mitä globalisaatio tekee työlle ja taloudelle?
DESCRIPTION
Vierailuluento Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, tammikuu 2014TRANSCRIPT
Mitä globalisaatio tekee työlle ja
taloudelle?Teppo Eskelinen
YTT, dosentti (poliittinen taloustiede)
Huolenaiheita
• Työn katoaminen: teollinen työ jne
• ”Kiina-ilmiö”, robotiikka
• Toisaalta: työntekijöiden katoaminen (ikääntyvä väestö)
Toisaalta
• Pitkä murros (tekstiiliteollisuus jne)
• Huonot ja hyvät uutiset: medialogiikka
• Aina on luotu uusia työn muotoja: sähköpostien lähettely, toisille puhuminen, kädestä pitäminen
• Tuottamattomat ”palvelija” ja ”viulisti”
Mitä globalisaatio on?
• Maantieteellistä supistumista?
• Kaupan vapauttamista?
• Rahoituksen vapauttamista?
• Uudenlaista kilpailua?
Maantieteellinen supistuminen
• Onko sitä?
• Tieto (data) liikkuu nopeammin
• Pikemmin: uudenlaiset verkostot
• Liikkumisen vapauden raju valikoivuus (vrt 1. globalisaatiokausi)
Kaupan vapauttaminen (1)
• Ajatus: suhteellinen etu, tullimuurien kalleus, investoinnit jne
• Kuitenkin: alussa suojautuminen kannattaa, suhteellista etua vastaan toimiminen, epäselvyys investointien kannattavuudesta (kuuma raha /portfolio, lainsäädännön muuttuminen, halvalla myyminen, vientivetoisena pysyminen)
Kaupan vapauttaminen (2)
• Kaupan vapauttaminen on liittynyt kaikkeen paitsi kaupan vapauttamiseen
• Valikoiva vapauttaminen (maatalous jne)
• Patentit, investointien suoja (”kahviparadoksi”, trips, teknologian saatavuus)
Rahoituksen vapauttaminen (1)
• Pitkäaikaisista lyhytaikaisiin investointeihin
• Keskittyvät vanhoihin teollisuusmaihin
• ”Kuuma” raha ja nopea vetäytyminen, kriisialttius
Rahoituksen vapauttaminen (2)
• Finanssoituminen:
• Pääomavoittojen suhteellinen kasvu, pankkien pelastamisen pakko, luottoluokitushuoli
• Lyhytaikainen voittojen tavoittelu
• Pääomaa kymmeniä kertoja enemmän kuin vuotuisia investointeja
Uudenlainen kilpailu
• Suomalainen vs kiinalainen työ?
• Toisaalta: mitkä kilpailevat ja mitkä eivät
• Myös valta-asemat: esim tukiaisten tavoittelu kilpailuttamalla valtioita
• Globaali palkkojen lasku: mistä kokonaiskysyntä tulee?
Raha liikkuu, tuotanto ei niinkään
• Rahoituksen volyymin, nopeuden ja riskirakenteiden seurauksena työ globaalisti vähenee ja halventuu, ja järjestelmä muuttuu epävakaammaksi.
• Tuotannolla vähemmän liikkumahalua sinänsä: työ ei suhteessa kovin kallista, halu sijaita lähellä tiettyä markkinaa (esim paperi), uudelleensijoittumisen korkeat kustannukset, osaaminen…
• Esim teolliset työpaikat Suomessa vähenevät todella hitaasti
Köyhdytä naapurisi: politiikkaa, ei ”talouden lakeja”
• EU: kaikkien ”sisäinen devalvaatio” ja vientivetoisuus
• Kukaan ei ota vastuuta kysynnästä
• Yksittäisen toimijan hyvä strategia yleistettynä on kaikkien tuho (vrt vapaamatkustajaongelma)
Mitä työlle sitten käy?
• Luopuminen täystyöllisyystavoitteesta: politiikkaa
• Nimenomaan valtion työpaikat ovat vähentyneet (”tuottavuusohjelma” 1990-luvulta alkaen)
• Useammin kuin katoaa, työ halpenee ja pirstoutuu
• Tuottavat investoinnit vähenevät suhteessa spekulatiivisiin
• Lopulta tulevaisuutta ei voi ennustaa, emme tiedä mitkä trendit jatkuvat
Globalisaation todelliset seuraukset
• Sosiaaliturvan finanssoituminen – jatkuuko?
• Lyhytjänteisyys, paine irtisanomisen helppouteen
• Valtion liikkumatilan väheneminen
• Kilpailuasetelmat yritysten koon kasvaessa globaalisti
Työ toisin ajateltuna
• Vaikka työ palkansaamisen mielessä voidaan järjestää monissa olosuhteissa, ehkä olemme jo pitkälti vapautuneet töistä…?
• Onko huoli sittenkin toimeentulo / kasvatus
• Tai työn valikoivuus – ketä jää ulkopuolelle