Teollisuus tekee älykumouksen ICT:n uudet mahdollisuudet teollisuudessa (Kaivos, energia, infra, logistiikka ja rakentaminen)

ISBN 978-952-5465-84-6

Julkaisusarjan tekijä BusinessOulu, TeollisuusForum. Julkaisuvuosi 2014, (nid.)

Teollisuus tekee älykumouksen Aluekatsaus: ICT:n uudet mahdollisuudet teollisuudessa

(Kaivos, energia, infra, logistiikka ja rakentaminen)

Taitto ja graafinen suunnittelu: Design Studio 2014

3

Sisällysluettelo

1. Kohti uutta kasvua 5

2. ICT ja teollisuus yhdistävät voimansa 7

3. Kaivosteollisuuden prosesseihin tehoa 11

3.1. Alan näkymät: kaivosteollisuudessa vahvat kasvuodotukset 11

3.2. Digitalisoitavaa kaivosteollisuuden kaikissa vaiheissa 15

3.3. ICT:n mahdollisuudet kaivosteollisuudessa 16

4. Energiateollisuudelle lisää älykkäitä tuotantomenetelmiä 19

4.1. Alan näkymät: energia-alalla kestävää kasvua 19

4.2. Digitalisoinnissa meneillään murros 21

4.3. ICT:n mahdollisuudet energia-alalla 23

5. ICT haastaa perinteet rakentamisessa 25

5.1. Alan näkymät: rakentaminen suhdannekuopassa 25

5.2. Digitalisointipaineet kasvavat 28

5.3. ICT:n mahdollisuudet rakennus- ja kiinteistöalalla 28

6. Asiakkaat sähköistävät infrarakentajien toimintaa 33

6.1. Alan näkymät: julkisen talouden vaikeudet nakertavat markkinoita 34

6.2. Digitaaliset ratkaisut kypsyvät 35

6.3. ICT:n mahdollisuudet infrarakentamisessa 36

7. Tavoitteena koko logistiikkaketjun hallinta 39

7.1. Alan näkymät: jatkuva tehostamisen tarve 39

7.2. Digitaaliset ratkaisut kovassa käytössä, rajapinnat tökkivät 43

7.3. ICT:n mahdollisuudet logistiikassa 45

8. Keskeisimmät löydökset ja jatkoaskeleet 48

9. Haastattelut ja muut lähteet 50

4

5

1. KOHTI UUTTA KASVUAICT-alan murros on vienyt myös Oulun seudulta useita tuhansia työpaikkoja etenkin valmistavasta elektroniikkatiedollisuudesta. Seutukunnan mittavalla ICT-osaamisella tulee kuitenkin olemaan luontaista kysyntää, kun digitaaliset ratkaisut uudistavat lähivuosina lähes kaikki toimialat sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Etenkin teollisen internetin väistämätön kehittyminen tulee aiheuttamaan vallankumouksen. Yrityksille avautuu uusia tilaisuuksia, mutta samalla syntyy täysin uusia kilpailijoita. Saksa on jo voimalla liikkeellä omalla Industrie 4.0-ohjelmallaan, joka yhdistää maan vahvan osaamisen teol-lisuudessa, automaatiossa ja ICT-alalla. Yhdysvalloissa puolestaan muutosta ajaa muun muassa teollisuusjätti General Electric, jonka teettämässä raportissa arvioidaan teollisen internetin synnyt-tävän tuhansien miljardien kasvusykäyksen talouteen.

Suomelle teollinen internet on mahdollisuus ja samalla pakko. Jos yritykset uudistavat toimin-taansa, ne voivat vallata merkittäviä uusia markkinoita. Paikalleen pysähtyvät yritykset puolestaan menettävät asemiaan. Niiden tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky heikkenee ja pääsy kansainvä-lisiin verkostoihin vaikeutuu. Tämän muutoksen hallintaan ja kehityksen uudelleen suuntaamiseen tarvitaan myös Oulun seudulla merkittäviä uusia toimenpiteitä, kuten International Sales Promo-tion-hanke sekä TeollisuusForum.

International Sales Promotion -hankkeen (ISP) tavoitteena on tunnistaa ja saada uusia asiakkuuk-sia Oulun alueen ICT-yrityksille nopealla aikajänteellä. TeollisuusForum on keskeinen työväline Oulun alueen teollisuuden kehittämiseksi. Yhtenä tärkeimpänä teemana onkin Teollisuus ja ICT. Näin voidaan työllistää vapautumassa olevaa työvoimaa ja saada osaajat jäämään Oulun alueelle.

ISP on Euroopan aluekehitysrahaston ja Pohjois-Pohjanmaan Liiton ja Oulun Kaupungin rahoitta-ma ja hallinnoima hanke, jota BusinessOulu toteuttaa. Hanke tukee alueen yrityksiä kansainvälis-ten asiakkuuksien tunnistamisessa. Tavoitteena on saada yrityksille merkittäviä liiketoiminnallisia avauksia valituilla kohdemarkkina-alueilla ja valituista kohdesegmenteissä.

Tässä ISP-hankkeen toimenpiteessä, ICT:n mahdollisuudet Teollisuudessa, on selvitetty miten alueen ICT-yritykset voivat auttaa perinteisten teollisuudenalojen yrityksiä uudistumaan. Selvityk-sessä on pureuduttu viiden teollisuusalan tarpeisiin, jotka voivat erota toisistaan merkittävästikin.

Raportissa käydään läpi, mitä mahdollisuuksia ICT avaa energia-alalle, kaivosteollisuudelle, infrarakentamiseen, logistiikkaan ja rakentamiseen. Raportti erittelee eri alojen erityistarpeita ja digitaalisia osaamisalueita, joita kukin ala tarvitsee uudistumisessa. Näin laaja toimialakohtainen tarkastelu on ainutlaatuinen Suomessa, joten toivomme raportin hyödyttävän myös seutukunnan ulkopuolisia yrityksiä.

6

”Tavoitteena on saada yrityksille merkittäviä

liiketoiminnallisia avauksia”

7

Oulun seudun ICT-yritykset ja viiden teollisuustoimialan yritykset etsivät yhteistyössä kehityskohteita. International Sales Promotion -hankkeen aikana syntynyt verkottuminen tuotti merkittäviä kehityskohteita ja uusia liikeideoita.

2. ICT JA TEOLLISUUS YHDISTÄVÄT VOIMANSA

Oulun seudulle on kehittynyt yliopiston, VTT:n ja menestyneiden yritysten kuten Nokian kautta noin 12000 ICT-alan työpaikkaa viimeisen 25 vuoden aikana. Toimialan noin 270:sta ICT-yritykses-tä lähes jokainen on kohdannut viime vuosina suuria muutoksia. Useimmille se on tarkoittanut ai-kaisemmin niin tärkeiden resurssien uudelleenjärjestelyjä ja jopa henkilöstön irtisanomisia. Toisille se on mahdollistanut kasvun hyvien ammattilaisten saatavuuden lisääntyessä.

Toimialan murros on myös suuri mahdollisuus. Seudun poikkeuksellisen laajalla ICT:n osaamisella sinertää merkittävät mahdollisuudet oman toimialan ulkopuolella. Toimialahaastattelujen perus-teella uusilla toimialoilla on löydettävissä liiketoimintamahdollisuuksia, kun ymmärrys toimialan määräävistä tekijöistä on ensin sisäistetty.

Valveutuneet kansainväliset yritykset ovat huomanneet mahdollisuuden. Korkea osaaminen on houkutellut erityisesti Telecom-alan kansainvälisiä yrityksiä perustamaan tuotekehitysyksiköitä Ouluun. Kansainvälisiä tulijoita ovat olleet muun muassa Ericsson, Texas Instruments, Broadcom, Google, ARM ja Yota Devices. Lisäksi Nokia Solutions and Networks on aktiivisesti kasvattanut yhtiön suurinta yksikköä palauttamalla Oulun yksikköönsä jo kertaalleen Aasiaan vietyä suunnitte-lutyötä.

Alueen maailmanluokan osaamiselle elektroniikan ja ohjelmisto-teknologian alueilla on hyvät mah-dollisuudet löytää uusia liikeideoita perinteisillä teollisuuden alueilla. Toimialojen kanssakäyminen on ollut perinteisesti rajallista ja kehittynyt pienten askelten kautta toimialojen omassa ohjauksessa.

ICT ja teollisuus verkottuvat International Sales Promotion -hankkeen ja toteutetun selvityksen kantava ajatus on edistää ICT-yritysten yhteistyötä oman toimialan ulkopuolelta tulevien yritysten kanssa. Hankkeessa kartoitettiin perinteisten toimialojen käytössä olevia teknologiaratkaisuja. Niitä verrattiin saatavilla olevaan uusimpaan teknologiaan. Tätä kautta pystyttiin monen yrityksen ja toimijan ryhmätöissä arvioimaan teknologian suomia uusia ratkaisuja.

Toimialojen yhteinen lähentyminen ja verkottuminen vahvistavat alueen pk-sektorin yritysten kilpailukykyä. Useimmilla yrityksillä on ollut pienuudestaan huolimatta suora asiakassuhde paikallisiin suuriin ICT-toimijoihin. Niillä ei kuitenkaan ole ollut riittävästi resursseja asiakaspohjan laajentamiselle. Kompastuskiveksi on noussut uusasiakashankinta uusilla toimialoilla ja kansainvä-lisillä markkinoilla.

8

Kaikki tunnustavat suurempien kokonaisuuksien menevän helpommin kaupaksi kansainvälisille toimijoille, mutta sen edellyttämiä toimenpiteitä joudutaan vielä harjoittelemaan. Erityisesti ver-kostoitumisen ja yhteistarjonnan kokoamisessa on edelleen opittavaa. Tämä korostuu ulkomaille tähtäävässä tarjonnassa. Monilla alueen ICT- yrityksillä on välillisesti asiakkaita ulkomailla. Yksin ulkomaille mentäessä pienten yritysten erityisosaaminen jää helposti huomiotta pienen kokonsa tai kokeneiden vientiresurssien puuttuessa. Selvityksessä on koottu kunkin toimialan merkittävien yritysten haastatteluista kokonaisnäkemyk-set toimialan toimintaympäristöstä ja tulevaisuuden näkymistä ICT-yritysten kannalta. Selvitys-työssä ja marraskuussa 2013 toteutetuissa workshopeissa kunkin toimialan johtavia yrityksiä ja joukko ICT-yrityksiä on edelleen kehittänyt malliratkaisuja arvioimalla seuraavia asioita:

1 Liiketoimintaympäristö Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

2 Nykyinen ICT:n käyttö

3 ICT:n mahdollisuudet

4 Ratkaisut

Hankkeen tavoitteena oli muodostaa realistinen kuva ICT:n käyttöasteesta ja mahdollisuuksista. Selvityksessä haastateltiin merkittävä määrä toimialojen vaikuttajia ja toimiala-asiantuntijoita. Haastatteluista saadun palautteen perusteella muodostettiin toimialakohtainen kuva ICT:n nykyi-sestä käyttöasteesta ja ennen kaikkea sen suomista uusista mahdollisuuksista.

Lopputuloksena löytyi merkittäviä ongelmakohteita ratkaistavaksi uusimmalla ICT-osaamisella. Se tuotti jokaiselta toimialalta ICT-yrityksille 3-5 liikeideaa pohdittavaksi.

Kyselypalautteiden mukaan mukana olleet ICT-yritykset arvostivat eri toimialojen vaikuttajien mu-kanaoloa ja tilaisuutta suoriin keskusteluihin. Alueen ICT- yritysten lisäksi VTT:n ja yliopiston asian-tuntijoita oli mukana pohtimassa kunkin toimialan tarpeita ja viimeisimpiä teknologiaratkaisuja.

Tukea ICT-teollisuuden kasvumahdollisuuksien näkymiin saatiin tutkimusyritys Marketvision joulukuussa 2013 päivittämästä Suomen IT-markkinoiden kehityksiä- tutkimuksesta. Ennusteen mukaan IT-kokonaismarkkinoiden kasvu nopeutuu 2,8 prosenttiin vuonna 2014. Vetoapuna toimi-vat jälleen hyvin kasvavat ohjelmistomarkkinat. IT-markkinat sinnittelivät viime vuonna kasvualana lähes kaikista muista toimialoista poiketen.

Ohjelmistomarkkinoiden osuus on reilu viidennes IT-markkinoiden kokonaisarvosta, ja Market-vision kasvuennuste vuodelle 2014 on tasan neljä prosenttia. Ohjelmistomarkkinoiden kasvun kärjessä vuonna 2014 ovat tutkimusyrityksen mukaan business intelligence, sisällön ja doku-menttien hallinta, tietoturva ja CRM-ohjelmistot. Näitä on käytössä kaikilla teollisuusaloilla, ja ne muodostavatkin ICT:n käytön perustason haastattelumme kohteina olleissa teollisuustoimialoissa. ISP-hanke osoitti, että nyt on aika luoda pidemmälle meneviä ratkaisuja.

9

10

”Kantava ajatus on edistää ICT-yritysten yhteistyötä oman toimialan ulkopuolelta

tulevien yritysten kanssa.”

11

Koko tuotantoprosessin optimointi on kaivosteollisuuden keskeinen tavoite. Tämä synnyttää kysyntää muun muassa ohjelmistoratkaisuille, mittaustekniikalle ja sensoreille.

3. KAIVOSTEOLLISUUDEN PROSESSEIHIN TEHOA

Pohjois-Kalotin alueella on odotettavissa kaivosteollisuuteen noin 13 miljardin investoinnit vuoteen 2020 mennessä. Älykkäillä ratkaisuilla tulee olemaan noissa investoinneissa merkittävä rooli. Se puolestaan tarjoaa ICT-yrityksille huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia.

Sekä louhinta- että rikastusprosessit ovat pääomavaltaista perusteollisuutta, jossa käsiteltävän raaka-aineen määrä ratkaisee halutun saannon. Prosessin tehokkuus määrittää kannattavuuden ja uusimmat, kehittyneet menetelmät ovat mahdollistaneet pienempien pitoisuuksien löydösten hyödyntämisen.

Pohjoismaiset kaivokset ovat edelläkävijöitä ICT:n ja automaation soveltamisessa. Erityisesti rikastusprosessi on kehittynyt pitkälle, ja alan teknologiatoimittajat ovat saavuttaneet merkittävän maailmanmarkkina-aseman. Oulu Mining School on investoinut koerikastamoon mahdollistaen tutkimuksen ja tuotekehityksen jatkumisen jo yliopiston puitteissa.

Tuotantoprosessin jatkuva kehittäminen on kuitenkin edelleen välttämätöntä. Kaivosyhtiö on raa-ka-aineen tuottaja, jonka oma mahdollisuus vaikuttaa tuotteen hintaan on minimaalinen. Tuotteen hinta määräytyy kansainvälisissä raaka-ainepörsseissä. Siksi kaivoksen kannattavuuden avainteki-jä on tuotantokustannuksien minimoiminen.

3.1. Alan näkymät: kaivosteollisuudessa vahvat kasvuodotukset

Kehittyvien markkinoiden talouden kasvu ja elintason nousu tulevat lisäämään sekä jalo- että perusmetallien kysyntää. Siitä syntyy perusta kaivostoiminnan volyymin kasvulle. Suomessa malmintuotannon liikevaihto noin kuusinkertaistui kymmenessä vuodessa 650 miljoonan euron tasolle vuoteen 2011 mennessä. Kasvun veturina toimivat Aasian taloudet. Talouden laskukausi on hillinnyt kaivosbuumia. Tuotannossa olevien kaivosten laajennuksia ja uusia kaivoshankkeita on kuitenkin suunnitteilla kotimaassa noin 3,5 miljardin euron arvosta

Suomessa toimivat kaivosyhtiöt ovat pääosin kansainvälisiä kuten esimerkiksi Agnico-Eagle ja First Quantum Kevitsa. Yhteistyö näiden kanssa on mahdollisuus laajentaa markkina-aluetta kai-vosyhtiöiden ulkomailla toimiviin kaivoksiin.

12

Laite- ja konevalmistuksessa kotimassa on vahvaa teknologiaosaamista, jonka kirkkaita tähtiä ovat muun muassa nykyään Sandvikille kuuluva Tamrock, Metso Automaation osana oleva Metso Minerals, Normet ja Outotec.

Ruotsin kaivostoiminnan kaksi tärkeintä yritystä ovat ruotsalaiset LKAB (liikevaihto 3,1 miljardia euroa 2012) ja Boliden (liikevaihto 4,6 miljardia euroa). Yhtiöiden palveluksessa on yhteensä noin 9.000 henkeä. Lisäksi Ruotsissa on kymmenkunta pienempää kaivosyhtiötä. Lähivuosien merkit-tävin hanke on LKAB:n 800 miljoonan investointi Svappavaraan.

Ruotsissa on Suomen tapaan vahvoja laitevalmistajia kuten Atlas Copco ja Sandvik.

Norja panostaa kaivosteollisuuteen ja metallikaivosten merkitys on kasvussa kivimurskan ja muun hyötykiven kuten Altan liuskekiven lisäksi. Maaperän kartoitus ei ole varsinkaan pohjoisella alueel-la yhtä pitkällä kuin Suomessa ja Ruotsissa. Kaivannaisteollisuus on Norjassa liikevaihdoltaan samankokoinen kuin Suomessa. Norjan maanalaisten malmivarojen suuruus on arvioitu kuitenkin jopa 200 miljardin euron suuruiseksi, joten kaivosteollisuus tulee moninkertaistumaan tulevina vuosina.

Faktaa kaivosteollisuudesta

• Suomen kaivosteollisuuden liikevaihto 1,48 miljardia euroa (v. 2012)• Kaivoshankkeita Suomessa suunnitteilla noin 3,5 miljardin euron arvosta• Kaivokset ja kaivoshankkeet pääosin Itä- ja Pohjois-Suomessa• Louhinnan arvioidaan ainakin viisinkertaistuvan vuoden 2011 tasosta vuoteen 2020 mennessä• Vuosina 2014–2015 kasvuvaihe hiljaisemman kauden jälkeen• Pohjois-Ruotsin kaivosinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä 4–5 miljardia euroa• Pohjois-Norjan kaivosinvestoinnit vuoteen 2020 mennessä noin kaksi miljardia euroa• Alan investoinnit Pohjois-Kalotin alueella (mukaan lukien Kuolan alue) noin 13 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä.

13

Kuva 1. Kaivosteollisuuden eri vaiheessa olevia Pohjoismaisia yrityksiä

KAIVOKSEN VAIHEETEsimerkkejä kaivoksen elinkaaren eri vaiheista. Muutamia kaivosyhtiöitä esimerkkeinä.

Malmin etsintä

X – 10–15 v

• Anglo American • Sakatti • Mawson Rompas

Selvitys- ja suunnitteluvaihe

X – 5–10 v

• Northland, Hannukainen• Yara Suomi Sokli• Gold Filelds APP Suhanko• Ranua• Akkerman Expli. Mustavaara• Kelibert Oy, Kaustinen• Nordkalk Ruona-oja

Rakentamis- ja

investointivaihe 2–3 v

• Agnico-Eagle laajennus• Silver Resources, Taivaljärvi• LKAB Mertainen• LKAB Leveäniemi

Tuotantovaihe 20 – 40 X v

• Agnico-Eagle Kittilä• Outokumpu Chrome Oy• First Quantum Kevitsa• Talvivaara Oy• Belvedere Hitura• Inmnet Pyhäsalmi• Nordic Mines Laiva• Endomines Ilomantsi• Dragon Mining• Pyhäsalmi Mine Oy• Kylylahti Copper Oy• Northland R, Kaunisvaara• LKAB Kiruna ja Malmberget• Boliden Aitik, Gållivare• LKAB Gruvberget• Sydavaranger, Kirkkoniemi

14

KAIVOSTEOLLISUUS

Kuva 2. Kaivoksen eri toimijoita

• Kairaus• tuotanto• malminetsintä

• Louhinta • Suunnittelu• poraus, lastaus• kuljetus

• Kunnossapito • Louhos• kaivoskoneet

• Prosessi• murskaus, rikastamo, kuljettimet, • raaka-aineet

• Prosessin • kunnossapito

Tukipalvelut• Turvallisuus

Tutkimuspalvelut• GTK• Kairausurakointi• ADC

Urakointsijat• Louhinta• Tapojärvi Oy• Konepalvelut

Kunnossapito• urakoitsija

Prossessi• Palvelut• Kujetukset

KP-palvelut• ?

Kehityspalvelut• Automaatio

Tukipalvelut• ?

Luvat, valvonta• Tukes

Ohjelmistot• Geologia• Kaivossuun.

Konetoimittajat• Kairakoneet ADC Oy• Kaivoskoneet• Normet Oy• Mantsinen Oy

Kupi, tuotteet ja palvelut• Häggblom Oy• Norrhydro Oy• Nordlift Oy

Järjestelmä- ja laitetoi-mittajat• Metso, Sandvik• ABB• Paakkola• Heat-It

Ohjelmistot• JDE

Projektipalvelut• Ahma Group Oy

Kehitys• VTT Fleximine• Oulun Yliopisto

Kaivosyhtiöt

Outokumpu Oy Kemin kaivos, Agnico-Eagle Kittilän Kaivos, Talvivaara Oy

Laajemmin ottaen kaivannaisteollisuus koostuu kaivosteollisuudesta, niitä palvelevista urakoitsi-joista, palveluiden tuottajista (mm. kunnossapito- ja kuljetuspalvelut) sekä alan laitevalmistajista.

15

3.2. Digitalisoitavaa kaivosteollisuuden kaikissa vaiheissa

Kaivosteollisuuden prosessi voidaan jakaa karkeasti kolmeen päälohkoon:

1 kaivoksen geologia ja kaivossuunnittelu,

2 louhinta, mukaan lukien sisäiset kuljetukset,

3 metallien talteenotto.

Käynnistyvien kaivosten prosessi on vielä kehitysvaiheessa. Siihen sisältyy paljon manuaali-ohjausta ja valvontaa kuten metsäteollisuudessa 60- ja 70 -luvulla. Kaivosteollisuudessa tulee kuitenkin tapahtumaan vastaava kehitys kuin metsäteollisuudessa, joka on viime vuosikymmeni-en aikana kehittänyt ja automatisoinut prosessejaan. Samalla metsäklusteriin on syntynyt kone- ja mittalaitevalmistajien ja asiantuntijoiden verkosto.

Ulkomaisessa omistuksessa olevat kaivosyhtiöt noudattavat pitkälti emoyhtiön toimintaperiaattei-ta. Paikallisen osaamisen näyttöjen perusteella kaivokset ovat kuitenkin saaneet kehittää ja ottaa käyttöön pohjoismaisia toimintatapoja ja ratkaisuja. Tätä kautta tulee todennäköisesti tapahtu-maan osaamisen siirtoa Suomessa toimivista kaivoksista emoyhtiöiden muihin kaivoksiin.

Alan keskeinen tavoite on suunnittelemattomien seisokkien minimointi, prosessien saannon ja tehokkuuden optimointi. Ratkaisuna nähdään

• tuotannon avainkoneiden kunnossapito ja ennakkohuolto,• prosessien uudenlaisten mittausten kehittäminen ja

reaaliaikainen ohjaus anturitekniikkaa ja tietokantoja soveltamalla, sekä • kunnossapidon tietojen ja ohjauksen integrointi kaivoksen ohjausjärjestelmään.

Huolto perustuu nykyisin pääosin koneiden ja laitteiden käyttötuntien seurantaan. Sitä täydentää välillinen seuranta, joka voi tarkoittaa esimerkiksi sähkömoottorin energiakulutuksen muutoksen analysointia. Kun kulut poikkeavat trendistä, laitteessa on todennäköisesti häiriötilanne, joka täytyy korjata.

Jatkossa reaaliaikainen seuranta sensoreilla tulee yleistymään. Esimerkkejä ovat muun muassa avainkoneiden kriittisten komponenttien kuten laakereiden kunnon valvonta, nostohissien vaijerei-den kunnonvalvonta, järeiden lastauskoneiden kriittisten rakenteiden väsymisen ja hiusmurtumien seuranta.

Ammattitaitoisista kuljettajista on pula ja sen vuoksi koneen ohjaukseen tulee lisätä automaatiota, itseohjautuvuutta ja valvontoja.

Koneiden ja laitteiden ohjausjärjestelmä tuottaa konekohtaista suoritetietoa ja koneen toiminnan sekä kunnossapidon seurantatietoa. Tavoite on integroida koneiden järjestelmät osaksi kaivoksen järjestelmää. Ongelman muodostavat erityyppiset konekohtaiset järjestelmät, jotka tarvitsevat siirtojärjestelmän kaivoksen ja koneen järjestelmän välille.

16

Toistaiseksi standardisointi ja käytännöt puuttuvat. Metsäteollisuudessa puunkorjuun, kuljetusten, suoritteiden kirjauksen ja koko ketjun integrointi on viety hyvin pitkälle. Se voisi toimia toiminta-mallina koko ketjun tiedonhallinasta.

Tuotantokoneiden etävalvonta yleistyy. Seurannan kohteena voivat olla muun muassa suoritteet, koneiden kunto sekä kunnossapidon ohjeistus ja ennakointi. Kunnossapidon ennustettavuuden ansiosta voidaan ottaa käyttöön uusia toimintamalleja koneen myynnissä. Kone voidaan kertain-vestoinnin sijasta myydä esimerkiksi tietyllä kuukausisummalla, mikä sisältää kunnossapidon. Koneen sijasta konevalmistaja myy suoritekapasiteettia tietyllä kokonaishinnalla.

Louhinnan prosessi on infra-urakoinnin luonteista toimintaa ja sen sovittaminen kaivoksen järjes-telmiin on tulevia kehityskohteita.

3.3. ICT:n mahdollisuudet kaivosteollisuudessaSeuraavassa on poimittu tärkeimmät kehityskohteet, joissa ICT-teknologia voi tarjota merkittävää tukea kaivosteollisuudelle.

Luotettava tietoverkko kaivosalueelle Kaivosten tarpeet tarjoavat Oulun alueen ICT-yrityksille liiketoimintamahdollisuuden, joka on skaa-lattavissa pohjoismaisille ja myös globaaleille markkinoille. Valtaosassa maanalaisista kaivoksista tietoverkko on edelleen ”kynä ja paperi” -tasolla.

Tietoverkko on myös turvallisuustekijä, johon turvalaitteet on integroitu. Nämä seikat osaltaan lisäävät verkon kehityksen painoarvoa.

Tuotantolaiteet integroituvatToiminnan ohjaus ja seuranta perustuvat tuotantoon vietävään ja sieltä tuotavaan informaatioon. Sekä kaivosyhtiön omissa että aliurakoitsijoiden koneissa on käytössä mobiilit päätelaitteet, joilla vastaanotetaan ja tuotetaan tuotantoinformaatioita. Järjestelmien käyttöliittymien kehitys ja inte-grointi kaivosten kokonaisjärjestelmään on tärkeä kehityskohde.

Yhtenä osana tuotantolaitteita on tuotannon päästöjen ja puhdistusprosessien seuranta ja ohjaus. Sensorit ja langaton tiedonsiirto tarjoavat mahdollisuudet reaaliaikaiseen tiedon saatiin. Se antaa lisäaikaa reagoida kriittisiin muutoksiin esimerkiksi prosessivesien pitoisuuksien tai määrän muut-tuessa.

Älykkäämpiä koneita kaivoksiinTyökoneiden käytössä on kaksi kehityssuuntaa. Koneisiin tulee automaattisia työkiertoja, jotka helpottavat kuljettajan toimintaa ja nopeuttavat koneen toimintaa optimoimalla automaattisesti liikeratoja.Automaation tavoite on myös osittain etäohjauksessa ja osittain automaatioilla toimivat koneet, joissa hyödynnetään kamera-, skannaus- ja sensoriteknologioita kuten esimerkiksi Sandvi-kin ja Atlas Copcon etälastauskoneissa.

17

Toisaalta koneisiin tulee kuljettajan toimintaa ohjaavia ja valvovia toimintoja, joiden tavoitteina ovat koneen oikeat käyttötavat ja virheellisten käyttötapojen esto. Konevalmistajien tarpeita voidaan toteuttaa kameratekniikan ja sensoritekniikan avulla. Konevalmistajat tarvitsevat myös omaan palvelukseensa alan osaajia.

Kunnossapito ennakoivaksiEnnakoivan huollon merkitys tulee kasvamaan, koska sen tuloksena käyttöastetta pystytään nosta-maan. Ennakkohuolto auttaa merkittävällä tavalla kaivoksen toiminnan optimoinnissa. Ennakoivan huollon ohjelmistojen ja järjestelmien kehitys on lupaava mahdollisuus ICT-toimijoille.

Sensoreiden käyttö koneiden avainkomponenttien kunnon valvontaan sekä tiedonsiirtoon tuo säästöjä. Kaivosten vaativiin olosuhteisiin tarvitaan vaatimukset täyttävät, luotettavat sensorit.

Turvallisuus paraneeKameratekniikan ja skannauksen sovelluksilla on mahdollisuus suorittaa riskejä sisältävät toi-menpiteet etäohjauksella. Sensorien integrointi maanalaisen kaivoksen ilmastoinnin ohjaukseen puolestaan on huomattava kehitysmahdollisuus.

”Alan keskeinen tavoite on suunnittelemattomien seisokkien

minimointi.”

18

19

4. ENERGIATEOLLISUUDELLE LISÄÄ ÄLYKKÄITÄ TUOTANTOMENETELMIÄ

Hajautetut tuotantomallit yleistyvät energiatuotannossa. Muutos vaatii lisää älyä sähköverkoilta. Öljy- ja kaasuteollisuus puolestaan investoivat tuotantomenetelmiin saadakseen mahdollisimman suuren osan varannoista tuotantoon.

Ilmastopolitiikka vahvistaa uusiutuvan energiatuotannon kehittymistä, mikä puolestaan synnyttää nykyistä pienimuotoisempia ja hajautetumpia tuotantomalleja. Tämä taas vaatii huomattavia in-vestointeja sähköverkkoon, jonka täytyy sopeutua uusiin sähköntuotannon muotoihin. Älykkäiden ratkaisujen kysyntä kasvaa kehityksen imussa.

Samaan aikaan Suomen lähialueilla tehdään kymmenien miljardien investoinnit öljyn ja kaasun porauksiin, satamiin ja energiatuotantoon liittyviin oheistoimintoihin. Alan toimijoita kiinnostaa luonnollisesti, millä tavalla ICT voi kehittää öljy- ja kaasuteollisuuden prosesseja.

4.1. Alan näkymät: energia-alalla kestävää kasvuaSuomessa energian kulutuksen odotetaan kasvavan pitkällä tähtäyksellä voimakkaasti. Globaalisti kulutus kasvaa alan arvioiden mukaan noin 30 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. (IEA World Energy Outlook, Energiateollisuus ry).

Sähkön hinta on kolminkertaistunut Suomessa vajaassa 15 vuodessa eurooppalaiselle tasolle. Nopea nousu alkoi päästökaupan käynnistyttyä vuonna 2005. Taantuma on kuitenkin hidastanut hintojen nousua.

Päästöoikeuksilla oli tarkoitus ohjata sähkön tuotantoa hiilidioksidivapaaseen suuntaan niin, että hiilen, öljyn ja kaasun käyttö sähkön tuotantoon kallistuisi suhteessa muuhun tuotantoon. Poh-jois-Amerikan liuskeöljy- ja kaasulöydökset ovat pitäneet kivihiilen hinnan alhaalla. Se on hidasta-nut uusiutuvien energialähteiden kuten tuuli- ja aurinkoenergian käyttöönottoa.

Euroopan komissio tulee löysentämään uusiutuvan energian tavoitteita energia- ja ilmastopaketis-sa. Nykyiset tavoitteet ovat johtaneet liian suuriin julkisiin tukiin. Suomessa tärkeimmät energian-lähteet ovat ydinvoima, vesi, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet ja turve. Tuulivoiman osuus on pieni, mutta kasvussa.

Vuotuinen tuontisähkön osuus on ollut noin 20 prosenttia vuonna 2012 ja 2013, ja pääosa tuon-tisähköstä ostetaan Ruotsista. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan energiainvestointien yhteis-summa oli vuonna 2013 noin 1,9 miljardia euroa. Toimiala on teollisuussektoreista suurin inves-toija. Ruotsin sähköenergiasta ydinvoimalat tuottavat vajaat 40 prosenttia. Vesivoimalla tuotetaan

20

noin 48 prosenttia. Fossiilisilla energianlähteillä sekä bioenergialla tuotetaan kahdeksan prosenttia ja tuulivoimalla kaksi prosenttia maan sähköstä

Norja kattaa sähköllä noin puolet kokonaisenergiantarpeestaan. Lähes kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla. Sähkön ja lämmön tuotantokapasiteetin arvioidaan nousevan jopa 180 terawattitun-tiin vuoteen 2020 mennessä. Tammikuussa Statnett päätti Norjan kaikkien aikojen suurimmasta kotimaan sähköverkon laajennusprojektista, jolla turvataan sähköntoimitus Pohjois-Norjaan. Suunniteltu sähkölinja kulkee 512 kilometriä Ofotenista Hammerfestiin, ja se on tarkoitus toteut-taa kolmessa osassa. Ensin mainitulle osuudelle tarve on suurin, ja se myös rakennetaan ensin. Viimeinen Hammerfestiin yltävä osuus rakennetaan, jos öljy- ja kaasualan sähköntarve Hammer-festissa ja lähialueilla kasvaa merkittävästi.

Norjan öljy- ja kaasuteollisuus investoi vuonna 2014 noin 28 miljardin euron edestä. Öljyn tuotan-toluvut ovat kuitenkin laskussa. Vuonna 2011 Norjan öljykentät tuottivat yli kaksi miljoonaa barrelia öljyä päivässä. Kuuden ensimmäisen kuukauden tuotantoluvut vuonna 2012 olivat öljyhallituksen mukaan viisi prosenttia alhaisemmat kuin edellisenä vuonna.

Öljy- ja energiaministeriön mukaan öljyntuotanto voi pudota jopa puoleen nykyisestä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa ilman tarpeellisia investointipäätöksiä ja kaikkien tuottajien aktiivi-suutta. Joidenkin arvioiden mukaan nykyisten öljykenttien resursseista vain alle puolet hyödyn-netään. Ministeriö onkin peräänkuuluttanut tuottajien velvollisuutta hyödyntää kaikki hyödynnet-tävissä olevat resurssit. Tämä puolestaan edellyttää entistä tehokkaampia tuotantomalleja, joissa hyödynnetään uusinta teknologiaa. Siinä piilee suuri mahdollisuus myös suomalaiselle ICT-teolli-suudelle.

Öljy- ja kaasualan alueellinen painopiste on tunnetusti jo pitkään siirtynyt kohti pohjoista. Tätä kehitystä vahvisti öljy- ja energiaministeriön kesäkuussa 2012 avaama 22. lupakierros: 86 uudesta etsinnälle ja tuotannolle avatusta karttalohkosta tai lohkon osasta peräti 72 sijaitsee Barentsinme-rellä, loput 14 ovat Norjanmerellä.

Statoilin on kerrottu suunnittelevan noin miljardin euron investointia öljysatamaan ja tuotantolai-tokseen Finnmarkin rannikolle. Sijoituspaikaksi on pohdittu joko Veidnesetiä Nordkappin kunnassa tai Markoppia Kvalsundin kunnassa. Maalla sijaitsevan tuotantolaitoksen rakentaminen vaatii kuitenkin huomattavasti enemmän resursseja kuin offshore-laitos, joten lopullinen ratkaisu riippuu loppuvuonna 2012 Skrugardin kentällä tehtävistä etsintäporauksista.

21

Faktaa energiatuotannosta

• Suomessa toimii noin 120 sähköä tuottavaa yritystä.• Voimaloita on noin 400, joista puolet on vesivoimalaitoksia.• Ydinvoimalat tuottavat neljänneksen sähköstä Suomessa.• Maamme sähköntuotanto on moneen maahan verrattuna hajautettua.• Sähköstä lähes kolmannes tuotetaan yhdistetyissä voimaloissa lämmöntuotannon yhteydessä.• Vuoden 2013 energiainvestoinnit olivat noin 1,9 miljardia euroa.• Ruotsissa ydinvoimalat tuottavat 40 prosenttia sähköenergiasta ja vesivoimalat noin 48 %• Norjassa lähes kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla.• Tammikuussa Statnett päättiNorjan kaikkien aikojen suurimmasta sähköveron laajennusprojektista.

Faktaa öljy- ja kaasuteollisuudesta

• Norjan öljy- ja kaasuteollisuuden odotetaan investoivan vuonna 2014 noin 28 miljardia euroa.• Öljyn tuotantoluvut ovat laskussa.• Maan öljy- ja energiaministeriön mukaan öljytuotanto voi jopa puolittua 10 vuodessa ilman tarpeellisia investointeja.• Arvioiden mukaan vain puolet öljykenttien resursseista hyödynnetään. • Raakaöljyn vienti on noin kolmannes Norjan kokonaisviennistä.• Öljy- ja kaasualan painopiste on siirtynyt kohti pohjoista jo vuosien ajan.

4.2. Digitalisoinnissa meneillään murrosICT:n käyttöaste on jo varsin korkea energiatuotannossa. Tällä hetkellä ala käy läpi murrosta, jossa koneet ja järjestelmät saavat yhä enemmän aistikykyjä, toimintoja ja koneälyä. Järjestelmät verkostoituvat sekä keskenään että internetissä olevien tietovarantojen sekä niitä hyödyntävien ihmisten kanssa. Prosessien ohjaamisen on oltava täsmällistä, ja tiedon tulee siirtyä autonomis-ten järjestelmien välillä nopeasti, varmasti ja turvallisesti.

Informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden (ICT), automaation ja kehittyneiden datan ana-lyysimenetelmien yhdistelmänä syntyy teollinen internet, joka luo merkittäviä mahdollisuuksia tehostaa teollisia prosesseja sekä tuottaa uutta palveluliiketoimintaa.

Samaan aikaan on syytä muistaa, että poliittiset päätökset vaikuttavat energia-alaan enemmän kuin useimpiin muihin toimialoihin. Ala on strategisesti tärkeä kaikille valtiolle, ja ilmastopolitiikka vaikuttaa päätöksiin vahvasti. Valtiot vaikuttavat koko arvoketjuun energian eri tukimuodoilla ja verotuksella sekä myös sähkömarkkinoiden säätelyllä. Toimiala pitääkin epävarmoja olosuhteita investointeja hidastavana tekijänä. Säätelyn hajautumi-nen hidastaa Euroopan sähkömarkkinoiden yhtenäistämistä. Sääntely luo kuitenkin tietyille pe-laajille mahdollisuuksia kehittää esimerkiksi tuotteita, joiden avulla voidaan osoittaa, että sähkön laatu on sähkömarkkinoiden vaatimusten mukaista.

22

Uusiutuva energiatuotanto kuten aurinkovoimalat ja tuulivoimalat edustavat uutta pienimuotoi-sempaa ja hajautetumpaa energiantuotantoa. Toimiala ennustaa, että tuuli-, bio- ja aurinkovoiman rakentaminen kiihtyy voimakkaasti seuraavan neljän vuoden aikana. Tämä aiheuttaa merkittäviä investointipaineita sähköverkkoon, jotta se sopeutuisi uuteen sähköntuotannon muotoihin.

Uudet palvelut kehittyvätTällä hetkellä suomalaisilla kotitalouksilla ei ole mahdollisuutta myydä tuottamaansa ylimääräistä sähköä valtakunnan verkkoon samaan tapaan kuin esimerkiksi Saksassa.

Niin sanottujen pienvoimaloiden määrä tulee todennäköisesti kasvamaan radikaalisti Suomessa-kin. Trendiä vahvistavat visiot sähkönkulutuksen muutoksista, jotka johtuvat esimerkiksi sähköau-tojen yleistymisestä. Hajautettu sähköntuotanto vaatii, että sähköverkkoa seurataan ja ohjataan paikallisesti ja sen vikasietoa kasvatetaan älykkäiden laitteiden avulla. Tunnusomaista niiden ope-roinnissa on minimaalinen miehitys ja mahdollisimman pitkät huoltovälit. Kehitys tulee avaamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös ICT-yrityksille.

Monessa tuotekategoriassa kansainvälinen kilpailu on kova ja suomalaisten kilpailukyky perustuu ICT:n avulla luotuihin lisäarvopalveluihin pelkän perusteknologian osaamiseen (sähkövoimatekniik-ka jne.) lisäksi.

Myös älykkäät sähköverkot vahvistavat tätä trendiä. Paikalliset tuuliennusteet ja monimutkaiset hintariskimallit ovat esimerkkejä mallinnuksen tärkeydestä tuulivoimasektorilla ja sähkön myynnis-sä. Siksi alan yritykset ovat palkanneet tuotekehitykseen lisää ICT-osaajia, ja ICT:n osuus tuoteke-hityskuluista on kasvussa.

Myös EU:n vaatimukset luovat uusia palvelutarpeita. Energiayhtiöt ovat velvoitettuja etälukemaan tarvittaessa vaikka reaaliajassa kotitalouksien ja teollisuuden sähkönkulutusta. Seuraavaksi tullaan kehittämään palveluiden seuraava tasoa eli sähkön jakelun hallinnointia kriisitilanteissa.

Öljyteollisuus investoi ja hakee tehokkuuttaSuomen lähialueilla tehdään lähivuosina kymmenien miljardien investoinnit öljyn ja kaasun po-raukseen, satamiin ja kaikkeen siihen liittyvään oheistoimintaan vain tuhannen kilometrin sisällä Oulusta. Öljyn ja kaasun etsinnän ja tuotannon pääpaino on jo siirtynyt Barentsinmeren arktiselle merialueelle.

Arktisen teknologian osaaminen niin satamissa, matalan veden porauksissa kuin porattaessa alle kilometrin syvyydessä on kysyttyä. Kun perinteiseen öljy- ja kaasutuotannon prosesseihin yhdis-tetään ICT-osaamista, voidaan rakentaa lisää miehittämättömiä ja etäohjattavia ratkaisuja. Tässä tarvitaan osaamista erityisesti mittausteknologiassa, sensoreissa ja langattomassa teknolo-giassa. Tätä kautta Oulun talousalueen ICT- yrityksille avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Niin Norjan energiaministeriöllä kuin öljy- ja kaasuteollisuuden toimijoilla on vahva tahto kehittää tuotantomenetelmiä äärimmilleen saadakseen olemassa olevista öljy- ja kaasuvarannoista mah-dollisimman paljon talteen ja tuotantoon. Pohjanmeren varannot ovat ehtymässä ja kokonaistuo-tannon huippu on ohitettu 2012. Siksi tuotantoprosessien tehostaminen on välttämätöntä ja halu

23

hyödyntää teknologian kehitys suurta. Alan toimijoilla on selkeä kiinnostus ICT:n mahdollisuuksiin prosessien kehittäjinä. Toimiala on kuitenkin vanhoillinen ja sopivien ICT-ratkaisujen kehittäminen edellyttää päättäväisyyttä ja suhdetoimintaa.

Merkillepantavaa 15 toimijan haastatteluissa oli alan kansainvälisyys teknologian ja osaajien suh-teen. Vauras teollisuus on houkutellut kautta maailman offshore-, metalli- ja rakennusteollisuuden osaajia paikallisiksi toimijoiksi. Keskusteluissa korostuivat työturvallisuus, etäohjaus, miehittämät-tömät prosessit ja turvallinen tiedonsiirto.

4.3. ICT:n mahdollisuudet energia-alallaEnergiatuotannossa perusprosessien ja tuotantolaitosten ohjaaminen kehittyy edelleen, vaikka pääprosessit hyödyntävät varsin hyvin ICT:tä. Haastatteluiden perusteella kuitenkin tuli ilmi lukui-sia osaprosesseja, joiden tehostamisessa ICT:llä tulee olemaan ratkaiseva rooli.

Hajautetussa energiatuotannossa operoivan henkilöstön määrä pyritään minimoimaan uusissa laitoksissa ja optimoimaan olemassa olevissa yksiköissä. Erilaiset aliprosessien mittaukset, etäoh-jaus ja automatisointi ovat tärkeitä kehityskohteita.

Tietoturvaosaaminen entistä tärkeämpääÄlyn lisääminen infrastruktuurissa synnyttää uusia haavoittuvuuksia yhteiskunnassa. Mahdollisia haavoittuvuuksia yritysten tuotteissa tai operoimassa infrastruktuurissa pidetään merkittävänä riskinä. Vuonna 2010 maailmalle levinnyttä Stuxnet-matoa pidetään vain jäävuoren huippuna.

Tietoturvaa käsitellään alan yrityksissä johtoryhmätasolla, ja monet alan yritykset ovat nimenneet tuotteille tietoturvavastaavia kasvavaan haasteeseen. Erinomainen kasvumahdollisuus on yrityk-sillä, jotka pystyvät tuotteistamaan tietoturvaosaamistaan teollisuusyrityksille.

Kommunikointiteknologian tarve kasvaaKommunikointiteknologiat mahdollistavat uusien toimintojen lisäämisen tuotteisiin. Älykkäät lisä-ominaisuudet vaativat, että tuotteilla on kyky liittyä eri järjestelmiin ja kommunikoida eri protokol-lilla. Tavoitteena on hajautettujen järjestelmien keskitetty hallinta.

Arktisen toimintaympäristön osaamisen kysyntä kasvaa merkittävästi. ICT-teollisuudelle se tuo merkittäviä kasvumahdollisuuksia ympäristöteknologiassa sekä prosessien ja ylläpidon varmista-misessa.

Tuotteistettu mobiili-osaaminen kiinnostaa alan yrityksiäMobiilisovellukset ja etäohjaus tehostavat sekä omia että asiakkaiden toimintoja. Etävalvonta, datan keruu ja etäpäivitykset lisääntyvät, mutta tietoturvariskit hidastavat joidenkin asiakkaiden etenemistä.

Alan yritysten sisäisessä toiminnassa etätyöskentely ja yritysten globaali tuotekehitys vahvista-vat trendiä. Erilaiset mobiilit liittymät tekevät tuloaan yritysten sisäisiin järjestelmiin (ERP, CRM,

24

kehityssovellukset). Myös suomalaiset osaajat voivat olla mukana toimittamassa näitä ratkaisuja. Yrityksiä kiinnostavat sekä valmiit mobiiliratkaisut että jossain määrin myös oma sovelluskehitys. Mobiiliteknologian haasteena pidetään sen lyhyttä elinkaarta teollisuuden tuotteisiin verrattuna.

Pilviteknologiat avaavat ovia pienillekin yrityksilleAlan yritykset seuraavat tarkasti pilviteknologian kehitystä, ja ovat jossain määrin jo ottaneet sen käyttöön. Yritykset kuitenkin ostavat vain palveluita, jotka eivät vaaranna tietoturvaa. Pilvitek-nologian mahdollisuuksia pidetään erityisen hyvinä huoltotoiminnassa, asennettujen laitteiden hallinnassa ja osittain oman IT-infrastruktuurin tarjoamien palveluiden korvaajana. Ensisijainen ostoperuste on, että palvelu selvästi tuotteistaa ”best practice” -ratkaisun tiettyyn haasteeseen. Pilviosaaminen sinänsä ei ole ostoperuste.

Tuotteistus ja kokonaisratkaisut tärkeitäAlihankkijat ovat valmiita investoimaan toimialatuntemukseen ja tuotteistukseen. Jotkut yritykset pitävät varteenotettavina alihankkijoina vain yrityksiä, jotka ovat riittävän suuria. Verkostojen kehit-täminen menee kokonaisratkaisujen suuntaan, jolloin pienillekin yrityksille avautuu tilaisuuksia.

Rakennus- ja kiinteistöalan tuotekehityskulut ovat hyvin pienet suhteessa alan liikevaihtoon tai ta-searvioihin. Yksiselitteistä tietoa tuotekehityksestä on työlästä löytää ja esitetyt tiedot ovat jok-seenkin epäluotettavia.

Rakennusalan lainsäädäntö on Suomessa kansainvälisesti verraten varsin tiukka. Lainsäädäntö ja säännöstely nostavat kustannustasoa. Vähäinen kansainvälinen kilpailu ei kuitenkaan ole kirittänyt tehokkuutta siten kuin monella muulla toimialalla on jo tapahtunut aikapäiviä sitten. Alan toimin-taverkostot ja toteutuneet yhteistyön muodot eivät myöskään ole suosineet alan tehokkuuden kehittymistä.

Yhteiskunnan ja yrityksien tiukentuva taloudellinen tilanne johtaa väistämättä uusien, tehokkaam-pien toimintamallien syntymiseen. Samoin ympäristöpaineet ajavat kohti innovatiivisia ratkaisuja, joissa ICT:llä on tärkeä rooli. Perinteiset menetelmät tullaan haastamaan radikaaleilla uudistuksilla, ja siinä ICT toimii mahdollistajana.

”Koneet ja järjestelmät saavat yhä enemmän aistikykyjä,

toimintoja ja koneälyä.”

25

5.1. Alan näkymät: rakentaminen suhdannekuopassaSuomalaisten kuluttajien lisääntynyt epävarmuus ja finanssisektorin kiristyneet vaatimukset ovat koetelleet rakentamista jonkin aikaa. Rakentaminen on supistunut Suomessa jo seitsemän vuosineljännestä peräkkäin. Tilastokeskuksen mukaan rakennusinvestoinnit supistuivat lähes neljä prosenttia tammi-syyskuussa 2013.

Rakennuslupia myönnettiin tammi-marraskuussa seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Talon-rakennustöiden aloitukset supistuivat vastaavana aikana 10 prosenttia. Uudisra-kentaminen väheni tammi-marraskuussa asuinrakennusten osalta viisi prosenttia ja toimitilojen kohdalla 10 prosenttia vuodentakaisesta.

Korjausrakentamisen odotetaan edelleen lisääntyvän vakaasti. Maa- ja vesirakentaminen supis-tunee edelleen tänä vuonna, kuten myös laajempi infra-rakentaminen. Sekä julkinen että yksityi-nen infra-kysyntä supistuu kuntien heikon rahoitustilanteen ja asuntopuolen pohjarakentamisen vähenemisen vuoksi.

Vuoden 2014 rakentamisen kokonaismäärän odotetaan supistuvan edelleen arviolta prosentin, mutta talonrakennustöiden aloitukset kasvavat jonkin verran.

Toimitilarakentamisen aloitukset vähenivät tammi-syyskuussa kymmenyksen edellisvuoteen verrattuna. Myönnettyjen rakennuspien määrä kasvoi kuitenkin tammi-marraskuussa kaksi pro-senttia. Teollisuus- ja varastorakennusten luvat pysyivät miltei ennallaan. Toimistorakennuksille myönnettiin 55 prosenttia vähemmän rakennuslupia tammi-marraskuussa, mutta liikerakennuk-sille lähes kolmanneksen enemmän. Julkisten palvelurakennuksien luvat supistuivat 10 prosent-tia, kun taas maatalousrakennusten luvat kasvoivat yli 40 prosenttia. Toimitilojen rakentamisen määrän odotetaan kääntyvän pieneen kasvuun 2014.

Ruotsissa rakentaminen kiihtyy. Ruotsin rakennusteollisuuden alkuvuoden ennusteen mukaan alan näkymät ovat erittäin hyvät. Talous pyörii, kuluttajien luottamus on vahvistunut ja asuntojen kysyntä nousee. Vuonna 2015 puolestaan infrastruktuuri-investoinnit pitävät alan vauhdissa.

Kun asuntomarkkinat vahvistuvat tänä vuonna ja infrastruktuuri ensi vuonna, odottaa ala vuodesta 2015 ennätysvuotta. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Kaivosteollisuus pitää pohjoisessa sekä asunto- että infrarakentamisen vauhdissa. Etelän suurissa kaupungeissa on paljon infrahankkeita ja asuntorakentamista. Vaikeinta sen sijaan on maan keskiosissa.

5. ICT HAASTAA PERINTEET RAKENTAMISESSA

Taloudelliset paineet, ilmastonmuutos ja kansainvälistyminen haastavat rakennusalan perinteiset toimintamallit. ICT toimi muutoksen mahdollistajana.

26

Maan rakennusteollisuuden raportin mukaan innovatiivisille ratkaisuille on Ruotsissa kysyntää, jot-ta tuottavuus kohenisi, kustannukset laskisivat ja laatu paranisi. Alan selvityksen mukaan etenkin suuret yritykset kokevat uudistaneensa toimintaa muun muassa tehostamalla tuotannonsuunnit-telua, syventämällä yhteistyötä asiakkaan kanssa ja hyödyntämällä tietomallintamista.

Kehittämisen esteitä olivat alan yritysten mukaan muun muassa seuraavat asiat:

• hintakeskeisyys,• julkinen sektori on merkittävä tilaaja, • kun hinta ratkaisee, ei yrityksillä halua pitkäaikaiseen kehittämiseen, • ei riittävästi aikaa suunnitteluun eikä ratkaisujen kehittämiseen ja testaukseen, • heikko kannattavuus, • suhdanneriippuvuus. (Lähde: ”Att bygga förnyelse”, Sveriges Byggindustrier 2012)

Norjassa rakentaminen on taantumassa. Uusien asuntojen myynti oli marraskuussa 2013 noin 39 prosenttia edellisvuotta vähäisempää. Omakotitalojen rakentaminen on pudonnut 43 prosenttia edellisvuodesta ja muu asuntorakentaminen 61 prosenttia. Ekonomistit pelkäävät, että alan raju pudotus iskee voimalla muuhun talouteen ja maa on taantuman partaalla. Vuonna 2012 rakentami-nen kasvatti bkt:stä viidellä prosentilla. Noin 210 000 norjalaista työskentelee alalla. Asuntojen hinnat ovat pudonneet Norjassa vuoden 2013 toukokuun huipusta 5,3 prosenttia. Kiin-teistöala arvioi hintojen olevan vuoden 2014 lopussa kolmisen prosenttia alempana kuin edellis-vuoden lopussa.

Faktaa rakennus- ja kiinteistöalasta

• Alan osuus Suomen 192 miljardin bruttokansantuotteesta vajaa 20 prosenttia (2012).• Alan osuus Suomen 2,5 miljoonasta henkilötyövuodesta 20 prosenttia (2012).• Rakennusinvestoinnit kaikista investoinneista 66 prosenttia (2011).• Rakennetun ympäristön osuus 820 miljardin euron kansallisvarallisuudesta on lähes 75 prosenttia.• Talonrakennuksen aloitukset vuonna 2013 noin 31 miljoonaa kuutiometriä.• Vuonna 2013 aloitettiin arvioiden mukaan 26 000 asunnon rakentaminen. • Rakennusteollisuuden kansainvälisen toiminnan arvo on noin 3,5 miljardia euroa.• Ruotsissa rakentamisen näkymät erittäin vahvat tänä ja ensi vuonna.• Norjassa asuntorakentaminen on romahtanut.

27

”Suuret yritykset kokevat uudistaneensa toimintaa

muun muassa tehostamalla tuotannonsuunnittelua,

syventämällä yhteistyötä asiakkaan kanssa ja hyödyntämällä

tietomallintamista.”

28

5.2. Digitalisointipaineet kasvavat

Kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja kansainvälistyminen ovat toi-mialaan vaikuttavia yleisiä globaaleja, länsieurooppalaisia trendejä. Suomessa rakentamisen painopiste siirtyy asuntorakentamiseen ja keskittyy edelleen kasvukeskuksiin. Purettava raken-nuskanta kasvaa ja teollisuus- ja toimistokiinteistöjä muutetaan uuteen käyttöön. Laajat peruskor-jauskohteet ja täydennysrakentaminen ohjaavat teollisuuden resursseja. Myös elinkaarihankkeet ja puurakentamisen kasvu monipuolistavat loppuasiakkaan mahdollisuuksia

Tiukentuva taloudellinen tilanne nostaa uusia, tehokkaampia toimintamalleja. Rakentamisen ja kiinteistötoiminnan tulee olla yhä asiakas- ja käyttäjäkeskeisempää. Nykyinen rakennusteollisuu-den toimintamalli mahdollistaa uusia elinkaari-, rahoitus-, ja kiinteistöpalvelumalleja.

Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi puolestaan ottaa jyrkän kannan uudisrakentami-seen: vuoden 2019 alusta kaikkien uusien julkisten rakennusten ja 2021 alusta kaikkien uusien rakennusten pitää olla lähes nollaenergiataloja. Tässä tehokkaalla rakennusvaipalla, lasituksilla ja talotekniikalla on edelleen keskeinen merkitys. Sen jälkeen pitää tuottaa paikallisesti uusiutuva energiaa, käytännössä aurinkosähköä. Juuri talotekniikka tuo mahdollisuuden ICT- teollisuudelle, kun pyritään kohti nollaenergiarakennuksia.

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimusten kokoaminen tulee olemaan rakentamisen tulevaisuuden seuraava haaste vuoden 2012 uudisrakennusten määräysuudistuksen jälkeen. Kor-jausrakentamisen tie vie keskeisten direktiivien ja kansallisten tavoitteiden viitoittamana 2020-lu-vulle. Toistaiseksi korjausrakentamisen energiatehokkuutta ei Suomessa ole säädelty. On selvää, että uusinta talotekniikkaa tullaan tarvitsemaan myös korjausrakentamisessa ja sitä kautta ICT:n rooli kasvaa rakennusteollisuudessa.

5.3. ICT:n mahdollisuudet rakennus- ja kiinteistöalallaToimialalla suhtaudutaan myönteisesti ICT:n käyttöön. Syvällinen ICT-tietämys ja osaaminen on kuitenkin verraten vähäistä rakennus- ja kiinteistöyrityksissä. ICT on toiminnan ja prosessien tehostamisen roolissa – ei missään määrin keskeisenä kilpailutekijänä tai minään itseisarvona.

Rakentamisen aikainen ICT:n käyttö on suunnittelutietojen hyödyntämistä, logistiikan ohjaamista ja työmaasuunnitelmien välittämistä. ICT:n monipuolisempien mahdollisuuksien havaitseminen ja tiedostaminen ylimmässä johdossa on keskeinen asia jatkossa. Rakennusteollisuuden t&k-kulut ovat toimialojen pienimpiä, mikä tekee uusien ratkaisujen käyttöönoton haasteelliseksi.

Tehokkuus alkaa suunnittelustaSuunnitteluvaiheessa päätetään 90 prosenttia rakentamisen kustannuksista. Tietomallinnuksen (BIM) laajempi käyttöönottaminen ja sen uudet sovellukset parantavat rakentamisen suunnittelun laatua, tuotannon kustannustehokkuutta ja toteutuksen laatua.

Erityisen mielenkiintoisia tulevat olemaan 3D:n käyttöön liittyvät uudet ratkaisut. Toistaiseksi BIMin käyttö on yleistynyt merkittävästi vasta rakennesuunnittelussa, vaikka rakennuskohteesta

29

luotujen tietomallien hyödyntäjiä ja tuottajia voisivat olla koko rakennuksen elinkaaren aikaiset toimijat.

Nyt uusien, tuottavuutta edistävien menetelmien käyttöönotto on keskittynyt osakokonaisuuk-sien kehittämiseen. Ohjelmistojen ja ratkaisujen pirstaleisuus rajoittaa järjestelmien kokonaiste-hokkuutta.

Suunnitteluvaiheen yksityiskohtainen virtuaalirakennus (4D-malli) ennen fyysistä prosessia on tulossa. Se mahdollistaa merkittäviä säästöjä rakennuksen elinkaaren aikana. Toistaiseksi se tosin vaatii monien ohjelmistojen yhteensovittamista ja käsityötä. Uki-Arkkitehtien BIM malli on hyvä esimerkki tulevaisuuden arkkitehtuurisuunnittelusta, jossa 3D-mallintamalla on esimerkiksi Rokuan kuntokeskuksen elinkaarikustannuksia supistettu 25 prosenttia ja rakennuskustannuksia 30 prosenttia.

”Suunnitteluvaiheessa päätetään 90 prosenttia

rakentamisen kustannuksista.”

30

Kuva 3. BIM-mallinnuksen osatekijät. (Lähde: Autodesk)

Suomen FinBIM- yhdistyksen markkinatutkimuksen mukaan BIMin aktiivinen käyttö alan ammat-tilaisen keskuudessa on noin 44 prosentin tasolla. Alhainen käyttöaste luo ICT- yrityksille mahdol-lisuuden löytää ratkaisuja uudella teknologialla.

Suuntaus on täysin itsenäisistä ja ainutkertaisista projekteista räätälöityihin prosessiperusteisiin projekteihin. Osasuunnitelmien sijaan tulisi pyrkiä kokonaissuunnitelmiin kokonaiskustannusten optimoimiseksi. Siinä BIM-mallin kokonaisvaltainen käyttö tulee korostumaan rakennuksen elin-kaaren suunnittelemiseksi kustannustehokkaasti.

ICT-teollisuudelle voi kuitenkin olla liian pitkän tähtäimen hanke edistää BIM-mallin käyttöönottoa merkittävällä tavalla, sillä erityisesti teollinen rakentaminen on varsin itsenäisten projektien koko-naisuuksia. Uusien menetelmien myyminen tapahtuu kuitenkin keskitetysti pääkonttoreihin, mikä hidastaa uusien projektitapojen leviämistä.

Tilanne on toinen rakennusteollisuuden osatoimittajilla kuten suunnittelijoilla ja energiatekniikan yrityksillä. Näiden joukossa on olemassa hyvinkin korkean teknologiaosaamisen yrityksiä. Kyseis-ten yrityksien toiminnassa ja tuotteissa korostuu ICT:n käyttö kokonaisuuden kehittämisessä. Niissä on laajasti käytössä CAD-suunnitteluohjelmistoja, mittaustekniikkaa ja etäohjausta.

31

Mobiiliratkaisut yleistyvät Tilastokeskuksen tutkimuksesta selviää, että mobiilit internetyhteydet ovat yrityksissä käytössä jo hyvin yleisesti. Alan yritysten hallinnossa ratkaisut ovat yhtä yleisiä kuin muillakin aloilla, mutta itse rakennustyömaa hyödyntää rajallisesti mobiili-ratkaisuja.

Energiatehokkuus lisääntyyEnergiatehokkuus tulee kasvamaan matalaenergiatalojen kysynnän kasvaessa ja tulevan EU:n rakennusdirektiivin toteutuessa. Rakenteiden kehittämisen lisäksi taloautomaatiota voidaan hyö-dyntää asuinmukavuuden ja energiatehokkuuden lisäämisessä. Rakennusyritykset ovat kuitenkin varovaisia ottamaan käyttöön uutta teknologiaa ennen kuin loppuasiakkaat ovat valmiita siitä maksamaan.

Ekotehokkuuteen tulee tulevaisuudessa säästöihin kannustavaa mittaamista, uusia toimintatapoja, innovatiivisia laitteistoja ja älykästä ohjausta.

Rakenteiden kuivuminen on yksi suurimmista aikataulujen haasteista, joka hidastaa kustannusteho-kasta rakentamista. Uusia mahdollisuuksia rakentamisen tuo etenkin kosteudenhallinta anturein ja mittauksin sekä laadunvarmennus automatisoiduin mittauksin esimerkiksi etäluettavilla antureilla.

Korjausrakentamisen aikaiset rakentamissuunnitelmien helpot päivitystavat ovat merkittävä haas-te nykymalleilla rakennusten ylläpitäjille erityisesti vanhassa rakennuskannassa.

Rakennusten energiakulutus on meidän leveysasteilla yli 50 prosenttia kaikista elinkaaren ylläpito-kustannuksista. Sen keskeinen osa on rakennussäädösten mukaisen ilmanvaihdon järjestäminen ja sen optimointitaso. Mitattavia suureita ovat muun muassa ilmanpaine, hiilidioksidi, lämpö, ilmavirtaus ja kosteus.

Itse rakennustyömaalla on edelleen tarvetta osasuunnitelmien yhteensovittamiseen. Siellä koros-tuu myös materiaali- ja työresurssien ajoittamiseen suunnittelu. Työmaalogistiikan suunnittelun tehostaminen etsii vielä uusia ratkaisuja. Samoin suunnitelmien toteuttamisen työmaalla tarvitaan mobiileja ratkaisuja.

”Ekotehokkuuteen tulee tulevaisuudessa säästöihin

kannustavaa mittaamista, uusia toiminta-tapoja, innovatiivisia

laitteistoja ja älykästä ohjausta.”

32

Valtio ja kunnat omistavat suuren osan infrastruktuurista, etenkin liikenneväylistä. Valtion ja kun-tien tiukentuva taloudellinen tilanne lisää tarvetta kehittää nykyisiä tehokkaampia rakentamis- ja ylläpitomenetelmiä. Yhteiskunnan rahoitus uudisrakentamisessa on pienenemässä, minkä takia rahoituksen painopiste siirtyy yhä enemmän uudisrakentamisesta infrastruktuurin kunnossapi-toon. Infra-alalla tilaajapuoli määrittelee hyvin pitkälle, mitä toimintatapoja alalla käytetään ja miten raportointi tilaajalle tapahtuu. Tärkeimmässä roolissa ovat Liikennevirasto sekä ELY-keskukset. Ne ovat uudistamassa omaa toimintaansa ja yhtenä tärkeänä osiona on toiminnan sähköistäminen.

Tietotekniikan mahdollisuudet halutaan ottaa täysimääräisesti käyttöön ja siirtyä järjestelmiin ja välineisiin, jotka toimivat ajasta sekä paikasta riippumattomasti. Visiona on kokonaan sähköistetty toiminta ja paperiton hallinto.

ELY-keskuksissa on käytössä noin 250 erilaista edeltäviltä virastoilta periytynyttä hallinnonalakoh-taista substanssitietojärjestelmää, joista vain osa on ELY-keskusten omistuksessa.

Liikennevirasto on määrittänyt vision infrastruktuurin tiedonhallinnasta vuoteen 2025. Sen mu-kaan:

• sähköinen asianhallinta ja asiointi ovat arkipäivää suunnittelusta kunnossapitoon.• Tekninen ympäristö tukee sähköisiä toimintamalleja ja tietovarantoja.• Infra-alan yhteiset tietomäärittelyt mahdollistavat tiedon saatavuuden ja käytettävyyden koko infrastruktuurin elinkaaren aikana.• Koko infrastruktuurin elinkaaren aikainen tieto on helposti löydettävissä ja päivitettävissä maantieteellisen sijainnin ja sovittujen metatietojen perusteella.

33

6.1. Alan näkymät: julkisen talouden vaikeudet nakertavat markkinoitaInfrarakentaminen käsittää rakennetun ympäristön tuottamisen ja ylläpidon, pois lukien talonra-kennukset.

Suomessa infrarakentamisen ja kunnossapidon arvo oli vajaa 7,8 miljardia euroa. Tämä on kolme prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2014 infrarakentaminen supistuu arvion mu-kaan noin kaksi prosenttia.

Infrarakentamiseen vaikuttavat eniten talouskasvu, Suomen vientimaiden talous, kuntien ja val-tion rahoitusvaje, alan kustannustaso sekä uudisrakentamisen aluetyöt.Bruttokansantuotteen odotetaan kääntyvän kasvuun vasta vuonna 2014. Tästä syystä ennakoitu infrarakentamisen kasvu lykkääntyy vuoteen 2015. Kunnossapidon osuus infrarakentamisesta on lähivuosina kasvamassa investointien supistumisen takia.

Infrarakentamista on perinteisesti käytetty politiikan välineenä ja suhdanteiden tasaajana. Valtion ja kuntien säästötarpeet rajoittavat kuitenkin tasausmahdollisuuksia lähivuosina.

VTT:n selvitys kertoo kuitenkin, että infrastruktuurin rakentamisessa on merkittäviä tarpeita:

• Vesijohtojen ja viemäriverkostojen korjaustarve on 2–3 -kertainen nykyiseen korjaustoimintaan verrattuna

• Katuverkoston korjaustarpeen lisäksi sen alla tai päällä olevia verkostoja on korjattava tai sinne asennetaan kokonaan uusia järjestelmiä (esimerkiksi kaukokylmä, valokaapelointi)

• Uusien liikenneyhteyksien rakentamisen sijaan liikenneväylien pidossa painottuvat kunnossapito ja korvausinvestoinnit. Etusijalla ovat vilkkaimmin liikennöidyt yhteydet.

• Vuoteen 2020 mennessä tullaan rakentamaan sähkönsiirtoon 3000 km lisää uutta kantaverkkoa. Vanhaa verkkoa uusitaan sekä vanhenemisen että toimitusvarmuudelle asetettujen vaatimuksen johdosta.

• Laajakaista-2015 hankkeen tavoitteena on tuoda vakituisesti asutuille asunnoille ja työpaikoille 100 Mbit/s yhteys enintään kahden kilometrin etäisyydelle

Etenkin investointiurakoissa suomalaiset yritykset toimivat myös naapurimaiden markkinoilla. Hankintatapojen ja tilaajaorganisaatioiden erilaisuus on hidastanut suomalaisten yritysten kansain-välistymistä.

6. ASIAKKAAT SÄHKÖISTÄVÄT INFRARAKENTAJIEN TOIMINTAA

Valtion ja kuntien tiukentuva talous pakottaa tehostamaan infrastruktuurin rakentamis- ja ylläpitomenetelmiä. Julkiset tilaajaorganisaatiot sähköistävät toimintaansa, mikä muuttaa koko alan toimintatapoja.

34

Erilaisten erikoistuotteiden vienti pitkälle tuotteistettuna ja osaavalla markkinoilla, voi mahdollistaa tuotteiden ja palvelujen viennin ulkomaisille markkinoille. Toimialan kiinnostus vientiin luo lisää mahdollisuuksia ICT-sektorille, sillä bulkkirakentaminen on kilpailtua Pohjoismaissa. Uudet tekno-logiat mahdollistavat rakentamisen aikaisten mittausten, langattoman tiedonsiirron ja optimoin-tiohjelmistojen kautta kustannussäästöjä ja sitä kautta kilpailukykyä.

Ruotsissa infrarakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta on noussut noin 30 prosenttiin. Vuon-na 2011 se oli noin 80 miljardia kruunua eli yhdeksän miljardia euroa. Tästä hoidon ja ylläpidon osuus on vaihdellut viime vuosina 25-30 prosentin välillä. Tie- ja rataverkkoon tehtyjen investointi-en osuus bruttokansantuotteesta on hiukan yli prosentti.

Investoinneista julkisten ja yksityisten tahojen osuudet ovat lähes yhtä suuret. Yksityisen tahon in-vestoinneissa korostuvat sähkön-, kaasun- ja lämmönsiirto. Julkisen tahon investoinnit painottuvat tie- ja katuverkkoon. Myös Ruotsissa ollaan huolissaan liikenneinfran uusinvestointien sekä hoi-don ja yläpidon määrärahoista, jotka eivät riitä pitämään infrastruktuurin kuntoa nykyisellä tasolla.

Norjan hallitus on varannut tuoreimmassa kansallisessa liikennesuunnitelmassa noin 322 miljardia kruunua (noin 40 miljardia euroa) seuraavalle kymmenelle vuodelle liikenneinfran investointei-hin sekä hoitoon ja ylläpitoon. Tämä on noin 45 prosenttia enemmän kuin edellisellä kaudella. Painopisteenä ovat muun muassa nykyisen infrastruktuurin hoito ja ylläpito, kansallisesti tärkeät valtatiet ja rautatieverkon suurinvestoinnit etenkin Oslon alueella.

Vuonna 2013 infrainvestoinnit olivat noin 6,2 miljardia euroa ja infran ylläpito noin 4,1 miljardia euroa. Kuluvan vuoden aikana investoinnit pysyvät ennusteen mukaan viime vuoden tasolla.

Vaikka Norjan kokonaistalouden kova tahti on hiukan alkanut tasaantua, öljy- ja kaasualan sekä offshore-teollisuuden kasvu jatkuu. Norjassa investoitiin vuonna 2012 noin 173 miljardia norjan kruunua eli 22 miljardia euroa energia-alalle. Öljy- ja kaasualan investointien Norjanmeren poh-joisosiin ja Barentsinmerelle odotetaan jatkuvan. Uudet öljy- ja kaasulöydöt sekä niistä syntyvät kuljetustarpeet lisäävät painetta myös maalla sijaitsevan infrastruktuurin rakentamiselle. Norjan sähköverkkoon investoidaan tulevan kymmenen vuoden aikana yli 17 miljardia euroa. Lisäksi kaivosala on heräämässä.

Faktaa infrarakentamisesta

• Infrarakentamisen ja -kunnossapidon markkinat vajaa 7,8 miljardia euroa vuonna 2013.• Infrarakenteiden arvo on noin 10 prosenttia maamme kansallisvarallisuudesta – jopa 80

miljardia euroa• Valtion infraomaisuudesta ja isoista infraprojekteista vastaa Liikennevirasto.• Pienemmistä projekteista ja teiden kunnossapidon hankinnasta vastaavat alueelliset ELY

keskukset• Valtio omistaa myös infrarakentamista harjoittavat yhtiöt Destian ja VR radan.

35

6.2. Digitaaliset ratkaisut kypsyvätInfra-alalla on perinteisesti satsattu melko vähän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tästä syystä esimerkiksi ICT:n hyödyntäminen ei ole yhtä yleistä kuin useilla muilla teollisuudenaloilla.

Kansainvälisiä yrityksiä on tullut Suomeen jonkin verran, mutta ne eivät ole tuoneet alalle mer-kittäviä muutoksia ICT:n käyttöön. Muutokset ovat koskeneet lähinnä toiminnanohjauksen ja raportoinnin yhtenäistymistä yrityksen sisällä, myös konsernin tavoitteet ovat jonkin verran hei-jastuneet Suomen toiminnan tulosvaatimuksiin. Suurempien investointiurakoiden toteutuksessa ei ole suuria eroja eri maiden välillä. Sen sijaan hankintamenettelyissä on eroja eri maiden välillä, etenkin hoidossa ja ylläpidossa. Esimerkiksi palvelusopimustyyppiset pitkäkestoiset sopimukset ovat Suomen ominaispiirre.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa ja alalla on muun muassa toteutettu useita erilaisia tutkimus-hankkeita viimeisien vuosien aikana. Liikennevirasto on mukana alan muiden toimijoiden kanssa kehittämässä infrarakenteiden tietomallintamista. Sillä tähdätään muun muassa:

• infra-alan suunnittelu- ja rakentamisprosessien, • koko elinkaaren hallinnan tehostamiseen sekä • infra-alan tuottavuuden parantamiseen.

Parhaillaan on käynnissä alan yhteinen kehittämishanke ”Infra FINBIM”. Siinä pyritään muokkaa-maan prosesseja niin, että tietomallien käyttäminen olisi mahdollista. Jo nyt suunnittelu tapahtuu pitkälti 3D-maailmassa ja aineistosta tuotetaan 2D-piirustuksia eri vaiheessa prosessia.

Piirustukset palvelevat kuitenkin auttavasti aikaisia suunnitteluvaiheita, jossa pääpaino on vuoro-puhelussa.

On todettu myös, että mallintaminen suunnitteluvaiheessa vähentää huomattavasti työmaalla ta-pahtuvaa muutossuunnittelua, joka pahimmillaan johtaa useiden viikkojen viivästymisiin. Isoimmat alan toimijat ovat sitoutuneet siirtymään tietomallikohtaisiin hankintoihin jo lähivuosina. Toistaisek-si tietomallintaminen on laajasti käytössä suunnitteluvaiheessa, mutta muissa vaiheissa käyttö on hyvin vaihtelevaa.

Rakennusvaiheessa tietomallinnusta hyödynnetään muun muassa työkoneissa, joihin siirretään valmiit suunnitelmat. Jatkossa ollaan siirtymässä yhä enemmän esimerkiksi mobiilin laserkeilauk-sen avulla koneohjaukseen ja -automaatioon rakennusvaiheessa. Tavoitteena on ulottaa käytäntö myös ylläpitovaiheeseen.

Toistaiseksi liikenneverkosta ei ole vielä mallipohjaista aineistoa. Kokemukset FINBIM -hankkeen piloteista ovat vasta alustavia ja käytännön kokemuksia tarvitaan vielä lisää. ICT- alalle ylläpitovai-heen ratkaisut, etävalvonta ja -ohjaus sekä mobiililiittyminen ERP- ja CRM-järjestelmiin luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Meneillään olevista hankkeista erittäin kiinnostava on Liikenneministeriön ”Liikenteen sähköisten palveluiden kokeiluhanke 2014–2015 (5–8 miljoonaa euroa).

36

• Hanke edistää liikenteen sähköisten palveluiden palvelumarkkinoiden syntymistä Suomeen ja selvittää palveluiden vaikutuksia

• Tavoitteena on kokeilla uusia toimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja sekä testata yritysten ja hallinnon kyvykkyyttä liikenteen palveluiden maksamisessa

• Kokeiluhanke on avoin, ja kaikki halukkaat yritykset pääsevät mukaan markkinaehtoiseen kokeiluhankkeeseen yhtäläisin ehdoin.

• Julkisella rahalla varaudutaan hankkimaan liikenne-, sää- ja kelitietoa sekä reaaliaikaista kilometripohjaista maksuperustetietoa yhtenäisellä ennalta määritetyllä tavalla. Hankkeen avulla ei tueta yksityisten yritysten palvelukehitystä, vaan yritykset kehittävät omia palveluitaan markkinaehtoisesti.

6.3. ICT:n mahdollisuudet infrarakentamisessaTietomallinnus ja sen sovellusten kehittäminen on infra-alalla yksi merkittävimmistä kehitys-kohteista (Infra FINBIM -hanke). Suunnitteluvaiheessa päätetään merkittävä osa rakentamisen ja kohteen kunnossapidon sekä koko elinkaaren kustannuksista. Siksi tietomallinnus halutaan osaksi suunnittelua ja sitä kautta myös osaksi rakentamista sekä koko elinkaarta.

Tietomallinnuksen käytössä on kuitenkin vielä käytännön ongelmia muun muassa erilaisten järjes-telmien / ohjelmien yhteensovittamisessa. Lisäksi mobiili- ja muiden laitteiden luotettavuudessa ja käytettävyydessä etenkin työmailla on vielä kehittämistarpeita. Hyötyajoneuvojen ulkopuolella on yleensä vaativat ympäristöolosuhteet, mikä hidastaa päätelaitteiden käyttöönottoa ja niiden varaan perustuvia ratkaisuja. Uusien menetelmien käyttöönotto edellyttää osaamisen kehittämis-tä eri osapuolille. Muun muassa 3D-malleja ja paikkatietoa tullaan hyödyntämään lisää.

Rakentaminen ja ylläpito. Perinteinen infrarakentaminen, etenkin investointiurakointi, on melko pääomavaltaista. Sitä toteutetaan raskaiden koneiden ja laitteiden avulla. Siinä mielessä se muistuttaa kaivosprosesseja, joissa liikuteltava materiaalin määrä ratkaisee ja koneiden mitoitus määritellään halutun siirtomassan mukaan.

Tämä luo hyvät edellytykset sekä infran rakentamis- ja ylläpitovaiheen prosessien tehostamiseen kehittyneillä ICT -ratkaisuilla, kunhan prosessien tehokkuutta voidaan todistettavasti nostaa ja ratkaisujen käyttö on helppoa. Perinteiset menetelmät tullaan jo lähitulevaisuudessa haastamaan radikaaleilla uudistuksilla. ICT toimii mahdollistajana esimerkiksi sarjatuotannossa ja sen ohjauk-sessa, toiminnan sähköistämisessä sekä pilvipalvelujen ja sosiaalisen median hyödyntämisessä.

Reaaliaikainen rakentamisprosessi. Toimialalla reaaliaikainen työmaaseuranta on vielä melko kehittymätöntä. Työmaiden reaaliaikainen liikenteenohjaus on vähäistä ja vaatii kehittämistä. Toi-mialalle tyypillistä on ohjelmistojen ja ratkaisujen pirstaleisuus niin suunnittelussa kuin rakentami-sessa (ERP, CRM, kustannus ja aikataululaskelma), mikä rajoittaa järjestelmien käytöstä saatavaa kokonaistehokkuutta. Näiden puutteiden havaitseminen ja tiedostaminen ylimmässä johdossa edesauttaisi uusien ratkaisujen kehittymisessä.

37

Oulussa järjestetyssä infra-alan työpajassa nousi esiin muun muassa seuraavia konkreettisia sovellusalueita:• maastokelpoiset, luotettavat ja reaaliaikaiset tiedonkeruu ja etäohjaukseen soveltuvat pääte-

laitteet,• pilvipalvelut ja sosiaalisen media, • eri tilaajatahoilla runsaiden arkistojen muuttaminen sähköiseen muotoon kuten erilaisia suun-

nitelmia ja dokumentteja paperisessa muodossa,• tiemerkintöjen automatisointi, • ajoneuvojen kitkamittauslaitteiden kehittäminen kiinnostaa tiehallintoa turvallisuussyistä ja

liittyy teidän ylläpidon reagointinopeuteen muuttuvissa sääolosuhteissa. nykyisin mittaukset tehdään alueellisten tiehallintojen mittausyksiköiden jarrutustesteillä. niissä hyödynnetään kiihtyvyysantureita. menetelmä on liikenneturvallisuuden ja luotettavuuden kannalta muun liikenteen seassa jopa vaarallinen,

• tienkäyttäjän kaksisuuntainen tiedonvälitys toisi apua tieverkon reaaliaikaiseen kunnon arvi-ointiin. esimerkiksi yhteistyö kuljetusyritysten kanssa tieverkon inventoinnissa on jo teknises-ti mahdollista. Useilla kuljetusyrityksillä on ajoneuvoissa reaaliaikainen seuranta, jota voisi olla mahdollista hyödyntää tieinventoinneissa,

• soratieverkon pölyävyyden ja kiinteyden mittaus etsii vielä automaattiseen mittaukseen ratkaisuja,

• konenäön hyödyntäminen liikennemerkki-inventoinnissa on mahdollisuus.

ICT-ratkaisuilla ja teknologioilla on mahdollista parantaa merkittävästi yrityksen logistista kilpai-lukykyä lähes kaikilla toiminnan osa-alueilla. Nykyiset toiminnanohjausjärjestelmät (Enterprise Resource Planning eli ERP) suoriutuvat tehtävästään hyvin. Ne hallitsevat ajantasaista tietoa suurella tarkkuudella.

Ongelmia on kuitenkin järjestelmien rajapinnoissa ja yritysten välisessä tiedonsiirrossa. Standardit ja niiden rajapinnat ovat avainasemassa esimerkiksi tunnistuksen ja tiedon välittämisessä koko toimitusketjussa. Nykyisin järjestelmäkentän hajanaisuus vaikeuttaa logistiikan ja toimitusketjun kokonaisvaltaista hallintaa.

Samana aikaan verkkokauppa ja sähköiset kanavat kasvattavat osuuttaan vähittäiskaupassa. Tren-di on suuri haaste kaupan logistiikalla ja toimitusketjulle. Uusimmalla teknologian soveltamisella voidaan kuitenkin ratkaista useimpia nykypaikannuksen ja seurannan puutteita.

”Puutteiden havaitseminen ja tiedostaminen ylimmässä johdossa

edesauttaisi uusien ratkaisujen kehittymisessä.”

38

39

7.1. Alan näkymät: jatkuva tehostamisen tarve Yrityksen logistinen kilpailukyky on kyvykkyyttä toteuttaa materiaali-, informaatio- ja rahavirta kokonaiskilpailukyvyn kannalta mahdollisimman luotettavasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisin kustannuksin. Logistiikkaketjun toimijoita ovat teollisuuden ja kaupan yritysten lisäksi erilaiset logistiikka-palvelujen tuottajat (kuljetukset, varastointi, huolinta, lisäarvopalvelut, logistiikkaketjun hallinta jne.).

Suomessa yritysten logistiikkakustannusten on arvioitu olevan noin 11-14 prosenttia liikevaih-dosta. Logistiikkapalvelut muodostavat merkittävän liiketoiminta-alueen, jolle kertyi liikevaihtoa yhteensä 13 miljardia euroa vuonna 2012.

Talouden taantuma on koetellut etenkin kuljetusyrityksiä, joiden haasteita ovat kasvattaneet polttoainekustannukset. Lähes kaikki logistiikkayritysten liiton isot yritykset joutuivat käymään YT-neuvotteluja taantuman iskiessä vuonna 2009. Sen jälkeen tilanne on helpottanut ajoittain. Konkursseja on kuitenkin ollut paljon eivätkä kuljetusmäärät ole saavuttaneet vuoden 2008 tasoa. Logistiikkatoimintojen koordinointi tarkoittaa yhteistyön tehokasta toteuttamista eri osapuolten välillä niiden toimintaa yhteisesti ohjaamalla, toimintatapoja yhteen sovittamalla ja tavoitteita yhdenmukaistamalla. Integrointi on yhteistyön edellytysten luomista yritysten välille, osapuolten ominaisuuksien ja tavoitteiden tunnistamista ja yhdistämistä luontevaksi kokonaisuudeksi.

Teollisuus ja kauppa ovat ulkoistaneet suuren osan kuljettamiseen ja huolintaan liittyvistä pal-veluista. Teollisuudessa yritysten varastointiin ja tietovirtojen hallintaan liittyvien toimintojen ulkoistamisen aste on pysynyt alhaisena (kuva 3). Suomalaiset yritykset ovatkin ulkoistaneet näitä palveluita eurooppalaisia kilpailijamaita vähemmän.

Kansainvälisissä vertailuissa (mm. LPI, Logistics Performance Index) Suomessa jäädään logis-tiikkatoimintojen tehokkuudessa parhaita vertailumaita jälkeen lähetysten seurannan, laadukkuu-dessa sekä toimitusten oikea-aikaisuudessa. ICT- ja teknologiaratkaisuilla on mahdollista vaikut-taa suoraan näiden osa-alueiden toteutukseen sekä parantaa samalla logistista kilpailukykyä ja tehokkuutta.

7. TAVOITTEENA KOKO LOGISTIIKKAKETJUN HALLINTA

Yritykset kaipaavat reaaliaikaista tuotteiden, lähetysten ja varastojen seurantaa. Verkkokaupan kasvu lisää paineita entistä tarkempien ratkaisujen kehittämiseen. Haasteet ja mahdollisuudet piilevät logistisen ketjun rajapinnoissa.

40

Kuva 1. Liikenteen toimialojen liikevaihto 2012, miljoonaa euroa (Lähde: Tilastokeskus)

Kuorma-autoliikenne 5 883

Huolinta ja rahtaus2 587

Linja-autoliikenne1 106

Lastinkäsittely1 106

Vesiliikenne2 741

”Logistiikkatoimintojen koordinointi tarkoittaa yhteistyön tehokasta

toteuttamista, toiminnan yhteistä ohjausta, toimintatapojen

yhteensovittamista ja tavoitteiden yhdenmukaistamista.”

41

Kuv

a 2.

Suo

mes

sa to

imiv

ien

teol

lisuu

den

ja k

aupa

n al

an y

ritys

ten

logi

stiik

ka- j

a ku

ljetu

skus

tann

ukse

t vu

odes

ta 1

990

vuot

een

2011

; vuo

den

2011

hin

noin

(Lä

hde:

LV

M, L

ogis

tiikk

asel

vity

s 20

12).

42

Kuv

a 3.

Log

istii

kan

ulko

ista

mis

en a

ste

valm

ista

van

teol

lisuu

den

yrity

ksis

sä 2

006

ja 2

012

(Läh

de: L

VM

, Log

istii

kkas

elvi

tys

2012

).

Kotim

aise

t ku

ljetu

kset

Kan

sain

välis

et k

ulje

tuks

et

Palu

ulog

istii

kka

Huo

linta

Tila

uste

n kä

sitt

ely

Lask

utus

Vara

stoi

nti j

a va

rast

on k

äsitt

ely

Vara

ston

(inv

enta

arin

) hal

linta

Lisä

arvo

palv

elut

Logi

stiik

an t

ieto

järje

stel

mät

2006

2012

43

7.2. Digitaaliset ratkaisut kovassa käytössä, rajapinnat tökkivät Haastatelluissa yrityksissä on ollut jo pitkään käytössä runsaasti erilaisia ICT-sovelluksia ja ratkai-suja muun muassa toimitusketjun ja tuotannon ohjaukseen.

Palvelukenttä on hajanainen ja yrityksissä on usein eri toimittajien ratkaisuja rinnakkain. Ongelmia on järjestelmien rajapinnoissa ja yritysten välisessä tiedonsiirrossa. Standardit ja niiden rajapinnat ovat avainasemassa esimerkiksi tunnistuksen ja tiedon välittämisessä koko toimitusketjussa. Nykyisin järjestelmäkentän hajanaisuus vaikeuttaa logistiikan ja toimitusketjun kokonaisvaltaista hallintaa. Pohjois-Suomen yritykset näkevät paljon kehitettävää järjestelmien integroinnissa ja yh-teensopivuudessa, tilausten ja lähetysten seurattavuudessa sekä sisäisen logistiikan ohjauksessa.

Toimitusketjussa on paineita entistä tarkempaan ja reaaliaikaiseen tuotteiden, lähetysten ja va-rastotasojen seurantaan. Tunnisteteknologioissa käytössä ovat vielä ”perinteiset” tekniikat kuten viivakoodit – RFID teknologioita ei ole otettu laajasti käyttöön.

RFID:n käyttöönottoa ovat hidastaneet investointikustannukset ja puutteellinen lukutarkkuus. Teknologiaa käytetään nykyisin lähinnä lastausyksiköiden tunnistamiseen. Uuden teknologiat ovat nostaneet lukutarkkuutta ja laskeneet kustannuksia, joten teknologioiden käyttöä lisätään todennäköisesti muun muassa elintarvikkeiden seurannassa. Haasteeksi nousee tällöin myös eri tunnisteteknologioiden rajapinta ja yhteensopivuus.

Toimitusketjun lisäksi tuotantolaitosten sisällä on tarve seurata reaaliaikaisesti raaka-aineiden / puolivalmisteiden liikkumista tuotannossa. Yritykset eivät ole löytäneet erityistarpeisiin soveltuvia kustannustehokkaita ratkaisuja. Yritykset ovat kuitenkin kiinnostuneita lisäämään RFID:n ja uusien tunnisteteknologioiden käyttöä.

Verkkokauppa ja sähköiset kanavat kasvattavat osuuttaan vähittäiskaupassa. Trendi on suuri haaste kaupan logistiikalla ja toimitusketjulle. Toisaalta logistiikan kustannus ratkaisee usein verk-kokaupan toiminnan kannattavuuden. Vaikka verkkokauppa ja sen volyymit kasvavat vahvasti, on suurien kansainvälisten toimijoidenkin ollut vaikea saada toiminta kannattavaksi. Uudet konseptit yhdistävät kivijalkakaupan ja verkkokaupan ominaisuuksia ja jakelukanavia sekä tuovat samalla verkkokaupan palvelut entistä lähemmäs asiakkaita. Uudet jakelukanavat edellyttävät uutta tekno-logiaa ja käytettävyyden kehittämistä.

Logistiikka-alan yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä ja ne ovat ottaneet hitaasti käyttöön uusia teknologioita. Ajoneuvoteknologian kehittymisen ja integroinnin myötä teknologioita ja ratkaisuja on kuitenkin otettu laajasti käyttöön myös pienemmissä yrityksissä.

Turvallisuusvaatimusten vuoksi terminaaleissa ja tuotantolaitoksilla on tarve jatkossa parempaan laitteiden ja ihmisten seurattavuuteen. Parempi seuranta mahdollistaa resursoinnin kehittämisen. Kuljetustoiminnassa teknologian kehittäminen mahdollistaa entistä reaaliaikaisemman liikennetie-don ja reitin optimaalisen suunnittelun

ICT-ratkaisuilla ja teknologioilla on mahdollista parantaa merkittävästi yrityksen logistista kilpai-lukykyä lähes kaikilla toiminnan osa-alueilla. Käyttöalueita ovat esimerkiksi tuotannon ohjaus ja tehostaminen.

Kuv

a 3.

Log

istii

kan

ulko

ista

mis

en a

ste

valm

ista

van

teol

lisuu

den

yrity

ksis

sä 2

006

ja 2

012

(Läh

de: L

VM

, Log

istii

kkas

elvi

tys

2012

).

44

• Ohjelmistot sekä tietojärjestelmät resurssien ohjaukseen ja optimointiin (kuva): ERP (Enter-prise Resource Planning), varaston hallinta, kuljetusten ja toimitusketjun suunnittelu sekä optimointi

• Automatisointiteknologiat Tuotantoautomaatio- Keräilyteknologiat (puheohjaus, valo-ohjaus, näköohjaus jne.)- Varastoautomaatio ja tavara-automaatio- Tunnistusteknologiat ja materiaalinsiirto (kuljettimet, vihivaunut, nosturit)- Pakkausteknologia

ERP System

FRM Finance

Resource Management

MRPManufacturing

ResourcePlanning

SCM Supply Chain Management

CRMCustomer

Relationship Management

HRMHuman

Resource Management

45

Toimitusketjun hallinnassa ja ohjauksessa käytössä oleva teknologioita / menetelmiä:

• Lähetysten yksilöinti - standardointi - sähköiset kuljetusasiakirjat (esim. IATA:n e-Freight)

• Paikannusratkaisut (satelliitti- ja verkkopohjainen paikannus): lähiverkkopaikannus, ultraääni-paikannus, GPS-pseudoliittipaikannus ja Bluetooth-paikannus

• Tiedonsiirto ja paikkatiedon liittäminen tietojärjestelmiin- XML, UBL (Universal Business Language) ja EDIFACT- Electronic Data Interchange (EDI), Warehouse Management System (WMS), Internet of Things (IoT)

• Tunnistusteknologiat (RFID-, viivakoodi-, ja infrapunapaikannus, bluetooth tekniikka, RTLS) • Logistisen tiedon hallinta mobiili- ja RFID ratkaisuja hyödyntäen• Security & safety eli ICT ratkaisut työturvallisuuden, tuoteturvallisuuden, liikenneturvallisuu-

den ja tietoturvallisuuden sekä rikos- ja toimitilaturvallisuuden toteuttamiseen

Nykyiset toiminnanohjausjärjestelmät (Enterprise Resource Planning eli ERP) suoriutuvat tehtä-västä hyvin. Onkin tavanomaista, että jakeluketjun toimijat on linkitetty toisiinsa joko kahdenvälisin (EDI) yhteyksin tai avoimemmin internetin välityksellä.

Viivakoodin soveltaminen on yleistynyt lähes joka toimialalle, ja viivakoodi onkin nähtävissä jo tuo-tekohtaisesti tuotteen hinnasta riippumatta. Lanseerausvaiheessa oleva RFID (Radio Frequency Identification) -järjestelmä mullistaa jakeluketjunhallinnan toiminnot. Esimerkkeinä mainittakoon miehitettyjen kassajonojen muuttuminen itsepalvelupisteiksi tai varastoinventaarion tekeminen muutamassa minuutissa.

Tällä hetkellä RFID-järjestelmä on toteutettu lähetys- tai kollitasolla. Tuotekohtainen tunniste on vielä muutaman vuoden päässä, kunnes itse kooditarran hinta on laskenut hyväksyttävälle tasolle. RFID tulee olemaan lähivuosien merkittävin koordinoinnin apuväline. Se täytyy integroida muihin teknisiin toteutuksiin kuten kosteuden ja lämpötilan mittaukseen.

RFID mahdollistaa lastin seurattavuuden lähietäisyydeltä. Etäluentaan kykeneviä laitteita on myös olemassa. Nämä järjestelmät perustuvat satelliittipaikannukseen ja sovellusalueina on muun muassa konttien seurattavuus Kaukoidän kuljetuksissa.

Mobiiliteknologiat puolestaan helpottavat laitehuoltajien päivittäistä työtä. Järjestelmään asennetut anturit kertovat keskusvalvomoon nimenomaisen laitteen toimintahäiriöstä, ja mahdollistavat laitet-ta lähinnä olevan huoltomiehen tarkistuskäynnin nopeasti ja kustannustehokkaasti.

7.3. ICT:n mahdollisuudet logistiikassaICT:n soveltamisessa on pystyttävä osoittamaan teknisten ratkaisujen luotettavuus. Puolivalmiita tuotteita ei teollisuudessa oteta käyttöön. Lisäksi tärkeää on uusien sovellusten yhteensopivuus olemassa oleviin järjestelmiin.

46

Mahdollisuuksia ja liiketoimintamahdollisuuksia on seuraavilla osa-alueilla:

Uudet teknologiat ja näiden kombinaatiot sekä tavara- että henkilöjen paikannukseen ja seurantaan (bluetooth, indoor, rfid yms). Huolimatta näiden teknologioiden saatavuudesta, logistiikkaketjun eri vaiheissa on paljon kehitettävää. Työryhmässä mukana olleiden asiantuntijoi-den arvioiden mukaa uusimmalla teknologialla ja sen soveltamisella voidaan ratkaista useimpia nykypaikannuksen ja seurannan puutteita.

Kehittyneet työturvallisuusratkaisut (kaivos ja teollisuus) korostuivat ja niihin ollaan valmiita satsaamaan• työntekijöiden paikantaminen/seuranta tehdasalueilla ja terminaaleissa (työturvallisuuden

parantaminen & resurssien käytön optimointi/hallinta)• koneiden paikannus (kustannustehokkaat ja helposti käyttöön otettavat ratkaisut)• konttien/kuljetusyksiköiden lastisisällön tunnistaminen ja seuranta (oikeat tavarat yksiköihin)

Kriittisten tuotannon varaosien seuranta • kriittisten varaosien reaaliaikainen paikannus ja varastotasojen seuraaminen• webbipohjaisten logistiikan tukipalvelujen sekä älyliikenteen ja logistiikan palvelujen kehittä-

minen• joustava tavaraerien yhdistely ja kuormatilan käytön optimointi• reaaliaikaisten liikennetietopalvelun kehittäminen • älykkäät ratkaisut terminaaleista ja tavaran vastaanottotiloissa• älykkään kaupunkilogistiikan ratkaisujen kehittäminen (ml. huoltotilojen käytön optimointi ja

ohjaus sekä verkkokaupan vaatimuksen) Toimitusketjun laadun seuranta ja varmistus (ml. pakkaukset) jäljittävyyden kautta koko tuotteen elinkaaren ajan• tuotteiden ja lähetysten laadun automaattien varmistus varastoissa ja teollisuustuotannossa

(visuaalinen ulkonäkö)• pakkausten virheettömyyden seuranta Skaalautuvien automaatioratkaisujen kehittäminen lastinkäsittelyyn• terminaalikäsittelyt ja siirrot terminaali tai tuotantolaitoksen sisällä• automaation lisääminen tavaran käsittelyssä (haasteena löytää kustannustehokkaita ja riittä-

vän toimintavarmoja sekä tarkkoja ratkaisuja)• satamakäsittelyt• lähetyserien muodostaminen (esim. verkkokauppa) ja keräily terminaaleissa sekä mahdolli-

sesti myös myymälöissä

Kaupan logistiikan mahdollisuudet• etätunnisteiden/massatunnistamisen käyttöönotto kaupan kuljetusketjussa • kaupan sähköisten tilauskanavien käytettävyyden kehittäminen (user interface)• tuotteiden sähköiset hintaetiketit

47

”Tärkeää on uusien sovellusten yhteensopivuus olemassa

oleviin järjestelmiin.”

48

ICT:n mahdollistamien uusien ratkaisujen tuominen kaivosklusteriin, energiateollisuuteen, raken-tamiseen, Infrarakentamiseen ja logistiikkaan avaa merkittäviä uusia ja kansainvälisiä tuote- ja palveluliiketoimintoja. Workshoppien aikana huomattiin, että ICT-ala on hyödyntänyt rajallisesti myös kotimarkkinoita.

Keskeiset löydökset liittyvät toimintamalleihin, yleiskäyttöisiin ratkaisuihin ja toimintokohtaisiin käyttökohteisiin.

Toimintamallit:• Verkottuminen. ICT-yritysten verkottuminen on yksi tapa vastata suurempiin kokonaisuuk-

siin. Yritykset tuntevat tarpeen hyvin, mutta käytännön askeleet ovat edenneet hitaasti.• Pakettiratkaisut. Teollisuus on kiinnostunut ostamaan kaupallisia, valmiita ratkaisuja.

Yleiskäyttöiset ratkaisut:• Tietoturvaosaamisen tärkeys lisääntyy. Älyn lisääminen ja etäyhteydet kasvattavat riskiä

yritysten tuotteissa ja infrastruktuurissa. Tuotteistettujen tietoturvaratkaisujen tarve kasvaa. Kaikki haastatellut pitivät tätä keskeisimpänä kehityskohteena.

• Kommunikointiteknologian tarve kasvaa. Älykkäät lisäominaisuudet edellyttävät usein ky-kyä liittyä toisiin järjestelmiin eri protokollilla. Tämä on tärkeää, jotta hajautettuja järjestelmiä voidaan hallita keskitetysti.

• Pilviteknologiat tarjoavat mahdollisuuden skaalautuviin palveluihin. Alan yritykset seuraavat tarkasti pilviteknologian kehitystä, ja ovat jossain määrin jo ottaneet sen käyttöön vähemmän kriittisissä toiminnoissa.

• Luotettavat, helppokäyttöiset mobiililaitteet. Mobiilien päätelaitteiden luotettavuudessa ja käytettävyydessä etenkin työmailla on vielä kehittämistarpeita.

• Yhteensopivuus. Ohjelmistojen ja ratkaisujen pirstaleisuus on myös mahdollisuus. Tällä hetkellä liitynnät ERP-, CRM-, kustannus - ja aikataululaskelmatyökaluihin rajoittavat järjestel-mien kokonaistehokkuutta.

8. KESKEISIMMÄT LÖYDÖKSET JA JATKOASKELEET

Alueen ICT-yrityksille on kertynyt huippuosaamista Telekommunikaatio-alan korkeasuhdanteen aikana. ICT-yritysten ja teollisuusyritysten kohtaamisissa sekä yksittäisissä toimialahaastatteluissa nousi useita kehityskohteita, joissa digitaaliset ratkaisut voivat tehostaa teollisuuden toimintaa ja parantaa sen palveluita.

49

Toimintokohtaiset sovellukset:• Työturvallisuusratkaisut korostuvat monilla toimialoilla ja niihin ollaan myös valmiita inves-

toimaan.• Reaaliaikainen työmaaseuranta ja liikenteenohjaus on mahdollisuus monilla toimialoilla. • Paikkatietoratkaisut. Koneiden ja konttien paikan ja kuljetusyksiköiden lastisisällön tunnista-

minen ja seuranta korostuvat.• Tavaran käsittely. Kustannustehokkaan automaation lisääminen tavaran käsittelyssä luotet-

tavasti on edelleen mahdollisuus.• Tietomallinnuksen hyödyntäminen ja käytännön sovellusten kehittäminen on erityisen

tärkeää rakennusteollisuudessa. Tämän kehittäminen koko rakentamisen elinkaaren aikana (Infra FINBIM -hanke) suorastaan vaatii ICT teollisuuden aktivointia.

• Suunnittelun tehostaminen. Muun muassa rakennusalalla päätetään suunnitteluvaihees-sa 90 prosenttia kustannuksista. BIM:in avulla ja sen jatkokehittämisellä saadaan lisätehoa tähän keskeiseen vaiheeseen.

• Tuotantoprosessien kehittäminen on erityisen tärkeää muun muassa Norjan öljy- ja kaa-su-teollisuudessa. Tämä korostuu arktisen toimintaympäristöön siirryttäessä, mikä luo ICT:n kysyntää erityisesti toimintaympäristön, prosessien ja ylläpidon aloilla.

• Logistiikka. Edelleen on tarve uusille internet-pohjaiselle logistiikan tukipalveluille ja älykkääl-le jakelulogistiikalle.

• Joustava tavaraerien yhdistely ja kuormatilan käytön optimointi.• Älykkäät ratkaisut lähetysten vastaanottotiloissa.• Huoltotilojen käytön optimointi ja ohjaus. • Satamien automatisointi ja uudet satamat (LNG ja Jäämeren reitti).• • Laadun seuranta ja varmistus jäljittävyyden kautta koko tuotteen elinkaaren ajan. Tuotteiden

ja lähetysten laadun tarkkailu varastoissa ja teollisuustuotannossa kehittyy.• Etätunnisteet. Kaupan logistiikassa etätunnisteiden/massatunnistamisen käyttöönotto kulje-

tusketjussa kiinnostaa.• Kaupan sähköisten tilauskanavien käytettävyyden kehittäminen (user interface).• Hintaetiketit. Tuotteiden sähköiset hintaetiketit edelleen kehityksen alla.• Varaosaseuranta. Kriittisten tuotannon varaosien saatavuus ja niiden varastotasojen seu-

ranta. Logistiikkayritysten yhteinen haaste.

50

International Sales Promotion–hankkeen selvitystyössä haastateltiin pääosin Pohjois-Suomessa ja Skandinavian markkinoilla toimivia yrityksiä ja organisaatioita. Haastatteluissa haettiin näkemyk-siä logistiikan ja toimitusketjun toiminnasta, ICT-sovellusten käytöstä nykyisin, markkinoista sekä toiminnan kehittämisen mahdollisuuksista.

Marraskuun 2013 aikana pidettiin workshopit, jotka olivat avoimet kaikille alueen ICT-toimijoille. Tapahtumiin oli saatu jokaisen toimialan johtavia yrityksiä pohjustamaan heidän toimintaympäris-töä ICT-toimijoille.

Keskimäärin kymmenen ICT-toimijaa per tilaisuus loi kattavan pohjan teollisuusyritysten erityis-vaatimusten kartoittamiseen ja eri ratkaisumallien pohdintaan. Workshopit ovat yrityskohtaisia, joten yritysten todellisesta tahtotilasta ja vaikutteista voidaan keskustella avoimesti. Mukana olevien yritysten erityisosaamiset muodostivat varteenotettavia kokonaisuuksia teollisuuden ongelmien ratkaisemiseen.

Workshoppien perusteella hahmoteltiin kullekin toimialalle 2-4 ratkaisuvaihtoehtoa, joiden to-teutettavuutta ja yhteistyöverkkoja pohdittiin tärkeimpien sidosryhmien, kuten Business Oulun, ELY-keskuksen, Pohjois-Pohjanmaan Liiton, Kauppakamarin ja Tekesin kanssa.

Lisäksi Tekesin yhteishenkilöitä oli paikalla kertomassa uusien hankkeiden rahoitusmahdollisuuk-sista.

Haastattelut toimialoittainKaivosteollisuusKaivosyhtiöt: Outokumpu Oy Elijärven Kaivos, Agnico-Eagle Kittilän Kaivos, Talvivaara Oy, SydVarangi Gruv As, Boliden AB ja LKABUrakoitsijat: Tapojärvi OyJärjestelmä- ja laitetoimittajat: Normet Oy, Mantsinen Oy, ADC OyTuotteiden, komponenttien ja palveluiden toimittajat: Norrhydro Oy, Oy Häggblom Ab Muut sidosryhmät: GTK, Oulun Yliopisto FlexiMINE hanke, VTT, Tukes

EnergiaFortum Corporate IT, UPM Energia.,ABB Oy Voltage Products,Wärtsilä PowerTech, Vacon. Ravera. Metsähallitus, Aker Solutions AS, Norsk Oil and Gas, Oulun Biotehdas, Juha Sipilä, Ramboll Finland, Helsingin Energia, Scantech, Ramboll Norway AS

RakentaminenSuunnittelu: Evocons Oy, UKI Arkkitehdit OyKiinteistö: Technopolis OyjUrakoitsijat: Lemminkäinen Oyj, YIT Oy, Päätoimija Oy, Rakennusliike Lapti Group Oy, Hoivakodit Oy, Veidekke ASValmistalovalmistus: Kontiotuote OyRakennusautomaatio: Ouman Oy, iLOQ Oy

9. HAASTATTELUT JA MUUT LÄHTEET

51

InfrarakentaminenPohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Lapin ELY-keskus, YIT, StatNett, Skanska Norge, Skanska, VR Track, Roadscanners, Carement Oy, Tietomekka Oy, Destia Oy, VTT, Oulun Yliopisto.

Logistiikka• Osuuskauppa Arina (kaupan sisäinen logistiikka)• Idesco Oy (RFID teknologia ja tunnisteratkaisut sekä markkinat)• Inex Partners Oy (kaupan kuljetukset ja terminaalitoiminnot)• Herman Andersson Oy (satamalogistiikan palvelut)• Mustavaaran Kaivos Oy (kaivostoiminnan logistiikka)• Procomp Solutions Oy (kuljetusten optimointisovellukset)• Stora Enso Oyj, Oulun tuotantolaitos (teollisuuden logistiikka)• Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas (teollisuuden logistiikka)• Vähälä Yhtiöt (kappaletavara- ja lisäarvologistiikan palvelut).• Tschudi Kirkenes AS, (satamalogistiikka )

Muut lähteet:Energiateollisuus r.y:n julkaisutEvans and Annunziata (2012). Industrial Internet: Pushing the Boundaries of Minds and MachinesFederal Ministry of Education and Research (2013). Recommendations for implementing the strategic initiative INDUSTRIE 4.0. Securing the future of German manufacturing industry. Final report of the Industrie 4.0 Working GroupInternational Energy Agency (2013). World Energy Outlook 2013.Norwegian Oil and Gas association, Trend report 2013Infra ry (2013). http://www.infrary.fiNews in English.no (2014). Construction fall an economic red flag.Rakennusteollisuus RT (2012). http://www.rakennusteollisuus.fiSveriges Byggindustrier (2012) Att bygga förnyelse”,Sveriges Byggindustrier (2014) Byggindustrin mot nya höjder.TAMK & VTT (2013): Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointiTAMK & VTT (2010); Infrarakentaminen muutoksessaHaastateltujen yritysten vuosikertomukset

ICT-ratkaisuja toimittavia keskeisiä yrityksiä Oulun seudulla:Oulun seudulla on 270 ICT alan yritystä. Takempi luettelo löytyy BusinessOulun ylläpitämästä yrityshakemistosta: http://www.businessoulu.com/fi/yrityshakemisto/Sieltä löytyy alla olevan esimerkin omaisesti tuote- ja palveluliiketoimintaa harjoittavia teknolo-gia-yrityksiä, joiden osaamiseen alueen high tech perustuu.

Navicron Oy, Refecor Oy, Ultracom Oy, Tracker Oy, Offcode, Esju, Uninord, Lewel group, Meda-nets, Espotel Oy, Pehutec Oy, Innokas Medical Oy, EB, Tieto Oy, Ixonos Oy, Pulse Electronics, Scatman Oy, 9Solution, Boogie Software Oy, Haltian Oy, Procomp Oy, CadFaster Oy, Evocons Oy, Cyberlightning Oy, Koodiviidakko Oy, Laser Probe Oy, VTT, Oulun Yliopisto, konetekniikan osasto, Siptronix Oy, Creowave Oy, Oikian Solution Oy, EXFO Oy, Digia Oy, Tekniseri Oy, Audite-ch Oy, Screentech Oy, Specim Oy, Sapotech Oy, Idesco Oy, Tietomekka Oy

Hankkeen toteutus ISP-hankkeen ja TeollisuusForumin toimesta.Selvityksen toteutus Artic Crossing Consulting Oy yhteistyössä Total Design Oy, Space Systems Finland Oy , Ramboll Finland Oy ja Lunacon Oy