 1,60 ,950 1,603 777 .000

*** 8. lk 488 1,35 ,732

B 536 1,43 ,803 .940 777 .348

n.s. A 243 1,49 ,883

Tytöt 375 1,35 ,756 3,051 749,

208

.002

** Pojat 389 1,54 ,895

Yleisoplk 723 1,42 ,802 2,230 59,

762

.004

** Erityislk 56 1,75 1,083

Ei erit.op.kok.1 428 1,36 ,747 2,555 548,

725

.011 *

On erit.op.kok. 286 1,52 ,865

•Ei eroja

Tukitoimet kunnossa perusopetuksessa?

Erityisopetuksen toimivuus ja kouluviihtyvyys oppilaiden, vanhempien ja koulun opetushenkilöstön arvioimana

• Matti Kuorelahti & Tanja Vehkakoski 2009

• Snellman-instituutin B-Sarja 53/2009

Oppilaiden sosiaalisiin suhteisiin panostaminen (Kuorelahti & Vehkakoski 2009)

• Syrjintä usein hienovaraista, lasten/nuorten keskinäiseen kulttuuriin kuuluvaa <-> aikuisten on vaikea havaita sitä – oppilaista n. 10 % ilmoitti joutuneensa kiusaamisen kohteeksi, kun taas

vanhemmista 1,6 % havaitsi lastaan kiusatun – ks. myös Pijl, Frostad & Flem 2008: opettajilla todellisuutta myönteisempi

käsitys oppilaiden ystävyyssuhteista ja asemasta ryhmässä

• Ystävystyminen niiden kanssa , joiden lähellä muutoinkin ollaan – Samat oppitunnit, vierekkäiset luokat ja naulakot, yhteiset välitunnit… – Luontevuus ja vähittäinen tutustuminen

• Yhteistoiminnallisen oppimisen mahdollisuudet (esim. positiivinen keskinäinen riippuvuus, kannustavuus, opiskelijoiden keskinäiset tutorsuhteet)

• Kuorelahti & Vehkakoski 2009. Tukitoimet kunnossa perusopetuksessa? Erityisopetuksen toimivuus ja kouluviihtyvyys oppilaiden, vanhempien ja koulun opetushenkilöstön arvioimana. Snellman-instituutin B-Sarja 53/2009.

Voidaanko kouluissa hyvin?

• Mitä tarkoitamme hyvinvoinnilla?

• Allardt (1976)

– Elinolot (having)

– Sosiaaliset suhteet (loving)

– Itsensä toteuttaminen (being)

– Sekä terveydentila (health)

Hyvinvoinnin tarkastelua eri näkökulmista

• Nuorten perustarpeet – Biologinen, fyysinen, emotionaalinen, sosiaalinen – Globaali ja Suomi

• Oppimistulokset – Akateeminen ja sosiaalinen

• Kouluviihtyvyys, kouluun kiinnittyminen • Yksilölliset ja erityiset tarpeet

– Vastataanko tuen tarpeeseen? – Tunnistetaanko ja osataanko tukea?

• Opettajan hyvinvointi oppilaan hyvinvoinnin perustana?

Koulu-uupumus • Nuorten koulu-uupumusmittari BBI-10 (Salmela-Aro & Näätänen 2005)

– 10 väittämää asteikolla 1-6

• Uupumusasteinen väsyminen

– Tunnen hukkuvani koulutyöhön, Nukun usein huonosti erilaisten koulutehtävien takia, Murehdin kouluasioita paljon myös vapaa-aikana, Koulutehtävien paine aiheuttaa ongelmia muussa elämässäni

• Kyynistyminen

– Tunnen itseni haluttomaksi kouluasioissani ja ajattelen usein lopettaa koulun, Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnostukseni koulunkäyntiä kohtaan, Pohdin alituiseen, onko koulunkäynnilläni merkitystä.

• Riittämättömyyden tunteet

– Minulla on usein riittämättömyyden tunteita koulunkäynnissäni, Minusta tuntuu, että minulla on yhä vähemmän annettavaa koulussa, Odotin ennen saavani koulussa paljon enemmän aikaan kuin nyt.

Koulu-uupumus: 470 A:n ja B:n kaupungin 8-luokkalaista

•Tytöt N = 225

•Pojat N = 233 •Uupuneita

•N = 39 (12 %)

•Uupuneita

•N = 39 (14 %)

•Kokonaisuupumuksen pisteraja

•tytöt: 39

•pojat: 40

So what?

• Ajoittainen väsyminen, masentuminen, pettyminen kuuluvat asiaan ja ovat osa normaalia, tervettä kehitystä

• Kroonisesti uupuneiden lasten tunnistaminen

• Erityisopetuksen rooli tärkeä myös tässä suhteessa

Koulujärjestelmän toimivuus

• Järjestelmä on kokonaisuudessaan toimiva ja tuottaa hyvää tulosta kohtuullisin kustannuksin

• Yksilön tasolla valtaosa voi hyvin ja hyötyy ja kehittyy koulun keinoin

• Osalla menee silti huonosti! – Mikä siitä johtuu koulusta ja koulun virheellisistä keinoista?

– Mikä osa huonosta voinnista johtuu koulun ulkopuolisista tekijöistä?

• Erityispedagoginen peruslaki yhä vaan tärkeää: TUNNISTAMINEN JA OIKEANLAINEN PUUTTUMINEN ASIOIDEN KULKUUN

Tukea tarjoava koulu

• ASENTEET: Kaikille yhteistä koulua pitää kaikkien osapuolten ja (lähes) jokaisen todella haluta! Jos ei halua, kulkee kehityksen vastavirtaan.

• PEDAGOGIIKKA: Pitää olla valmiutta etsiä uusia yhteistyön ja opettamisen muotoja.

• RESURSSIT: On lähdettävä siitä, että olemassa olevia resursseja käytetään joustavasti. Unohda 2 mantraa: – ”Joustamaton yleisopetus estää laadukkaan integraation

toteutumisen.” Miksi sen pitäisi olla joustamattomaa? – ”Kun opetusryhmät saadaan riittävän pieniksi, niin silloin

integraatio on mahdollista.” Milloin tällaiseen olotilaan mahdettaisiin päästä?

• YHTEISÖLLISYYS: Kuulumme yhteen!

MITÄ VOI TEHDÄ? Tunnistaminen ja tiedostaminen Tukeminen, jossa tutorointi avainasemassa Opiskelijoiden sosiaalisten verkostojen

tukeminen oppimisympäristön muuttaminen oma apu, innostuminen ja motivaatio lopulta

kaiken avaimina!!!

Lähteitä

• Willms, J.D. , 2003. STUDENT ENGAGEMENT AT SCHOOL. A SENSE OF BELONGING AND PARTICIPATION. RESULTS FROM PISA 2000. http://www.unb.ca/crisp/pdf/0306.pdf

• Kuorelahti & Vehkakoski 2009. Tukitoimet kunnossa perusopetuksessa? Erityisopetuksen toimivuus ja kouluviihtyvyys oppilaiden, vanhempien ja koulun opetushenkilöstön arvioimana. Snellman-instituutin B-Sarja 53/2009.

• Moberg, S., & Savolainen, H. (2008). Suomalaisten 9- ja 15-vuotiaiden lukutaidon muutos 1960-luvulta 2000-luvulle. 39(1), 31–38.

• OECD 2007. PISA 2006 results. In html-format: http://www.pisa.oecd.org

• The OECD Programme for International Student Assessment (PISA). In html-format: http://www.pisa.oecd.org/

• Ruoho, K., Koskela, H. & Bednarik, P. 2006. Kouluviihtyvyyden käsite ja tutkimus Suomessa. Teoksessa K.Ruoho (toim.) Tehtävänä erityispedagoginen näkökulma. Tutkimusta erityiskasvatuksen laitoksella. Joensuu: Joensuun yliopistopaino.

• Savolainen, H. 2009. Responding to diversity and striving for excellence: The case of Finland. Prospects 39. 281-292. Published online 6 November 2009.