Metsänhoitoyhdistys Kuusamon, Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken ja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsen lehti · 1/2015 · 5.2.2015

sivu 3

Pohjois-Pohjanmaalla takana vilkas puukauppavuosi

sivu 5

Apua metsänhoito-yhdistyksestä

sivu 6

Metsänomistajien edunvalvonta siirtyi uuteen aikaan

sivut 8-9

Mhy Pudasjärven hakkuukoneyrittäjät Juha ja Kari Vikström

sivu 11

Paavo Pikkuaho:Metsänomistajan on pysyttyvä ajassa mukana

sivu 11

Yhteistyöyritykset esittelyssä

Jäsenmaksulaskutuksen ensiaskeleet sivu 14

MetsänomistajatPUDASJÄRVITAIVALKOSKIKUUSAMO

Metsäsuunnitelmaantulee päivittää paikka palmulehdolle.Eihän se nyt niin mene!

Tilaa metsäsuunnitelma 31.3. mennessä ja saat tila-arvion kaupan päälle!

Metsänhoitoyhdistykset ja MTK.

Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin.

Metsäsuunnitelma on metsänomistajan toiveiden näköinen. Tilakohtainen metsäsuunnitelma antaa perustan metsiesi hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan. Oma metsäsuunnitelmasi on aina ajantasalla sähköisessä SilvaNetti-sovelluksessa.

2 Leikko 1 · 2015

Metsänhoitoyhdistys Kuusamon,Metsänhoitoyhdistys Taivalkosken jaMetsänhoitoyhdistys Pudasjärven jäsenlehti

Koillismaan Uutisten liitelehti.Vastaava päätoimittaja: Maunu KilpivaaraToimituskunta: Antti Härkönen, Teuvo Puolakanaho ja Maunu Kilpivaara.Sivunvalmistus: Koillismaan Uutiset OyPaino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani

Metsänomistajat!Ilmoitathan muuttuneet yhteystietosi omaan metsänhoito-yhdistykseesi. Laitamme materiaalia myös sähköpostin kautta.Päivitetyt yhteystietomme löytyvät Leikon takasivulta.

Metsänomistajan on selvittävä puukaupoissa omin neuvoin.

Eihän se nyt niin mene!Puumarkkinoiden paras paikallistuntemus löytyy metsänhoitoyhdistyksestä. Me kilpailutamme leimikon puolestasi, valvomme tukin katkonnan, korjuutyön ja mittauksen. Avullamme saat parhaan hinnan puukaupasta.

Maksuton puunmyyntisuunnitelma on jäsenetusi metsänhoitoyhdistyksessä! Ota yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseesi.

Metsänhoitoyhdistykset ja MTK. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin.

MetsänomistajatPUDASJÄRVITAIVALKOSKIKUUSAMO

Vuoden vaihtuessa muuttui met-sänomistajien toimintaympäristö suuresti, jos sitä tarkastellaan lain-säädännön ja järjestön puitteissa tapahtuvan edunvalvonnan sekä metsien käytön ja hoidon kannal-ta! Olemme maksaneet viimeiset metsänhoitomaksut joulukuussa, tilalle tulevat jäsenmaksut, siirrym-me MTK:n jäseniksi yhdistysten kautta. Kemera-tuet metsän uudis-tamisen osalta poistuvat ja metsän-käytön vaatimat jälkityöt tehdään omin varoin eli käytännössä sivuun siirretyllä osalla puunmyyntituloja. Entistä selkeämmin myös vaih-toehtoisia metsänkäyttötapoja on valittavissa.

Muutokset ovat aiheuttaneet hämmennyksen tunnetta, jopa pel-koa. Koillismaan Uutisissa (www.koillismaanuutiset.fi) Mhy Kuusa-mon edustajat olivat ansiokkaasti paneutuneet muuttuvaan toimin-taympäristöön ja mielestäni oikeal-la asenteella; muutos voi olla uhka, mutta se voi olla myös mahdolli-suus.

Uudistunut lainsäädäntö antaa valveutuneelle ja metsistään vä-littävälle metsänomistajalle uusia työkaluja monimuotoiseen metsien hoitoon ja käyttöön, jossa voidaan ottaa huomioon omistajan myyn-titulojen ohella myös luontoarvoja entistä enemmän. Tässä ovat apuna osaavat ja aktiiviset metsäammat-tilaiset, jotka tuntevat vaihtoehdot ja pystyvät tulkitsemaan niitä asi-akkaalle, metsänomistajalle sekä taloudelliselta, että luontovaikutus-ten kannalta!

Laeista ja lainsäädännöstä pu-heenollen. Eduskuntavaalit lähes-tyvät hyvää vauhtia ja kohta uusi eduskunta ryhtyy rakentamaan en-tistä ehompaa yhteiskuntaa. Metsä-väen neuvona kehoittaisin vanhoja ja uusia päättäjiä muistamaan pitkä-

jänteisyys kehiteltäessä mm. maa- ja metsätaloutta koskevaa laki- ja asetuskokoelmaa. Metsätalous ei pysty ongelmitta sopeutumaan sii-hen tempoilevaan päätöksenteko-kulttuuriin, johon meitä on yritetty totuttaa viime vuosikymmeninä. Tästä kärsivät kaikki: metsänomis-tajat, -ammattilaiset, -urakoitsijat henkilöstöineen, teollisuus eli ly-hyesti sanottuna kaikki. Uskallus investointeihin heikkenee! Opis-kelijat eivät luota alan tarjoamiin työmahdollisuuksiin! Se heijastuu edelleen lumipalloefektin tavoin laajasti.

Metsänomistajaliiton eräänä toimintatavoitteena on ollut metsi-en omistuksen pirstaloitumisen eh-käisy. Tämän asian suhteen odotan, että lainsäädännöllä helpotettaisiin sukupolvenvaihdoksia ja saadaan tilojen sirpaloituminen vähene-mään. Sen vaikutus maaseudun autioitumiseen ja maaseutuyrittä-jyyteen on ollut murskaava.

Pelkona on ollut, että metsät

jäävät vajaatuottoisiksi ja puutteel-lisesti uudistetuiksi. Uskon, että suurin osa talousmetsistä uudiste-taan edelleenkin riittävän tehok-kaasti, enemmän haastetta taitaa tuottaa kuiduttavan teollisuuden puuntarpeen väheneminen ihmis-ten siirtyessä käyttämään enemmän sähköistä mediaa – ympäristön suo-jelun nimissä. Paperiversion tuotta-miseen tarvitaan energiaa, mutta ei-vät nämä tietokoneet ja serveritkään energiatta toimi. Vertailevaa tutki-musta eri mediavälineiden ympäris-tön kuormituksesta on tehty, joten siitä ei tässä enenpää!

Puurakentaminen toivon mu-kaan saa tuulta purjeisiinsa, jolloin järeän puun markkinat toimivat. Pu-dasjärvi on rohkeasti - ja uskoisin, menestyksellä, lähtenyt avaamaan uusia latuja hirsiraken-tamisen suhteen, onnittelen valitusta hyväs-tä suunnasta. Se työllistää suuren joukon paikallisia toimijoita ja sen hiilijalanjälki on edullinen. Kontio ja kaupunki ovat hienosti löytäneet toisensa hankintalakien viidakosta. Rakenteilla oleva koulu on sijaintin-sa ansiosta uskomattoman hieno ja aito mainos puurakentamisen puo-lesta. Taivalkoskella Pölkky Oy:n omistaman Ulean sahan ja kunnan yhteistyö lämmittää molempia osa-puolia. Kuusamossa Pölkky Oy ty-

täryhtiöineen vaikuttaa hyvin mer-kittävästi paikalliseen hyvinvointiin naislentopalloilua myöten!

Metsänhoitomaksun poistu-minen lienee aiheuttanut epävar-muuden tunnetta Mhy-toimijoiden mielissä. Pelko pois ja uudenlainen ajattelu toimintaohjeeksi, nyt Mhy-kenttä voi astua vähemmin rajoi-tuksin kilpailemaan ja tarjoamaan monipuolisempia palveluja met-sänomistajille, joiden suosiosta ovat mm. teollisuuden omistamat palve-luyhtöt jo kilpailleet. Puunmyyjän tulisi muistaa, että ilmaista palvelua ei ole. Teollisuuskin perii jostakin eurot tarjoamistaan palveluista, tulisi-vatkohan ne sieltä puutava-ran hinnoista. Kannattaa vertailla! Mhy-väen tulee pitää huolta amma-tillisesta osaamisestaan ja asentees-taan muuttuvassa toimintaympä-ristössä ja näin näyttää olevankin. Palveluvalikoimamme on kattava ja sen takaa myös verkostoitumi-semme, mitä emme itse osaa, apu löytyy Mhy-verkostosta, saman logon takaa.

Otettuani hiljattain vastaan uu-den luottamustehtävän Mhy Taival-kosken palveluksessa, haluan kiit-tää edeltäjääni, Johannes Kerästä ansiokkaasta ja pitkään jatkuneesta palvelusta hallituksemme puheen-johtajana. Samalla muistutan, koska ”parasta ennen-päiväykseni” tulee uskomattoman nopeasti vastaan, että taivalkoskelaiset metsänomis-tajat alkaisivat aktiivisesti katsella toimijaa lähivuosina vapautuvalle paikalle!

Tärkeitä tarkasteltavia asioita tässä kevään tullessa ovat tykky-tuhot ja hirvien sekä kasvitautien aiheuttamat vahingot erityisesti nuorissa metsissä. Uudistushakkuut olivat yleisiä 1990-luvulla ja niiden perusteella syntyneet nuoret metsät jo huutavat kunnostajaa ellei tähän mennessä ole jo toimittu. Hirvimie-hiä kehotan myös metsästysajan ul-kopuolella osallistumaan taimikoi-den suojeluun metsästysalueillaan, jolloin varmaankin asenneilmasto maanvuokraajien puolella voisi lauhtua. Vuokrahinnathan eivät ole päätä huimaavia!

Juha VirkkunenMhy TaivalkoskiHallituksen puheenjohtaja

Hyvät Leikkolehden lukijat!

Uusi metsänhoitoyhdistyslaki tuli kokonaisuudessaan voimaan 2015 vuoden alusta. Metsänomistajalle on mennyt eri tahoilta monenlaista tietoa metsänhoitoyhdistyksen toi-minnan jatkumisesta, myös virheel-listä tietoa. Metsänhoitoyhdistys-toiminta kuitenkin jatkuu edelleen uuden lain puitteissa pienin muu-toksin vanhaan lakiin verrattuna. Suurin muutos on varmaan verotta-jan kantaman metsänhoitomaksun poistuminen. Metsänhoitomaksun tilalle tulee metsänhoitoyhdis-tyksen jäsenmaksu. Jäsenmaksun maksanut metsänomistaja on met-

sänhoitoyhdistyksen jäsen ja saa jäsenille suunnatut nykyiset palve-lut ja myös uudet valtakunnalliset jäsenedut hyväkseen. Jäsenmak-sulla saa enemmän. Myös metsien PEFC sertifiointi jatkuu ja on mhy:n jäsenille jäsenmaksuun sisältyvä etu. Metsänhoitoyhdistykset ovat hoitaneet ja kustantaneet alusta asti sertifioinnin metsänomistajien puolesta. Nykyinen ryhmäsertifi-ointi on metsänomistajille edulli-nen ratkaisu, verrattuna siihen että jokainen hakeutuisi erikseen oman tilansa osalta sertifioinnin piiriin. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys

varmistaa myös sen, että metsän-hoitoyhdistyksen palvelut löytyvät joka pitäjästä läpi Suomen ja voit tarvittaessa asioida myös asuinpaik-kasi mhy:ssä vaikka metsät ovat muualla. Metsänomistajia on reilu 300 000 ja kun kaikki järjestäyty-vät mhy-ketjun taakse niin met-sänomistajien ääni kuuluu tärkeitä päätöksiä valmisteltaessa ja tehdes-sä. Esim. metsämaan kiinteistövero on saatu torpattua yhteisvoimin jo useamman kerran. Joukkovoimaa tarvitaan edelleen.

Teuvo Puolakanaho

Mikä muuttuu? Miksi kannattaa olla MHY:n jäsen?

Pudasjärvi Päätehakkuu Harvennus EnsiharvennusMÄT 50 45 38MÄPT 22 19 18KUT 48 42 35KUPT 23 19 17HAK 18 14,5 10KOK 17 13 10EPUU 6 Kemera

Taivalkoski Päätehakkuu Harvennus EnsiharvennusMÄT 50 43 38MÄPT 26 19 16KUT 46 39 36KUPT 26 19 16HAK 16 12 9KOK 15 12 8

Kuusamo Päätehakkuu Harvennus EnsiharvennusMÄT 50 43 39MÄPT 27 21 17KUT 46 38 37KUPT 26 20 18HAK 14 12 8KOK 13 8 7

Hinnat ovat keskimääräisiä. Leimikon laatu määrittää hintatason.

PÄÄKIRJOITUS

Leikko 1 · 2015 3

Puun käyttömäärätKuitupuuta käyttävän teollisuuden kapasiteetti on ollut tapissa. Sellu-teollisuuden näkymät ovat koko-naisuudessaan erinomaiset. Kar-tonkiteollisuuden näkymät tulevat myös jatkumaan hyvinä. Sahata-varan tuotanto on Suomen lisäksi kasvanut monissa maissa kysyntää enemmän ja tämä on johtanut hin-tojen laskuun viime kuukausina.

Euron heikkenemisestä ja öljyn halpenemisesta vetoapua metsätalouteen.Positiiviset uutiset kotimaisesta tai kansainvälisestä taloustilanteesta ovat harvassa. Kotimaisen puun käyttö on energiapuu mukaan lu-ettuna kuitenkin ennätyskorkealla. Valmistumassa olevat investoinnit lisäävät kotimaisen puun käyttöä entisestään lähivuosina.

Talouskasvun takkuaminen euroalueella on johtanut euron heikentymiseen ja on sitä kautta parantanut vientiteollisuuden hin-takilpailukykyä. Toisaalta Venäjän tilanne on johtanut ruplan heiken-tymiseen yli 50 prosenttia, tuoden ylivoimaista kilpailuetua venäläi-sille sahatavaran viejille Siperiasta Aasiaan erityisesti Kiinaan. Tämä kehitys on jo heijastunut suoma-laisten sahojen vientikauppojen supistumiseen Aasiassa.

Toinen talouteen potkua antava tekijä on ollut öljyn hinnan lasku.

Jo tapahtuneen öljyn halpenemisen seurauksena talouskasvun arvioi-daan maailmanlaajuisesti vilkastu-van varsin merkittävästi. Öljyn hal-penemisen haitallinen kääntöpuoli metsänomistajan näkökulmasta on tietysti energiapuumarkkinoiden heikentyminen.

Yksityismetsien puukauppa hii-pui vuoden 2014 loppua kohti. Puukaupan vauhti hiipui varasto-jen kasvun myötä viime vuoden loppua kohden. Viikkotilastojen perusteella koko maassa puuta yksityismetsistä ostettiin vuonna

2014 kahdeksan prosenttia vuotta 2013 vähemmän.

Alkuvuoden vilkas puukauppa hiipui syksyllä Pohjois-Pohjan-maalla muuta maata vähemmän.

Pohjois-Pohjanmaan yksityis-metsistä myytiin puuta viime vuon-na 2, 8 miljoonaa kuutiometriä, mi-kä on kaikkien aikojen viidenneksi suurin vuotuinen myyntimäärä. Myyntimäärä pieneni viime vuon-na P-Pohjanmaalla neljä prosenttia edellisvuodesta. Kantohinnat ovat olleet hienoisessa laskussa. Mar-raskuun uudistushakkuiden hinnat laskivat viime vuonna vuodesta

2013 eniten kuusitukilla ja vähi-ten koivukuitupuulla. Kuusitukin keskihinta marraskuussa 2014 uu-distushakkuilla putosi kolme eu-roa kuutiolta ja koivukuitupuun 30 senttiä edellisvuoteen verrattuna.

Puukauppaa on käyty Suomessa varsin tasaisesti. Puun hinnat ovat lievästi laskeneet kysyntää suu-remman tarjonnan seurauksena. Positiivinen uutinen puukaupan näkövinkkelistä on se, että markki-nahakkuita on tehty vilkkaasti. Tä-män pitäisi ennakoida puukaupan vilkastumista lähikuukausien ai-kana. Toinen myönteinen seikka

kotimaiseen puukauppaan on ollut puun tuonnin selkeä hiipuminen viime vuodesta.

Puun alennusmyyntiin ei ole tarvetta.Tutkimuslaitokset ennakoivat vilkasta puukauppavuotta 2015.

Maassamme toimivat kolme suurta metsäkonsernia tekevät erittäin hy-vää tulosta. Niiden viime vuoden yhteenlaskettu tulos on kahden miljardin luokkaa.

Tutkimuslaitokset ennusteet lupaavat kasvavia jalostusmääriä metsäteollisuudelle myös ensi vuodeksi.

Metsäteollisuuden puunkäyttö oli vuonna 65 miljoonaa kuutiomet-riä, josta tuontipuuta oli 10 mil-joonaa kuutiometriä. Puunkäytön ennakoidaan nousevan hieman vuonna 2015. Yksityismetsien hakkuumäärien ennakoidaan nou-sevan 47 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2015. Tämä tarkoittaa 1-3 prosentin kasvua yksityismetsien puukaupassa.

Keskimääräiset kantohinnat las-kivat viime vuonna hieman. Lasku oli keskimäärin prosentin luokkaa. Keskimääräisten kantohintojen ennustetaan nousevan lisääntyvien hakkuiden myötä vuonna 2015.

Heikki Rahko, asiantuntija, MTK:n metsälinja

Pohjois-Pohjanmaalla takana vilkas puukauppavuosi Biotalouden nimeen vannotaan tällä hetkellä laajasti. Usko puun riittävyydestä vaihtelee.

Kestävän metsätalouden rahoituksen tuet muuttu-vat tänä vuonna. Vajaatuot-toisten metsien uudistami-sen tuki on yksi poistuvista työlajeista ja tähän on ai-kaa hakea vielä rahoitusta 17.4.2015 asti.

Mhy Pudasjärven alueneuvoja Teemu Veteläinen on tehnyt met-säsuunnitelmaohjelmalla haun vajaatuottoisten kuvioiden kartoit-tamiseksi Kuivaniemen ja Oijär-ven alueella. Järjestelmän avulla Oijärvellä metsää omistavan Esko Vakkurin metsätilalta nousi esil-le kuvio, johon KMR lakimuutos tulee vaikuttamaan negatiivisesti. -Päätin soittaa metsänomistajille tiedoksi, että täällä on tällainen alue ja siihen saisi valtion tukea jäl-kitöihin, Teemu Veteläinen kertoo.

Esko Vakkuri piti yhteydenottoa hyvänä asiana ja aihe oli ajankoh-tainen, nyt kun kemeralaki muut-tuu. Vakkuri harkitsee vielä, että al-

kaako toteuttamaan suunnitelmaa. - Samalla voisi tietenkin hoitaa muutkin läheiset harvennukset jos hakkuukone tulee paikalle, Vakku-ri pohdiskelee. Hakkuusopimukset tulisi olla tehtynä 17.4 mennessä ja myöhemmin todetaan mitta-ustodistuksilla KMR-kelpoisuus.

Alue katsotaan KRM-kelpoiseksi, mikäli kantorahatulo hehtaarille on alle 1900 € II-tukivyöhykkeellä, jo-hon Kuivaniemen ja Oijärven alue kuuluu.

Metsänhoitoyhdistyksen jä-senenä jatkamiseen Esko ei näe estettä, hän pitää hyvänä asiana metsänomistajajärjestön kattavaa edunvalvontaa, neuvontaa, met-sänomistajan tavoitteiden huomi-oimista sekä parhaan mahdollisen

tuloksen tavoittelemista. -Nyt on hyvä aika tarkistaa,

onko metsissä vajaatuottoisiksi luokiteltuja alueita esimerkiksi metsäsuunnitelmasta tai soitta-malla alueneuvojalle. Alueet on hyvä käydä varalta tarkistamassa maastossa, mikäli kuviotieto on

vanhaa. Puunmyyntisuunnitelman teko on metsähoitoyhdistyksen jäsenille maksuton, Teemu ohjeis-taa. Valtion tuki esimerkiksi yhden hehtaarin ojitusmätästykselle ja istutukselle on noin 450 €, jossa uudistusalan raivauksen sekä is-tutuksen tekee metsänomistaja. -Kustannusvaikutusero on merkit-tävä vanhan KMR-lain ja tulevan lain välillä, muistuttaa Veteläinen.

Metsänomistajan ennakointi Kemera-muutoksessa kannattaa

Esko Vakkuri Kuivaniemeltä piti positiivisena asiana mhy:n yhteydenottoa.

Nyt on hyvä aika tarkistaa, onko met-sissä vajaatuottoisiksi luokiteltuja alu-eita esimerkiksi metsäsuunnitelmasta tai soittamalla alueneuvojalle.

4 Leikko 1 · 2015

Metsänhoitoyhdistyslain muuttuessa jäsenyytesi metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu ilman eri toimenpiteitä.

Leikko 1 · 2015 5

Jälleen kerran on aika pa-lauttaa mieliin metsävero- (2C-lomake) sekä arvon-lisäveroilmoituksen (kausi-veroilmoitus) täyttäminen menneeltä vuodelta.

Kaarina Räisänen poikkesi tuo-maan ilmoituksen tekoon liittyvät lomakkeet ja kuitit mhy:n toimis-tolle hyvissä ajoin. Metsätalouden veroilmoituksen sekä arvonlisäve-roilmoituksen viimeinen jättöpäi-vä on 2.3.2015.

Kaarina on teettänyt veroilmoi-

tuksensa metsänhoitoyhdistykses-sä noin 15 viimeistä vuotta. Hän säilyttää meno- ja tulotositteet kotona aikajärjestyksessä, niinpä ne onkin helppo toimittaa veroil-moituslomakkeiden saavuttua il-moituksen tekijälle.

Verotuksen muuttuvia kiemu-

roita Kaarina seuraa sanomaleh-distä ja muista tiedotusvälineistä, mutta kokee kuitenkin helpotuk-sekseen sen, että voi antaa metsään liittyvät veroasiat ammattilaisen hoitoon. Ilmoituksesta perittävää hintaakaan hän ei koe liian suurek-si siitä saatavaan hyötyyn nähden,

olletikin kun hinnasta saa osan takaisin verotuksen kautta. Hän toteaakin, että luottaa siihen, että ammattilaisilla on kuitenkin vii-mehetken tiedot verotuksesta. On hyvä, että paikkakunnalla on met-sänomistajille oma toimisto, josta löytyy apu niin vero kuin muihin-kin metsäasioihin.

Kaarina on pitkänlinjan met-sänomistaja ja hän on hoitanut metsäasiansa tähän asti itse mhy:n

avustuksella. Sukuun on nyt kui-tenkin valmistumassa tuore met-säinsinööri, joten hän toivookin vastuun metsäasioistaan siirtyvän hiljalleen nuoremmille.

Me metsänhoitoyhdistyksissä neuvomme ja autamme mielel-lämme kaikissa verotukseen liit-tyvissä asioissa tai teemme mie-lellämme ilmoitukset puolestanne vuosien kokemuksella ja vahvalla ammattitaidolla kohtuuhintaan. Soita tai tule käymään, yhteystie-dot löytyvät lehtemme viimeiseltä sivulta.

Apu metsänhoitoyhdistyksestä

Kaarina Räisänen (oik) luottaa metsäveroasioissa metsänhoitoyhdistyksen ammattitaitoon. Toimistonhoitaja Tarja Kurtti tarkistaa, että kaikki tarvit-tavat paperit on mukana.

Talvella 2014 Metsänhoi-toyhdistys hoiti valtakirja-kaupalla puukaupan, jonka koko oli noin 2000 m3 ja puu-kaupanarvo 32 000 euroa.

Leimikossa oli avohakkuuta 15 heh-taaria ja harvennusta 20 hehtaaria. Kyseessä oli hiljattain sukupolven-vaihdoksen tehneet metsänomis-tajat. Metsänomistaja sisaruksille puukauppa-asiat olivat sen verran outoja, että he päättivät luottaa met-sänhoitoyhdistyksen asiantuntijaan puukaupan hoidossa. Käytännössä metsänomistajat antoivat puukaup-pavaltakirjan metsänhoitoyhdis-tykselle puukaupan hoitamiseen. Valtakirjakaupan hoitamiseen kuu-luivat puukaupan kilpailuttaminen, puukaupan tekeminen ja hakkuun sekä luovutusmittauksen valvonta avaimet käteen-periaatteella.

Tehdyssä hakkuunvalvonnassa metsänhoitoyhdistyksen neuvoja huomasi hakkuussa jääneen taval-lista enemmän ylipitkiä kantoja. Pitkistä kannoista huomautettiin välittömästi hakkuukoneenkuljet-tajalle. Hakkuu suoritettiin talvella ja ylipitkät kannot metsäneuvoja kävi toteamassa vielä hakkuun jäl-kitarkastuksessa lumien sulettua. Metsäneuvoja totesi että hakkuu ei ole mennyt hyväksyttävällä tavalla, vaan puunostajan tulisi korvata met-sänomistajalle pitkistä kannoista ai-

heutunut vahinko. Puunostaja halusi myös omalta osaltaan tutkia tilan-teen. Yhteydenotoista huolimatta puunostajan ei ollut aktiivinen rat-kaisemaan korvauskysymystä.

Metsänhoitoyhdistyksen toimes-ta alueelle tehtiin maastomittaus kesällä 2014. Kantojen määrä las-kettiin ympyräkoeala mittauksel-la. Koealat mitattiin kuvioittain ja yhteensä koealoja alueelta mitattiin 103 kappaletta. Koealoilta mitattiin normaalimittaisten sekä ylipitkien kantojen määrä, kantojen pituus, läpimitta sekä kantojen lukumäärä hehtaarilla. Mittaukset tehtiin puu-lajeittain ja kuutiohintana käytettiin jokaisen puulajin keskihintaa tässä puukaupassa. Mittauksessa todet-tiin, että ylipitkiä kantoja oli kes-kimäärin 447 kpl/ha mikä oli noin 38 % kaikista kannoista. Mittauksen perusteella todettiin kantoihin jää-neen puuta noin 35 m3 ja korvauk-sen määräksi muodostui 400 euroa. Leimikko oli koivukuitupuuvaltai-nen kemera-leimikko, joka vaikutti korvaussummaan. Tukkivaltaisessa

kohteessa korvaussumma olisi ollut moninkertainen. Mittauksen perus-teella asiasta laadittiin korvaushake-mus puunostajalle.

Puunostaja omalta osaltaan myönsi vahingon oikein todetuksi ja suostui maksamaan metsänomis-tajalle metsänhoitoyhdistyksen neuvojan neuvotteleman vahingon-

korvauksen. Metsänomistajat olivat metsänhoitoyhdistyksen toimintaan erittäin tyytyväisiä. He totesivat lisäksi että yksittäisen metsänomis-tajan asema vastaavassa tilanteessa olisi ollut erittäin heikko, onneksi oli luotettu puukaupan ammattilai-seen.

Onnistuneeseen lopputulokseen valtakirjakaupalla

Jussi Perttu sai vuodenvaihteessa oikeudet toimia jul-kisena kaupanvah-vistajana.

Kaupanvahvistaja tar-kastaa että luovutuskir-jassa on lainvaatimat asiat huomioituna ja vahvistaa kiinteistön luovutukset (kaupat, lahjat sekä jakosopi-mukset) kaikkien osa-puolten läsnä ollessa.

Myös metsänomis-tajien tarvitsemia asia-kirjoja laaditaan Met-sänhoitoyhdistysten toimesta, kuten kauppa- ja lahjakirjat, kiinteis-töjen ja kuolinpesien jakosopimukset sekä perukirjat. Asiakirjojen laatimista edeltää yleen-sä esimerkiksi sukupol-venvaihdoksen suun-nittelu, jotta käytännön tilanhoito saadaan toi-mivaksi ja verohyödyt maksimoitua.

Kaupan-vahvistus-palvelu myös Metsänhoito-yhdistykseltä

Y k s i t t ä i s e n metsänomis-tajan asema vastaavassa t i l a n t e e s s a olisi ollut erittäin heikko.

Ammattilai-silla on kui-tenkin viime-hetken tiedot verotuksesta.

6 Leikko 1 · 2015

Vuodenvaihteessa siirryttiin kak-siportaiseen malliin, jossa metsän-hoitoyhdistykset vastaavat metsän-omistajajäsentensä paikallisesta ja MTK:n metsälinja alueellisesta, valtakunnallisesta ja kansainväli-sestä edunvalvonnasta. Samassa yhteydessä MTK:n metsälinjan toi-mintaan vahvistettiin palkkaamalla 13 metsäasiantuntijaa maakuntiin eri puolille Suomea.

Järjestöuudistuksella parempia tuloksia

Metsänomistajien intressit maan-käytössä, verotuksessa ja lainsää-dännössä vaativat jämäkkää otetta ja hyvää yhteistyötä metsänomista-jajärjestöjen kesken. Metsänomis-tajakunnan sidosryhmillä ja vasta-pelureilla on erittäin voimakkaat ja hyvin organisoidut toimintata-vat monipuoliseen lobbaukseen ja viestintään omista lähtökohdistaan käsin. Hajanainen organisaatiora-kenne ja vähäiset toimintaresurssit eivät mahdollista tehokasta edun-valvontaa. Aiemmin nyt toimin-tansa lopettaneet metsänomistajien liitot olivat MTK:n jäseniä eivätkä mhy:n jäsenet päässeet hyödyntä-

mään MTK:n mittavia jäsenetuja ilman metsänomistajakohtaista MTK:n jäsenyyttä. Siksi järjestö-uudistus päätettiin tehdä heti, kun metsänhoitoyhdistyslain uudistus mahdollisti metsänhoitoyhdistysten MTK-jäsenyyden.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet pääsevät paremmin vaikuttamaan

Maassamme toimivat metsänhoi-toyhdistykset kokoontuvat MTK:n Metsävaltuuskuntaan päättämään MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten toiminnasta. Metsävaltuuskunta mm valitsee 20 jäsentä MTK:n val-tuuskuntaan, joka käyttää korkeinta päätösvaltaa MTK:n toiminnassa. Metsänhoitoyhdistyksillä ja niiden jäsenillä on koko MTK:n osaaminen käytössään. Näin metsänomistajan mahdollisuudet harjoittaa tavoitteit-tensa mukaista metsätaloutta ovat parhaat mahdolliset. Järjestö on jäsentensä näköinen ja toiminnan tehokkuus mitataan metsänomis-tuksen kannattavuutena.

Heikki RahkoMTK:n metsälinja

Metsänomistajien edunvalvonta siirtyi uuteen aikaan Metsänhoitoyhdistykset MTK:n jäseniksi

Kaaviokuva metsänomistajien uudesta järjestörakenteesta:

Valtuuskunta

Jäsen

MTK-yhdistys MHY-yhdistys

MTK-liitto Yhteisöjäsenet Metsä-valtuuskunta

55 MTK-liittojen edustajaa liittojen

jäsenmäärän suhteessa

Enintään 5yhteisöjäsenten

edustajaa

20metsänhoitoyhdistysten

edustajaa

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat:

Yhdistyksen jäsenedut:

• • Alennusta palveluista• Maksuttomat koulutustilaisuudet• Maksuton neuvonta• Jäsenlehti ”Leikko” 3 krt vuodessa

Valtakunnalliset jäsenedut:

• Aarre-lehti: 6 kk hintaan 47,50 €.• LähiTapiola:10 %:n alennuksen

metsä- ja kotivakuutuksesta. • United Bankers: 30 % alennus

Metsäobligaation merkintäpalkkios-ta.

• Savotan Puoti: pokara 34,90 €, tehoheinäin 65,90 € ja raivaveitsi 29,90 €

MTK:n jäsenedut mm.:• Can-AM mönkijän , traktorimönkijän tai Lynx-moottorikelkan ostajalle

300-500 € etuseteli tarvikehankintoihin.• St1:n sopimusalennus: bensasta, dieselistä, polttoöljystä ja pelletistä.

Valittavissa: St1-yrityskortti: alennus: 2,35 snt/litra, St1-käteisalennuskortti: alennus asemittain tai St1-Visa.

• K1 Katsastajat : Katsastus etuhintaan - vain 30 euroa. Henkilö- ja pakettiauton katsastus päästömittauksineen 55 euroa.

• Ramirent: Yleisalennus -35 %. Maanrakennuskoneista alennus 20 %.• Agrimarket: Uusien moottorisahojen, näiden varaosien ja tarvikkeiden sekä metsuritar -

vikkeista alennus 10 %.• Teboil: Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä 3,19 snt/litra alennusta. Voiteluaineet, autoke-

mikaalit ja pesut 10 % alennuksella.• Grolls työvaatteliike: Björnkläder-työvaatteista -25 % ja muista tuotteista -10 %.

MetsänomistajatSAVOTAN PUOTI

Maaseudun tulevaisuuden Metsäliite 3-4 krt/vuosi

•

Pudasjärvellä Siuruan kylässä met-sätilan omistava, mutta Mäntässä asuva, Eino Jaakkola on kehitellyt jo 20 vuotta sitten kaikkien halon-hakkuuta joko pakosta tai harras-tuksenaan tekevien ihmisten iloksi rengaspölkyn.

Rengaspölkyn tarkoitus on pi-tää halottavat pölkyt ns. särkypöl-kyn päällä vanhan autonrenkaan avulla siten, etteivät ne tipu pois. Rengaspölkyn käytössä on monia etuja. Työturvallisuus varmasti pa-ranee, koska 1) rengas vaimentaa kirveeniskuja ja lyönnin mennessä ohi, kirves osuu ensin renkaaseen 2) rengaspölkyn ympärille ei jää irtohalkoja jalkoihin. Rengas estää kirveen osumisen pölkkyyn ja siten pölkyn pää ei pärstäänny. Rengas-pölkky nopeuttaa ja helpottaa työ-tä, kun ei tarvitse kumartua maahan keräämään irtopuita.

Käytön haittapuolena voisi mai-nita liian isot pölkyt, koska ne täy-tyy ensin halkoa muualla neljään osaan ja sitten voi jatkaa rengas-pölkyllä. Vain pystyssä halottaviin puihin rengaspölkky auttaa.

Tee oma rengaspölkky

Tekotarpeet löytyvät jokaiselta autotallin nurkasta sekä halkorant-teelta.

Tee pölkyn päähän kolme sar-vea, jotka ulottuvat noin 10 senttiä renkaan yläpuolelle. Poraa sar-vien päähän viiden millin reiät ja niihin 4 tuuman naulat, jotka jätät kolmisen senttiä näkyviin. Sen jäl-keen aseta rengas sarvien päälle ja merkkaa renkaaseen reikien paikat. Poraa renkaasen n. 10 mm reiät ja paina rengas paikalleen. Merkkaa

yhteen sarveen ja renkaaseen koh-distusmerkit, niin osaat seuraaval-la kerralla asettaa renkaan oikeaan asentoon. Renkaan sopiva koko 11-13 tuumaa. Rengaspölkyn kyljes-sä kantokahva helpottaa siirtelyä. Rengaspölkkyä kannattaa säilyttää sateelta suojassa ja irti maasta, jotta se ei laho. Katon alla tämä mainio apuväline kestää vuosikymmenet.

Koska tekotarpeet eivät ole ko-vin kalliit, kannattaa rengaspölkky tehdä jokaisen halonhakkaajan en-sitöikseen.

Eino Jaakkolan idea on vapaasti hyödynnettävissä.

Kuvat: Eino Jaakkola

Rengaspölkky halonsärkijän apuna

Pölkky ei tipahda pois kesken halkomisen.

Rengaspölkky valmiina

Leikko 1 · 2015 7

Kolumni

Metsäpalveluita olisi vaikeampi saada. Joka tapauksessa ne olisivat kalliimpia. Puukaupassa vallitsisivat villit lait ja puusta maksettava hinta olisi alhaisempi. Kukapa niitä ”virman miehiä” pitäisi silmällä? Teollisuutta olisi vähemmän, kun metsien tuot-to olisi heikompi. Puupohjaista bioenergiaa ei olisi nykyisessä mittakaavassa. Hirviongelma olisi karannut lopullisesti käsistä. Rajoittavia kaavoja olisi enemmän. Suojelu- ja ympäristönormit olisivat tiukemmat. Vapaehtoista metsien suojelumallia ei oli-si, vaan vielä nykyistäkin enemmän pakkosuojeluoh-jelmia. Metsälaki ei olisi metsänomistajalähtöinen, vaan rajoittava ja suojelu-painotteinen. Puutavaran-mittauksessa heikomman suoja olisi vajavaisempi. Tukkia katkottaisiin kui-duksi, kun valvonta olisi heikkoa. Kemera saattai-si puuttua kokonaan eikä metsävähennystä tai mui-ta verokannusteita olisi nykyisessä laajuudessa. Kiinteistövero tai metsänomistusmaksu olisi säädetty aikoja sitten. Yksityisen omaisuuden suoja olisi heikompi ja maalla asuminen ja yrittä-minen olisi tehty nykyistäkin hankalammaksi. Brysselistäkin olisi vyörynyt suojelupainotteinen metsäsuunnitelmapakko. Biopolttoaineilla olisivat kahlitsevat kestävyyskriteerit. Hak-kuista vaadittaisiin erilliset laillisuustodistukset ja byrokratiaa olisi moninkertaisesti.

Kaiken edellä kerrotun pitämisessä on paljon puolustettavaa jatkossakin eivätkä kaikki asiat ole niin kuin pitäisi. Pohjoissuo-malaisille metsänomistajille kaikkein isoin murhe on kuitupuun kysynnän heikkous ja se, ettei energiapuulle ole kysyntää lain-kaan. Samoin kemeratukien merkitys on suuri. On tärkeää, että pohjoisen erityiskysymykset pysyvät alueen metsänhoitoyhdis-tysten välityksellä metsäpoliittisessa paininpuussa. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen on tulevien hallitusneuvotte-luiden keskeinen metsäpoliittinen kysymys. Se varmistaisi myös uusia investointeja.

Metsänhoitoyhdistyksillä ja MTK:lla on hyvät yhteistyösuh-teet teollisuuteen, virkamiehiin ja poliitikkoihin. Pelkällä räyhää-misellä saadaan kyllä komeita otsikoita, mutta asioita se harvoin saa eteenpäin. Siksi emme istu koskaan oppositiossa, vaan py-rimme olemaan kulloisenkin hallituksen iholla laadukasta tietoa ja vaihtoehtoja tarjoten. Toki joskus joudumme lyömään nyrkkiä pöytään ja nostamaan perälaudan pystyyn. Vahva kentän tuki ja iso jäsenmäärä ovat monesti se peräseinä, jota tarvitaan. Tavalli-sista metsänomistajista koostuu myös hallinto, jota koulutetaan ja joka sitoutuu yhteen hiileen puhaltamaan.

Metsänhoitoyhdistyksissä on lähes tuhat toimihenkilöä ja pari tuhatta metsuria. Metsänomistajien vaaleilla valitsemia valtuu-tettuja on vajaa 3000 ja hallituksissa istuu noin 500 jäsentä. Met-sävaltuuskunnassa jokaisella mhy:llä on oma edustaja. MTK:lla on reilu parikymmentä metsäasioiden parissa työskentelevää toimihenkilöä Helsingissä, maakunnissa ja Brysselissä. Tämän lisäksi MTK:ssa työskentelee maankäyttö-, ympäristö-, vero-, yrittäjyys-, hallinto- ja juridiikka-ammattilaisia, joiden osaami-nen on metsäedunvalvonnan käytössä. Tällaisella organisaatiolla tuotetaan palveluita ja ajetaan reilun 300 000 suomalaisen met-sätilan ja niiden omistajien asiaa. Olemalla metsänhoitoyhdis-tyksen jäsen jatkossakin, olet painava osa tätä metsänomistajien edunvalvontaketjua puun juurelta Brysseliin.

Mikko TiirolaMetsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTKPetäjävesi

Välttämättömiä kannolta Brysseliin?Mitä, jos metsänhoitoyhdistyksiä ja MTK:n metsäedunvalvontaa ei olisikaan?

On tärkeää, että pohjoi-sen erityisky-symykset py-syvät alueen metsänhoitoyhdistysten välityksellä metsäpoliitti-sessa paininpuussa.

Caruna Oy investoi sähkö-verkkoon harvennuttamalla keskijännitelinjojen eli 20 kV sähkölinjojen vierimetsät. Metsänhoitoyhdistys Kuusa-mo sai sähkölinjojen vierimet-sähakkuu – urakan valtakun-nalliselta pääurakoitsijalta, UPM Silvesta Oy:ltä. UPM Silvestan urakka käsittää valtakunnallisesti noin 5000 km, josta Kuusamossa teh-dään nyt 860 km. Kyseessä on ns johtokilometrit jotka kulkevat metsäisellä alueel-la. Kaikkiaan käsiteltävällä alueella on Kuusamossa 1106 johtokilometriä kun aukeat alueet lasketaan mukaan. Maanomistajia on kaikkiaan noin 3000. Kyseessä on siten mittava projekti.

Metsänhoitoyhdistys sai Kuusamon urakan hoidettavakseen aikaisem-man vierimetsähakkuukokemuksen perusteella. Fortum Sähkönsiirrolle teimme vuodesta 2011 lähtien pilotti-

jaksoina Kurkijärventien risteykses-tä Kuoliolle ja Kuoliolta Jokilammil-le kulkevat sähkölinjat. Tästä saadun kokemuksen perusteella saimme tä-män ison urakan, kertoo toiminnan-johtaja Maunu Kilpivaara. Metsän-hoitoyhdistykselle työ on mittava ja se soveltuu talviseen vuodenaikaan hyvin kun metsänhoitotöiden suun-nittelussa ja toteutuksessa muuten on hiljaisempaa. Käytännössä Kuu-samossa hoidetaan kolme Carunan huoltoaluetta, eteläinen, itäinen ja keskinen. Pohjois-Kuusamon huol-toalue jää toistaiseksi käymättä läpi, mutta sekin tullee vierimetsähakkui-den piiriin lähivuosina.

Vierimetsähakkuu toteutetaan siten, että pääasiallinen työ toteute-taan metsäkoneilla. Koneet kulkevat johtokadulla ja harventavat vieri-metsät molemmin puolin. Vierimet-sistä poistetaan sähkölinjaa uhkaavat puut, työ tehdään normaalien har-vennushakkuumallien mukaisesti. Sähköturvallisuusasioista ollaan eri-tyisen tarkkoja sillä johtimissa kul-kee virta työskentelyn aikana. Suo-jaetäisyys koneella työskenneltäessä on 3 metriä, sitä lähempänä johtimia olevat puut kaataa työhön koulutettu

metsuri. Erilaiset koulutukset ovat-kin tulleet tutuiksi toimihenkilöille, koneyrittäjille ja -kuljettajille, sekä metsureille. Sähkölinjoilla työsken-telyyn vaaditaan muun muassa en-siapukoulutus, työturvallisuuskortti, Carunan työturvallisuuskoulutus ja SFS 6002 – sertifikaatin mukainen sähköturvallisuuskoulutus.

Vierimetsänhakkuu työllistää paitsi kuusamolaisia yrittäjiä, myös naapurikunnista koneyrittäjiä. Linja-hakkuissa on tällä hetkellä 4 – 5 met-säkoneketjua ja puolenkymmentä metsuria. Tavallisena talvena meillä ei ole metsureille käytännössä mi-tään töitä tarjolla, tämä talvi on lin-jahakkuiden takia poikkeuksellinen ja kaikki koulutetut metsurit ovat nyt töissä. Osalta puuttuu jokin koulutus, mutta nekin saadaan kuntoon lähiai-koina jolloin hekin pääsevät työsken-telemään, kertoo Maunu Kilpivaara. Tulevana kesänä hoidetaan lisäksi noin 360 kilometriä sähkölinjojen alustanraivausta. Metsänhoitoyhdis-tyksellä käytännön töiden suunnitte-lusta vastaa Taisto Männikkö, Henri Väisänen ja Tomi Huttu.

Vierimetsien harventamiselle on selkeä tarve, sillä viime vuosina säh-kökatkoja on Koillismaallakin ollut aiempaa enemmän. Kuusamossa liki 80 % sähköjohdoista sijaitsee met-säisillä alueilla, minkä vuoksi johdot ovat alttiita kovan tuulen, myrskyn tai lumikuorman takia kaatuville tai taipuville puille. Keskijänniteverkon sähkönjakelun keskeytyksistä noin puolet aiheuttaa sähköjohtojen pääl-le kaatuneet tai siihen nojaavat puut. Oikein hoidetut johtojen vierimetsät lisäävät olennaisesti sähkötoimituk-sen luotettavuutta.

Hoitamattomat metsät ongelma sähkönsiirrolle

Ongelman johdoille aiheuttavat lä-hinnä nuorehkot lehtipuita ja män-tyjä sisältävät hoitamattomat metsät, jotka taipuvat lumen alla tai kovassa tuulessa johdoille. Sähkön jakelun keskeytysten määrää voitaisiin vä-hentää selvästi toteuttamalla riittävät metsähoitotoimenpiteet johtoaluei-den vierimetsissä ajoissa.

Maanomistajalla on oikeus mutta ei velvollisuutta poistaa mahdollises-ti sähkönjakelua uhkaavat puut. Hy-vän metsänhoidon, metsänomistajan taloudellisen puustosta saaman edun ja sähkönsiirron turvaamisen takia on hyvä harventaa tai avohakata metsät ajallaan. Verkonhaltijalla on puolestaan oikeus poistaa yksittäisiä, sähkönjakelua mahdollisesti vaa-rantavia puita myös johtoalueiden ulkopuolelta vierimetsistä. 1.9.2013 voimaan tullut sähkömarkkinala-ki velvoittaa sähköverkonhaltijoita huolehtimaan entistä paremmin säh-könsiirrosta.

Mikäli sinulla on vierimetsähak-kuusta kysyttävää, ole yhteydessä pääurakoitsijaan: UPM Silvesta Oy, Hanna-Leena Lepistö 040 1923243

Metsänhoitoyhdistys harventaa sähkölinjojen vierimetsiä Kuusamossa

8 Leikko 1 · 2015

PEFC metsäsertifioinnin au-ditointikierros käytiin Poh-jois-Suomessa lokakuussa. DNV Certification Oy:ltä toimintaamme olivat au-ditoimassa Rolf Arnkil, Aki Jouhiaho, Janne Levula ja Christian Hornborg. Poik-keamia sertifioinnin kritee-reistä löytyi auditoinneissa suurin piirtein edellisvuosi-en mukainen määrä, kohteet toki hieman vaihtuivat. Osa aikaisemmin poikkeamia aiheuttaneista virheistä oli saatu kuntoon, mutta uusia-kin ilmeni.

Pääaudioija Rolf Arnkil kiitti metsänomistajien ja yritysten yh-teistyön tuottaneen hyviä tuloksia taimikonhoidossa, jossa metsäoh-jelman tavoitetaso ylitettiin kai-killa alueilla. Myös korjuuvauriot onnistuttiin nyt kaikilla alueilla painamaan tavoitetason (4 %) al-le. Vesiensuojelukoulutukseen on viime vuosina satsattu paljon. Pa-rannusta onkin tapahtunut, mutta edelleen löytyi muutama huonosti hoidettu kunnostusojituksen ve-siensuojelu, pari kriteerien kieltä-mää uudisojitusta sekä kunnostuso-jituksia liian karuilla kohteilla.

Pohjois-Suomen sertifiointitoi-mikunnan puheenjohtaja Markku Ekdahl muistuttaakin, että myös sertifiointiin sitoutuneiden metsän-omistajien on huolehdittava siitä, että kunnostusojituksia tehdään vain sallituilla kohteilla (kemera-rahoituskelpoiset) eikä uudisoji-tuksia tehdä. Kriteerien kieltämät uudisojitukset ja karujen maiden kunnostusojitukset olivat tälläkin kertaa kaikki metsänomistajien omatoimisesti tekemiä. Myös ve-siensuojelutoimenpiteet on tehtävä tarkasti suunnitelman mukaan. Ko-neenkuljettajilla ei ole lupaa poike-

ta vesiensuojelusuunnitelman oh-jeista, vaikka maanomistaja toisin toivoisikin. Myös muokkauksen suojavyöhykkeet vesistöjen varsil-la on tehtävä ohjeiden mukaisesti.

Tällä kertaa pari kohtaa aiheutti meille myös vakavan poikkeaman. Kulotutuksen tavoitteisiin ei vielä-kään päästy Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, hyvästä yrityksestä ja toimijakohtaisesta kulotussuun-

nitelmasta huolimatta. Jokaisen toimijan vastuulla on nyt etsiä ja toteuttaa riittävä määrä kulotuk-seen tai säästöpuuryhmien polttoon sopivia kohteita. Myös metsän-omistajilta toivotaan aktiivisuutta asiassa. Säästöpuuryhmien poltto on kulotusta helpompaa ja riskittö-mämpää, luonnonhoidon kannalta sillä saavutetaan silti riittävä mo-nimuotoisuus.

Ruusuja ja risuja sertifioinnin auditoinnista

Pudasjärvellä pitkää kone-yrittäjänä toimineet veljekset Juha ja Kari Vikström aloitti-vat viime vuoden lokakuun alussa hakkuu-urakoinnin metsänhoitoyhdistys Pudas-järven leimikoilla.

Veljeksillä on pitkä kokemus sekä maanrakennus- että hakkuu-urakoin-nista Koillismaalla, eniten kotikun-nassaan Pudasjärvellä.

Yrityksellä on kalustoa tällä hetkellä 4 kaivinkonetta, 3 maan-siirtokuorma-autoa, 4,5 hakkuuko-neketjua, 2 lavettia sekä 15 miehis-tönkuljetusautoa.

Tällä hetkellä hakkuun urakoin-tisopimuksia on metsänhoitoyhdis-tyksen lisäksi pk-sahoilla sekä Met-sähallituksella. Vieraita työntekijöitä

on 16 henkilöä, jotka työllistyvät ympärivuoden joko hakkuissa tai maanrakennustyömaalla.

Veljeksistä Juha ehtii olla lähes koko ajan oikeissa konetöissä, mutta Karin aika menee pääosin koneiden huolto- ja varaosahuollossa sekä la-vettikuljetusten ja työmaiden hoita-misessa sekä paperitöissä.

- Hyvä homma, että saa tehdä työ-tä omassa kotikunnassa ja ihan kotoa pitäen, kommentoi veljeksistä Juha Vikström.

Välillä on pitänyt toki käydä pika-visiitillä Kuivaniemellä auttamassa paikallista koneyrittäjää hakkuiden pysymistä sovitussa aikataulussa.

Niskasaaren Heikki oli aikanaan pk-sahan palveluksessa, joille teim-me urakointia, joten oli helppo tulla jatkamaan tuttujen miesten kanssa, toteaa Juha Vikström, joka itsekin on metsänomistaja.

Tällä hetkellä metsänhoitoyh-distys Pudasjärvellä mukaan lukien myös Kuivaniemen alueet on talvi-korjuun aikaan kolme ja puoli hak-kuuketjua tekemässä metsänomista-jien leimikoita korjuupalveluna.

- Tämän hetkisessä puukauppa-tilanteessa on mhy:n korjuupalvelu kullan arvoisessa asemassa, jotta nekin harvennukset saataisiin teh-dyksi, jotka eivät herätä ostohaluja metsäyhtiöissä, toteaa korjuuvastaa-va Heikki Niskasaari.

Vuonna 2014 saatiinkin korjuu-palvelun kautta tarjottua pudasjär-veläisille sekä kuivaniemeläisille metsänomistajille hyvän vaihtoeh-don hoitaa hakkuutarpeitaan mhy:n kautta. Toimitetut kokonaispuumää-rät kohosivat edellisvuodesta suunni-teltua enemmän.

–Jos kuitu- ja energiapuuta markkinat vetäisivät enemmän, niin

Eduskunta hyväksyi mää-räaikaisen kestävän met-sätalouden rahoituslain ennen joulua.

Uuden lain piiriin ei kuulu enää mm. metsänuudista-minen, pellonmetsitys ja pystykarsinta. Eduskunta kuitenkin edellyttää, että tuki Pohjois-Suomen vajaatuottoisten ja vajaapuustoisten metsien uudista-miselle otetaan eril-lisen valmistelun jälkeen mahdollisimman pikaisesti käyttöön ja että samassa yhte-ydessä luodaan eri viranomai-set kattava vähämerkityksisen tuen myöntämistä koskeva re-kisteri. Nyt odotellaan EU-ko-mission kannanottoja lakiin. Lakia tarkentavia asetuksia tulee kaksi. Valtioneuvon ase-tus määrittää työlajien rahoi-tusehdot ja tukitasot. Maa- ja metsätalousministeriön asetus tulee määrittämään hakemuk-sien ja ilmoituksien sisällön. Asetukset lähetetään lausun-tokierrokselle EU-komission käsittelyn jälkeen.

Entisen lain mukaisia hankkeita voidaan tehdä 17.4 saakka, jolloin dokumentit pitää olla metsäkeskuksissa. Uusi KMR-laki tulee suun-nitelmien mukaan voimaan 1.7.2015.

Metsänomistajien kan-nattaa kartoittaa sellaiset hakkuukohteet, joihin olisi mahdollisuutta saada uudis-tamisen KMR-tuki vanhan, vielä voimassaolevan lain ehdoilla. Kantorahatulo saisi olla maksimissaan 1920 €/ha, jotta ehdot täyttyisivät.

Muidenkin lakien käsitte-lyssä mm. uusiutuvilla ener-gialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain

muuttamisessa on ollut kii-

vasta kes-kustelua eri edunvalvontapiireissä. Ener-giapuun käytön tukeminen on herättänyt niissä useita toi-sistaan poikkeavaa käsitystä metsävarojen riittävyydestä. Metsäteollisuus on esittänyt mm. jalostuskelpoisen puun rajaamista kokonaan pois mm. metsähakesähkötuen piiristä. Näin valtio pystyisi omalta osaltaan turvaamaan jalostavan teollisuuden raaka-ainepohjaa. Maa- ja metsäta-loustuottajien mukaan met-sävarat ovat voimakkaassa kasvussa ja puuta riittää niin ainespuuksi kuin energiaksi. Suurempi huoli on, että met-sissä ei tehdä riittävästi met-sänhoidollisia hakkuita ja että energiapuuta jää kasvavassa määrin metsiin. Energiateol-lisuus sekä koneyrittäjät ovat metsätaloustuottajien kannal-la, että puuvaramme riittävät kaikkiin käyttötarpeisiin hy-vin. Huolena on – varsinkin Pohjois-Suomessa – puuraa-ka-aineen vajaakäyttö.

Kemera-laki hyväksyttiin, asetuksia odotellaan

Kuljettaja Mikko Mäntykenttä räntäsadepäivänä siistissä sisätöissä.

PEFC-sertifioinnin toteutus uudistuiMetsänhoitoyhdistyksen jäseninä olevat metsänomistajat saavat jatkossakin PEFC-sertifioinnin yhdistyksen jäsene-tuna.

PEFC-metsäsertifiointia on toteutettu Suomessa vuodes-ta 1999 lähtien. Tällä hetkellä Suomen metsistä noin 95 % on PEFC sertifioitu. Sertifiointi on toteutettu alueellisena ryhmäsertifiointina metsäkeskusalueittain. Alueellisessa ryhmäsertifioinnissa ovat olleet mukana niin alueen met-sänomistajat kuin metsätalouden parissa toimivat yritykset ja organisaatiot. Metsänomistajat ovat liittyneet PEFC-ser-tifiointiin metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta.

MHY-lain ja metsänomistajajärjestön muutosten myö-tä PEFC-sertifioinnin toteutus uudistui vuodenvaihteessa. Alueelliset ryhmäsertifikaatit siirrettiin MTK:n, Metsäteol-lisuus ry:n ja Suomen Sahat ry:n yhdessä perustaman uuden yhdistyksen nimiin. Kestävän metsätalouden yhdistys ry hallinnoi alueellisia ryhmäsertifikaatteja jatkossa. Metsän-omistajan ei tarvitse muutoksen takia tehdä mitään, vaan metsänhoidoyhdistyksen jäsenillä sertifikaatti jatkuu auto-maattisesti.

Miksi kannattaa olla mukana PEFC-ryhmäsertifioin-nissa?

- Ryhmäsertifiointi säästää kustannuksissa, jolloin se on metsänomistajan kannalta kannattavin valinta. Yritykset haluavat yhä useammin ostaa sertifioitua puuta, joten met-sänomistajan puunmyynnin ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta PEFC-sertifiointi on järkevä valinta. Riippumatta siitä, mitä kautta metsänomistaja ilmoittautuu mukaan sertifiointiin, on hänen metsiensä täytettävä samat sertifioinnin vaatimukset.

Leikko 1 · 2015 9

Ruusuja ja risuja sertifioinnin auditoinnista

J o k a i n e n sertifiointiin s i t o u t u n u t urakananta-ja on samal-la sitoutunut käyttämään töissä vain sertifiointiin sitoutuneita yrittäjiä.

Kuvassa Juha Vikström lähes 30 asteen pakkasessa tuuria lopettamassa.

Metsänomistajan kuoleman seurauksena muodostuu ja-kamaton kuolinpesä. Kuo-linpesän osakkaat määrää-vät omaisuudesta yhdessä ellei testamentilla ole muu-ta määrätty. Oikeustoimien syntymisen edellytyksenä on tällöin osakkaiden yk-simielisyys. Jatkossa muu-tokset sitten pesän omai-suudessa tai määräämisval-lassa omaisuuteen vaativat perillisten yksimielisen so-pimuksen.

Monissa kuolinpesissä ongelmaksi muodostuu yksimielisyyden puuttu-minen ja osakkaat riitaantuvat keske-nään. Tällöin yhteisen omaisuuden käyttö tulee mahdottomaksi. Yhteiset metsät ränsistyvät koska metsissä ei voi tehdä mitään. Suhteiden edelleen tulehtuessa voivat osakkaat hakea kä-räjäoikeudelta pesään pesänselvittä-jää/pesänjakajaa. Tällöin lakimiehet ulkopuolisena asiantuntijoina päättä-vät omaisuudesta ja sen jakamisesta. Riitelemisen seurauksena pesälle syntyy tällöin huomattavia ylimää-räisiä kuluja.

Kuolinpesän hyvä asioiden hoito kannattaa turhien luulojen välttämi-seksi aloittaa omaisuuden käyvän arvon määrittämisellä. Tarkimman tuloksen saa asiantuntijan arviolas-kelmalla. Arvoa tarvitaan jo perun-kirjoituksessa, mutta käypä arvo on erityisesti tarpeen silloin, kun pesän osakkaat miettivät mahdollisuutta järjestellä määräämisvaltaa kuolin-pesän omaisuuden osalta.

Pesän osakkaiden kannattaa en-siksi tutkia mahdollisuutta osakkai-den määrän vähentämiseen. Osak-kaiden pieni määrä yleensä helpottaa yhteisomistusta. Tällöin tulevat ky-seeseen ositus perinnönsaajien ja les-ken kesken, perinnönjako perillisten kesken sekä kaupat osakkaiden kes-

ken. Nämä oikeustoimet edellyttävät tietysti yhteistä näkemystä sopimuk-sen ehdoista.

Kukin yksittäinen kuolinpesän osakas voi toki luovuttaa osuutensa kenelle haluaa elleivät osakkaat ole keskenään muuta sopineet. Tässä on syytä olla kuitenkin tarkkana. Mikäli osuuksista on tarkoitus tehdä osak-kaiden kesken kauppoja, on kuolin-pesä syytä lakkauttaa allekirjoitta-malla (ositus- ja) perinnönjakokirja, jossa sovitaan osakkaiden omistus-osuuksista. Verotuksessa puhutaan tällöin yhtymästä. Tällöin irtaimeksi omaisuudeksi luettava kuolinpesän osuus muuttuu omistusosuudeksi pe-sässä olevasta omaisuudesta, vaikka metsätilasta. Omistusosuus tilasta onkin kiinteätä omaisuutta ja kaupan perusteella ostaja saa metsävähen-

nysoikeutta. Myyjälle kauppa voi olla tietyin ehdoin luovutusvoittoveroton. Kuolinpesäosuuden kauppa on aina luovutusvoittoverollinen.

Ellei omaisuuden järjestely on-nistu, on kyseessä toistaiseksi yhteis-omistus. Vaihtoehtona yhteisomistus on vaativa. Jotta yhteisomistus toimi-si, tarvitaan osapuolten välinen sopi-mus yhteisen omaisuuden käytöstä ja hoidosta. Puhutaan yhteishallinnasta ja yhteishallintasopimuksesta. Sopi-muksella yhteisomistuksen osapuo-let voivat sopia yhteisomistuksen pelisäännöistä. Voidaan sopia hak-kuu- hoito- ja työntekoperiaatteista, rahaliikenteestä, enemmistöpäätök-sistä, lunastusoikeudesta, toiminta-valtuuksista yms. yhteisomistuksessa ongelmia aiheuttavista seikoista. Vain hyvä sopimus yhteishallinnasta takaa yhteisomistuksen toimivuuden.

Mikäli kauppoja ei synny eikä

yhteisomistuskaan tunnu toimivan, on mietittävä mahdollisuutta omai-suuden jakamiseen. Tässä mielessä on syytä muistaa että pesän irtaimia rahavaroja ei kannata heti mennä ja-kamaan. Rahavarat ovat tosi tärkeä palanen jaossa ja auttavat monesti tilojen säilyttämisessä mahdollisim-man suurissa osissa. Sopimusjako on halvin vaihtoehto ja edellyttää osa-puolten yhteistä näkemystä. Mikäli sopimusta ei synny jää jakovaihto-ehdoiksi halkomistoimitus tai kuo-linpesän kyseessä ollen pesänjakajan määrääminen.

Nopeus on valttia kuolinpesissä. Mikä nopeammin pesän syntymisen jälkeen tartutaan toimeen omistuksen ja sopimusten järjestelemiseksi, sitä todennäköisemmin saadaan tuloksia aikaan. Kun aikaa kuluu, mahdolli-

suudet huononevat nopeasti. Kuo-linpesänä jatkaminen ei ole yleensä perusteltua vaan kannattaa muuttaa omistusmuoto verotuksessa yhty-mäksi. Sen lisäksi pitäisi tehdä aina-kin sopimus yhteishallinnasta.

Kuolinpesissä ei siis kannata jättää asioiden hoitoa perukirjan laatimi-seen vaan kannattaa katsoa jo eteen-päin. Perukirjan laatimisesta tulee eri oikeustoimin käynnistää yhteisen omaisuuden järjestelyprosessi. Kuo-lintapauksessa kannattaa ottaa heti yhteys metsän hoitoyhdistysketjun asiantuntijoihin. Näin varmistetaan sopimuksin alusta saakka metsän hoidon ja käytön toimivuus myös jatkossa.

Tuomo PesälämetsälakimiesMetsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

Kuolinpesän tulevaisuus pesän osakkaiden käsissä

Tämän hetkisessä puukaup-patilanteessa on mhy:n kor-juupalvelu kullan arvoisessa asemassa, jotta nekin har-vennukset saataisiin tehdyk-si, jotka eivät herätä ostohaluja metsäyh-tiöissä.

Kuolinpesän hyvä asioiden hoito kannat-taa turhien luulojen välttämiseksi aloittaa omaisuuden käyvän arvon määrittämisellä.

Jokainen sertifiointiin sitoutunut urakanantaja on samalla sitoutunut käyttämään töissä vain sertifioin-tiin sitoutuneita yrittäjiä. Vain yk-sittäisiä, satunnaisia töitä saa teet-tää sertifiointiin sitoutumattomilla yrittäjillä. Tämä kriteeri aiheutti meille myös vakavan poikkeaman, koska Lapista löytyi muutama ser-tifiointiin sitoutumaton yrittäjä,

jotka olivat tulleet esille jo vuoden 2013 audioinnissa, eivätkä vielä ol-leet liittyneet sertifiointiin.

”Paperityöt” olivat auditoin-nissa esillä muutenkin. Metsän-omistajia koskien oli taasen muu-tamalta metsänomistajalta jäänyt metsänkäyttöilmoitus tekemättä ja löytyipä yksi uudistamisvelvoit-teen laiminlyöntikin. Uudistamis-velvoitehan säilyy myös uusitussa metsälaissa, muistuttaa Markku Ekdahl. Yrittäjiä ja urakananta-jia koskien on sosiaaliset kriteerit sekä tilaajavastuulain mukaiset asiat saatava nykyistä paremmalle tolalle. Työterveyshuollon lakisää-teinen järjestämisvelvollisuus ei ollut kaikille yrittäjille selvää, so-pimusasioita oli ”suupuheilla” niin urakanantajilla kuin yrittäjilläkin.

saataisiin harvennuskoh-teitakin hoitaa enemmän kuntoon, harmittelee Nis-kasaari.

– Kun lähitulevaisuuden

uudet investoinnit alkavat vaikuttaa kuitu- ja energia-puun kysyntään, tilanne pa-rannee myös täällä Koillis-maalla, toivoo Niskasaari.

10 Leikko 1 · 2015

Pikku-Syöte tarjoaa laadukkaita ma-joituspalveluja Suomen eteläisim-mällä tunturialueen Pikku-Syötteen huipulla, Pudasjärven kaupungin vaaramaisemissa. Economy-, stan-dard- ja superior - huonetyypeistä löytyy aina sopiva vaihtoehto ma-joittumiseen. Kokonaismajoituska-pasiteetti on noin 250 vuodepaik-kaa, joten saman katon alle mahtuu isompikin ryhmä.

Pikku-Syötteeltä löytyy eriko-koisia kokoustiloja jopa 250 henki-lön ryhmille. A-oikeuksin varustettu ruokaravintola pystyy tarjoamaan tarvittavat palvelut joustavasti. Tilat sopivatkin mainiosti erilaisiin kou-lutus- ja kokoustilaisuuksiin.

-Uutena palveluna on koko ajan nostanut suosiotaan erilaisten per-hejuhlien esim. syntymäpäivien, häiden ymv juhlien järjestäminen. Silloin kaikille jää aikaa nauttia juhlista ja ammattilaiset huolehtivat vieraiden tarpeista, esittelee Pikku-Syötteen johtaja Tuija Vinkka.

Pikku-Syöte pystyy tarjoamaan erilaisia aktiviteetteja ympäri vuo-den. Talvella murtomaahiihdon ja

laskettelun lisäksi kannattaa kokeil-la esimerkiksi lumikenkäkävelyä, luistelua, pulkkamäkeä, vierailua porotilalla tai ajelua koiravalja-koilla tai kelkoilla. Tuiskupäivänä tekemistä löytyy sisätiloista mm. seinäkiipeily, liikuntasalia käyttä-mällä erilaiset pallopelit ja kunto-sali. Taidepajassa voi kokeilla ke-ramiikantekoa, kankaanpainantaa, savenvalamista tai huovutusta.

Pikku-Syötteen erikoisuutena on observatorio, jossa voi illan hämär-tyessä tutkia tähtien elämää. Kesällä ihan ovelta voi lähteä patikoimaan sekä maastopyöräilemään. Uutena palvelutarjonnassa on laaja kiinto-rastiverkosto, jossa itse kukin voi

liikkua maastossa suunnittelemansa reitin johdattelemana. Pikku-Syöte on tutustumisen arvoinen paikka.

Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi ja Pikku-Syöte tekivät 1.1.2015 voi-maantulevan yhteistyösopimuksen,

jossa mhy:n jäsen saa 15 % alen-nuksen normaalihintaisesta majoi-tuksesta.

Pikku-Syötteen johtaja Tuija Vinkka.

Yhteistyöyritykset esittelyssä, Pudasjärvi

Pudasjärvellä vuodesta 1994 toi-minut Pienkonehuolto Keskiahon palvelurepertuaari on laajentunut yrityksen kasvun myötä tasaisen hallitusti tähän päivään. Alku-taipaleella yhden miehen voimin pienkonehuoltoa ja varaosamyyn-tiä harrastanut yritys on laajentunut neljän vakituisen työntekijän nuo-rekkaaksi työyhteisöksi.

– Kaksi miestä myymälän puo-lella ja kaksi miestä huolehtii huol-topuolen, toteaa Jari Keskiaho, yri-tyksen perustaja ja toimitusjohtaja.

- Laajenemismahdollisuuksia olisi voinut olla enemmänkin, mut-ta periaatteenamme on, että pyritään laajenemisessakin säilyttämään pal-velutaso ja tietämys, mitä nykyajan tekniikka tarvitsee. Koetamme py-sytellä tunnetuissa ja laadukkaissa tuotemerkeissä. Vaikka tuotemerk-kimme ovatkin arvokkaampia asi-akkaillemme kuin ”idän ihmeet”, asiakkaat arvostavat tuotteittemme

kestävyyttä ja varaosa- sekä huol-topalvelua puhumattakaan koneiden vaihtoarvojen säilymisestä, vakuut-taa Keskiaho.

Avarassa myymälässä on helppo tutustua laadukkaisiin tuotemerk-keihin mm. Lynx, Ski-doo, CanAm, Jonsered, Peugeot sekä moniin mui-

hin laatumerkkeihin. Takuuhuollot löytyvät myös Sthil, Husqvarna ja Dolmar moottorisahoihin kuten mo-niin muihinkin puutarhakoneisiin.

–Sulanaikana puutarhakoneet, monkijät, mopot sekä polkupyörät työllistävät eniten, talvella kelkat se-kä lumilingot, toteaa Jari Keskiaho.

Pienkoneet ovatkin olleet Keski-aholle pienestä pitäen tuttuja, sillä hän oli nuorena Veitsiluodon va-kituisena metsurina monet vuodet. Metsurikaartin alasajon sekä siirtä-misen Oulun paperitehtaalle veivät Keskiahonkin työpaikan tehtaalle.

– Silloin tuntui, että tehdastyö ei

minun ropille sopinut, joten lähdin pienkonehuoltoyrittäjäksi kotipaik-kakunnalle, muistelee Keskiaho. Vapaa-aikana Keskiaho harrastaa moottoripyörä- ja kelkkamatkoja.

–On tullut käytyä useamman ker-ran Jäämerellä moottorikelkalla Pu-dasjärveltä pitäen, siinä ainakin aja-tus saa olla jonkun päivän vapaalla, haaveilee Keskiaho.

–Myös aktiivinen LC-toiminta on lähellä sydäntä, sillä se antaa sopivaa vastapainoa tälle työlle, toteaa Kes-kiaho.

-Vaimon kanssa harrastetaan talvella hiihtoa ja kesäisin suunnis-tusta kuntoilumielessä. Enemmän-kin pitäisi ehtiä huolehtia itsestään, ainakin vaimon mielestä, naurahtaa Keskiaho ja taputtelee rintaansa.

–Kyllä syksyisenä kuura-aamuna harvennushakkuun tekeminen on niin sielulle kuin ruumiille mieluis-ta hommaa kuntoilumielessä, toteaa Keskiaho. Siksikin metsää kannattaa omistaa ja hoitaa samalla itseään, jat-kaa Keskiaho.

Mhy Pudasjärvi ry:n jäsenet saavat Pienkonehuolto Keskiaholta 10% alennuksen moottori- ja rai-vaussahoista, niiden tarvikkeista, turvavarusteista sekä metsätyötar-vikkeista.

Jäsenedut saa esittämällä jäsen-kortin. Yritys sijaitsee Pudasjärven keskustasta Oulun päin pari kilo-metriä ihan päätien vieressä, joten sinne on helppo osata.

Jari Keskiaho esittelemässä uutta moottorisahaa Jouni Pirille

Pikku-Syöte

Pienkonehuolto Keskiaho Oy

P i k ku - Syö t -teen erikoi-suutena on observatorio, jossa voi illan hämärtyessä tutkia tähtien elämää.

Kyllä syksyi-senä kuura-aamuna har-ve n nu s h a k -kuun tekemi-nen on niin sielulle kuin ruumiille mieluista hom-maa kuntoilumielessä.

ENNAKKOVAROITUS!Perinteinen Pudasjärven METSÄPÄIVÄ pidetään Pudasjärven torilla perjantaina 27.3. klo 10-14.

Mukana mm. metsäalan toimijat, kone-esittelijät, metsäkonesimulaattori. Vuosi sitten tapahtuma keräsi yli 1000 osallistujaa. Tarkemmin paikallislehdessä maaliskuussa.

Lisätiedot Antti Härkönen 0400-157422

Leikko 1 · 2015 11

- Muutos on pysyvää ja sii-nä on pysyttävä mukana, toteaa pudasjärveläinen metsänomistaja Paavo Pik-kuaho, pohtiessaan tämän hetkistä t i lannetta niin Koillismaalla kuin koko Suo-messa.

Aktiiviaikanaan Pikkuaho ehti toi-mia eri kuntien virkamiehenä 38 vuotta. Viimeiset 31 vuotta ennen eläkkeelle jäämistään hän palveli kotikuntaansa Pudasjärveä kun-nan/kaupunginjohtajana. Kunta-kin ehti palvelusaikana muuttua jo kaupungiksi. Siinä ehti nähdä monta tuulta ja tuiskua sekä kokea maaseudun rakennemuutoksen kouriintuntuvasti.

- Parhaillaan Pudasjärvellä oli liki 16 000 asukasta ja nyt taitaa olla reilu puolet siitä. Sivukylien maataloustilat ovat määrällisesti vähentyneet murto-osaan, mut-ta maidontuotanto pysynyt lähes ennallaan. Taajama on pysynyt kehityksen mukana kohtuullises-ti. Pudasjärvellä metsätalouden merkitys on maatalouden muutoin hiipuessa koko ajan kasvanut.

- Paikkakunnalla olevalla puunjalostustoiminnalla on tavat-toman suuri merkitys työllisyydel-le sekä metsätaloudelle ja siihen rakentuvalle tulevaisuudenuskol-le. Kaupungin ehdoton lippulaiva – Kontio – on tunnettu laadukkais-ta hirsituotteistaan. Myös Profi-nilla kehitys on ollut suotuisaa. Matkailupuolella Syöte on hy-vällä paikalla laajentuvan Oulun lähietäisyydellä, pohtii Pikkuaho.

Metsänomistajaksi kotitilalle

- Vuonna 1989 ostin pääosin van-hemmiltani syntymäkotini, Pudas-järven Hetejärven kylässä sijaitse-vasta Karkuahon tilasta yhteensä n. 380 hehtaarin suuruiset mää-räalat, joista muodostettiin Otava rn:o 64 -tila alunperäisen kantati-lan mukaan, muistelee Pikkuaho.

- Jo isäni innokkaana ja valis-tuneena metsänomistajana vaali ja piti metsät hyvässä tuotanto-kunnossa ja olen pyrkinyt itse-kin vaalimaan hänen antamaansa metsänhoitomalleja tekemällä hakkuu- ja hoitotyöt ajallaan. Itse teen keveimpiä metsänhoitotöitä lähinnä taimikonhoito- ja metsän-uudistushommia 20-30 päivää jo-ka vuosi, kertailee Pikkuaho.

Metsätalouden murrosvaihe käynnissä

- Metsätalouden osalta ollaan selvästi murrosvaiheessa. Jo yk-sistään totunnaista metsänomis-tajien yhteenliittymäjärjestelmää koskevat uudet linjaukset ja viri-telmät aiheuttavat epätietoisuutta ja hämmennystä metsänomistaja-kentässä. Puuston vuotuisen kas-vun ja poistuman jatkuva epäsuh-ta, yhdistettynä mm. energiapuun korjuuseen kohdistuvaan tukijär-

jestelmän muutospaineeseen, on omiaan lisäämään paineita metsä-talouden kannattavuuteen. Huo-len aiheena voidaan nähdä myös puuraaka-aineen uusien käyttö-muotojen aktiivisen kehittämisen liian hitaan käyttöönoton.

- Aktiivista metsien puuvaro-jen hyödyntämistä varjostaa myös kasvavat luonnonsuojelun nimiin sidotut esteet ja rajoitukset. Las-kusuhdanteittenkin aikana tulee metsänomistajien panostaa metsän hoitoon ja siten varmistaa myynti-kelpoisen puun saatavuus suhdan-teen muuttuessa, pohtii Pikkuaho.

Metsänomistajan vaikutus-mahdollisuudet omissa käsissä

- Yksittäisen metsänomistajan parhaat ja suorat vaikutusmah-dollisuudet metsätalouden ke-hittämiseen todentuvat oman metsän tehokkaalla hoitamisella. Tämä edellyttää metsänomista-jaorganisaation neuvontapalve-luihin tukeutumista ja luotettavia metsäkauppakumppaneita, toteaa Pikkuaho.

- Metsänhoitoyhdistyksen jäse-nyys antaa luontojaan asiantunte-van tuen tehokkaalle metsänhoi-dolle. Metsänhoitoyhdistyksen kautta jäsenillä on edusvalvon-tayhteys ja vaikutusmahdollisuus niin valtakunnan kuin EU:kin tasolla (mm. säädösvalmistelut, ympäristö-, maankäyttö- ja tuki-politiikka). On muistettava, että edunvalvonnan suurin työ tehdään kulissien takana ja ihan muual-la kuin kotikunnassamme. Tämä tahtoo usein unohtua, muistuttaa Pikkuaho.

- Palveluitten kilpailuttaminen on sinänsä nykyaikaa ja tarpeellis-ta. Tällöin kuitenkin tulee harkita ja tiedostaa palvelujen tarjoajan kyky vastata palvelun tarpeeseen, laatu ja luotettavuus, toteaa Pik-kuaho.

Metsänomistajat –edunvalvontaketju välttämätön

-Metsänhoitoyhdistys toiminnan haasteet kietoutuvat paljolti puus-ton vuotuisen kasvun ja poistuman jatkuvaan epäsuhteeseen. Puun li-säkäytön saaminen Pohjois-Suo-meen varsinkin pieniläpimittai-sen puun kohdalta on elintärkeä kaikille metsänomistajille sekä toimijoille. Sen eteen pitää tehdä työtä. Oman haasteensa tuo myös metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyt-tä koskeva muutos, mikä saattaa ”villiinnyttää” ainakin osaa met-säomistajista irtautumaan jäse-nyydestä ajattelemattomuuttaan. Viime syksyn puukauppakartel-liepäilyt toivat toki tervettä aja-teltavaa metsänomistajien edun-valvonnan tarpeellisuuteen, toteaa Pikkuaho.

- Metsänomistajaorganisaation tulee edelleen kirkastaa kuvaansa ”ammattiauttajana” ja edunval-vojana. Katson metsänhoitoyh-

distysten liittymistä Maa- ja met-sätaloustuottajain keskusliittoon oikeana askeleena tiivistää edun-valvontaketjua sekä tuovan siihen jämäkkää suunnitelmallisuutta.

- Muutoksen haasteet on kään-nettävä mahdollisuuksiksi ja olta-va siinä aktiivisesti mukana. Asiat ovat meillä pitkälti omissa käsis-sä, toteaa Pikkuaho.

Leppoisia eläkepäiviä

Paavo Pikkuaho eläkeläisen päi-vät kuluvat mukavasti mieluis-ten harrastusten ja eri järjestöjen luottamustoimien parissa. Sydäntä varmasti lähimpänä on Pudasjär-ven sotaveteraanit ry, jossa Pik-kuaho toimii aktiivisesti. Paljon tekemistä tuo metsänomistajuus sekä yksityismetsätalouden luotta-mustoimet. Parhaiten arjen katkai-

see omien lapsien, kolmen pojan perheiden vierailut ja lastenlasten kanssa touhuaminen.

-Toivottavasti omat poikani jat-kavat kotitilan metsien hoitamista isäni viitoittamalla tiellä. Tavoit-teena on perustaa tilasta yhteismet-sä, jolloin tila säilyisi yhtenäisenä monipuolisen käytön metsätilana, toivoo Paavo Pikkuaho ja suun-nittelee päivän ulkoilmareippailua tammikuisessa pakkassäässä.

Metsänomistajan on pysyttävä ajassa mukana

Yksittäisen metsänomistajan parhaat ja suorat vaikutusmahdollisuu-det metsätalouden kehittämiseen todentuvat oman metsän tehokkaal-la hoitamisella.

12 Leikko 1 · 2015

MYYTÄVÄT METSÄTILAT, MAASEUTU-KIINTEISTÖT, TONTIT JA ERÄPAIKATLisätietoja www.metsatilat.fi ja Jussi Perttu 040-7608939 tai Outi Tervo 0400 186 557.

Pudasjärvi, Naamanka, Lehtovaarasta Syötteen tienhaarasta Hiivala Rn:o 20:0 noin 117 ha metsätila. Metsämaata 87 ha, josta taimikkoa 26 ha, puusto n. 4900 m3, josta tukkia n. 1000 m3. Hyväkasvuiset maapohjat, puusto pääosin varttunutta kasvatusmetsää sekä taimikkoa. Myyjä pidättää itselleen vanhat rakennukset ja 10 ha:n palstan ympärille. Hp. 105 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Sarakylä, määräalana Takasaari RN:o 3:35 tilan 28 hehtaarin kotipalsta Nuorunkajoen tienpäästä. Palstalla vapaa-ajankäyttöön soveltuva 50-luvulla rakennettu talo piharakennuksineen, metsämaata 20,4 ha, peltoa 2,4 ha, puusto n. 1500 m3, metsät pääosin varttunutta kasvatusmetsää, hyvin hoidettuja ja hakkuumahdollisuuksiakin on lähivuosille. Hp. 50 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939.

Pudasjärvi, Sarakylä, Soidinkummun takana Palovaaran rinteellä metsätiehen rajoittuva Palovaara II RN:o 111:4 niminen noin 24 ha:n metsätila. Pääosin nuorta kasvatusmetsää, puusto n. 1200 m3, harvennusmahdollisuuksia.Hp. 19 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Sarakylä, Nuukavaarassa 5 erillisestä palstasta koostuva noin 117 ha:n metsätila Ala-Nuukala RN:o 112:0. Myyjä pidättää itselleen Jaaskamo-ojan pohjoispuolisen kotipalstan, rakennuksineen. Metsämaata n. 98 ha, josta taimikkoa 25 ha, kokonaispuusto n. 6900 m3, josta tukkia n. 550 m3. Pääosin nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää, hakkuumah-dollisuuksia on sekä hyvä eräkämpän paikka Jaaskamo-ojalta.Hp. 106 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Sarakylä, mökkitontiksi noin 9000 m2 kokoinen erillinen palsta Sarajärven itä-rannalta Lehtoniemestä. Palstalle menee tie perille, puustoinen tontti, omaa rantaa n. 140m.Hp. 14 300 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Hetekylä, Keinäsperällä Olvasojan varressa noin 49 ha:n metsätila Pikkurukola RN:o 43-17. Myyjä pidättää itselleen erillisen mökkipalstan Rukoperältä. Kokonaan metsämaata, pääosin varttunutta kasvatusmetsää ja taimikkoa, puusto n. 3600 m3 hyväkasvuisilla maapohjilla.Hp 65 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, osuus Pärjänsuon yhteismetsään, osuuden koko 32/870,5, ylijäämää maksettu osuudelle vuosittain noin 1840€, verotonta. Pärjänsuon yhteismetsä on perustettu 1956, pinta-ala n. 2333 ha. Tästä hyvä ja helppo metsäsijoitus edullisilla hallintokuluilla.Hp. 62 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Syötekylä, Hamppulammen rannalta Koivukangas RN:o 2:133 tila n. 6800 m2 rakennuspaikaksi. Hieno rinnetontti, omaa rantaa 50 m, tie perille. Hp. 25 000 € Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Pirinranta, Parkkilantien varresta määräalana n. 7000 m2:n mökkitontti Iijoelta Jongunsuvannon alapäästä joen pohjoispuolelta sekä vieressä n. 3,1 ha:n palsta männikkö-kangasta joka soveltuu hyvin rakentamiselle. Hp. 22 500 € Jussi Perttu 040-7608939

Pudasjärvi, Syötekylä, Alankorinne RN:o 2:132, Säkkisenojan varressa n. 2,6 ha:n hyväpuustoinen palsta, hieno ja rauhallinen paikka mökille tai eräkämpälle sekä 0,2 ha:n palsta Alangontien varressa. Hp. 16 000 € Jussi Perttu 040-7608939

Taivalkoski, Kurtti, 2 palstaa, yht. 88 ha, Metsäkylän tienvarresta noin 7 km keskustasta. Metsämaata 46 ha, puusto n. 1400 m3. Hyvä työkohde, taimikonhoitoa tehtävänä noin 25 hehtaaria. Hp. 37 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939

Taivalkoski, Kurtti, Kurtinjärveltä Ryönäniemi RN:o2:52, 15,5 ha:n puustoinen tila mökkipaikaksi rauhalliselta puolelta Kurtinjärveä. Lisäksi määräalana kaksi metsäpalstaa Harjula 1:73 tilasta, p-ala n. 59 ha. Hp. 38 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939

Taivalkoski, Jurmu, Särkkä RN:o 48:0 noin 110 hehtaaria kahdessa palstassa. Metsämaata 102 ha, josta taimikkoa 27 ha, kokonaispuusto n. 4500 m3. Toinen palsta rajoittuu Tutulammentiehen. Myyjä pidättää itselleen tilan rakennukset ja 8,5 ha:n määräalan.Hp. 80 000 €/tarjous Jussi Perttu 040-7608939

Kuusamossa, Rukalla kolme metsäpalstaa (määräala) yhteensä, n 80 ha. Yksi palsta Valkeaisenvaarassa, yksi Matosuolla ja yksi Ronivaarassa. Puustoa n. 3800 m3. Palstojen mukana myydään 0,0352 manttaalin osuus Kuusamon yhteismetsään. Valkeaisen vaaran kaavatontit eivät kuulu kauppaan. Hp. 95 000 € Tarjoukset 16.2. mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Ostaja maksaa lohkomiskulut. Outi Tervo 0400 186 557.

Kuusamo, Vuotunki, 11,89 ha rantametsätila, jossa neljä lomarakennuspaikkaa. Puustoa 1454 m3, tukkivaltaista männikköä. Omaa rantaa 170 m. Hyvät metsästys ja kalastusmahdol-lisuudet mm. Kuusinkijoki lähellä. Hp. 45 000 € Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Outi Tervo 0400 186 557.

Kuusamo, Sarvivaara, 20 ha määräala. Puusto kasvatusmetsää iältään noin 20-40 vuotta, kuusen taimikoita ja nuorta mänty-koivumetsää. Hp. 22 000 € Tarjoukset 25.2. mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Ostajalle tulee lohkomiskulut. Outi Tervo 0400 186 557.

Kuusamo, Kantokylä, metsäpalstat, yhteensä n. 96 ha. Puusto on hyvää männikköä yhteensä 5900 m3, palstoille hyvät tieyhteydet ja mukavasti hakkuumahdollisuuksia. Pikku-Pöyliöjärven rannalla yksi lomarakennuspaikka. Hp. 160 000 € Tarjoukset 20.2. mennessä. Voit tehdä tarjouksen joko kaikista palstoista tai jostakin palstasta. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset. Outi Tervo 0400 186 557

Metsätiloille on kysyntää, jos harkitset myyntiä niin soittele, välityspalkkiomme on 4,88% kauppahinnasta, minimi 2000€ (sis. Alv).

Turvallinen metsän ammattilainen välittää.

Jussi Perttu LKV, kaupanvahvistaja Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi Toritie 1, postios. PL 62 93101 Pudasjärvi P. 040 7608939 · jussi.perttu@mhy.�

Outi Tervo LKVMetsänhoitoyhdistys KuusamoKeskuskuja 1, 93600 KuusamoP. 020 413 7604, 0400 186 557 · outi.tervo@mhy.�

Elettiin talvea 1957–1958. Syksyllä Neuvostoliitto oli am-punut taivaalle sputnikin, jota pakkasiltoina nurkan takana käydessä töllisteltiin. Kekko-nen oli ollut jo yli vuoden pre-sidenttinä. Markka oli vasta de-valvoitu, se oli metsätaloudelle mieleinen teko. Metsähallitus kauppasi edelleen leimikkonsa Aulangon puuhuutokaupassa. Talvi oli vielä oikea talvi. Rau-ma-Repola oli saanut Vesusvaa-ran leimikon hakkuuoikeudet Suomussalmelta. Savotta tiesi työtä ja toimeentuloa kymme-nille, myös minulle. Leimikon puiden hankkiminen Kianta-järven jäälanssiin vaati hevosia ja hevosmiehiä, hakkuumie-hiä, hiihtomiehiä, päiväläisiä, kämppäukkoja, mittamiehiä, lanssimiehiä, hartsuherraa. Ja savotta ilman kämppäemäntää on kuin synkeän tuiskuinen jou-lukuun päivä. Savotalla oli kak-si kämppää emäntineen. ruoka-porukat isäntineen. Pääkämpän terävässä päässä asuivat: ukko-herra, kasööri, aputyönjohtaja ja saksimies. Savotta huollettiin hevosella 12 km päästä talvitie-tä pitkin. Maantielle oli matkaa kuusi kilometriä.

Uutta ja ihmeellistä oli sa-

votalle ilmestynyt puoliteloin varustettu Nuffield-maatalo-ustraktori (nuhvi). Traktori oli firman ja ilmeisesti sille oli käyttöä kesäisin Repolan Mar-tinniemen sahalla, koska kuskit olivat Yli-iin miehiä, Jussilan veljeksiä. Traktoria ei käytetty puun kuljetukseen, vaan aino-astaan varsitien ja lanssin kun-nostukseen ja ylläpitoon.

Työt alkoivat syksyllä kämp-pien ja hevostallien kunnostuk-sella. Hakkuukuviot palstoi-tettiin ja taksoitettiin. Varsitiet valmistettiin ajokuntoon. Lop-piaiselta aloitettiin hakkuut. Kuuden kilometrin varsitie tiesi hevosille kahta reissua päiväs-sä. Näin pitkältä matkalta ei terveisiä ajettu, joten varsitien piti olla liukkaassa kunnossa. Varsitien hoitoon traktori oli mainio väline: tuiskulumi lähti auralla kevyesti ja raidehöylä kulki suoraan. Kun tie vielä ve-sitettiin, niin jäätie oli valmis. Vaaranrinteissä tie oli liiankin liukas. Sinne tarvittiin jarru-ja, multaa tai muurahaispesää. Multamies olikin erikoismies. Ammattitaitoon kului tuntea eri hevosmiesten rekirautojen kovuudet, jotta jarruainetta tuli sopivasti raiteisiin.

Tukit jäälanssiin irtouittoa varten

Leimikosta hakattiin vain tu-kiksi leimatut rungot, joista korjattiin tukki ja latvakuitu. Kuitupuu ajettiin rantavaras-toon ja kuorittiin keväällä. Hevosporukkaan kuului kaksi hakkuumiestä, jotka yleensä he-vosmies oli valinnut tutuistaan.

Toiselle hakkuumiehelle kuului kankimiehen rooli, joka auttoi tukit rekeen ja suunnitteli run-kojen kaatosuunnat ja ajourat. Kankimiehelle aisakellon moi-ke ilmoitti hevosen saapumises-ta. Moottorisaha oli jo yleisesti käytössä. Karsinta tapahtui vie-lä kirveellä. Jakomiehiä ei ollut, joten katkonnan hakkuumiehet suunnittelivat itse, ja hakkasivat tukin tyveen, hakkomerkin, uit-toa varten.

Valtion metsässä kun oltiin, niin metsähallitus myös valvoi hakkuuta. Metsänkiivas, hiih-tomies, oli pelätty mies. Sat-tuikin kerran oikealle palstalle väärään aikaan. Kylänmäen veljekset olivat juuri karsimas-sa mäntyrunkoa, jonka tyvessä oli panta. Siemenpuun kaatami-sesta miehille tuli sakko. Siihen meni parin päivän tienestit.

Kylmää hommaa

Minä olin mittaporukan kyl-mänpäänmies. Mittasakkiin kuului lisäksi: saksimies, ylösottaja ja merkinlyöjä. Tukit ajettiin jäälle telakasoihin: lat-vapäät samaan suuntaan, tyvi-tukit erilleen. Kylmänpäänmies kuljetti mittanauha tukin tyveltä toiselle, saksimiehen mittauk-sen, huutojen mukaan. Ylösot-taja piti mittakirjaa ja laski iltai-sin kuutiojalat hevosmiehittäin. Mittatulos oli palkanmaksun peruste ja luovutusmitta. Mer-kin lyöjä hakkasi päihin firman merkit.

Kylläpä sinä talvena pale-li. Kiantajärven viima ei ollut kovin ystävällinen, se kävi lui-hin ja ytimiin. Kämpällä meni tuntikausia ennen kuin lämpö palautui. Eikä siinä kaikki. Ha-tarassa kämpässä oli kamina-lämmitys. Laverilla oli patjana hirven talja ja peittona filtti. Il-tayöstä oli kuuma ja aamuyöstä paleli. Ylösnousukaan ei aina onnistunut pakkasyön jälkeen ennen vieruskaveri irrotti puu-kolla tukan seinästä.

Innokkaana savottalaise-na lähdin yhtenä pakkasyönä traktorin matkaan vesittämään varsitietä. Traktorin reessä oli ehkä kolmenkuution vetoinen vesipasa, joka täytettiin moot-toripumpulla. Ensimmäinen kuorma otettiin järvestä. Jär-ven törmä oli aika jyrkkä joten traktoriin piti saada lisää tehoja. Minä roikuin traktorin mootto-rin kupeella ja painoin pakko-syöttöä. Nuhvi työnsi savua kuin höyryveturi kiskoessaan kuormaa rinnettä ylös. Toinen kuorma saatiinkin Vesusvaa-ran rinteen lähteestä ilman on-gelmia. Apumieskin pääsi heti hyttiin. Sille vuorokaudelle tuli kahden päivän palkka.

Ihmisiä ja sattumuksia

Kirjoittamattoman kämppälain mukaan kämppäemäntä on

koskematon. Rakkaus ei tällai-sia sääntöjä tietenkään tunne. Niinpä yksi sulhasmies aamun hämärissä metsään lähtiessä ihmetteli suksiaan, kun hiihto ei sujunutkaan. Lähempi tar-kastelu osoitti suksien kärkien yönaikana kääntyneen alaspäin. (Puusuksien kärki oli helppo taivuttaa alaskin päin, kun suksi ensin lämmitettiin. Kateelliset jätkät yön aikana hautovat suk-sen kärjen ja painoivat kämpän hirsinurkan välissä kärjen alas-päin. Jätkien huumoria. Pahaa ei tehty, mitä nyt hieman kiu-saa.)

Päämpän sauna paloi jo toisena saunomisiltana. Mutta ei hätää. Valtion metsässä oli honkia ja päiväläisiä työhön. Eemeli Seppänen kirvesmie-henä salvoi kahteen viikkoon uuden ja paremman.

Erikoinen hevosmies. Rilu-Kalle alias Kalle Kilponen ajoi renkikuskina savottaa. Kalle oli tavallisen huoleton ja ris-kiliikkeinen veikko. Pieni ke-vyt mies. Raha ei tehnyt pesää Kallen pussiin. Kalle luonto nousi jo parista kaljaryypystä, sen huomasi kun Kalle hyppäsi paikallaan ympäri ja hihkaisi: naplitsoo. Kalle ajoi hevosta aina kuorman päällä seisten. Il-meisesti housunpersaus oli sen verran ohuenlainen, ettei jäis-ten tukkien päällä tehnyt mieli istua.

Oksanniemen Kunnari, Gun-nar Moilanen oli armoitettu tie-mies. Kunnari tunsi aisakellon äänen perusteella lähestyvän hevosen, ja tiesi laittaa raiteille oikean annoksen multaa. Tie-miehen tehtäviin kuului myös raidekuokalla korjailla rikkou-tuneita raiteita. Kunnari oli so-ta-aikana kolme vuotta Hyryn-salmella hiilimiilun polttajana. Siitä savotasta Kunnari lienee saanut ylimääräisen rusotuk-sen kasvoilleen, niin erikoinen patina naamassa hänellä oli. Kiverävartinen oli Kunnarin tavaramerkki. Se riippui hänellä uskollisesti hampaissaan. Eikä näyttänyt työ kärsivän. Kunna-ri oli intohimoinen veikkaaja. Illat hän tutki Veikkaajalehteä ja suunnitteli seuraavan viikon vakioveikkausrivejä.

Yleisesti elämä noista ajois-ta on suuresti parantunut, mutta myös koventunut. Itsekkyys lisääntynyt. Viisikymmenluvun savotat tarjosivat työtä monen tasoisille ihmisille: työkyvyn mukaan. Heikompi saattosel-lakin ihmisellä oli paikka työ-yhteisössä, niin kuin minulla poijan reppanalla. Sain olla miesten joukossa. Tähän aikaan meillä olisi opiksi otettavaa!

Esko Seppänen 2.1.2015

Vesusvaaran savottaVesusvaaran savotta

Leikko 1 · 2015 13

Metsänhoitoyhdistysten toimihenki-löt ja hallitukset kokoontuivat val-takunnallisille Mhy-päiville Tampe-reelle tammikuun lopulla. Mukana oli Koillismaalta Pudasjärven ja Kuu-samon yhdistysten väkeä, Kuusamo Suomen pohjoisimpana yhdistyksenä mukana koko porukalla. Tilaisuus oli järjestetty uudessa Tampereen Torni-hotellissa, tilat olivat riittävät vaikka paikalla oli kaikkiaan liki 800 toimi-henkilöä ja luottamushenkilöä.

Tunnelma Mhy-päivillä oli positii-vinen organisaatio- ja lakimuutoksista huolimatta. Eteenpäin menemisen il-mapiiri oli hyvin näkyvillä mhy-väen keskuudessa. Paikalla oli luennoimas-sa muun muassa maa- ja metsätalous-ministeri Petteri Orpo, näyttelijä Tom Pöysti, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Metsänhoitoyhdistyk-sistä luentoa piti Pirkanmaan toimin-nanjohtaja Matti Sojakka ja Etelä-Karjalan toiminnanjohtaja Markku Vaario. Varsinaisten luentojen lisäksi tärkeitä olivat myös lukuisat kahvi-pöytäkeskustelut eri yhdistysten väen kanssa. Kotimatkalla totesimme, mi-

ten tärkeää on päästä näkemään miten muissa metsänhoitoyhdistyksissä toi-

mitaan, näin pystymme kehittämään omaa toimintaamme eteenpäin.

Mhy-väki koolla Tampereella 26.-27.1.

Metsänhoitoyhdistys Pudasjärvi ryToritie 1 (OP:n talo 2. kerros) · 93100 PudasjärviPuh. 020 413 7520 · www.mhy.�Kuivajoentie 13 B 2, Kuivaniemi

MetsänomistajatPUDASJÄRVI

Metsäillat Mhy Pudasjärvi ry:n alueen metsänomistajilleTiistaina 10.2. Pikku-Syöte, jari.tyni@mhy.fi, 0400-286499Keskiviikko 11.2. Korpisen kylätalo, mika.kauppi@mhy.fi, 040-7157293Torstaina 12.2. Kuivaniemen Neste, teemu.vetelainen@mhy.fi, 0400-318607Maanantaina 16.2. Virtalan koulu, jari.kuukasjarvi@mhy.fi, 040-7318418Keskiviikkona 18.2. Livon koulu, hannu.juurikka@mhy.fi, 0400-183351Torstaina 19.2. Hetepirtti heikki.niskasaari@mhy.fi, 040-1648030

Tilaisuudet alkavat klo 18.00. Metsäilloissa käsiteltäviä asioita mm. metsäverotus, KMR-laki-uudistus, järjestöuudistus sekä ajankohtaisia puukauppa-asioita.Järjestelyjä varten pyydetään ennakkoilmoittautumisia illan vastuuhenkilölle.Tervetuloa!

Koillismaan metsänhoitoyh-distykset ovat suunnitelleet ja toteuttaneet vuosikymmen-ten saatossa valtavan määrän erilaisia metsänhoitotöitä ja työllistäneet mittavan kaar-tin paikallisia metsureita, ko-neyrittäjiä ja taimituottajia. Yhdistykset ovat jalkauttaneet lainlaatioiden aivoitukset ken-tälle. Ja toiminta jatkuu edel-leen.

Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkos-ken mhy:t ovat vuonna 2014 mhy-lain hengessä neuvoneet, kouluttaneet ja järjestäneet ammattiapua töiden toteuttamiseen. Työmäärät ovat mit-tavia. Työt on tehty kustannustehok-kaasti kilpailukykyisin hinnoin.

Neuvonta ja koulutustapahtumia on tupailloista markkinoihin, mutta tärkeimpänä on tietysti henkilökohtai-nen neuvonta. Neuvontatyö tehdään pääosin toimihenkilövoimin.Puuta on tuotu markkinoille pysty- ja hankintakaupoilla, hankintapalvelu työllistää alueellamme 6 -8 koneket-jua.Metsänviljely työllistää muokkauk-sien osalta toistakymmentä koneket-

jua sulanmaanaikaan, istutukset te-kevät valtaosin metsänomistajat itse. Taimet tulevat pääosin paikallisilta taimituottajilta ja kylvösiemen on pääosin paikallisesti kerättyä.Metsäsuunnitelmat ja metsäarviot laaditaan hyvin usein perunkirjoitusta varten, jotta saataisiin metsälle mää-riteltyä käypä arvo. Verottaja keski-hinnat metsämaille ovat meillä lähes kaikissa tapauksissa yläkanttiin, joten arvio kannatta laatia ja näin saadaan veroperuste oikeaksi. Arvioita laadi-taan tietysti myös tilakauppoja ja lah-joituksia varten. Metsäsuunnitelma on tietysti oiva apu metsän käyttöä ja hoitoa suunniteltaessa.Taimikonhoito ja nuorenmetsän kunnostus tehdään käytännössä

kokonaan metsurityönä. Metsän-omistajat tekevät töistä n. 30 %, loppuosan tekevät metsurit joko työsuhteessa mhy:n tai yrittäjinä. Em. työt työllistävät useita kym-meniä metsureita sulan maan ai-kaan.

Maastossa tehtävät työ näkyvät konkreettisesti metsänomistajalla, mutta paljon tehdään ”näkymätön-tä” työtä metsänomistajan hyväksi. Raportoidaan, haetaan rahoituksia, neuvotellaan urakoista, sovitaan aikatauluista, huolehditaan töiden toteutuksesta, laaditaan veroilmoi-tuksia ym. Siinä sivussa vaikute-taan vireillä oleviin laki ym uudis-tuksiin mhy-ketjun kautta.

VUOSIKYMMENTEN KOKEMUKSELLA

Metsänhoitoyhdistykset toteuttavat valtaosan metsänhoitotöistä Koillismaalla

Euroopan vaikutusvaltaisimman metsänomistajien edunvalvontaorgani-saation metsäjohtaja Juha Hakkarainen.

Metsänhoitoyhdistys Kuusamo ryKeskuskuja 1 · 93600 KuusamoPuh. 020 413 7600 · www.mhy.�

MetsänomistajatKUUSAMO

Mhy Kuusamon alueen tapahtumia metsänomistajilleMa 9.2. klo 18.00 Metsäveroilta Kuusamon lukiolla, kahvitarjoilu klo 17.30 alkaenLa 14.3. Metsänhoitoyhdistyksissä maalislauantain tapahtuma, ilmoitetaan lähempänä tarkemmin. Tervetuloa!

RITVA KOSAMO Pudasjärveltä voitti Koillismaan metsänhoi-toyhdistysten yhteisen taimikonhoitokilpailun. Onnetar mieltyi tällä kertaa metsänomistajan omana työnä sahattuun, noin kolmen hehtaarin taimikonhoitosavot-taan. Alueneuvoja JARI TYNI luovutti palkintona olleen taulu-TV:n met-sänomistajalle.

14 Leikko 1 · 2015

Koillismaan metsänhoitoyhdistyk-set järjestivät yhteisen jäsenillan Oulun pääkirjaston Pakkalan sa-lissa 29.1.2015. Tilaisuuden avasi maakuntajohtaja Pauli Harju ja puheenvuoron käyttivät kaikki-en yhdistysten toiminnanjohtajat Maunu Kilpivaara Kuusamosta,

Teuvo Puolakanaho Taivalkoskelta ja Antti Härkönen Pudasjärveltä. Mukana oli myös Heikki Rahko ja Markku Ekdahl MTK:sta. Illan aikana käytiin läpi muun muassa metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys-asiaa, kemera-lakimuutosta ja ajan-kohtaista puukaupan tilanteesta.

Paikalle oli kutsuttu yhdistysten jäsenrekisterin perusteella Oulussa ja lähikunnissa asuvat Koillismaan yhdistysten jäsenet. Paikalla olikin yli 80 metsänomistajaa. Tilaisuu-dessa todettiinkin kuinka tärkeää on jatkossakin vastaavien jäseniltojen järjestäminen.

Vuoden 2013 metsänhoi-tomaksun laskutuksen on hoitanut verottaja takau-tuvasti joulukuussa 2014. Nyt jäsenmaksulaskutus on metsänhoitoyhdistysten vastuulla.

Vuoden 2015 alusta lukien met-sänhoitoyhdistysten metsänomis-tajista vaalein valitut valtuustot ovat päättäneet itse metsänhoito-maksun korvaavan jäsenmaksun, sen perusteet ja tason sekä jäsen-maksukaton. Jäsenmaksulaskut postitetaan niille jäsenille, jotka ovat olleet metsänhoitomaksuvel-vollisia tai liittyneet uusiksi jäse-neksi lähiaikoina ja eivätkä ole irti-sanoneet jäsenyyttään 31.12.2014 mennessä.

Jäsenmaksut yhdistyksittäin

Verottajalta ei saada enää tarvitta-vaa perusaineistoa jäsenmaksun määrittämiseen. Metsäveroluo-kitustakaan ei ole koskaan tehty Taivalkoskella eikä myöskään Pu-dasjärvellä, vaan verottaja on aika-naan päättänyt hehtaarit silloiseen aineistoon tukeutuen. Kuusamossa lienee Suomen nuorin metsävero-luokitus.

Kuusamo valtuusto päätti jä-senmaksuksi 4 portaisen tasamak-sun, jossa kokonaispinta-ala on portaan määrityksessä ratkaiseva. Maksuportaat ja maksut:0-30 ha 40 €30,1-75 ha 60 €75,1-150 ha 80 €yli 150 ha 120 €Kannattajajäsen 20 €.

Taivalkoskella sekä Pudasjär-vellä poikkeaa jäsenmaksuperus-teet siten, että kokonaishehtaarien sijasta käytetään metsähehtaareita (kitu- ja joutomaan ymv eivät ole

perusteissa) ja portaita ei ole.Taivalkoskella perusmaksu

on 25 euroa ja hehtaarikohtai-nen maksu 0,9 €/metsähehtaari. Taivalkosken kannattajajäsen-maksu on 25 €.

Pudasjärvellä perusmaksu on 25 euroa ja hehtaarikohtainen maksu 0,8 €/metsähehtaari.

Pudasjärven kannattajajäsen-maksu on 30 €.

Kannattajajäsenmaksu sovel-tuu yhteismetsä-, yhtymän- ymv osakkaille sekä muille halukkaille, jotka haluavat käyttöönsä jäsen-edut. Perusmaksu on metsänomis-tajakohtainen 1 kpl/metsänomista-ja (Y-tunnus.)

Metsähehtaarien päivitys työlästä

Kokonaishehtaarien päivitys on-nistuu kohtuullisesti vaivattomasti järjestelmien avulla. Metsähehtaa-rien päivitys ajan tasalle oli ajal-lisesti todella suuri urakka, koska jokainen rekisteritila piti käydä yksittäin manuaalisesti läpi. Esi-merkiksi Pudasjärvellä läpikäy-tiin n. 3500 kpl metsänomistajaa, joilla noin rekisteritiloja noin 5500 kpl. Taivalkoskella läpikäytiin n. 1100 metsänomistajaa, joilla noin 1500 rekisteritilaa. Niillä metsä-omistajilla, joilla oli metsäsuun-nitelma, saatiin metsäpinta-alat sieltä, mutta metsäsuunnitelmien puuttuessa, pinta-aloja päivitet-tiin soveltuvin osin ilmakuvilta, kiinteistötietojärjestelmistä, mah-dollisesta metsävara-aineistosta ja metsänomistajien ilmoituksista. On tärkeää, että jäsenet - laskun saatuaan – tarkistavat omistaja- ja yhteystietonsa lisäksi muiden tie-don oikeellisuuden.

Monilla metsänomistajilla (jo-pa yli 20 vuotta sitten tehdyissä kaupoissa) on metsähehtaarit ihan oikein, koska tilan ostohetkellä on

teetetty arvio, jonka mukaan kauppakirjaan on saatu oikeat met-sämaahehtaarit. Nämä metsäomis-tajat ovat maksaneet mh-maksun ”oikein”. Jäsenten tasapuolisen kohtelun takia tärkeää, että pe-rusteet olisivat kaikilla muillakin jäsenillä kunnossa.

Pudasjärven valtuuston pää-töksen aikoihin arvioitiin, että metsäpinta-alat nousisivat entisistä veropinta-aloista noin 20 %. Val-tuuston päätti kompensoida tätä nousua metsänomistajilla alenta-malla hehtaarimaksua entisestä noin 20 %. Myös Taivalkoskella hehtaarimaksua alennettiin.

Jäsenlaskutus

Kaikki Suomen metsänhoitoyhdis-tykset käyttävät Metsänhoitoyh-distysten palvelu Oy:ta (MHYP) – jäsenmaksulaskutuksen käytännön koostamisessa ja suorittamisessa. Tammikuun loppupuolella jokai-nen mhy on