mita tehda paljon apua tarvitseville vanhuksille?

Mitä vastata ikääntyvän väestön kasvavaan palvelutarpeeseen rajallisilla resursseilla?

RAI-seminaari 7.4.2016

Johan Groop, TkT

2

Nordic Healthcare Group (NHG) lyhyestiMissio: parempia palveluita rajallisilla resursseilla

§ Keskistettyjen neuvonta ja asiakas-/palveluohjausyksikköjen suunnittelu ja käyttöönoton tuki:− Ylä-Savon SOTE ja Kalajoki (2012),− Lahti, Hämeenlinna, Vantaa ja Heinola ( 2013-2014),− Porvoo (2015-2016),− Espoo (menneillään)− Helsinki (juuri alkanut)

§ Tampereen kaupunki: Ikäihmisten kotihoidon palveluintegraattori Kotitori (2009-2016) (=> yksityisesti toteutettu kesk. neuvonta ja palv.ohj.yks.)

§ Kotihoidon vertaiskehittäminen (2015->), jossa mukana 7 osallistujaa:− Espoo, Eksote, PPKY Kallio, PPKY Selänne, Riihimäki, Ylä-Savon SOTE ja Siilinjärvi

§ Espoo, Eksote ja Porvoo (2013-2014): Kotihoidon tarvepohjaisen toimintamallin suunnittelu ja käyttöönoton tuki

§ Kotihoito 2020 – kymmenen askeleen ohjelma kotihoitoon (2012-2014): PPKY Kallio, Ylä-Savon SOTE, Kalajoki ja Mediverkko Hoivapalvelut Oy

§ Hämeenlinna (2015): Ikäihmisten hoitoketjuanalyysi

§ HUS: kalliiden potilaiden identifiointi ja hallinta (2014)

§ SITRA, Kela ja Oulun kaupunki: Rahoituskanavat ylittävän palvelukäytön tutkimus (2014-2015)

NHG esittely Projektiesimerkkejä

Johdonkonsultointi

Benchmarking

Kuntamaisema

§ Suomen johtava terveys- ja sosiaalipalveluiden johdon konsultti

§ NHG:n konsultoinnin osa-alueet ovat strategia, prosessit ja muutoksen johtaminen

§ Noin 400 toimeksiantoa vuodesta 2004

§ Erikoisalakohtaiset yhdenmukaiset mittaristot§ Parhaiden käytäntöjen ja kehityskohteiden

tunnistaminen§ Mukana jatkuvassa toiminnassa noin 100

erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksikköä

§ Toiminnnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, tuotteistaminen, kustannuslaskenta, kuntalaskutus, kuntavertailu, johdon mittarointi

§ Ratkaisut kuntien ja kuntayhtymien palvelutuotannon suunnitteluun, johtamiseen ja talouden ohjaamiseen

Sisältö

1 SOTE-palvelujen ”suurkuluttajien” hallinnan merkitys

2 Miten vastata ikäihmisten palvelujen kasvavaan kysyntään rajallisilla resursseilla?

3 Esimerkkejä keinoista

4

10% joka kerryttää 80% kustannuksista

90% väestöstä, joka kerryttää 20% kustannuksis ta

Eniten palveluita tarvitseva 10 % väestöstä kerryttää noin 80 % sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista

Kumulatiivinen kunnan sote-kustannusten kertymä (osuus kokonaiskustannuksista)

Lähde: NHG analyysi, Oulun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kertyminen väestössä 2011

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Kalle

in 1

%

3 %

5 %

7 %

9 %

11 %

13 %

15 %

17 %

19 %

21 %

23 %

25 %

27 %

29 %

31 %

33 %

35 %

37 %

39 %

41 %

43 %

45 %

47 %

49 %

51 %

53 %

55 %

57 %

59 %

61 %

63 %

65 %

67 %

69 %

71 %

73 %

75 %

77 %

79 %

81 %

83 %

85 %

87 %

89 %

91 %

93 %

95 %

97 %

99 %

Osuus asukkaista

3

2

1

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten hallinnan kannalta on kriittistä:

1. Tunnistaa ketkä ovat eniten palveluita käyttävät asiakasryhmät ja asiakkaat

2. Hallita ja koordinoida paljon palveluita käyttävän 10 prosentin palvelukokonaisuuksia ja hoitoketjuja jotta mahdollistetaan 10% sisällä mahdollisimman alhainen palvelukäyttö (ja mahdollisesti jopa siirtyminen pois eniten palveluita tarvitsevasta 10 prosentista)

3. Ennaltaehkäistä 90% väestöstä tarpeeton ajautuminen eniten palveluita käyttävään 10 prosentin ryhmään

Esimerkki Oulun kaupungista

5

38%

5%

12%

6%9%

11%

17%

2%

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 % Muut

Kalliit somaattiset sairaudet

Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei sos.palveluita)

Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat

Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat

Lastensuojelun asiakkaat

Vanhuspalveluasiakkaat

”Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa”

38 % kustannuksista

”Sosiaalipalvelu-asiakkaat”***

62 % kustannuksista

Keitä nämä eniten palveluita tarvitsevat 10 % väestöstä ovat?*Esimerkki Oulun kaupungista

Eniten palveluita tarvitsevan 10 % väestön kunnan maksamien kokonaiskustannusten jakautuminen**

* Huom: kattaa 81 % kokonaiskustannuksista** Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäy ttönsä puolesta kuuluisi useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Vammais- ja kehitysvammapalvelui den asiakkaat eivät siten sisällä niitä vammaisia henkilöitä, jotka ovat vanhuspalvel uiden tai lastensuojelun asiakkaita. Päihdepalvelui den asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n asiakkailla ei ole päihdepalvel uita, Vastaavasti ryhmä ”kalliit somaattiset sairaudet” sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalvel uiden tai psykiatrian asiakkaita.***Sosiaalipalvelui den asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalvelui den käytöstä

6

0 palvelua9%

1 palvelu25%

2 palvelua 4%

2 palvelua37%

3 palvelua17%

3 palvelua20%

4 palvelua24%

4 palvelua 7%

5 palvelua21%

6 palvelua15%

7 palvelua9%

8 palvelua 5%

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Eniten palveluita tarvitseva 10 % Muut asukkaat

Eniten palveluita tarvitsevat käyttävät useaa palvelusiiloaMukana ovat kunnan ja KELAn maksamat palvelut sekä työterveydenhuolto

% asukasryhmästä

* Eri palvelutyypeiksi on laskettu: Vanhusten asumispalvelut , kotona asumisen tukeminen, terveyskeskuksen vuodeosasto, avoterveydenhuolto (sisältäen mm. pth-avopalvel ut, päivystyksen ja kaupungin oman erikoissairaanhoi don), mielenterveys- ja päihdepalvel ut, sosiaalitoimen asumispalvelut, lastensuojelun palvelut, sosiaalitoimen etuudet (poislukien toimeentulotuki), kelan palvelua korvaavat etuudet, Kelan korvaama kuntoutus , Kelan korvaamat sairaanhoitovakuutuksen alaiset etuudet (pl. kuntoutus), työterveys, sairaanhoitopiirin psykiatriset erikoisalat, ja lisäksi sairaanhoitopiirin somaattisen erikoissairaanhoi don kaikki erikoisalat omina palveluinaan

Eniten palveluita tarvitsevat 10 % käyttävät keskimäärin 5,0 palvelua tai

etuutta.

Muut kunnan asukkaat käyttävät keskimäärin 2,0 palvelua tai etuutta.

Perinteinen siiloutuneisiin erikoistuneisiin palveluihin perustuva palvelujärjestelmä palvelee heikosti valtaosan kustannuksista kerryttäviä

asukkaita.

(keskiarvo 5,0) (keskiarvo 2,0)

Sisältö




8

Miten vastata ikäihmisten palvelujen kasvavaan kysyntään rajallisilla resursseilla?

Ikäihmiset pystyvät elämään arvokkaasti ja mahdollisimman omatoimisesti kotona tai kodinomaisesti, mahdollisimman pitkään

TAVOITE

Oikeat palvelut kohdennetaan oikeille asiakkaille

(tehdään oikeita asioita)

Palvelutuotanto toimii(tehdään asiat oikein)

Toiminta on kustannus-tehokasta

Palvelurakenne: tarjotaan oikeita

palveluita

Osataan kohdentaa palvelutarjoamaa

yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaan

Toteutetaan hoito- ja palvelusuunnitelma asiakaslähtöisesti ja

tavoitteellisesti

Hyödynnetään resurssit

täysimääräisesti ja joustavasti

Kokonais-valtainen ymmärrys

asiakkaan tilasta

Henkilöstön työhyvinvointi ja

jaksaminen (poissaolot)

Laaja-alainen osaaminen (mm. tarpeiden tunnistaminen)

Ajantasainen tieto palvelu-tarjoamasta

Kustannus-vaikuttavuus(hyöty / eur)

Turvataan riittävä

osaaminen

9

Miten vastata ikäihmisten palvelujen kasvavaan kysyntään rajallisilla resursseilla?


TAVOITE

Oikeat palvelut kohdennetaan oikeille asiakkaille

(tehdään oikeita asioita)

Palvelutuotanto toimii(tehdään asiat oikein)

Toiminta on kustannus-tehokasta

Palvelurakenne: tarjotaan oikeita

palveluita

Osataan kohdentaa palvelutarjoamaa

yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaan

Toteutetaan hoito- ja palvelusuunnitelma asiakaslähtöisesti ja

tavoitteellisesti

Hyödynnetään resurssit

täysimääräisesti ja joustavasti

Kokonais-valtainen ymmärrys

asiakkaan tilasta

Henkilöstön työhyvinvointi ja

jaksaminen (poissaolot)

Laaja-alainen osaaminen (mm. tarpeiden tunnistaminen)

Ajantasainen tieto palvelu-tarjoamasta

Kustannus-vaikuttavuus(hyöty / eur)

Tuottavuus & laatu(tehdään asiat oikein)

Vaikuttavuus(tehdään oikeita asioita)

Turvataan riittävä

osaaminen

Sisältö




11

Muutamia esimerkkejä keinoistaHyviä käytäntöjä ja visio tulevaisuudesta


TAVOITE

§ Uudet asumismuodot:§ Esim. kotihoidon ja tehostetun

palveluasumisen välimalli (kotihoiva) § Panostetaan ennaltaehkäiseviin

palveluihin ja kuntoutukseen§ Kotikuntoutus§ Tehokuntoutus kotona tai

intervallijaksona§ Erityisosaamisen –ja tuen

saatavuus kotona§ kotihoidon lääkäripalvelut§ Valmius hoitaa ”kriisitilanteita”

§ Omais- ja perhehoidon vahvistaminen

1. Palvelurakenne:Tehdään oikeita asioita

3. Laatu & tuottavuus:Tehdään asiat oikein

2. Hoito- ja palveluketjut:Oikea palvelu oikealle asiakkaalle

oikeaan aikaan

KEINOT

§ Keskitetty neuvonta ja asiakas-/ palveluohjaus (case manager):§ Palvelujen yksilöllinen räätälöinti§ Asiak. ja omaisten osallistaminen§ Yksityisten ja 3. sektorin toimijoiden

hyödyntäminen§ Hoitoketjujen kehittäminen:

§ ESH/PTH/Sos. rajapinnat;§ Ongelmien varhaisempi tunnista-

minen ja niihin puuttuminen§ Kotiutusprosessin kehittäminen

§ Ennustustyökalut (”riskimittari”) ennaltaehkäisevän/ kuntou-ttavan tuen kohdentamiseksi

§ Kotihoidon palvelutuotannon sujuvuuden kehittäminen:§ Toiminnan laadun, tehokkuuden ja

työhyvinvoinnin kehittäminen samanaikaisesti

§ esim. Tarvepohjainen toimintamalli§ Kotihoitajien yritteliäisyyden

tukeminen§ Vrt. Büürtzorgin malli (Hollanti)

asiakaslähtöisyyden, joustavuuden sekä työhyvinvoinnin tukemiseksi

§ Tavoitteellinen kuntouttava työote§ Asiak. ja omaisten kanssa asetaan

konkreettisia ”arkisia” tavoitteita

§ Henkilökohtainen budjetti: Yksilön valinnanvapauden tukeminen§ Palvelujen digitalisaatio: esim. 1) Etäpalvelut ja –kommunikaatio, 2) itsehoitoa tukeva teknologia

12



TAVOITE










oikeaan aikaan

KEINOT














13

Hoidon toteutusPalvelutarpeen tunnistaminen, neuvonta ja palveluohjaus

Hoito- ja palvelutarpeenselvittäminen

Kotihoidon palvelut,

tukipalvelut

Hoiva-asuminen

Sosiaalipalvelut

Päihdehuollon ja psyykkisen tuen

palvelut, talous- ja velkaneuvonta. tms.

Yksityisen ja 3. sektorin tarjoamat

palvelut

Kuntoutus

Palveluohjaaja ja Tehko2

Kotihoito

Omaishoidon tuki

Sairaala ja osastot

Konsti

Tehko2

Kotihoito

Omaishoidon tuki

Asiakas

Ottaa yhteyttä itse/omainen

Ohjautuu palveluun, jossa tarve tunnistetaan

Tk- vastaanotto

Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelut

ASSI

Kuljetuspalvelut

PäivätoimintaKuntoutus

Palveluohjausta ja palvelutarpeen selvittämistä tehdään usein hajanaisesti eri tahojen toimestaArvioinnin tasavertaisuus ja –laatuisuus kärsii, eikä asiakkaan palveluita aina räätälöidä tarpeen mukaan

Mikäli asiakas ottaa yhteyttää ”väärään” tahoon, niin prosessi palautuu takaisin asiakkaalle, joka tekee uuden yhteydenoton seuraavaan tahoon.

Esimerkki eräästä kunnasta

14

Hoidon toteutusNeuvonta ja palveluohjaus, palvelutarpeen tunnistaminen ja alustava kartoittaminen

Hoito- ja palvelu tarpeen selvittäminen ja

palveluohjaus

Kotihoidon palvelut,

tukipalvelut

Hoiva-asuminen

Päihdehuollon ja psyykkisen tuen

palvelut, talous- ja velkaneuvonta. tms.

Yksityisen ja 3. sektorin tarjoamat

palvelut

Kuntoutus

Seniori-info:neuvonta

ja palvelutarpeen

ensiarviointi puhelin

Sairaala ja osastot

Asiakas

Ottaa yhteyttäitse/omainen

Ohjautuu palveluun, jossa tarve tunnistetaan

Tk- vastaanotto

Kuljetuspalvelut

Päivätoiminta

Palveluohjaus-yksikkö

Keskitetty neuvonta ja asiakas-/palveluohjaus luo edellytykset tasavertaisella ja –laatuiselle arvioinnille, jossa palvelukokonaisuus räätälöidään yksilön tarpeisiin

15

Esimerkkejä keskitetyn neuvonnan ja palveluohjaustoiminnan vaikuttavuudesta (STM:n rahoittamasta IkäPalo-hankeesta)Asiakkaiden ohjautuminen kunnallisten palveluiden piiriin

Asiakasohjausyksikkö SIIRI, Lahti Vantaan Pilotti

§ Sekä Lahdessa että Vantaalla lähes puolelle palvelutarpeen selvitysasiakkaasta palvelutarpeeseenpystytään vastaamaanmuutoin kuin myöntämällä kunnallisia palveluita

§ Kotihoito2020 –hankkeen puitteissa Iisalmessa pilotoidusta keskitetyn neuvonnan ja palveluohjauksen toiminnasta saatiin myöshyviä kokemuksia kotihoitoon ohjautuvien uusien asiakkaiden määrän laskiessä noin 7%. − Perusteluna tälle nähtiin olevan se, että kotihoitoon pystyttiin ohjaamaan aiempaa paremmin oikeanlaisia asiakkaita palvelutarpeen selvittämisen laadun

ja asiakkaiden tasavertaisen kohtelun parannuttua. − Lisäksi havaittiin säännöllisen kotihoidon asiakkaiden muiden terveyspalveluiden käytön vähentyneen.

Kaikki neuvonnan

asiakas-kontaktit

(07/2014):

712 kpl

(100%)Palvelu-tarpeen

selvittäminen (~100 kpl)

Muut kuin kunnan palvelut

(~600 kpl)

Kunnan palvelut


14%

86%

54%

46%

Kaikki neuvonnan

asiakas-kontaktit

Keskimäärin 680 / kk

(100%)Palvelu-tarpeen

selvittäminen(136 kpl)

Muut kuin kunnan palvelut(544 kpl)

Kunnan palvelut

20%

80%


52%

48%

16

Esimerkki Porvoosta: 20% SHL omaishoidon asiakkaista kokonaiskustannus ylittää keskimääräisen tehostetun palveluasumisen asiakkaan vuosikustannukset (n. 47 000€)44% asiakkaista kokonaiskustannus ylittää kotihoidon asiakkaan keskimääräiset vuosikustannukset

Sosiaalihuoltolain mukaista omaishoidon tukea saavat – yli 65-vuotiaat

SHL mukaisen omaishoidon asiakkaiden vuosikustannukset

§ Omaishoidon tuen piirissä on merkittävästi asiakkaita, jotka käyttävät omaishoidon tuen lisäksi paljon joko terveyspalveluita tai muita vanhus- tai sosiaalipalveluita

§ Mukana ovat myös ne omaishoidontuen asiakkaat, jotka ovat kesken vuotta siirtyneet ympärivuorokautisiin palveluihin

17

Esimerkki Porvoosta: 10 % niistä omaishoidon asiakkaista, jotka eivät siirtyneet ympärivuorokautisiin palveluihin, ylittää yhä tehostetun palveluasumisen keskimääräiset vuosikustannukset

Sosiaalihuoltolain mukaista omaishoidon tukea saavat – yli 65-vuotiaat, jotka eivät ole siirtyneet vanhainkotiin, tehostettuun palveluasumiseen tai pitkäaikaisvuodeosastohoitoon

SHL mukaisen omaishoidon asiakkaiden vuosikustannukset

§ Vaikka edellisen kalvon analyysistä poistetaan ne omaishoidontuen asiakkaat, jotka ovat kesken vuotta siirtyneet ympärivuorokautisiin palveluihin, omaishoidontuen piirissä on silti useita asiakkaita, joiden vuosikustannukset ylittävät tehostetun palveluasumisen keskimääräisen kustannuksen− Monella paljon somaattista erikoissairaanhoitoa

§ Omaishoidettaville – ja hoitajille on keskeistä turvata riittävää ohjausta, tukea ja tarvittaessa eritysosaamista (esim. kotilääkäripalveluja) terveyspalveluiden käytön hillitsemiseksi

§ Omaishoidettaville – ja hoitajille VIP-asiakkaan-status keskitetyssä neuvonnassa ja palveluohjauksessa?

18

Lisätietoa keskitetystä neuvonnasta ja palveluohjauksesta kiinnostuneilleJulkaisu on vapaasti ladattavissa verkosta

19



TAVOITE










oikeaan aikaan

KEINOT














20

Ennustustyökalu: riskiasiakkaiden tunnistamista tehdään siksi, että asiakkaat saisivat tarvitsemansa palvelut ja pärjäisivät entistä pidempään kotonaan1. Kotihoitotiimin nykyiset asiakkaat

Prioriteetti 1: korkean riskin

asiakkaat

Kohonneen riskin asiakkaat Normaalin riskin asiakkaat

2. Toteutuneet siirtymät (% ryhmän asiakkaista) ympärivuorokautiseen hoivaan

3. Toimenpiteet riskiasiakkaille (käytännön esimerkkejä)

Kuntoutusjakso ja siivouspalvelu

Kotihoidon käyntien lisääminen ja kotikuntoutusjakso

Ei lisäpalveluita

2

1

3 4. Asiakkaat ovat nykyistä paremmassa kunnossa, he pärjäävät kotonaan pidempään ja ympärivuorokautisen hoivan käyttö vähenee

21

Ympärivuorokautiseen hoivaan siirtymisen riskin kartoittamisen työkalu palveluohjaajille ja kotihoidon omahoitajille

§ Työkalu on kehitetty riskiasiakkaiden tunnistamiseen säännöllisen kotihoidon asiakkaiden joukosta.− Työkalu soveltuu käytettäväksi säännöllisessä kotihoidossa vähintään puoli vuotta olleisiin asiakkaisiin. Tätä lyhyemmän aikaa palveluiden piirissä oleviin

asiakkaisiin sitä ei tule soveltaa.

§ Palveluohjaus ja kotihoito voivat hyödyntää työkalua arvioidakseen asiakkaan riskitasoa joutua siirtymään kotoa ympärivuorokautisiin palveluihin seuraavan vuoden aikana. Sitä voidaan hyödyntää myös yhtenä vastuutyöntekijän työkaluna.

§ Työkalua voidaan käyttää RAI-arvioinnin tekemisen yhteydessä ns. ”riskilaskurina”, johon täytetään vaaditut tiedot ja laskuri laskee niiden pohjalta asiakkaan riskiarvon, jota voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena.

§ Työkalun avulla aikaan saatavien vaikutusten maksimoimiseksi käytettävissä olevan palveluvalikoiman tulisi mahdollistaa myös muunlaisia ratkaisuja ja keinoja kotona selviytymisen tukemiseksi kuin käyntien lisääminen (esim. TUKU-käynnit Lahdessa).

ID CPS ADLH MAPLE_5

Kuinkamontaterveyskeskuksenvuodeosastopäivääviimeisen6kkaikana?

Kuinkamontapäivystyskäyntiäviimeisen6kkaikana? Ikä

Kotihoidonkäyntienmääräviimeisen3kk:naikana

Kotihoidonkäyntienmäärä3-6kksitten

Prioriteettiluokka

id_1 0 1 72 40 121 2id_2 0 0 1 0 0 71 68 68 3id_3 5 5 5 0 1 91 76 78 1id_4 60 2 76 48 52 2id_5 3 1 4 17 1 75 171 175 1id_6 0 0 1 0 3 62 182 205 3

Esimerkki Porvoosta

22

Riskimittarin perusteella 16,4 %:lla asiakkaista oli korkea riski siirtyä ympärivuorokautiseen 6 kk:n sisällä – vastuuhoitajien arvio oli 13,7 % Eniten hajontaa arviointien tuloksissa oli kohonneen riskin asiakkaissa

Kotihoidon asiakkaat riskiluokittain (%:ia asiakkaista)

§ Pohjoinen: Päivätoiminta, kävelykamu, kuntoutustiimin arviointi, omaisten tukeminen

§ Länsi: Päivätoiminta, kävelykamu, kuntoutustiimin arviointi, intervallijaksot

§ Itä: Kuntoutustiimin arviointi + suunnitelma, kävelykamu, kummivanhustoiminta

Korkean riskin asiakkaille suunnitellut yleisimmät toimenpiteet

Esimerkki Porvoosta, jossa riskimittarin kykyä tunnistaa korkean riskin asiakkait a vertailtiin hoitajien arvioon riskitasost a

23



TAVOITE










oikeaan aikaan

KEINOT














24

46 378 €

36 375 €

3 875 €

4 417 €

0 €

10 000 €

20 000 €

30 000 €

40 000 €

50 000 €

60 000 €

Pitkäaikaishoiva Teh.palv.as.

Kela: Palvelua korvaavat etuudet

Kela: Sairaanhoitovakuutuksen alaiset etuudet

Sosiaalitoimen etuudet

Kotona asumista tukevat palvelut

Perusterveydenhuollon vuodeosastopalvelut

Somaattinen erikoissairaanhoito (PPSHP)

Avoterveydenhuolto (sis. Oulun oma esh)

Vanhusten asumis- ja laitospalvelut

Tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaishoivan välinen kustannusero pienenee merkittävästi, kun huomioidaan asukkaiden muu palvelukäyttö sekä Kelan maksamat tuet

Keskimääräinen vuosikustannus (€/asiakas)Kustannusvaikutuksia arvioidessa tulisi huomioida kaikkien palveluiden käytön kustannukset

Tarkastelussa mukana yli 75-vuotiaat palveluita käyttäneet. Pitkäaikaishoiva-asi akkaalla kustannukseen sisältyy hoito, huolenpito, asuminen ja ruoka. Tehostetussa palveluasumisessa kustannukseen sisältyy hoito ja huolenpito, mutta asiakas maksaa erikseen vuokran ja ruuan sekä on terveysaseman asiakas. Tehostetun palveluasumisen asiakkaissa ei ole mukana niitä, jotka ovat saaneet palvelusetelin. Palvelusetelin kustannus kunnalle on pienempi kuin oman tai ostetun tuotannon palveluasumisen, sillä se ei kata asumisvuorokauden hintaa kokonaan.

Tehostetun palveluasumisen nettokustannus on 22 % alle pitkäaikaishoivan

nettokustannusten

Tehostetun palveluasumisen vuosikustannus on 14 % alle pitkäaikaishoivan

vuosikustannusten, jos huomioidaan kunnalle aiheutuvat kustannukset kaikista kunnan

maksamista palveluista

Tehostetun palveluasumisen vuosikustannus on 9 % alle pitkäaikaishoivan

vuosikustannusten, jos huomioidaan kunnalle aiheutuvien kustannusten lisäksi myös Kelalle

aiheutuvat kustannukset

Esimerkki Oulusta

N=343 N=34551 843 € 50 177 €

- 9 %

- 14 %

- 22 %

25

”Kotihoiva”: kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välimalli

Välimallin asumispalvelussa hoivapalvelu tuotetaan edullisesti kotihoidonomaisena

§ Henkilöstön mitoitus ja koulutus voidaan sovittaa vastaamaan asiakkaan tarvitsemien palveluiden luonnetta ja määrää ilman kiinteitä mitoituksia

§ Kotihoidonomainen palvelu välimallin yksikössä on edullisempaa kuin perinteisessä ympärivuorokautisessa hoivassa (ei mitoituksia) tai kotihoidossa (ei siirtymiä)

Palvelua tuotetaan tavallisiin asuntoihin, joihin vanhusten on houkuttelevaa muuttaa

§ Välimallin ”yksikkö” koostuu kiinteistöstä tai korttelista (hyvinvointikampus), jonka asunnoissa asuu hoivapalveluita tarvitsevia vanhuksia ja muuta väestöä

§ Suurempi vanhusten tai hoivaa tarvitsevien määrä laskee yksikkökustannuksia ja lisää palvelutarjontaa yksikön alueella

§ Kiinteistönä esteetön asuinrakennus, joka mahdollistaa eri sukupolvien kohtaamisen ja yhteisöllisyyden toteutumisen

§ Päätöksen välimallin kiinteistöön muuttamisesta tekee asiakas itse eivätkä kunnalliset viranomaiset, jotka voivat kuitenkin suositella sitä teh. palv.asumisen vaihtoehtona

Kotihoivassa asiakkaan tarpeet määrittävät tuotettavat palvelut ja henkilöstön resursoinnin

Itsenäisestikotona

Kotihoito Tehostettu palveluasuminen Vuode-

osastoVälimalli

Vanhuksen palveluketju suhteessa palvelutarpeeseen

Välimalli KotihoitoTehostettu

palveluasuminen

Muuttotarve Kyllä Ei Kyllä

Muutosta päättää Asiakas - Kunta

Kiinteistön luonne

Esteetön asuinrakennus

Tavallinen asuinrakennus

Laitosmainen ryhmäkoti

Henkilökunnankoulutus

Palvelunedellyttämä

Palvelun edellyttämä

Mitoitukseenlaskettava

Henkilökunnan mitoitus

Palvelutarpeen mukainen

Palvelutarpeen mukainen

Mitoituksen mukainen

Yöhoito-Malli

Erivaihtoehtoja

Alueellinenyöpartio

Yksikönyöhoitaja

Hoivateknologianrooli Merkittävä Merkittävä Pieni (ei vaikuta

mitoitukseen)

Yhteisöllisyys Kyllä Ei Kyllä

Välimalli verrattuna perinteiseen kotihoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen

Matala palvelutarve Korkea palvelutarve

LUOTTAMUKSELLIN EN

26

”Kotihoiva”: kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välimallilla on merkittävä potentiaali

1. Valtaosa (90 %) palveluasumisen asiakkaista

2. Kevythoitoisimmat tehostetussa palveluasumisessa asuvatasiakkaat (45 %)

§ Selvitys toteutettiin kuuden eri asumispalveluyksikön asukas-ja seurantatietojen perusteella

Kotihoivan konseptiin soveltuvia asiakkaita olivat:

0 50 100 150 200

Kotihoito

Kotihoidon ja tehostetun pa

välimalli

Tehostettu palveluasuminen

Vanhainkoti

Kunnan kustannukset eur / vrk eri palvelumalleissa (indikatiivinen arvio)

Merkittävä kustannussäästöpotentiaali korvaamalla tehostettua palveluasumista ja vanhainkoteja

kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välimallilla

1. Asiakaslähtöisyys: Asiakas saa tarpeensa mukaisen avun sekä laadun että määrän suhteen, joka mahdollistaa kodinomaisen asumisen mahdollisimman pitkään

2. Yhteisöllisyys: Asiakas asuu osana virikkeellistä ja toimintakykyä tukevaa yhteisöä, jota tukee omaisten ja vapaaehtoisten aktiivinen läsnäolo arjessa

3. Henkilöstön tehokas käyttö: Uuden konseptin avulla tuetaan henkilöstön kiertoa ja tarpeenmukaisen (ei mitoituksiin sidotun) palvelun tarjoamista

4. Kustannustehokkuus: Toimivalla kotihoivan konseptilla voidaan korvata tehostettua palveluasumista ja lisätä kotihoidon välitöntä asiakastyöaikaa

Esimerkki eräälle kunnalle tehdystä selvityksestä

Keskeiset tavoitteet:

27

Ikääntyneiden tulevaisuuden asumis- ja palvelukonsepteissa korostuu entistä vahvemmin yhteisöllisyys ja monimuotoisuus

§ Eristynyt vanhushoidon laitos − passivoiva työintensiivinen ympäristö

Perinteinen toimintamalli Tulevaisuuden toimintamalli

Lähde: Autio & Vauramo, PARETO-hanke, Aalto-yliopisto 2010

asuntoja

senioriasuntoja

yhteistiloja ja palveluja

koulu

yhteistiloja

café

palveluja

ryhmäkoti

kauppoja

§ Integraatio monikäyttöisiin taajamakortteleihin − Aktiivinen ympäristö, joka tukee yhteisöllisyyttä ja itsehoitoisuutta− kotiin vietävät palvelut alueen vanhusten tarpeen mukaan

§ Vanhustenhuollon tulevaisuuden asumis- ja palvelukonsepti perustuu noin 35m2 asuntoihin jotka ovat muuntuvia ja , monimuotoisia: omistusasuntoja, vuokra-asuntoja, dementiakoti, 6-8 hengen soluasuntoja, esteettömiä asuntoja tai palveluasuntoja

§ Yksikön koon tulee olla riittävän suuri - useita kymmeniä tai jopa satoja paikkoja. Ei tarkoita yhtä taloa vaan asumiskeskittymää (kampus / kortteli –rakenne)

§ Hyviä esimerkkejä Suomessa mm. Turun Ruusukortteli ja Kampin palvelukeskus

28



TAVOITE










oikeaan aikaan

KEINOT














29

Panostaminen tehostettuun kotiutus- ja kuntoutusmalliinkannattaa!Esimerkki erään mallin tuloksista

”Re-ablement”-malli: Tehosteun kotiutus- ja kuntoutusmallim vaikutus hoivatarpeeseen vuoden kuluttua – palvelutarve vähenee n. 60%Homecare Re-ablement Prospective Longitudinal Study-Final report, SPRU, University of York and PSSRU, University of Kent, commissioned by CSED 2010

5%

58%

13%

17%

71%

17%

8% 11%

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Kontrolliryhmä Kotiutus ja intensiivi kuntoutus

Ei tarpeita Vähentynyt tarve Sama tarve Lisääntynyt tarve

30



TAVOITE




intervallijaksona§ Erityisosaamisen ja

akuuttihoidon saatavuus kotona§ kotihoidon lääkäripalvelut§ Valmius hoitaa ”kriisitilanteita”





oikeaan aikaan

KEINOT














31

Varmistamalla lääkäripalveluiden saatavuus voidaan vaikuttaa kotona asuvien ikäihmisten muiden sote-palveluiden käyttöönEsim. Kotilääkäripalvelulla Porvoon kotihoidon asiakkaiden terveyspalveluiden käyttö väheni

Kotihoito

Kotona asuva iäkäs henkilö

Lääkäri

§ Vanhuspalveluiden lääkärituen tehtävä on varmistaa, että lähihoitajilla ja sairaanhoitajilla on tarvittaessa mahdollisuus kysyä neuvoa lääkäriltä. Mallissa taustalla on kotihoidon vastuulääkäreiden jokaiselle asiakkaalle tekemä hoitosuunnitelma, jonka tekemiseen myös asiakkaat ja omaiset osallistuvat. Hoitosuunnitelman tulee olla tarvittavien sote-asianomaisten nähtävissä.− Suunnitelman turvin myös muut lääkärit voivat ottaa tarvittaessa kantaa asiakkaan hoitoon. Lisäksi toimintamalliin kuuluvat mm. vuosikontrollit ja

lääkelistojen ajantasaisuuden tarkistaminen.§ Toteutusmalleja on useita: lääkärituki voi olla 24/7 tai vain virka-aikaan tapahtuvaa fyysistä, puhelin tai etäyhteyksin tapahtuvaa

tukea ja konsultaatioita− Tyypillisesti lääkärikonsultaatioiden tarve vähenee ajan myötä, kun hoitohenkilöstö oppii luottamaan osaamiseensa

Akuuttihoito

Kiireetön hoito

§ Ambulanssi§ Päivystys

§ Lääkärissä käynti§ Kotihoidon käynnit

Perinteinen malli kotihoidon ja lääkäritoiminnan organisoinnissa

Uudistunut malli kotihoidon lääkäritoiminnan organisoinnissa

Kotihoito

Kotona asuva iäkäs henkilö

Lääkäri

Akuuttihoito

Kiireetön hoito§ Kotihoidon käynnit§ Asiakkaille nimetään vastuulääkäri, joka

laatii hoitosuunnitelman, jota päivitetään säännöllisesti

§ Lääkärit kiertävät asiakkaiden kotona ja tukevat myös arviointiyksiköiden työtä

§ Yhteistyö ja konsultaatiot§ Kun potilas sairastuu, vastuulääkäriin

ollaan suoraan yhteydessä§ Lääkäri tutustuu hoitosuunnitelmaan ja

ohjeistaa hoitajaa§ Mikäli asiakas viedään päivystykseen,

myös päivystyksen lääkäri näkee hoitosuunnitelman

LUOTTAMUKSELLIN EN

32



TAVOITE




intervallijaksona§ Erityisosaamisen ja

akuuttihoidon saatavuus kotona§ kotihoidon lääkäripalvelut§ Valmius hoitaa ”kriisitilanteita”





oikeaan aikaan

KEINOT














33

Kaksi ilmiötä heikentävät samanaikaisesti kotihoidon tuottavuutta, hoidon laatua ja työhyvinvointia

1. Kotihoidon ruuhkahuiput..:− lisäävät työvoiman tarvetta− heikentää palvelun laatua.. − …sekä hoitajien työhyvinvointia

Tarvepohjaisessa toimintamallissa pyritään poistamaan näiden ilmiöiden juurisyyt

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

6.30

7.00

7.30

8.00

8.30

9.00

9.30

10.0

010

.30

11.0

011

.30

12.0

012

.30

13.0

013

.30

14.0

014

.30

15.0

015

.30

16.0

016

.30

17.0

017

.30

18.0

018

.30

19.0

019

.30

20.0

020

.30

21.0

021

.30

22.0

0

Välitön asiakastyö

Matka-aika*

Kapasiteetti

Prosenttia maksimikapasiteetista

2. Väärä määrä hoitajia ovat väärässä paikassa väärään aikaan− Tapa joilla työvoima kohdennetaan tiimeihin/lähipalvelualueille aiheuttaa kroonista

vajaamiehitystä− Tiimin asiakastarve (ja hoitajien määrä) vaihtelee merkittävästi päivästä toiseen,

mutta suunniteltu vuorovahvuus on lähes vakio

34

Tarvepohjaisen toimintamallin tavoitteetKäytännön tavoitteet ovat toisistaan riippuvaisia

Tuottavuuden parantaminen(kotihoidon tuntihinnan laskeminen /kustannuskehityksen hillitseminen)

Laadukkaiden palvelujen turvaaminen

Työhyvinvoinnin kehittäminen

Toiminnan vaikuttavuuden edistäminen

Välittömän työajan osuuden nostaminen tavoitetasolle

Oman työvoiman riittävyyden parantaminen(työvoiman saatavuuden turvaaminen myös äkilliseen tarpeeseen)

Asiakkaiden hoitajien vaihtuvuuden vähentäminen

Palvelutuotannon rauhoittaminen ja kiireen vähentäminen toiminnan suunnitelmallisuutta ja tasaisuutta parantamalla

Vähemmän virheitä, kerralla oikein

Työn mielekkyys

Motivoitunut työvoima, vähemmän kiirettä

Aikaa asiakkaan kohtaamiseen ja kuntouttavaan työotteeseen

Ulkopuolisen tilapäistyövoiman tarpeen vähentäminen

Ensisijainen vaikutus Toissijainen vaikutus

Suunnitellun palveluajan toteutuminen(toimenpidekeskeisyydestä kohti asiakkaan kohtaamista)

35

Esimerkkejä tarvepohjaisen toimintamallin tuloksista

Porvoo§ Välittömän työajan osuus nousi noin 24%

(9%-yks.) (2013à2014).

§ Sijaiskustannukset laskivat 37%, mikä vastaa noin 136 000€ vuositasolla.

”Tämä on merkittävin uudistus työurani aikana. Minulla on nyt enemmän aikaa asiakkaiden kanssa ja voin rauhassa tehdä myös kuntouttavaa työtä.”

24 vuotta kotihoidossa työtä tehnyt kodinhoitaja Eija Selkäinaho Porvoosta on erittäin tyytyväinen muutoksiin.Peruspalvelukuntayhtymä Kallio

§ Lyhytaikaisten sijaisten käyttö laski 34% (2012à2013)− Rahaa säästyy− Laatu paranee− Palvelutuotanto rauhoittuu

36

Lisätietoa kotihoidon tarvepohjaisesta toimintamallista kiinnostuneillejulkaisut ovat vapaasti ladattavissa verkosta

Kotihoito 2020: 10 askeleen ohjelma kotihoitoon§ http://www.nhg.fi/uutiset.php?aid=16452

Tarvepohjainen toimintamalli kotihoitoon: mikä se on ja miten se otetaan käyttöön?§ www.innokyla.fi/hankkeet

Tarvepohjainen toimintamalli kotihoitoon

Mikä se on ja miten se otetaan käyttöön?

Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään?§ http://shop.kunnat.net/product_detail

s.php?p=3014

37

Yhteenveto

§ Koska vain 10% väestöstä kerryttää valtaosan yhteiskunnan maksamista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista ja käyttää laajalti koko palvelujärjestelmää, on tämän 10%:n palveluiden parempi koordinaatio ja palvelutarpeen ennaltaehkäisy kriittistä− Eniten palveluita tarvitseva 10% väestöstä käyttää keskimäärin viittä palvelukokonaisuutta vuoden aikana− Siiloutunut palvelujärjestelmä vastaa heikoista paljon palveluita tarvitsevan väestön tarpeisiin

§ Keskitetyllä neuvonnalla- ja asiakas-/palveluohjauksella on keskeinen rooli “suurkuluttajien” palvelujen ja hoitoketjujen koordinoinnissa− Hoitoketjut kuntoon määrittämällä “Case Manager” eniten palveluita tarvitseville asiakkaille. Case Manager:in

(vastuutyöntekijän) rooli on koordinoida asiakkaansa tarpeita rippumatta siitä, missä päin palvelujärjestelmää asiakas liikkuu

§ Keskeinen haaste on tunnistaa ne asiakkaat, joille ennaltaehkäiseviä ja/tai kuntouttavia toimenpiteitä erityisestitulisi kohdentaa− Riskimittari-työkalu voi antaa lisätukea näistä päättäville

§ Tehostetun palveluasumisen vuosikustannus on 9 % alle pitkäaikaishoivan vuosikustannusten, kun huomioidaan kunnalle aiheutuvien kustannusten lisäksi myös Kelalle aiheutuvat kustannukset− Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välimalli (“kotihoiva”) on tapa tuottaa yhteisöllisiä ympärivuorokautisia palveluita

kustannustehokkaammin

§ “Arkivaikuttavuuden” mittaamisen kehittäminen tukisi palvelutuotannon kehittämistä oikeaan suuntaan− Vaikuttavuuden mittaamisen haasteet johtavat helposti siihen, että kustannusnäkökulma ylikorostuu.

38

[email protected]

Kiitos!

mita tehda paljon apua tarvitseville vanhuksille?

Health & Medicine