Mitä asuinalueideneriytymiskehityksellätarkoitetaan?

Katja Vilkamatutkimuspäällikkö, FTHelsingin kaupunkiKaupunkitutkimus ja -tilastotwww.hel.fi/kaupunkitieto

Esityksen runko• Alueellisen eriytymisen ilmiöstä

• Mistä puhutaan kun puhutaan eriytymisestä jasegregaatiosta?

• Minkälaisiin tekijöihin eriytymisenkehityskulkujen tiedetään liittyvän?

• Minkälaisia vaikutuksia kehityksellä tiedetäänolevan?

• Minkälaisena eriytymisen kehityskulut näkyvätsuomalaisissa kaupungeissa?

• Alueellisen eriytymisen ehkäisemisestä• Mitä keinoja vaikuttamiseen on olemassa?

2

OSA I: Monenlaisia käsitteitä, muttamistä oikeastaan puhutaan?

3

Alueiden erilaistuminen

Alueiden eriytyminen

Segregaatio

Sosiaalinen eheys

?

?

?

?Alueellinen

eriarvoistuminen

Sosiaalisesti tasapainoisetasuinalueet

Sosiaalinen kestävyys

Syrjäytyminen

?

• Puhutaanko alueista vai yksilöistä? Väestöryhmistä? Kouluista?

• Onko kyse köyhyydestä, työttömyydestä ja sosiaalisestaeriarvoisuudesta? Maahanmuutosta? Vai kenties hyväosaisista?

• Varsinkin mediassaja julkisessakeskustelussamielikuvateriytymisen syistä jaseurauksista useinhyvin yksipuolisia

Mistä oikein puhutaan, kun puhutaanalueellisesta eriytymisestä / segregaatiosta?

4

• Kyse ei siis ole vain yksittäisistä asuinalueista tai ”alueidenongelmasta” à Kehitys koskettaa koko kaupunkiseutua jakaikkia väestöryhmiä

1.10.2018 5

Eriytymisessä on pohjimmiltaan kyseväestöryhmien välisistä hyvinvointieroista,jotka paikantuvat asuinalueille

Alueellisen eriytymisen monitasoisuus

• Monitasoinen ilmiö: kaupunginosien eriytymisellä tarkoitetaantilannetta, jossa eri väestöryhmät asuvat toisistaan erillisilläasuinalueilla, sekä niitä prosesseja, jotka tämänkaltaisenkaupunkirakenteen tuottavat, ja vaikutuksia, joita kehityksestäseuraa.

• Klassiset kaupunkirakenteen tarkastelut:Ulottuvuudet

(Vaattovaara 1998)

• Esim. Rikkaat ja pienituloiset• Työttömät ja työssä käyvät• Korkeasti koulutetut ja vailla

jatkokoulutusta olevat• Valtaväestö ja etniset

vähemmistötNykyään seurannan fokuksessaeri ulottuvuuksien kasautuminen:

• Demografinen• Sosioekonominen• Etnisyys

Alueellinen eriytymisen monitasoisuus

• Jonkinasteinen asuinalueiden erilaistuminen onkaupunkikehitykselle ominainen piirreà hyvinvointierojenkärjistyminen huolestuttava ilmiö

• Kehityskulun eräänlainen jatkumo:

• Olennaista tietää: missä mennään (tilannekuva) sekä ennenkaikkea ymmärtää, mikä kehitystä tuottaa (syyt) sekä mitäseurauksia (vaikutukset) kehityksellä on

Täysinsamankaltaiset

alueet

Äärimmäinensegregaatio

Myönteinenerilaistuminen,kaupunginosienomaleimaisuus

?

• Eriytymisen juurisyyt kytkeytyvät laajempiin eriarvoistumistatuottaviin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin, mm.:

• yleinen talouskehitys ja työmarkkinoiden rakenteelliset muutokset• tuloerot, köyhyyden paikallistuminen ja pysyvöityminen• sosiaalisen syrjäytymisen tekijät ja eriarvoistuminen• asuntomarkkinoiden rakenteelliset erot, asuntotarjonta ja

hintakehityksen eriytyminen• maahanmuuton kehityskulut ja maahanmuuttajien kotoutumisen

onnistuminen

8

Eriytymisen mekanismit

Alueellisen eriytymisen taustallavaikuttavia tekijöitä

• Kaupunkirakenteelliset tekijät• Asuinalueiden sijainti, laatu, liikenne-

yhteydet, asuntokannan rakenne,palvelut

• Taloudelliset tekijät• Yksilöiden käytössä olevat resurssit

• Yhteiskunnan rakenteisiin jainstituutioihin liittyvät tekijät

• Valtahierarkiat, vaikutusmahdollisuudet,syrjivät tai toiseuttavat käytännöt

• Yksilölliset (kulttuuriset) tekijät• Yksilöiden kokemukset, elämänvaiheet,

elämäntapavalinnat, asumisvalinnat9

€€ €€€€€€€

€€€€€ €€

§§§

§§§§§

Lähde: Vilkama 2011, mukaillen

10

• On tunnistettavissatiettyjä yhteneväisiäkehityskulkuja…

• … mutta se mitennämä kehityskulutpaikantuvat jalinkittyvät toisiinsavaihtelee maasta jakaupunkikontekstistariippuen!

• Paikka-ja aikasidonnaisuus

11

Yksinkertaistettuna…

• Mitä eriarvoisempi yhteiskunta jamitä eriytyneemmin erilaisetasumisvaihtoehdot on sijoitettu, sitävoimakkaampaa alueellinensegregaatio tyypillisesti on!

Kansainvälisesti kehitys varsin äärevää– gated communties vs. ghetot

1.10.2018 Etunimi Sukunimi 12

13

Buenos Aires, Argentiina (2012)

• Suomessa eriarvoistuminen toistaiseksi useita muitaEuroopan maita maltillisempaa ja jyrkät ääripäät puuttuvat…

Esimerkiksi tuloerot ovat Suomessa useitamuita Euroopan maita maltillisempia

17.9.2012 Tapahtuma/Esittäjä 15

Kuvio: Maarten vanHam & Tiit Tammaru

2016

Sosiaalinen eriarvoistuminen onkuitenkin varsin selkeää

16

YhteensäYhteensä Ensimmäinen

polviToinen polvi

Helsinki0-17-vuotiaat yhteensä 15,9 10,4 44,8 46,9 43,90-6 vuotiaat 16,1 10,8 43,3 51,0 41,67-12 vuotiaat 14,6 8,9 43,1 44,2 42,413-17 vuotiaat 17,3 11,4 50,0 47,0 52,7Koko maa0-17-vuotiaat yhteensä 14,3 12,3 45,3 49,6 42,50-6 vuotiaat 15,1 13,0 44,2 51,8 42,17-12 vuotiaat 12,7 10,9 43,6 47,0 40,4

Suomalais-taustaiset

Ulkomaalaistaustaiset

Lähde: Tilastokeskus.

• Köyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvistumisesta vahvojamerkkejä

• Mm. pienituloisuus kasautunut ja selvästi yleisempääulkomaalaistaustaisissa perheissä

• Pienituloisissa asuntokunnissa asuvat lapset, prosenttia asuntoväestöstä31.12.2013

17

Kuvio: Maarten vanHam & Tiit Tammaru2016 / URMI-hanke

Myös segregaatiokehitys on voimistunutsuomalaiskaupungeissa ja Helsingissä

• Tutkimustulokset osoittavat, että…

• Eriytymiskehitys on Suomessa kansainvälisesti vertaillen maltillista• Kuitenkin selkeitä merkkejä alueellisten erojen kasvusta ja

syvenemisestä on havaittavissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla jaTurun seudulla

• Suurin muutos tapahtui 1990-luvulla. Tämän jälkeen eriytymisen tahtion useilla sosioekonomisilla mittareilla tarkasteltuna hiemanhidastunut, mutta suunta on monelta osin jatkunut samankaltaisena

• Huolestuttavinta kehityksessä on se, että erilainen huono-osaisuus onkasautunut kaupunkiseuduilla (etenkin PKS) aiempaa vahvemminsamoille alueille, eriytyminen on siis aiempaa monikerroksisempaa

• Samalla asuinalueiden kehityskulut ovat alkaneet eriytyä aiempaaselkeämmin

Huono-osaisuuden kasautuminen lisääntynyt(Lähde: Kortteinen & Vaattovaara, Yhteiskuntapolitiikka 2015: 565–567)

19

• Huono-osaisten väestöruutujen määräja niillä asuva väestö

• 1990: 120 ruutua, 37 527 asukasta• 2000: 304 ruutua, 114 486 asukasta• 2010: 391 ruutua, 151 427 asukasta

• Muuttujina mediaanitulot, työllisyys ja koulutus

Koulutuksen alueelliset erot selkeitäEsimerkkinä Helsinki• Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden yleisyys Helsingin osa-alueilla

20Kuvio: Hirvonen / Kaupunkitieto, Helsingin kaupunki

Asuinalueet erilaisella kehitysradalla

21

• Esimerkkinä vieraskielisten lasten (0–15-v) osuus Helsingin osa-alueilla2000–2018

• Kaupunginosienväliset erot ovatkasvaneet selvästi

• Lasten kohdallaeriytyminen onkoko väestöntasoavoimakkaampaa

Kuvio: Hirvonen / Kaupunkitieto,Helsingin kaupunki

• Asuinalueiden kannaltavaikutukset hyvin selkeitä

• Alueet ovat erilaisillakehityspoluilla

• Toiset alueet porskuttavat,toisilla riskinähyvinvointikehityksenhidastuminen, alueidenleimautuminen ja huono-osaisuuden kierteet

• Väestöpohjan eriytyminenheijastuu palvelutarpeisiin

• esim. koulut, päiväkodit,terveyspalvelut, yms.

22

Eriytymisen vaikutuksetasuinalueille – ja yksilöille

Alueelliset sosioekonomiset erot näkyvätmm. terveys- ja hyvinvointieroina

* Ikä- ja sukupuolivakioitusairastavuusindeksi.**Korkeakoulututkinnon suorittaneet 25–64-vuotiaat, % alueen väestöstä, 2014.

Aineistolähde: Kela ja Helsingin kaupungintietokeskus ja Tilastokeskus.

Helsingin peruspiirit sairastavuusindeksin* ja korkeakoulutetun** väestön osuuden mukaan

Matalan sairasta-vuuden alueillaon keskimääräistäkorkeampikoulutus- jatulotasosekä alhaisempityöttömyys.

Korkean sairasta-vuuden alueilla onkeskimääräistäalhaisempikoulutus- jatulotaso jakorkeampityöttömyysaste.

Väestön sosioekonominenrakenne on yhteydessäalueellisiin eroihinsairastavuudessa

Lähde: Ahlgren-Leinvuo (2016: 11)

• Segregaatioprosessien edetessäasuinalueiden kehityskuluteriytyvät…

• Toisaalle voi muodostuaheikkenemisen kierteessäolevia alueita

• Valikoivan muuton lisääntyminen,alueiden karttaminen

• Alueelliset palvelut rapautuvat• Koulut eriytyvät

• Toisaalle rakennetaanvetovoimaisia alueita, jotkahoukuttelevat hyväosaisia

24

Kuva: (Rådberg 1991 mukaillen)

Alueiden leimautuminen janegatiivisen kehityksen kierre

Suuri asukasvaihtuvuus

Heikko sosiaalinen rakenne

Kuluminen ja vahingonteko lisääntyvät,alueelle ei investoida

Resursseja omaavat muuttavat pois,palvelut katoavat

Tyhjät asunnot

Huono-osaisia muuttaa alueelle

Alue leimautuu ja heikkenee entisestään

Valtakulttuurista poikkeavia sosiaalisia ”normeja”

Alueella asuminen heikentää yksilöidenelämänmahdollisuuksia entisestään

Alikehityksen kierteiden ääriesimerkki

• Tutkimukset osoittavat, että asuinalueiden eriytymisen kehityskulutheijastuvat mm.:

• koulujen oppimistuloksiin ja kouluvalintoihin (mm. Bernelius 2013)• asuinalueiden koettuun turvallisuuteen (Kemppainen ym. 2014;

Keskinen 2016),• asuntojen hintoihin (Harjunen ym. 2014)• ja muuttoliikkeen valikoituvuuteen (Vilkama 2011; Vilkama ym.

2016).

25

Eriytymisen vaikutuksetasuinalueille – ja yksilöille• Kyse aluevaikutuksista:

• Onko asuinpaikalla vaikutustayksilön elämän-mahdollisuuksiin?

• Kansainvälistä näyttöä asiastaon.

• Vaikutukset eivät olevälttämättä kaikille samoja

• Erityisesti lasten kannaltaelinympäristöjen eriytymiselläon väliä!

• Mahdollisuushorisontit jamahdollisuuksien tasa-arvo

• Osallisuus yhteiskuntaan

• Yksilöt• Alueellinen eriarvoisuus

• Kysymys aluevaikutuksista:• Onko asuinpaikalla vaikutusta

yksilön elämänmahdollisuuksiin?vaikutusta

• Maailmojen eriytyminen• Osallisuus• Mahdollisuuden tasa-arvo

• LAPSET!

26

Kuva: Sofie Jokinen

• Alueellisessa eriytymisessäon kyse väestöryhmienhyvinvointierojenpaikantumisesta alueille

• Eriytymistä ehkäiseviätoimenpiteitä suunniteltaessatarvitaan kirkas tilannekuvaeriytymisen paikallisistapiirteistä (nykytilanteesta)sekä riittävä ymmärryskehitystä ylläpitävistä(paikallisista) mekanismeista(syistä) ja seurauksista

27

Yhteenvetona:

28

• Tarvitaan erilaisiapolitiikkatoimenpiteitäkehityksen eri vaiheissa

• Eriytymisenennaltaehkäiseminen

• Eriytymisen syidenpoistaminen

• Eriytymisen vaikutustenlieventäminen

Vaikuttamisen keinot

àkehitystä on vaikea katkaistayksittäisen hallintosektorinvoimin!

29

• Tarvitaan erilaisiapolitiikkatoimenpiteitäkehityksen eri vaiheissa

• Eriytymisenennaltaehkäiseminen

• Eriytymisen syidenpoistaminen

• Eriytymisen vaikutustenlieventäminen

Vaikuttamisen keinot

àkehitystä on vaikea katkaistayksittäisen hallintosektorinvoimin!

• Keinoja mm.:• Asuntopolitiikka ja

kaupunkisuunnittelu• Palveluiden ja saavutettavuuden

kehittäminen

• Työllisyyspolitiikka• Sosiaalipolitiikka ja tulonjaon

mekanismit• Nuoriso- ja koulutuspolitiikka

• Aluekehittäminen ja ”täsmäiskut”(mm. ostarinseutujen kunnostus)

• Myönteisen erityiskohtelun rahat• Aluetyö ja osallisuus

• Maahanmuutto- jakotouttamispolitiikka

30

Kiitos!

• Kommentteja, kysymyksiä, keskustelua?

• Yhteydenotot: katja.vilkama@hel.fi

31