metsäliitto on noin 30 maassa toimiva metsäteollisuus konserni, … · 2015. 10. 16. ·...

Metsäliitto-konsernin strategia ..................................................................................... 2

vuoden 2010 tärkeiMMät tapahtuMat ............................................................................... 3

pääjohtajan katsaus .............................................................................................................. 4

huipputuotteita Metsästä ................................................................................................... 6

juureMMe .................................................................................................................................... 8

Me eläMMe Metsästä ................................................................................................... 10

Mitä saadaan kuutiosta puuta? .............................................................................. 12

tuotteeMMe .............................................................................................................................. 14

puunhankinta ................................................................................................................ 16

puutuoteteollisuus ................................................................................................... 18

selluteollisuus ........................................................................................................... 20

kartonki- ja paperiteollisuus ............................................................................... 22

pehMo- ja ruoanlaittopaperit ............................................................................... 24

tapaMMe toiMia ........................................................................................................................ 26

kestävää ja vastuullista liiketoiMintaa ............................................................ 28

energiatehokkuus ....................................................................................................... 30

henkilöstö ...................................................................................................................... 32

tilinpäätös ................................................................................................................................ 34

selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelMästä .......................................................... 116

palkka- ja palkkioselvitys ............................................................................................... 122

Metsäliitto osuuskunnan edustajisto ja hallintoneuvosto ......................... 124

Metsäliitto-konsernin hallitus ................................................................................... 126

Metsäliitto-konsernin johtoryhMä............................................................................ 128

kestävän kehityksen tunnuslukuja ........................................................................... 130

Metsäliitto on noin 30 maassa toimiva metsäteollisuuskonserni, jonka tuotteissa ja palveluissa yhdistyvät vastuullinen metsätalous ja innovatiivinen teknologia.Metsäliitto tuottaa huipputuotteita uusiutuvasta pohjoismaisesta puuraakaaineesta kestävällä tavalla.

Vuosikertomus 2010

vuosikertoMus

2010

M-Liitto_kansi_fi.indd 1 31.3.2011 10.47

2010 2009 2008 liikevaihto 1 353 1 101 1 734liiketulos ilman kertaeriä 21 12 28

% liikevaihdosta 1,6 1,1 1,6henkilöstö vuoden lopussa 1 078 945 1 140

2010 2009 2008 liikevaihto 902 806 1 162liiketulos ilman kertaeriä 28 41 53

% liikevaihdosta 3,1 5,1 4,6henkilöstö vuoden lopussa 2 703 3 110 4 199





2010 2009 2008 liikevaihto 938 890 930liiketulos ilman kertaeriä 59 93 42


19 %

13 %

19 %

36 %

13 %

Milj. m3

suomi 19,0 venäjä 2,2 viro 1,0 latvia 1,4 liettua 0,2 ruotsi 2,5 ranska 0,3 saksa/itävalta 2,1 tanska 0,1

yhteensä 28,7

Milj. euroa euromaat 452 ruotsi, norja, tanska 36

isoBritannia 274 Muu eurooppa 40 Muu maailma 100

yhteensä 902

Milj. euroa euromaat 1 078 ruotsi, norja, tanska 3


yhteensä 1 365



yhteensä 2 605



yhteensä 938

ToimiTukseT LähdemaiTTain/ LiikevaihTo markkina-aLueiTTain 2010

osuus konsernin LiikevaihdosTa 2010* avainLuvuT

* Osuus äänimäärästä 61,21 %, osuus osakkeista 40,90 %

meTsäLiiTToosuuskunTapuunhankinta,

puutuoteteollisuus

meTsä-boTniasellu

m-reaLkartonki ja paperi

meTsä Tissuepehmo ja

ruoanlaittopaperit

70,55 %100 % 71,25 % 61,21 %*omistusosuus

LiikevaihtoMiljoonaa euroa

Liiketulos ilman kertaluonteisia eriäMiljoonaa euroa

sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä%

8 000

6 000

4 000

2 000

0

600

400

200

0

200

15

10

5

0

5

avainluvutMiljoonaa euroa

2010 2009 2008 Tulos (jatkuvat toiminnot)liikevaihto 5 377 4 837 6 434 liiketoiminnan muut tuotot 142 353 239 liiketoiminnan kulut 4 686 4 858 6 189 poistot ja arvonalentumiset 336 501 482 liiketulos 497 169 2 osuus osakkuusyritysten tuloksesta 15 16 6 korko ja muut rahoituskulut, netto 137 144 241 tulos ennen veroja 345 329 233 tulos jatkuvista toiminnoista 214 318 172 Tunnusluvut (jatkuvat toiminnot)liiketulos, milj. euroa 497 169 2 ", ilman kertaluonteisia eriä 547 75 45 sijoitetun pääoman tuotto, % 11,8 3,3 0,5 " , ilman kertaluonteisia eriä 13,4 1,4 1,3 oman pääoman tuotto, % 13,9 20,0 8,4 " , ilman kertaluonteisia eriä 18,2 13,4 6,4 omavaraisuusaste, % 29,7 24,5 26,0 nettovelkaantumisaste, % 116 157 149 korolliset nettovelat 1 939 2 203 2 666 Bruttoinvestoinnit 159 648 272 henkilöstö, keskimäärin 13 168 14 534 17 538

meTsäLiiTTo-konserni

vuosi 2010 LyhyesTi

puuta toimitettiin asiakkaille suunnitellut määrät, mikä paransi tulosta vuoteen 2009 verrattuna.

rakentamisen elpyminen erityisesti pohjoismaissa paransi rakentamisen ratkaisujen ja kertopuun kysyntää.

sellun hinta nousi voimakkaasti vuoden aikana. sellun kysyntä ja tarjonta olivat tasapainossa.

pakkauskartonkien kysyntä pysyi hyvänä ja hinnankorotukset euroopassa jatkuivat.

pehmopapereissa omien tuotemerkkien myynti kasvoi selvästi vuoteen 2009 verrattuna.

Metsäliitto-konserni 2010

Tietoa julkaisusta

paperit:kannet: galerie art silk 300 g/m2

vuosikertomus: galerie art silk 130 g/m2

tilinpäätös: galerie art silk 115 g/m2

graafinen suunnittelu ja taitto: Zeeland Branding oykuvat: jari riihimäki3dvisualisointi: 3d render oypaino: lönnberg print

julkaisun tilaukset:Metsäliittokonserniviestintäpl 2002020 Metsäsähköposti: [email protected]

julkaisu löytyy pdFmuodossa internetsivuilla www.metsaliitto.fi

vuosikertomus on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

* mukaan lukien sisäinen myynti06 07 08 09 10 06 07 08 09 10 06 07 08 09 10


1Me tsäliiton liike toiMinta-aluee t

Metsäliiton liiketoiminta-alueet

Toimiala

Metsäliiton Puunhankinta on markkinajohtaja yksityismetsien puukaupassa Suomessa. Se tarjoaa Metsäliitto Osuuskunnan noin 130 000 jäsenelle metsän omistamiseen, metsäomaisuuden kestä-vään hoitamiseen, puukaupan tekemiseen, metsärahan sijoittami-seen sekä sukupolvenvaihdokseen liittyviä palveluita.

Metsäliiton Puutuoteteollisuus, kansainvälisesti Finnforest, toimit-taa puupohjaisia ratkaisuja erityisesti teollisen rakentamisen, muiden teollisuusasiakkaiden sekä kodin ja asumisen tarpeisiin. Palvelut kattavat koko arvoketjun korkealaatuiseen raaka-aineeseen perustuvasta laajasta tuotevalikoimasta ja tehokkaasta toimitusketjusta paikalliseen asiakaspalveluun.

Metsäliiton selluteollisuudesta vastaa sen tytäryritys Metsä-Botnia. Metsä-Botnia on Euroopan johtavia kemiallisen sellun valmistajia ja maailman suurimpia markkinasellun toimittajia. Yhtiön tehtaat sijaitsevat Joutsenossa, Kemissä, Raumalla ja Äänekoskella, ja niiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on lähes 2,4 miljoonaa tonnia.

Metsäliiton kartonki- ja paperiteollisuudesta vastaa sen tytäryritys M-real Oyj. M-real on Euroopan johtava ensikuitukartongin valmis-taja ja merkittävä paperin toimittaja, joka tarjoaa asiakkailleen kartonkeja ja papereita kuluttajapakkauksiin sekä viestinnän ja mainosalan loppukäyttöihin. Yhtiön myyntiverkosto palvelee merkki-tuote- ja kotelovalmistajia, kustantamoita, painotaloja, tukkureita ja toimistotarvikealan yrityksiä.

Metsäliiton pehmo- ja ruoanlaittopapereiden tuotannosta vastaa sen tytäryritys Metsä Tissue. Metsä Tissue on Euroopan johtavia pehmopaperituotteiden toimittajia kotitalouksille sekä ammatti-käyttäjille. Yhtiö on myös maailman johtava ruoanlaittopaperien valmistaja. Yhtiön tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa ja Venäjällä.

16

18

20

22

24

m-liitto_vsk_10_fi.indd 1 1.4.2011 8.12

2 Me tsäliiton str ategia

Keskittynyt ja kannat-tava suomalainen, kansainvälisillä markkinoilla toimiva metsäteollisuusyhtiö, jonka tuotteissa ja palveluissa yhdistyvät kestävä kehitys, asiakaslähtöisyys ja innovatiivisuus ainut-laatuisella tavalla.

Metsäliiton strategia

Metsäliiton visiona on olla keskittynyt ja kan-nattava suomalainen, kansainvälisillä mark-kinoilla toimiva metsäteollisuusyhtiö, jonka tuotteissa ja palveluissa yhdistyvät kestävä kehitys, asiakassuuntautuneisuus ja inno-vaatiot ainutlaatuisella tavalla.

Visiomme heijastaa uskoamme siihen, että tulevaisuudessa menestyvät vastuulliset toimijat, jotka tuovat markkinoille asiakas-lähtöisiä ja uudenlaisia tuoteratkaisuja. Metsäliitto haluaa olla näiden johtavien yri-tysten joukossa.

SuoMalaiSen Puun edelläkävijä

Perustehtävämme Metsäliitossa on olla kan-nattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuus-konserni, joka hyödyntää pääraaka-ainee-naan omistajajäsentensä kasvattamaa puuta. Samalla edistämme omistajajäseniemme varallisuuden arvoa. Tuemme asiakkai-demme menestystä ja parannamme ihmis-ten arkea innovatiivisten tuotteiden ja palve-luiden avulla. Pidämme huolen siitä, että toimintamme edesauttaa myös laajempien ympäristöhaasteiden ratkaisua.

Metsäliiton arvot – vastuullinen tuloksen-teko, luotettavuus, yhteistyö ja uudistuminen – ohjaavat meitä tässä työssä.

kilPailuetua keSkittyMiSeStä

Metsäliiton strategia kertoo, miten saavu-tamme tavoitteemme. Strategiamme kul-makiviä ovat keskittyminen vahvuuksiimme: puutuotteisiin, selluun, pakkauskartonkeihin ja pehmopapereihin. Parannamme toimin-taamme jatkuvasti ja huolehdimme siitä, että vastaamme asiakkaidemme muuttuviin tar-peisiin, toimimme kustannustehokkaasti ja

keskittyminen viiteen ydintoimintoon ja siirtyminen rakennemuutoksesta tulevai-suuden tekemiseen ovat Metsäliitto- konsernin strategian kulmakiviä. Huoleh-dimme siitä, että kestävän kehityksen mukainen vastuullinen toiminta ja ainut-laatuiset tuotteet pysyvät ja kehittyvät konsernimme menestystekijöinä.

kasvamme kannattavasti. Panostamme pit-käjänteisesti nykyisten tuotteidemme edel-leen kehittämiseen ja metsänomistajille tar-joamiimme palveluihin. Haemme aktiivisesti myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa vahvistamalla toimintaamme puuenergia-alalla ja puurakentamisessa sekä kartoittamalla biotalouden mahdolli-suuksia.

Ainutlaatuinen omistajarakenteemme – metsänomistajajäsenet – erottaa meidät myönteisesti kilpailijoista ja vahvistaa toimin-tamme pitkäjänteisyyttä.

tulevaiSuuteen vaHvalta PoHjalta

Viime vuosina Metsäliitto on toteuttanut suunnitelmallisen rakennemuutosohjelman, jonka myönteiset vaikutukset näkyvät jo sel-keästi. Konserni on nyt valmis rakentamaan tulevaisuutta vahvalta pohjalta. Tehdyt valin-nat ovat johtaneet Metsäliiton oikealle tielle, ja siirrämme painopisteemme rakennemuu-toksesta jatkuvaan parantamiseen ja kan-nattavaan kasvuun. Paperiliiketoiminnassa strateginen tarkastelu jatkuu.

Keskitymme valitsemiimme ydinliiketoimintoihin, jotka ovat sellu, puutuotteet, pakkauskartonki ja pehmo-paperi, ja vahvistamme sekä kehitämme niitä.

Haemme kannattavaa kasvua näissä liike-toiminnoissa

Vastaamme markkinoiden tarpeeseen kestävän kehi-tyksen mukaisista tuotteista

Vastuullinen tuloksenteko

Luotettavuus

Yhteistyö

Uudistuminen

2005: Tilanneanalyysi ja kustannusten karsiminen

2006: Saneeraukset ja kapasiteetin vähentäminen

2007: Keskitytään ydinliiketoimintoihin

2008: Rakennemuutos etenee

2009: Strateginen tarkastelu jatkuu

2010: Rakennemuutos loppusuoralla

2011: Painopiste kehittämiseen

ARVOT

PERUSTEHTÄVÄ

STRATEgiA

STRATEgiSET ASKELEET

PARAnnAMME JA KEHiTÄMME TOiMinTAAMME JATKUVASTi

ViSiOmetsäliiton strategiaa on toteutettu pitkäjänteisesti vuodesta 2005

Olla kannattava ja kilpailukykyinen metsä-teollisuuskonserni, joka hyödyntää pääraaka-aineenaan omistaja-jäsentensä kasvatta-maa puuta.


3Vuoden 2010 tärkeiMMät tapahtuMat

Vuoden 2010 tärkeimmät tapahtumat

0402

Metsä-Botnia ilmoittaa 40 miljoonan euron investoinnista Kemin tehtaan kaustisointi-

ja vesilaitoksiin.

0902

Metsäliitto-konserni allekirjoitti Maailman kestävän kehityksen yritysneuvoston

WBCSD:n julistuksen rakennusten energiatehok-kuuden parantamiseksi.

0803

Puutuoteteollisuus tehostaa toimintaansa yhdistämällä liiketoimintalinjojaan ja orga-

nisoimalla myyntiään uudelleen.

1203

Puutuoteteollisuus sulkee Kyröskosken sahan kannattamattomana.

2903

M-real ilmoittaa 6 miljoonan euron inves-toinnista Äänekosken paperitehtaan arkit-

tamoon.

1805

Metsä Tissue tehostaa Puolan toimintojaan tavoitteenaan parantaa tuote-, brändi- ja

palvelutarjoomaa.

0907

Puutuoteteollisuus myy Soinlahden sahan koneet ja laitteet Anaika Wood Ltd Oy:lle ja

sahakokonaisuuteen kuuluvat rakennukset ja maapohjan iisalmen Teollisuuskylä Oy:lle.

1407

M-realin Alizayn sellutehdas Ranskassa suljetaan kannattamattomana lopullisesti.

0409

Luukku-talo valitaan Vuoden puunkäytön edistäjäksi. Talossa käytetään Puutuote-

teollisuuden materiaaleja.

0510

Metsä Tissue ilmoittaa 7 miljoonan euron inves toinnista Mäntän tehtaalle tukeakseen

Katrin-brändin kasvutavoitteita.

1110

M-real ilmoittaa 42 miljoonan euron inves-toinneista Simpeleen ja Kemiart Liners -

tehtaille.

2710

M-real myy osan Saksan Dürenin tehtaasta 10 miljoonalla eurolla Metsä Tissuelle.

0311

Metsä Tissue ilmoittaa 30 miljoonan euron investoinnista Dürenin tehtaalle Saksassa

tukeakseen SAgA-brändin kasvutavoitteita.

1011

M-real keskittää erikoispaperituotantonsa gohrsmühlen tehtaalle Saksaan ja sulkee

Simpeleen tehtaan paperikoneen.

1811

Metsäliitto-konserni lahjoittaa viiden suo-malaisen yliopiston varainhankintakam-

panjoihin yhteensä 1 250 000 euroa.

Metsäliiton tuotantoMetsäliitto-konsernilla on tuotantoa 11 maassa ja toimintaa noin 30 maassa. konsernin tuotteita myydään globaalisti suurimman markkina-alueen ollessa eurooppa.


4 pä ä johta jan k atsaus

pääjohtajan katsaus

kari jordanMetsäliitto-konsernin pääjohtaja


5pä ä johta jan k atsaus

Metsäliitto-konsernin tulos vuonna 2010 oli vahva. Pystyimme hyödyntämään parantu-neen markkinatilanteen ja viemään suunni-telmallisesti eteenpäin sisäistä kehitysoh-jelmaamme. Kuusi vuotta sitten aloitta-mamme keskittyminen omiin vahvuuksiimme on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi.

PeruStana toiMiva PuukauPPa

Metsäliiton menestyksen perusta on poh-joismainen, pääosin omistajajäsenten met-sistä korjattu puu. Pitkään aaltoillut ja vielä alkuvuodesta hiljainen puukauppa alkoi vil-kastua kesästä lähtien, ja saavutimme syksyn myötä puukaupalle asetetut määrätavoitteet. Yhteistyössä aktiivisten omistajajäsentemme kanssa pystyimme turvaamaan tuotantolai-tostemme puunsaannin.

erikoiStuMinen varMiStaa Paikan kilPailun kärjeSSä

Metsäliitto-konserni on nyt aiempaa erikois-tuneempi ja vahvempi ja valmis hyödyntä-mään aktiivisesti muuttuvan toimintaympä-ristön tarjoamia mahdollisuuksia. Olemme keskittyneet tekemään tuotteita, joiden val-mistajina olemme johtavien yritysten joukossa ja joiden kysyntä markkinoilla kasvaa. Pyrimme siihen, että tuotteissamme ja palve-luissamme yhdistyvät kestävä kehitys, asiak-kaiden tarpeiden ymmärtäminen ja innovaa-tiot. Liiketoimintamme ytimen muodostavat sellu, puutuotteet, pakkauskartonki ja peh-mopaperi, joiden tulevaisuudennäkymiin suh-taudumme luottavaisesti.

Puu on tulevaiSuutta

Uusiutuvalla ja kierrätettävällä puulla on ainutlaatuisia mahdollisuuksia raaka-aineena. Puutuotteiden tulevaisuuden mah-dollisuudet rakentamisessa, puun osuus energian tuotannossa ja erilaisissa materi-aaleissa liittyvät vahvasti ekologisuuteen. Puun rooli on erityisen tärkeä niin ilmaston-muutoksen ehkäisyssä kuin asumisviihty-

vyyden ja terveellisen asumisen kehittämi-sessä.

Puuhun liittyvät tulevaisuuden tuotekehi-tysmahdollisuudet ovat hyvin moninaiset. Puualalla tarvitaankin tulevaisuuden osaajia, jotka pystyvät kehittämään uusia, innovatii-visia tuotteita ja tuomaan niitä taitavasti markkinoille.

yHteiStyöSSä on voiMaa

Olemme Metsäliitossa ottaneet liiketoimin-nan lähtökohdaksi omat vahvuutemme, joi-hin peilaten olemme arvioineet tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kasvamme pääsääntöisesti orgaanisesti eli laajennamme toimintaamme markkinaosuuksien kasvattamisen kautta ja otamme mahdollisesti myös muita harkittuja askeleita kasvun tiellä.

Omistajayhteistyö, jonka yksi osa on sujuva ja kilpailukykyinen puukauppa, on keskeisiä kilpailuvalttejamme kehityksessä, jossa puukuidun kysyntä entisestään kasvaa uusien käyttömuotojen myötä. Käymme aktii-vista vuoropuhelua omistajajäsentemme kanssa ja tarjoamme heille entistä kattavam-pia ja parempia palveluja sekä mahdollisuuk-sia saada hyvinvointia metsästään nyt ja tulevaisuudessa.

Kiitän kaikkia metsäliittolaisia sitoutu-neesta ja tuloksellisesta työstä vuonna 2010.

Metsäliitto on nyt aiempaa erikoistuneempi ja vahvempi.


6 huippu tuot teita Me tsästä

huippu tuotteita metsästä


7huippu tuot teita Me tsästä

Pääraaka-aineestamme puusta on moneksi: selluksi, pakkaus-, kartonki- ja paperituot-teiksi, hygienia- ja ruoanvalmistuspapereiksi sekä puurakentamisen huipputuotteiksi. Elinkaarensa lopussa puusta tehty tuote voi-daan polttaa, ja sen sisältämä energia hyö-dyntää. Myös tuotantolaitosten sivutuotteena saadaan energiaa, jota riittää syötettäväksi kantaverkkoon.

Puusta tehdyt tuotteet ovat kestävää kehi-tystä parhaimmillaan. Uusiutuva metsä tuot-taa koko ajan uutta ja puhdasta raaka-ainetta. Metsien lisäksi myös puutuotteet varastoivat itseensä hiiltä – eikä unohdeta sitä, että puusta valmistetut tuotteet voidaan kierrät-tää. Esimerkiksi kuituraaka-aineesta tehtä-vät paperi ja kartonki ovat kierrätettävissä noin viisi kertaa.

intohimomme on parantaa toimintaamme jatkuvasti; se pätee myös ympäristöömme ja sidosryhmiimme. Koska ihmiset tekevät tuloksemme, panostamme osaamisen kehit-tämiseen ja uskomme toinen toisiltaan oppi-misen auttavan parantamaan suoritus-tamme. Parannamme toimintaamme myös kuuntelemalla sidosryhmiemme tarpeita ja toimimalla yhteistyössä heidän kanssaan.

keStäväSti Hoidetut MetSät

Omistajajäsentemme kautta meillä on käy-tettävissämme merkittävä varanto ensiluok-kaista puuraaka-ainetta – suomalaista puuta, joka on parasta materiaalia kaikkiin metsä-teollisuuden tuotteisiin. Jo lähes 80 vuotta jatkunut yhteistyö noin 130 000 jäsenemme kanssa auttaa meitä edelleen saavuttamaan erinomaisia tuloksia.

viiHtyvyyttä PuurakentaMiSeSta

Puu käy kaikkeen rakentamiseen. Puutuo-teteollisuuden materiaaleista voi rakentaa kodin, joka varastoi valmiinakin itseensä hiiltä. Puurakentaminen hyödyntää järkevästi Suomen tärkeintä luonnonvaraa ja siihen liittyvää osaamista. Puu lisää rakentamisessa ja sisustamisessa asumisviihtyvyyttä ja edis-

tää hyvinvointia ja elämänlaatua; puu tasaa sisäilman kosteutta, parantaa sen laatua ja eristää lämpöä erinomaisesti.

Sellua ja bioenergiaa

ilman ensiluokkaista suomalaisista metsistä valmistettavaa sellua ei olisi korkealaatuista hieno- tai pehmopaperia eikä kartonkia. Metsä-Botnian modernit sellutehtaat tuot-tavat energiaa 50 prosenttia yli oman tar-peensa, ja tehtaat toimittavat ylimääräisen sähköenergian ja lämmön muille teollisuus-laitoksille tai paikallisille asuinyhteisöille. Selluteollisuuden ansiosta bioenergian osuus energian kokonaistuotannosta on Suomessa yli 20 prosenttia eli EU:n korkeim-pia.

kevyeMPiä kartonkituotteita

Kartonki- ja paperituotteissa hyödynnetään raaka-aineita yhä tehokkaammin ja sääste-liäämmin niin, että niillä saavutetaan samat ominaisuudet kuin painavammissa tuotteissa huomattavasti pienemmillä raaka-ainemää-rillä. Kevyemmät tuotteet vähentävät kulje-tettavia määriä, ja niistä syntyy vähemmän jätettä. Esimerkiksi jos neljä miljoonaa kek-sipakkausta valmistetaan kymmenen pro-senttia kevyemmästä materiaalista, hiilija-lanjälki pienenee yhtä paljon kuin jos autolla ajettaisiin 40 000 kilometriä eli lähes maail-man ympäri.

Hygieniaa ja Hyvinvointia

Haluamme pehmopaperituotteillamme vai-kuttaa siihen, että terveys, hygienia ja hyvin-vointi eivät ole maailmassa vain harvojen ylellisyyttä vaan kaikkien ulottuvilla. Tuot-teemme edistävät kotien, työpaikkojen ja yleisten tilojen siisteyttä, turvallisuutta ja hygieniaa.

Rohkaisemme myös kuluttajia kierrättä-mään, jotta voimme käyttää puuraaka-aineen mahdollisimman tehokkaasti.

puutuotteet varastoivat koko elinkaarensa ajan itseensä hiiltä.


8 juureMMe

JUUREMME

juureMMeei saa poistaa

Juuremme ovat suomalaisessa metsässä, josta tuleva puu on kestävä raaka-aine monella tapaa. Käyttämämme puu on aina vastuullisesti hoidetusta metsästä. Pyrimme edistämään kestävää metsätaloutta ja -sertifiointia.


9juureMMe


10 Me el äMMe Me tsästä

Me elämme metsästäMe emme vain kiillota kruunuamme sano-malla toimivamme vastuullisesti ja kestä-västi. Metsäliitto-konsernissa tehdään joka päivä työtä sen eteen, että metsät voi-sivat hyvin ja kestävästi valmistetut tuot-teemme vastaisivat asiakkaidemme tar-peita. toimintaamme ohjaavat sertifikaatit ja myös vahva tahto metsien hyvinvoinnin ja monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Vihreän kullan maa – sehän Suomi on.Metsät ovat kansallisomaisuuttamme, ja

Suomen pinta-alasta metsää on noin 86 pro-senttia. Metsänomistajiakin on noin miljoona, eli noin joka viides suomalainen omistaa metsää. Puita kasvaa 26 miljoonalla metsä-hehtaarilla, mikä tarkoittaa jokaista suoma-laista kohti noin viittä hehtaaria. Sanonta Suomi elää metsästä on yhä paikkansa pitävä; metsäsektori on yhä useiden maa-kuntien ensisijainen toimeentulon lähde ja elinvoimaisuuden perusta.

Meille Metsäliittossa metsällä on todella suuri merkitys. Olemme 130 000 suomalai-sen metsänomistajan omistama ja johtama osuuskunta, jonka jäsenet omistavat keski-määrin 40 hehtaaria metsää. Omistajiemme omistama metsäpinta-ala on yhteensä noin puolet Suomen yksityismetsistä.

Koska me elämme metsästä, haluamme pitää siitä myös huolta.

Serfitikaatit HelPottavat kanSainväliStä tarkaStelua

Metsäliitto on sitoutunut edistämään vas-tuullista ja kestävää metsätaloutta, mikä tarkoittaa sitä, että haluamme säilyttää niin

metsien hyvinvoinnin ja monimuotoisuuden kuin niiden kasvunkin. nyt ja tulevaisuu-dessa.

Puunhankintaamme ja metsänhoitopal-velujamme ohjaavat sertifioidut metsä-, laatu- ja ympäristöjärjestelmien periaatteet. Metsäsertifiointi on vapaaehtoinen ja mark-kinalähtöinen keino osoittaa, että tuotteen ostopäätös tukee kestävää metsätaloutta. Sertifikaatit täydentävät ympäristö- ja metsä-lakeja – ja auttavat jopa ylittämään ne – ja helpottavat myös kestävän metsätalouden kriteereiden kansainvälistä tarkastelua.

MyöS toiMintaMMe on Sertifioitua

Suomen metsistä 95 prosenttia on PEFC-sertifioitua, kun maailman metsistä on ser-tifioitu vain alle kymmenen prosenttia. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia Metsäliitto- konsernin ostamasta puuraaka-aineesta on sertifioitua, ja pyrimme tulevaisuudessa yhä nostamaan sertifioidun puuraaka-aineen osuutta hankinnassamme.

Metsäliiton puun alkuperäketjut ovat PEFC- ja FSC-sertifioituja. Molemmat ser-tifikaatit osoittavat, että tuotteisiin on käytetty kestävästi hoidetuista metsistä peräisin ole-


11Me el äMMe Me tsästä

vaa puuraaka-ainetta. Konserni tukee met-säsertifiointia, sillä ne edistävät kestävää metsätaloutta, mutta ovat myös asiakkaille viesti kestävästi valmistetuista tuotteista.

Konsernin liiketoiminta-alueiden toimin-nat ovat iSO 9001 ja iSO 14001 -sertifioituja. iSO 9001 on laadun sertifikaatti, iSO 14001 taas ympäristösertifikaatti.

Metsäliitto on sitoutunut myös Yhdisty-neiden kansakuntien global Compact -aloit-teeseen. Se sisältää ihmisoikeudet, työelä-män säännöt, ympäristönsuojelun ja korrup-tion vastaisen toiminnan. Sitoutumalla osoitamme sidosryhmille, että tunnistamme ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hal-lintotapaan liittyvät vastuut ja hallitsemme niihin liittyvät riskit.

tuotantoketjuMMe jäljitettävyyS alkaa jo MetSäSSä

Puun alkuperän todentamista helpottaa ser-tifiointien lisäksi kehittynyt teknologia, kun jo puunkorjuussa käytetään uusimpia tieto-järjestelmiä ja digitaalisia karttoja. niiden avulla puun kuljetus voidaan jäljittää kannolta tehtaalle. Prosessit dokumentoidaan selke-ästi, jotta kaikki vaiheet yksityiskohtineen

löytyvät myös myöhemmin. Suomi on kor-juuteknologiassa alan huippua. Puunkorjuu-kaluston tekniikalla voidaan puun runko katkoa tuotelähtöisesti jo metsässä, mikä edesauttaa puun tehokasta ja monipuolista käyttöä. Suunnittelun lähtökohtia on myös se, että korjuun aiheuttamat jäljet jäävät luonnossa mahdollisimman vähäisiksi.

Metsien monimuotoisuuden ja uhanalais-ten lajien suojelua ohjataan tarkoin lainsää-dännöllä, minkä lisäksi konsernimme on sitoutunut Etelä-Suomen metsien monimuo-toisuusohjelma METSOon. Maa- ja metsä-talous- ja ympäristöministeriöiden koordi-noiman ohjelman tarkoituksena on metsän-käytön eri muotojen joustava harmonisointi ja valtion tukema metsävarojen suojelu.

keStäväSti, teHokkaaSti, MoniPuoliSeSti, turvalliSeSti

Metsäliitolla ja metsänomistajilla on yhteiset tavoitteet metsien suhteen: kestävä metsä-talous takaa sekä metsien monimuotoisuu-den että tasaisen puuraaka-aineen saannin.

Meidän lupauksemme on, että puu käy-tetään aina tehokkaasti hyväksi. Tehokkuutta lisää myös Metsäliitto-konsernin monipuo-

linen tuoteperhe. Me tiedämme, että voimme käyttää turvallisesti kansallisomaisuut-tamme, koska metsää uudistamalla uutta puuta kasvaa enemmän kuin sitä korjataan.

1999 19992009 2009

metsänomistajien ikä%

metsänomistajien sukupuoli(metsäasioista pääasiassa vastaava henkilö) %

100

80

60

40

20

0

100

80

60

40

20

0

TiesiTkö?

Miljoonasta suomalaisesta metsän omistajasta 45 prosenttia asuu taajamissa. 20 vuotta sitten osuus oli 33 prosenttia.

alle 40 vuotta 40–60 vuotta yli 60 vuotta

Lähde: Metsäntutkimuslaitos 2000 ja 2010

mies nainen

Lähde: Metsäntutkimuslaitos 2000 ja 2010

metsävarojen kehitysMiljoonaa m3

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0

Mänty Kuusi Koivu Muut lehtipuut

* Alueluovutuksen 1944 jälkeisten Suomen rajojen mukaan lasketut inventointitulokset.

** Puustotiedot puuttuvat Metsätilastollisesta vuosi-kirjasta 2010.

1921–24

1936–38

1936–38*

1951–53

1964–70

1960–63**

1971–76

1977–84

1986–94

1996–03

2004–08


12 Mitä sa ada an kuutiosta puuta?

Mitä saadaan kuutiosta puuta?

Biodieseliä

1250 kilometrin

ajoon henkilöautolla

Yhdestä iSOSTA TUKKiPUUSTA tai tenniskentän kokoisen alueen HARVEnnUSPUiSTA saadaan

kuutiometri puuta.

tai

tai

tai

Laudat terassin rakentamiseen

200 kiloa sellua

+ ylimääräenergiaa, jolla lämmittäisi omakotitaloa

kahden kuukauden ajan

ja MiStä Saadaan kuutio Puuta?

Metsää kasvaa Suomessa vuoden aikana noin 99,5 miljoonaa kuutiota, joten metri x metri x metri -kokoisia puupinoja saadaan vuoden aikana 99 500 000 kappa-letta.

80 päivän mittaisen kasvukauden aikana pui-den kasvu on päivän aikana keskimäärin yli miljoona kuutiota. Toisin sanoen yhden päi-vän aikana kasvavasta puusta saisi metrin korkuisen, metrin levyisen ja tuhannen kilo-metrin pituisen tiiviin puupinon.


13Mitä sa ada an kuutiosta puuta?

Pehmopaperit

vuodeksi12

henkilölle

60 000 A4-kopioarkkia

Yli

10 000 suklaarasiaa

tai

tai

puu on uusiutuva, kierrätettävä ja energia tehokas raaka-aine, joka

voidaan hyödyntää kokonaan konsernin eri tuotteiden tuotanto prosesseissa.

99 500 000 m3/ vuosi

yli 1 000 000 m3/ kasvupäivä


14 tuot teeMMe

tuotteemmem-liitto_vsk_10_fi.indd 14 1.4.2011 8.13

15tuot teeMMe

Tuotteemme ovat asiakaslähtöisiä ja ympäristöystävällisiä. Valmistamme hyviä arjen innovaatioita eli ensiluokkaista sellua, kevyitä ja edistyksellisiä pakkaus-, kartonki- ja paperituotteita, korkealaatuisia hygienia- ja ruoanvalmis-tuspapereita sekä puurakentamisen huipputuotteita.

tuotteeMMe

tuotteemmem-liitto_vsk_10_fi.indd 15 1.4.2011 8.13

16 puunhankinta

Puuraaka-ainetta toimitettiin asiakkaille suunnilleen budjetoidut määrät, yhteensä 29 miljoonaa puukuutiota. Puunhankinnan lii-ketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 21 mil-joonaa euroa.

Markkinat

Suomessa hiljaisena alkanut puukauppa piristyi toukokuussa. Loppukesän myrskyjen aiheuttama puun tarjonnan nopea kasvu vil-kastutti kauppaa koko maassa. Vuoden lopulla puuta tarjosivat erityisesti he, jotka halusivat hyödyntää 25 prosentin veroedun.

Metsäliitto osti puuta tasaisesti koko vuo-den, ja sen markkinaosuus nousi loppuvuo-den kaupoista korkeaksi. Myrskypuun osto aloitettiin rivakasti. Metsäliitto siirsi tuhoalu-eille toimihenkilöitä ja 60 koneketjua eri puo-lilta maata. Tukit saatiin korjattua niiltä ennen talven tuloa ja kuitupuutkin ennen joulua. Viljelytöiden suunnittelu aloitettiin myrskystä kärsineiden metsänomistajien kanssa heti syksyllä.

Alkuvuoden noussut puun hintataso vakiintui loppuvuodesta. Metsäliitto osti yksi-tyismetsistä puuta kaikkiaan 14 miljoonaa kuutiometriä.

Puunhankinnassa otettiin vuoden alussa käyttöön uusi liiketoimintalinjajako: Suomen puunhankinta, Kansainvälinen puunhankinta, Puuenergia ja Metsänhoitopalvelut. Puuener-gian toimittajana saavutettiin vankka asema. noin 60 toimituskohteelle eri puolilla maata toimitettiin metsäenergiaa ja konsernin tuo-tantolaitosten sivutuotteita yhteensä 2,1 mil-joonaa kuutiometriä (3,7 TWh).

Metsänhoitopalveluita kehitettiin edelleen. Yksityismetsissä tehtyjen hoitotöiden liike-vaihto kasvoi selvästi vuoteen 2009 verrat-tuna. Myös metsänhoitosopimushehtaarien määrä oli vahvassa kasvussa.

Baltiassa kauppa valtioiden metsien puusta käynnistyi hyvin. Vaikka yksityismet-sienkin kauppa vilkastui loppuvuotta kohti, valtioilta ostetun puun rooli jäi merkittäväksi. Puun hinnan nousu vakiintui vuoden viimeis-ten kuukausien aikana.

Venäjällä suotuisat korjuuolosuhteet hel-pottivat puun tuloa markkinoille, ja Metsä-liitto toi sieltä lähinnä lehtikuitupuuta ja haketta yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Metsä-Botnian Venäjällä vuokraamien hak-kuuoikeusalueiden operatiivinen toiminta siirtyi Metsäliiton kansainvälisen puunhan-kinnan hoidettavaksi.

2010Puukauppavuosi alkoi hiljaisena, ja se vil-kastui vasta kesän korvalla. loppukesän myrskyt käynnistivät syksyn kaupankäyn-nin nopeasti. Metsäliiton Puunhankinta osti puuta tasaisesti vuoden loppuun saakka.

2011Metsäliitto jatkaa tasaista puunostoaan lopputuotemarkkinoiden muutoksia tar-kasti seuraten. Mikäli venäjän puutullit laskevat tai poistuvat tietyiltä puutavara-lajeilta, Metsäliitolla on mahdollisuus lisätä lehtikuitupuun tuontia – sitä ei saada kotimaasta riittävästi.

Metsäliiton Puunhankinta on markkina-johtaja yksityismetsien puukaupassa Suomessa. Se tarjoaa Metsäliitto osuus-kunnan noin 130 000 jäsenelle metsän omistamiseen, metsäomaisuuden kestä-vään hoitamiseen, puukaupan tekemi-seen, metsärahan sijoittamiseen sekä sukupolvenvaihdokseen liittyviä palveluita. Puunhankinnan liikevaihto vuonna 2010 oli 1,4 miljardia euroa, ja se työllistää noin 1 100 henkilöä.

puunhankinta


17

06 07 08 09 10

puunhankinta

Toimitukset lähdemaittainMiljoonaa m3


2010 2009 2008Liikevaihto 1 353 1 101 1 734EBiTDA 25 -5 35Poistot ja arvonalentumiset -4 -4 -5Liiketulos 21 -9 30Kertaluonteiset erät 0 -21 2Liiketulos ilman kertaeriä 21 12 28ROOC ilman kertaeriä, % 15,9 9,2 15,7Bruttoinvestoinnit 3 2 4Henkilöstö vuoden lopussa 1 078 945 1 140

TiesiTkö?

suomi on euroopan metsäisin maa, pinta-alasta 86 prosenttia eli 26 miljoonaa hehtaaria on metsää. Metsää on 4,7 hehtaaria jokaista suomalaista kohti, kun euroopan keskiarvo on 1,3 hehtaaria.

liikevaihtoMiljoonaa euroa

Suomi 19,0 Venäjä 2,2 Viro 1,0 Latvia 1,4 Liettua 0,2 Ruotsi 2,5 Ranska 0,3 Saksa/itävalta 2,1 Tanska 0,1

Yhteensä 28,7

Saksassa ja itävallassa puukauppa oli verkkaista. Vaikka hintataso pysyi korkeana koko vuoden, puun toimitustilanne oli tiukka. Ruotsissa yksityismetsien puukauppa vilkas-tui loppuvuonna. Puun hintataso oli nouseva koko vuoden, ja euroissa mitattuna sitä nosti lisää kruunun vahvistuminen.

MerkittäviMMät taPaHtuMat

Vuoden alussa otettiin käyttöön Metsäkori-kokonaisuus, jossa on tarjolla Metsäliiton palvelut metsänomistamisen alkuvaiheesta sukupolvenvaihdokseen. Kokonaan uutena palveluna otettiin käyttöön yksilöllinen met-säsuunnitelma. Sähköiseen Metsäverkko-palveluun lisättiin verosovellus ja useita informaatiopalveluita. Syksyllä käynnistettiin kaksivuotinen kehityshanke, jonka kuluessa Metsäliiton perinteinen ostotoiminta muuttuu entistä enemmän palveluliiketoiminnaksi.

Toimintaorganisaatiota selkeytettiin, ja vuoden 2011 alussa Metsämannut Oy:n met-sänhoitoesimiehet ja metsurit siirtyivät han-kintapiirien yhteyteen. Puun korjuu ja toimi-tukset keskitettiin samaan Hankinta-toimin-toon ja Lahden piiri lakkautettiin.

Oulussa avattiin tammikuussa kaupunki-

toimisto palvelemaan kaupungin ja sen lähi-seutujen metsänomistajia. Muut kaupunki-toimistot sijaitsevat Tampereella ja Espoossa.

Puunhankinnan toimihenkilöt olivat aktii-visesti mukana Metsäliitto-konsernin pää-omaohjelman toteutuksessa. Omistajajäse-nillä oli mahdollisuus merkitä tuttujen A- ja B-lisäosuuksien lisäksi myös C-lisäosuuksia.

Metsäliitto on jo pari vuotta kehittänyt yhdistelmäkorjuuta, jolla ensiharvennuslei-mikoilta korjataan samalla kertaa sekä kuitu- että energiapuuta. 2010 korjuumenetelmän käyttöönotto laajeni koko maahan.

MerkittäviMMät yMPäriStöParannukSet

Katsausvuoden aikana korjuuyrittäjille ja hei-dän palveluksessa oleville kuljettajille järjes-tettiin työvoima- ja luonnonhoitokoulutusta. Omille toimihenkilöille järjestettiin Etelä-Suomessa metsien monimuotoisuusohjelma METSOon liittyvää koulutusta. Toimihenkilöt ja yrittäjät koulutettiin vuoden 2011 alussa käyttöön otettujen uusien PEFC-metsäser-tifiointikriteerien osalta.

Uudistetun PEFC-metsäsertifioinnin lisäksi Suomessa päästiin sopimukseen FSC-

metsäsertifiointikriteereistä. Konserni jatkoi vuokraamiensa metsien sertifiointia Venä-jällä ja Metsäliitto Podporozhye sai Venäjän ensimmäisen PEFC-metsäsertifikaatin maa-liskuussa.

Metsäliitto tarkastaa säännöllisesti puun-toimittajiaan sekä omia ja alihankkijoidensa hakkuukohteita. Tarkastustoimintaa kehitet-tiin systemaattisemmaksi ja kattavammaksi. Kertyvän tiedon avulla arvokkaat luontokoh-teet voidaan turvata entistä paremmin. Suo-messa valtakunnallisessa luonnonhoidon laadun seurannassa yli 90 prosenttia Metsä-liiton saamista kokonaisarvioista oli erin-omaisia tai hyviä.

läHiajan näkyMät

Puunhankinnan asiakkaat ovat tilanneet puuta vuodelle 2011 normaalimäärät, ja vuo-denvaihteen varantotilanne oli hyvä. Metsä-liitto jatkaa tasaista puunostoaan lopputuo-temarkkinoiden muutoksia tarkasti seuraten.

Palvelujen kehittäminen jatkuu, painopiste on toimintavavan muuttamisessa vastaa-maan yhä paremmin metsänomistajien pal-velutarpeisiin. Myös sähköisiä palveluita kehitetään.

1 800

1 500

1 200

900

600

300

0


18 puutuote teollisuus

Puutuoteteollisuuden vuoden 2010 liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 28 miljoonaa euroa. Markkinatilanne koheni heti vuoden alussa, ja sisäiset tehostamistoimenpiteet saatiin toteutettua, mikä vaikutti myös koko vuoden ajan parantuneeseen tuloskehityk-seen. Alkuvuoden sääolosuhteet Euroopassa rajoittivat kysyntää, ja kapasiteetin käyttö jäi osassa liiketoiminnoista alhaiseksi. Suomea lukuun ottamatta hiljaisina pysyneet raken-tamisen markkinat piristyivät keväällä. Lop-puvuonna sahatavaran kysyntää leimasi epä-varmuus, joka johti tuotannon sopeutus-toimiin.

Markkinat

Liiketoiminta alkoi elpyä päämarkkina- alueella Euroopassa vaikean edellisen vuo-den jälkeen, vaikka talouskehitystä leimasi epävakaus: kuluttajaluottamusta horjutti valtioiden velkaongelmat sekä vain hitaasti paraneva työllisyys.

Rakentamisen markkinat kohentuivat merkittävästi Euroopan kylmän ja lumisen talven jälkeen. ne piristyivät erityisesti Pohjoismaissa ja Saksassa, mikä vahvisti Kertopuun ja muiden rakentamisen asiakas-

segmentin tuotteiden kysyntää. Kysyntä hil-jeni loppuvuodesta kausiluontoisista sei-koista johtuen. Keski-Euroopan rakennus-määrät pysyivät edelleen alhaisina, ja erityisesti iso-Britanniassa hallituksen sääs-tötoimenpiteet ja alhainen rakentamisen määrä vaikuttivat negatiivisesti kysyntään. Puurakentamisen suosio jatkui kilpaileviin materiaaleihin verrattuna ympäristö- ja ener-giakeskusteluissa.

insinööripuutuotteiden myynti ja kannat-tavuus paranivat edelleen. Sahatavaratuot-teiden hinnat nousivat alkuvuonna, vaikka kysyntä pysyi koko vuoden suhteellisen alhai-sena.

Teollisen asiakassegmentin kokonaisky-syntä jatkui koko vuoden vakaalla joskin ver-rattain alhaisella tasolla. Kuljetusväline-teollisuudessa markkinat piristyivät kolman-nella neljänneksellä, mikä näkyi positiivisesti koivuvanerin kysynnässä. Puusepänteolli-suuden erikoistuotteiden ja räätälöityjen komponenttien kysyntä jatkui hyvänä.

Kuluttaja- ja vähittäiskauppasegmentissä kokonaismyynti oli vaimeaa ja pysyi vain lähes vuoden 2009 tasolla. Vähittäiskauppa keskittyi kasvuhakuisuuden sijaan kannat-tavuuden takaamiseen. Markkina-alueista

2010kysynnän elpyminen alkoi lupaavasti vuo-den alkupuoliskolla, mutta ei kantanut vuoden loppuun saakka. vuoden aikana asteittain parantuneesta tuloskehityk-sestä huolimatta markkinoiden heikko kysyntä johti vuoden lopulla kaiken sahaustoiminnan rajoittamiseen.

2011lopputuotteiden kysynnän epävarmuu-desta johtuen vuodesta odotetaan haas-teellista. kokonaiskysyntään ei odoteta merkittävää muutosta. operatiivisen tuloksen odotetaan pysyvän aiemmalla tasolla.

Metsäliiton Puutuoteteollisuus toimittaa puupohjaisia ratkaisuja erityisesti teolli-sen rakentamisen, muiden teollisuusasiakkaiden sekä kodin ja asumisen tarpeisiin. Palvelut kattavat koko arvoket-jun korkealaatuiseen raaka-aineeseen perustuvasta laajasta tuotevalikoimasta ja tehokkaasta toimitusketjusta paikalliseen asiakaspalveluun. Puutuoteteollisuuden liikevaihto vuonna 2010 oli 0,9 miljardia euroa, ja se työllistää noin 2 700 henkilöä.

puutuote-teollisuus


19

06 07 08 09 10

puutuote teollisuus

liikevaihto markkina-alueittainMiljoonaa euroa


2010 2009 2008Liikevaihto 902 806 1162EBiTDA 67 -2 -18Poistot ja arvonalentumiset -45 -45 -56Liiketulos 23 -47 -74Kertaluonteiset erät -5 -6 -21Liiketulos ilman kertaeriä 28 -41 -53ROOC ilman kertaeriä, % 7,0 -9,4 -9,5Bruttoinvestoinnit 16 10 36Henkilöstö vuoden lopussa 2 703 3 110 4 199

TiesiTkö?

Yhden puurakenteisen omakotitalon varastoima hiili kuittaa päästöt, jotka yksi suomalainen aiheuttaa lentämällä new Yorkiin 15 kertaa edestakaisin.


Euromaat 452 Ruotsi, norja, Tanska 36

iso-Britannia 274 Muu Eurooppa 40 Muu maailma 100

Yhteensä 902

erityisesti iso-Britannian myynti jäi heikoksi. Jakelusegmentin kehitys jatkui koko vuoden kohtuullisena.


Metsäliiton Puutuoteteollisuus tehosti toi-mintaansa keskittymällä valittuihin liiketoi-mintoihin. Koska markkinatilanne oli haas-teellinen, lomautuksia ja muita kustannus-säästötoimia jatkettiin kannattavuuden parantamiseksi. Myynti organisoitiin palve-lemaan entistä kohdennetummin valittuja asiakassegmenttejä niin, että asiakkaille voi-daan tarjota heidän tarpeisiinsa paremmin sopivia tuotteita ja ratkaisuja. Organisoinnin tarkoituksena on myös lisätä jatkojalostuk-sen osuutta myynnistä. Tuotteiden ja palve-luiden myynnin kuusi asiakassegmenttiä ovat rakennus-, kuljetusväline- ja puusepänteol-lisuus sekä teollinen höyläys, vähittäiskauppa ja partneritukkurit. Uusien logistiikkaratkai-sujen avulla voitiin luopua varastosta Til-buryssa iso-Britanniassa ja hoitaa vastaavat määrät muista toimipisteistä.

Vuoden aikana lanseerattiin teollisten asiakkaiden tarpeisiin FormPLUS-betoni-

muottilevy sekä piharakentamisen tuotteita koti- ja ulkomaan markkinoille.

Puutuoteteollisuus panosti merkittävästi myös energiatehokkaan rakentamisen kehit-tämiseen ja edistämiseen. Suurimpia hank-keita on Helsinkiin rakennettava puukerros-talokortteli. Suomen suurimpiin puukerros-talohankkeisiin kuuluvan asuinkorttelin Finnforest Kerrostalojärjestelmä sisältää Kerto-rungon sekä elementteinä toimitetta-vat katon, ulkoseinät ja välipohjat. Muita esi-merkkejä toteutetuista ratkaisuista ovat Bar-celonan historiallinen härkätaisteluareena, joka sai puurakenteisen kupolikaton Finnfo-rest Kerto -levyistä ja liimapuupalkeista sekä yhteistyöprojektina toteutettu Luukku-talo. Aalto-yliopiston suunnitteleman ja toteutta-man Luukku-nollaenergiatalon hillitty ja kaunis arkkitehtuuri palkittiin ykkössijalla Solar Decathlon Europe 2010 -kilpailussa Madridissa. Talo sai myös vuoden 2010 Puu-palkinnon.


Puutuoteteollisuuden tuotantolaitoksilla teh-tiin katsausvuoden aikana jälleen monia

ympäristövaikutuksia vähentäviä toimenpi-teitä. Toukokuussa Punkaharjun Kerto- ja vaneritehtaat ja Lohjan Kertotehdas sekä lokakuussa Kuningaspalkki Hartolassa sai-vat iSO 14001 -sertifikaatin.

Kolhon jalostuslaitoksella otettiin käyttöön ympäristömyötäisempi kyllästysmenetelmä. Merikarvian ja Lappeenrannan sahojen ener-giatehokkuusjärjestelmät sertifioitiin.

läHiajan näkyMät

Puutuoteteollisuus jatkaa jalostusarvon jat-kuvaan nostamiseen tähtäävän liiketoimin-tastrategiansa toteuttamista ja panostamista asiakassuuntautuneeseen tuote- ja palvelu-kehitykseen. Talouden lähiajan näkymät ovat varovaisen optimistiset. Erityisesti kehittyvien maiden talouden kasvun odotetaan tukevan kokonaiskysynnän kasvua. näkymiin vaikut-tavat positiivisesti valuuttojen muutokset ja hinnaltaan kilpailukykyisen puuraaka-aineen saatavuus.

2 400

1 800

1 200

600

0


20 sellu teollisuus

Markkinatilanteen elpymisestä johtunut sellun hinnan voimakas nousu paransi Metsä-Botnian tulosta ja liikevaihtoa huo-mattavasti vuoteen 2009 verrattuna. Sellun kysyntä ja tarjonta olivat tasapainossa kat-sausvuonna ja positiivinen hintojen nousu jatkui koko vuoden. Korkeimmillaan sellun hinta oli toisella neljänneksellä. Metsä- Botnian liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 379 miljoonaa euroa.

Metsä-Botniassa sellua pystyttiin valmis-tamaan täydellä tuotannolla ja Joutsenon, Rauman ja Äänekosken tehtailla tehtiin uudet vuosituotantoennätykset. Tehtaiden tuotan-tomäärä oli yhteensä 2 173 000 tonnia.

Metsäliitto Osuuskunta on vuoden 2009 joulukuusta asti omistanut Metsä-Botniasta noin 53 prosenttia UPM-Kymmenen lasket-tua osuuttaan, kun Metsä-Botnian Uruguayn toiminnot myytiin UPM-Kymmenelle. UPM-Kymmenelle jäi Metsä-Botniasta vielä noin 17 prosentin osuus, ja M-real omistaa yhtiöstä noin 30 prosenttia. Metsä-Botnia toimii markkinasellun myynti- ja markki-nointikanavana M-realille, UPM-Kymmenelle ja Cenibralle.

Markkinat

Ensimmäisen puolen vuoden aikana sellun tarjontaa rajoitti rankkasateiden aiheuttama puupula indonesiassa sekä Yhdysvaltojen etelävaltioissa. Helmikuinen Chilen maan-järistys pysäytti maan selluteollisuuden lähes kokonaan pariksi kuukaudeksi.

Korkeimmillaan sellun hinta oli kesä-kuussa, jolloin havusellun hinta oli 980 dol-laria tonnilta ja koivusellun hinta 920 dollaria tonnilta. Kesällä Kiinassa käynnistyi suuri sellutehdas, joka aiheutti tilapäisesti ylitar-jontaa Kiinan markkinoille. Sellun hinta laski syksyllä hieman, mutta nousi vuoden loppua kohden.


Metsä-Botnian hallitus päätti helmikuussa merkittävistä investoinneista Kemin teh-taalla. Tehdasalueelle rakennetaan kokonaan uudet kaustisointi- ja vesilaitokset, jotka parantavat tehtaan toimintavarmuutta ja vähentävät ympäristövaikutuksia. Kokonais-investointi on noin 40 miljoonaa euroa. Rakennustyöt aloitettiin lokakuussa, ja lai-tokset otetaan käyttöön vuoden 2011 lopulla.

2010Sellun hinnan korkea taso piti Metsä-botnian tuloksen ja liikevaihdon hyvänä. loppuvuotta kohden sellun hinta laski hieman. tehtaat kävivät täydellä kapasiteetilla ja vuosituotantoennätykset menivät rikki usealla tehtaalla. kemin tehtaalle rakennetaan uudet kaustisointi- ja vesi laitokset.

2011Sellun hinnan arvioidaan laskevan hieman. Markkinatilanteen ja sellun kysynnän odotetaan kuitenkin pysyvän vahvana ja Metsä-botnian kannattavuuden hyvänä. joutsenon tehtaalle rakennetaan uusiutuvan energian käyttöä tehostava kuoren kaasutuslaitos, joka valmistuu vuonna 2012.

Metsä-botnia on euroopan johtavia kemiallisen sellun valmistajia ja maailman suurimpia markkinasellun toimittajia. yhtiön tehtaat sijaitsevat joutsenossa, kemissä, raumalla ja äänekoskella, ja niiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on lähes 2,4 miljoonaa tonnia. Metsä-botnian liike-vaihto vuonna 2010 oli 1,4 miljardia euroa, ja se työllistää noin 900 henkilöä.

sellu-teollisuus


21

06 07 08 09 10

sellu teollisuus



2010 2009 2008Liikevaihto 1 365 1 195 1 591EBiTDA 444 366 347Poistot ja arvonalentumiset -63 -173 -138Liiketulos 381 193 209Kertaluonteiset erät 2 236 0Liiketulos ilman kertaeriä 379 -43 209ROCE ilman kertaeriä, % 51,8 -2,2 10,6Bruttoinvestoinnit 14 53 99Henkilöstö vuoden lopussa 881 1 106 1 815

TiesiTkö?

nykyaikainen sellutehdas tuottaa energiaa 50 prosenttia yli oman tarpeensa. Ylijäämäenergia myydään vihreänä sähkönä ulkopuolelle tai käytetään paperin ja kartongin tuotannossa.


Euromaat 1 078 Ruotsi, norja, Tanska 3


Yhteensä 1 365

Metsä-Botnia myi kesäkuussa solmitulla kaupalla osan maaliskuussa 2009 suljetun Kaskisten sellutehtaan vanhoista laitteista aasialaiselle ostajalle.

Yhtiö päätti ottaa tavaravirtojen langatto-maan automaattiseen etätunnistukseen kehitetyn RFiD:n käyttöön sellun toimitusten seurannassa. Kaikkien tehtaiden ja keskeis-ten lastaussatamien on tarkoitus ottaa RFiD-järjestelmä käyttöön vuoden 2011 loppuun mennessä. Järjestelmä parantaa tavaravir-tojen kokonaissuunnittelua ja ohjausta.

Metsä-Botnia sijoittui Suomen Laatukes-kuksen järjestämässä Suomen laatupalkinto -kilpailussa kolmen parhaan joukkoon. Yhtiö sai viiden tähden Recognised for Excellence -tunnustuksen, joka tarkoittaa yli 500 pisteen tason ylitystä laatupalkintoarvioinnissa. Osal-listuessaan kilpailuun kaksi vuotta sitten yritys sai arvioinnissa yli 400 pistettä.

Joutsenossa ja Äänekoskella tehostettiin Metsäliitto-konsernin eri liiketoiminta-alu-eiden yhteisiä toimintoja. Äänekoskella otet-tiin käyttöön Metsä-Botnian, M-realin ja Äänevoiman yhtenäinen palvelutoimittajien ohjausmalli.

Katsausvuonna tehdyn asiakastyytyväi-syystutkimuksen hyvät tulokset osoittavat,

että panostus asiakaskeskeiseen toiminta-tapaan tuottaa tulosta. Arvosanat nousivat kaikilla tutkimuksen osa-alueilla. Erityisesti paranivat tekninen tuki asiakkaan proses-sissa ja aktiivinen yhteydenpito.


Metsä-Botnian tehtaat ovat ympäristöasi-oissa maailman parhaiden toimijoiden jou-kossa.

Katsausvuonna Kemin tehtaalla paran-nettiin mustalipeän laatua, mikä vaikutti mäntyöljyn saantoon ja soodakattilan toimin-taan.

Äänekosken tehtaan pölypäästöt piene-nivät savukaasuja puhdistavan sähkösuoti-men tehostamisen myötä.

Joutsenon tehtaalla parannettiin raaka-aineen hyötysuhdetta. noin 70 prosenttia aikaisemmin kaatopaikalle päätyneestä puu-hakkeen seulontahäviöstä pystyään palaut-tamaan takaisin tuotantoprosessiin. Lisäksi uusi höyrykuivain parantaa kuorimolla syn-tyvän kuoren polttokelpoisuutta. Joutsenon tehtaan melutasoa pystyttiin alentamaan.

Rauman tehtaalla parannettiin tehtaan jätevesien aiheuttaman orgaanisen kuormi-tuksen hallintaa.

läHiajan näkyMät

Vuoden 2011 alussa sellun kysyntä ja tarjonta ovat hyvin tasapainossa, varsinkin havusel-lussa. Tuottajien selluvarastot ovat suhteel-lisen normaalitasolla ja asiakkaiden sellu-varastot vaihtelevat normaalin ja alhaisen välillä.

Vuoden 2011 aikana käynnistyy joitakin aiemmin suljettuja sellutehtaita, mutta var-sinaista uutta markkinasellukapasiteettia ei ole tulossa. Äärimmäiset sääolosuhteet eri puolilla maailmaa asettavat oman haas-teensa selluteollisuuden puun saannille.

1 600

1 200

800

400

0


22 k artonki - ja paperi teollisuus

M-realin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 173 miljoonaa euroa eli parannusta edel-lisvuoteen oli 323 miljoonaa euroa. Tulosta paransivat pääasiassa toimitusmäärien kasvu, toteutetut hinnankorotukset karton-gissa ja paperissa, kustannussäästöt sekä korkeampi sellun hinta. Kannattavuutta edel-lisvuoteen verrattuna heikensivät Husumin tehtaan investointiseisokki, Suomen sata-malakko ja Ruotsin kruunun vahvistuminen euroon nähden.

M-realin viime vuosien saneeraaminen on tuonut erinomaisia tuloksia. Tuotantolai-tosten tuottavuus on parantunut yli 50 pro-senttia vuodesta 2006, kustannuksia on kar-sittu merkittävästi, kapasiteettia on suljettu noin 2 miljoonaa vuositonnia sekä divestoin-teja on toteutettu yli 2 miljardilla eurolla sisältäen lähinnä kannattamattomia paperi-liiketoimintoja. nettovelka on pudonnut noin kolmasosaan vuodesta 2006 ja kannattavuus on noussut pääkilpailijoiden tasolle.

M-realin rakennemuutos paperiyhtiöstä entistä selvemmin pakkausmateriaaleihin keskittyväksi toimijaksi on edennyt. Toimin-nan painopiste on siirtynyt yhä vahvemmin kehittämiseen, mistä ovat osoituksena vuo-sina 2011 ja 2012 toteutettavat investoinnit

kartonkituotannon laajentamiseen Suo-messa. Kartonkiliiketoiminnalla on erinomai-set kasvumahdollisuudet perustuen erityi-sesti laatujohtajuuteen, erinomaisiin ympä-ristöarvoihin ja tuoteturvallisuusominai- suuksiin.

M-realin liiketoimintasegmentit ovat ensi-kuitukartonkeja tuottava Consumer Packa-ging, päällystämättömiä hienopapereita tuot-tava Office Papers, erikoispapereihin keskit-tynyt Speciality Papers sekä Market Pulp and Energy, joka sisältää pääasiassa M-realin sellun myynnin ulkoisille osapuolille.

Markkinat

Kaikkien päätuotteiden kysyntä parani sel-västi vuoteen 2009 verrattuna. Kartonkituot-teiden kysyntä oli koko vuoden ajan erittäin vahvaa, erityisesti elintarvikepakkaamisessa. Vahvan kysyntänäkymän tukemana M-real on lisäämässä taivekartongin tuotantokapa-siteettia.

Taivekartongin hintaa nostettiin ja vuoden lopulla sovittujen vuosisopimusten hintataso oli yli 10 prosenttia vuoden alun tasoa parempi. Toimistopaperin hintoja nostettiin noin 15 prosenttia ja erikoispapereiden kes-

2010kartonki- ja paperiteollisuuden kannat-tavuus parani merkittävästi vuonna 2010 saavuttaen parhaan tasonsa sitten viime vuosikymmenen alun. M-realin liike-tulosta paransivat toimitusmäärien kasvu, korkeampi sellun hinta, kartongin ja paperin toteutetut hinnankorotukset sekä kustannussäästöt.

2011työ tappiollisten paperiyksiköiden ongel-mien ratkaisemiseksi jatkuu, missä onnis-tuminen parantaisi M-realin kannatta-vuutta edelleen selvästi. kartongin vuosi-sopimusten hintatasoa on nostettu selvästi. Pitkiin toimitusaikoihin ja täydessä käytössä olevan taivekartongin tuotantoon vastataan lisäämällä kapasi-teettia.

M-real on euroopan johtava ensikuitu-kartongin valmistaja ja merkittävä paperin toimittaja, joka tarjoaa asiakkailleen kartonkeja ja papereita kuluttajapakkauk-siin sekä viestinnän ja mainosalan loppu-käyttöihin. yhtiön myyntiverkosto palvelee merkkituote- ja kotelovalmistajia, kustan-tamoita, painotaloja, tukkureita ja toimis-totarvikealan yrityksiä. M-realin liike-vaihto vuonna 2010 oli 2,6 miljardia euroa, ja se työllistää noin 4 500 henkilöä.

kartonki - ja paperi-teollisuus


23

06 07 08 09 10

k artonki - ja paperi teollisuus



2010 2009 2008Liikevaihto 2 605 2 432 3 236EBiTDA 312 88 376Poistot ja arvonalentumiset -166 -356 -315Liiketulos 146 -267 -61Kertaluonteiset erät -27 -117 -26Liiketulos ilman kertaeriä 173 -150 -35ROCE ilman kertaeriä, % 7,6 -4,5 -0,5Bruttoinvestoinnit 66 73 128Henkilöstö vuoden lopussa 4 538 4 903 6 546

TiesiTkö?

paperitonniin tarvittu puuraaka-aine kasvaa suomessa takaisin alle sekunnissa. suomalainen metsä kasvaa vuodessa 90 miljoonaa kuutiota hakkuumäärän jäädessä 60 miljoonaan kuutioon.


Euromaat 1 455 Ruotsi, norja, Tanska 97


Yhteensä 2 605

kimäärin noin 5 prosenttia. Sellun markki-nahinta nousi vuoden aikana selvästi.


M-real toteutti 80 miljoonan euron tulospa-rannusohjelman, jonka merkittävimmät toi-menpiteet olivat Alizayn sellutehtaan lopul-linen sulkeminen Ranskassa, kahden eri-koispaperikoneen sulkeminen Reflexin tehtaalla Saksassa, Zandersin organisaation saneeraus, Husumin tehtaan energiatehok-kuusinvestonti Ruotsissa sekä kaikki liike-toiminnat kattava 20 miljoonan euron sisäi-nen tehostamisohjelma.

Reflexin tehdasta kehitetään jatkossa Paper Park -konseptin mukaisesti eli teh-dasalueelle pyritään löytämään teollisia kumppaneita. Kehitystyön ensimmäinen vaihe oli Reflexin tehtaan osittainen myynti Metsä Tissue Oyj:lle.

Simpeleen erikoispaperituotanto lopetet-tiin vuoden lopussa ja Simpeleellä aiemmin tuotettuja erikoispapereita toimitetaan jat-kossa gohrsmühlen tehtaalta Saksasta.

Vuoden 2011 aikana M-real investoi 26 miljoonaa euroa laajentaakseen Simpeleen tehtaan vuotuista taivekartonkikapasiteettia

noin 80 000 tonnilla. M-real investoi myös 16 miljoonaa euroa Kemiart Liners -tehtaan päällystysosan modernisointiin.

M-real suunnittelee myös Äänekosken ja Kyröskosken taivekartongin vuosittaisen tuo-tantokapasiteetin kasvattamista yhteensä 70 000 tonnilla.


Husumin tehtaalla Ruotsissa alennettiin hiukkaspäästöjä ja parannettiin palamis-ilman hallintaa tehostamalla soodakattilan toimintaa. Ranskan Alizayn tehtaalla otettiin käyttöön järjestelmä, jossa osa voimalaitok-sen kuorikattilan savukaasuista ohjataan tehdasalueen pigmenttitehtaalle. Tehdas valmistaa savukaasujen hiilidioksidista pape-rinvalmistuksessa käytettävää kalsiumkar-bonaattia.

Joutsenon kemihierretehtaan lämpöener-gian käyttöä tehostettiin niin, että maakaasun poltosta aiheutuneet päästöt ovat pienenty-neet yli 20 prosenttia. Simpeleen tehtaalla aloitettiin tehdaskaatopaikan laajennustyöt.

Äänekosken tehtailla päivitettiin ympäris-tömeluselvitys sekä vaimennettiin kartonki-

tehtaan tyhjöpuhaltimen ja jätevedenpuhdis-tamon melua.

Äänekoski Paper ja Hallein julkaisivat teh-taiden ympäristöasioista kertovat EMAS-selonteot.

läHiajan näkyMät

Kartongin markkinatilanne vaikuttaa jatku-van erittäin hyvänä. Paperin kysynnän tasossa ei ole näkyvissä merkittäviä muu-toksia. Sellun kysyntätilanne vaikuttaa jat-kuvan vahvana. Hinnankorotusmahdollisuuk-sia pyritään hyödyntämään aktiivisesti. M-real on käynnistänyt uuden 70 miljoonan euron tulosparannusohjelman vuodelle 2011. Tämän ja aiempien vuosien ohjelmien posi-tiivisen yhteisvaikutuksen vuoden 2011 tulok-seen arvioidaan olevan noin 90 miljoonaa euroa, minkä uskotaan pääosin kattavan tuo-tantokustannusten nousun.

Työ tappiollisten paperiyksiköiden ongel-mien ratkaisemiseksi jatkuu. Euroopan paperiteollisuuden konsolidaatiokehitys jat-kunee, mikä on suotavaa markkinatasapai-non parantamiseksi.

4 000

3 000

2 000

1 000

0


24 pehMo- ja ruoan l ait to paperit

Metsä Tissuen liikevaihto vuonna 2010 oli 938 miljoonaa euroa ja liiketulos ilman ker-taluonteisia eriä 59 miljoonaa euroa. Tulok-seen vaikuttivat muun muassa voimakkaasti kohonneet muuttuvat kustannukset, joista raaka-aineiden osuus oli merkittävin. Sellun hinta oli keskimäärin 40 prosenttia korke-ampi ja keräyspaperin hinta Keski- ja itä-Euroopassa jopa kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Raaka-aineiden hinnan-nousun negatiivisia vaikutuksia onnistuttiin pienentämään suojausten, hinnankorotusten ja jatkuvan parantamisen hankkeiden avulla.

Kertaeriin kirjattiin 7 miljoonaa euroa alaskirjauksia ja kuluvarauksia liittyen Puo-lan kehitysprojektiin ja 2 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja liittyen Mäntän tehtaan uudelleenjärjestelyihin. Sitoutunutta käyttö-pääomaa onnistuttiin vähentämään.

Markkinat

Kulunut vuosi oli ulkoisten tekijöiden osalta erittäin haasteellinen. Chilen maanjäristyk-sen vaikutukset sellumarkkinaan, keräys-paperin heikentynyt saatavuus, raaka-ainei-den hintakehitys, poikkeukselliset sääolo-suhteet sekä ahtaajien lakko Suomessa että

paperityöntekijöiden lakot Ruotsissa vaikeut-tivat liiketoimintaa. Sekä varautumistoimen-piteissä että reagoinnissa onnistuttiin hyvin. Ajantasaisia tavarantoimituksia ja asiakas-palvelun hyvää tasoa onnistuttiin paranta-maan edelleen.

Pehmo- ja ruoanlaittopapereiden kysyn-nän kasvun arvioidaan jatkuvan tasaisena. Pysyvänä markkinatrendinä on kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus ja vastuullinen kuluttaminen. Myös tietoisuus hyvän käsi-hygienian merkityksestä terveyteen on vah-vistunut. Lambi-, Serla- ja Katrin-brändien myynti kasvoi 9 prosenttia vuoden aikana.


Metsä Tissue julkisti kaksi strategista kehi-tysohjelmaa. Yhtiö osti M-realilta Saksan Dürenin tehtaalta paperikone 5:n ja siihen liittyvää käyttöomaisuutta. Tuotannon ja jalostuksen ollessa lähempänä päämarkki-noita tuotteiden saatavuus paranee ja nykyi-sen tehdas- ja jakeluverkoston synergiaedut voidaan hyödyntää. Kauppa mahdollistaa myös uusien tuotteiden ja tuoteryhmien kehittämisen. Mäntän tehtaan vuodelta 1928 oleva tiivispaperikone 5 suljetaan vuoden

2010Metsä tissuen omien brändien myynti kasvoi 9 prosenttia. raaka-aineiden hinnat nousivat merkittävästi. Metsä tissue käynnisti vuoden aikana useita mittavia liiketoiminnan kehitysohjelmia. yhtiö ilmoitti siirtävänsä osan leivin- ja ruoan-laittopapereiden tuotantoaan lähemmäksi päämarkkinoita, millä turvataan liiketoiminnan kasvua ja kilpailukykyä.

2011Pehmo- ja ruoanlaittopapereiden kysyn-nän arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla. Suuria kustannuspaineita aiheuttavat edelleen kohonneet raaka-aine-, energia- ja logistiikkakustannukset sekä erilaisten välillisten verojen negatiiviset vaikutukset. aiempina vuosina käynnistetyt strategiset projektit luovat pohjaa liiketoiminnan kas-vulle. Metsä tissue jatkaa panostamistaan brändeihin ja tuotekehitykseen.

Metsä tissue on euroopan johtavia pehmopaperituotteiden toimittajia koti-talouksille ja ammattikäyttäjille. yhtiö on myös maailman johtava ruoanlaittopape-rien valmistaja. Metsä tissuen tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Puolassa, ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa ja venäjällä. Metsä tissuen liikevaihto vuonna 2010 oli 0,9 miljardia euroa, ja se työllistää noin 3 200 henkilöä.

pehmo- ja ruoan laitto-paperit


25

06 07 08 09 10

pehMo- ja ruoan l ait to paperit



2010 2009 2008Liikevaihto 938 890 930EBiTDA 94 135 98Poistot ja arvonalentumiset -44 -42 -56Liiketulos 50 93 42Kertaluonteiset erät -9 0 -1Liiketulos ilman kertaeriä 59 93 43ROCE ilman kertaeriä, % 9,1 14,4 6,6Bruttoinvestoinnit 49 35 33Henkilöstö vuoden lopussa 3 198 3 150 3 222

TiesiTkö?

Vaikka kierrättäminen on tärkeää, myös ensikuitua tarvitaan. sillä saadaan tuotteisiin pehmeyttä, valkoisuutta ja imukykyä. tietyissä loppukäytöissä kuten terveydenhoidossa ensikuitua tarvitaan myös hygieniasyistä.


Euromaat 485 Ruotsi, norja, Tanska 218


Yhteensä 938

2011 kesään mennessä. Muutosten myötä Mäntän henkilömäärä vähenee 117 henki-löllä.

Toinen kehitysohjelma liittyy Puolan toi-mintojen tehostamiseen ja vahvistamiseen, minkä tavoitteena on parantaa tuotelaatua ja palvelutarjoomaa. Yhtiö vahvistaa pehmo-paperinvalmistukseen liittyvää kapasiteetti-aan Krapkowicen tehtaalla ja lopettaa pape-rinvalmistuksen Konstancin-Jeziornan teh-taalla vuoden 2012 loppuun mennessä. Konstancin-Jeziornan muiden toimintojen vaihtoehtoja selvitetään.

Mäntän tehtaan paperikone 10:n uudis-tusprojekti saatettiin loppuun. Lisäksi Away-from-Home-tuotteiden jalostuskapasiteettia lisätään Katrin-brändin kasvun tueksi. Pro-jektin arvioidaan valmistuvan vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Ruotsissa Pauliströmin tehtaalla otettiin käyttöön kaksi lautasliinoja valmistavaa konetta, jotka yhdessä Saksassa sijaitsevien linjojen kanssa lisäävät toimitusvarmuutta.

Yhtiö investoi vuoden aikana sekä toimin-nanohjaus- että kunnossapitojärjestelmän ja niihin liittyvien prosessien uudistamiseen koko yrityksessä. Yhtiössä siirrytään vaiheit-tain useista ERP-järjestelmistä yhteen yhtei-

seen järjestelmään ja yhteisiin toimintata-poihin. Myös kunnossapidon järjestelmiin liittyvät uudistukset toteutetaan vaiheittain.

Metsä Tissuen ja sen brändien internet-sivut uudistettiin. Lambi laajensi bränditar-joomaansa lautasliinoihin ja lanseerasi lap-siperheille suunnatun Lambi Kids -konsep-tin. Brändi sai toistamiseen Ruotsin Superbrand-tunnustuksen tultuaan valituksi Ruotsin 300 vahvimman brändin joukkoon.

MerkittäviMMät yMPäriStötaPaHtuMat

Metsä Tissuen ympäristösuorituskyvyn tehostamisen tärkeimmät painopistealueet olivat energia- ja materiaalitehokkuus. Yhtiön tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia 2008 ja 2012 välisenä aikana ja edistää materiaalien tehokasta käyttöä kier-rätyksen, jätteen uudelleenkäytön ja energian talteenoton myötä. Vuonna 2008 aloitetut toimenpiteet vastasivat vuoden 2010 lopussa 11 prosenttia yhtiön energiankulutuksesta.

Metsä Tissue osti 50 prosenttia kuitusaven ja tuhkien hyötykäyttöön erikoistuneen Finncao Oy:n osakkeista. Kaupassa yhtiö siirtyi täysin Metsä Tissuen omistukseen.

Siistauslietteen ja voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttöä kehitetään edelleen.

Mäntän paperikone 10:n kuidun talteen-otto ja vedenkäyttö tehostuivat koneuusinnan myötä. Vedenkäyttö pieneni 5 prosenttia. Myös Puolan Krapkowicen tehtaalla veden-käyttöä onnistuttiin vähentämään noin 20 prosenttia vuoden 2009 tasosta.

Energiankulutusta vähennettiin muun muassa Saksassa Kreuzaun paperikone 5:n lämmön talteenottojärjestelmän ja Stotzhei-min tehtaan parannetun mittaus- ja ohjaus-automatiikan avulla.

läHiajan näkyMät

Pehmo- ja ruoanlaittopapereiden kysynnän ja brändimyynnin arvioidaan jatkuvan vah-vana. Sellun ja keräyspaperin korkea hinta, kohonneet energiakustannukset ja välillisten verojen vaikutukset aiheuttavat edelleen kus-tannuspaineita. Metsä Tissue jatkaa panos-tustaan toimintatapojen, prosessien ja niitä tukevien järjestelmien kehittämiseksi. Kas-vua haetaan kehityshankkeiden sekä mark-kinoinnin tehostamisen avulla.

1 000

800

600

400

200

0


26 tapaMMe toiMia

tapamme toimiam-liitto_vsk_10_fi.indd 26 1.4.2011 8.13

27tapaMMe toiMia

tapaMMe toiMiaToimintatapamme kulmakivi on vastuullisuus: olemme paikallinen toimija, hyvä yrityskansalainen ja naapuri. Etsimme jatkuvasti keinoja edistää sekä ympäristömme että henkilöstömme hyvinvointia.

tapamme toimiam-liitto_vsk_10_fi.indd 27 1.4.2011 8.13

28 kestäVä ä ja Vastuullista liike toiMinta a

Vastuullinen liiketoiminta on Metsäliitolle elinehto. Olemme sitoutuneet YK:n global Compactin vastuullisen liiketoiminnan aloit-teeseen ja periaatteisiin, joita ovat ihmisoi-keuksien kunnioittaminen, työntekijöiden oikeudet, ympäristövastuu ja lahjonnan vas-taisuus. Osallistumme myös aktiivisesti vas-tuullista yritystoimintaa edistävän World Business Council for Sustainable Develop-ment (WBCSD) -organisaation toimintaan.

Metsäliitossa kestävää kehitystä ja edun-valvontaa ohjaa Corporate Affairs Manage-ment Team (CAMT), joka raportoi konsernin johtoryhmälle. Katsausvuonna käynnistettiin koulutushanke, jossa henkilöstö perehdyte-tään muun muassa henkilöstölle suunnat-tuun eettiseen toimintatapaohjeeseen (Code of Conduct).

tuotteita SertifioiduiSta raaka-aineiSta

Metsäliiton yritysten tuotteiden yhteinen raaka-aine on puu: uusiutuva, kierrätettävä ja energiatehokas raaka-aine, joka on kas-vatettu ja hankittu kestävästi.

Metsäliiton puunhankinnan järjestelmiin kuuluu sertifioitu puun alkuperän hallinta-järjestelmä , jonka avulla pystymme toden-tamaan hankkimamme puun alkuperän. Suurin osa, 80 prosenttia, tuotteidemme puuraaka-aineesta on peräisin sertifioiduista metsistä. Sertifioidun kuidun määrää ja ser-tifiointimerkittyjen tuotteiden osuutta kas-vatetaan konsernin yrityksissä.

Tuotteemme testataan lakien ja suositus-ten mukaisesti. Tärkeimmistä tuotantoke-mikaaleista ylläpidetään tietokantaa, joka sisältää ympäristö-, terveys- ja turvallisuus-tietoja sekä esimerkiksi tiedot aineiden REACH-kemikaaliasetuksen mukaisista rekisteröinneistä. Katsausvuonna saatiin päätökseen REACH-asetuksen mukainen aineiden rekisteröinti. Rekisteröitävät aineet ovat tyypillisesti prosessin sivu- ja välituot-teita.

Metsäliitto ei hyväksy käyttöön geneetti-sesti muunnelluista organismeista (gMO) peräisin olevia raaka-aineita eikä nanotek-nologiaan perustuvia uusia aineita ennen kuin niiden turvallisuudesta on saatavilla riittävästi tietoa.

Yksittäisten tuotteiden ilmastovaikutukset raportoidaan asiakkaille hiilijalanjälkilaskel-missa. Katsausvuoden aikana laskelmia alet-tiin tehdä myös Puutuoteteollisuuden jatko-jalosteista. Kartonki- ja paperiteollisuuden tuotekohtaisista ympäristövaikutuksista raportoidaan Paper Profile -ympäristötuo-teselosteissa.

tuotannon yMPäriStö- vaikutukSet MiniMoidaan

Metsäliiton ympäristöpolitiikan keskeisiä periaatteita ovat toiminnan ympäristövaiku-tusten minimointi ja avoin viestintä.

Tuotantolaitoksilla tehtiin katsausvuonna useita ympäristökuormitusta ja -riskejä vähentäviä parannuksia (s. 40). niillä on käy-tössä sertifioitu energiatehokkuusjärjes-

Metsäliitto-konsernin liiketoiminta on vastuullista. Parannamme kannattavuuttaja kannamme vastuuta ympäristöstä ja keskeisistä sidosryhmistä. toiminnan perusta on uusiutuva puuraaka-aine, josta teemme kestäviä tuotteita.

kestävää ja vastuullista liiketoimintaa

Metsäliitto-konsernin ympäristö- vaikutuksista raportoidaan tuotteittain, tuotantolaitoksittain ja liiketoiminta-alue- ja konsernitasolla.


29

Erinomainen Hyvä Välttävä Heikko

kestäVä ä ja Vastuullista liike toiMinta a

TiesiTkö?

Metsä teollisuuden veden käyttö on vähentynyt 90 prosenttia 1970- luvulta lähtien.

06 07 08 09 10

luonnonhoidon laatu metsäliiton korjaa-milla uudistushakkuuleimikoilla suomessa

100

80

60

40

20

0

telmä (Energy Efficiency System, EES ), jolla johdetaan systemaattisesti energiankulu-tuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

Tuotantolaitosten päästöjä ilmaan ja veteen sekä meluhaittoja on pienennetty jat-kuvasti käyttämällä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Metsäliitto on myös ottanut käyttöön vähemmän rikkiä sisältäviä polttoaineita ja korvannut fossiilisia poltto-aineita puuperäisillä, mikä on pienentänyt ilmakehään suuntautuvia päästöjä.

Kaatopaikkajätteen määrä on tasaisesti pienentynyt, kun tuotantoprosesseja on tehostettu ja teollisuuden sivutuotteita käy-tetty hyödyksi materiaalina tai energiana. Lähes kaikki sivutuotteet hyödynnetään: Kuitu- ja siistauslietettä eli kuitusavea hyö-dynnetään kaatopaikkarakentamisessa, rakennustuoteteollisuudessa ja energian-tuotannossa. Sahauksessa syntyvä hake käy-tetään sellun ja puru lastulevyn raaka-aineena. Sellunvalmistuksen sivutuotteita ovat sähkö ja lämpö.

Raportoimme ympäristövaikutuksista tuotteittain, tuotantolaitoksittain ja liiketoi-minta-alue- sekä konsernitasolla. Tuotan-tolaitosten ympäristöjohtamisjärjestelmät, päästöt ja jätemäärät on raportoitu tämän vuosikertomuksen sivuilla 130–133.

vettä käytetään vaStuulliSeSti

Metsäliitto on vähentänyt tuotantonsa veden-käyttöä systemaattisesti. Vettä kierrätetään tuotantoprosesseissa, ja se puhdistetaan huolellisesti ennen kuin lasketaan vesis-

töihin. Sellun ja paperin valmistuksen jäte-vesien haitta-ainemäärät ovat pienentyneet puhdistusta tehostamalla, vedenkäyttöä vähentämällä ja henkilöstöä kouluttamalla.

Puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä nou-datetaan vesiensuojeluohjeita, ja hakkuu- ja metsänhoitokohteita tarkastetaan säännöl-lisesti.

M-real liittyi YK:n global Compactin CEO Water Mandate -aloitteeseen, joka on aloite vedenkäytön ja sen avoimen raportoinnin tehostamiseksi. Metsäliitto seuraa tarkasti vedenkäytön kansainvälisten raportointikäy-täntöjen kehitystä.

kuljetuSten yMPäriStöSuorituSkyvyn raPortointia keHitetään

Ympäristövaikutuksia pienennetään tehos-tamalla logistiikkaa. Tuotteet kuljetetaan mahdollisimman isoissa yksiköissä kulje-tusvälineet mahdollisimman täyteen lastat-tuina. Varastovalinnoissa suositaan varastoja raideyhteyksien varrella. Katsausvuoden maaliskuinen satamalakko ja sen purkami-nen aiheuttivat kuitenkin poikkeuksia vakiin-tuneisiin reitteihin.

Kuljetus- ja varastotoiminnot on pääosin ulkoistettu yhteistyökumppaneille, joiden valinnassa voimassa olevilla ympäristöser-tifikaateilla ja -politiikalla on olennainen merkitys. Logistiikan mittareita ja raportoin-tia etenkin ympäristösuorituskyvyn osalta parannetaan jatkuvasti.

Kartonki- ja paperiteollisuuden tuotteiden kuljetusten ympäristövaikutuksista rapor-toidaan Paper Profile -ympäristötuoteselos-teissa.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö iMO otti käyttöön rikin ja typen oksidien päästö-rajat vaiheittain, mikä asettaa haasteita eten-kin itämeren alueen merikuljetuksille ja polttoaineille. Suurin rikin päästörajoja kos-keva muutos tapahtuisi vuonna 2015, jolloin päästöraja laskee 0,1 prosenttiin nykyisestä 1,0 prosentista. Arvioiden mukaan muutok-sen kustannusvaikutus metsäteollisuuteen on erittäin merkittävä ja Suomessa muita kilpailijamaita suurempi.


30 energiatehokkuus

Metsäliiton toiminnan energiatehokkuus parani katsausvuonna merkittävästi edelli-seen vuoteen verrattuna. Paraneminen joh-tui erityisesti tehtaiden korkeammista käyn-tiasteista. Vuoden aikana tehtiin myös useita energiatehokkuuden kehitysprojekteja. Pro-jektien vuosittainen energiansäästövaikutus on noin 270 gigawattituntia (gWh) lämpöä ja 85 gWh sähköä. Hiilidioksidipäästöjä projek-tit vähensivät noin 70 000 tonnia vuodessa, mikä on noin 5 prosenttia vuoden kokonais-päästöistä.

Uusia energiatehokkuutta parantavia pienprojekteja analysoidaan ja arvioidaan jatkuvasti.

Energiatehokkuutta parannetaan myös osana päivittäistä tuotannon kehittämistä. Tätä kehitystyötä jatkettiin vuonna 2010 hyö-dyntämällä energiatehokkuusjärjestelmää (ETJ), joka on osa konsernin ilmasto-ohjel-maa. Katsausvuonna muun muassa raken-nettiin ja otettiin käyttöön uusia mittauksia ja automaatiotyökaluja.

bioPolttoaineiden käyttö kaSvoi

Puu on Metsäliitto-konsernin pääenergian-lähde (64 %), ja siitä valtaosa syntyy tuotan-non sivutuotteena. Puuperäisten polttoainei-den osuutta pyritään kasvattamaan edelleen ja siten vähentämään hiilidioksidipäästöjä.

Vesi- ja ydinvoima sekä polttoaineet ovat hiilidioksidineutraaleja energialähteitä, jotka muodostavat 13 prosenttia konsernin ener-gianhankinnasta. Bioperäisen ja muun hiili-dioksidineutraalin energian osuus oli

yhteensä 78 prosenttia energiankäytöstä vuonna 2010.

energiantuotanto- kaPaSiteettia keHitettiin

Vuoden 2010 aikana Metsäliitto kasvatti omistuksensa Suolahden tehtaan voimalai-tosyhtiö Kumpuniemen Voimassa 54 pro-senttiin ja saa nyt yhtiön tuottamaa uusiutu-vaa puuperäistä sähköä aiemman bioperäi-sen lämmön lisäksi.

Mäntän tehtaalla parannettiin turve/puu-kattilan säätöä puupolttoaineen käytön lisää-miseksi ja investoitiin uuteen öljyvarakatti-laan, joka korvaa vanhan kivihiilivarakattilan ja varmentaa turve/puukattilan jatkokäyttöä. Ruotsissa M-realin Husumin tehtaalla kas-vatettiin soodakattilan kapasiteettia, minkä ansiosta bioperäinen lämmöntuotanto kas-voi ja öljyn tarve pieneni huomattavasti. Husumissa on lisäksi rakenteilla uusi höyry-turbiini. Käynnistyessään vuonna 2011 tur-biini nostaa tehtaan sähköomavaraisuuden noin 30 prosentista 50 prosenttiin. Lisäsähkö tuotetaan puuperäisillä polttoaineilla.

Katsausvuonna jatkettiin uusia bioener-giahankkeita. M-realin Kyröskosken tehtaalle päätettiin rakentaa biovoimalaitos, joka kor-vaa nykyisen maakaasuvoimalaitoksen. Bio-voimalaitoksen suunnitellaan valmistuvan loppuvuodesta 2012. Tämä vähentää tehtaan hiilidioksidipäästöjä noin 100 000 tonnia vuo-dessa.

Meneillään on myös muita hankkeita, joi-den avulla on tarkoitus lisätä biopolttoainei-

Metsäliitto-konserni pyrkii toiminnassaan jatkuvasti parantamaan energiankäytön ja -tuotannon tehokkuutta sekä kasvatta-maan puuperäisen, hiilidioksidineutraalin energian jo ennestään korkeaa osuutta energianhankinnassaan.

energiatehokkuus

konsernilla on meneillä monia hankkeita, joiden avulla on tarkoitus lisätä biopolttoaineiden käyttöä fossiilisten polttoaineiden sijaan. päätöksiä hankkeiden mahdollisesta toteuttamisesta tehdään jo vuoden 2011 aikana.


31energiatehokkuus

TiesiTkö?

sellu- ja puutuote teollisuuden tehtailla jalostuksesta jää puuperäisiä sivutuotteita hyödynnettäväksi energiakäyttöön yli tehtaiden oman energiantarpeen. Ylijäämä myydään hiilidioksidi neutraalina puupolttoaineena, lämpönä ja sähkönä lähialueen yhteistyö kumppaneille.

Polttoaineen kulutus konsernin tuotantolaitoksilla vuonna 2010 %

Puuperäiset polttoaineet 80

Maakaasu 11 Öljy 4 Kivihiili 4 Turve 1

Yhteensä 100

den käyttöä fossiilisten polttoaineiden sijaan. Päätöksiä hankkeiden mahdollisesta toteut-tamisesta tehdään jo vuoden 2011 aikana.

SuoMen energiaPolitiikka

Vuonna 2010 Suomen valtio päätti korottaa huomattavasti energia- ja jäteveroja, minkä seurauksena Metsäliitto-konsernin maksa-mat verot nousevat vuonna 2011 arviolta 15–20 miljoonaa euroa. Energiaverorasitus on Suomessa Euroopan raskaimpia. Ruot-sissa ennestäänkin hyvin alhaisia veroja las-ketaan edelleen.

Katsausvuonna valtio sääti lisäksi niin sanottuja syöttötariffitukia puupolttoaineella tuotetulle sähkölle. Samalla turpeen polttoa päätettiin alkaa verottaa. Tämän yhteisvai-kutuksena energiantuottajien on aiempaa kannattavampaa polttaa puuta, mikä voi hei-kentää metsäteollisuuden puuraaka-aineen saatavuutta ja siten vientiteollisuuden kilpai-lukykyä ja elinkelpoisuutta. Metsäteollisuus on esittänyt, että perustettaisiin seuranta-järjestelmä, jossa seurattaisiin syöttötariffi-tukien vaikutusta puuraaka-aineen saata-vuuteen ja hintaan. Valtion verovaroista mak-settavia tukia puun energiakäyttöön tulee pienentää, mikäli niiden takia ilman tukia toimiva vientiteollisuus joutuu vaikeuksiin.

On tärkeää, että Suomessa huolehditaan perusenergiaratkaisujen riittävyydestä, jotta myös pitkällä aikavälillä saadaan kilpailuky-kyistä sähköä. Vuoden 2010 heinäkuussa Suomen valtio teki periaatepäätöksen kah-desta uudesta ydinvoimalasta. Toinen luvista

myönnettiin Teollisuuden Voimalle, jonka tuottamaa sähköä hyödyntävät muun muassa M-real ja Metsä-Botnia. Periaatepäätöksen jälkeen hallitus käynnisti selvitykset mah-dollisesta uraaniverosta ydinsähkön tuotta-jille, mikä toteutuessaan luonnollisesti toisi energiantuotannolle lisäkustannuksia.

PääStökauPPa

Katsausvuonna Euroopan unionin komissio tarkensi esityksensä ilmaisten päästöoikeuk-sien jaosta niin sanotuille hiilivuotoaloille (carbon leakage) jaksolle 2013–2020. Komis-sion esityksen mukaan ilmaisia päästöoi-keuksia jaetaan suhteessa toimijoiden ener-giatehokkuuteen. Vähemmän tehokkaat toimijat joutuvat ostamaan suuremman osan päästöoikeuksistaan. Alustavan arvion perus-teella Metsäliitto-konserni joutuu todennä-köisesti vuodesta 2013 alkaen ostamaan osan tarvitsemistaan päästöoikeuksista. Tehtaiden väliset erot ostotarpeessa ovat suuria ja riip-puvat erityisesti niiden käyttämästä poltto-aineesta. EU tekee jakosäännöistä lopullisia päätöksiä vuonna 2011.


32 henkilöstö

Metsäliitto-konsernin henkilöstömäärä oli katsausvuoden lopussa 12 820 (31.12.2009: 13 592), joista Suomessa työskenteli 5 734 henkilöä (2009: 5 575).

Konsernin liiketoiminta-alueet käynnis-tivät vuoden aikana toimenpiteitä tulevaisuu-den resurssien varmistamiseksi sekä kehit-tämällä nykyistä henkilöstöä että varautu-malla tuleviin rekrytointitarpeisiin. Toimihenkilöiden ja johdon valmennuksilla parannetaan liiketoimintaosaamista ja val-miuksia viedä strategiaa käytännön toimin-taan.

Metsäliitossa on käytössä yhtenäiset pro-sessit suorituksen johtamiseen ja palkitse-miseen. Tavoiteasetanta ja seuranta tukevat systemaattista johtamistyötä. Vuoden 2010 alussa otettiin käyttöön koko konsernin kat-tava SAP HR -järjestelmä, joka parantaa henkilöstöjohtamisen laatua luotettavalla ja ajantasaisella tiedolla. Henkilöstöraportointi tukee pitkäjänteistä vuosisuunnittelua ja hel-pottaa varautumista tuleviin henkilöstö-tarpeisiin.

Esimiehet saivat käyttöönsä Esimiehen työpöydän, joka tarjoaa yhtenäisen välineen johtamiseen.

Katsausvuoden aikana panostimme tule-vien avainresurssien varmistamiseen mitta-valla trainee-ohjelmalla. Syyskuussa käyn-nistettyyn ohjelmaan haki yli 700 korkea-koulututkinnon suorittanutta nuorta. Valitut 26 tulevaa metsäliittolaista osallistuvat vuo-den kestävään koulutusohjelmaan ja työllis-tyvät sen jälkeen eri tehtäviin Metsäliitto-konsernin liiketoiminta-alueille. Trainee-

ohjelmassa on neljä työssäoppimisjaksoa, joiden aikana traineet tutustuvat eri tehtäviin, toimintaympäristöön, prosesseihin ja toimin-toihin, talouden suunnitteluun sekä johtami-seen ja esimiestaitoihin.

koulutuSta joka taSolla

Johdon vuoden mittainen valmennusohjelma Challenger jatkui jo neljättä kertaa.

Keskijohdolle suunniteltiin ja käynnistet-tiin omat kansainväliset liiketoimintakohtai-set valmennukset; M-realissa ja Metsä- Botniassa Simplifier sekä Puunhankinnassa ja Puutuoteollisuudessa Avant. Myös Johta-misen erikoisammattitutkintoja (JET) järjes-tettiin Suomessa konserninlaajuisesti. Kaik-kien kehittämisohjelmien tavoitteena on konsernin arvojen ja tavoitteiden mukainen liiketoimintaosaamisen kehittäminen ja oppien soveltaminen käytännön työhön.

Metsäliiton Puunhankinnassa käynnistyi palveluliiketoiminnan kehittämishanke, jossa myös henkilöstön osaamiseen panostetaan merkittävästi. Tavoitteena on palvella met-sänomistajia entistä ammattitaitoisemmin ja kattavammin.

Puutuoteteollisuudessa panostettiin syk-systä alkaen esimiestyön laatuun monipuo-lisella ja käytännönläheisellä valmennusoh-jelmalla kaikilla Suomen tuotantolaitoksilla.

Metsä-Botnian ja M-realin tehtailla kehi-tetään toimintaa systemaattisella ja pitkä-jänteisellä tuotantohenkilöstön koulutuk-sella, jossa keskitytään ammatillisen osaa-

kaikilla konsernin liiketoiminta-alueilla panostettiin tavoitteelliseen henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin. vuonna 2010 käynnistettiin lisäksi uusi trainee-ohjelma, johon valittiin 26 korkea-koulusta valmistunutta nuorta yli 700 hakijan joukosta.

henkilöstö

kehittämisohjelmien tavoitteena on konsernin arvojen ja tavoitteiden mukaisen liiketoiminta-osaamisen kehittäminen ja oppien soveltaminen käytännön työhön.


33henkilöstö

06 07 08 09 10

Henkilöstö liiketoiminta-alueittain31.12.2010

Henkilöstömäärä maittain31.12.2010

ikäjakauma% Puunhankinta 1 078

Puutuote- teollisuus 2 703

Selluteollisuus 881 Kartonki- ja paperiteollisuus 4 538

Pehmo- ja ruoan laitto- paperit 3 198

Muut 422 Yhteensä 12 820

Suomi 5 734 Saksa 2 366 Ruotsi 1 432 iso-Britannia 742 Venäjä 587 Ranska 543 Puola 440 Slovakia 401 itävalta 200 Muu Eurooppa 287 Muut maat 88

Yhteensä 12 820

100

80

60

40

20

0

misen laajentamiseen sekä tähdätään monitaitoiseen ja joustavaan toimintamalliin.

Metsä-Botniassa jatkettiin avainhenkilö-ohjelmaa, jossa yrityksen nykyisille ja tule-vaisuuden avainhenkilöille tehdään vuosit-taista kehityssuunnitelmaa syvällisempi ja pitkäjänteisempi yksilöllinen kehityssuunni-telma. Mallia sovelletaan osin myös muilla liiketoiminta-alueilla.

M-realissa ja Metsä-Botniassa otettiin käyttöön puolivuosittain päivitettävät eläköi-tymisennusteet, joiden avulla tunnistetaan eläköityvät työntekijät ja heidän mukanaan poistuva osaaminen. Saatu tieto yhdistetään toteutettaviin henkilöstön osaamiskartoitus-ten tuloksiin, joiden pohjalta kehitetään rek-rytointikoulutusta sekä tuotanto- että toimi-henkilötehtävissä.

Metsä Tissuessa kiinnitettiin huomiota sisäisen yhteistyön tehostamiseen ja tulevan kasvun edellyttämän osaamisen varmista-miseen.

Konsernin intranetiin lanseerattiin järjes-telmä, jossa työntekijät voivat ilmoittautua tarjolla oleviin koulutuksiin.

toiMivat työyHteiSöt

Metsäliitossa toteutettiin avainhenkilöille suunnattu Johtamisbarometri-kysely jo kol-matta kertaa. Edelliseen tutkimukseen ver-rattuna positiivisesti olivat kehittyneet kon-sernin tuomat synergiaedut, liiketoiminta-alueiden ja konsernipalvelujen välinen yhteistyö, sisäinen yhteistyö ja luottamus tulevaisuuteen. Kehittämisalueet käydään

läpi liiketoiminta-alueittain ja toimenpiteet sisällytetään vuosisuunnitteluun.

Työyhteisön toimivuus -tutkimuksia on tehty eri liiketoiminta-alueilla. Metsä- Botnian henkilöstökyselyn tuloksissa näkyy selvästi, että työyhteisö koetaan toimivaksi. Yhtiössä suhtaudutaan positiivisesti sen tule-vaisuuteen, oman toiminnan luotettavuuteen ja hyödyllisyyteen sekä palautteen saantiin. Enemmän toivottiin työn haasteellisuudelta sekä vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Myös kehityskeskustelujen hyödyllisyyttä kyseen-alaistettiin jonkun verran, joten tuloksia hyö-dynnetään kehityskeskusteluiden laadun parantamiseen.

M-realissa käynnistettiin vuonna 2010 laaja henkilöstötutkimus, joka kattoi yksiköt Halleinin, gohrsmühlen ja Alizayn tehtaita lukuun ottamatta. Kyselyn tuloksena todettiin tarve parantaa sisäistä viestintää, hyödyntää sisäisiä kehitysideoita paremmin ja tehostaa kehityskeskustelukäytäntöä. Vuoden 2011 aikana tutkimus kattaa kaikki yksiköt.

Metsä Tissuella on käynnissä lukuisia mittavia kehityshankkeita, joihin liittyy muu-tosjohtamisen tarve, sisäisen yhteistyön tehostaminen ja tulevan kasvun edellyttämän osaamisen varmistaminen. Metsä Tissuen kaikilla tehtailla järjestettiin käytännön-läheistä esimieskoulutusta, jonka tavoitteena on tukea avointa keskustelukulttuuria ja esi-miesroolia.

Vuoden aikana Metsä Tissuen Mäntän tehtaalla luovuttiin tuotantovakansseihin perustuvasta organisaatiomallista, minkä

tukemiseksi henkilöstölle järjestettiin moniosaamiskoulutusta.

työHyvinvointi

Työhyvinvointi ja työturvallisuus ovat tärkeä menestystekijä Metsäliiton toiminnassa, niitä edistetään systemaattisella ja ennakoivalla toiminnalla.

Metsäliitossa noudatetaan työturvallisuus ja -hyvinvointipolitiikkaa sekä seurataan tapaturmien, ammattisairauksien ja poissa-olojen määrää. Raportointi antaa meille tär-keää tietoa, jonka avulla osaamme parantaa ennakoivasti henkilöstön työkykyä ja -turval-lisuutta sekä ennaltaehkäistä poissaoloja.

Työterveyshuollolla on merkittävä rooli työhyvinvoinnin varmistamisessa, ja sitä kehi-tettiin edelleen varmistamalla yhtenäiset, kattavat ja tavoitteelliset toimintasuunnitel-mat kaikissa yksiköissä.

Työurien pidentämiseksi ja työkyvyttö-myyseläkkeiden minimoimiseksi Metsäliitto-konsernissa otettiin käyttöön varhaisen tuen malli, jossa kehityskeskustelulla on tärkeä rooli. Jos työkyvyn heikkeneminen on havaittu varhaisessa vaiheessa, voidaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa löytää ratkaisuja työssä selviytymiseen.

Poissaolot ja tapaturmataajuudet lähen-tyivät katsausvuonna lähelle tavoitetasoa.

< 25 vuotta 26–35 vuotta 36–45 vuotta 46–55 vuotta > 56 vuotta


34 henkilöstö


35

til

inpä

ätös

201

0

Hallituksen toimintakertomus 2010 �� 36

Ylijäämän käYttöeHdotus vuodelta 2010 �� 44

konsernin laaja tuloslaskelma �� 45

konsernin tase �� 46

laskelma konsernin oman pääoman muutoksista �� 47

konsernin raHavirtalaskelma �� 48

tilinpäätöksen liitetiedot �� 49

emoYritYksen tilinpäätös – tuloslaskelma �� 100

emoYritYksen tilinpäätös – tase �� 101

emoYritYksen tilinpäätös – raHoituslaskelma �� 102

emoYritYksen tilinpäätöksen laadintaperiaatteet �� 103

emoYritYksen tilinpäätöksen liitetiedot �� 104

emoYritYksen osakeomistukset 31�12�2010 �� 110

Hallintoneuvoston lausunto �� 112

tilintarkastuskertomus �� 113

keHitYs vuosineljänneksittäin �� 114

viisi vuotta lukuina �� 115

tilinpäätös

m-liitto_tili_fi.indd 35 31.3.2011 14.10

36 Hallituksen toimintakertomus 2010

Liikevaihto ja tulosMetsäliitto-konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 5 377 miljoonaa euroa (2009: 4 837 ja 2008: 6 434). Vertailuvuoden luku sisältää muun muassa Metsä-Botnian Uruguayn liiketoiminnan 4.12.2009 asti sekä osuuden Vapo Oy:stä 24.6.2009 asti. Huomioiden edellä mainitut yri-tysmyynnit sekä Metsä-Botnian yhdistelytavan muutoksen 8.12.2009 alkaen Metsäliitto-konsernin vertailukelpoisen liikevaihdon kasvu oli noin 20 prosenttia.

liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 547 miljoonaa euroa (09: -75 ja 08: 45). Kertaluonteiset erät olivat nettona -50 miljoonaa euroa (-94), josta tuottojen osuus oli 58 miljoonaa euroa (203) ja kulujen osuus 108 miljoonaa euroa (297).

Kertaluonteisista tuotoista suurimmat erät, yhteensä 42 miljoonaa euroa, liittyivät arvonalentumistappioiden peruutuksiin ja aikaisemmin tehtyjen kuluvarausten alentamisiin. Kertaluonteisia myyntivoittoja kir-jattiin yhteensä 14 miljoonaa euroa ja muita tuottoja 2 miljoonaa euroa.

Kertaluonteisista kuluista suurimmat erät, yhteensä 70 miljoonaa euroa, liittyivät käyttöomaisuuden ja liikearvon arvonalentumistap-pioihin ja alaskirjauksiin. toimintojen uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluvarauksia kirjattiin 33 miljoonaa euroa. Muita kertaluonteisia kuluja oli yhteensä 5 miljoonaa euroa.

Metsäliitto-konsernin liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 497 miljoonaa euroa (09: -169 ja 08: 2).

Rahoitustuotot olivat 5 miljoonaa euroa (26) ja rahoituskulut 135 miljoonaa euroa (173). Rahoituksen kurssierot olivat -7 miljoonaa euroa (2). Yhdysvaltain dollari vahvistui euroa vastaan vuoden aikana keskimäärin 5 prosenttia, ison-Britannian punta 4 prosenttia ja Ruotsin kruunu 10 prosenttia. Dollarin ja punnan vahvistuminen on parantanut metsäteollisuustuotteiden hintatasoa ja konsernin kilpailuasemaa.

Osuudet osakkuusyritysten tuloksista oli -15 miljoonaa euroa (-16). tuloksiin sisältyy 16 miljoonan euron kertaluonteinen arvonalentu-mistappio liittyen M-realin omistukseen Myllykoski paper Oy:ssä. Vertailuvuoden lukuun sisältyy 11 miljoonan euron kertaluonteinen kulu liittyen Myllykoski paperin sunila-osakkeiden myyntiin.

tilikauden tulos ennen veroja oli 345 miljoonaa euroa (09: -329 ja 08: -233) ja verot, sisältäen laskennallisen verovelan muutoksen, -131 miljoonaa euroa (09: 10 ja 08: 60). Jatkuvien toimintojen tulos oli 214 miljoonaa euroa (09: -318 ja 08: -172), lopetettujen toimintojen tulos 0 miljoonaa euroa (09: -23 ja 08: -338) ja tilikauden tulos 214 miljoonaa euroa (09: -342 ja 08:-511).

Konsernin sijoitetun pääoman tuotto jatkuvista liiketoiminnoista oli 11,8 prosenttia (09: -3,3 ja 08: 0,5) ja oman pääoman tuotto 13,9 prosenttia (09: -20,0 ja 08: -8,4). ilman kertaluonteisia eriä sijoitetun pääoman tuotto oli 13,4 prosenttia (09: -1,4 ja 08: 1,3) ja oman pääoman tuotto 18,2 prosenttia (09: -13,4 ja 08: -6,4).

Tase ja rahoitusMetsäliitto-konsernin kokonaislikviditeetti joulukuun lopussa oli 1 054 miljoonaa euroa (09: 1 357 ja 08: 1 808). tästä 440 miljoonaa euroa (09: 558 ja 08: 619) oli likvideinä varoina ja sijoituksina ja 614 miljoonaa euroa (09: 799 ja 08: 1 189) taseen ulkopuolisina sitovina luottolupa-uksina. Konsernilla oli lisäksi lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten käytössään ei-sitovia koti- ja ulkomaisia yritystodistusohjelmia ja luottolimiittejä noin 0,5 miljardin euron arvosta.

M-real käytti tammikuussa 2010 oikeuttaan lunastaa ennenaikai-sesti osa yhtiön 15.12.2010 erääntyvästä joukkovelkakirjalainasta, jonka nimellismäärä ennen lunastusta oli noin 340 miljoonaa euroa. takaisinlunastettava osuus oli nimellisarvoltaan 250 miljoonaa euroa.

Kesän ja syksyn aikana toteutettiin useita rahoitusjärjestelyitä. M-real nosti eläkelainoja 135 miljoonalla eurolla ja maksoi takaisin edellä mainitusta joukkovelkakirjalainastaan loput 90 miljoonaa euroa. Joulukuussa M-real nosti lisää eläkelainoja 31 miljoonalla eurolla. Metsäliitto Osuuskunta nosti kesällä tyEl-takaisinlainoja 65 miljoo-nalla eurolla ja maksoi takaisin 150 miljoonan euron joukkovelkakir-jalainansa. syyskuussa Metsäliitto nosti lisäksi 175 miljoonaa euroa eläkeyhtiöiden sijoituslainoja viiden vuoden maturiteetilla. Metsä-Botnia lyhensi vuoden aikana lainoja noin 160 miljoonalla eurolla.

Elokuussa standard & poor’s ja syyskuussa Moody’s investors ser-vice nostivat M-realin luottoluokitusta. nostojen positiivinen vaikutus rahoituskustannuksiin on yhteensä noin 2 miljoonaa euroa vuodessa.

Joulukuussa Metsäliitto Osuuskunta allekirjoitti 425 miljoonan euron syndikoidun luottosopimuksen, joka erääntyy huhtikuussa 2014. Järjestelyyn osallistuu 7 pankkia. lainalla korvattiin maaliskuussa 2011 erääntymässä ollut 560 miljoonan euron syndikaattilaina. lai-najärjestelyllä lainojen keskimaturiteetti pidentyi selvästi.

Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 29,7 prosenttia ja nettovelkaantumisaste 116 prosenttia (09: 24,5 ja 157 sekä 08: 26,0 ja 149). Korolliset nettovelat olivat 1 939 miljoonaa euroa (09: 2 203 ja 08: 2 666). Emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan omavaraisuus oli joulukuun lopussa 58,6 prosenttia ja nettovelkaantumisaste 45 prosenttia (09: 57,2 ja 50 sekä 08: 54,6 ja 45).

Vuoden aikana Metsäliiton osuuspääomat kasvoivat yhteensä 51,9 miljoonalla eurolla. Varsinainen osuuspääoma kasvoi 5,8 miljoonalla eurolla ja A-lisäosuuspääoma 8,2 miljoonalla eurolla. B-lisäosuus-pääoma kasvoi 23,4 miljoonalla eurolla ja C-lisäosuuspääoma 14,5 miljoonalla eurolla. Vuoden 2010 loppuun mennessä vastaanotet-tujen ilmoitusten mukaan lisäosuuspääomasta erääntyy 1.7.2011 palautettavaksi 21,7 miljoonaa euroa (10: 58,2 ja 09: 102,6). Metsäliitto Osuuskunnalla oli joulukuun lopussa 126 382 jäsentä (09: 127 158 ja 08: 129 267).

Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutos oli vuonna 2010 noin 30 miljoonaa euroa lähinnä pohjolan Voima Oy:n osakkeiden käy-vän arvon nousun takia (-103). Käyvän arvon muutos johtuu osakkeiden arvostuksessa käytettävien sähkön nord pool -futuurinoteerausten liukuvan 12 kuukauden keskiarvon muutoksesta.

PääomaohjelmaMetsäliitto Osuuskunta ilmoitti tammikuussa 2010 aloittavansa pää-omaohjelman, jonka tarkoituksena on oman pääoman vahvistaminen vastaamaan nykyistä ja tulevaa liiketoimintarakennetta. Kerättävät varat on tarkoitus käyttää pääosin uusien liiketoimintojen rahoitta-miseen.

Osana ohjelmaa Metsäliitto laski helmikuussa liikkeeseen uuden C-lisäosuuden, johon liittyy mahdollisuus osuuskoron lisäksi saada käteissuorituksena lisätuottoa, jonka määrä riippuu M-real Oyj:n B-osakkeen kurssikehityksestä Helsingin pörssissä.

Hallituksen toimintakertomus 2010


37Hallituksen toimintakertomus 2010

C-lisäosuuksien merkintäaika päättyi 31.12.2010. liikkeelle laske-tuista 30 miljoonasta C-lisäosuuksista merkittiin noin 14,5 miljoonaa kappaletta.

HenkilöstöKonsernin palveluksessa oli vuoden 2010 aikana keskimäärin 13 168 henkilöä (14 534). Joulukuun lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 12 820 (13 592). Emoyritys Metsäliitto Osuuskunnan palveluksessa oli joulukuun lopussa 2 495 henkilöä (2 248).

Vuoden 2010 alusta on konsernissa siirrytty raportoimaan henki-lövahvuutta FtE:nä (Full time Equivalent). Aiemmin ilmoitettu hen-kilömäärä, nOE (number of Employees), kertoi työsuhteessa olevan henkilöstön määrän, mutta FtE mittaa läsnäoloa eli kertoo työssä käyvän henkilöstön määrän. Vertailuluvut on muutettu vastaamaan uutta käytäntöä.

Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat 509 miljoonaa euroa (523).

Vuoden 2010 alussa käyttöön otetulla koko konsernin kattavalla sAp HR -järjestelmällä tuetaan henkilöstöjohtamista luotettavilla ja ajantasaisilla perustiedoilla. Esimiehille otettiin käyttöön ”Esimiehen työpöytä”, joka tukee esimiestyötä tarjoamalla yhtenäisen välineen henkilöstöjohtamiseen.

Katsausvuoden aikana käynnistettyyn trainee-ohjelmaan haki yli 700 korkeakoulututkinnon suorittanutta nuorta. Valitut 26 tulevaa metsäliit-tolaista osallistuvat vuoden kestävään koulutusohjelmaan ja työllistyvät sen jälkeen eri tehtäviin Metsäliitto-konsernin liiketoiminta-alueille.

Johdon valmennusohjelma Challenger jatkui neljättä kertaa. Kes-kijohdolle suunniteltiin ja käynnistettiin omat kansainväliset liiketoi-mintakohtaiset valmennukset; M-realissa ja Metsä-Botniassa simp-lifier sekä puunhankinnassa ja puutuoteollisuudessa Avant. Myös Johtamisen erikoisammattitutkintoja (JEt) järjestettiin suomessa konserninlaajuisesti.

tuotantohenkilöstön ammatillinen koulutus painottui monitaitoisen toimintamallin edistämiseen.

Konsernin liiketoiminta-alueet käynnistivät toimenpiteitä tule-vaisuuden resurssien varmistamiseksi sekä kehittämällä nykyistä henkilöstöä että varautumalla tuleviin rekrytointitarpeisiin.

työurien pidentämiseksi ja työkyvyttömyyseläkkeiden minimoimi-seksi Metsäliitto-konsernissa otettiin käyttöön varhaisen tuen malli, jossa kehityskeskustelulla on tärkeä rooli. Jos työkyvyn heikkeneminen on havaittu varhaisessa vaiheessa, voidaan yhteistyössä työterveys-huollon kanssa löytää ratkaisuja työssä selviytymiseen.

Vähintään yhden päivän sairauspoissaoloon johtaneita työtapa-turmia tapahtui koko konsernissa 17,3 kappaletta miljoonaa tehtyä työtuntia kohden (15,7). sairauspoissaolot konsernissa olivat 4,2 pro-senttia (4,3) säännöllisestä työajasta.

InvestoinnitMetsäliitto-konsernin investoinnit käyttöomaisuuteen vuonna 2010 olivat 138 miljoonaa euroa (152). Yritys- ja osakehankintoihin käytettiin 21 miljoonaa euroa (496).

Metsä-Botnian hallitus päätti helmikuussa 2010, että Kemin teh-taalle rakennetaan kokonaan uudet kaustisointi- ja vesilaitokset.

Kokonaisinvestointi on noin 40 miljoonaa euroa, ja uudet laitokset otetaan käyttöön tämän vuoden lopulla.

Metsä tissuen Mäntän tehtaan paperikone 10:n uudistus valmis-tui huhtikuussa. noin 6 miljoonan euron investoinnin tavoitteena on parantaa tuotteiden laatua, vähentää vedenkulutusta ja pienentää energiantarvetta.

M-real käytti optiotaan ja osti heinäkuussa sappilta Kankaan enti-sen paperitehtaan tehdaskiinteistön mukaan lukien maa-alueet 13 miljoonan euron kauppahinnalla. Kiinteistökauppa oli osa sopimusta, jolla M-real ja sappi sopivat lopullisesti vuonna 2008 tehdyn M-realin Graphic papers -liiketoiminta-alueen kaupan avoinna olevat seikat. Jyväskylän kaupunki päätti syyskuussa käyttää lain mukaista etuosto-oikeuttaan ja lunastaa Kankaan tehdaskiinteistön M-realilta samalla 13 miljoonan euron kauppahinnalla.

Metsä tissue ilmoitti lokakuussa lisäävänsä Mäntän tehtaan suur-kuluttajatuotteiden jalostuskapasiteettia. investoinnin suuruus on 7 miljoonaa euroa, ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2012 ensim-mäisen vuosineljänneksen aikana.

M-real ilmoitti lokakuussa investoivansa 26 miljoonaa euroa laa-jentaakseen simpeleen tehtaan vuotuista taivekartonkikapasiteet-tia noin 80 000 tonnilla. samassa yhteydessä laajennetaan tehtaan arkituskapasiteettia. lisäksi M-real ilmoitti investoivansa Kemiart liners -tehtaan päällystysosan modernisointiin. Arvio investoinnin kokonaisarvosta on noin 16 miljoonaa euroa. Molemmat investoinnit toteutetaan tämän vuoden aikana.

M-real ja Metsä tissue allekirjoittivat lokakuussa sopimuksen M-realin Reflexin tehtaan osittaisesta myynnistä Metsä tissuelle noin 10 miljoonalla eurolla. sopimukseen kuului paperikone 5 ja siihen liittyvät kiinteistöt sekä tiettyjä tehdasalueen infrastruktuuriin liittyviä omaisuuseriä. Metsä tissue alkaa valmistaa paperikoneella ruoanlaittopapereita.

Marraskuussa Metsä tissue ilmoitti käynnistävänsä lähes 30 miljoo-nan euron investointiohjelman saksan Dürenin tehtaalla. tehdas eri-koistuu valmistamaan sAGA-merkkisiä leivin- ja ruoanlaittopapereita.

Liiketoiminnan tehostaminenMetsäliiton puunhankinnan uusi organisaatio aloitti toimintansa vuoden alussa. puunhankinta on jaettu neljään liiketoimintalinjaan, jotka ovat suomen puunhankinta, Kansainvälinen puunhankinta, puuenergia sekä Metsänhoitopalvelut.

puutuoteteollisuuden Romaniassa toimivan rimalevytehtaan myynti Holzindustrie schweighoferin romanialaisille tytäryhtiöille saatiin päätökseen helmikuussa.

toukokuussa Metsä tissue julkisti puolan toimintojensa kehitys-suunnitelman, jonka tarkoitus on vahvistaa yhtiön asemaa puolan markkinoilla, lisätä tuotantokapasiteettia sekä vahvistaa tuote-, brändi- ja palvelutarjontaa edelleen. puolan paperintuotanto keskitetään Krap-kowicen tehtaalle ja Konstancin-Jeziornan tehtaan paperinvalmistus lopetetaan vuoden 2012 loppuun mennessä.

Metsä-Botnia myi kesäkuussa solmitulla kaupalla osan maa-liskuussa 2009 suljetun Kaskisten sellutehtaan vanhoista laitteista aasialaiselle ostajalle. Kaupan mukainen laitteiden purku aloitettiin elokuussa.



Heinäkuussa M-real ilmoitti, että Ranskassa sijaitseva Alizayn sellutehdas suljetaan lopullisesti, koska toiminnan jatkamiselle ei ole löytynyt liiketaloudellisia edellytyksiä.

Metsäliiton puutuoteteollisuus sopi heinäkuussa iisalmessa sijait-sevan soinlahden sahan koneiden ja laitteiden myynnistä Anaika Wood ltd Oy:lle. sopimukseen sisältyy myös Metsäliiton puunhankinnan ja Anaika Woodin välinen pitkäaikainen puunhankintasopimus. saha-kokonaisuuteen kuuluvat rakennukset ja maapohja myytiin iisalmen teollisuuskylä Oy:lle. Metsäliitto lopetti sahan toiminnan vuoden 2009 alussa.

M-real ilmoitti syyskuussa suunnittelevansa kannattavuutensa parantamiseksi simpeleen erikoispaperituotannon siirtämistä Gohrsmühlen tehtaalle saksaan ja simpeleen paperikoneen sulke-mista. paperikone suljettiin vuoden 2010 lopussa.

Elokuussa Metsä tissue ilmoitti, että tuotanto Mäntän tehtaan pK7:llä jatkuu, mutta koko muu Baking & Cooking -tuotanto sekä kaikki siihen liittyvä jalostustoiminta keskitetään saksaan. Mäntän tehtaan vanhempi tiivispaperikone pK5 päätettiin sulkea vuoden 2011 kesään mennessä. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena Mäntän henkilömäärä vähenee 117 henkilöllä.

Liiketoiminta-alueet

Puunhankintapuunhankinnan liikevaihto vuonna 2010 oli 1 353 miljoonaa euroa (1 101) ja liiketulos 21 miljoonaa euroa (-9). suomen puunhankinnan osuus liikevaihdosta oli 925 miljoonaa euroa (828) ja liiketuloksesta 10 miljoonaa euroa (-14). liiketulokseen ei sisälly olennaisia kertaluon-teisia eriä (-21). Merkittävin syy liikevaihdon ja liiketuloksen kasvuun edelliseen vuoteen verrattuna on toimitusmäärien kasvu.

Hiljaisen alkuvuoden jälkeen kotimainen puukauppa piristyi tou-kokuussa. loppukesän myrskyjen aiheuttama puun tarjonnan nopea kasvu Keski- ja itä-suomessa vilkastutti kauppaa myös muualla maassa. Metsäliitto siirsi runsaasti korjuukalustoa myrskytuhoalueille ja myrskyalueiden puut saatiin pääosin korjattua syksyn aikana. Vuoden lopulla puuta tarjosivat erityisesti ne, jotka halusivat vielä hyödyntää vuodenvaihteessa päättyneen 25 prosentin veroedun.

Metsäliiton puunhankinta toimitti asiakkailleen puuraaka-ainetta noin 29 miljoonaa kuutiometriä (24). Metsäliitto osti suomalaisista yksityismetsistä puuta yli 14 miljoonaa kuutiometriä (9). Venäjältä Metsäliitto toi lähinnä lehtikuitupuuta ja haketta yhteensä 1,5 miljoo-naa kuutiometriä (1,1).

Metsäliiton puunhankinnassa otettiin vuoden alussa käyttöön uusi organisaatio: suomen puunhankinta, Kansainvälinen puunhan-kinta, puuenergia ja Metsänhoitopalvelut. puuenergian toimittajana Metsä liitto saavutti tarkasteluvuonna vankan aseman, ja sillä on noin 60 toimituskohdetta eri puolilla maata. niille toimitettiin Metsäliitto-konsernin tuotantolaitosten sivutuotteita ja metsäenergiaa yhteensä 2,1 miljoonaa kuutiometriä.

Metsäliitto kehitti jäsenpalvelujaan ottamalla vuoden alussa käyt-töön Metsäkori-kokonaisuuden, jossa on tarjolla kaikki Metsäliiton palvelut metsänomistamisen alkuvaiheesta sukupolvenvaihdokseen saakka. Kokonaan uutena palveluna otettiin käyttöön yksilöllinen metsäsuunnitelma.

PuutuoteteollisuusMetsäliiton puutuoteteollisuuden liikevaihto oli 902 miljoonaa euroa (806) ja liiketulos ilman kertaeriä 28 miljoonaa euroa (-41). liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 23 miljoonaa euroa (-47).

puutuoteteollisuuden markkinatilanne koheni vuoden aikana. Keväällä rakentamisen markkinat piristyivät erityisesti pohjoismaissa ja saksassa, mikä vahvisti Kertopuun ja muiden rakentamisen asiakas-segmentin tuotteiden kysyntää. Kausiluontoisista seikoista johtuen kysyntä hiljeni loppuvuodesta. saksaa lukuun ottamatta Keski-Euroo-pan rakennusmäärät pysyivät edelleen alhaisina, ja erityisesti isossa-Britanniassa hallituksen säästötoimenpiteet ja alhainen rakentamisen taso vaikuttivat negatiivisesti kysyntään.

sahatavaratuotteiden hinnat alkoivat nousta alkuvuonna, vaikka kysyntä pysyi koko vuoden suhteellisen alhaisena. loppuvuonna saha-tavaran kysyntä taittui, ja marraskuussa puutuoteteollisuus ilmoitti rajoittavansa sahaustoimintaansa kaikilla sahoillaan ylitarjonnan ja heikon kysynnän vuoksi.

Kuljetusvälineteollisuudessa markkinat piristyivät kolmannella neljänneksellä, mikä näkyi positiivisesti koivuvanerin kysynnässä. puusepänteollisuuden erikoistuotteiden ja räätälöityjen komponent-tien kysyntä jatkui hyvänä.

Kuluttaja- ja vähittäiskaupassa kokonaismyynti pysyi samalla alhaisella tasolla kuin vuonna 2009. Markkina-alueista erityisesti ison-Britannian myynti jäi heikoksi. Vähittäiskauppa keskittyi kasvu-hakuisuuden sijaan kannattavuuden parantamiseen.

toteutetut sisäiset tehostamistoimenpiteet vaikuttivat osaltaan puutuoteteollisuuden parantuneeseen tuloskehitykseen. Kustannus-säästötoimenpiteet tulevat jatkumaan myös vuoden 2011 aikana.

SelluMetsä-Botnian liikevaihto oli 1 365 miljoonaa euroa (886) ja liiketulos 382 miljoonaa euroa (-107). liiketulokseen sisältyy kertaluonteisia tuot-toja 2 miljoonaa euroa (-77). liikevaihdon ja liiketuloksen huomattava paraneminen edelliseen vuoteen verrattuna on seurausta markkina-tilanteen elpymisestä sekä sellun hintojen voimakkaasta noususta.

Metsä-Botnian sellun tuotantomäärä oli 2 173 000 tonnia (1 959 000) ja kokonaistoimitukset 2 176 000 tonnia (2 058 000).

Kysyntä ja tarjonta olivat tasapainossa vuonna 2010. Ensimmäisen puolen vuoden aikana sellun tarjontaa rajoittivat puupula indonesiassa ja Yhdysvaltojen etelävaltioissa. Helmikuussa Chilessä sattui raju maanjäristys, joka pysäytti maan selluteollisuuden lähes kokonaan pariksi kuukaudeksi.

Kesäkuussa sellun hinnat nousivat huippuunsa ollen 980 Yhdysval-tain dollaria tonnilta havusellussa ja 920 dollaria lehtisellussa, kun ne vuoden alussa olivat 860 ja 760 dollaria. Hinnat laskivat syksyllä hie-man. Joulukuussa havusellun hinta oli 950 ja lehtisellun 850 dollaria.

selluteollisuus (Metsä-Botnia) on yhdistelty Metsäliitto-konsernin tilinpäätökseen tytäryrityksenä 8.12.2009 lähtien. sitä ennen Metsä-Botniasta on yhdistelty suhteellisella yhdistelytavalla 53 prosenttia (M-real 30 % ja Metsäliitto 23 %).

Metsä-Botnia on käsitellyt Uruguayn liiketoiminnot iFRs 5 -stan-dardin mukaisesti lopetettuina toimintoina. näin ollen Uruguayn liiketoiminnot eivät sisälly yllä oleviin liikevaihto- ja liiketuloslukuihin.



Kartonki ja paperitKartonki- ja paperiteollisuuden liikevaihto oli 2 605 miljoonaa euroa (2 432) ja liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 173 miljoonaa euroa (-150). Vertailukelpoinen liikevaihto nousi noin 19 prosenttia.

liiketulokseen kirjatut kertaluonteiset erät olivat nettona -27 mil-joonaa euroa (-117). Käyttöomaisuuden arvonalentumistappioihin ja erilaisiin kuluvarauksiin kirjattiin 70 miljoonaa euroa ja käyttöomai-suuden arvonalentumistappioiden ja kuluvarausten peruutuksiin sekä myyntivoittoihin 43 miljoonaa euroa.

liiketulosta paransivat toteutetut hinnankorotukset kartongissa ja paperissa, toimitusmäärien kasvu, kustannussäästöt sekä korkeampi sellun hinta. liiketulosta heikensivät Ruotsin kruunun vahvistuminen euroon nähden, Husumin investointiseisokki ja suomen satamalakko. liiketulokseen sisältyy sappi-osakkeiden myynnistä saatua myyntivoit-toa 8 miljoonaa euroa, joka on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin.

liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 146 miljoonaa euroa (-267). nettokorot ja muut rahoituskulut olivat 65 miljoonaa euroa (80), osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista -24 miljoonaa euroa (-16) ja rahoituseriin kirjatut kurssierot -9 miljoonaa euroa (5).

Osakkuusyritysten tuloksiin sisältyy 16 miljoonan euron kertaluon-teinen arvonalentumistappio liittyen M-realin omistukseen Myllykoski paper Oy:ssä. Vertailuvuoden lukuun sisältyy 11 miljoonan euron kerta-luonteinen kulu liittyen Myllykoski paperin sunila-osakkeiden myyntiin.

tilikauden tulos ennen veroja oli 48 miljoonaa euroa (-358), osake-kohtainen tulos jatkuvista toiminnoista 0,09 euroa (-1,02) ja sijoitetun pääoman tuotto 5,7 prosenttia (-8,9). ilman kertaluonteisia eriä tulos ennen veroja oli 92 miljoonaa euroa (-230), osakekohtainen tulos 0,23 euroa (-0,66) ja sijoitetun pääoman tuotto 7,6 prosenttia (-4,5).

M-realin omavaraisuusaste joulukuun lopussa oli 32,1 prosenttia ja nettovelkaantumisaste 83 prosenttia (29,6 % ja 84 %). M-realin tietyissä lainasopimuksissa on asetettu 120 prosentin raja yhtiön nettovelkaantumisasteelle ja 30 prosentin raja omavaraisuusasteelle. lainasopimuksissa määritellyllä tavalla laskettu nettovelkaantumis-aste vuoden lopussa oli noin 64 prosenttia ja omavaraisuusaste noin 38 prosenttia.

Pehmo- ja ruoanlaittopaperitpehmo- ja ruoanlaittopapereita valmistavan Metsä tissuen liikevaihto oli 938 miljoonaa euroa (890) ja liiketulos ilman kertaeriä 59 miljoonaa euroa (93). liiketulos sisältäen kertaerät oli 50 miljoonaa euroa (93). liikevaihdon kasvuun vaikuttivat suuremmat myyntivolyymit (+2 %) sekä valuuttakurssimuutokset ja hinnankorotukset (+3 %). Metsä tissuen omien tuotemerkkien myynti kasvoi 9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja erityisesti lambin, Katrinin ja serlan kysyntä kehittyi positiivisesti.

liiketulokseen vaikuttivat negatiivisesti muun muassa voimakkaasti kohonneet raaka-ainekustannukset. sellun hinta oli keskimäärin 40 prosenttia korkeampi ja keräyspaperin hinta Keski- ja itä-Euroopassa jopa kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Myös poikkeuk-selliset sääolosuhteet sekä ahtaajien lakko suomessa että paperi-työntekijöiden lakko Ruotsissa vaikeuttivat liiketoimintaa.

Kertaluonteisiin eriin kirjattiin 7 miljoonaa euroa alaskirjauksia ja kuluvarauksia liittyen puolan kehitysprojektiin ja 2 miljoonaa euroa liittyen Mäntän tehtaan uudelleenjärjestelyihin.

Metsä tissue julkisti katsausvuoden aikana kaksi strategista kehitysohjelmaa.

Yhtiö osti M-realilta saksan Dürenin tehtaalta paperikone 5:n ja siihen liittyvää käyttöomaisuutta. tuotannon ja jalostuksen ollessa lähempänä päämarkkinoita tuotteiden saatavuus paranee ja saksan nykyisen tehdas- ja jakeluverkoston synergiaedut voidaan hyödyn-tää. Kauppa mahdollistaa myös uusien tuotteiden ja tuoteryhmien kehittämisen sekä leivin- ja ruoanlaittopaperiliiketoiminnan kasvun.

toinen kehitysohjelma liittyy puolan toimintojen tehostamiseen ja vahvistamiseen. Metsä tissuen tavoitteena on parantaa tuotteiden laatua ja palvelujen tarjontaa puolassa.

Ruotsissa sijaitsevalla pauliströmin tehtaalla otettiin käyttöön kaksi lautasliinoja valmistavaa konetta, jotka yhdessä saksassa sijaitsevien linjojen kanssa lisäävät toimitusvarmuutta.

Mäntän tehtaan paperikone 10:n uudistusprojekti saatettiin loppuun keväällä. investointi nosti lambi-, serla- ja Katrin-tuotteiden laatua ja paransi tehtaan energiatehokkuutta. lisäksi Metsä tissue ilmoitti nostavansa Mäntän tehtaan Away-from-Home-tuotteiden jalostus-kapasiteettia tukeakseen Katrin-brändin kasvutavoitteita. projektin arvioidaan valmistuvan alkuvuoden 2012 aikana.

Tutkimus ja kehitysMetsäliitto-konsernin tutkimus- ja kehityskustannukset olivat 21 miljoonaa euroa (09: 24 ja 08: 25) eli 0,4 prosenttia liikevaihdosta (09: 0,5 ja 08: 0,4).

Metsäliitto-konsernin oman tutkimus- ja kehitystoiminnan paino-piste vuonna 2010 oli uusiin tuotteisiin ja tuoteominaisuuksien paran-nuksiin johtavassa tuotekehityksessä. pidemmällä aikavälillä hyötyjä tuovaa tutkimustoimintaa toteutettiin pääasiassa yhteishankkeissa ulkopuolisten kumppaneiden kanssa.

liiketoiminta-alueista puunhankinnan hankkeet liittyivät korjuun tuottavuuden lisäämiseen, biomassan talteenoton tehostamiseen sekä korjuukustannusten alentamiseen.

puutuoteteollisuus jatkoi panostuksiaan asuin- ja liiketilaraken-tamisen rakenneratkaisuihin Kerto- ja Ripa-tuotteilla, valmiisiin terassi- ja pergolajärjestelmiin piharakentamisessa sekä sisäver-houstuotteisiin.

Metsä-Botnian tuotekehityshankkeet liittyivät lopputuotteen laa-dun tasaisuuden hallintaan sekä asiakkaan tukemiseen kuituseosten hyödyntämisessä. prosessikehityksessä panostettiin liiketoiminnan kustannuskilpailukyvyn parantamiseen selvittämällä keinoja puun entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen.

Kartonki- ja paperiteollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnassa keskityttiin korkealaatuisiin ja kevyisiin pakkauskartonkeihin. paperi-liiketoiminnoissa painopiste oli uusien tuotteiden kehityksessä ja lanseerauksessa, ja siellä kehitettiin muun muassa uusi normaalia kevyempi sAVE!-toimistopaperi. lisäksi kehitettiin useita uusia kak-soispäällystettyjä etikettipaperilajeja sekä joustopakkauspapereita.

pehmo- ja ruoanlaittopaperissa laajennettiin lambi-bränditarjoo-maa lautasliinoihin ja lanseerattiin lapsiperheille suunnattu lambi Kids -konsepti. Asiakkaiden omia tuotemerkkejä kehitettiin tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa Metsä tissuen tutkimuskeskuksessa saksassa Raubachin tehtaan yhteydessä.



YmpäristöMetsäliitto-konsernin ympäristöpolitiikan pääperiaatteita ovat jat-kuva parantaminen, haitallisten ympäristövaikutusten minimoiminen, tuotantoresurssien vastuullinen ja tehokas käyttö, sitoutuminen kes-tävään metsänhoitoon ja avoin viestintä. tuotantoprosessien kehityk-sessä ja investoitaessa tuotantolaitoksiin käytämme mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä. lähes kaikilla konsernin tuotan-tolaitoksilla on sertifioitu isO 9001 -laatujärjestelmä ja isO 14001 -ympäristöjärjestelmä. Useilla konsernin tuotantolaitoksilla on käy-tössä sertifioitu työ- ja tuoteturvallisuusjärjestelmä.

Metsäliitto-konserni pyrkii toiminnassaan jatkuvasti parantamaan energiankäytön ja -tuotannon tehokkuutta sekä kasvattamaan puupe-räisen, hiilidioksidineutraalin energian jo ennestään korkeaa osuutta energianhankinnassaan. Metsäliitto jatkoi vuonna 2010 energiankäy-tön ja -tuotannon tehokkuuden parantamista sekä kehitystoimia bio-energian osuuden nostamiseksi osana konsernin ilmasto-ohjelmaa.

Metsäliiton toiminnan energiatehokkuus parani katsausvuonna merkittävästi edelliseen vuoteen verrattuna. paraneminen johtui eri-tyisesti tehtaiden korkeammista käyntiasteista. Vuoden aikana tehtiin myös useita energiatehokkuuden kehitysprojekteja. projektien vuo-sittainen energiansäästövaikutus on noin 270 GWh lämpöä ja 85 GWh sähköä. Hiilidioksidipäästöjä projektit vähensivät noin 70 000 tonnia vuodessa, mikä vastaa noin viittä prosenttia vuoden kokonaispäästöistä. Uusia energiatehokkuutta parantavia pienprojekteja analysoidaan ja arvioidaan jatkuvasti. Energiatehokkuutta parannetaan myös osana päivittäistä tuotannon kehittämistä. tätä kehitystyötä jatkettiin vuonna 2010 hyödyntämällä energiatehokkuusjärjestelmää (EtJ), joka on osa konsernin ilmasto-ohjelmaa. Katsausvuonna muun muassa raken-nettiin ja otettiin käyttöön uusia mittauksia ja automaatiotyökaluja.

Metsäliitto-konsernin pääenergianlähde on puu (64 prosenttia), josta valtaosa syntyy tuotannon sivutuotteena. puuperäisten polttoai-neiden osuutta pyritään kasvattamaan edelleen ja siten vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Vesi- ja ydinvoima ovat hiilidioksidineutraaleja energialähteitä, jotka muodostavat 13 prosenttia konsernin energian-hankinnasta. Bioperäisen ja hiilidioksidineutraalin energian osuus oli yhteensä 78 prosenttia energiankäytöstä vuonna 2010.

M-real osallistui jälleen katsausvuonna sijoittajalähtöiseen kas-vihuonekaasupäästöjä ja ilmastonmuutosta käsittelevään Carbon Disclosure project -kyselyyn. M-realin selvityksessä raportoimat tiedot ovat julkisia.

Konsernin tuotantolaitosten käyttämien polttoaineiden määrä oli katsausvuonna 26,0 tWh (22,1). Ostosähköä hankittiin 2,5 tWh (2,5) ja ostolämpöä -0,3 tWh (0,2). näistä muodostuva kokonaisenergianku-lutus oli 32,0 tWh (28,7). tuotantolaitoksilla käytetyistä polttoaineista 80 prosenttia (77) oli peräisin puusta.

Useille konsernin tuotteille on käytössä hiilidioksidipäästöistä ker-tovat hiilijalanjälkilaskelmat. Hiilijalanjälkilaskelmissa noudatetaan CEpi:n linjausta koskien paperi- ja kartonkiteollisuuden hiilijalanjäl-kilaskentaa (Carbon Footprint Framework).

Katsausvuonna konsernin päästöt ilmaan olivat hiilidioksidi (CO2) 1,31 miljoonaa tonnia (1,29), rikki (sO2:na) 2 475 tonnia (2 370) ja typen oksidit (nO2:na) 7 708 tonnia (6 688). päästöt vesistöihin olivat kemialli-nen hapenkulutus (COD) 48 646 tonnia (37 314) ja fosfori 79 tonnia (74).

Katsausvuonna saatiin päätökseen EU:n REACH-asetuksen mukai-nen aineiden rekisteröinti. Rekisteröitävät aineet ovat tyypillisesti prosessin sivu- ja välituotteita.

Konsernin tuotteet testataan lakien ja suositusten mukaisesti. Metsäliitto ei hyväksy käyttöön geneettisesti muunnelluista organis-meista (GMO) peräisin olevia raaka-aineita eikä nanoteknologiaan perustuvia uusia aineita ennen kuin niiden turvallisuudesta on saa-tavilla riittävästi tietoa.

Metsäliitto-konsernin tuotantolaitoksilla ei tapahtunut katsaus-vuonna yhtään merkittäviin ympäristövaikutuksiin johtanutta poikkeus-tapausta. Joitakin lupaehtojen ylityksiä kuitenkin kirjattiin. Metsäliitto-konsernin yrityksillä on aiemmasta toiminnasta jääneitä ympäristö-vastuita suljetuilla, myydyillä tai vuokratuilla teollisuustonteilla sekä käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla. Vanhojen ympäristövastuiden määrä on viime vuosina vähentynyt, koska pilaantuneita maa-alueita on kunnostettu. tällä hetkellä tiedossa olevia merkittäviä vanhoja vastuita ovat lähinnä joidenkin M-realin ja Metsäliiton puutuoteteollisuuden omistamien maa-alueiden puhdistamiseen liittyvät velvoitteet sekä Metsä-Botnian Kaskisten tehtaan sulkemiseen liittyvät toimenpiteet. Kunnostustöistä aiheutuville kustannuksille on tehty kirjanpidolliset varaukset tapauksissa, joissa konsernin vastuu maa-alueiden pilaan-tumisesta on voitu määritellä. Metsäliiton ympäristökulut vuonna 2010 olivat 53 miljoonaa euroa (58).

Metsäliitto on sitoutunut vastuulliseen puuraaka-aineen hankin-taan. Metsäliiton hankkima puu tulee kestävästi hoidetuista metsistä ja puunhankinnassa ja metsänhoidossa noudatetaan paikallisia lakeja ja viranomaisten määräyksiä. Valtaosa konsernin tuotantolaitosten käyttämästä puuraaka-aineesta tulee suomesta, Metsäliitto Osuus-kunnan omistajajäsenten yksityismetsistä.

Metsäliitto edellyttää vastuullista toimintaa myös puunhankinnan sopimuskumppaneiltaan ja kouluttaa heitä säännöllisesti. Myös puun-toimittajia sekä omia ja alihankkijoiden hakkuukohteita tarkastetaan säännöllisesti.

Metsäliitto tukee riippumattoman osapuolen varmentamaa met-säsertifiointia. Katsausvuonna noin 78 prosenttia Metsäliiton hank-kimasta puusta tuli sertifioiduista metsistä. Vuoden 2010 aikana suomessa uudistettiin pEFC-metsäsertifiointikriteerit ja päästiin sopimukseen FsC-metsäsertifiointikriteereistä, mikä jatkossa antaa edellytykset metsien sertifioimiseen myös FsC:n mukaan. Metsä-liitto jatkoi vuokraamiensa metsien sertifiointia Venäjällä. Metsäliitto podporozhye sai Venäjän ensimmäisen pEFC-metsäsertifikaatin maa-liskuussa 2010.

Useilla Metsäliitto-konsernin tuotantolaitoksilla on käytössä serti-fioitu Chain of Custody -järjestelmä, jonka ansiosta sertifioidun puun osuus tuotteissa pystytään todentamaan luotettavasti. sertifioituihin laatu- ja ympäristöjärjestelmiin sisältyy puun alkuperän hallintajär-jestelmä, minkä ansiosta Metsäliitto tuntee aina hankkimansa puun alkuperän.

Riskien hallinta ja riskitMetsäliitto-konserni arvioi strategiset, operatiiviset, rahoitukselliset ja vahinkoriskinsä vähintään kahdesti vuodessa. tätä toimintaa säätelee hallituksen vahvistama riskienhallintapolitiikka.



tunnistettuihin riskeihin varaudutaan yrityksen kannalta mahdol-lisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Vakuutusyhtiöiden kanssa tehdään aktiivista ja jatkuvaa riskienhallintatyötä, josta esimerkkeinä voidaan mainita säännöllisesti toteutettavat erityyppiset riskiarvioinnit liiketoimintojen eri osa-alueilla. Metsäliitto-konserni pitää osan ris-keistä itsellään ja osa riskeistä katetaan valikoidusti esimerkiksi vakuu-tus- ja johdannaissopimuksilla sekä muiden sopimusehtojen avulla.

Vuoden 2010 aikana toteutetuissa riskiarvioinneissa tunnistettiin seuraavat Metsäliitto-konsernin taloudelliseen suorituskykyyn ja toimintakykyyn mahdollisesti vaikuttavat riskit ja epävarmuustekijät:

Maailmantalouden epävarmuuspäämarkkina-alueilla puutuotteiden, sellun, paperin ja kartongin kysyntä vaihtelee yleisen taloudellisen kehityksen mukaisesti. Maail-mantalouden kehitykseen liittyy edelleen merkittäviä epävarmuuste-kijöitä. talouden epäsuotuisalla kehityksellä on suoranaisia kielteisiä vaikutuksia Metsäliitto-konsernin tuotteiden kysyntään, kannattavuu-teen sekä mahdollisesti rahoituksen saatavuuteen ja hintaan.

KilpailuympäristöKysynnän ja tarjonnan tasapaino vaikuttaa merkittävästi Metsäliitto-konsernin tuotteiden hintatasoon. Mahdollinen kysynnän heikenty-minen tai tarjonnan lisäys saattaa vaikuttaa epäedullisesti markki-natasapainoon. Epäedulliset suhdanteet tai kilpailijoiden kapasiteetin lisäys voivat alentaa lopputuotteiden hintoja. toisaalta teollisuuden toimijoiden mahdollinen kapasiteetin vähentäminen tai teollisuuden rakenteen konsolidoituminen voivat johtaa hintojen nousuun. Euron vahvistuminen edelleen etenkin Yhdysvaltain dollariin nähden saattaa aiheuttaa tuonnin lisääntymistä Eurooppaan, mikä heikentäisi osal-taan markkinatasapainoa Euroopassa. Euroalueella valmistettujen tuotteiden hintakilpailukyky vastaavasti heikkenisi Euroopan ulko-puolisilla markkinoilla.

Luottoriskit ja muut vastapuoliriskit Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on liiketoiminta-alueiden ja keskitetyn luotonvalvonnan vastuulla. luotonvalvonta määrittää sisäiset, asiakkaille myönnetyt luottorajat sekä maksu-ehdot yhdessä liiketoiminta-alueiden kanssa. Osa luottoriskeistä on katettu luottovakuutusyhtiöiden kanssa tehdyillä vakuutussopimuksilla. Metsäliitto-konsernin asiakasluottoriski on ollut tavanomaisella tasolla vuonna 2010. luottoriskiä on pyritty pienentämään tehostamalla omia sisäisiä luotonvalvontatoimenpiteitä ja -prosesseja.

luotonvalvonnan pääperiaatteet on määritelty Metsäliiton hallituk-sen vahvistaman riskienhallintapolitiikan alaisessa luotto-ohjeessa. Vastapuolikohtaisia, hyväksyttyjä maksimimääriä käytetään myös rahamarkkinainvestoinneissa, johdannaisissa ja lainoissa. näin luotto-kelpoisuus voidaan varmistaa ja riskien keskittymistä voidaan vähentää.

Kulutustottumusten muutoksettulevaisuudessa uuden viestintäteknologian, markkinointikanavien ja muiden kulutustottumusten muutokset voivat vaikuttaa paperi- ja kartonkituotteiden kysyntään.

Tuotantokustannusten hintariskit ja tuotantotekijöiden saatavuus toiminnan kannalta tärkeimpien tuotantotekijöiden kuten puun, ener-gian ja kemikaalien hinnan suuri ja odottamaton nousu tai mahdolliset saatavuusongelmat voivat heikentää kannattavuutta ja uhata toiminnan jatkuvuutta. Metsäliitto-konserni pyrkii suojautumaan näiltä riskeiltä solmimalla pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja näihin liittyviä johdan-naissopimuksia.

Mahdolliset muutokset sääntelyssä ja verotuksessa koskien muun muassa hiilidioksidipäästöjä ja uusiutuvan energian tukemista saat-tavat toteutuessaan aiheuttaa Metsäliitto-konsernille merkittävän kustannusten nousun. Kustannusinflaatioon liittyvä riski on jonkin verran noussut edellisestä vuodesta.

VastuuriskitMetsäliiton liiketoimintaan liittyy erilaisia vastuuriskejä kuten yleiset toiminnalliset vastuuriskit, ympäristöriskit ja tuotevastuuriskit. näitä riskejä pyritään hallitsemaan tehostamalla liiketoimintaprosesseja, käytäntöjä, laatuvaatimuksia ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Osa edellä mainituista vastuuriskeistä on katettu vakuutusyhtiöiden kanssa teh-dyillä vakuutussopimuksilla.

Liiketoiminnan keskeytysriskitsuurvahingot, vakavat onnettomuudet, luonnonkatastrofit, ympä-ristövahingot, tärkeiden tietojärjestelmien vakavat viat, työtaistelut ja tärkeimpien raaka-aineiden toimitusongelmat voivat keskeyttää liiketoiminnan ja ääritapauksissa aiheuttaa jopa asiakkaiden mene-tyksiä. liiketoiminta-alueet, tehtaat ja palvelutoiminnot ovat laatineet jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia näiden riskien pienentämiseksi. tehtaiden omaisuus- ja keskeytysriskejä arvioidaan säännöllisesti ja riskit on pääosin katettu vakuutussopimuksilla.

TurvallisuusriskitYritysturvallisuutta uhkaavia riskejä ovat esimerkiksi työturvallisuu-teen, tietoturvallisuuteen, taloudellisiin väärinkäytöksiin ja henkilötur-vallisuuteen kohdistuvat puutteet ja laiminlyönnit, ulkopuoliset uhat ja sisäisen valvonnan puute. Yritysturvallisuutta pyritään jatkuvasti parantamaan ja kehittämään tehostamalla keskeisiä toimintaproses-seja sekä lisäämällä keskeisiin uhkatekijöihin liittyvää ohjeistusta ja koulutusta sekä sisäistä valvontaa.

HenkilöstöMetsäliitto-konserni on kiinnittänyt erityistä huomiota ammattitai-toisen henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistamiseen eri-laisten kehitysohjelmien ja erityistoimien avulla. Metsäliitto pyrkii varautumaan muun muassa sukupolvenvaihdoksiin liittyviin riskeihin ja muihin henkilöstöriskeihin esimerkiksi työkyvyn varmistamisen, urasuunnittelun ja työnkierron avulla.

Rahoitusriskitliiketoiminnan rahoitusriskit liittyvät pääasiassa valuuttoihin, kor-koihin, likviditeettiin, vastapuoliriskeihin ja johdannaisinstrumenttien käyttöön. Rahoitusriskejä hallitaan Metsäliiton hallituksen vahvista-man rahoituspolitiikan mukaisesti. tarkoituksena on vähentää epä-



varmuutta, parantaa ennustettavuutta, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa mukauttaa toimintaansa vastaamaan muuttuneita olosuhteita.

Osuus- ja lisäosuuspääomaMetsäliiton jäsenellä on erotessaan oikeus saada suorittamansa osuusmaksu ja lisäosuusmaksu takaisin. lisäosuudet palautetaan jäsenelle myös kirjallisen vaatimuksen perusteella. Metsäliiton sään-töjen mukaan varsinaisten osuuksien ja lisäosuuksien palauttamiseen voidaan käyttää rahamäärä, joka vastaa 1/3 viimeksi vahvistetun taseen mukaisesta jakokelpoisesta ylijäämästä. tavallista suuremmilla osuuspääoman palautuksilla voi olla haitallinen vaikutus Metsäliiton taloudelliseen asemaan.

Johdon palkitseminenMetsäliitto-konsernin johtoryhmän jäsenet perustivat elokuussa Metsäliitto Management Oy -nimisen yhtiön. Yhtiön kautta johto sijoitti 3 850 000 euroa omia varojaan M-real Oyj:n B-osakkeisiin. lisäksi osa yhtiön M-realin B-osakkeisiin tekemistä sijoituksista rahoitettiin Metsäliitto Osuuskunnan myöntämällä 15 400 000 euron lainalla. Johto kantaa itse omistajariskin järjestelmään tekemänsä sijoituksen osalta. Järjestelyn tarkoituksena on kannustaa johtoryhmän jäseniä hankkimaan ja omistamaan M-realin B-osakkeita ja tätä kautta kas-vattamaan Metsäliitto-konsernin omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä sekä tukemaan konsernin strategisten tavoitteiden saavuttamista.

Järjestelmä on voimassa vuodenvaihteeseen 2013–2014 saakka, jolloin se on tarkoitus purkaa myöhemmin päätettävällä tavalla. Jär-jestelmää jatketaan vuosi kerrallaan, mikäli M-realin B-osakkeen pörssikurssi loka–marraskuussa 2013, 2014, 2015 tai 2016 on alle sen keskihinnan, jolla Metsäliitto Management hankki omistamansa M-realin B-osakkeet. Metsäliiton myöntämä laina maksetaan koko-naisuudessaan takaisin viimeistään 31.3.2014. Mikäli järjestelmän voimassaoloaikaa jatketaan vuosi kerrallaan vuosina 2013, 2014, 2015 tai 2016, laina-aikaa jatketaan vastaavasti.

Osakeomistusjärjestelmä korvaa elokuusta 2010 lukien aikaisem-man osakepalkkiojärjestelmän, jonka piirissä muu johtajisto jatkaa. Johtoryhmän jäsenet eivät ole oikeutettuja vanhan osakepalkkiojär-jestelmän mukaiseen mahdolliseen osakepalkkioon tilikaudelta 2010. Mikäli johtoryhmän jäsen irtisanoutuu ennen järjestelmän purkamista, hän saa takaisin sijoittamansa varat, mutta ei mahdollista arvonnou-sua. Mikäli järjestelmä on tappiolla, lähtevä johtoryhmän jäsen saa ainoastaan laskennallisen osuuden pääomasta.

Metsäliitto Managementin kautta on ostettu yhteensä 6 790 887 M-realin B-osaketta, joista pääjohtaja omistaa välillisesti 1 763 867 osaketta ja muut johtoryhmän jäsenet välillisesti yhteensä 5 027 020 osaketta.

Metsäliitto Osuuskunnan hallitus päätti joulukuussa johdon uudesta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet Metsäliitto-konsernin arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johto toteuttamaan konsernin yhteistä strategiaa ja tarjota heille kilpailukykyinen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä.

Järjestelmässä on kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2011–2013, 2012–2014 ja 2013–2015. Hallitus päättää

ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajak-solta 2011–2013 perustuu Metsäliitto-konsernin (M-realin järjestelyssä olevien henkilöiden osalta M-real-konsernin) omavaraisuusasteeseen ja sijoitetun pääoman tuoton (ROCE) sekä liikevoiton (EBit) kehityk-seen. Ansaintajaksoa seuraa kahden vuoden rajoitusjakso, jonka aikana osallistuja ei saa siirtää tai myydä osakkeita.

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2011–2013 maksetaan vuonna 2014 osittain M-realin B-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluontei-set maksut.

Alussa järjestelmän piirissä on noin 52 henkilöä mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ensimmäiseltä ansaintajaksolta vastaavat yhteensä enintään noin 4,7 miljoonaa M-realin B-sarjan osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

LähipiirilainatMetsäliitto Osuuskunta on lainannut yrityksen lähipiiriin ja määräys-valtaan kuuluvalle Metsäliitto Management Oy:lle 15,4 miljoonaa euroa osana Metsäliitto-konsernin palkitsemisjärjestelyä. lainasaa-misen korko on 3,0 prosenttia. lainasaaminen erääntyy maksettavaksi 31.3.2014, ja sitä voidaan jatkaa enintään 31.3.2018 asti. lainasaamisen vakuutena on M-real Oyj:n osakkeet. Yhtiö on yhdistelty konsernitilin-päätökseen ja keskinäinen lainasaaminen ja velka sekä korkokirjaukset on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. laina on markkinaehtoinen.

Tilikauden jälkeiset tapahtumatM-real ilmoitti tammikuussa käynnistävänsä uuden tulosparannus-ohjelman vuodelle 2011. Ohjelma keskittyy parantamaan paperilii-ketoimintojen kannattavuutta sekä pienentämään kaikkien liiketoi-minta-alueiden muuttuvia kustannuksia. Aikaisemmin ilmoitettu-jen simpeleen ja Kemin kartonki-investointien tulosparannus sekä simpeleen erikoispaperituotannon lopettaminen sisältyvät uuteen tulosparannusohjelmaan.

suunniteltujen toimenpiteiden arvioidaan parantavan M-realin vuosittaista liiketulosta 70 miljoonalla eurolla, täysimääräisenä vuo-desta 2012 alkaen. Vuoden 2011 tulosvaikutuksen arvioidaan olevan noin 30 miljoonaa euroa.

Metsä-Botnia päätti helmikuussa kehittää Joutsenon sellutehtaan energiantuotantoa ja rakentaa tehtaalle kuoren kaasutuslaitoksen. investoinnin kokonaisarvo on noin 20 miljoonaa euroa. laitos korvaa maakaasun käytön tehtaalla, ja tehtaasta tulee normaalikäynnin aikana hiilidioksidineutraali.

M-real ilmoitti helmikuussa suunnittelevansa noin 30 miljoonan euron investointia äänekosken ja Kyröskosken tehtaiden vuotuisen taivekartonkikapasiteetin kasvattamiseen yhteensä noin 70 000 ton-nilla. suunniteltujen investointien jälkeen vuotuinen tuotantokapasi-teetti nousisi Kyröskoskella 190 000 tonniin ja äänekoskella 240 000 tonniin. Kyröskosken investointi toteutettaisiin vuoden 2011 lopulla ja äänekosken investointi keväällä 2012.



Lähiajan näkymätpuunkäytön konsernin tuotantolaitoksilla arvioidaan vuonna 2011 olevan normaalilla tasolla. Metsäliitto ostaa kaikkia puutavaralajeja kesäkorjuukelpoisista leimikoista ja hankintapuuna tien varteen toi-mitettuna. Kysyntää on erityisesti koivu- ja mäntykuitupuulle sekä koivutukille. Verohuojennusten päätyttyä puukauppa käynnistynee rauhallisesti.

puutuotteiden kokonaiskysyntään ei alkaneena vuotena odoteta merkittävää muutosta. sahatavaran kannattavuuden heikkenemisen vuoksi vuodesta tulee haasteellinen, mutta operatiivisen tuloksen arvioidaan kuitenkin pysyvän vuoden 2010 tasolla.

Vuoden 2011 alussa sellun kysyntä ja tarjonta ovat hyvin tasapai-nossa. tuottajien selluvarastot ovat normaalitasolla ja asiakkaiden selluvarastot vaihtelevat normaalin ja alhaisen välillä. Vuoden aikana joitakin aiemmin suljettuja sellutehtaita käynnistyy, mutta varsinaista uutta markkinasellukapasiteettia ei ole tulossa.

pehmo- ja ruoanlaittopapereiden kysynnän ja brändimyynnin arvi-oidaan jatkuvan vahvana. pysyvänä trendinä on kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus ja vastuullinen kuluttaminen. Kustannuspaineita aiheuttavat sellun ja keräyspaperin korkea hinta, kohonneet energia-kustannukset sekä kasvavat välilliset verot.

Kartongin kysyntätilanteen uskotaan jatkuvan hyvänä myös lähikuu-kausina. M-realin taivekartongin ja lainerin hintataso on Euroopassa tehtyjen korotusten seurauksena yli 10 prosenttia viime vuoden alun tasoa korkeampi.

päällystämättömän hienopaperin kysyntä vaikuttaa jatkuvan ennal-laan. M-real on ilmoittanut Euroopassa päällystämättömän hieno-paperin 6–8 prosentin hinnankorotuksista, jotka astuvat voimaan maaliskuussa 2011. Erikoispapereiden kysynnän arvioidaan pysyvän vakaana ja hintatason ennallaan.

talouden elpymisen merkit alkoivat näkyä vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä, ja kehitys jatkui vuoden 2010 aikana. Metsäliitto-kon-sernin vahvasti positiiviseen liiketulokseen vaikuttivat lähes kaikkien tuotteiden nousujohteinen hintakehitys, parantuneesta kysynnästä johtuvat tehtaiden korkeammat käyntiasteet sekä sisäiset tulospa-rannustoimet.

Metsäliitto-konsernin liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä vuo-den 2011 ensimmäisellä neljänneksellä arvioidaan olevan jokseenkin edellisen neljänneksen tasolla.

Osuuskorkoesitys Metsäliitto Osuuskunnan hallitus on päättänyt ehdottaa hallintoneu-vostolle, että jäsenten sijoittamalle sääntömääräiselle osuuspääomalle maksetaan korkoa 5,5 prosenttia vuodelta 2010 (5,5 prosenttia vuodelta 2009). lisäosuuspääoma A:lle ehdotettu korko on 5,0 prosenttia (5,0), ja lisäosuuspääoma B:lle ja C:lle ehdotettu korko on 4,5 prosenttia (4,5).

Hallituksen esitys käsitellään maaliskuussa Metsäliitto Osuuskun-nan hallintoneuvostossa, joka puolestaan tekee osuuskoron määrästä esityksen toukokuussa kokoontuvan edustajiston päätettäväksi.


44 Ylijä ämän k äY t töeHdotus vuodelta 2010

Metsäliitto OsuuskuntaEuroaEdustajiston käytettävissä on

tilikauden ylijäämä 27 442 852,77käyttämätön ylijäämä edellisiltä vuosilta 515 280 970,17yhteensä 542 723 822,94

Hallitus ehdottaa, ettävararahastoon ii siirretään sääntöjen 13. pykälän mukaan 1 372 142,64sekä lisäksi 7,36 1 372 150,00osuuskorkoa jaetaan5,5 % maksetulle osuuspääomalle 10 536 093,705,0 % maksetulle A-lisäosuuspääomalle 22 799 663,304,5 % maksetulle B-lisäosuuspääomalle 1 545 966,464,5 % maksetulle C-lisäosuuspääomalle 468 582,08 35 350 305,54

ylijäämätilille jätetään 506 001 367,40

yhteensä 542 723 822,94

Mikäli edustajisto hyväksyy edellä olevan ehdotuksen, osuuskunnan oma pääoma onOsuuspääoma 194 474 616,02lisäosuuspääoma A 463 211 238,05lisäosuuspääoma B 47 537 170,12lisäosuuspääoma C 14 456 086,93Vararahasto i 3 939 904,28Vararahasto ii 52 851 840,00Ylijäämätili 506 001 367,40Oma pääoma yhteensä 1 282 472 222,80

Ylijäämän käyttöehdotus vuodelta 2010

Espoossa 10. helmikuuta 2011

Martti Asunta Kari Jordan Mikael Aminoff puheenjohtaja Varapuheenjohtaja toimitusjohtaja

Eino Halonen Arto Hiltunen saini Jääskeläinen

Juha parpala timo saukkonen Antti tukeva


45konsernin l a a ja tulosl askelma

Milj. euroa viite 1.1.–31.12.2010 1.1.–31.12.2009Jatkuvat toiminnotLiikevaihto 4, 6 5 377 4 837Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 38 -112liiketoiminnan muut tuotot 7 142 353Materiaalit ja palvelut 8 -3 599 -3 404Henkilöstökulut 8 -745 -797poistot ja arvonalentumiset 9 -336 -501liiketoiminnan muut kulut 8 -379 -544Liiketulos 497 -169

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta -15 -16Kurssierot 10 -7 2Muut rahoitustuotot 10 5 26Muut rahoituskulut 10 -135 -173Tilikauden tulos ennen veroja 345 -329tuloverot 11 -131 10Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista 214 -318

Lopetetut toiminnottilikauden tulos lopetetuista toiminnoista 5 0 -23Tilikauden tulos 214 -342

Muut laajan tuloksen erät 12Rahavirran suojaukset 19 35Myytävissä olevat rahoitusvarat 30 -103Muuntoerot 25 -15Muut erät 0 0Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot -7 23tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 67 -60Tilikauden laaja tulos yhteensä 281 -402

Tilikauden tuloksen jakautuminenEmoyrityksen omistajille 170 -116Vähemmistölle 44 -226

214 -342

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminenEmoyrityksen omistajille 204 -150Vähemmistölle 77 -252

281 -402

konsernin laaja tuloslaskelma

liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.


46 konsernin tase

Milj. euroa viite 31.12.2010 31.12.2009VARATPitkäaikaiset varatliikearvo 13 503 493Muut aineettomat hyödykkeet 13, 38 242 245Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13, 38 2 281 2 428Biologiset hyödykkeet 14 8 7Osuudet osakkuusyrityksissä 15 80 98Myytävissä olevat rahoitusvarat 16 338 356Muut rahoitusvarat 17 14 11laskennalliset verosaamiset 18 63 58Johdannaiset 30 4 2

3 534 3 697Lyhytaikaiset varatVaihto-omaisuus 19 798 669Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 843 753tuloverosaamiset 39 42Johdannaiset 30 11 2Rahavarat 21 440 558

2 131 2 024

Myytävänä olevat omaisuuserät 5 8 9Varat yhteensä 5 672 5 730

OMA PÄÄOMA JA VELATEmoyrityksen omistajille kuuluva oma pääomaOsuuspääoma 22 539 484Ylikurssirahasto 22 31 30Muuntoerot 22 25 9Arvonmuutos- ja muut rahastot 22 247 221Kertyneet voittovarat 312 184

1 154 927Määräysvallattomien omistajien osuudet 23 524 471Oma pääoma yhteensä 1 678 1 399

Pitkäaikaiset velatlaskennalliset verovelat 18 409 382Eläkevelvoitteet 24 115 122Varaukset 25, 38 48 76Rahoitusvelat 26 1 927 1 976Muut velat 27 18 115Johdannaiset 30 18 19

2 534 2 689Lyhytaikaiset velatVaraukset 25, 38 19 52Rahoitusvelat 26 471 798Ostovelat ja muut velat 28 914 758tuloverovelat 38 16Johdannaiset 30 17 13

1 460 1 637Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 5 0 6Velat yhteensä 3 994 4 331Oma pääoma ja velat yhteensä 5 672 5 730

konsernin tase



47l askelma konsernin oman pä äoman muutoksista

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

Milj. euroa viiteOsuus -

pääomaYlikurssi-

rahastoMuunto-

erot

Arvonmuutos ja muut

rahastotKertyneet voittovarat Yhteensä

Määräys-vallatto mien

omistajien osuudet

Oma pääoma yhteensä

Oma pääoma 1.1.2009 585 30 -5 165 329 1 104 682 1 786

tilikauden tulos -116 -116 -226 -342Muut laajan tuloksen erät 12

Rahavirran suojaukset 17 17 18 35Myytävissä olevat rahoitusvarat -53 -53 -50 -103Muuntoerot -10 -10 -5 -15Muut erät 0 0 0 0Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 3 10 12 11 23

Muut laajan tuloksen erät yhteensä -7 -27 0 -34 -26 -60Tilikauden laaja tulos yhteensä -7 -27 -116 -150 -252 -402liiketoimet omistajien kanssa

Maksetut osuuspääoman korot ja osingot 22 -29 -29 -1 -30Osuuspääoman muutos 22 -101 -101 -101Ylikurssirahaston muutos 22 0 0Arvonkorotusrahaston muutos 22 0 0siirto vapaasta pääomasta sidottuun 22 0 0liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset 5 20 82 102 44 146

Oma pääoma 31.12.2009 484 30 9 221 184 927 471 1 399

Oma pääoma 1.1.2010 484 30 9 221 184 927 471 1 399

tilikauden tulos 170 170 44 214Muut laajan tuloksen erät 12

Rahavirran suojaukset 11 11 8 19Myytävissä olevat rahoitusvarat 12 12 18 30Muuntoerot 14 14 10 25Muut erät 0 0 0 0Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot 2 -6 -5 -3 -7

Muut laajan tuloksen erät yhteensä 16 18 0 34 33 67Tilikauden laaja tulos yhteensä 16 18 170 204 77 281liiketoimet omistajien kanssa

Maksetut osuuspääoman korot ja osingot 22 -28 -28 -4 -31Osuuspääoman muutos 22 55 55 55Ylikurssirahaston muutos 22 1 1 1Arvonkorotusrahaston muutos 22 0 0siirto vapaasta pääomasta sidottuun 22 9 -9 0 0liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset 5 1 1 1 2Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat 5 -6 -6 -22 -28

Oma pääoma 31.12.2010 539 31 25 247 312 1 154 524 1 678

laskelma konsernin oman pääoman muutoksista



48 konsernin r aHavirtal askelma

Milj. euroa viite 2010 2009Liiketoiminnan rahavirrattilikauden tulos 214 -342Oikaisut tilikauden tulokseen 32 495 469saadut korot 7 20Maksetut korot -113 -172saadut osingot 2 4Muut rahoituserät, netto -59 64Maksetut verot -100 0Käyttöpääoman muutos 32 -136 231Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat 310 275

Investointien rahavirrattytäryritysosakkeiden hankinnat 5 0 -493Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat 5 -21 0Osakkuusyritysosakkeiden hankinnat 0 0Muiden osakkeiden hankinnat 0 -3investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -138 -152tytär- ja yhteisyritysosakkeiden luovutukset 5 5 700Muiden osakkeiden luovutukset 44 38Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 39 16pitkäaikaisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto 1 186Investointien nettorahavirrat -70 291

Rahoituksen rahavirratOsuuspääomien muutos 52 -57Muu oman pääoman muutos, määräysvallattomien omistajien osuudet 4 0pitkäaikaisten velkojen lisäys 719 120pitkäaikaisten velkojen vähennys -1 100 -654lyhytaikaisten velkojen lisäykset ja vähennykset, netto 7 -17lyhytaikaisten korollisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto -1 22Maksetut osuuspääoman korot ja osingot -40 -40Rahoituksen nettorahavirrat -360 -626

Rahavarojen muutos -120 -60

Rahavarat tilikauden alussa 558 619Rahavarojen muuntoero 3 -1Rahavarojen muutos -120 -60Myytävänä olevien omaisuuserien rahavarat 0 -1Rahavarat tilikauden lopussa 21 440 558

konsernin rahavirtalaskelma



49tilinpä ätöksen liite tiedot

kirjattava hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja veloiksi luokitellut ehdolliset maksut arvostetaan myöhemmin käypään arvoon tulosvai-kutteisesti. Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan valita, perustuuko määräysvallattomien omistajien osuuden arvostus käypään arvoon vai näiden suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen nettovarallisuu-desta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Uudistettu standardi on vaikuttanut 1.1.2010 jälkeen tapahtuviin liiketoimintojen yhdistämisiin.

IAS 27 (uudistettu), Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Uudistetun standardin mukaan määräysvallattomien omistajien kanssa toteutu-neiden liiketoimien vaikutukset on kirjattava omaan pääomaan, jos määräysvalta ei muutu, eikä näistä liiketoimista synny enää liikearvoa tai voittoja ja tappioita. standardissa ohjeistetaan myös kirjanpitokä-sittelyä tilanteessa, jossa määräysvalta menetetään. Mahdollinen jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan käypään arvoon, ja voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konserni soveltaa uudistettua standardia määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneisiin liiketoimiin 1.1.2010 alkaen.

IFRIC 16, Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset. iFRiC 16 selventää ulkomaisen nettoinvestoinnin suojauksen kirjan-pitokäsittelyä. tämä tarkoittaa, että ulkomaisen nettoinvestoinnin suojaus liittyy eroihin toimintavaluutassa eikä esittämisvaluutassa. lisäksi suojausinstrumentin haltija voi olla mikä tahansa konserni-yhtiö. iAs 21, ‘Valuuttakurssien muutosten vaikutukset’ -standardin määräykset soveltuvat suojattavaan erään. tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRIC 17, Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille. tulkinta sisältää ohjeistusta sellaisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelystä, joissa yritys jakaa omistajille muita varoja kuin käteisvaroja joko oman pää-oman rahastosta tai osinkona. iFRs 5:een tehtiin samalla muutos, jonka mukaan omaisuuserät luokitellaan omistajille jaettaviksi vain silloin, kun ne ovat valmiita jaettaviksi senhetkisessä kunnossaan ja niiden jakaminen on erittäin todennäköistä. tulkinnalla ei ole vaiku-tusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 2 (muutos), Osakeperusteiset maksut – käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa. Muutos selventää iFRs 2:n soveltamisalaa. sen mukaan sen yhteisön, joka vastaanottaa tuotteita tai palveluita, tulee noudattaa iFRs 2:ta, vaikka kyseinen yhtiö ei olisi velvollinen luovuttamaan käteisvaroja osakeperusteisesti. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 39 (muutos), Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät. Muutoksen mukaan inflaatiota ei voida erikseen määrittää suojattavaksi kom-ponentiksi kiinteäkorkoisessa velassa. lisäksi silloin, kun optioihin sovelletaan suojauslaskentaa, ei option aika-arvoa voida enää sisäl-lyttää suojaamaan yksipuolista riskiä. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRIC 9 ja IAS 39 (muutos), Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarvi-ointi luokittelun muutoksen yhteydessä. Muutokset selventävät, että

1 tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

seuraavassa on lueteltu merkittävimmät tilinpäätöksen laadinta-periaatteet, joita on sovellettu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Konsernin perustiedotMetsäliitto Osuuskunta tytäryrityksineen muodostaa konsernin, jonka viisi liiketoiminta-aluetta ovat puunhankinta, puutuoteteollisuus, sel-luteollisuus, kartonki- ja paperiteollisuus sekä pehmo- ja ruoanlait-topaperit. Valmistustoimintaa on 11 maassa. Metsäliitto-konsernin päämarkkina-alue on Eurooppa.

Konsernin emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Revontulentie 6, 02100 Espoo.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoit-teesta www.metsaliitto.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Revontulentie 6, 02100 Espoo.

Metsäliitto Osuuskunnan hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 10.2.2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. suomen osuuskun-talain mukaan edustajistolla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä varsinaisessa edus-tajiston kokouksessa. Varsinaisella edustajiston kokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laadintaperiaatteet ja arvostusperusteKonsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (international Financial Reporting standards, iFRs) mukaisesti sovel-taen iAs- ja iFRs-standardeja sekä siC- ja iFRiC-tulkintoja, jotka ovat voimassa ja jotka ovat EU:n hyväksymiä tilinpäätöksen laatimishet-kellä 31.12.2010. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) n:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten iFRs-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös esitetään miljoonan euron tarkkuudella.tilinpäätös on laadittu perustuen historiallisiin hankintamenoihin

lukuun ottamatta biologisia hyödykkeitä, johdannaissopimuksia sekä eräitä muita rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka on arvostettu käypään arvoon.

Johdon mielestä konsernilla on riittävästi resursseja jatkaa toi-mintaansa ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. tämän takia tilinpäätös on laadittu soveltaen toiminnan jatkuvuuden periaatetta.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaat-teita kuin vuonna 2009 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2010 alkaen.

IFRS 3 (uudistettu), Liiketoimintojen yhdistäminen. liiketoimintojen yhdistämiseen sovelletaan uudistetun standardin mukaan edelleen hankintamenetelmää, johon on tosin tehty joitakin merkittäviä muutok-sia. Esimerkiksi kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut on

tilinpäätöksen liitetiedot



39 -standardin vaatimukset. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konsolidointiperiaatteet

Tytäryrityksettytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset (erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt mukaan luettuina), joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuu-dessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovu-tettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liik-keeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liiketoi-mintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirja-taan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vas-taa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.

Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuu-den yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun netto-varallisuuden käypä arvo ja kyseessä on edullinen kauppa, erotus merkitään tuloslaskelmaan.

Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan. tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laa-dintaperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Erityistä tarkoitusta varten perustettu yksikköKonsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytäryrityksen tavoin Metsäliitto Management Oy, joka on perustettu konsernin johtoryhmän jäsenten osakepalkitsemista varten. Metsäliitto Osuuskunnalla on Metsä-liitto Management Oy:ssä osakas- ja lainasopimuksen perusteella määräysvalta ja tämän takia yritys on yhdistelty konsernitilinpäätök-seen. Määräysvalta on seurausta sopimuksissa olevien ehtojen kuten Management-yrityksen hallinnoimien M-real Oyj:n B-osakkeiden luovutuskieltojen, panttauskieltojen ja äänestysrajoitteiden soveltami-sessa. lisäksi yritys ei saa ilman Metsäliiton hallituksen lupaa tehdä päätöstä, jonka ei voi katsoa kuuluvan yrityksen toimialaan tai ei tähtää

siirrettäessä rahoitusvaroja pois käypään arvoon tulosvaikutteisesti kir-jattavien ryhmästä tulee kaikki kytketyt johdannaiset arvioida uudelleen ja tarvittaessa käsitellä tilinpäätöksessä erillään pääsopimuksesta. tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IASB julkaisi huhtikuussa 2009 parannuksia 12 standardiin osana vuosittaisia parannuksia standardeihin (Improvements to IFRSs). Seuraavassa on esitetty ne muutokset, jotka konserni otti käyttöön vuonna 2010 ja joilla on vaikutusta konsernin tilinpäätökseen:

IFRS 5 (muutos), Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot. Muutos selventää, että iFRs 5 sisältää vaati-mukset tiedoista, jotka on esitettävä myytävänä olevaksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä (tai luovutettavien erien ryhmistä) tai lopetettavista toiminnoista. siinä myös selvennetään, että iAs 1:n mukaisia yleisiä vaatimuksia on kuitenkin noudatettava, erityisesti iAs 1:n kappaletta 15 (oikean kuvan antaminen) ja kappaletta 125 (arvioihin liittyvät epävarmuustekijät). Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 1 (muutos), Tilinpäätöksen esittäminen. Muutos selventää, että velan mahdollinen suorittaminen omaa pääomaa liikkeeseen laske-malla ei vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi. lyhyt-aikaisen velan määritelmää täsmennettiin, ja velka saadaan luokitella pitkäaikaiseksi (edellyttäen, että yhteisöllä on ehdoton oikeus lykätä käteisvaroja tai muita varoja luovuttamalla tapahtuvaa suorittamista vähintään 12 kuukauden päähän tilikauden päättymisestä) riippumatta siitä, että vastapuoli voisi koska tahansa vaatia velan suorittamista osakkeina. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilin-päätökseen.

IAS 17 (muutos), Vuokrasopimukset. Muutos poistaa erityisohjeistuk-sen, joka koskee maa-alueen luokittelua rahoitusleasing- tai muuksi vuokrasopimukseksi. tämän seuraksena maa-alueet tulee luokitella rahoitusleasing- tai muuksi vuokrasopimukseksi noudattaen yleisiä iAs 17 -standardin luokittelukriteereitä. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 36 (muutos), Omaisuuserien arvonalentuminen. Muutos selventää, että rahavirtaa tuottava yksikkö (tai yksikköjen ryhmä), jolle liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten, voi olla korkeintaan iFRs 8 -standardissa määritellyn toimintasegmentin suuruinen (eli ennen segmenttien yhdistämistä raportoitaviksi segmenteiksi saman-laisiin taloudellisiin ominaispiirteisiin perustuen kyseisen standardin ohjeistuksen mukaan). Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta kon-sernitilinpäätökseen.

IFRIC 16 (muutos), Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset. Muutoksen mukaan ulkomaiseen yksikköön tehdyn net-tosijoituksen suojauksessa ehdot täyttävä suojausinstrumentti voi olla missä tahansa konserniyhtiössä. Ennen muutosta suojausinstrumentti ei voinut olla siinä yksikössä, joka on suojauksen kohteena. Oletuksena on, että suojaussuhde, dokumentointi ja tehokkuustestaus täyttävät iAs


51konsernin r aHavirtal askelma

YhteisyrityksetKonsernin osuudet yhteisessä määräysvallassa olevissa yksiköissä käsitellään konsernitilinpäätöksessä suhteellista yhdistelyä käyttäen. Konsernin osuus yhteisyrityksen yksittäisistä tuotto-, kulu-, omaisuus- ja velkaeristä sekä sen rahavirroista yhdistellään konsernitilinpää-töksen vastaaviin eriin. Yhteisyritykselle myydyistä omaisuuseristä kirjataan muille osapuolille kuuluva osuus voitoista tai tappioista. Konserni ei kirjaa osuuttaan yhteisyrityksen voitoista tai tappiosta, jotka syntyvät konsernin siltä ostamista omaisuuseristä ennen kuin omaisuuserät on myyty edelleen riippumattomalle osapuolelle. liike-toimista syntyvä tappio kirjataan kuitenkin välittömästi, jos se antaa näyttöä lyhytaikaisten omaisuuserien nettorealisointiarvon vähenty-misestä tai arvonalentumisesta.

äänevoima Oy ja ääneverkko Oy on yhdistelty konsernitilinpää-tökseen suhteellista yhdistelyä käyttäen. Vuoden 2009 lopussa teh-tyjen omistusjärjestelyjen seurauksena Oy Metsä-Botnia Ab muuttui Metsäliitto Osuuskunnan tytäryritykseksi 8.12.2009.

Konsernilla on 48,98 prosentin osuus Kiinteistö Oy Metsätapiolassa. Konserni on merkinnyt tilinpäätökseensä osuutensa Kiinteistö Oy Metsätapiolan omaisuuseristä, veloista, tuotoista ja kuluista.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminenKonsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toiminta-valuutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän vallitsevaa kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muutettu toiminta-valuutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty rahoi-tustuottoihin ja -kuluihin lukuun ottamatta ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukseksi kohdistettuja velkoja, joiden kurssierot kirjataan tehokkaaksi osoittautuneen suojauksen osalta laajan tuloslaskelman muuntoeroihin.

Konserniyritysten, joiden tilinpäätösvaluutta on jokin muu kuin euro, tuloslaskelmat muutetaan euroiksi käyttäen raportointikauden keskikursseja ja taseet käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. tytär-yritysten tuloslaskelmien ja taseiden muuttamisesta eri kursseilla sekä hankintamenomenetelmän soveltamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. tytäryrityksestä luovut-taessa joko myymällä tai purkamalla luopumishetkeen mennessä kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana luopumisesta syntyvää voittoa tai tappiota.

RahoitusvaratKonsernin rahoitusvarat on luokiteltu iAs 39 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: 1) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, 2) Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, 3) lainat ja muut

pelkästään järjestelmän toteuttamiseen. Metsäliitto Osuuskunnalla tai sen määräysvaltayrityksellä ei ole omistusta kyseisessä yrityksessä. Yrityksen tuloslaskelma ja tase on yhdistelty konsernitilinpäätökseen järjestelyn alkuhetkestä lukien. Metsäliitto Management Oy:n M-realin B-osakkeiden hankintaa on konsernitilinpäätöksessä käsitelty tran-saktiona määräysvallattomien omistajien kanssa.

Metsäliitto Management Oy puretaan osakassopimuksen määrä-ysten perusteella M-realin osavuosikatsauksen Q3 2013 julkistamisen jälkeen tai purkamista lykkäävien ehtojen toteutuessa viimeistään M-realin osavuosikatsauksen Q3 2017 julkistamisen jälkeen. Kun Metsäliitto Osuuskunta konsernina luovuttaa järjestelyn purkuhet-kellä Management-yrityksen omistajille muuttuvan määrän osakkeita tai rahaa, niin johdon tekemää sijoitusta Management-yritykseen käsitellään konsernitilinpäätöksessä rahoitusvelkana eikä määräys-vallattomien omistajien osuutena.

Osakepohjaisten palkitsemisjärjestelyjen kirjanpidollisesta käsit-telystä on annettu lisäinformaatiota laadintaperiaatteiden kohdassa Osakeperusteiset maksut.

Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssaMääräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia käsi-tellään kuten konsernin omistajien kanssa toteutuneita. Kun määräys-vallattomilta omistajilta ostetaan osakkeita, maksetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osak-keiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.

OsakkuusyrityksetOsakkuusyrityksiä ovat kaikki yritykset, joissa konsernilla on huo-mattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yleensä huomattava vaikutusvalta perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa 20–50 pro-senttia äänivallasta. Osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä, ja alun perin ne kirjataan hankintamenon määräisinä. Konsernin osuudet osakkuusyrityksissä sisältävät myös hankinta-ajankohtana määritetyn liikearvon vähennettynä mahdolli-silla arvonalentumisilla.

Konsernin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan, ja sen osuus hankinnan jälkeisistä oman pääoman muutoksista kirjataan omaan pääomaan. sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeen kertyneillä muutoksilla. Jos konsernin osuus osakkuusyritysten tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus osakkuusyrityksestä mahdolliset muut vakuudettomat saamiset mukaan luettuina, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole osakkuusyritystä koskevia sitoumuksia eikä se ole suorittanut maksuja sen puolesta.

Konsernin ja sen osakkuusyritysten välisistä realisoitumattomista voitoista eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaava osuus. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä omaisuuserän arvon alentumisesta. Osakkuusyritys-ten noudattamat tilinpäätöksen laadintaperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. laimen-nusvaikutuksesta johtuvat voitot tai tappiot osakkuusyrityssijoituksista merkitään tuloslaskelmaan.



nan. Mikäli osakesijoitusten käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin määrittelemän ajanjakson, tämä on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumi-sesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luoki-teltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tulosvaikutteisesti.

Kriteerejä, joiden perusteella arvioidaan, onko lainojen ja muiden saamisten arvonalentumisesta objektiivista näyttöä, ovat:• liikkeeseenlaskijan tai velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet• sopimusehtojen rikkominen kuten korkojen tai pääoman maksujen

laiminlyönnit• konserni antaa velalliselle tämän taloudellisiin vaikeuksiin liittyvistä

taloudellisista tai oikeudellisista syistä johtuen myönnytyksiä, joita se ei muutoin harkitsisi antavansa

• velallisen konkurssin todennäköisyys• kyseisellä rahoitusvaroihin kuuluvalla erällä ei taloudellisista vai-

keuksista johtuen enää ole toimivia markkinoita.

Myyntisaamisten arvonalentumistestausta kuvataan tarkemmin myyn-tisaamisia koskevassa laadintaperiaatteessa alla.

Arvonalentumistappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjan-pitoarvon ja kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena (ottamatta huomioon vielä toteutumattomia vastaisia luottotappioita). Rahoitusvarojen arvonalentuminen joudutaan kirjaamaan, mikäli rahoitusvaran kirjanpitoarvo ylittää siitä saatavissa olevan rahamäärän. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa pienennetään ja tappio merkitään konsernin tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistap-pion määrä vähentyy myöhemmällä kaudella ja vähennys pystytään objektiivisesti yhdistämään arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen toteutuneeseen tapahtumaan (kuten velallisen luottoluokituksen parantumiseen), tuloslaskelmaan kirjataan arvonalennustappion peruutus.

RahoitusvelatKonserni on ryhmitellyt kaikki tavanomaiset rahoitusvelat “Muiden velkojen” ryhmään. Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon. transaktiomenot sisällytetään kaikkien rahoitusvelkojen alkuperäi-seen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

lisäksi Metsäliitto-konsernilla on Oy Metsä-Botnia Ab:n osakas-sopimuksen myötä iAs 32 -standardin tarkoittama sopimukseen perustuva velvollisuus luovuttaa toiselle yhteisölle käteisvaroja tytär-yritysosakkeita vastaan. tämä velka arvostetaan käypään arvoon iAs 39 -standardin vaadittaessa maksettavien velkojen mukaisesti.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokiteltuna iAs 39:n mukaan sekä käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa kohdassa 29.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskentaJohdannaissopimukset kirjataan taseeseen kaupantekopäivänä käy-pään arvoon, joka vastaa niiden hankintamenoa, ja myöhemmin ne arvostetaan juoksuaikanaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäi-vänä. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta,

saamiset sekä 4) Myytävissä olevat rahoitusvarat. luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella alkuperäisen kirjauksen yhteydessä. Rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon. transaktiomenot sisällytetään käypään arvoon, ellei kyseessä ole erä, joka arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt mer-kittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupan selvittämispäivänä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat pääasiassa julkisesti noteerattuja joukkovelkakirjalainoja, jotka on kokonaisuudessaan luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettä-väksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on arvos-tettu käypään arvoon markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksesta johtuvat realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi luokitellaan myös johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. näiden laadintaperiaatteet ja käyvän arvon määrittämisperiaatteet on kerrottu myöhemmin.

Eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin on ryhmitelty sijoitukset, jotka erääntyvät tiettynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aiko-mus ja kyky pitää eräpäivään saakka. Konsernissa ei ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia. lainat ja muut saamiset ovat rahoitusva-roja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määrättävissä olevat ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eivätkä ne ole johdannaisia. lainojen ja muiden saamisten ryhmään on ryhmitelty ulkoiset laina- ja muut saamiset mukaan lukien myyntisaamiset. näihin kategorioihin ryhmitellyt sijoitukset on arvostettu efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat julkisesti noteerattuja ja notee-raamattomia osakkeita. ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän pörssinoteerauksiin. Mikäli myytävissä oleville rahoitusvaroille ei ole noteerattuja kursseja, kon-serni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä, kuten viimeaikaiset kaupat ja diskontatut kassavirrat. Arvostuksessa hyödynnetään yleensä markkinoilta saatuja tietoja ja mahdollisimman vähän konsernin itsensä määrittelemiä osatekijöitä. Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luo-kittelun muutoksena silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objek-tiivista näyttöä siitä, että jonkun rahoitusvaran tai rahoitusvarojen ryhmän arvo on alentunut. Objektiivista näyttöä myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltujen osakkeiden arvonalentumisesta ovat sijoituksen arvon merkittävä tai pitkäaikainen lasku alle hankintahin-



johdannais- ja lainasuojauksen käyvän arvon muutos on kirjattu suo-raan konsernin omaan pääomaan kertyneitä muuntoeroja vastaan. suojauksen tehoton osuus sekä valuuttatermiinien korkoelementin vaikutus on kirjattu tuloslaskelmaan rahoituseriin.

Korkosuojaussuojatakseen erikseen määriteltyjen lainojen käypää arvoa johdan-naissopimuksilla (koronvaihtosopimuksilla ja valuutanvaihtosopimuk-silla) konserni on soveltanut iAs 39:n mukaista suojauslaskentaa niin sanottuna käyvän arvon suojauksena. sekä määriteltyjen lainojen että johdannaisten, jotka ovat täyttäneet tehokkaan suojauslaskennan ehdot, käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitu-seriin. lainojen käypä arvo on laskettu korkoriskin ja valuuttariskin osalta, mutta yhtiön luottoriskipreemion mahdollisia muutoksia ei ole huomioitu.

lisäksi konserni on osin soveltanut korkoriskin suojauksessaan iAs 39:n mukaista suojauslaskentaa suojatakseen lainojen sopimus-perusteisia vaihtuvakorkoisia rahavirtoja niin sanottuna rahavirran suojauksena. Johdannaissuojausten (koronvaihtosopimukset) käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan konsernin omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon.

Kaikki muut korkojohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on arvostettu käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan rahoituseriin. Korkotermiinien, korkofutuurien ja korko-optioiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahin-toihin ja koronvaihtosopimukset sekä valuutanvaihtosopimukset arvos-tetaan markkinakorkokäyrällä laskettuun kassavirtojen nykyarvoon.

HyödykesuojausKonserni on osin soveltanut sähkön hintariskin suojauksessaan iAs 39:n mukaista suojauslaskentaa niin sanottuna rahavirran suoja-uksena. Erikseen määritelty osuus hyvin todennäköisestä M-realin ja Metsä tissuen sähkön hankinnan rahavirrasta suomessa ja Ruotsissa on suojauslaskennan kohteena. lisäksi suojauslaskentaa sovelletaan Metsä tissuen sellun hintariskin suojauksessa niin sanottuna rahavir-ran suojauksena. tehokkaaksi osoittautuneen johdannaissuojauksen (sähkö- ja sellutermiinien) käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan konsernin omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja vasta enna-koitujen sähköostojen tai sellunmyyntien toteutuessa tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olleiden ostojen tai myyntien oikaisuksi. tehoton osuus suojauslaskentaan kohdistetuista sähkö- ja sellujohdannaisista sekä muut hyödykeriskien suojaamiseksi tehdyt hyödykejohdannai-set arvostetaan tilinpäätöspäivän markkinahintoihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan “Muihin tuottoihin ja kuluihin”.

niin sanotut kytketyt johdannaiset arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin. Metsäliitto-konsernissa kytkettyjen johdannaisten määrä on merki-tykseltään vähäinen.

SegmenttiraportointiKonsernin toimintasegmentit muodostuvat konsernin liiketoiminta-alueista. liiketoiminta-alueet tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluja, ja niitä johdetaan erillisinä yksikköinä.

käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Johdannaiset on ryhmitelty sopimushetkellä joko 1) saamisten, velkojen tai kiinteiden sitoumusten käyvän arvon suojauksina, 2) Ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen raha-virran suojauksina, 3) Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituk-sen suojauksina, 4) suojauksina, joihin on päätetty olla soveltamatta suojauslaskentaa tai 5) Kaupankäyntitarkoituksessa tehtyinä joh-dannaisina. Johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennan piirissä, ryhmitellään taseessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin tai rahoitusvelkoihin.

suojauslaskentaa soveltaessaan konserni on suojaussuhteen syn-tyessä dokumentoinut suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen ja noudatetun suojausstrategian. Konserni on myös jatkuvasti tehnyt suojauslaskennan soveltamiseksi edellytettävän tehokkuustestauksen siitä, että kussakin suojaussuhteessa suo-jausinstrumentin käyvän arvon muutos riittävän tehokkaasti vastaa suojattavan erän käyvän arvon muutosta suojatun riskin osalta.

Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimus-ten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. samalla tavalla käsitellään suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velka- erän käyvän arvon muutokset suojatun riskin osalta. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merki-tään tuloslaskelmaan. Kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät täyty, suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, rahavirran suojauksesta kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos liiketoimen ei enää odo-teta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Johdannaisten käypä arvo esitetään lyhytaikaisissa korottomissa saamisissa tai veloissa. Johdannaisten käyvät arvot on esitetty sovelle-tun kirjauskäytännön mukaan ryhmiteltynä tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 30. Rahavirran suojauksen erääntymisaikataulu on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31.

ValuuttasuojausKonserni on osin soveltanut valuuttavirtapositionsa suojauksessa iAs 39:n mukaista suojauslaskentaa niin sanottuna rahavirran suojauk-sena. Erikseen määritelty osuus hyvin todennäköisistä M-realin, Metsä tissuen ja Metsä-Botnian UsD-, GBp-, sEK-, nOK- ja DKK-määräisen myynnin rahavirroista on suojauslaskennan kohteena. tehokkaaksi osoittautuneen johdannaissuojauksen (valuuttatermiinisopimusten) käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan konsernin omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja vasta ennakoidun myynnin toteutuessa tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olleen myynnin oikaisuksi. Muiden valuuttavirtaposition suojaamiseksi tehtyjen valuuttajohdan-naisten käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan rahoi-tuseriin. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän termiinihintoihin ja valuuttaoptiot arvostetaan Black&scholes-mallin mukaisiin käypiin arvoihin.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus käsitellään kirjanpidossa kuten rahavirran suojaus. tehokkaaksi osoittautuneen



Jos paikalliset säännöt johtavat yllä olevista säännöistä poikkeavaan laskutukseen, tämän tuoton vaikutus on laskettu ja oikaistu.

palveluista saadut tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu.pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluksi

valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan luotet-tavasti arvioida. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat koko-naismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Osinkotuotot kirjataan, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Korko-tuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä.

Toimitus- ja käsittelykuluttuotteiden toimituksesta ja käsittelystä syntyneet kulut sisältyvät tuloslaskelman materiaaleihin ja palveluihin.

Tutkimus- ja kehitysmenottutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Kehitysmenot aktivoidaan, jos on todennäköistä, että kehityshanke tuottaa taloudel-lista hyötyä ja menot ovat luotettavasti mitattavissa. Aktivoidut kehi-tysmenot poistetaan oletetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Metsäliitto ei ole toistaiseksi aktivoinut kehitysmenoja.

Vieraan pääoman menotVieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi sillä rapor-tointikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Kun kyseessä on mer-kittävä ja pitkäkestoinen aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen inves-tointiprojekti, sisällytetään välittömästi hyödykkeen hankinnasta ja rakentamisesta johtuvat vieraan pääoman menot kyseisen hyödykkeen hankintamenoon.

Tuloverottuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. laajaan tuloslas-kelmaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti laajaan tuloslaskelmaan. tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. laskennallista verovelkaa ei kuiten-kaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoarvoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpi-don tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajan-kohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kuin ero ei todennäköisesti pur-kaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomai-suushyödykkeiden poistoista, myytävissä olevien rahoitusvarojen sekä johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, etuuspohjai-

toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätök-sentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukai-sella tavalla. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty pääjohtaja.

segmenttiraportoinnissa noudatetaan samoja tilinpäätösperiaat-teita kuin konsernissa. segmenttien väliset liiketapahtumat perus-tuvat markkinahintoihin. Kaikki segmenttien väliset myynnit ja muut liiketapahtumat eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnotOmaisuuserä tai toiminto luokitellaan myytävänä olevaksi, kun sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omai-suuserän myynnistä. Myytäväksi luokittelu edellyttää johdon sitoutu-mista myyntiä koskevaan suunnitelmaan sekä konsernin käynnistämää suunnitelman toteuttamiseen tähtäävää toimenpideohjelmaa.

Myytäväksi luokitellut omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käy-pään arvoon. Myytäväksi luokitelluista omaisuuseristä ei tehdä poistoja luokittelun jälkeen.

toiminto luokitellaan lopetetuksi, kun konserni on luopunut siitä tai se on luokiteltu myytävänä olevaksi ja se edustaa erillistä merkittävää liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta. lopetetun toiminnon tulos verojen jälkeen esitetään omana eränä konsernin tuloslaskelmassa.

Tuloutusperiaateliikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden sekä raaka-aineiden ja tarvikkeiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, annetuilla alennuksilla ja muilla myynnin oikaisuerillä. tuotot tava-roiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen omistukseen liittyvät riskit ja edut siirtyvät ostajalle eikä konsernilla ole enää val-vonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jona tuote on toimitettu sovitun toimituslausekkeen mukai-sesti asiakkaalle.

Konsernin toimitusehdot perustuvat incoterms 2000 -toimituslau-sekekokoelmaan, joka on Kansainvälisen kauppakamarin julkaisema toimituslausekkeiden määritelmien kokoelma. Konsernin myyntiä koskevat yleisimmät toimituslausekkeet ovat:• D-lausekkeet, joiden mukaan konsernin on toimitettava tuotteet

sovittuun määräpaikkaan. Myynnin toteutumishetki on toimitus ostajalle sovitussa määräpaikassa sovittuna aikana.

• C-lausekkeet, joiden mukaan myyjä järjestää ja maksaa kuljetuksen sovittuun määräpaikkaan sekä tietyt muut kulut. Konsernin vastuu tuotteista kuitenkin päättyy, kun tuotteet on luovutettu rahdinkul-jettajalle käytettävän lausekkeen mukaisesti. Myynnin toteutumis-hetki on siten se, jona myyjä luovuttaa tavaran rahdinkuljettajalle sovittuun määräpaikkaan kuljettamista varten.

• F-lausekkeet, joiden mukaan ostaja järjestää kuljetuksen ja vastaa siitä. Myynnin toteutumishetki on tuotteiden toimittaminen ostajan rahdinkuljettajalle.



Muutpatenttien, lisenssien ja tavaramerkkien, joilla on rajallinen talou-dellinen vaikutusaika, hankintameno aktivoidaan taseeseen aineet-tomiin hyödykkeisiin ja kirjataan tasapoistoin kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan 5–20 vuodessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Aineettomien hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaiku-tusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, ja niitä muutetaan tarvittaessa.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeetKonsernin hankkimat käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan alkupe-räiseen hankintamenoon. Hankittujen tytäryritysten käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Aineellinen käyttöomai-suus esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. pitkää rakennusaikaa edellyttä-vien käyttöomaisuusinvestointien rakennusaikaiset korot aktivoidaan taseeseen osana käyttöomaisuutta siltä ajalta, joka tarvitaan inves-toinnin saattamiseksi käyttötarkoituksensa mukaiseen käyttökuntoon.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin perustuen seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:

Rakennukset ja rakennelmat 20–40 vuottaKoneet ja kalusto

Voimalaitosten raskaat koneet 20–40 vuottaMuut raskaat koneet 15–20 vuottaKevyet koneet ja kalusto 5–15 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Mikäli aineellisen käyttöomai-suushyödykkeen merkittävillä osilla on eripituiset taloudelliset vai-kutusajat, kustakin osasta tehdään poistot erikseen.

Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkiste-taan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, ja niitä muutetaan tarvittaessa.

Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpito-arvoon tai kirjataan erillisomaisuuseräksi vain, kun on todennäköistä, että konsernille koituu hyödykkeestä taloudellista hyötyä tulevaisuu-dessa ja omaisuuserän hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Uudella osalla korvatun osan kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Kaikki muut huolto- ja korjausmenot kirjataan kuluksi tulosvaikuttei-sesti sillä kaudella, jonka aikana ne toteutuvat.

Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytöstä poistamisista syn-tyvät voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa lii-ketulokseen.

Kun pitkäaikainen aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi, poistojen tekeminen kyseisestä käyttöomaisuu-desta lopetetaan. Myytäväksi luokiteltu pitkäaikainen omaisuuserä arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon.

sista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista arvostuksista.

laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.

laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvoliikearvo on määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käy-västä arvosta hankinta-ajankohtana. tytäryritysten hankinnasta syn-tyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. liikearvo testa-taan vuosittain arvonalentumisen varalta, ja se merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Myytyyn yritykseen liittyvän liikearvon kirjanpitoarvo vaikuttaa myyntivoittoon tai -tappioon.

liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. liikearvoa kohdistetaan niille yksiköille tai yksik-köjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämi-sestä, jossa liikearvo on syntynyt, toimintasegmenttien mukaisesti määritettynä.

Muut aineettomat hyödykkeet

TietokoneohjelmatMerkittävien uusien tietokoneohjelmien kehittämis- ja rakentamis-menot aktivoidaan taseeseen aineettomina hyödykkeinä ja kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan. poistoaika on enimmillään seitsemän vuotta. Aktivoitaviin välittömiin kuluihin sisältyvät ulkopuolisille maksetut konsultointi- ja asiantuntijapalk-kiot, sovellusta varten hankitut ohjelmistolisenssit, henkilöstökulut siltä osin kuin ne välittömästi ovat kohdistettavissa hankkeelle sekä muut välittömät kustannukset. tietokoneohjelmien ja -ohjelmistojen ylläpito- ja käyttömenot kirjataan kuluksi sillä raportointikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

PäästöoikeudetHallituksilta vastikkeetta saadut päästöoikeudet on kirjattu aineetto-miksi hyödykkeiksi ja niitä vastaava julkinen avustus ennakkomaksuksi taseen velkoihin hankintahetken käypään arvoon. päästöoikeudet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alhaisempaan käypään arvoon. päästöoikeuksista ei tehdä poistoja. toteutuneita päästöjä koskeva velka kirjataan kuluksi ja velaksi sekä vastaava julkinen avustus tuotoksi toteutuneiden päästöjen kanssa samaan aikaan alkuperäiseen hankintahintaan. tuloslaskelmaan ei siten synny alkujaossa saatujen päästöoikeuksien osalta tulosvaikutusta. Vain lisäoikeuksien ostosta tai ylijäämäoikeuksien myynnistä syntyy tulosvaikutusta.



Vaihto-omaisuusVaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankin-tameno sisältää raaka-aineiden ostomenot, valmistuksen välittömät palkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista. Valmistuksen välillisten kustannusten allokoinnissa eri tuoteyksiköille käytetään jakajana niin sanottua normaalitoiminta-asteen mukaista tuotantomäärää.

Vaihto-omaisuuden arvostuksessa käytetään FiFO-menetelmää (first-in, first-out) tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan mene-telmää vaihto-omaisuuden luonteesta riippuen. nettorealisointiarvo on arvioitu saatava myyntihinta vähennettynä tuotteen valmiiksi saat-tamisen kustannuksilla ja myyntikustannuksilla.

MyyntisaamisetMyyntisaamiset arvostetaan odotettuun nettorealisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä saatavien arvioiduilla arvonalentumiskirjauksilla. Kirjaus tehdään tapauskohtaisesti, kun on olemassa perusteltu syy olettaa, että konserni ei tule saamaan suoritusta laskutetusta määrästä alkuperäisin ehdoin.

Oma pääomaiFRs:n mukaan rahoitusinstrumentit luokitellaan joko rahoitusvelaksi tai oman pääoman ehtoiseksi instrumentiksi. iFRiC 2, Jäsenten osuu-det osuustoiminnallisissa yhteisöissä ja muut vastaavat instrumen-tit -tulkinta määrittelee rahoitusvelaksi sen osan osuuspääomista, johon osuuskunnalla ei ole ehdotonta oikeutta kieltäytyä lunastuk-sesta osuuskunnan sääntöjen mukaisesti. Metsäliitto Osuuskunnan säännöissä on määritelty vuotuinen enimmäismäärä osuuspääoman palautuksille. lisäosuuksien ja varsinaisten osuuksien palauttamiseen voidaan käyttää rahamäärä, joka vastaa 1/3 viimeksi vahvistetun taseen mukaisesta jakokelpoisesta ylijäämästä. tämä määrä osuuspääomista kirjataan rahoitusvelaksi tilinpäätöksessä.

VarauksetVaraus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seu-rauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suu-ruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

UudelleenjärjestelytUudelleenjärjestelyä koskeva varaus kirjataan sille tilikaudelle, jolloin konsernille syntyy laillinen tai tosiasiallinen velvoite maksusuorituk-seen. työsuhteen päättymiskorvaukset kirjataan, kun uudelleenjär-jestelyistä on tehty yksityiskohtainen suunnitelma ja kun suunnitel-man keskeisistä kohdista on tiedotettu työntekijöille, joihin järjestely vaikuttaa.

Julkiset avustuksetAineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkei-den hankintaan saadut julkiset avustukset kirjataan tuloennakkona taseen velkoihin, ja ne tuloutetaan liiketoiminnan muissa tuotoissa kyseisen käyttöomaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana. Muut julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muina tuottoina niille tilikausille, joilla avustuksia vastaavat kulut syntyvät.

VuokrasopimuksetAineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle olennaisista ris-keistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitus-leasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun omaisuuserän käypään arvoon tai sitä alempaan vähim-mäisvuokrien nykyarvoon. Vastaava leasingvuokravastuu kirjataan muihin pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. näistä suoritettavat vuokramaksut kirjataan tuloslaskelmaan tasa-suuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvon alentuminenOmaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, esimerkiksi liikearvosta, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuo-sittain arvonalentumistesti. poistojen kohteena olevia omaisuuseriä tarkastellaan arvonalentumisen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kir-janpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappiona. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan kumpi on suu-rempi. Omaisuuserät ryhmitellään arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla rahavirrat ovat erikseen yksilöitävissä (rahavir-taa tuottavat yksiköt). Rahoitusvaroihin kuulumattomia omaisuuseriä, liikearvoa lukuun ottamatta, joista on kirjattu arvonalentumistappio, tarkastellaan jokaisen tilikauden lopussa sitä silmällä pitäen, olisiko arvonalentuminen syytä peruuttaa.

Biologiset hyödykkeetBiologiset hyödykkeet (kasvava puusto) arvostetaan käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. puuston, pois lukien nuoret taimikot, käypä arvo perustuu odotettavissa olevien tuottojen ja kulujen rahavirtojen nykyarvoon. laskelmissa otetaan huomioon puuston tuleva kasvu sekä metsien ympäristönsuojelulliset rajoitukset. Hakkuutulojen ja metsien kasvatuskustannusten laskenta perustuu vallitsevaan hintatasoon sekä yrityksen näkemykseen tule-vasta hinta- ja kustannuskehityksestä. puuston käyvän arvon muu-tokset tilikauden aikana sisältyvät liiketulokseen.



Maksettavat osingot ja osuuspääoman korot Konsernin maksamat osingot kirjataan oman pääoman vähennykseksi sille tilikaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon maksettavaksi. Konsernin maksamat osuuspääoman korot kirjataan oman pääoman vähennykseksi sille tilikaudelle, jonka aikana edustajisto on hyväksynyt osuuspääoman korot maksettavaksi. Rahoi-tusvelkana käsiteltävän osuuden osuuspääoman korot on kirjattu rahoituskuluihin.

VertailutiedotVertailutiedot on tarvittaessa muutettu vastaamaan tilikaudella tehtyjä esitystapaan liittyviä muutoksia.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

Seuraavassa on lueteltu ne julkaistut standardit, tulkinnat ja muu-tokset olemassa oleviin standardeihin ja tulkintoihin, jotka konserni ottaa käyttöön 1.1.2011 alkaen:

IAS 24 (uudistettu), Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Uudis-tetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin määritelmää, ja julkiseen valtaan yhteydessä olevilta yhteisöiltä on poistettu vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen val-taan yhteydessä olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoimien yksityiskohtien esittämisestä. standardilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 32 (muutos), Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu. Muutos koskee sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksien kirjanpitokä-sittelyä, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä. tiettyjen ehtojen täyttyessä tällaiset oikeudet luokitellaan nyt omaksi pääomaksi riippumatta siitä, missä valuutassa toteutus-hinta on määritetty. Aiemmin tällaiset oikeudet käsiteltiin johdannais-velkoina. Muutosta sovelletaan takautuvasti iAs 8:n “tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet” mukaisesti. Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta kon-sernitilinpäätökseen.

IFRIC 19, Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla. tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa rahoitusvelan ehdot neuvotellaan uudelleen ja sen tuloksena yritys laskee liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan osaksi tai kokonaan (velan vaihtaminen omaksi pääomaksi). tulkinnan mukaan on kirjattava tulosvaikutteisesti voitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotuksena. Jos liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, niiden arvostus perustuu kuoletetun rahoitusvelan käypään arvoon. tulkinnalla ei tule olemaan vaikutusta konserni-tilinpäätökseen.

YmpäristövelvoitteetYmpäristöolosuhteiden korjaamisesta syntyvät kustannukset, jotka eivät lisää nykyisiä tai tulevia tuottoja, kirjataan vuosikuluksi. Ympäris-tövastuut kirjataan nykyisten ympäristönsuojelulakien ja -säännösten mukaisesti, kun on todennäköistä, että on syntynyt velvoite ja sen määrä voidaan kohtuudella arvioida.

Työsuhde-etuudet

EläkevelvoitteetEläkejärjestelyt luokitellaan etuus- tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suorituk-set merkitään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeus-yksikköön perustuvaa menetelmää (projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoi-tujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalai-nojen markkinatuottoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturi-teettia. taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähenne-tään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot.

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot merkitään tuloslaskel-maan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 prosenttia eläkevelvoitteesta tai 10 prosenttia varojen käyvästä arvosta. takautu-vaan työsuoritukseen perustuvat menot merkitään kuluiksi tuloslas-kelmaan tasaerinä sinä aikana, jonka kuluessa ne vapaakirjautuvat. Mikäli etuudet vapaakirjautuvat välittömästi, ne merkitään välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Etuuspohjaisen järjestelyn supistamisesta tai velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot kirjataan, kun supistaminen tai täyttäminen tapahtuu.

Osakeperusteiset maksutYlimmälle johdolle on perustettu osakepohjaisia kannustinjärjestelyjä, joissa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrument-teina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvoste-taan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Jär-jestelyissä, joissa maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluiksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään tuloslaskelman henkilöstökuluissa.

Konsernin osakepalkitsemisjärjestelyä varten perustettu Metsäliitto Management Oy on yhdistelty konsernitilinpäätökseen.



käypiin arvoihin ja niiden luokitteluun; Rahoitusinstrumenttien siirtoihin käyvän arvon hierarkian eri tasojen välillä; Rahoitusvarojen luokittelun muutoksiin; ja Ehdollisten varojen ja velkojen muutoksiin. Konsernin johto on selvittämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2012 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:

IFRS 9, Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen. iFRs 9:n rahoi-tusvarojen luokittelua ja arvostamista koskeva osuus julkaistiin mar-raskuussa 2009. se on ensimmäinen vaihe prosessissa, jonka tar-koituksena on korvata iAs 39 “Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen” uudella standardilla. iFRs 9 sisältää uudenlaisia vaatimuksia rahoitusvarojen luokittelusta ja arvostuksesta, ja se tulee todennäköisesti vaikuttamaan rahoitusvarojen kirjanpitokäsittelyyn konsernissa. Konserni ottaa uuden standardin käyttöön todennä-köisesti aikaisintaan vuonna 2013. EU ei ole kuitenkaan hyväksynyt muutosta vielä sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä standardin vaikutuksia konsernitilinpäätökseen.

IFRS 9, Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen. iFRs 9 -standardin toinen osio julkaistiin lokakuussa 2010. se täydentää marraskuussa 2009 julkaistua rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista koskevaa iAs 39 -standardin uudistuksen ensimmäistä vaihetta. Uuden standar-din mukaan rahoitusvelkojen kirjaamisen ja arvostamisen tulisi pysyä samana paitsi niiden rahoitusvelkojen osalta, joihin sovelletaan käyvän arvon optiota. Konserni ottaa muutoksen käyttöön todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2013. EU ei ole kuitenkaan hyväksynyt muutosta vielä sovellettavaksi. Konsernin johto on selvittämässä standardin vaikutuksia konsernitilinpäätökseen.

IFRS 7 (muutos), Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot: rahoitusvarojen siirrot. Muutos edellyttää lisäliitetietoja siirretyistä rahoitusvaroista syntyvistä riskipositioista. Muutos laajentaa yksityiskohtaiset liite-tietovaatimukset koskemaan myös sellaisia rahoitusvarojen siirtoja, jotka on pystytty kirjaamaan pois taseesta kokonaisuudessaan mutta joihin siirtäjällä on edelleen säilynyt jatkuva intressi. Muutos saattaa lisätä tilinpäätöksessä tulevaisuudessa annettavia liitetietoja. Konserni ottaa tulkinnan käyttöön vuoden 2012 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Konsernin johto on selvit-tämässä tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRIC 14 (muutos), Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaati-mukseen perustuvat maksut. Muutoksella korjataan ei-toivottu vaiku-tus, joka on seurannut tulkinnasta iFRiC 14 ”iAs 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointi-vaatimukset ja näiden välinen yhteys”. ilman näitä muutoksia yritykset eivät saisi merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukä-teen suorittamiaan vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. tämä ei ollut tarkoituksena, kun iFRiC 14 julkaistiin, ja näiden muutosten tarkoituksena on ongelman korjaaminen. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IASB julkaisi heinäkuussa 2010 parannuksia seitsemään standardiin tai tulkintaan osana vuosittaisia parannuksia standardeihin. EU ei ole vielä hyväksynyt parannuksia sovellettaviksi EU:ssa. Konserni ottaa muutokset käyttöön EU:n hyväksynnän jälkeen vuoden 2011 tilinpäätöksessään. Seuraavassa on esitetty ne muutokset, joilla konsernin johto arvioi voivan olla vaikutusta konsernin tilinpäätök-seen:

iFRs 3 (muutokset), a) siirtymäsäännöt, jotka koskevat ehdollista vastiketta liiketoimintojen yhdistämisessä, joka on toteutunut ennen uudistetun standardin voimaantuloa, b) Määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen, c) Osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaeh-toisesti. a) Muutos selventää, että ne iFRs 7:n “Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot”, iAs 32:n ”Rahoitusinstrumentit: esittämistapa” ja iAs 39:n ”Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvos-taminen” muutokset, joilla poistetaan ehdollista vastiketta koskeva helpotus, eivät koske sellaista ehdollista vastiketta, joka on syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa hankinta-ajankohta on ennen uudistetun iFRs 3:n käyttöönottoa. b) Mahdollisuus valita määräysval-lattomien omistajien osuuden arvostaminen joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa suhteellista osuutta hankinnan kohteen netto-varallisuudesta, koskee vain sellaisia instrumentteja, jotka edustavat senhetkisiä omistusosuuksia ja oikeuttavat haltijansa suhteelliseen osuuteen nettovarallisuudesta yhteisön purkautuessa. Kaikki muut määräysvallattomien omistajien osuudet arvostetaan käypään arvoon, elleivät iFRs-standardit edellytä muuta arvostusperustetta. c) iFRs 3:n soveltamisohje koskee kaikkia osakeperusteisia järjestelyjä, jotka ovat osa liiketoimintojen yhdistämistä, mukaan lukien sellaiset osake-perusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti. Muutoksilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 7 (muutos), Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Muutoksessa korostetaan rahoitusinstrumentteihin liittyvien riskien luonnetta ja laajuutta koskevien tilinpäätöksessä esitettävien laadullisten ja määrällisten tietojen välistä yhteyttä. Konsernin johto on selvittämässä muutoksen vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IAS 34 (muutos), Osavuosikatsaukset. Muutos sisältää havainnollis-tavaa ohjeistusta iAs 34:n mukaisten esittämisperiaatteiden sovelta-misesta ja lisää esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia, jotka liittyvät: Olosuhteisiin, jotka todennäköisesti vaikuttavat rahoitusinstrumenttien



son lopussa. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Kuluksi kirjattiin 31.12.2010 päättyneellä tilikaudella 1 miljoonaa euroa.

Käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentitRahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markki-noilla, määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Harkintaa käytetään valittaessa erilaisia menetelmiä sekä tehtäessä oletuksia, jotka perustuvat pääasiassa markkinoilla kunakin raportointikauden päättymispäivänä vallitseviin olosuhteisiin. suurin käypään arvoon arvostettu erä, jolla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, on myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltu sijoitus pohjolan Voima Oy:n osakkeisiin. näiden hinta määritellään perustuen toteutuneisiin kauppoihin ja diskontattujen rahavirtojen analysointiin. Myytävissä olevien rahoitusvarojen kirjanpitoarvon arvioitaisiin olevan 9 miljoo-naa euroa pienempi tai 11 miljoonaa euroa suurempi, jos rahavirtojen diskonttaamiseen käytettävä korko poikkeaisi 10 prosenttiyksikköä johdon arvioimasta korosta. Myytävissä olevien rahoitusvarojen kir-janpitoarvon arvioitaisiin olevan 39 miljoonaa euroa suurempi tai 39 miljoonaa euroa pienempi, jos käyvän arvon laskennassa käytetyt energiahinnat poikkeaisivat 10 prosenttiyksikköä johdon arvioimista hintaennusteista.

VarauksetVaraus kirjataan, kun yrityksellä on aikaisemman tapahtuman seu-rauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Varaukset määritetään aikaisemman kokemuksen perusteella. Uudelleenjärjestelyvaraus tehdään silloin, kun yritys on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitel-man ja tiedottanut asiasta. Kirjattu varaus kuvastaa johdon parasta arviota tulevien menojen nykyarvosta mutta toteutuvat menot voi-vat poiketa tehdystä arviosta. Varausten määrä konsernin taseessa 31.12.2010 oli 67 miljoonaa euroa.

Tuloverottilikauden tulokseen perustuvien verojen sekä laskennallisten verosaa-misten ja -velkojen määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallista verosaamista kirjataan, tarvitaan johdon harkintaa. Konsernin taseeseen 31.12.2010 sisältyy vahvistetuista tappioista kirjattua laskennallista verosaamista 14 miljoonaa euroa. Konserni on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. tuloverojen koko-naismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää merkittävää harkintaa. Useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Konsernissa ennakoidaan tulevia verotarkastuk-sia ja kirjataan velkoja, jotka perustuvat arvioihin siitä, joudutaanko maksamaan lisää veroja. Jos näihin liittyvä lopullinen vero poikkeaa alun perin kirjatuista määristä, erot vaikuttavat sekä kauden verotetta-vaan tuloon perustuviin verosaamisiin ja -velkoihin että laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin kaudella, jolla ne todetaan.

2 Keskeiset tilinpäätöksen laatimisessa tehdyt kirjanpidolliset arviot ja laadintaperiaatteissa käytetty harkinta

iFRs-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tietty-jen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. lisäksi se edellyttää johdolta harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatku-vasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöi-hin kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin. Odotusten uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia. Alla kuva-taan alueet, joihin liittyy konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä oletuksia ja arvioita sekä merkittävää harkintaa vaativat alueet.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot

ArvonalentumistestausKonserni testaa vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvon ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on määrittelemätön taloudellinen vaikutusaika. Muun pitkäaikaisen omaisuuden arvonalentumistestauksia tehdään silloin, kun on viitteitä siitä, että omaisuuden arvo saattaa olla alentunut. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. nämä laskelmat edellyttävät arvi-oiden tekemistä. Vuonna 2010 kirjattiin 5 miljoonan euron arvonalen-tuminen puutuoteteollisuuden Rakentamisen tuotteet -liiketoiminnan liikearvosta. lisäksi kirjattiin 9 miljoonan euron arvonalentumistappion peruutus M-realin Office papers -liiketoiminnassa ja 28 miljoonan euron arvonalentuminen M-realin speciality papers -liiketoiminnassa. Herkkyysanalyysi olennaisista arvonalentumistestauksessa käytetyistä oletuksista ja niiden muutoksen vaikutuksesta arvonalentumisen määrään on esitetty liitetiedossa 9.

EläkejärjestelytEläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri tekijöistä, jotka mää-ritetään vakuutusmatemaattisesti erilaisia oletuksia käyttäen. Eläk-keistä aiheutuvia nettomenoja (tai tuloja) määritettäessä käytettäviin oletuksiin kuuluu myös diskonttokorko. näiden oletusten muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon.

Asianmukainen diskonttokorko määritetään jokaisen vuoden lopussa. Kyseessä on korko, jota tulisi käyttää määritettäessä nyky-arvoa eläkevelvoitteiden täyttämiseksi edellytettäville arvioiduille vastaisille rahavirroille. Asianmukaista diskonttokorkoa määritettä-essä otetaan huomioon valtion pitkien velkasitoumusten tai vastaa-vien instrumenttien korot. Muut eläkevelvoitteita koskevat keskeiset oletukset perustuvat osaltaan sen hetkisiin markkinaolosuhteisiin.

Osakeperusteiset maksutKonsernin avainhenkilöille myönnetyt osakeperusteiset kannustin-järjestelyt arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä. Käypä arvo jaksotetaan kuluksi tuloslaskelmaan ajanjaksolle, jonka kuluessa kaikkien oikeuden syntymisehtojen on täytyttävä. Osakkeiden myöntämishetkellä määritelty kulu perustuu arvioon niiden osakkeiden määrästä, johon uskotaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjak-



Keskeiset harkintaan perustuvat ratkaisut tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa

Vaihto-omaisuusKonserni tarkastelee vaihto-omaisuuttaan säännöllisesti sen varalta, että vaihto-omaisuusmäärät olisivat todellista suuremmat, vaihto-omaisuuteen sisältyisi epäkurantteja eriä tai markkina-arvo putoaisi hankintamenoa pienemmäksi, ja kirjaa vaihto-omaisuuden kirjan-pitoarvoa pienentävän vähennyserän tällaisten vähennysten varalta. tällaista tarkastelua varten johdon on tehtävä arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat johtaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon tarkistamiseen tulevilla kausilla. Konsernilla oli taseessa 31.12.2010 vaihto-omaisuutta 798 miljoonan euron arvosta.

MyyntisaamisetMyyntisaamiset on merkitty kirjanpitoon alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvonalentumistappioilla ja palau-tuksista aiheutuneilla hyvityksillä. Arvonalentumistappio kirjataan tapauskohtaisesti sekä aikaisemman kokemuksen perusteella, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti. Jos asiakkaiden taloudellinen tilanne heikentyy niin, että se vaikuttaa näiden maksukykyisyyteen, voidaan joutua kirjaamaan lisää arvonalentumistappioita tulevilla kausilla. Myyntisaamisten määrä konsernin taseessa 31.12.2010 oli 703 miljoonaa euroa ja myynti-saamisista kirjattuja arvonalentumistappioita oli 1 miljoonaa euroa.

Myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentuminense, milloin myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvo on alentunut, ratkaistaan iAs 39:n sisältämän ohjeistuksen mukaan. tämä edellyttää merkittävän harkinnan käyttämistä muun muassa siinä, miten kauan ja minkä verran sijoituksen käypä arvo on ollut hankintamenoa pienempi. lisäksi sijoituskohteen taloudellista tilaa sekä liiketoiminnan lähitulevaisuuden näkymiä, kuten toimialan ja sektorin tuloksellisuutta, joudutaan arvioimaan sen toteamiseksi, onko arvonalentumisesta objektiivista näyttöä. Jos katsottaisiin, että käyvän arvon alentuminen hankintamenoa pienemmäksi on kokonaan tai osaksi merkittävää ja pitkittynyttä, vuoden 2010 tilinpäätökseen kirjattaisiin 222 miljoonan euron suuruinen lisätappio verojen jälkeen, joka syntyy, kun arvoltaan alentuneisiin myytävissä oleviin rahoitus-varoihin liittyvät omaan pääomaan kirjatut käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan.



3 Rahoitusriskien hallinta

liiketoimintaan sisältyviä rahoitusriskejä hallitaan yrityksen hallituk-sen ja johdon vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. politiikassa määritellään keskeiset toimintaohjeet muun muassa valuutta-, korko-, likviditeetti- ja vastapuoliriskin hallintaan sekä johdannaisinstru-menttien käyttöön. Hyödykeriskejä hallitaan vastaavasti konsernin hyödykeriskipolitiikan mukaisesti. tavoitteena on suojautua merkittä-viltä rahoitus- ja hyödykeriskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa sopeuttaa toimintansa muuttuneisiin olosuhteisiin.

Metsä Group Financial services Oy (Metsä Finance) on rahoituk-seen erikoistunut yhtiö, joka toimii konsernin sisäisenä pankkina. M-realin omistusosuus Metsä Financesta on 51 prosenttia ja Metsäliitto Osuuskunnan 49 prosenttia. Rahoitustoiminnot on keskitetty Metsä Financeen, joka vastaa konserniyritysten rahoituspositioista konser-niyritysten määrittelemän strategian ja rahoituspolitiikan mukaisesti, tuottaa tarvittavat rahoituspalvelut Metsäliitto-konsernissa ja toimii rahoitusasioiden osaamiskeskuksena.

ValuuttariskiKonsernin valuuttariski koostuu valuuttavirtariskistä ja valuuttamää-räisen oman pääoman muuntoriskistä sekä taloudellisesta valuuttaris-kistä. pääosa konsernin kustannuksista syntyy euroalueella ja jossain määrin Ruotsissa, mutta myyntituotoista merkittävä osa saadaan muina kuin kotivaluuttana. sen takia myyntituotot saattavat valuut-takurssimuutosten vuoksi vaihdella tuotantokustannusten pysyessä muuttumattomina. samoin tuotteet hinnoitellaan usein muussa kuin kotivaluutassa. Valuuttamääräisistä myyntituotoista ja kustannuksista muodostuvaan valuuttavirtapositioon sisällytetään valuuttamääräis-ten myyntisaatavien ja ostovelkojen muodostama tasepositio sekä neljänneksen osuus vuotuisesta tulevasta sopimuspohjaisesta tai ennakoidusta valuuttavirrasta.

Konsernin liiketoiminnan valuuttavirtaposition päävaluutat ovat Yhdysvaltain dollari, Englannin punta ja Ruotsin kruunu. Dollarin ja punnan vahvistuminen vaikuttaa positiivisesti konsernin tulokseen ja vastaavasti niiden heikkeneminen negatiivisesti. Ruotsin kruunun heikkenemisellä on positiivinen vaikutus konsernin tulokseen. Muita merkittäviä valuuttoja ovat muun muassa AUD, CAD, CHF, DKK ja nOK. suojauspolitiikkana on pitää pääsääntöisesti tasepositio ja neljännes vuotuisesta virtapositiosta suojattuna kaikista sopimuspohjaisista tai ennakoiduista valuuttavirroista. suojausaste voi kuitenkin vaihdella 0–12 kuukauden välillä siten, että normin mukaisesta suojauksesta poikkeamiselle on rahoituspolitiikassa määritelty erilliset päätösval-tuudet. Kunkin konserniyrityksen hallitus päättää merkittävistä rahoi-tuspolitiikan normista poikkeavista suojausasteista. Valuuttakohtainen suojausten määrä riippuu kulloinkin vallitsevista kurssitasoista ja -odotuksista, valuuttojen korkoeroista sekä kurssiriskin merkityksestä konsernin tulokseen. pääosin virtapositiota suojataan termiinikaupoin, mutta myös valuuttalainoja ja valuuttaoptioita käyttämällä.

Valuuttavirtaposition suojaukseen sovelletaan osittain iAs 39:n mukaista suojauslaskentaa, minkä seurauksena suojauslaskentaan kohdistettujen suojausten käypä arvo kirjataan taseen omaan pää-omaan käyvän arvon rahastoon. Valuuttavirtapositiosta oli tilikauden lopussa suojattuna keskimäärin 4,9 kuukautta (3,4 kuukautta). tili-kauden aikana suojausaste on vaihdellut 3 ja 5 kuukauden välillä (3–4). Dollarin suojausaste oli 5,3 kuukautta (3,1), josta suojauslaskennan osuus oli 1,4 kuukautta (0,9). Ruotsin kruunun suojausaste oli 5,6 kuukautta (4,8), josta suojauslaskennan osuus oli 3,1 kuukautta (3,7) ja punnan suojausaste oli 4,7 kuukautta (2,6), josta suojauslasken-nan osuus oli 2,2 kuukautta (1,0). suojauslaskentaan kohdistetuilla suojauksilla on suojattu ennakoidun erittäin todennäköisen myynnin osuutta valuuttavirtapositiosta.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen muuntoriski syntyy euroalueen ulkopuolella sijaitsevien tytäryritysten ja osakkuusyritysten omien pääomien konsolidoinnista euroiksi tilinpäätöksessä. Rahoitus-politiikan päivityksen mukaan 0–100 prosenttia (50–100) oman pää-oman positiosta tulee olla suojattuna. Oman pääoman muuntoriskiä on suojattu termiinikaupoin ja valuuttalainoin, ja suurimmat positiot on pidetty pääosin suojattuna. Oman pääoman positiosta oli tilikau-della keskimäärin suojattuna 76 prosenttia (83) ja kauden lopussa 70 prosenttia (94). Oman pääoman position suojaukseen sovelletaan iAs:n mukaista suojauslaskentaa, minkä seurauksena suojauksen kurssierot kirjataan tehokkaaksi osoittautuneen suojauksen osalta taseen omaan pääomaan muuntoeroja vastaan.

Konserni soveltaa Value-at-Risk-menetelmää (VaR) avoimen valuut-tapositionsa riskin arvioimiseen. VaR lasketaan poikkeamalle rahoi-tuspolitiikan mukaisesta taseposition ja vuotuisen valuuttavirtaposition neljänneksen suojausnormista. VaR-riskilukuun sovelletaan 99 pro-sentin luottamusväliä ja kuukauden ajanjaksoa, joten VaR ilmaisee sen, että 1 prosentin todennäköisyydellä avoimen valuuttaposition markkina-arvo alentuu enemmän kuin riskiluvun mukaisen määrän kuukauden ajanjaksolla. suojauspäätöksiä koskevat toimivaltuudet on asetettu rajaamalla yritysjohdon päätöksentekovaltuuksia sekä valuuttakohtaisten suojausastemuutosten enimmäismäärän suhteen että VaR-riskilimiitillä. Mahdolliset riskilimiitit ylittävät strategiset päätökset tehdään yhtiön hallituksessa. Konserniyritysten valuutta- virtariskille asetettujen limiittien yhteismäärä on 19 miljoonaa euroa (37) ja konserniyritysten VaR-lukujen yhteismäärä on tilikauden päättyessä 3 miljoonaa euroa (11). tilikauden keskiarvo on ollut 6 miljoonaa euroa (13). Value-at-Risk-menetelmää on sovellettu myös Metsä Financen trading-toiminnan markkinariskin mittaami-sessa. trading-toiminnan volyymi on ollut suhteellisen pieni, sillä Metsä Financen (päivän ajanjakson 99 %:n) VaR oli vuonna 2010 keskimäärin vain 0,1 miljoonaa euroa (0,3). Valuuttariskien hallin-nassa sovellettujen johdannaisten volyymit ja käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 30.



Valuuttavirtapositio ja suojausVirtapositio, netto suojausaste, kk

EUR suojaus 31.12. Keskim.UsD 486 -214 5,3 5,1GBp 371 -145 4,7 4,4sEK -394 183 5,6 5,5nOK 103 -23 2,7 3,4DKK 69 -15 2,6 2,7AUD 39 -14 4,2 4,1Muu pitkä 81 -15 2,2 2,1Muu lyhyt -87 52 7,2 6,3Yhteensä 2010 1 631 -662 4,9 4,9Yhteensä 2009 1 635 -461 3,4 3,5

Nettosijoituksen suojaus ulkomaisissa yksiköissäOman pääoman positio suojausaste, %

EUR suojaus 31.12. Keskim.GBp 81 -71 88 97sEK 510 -361 71 79Muut 59 -23 38 34Yhteensä 2010 650 -454 70 76Yhteensä 2009 529 -498 94 83

KorkoriskiKorkoriski kohdistuu pääasiassa taseen korollisiin saataviin ja velkoi-hin sekä valuuttasuojaukseen. Korolliset saatavat ja velat on eritelty liitetiedossa 26. Riskin hallinnassa keskeisimmät valuutat ovat euro, Yhdysvaltain dollari, Englannin punta ja Ruotsin kruunu. Korkoris-kipolitiikan tavoitteena on minimoida koronmuutosten aiheuttama negatiivinen vaikutus konsernin ja konserniyritysten tulokseen ja taloudelliseen asemaan sekä samalla pyrkiä optimoimaan rahoitus-kustannukset riskilimiittien puitteissa. Korkotason muutosten vaiku-tus rahoituskustannuksiin riippuu korollisten rahoituserien korkosi-donnaisuusajasta, jota konsernissa mitataan duraatiolla. Duraation lyhentyessä korkotason nousu vaikuttaa nopeammin rahoitusvelkojen korkokustannuksiin. lainaportfolion korkosidonnaisuusaikaan vai-kutetaan muun muassa vaihtuva- ja kiinteäkorkoisen rahoituksen määrää säätelemällä sekä korkojohdannaisten käytöllä. Konserni käyttää korkoriskin hallinnassa muun muassa koronvaihtosopimuksia, korkofutuureita sekä korko-optioita.

Rahoituspolitiikan mukainen korkosidonnaisuusajan normi on 6 kuukauden keskimääräinen lainasalkun duraatio. sidonnaisuus-aika voi kuitenkin vaihdella rahoituspolitiikassa määriteltyjen normin mukaisesta suojauksesta poikkeamiselle asetettujen valtuuksien puitteissa siten, että yli 4 kuukauden suuruisesta normipoikkeamasta tehdään päätökset yhtiön hallituksessa. lainojen korkosidonnaisuus-aika oli vuoden lopussa 12 kuukautta (8). tilikauden aikana korkosi-donnaisuusaika on vaihdellut 8 ja 12 kuukauden välillä (4–8). Vuoden 2010 lopussa yhden prosenttiyksikön koron nousu nostaa seuraavan 12 kuukauden korkokustannuksia laskennallisesti 8 miljoonaa euroa (12).

Konserni altistuu markkinahintojen muutoksesta aiheutuvalle johdannaisten arvon muutosriskille korkojohdannaisia käyttäessään sillä iAs 39:n mukaan johdannaiset on arvostettava taseeseen käypään arvoon. suojauslaskennan osittainen soveltaminen kuitenkin tasaa johdannaisten markkina-arvojen muutosten vaikutuksia konsernin tulokseen. Konserni soveltaa iAs 39:n mukaista käyvän arvon suoja-

uslaskentaa kiinteäkorkoisiin lainoihin, jotka ovat koron- ja valuutan-vaihtosopimuksin muutettu vaihtuvakorkoiseksi rahoitukseksi. Kon-serni soveltaa lisäksi iAs 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa pääosaan koronvaihtosopimuksista, joilla on muutettu vaihtuvakor-koista rahoitusta kiinteäkorkoiseksi. Korkojohdannaisten bruttovolyymi tilinpäätöshetkellä (valuutanvaihtosopimukset mukaanlukien) on 1 059 miljoonaa euroa (883). Johdannaissalkusta suojauslaskentaan kohdistuu 862 miljoonan euron (664) osuus ja tulosvaikutteisesti kir-jattavien avoimien johdannaisten osuus on 197 miljoonaa euroa (219). Koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimusten maturiteetti vaihtelee 1–10 vuoden välillä (1–7).

Korkoriski 2010 2009lainamäärä, milj. euroa 2 218 2 589Duraatio, kk 11,5 8,2Keskikorko, % 4,7 4,9Korkoherkkyys, milj. euroa 8,2 11,5

Korkoherkkyys on arvio yhden prosentin yhdensuuntaisen koronmuutoksen vaikutuksesta vuotuisiin nettokorkokustannuksiin vuoden lopun positiolla. Korkoriskiasema ei sisällä lyhytaikaiseksi korolliseksi velaksi kirjattua osuutta Metsäliitto Osuuskunnan osuuspääomasta.

Lainojen uudelleenhinnoittelujakaumaMilj. euroa Yhteensä1–4/2011 1 2745–8/2011 2619–12/2011 1372012 442013 2522014 146>2014 104Yhteensä 2 218

HyödykeriskiHyödykeriskien suojauksessa sovelletaan kullekin hyödykelajille erik-seen määriteltyä riskinhallintapolitiikkaa. politiikan mukaan hyö-dykeriskienhallinta tapahtuu finanssisuojausten osalta keskitetysti Metsä Financen kautta konserniyritysten hallitusten hyväksymän strategian ja riskinhallintapolitiikan pohjalta. Hyödykesuojauspoli-tiikkaa on sovellettu sähkön ja maakaasun hintariskien hallintaan ja myös päästökauppaan liittyviä transaktioita on hallinnoitu Metsä Financen kautta. sellun hintariskin suojauspolitiikka on otettu käyt-töön vuoden 2010 aikana.

Konsernin sähkönhintariskin hallinnassa tavoitteena on tasapai-nottaa sähkönhinnanmuutosten vaikutusta konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan. pääperiaatteena on suojata sähköostojen positiota, joka muodostuu tehdaskohtaisten sähkönkulutusennustei-den ja voimalaitostuotanto-osuuksien erotuksesta. M-realin ja Metsä tissuen suomen ja Ruotsin sähkönhankinnan osalta suojausstrategiaa toteutetaan yhteistyössä Metsäliitto Energia-konsernipalvelun kanssa keskitetysti Metsä Financen kautta. Keski-Euroopan sähkönhintaris-kien suojaukset toteutetaan Metsäliitto Energian toimesta ja ohjeiden mukaan yhteistyössä paikallisten tuotantoyksiköiden kanssa joko fyysisin sopimuksin tai finanssisopimuksin Metsä Financen kautta. M-real ja Metsä tissue suojaavat aktiivisesti sähkönhintariskiä siten,



että suojausnormiksi on asetettu 80, 40, 20 ja 0 prosentin (80, 50, 30 ja 20) suojaustaso ennustetusta nettopositiosta ensimmäisenä, toisena, kolmantena ja neljäntenä peräkkäisenä 12 kuukauden jaksona. sähkö-suojauksiin on osittain sovellettu iAs 39:n mukaista suojauslaskentaa. sen seurauksena suojauslaskentaan kohdistettujen suojausten käypä arvo kirjataan taseen omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja vasta ennakoitujen sähköostojen toteutuessa tuloslaskelmaan ostojen oikaisuksi. Metsäliiton puutuoteteollisuuden sähkönhintariskin hal-lintaa on vuoden 2010 lopulle saakka hoitanut ulkopuolinen palvelun-tuottaja, jonka jälkeen on siirrytty konsernin yhteiseen toimintamalliin.

Konsernin tehtaiden polttoainehankinnasta noin neljännes on maakaasupohjaista. Maakaasun hintariskin suojaaminen on toteu-tettu fyysisillä kiinteähintaisilla sopimuksilla. suomen osalta vain öljysidonnaista osuutta on kiinnitetty. Maakaasutoimitusten hinnat on tyypillisesti sidottu Fuel-Oil ja/tai Gas-Oil-hintoihin, suomen kaa-sutoimitusten hinnat on lisäksi sidottu suomeen tuodun hiilen ja energiahintaindeksin kehitykseen. Maakaasun hintariskinsuojauksen lähtökohtana on kuitenkin suojata vain sopimuksen öljysidonnaista osaa öljyjohdannaisia ja kiinteähintaisia fyysisiä toimitussopimuksia käyttäen. suojausstrategia perustuu riskipolitiikkaan, jonka mukaan suojauspäätökset tehdään Metsäliitto Energian toimesta Metsä Finan-cen tuella ja merkittävät strategiset päätökset tehdään konserniyri-tysten hallituksissa.

sähkösuojauksista noin 70 prosenttia (70) on toteutettu fyysisiä toimitussopimuksia käyttäen ja 30 prosenttia (30) niin sanottuina finanssisuojina sähköjohdannaisia käyttäen. Finanssisuojista on vuoden lopussa noin 90 prosenttia (90) kohdistettu suojauslaskentaan. Kaikki maakaasun hintariskin suojaukset on toistaiseksi toteutettu fyysisiä toimitussopimuksia käyttäen.

sellun hintariskin suojauspolitiikan mukaan konserniyritys voi valikoivasti suojata hintariskiään joko finanssisopimuksin Metsä Finan-cen kautta tai kiinteähintaisin fyysisin sopimuksin. sellun hintariskin suojauksessa sovelletaan iAs:n mukaista suojauslaskentaa. Konserni-yrityksistä Metsä tissuella on voimassa olevia sellun hintariskisuoja-uksia vuoden 2010 lopussa. Hyödykeriskien hallinnassa sovellettujen johdannaisten volyymit ja käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 30.

Sähkön hintariskin suojaus, 31.12.GWh 2010 2009sähköpositio, netto 2011 1 471 1 337sähköposition suojaus 2011 1 611 1 847suojausaste, % 109 138

sähkön hintariskiä suojataan määritellyn riskinhallintapolitiikan mukaisesti 4 tulevan vuoden aikahorisontilla joko fyysisin sopimuk-sin tai finanssi sopimuksin. laskelma koskee ainoastaan seuraavan vuoden sähkön hinta riskin suojausta. nettosähköpositio on laskettu oma ja osakkuusyritysten sähköntuotanto huomioituna.

Likviditeettiriskilikviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että rahoitusvarat ja lainanot-tomahdollisuudet eivät riitä toiminnan rahoitustarpeen kattamiseen tai että varainhankinta tulee kohtuuttoman kalliiksi. Riskiä valvotaan arvioimalla 12–24 kuukauden likviditeettitarve ja varmistamalla että

likviditeetti kattaa pääosan kyseisen ajanjakson tarpeesta. Rahoituspo-litiikan mukaan likviditeettireservin tulee jatkuvasti kattaa 80–100 pro-senttia ensimmäisen 12 kuukauden ja 50–100 prosenttia seuraavan 12–24 kuukauden likviditeettitarpeesta. tavoitteen mukaan enintään 20 prosenttia konsernin lainoista sitovat luottolupaukset mukaan luettuna saa erääntyä seuraavan 12 kuukauden kuluessa ja vähin-tään 35 prosentin osuuden on ulotuttava yli 4 vuoden maturiteettiin. Rahoitusmarkkinoiden toimiessa konsernin kannalta normaalisti tavoitteena on välttää ylimääräisen likviditeetin pitämistä sijoituksina ja sen sijaan ylläpitää likviditeettireservi sitovina luottolupauksina taseen ulkopuolella.

likviditeettiriskin hallinnan kulmakivenä on mitoittaa konser-nin operatiiviset päätökset siten, että velkaisuusastetta ja riittävää likviditeettireserviä koskevat tavoitteet voidaan kaikissa suhdanne-tilanteissa varmistaa. likviditeettiriskiä hallitaan myös käyttämällä monipuolisesti eri pääoma- ja rahoitusmarkkinoita riippuvuuden vähentämiseksi yksittäisestä rahoituslähteestä. Rahoitusta koskevissa päätöksissä korostuu myös lainojen maturiteettirakenteen optimointi. Viime vuosina likviditeettiä ja erityisesti konsernin pääomarakennetta on voitu vahvistaa muun muassa Metsä-Botnian omistusjärjestelyllä ja muilla omaisuuserien myynneillä. Konserni kykeni myös huomat-tavasti vakauttamaan pitkäaikaisten lainojen maturiteettirakennetta uudelleenrahoittamalla Metsäliiton syndikoidun luottosopimuksen joulukuussa 2010 sekä työeläkeyhtiöiden antamin sijoituslainoin ja eläkelainoin vuoden 2010 aikana.

Maksuvalmius on jatkunut hyvänä. Käytettävissä oleva likviditeetti oli tilikauden lopussa 1 054 miljoonaa euroa (1 357), josta 614 mil-joonaa (799) oli sitovia pitkäaikaisia luottolupauksia ja 440 miljoonaa (558) likvidejä varoja ja sijoituksia. Konsernilla oli myös lyhytaikaisia ei-sitovia yritystodistusohjelmia ja luottolimiittejä 524 miljoonan (537) euron arvosta. Vuoden 2010 lopussa likviditeettireservi kattaa täysi-määräisesti ennakoidun vuosien 2011 ja 2012 rahoitustarpeen. pitem-mällä tähtäimellä jälleenrahoitustarpeeseen vaikuttaa keskeisesti muun muassa kassavirtakehitys ja mahdolliset tulevat divestoinnit. pitkäaikaisista lainoista ja luottolupauksista erääntyy 12 kuukauden jaksolla 10 prosenttia (18) ja yli 4 vuoden jaksolle ulottuu 19 prosent-tia (19). pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti on 2,8 vuotta (2,2). lyhytaikaisen rahoituksen osuus konsernin korollisista veloista on 8 prosenttia (7).

VastapuoliriskiRahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että konserni kärsii tap-piota, jos vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Kon-serni hallitsee tätä riskiä tekemällä rahoitustapahtumat vain luot-tokelpoisimpien vastapuolien kanssa ja ennalta päätetyissä rajoissa. Rahoituksen luottoriskeistä ei tilikauden aikana aiheutunut tappiota. Rahoitukseen liittyvää vastapuoliriskiä rajaa se, että likviditeettireser-viä osittain ylläpidetään sitovien luottolimiittien muodossa. Rahat ja pankkisaamiset ja muut sijoitukset on hajautettu useaan yksittäiseen pankkiin ja usean instituution yritystodistuksiin. Vastapuolilimiittejä on vuoden aikana tarkistettu ottaen huomioon konsernin tarpeet sekä näkemys käytettyjen vastapuolten taloudellisesta asemasta. Johdan-naiskauppaa säätelevät vastapuolien kanssa solmitut standardoidut isDA-sopimukset.



Konsernin myyntisaamisiin sisältyy vastapuoliriski siitä, että vasta-puoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan operatiivisen johdon hyväksymän luottoriskien hallintapolitiikan avulla. Asiakkaiden luottokelpoisuutta arvioidaan säännöllisin välein asiakkaiden tilinpäätösten ja maksukäyttäytymisen sekä luottotietoyritysten ja luokitusyhtiöiden antamien tietojen pohjalta. Yksittäisten asiakkaiden luottolimiitit tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Aika ajoin, mikäli johto katsoo tarpeelliseksi, käytetään myös remburssikauppaa, pankkitakauksia, emoyhtiön takauksia sekä luottovakuutusta luottoriskien pienentämiseen. luottolimiitit hyväk-sytään luottoriskien hallintapolitiikkaan perustuen ja hyväksymisrajat vaihtelevat konsernin liiketoimialoittain. taloudellisen ympäristön jatkuvasta haasteellisuudesta johtuen luottolimiittejä on tarkasteltu säännöllisemmin kuin aiempina vuosina. Asiakkaat ovat pääosin olleet yhteistyöhaluisia ja toimittaneet välitilinpäätösinformaatiota. luoton-valvonta arvioi ja määrittelee kaikki ne keskeiset luottolimiitit, joissa ei ole luottovakuutusta ja/tai jotain muuta vakuusturvaa.

Metsäliitto-konsernin yliaikaisten asiakassaamisten osuus kaikista myyntisaamisista on tilinpäätöshetkellä 8,8 prosenttia (8,7), josta 0,3 prosenttia (0,4) ulottuu välille 90–180 päivää ja 0,6 prosenttia (0,4) yli 180 päivän. lisäksi konsernilla on käytössään asiakassaamisten arvonalentumistestaukset. luottotappion alaskirjaus tehdään, kun asiakasyritys tekee virallisen konkurssin tai sen maksusuoritukset ovat yli 6 kuukautta (180 pv) yliaikaisia eikä sitovaa maksusuunnitel-maa ole tehty tai muita päteviä syitä ole. Epävarmoja myyntisaamisia koskeva erittely on esitetty liitetiedossa 20.

Myyntisaamiset ovat jakautuneet maantieteellisesti laajalle alueelle vastaten segmenttitiedoissa esitettyä myynnin rakennetta. suurimmat luottoriskit ovat isossa-Britanniassa, Belgiassa, saksassa, italiassa ja Ranskassa. Konsernin suurimman yksittäisen asiakkaan (yksittäisen yrityksen tai yhteisomistuksessa olevan yritysryhmän) luottoriskin osuus jää vuoden 2010 lopussa noin 10 prosenttiin myyntisaamisten kokonaismäärästä. 10 suurimman asiakasryhmän (yksittäisiä yrityksiä tai yhteisomistuksessa olevia yritysryhmiä) osuus jää noin viidennek-seen kaikista myyntisaamisista.

Asiakasmaksukäyttäytymisen parantuminen, joka alkoi vuoden 2009 neljännellä kvartaalilla, jatkui vuonna 2010 ja oli hyväksyttävällä tasolla läpi vuoden. luottovakuutusten luottolimiittien alentuminen, josta raportoitiin jo 2008 ja jonka vaikeutuminen jatkui vuonna 2009, kääntyi vuoden 2010 toisesta kvartaalista alkaen. Vakuuttajat tunnis-tivat, että monet heidän aiemmista arvioistaan metsäteollisuustuot-teiden valmistukseen ja jakeluun liittyen olivat olleet vääriä. Vuoden 2010 lopussa pääosa konsernin myyntisaamisista oli jälleen katettu vakuutuksin. laajenneen luottoriskivakuutuksen lisäksi konserni-yritysten omalla luottoriskin analysoinnilla on hallittu vakuutuksen kattamatta jäämää myynnin luottoriskiä.

Pääoman hallintapääomalla ja pääomarakenteella tarkoitetaan omistajien yritykseen tekemien sijoitusten ja omistajien yritykseen jättämien kertyneiden voittovarojen (eli oman pääoman) ja velkapääoman (eli vieraan pää-oman) eriä sekä niiden keskinäistä suhdetta. Konsernin tavoitteena on ylläpitää tehokasta pääomarakennetta joka varmistaa konsernin

toimintaedellytykset rahoitus- ja pääomamarkkinoilla kaikissa olo-suhteissa toimialan syklisyydestä riippumatta. pääomarakenteelle on konsernin operatiivisessa toiminnassa määritelty rahoitus- ja pääomamarkkinoiden tavanomaisia vaatimuksia vastaavat keskei-set tavoitearvot. Yrityksen hallitus ja hallituksen tarkastusvaliokunta arvioivat konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.

Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä nettovelkaantumis-astetta ja omavaraisuutta kuvaavien tunnuslukujen avulla. Konsernin tavoitteena pitkällä aikavälillä on enintään 100 prosentin nettovel-kaantumisaste ja vähintään 40 prosentin omavaraisuusaste (tilapäiset poikkeamat sallittuja).

pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut 31.12.2010 ja 31.12.2009 olivat seuraavat:

Milj. euroa 2010 2009nettovelkaantumisaste, % 116 157Omavaraisuusaste, % 30 24

Korollinen vieras pääoma 2 398 2 778- korollinen rahoitusomaisuus 459 575Korollinen nettovelka 1 939 2 203

Oma pääoma 1 154 927+ määräysvallattomien omistajien osuudet 524 471Yhteensä 1 678 1 399

taseen loppusumma 5 672 5 730- saadut ennakkomaksut 16 11Yhteensä 5 656 5 719

Metsäliitto-konsernin velkarahoitus oli vuoden 2010 lopussa järjes-tetty siten, että M-real Oyj:llä, Oy Metsä-Botnia Ab:lla ja Metsä tissue Oyj:llä kullakin oli muodostamiensa alakonsernien rahoitustarpeiden kattamiseen tarvittavat lainat ja että kyseisten yritysten lainat olivat toisistaan riippumattomia. samoin Metsäliitto Osuuskunnalla oli erikseen järjestetty rahoitus emoyrityksen sekä puunhankinta- ja puutuoteteollisuus-liiketoiminta-alueiden rahoitustarpeiden katta-miseen. näiden rahoituksellisten kokonaisuuksien tietyissä rahoi-tussopimuksissa on asetettu vähimmäisraja omavaraisuusasteelle ja joidenkin sopimusten kohdalla myös enimmäisraja nettovelkaan-tumisasteelle. Omavaraisuusasteen vähimmäisrajat vaihtelevat 30 ja 35 prosentin välillä kyseessä olevasta rahoituksellisesta kokonai-suudesta riippuen ja nettovelkaantumisasteen enimmäisrajat vas-taavasti 90 ja 120 prosentin välillä. Rahoitussopimuksissa määritellyt tunnuslukujen laskentakaavat poikkeavat oman pääoman määrittelyn osalta vuosikertomuksessa esitettyjen tunnuslukujen laskentakaa-voista johtuen tiettyihin rahoitussopimuksiin sisältyvästä liikearvon ja laskennallisten verovelkojen huomioimisesta sekä osuuspääoman täysimääräisestä huomioimisesta omana pääomana tunnuslukujen laskennassa. samoin sekä Metsäliitto Osuuskunnan että M-real Oyj:n eräissä rahoitussopimuksissa määritelty nettovelkaantumisasteen laskentakaava poikkeaa yrityksen vuosikertomuksessa esitetyn tun-nusluvun laskentakaavasta johtuen rahoitussopimuksiin sisältyvästä oikeudesta alaskirjausoikaisuihin tunnusluvun laskennassa. Konser-nin lainoihin liittyvät muut kovenantit ovat tavanomaisia ehtoja, jotka



muun muassa rajoittavat vakuuksien antoa, omaisuuden luovuttamista ja myyntiä, tytäryritysten velkaantumista, liiketoiminnan oleellista muuttamista sekä omistajuudessa tapahtuvia määräenemmistö-muutoksia. Kaikki konserniyritykset ovat täyttäneet kovenanttien ehdot tilikausina 2010 ja 2009.

Mikäli Metsäliitto Osuuskunta tai sen tytäryritykset eivät jostain syystä kykenisi täyttämään edellä mainittujen tunnuslukujen mukai-sia sitoumuksiaan, niiden täytyisi saada luotonantajansa luopumaan vaatimasta kyseessä olevan sitoumusten noudattamista, neuvotella rahoitusjärjestelynsä uudelleen tai maksaa lainansa takaisin vält-tääkseen sopimusrikkomuksen, joka saattaisi vaikuttaa haitallisesti niiden taloudelliseen asemaan.

iFRs 7:n mukaan konsernin on esitettävä herkkyysanalyysi eri mark-kinariskeistä, joille se on raportointipäivänä alttiina ja näyttää, miten kohtuullisen mahdolliset muutokset relevanteissa riskimuuttujissa vaikuttaisivat sen tulokseen ja omaan pääomaan raportointipäivänä. Konserni on tunnistanut markkinakorkojen, sähkön hintojen ja valuut-takurssien olevan sen keskeisiä markkinariskejä ja on määritellyt 1 prosenttiyksikön korkotason nousun, 20 prosentin sähkönhinnan nou-sun ja 10 prosentin Yhdysvaltain dollarin, Englannin punnan ja Ruotsin kruunun heikkenemisen kohtuullisen mahdollisiksi riskimuuttujiksi. Mainitut valuutat edustavat noin 80 prosenttia konsernin vuotuisesta virtapositiosta. Markkinariski on luonteeltaan suhteellisen lineaarinen niin, että päinvastaisen markkinahinnan muutoksen vaikutukset eivät suuruudeltaan olennaisesti eroa esitetyistä lukuarvoista. Herkkyys-analyysit on laskettu soveltaen vakiintuneita menetelmiä laskea rahoi-tusinstrumenttien markkina-arvoja, jotka on kuvattu tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa. Raportointipäivän lukuarvot heijastelevat koh-tuullisen hyvin raportointiajanjakson keskimääräisiä markkinariskejä.

Markkinariskiherkkyys 31.12.Vaikutus oman pääoman positioon ja virtapositioon

Vaikutus rahoitusvaroihin ja

-velkoihin

Vaikutus oman pääoman

positioon

Vaikutus oman pää oman positioon

ml. suojausVaikutus vuotuiseen

kassavirtaan

Vaikutus vuotuiseen kassavirtaan

ml. suojausMilj. euroa 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009Korkoriski (100 bp markkinakorkojen nousu)tulosvaikutus 2 5 -8 -12 -4 -4Muu vaikutus omaan pääomaan 2 3Hyödykeriski (sähkön hinta +20 %)tulosvaikutus 0 0 -5 0 8 12Muu vaikutus omaan pääomaan 12 12Valuuttariski (USD -10 %)tulosvaikutus -1 5 -49 -71 -27 -53Muu vaikutus omaan pääomaan 5 5 0 0 0 0Valuuttariski (GBP -10 %)tulosvaikutus 2 -2 -37 -32 -23 -25Muu vaikutus omaan pääomaan 14 4 -8 -8 -1 0Valuuttariski (SEK -10 %)tulosvaikutus -3 3 39 35 21 21Muu vaikutus omaan pääomaan 26 36 -51 -40 -15 0

+ -merkkiset erät = positiivinen vaikutus = varojen lisäys / velkojen vähentyminen / kassavirran lisäys- -merkkiset erät = negatiivinen vaikutus = varojen vähentyminen / velkojen lisäys / kassavirran vähentyminen

lisäksi konserni esittää lukuarvot, jotka kuvaavat riskimuuttujien vaikutusta oman pääoman positioon ja vuotuiseen kassavirtaan antaak-seen laajemman kuvan korkojen, sähkön hinnan ja valuuttakurssien markkinariskeistä. Vuotuiset kassavirrat perustuvat ennusteisiin eivätkä olemassa oleviin kaupallisiin sopimuksiin. Vaikutus oman pää-oman positioon on pienentynyt Metsä-Botnian Uruguayn toimintojen myynnin myötä. suojaukset mukaan lukien vaikutus jää vähäiseksi. Dollarin ja punnan heikentymisellä on negatiivinen vaikutus vuotui-seen virtapositioon ja Ruotsin kruunun heikentymisellä positiivinen vaikutus. suojaukset pienentävät tätä vaikutusta suojausstrategiasta riippuen. sähkönhinnan nousulla on melko rajallinen negatiivinen vaikutus kassavirtaan, koska Metsä-Botnian sähköylijäämä tasaa osan vaikutuksesta. Koska lähimmän vuoden sähkönhintariski on suojauspolitiikan mukaisesti suurelta osin suojattu, jää vaikutus-suojaus mukaan lukien vähäiseksi. Kun laskelmassa on huomioitu lähimmän vuoden kassavirta ja kaikki sähkösuojaussopimukset, on laskennallinen vaikutus lievästi positiivinen.



Puutuoteteollisuus-liiketoimintaan kuuluu sahatavaran, vanerin sekä levy- ja palkkituotteiden valmistus ja jakelu. Rakentamisen projekteihin tarjotaan järjestelmätuotteita ja -palveluja. puutuoteteollisuus toimittaa tuotteita ja palveluja erityisesti teollisen rakentamisen, kuljetusvälineteollisuuden, puu-sepänteollisuuden sekä kodin ja piharakentamisen tarpeisiin.

Selluteollisuus-liiketoiminnan päätuotteet, valkaistut havu- ja koivusellut, on kehitetty korkealaatuisten hienopapereiden, aikakauslehti- ja pehmopaperei-den sekä taivekartonkien valmistukseen. laaja tuotevalikoima koostuu omien tehtaiden tuotteista sekä muiden tuottajien korkealaatuisista markkinaselluista.

Kartonki- ja paperiteollisuus -liiketoiminta on Euroopan johtava ensikuitukar-tongin valmistaja ja merkittävä paperin toimittaja, joka tarjoaa asiakkailleen laadukkaita kartonkeja ja papereita kuluttajapakkauksiin sekä viestinnän ja mainosalan loppukäyttöihin.

Pehmo- ja ruoanlaittopaperit -liiketoiminta on yksi Euroopan johtavista pehmo-paperituotteiden valmistajista kotitalouksille ja suurkuluttajille sekä maailman johtava ruoanlaittopapereiden valmistaja. Omien tuotemerkkien – lambin, serlan, Molan, tenton, Katrinin ja sAGAn – lisäksi liiketoiminta kehittää ja valmistaa asiakkaiden merkkituotteita.

Muu toiminta sisältää muun muassa Metsäliiton konsernipalvelutoiminnot, Metsäliitto Osuuskunnan holding-toiminnan, Metsäliitto Management Oy:n sekä osuuden Vapo Oy:n liiketoiminnasta (49,9 %) 24.6.2009 asti.

Konserni ei ole yhdistänyt toimintasegmenttejä yllä olevien raportoitavien segmenttien muodostamiseksi.

4 segmentti-informaatio

Konsernin toimintasegmentit muodostuvat konsernin liiketoiminta-alueista. liiketoiminta-alueet tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluja, ja niitä johdetaan erillisinä yksikköinä.

toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty pääjohtaja.

segmenttiraportoinnissa noudatetaan samoja tilinpäätösperiaatteita kuin konsernissa. segmenttien väliset liiketapahtumat perustuvat markkinahintoi-hin. Kaikki segmenttien väliset myynnit ja muut liiketapahtumat eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä.

segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liiketulokseen.

segmentin varat ja velat ovat sellaisia eriä, joita segmentti käyttää liiketoi-minnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät koostuvat rahoituseristä, tuloveroista sekä konsernin yhteisistä eristä. investoinnit koostuvat useammalla kuin yhdellä tilikaudella käytettävien aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyö-dykkeiden lisäyksistä.

Raportoitavat segmentitPuunhankinta-liiketoiminta sisältää metsän omistamiseen, metsäomaisuu-den hoitamiseen, puukaupan tekemiseen, metsärahan sijoittamiseen sekä sukupolvenvaihdokseen liittyvät palvelut omistajajäsenille. Valtaosa puusta ostetaan suomesta, Metsäliiton omistajajäseniltä.

2010

Milj. euroapuun-

hankintapuutuote-teollisuus

sellu-teollisuus

Kartonki- ja paperi-

teollisuus

pehmo- ja ruoanlaitto-

paperitMuu

toiminta Elimi noinnit YhteensäUlkoinen myynti 279 851 743 2 566 938 0 0 5 377sisäinen myynti 1 075 51 622 39 0 3 -1 789 0liikevaihto yhteensä 1 353 902 1 365 2 605 938 3 -1 789 5 377

segmentin liiketulos 21 23 381 145 50 -9 -114 497Osuudet osakkuusyritysten tuloksesta -15Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -137tuloverot -131tilikauden tulos 214

segmentin varat 267 452 853 2 589 842 138 -263 4 878Osuudet osakkuusyrityksissä 80Myytävänä olevat omaisuuserät 8 8Kohdistamattomat varat 706Varat yhteensä 5 672

segmentin velat 246 120 138 589 228 22 -263 1 079Kohdistamattomat velat 2 914Velat yhteensä 3 994

investoinnit 3 16 14 66 49 22 -11 159poistot 4 35 74 132 40 2 13 299Arvonalentumiset 9 -11 34 4 37

Henkilöstö keskimäärin 1 053 2 743 1 006 4 772 3 178 416 13 168



2009

Milj. euroapuun-

hankintapuutuote-teollisuus

sellu-teollisuus

Kartonki- ja paperi-

teollisuus

pehmo- ja ruoanlaitto-

paperitMuu

toiminta Elimi noinnit YhteensäUlkoinen myynti 422 762 766 2 410 890 165 -579 4 837sisäinen myynti 679 44 429 22 0 5 -1 179 0liikevaihto yhteensä 1 101 806 1 195 2 432 890 170 -1 758 4 837

segmentin liiketulos -9 -47 193 -267 93 59 -190 -169Osuudet osakkuusyritysten tuloksesta -16Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -144tuloverot 10lopetettujen toimintojen tulos -23tilikauden tulos -342

segmentin varat 198 439 852 2 494 812 63 -146 4 711Osuudet osakkuusyrityksissä 98Myytävänä olevat omaisuuserät 9 9Kohdistamattomat varat 912Varat yhteensä 5 730

segmentin velat 165 105 105 635 213 15 -146 1 091Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 6 6Kohdistamattomat velat 3 234Velat yhteensä 4 331

investoinnit 2 10 53 73 35 516 -41 648poistot 4 39 117 199 42 11 -86 325Arvonalentumiset 6 56 157 -43 175

Henkilöstö keskimäärin 1 001 3 190 1 678 5 913 3 213 767 -1 228 14 534

segmentin varat = aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut korottomat saamisetsegmentin velat = ostovelat, saadut ennakot ja muut korottomat velat

Vuonna 2010 puutuoteteollisuus-segmentin liiketulokseen sisältyy 2 miljoo-nan euron varaus liittyen tehostamisohjelmaan ja selluteollisuus-segmentin liiketulokseen 9 miljoonan euron uudelleenjärjestelyvarauksen lisäys liittyen Metsä-Botnian Kaskisten sellutehtaaseen.

Vuonna 2010 Kartonki- ja paperiteollisuus -segmentin liiketulokseen sisältyy M-realin omistamien sappi ltd:n osakkeiden myyntivoitto 8 miljoonaa euroa, M-realin sappi ltd:lle myymien patenttien myyntivoitto 6 miljoonaa euroa, M-real Zandersin Reflexin tehtaan osittaisesta myynnistä Metsä tissuelle saatu myyntivoitto 7 miljoonaa euroa sekä M-real sverigen myymien sähkö-sertifikaattien myyntivoitto 7 miljoonaa euroa. Kartonki- ja paperiteollisuus -segmentin liiketulokseen sisältyy lisäksi 8 miljoonan euron nettokuluvaraus liittyen M-real Zandersin uudelleenjärjestelyyn sekä Reflexin tehtaan osittai-

seen myyntiin Metsä tissuelle, 4 miljoonan euron lisäkuluvaraus M-realin Alizayn sellutehtaan sulkemiseen ja 10 miljoonan euron aiemmin kirjatun kuluvarauksen purku liittyen M-realin it-järjestelyihin.

Kartonki- ja paperiteollisuus -segmentin liiketulokseen sisältyvä M-real Zandersin Reflexin tehtaan osittaisesta myynnistä Metsä tissuelle saama 7 miljoonan euron myyntivoitto eliminoidaan Metsäliitto-konsernissa konsernin sisäisenä myyntivoittona.

Vuonna 2010 pehmo- ja ruoanlaittopaperit -segmentin liiketulokseen sisältyy 4 miljoonan euron varaus liittyen puolan paperituotannon uudelleenjärjestelyi-hin, ruoanlaittopaperituotannon osittaiseen siirtoon Mäntästä saksan Düreniin sekä Mäntän tuottavuusohjelmaan.

Vuonna 2009 puunhankinta -segmentin liiketulokseen sisältyy Markkina-oikeuden määräämä 21 miljoonan euron seuraamusmaksu. Muu toiminta -segmentin liiketulos sisältää Vapo Oy:n osakkeista ja Botnia south Ame-rica s.A.:n osakkeista saatua myyntivoittoa yhteensä 50 miljoonaa euroa. selluteollisuus-segmentin liiketulokseen sisältyy Uruguayn liiketoimintojen ja pohjolan Voima Oy:n osakkeiden myyntivoittoa yhteensä 313 miljoonaa euroa. selluteollisuuden myyntivoitosta 30 prosenttia sisältyy Kartonki- ja paperiteollisuuden liiketulokseen.

Vuonna 2009 Kartonki- ja paperiteollisuus -segmentin liiketulokseen sisäl-tyy M-realin Alizayn sellutehtaan lopulliseen sulkemiseen liittyvä 14 miljoonan euron varaus, 9 miljoonan euron kuluvaraus liittyen M-realin Husumin tehtaan tulosparannusohjelmiin, 8 miljoonan euron kuluvaraus liittyen M-real Zan-dersin Reflexin tehtaan tulosparannusohjelmiin ja M-realin it-palveluiden uudelleenjärjestelyistä johtuva 12 miljoonan euron varaus.



Henkilöstö vuoden lopussa 2010 2009suomi 5 734 5 575saksa 2 366 2 463Ruotsi 1 432 1 528iso-Britannia 742 860Venäjä 587 616Ranska 543 607puola 440 447slovakia 401 433itävalta 200 206Baltian maat 121 132Hollanti 28 51Romania 0 408Muu Eurooppa 138 180Muut maat 88 86Yhteensä 12 820 13 592

Vuonna 2010 konsernissa on siirrytty raportoimaan henkilövahvuutta FtE:nä (Full time Equivalent). Aiemmin ilmoitettu henkilömäärä, nOE (number of Employees), kertoi työsuhteessa olevan henkilöstön määrän. FtE mittaa läs-näoloa eli kertoo työssä käyvän henkilöstön määrän. Vertailuluvut on muutettu vastaamaan uutta käytäntöä.

Tiedot tärkeimmistä asiakkaistaKonsernin myyntituotot yhdeltä asiakkaalta vuonna 2010 ovat 565 miljoonaa euroa (566), mikä vastaa 10,5 prosenttia koko konsernin liikevaihdosta (11,7 %). tuotot sisältyvät vuonna 2010 puunhankinta- ja Kartonki- ja paperiteollisuus -segmentteihin. Vuoden 2009 osalta tuotot sisältyvät puunhankinta-, sellute-ollisuus ja Kartonki- ja paperiteollisuus -segmentteihin.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedotMaantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan. Varat ja investoinnit esitetään varojen sijainnin mukaan.

liikevaihto pitkäaikaiset varat investoinnitMilj. euroa 2010 2009 2010 2009 2010 2009suomi 903 976 2 624 2 721 81 555saksa 832 763 169 212 27 15iso-Britannia 576 553 30 27 5 2Ranska 329 308 24 29 4 11Belgia 301 256 0 0 0 0italia 232 136 1 0 0 0Ruotsi 191 204 407 379 29 27puola 120 97 19 25 3 2itävalta 113 71 69 91 5 5Espanja 111 75 0 0 0 0Hollanti 101 116 0 0 0 0tanska 64 69 0 0 0 0Muu EU 289 246 76 89 2 6sveitsi 139 113 0 0 0 0Venäjä 113 111 52 66 3 2norja 107 95 0 0 0 0Muu Eurooppa 141 102 0 1 0 1Kiina 218 125 0 0 0 0Yhdysvallat 124 109 0 0 0 0Muut maat 374 312 0 0 0 22Yhteensä 5 377 4 837 3 471 3 640 159 648



litus käyttää yrityksessä määräysvaltaa, yhdistellään Metsäliitto Management Oy konsernitilinpäätökseen tytäryrityksenä.

Määräysvallattomien omistajien osuudet pienenivät hankinnan johdosta 22 miljoonaa euroa ja voittovarat kasvoivat 2 miljoonaa euroa.

Tilikauden 2009 hankinnatKonsernin selluteollisuus-segmenttiin kuuluvalla yhteisyrityksellä Oy Metsä-Botnia Ab:llä oli Uruguayssa sellutehdas ja metsäomistuksia. Metsä-Botnian omistajat M-real Oyj, UpM-Kymmene Oyj ja Metsäliitto Osuuskunta alle-kirjoittivat 22.10.2009 sopimuksen Uruguayn liiketoimintojen myymisestä UpM-Kymmene Oyj:lle. Järjestely toteutui 8.12.2009. Kaupan yhteydessä Metsä liitto Osuuskunta myi UpM-Kymmene Oyj:lle 5,5 prosentin osuuden Botnia south America s.A. yrityksestä (viite 5 Myydyt toiminnot).

samassa yhteydessä Metsä-Botnian omistusosuuksia järjesteltiin uudestaan. Metsä-Botnia lunasti 9,2 prosenttia omista osakkeistaan, minkä seurauksena Metsäliitto Osuuskunnan suora omistus nousi 23,0 prosen-tista 25,3 prosenttiin ja M-realin omistus 30,0 prosentista 33,0 prosenttiin. Metsäliitto Osuuskunta osti UpM-Kymmene Oyj:ltä 24,7 prosentin osuuden Metsä-Botniasta. lisäksi konsernin sisäisellä kaupalla Metsäliitto Osuuskunta osti 3,0 prosentin osuuden Metsä-Botniasta M-realilta.

Järjestelyiden jälkeen Metsäliitto Osuuskunta omisti Metsä-Botniasta 53,01 prosenttia, M-real 30,03 prosenttia ja UpM-Kymmene 16,96 prosenttia.

Metsä-Botnian osakassopimukseen sisältyy osakkeiden lunastusvelvolli-suus, joka päättyy kun UpM-Kymmene Oyj:n omistusosuus on laskenut alle 11 prosentin. lunastusvelvollisuudesta aiheutuva velka on arvostettu käypään arvoon. Metsäliitto Osuuskunnan lunastusvelvollisuudesta johtuva omistuksen nousu 5,96 prosenttia on huomioitu konsernitilinpäätöksessä.

Hankinnoista syntyi 359 miljoonan euron liikearvo, joka sisältää seuraavat erät: (i) synergiat, 80 prosenttia liikearvosta. synergiat edustavat toimintojen yhtenäistämisestä syntyvää kustannussäästö- ja tehokkuusparantamispo-tentiaalia, sekä Metsä-Botnian kuitupuun käytön etuja Metsäliiton puunhan-kinnan ja puutuoteteollisuuden liiketoiminnan optimoinnissa. (ii) Henkilöstö, 20 prosenttia liikearvosta. Henkilöstön osaaminen liittyen sellun valmistukseen ja kuidun loppukäyttöihin hyödyttää konsernin muita liiketoimintoja muun muassa sellun, paperien ja kartongin valmistuksessa. Henkilöstön tuntemus sellumarkkinoista auttaa muiden konserniyritysten toimintaa sellumarkkinoilla sekä ostajana että myyjänä.

Vuonna 2009 konsernin liiketoiminnan muut kulut sisältävät 5 miljoonaa euroa tähän yritysjärjestelykokonaisuuteen liittyviä kuluja.

Metsä-Botnia-konsernin tulos on yhdistelty Metsäliitto-konserniin yhteis-yrityksenä rivi riviltä 7.12.2009 asti (Metsäliitto Osuuskunnan omistusosuus 23 % ja M-real Oyj:n 30 %). Vuoden 2009 lopussa tehtyjen yritysjärjestelyiden seurauksena Metsä-Botnia muuttui Metsäliitto Osuuskunnan tytäryritykseksi 8.12.2009. Määräysvallattomien omistajien osuus on 29,43 prosenttia.

Metsä-Botnia-konsernin tilikauden tulos 8.12.2009 lähtien, 3 miljoonaa euroa, sisältyy konsernin vuoden 2009 tulokseen.

Metsäliitto-konsernin liikevaihto vuonna 2009 olisi ollut 4 644 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos ennen määräysvallattomien omistajien osuutta -609 miljoonaa euroa, jos tilikauden aikana toteutunut liiketoimintojen hankinta olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2009 alusta lähtien huomi-oiden kaikki tähän yritysjärjestelykokonaisuuteen liittyvät erät. nämä luvut on laskettu käyttäen konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita ja oikaisemalla tytäryrityksen tulosta ottamalla huomioon lisäpoistot, jotka olisi tehty, jos aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödyk-keet olisi arvostettu käypään arvoon 1.1.2009 alkaen, sekä näiden poistojen verovaikutukset.

Vuonna 2009 ei ollut muita merkittäviä yritysostoja.

5 Hankitut liiketoiminnot, myytävänä olevat omaisuuserät sekä myydyt ja lopetetut toiminnot

Hankitut liiketoiminnot

Tilikauden 2010 hankinnatMetsäliiton puutuoteteollisuus kasvatti 30.11.2010 omistustaan Kumpunie-men Voima Oy:ssä 33,33 prosentista 53,97 prosenttiin saaden määräysvallan. Kumpuniemen Voima Oy tuottaa puupolttoaineilla sähköä ja lämpöä puutuo-teteollisuuden suolahden vaneritehtaille ja taajamaan. Aiemmin omistettu osuus on arvostettu hankinta-ajankohdan käypään arvoon ja kirjanpitoarvon ja käyvän arvon erotus 0,4 miljoonaa euroa on kirjattu tulosvaikutteisesti lii-ketoiminnan muihin tuottoihin.

Määräysvallattomien omistajien osuus on arvostettu määrään, joka vas-taa määräysvallattomien omistajien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta.

Oy Metsä-Botnia Ab:n tytäryritys osti italian agentin liiketoiminnan 31.8.2010. Johto arvioi, että Kumpuniemen Voima Oy:n sekä italian agentin liiketoi-

minnan vaikutus Metsäliitto-konsernin liikevaihtoon tai liiketulokseen 1.1.–31.12.2010 olisi ollut vähäinen, jos hankinnat olisivat toteutuneet 1.1.2010.

Hankitut liiketoiminnot 2010 2010

Milj. euroa viiteKirjatut

arvotAsiakassuhteet (sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin) 13 0Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 5Myyntisaamiset ja muut saamiset 1Rahavarat 1Varat yhteensä 7

laskennalliset verovelat 18 0Rahoitusvelat 4Ostovelat ja muut velat 1Velat yhteensä 5

nettovarat 2Aiempi omistusosuus käypään arvoon arvostettuna 1Määräysvallattomien omistajien osuus perustuen suhteel-liseen osuuteen yksilöitävissä olevasta nettovaroista 1Hankittu osuus nettovaroista 1

Hankintameno 1

liikearvo 13 0

Rahana maksettu kauppahinta 1Hankitun tytäryrityksen rahavarat -1Rahavirtavaikutus 0

liiketoimintojen yhdistämisessä tunnistettujen asiakassuhteiden käypä arvo on määritetty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella. Muiden erien osalta kirjanpito-arvot vastaavat olennaisilta osin käypiä arvoja.

Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnatVuoden 2010 määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat liittyvät pääasiassa Metsäliitto Management Oy:öön, joka on perustettu konsernin johtoryhmän jäsenten osakepalkitsemista varten. Metsäliitto Management Oy osti M-real Oyj:n B-osakkeita 19 miljoonalla eurolla. Hankinta vastaa 2,07 prosentin omistusosuutta M-realissa ja M-realin kautta 0,62 prosentin omistusosuutta Oy Metsä-Botnia Ab:ssä. Koska Metsäliitto Osuuskunnan hal-



Hankitut liiketoiminnot yhteensä 2009 2009

Milj. euroa viite

Yhdistämisessä kirjatut

käyvät arvot

Kirjanpitoarvot ennen

yhdistämistäAineelliset ja aineettomatkäyttöomaisuushyödykkeet 13 980 610Biologiset hyödykkeet 14 6 6pitkäaikaiset rahoitusvarat 22 22Vaihto-omaisuus 125 123Myyntisaamiset ja muut saamiset 126 126Rahavarat 9 9Varat yhteensä 1 268 897

Määräysvallattomien omistajien osuudet 0 0

laskennalliset verovelat 18 164 68Eläkevelvoitteet 3 3Varaukset 25 18 18Rahoitusvelat 332 332Ostovelat ja muut velat 87 87Velat yhteensä 605 508

nettovarat 663 388

Aikaisemmin omistettu osuus nettovaroista 229Määräysvallattomien omistajien osuus nettovaroista 195

Hankittu osuus nettovaroista 239

Hankintameno 406Hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot 4Oy Metsä-Botnia Ab:n osakkeiden lunastus 89lunastusvelvollisuus 99Hankintameno yhteensä 598

liikearvo 13 359

Rahana maksettu kauppahinta 499Hankitun tytäryrityksen rahavarat -6Rahavirtavaikutus -493

Myytävänä olevat omaisuuserätVuonna 2009 lopetetun Metsä-Botnian Kaskisten sellutehtaan aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä 11 miljoonaa euroa ja vaihto-omaisuutta 2 miljoo-naa euroa luokiteltiin kesäkuussa 2010 myytävänä olevaksi omaisuuseräksi. Vuoden 2010 aikana omaisuuserästä on kirjattu myydyksi 5 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 lopussa Metsä-Botnian Kaskisten sellutehtaan myytävänä olevia omaisuuseriä on yhteensä 8 miljoonaa euroa.

puutuoteteollisuus myi helmikuussa 2010 Romaniassa toimivan rima-levytehtaan. Rimalevytehdas oli luokiteltu 31.12.2009 myytävänä olevaksi omaisuuseräksi.

Myytävänä olevat omaisuuserätMilj. euroa viite 2010 2009Muut aineettomat hyödykkeet 13 0 0Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 6 3pitkäaikaiset rahoitusvarat 0 0Vaihto-omaisuus 2 3Myyntisaamiset ja muut saamiset 0 1Rahavarat 0 1Varat yhteensä 8 9

Eläkevelvoitteet 0 0Rahoitusvelat 0 5Ostovelat ja muut velat 0 1Velat yhteensä 0 6

Myydyt toiminnotpuutuoteteollisuus myi helmikuussa 2010 Romaniassa toimivan rimalevy-tehtaan.

Romanian rimalevytehtaan liiketoimintaMilj. euroa viite 2010Muut aineettomat hyödykkeet 13 0Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 3pitkäaikaiset rahoitusvarat 0Vaihto-omaisuus 3Myyntisaamiset ja muut saamiset 2Rahavarat 0Varat yhteensä 9

Eläkevelvoitteet 0Rahoitusvelat 5Ostovelat ja muut velat 1Velat yhteensä 6

nettovarat 4Muuntoerot 1Vastike yhteensä 5Myyntivoitto 1

Rahana saatu kauppahinta 5luovutetun tytäryrityksen rahavarat 0Rahavirtavaikutus 5

Romanian rimalevytehtaan liiketoiminta

Milj. euroa1.1–31.01.

20101.1–31.12.

2009liikevaihto 2 17liiketoiminnan muut tuotot 0 0poistot ja arvonalentumiset 0 0liiketoiminnan kulut -1 -16liiketulos 0 1Rahoitustuotot ja -kulut 0 -1tuloverot 0 0tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista 0 0

Vuonna 2010 ei ollut muita merkittäviä yritysmyyntejä.



Lopetettujen toimintojen tulosMilj. euroa 2010 2009Graphic papers -liiketoiminta 0 -23Yhteensä 0 -23

6 pitkäaikaishankkeet

pitkäaikaishankkeita on konsernissa vain puutuoteteollisuuden Rakentamisen tuotteet -liiketoimintalinjassa. pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyi vuonna 2010 konsernin liikevaihtoon 6 miljoonaa euroa (8).

Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyi vuoden 2010 loppuun mennessä konsernin tuloslaskelmaan 20 miljoonaa euroa (8). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja ennakkomaksuja sisältyi 31.12.2010 taseeseen 17 miljoonaa euroa (8).

7 liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa 2010 2009Myyntivoitot 32 214Vuokratuotot 6 6palvelusten myynti 33 40Julkiset avustukset 29 31Muut 42 63Yhteensä 142 353

Merkittävimmät myyntivoitot vuonna 2010 olivat M-realin omistamien sappi ltd:n osakkeiden myyntivoitto 8 miljoonaa euroa, M-realin sappi ltd:lle myy-mien patenttien myyntivoitto 6 miljoonaa euroa ja M-real sverigen myymien sähkösertifikaattien myyntivoitto 7 miljoonaa euroa.

Vuonna 2009 Metsäliitto-konsernin osuus yhteisyritys Oy Metsä-Botnia Ab:n saamasta Uruguayn-liiketoiminnan myyntivoitosta oli 134 miljoonaa euroa. lisäksi konsernin osuus Oy Metsä-Botnia Ab:n saamasta pohjolan Voima Oy:n osakkeiden myyntivoitosta oli 32 miljoonaa euroa.

Vuoden 2009 myyntivoitot sisältää myös Metsäliitto Osuuskunnan Botnia south America s.A.:n osakkeiden (5,5 %) myyntivoiton 23 miljoonaa euroa sekä Vapo Oy:n osakkeiden myyntivoiton 8 miljoonaa euroa.

Julkiset avustukset liittyvät koulutus-, terveydenhoito- ja tutkimuskulu-jen korvauksiin, energiatukeen sekä EU:n päästökauppaohjelman mukaisiin hiilidioksidipäästölupiin.

Metsäliitto Osuuskunta myi 24.6.2009 toteutetulla kaupalla koko omistus-osuutensa (49,9 %) Vapo Oy:stä. Kauppahinta oli 165 miljoonaa euroa ja liike-toiminnan myynnistä kirjattiin 8 miljoonan euron myyntivoitto. Vapo-konserni on yhdistelty konsernitilinpäätökseen suhteellisesti rivi riviltä. Vapo-konsernin liiketoiminta kuului Muu toiminta -segmenttiin.

Konsernin selluteollisuus-segmenttiin kuuluvalla yhteisyrityksellä Oy Metsä-Botnia Ab:llä oli Uruguayssa sellutehdas ja metsäomistuksia. Metsä-Botnian omistajat M-real Oyj, UpM-Kymmene Oyj ja Metsäliitto Osuuskunta allekirjoittivat 22.10.2009 sopimuksen Uruguayn liiketoimintojen myymisestä UpM-Kymmene Oyj:lle. Järjestely toteutui 8.12.2009. Metsä-Botnian saama kauppahinta oli 999 miljoonaa euroa ja Metsä-Botnia kirjasi liiketoiminnan myynnistä 253 miljoonan euron myyntivoiton. Metsäliitto-konserni omisti yhteisyritys Metsä-Botniasta 53 prosenttia ja siten Metsäliitto-konsernin osuus myyntivoitosta oli 134 miljoonaa euroa.

samassa yhteydessä Metsäliitto Osuuskunta myi UpM-Kymmene Oyj:lle 5,5 prosentin osuuden Botnia south America s.A. -yrityksestä. Metsäliitto Osuuskunta kirjasi myynnistä 23 miljoonan euron myyntivoiton.

Metsäliitto-konsernin osuus Uruguayn liiketoimintojen myyntivoitoista oli yhteensä 158 miljoonaa euroa.

Yritysmyynnit yhteensäMilj. euroa viite 2010 2009Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 3 676Biologiset hyödykkeet 14 0 91Osuudet osakkuusyrityksissä 0 45pitkäaikaiset rahoitusvarat 0 15laskennalliset verosaamiset 18 0 1Vaihto-omaisuus 3 114Myyntisaamiset ja muut saamiset 2 80Rahavarat 1 62Varat yhteensä 9 1 085

Määräysvallattomien omistajien osuudet 0 91

laskennalliset verovelat 18 0 17Eläkevelvoitteet 0 1Varaukset 25 0 5Rahoitusvelat 5 347Ostovelat ja muut velat 1 79Velat yhteensä 6 449

nettovarat 4 546Muuntoero ja muut erät 1 50Vastike yhteensä 5 762Myyntivoitto 1 166

Rahana saatu kauppahinta 5 762luovutetun tytäryrityksen rahavarat -1 -62Rahavirtavaikutus 5 700

Lopetetut toiminnotM-real myi joulukuussa 2008 Graphic papers -liiketoiminnan sappi limitedille 750 miljoonalla eurolla. Graphic papers -liiketoiminta käsiteltiin lopetettuna toimintona, ja sen tulos ja myyntitappio esitettiin tuloslaskelmassa jatkuvien toimintojen tuloksen jälkeen omana eränään. lopetettuihin toimintoihin kir-jattiin Graphic papers -liiketoimintaan liittyen kuluja vuonna 2010 nettona 0 miljoonaa euroa, it-järjestelyihin noin 2 miljoonan euron tuotto ja logistiikka-järjestelyihin noin 2 miljoonan euron kulu. Kauppahinnan oikaisun takia keväällä 2009 ja kauppaan liittyneiden muiden erien takia myynnistä kirjattiin vuoden 2009 aikana lopetettuihin toimintoihin kuluja 23 miljoonaa euroa.



8 liiketoiminnan kulut

Milj. euroa 2010 2009Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavaratOstot tilikauden aikana 2 675 2 440Varastojen muutos -39 52

Ulkopuoliset palvelutJakelukustannukset 616 556Muut ulkopuoliset palvelut 347 355

Materiaalit ja palvelut yhteensä 3 599 3 404

Henkilöstökulutpalkat ja palkkiot 509 523HenkilösivukulutEläkkeet

Etuuspohjaiset järjestelyt 4 3Maksupohjaiset järjestelyt 61 58

Muut henkilösivukulut 171 212Henkilösivukulut yhteensä 236 274

Henkilöstökulut yhteensä 745 797

liiketoiminnan muut kulutVuokrakulut 39 43tutkimus- ja tuotekehityskulut 105 113pitkäaikaisten varojen luovutustappiot 0 3Muut liiketoiminnan kulut 236 386

liiketoiminnan muut kulut yhteensä 379 544

Ulkopuoliset palvelut sisältävät tuotantoon liittyviä palveluja ja myytyjen tuot-teiden jakelukustannuksia. Vuoden 2009 vuosikertomuksessa myytyjen tuot-teiden jakelukustannukset oli esitetty kohdassa muut liiketoiminnan kulut. Vertailuvuoden luvut on oikaistu vastaamaan uutta ryhmittelyä. Muut liiketoi-minnan kulut sisältävät muun muassa palveluja, energia- ja kiinteistökuluja sekä hallintoon liittyviä kuluja.

Muut liiketoiminnan kulut sisältävät vuonna 2009 Markkinaoikeuden Metsäliitto Osuuskunnalle määräämän 21 miljoonan euron seuraamusmaksun kilpailurajoituslain vastaisesta menettelystä.

tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä vuonna 2010 oli 21 miljoonaa euroa (24).

Hallintoneuvoston, hallituksen ja johtajiston jäsenille maksetut korvaukset

Hallintoneuvoston jäsenille maksetut palkkiotEuroa 2010 2009lillandt Runar, puheenjohtaja 36 500 54 100Jaakkola Erkki, varapuheenjohtaja 9 300 7 200Jäsenet yhteensä, (500 euroa / kokous) 90 500 57 500Yhteensä 136 300 118 800

Entiset hallintoneuvoston jäsenetlillandt Runar 26 700Jaakkola Erkki 3 000Yhteensä 166 000 118 800

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiotEuroa 2010 2009Asunta Martti, puheenjohtaja 75 240 71 540Jordan Kari, varapuheenjohtaja 0 0Aminoff Mikael 46 200 47 300Halonen Eino 46 200 43 700Hiltunen Arto 47 400 47 300Jääskeläinen saini 46 200 47 300parpala Juha 46 200 46 800saukkonen timo 46 200 47 300tukeva Antti 46 200 46 200Yhteensä 399 840 397 440

Entiset hallituksen jäsenetAsunmaa Heikki 500Kotipalo Unto 500Yhteensä 399 840 398 440

pääjohtaja Kari Jordanille maksettiin palkkoina tulospalkkiot ja luontaisedut mukaan lukien vuonna 2010 yhteensä 1 394 288 euroa (1 220 115). lisäksi hänelle maksettiin osakepalkkiojärjestelyn mukaisesti palkkiota M-real Oyj:n osakkeiden ja rahan yhdistelmänä yhteensä 622 389 euroa (684 629).

Johtajiston jäsenille maksettiin palkkoina tulospalkkiot ja luontoisedut mukaan lukien vuonna 2010 yhteensä 9 miljoonaa euroa (5). lisäksi johtajis-ton jäsenille maksettiin osakepalkkiojärjestelyn mukaisesti osakepalkkioina 1 miljoonaa euroa (1).

Kannustinjärjestelytpääjohtajan ja muun johdon palkitseminen perustuu peruspalkkaan, enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan tulospalkkioon ja pitkäaikaisiin osa-kepohjaisiin kannustinjärjestelyihin. Osakepohjaisten kannustinjärjestelyjen piirissä on 20 konsernin ylimmän johdon jäsentä. Osakepohjaisista kannus-tinjärjestelyistä on erillinen selvitys kohdassa 36.

Johdon eläkesitoumuksetpääjohtajan eläkeikä on 60 vuotta. Eräillä konsernijohtoon kuuluvilla henkilöillä on oikeus lisäeläkkeen sääntöjen mukaiseen eläkkeeseen 62 vuotta täytetty-ään. Johtajiston jäsenten etuuspohjaisten eläkejärjestelmien kulut vuonna 2010 olivat 2 miljoonaa euroa (2) ja maksupohjaisten eläkejärjestelmien kulut 2 miljoonaa euroa (1).

irtisanomistilanteessa pääjohtajalla on oikeus 24 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen. Molemminpuolinen irtisanomisaika on 6 kuukautta. Muilla johtajiston jäsenillä irtisanomisaika on 6 kuukautta. irtisanomistilan-teessa muilla johtajiston jäsenillä on oikeus 6–18 kuukauden palkkaa vastaa-vaan korvaukseen.

Emoyrityksellä ei ole sitoumuksia hallintoneuvostoon tai hallitukseen kuuluvien tai niihin aiemmin kuuluneiden henkilöiden puolesta.

TilintarkastuspalkkiotKonsernin tilintarkastuspalkkiot sen riippumattomalle päätilintarkastajalle pricewaterhouseCoopers Oy:lle vuonna 2010 ja 2009 esitetään alla olevassa taulukossa. tilintarkastuspalkkiot liittyvät vuositilinpäätösten tilintarkastukseen ja niihin läheisesti liittyviin palveluihin paikallisten vaatimusten mukaisesti. palkkiot veropalveluista liittyvät veroneuvontaan ja -suunnitteluun.

Päätilintarkastajan palkkiot ja palvelutMilj. euroa 2010 2009tilintarkastuspalkkiot 2 3palkkiot veropalveluista 0 1Muut palkkiot 0 2Yhteensä 3 5



9 poistot ja arvonalentumiset

Jatkuvat toiminnotMilj. euroa 2010 2009poistotMuut aineettomat hyödykkeet 17 17Rakennukset ja rakennelmat 53 54Koneet ja kalusto 224 246Muut aineelliset hyödykkeet 5 8Yhteensä 299 325

Arvonalentumisetliikearvo 5 33Muut aineettomat hyödykkeet 0 2Maa- ja vesialueet 1 0Rakennukset ja rakennelmat 39 45Koneet ja kalusto 1 94Muut aineelliset hyödykkeet -10 1Yhteensä 37 175poistot ja arvonalentumiset yhteensä 336 501

Arvonalentumiset liikearvosta segmenteittäinpuutuoteteollisuus 5 0Kartonki- ja paperiteollisuus 0 33Yhteensä 5 33

Arvonalentumiset aineellisista käyttöomaisuus-hyödykkeistä segmentteittäinpuutuoteteollisuus 4 6selluteollisuus -11 56Kartonki- ja paperiteollisuus 34 124pehmo- ja ruonlaittopaperit 4 0Eliminoinnit 0 -43Yhteensä 31 142Arvonalentumiset yhteensä 37 175

poistot ja arvonalentumiset sisältävät joulukuussa 2010 puutuoteteollisuu-den Rakentamisen tuotteet -liiketoiminnassa 5 miljoonan euron liikearvon arvonalentumisen arvonalentumistestauksen perusteella. lisäksi joulukuussa 2010 kirjattiin 4 miljoonan euron arvonalentuminen puutuoteteollisuuden Karihaaran sahalla.

poistot ja arvonalentumiset sisältävät lisäksi joulukuussa 2010 Metsä- Botnian Kaskisten tehtaan sulkemiseen liittyneen arvonalentumistappion osittaisen peruuttamisen 11 miljoonaa euroa perustuen sovittuun omaisuus-kauppaan.

poistot ja arvonalentumiset sisältävät lisäksi M-realin Kankaan paperiteh-taan paperikone 2:n sulkemisen yhteydessä kirjatun 8 miljoonan euron arvonalentumistappion osittaisen peruuttamisen kesäkuussa 2010 perustuen koneesta sovittuun kauppahintaan sekä M-real Zandersin Reflexin tehtaan aiemmin kirjatun 3 miljoonan euron koneiden arvonalentumistappion peruutta-misen syyskuussa 2010 perustuen tehtaan osittaiseen myyntiin Metsä tissuelle. lisäksi poistot ja arvonalentumiset sisältävät joulukuussa 9 miljoonan euron arvonalentumistappion peruutuksen M-realin Office papers -liiketoiminnassa ja 28 miljoonan euron arvonalentumisen M-realin speciality papers -liiketoi-minnassa arvonalentumistestauksen perusteella. lisäksi joulukuussa 2010 kirjattiin 15 miljoonan euron arvonalentuminen M-realin Market pulp and Energy -liiketoiminnassa Halleinin tehtaalla ylimääräisenä poistona liittyen tuotannollisesta toiminnasta poistuneisiin rakennuksiin sekä 11 miljoonan euron arvonalentuminen M-realin Consumer packaging -liiketoiminnassa liittyen simpeleen paperikoneen sulkemiseen.

poistot ja arvonalentumiset sisältävät lisäksi Metsä tissuen puolan-toi-mintojen uudelleenjärjestelyyn liittyvän alaskirjauksen 4 miljoonaa euroa.

Vuonna 2009 kirjattiin puutuoteteollisuuden Kyröskosken sahan lopettami-sen johdosta 6 miljoonan euron arvonalentuminen ja Metsä-Botnian Kaskisten tehtaan sulkemisen johdosta 56 miljoonan euron arvonalentuminen.

Vuonna 2009 kirjattiin arvonalentumistestauksen perusteella arvonalentu-misia M-realin Zandersin liikearvosta 33 miljoonaa euroa ja muuta arvonalen-tumista 80 miljoonaa euroa, joka jakautuu saksassa sijaitsevalle M-realin Zandersin paperitehtaalle (33 miljoonaa euroa) ja Ranskassa sijaitsevalle M-realin Alizayn paperitehtaalle (47 miljoonaa euroa). Arvonalentumistestaus perustui kassavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvoon. lisäksi M-realin Alizayn sellutehtaalla kirjattiin 28 miljoonan euron arvonalentuminen liittyen suunnitelmaan sulkea tehdas lopullisesti. Metsä-Botnian Kaskisten tehtaan sulkemisen johdosta M-real kirjasi 16 miljoonan euron arvonalentumisen perustuen 30 prosentin omistusosuuteen.

Omaisuuserien arvonalentumiset

TestausperiaatteetOmaisuuserien tai niin sanottua rahavirtaa tuottavien yksiköiden kirjanpito-arvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta.

Rahavirtaa tuottava yksikkö on toiminnallinen segmentti tai sitä pienempi yksikkö, jolle on määritettävissä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli on viitteitä jonkin omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentu-misesta tai jos yksikön kirjanpitoarvoon sisältyy tai on kohdistettu liikearvoa, arvioidaan kyseisen omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytet-tävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön vastaisiin rahavirtoihin perustuva käyttöarvo tai sen nettomyyntihinta.

liikearvojen testaustuloksia arvioidaan vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää (V) rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoon (B) seuraavasti:

suhdeV < BV 0–5 % > BV 5–10 % > BV 10–15 % > BV 15–20 % > BV 20–50 % > BV 50 %– > B

Puutuoteteollisuuspuutuoteteollisuuden arvonalentumistestaukset on tehty vuoden 2010 mar-raskuun lopun tilanteesta.

Vuoden 2010 testauksessa määritelty kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvoon. testattavien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytet-tävissä olevat rahavirrat perustuvat 5 vuoden ennusteisiin sekä näitä seuraaviin tasaisesti kasvaviin rahavirtoihin. Finnforest UK:n osalta, missä yrityksen ker-rytettävissä oleva rahamäärä ylittää selvästi kirjanpitoarvon sekä historiallisen tuloksentekokyvyn että tulevaisuuden odotusten perusteella, on testauksessa käytetty yksinkertaistettua menetelmää.

Ennusteiden pääasiallisia lähtötietoja ovat sahatavaran ja levytuotteiden hintakehitysennusteet, näiden tuotteiden kysyntä- ja toimitusmääräennusteet, keskeisten raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden kuten tukkipuun, liimojen ja energian kustannuskehitys sekä henkilöstö- ja muiden kiinteiden kustannusten kehitys. Ennusteisiin vaikuttavat myös päätettyjen säästötoimen-piteiden toteutuminen sekä päätetyt ja suunnitellut investoinnit.

Myyntihintojen ja keskeisten tuotannontekijöiden hintakehitysennusteet ovat johdon arvioita huomioiden käytettävissä olevat alan tietolähteet. Vuoden 2011 luvut perustuvat testaushetken alustavaan budjettiin.

nyt tehdyissä ja aikaisemmissa liikearvojen arvonalentumistestauksissa on 5 vuoden ennustekauden jälkeisissä rahavirroissa käytetty kasvutekijänä 1–3 prosenttia, mikä vastaa johdon näkemystä kyseisten rahavirtaa tuottavien yksiköiden pitkän aikavälin kasvusta. Ennustekauden jälkeisten rahavirtojen



Rahavirtaa tuottavien yksiköiden keskeisten oletusten muutoksista tehtiin seuraavanlainen herkkyystarkastelu:

Rahavirtaa tuottava yksikkö V-B, milj. euroa Keskeinen oletus tarvittava muutos, jotta V=Bliimapalkki 0 – lopputuotteiden myyntimäärien kasvu 5 vuoden

ennustekaudella (kumulatiivinen kasvu 8 %) – Ei tarvita muutosta

– WACC perustuu testaushetken korkoja luottoriskipreemiotasoon

– Ei tarvita muutosta

Finnforest Merk 3 – nouseva lopputuotteiden myyntikate 5 vuoden ennustekaudella (kumulatiivinen nousu 6 %)

– Myyntikatteen kumulatiivinen nousu 2,3 %-yksikköä alempi


– WACC 1,3 %-yksikköä korkeampi

CEE myyntiyhtiöt 3 – nouseva lopputuotteiden keskihinta 5 vuoden ennustekaudella (kumulatiivinen nousu 8 %)

– Keskihinnan kumulatiivinen nousu 2 %-yksikköä alempi



saharyhmä 30 – nouseva lopputuotteiden keskihinta 5 vuoden ennustekaudella (kumulatiivinen nousu 6 %)

– Keskihinnan kumulatiivinen nousu 3,5 %-yksikköä alempi



Finnforest France 21 – nouseva lopputuotteiden keskihinta 5 vuoden ennustekaudella (kumulatiivinen nousu 8 %)

– Keskihinnan kumulatiivinen nousu 5,4 %-yksikköä alempi



taulukossa on mainittu oletukset, joille rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on herkin. tarkasteltaessa muuttujien arvojen muutosten seurannaisvaikutuk-sia muiden muuttujien arvoihin, todettiin, ettei merkittäviä arvonalentumistestauksen lopputulokseen vaikuttavia korrelaatioita ole. lopputuotteiden hintoja ohjaa voimakkaim-min markkinoiden kysyntä-tarjonta-tasapaino, eikä tuottajien kustannusmuutoksilla ole huomattavaa vaikutusta tuotteiden hintoihin.

SelluteollisuusMetsäliitto suorittaa selluteollisuuden täyden arvonalentumistestauksen vähin-tään kerran vuodessa, neljännellä vuosineljänneksellä, perustuen 30. syyskuuta tilanteeseen. lisäksi vuosineljänneksittäin tarkastellaan viitteitä arvon alen-tumisesta. Mikäli havaitaan viitteitä arvon alentumisesta, käynnistetään täysi testaus. tarkastusvaliokunta käsittelee arvonalentumistestauksen tulokset.

Rahavirtaa tuottava yksikkö selluteollisuus muodostuu Metsä-Botnia -konsernista, sekä siihen Metsäliitto-konsernissa tehdyistä käyvän arvon kohdistuksista ja liikearvosta.

Vuoden 2010 testauksessa määritelty kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvoon. testattavien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytet-tävissä olevat rahavirrat perustuvat 5 vuoden ennusteisiin sekä näitä seuraaviin tasaisesti kasvaviin rahavirtoihin.

Keskeiset testausoletukset ovat Metsäliiton johdon arvioita ja markkinoilta saatuja ennusteita. Ennusteisiin keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat sel-lun markkinahintojen kehitys, valuuttakurssit, toimitusmäärät, sekä puun ja

energian hinnat. lisäksi käyttöarvoon vaikuttaa merkittävästi laskelmissa käytetty vastaisten rahavirtojen diskonttokorko.

tilanteesta 30.9.2010 sekä aikaisemmin tehdyissä liikearvojen arvonalentu-mistestauksissa on 5 vuoden ennustekauden jälkeisissä rahavirroissa käytetty kasvutekijänä 2 prosenttia. Ennustekauden jälkeisten rahavirtojen keskeisten oletuksien (hinnat, volyymit, muuttuvat kustannukset) lähtöarvona on käytetty 5 vuoden ennustekauden keskimääräistä arvoa sekä kiinteille kustannuksille ennustekauden 5. vuoden arvoa.

Rahavirtojen diskonttokorkona on käytetty Metsäliiton oman ja vieraan pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (Weighted Average Cost of Capital, WACC). pääoman keskimääräistä kustannusta laskettaessa on vieraan pääoman kustannuksessa huomioitu markkinatilanteesta johtuva luottoriskipreemioiden nousu. sekä vastaiset rahavirrat että diskonttokorko on laskettu verojen jälkeen, jolloin syntyvät diskontatut rahavirrat sekä käyt-töarvot ovat iAs 36:n mukaisesti ennen veroja. tilanteesta 30.9.2010 tehdyn testauksen WACC:ina verojen jälkeen on käytetty 5,55 prosenttia.

keskeisten oletusten (hinnat, määrät, muuttuvat kustannukset) lähtöarvona on myös käytetty johdon näkemystä kyseessä olevien tekijöiden muutoksista.

Rahavirtojen diskonttokorkona on käytetty viimeistä määriteltyä puutuote-teollisuuden oman ja vieraan pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (Weighted Average Cost of Capital, WACC). Marraskuun 2010 tilanteesta tehtyjen testausten WACC on 5,55 prosenttia, jossa on laskua edelliseen vuoteen nähden 0,25 prosenttiyksikköä. Muutos tulee pääosin yleisestä korkotason laskusta. sekä vastaiset rahavirrat että diskonttokorko on laskettu verojen jälkeen.

puutuoteteollisuuden rahavirtaa tuottavat yksiköt, joihin kohdistuu liikearvoa sekä testauksen tulos tilanteesta 30.11.2010:

Rahavirtaa tuottava yksikköliikearvo,

milj. euroatestaustulos

(V-B)/Bliimapalkki 5 <0 %, alaskirjausFinnforest Merk 0 yli 50 %CEE myyntiyhtiöt 3 20–50 %saharyhmä 5 yli 50 %Finnforest France 4 yli 50 %Finnforest UK 1 yli 50 %



Rahavirtaa tuottavaan yksikköön selluteollisuus kohdistetut liikearvot 31.12.2010 sekä testauksen tulos tilanteesta 30.9.2010:



(V-B)/Bselluteollisuus 359 yli 50 %

tilanteesta 30.9.2010 suoritetussa testauksessa keskeisten oletusten muutos-ten täytyisi olla hyvin merkittäviä, jotta kirjanpitoarvo ylittäisi kerrytettävissä olevan rahamäärän. Käytetyn diskonttokoron tulisi olla 14,4 prosenttia verojen jälkeen tai sellun keskimääräisen hinnan ennustekaudella noin 16 prosenttia alempi kuin testauksessa käytetty ulkopuolisen asiantuntijan laatima ennuste.

Kartonki- ja paperiteollisuus/M-realM-real suorittaa täyden arvonalentumistestauksen vähintään kerran vuodessa, neljännellä vuosineljänneksellä, perustuen 30. syyskuuta tilanteeseen. lisäksi vuosineljänneksittäin tehdään herkkyysanalyysi. Mikäli herkkyysanalyysi antaa viitteitä arvon alentumisesta, käynnistetään täysi testaus. tarkastusvaliokunta käsittelee herkkyysanalyysin tai arvonalentumistestauksen tulokset vuosinel-jänneksittäin.

Vuoden 2010 testauksessa käytetyt rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat sim-peleen paperia lukuun ottamatta samat kuin vuoden 2009 testauksessa. simpeleen paperintuotanto päättyi joulukuussa 2010.

Vuoden 2010 testauksessa määritelty kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden paitsi Myllykoski paperin osalta käyttöarvoon. testattavien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettä-vissä olevat rahavirrat perustuvat 5 vuoden ennusteisiin sekä näitä seuraaviin tasaisesti kasvaviin rahavirtoihin.

Keskeiset testausoletukset ovat M-realin johdon arvioita ja markkinoilta saatuja ennusteita. Ennusteisiin keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat paperi- tai kartonkituotteiden keskihinnan kehitys, toimitusmäärät, valuuttakurssit ja kapasiteetin käyttöaste, keskeisten raaka-aineiden kuten puun, sellun, kemikaalien ja energian kustannuskehitys, henkilöstö- ja muiden kiinteiden kustannusten kehitys sekä rahavirtojen diskonttokorko. Olennaisimmat tekijät ovat samat kuin vuonna 2009. lisäksi säästö- ja tehostamistoimenpiteiden toteutuminen vaikuttavat merkittävästi ennustettuihin vastaisiin rahavirtoihin.

M-realin osuus Metsä-Botnian kerrytettävissä olevasta rahavirrasta, kir-janpitoarvosta ja ”Osuudet osakkuusyrityksissä” sisältämästä liikearvosta

seuraavissa kassavirtaa tuottavissa yksiköissä jokseenkin mahdollinen muutos keskeiseen oletukseen saa aikaan sen, että kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. taulukossa on mainittu oletukset, joille rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on herkin. tarkasteltaessa muuttujien arvojen muutosten seurannaisvaikutuksia muiden muuttujien arvoihin todettiin, ettei merkittäviä arvonalentumistestauksen lopputulokseen vaikuttavia korre-laatioita ole. lopputuotteiden hintoja ohjaa voimakkaimmin markkinoiden kysyntä-tarjonta-tasapaino, eikä tuottajien kustannusmuutoksilla ole huomattavaa vaikutusta tuotteiden hintoihin.

Rahavirtaa tuottava yksikkö V-B, milj. euroa Keskeinen oletus tarvittava muutos, jotta V=BZanders 0 – nouseva lopputuotteiden keskihinta 5 vuoden

ennustekaudella (kumulatiivinen nousu 2 %) – Ei tarvita muutosta



Alizay 0 – nouseva lopputuotteiden keskihinta 5 vuoden ennustekaudella (kumulatiivinen nousu 3 %)




Myllykoski paper Oy, 35 % 0 nettomyyntihinta – Ei tarvita muutosta

(32 miljoonaa euroa) allokoidaan rahavirtaa tuottaville yksiköille niiden sellu-ostojen suhteessa.

tilanteesta 30.9.2010 sekä aikaisemmin tehdyissä liikearvojen arvonalentu-mistestauksissa on 5 vuoden ennustekauden jälkeisissä rahavirroissa käytetty kasvutekijänä 2 prosenttia. Ennustekauden jälkeisten rahavirtojen keskeisten oletuksien (hinnat, volyymit, muuttuvat kustannukset) lähtöarvona on käytetty 5 vuoden ennustekauden keskimääräistä arvoa sekä kiinteille kustannuksille ennustekauden 5. vuoden arvoa.

Rahavirtojen diskonttokorkona on käytetty M-realin oman ja vieraan pää-oman painotettua keskimääräistä kustannusta (Weighted Average Cost of Capital, WACC). pääoman keskimääräistä kustannusta laskettaessa on vieraan pääoman kustannuksessa huomioitu markkinoiden näkemys M-realin luottoris-kipreemiosta. sekä vastaiset rahavirrat että diskonttokorko on laskettu verojen jälkeen, jolloin syntyvät diskontatut rahavirrat sekä käyttöarvot ovat iAs 36:n mukaisesti ennen veroja. tilanteesta 30.9.2010 tehtyjen testauksien WACC:ina verojen jälkeen on käytetty 6,25 prosenttia (7,83 %) ja Metsä-Botnian osalta 6,08 prosenttia (6,67 %). Johdon arvion mukaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevia rahavirtoja koskevat riskitekijät eivät poikkea olennaisesti toisistaan.

M-real-konsernin merkittävimmät rahavirtaa tuottavat yksiköt, niihin koh-distetut liikearvot 31.12.2010 sekä testauksen tulos tilanteesta 30.9.2010:


milj. euroa testaustulos (V-B)/Btaivekartonkitehtaat 1) 15 yli 50 %Kemiart liners 1) 11 yli 50 %Kyro paper 1) 1 20–50 %Husum pK6 & pK7 8 yli 50 %Alizay 1) 1 0–5 %Husum pK8 & äänekoski paper 1) 3 yli 50 %Zanders 0 <0 %, alaskirjausMarket pulp and Energy 1) 6 yli 50 %Myllykoski paper Oy, 35 % 0 0–5 %Konserni yhteensä 45

1) liikearvo sisältää Metsä-Botnian omistusosuuden liikearvon, joka M-realin konser-nitaseessa sisältyy kohtaan ”Osuudet osakkuusyrityksissä”



Pehmo- ja ruoanlaittopaperit/Metsä TissueMetsä tissuen liikearvot on testattu tilanteesta 31.12.2010. testauksessa on sovellettu vastaisiin rahavirtoihin perustuvaa käyttöarvoa.

Metsä tissue -konsernin liikearvoa testattaessa rahavirtaa tuottavana yksikkönä on käytetty maantieteellistä aluetta. Käyttöarvon laskennassa on hyödynnetty johdon hyväksymiä budjetteja ja ennusteita seuraavalle 3 vuodelle. 3 vuoden jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttäen euroalueen ennustettua keskimääräistä bruttokansantuotteen kasvuprosenttia, joka vuonna 2010 oli 2 prosenttia. sekä vastaiset rahavirrat että diskonttokorko on laskettu verojen jälkeen. Diskonttokorkona on laskelmissa käytetty 7,0 prosenttia, joka kuvastaa toimialakohtaista riskiä.

Metsä tissue -konsernin liikearvo sekä testauksen tulos tilanteesta 31.12.2010:



(V-B)/BMetsä tissue -konserni 143 yli 50 %

testaus käsittää seuraavat maantieteelliset alueet, joista Metsä tissue -kon-sernin liikearvo 143 miljoonaa euroa koostuu; suomi, Ruotsi, saksa, puola ja slovakia.

Edellä mainituista maantieteellisistä alueista testaustulos ylittyy merkit-tävästi (> 50 %) kaikilla alueilla.

tilanteesta 31.12.2010 suoritetussa testauksessa keskeisten oletusten muutosten täytyisi olla hyvin merkittäviä, jotta kirjanpitoarvo ylittäisi kerry-tettävissä olevan rahamäärän. näiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta, joissa jokseenkin mahdollinen muutos oletuksissa johtaisi tilanteeseen V < B, puolan diskonttokoron tulisi olla 21 prosenttia verojen jälkeen tai tuotehintojen ennustekaudella keskimäärin 1,8 prosenttia ennustettua alemmat, ja slova-kian diskonttokoron tulisi olla 15 prosenttia verojen jälkeen tai tuotehintojen ennustekaudella keskimäärin 4 prosenttia ennustettua alemmat.

10 Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. euroa 2010 2009Kurssierot

Kaupalliset erät 6 4suojaus / ei suojauslaskentaa -11 0tehoton osuus ulkomaiseen yksikköön tehtyjen nettosijoitusten suojauksista -3 0Muut 0 -1

Kurssierot yhteensä -7 2

Muut rahoitustuototKorkotuotot lainoista, muista saamisista ja rahavaroista 5 26Osinkotuotot 0 1

Muut rahoitustuotot yhteensä 5 26

Muut rahoituskulutRahoitusvarojen ja -velkojen arvostus

Voitot ja tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista (kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä) rahoitusvaroista tai -veloista -1 1Rahoitusvarojen arvonmuutosten voitot ja tappiot 0 -30Rahoitusvelkojen arvonmuutosten voitot ja tappiot 0 32Johdannaisvoitot ja -tappiot (ei suojauslaskentaa) -2 2Johdannaisvoitot ja -tappiot käyvän arvon suojauksista 6 12Käyvän arvon oikaisut käyvän arvon suojauksen kohteesta -5 -2

Arvostus yhteensä -2 16

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista -122 -178Muut rahoituskulut -11 -10Muut rahoituskulut yhteensä -135 -173Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -137 -144

M-real Oyj osti keväällä 2009 omaa joukkovelkakirjalainaansa 60 miljoonan euron nimellisarvosta. takaisinostosta kirjattiin 31 miljoonan euron tuotto vuonna 2009, joka kirjattiin muihin rahoituskuluihin.

M-real Oyj sai joulukuussa 2008 tapahtuneen Graphic papers -liiketoiminnan myynnin yhteydessä sappi ltd:ltä korollisen 220 miljoonan euron velkakirjan. M-real Oyj sopi elokuussa 2009 sappi ltd:n kanssa, että sappi ltd maksaa velan takaisin hintaan 86,5 prosenttia velkakirjan nimellisarvosta. tämä ennen-aikainen takaisinmaksu aiheutti 30 miljoonan euron tappion vuonna 2009, joka kirjattiin muihin rahoituskuluihin.



11 tuloverot

Milj. euroa 2010 2009tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -122 -17Edellisten tilikausien verot 0 2laskennalliset verot -8 27Muut verot -1 -1Yhteensä -131 10

Tuloverojen täsmäytyslaskelmaMilj. euroa 2010 2009tulos ennen veroja 345 -329Verot laskettuna kotimaan verokannalla 90 -85Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat -1 0Verovapaat tulot -5 -44Vähennyskelvottomat kulut 17 18liikearvon arvonalentumiset 1 9Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö -12 -4Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista 31 90Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 4 4Verot aikaisemmilta tilikausilta 0 -2Muut 6 5Verot tuloslaskelmassa 131 -10

Efektiivinen verokanta % 37,95 3,16

12 Muut laajan tuloksen erät

2010Milj. euroa

Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu

luokittelun muutos Yhteensä

Rahavirran suojauksetValuuttavirtasuojaus

omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot 6siirretty liikevaihdon oikaisuksi -6

Korkovirtasuojausomaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot 0siirretty rahoituserien oikaisuksi 0

Hyödykesuojausomaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot 20siirretty ostojen oikaisuksi 0

Yhteensä 26 -6 19Myytävissä olevat rahoitusvarat

voitot ja tappiot käypään arvoon arvostuksesta 37liiketoiminnan muihin tuottoihin siirretty määrä -7

Yhteensä 37 -7 30Muuntoerot 47Voitot ja tappiot nettosijoitusten suojauksesta -22Yhteensä 25 25Muut erät 0 0Yhteensä 87 -13 74

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot2010Milj. euroa

Ennen veroja Vero vaikutus

Verojen jälkeen

Rahavirran suojaukset 19 -5 14Myytävissä olevat rahoitusvarat 30 -8 22Muuntoerot 25 6 30Muut erät 0 0 0Yhteensä 74 -7 67

2009Milj. euroa

Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu

luokittelun muutos Yhteensä

Rahavirran suojauksetValuuttavirtasuojaus

omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot 9siirretty liikevaihdon oikaisuksi 15

Korkovirtasuojausomaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot -1siirretty rahoituserien oikaisuksi 0

Hyödykesuojausomaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot 11siirretty ostojen oikaisuksi 1

Yhteensä 19 16 35Myytävissä olevat rahoitusvarat

voitot ja tappiot käypään arvoon arvostuksesta -71liiketoiminnan muihin tuottoihin siirretty määrä -32

Yhteensä -71 -32 -103Muuntoerot 4Voitot ja tappiot nettosijoitusten suojauksesta -19Yhteensä -15 -15Muut erät 0 0Yhteensä -67 -16 -83

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot2009Milj. euroa

Ennen veroja Vero vaikutus

Verojen jälkeen

Rahavirran suojaukset 35 -9 26Myytävissä olevat rahoitusvarat -103 27 -76Muuntoerot -15 5 -10Muut erät 0 0 0Yhteensä -83 23 -60



13 Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet


Milj. euroa liikearvo

Muut aineet tomat hyödyk keet

Kesken-eräiset

han kinnat YhteensäHankintameno 1.1.2010 493 473 3 969Muuntoerot 17 1 0 18lisäykset 0 20 10 30Hankitut liiketoiminnot 0 0 0 1Vähennykset -2 -26 0 -28siirrot erien välillä 0 1 -2 -1Hankintameno 31.12.2010 508 470 11 989

Kertyneet poistot ja arvon-alentumiset 1.1.2010 0 -231 0 -231Muuntoerot 0 -1 0 -1Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 10 0 10tilikauden poistot 0 -17 0 -17Arvonalentumiset -5 0 0 -5Kertyneet poistot ja arvon-alentumiset 31.12.2010 -5 -238 0 -243

Kirjanpitoarvo 1.1.2010 493 242 3 738Kirjanpitoarvo 31.12.2010 503 232 11 746

Vuonna 2010 kirjattiin arvonalentumistestauksen perusteella arvonalentumi-sia puutuoteteollisuuden Rakentamisen tuotteet -liiketoiminnan liikearvosta 5 miljoonaa euroa.


Milj. euroa liikearvo

Muut aineet tomat hyödyk keet

Kesken-eräiset

han kinnat YhteensäHankintameno 1.1.2009 176 291 2 469Muuntoerot 1 1 0 2lisäykset 0 15 3 18Hankitut liiketoiminnot 358 195 0 553Vähennykset -9 -30 -1 -41siirrot erien välillä 0 2 -1 1Myytävänä olevat omaisuuserät 0 0 0 0Hankintameno 31.12.2009 526 473 3 1 002

Kertyneet poistot ja arvon-alentumiset 1.1.2009 0 -217 0 -217Muuntoerot 0 -7 0 -7Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 11 0 11Myytävänä olevat omaisuuserät 0 0 0 0tilikauden poistot 0 -17 0 -17Arvonalentumiset -33 -2 0 -35Kertyneet poistot ja arvon-alentumiset 31.12.2009 -33 -231 0 -264

Kirjanpitoarvo 1.1.2009 176 86 2 264Kirjanpitoarvo 31.12.2009 493 242 3 738

Vuonna 2009 kirjattiin arvonalentumistestauksen perusteella arvonalentu-misia M-realin Zandersin liikearvosta 33 miljoonaa euroa. lisäksi kirjattiin Metsä-Botnian Kaskisten tehtaan sulkemisen johdosta 2 miljoonan euron arvonalentuminen muista aineettomista hyödykkeistä.

Kehitysmenoja ei ole aktivoitu Metsäliitto-konsernissa.Muihin aineettomiin oikeuksiin sisältyvien päästöoikeuksien kirjanpitoarvo

oli 31.12.2010 19 miljoonaa euroa (19) ja käypä arvo 19 miljoonaa euroa (19). Muihin aineettomiin oikeuksiin sisältyy myös aktivoidut merkittävien uusien tietokoneohjelmien kehittämis- ja rakentamismenot sekä patentit, lisenssit ja tavaramerkit.

Liikearvot segmenteittäinMilj. euroa 2010 2009puunhankinta 2 2puutuoteteollisuus 14 19selluteollisuus 4 4Kartonki- ja paperiteollisuus 13 13pehmo- ja ruoanlaittopaperit 143 126Muu toiminta 359 359Eliminoinnit -32 -30Yhteensä 503 493

Muu toiminta sisältää Oy Metsä-Botnia Ab:n hankintaan liittyvää liikearvoa 359 miljoonaa euroa ja Metsä tissue Oyj:n hankintaan liittyvää liikearvoa 1 miljoonaa euroa.



Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2010

Milj. euroaMaa- ja

vesi alueetRaken nukset ja

raken nelmatKoneet ja

kalustoMuut aineelliset

hyödykkeetKesken eräiset

hankinnat YhteensäHankintameno 1.1.2010 114 1 559 6 003 142 37 7 855Muuntoerot 1 24 169 4 2 199lisäykset 4 11 58 1 65 139Hankitut liiketoiminnot 0 3 14 0 0 17Vähennykset -1 -35 -92 -1 2 -127siirrot erien välillä 3 6 24 0 -32 1Hankintameno 31.12.2010 121 1 568 6 176 145 73 8 083

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2010 -47 -878 -4 400 -102 0 -5 427Muuntoerot 0 -18 -122 -2 0 -143Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 32 60 -4 0 88Myytävänä olevat omaisuuserät 0 0 0 -6 0 -6tilikauden poisto 0 -53 -224 -5 0 -283Arvonalentumiset -1 -39 -1 10 0 -31Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2010 -48 -956 -4 688 -110 0 -5 802

Kirjanpitoarvo 1.1.2010 67 681 1 603 40 37 2 428Kirjanpitoarvo 31.12.2010 73 612 1 488 35 73 2 281

Arvonalentumiset sisältävät joulukuussa 2010 kirjatun 4 miljoonan euron arvonalentumisen puutuoteteollisuuden Karihaaran sahalla.Arvonalentumiset sisältävät lisäksi joulukuussa 2010 Metsä-Botnian Kaskisten tehtaan sulkemiseen liittyneen arvonalentumistappion osittaisen peruutta-

misen 11 miljoonaa euroa perustuen sovittuun omaisuuskauppaan.Arvonalentumiset sisältävät lisäksi M-realin Kankaan paperitehtaan paperikone 2 sulkemisen yhteydessä kirjatun 8 miljoonan euron arvonalentumistappion

osittaisen peruuttamisen kesäkuussa 2010 perustuen koneesta sovittuun kauppahintaan sekä M-real Zandersin Reflexin tehtaan aiemmin kirjatun 3 miljoonan euron koneiden arvonalentumistappion peruuttamisen syyskuussa 2010 perustuen tehtaan osittaiseen myyntiin Metsä tissuelle. lisäksi arvonalentumiset sisältävät joulukuussa 9 miljoonan euron arvonalentumistappion peruutuksen M-realin Office papers -liiketoiminnassa ja 28 miljoonan euron arvonalentumisen M-realin speciality papers -liiketoiminnassa arvonalentumistestauksen perusteella. lisäksi joulukuussa 2010 kirjattiin 15 miljoonan euron arvonalentuminen M-realin Market pulp and Energy -liiketoiminnassa Halleinin tehtaalla ylimääräisenä poistona liittyen tuotannollisesta toiminnasta poistuneisiin rakennuksiin sekä 11 miljoonan euron arvonalentuminen M-realin Consumer packaging -liiketoiminnassa liittyen simpeleen paperikoneen sulkemiseen.

Arvonalentumiset sisältävät lisäksi Metsä tissuen puolan-toimintojen uudelleenjärjestelyyn liittyvän alaskirjauksen 4 miljoonaa euroa.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2009

Milj. euroaMaa- ja

vesi alueetRaken nukset ja

raken nelmatKoneet ja

kalustoMuut aineelliset

hyödykkeetKesken eräiset

hankinnat YhteensäHankintameno 1.1.2009 206 1 535 5 603 251 69 7 664Muuntoerot 10 24 99 2 1 135lisäykset 13 6 77 9 39 143Hankitut liiketoiminnot 9 210 770 21 2 1 013Vähennykset -127 -225 -569 -144 -32 -1 097siirrot erien välillä 3 10 25 2 -41 -1Myytävänä olevat omaisuuserät -1 -2 0 0 0 -3Hankintameno 31.12.2009 114 1 559 6 003 142 37 7 855

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2009 -45 -841 -4 209 -151 0 -5 246Muuntoerot 0 -9 -51 -1 0 -62Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -2 71 201 60 0 329Myytävänä olevat omaisuuserät 0 0tilikauden poisto 0 -54 -246 -8 0 -308Arvonalentumiset 0 -45 -94 -1 0 -141Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2009 -47 -878 -4 400 -102 0 -5 427

Kirjanpitoarvo 1.1.2009 165 767 1 839 118 69 2 958Kirjanpitoarvo 31.12.2009 67 681 1 603 40 37 2 428

Vuonna 2009 kirjattiin puutuoteteollisuuden Kyröskosken sahan lopettamisen johdosta 6 miljoonan euron arvonalentuminen ja Metsä-Botnian Kaskisten tehtaan sulkemisen johdosta 28 miljoonan euron arvonalentuminen.

Vuonna 2009 kirjattiin arvonalentumistestauksen perusteella arvonalentumista 80 miljoonaa euroa, joka jakautuu saksassa sijaitsevalle M-realin Zandersin paperitehtaalle 33 miljoonaa euroa ja Ranskassa sijaitsevalle M-realin Alizayn paperitehtaalle 47 miljoonaa euroa. Arvonalentumistestaus perustui kassavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvoon. lisäksi Alizayn sellutehtaalla kirjattiin 28 miljoonan euron arvonalentuminen liittyen suunnitelmaan sulkea tehdas lopullisesti.

pankkilainojen, eläkelainojen sekä muiden velkojen vakuutena on kiinteistöjä ja irtaimistoa 293 miljoonan euron arvosta (264).



Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon sisältyy rahoitus-leasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:

Milj. euroaMaa-

alueetRaken-nukset

Koneet ja kalusto Yhteensä

Hankintameno 1.1.2010 0 20 80 100Kertyneet poistot 0 -6 -36 -42Kirjanpitoarvo 31.12.2010 0 14 44 58

Milj. euroaMaa-

alueetRaken-nukset

Koneet ja kalusto Yhteensä

Hankintameno 1.1.2009 0 20 93 113Kertyneet poistot 0 -5 -34 -39Kirjanpitoarvo 31.12.2009 0 15 59 75

Vuonna 2010 aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden lisäyksiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä 5 miljoonaa euroa (1).

Vuosina 2010 ja 2009 konsernissa ei ole aktivoitu vieraan pääoman menoja.

14 Biologiset hyödykkeet

Biologiset hyödykkeet, kasvava puusto, arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutos kirjataan vuosittain tuloslaskelmaan. Konsernilla on tilikauden 2010 lopussa puustoa lähinnä vain suomessa. Uruguayssa sijaitseva puusto myytiin Metsä-Botnian Uruguayn-liiketoimintojen myynnin yhteydessä joulu-kuussa 2009. Metsien maa-alueet esitetään aineellisten käyttöomaisuushyö-dykkeiden maa- ja vesialueissa.

Konsernilla on pitkäaikaisia metsänvuokraussopimuksia Venäjällä ja lat-viassa. sopimuksia ei ole kirjattu taseeseen, koska niiden hintaa tai kiinteää hinnanmääritysperustetta ei määritellä sopimuksissa. Valtio määrittelee hinnan pääsääntöisesti kerran vuodessa tai useamminkin. Hinta seuraa käytännössä lyhytaikaisten hakkuuoikeuksien huutokauppahintoja. pitkäaikaisilla puun hakkuuoikeuksilla varmistetaan ensisijaisesti puun saatavuutta.

Milj. euroa viite 2010 20091.1. 7 103Ostot tilikauden aikana 0 14Myynnit tilikauden aikana 0 -3Hakkuut tilikauden aikana -1 -9Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostamisesta 1 -2Hankitut liiketoiminnot 5 0 3Myydyt liiketoiminnot 5 0 -91Muuntoerot 0 -731.12. 8 7

15 Osuudet osakkuusyrityksissä

Milj. euroa 2010 20091.1. 98 139Osuus tilikauden tuloksesta -15 -16saadut osingot -2 -4lisäykset 0 1Vähennykset -1 -22Muuntoerot 1 -131.12. 80 98

Osuus tilikauden tuloksesta sisältää vuonna 2010 M-realin osakkuusyrityksen Myllykoski paper Oy:n arvosta tehdyn arvonalentumistappion 16 miljoonaa euroa.

Osuus tilikauden tuloksesta sisältää vuonna 2009 M-realin osakkuusyri-tyksen Myllykoski paper Oy:n myymästä sunilan sellutehtaasta realisoituneen 11 miljoonan euron myyntitappion.

Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2010 sisältyy thosca Holz GmbH -yritykseen liittyvää liikearvoa 2 miljoonaa euroa (2), ZAO HC Vologodskiye lesopromyshlenniki -yritykseen liittyvää liikearvoa 1 miljoonaa euroa (1) ja Myllykoski paper Oy:öön liittyvää liikearvoa 0 miljoonaa euroa (17).

Merkittävimmät osakkuusyritykset 2010

Milj. euroa Koti maa Varat Velatliike-vaihto tulos

Omistus-osuus %

Finsilva Oyj suomi 204 139 18 5 49,9Katrinefors Kraftvärme Ab Ruotsi 21 21 11 0 50,0Myllykoski paper Oy suomi 137 141 275 -24 35,0Mäntän Energia suomi 9 8 12 0 45,0perkaus Oy suomi 2 2 2 0 33,3plastiroll Oy suomi 22 6 26 2 39,0suomen Metsäsijoitus Oy suomi 17 0 1 0 25,0

Mikään osakkuusyritys ei ole julkisesti noteerattu.

Liiketapahtumat osakkuusyritysten kanssaMilj. euroa 2010 2009Myynti 10 8Ostot 67 65Korkotuotot 0 0Korkokulut 0 0saamiset

pitkäaikaiset 1 1lyhytaikaiset 8 8

Velatpitkäaikaiset 0 0lyhytaikaiset 7 6



16 Myytävissä olevat rahoitusvarat

Milj. euroa 2010 2009Myytävissä olevat rahoitusvarat

Julkisesti noteeratut yhtiöt 0 39Muut 338 318

Yhteensä 338 356

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkiaMilj. euroa 2010 viite taso 1 taso 2 taso 3 YhteensäMyytävissä olevat rahoitusvarat 16 0 338 338Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat 20 1 1Johdannaissaamiset 30 12 4 15

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvelat 28 99 99Johdannaisvelat 30 0 35 35

Milj. euroa 2009 viite taso 1 taso 2 taso 3 YhteensäMyytävissä olevat rahoitusvarat 16 39 318 356Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat 20 1 1Johdannaissaamiset 30 2 2 4

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat pitkäaikaiset rahoitusvelat 27 99 99Johdannaisvelat 30 6 26 32



Rahoitusvarat, joiden arvo määritelty tason 3 mukaisestiMilj. euroa 2010 2009Arvo 1.1. 318 459Voitot ja tappiot tuloslaskelmassa 0 32Voitot ja tappiot laajassa tuloksessa 37 -118Hankinnat 2 9Myynnit 0 -64siirrot tytäryritysosakkeisiin -18 0Arvo 31.12. 338 318

Rahoitusvelat, joiden arvo määritelty tason 3 mukaisestiMilj. euroa 2010 2009Arvo 1.1. 99 0Voitot ja tappiot tuloslaskelmassaVoitot ja tappiot laajassa tuloksessaHankinnat 99MyynnitArvo 31.12. 99 99

taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja rahoitusvelat on luokiteltu iFRs 7:n kappaleiden 27 A ja 27 B mukaisesti.

taso 1 Käyvät arvot perustuvat suoraan markkinoilta saatuun noteeraukseen.taso 2 Käyvät arvot perustuvat markkinoilta saatuihin hintatietoihin perus-

tuviin arvostusmenetelmällä laskettuihin arvoihin.taso 3 Käyvät arvot eivät perustu markkinainformaatioon vaan yrityksen

omiin oletuksiin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat pääasiassa noteerattuja joukkovelkakirjalainoja, jotka on kokonaisuudessaan luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat julkisesti noteerattuja ja noteeraamat-tomia osakkeita. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän pörssinoteerauksiin. Merkittävin julkisesti noteeratuista osa-keomistuksista oli joulukuussa 2008 M-realin Graphic papers -liiketoiminnan myynnissä saatu noin 2 prosentin osuus sappi limitedistä. M-real myi sappi limitedin osakkeet vuoden 2010 aikana. Kaupasta realisoitui M-realille noin 8 miljoonan euron käyvän arvon ja myyntivoiton tulosvaikutus. sappi limitedin osakkeiden käypä arvo vuonna 2009 oli 38 miljoonaa euroa.

noteeraamattomien osakkeiden merkittävin erä on 2,5 prosentin osuus pohjolan Voima Oy:ssä. Yhtiö tuottaa sähköä ja lämpöä osakkailleen suomessa. Yhtiö käy kauppaa osakkaidensa kanssa. sähkön ja lämmön hinta perustuu tuotantokustannuksiin ja maksettu hinta on yleensä markkinahintaa alhaisempi.

Konsernilla on oikeus 6,6 prosentin osuuteen pohjolan Voiman B-osakkeiden kautta Olkiluodon ydinvoimalan (Ol1 ja Ol2) tuottamaan energiaan, noin 6,6 prosentin osuuteen C2-osakkeiden kautta Meri-porin hiilivoimalan tuottamaan energiaan ja G10-sarjan kautta 88,0 prosentin osuuteen Hämeenkyrön Voima Oy:n tuottamaan energiaan. lisäksi konsernilla on noin 2,0 prosentin osuus rakenteilla olevasta Olkiluoto 3:sta pohjolan Voiman B2-osakkeiden kautta.

pohjolan Voima Oy:n osakeomistus arvostetaan osakesarjoittain vuosinel-jänneksittäin käypään arvoon käyttäen diskontatun kassavirran menetelmän ja aiempien transaktioiden mukaisen arvostuksen painotettua keskiarvoa. laskennassa käytetty keskimääräinen painotettu pääomakustannus oli 4,66 prosenttia (4,67). Energian hinnan osalta on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa sähkön hintaennusteista, mikä osaltaan tasoittaa sähkön markkina-hinnan lyhytaikaisia vaihteluita. Käyvän arvon muutokset suomen verokannan mukaisella laskennallisella verovelalla vähennettynä kirjataan laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman käyvän arvon rahastossa. pohjolan Voima Oy:n osakkeiden hankintameno on 29 miljoonaa euroa (28) ja käypä arvo 329 miljoonaa euroa (291). Ydinvoimalaosakkeiden käypä arvo oli 325 miljoonaa (289), 293 miljoonaa (264) B-sarja ja 32 miljoonaa (25) B2-sarja, hiilivoima-osakkeiden (C2-sarja) -4 miljoonaa euroa (-4), vesivoimaosakkeiden (A-sarja) 7 miljoonaa euroa (6) ja G10-sarja 2 miljoonaa euroa (0).

pohjolan Voiman osakkaiden välinen osakassopimus rajoittaa osakkeiden vapaata kauppaa muiden kuin osakkaiden kanssa.

Konsernin yhteisyritys Oy Metsä-Botnia Ab myi joulukuussa 2009 77 pro-senttia omistamistaan pohjolan Voiman osakkeista UpM-Kymmene Oyj:lle osana Metsä-Botnian Uruguayn liiketoimintojen järjestelyä. Kaupasta realisoitui konsernille noin 32 miljoonan euron (53 prosentin omistusosuuden mukainen) käyvän arvon ja myyntivoiton tulosvaikutus.

Muut noteeraamattomat osakkeet, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, on arvostettu arvonalentumisilla vähennettyyn hankinta-menoon.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoi-hin (tasoon 3) on ryhmitelty Oy Metsä-Botnia Ab:n osakassopimuksen myötä iAs 32 -standardin tarkoittama sopimukseen perustuva velvollisuus luovut-taa toiselle yhteisölle käteisvaroja tytäryritysosakkeita vastaan. tämä velka arvostetaan käypään arvoon iAs 39 -standardin vaadittaessa maksettavien velkojen mukaisesti.

17 Muut rahoitusvarat

Milj. euroa 2010 2009Korolliset lainasaamiset

Osakkuusyrityksiltä 1 1Muilta 7 6

Yhteensä 8 6

Korottomat saamisetEtuuspohjaiset eläkejärjestelyt (viite 24) 1 1Osakkuusyrityksiltä 1 0Muilta 4 3

Yhteensä 6 4Muut rahoitusvarat yhteensä 14 11

18 laskennalliset verot

laskennalliset verosaamiset ja -velat voidaan vähentää toisistaan, jos on ole-massa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan.

Konsernilla oli 31.12.2010 verotuksellisia nettotappioita 55 miljoonaa euroa (105), joista on kirjattu laskennallista verosaamista 15 miljoonaa euroa (27). nämä verotukselliset nettotappiot kertyivät lähinnä suomessa, Ranskassa ja Venäjällä. ne liiketoiminnan tappiot, joiden käyttöön liittyy epävarmuutta ja joista ei tämän vuoksi ole kirjattu laskennallista verosaamista 31.12.2010 oli-vat 1 127 miljoonaa euroa (1 106). nämä verotukselliset nettotappiot kertyivät lähinnä suomessa, Ranskassa, saksassa, itävallassa, puolassa ja Venäjällä. nettotappioista kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset 31.12.2010 olivat 318 miljoonaa euroa (309).

Konsernilla oli 31.12.2010 verotuksellisia nettotappioita yhteensä 1 181 mil-joonaa euroa, joista 1 072 miljoonaa euroa ei vanhene. tappioista 13 miljoonaa euroa vanhenee vuosina 2011–2015 ja loput myöhemmin.



Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten täsmäytys taseeseen 2010

Milj. euroa 1.1.2010Kirjattu

tulosvaikutteisesti

Kirjattu muihin laajan tuloksen

eriin MuuntoerotHankitut / myydyt

liike toiminnot 31.12.2010laskennalliset verosaamiset taseessa

Eläkevelvoitteet ja muut varaukset 18 0 0 18sisäiset katteet 17 0 18Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset 27 -13 0 0 14Muut väliaikaiset erot 23 -4 9 0 28

laskennallinen verosaaminen yhteensä 85 -17 9 0 0 77netotettu laskennallisesta verovelasta -28 13 -15

laskennallinen verosaaminen taseessa 58 -4 9 0 0 63

laskennalliset verovelat taseessapoistoero ja verottomat varaukset 198 -17 9 0 191Hankitun nettovarallisuuden ja biologisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon 96 -4 93Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostaminen käypään arvoon 70 8 78Oman pääoman suojaus 8 -8 -1 0Muut väliaikaiset erot 44 3 17 -2 62

laskennallinen verovelka yhteensä 409 -9 17 7 0 423netotettu laskennallisesta verosaamisesta -28 13 -15

laskennallinen verovelka taseessa 382 4 17 7 0 409

nettoverovelka -324 -8 -8 -7 0 -346

Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten täsmäytys taseeseen 2009

Milj. euroa 1.1.2009Kirjattu

tulosvaikutteisesti

Kirjattu muihin laajan tuloksen

eriin MuuntoerotHankitut / myydyt

liike toiminnot 31.12.2009laskennalliset verosaamiset taseessa

Eläkevelvoitteet ja muut varaukset 15 2 0 1 18sisäiset katteet 22 -4 0 17Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset 27 0 0 0 27Muut väliaikaiset erot 31 -14 0 0 6 23

laskennallinen verosaaminen yhteensä 95 -17 0 0 7 85netotettu laskennallisesta verovelasta -34 8 6 -8 -28

laskennallinen verosaaminen taseessa 61 -9 6 0 -1 58

laskennalliset verovelat taseessapoistoero ja verottomat varaukset 207 -36 3 24 198Hankitun nettovarallisuuden ja biologisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon 6 -1 92 96Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostaminen käypään arvoon 104 -29 -5 70Oman pääoman suojaus 4 -4 0Muut väliaikaiset erot 45 -11 7 0 4 44

laskennallinen verovelka yhteensä 362 -43 -27 3 114 409netotettu laskennallisesta verosaamisesta -34 8 6 -8 -28

laskennallinen verovelka taseessa 328 -36 -20 3 107 382

nettoverovelka -267 27 27 -3 -108 -324



19 Vaihto-omaisuus

Milj. euroa 2010 2009Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 353 294Keskeneräiset tuotteet 44 39Valmiit tuotteet 362 320Ennakkomaksut 38 17

Yhteensä 798 669

Vuonna 2010 kirjattiin kuluksi 2 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kir-janpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (3). Kulukirjaus sisältyy tuloslaskelmassa kohtaan materiaalit ja palvelut.

20 Myyntisaamiset ja muut saamiset

Milj. euroa 2010 2009Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavatlyhytaikaiset rahoitusvarat

1.1. 1 4lisäykset 1 1Vähennykset -1 -4Käyvän arvon muutos 0 031.12. 1 1

Korolliset lainasaamisetOsakkuusyrityksiltä 8 7Muilta 2 2Yhteensä 10 9

Myyntisaamiset ja muut korottomat saamisetOsakkuusyrityksiltä

Myyntisaamiset 2 1Muut saamiset 0 0siirtosaamiset 0 0

2 1Muilta

Myyntisaamiset 701 604Muut saamiset 95 101siirtosaamiset 33 37

829 742Yhteensä 832 743

Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä 843 753

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat pääasiassa noteerattuja joukkovelkakirjalainoja, jotka on kokonaisuudessaan luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi.

Konsernin yritysten toimitusjohtajilta, heidän sijaisiltaan, hallituksen jäse-niltä sekä vastaaviin toimielimiin kuuluvilta henkilöiltä ei ole lainasaamisia. Konsernin johtoryhmän jäsenten osakepalkitsemista varten perustetusta yrityksestä Metsäliitto Management Oy:stä, joka on yhdistelty konserniin tytär-yrityksenä, on kerrottu tarkemmin liitetietojen kohdassa 36.

Epävarmat myyntisaamiset

Muilta olevista myyntisaamisista on vähennetty seuraavat erät: Milj. euroa 2010 20091.1. 10 7

lisäys 2 12Vähennys -3 -9

31.12. 9 10

Muilta olevien myyntisaamisten ikäjakaumaMilj. euroa 2010 2009Erääntymättömät 640 552Erääntyneet

Alle 90 päivää 56 4790–180 päivää 2 3181–365 päivää 0 1Yli 365 päivää 4 2

31.12. 701 604 Siirtosaamisiin liittyvät olennaiset erät Milj. euroa 2010 2009pitkäaikaiset

Korot 0 0Muut 1 1Yhteensä 1 1

lyhytaikaiset Korot 3 2Vakuutukset 2 1Myyntijaksotukset 1 1Muut 28 32Yhteensä 33 37

siirtosaamiset yhteensä 34 38

21 Rahavarat

Milj. euroa 2010 2009lyhytaikaiset sijoitukset jaksotettuun hankintamenoon 259 256Käteinen raha ja pankkitilit 181 302Yhteensä 440 558

lyhytaikaiset sijoitukset ovat pääasiassa yritys- tai sijoitustodistuksia ja määrä-aikaistalletuksia, joiden alkuperäinen juoksuaika on alle 3 kuukautta.



22 Oma pääoma

Osuuspääoman muutokset

Milj. euroa OsuuspääomaA-lisäosuus-

pääomaB-lisäosuus-

pääomaC-lisäosuus-

pääoma YhteensäOsuuspääomat 1.1.2010 137 330 17 0 484Osuusmaksusuoritukset 8 22 26 14 70siirto koroista osuusmaksuihin 2 19 0 0 21Osuusmaksujen palautukset -4 -33 -2 0 -40lyhytaikaiseksi rahoitusvelaksi siirretyn osuuden muutos 3 9 -5 -4 3Osuuspääomat 31.12.2010 146 347 36 11 539

Osuuspääomat 1.1.2009 154 414 18 0 585Osuusmaksusuoritukset 2 6 5 0 13siirto koroista osuusmaksuihin 2 19 0 0 22Osuusmaksujen palautukset -6 -83 -3 0 -92lyhytaikaiseksi rahoitusvelaksi siirretyn osuuden muutos -15 -26 -2 0 -44Osuuspääomat 31.12.2009 137 330 17 0 484

Osuuspääomista lyhytaikaiseksi rahoitusvelaksi siirretty osuus

Milj. euroa OsuuspääomaA-lisäosuus-

pääomaB-lisäosuus-

pääomaC-lisäosuus-

pääoma Yhteensä31.12.2010 49 116 12 4 180Muutos -3 -9 5 4 -331.12.2009 52 125 7 0 184Muutos 15 26 2 4431.12.2008 37 99 4 0 140

Arvonmuutos- ja muut rahastotMilj. euroa 2010 2009Käyvän arvon rahasto 92 75Arvonkorotusrahasto 1 1Uudelleenarvostusrahasto 95 95Vararahasto 55 46Yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot 3 3Yhteensä 247 221

OsuuspääomaOsuuden nimellisarvo on 1 euro. Jäsenen velvollisuus ottaa osuuksia määräy-tyy jäsenen omistaman metsämaan pinta-alan ja sijaintikunnan perusteella, kuitenkin siten, että jäsen on velvollinen ottamaan enintään 30 000 osuutta.

Lisäosuudetlisäosuuksia on kolmea lajia: A-lisäosuudet, B-lisäosuudet ja C-lisäosuudet. lisäosuuksien nimellisarvo on 1 euro. lisäosuuksista suoritettu määrä muo-dostaa lisäosuuspääoman. Vain jäsen, jonka osuudet on täysin maksettu, voi ottaa lisäosuuksia. lisäosuuksille maksettava korko voi poiketa osuuspääomalle maksettavasta korosta. lisäksi lisäosuuksiin voi liittyä muu taloudellinen etuus. lisäosuuspääomaa voidaan alentaa sääntöjä muuttamalla siten, että lisä-osuusmaksuja palautetaan jäsenille tai sille, jolle jäsenen oikeus on siirtynyt.

Jäsenille voidaan jakaa Metsäliitto Osuuskunnan ylijäämästä korkoa, yli-jäämänpalautusta tai muuta tuottoa. Jaettava määrä ei saa ylittää viimeksi kuluneelta tilikaudelta vahvistetun taseen mukaista jakokelpoista ylijäämää ottaen huomioon osuuskuntalain 8 luvun 3–5 §:ssä säädetyt rajoitukset. lisä-osuuksien ja osuuksien palauttamiseen voidaan käyttää 1/3 viimeksi vahvistetun taseen mukaisesta jakokelpoisesta ylijäämästä.

C-lisäosuuteen liittyvä muu taloudellinen etuus on M-real Oyj:n B-osakkeen kurssin mukaan määräytyvä lisäkorko-oikeus. Mahdollinen lisäkorko lasketaan seuraavasti: Mikäli M-real Oyj:n B-osakkeen keskimääräinen kaupankäyntimää-

rillä painotettu kaupankäyntikurssi Helsingin pörsissä 5 kaupankäyntipäivänä ennen 15.2.2013 (”päätöskurssi”) ylittää 2,5 euroa (”Rajahinta”), maksetaan kullekin C-lisäosuudelle lisäkorko, joka vastaa päätöskurssin ja Rajahinnan erotusta, kuitenkin enintään 1 euro C-lisäosuudelta.

lisäkorko-oikeus on käsitelty kytkettynä johdannaisena iAs 39 -standardin mukaisesti. lisäkorko-oikeudesta kirjattu velka 31.12.2010 on 4 miljoonaa euroa.

YlikurssirahastoYlikurssirahastoon on kirjattu osakemerkinnän yhteydessä yritykselle tullut nimellisarvon ylittävä määrä.

MuuntoerotMuuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muun-tamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen net-tosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot laskennallisella verolla vähennettynä sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edel-lytykset ovat täyttyneet.

Käyvän arvon rahastoKäyvän arvon rahastoon kirjataan myytävissä olevien rahoitusvarojen arvon-muutokset sekä rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset laskennallisella verolla vähennettynä.

ArvonkorotusrahastoArvonkorotusrahastoon kirjataan pitkäaikaisiin varoihin kuuluvista maa-alueista ja arvopapereista tehty arvonkorotus.

UudelleenarvostusrahastoUudelleenarvostusrahastoon on kirjattu aikaisemman omistusosuuden mukai-nen osuus Oy Metsä-Botnia Ab:n vuoden 2009 osakehankintaan liittyvästä käyvän arvon kohdistuksesta.



24 Eläkevelvoitteet

Konsernilla on eri maissa, joissa se toimii, useita etuus- ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat kyseisten maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia.

suomen merkittävin eläkejärjestelmä on tyEl, jossa etuudet määräytyvät suoraan edunsaajan ansioiden perusteella. suomessa on eläkejärjestelyjä, jotka ovat Metsäliiton toimenhaltijain Eläkesäätiön vastuulla. Eläkesäätiön järjestelyt ovat etuuspohjaisia ja ennalta rahastoituja. lisäksi suomessa on muita maksuja etuuspohjaisia järjestelyjä.

Ulkomaiset eläkejärjestelyt sisältävät sekä etuus- että maksupohjaisia järjestelyjä.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudetMilj. euroa 2010 2009Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 97 101Maksupohjaiset eläkejärjestelyt 17 20nettovelka 114 121

Ylirahastoidut järjestelyt taseen vastaavissa 1 1Velka yhteensä 115 122

Etuuspohjaiset eläke-etuudet

Eläkevastuut taseessaMilj. euroa 2010 2009Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 105 91Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 92 94

197 185

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -97 -85Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot -3 1Kirjaamattomat toteutuneet palvelumenot 0 0Järjestelyn supistaminen 0 0nettovelka taseessa 97 101

Eläkevastuut tuloslaskelmassaMilj. euroa 2010 2009tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 4 4Korkomenot 9 9Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto -5 -4Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot -3 -7takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot 0 0Velvoitteen täyttäminen 0 0tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta 0 1Yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin 4 3

Järjestelyiden varallisuuden tuotto oli 9 miljoonaa euroa vuonna 2010 (13).

Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen nykyarvon muutosMilj. euroa 2010 2009Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuva velvoite 1.1. 185 177tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 4 4Korkomenot 9 9työntekijän maksusuoritukset järjestelyyn 1 0Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 7 5takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot 0 0Velvoitteen täyttäminen 1 0tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta 0 0Maksetut etuudet -10 -12Muut oikaisut 0 0Muuntoerot 2 1Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuva velvoite 31.12. 197 185

Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon muutosMilj. euroa 2010 2009Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1. 85 69Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto 5 4Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 4 9työntekijän maksusuoritukset järjestelyyn 0 1työnantajan maksusuoritukset järjestelyyn 3 3Velvoitteen täyttäminen 1 1Maksetut etuudet -4 -3Muut oikaisut 0 -1Muuntoerot 2 3Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12. 97 85

Arvioidut maksusuoritukset etuuspohjaisiin järjestelyihin vuonna 2011 ovat 5 miljoonaa euroa.

Järjestelyyn kuuluvien varojen jakauma, %2010 2009

Osakeinstrumentit 33 32Velkainstrumentit 38 38Kiinteistöt 12 13Joukkovelkakirjalainat 5 6Muut 12 11Yhteensä 100 100

Vararahasto ja yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastotVararahasto ja yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot ovat lähinnä yhtiökokouksen tai edustajiston päätöksin perustettuja ja kartutettuja rahastoja.

Osuuspääoman korottilinpäätöksen jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osuuspääoman korkoja 35 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 osuuspääoman korkoja jaettiin 36 miljoonaa euroa. Rahoituskuluina käsitelty osuus osuuspääomien koroista vuonna 2010 oli 9 miljoonaa euroa (10).

23 Määräysvallattomien omistajien osuudet

Merkittävimmät määräysvallattomien omistajien osuudetMilj. euroa 2010 2009M-real-konserni 207 228Metsä-Botnia-konserni 233 171Metsä tissue -konserni 75 64Muut 8 7Yhteensä 524 471



Tilikauden ja aikaisempien tilikausien tiedotMilj. euroa 2010 2009Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvan velvoitteen nykyarvo -197 -185Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 97 85Rahastovastuu -100 -100

Järjestelystä johtuvan velan kokemusperäiset tarkistukset 1 -1Järjestelyyn kuuluvien varojen kokemusperäiset tarkistukset 5 3

Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset2010 2009

SuomiDiskonttauskorko % 4,25–4,3 4,75–4,8Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto % 0–5,7 3,5–5,4tuleva palkankorotusolettamus % 0–1,58 0–1,0tulevat eläkkeiden korotukset % 1,4–2,1 2,1Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia) 0–5,3 5,1

Iso-BritanniaDiskonttauskorko % 5,4 5,7–5,8Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto % 6,55–6,84 6,8–6,9tuleva palkankorotusolettamus % 4,5 4,3–4,6tulevat eläkkeiden korotukset % 3,5 3,3–3,6Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia) 12 13–14

ItävaltaDiskonttauskorko % 5,1 5,0Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto % 0 0tuleva palkankorotusolettamus % 2,02 0tulevat eläkkeiden korotukset % 2,0 2,11Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia) 19 19,6

NorjaDiskonttauskorko % 3,2 4,3Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto % 4,6 6,3tuleva palkankorotusolettamus % 4,0 4,5tulevat eläkkeiden korotukset % 3,75 2,0Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia) 11,4 11,9

SaksaDiskonttauskorko % 5,25–5,3 5,8Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto % 0–5,25 0–5,8tuleva palkankorotusolettamus % 2,5 2,5tulevat eläkkeiden korotukset % 2,0 2,0Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia) 10–12 9,2–10

SlovakiaDiskonttauskorko % 1,0 2,2Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto % 0,0 0,0tuleva palkankorotusolettamus % 3,0 2,5tulevat eläkkeiden korotukset % 3,0 2,5Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia) 21 25

SveitsiDiskonttauskorko % 3,0 3,3Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto % 3,5 3,5tuleva palkankorotusolettamus % 1,5 1,5tulevat eläkkeiden korotukset % 0,5 0,5Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia) 6 7

25 Varaukset

Milj. euroaUudelleen-

järjestelytYmpäristö-velvoitteet

Muut varaukset Yhteensä

1.1.2010 97 9 22 128Muuntoerot 2 0 1 3Varausten lisäykset 37 2 1 40Käytetyt varaukset -79 0 -5 -85Käyttämättömien varaus ten peruutukset -20 0 0 -20Diskonttauksen vaikutus 1 0 0 131.12.2010 37 11 19 67

Joulukuussa 2010 puutuoteteollisuus-liiketoiminnassa kirjattiin 2 miljoonan euron varaus liittyen tehostamisohjelmaan.

Metsä-Botnian Kaskisten sellutehtaaseen liittyvää uudelleenjärjestely-varausta kasvatettiin vuoden 2010 aikana 9 miljoonalla eurolla.

Vuonna 2010 M-realin merkittävin uudelleenjärjestely oli toukokuussa tehty 16 miljoonan euron kuluvaraus speciality papers -liiketoiminta-alueella liittyen Reflexin 2 paperikoneen suunniteltuun sulkemiseen sekä Reflexin ja Gohrsmühlen organisaatioiden uudelleenjärjestelyyn. Varausta purettiin 8 miljoonaa euroa syyskuussa 2010 johtuen Reflexin tehtaan osittaisesta myyn-nistä Metsä tissuelle sekä alentuneista uudelleenjärjestelyn kustannuksista Gohrsmühlessä. M-realin it-järjestelyihin liittynyttä aiemmin kirjattua varausta purettiin maaliskuussa 12 miljoonaa euroa. Heinäkuussa kirjattiin M-realin Market pulp & Energy -liiketoiminnassa 4 miljoonan euron lisäkuluvaraus Alizayn sellutehtaan sulkemiseen liittyen.

Metsä tissuen kuluvaraukset 4 miljoonaa euroa liittyvät puolan paperituo-tannon uudelleenjärjestelyihin, ruoanlaittopaperituotannon osittaiseen siirtoon Mäntästä saksan Düreniin sekä Mäntän tuottavuusohjelmaan.

Muut varaukset sisältävät varauksia liittyen muun muassa vuokriin, veroihin ja kanteisiin konserniyrityksiä vastaan.

Varausten kokonaissummasta 67 miljoonaa euroa pitkäaikaisten varausten osuus on 48 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisten varausten osuus 19 miljoonaa euroa. pitkäaikaisten varausten arvioidaan pääosin purkautuvan vuoden 2012 loppuun mennessä.



26 Rahoitusvelat

Korolliset rahoitusvelattasearvot tasearvot

Milj. euroa 2010 2009pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat

Joukkovelkakirjalainat 713 755lainat rahoituslaitoksilta 748 946Eläkelainat 353 151Rahoitusleasingvelat 48 57Muut velat 64 67Yhteensä 1 927 1 976

lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelatpitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus 284 606lyhytaikaiset lainat 2 1Rahoitusvekselit 2 2Muut velat 183 188Yhteensä 471 798

Myytävänä olevat omaisuuserät, korolliset velat 0 5Korolliset rahoitusvelat yhteensä 2 398 2 778

Korolliset rahoitusvarattasearvot tasearvot

Milj. euroa 2010 2009pitkäaikaiset korolliset rahoitusvarat

lainasaamiset 8 6

lyhytaikaiset korolliset rahoitusvaratKäypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 1 1lainasaamiset 10 9sijoitukset jaksotettuun hankintamenoon 259 256Käteinen raha ja pankkitilit 181 302Yhteensä 451 568

Myytävänä olevat omaisuuserät, korolliset saamiset 0 1Korolliset rahoitusvarat yhteensä 459 575

Korolliset nettovelat yhteensä 1 939 2 203



Velkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat 31.12.2010Milj. euroa Tasearvo 2011 2012 2013 2014 2015 2016–Joukkovelkakirjalainat 766

lyhennys -52 -103 -520 -90Rahoituskulu -63 -58 -33 -7

lainat rahoituslaitoksilta 927lyhennys -179 -68 -183 -311 -179 -8Rahoituskulu -24 -22 -21 -11 -8 0

Eläkelainat 390lyhennys -37 -43 -118 -43 -33 -115Rahoituskulu -20 -18 -14 -10 -8 -13

Rahoitusleasingvelat 55lyhennys -7 -5 -3 -5 -3 -32Rahoituskulu -1 -1 -1 -1 -1 -3

Muut pitkäaikaiset korolliset velat 72lyhennys -9 -9 -53 -2Rahoituskulu -1 -1 -1

pitkäaikaiset yhteensä 2 210josta vuoden 2011 lyhennykset -284Korolliset velat taseessa 1 927

lyhennys -284 -227 -878 -450 -216 -157Rahoituskulu -109 -100 -69 -28 -16 -16

lyhytaikaiset korolliset velat 188lyhennys -188Rahoituskulu -10

Ostovelat ja muut korottomat velat 970lyhennys -952 -7 -6 -1 -1 -3

Yhteensä 3 367

lyhennys -1 423 -234 -884 -451 -217 -159Rahoituskulu -119 -100 -69 -28 -16 -16

takausvastuut 8 -6 0 0 0 0 -1

JohdannaisvelatKoronvaihtosopimukset 11 11 6 0 0 1Valuuttajohdannaiset -1 611 -1Hyödykejohdannaiset 0

Yhteensä 35 -1 600 10 6 0 0 1

JohdannaissaamisetKoronvaihtosopimuksetValuuttajohdannaiset 1 596 2Hyödykejohdannaiset 11 4 1 0

Yhteensä 15 1 606 6 1 0 0 0

Johdannaisten nettokassavirta 7 16 6 0 0 1



Velkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat 31.12.2009Milj. euroa Tasearvo 2010 2011 2012 2013 2014 2015–Joukkovelkakirjalainat 1 244

lyhennys -489 -52 -101 -492 -110Rahoituskulu -80 -64 -60 -33 -6

lainat rahoituslaitoksilta 1 016lyhennys -71 -537 -208 -181 -11 -8Rahoituskulu -21 -16 -7 -3 0 0

Eläkelainat 190lyhennys -39 -19 -34 -34 -24 -40Rahoituskulu -11 -9 -8 -5 -3 -2

Rahoitusleasingvelat 65lyhennys -8 -6 -5 -8 -4 -34Rahoituskulu -3 -3 -2 -2 -1 -8

Muut pitkäaikaiset korolliset velat 67lyhennys -5 -49 -13Rahoituskulu -2 -1 -1 -1

pitkäaikaiset yhteensä 2 582josta vuoden 2010 lyhennykset -606Korolliset velat taseessa 1 976

lyhennys -606 -615 -353 -764 -149 -95Rahoituskulu -117 -92 -77 -44 -11 -11

lyhytaikaiset korolliset velat 191lyhennys -191Rahoituskulu -10

Myytävänä olevat omaisuuserät 6lyhennys -6Rahoituskulu 0

Ostovelat ja muut korottomat velat 889lyhennys -774 -107 -3 -2 -1 -3

Yhteensä 3 668

lyhennys -1 577 -721 -356 -766 -150 -98Rahoituskulu -128 -92 -77 -44 -11 -11

takausvastuut 11 -8 0 0 0 0 -2

JohdannaisvelatKoronvaihtosopimukset 8 9 10 5 -1 -2Valuuttajohdannaiset -1 607 -2 -1Hyödykejohdannaiset -3 -4 0 0

Yhteensä 32 -1 602 3 10 5 -1 -2

JohdannaissaamisetKoronvaihtosopimukset 0 0 0 0 0 0Valuuttajohdannaiset 1 600 4 2Hyödykejohdannaiset 2 1 0 0

Yhteensä 4 1 601 4 2 0 0 0

Johdannaisten nettokassavirta -1 7 12 5 -1 -2



Joukkovelkakirjalainat Korko-% 2010 20092002–2012 9,200 103 1012002–2014 9,400 90 842004–2011 3,325 30 302004–2011 3,506 10 102004–2011 3,580 12 122004–2013 9,000 26 262006–2010 4,247 0 1502006–2010 5,589 0 3392006–2013 8,750 494 492Yhteensä 766 1 244

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajatMilj. euroa 2010 2009VähimmäisleasingmaksutAlle 1 vuosi 8 111–2 vuotta 6 92–3 vuotta 4 73–4 vuotta 6 94–5 vuotta 4 6Yli 5 vuotta 35 43Yhteensä 63 83

tulevat rahoituskulut 8 19Vähimmäisleasingmaksujen nykyarvo 55 65

Vähimmäisleasingmaksujen nykyarvoAlle 1 vuosi 7 81–2 vuotta 5 62–3 vuotta 3 53–4 vuotta 5 84–5 vuotta 3 4Yli 5 vuotta 32 34Yhteensä 55 65

Merkittävimmät rahoitusleasingsopimukset koskevat M-realin äänevoima Oy:n voimalaitoksia. äänevoima Oy:n rahoitusleasingsopimusaika oli alun perin 10–15 vuotta. Velat erääntyvät vuoteen 2017 mennessä. sopimukset sisältävät jatko- ja osto-optioita.

27 Muut velat

Milj. euroa 2010 2009Korottomat pitkäaikaiset velat muille

siirtovelat 3 3Muut velat 15 113

Yhteensä 18 115

Muut velat sisältävät vuonna 2009 Oy Metsä-Botnia Ab:n osakassopimuksen mukaisen osakkeiden lunastusvelvollisuuden 99 miljoonaa euroa.

28 Ostovelat ja muut velat

Milj. euroa 2010 2009Korottomat lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille

Ostovelat 5 4Muut velat 0 0siirtovelat 1 1

Yhteensä 6 6

Korottomat lyhytaikaiset velat muillesaadut ennakot 16 11Ostovelat 347 326Muut velat 213 117siirtovelat 331 298

Yhteensä 907 752Ostovelat ja muut velat yhteensä 914 758

Muut velat sisältävät vuonna 2010 Oy Metsä-Botnia Ab:n osakassopimuksen mukaisen osakkeiden lunastusvelvollisuuden 99 miljoonaa euroa.

SiirtovelatMilj. euroa 2010 2009pitkäaikaiset

Muut 3 3Yhteensä 3 3

lyhytaikaisetpalkka- ja henkilöstökulujaksotukset 95 92Korot 18 19Ostojen jaksotukset 84 62Muut 135 126

Yhteensä 332 300



29 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokiteltuna iAs 39:n mukaan sekä käyvät arvot

Milj. euroa

Rahoitusvarat 31.12.2010 viite

Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti

kirjattavat

Myytävissä olevat

rahoitusvarat

lainat ja muut

saamiset

Johdannaiset suojaus-

laskennassa

Jaksotettuun hankinta-

menoonKirjanpitoarvo

yhteensä Käypä arvoMyytävissä olevat rahoitusvarat 16 338 338 338Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat 17 14 14 14Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 1 842 843 843Rahavarat 21 440 440 440Johdannaiset 30 1 14 15 15Yhteensä 2 338 1 296 14 0 1 650 1 650

Rahoitusvelat 31.12.2010pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat 26 1 927 1 927 1 985Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat 27 18 18 18lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat 26 471 471 473Ostovelat ja muut velat 28 99 703 803 803Johdannaiset 30 2 33 35 35Yhteensä 102 0 0 33 3 119 3 254 3 314

Rahoitusvarat 31.12.2009 viite

Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti

kirjattavat

Myytävissä olevat

rahoitusvarat

lainat ja muut

saamiset

Johdannaiset suojaus-

laskennassa

Jaksotettuun hankinta-

menoonKirjanpitoarvo

yhteensä Käypä arvoMyytävissä olevat rahoitusvarat 16 356 356 356Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat 17 10 10 10Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 1 749 750 750Rahavarat 21 558 558 558Johdannaiset 30 2 2 4 4Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät saamiset 5 9 9 9Yhteensä 3 356 1 325 2 0 1 686 1 686

Rahoitusvelat 31.12.2009pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat 26 1 976 1 976 1 862Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat 27 99 16 115 115lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat 26 798 798 780Ostovelat ja muut velat 28 655 655 655Johdannaiset 30 -1 33 32 32Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat 5 6 6 6Yhteensä 98 0 0 33 3 450 3 582 3 450

Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä ennakkomaksuja, verosaamisia ja henkilökulujaksotuksia (viite 20). Ostovelat ja muut rahoitusvelat eivät sisällä saatuja ennakkomaksuja, verovelkoja ja henkilökulujaksotuksia (viite 28).

Metsäliitto-konsernissa kaikki korolliset rahoitusvelat arvostetaan tasee-seen efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Korolliset rahoitusvarat on luokiteltu iAs-standardin mukaisesti. Käyvät arvot perustuvat

kunkin velan tai varan markkinakorolla laskettuun nykyarvoon. sovellettujen diskonttokorkojen vaihteluväli on 0,8–6,6 prosenttia (0,4–21,2). Korollisista veloista on vaihtuvakorkoisia 75 prosenttia (83) ja loput kiinteäkorkoisia. Korol-listen velkojen keskikorko on vuoden 2010 lopussa 4,7 prosenttia (4,9). Myynti-saamisten ja muiden saamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea niiden kirjanpitoarvoista taseessa.



30 Rahoitusjohdannaiset

Milj. euroa

31.12.2010nimellis-

arvoJohdannais-

varatJohdannais-

velatKäypä arvo

Yhteensä

Käyvän arvon

suojauksetRahavirran suojaukset

Oman pääoman

suojaukset

suojaukset, joihin ei sovel-

leta suojaus-laskentaa

Kaupankäynti- tarkoituksessa

tehdyt johdannaiset

Korkotermiini- ja futuurisopimukset 8 0 0 0 0Korko-optiosopimuksetKoronvaihtosopimukset 995 9 -9 -5 -3 -1 0Korkojohdannaiset yhteensä 1 003 0 9 -9 -5 -3 0 -1 0

Valuuttatermiinisopimukset 1 591 0 17 -17 5 -22 0 0Valuuttaoptiosopimukset 12 0 0 0Valuutanvaihtosopimukset 56 9 -9 -9Valuuttajohdannaiset yhteensä 1 660 0 26 -26 -9 5 -22 0 0

sähköjohdannaissopimukset 97 12 12 11 1sellujohdannaissopimukset 23 3 3 3Muut hyödykejohdannaissopimukset 7 0 0 0 0Hyödykejohdannaiset yhteensä 127 15 0 15 0 14 0 0 0

Johdannaiset yhteensä 2 790 15 35 -20 -14 17 -22 -1 0

nimellisarvo sisältää myös suljetut sopimukset, joiden määrä yhteensä on 522 miljoonaa euroa.

31.12.2009nimellis-

arvoJohdannais-

varatJohdannais-

velatKäypä arvo

Yhteensä

Käyvän arvon

suojauksetRahavirran suojaukset

Oman pääoman

suojaukset

suojaukset, joihin ei sovel-

leta suojaus-laskentaa

Kaupankäynti- tarkoituksessa

tehdyt johdannaiset

Korkotermiini- ja futuurisopimukset 4 0 0 0Korko-optiosopimuksetKoronvaihtosopimukset 827 0 7 -7 -5 -3 1 0Korkojohdannaiset yhteensä 831 0 7 -7 -5 -3 0 1 0

Valuuttatermiinisopimukset 1 595 0 9 -9 5 -15 1 0Valuuttaoptiosopimukset 118 0 0 0 0Valuutanvaihtosopimukset 52 9 -9 -9Valuuttajohdannaiset yhteensä 1 766 0 19 -18 -9 5 -15 1 0

sähköjohdannaissopimukset 203 2 6 -4 -6 2 0sellujohdannaissopimukset 42 2 2 2Muut hyödykejohdannaissopimukset 8 0 0 0Hyödykejohdannaiset yhteensä 254 3 6 -3 0 -5 0 2 0

Johdannaiset yhteensä 2 850 4 32 -28 -14 -2 -15 3 0

nimellisarvo sisältää myös suljetut sopimukset, joiden määrä yhteensä on 537 miljoonaa euroa.



32 Rahavirtalaskelman liitetiedot

Milj. euroa 2010 2009Oikaisut tilikauden tulokseen

Verot 131 -10Markkinaoikeuden seuraamusmaksu -21 21poistot ja arvonalentumiset 336 501Biologiset hyödykkeet 0 10Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 15 16pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot -39 -217Rahoituskulut, netto 137 144Eläkevelvoitteet ja varaukset -63 6

Yhteensä 495 469

31.12.2010

Periodit, jolloin ennakoidun kassavirran odotetaan toteutuvanHyvin todennäköiset valuutta kassavirrat

sopimusperusteiset korkokassavirrat

Hyvin todennäköiset hyödykekassavirrat

Q1 112 -1 -11Q2 79 -1 -11Q3 36 0 -11Q4 -1 -11Yhteensä 2011 228 -2 -462012 -2 -212013 -2 -52014 -22015Kassavirrat yhteensä 228 -7 -74suojauslaskentaan kohdistettujen johdannaisten nimellisarvo 228 130 74

31.12.2009

Periodit, jolloin ennakoidun kassavirran odotetaan toteutuvanHyvin todennäköiset valuutta kassavirrat

sopimusperusteiset korkokassavirrat

Hyvin todennäköiset hyödykekassavirrat

Q1 79 -1 -12Q2 62 -1 -16Q3 27 0 -16Q4 16 -2 -12Yhteensä 2010 184 -3 -562011 -2 -392012 -2 -132013 -1 -22014Kassavirrat yhteensä 184 -7 -110suojauslaskentaan kohdistettujen johdannaisten nimellisarvo 184 160 110

31 Rahavirran suojauslaskennan erääntymisaikataulu

suojausinstrumentin tulos kirjataan tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olevan kassavirran toteutuessa. suojausinstrumenttien erääntymisajankohdat ovat samat kuin suojauksen kohteena olevan kassavirran.

Milj. euroa 2010 2009Käyttöpääoman muutos

Vaihto-omaisuuden muutos -131 201Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos -89 156Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 84 -126

Yhteensä -136 231



33 tärkeimmät tytäryritykset 31.12.2010

Metsäliitto OsuuskuntaEmoyritys Metsäliitto Osuuskunnan osakeomistuksista on luettelo sivuilla 110–111.

Metsä-Botnia Maa Osakkeiden lukumäärä Omistus osuus, %KotimaisetMetsä-Botnia Metsät Oy suomi 100 000 100,00Oy silva shipping Ab suomi 400 000 100,00UlkomaisetBotnia italia s.r.l. italia 1 100,00Botnia pulps GmbH saksa 1 000 100,00OOO suda Wood Venäjä 100,00OOO svir timber Venäjä 1 100,00

M-realKotimaisetAlrec Boiler Oy 1) suomi 899 24,92Oy Hangö stevedoring Ab suomi 150 100,00Kemiart liners Oy suomi 2 000 000 100,00logisware Oy suomi 4 500 100,00M-real international Oy suomi 10 000 100,00Metsä Group Financial services Oy suomi 25 500 51,00UlkomaisetM-real Deutsche Holding GmbH saksa 100,00M-real Fine B.V. Hollanti 1 000 100,00M-real Holding France sAs Ranska 520 000 100,00M-real iBp Deals Americas ltd UsA 50 100,00M-real iBp Deals Europe s.A. Belgia 1 000 100,00M-real nl Holding B.V. Hollanti 15 350 100,00M-real Reinsurance AG sveitsi 19 997 100,00M-real sverige AB Ruotsi 10 000 000 100,00M-real UK Holdings ltd iso-Britannia 146 750 000 100,00

1) Käsitellään tytäryrityksen tavoin osakassopimuksen mukaan.

Metsä TissueKotimaisetFinncao Oy suomi 945 100,00UlkomaisetDambi AB Ruotsi 4 501 000 100,00

Metsä tissue AB Ruotsi 2 000 000 100,00Metsä tissue A/s tanska 1 000 100,00Metsä tissue As norja 6 020 100,00

Metsä tissue GmbH saksa 1 100,00Halstrick transport GmbH saksa 1 100,00

Metsä tissue immobilienverwaltungs GmbH saksa 1 100,00Metsä tissue Hungary Kft. Unkari 100,00Metsä tissue ltd iso-Britannia 100 100,00Metsä tissue poland sp z.o.o. puola 98 170 100,00Metsä tissue Romania s.r.l. Romania 4 000 100,00Metsä tissue slovakia s.r.o. slovakia 100,00Metsä tissue Ukraine lCC Ukraina 100,00OOO Metsä tissue Venäjä 1 100,00



34 Yhteisyritykset

Yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen rivi riviltä suhteellisen omistusosuuden mukaisesti. Konsernin tuloslaskelmaan ja taseeseen sisäl-tyvät varat, velat, tuotot ja kulut ovat seuraavat:

Milj. euroa 2010 2009pitkäaikaiset varat 35 32lyhytaikaiset varat 7 6Varat yhteensä 42 38

pitkäaikaiset velat 28 34lyhytaikaiset velat 4 5Velat yhteensä 32 39

liikevaihto 15 781Kulut 16 683tulos -1 107

Merkittävimmät yhteisyrityksetOmistus osuus, % 2010 2009äänevoima Oy 56,25 56,25Katrinefors Kraftvärme Ab 50,00Kiinteistö Oy Metsätapiola 48,98

Metsä-Botnia-konsernin tulos on yhdistelty Metsäliitto-konserniin yhteis-yrityksenä rivi riviltä 7.12.2009 asti. (Metsäliitto Osuuskunnan omistusosuus 23 % ja M-real Oyj:n 30 %). Vuoden 2009 lopussa tehtyjen yritysjärjestelyiden seurauksena Oy Metsä-Botnia Ab muuttui Metsäliitto Osuuskunnan tytäryri-tykseksi 8.12.2009.

Metsäliitto Osuuskunta myi 24.6.2009 omistusosuutensa Vapo Oy:stä.

35 Vastuusitoumukset

Markkinaoikeus on 3.12.2009 Kilpailuviraston kanteen johdosta määrännyt Metsäliitto Osuuskunnalle 21 miljoonan euron seuraamusmaksun koskien epäiltyjä raakapuun ostomarkkinoiden kilpailurajoituksia vuosina 1997–2004. Metsäliitto on päättänyt, ettei se valita päätöksestä. päätöksen seurauksena Metsäliitto saattaa joutua vahingonkorvauskanteiden kohteeksi, joissa vaadi-taan korvausta väitetyistä kilpailulainsäädännön rikkomisesta aiheutuneista vahingoista. tällaisten oikeudenkäyntien lopputulokset voisivat vaikuttaa hai-tallisesti Metsäliiton liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. tasekirjan allekirjoituspäivämääränä Metsäliiton tiedossa ei ole mainitunlaisia kanteita.

Metsäliitto-konserniin kuuluvat yhtiöt ovat viime vuosina olleet myyjinä useissa osakekaupoissa. näissä osakekaupoissa yhtiöt ovat antaneet tavan-omaisia myyjän vakuutuksia. Ei voida poissulkea, etteikö yhtiöitä vastaan esitetä vaatimuksia näiden myyjän vakuutusten perusteella ja etteikö vakuutuksista aiheutuisi yhtiöille kustannuksia.

Milj. euroa 2010 2009Omasta velasta

Velat, joiden vakuudeksi annettu panttejalainat rahoituslaitoksilta 265 200Eläkelainat 100

Annetut pantit 316 102Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinteistökiinnityksiä

lainat rahoituslaitoksilta 37 98Eläkelainat 196 145Muut velat 6

Kiinteistökiinnitykset 286 257Velat, joiden vakuudeksi annettu irtaimistokiinnityksiä

lainat rahoituslaitoksilta 3 3Muut velat 3 2

irtaimistokiinnitykset 7 7saman konsernin yritysten puolesta

pantit 13Kiinteistökiinnityksettakausvastuut 12 24

Osakkuusyritysten puolestapantit Kiinteistökiinnityksettakausvastuut 4 6

Muiden puolestapantit irtaimistokiinnitykset 0 0takausvastuut 4 4

Muut vastuutOmien sitoumusten vakuudeksi 14 16Muiden sitoumusten vakuudeksi

Eläkevastuut 0 0

Yhteensäpantit 329 102Kiinnitykset 293 264takaukset 20 34Muut vastuut 14 16Eläkevastuut 0 0Muut vuokrasopimukset 49 49

Yhteensä 706 466

Annetut pantit koostuvat tytäryritysten osakkeista.

Muut vuokrasopimuksetKonserni on tehnyt toimisto- ja varastotiloista useita sopimuksia, joita ei voi purkaa. Joihinkin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alku-peräisen päättymispäivän jälkeen.



Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokratMilj. euroa 2010 2009Alle 12 kuukautta 15 181–5 vuotta 32 28yli 5 vuotta 3 4Yhteensä 49 49

OstositoumuksetMilj. euroa 2010 2009Käyttöomaisuuteen, maksut alle vuoden 0 0Käyttöomaisuuteen, myöhempien vuosien maksut 1 1Muuhun, maksut alle vuoden 1 1Muuhun, myöhempien vuosien maksut 0 0

OsakkuusyritysvastuutMetsä tissue Ab Mariestadin tehtaalla Ruotsissa on vuoteen 2016 sitoumus prosessihöyryn ostamiseksi paikalliselta energialaitokselta, Katrinefors Kraft-värme Ab:ltä, josta Metsä tissue Ab omistaa 50 prosenttia.

36 Osakeperusteiset maksut

Yrityksellä oli katsauskauden aikana voimassa Osakepalkkiojärjestely 2008–2010, jonka yrityksen hallitus päätti ottaa käyttöön 16.1.2008 osana yrityksen avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelyä. Järjestely tarjoaa yri-tyksen avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita ansaintajaksoilta M-real Oyj:n B-osakkeita asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Järjestelyssä on 3 yhden kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa. Hallitus päättää konser-nin taloudellisiin tunnuslukuihin tai muuhun sellaiseen perustuvat ansaintakriteerit ja niille asetettavat ylä- ja alarajat (tavoitteet) vuosittain erikseen kulle-kin ansaintajaksolle. Ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle. Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä maksetaan tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen huhtikuun loppuun mennessä. Osakkeiden lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus, jolla katetaan avainhenkilölle palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä. lisäksi henkilön on omistettava ansaitut osakkeet vähintään 2 vuoden ajan ansainta-jakson päättymisestä.

Osakepalkkiojärjestelyn 2008–2010 perusteella maksetaan ansaintajak-solta 2010 enintään 560 000 M-real Oyj:n B-osaketta sisältäen rahamäärän, joka tarvitaan palkkiosta aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin osakkeiden siirtohetkellä. Osakepalkkiojärjestelystä maksettavan palkkion määrä on ansaintajakson 2010 osalta sidottu yrityksen oikaistun kassavirran kehitykseen sekä liiketulokseen.



Osakepalkkiojärjestely 2008–2010laskettu liikkeelle hallituksen päätöksellä 16.1.2008 2008 * 2009 * 2010 * Yhteensä

PerustiedotOsakepalkkioita enintään kpl ** 1 080 349 325 000 280 000 1 685 349Rahaosuutta enintään kpl ** 1 449 274 325 000 280 000 2 054 274Myöntämispäivä(t) 16.1.2008 3./5.2.2009 1./3./4.2.2010Ansaintajakso alkaa, pvm 1.1.2008 1.1.2009 1.1.2010Ansaintajakso päättyy, pvm 31.12.2008 31.12.2009 31.12.2010Osakeomistusvelvollisuus, vuotta 2 2 2Oikeuden syntymisehdot työssäolovelvoite työssäolovelvoite työssäolovelvoiteKriteerit EBit, ROCE Kassavirta 2 EBit, Kassavirta 2Oikeuden syntyminen, pvm 1.1.2011 1.1.2012 1.1.2013Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta 3 3 3Maksun suorittamistapa Osakkeita ja käteistä Osakkeita ja käteistä Osakkeita ja käteistäJäljellä oleva sitovuusaika, vuotta 0 1 2Henkilöitä 2 28 20toteuttamishinta 0 e 0 e 0 e 0 e

Käyvän arvon määritys ***Osakkeen kurssi myöntämishetkellä 2,54 e 0,52 e/0,45 e 1,62 e/1,78 e/1,80 eOsakkeen käypä arvo myöntämishetkellä 2,42 e 0,52 e/0,45 e 1,62 e/1,78 e/1,80 eVuotuinen osinko-oletus käyvässä arvossa 0,12 e 0 e 0 eOsakkeen kurssi maksuhetkellä / tilikauden päättyessä 0,30 e/0,40 e 2,38 e 2,54 eKäypä arvo tilinpäätöshetkellä 626 888 e 729 240 e 479 423 e 1 835 550 e

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaantilikauden kulu osakeperusteiset maksut 211 669 e 368 728 e 149 678 e 730 075 etilikauden kulu osakeperusteisista maksuista, omana pääomana käsitelty 0 e 9 967 e 16 163 e 26 130 eOsakeperusteisista maksuista aiheutuva velka tilikauden lopussa 0 e 0 e 149 678 e 627 893 eMäärät 1.1.

Kauden alussa ulkona olleet 785 485 310 838 0 1 096 323tilikauden muutokset

Kaudella myönnetyt 0 0 280 000 280 000Kaudella menetetyt 0 15 000 130 000 145 000Kaudella toteutetut 0 170 086 0 170 086Kaudella rauenneet 785 485 155 752 0 941 237

Määrät 31.12.Kauden lopussa ulkona olevat 0 170 086 150 000 320 086Kauden lopussa toteutettavissa olevat 0 0 150 000 150 000

*) taulukossa esitetyt osakepalkkioiden määrät kuvastavat osakepalkkioiden perusteella annettavien osakkeiden lukumäärää. lisäksi yritys on sitoutunut maksamaan enintään osakkeiden arvon rahana (vero-osuus).

**) luvut sisältävät UpM Kymmene Oyj:n osakkeet, jotka ovat osa Oy Metsä-Botnia Ab:n osakepalkkiota.***) Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli M-real Oyj:n B-osakkeen markkinahinta vähennettynä ennen palkkion maksua jaettavien osinkojen

määrällä. Käteisenä selvitettävän osuuden osakekohtainen käypä arvo muuttuu kulloinkin raportointihetkenä osakekurssin mukaan palkkion maksuun asti. Osakeperusteisen maksun käypä arvo kirjataan lukumäärään, joka perustuu parhaaseen mahdolliseen arvioon palkkion määrästä, johon odotetaan syntyvän oikeus.

Metsäliitto Osuuskunnan hallitus päätti 16.12.2010 uudesta konsernin johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelystä. Järjestelyssä on kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa, jotka ovat 2011–2013, 2012–2014 ja 2013–2015. Hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansain-tajakson alussa. Järjestelyn mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2011–2013 perustuu Metsäliitto-konsernin (M-realin järjestelyssä olevien henkilöiden osalta M-real-konsernin) omavaraisuusasteeseen ja sijoitetun pääoman tuoton (ROCE) sekä liiketuloksen (EBit) kehitykseen. Ansaintajaksoa seuraa 2 vuoden rajoitusjakso, jonka aikana osallistuja ei saa siirtää tai myydä osakkeita. Mah-dollinen palkkio ansaintajaksolta 2011–2013 maksetaan vuonna 2014 osittain M-real Oyj:n B-sarjan osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut.

Alussa järjestelyn piirissä on 52 henkilöä mukaan lukien konsernin johto-ryhmän jäsenet. Järjestelyn perusteella maksettavat palkkiot ansaintajaksolta 2011–2013 vastaavat yhteensä enintään noin 4,7 miljoonaa M-real Oyj:n B-sarjan osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden.

Pääjohtajan palkkioAnsaintajaksolta 2009 pääjohtaja sai 622 389 euron suuruisen korvauksen. palkkio maksettiin ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. palkkion määrä oli sidottu asetettuihin tavoitteisiin.



37 lähipiiritapahtumat

Metsäliitto Osuuskunnan puutoimitusten liikevaihto konsernin tytäryrityk-sille vuonna 2010 oli 679 miljoonaa euroa (132). Vuonna 2010 osakkuus- ja yhteisyrityksille ei ollut puutoimituksia (413). Vuoden 2009 lopussa tehtyjen yritysjärjestelyiden seurauksena Oy Metsä-Botnia Ab muuttui yhteisyrityksestä Metsäliitto Osuuskunnan tytäryritykseksi 8.12.2009.

Metsäliitto Osuuskunnan 49,9-prosenttisesti omistama osakkuusyritys Finsilva Oyj, johon konsernin metsien omistus on keskitetty, myy puuta Metsäliitto Osuuskunnalle. puutoimitusten arvo oli 18 miljoonaa euroa (18).

Metsäliitto Osuuskunnan ja M-realin yhdessä omistama Metsä Group Financial services Oy toimii konsernin sisäisenä pankkina. Korot perustuvat markkinahintoihin.

Johtoon kuuluville henkilöille maksetut kompensaatiot on esitetty liitetieto-jen kohdissa 8 ja 36. Johtoon kuuluvilta henkilöiltä ei ole saamisia eikä heidän puolesta ole annettu sitoumuksia.

Metsäliitto Management Oy, jonka kotipaikka on Espoo, on perustettu yksin-omaan hallinnoimaan Metsäliitto Osuuskunnan osakepalkitsemisjärjestelyä. Metsäliitto Osuuskunnalla tai sen määräysvaltayrityksillä ei ole omistusta kyseisessä yrityksessä. Metsäliitto Osuuskunnalla on sopimuksiin perustuva oikeus käyttää määräysvaltaa yrityksessä ja sen päätöksen teossa.

liiketoimet osakkuusyritysten kanssa on esitelty liitetietojen kohdassa 15. Yhteisyrityserittely on liitetietojen kohdassa 34.

38 Ympäristöasiat

Tuloslaskelma, sisältää lopetetut toiminnotMilj. euroa 2010 2009Aineet ja tarvikkeet 21 24Henkilöstökulut

palkat ja palkkiot 4 5Henkilösivukulut 2 2

poistot 17 17liiketoiminnan muut kulut 9 10Yhteensä 53 58

TaseMilj. euroa 2010 2009Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Hankintameno 1.1. 449 508lisäykset 13 60Vähennykset -2 -119Kertyneet poistot 31.12. -317 -293Kirjanpitoarvo 31.12. 143 156

VarauksetYmpäristökuluvaraukset 11 9

LiitetiedotMilj. euroa 2010 2009Ehdolliset ympäristövelat 2 2Ympäristöasioiden hoitoa varten annetut vakuudet 5 5

päästökauppa, jatkuvat toiminnotHallussa olevien päästöoikeuksien määrä (1 000 tn) 1 164 1 007toteutuneiden päästöjen määrä (1 000 tn) 1 194 1 136päästöoikeuksien myynti 7,0 7,2

39 tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

M-real ilmoitti tammikuussa käynnistävänsä uuden tulosparannusohjelman vuodelle 2011. Ohjelma keskittyy parantamaan paperiliiketoimintojen kannat-tavuutta sekä pienentämään kaikkien liiketoiminta-alueiden muuttuvia kustan-nuksia. Aikaisemmin ilmoitettujen simpeleen ja Kemin kartonki-investointien tulosparannus sekä simpeleen erikoispaperituotannon lopettaminen sisältyvät uuteen tulosparannusohjelmaan.

suunniteltujen toimenpiteiden arvioidaan parantavan M-realin vuosittaista liiketulosta 70 miljoonalla eurolla, täysimääräisenä vuodesta 2012 alkaen. Vuoden 2011 tulosvaikutuksen arvioidaan olevan noin 30 miljoonaa euroa.

Metsä-Botnia päätti helmikuussa kehittää Joutsenon sellutehtaan ener-giatuotantoa ja rakentaa tehtaalle kuoren kaasutuslaitoksen. investoinnin kokonaisarvo on noin 20 miljoonaa euroa. laitos korvaa maakaasun käytön tehtaalla, ja tehtaasta tulee normaalikäynnin aikana hiilidioksidineutraali.

M-real ilmoitti helmikuussa suunnittelevansa noin 30 miljoonan euron investointia äänekosken ja Kyröskosken tehtaiden vuotuisen taivekartonki-kapasiteetin kasvattamiseen yhteensä noin 70 000 tonnilla. suunniteltujen investointien jälkeen vuotuinen tuotantokapasiteetti nousisi Kyröskoskella 190 000 tonniin ja äänekoskella 240 000 tonniin. Kyröskosken investointi toteu-tettaisiin vuoden 2011 lopulla ja äänekosken investointi keväällä 2012.

Metsäliitto Management OyKonsernin johtoryhmän jäsenille on myönnetty tilikauden aikana osakeperus-teinen kannustinjärjestely, joka on toteutettu Metsäliitto Management Oy:n avulla. Järjestelyn myöntämispäivä on 10.8.2010 ja järjestelyssä on hankittu 6,8 miljoonaa M-real Oyj:n B-osaketta. Osakehankinnat on rahoitettu johto-ryhmän jäsenten yhteensä 3 850 000 euron suuruisilla pääomapanoksilla, josta pääjohtaja Kari Jordanin pääomapanos on 1 000 000 euroa, ja Metsäliitto Osuuskunnan antamalla 15 400 000 euron lainalla. Kari Jordanille on hankittu osakkeita 5 miljoonalla eurolla.

Metsäliitto Osuuskunnan antama laina maksetaan kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 31.3.2014. Mikäli järjestelyn voimassaoloaikaa jatketaan vuosi kerrallaan vuosina 2013, 2014, 2015 tai 2016, laina-aikaa jatketaan vas-taavasti. Metsäliitto Management Oy:llä on oikeus maksaa laina ennenaikai-sesti takaisin milloin tahansa. Metsäliitto Management Oy:llä on velvollisuus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin myymällä hallussaan olevia M-realin B-osakkeita, mikäli M-realin B-osakkeen pörssikurssi ylittää muuten kuin tilapäisesti tietyn järjestelyssä määritellyn tason.

Järjestely on voimassa vuodenvaihteeseen 2013–2014 saakka, jolloin järjes-tely on tarkoitus purkaa myöhemmin päätettävällä tavalla. Järjestely voidaan purkaa sulauttamalla yhtiö M-realiin tai myymällä yhtiön omistamat M-realin B-osakkeet joko Metsäliitolle, Metsäliiton määräämälle taholle tai kolmannelle osapuolelle ja purkamalla yhtiö tai myymällä yhtiön osakkeet Metsäliitolle. Järjestelyä jatketaan vuosi kerrallaan, mikäli M-realin B-osakkeen pörssi-kurssi loka–marraskuussa 2013, 2014, 2015 tai 2016 on alle sen keskihinnan, jolla Metsäliitto Management Oy hankki omistamansa M-realin B-osakkeet.

Metsäliitto Management Oy:n omistamien M-realin B-osakkeiden luovut-tamista on rajoitettu järjestelyn voimassaoloaikana. Johtoryhmän jäsenten omistus Metsäliitto Management Oy:ssä pysyy pääsääntöisesti voimassa järjestelyn purkamiseen saakka.

Metsäliitto-konsernissa järjestelyä käsitellään käteisvaroina maksettavana osakepalkitsemisjärjestelynä. Arvostus tapahtuu jokaisena raportointipäivänä M-realin B-osakkeen käypään arvoon perustuen.

Vuonna 2010 konsernin tulokseen ei kirjattu kulua liittyen Metsäliitto Management Oy:n osakeomistusohjelmaan.


100 emoYrit Yksen tilinpä ätös (suomal ainen tilinpä ätösk äY täntö)

Milj. euroa viite 1.1.–31.12.2010 1.1.–31.12.2009Liikevaihto 1 1 418,6 1 149,7Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 5,9 -15,3Valmistus omaan käyttöön 0,3 0,2liiketoiminnan muut tuotot 2 77,2 101,5

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -887,4 -713,8Varastojen muutos 15,3 -8,9

Ulkopuoliset palvelut -354,9 -281,8Henkilöstökulut 3 -145,2 -130,1poistot ja arvonalentumiset 4 -34,5 -40,4liiketoiminnan muut kulut 5 -65,9 -84,8

-1 472,5 -1 259,8

Liiketulos 29,5 -23,7

Rahoitustuotot ja -kulut 6tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä 26,2 10,0tuotot osuuksista osakkuusyrityksissä 1,3 182,8tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 12,3 12,2Muut korkoja rahoitustuotot 0,8 2,4Kurssierot 7 -3,8 1,5Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista -3,7 0,0Korkokulut ja muut rahoituskulut -29,7 -35,7

3,5 173,2

Tulos ennen satunnaisia eriä 33,0 149,5

satunnaiset erät 8satunnaiset tuotot 0,0 0,0satunnaiset kulut 0,0 0,0

0,0 0,0

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 33,0 149,5

tilinpäätössiirrotpoistoeron muutos -5,3 30,7

tuloverot 9 -0,3 -1,6

Tilikauden ylijäämä 27,4 178,6

emoyrityksen tilinpäätös (suomalainen tilinpäätöskäytäntö)

tuloslaskelma


101emoYrit Yksen tilinpä ätös

Milj. euroa viite 31.12.2010 31.12.2009VastaavaaPysyvät vastaavatAineettomat hyödykkeet 10

Aineettomat oikeudet 6,0 6,8liikearvo 0,0 0,7Muut pitkävaikutteiset menot 1,9 2,7Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2,3 1,7

10,2 11,9Aineelliset hyödykkeet 10

Maa- ja vesialueet 4,7 5,3Rakennukset ja rakennelmat 42,3 47,9Koneet ja kalusto 86,5 102,6Muut aineelliset hyödykkeet 2,9 3,7Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 8,2 5,8

144,5 165,4Sijoitukset 11, 12

Osuudet saman konsernin yrityksissä 1 667,7 1 666,2saamiset saman konsernin yrityksiltä 128,7 128,7Osuudet osakkuusyrityksissä 30,3 30,5saamiset osakkuusyrityksiltä 0,0 0,2Muut osakkeet ja osuudet 2,2 2,2Muut saamiset 3,1 5,1

1 831,9 1 832,8

Pysyvät vastaavat yhteensä 1 986,6 2 010,1

Vaihtuvat vastaavatVaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 96,4 80,9Valmisteet ja puolivalmisteet 33,0 27,9Muu vaihto-omaisuus 2,1 1,5Ennakkomaksut 33,6 15,2

165,0 125,5Pitkäaikaiset saamiset 13

saamiset saman konsernin yrityksiltä 19,7 5,4saamiset osakkuusyrityksiltä 0,0 0,1lainasaamiset 2,4 2,8Muut saamiset 2,2 0,0

24,3 8,2Lyhytaikaiset saamiset 13

Myyntisaamiset 67,5 51,7saamiset saman konsernin yrityksiltä 72,2 65,4saamiset osakkuusyrityksiltä 0,1 0,2lainasaamiset 0,5 0,0Muut saamiset 13,0 4,9siirtosaamiset 8,4 3,8

161,7 125,9Saamiset yhteensä 186,1 134,2Rahat ja pankkisaamiset 3,8 6,1Vaihtuvat vastaavat yhteensä 354,9 265,7

Vastaavaa yhteensä 2 341,6 2 275,8

emoyrityksen tilinpäätöstase

Milj. euroa viite 31.12.2010 31.12.2009VastattavaaOma pääoma 14

Osuuspääoma 194,5 188,7lisäosuuspääoma A 463,2 455,0lisäosuuspääoma B 47,5 24,1lisäosuuspääoma C 14,5 0,0Muut rahastot

Vararahasto i 3,9 3,9Vararahasto ii 51,5 42,6

Edellisten tilikausien ylijäämä 515,3 381,2tilikauden ylijäämä 27,4 178,6

1 317,8 1 274,0

Tilinpäätössiirtojen kertymäpoistoero 15,4 10,1

Pakolliset varaukset 15 3,1 2,2

Vieras pääoma 16, 17Pitkäaikainen

lainat rahoituslaitoksilta 495,5 489,7Eläkelainat 65,0 8,0saadut ennakot 0,0 0,0Velat saman konsernin yrityksille 52,0 52,0Muut velat 6,6 5,6siirtovelat 0,1 0,0

619,3 555,3

Lyhytaikainen 18Joukkovelkakirjalainat 0,0 150,0lainat rahoituslaitoksilta 110,4 12,7Eläkelainat 8,0 0,0saadut ennakot 7,5 3,5Ostovelat 57,7 89,8Velat saman konsernin yrityksille 92,1 109,6Velat osakkuusyrityksille 2,5 1,2Muut velat 14,9 6,2siirtovelat 19 92,9 61,2

386,0 434,2

Vieras pääoma yhteensä 1 005,3 989,5

Vastattavaa yhteensä 2 341,6 2 275,8


102 emoYrit Yksen tilinpä ätös

Milj.euroa 2010 2009Liiketoiminnan rahavirrat

liiketulos 29,5 -23,7Oikaisut liiketulokseen 1) 6,2 14,2saadut korot 13,1 15,1Maksetut korot -19,9 -35,6saadut osingot 27,5 192,7Muut rahoituserät, netto -11,4 1,1Maksetut verot -0,3 -1,6Käyttöpääoman muutos 2) -16,0 9,7

28,9 172,0

Investointien rahavirratOsakkeiden hankinnat -5,5 -461,0Käyttöomaisuusinvestoinnit -11,8 -9,6Osakkeiden luovutukset 8,5 231,9pääoman palautukset 0,0 69,6Käyttöomaisuushyödykkeiden luovutukset 4,5 0,5pitkäaikaisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto -12,9 1,5

-17,2 -167,1

Kassavirta ennen rahoitusta 11,8 4,9

Rahoituksen rahavirratpitkäaikaisten velkojen lisäykset 547,4 81,2pitkäaikaisten velkojen vähennykset -526,6 -204,1lyhytaikaisten velkojen lisäykset ja vähennykset, netto -51,1 70,7lyhytaikasten korollisten saamisten lisäykset ja vähennykset -0,1 143,1Maksetut osuuskorot -35,6 -37,4Oman pääoman lisäys 51,9 -56,6

-14,0 -3,2

Rahavarojen muutos -2,2 1,8

Rahavarat tilikauden alussa 6,1 4,3Rahavarojen muutos -2,2 1,8Rahavarat tilikauden lopussa 3,8 6,1

1) Oikaisut liiketulokseenMarkkinaoikeuden seuraamusmaksu -21,0 21,0poistot ja arvonalentumiset 34,5 40,4Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot -11,4 -46,9pakollisten varausten muutos 4,1 0,0Fuusiovoitto 0,0 -0,3

Yhteensä 6,2 14,2

2) Käyttöpääoman muutosVaihto-omaisuus (lisäys-/vähennys+) -39,5 44,5lyhytaikaiset korottomat saamiset (lisäys-/vähennys+) -37,0 19,9lyhytaikaiset korottomat velat (lisäys+/vähennys-) 60,5 -54,7

Yhteensä (lisäys-/vähennys+) -16,0 9,7

emoyrityksen tilinpäätösrahoituslaskelma


103emoYrit Yksen tilinpä ätöksen l a adintaperia at tee t

emoyrityksen tilinpäätöksen laadintaperiaatteetMetsäliitto Osuuskunnan tilinpäätös on laadittu suomalaista tilinpää-töskäytäntöä noudattaen.

Liikevaihtoliikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty myynnin välil-liset verot, annetut alennukset ja muut myynnin oikaisuerät.

KurssierotKurssierot on kirjattu rahoituksen kurssieroihin. Myynnin suojana olevat avoimet ja toteutuneet kurssierot kirjataan välittömästi tuloslas-kelman rahoituseriin.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumatUlkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtuma-päivän kurssiin. tilinpäätöshetkellä avoimina olevat ulkomaanra-han määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin ilmoittamaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Eläkkeet ja eläkevastuiden kattaminenlakisääteinen eläketurva on hoidettu konsernin ulkopuolisissa eläke-vakuutusyhtiöissä. Osalla toimihenkilöistä on lakisääteisen eläketurvan lisäksi lisäeläketurva, joka on joko vakuutettu, järjestetty Metsäliiton toimenhaltijain Eläkesäätiö s.r.:n kautta tai pidetty yrityksen omalla vastuulla.

Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Tutkimus- ja kehitysmenottutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu tilikauden kuluksi.

Vaihto-omaisuusVaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvostuksessa nouda-tetaan FiFO-periaatetta tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmää.

Pysyvät vastaavat ja poistotpysyvien vastaavien tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintame-noihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalen-nuksilla. suunnitelman mukaiset poistot perustuvat arvioituun talou-delliseen pitoaikaan seuraavasti:

liikearvo 5–10 vuottaRakennukset ja rakennelmat 20–40 vuottaKoneet ja kalusto 3–15 vuottaMuut erät 5–10 vuotta

Maa- ja vesialueiden hankintamenosta ei tehdä poistoja.

Leasingleasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

YmpäristömenotYmpäristömenoihin on sisällytetty yksilöitävissä olevat ympäristön-suojelutoimenpiteistä aiheutuneet menot, joilla pyritään pääasiassa torjumaan, korjaamaan tai lieventämään ympäristövahinkoja.

Satunnaiset tuotot ja kulutMerkittävät, varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat poikkeuk-selliset ja olennaiset liiketapahtumat, esimerkiksi liiketoiminnoista luopumiset, esitetään satunnaisina erinä. satunnaisten erien vero-vaikutus on esitetty liitetiedoissa.

Tilinpäätössiirrotsuomen verolainsäädäntö antaa mahdollisuuden tehdä tilikauden tulokseen ennenaikaisina kuluina vähennyksiä ja siirtää ne varauk-siksi taseeseen. Erät otetaan verotuksessa huomioon vain, jos ne on kirjattu kirjanpitoon. nämä erät on esitetty tuloslaskelman tilinpää-tössiirroissa. näitä ovat käyttöomaisuuden suunnitelman ylittävät poistot, jotka on esitetty poistoerona taseessa ja poistoeron muutok-sena tuloslaskelmassa.

Pakolliset varauksetVastaiset menot ja menetykset, joihin on sitouduttu ja joiden toteu-tumista pidetään varmana tai todennäköisenä, on kirjattu kuluksi luonteensa mukaiseen kuluerään. taseessa kyseiset kuluvaraukset on esitetty pakollisina varauksina silloin, kun täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä ja muussa tapauksessa siirtovel-koina. näitä voivat olla muun muassa eläkevastuu sekä lopettamis- ja saneerauskulut.


104 emoYrit Yksen tilinpä ätöksen liite tiedot

Milj. euroa 2010 2009

1. Liikevaihto markkina-alueittainsuomi 972,8 809,1EU-maat 326,6 239,2Muu maailma 119,3 101,4

Yhteensä 1 418,6 1 149,7

2. Liiketoiminnan muut tuototVuokratuotot 2,5 3,0Käyttöomaisuuden myyntivoitot 11,5 50,7palvelusten tuotot 54,1 38,4Muut 9,2 9,3

Yhteensä 77,2 101,5

Käyttöomaisuuden myyntivoitot vuonna 2010 sisältävät Finnforest Baco produc-tions s.r.l:n osakkeiden myyntivoiton 5,2 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoitot vuonna 2009 sisältävät Vapo Oy -osakkeiden myyntivoiton 27,3 miljoonaa euroa sekä Botnia south America sA -osakkeiden myyntivoiton 23,3 miljoonaa euroa.

3. Henkilöstökulut ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärätyöajan palkat 93,4 77,6palkkiot 0,0 2,4Eläkekulut 21,7 19,2Muut henkilösivukulut 30,0 30,8


Johdon palkat ja palkkiottoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan varamies 3,2 2,3Hallituksen jäsenet ja varajäsenet 0,4 0,4Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot 0,2 0,1Yhteensä 3,8 2,8

Johdon eläkesitoumuksetMetsäliiton toimitusjohtajan eläkeikä on 60 vuotta. Eräillä Metsäliiton johtoon kuuluvilla henkilöillä on oikeus lisäeläkkeen sääntöjen mukaiseen eläkkee-seen täytettyään 62 vuotta.

Yrityksen palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärintoimihenkilöitä 1 172 1 176työntekijöitä 1 186 1 124Yhteensä 2 358 2 300

4. Poistot ja arvonalentumisetsuunnitelman mukaiset poistot

Aineettomat oikeudet 2,5 2,9liikearvo 0,7 0,7Muut pitkävaikutteiset menot 0,7 0,7Maa- ja vesialueet 0,6 0,0Rakennukset ja rakennelmat 6,2 9,1Koneet ja kalusto 22,7 25,9Muut aineelliset hyödykkeet 1,0 1,0

suunnitelman mukaiset poistot yhteensä 34,5 40,4

poistoeron muutossuunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus -0,6 -32,7Myydyn käyttöomaisuuden poistoero-oikaisu 5,9 2,0

poistoeron muutos yhteensä 5,3 -30,7

Kokonaispoistot 39,8 9,6

emoyrityksen tilinpäätöksen liitetiedotMilj. euroa 2010 2009

5. Liiketoiminnan muut kulutPäätilintarkastajan palkkiot

tilintarkastuspalkkiot 0,5 0,5Verokonsultointipalkkiot 0,0 0,0Muut tilintarkastustoimistoille maksetut palkkiot 0,1 0,1

Yhteensä 0,6 0,6

Markkinaoikeuden seuraamusmaksuVuonna 2009 muut liiketoiminnan kulut sisältävät Markkinaoikeuden Metsä-liitto Osuuskunnalle määräämän 21,0 miljoonan euron seuraamus-maksun kilpailurajoituslain vastaisesta menettelystä.

6. Rahoitustuotot ja -kuluttuotot pysyvien vastaavien sijoituksista

Osinkotuototsaman konsernin yrityksiltä 26,2 189,5Osakkuusyrityksiltä 1,3 3,2Muilta 0,0 0,0

Yhteensä 27,5 192,7Korkotuotot

saman konsernin yrityksiltä 12,3 12,2Muilta 0,0 0,0

Yhteensä 12,3 12,2

tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista 39,9 204,9

Muut korkoja rahoitustuototKorkotuotot saman konsernin yrityksiltä 0,4 1,7Korkotuotot osakkuusyrityksiltä 0,0 0,1Muut rahoitustuotot 0,3 0,6

Yhteensä 0,8 2,4

Kurssierot -3,8 1,5

Arvonalentumiset sijoituksista -3,7 0,0

Korko- ja muut rahoituskulutKorkokulut saman konsernin yrityksille -6,1 -2,2Korkokulut osakkuusyrityksille 0,0 -0,1Muut korkokulut -16,0 -32,9Muut rahoituskulut -7,6 -0,5

Yhteensä -29,7 -35,7

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 3,5 173,2


105emoYrit Yksen tilinpä ätöksen liite tiedot


7. Tuloslaskelman kurssierotMyynnin kurssierot 0,3 -0,6Ostojen kurssierot -0,1 0,0Rahoituksen kurssierot -4,0 2,1Yhteensä -3,8 1,5

tuloslaskelman kurssierojen esitystapaa on muutettu. Vertailuluvut on oikaistu vastaamaan uutta esitystapaa.

8. Satunnaiset erätsatunnaiset tuotot 0,0 0,0satunnaiset kulut 0,0 0,0Yhteensä 0,0 0,0

9. Tuloverottilikauden verot 0,1 -1,6Edellisten tilikausien verot -0,4 0,0Yhteensä -0,3 -1,6

tuloverot varsinaisesta toiminnasta -0,3 -1,6tuloverot satunnaisista eristä 0,0 0,0Yhteensä -0,3 -1,6

10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeetAineettomat hyödykkeetHankintameno 1.1. 42,9 40,2lisäykset 0,5 1,9Vähennykset -0,5 0,0siirrot erien välillä 1,2 0,8Hankintameno 31.12. 44,1 42,9

Kertyneet poistot 1.1. -36,1 -33,2Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,5 0,0tilikauden poisto -2,5 -2,9Kertyneet poistot 31.12. -38,2 -36,1Kirjanpitoarvo 31.12. 6,0 6,8

Kertynyt poistoero tilikauden lopussa 0,9 1,2

LiikearvoHankintameno 1.1. 7,3 7,3lisäykset 0,0 0,0Vähennykset -7,3 0,0siirrot erien välillä 0,0 0,0Hankintameno 31.12. 0,0 7,3

Kertyneet poistot 1.1. -6,6 -5,9Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 7,3 0,0tilikauden poisto -0,7 -0,7Kertyneet poistot 31.12. 0,0 -6,6Kirjanpitoarvo 31.12. 0,0 0,7


Muut pitkävaikutteiset menotHankintameno 1.1. 9,5 9,3lisäykset 0,4 0,2Vähennykset -0,6 -0,2siirrot erien välillä 0,0 0,2Hankintameno 31.12. 9,3 9,5



Keskeneräiset hankinnatHankintameno 1.1. 1,7 1,1lisäykset 1,9 1,4Vähennykset 0,0 0,0siirrot erien välillä -1,2 -0,8Hankintameno 31.12. 2,3 1,7

Aineettomat hyödykkeet yhteensäHankintameno 1.1. 61,4 57,8lisäykset 2,8 3,5Vähennykset -8,5 -0,2siirrot erien välillä 0,0 0,2Hankintameno 31.12. 55,8 61,4



Maa- ja vesialueetHankintameno 1.1. 5,3 5,3lisäykset 0,0 0,0Vähennykset 0,0 0,0siirrot erien välillä 0,0 0,0Hankintameno 31.12. 5,3 5,3

Kertyneet poistot 1.1. 0,0 0,0Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 0,0tilikauden poisto -0,6 0,0Kertyneet poistot 31.12. -0,6 0,0Kirjanpitoarvo 31.12. 4,7 5,3




Rakennukset ja rakennelmatHankintameno 1.1. 121,5 121,2lisäykset 1,3 0,2Vähennykset -1,0 -0,9siirrot erien välillä 0,2 1,0Hankintameno 31.12. 122,1 121,5


Kertynyt poistoero tilikauden lopussa -2,8 -5,0

Koneet ja kalustoHankintameno 1.1. 395,2 388,3lisäykset 3,8 2,9Vähennykset -2,5 -0,5siirrot erien välillä 3,4 4,4Hankintameno 31.12. 400,0 395,2



Muut aineelliset hyödykkeetHankintameno 1.1. 17,9 17,8lisäykset 0,1 0,1Vähennykset 0,0 0,0siirrot erien välillä 0,0 0,0Hankintameno 31.12. 18,0 17,9


Kertynyt poistoero tilikauden lopussa -0,2 -0,5

Keskeneräiset hankinnatHankintameno 1.1. 5,8 8,5lisäykset 6,0 3,1Vähennykset 0,0 0,0siirrot erien välillä -3,6 -5,7Hankintameno 31.12. 8,2 5,8


Aineelliset hyödykkeet yhteensäHankintameno 1.1. 545,8 541,1lisäykset 11,3 6,3Vähennykset -3,4 -1,4siirrot erien välillä 0,0 -0,2Hankintameno 31.12. 553,6 545,8



11. Sijoitukset, osakkeetOsuudet saman konsernin yrityksissäHankintameno 1.1. 1 666,2 846,7lisäykset 5,4 460,6Vähennykset -4,1 -73,1siirrot erien välillä 0,2 432,0Hankintameno 31.12. 1 667,7 1 666,2

Osuudet osakkuusyrityksissäHankintameno 1.1. 30,5 643,4lisäykset 0,0 0,4Vähennykset 0,0 -181,3siirrot erien välillä -0,2 -432,0Hankintameno 31.12. 30,3 30,5

Muut osakkeet ja osuudetHankintameno 1.1. 2,2 2,1lisäykset 0,0 0,1Vähennykset -0,1 0,0siirrot erien välillä 0,0 0,0Hankintameno 31.12. 2,2 2,2

Sijoitukset, osakkeet yhteensäHankintameno 1.1. 1 698,9 1 492,2lisäykset 5,5 461,0Vähennykset -4,1 -254,4siirrot erien välillä 0,0 0,0Hankintameno 31.12. 1 700,2 1 698,9

Sijoitukset, saamisetSaamiset saman konsernin yrityksiltäHankintameno 1.1. 128,7 129,6lisäykset 0,0 0,0Vähennykset 0,0 -1,0Hankintameno 31.12. 128,7 128,7




Saamiset osakkuusyrityksiltäHankintameno 1.1. 0,2 0,2lisäykset 0,0 0,0Vähennykset -0,2 0,0Hankintameno 31.12. 0,0 0,2

Muut saamisetHankintameno 1.1. 5,1 4,1lisäykset 0,0 1,0Vähennykset -2,0 0,0Hankintameno 31.12. 3,1 5,1

Sijoitukset, saamiset yhteensäHankintameno 1.1. 134,0 133,9lisäykset 0,0 1,0Vähennykset -2,2 -1,0Hankintameno 31.12. 131,7 134,0

Sijoitukset, saamisetMuut lainasaamiset 131,7 134,0sijoitukset, saamiset yhteensä 31.12. 131,7 134,0

12. Pysyvien vastaavien sijoitusten markkina-arvopörssinoteeratut osakkeetKirjanpitoarvo 517,9 516,0Markkina-arvo 331,7 204,5Erotus 186,2 311,6

pörssinoteerattujen osakkeiden kirjanpitoarvon ja markkina-arvon erosta 186,2 miljoonaa euroa aiheutuu M-real Oyj:n osakkeista. Metsäliitto arvioi, että osakkeiden todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo ylittää osakkeiden kirjanpitoarvon.


13. SaamisetPitkäaikaiset saamisetlainasaamiset 22,1 8,2Muut saamiset 2,2 0,0Yhteensä 24,3 8,2

Lyhytaikaiset saamisetsaamiset saman konsernin yrityksiltä

Myyntisaamiset 50,2 39,7lainasaamiset 8,7 10,3siirtosaamiset 13,3 15,5

Yhteensä 72,2 65,4saamiset osakkuusyrityksiltä

Myyntisaamiset 0,0 0,0lainasaamiset 0,1 0,2

Yhteensä 0,1 0,2saamiset muilta

Myyntisaamiset 67,5 51,7lainasaamiset 0,5 0,0Muut saamiset 13,0 4,9

siirtosaamiset 8,4 3,8Yhteensä 89,5 60,3saamiset yhteensä 186,1 134,2

Siirtosaamiset, lyhytaikaisetKorot 0,0 0,0Vakuutukset 0,4 0,9Muut siirtosaamiset 8,0 2,9Yhteensä 8,4 3,8




14. Oma pääomaOsuuspääoma 1.1. 188,7 190,1

Osuusmaksut 7,6 2,4siirto koroista osuusmaksuun 2,1 2,3Osuusmaksujen palautukset -3,9 -6,1

*) Osuuspääoma 31.12. 194,5 188,7

A-lisäosuuspääoma 1.1. 455,0 512,3lisäosuusmaksut 22,4 5,9siirto koroista lisäosuuksiin 19,3 19,4lisäosuusmaksujen palautukset -33,5 -82,6

**) A-lisäosuuspääoma 31.12. 463,2 455,0

B-lisäosuuspääoma 1.1. 24,1 21,9lisäosuusmaksut 25,8 5,1lisäosuusmaksujen palautukset -2,3 -2,9B-lisäosuuspääoma 31.12. 47,5 24,1

C-lisäosuuspääoma 1.1. 0,0 0,0lisäosuusmaksut 14,5 0,0C-lisäosuuspääoma 31.12. 14,5 0,0

Vararahasto i 1.1. 3,9 3,9Vararahasto i 31.12. 3,9 3,9

Vararahasto ii 1.1. 42,5 42,5siirto edellisen vuoden ylijäämästä 8,9 0,0

Vararahasto ii 31.12. 51,5 42,5

Ylijäämä 1.1. 559,8 418,5Jaettu osuuskorko -35,6 -37,4siirto vararahasto ii:een -8,9 0,0tilikauden ylijäämä 27,4 178,6

Ylijäämä 31.12. 542,7 559,8

Oma pääoma yhteensä 1 317,8 1 274,0

*) suorittamatta olevat osuusmaksut Merkitty osuuspääoma 256,3 246,8suoritetut osuusmaksut -194,1 -188,0suorittamatta olevat osuusmaksut 62,3 58,8

**) lisäosuuspääomasta erääntyy 1.7.2011 palautettavaksi 21,7 miljoonaa euroa.


15. Pakolliset varauksetEläkevastuuvaraus1.1. 0,3 0,0lisäykset 0,0 0,3Vähennykset -0,3 0,031.12. 0,0 0,3

Työttömyyseläkekuluvaraus1.1. 1,2 1,3lisäykset 0,5 0,8Vähennykset -0,3 -0,931.12. 1,4 1,2

Eläkesäätiön vastuuvajaus1.1. 0,6 0,7lisäykset 0,5 0,0Vähennykset 0,0 -0,131.12. 1,1 0,6

Muut pakolliset varaukset1.1. 0,1 0,1lisäykset 0,5 0,0Vähennykset 0,0 0,031.12. 0,6 0,1

Pakolliset varaukset yhteensä1.1. 2,2 2,2lisäykset 1,5 1,0Vähennykset -0,6 -1,031.12. 3,1 2,2

16. Vieras pääomaPitkäaikainen

Koroton 6,5 3,3Korollinen 612,8 552,0


LyhytaikainenKoroton 237,6 195,8Korollinen 148,4 238,4


17. Pitkäaikaiset lainat ja lyhennyssuunnitelma

Milj. euroaVelat samaan konserniin

kuuluville yrityksilleJoukko velka-

kirjalainatRahalaitos-

lainat Eläkelainat Muut lainat Yhteensä2011 0,0 0,0 110,4 8,0 3,1 121,52012 0,0 0,0 6,4 0,0 3,1 9,52013 49,2 0,0 6,4 65,0 0,0 120,62014 0,0 0,0 306,8 0,0 0,0 306,82015 0,0 0,0 175,4 0,0 0,0 175,42016– 0,0 0,0 0,5 0,0 0,0 0,5tilikauden lopussa 49,2 0,0 605,9 73,0 6,1 734,3




18. Lyhytaikainen vieras pääomaJoukkovelkakirjalainat 0,0 150,0Rahoituslaitoslainat 110,4 12,7Eläkelainat 8,0 0,0saadut ennakot 7,5 3,5Ostovelat 57,7 89,8Velat saman konsernin yrityksille

saadut ennakot 58,0 26,6Ostovelat 7,2 6,5Muut velat 26,9 75,7siirtovelat 0,0 0,8

Velat osakkuusyrityksilleOstovelat 2,0 0,9siirtovelat 0,5 0,4

Velat muilleMuut velat 14,9 6,2siirtovelat 92,9 61,2

lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 386,0 434,2

19. Siirtovelatlyhytaikaiset

Korot 2,2 0,1Eläkevakuutusmaksut 3,2 1,5palkka- ja henkilöstökulujaksotukset 27,5 24,2Ostojen jaksotukset 48,9 2,8Markkinaoikeuden seuraamusmaksu 0,0 21,0Muut siirtovelat 11,1 11,6

Yhteensä 92,9 61,2

20. VastuusitoumuksetVakuudet omasta velastaVelat, joiden vakuudeksi annettu pantteja

lainat rahoituslaitoksilta 265,0 200,0Annetut pantit 264,2 102,3

Vakuudet omista sitoumuksistaAnnetut pantit 0,0 0,0

Konserniyhtiöiden puolestapantit 13,4 0,0takausvastuut 13,5 15,6

Osakkuusyritysten puolestatakausvastuut 0,0 1,8

Muiden puolestatakausvastuut 2,2 1,8

Muut omat vastuutOy Metsä-Botnia Ab -osakkeiden lunastusvelvollisuus 99,3 99,3Muut vastuut 72,0 73,1

leasingvastuut seuraavan vuoden osalta 7,1 7,4Myöhempien vuosien osalta 29,9 28,4

Yhteensäpantit 277,6 102,3takaukset 15,8 19,2Muut vastuut 171,3 172,3leasingvastuut 37,1 35,8


Milj. euroa

Johdannaissopimuksista johtuvat vastuutBrutto-määrä

2010

Avoimien sopimusten käypä arvo

Brutto-määrä

2009Korkojohdannaiset

Koron vaihto sopimuk set 145,0 -2,9 70,0Valuuttajohdannaiset

termiinisopimukset 142,3 -0,1 175,6Optiosopimukset 3,1 0,0 0,0

Johdannaiset yhteensä 290,4 -3,0 245,6

Markkinaoikeus on 3.12.2009 Kilpailuviraston kanteen johdosta määrännyt Metsäliitto Osuuskunnalle 21 miljoonan euron seuraamusmaksun koskien epäiltyjä raakapuun ostomarkkinoiden kilpailurajoituksia vuosina 1997–2004. Metsäliitto on päättänyt, ettei se valita päätöksestä. päätöksen seurauksena Metsäliitto saattaa joutua vahingonkorvauskanteiden kohteeksi, joissa vaadi-taan korvausta väitetyistä kilpailulainsäädännön rikkomisesta aiheutuneista vahingoista. tällaisten oikeudenkäyntien lopputulokset voisivat vaikuttaa hai-tallisesti Metsäliiton liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. tasekirjan allekirjoituspäivämääränä Metsäliiton tiedossa ei ole mainitunlaisia kanteita.

Viimeisen 12 kuukauden aikana ei ole ollut hallintomenettelyjä, oikeuden-käyntejä tai välimiesmenettelyjä, joilla voi olla tai on ollut merkittävä vaikutus Metsäliiton taloudelliseen asemaan. Metsäliitolla ei ole myöskään tiedossa, että tällaisia menettelyjä tai oikeudenkäyntejä olisi vireillä.


21. Ympäristönsuojeluun liittyvät erätTuloslaskelmaHenkilöstökulut

palkat ja palkkiot 0,5 0,5Henkilösivukulut 0,3 0,3

poistot 0,5 0,3liiketoiminnan muut kulut 0,9 1,0Yhteensä 2,2 2,0

TaseAineelliset hyödykkeetHankintameno 1.1. 5,0 4,6

lisäykset 0,1 0,4Vähennykset -0,1 0,0Kertyneet poistot -2,8 -2,0

Kirjanpitoarvo 31.12. 2,2 2,9

pakolliset varauksetYmpäristövaraukset 0,1 0,0

Ehdolliset ympäristövelat 0,0 0,0Ympäristöasioiden hoitoa varten annetut vakuudet 0,0 0,0


110 emoYrit Yksen osakeomistukse t 31�12�2010

Tytäryritykset MaaEmoyrityksen

omistusosuus, %Konsernin

omistusosuus, %Osakkeidenlukumäärä

Kirjanpito-arvo 1 000 e

Biokraft Oy * suomi 19,00 1 520 1 520Burt Boulton and Haywood ltd iso-Britannia 100,00 12 280Financière Finnforest s.A.s. Ranska 100,00 405 000 16 750Finnforest CZ s.r.o. tsekki 100,00 11 200Finnforest Deutschland GmbH saksa 100,00 35 821Finnforest Eesti A.s. Eesti 100,00 100 000 651Finnforest Holdings Oy suomi 100,00 1 000 9Finnforest iberica s.l. Espanja 50,00 100,00 250 446Finnforest italia s.r.l. italia 100,00 1 422Finnforest Magyarország Faipari és Kereskedelmi Kft. Unkari 100,00 6 406Finnforest polska sp. z.o.o. puola 100,00 589Finnforest slovensko s.r.o. slovakia 100,00 1 602Finnforest timber Holland B.V. Hollanti 100,00 1 443Finnforest trading (shanghai) Co., ltd Kiina 100,00 318Finnforest UK Holdings ltd iso-Britannia 100,00 43 200 000 53 458Finnforest österreich GesmbH itävalta 100,00 5 842Kiinteistö Oy Metsätapiola suomi 48,98 30 432 16 373Kirkniemen Kartano Oy suomi 52,00 71,63 29 666 2 969Kumpuniemen Voima Oy suomi 53,97 34 462McCausey Wood products, inc. UsA 100,00 500 000 316Metsä Group Financial services Oy suomi 49,00 69,86 24 500 4 944Metsä Group schweiz AG sveitsi 100,00 200 750Metsä tissue Oyj suomi 70,55 6 433 164 139 818Metsäliitto Eesti As Eesti 100,00 150 000 1 146Metsäliitto France s.A. Ranska 100,00 100 000 100Metsäliitto latvia siA latvia 100,00 670 3 259Metsäliitto sverige AB Ruotsi 100,00 5 000 703Metsämannut Oy suomi 100,00 100 194Mittaportti Oy suomi 33,30 57,11 1 000 8M-real Oyj ** suomi 38,83 40,90 126 729 592 517 882OOO Finnforest petersburg Venäjä 100,00 3 744OOO Metsäliitto podporozhje Venäjä 100,00 4 579OOO Metsäliitto st. petersburg Venäjä 100,00 100 978OOO Metsäliitto svir Venäjä 1,00 100,00 3Oy Metsä-Botnia Ab suomi 53,01 71,25 43 250 821 748äänevoima Oy suomi 20,00 38,40 2 000 000 2 000tytäryritysosakkeet yhteensä 1 667 733

*) Käsitellään tytäryrityksen tavoin.**) Osuus äänimäärästä 60,54 %, konsernin omistus huomioiden 61,21 %.

emoyrityksen osakeomistukset 31�12�2010


111emoYrit Yksen osakeomistukse t 31�12�2010

Osakkuusyritykset MaaEmoyrityksen




Finsilva Oyj suomi 49,90 48 128 550 14 439Hartolan Kuningaslämpö Oy suomi 50,00 300 76Metsäteho Oy suomi 24,00 40 67perkaus Oy suomi 33,33 2 500 6punkaharjun lämpö Oy suomi 20,00 6 10punkavoima Oy suomi 34,67 9 292 929suomen Metsäsijoitus Oy suomi 25,00 7 500 4 011thosca Holz GmbH saksa 50,00 3 4 583ZAO HC Vologodskiye lesopromyshlenniki Venäjä 44,00 6 164Osakkuusyritysosakkeet yhteensä 30 286

Muut osakkeet ja osuudet MaaEmoyrityksen




Finnforest nippon Japani 10,00 20 120Finnish Wood Research Oy suomi 25,00 60 60Metsäklusteri Oy suomi 5,30 150 150Misawa Homes of Finland suomi 2,10 400 67Asunto- ja kiinteistöyhtiöt 1 450Golf-osakkeet 194puhelinosakkeet ja -osuudet 55Muut osakkeet ja osuudet 64Muut osakkeet ja osuudet yhteensä 2 160


112 Hallintoneuvoston l ausunto

Hallintoneuvoston lausuntoHallintoneuvosto on tutustunut Metsäliitto Osuuskunnan vuoden 2010 tilinpäätökseen ja Metsäliitto-konsernin kansainvälisen tilinpäätös-standardien (iFRs) mukaan laadittuun konsernitilinpäätökseen sekä hyväksyy ne esitettäväksi tilintarkastajille ja edustajiston varsinaiselle kokoukselle. Hallintoneuvosto yhtyy hallituksen ehdotukseen ylijäämän käyttämisestä.

Hallintoneuvostosta ovat erovuorossa Eero Ekman, teuvo Hatva, Ville Hirvonen, Antti isotalo, Antti Jaakkola, Risto Junttila, Airi Kulmala, Hans-Erik lindqvist, Juha paajanen ja Martti palojärvi.

ikäpykälän perusteella vapautuu pentti Airion paikka.

Espoossa 22. maaliskuuta 2011

Hallintoneuvoston puolesta

Hannu Järvinen Esa Kaikkonen Hallintoneuvoston puheenjohtaja Hallintoneuvoston sihteeri


113tilintark astuskertomus

Metsäliitto Osuuskunnan jäsenilleOlemme tilintarkastaneet Metsäliitto Osuus-kunnan kirjanpidon, tilinpäätöksen, toiminta-kertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalas-kelman ja liitetiedot sekä emo-osuuskunnan taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpää-töksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyt-tyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (iFRs) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimin-takertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjan-pidon ja varainhoidon valvonnan asianmukai-sesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudetVelvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilin-päätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieetti-siä periaatteita. Olemme suorittaneet tilin-tarkastuksen suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintar-kastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiak-

semme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emo-osuuskunnan hallintoneuvoston tai hallituk-sen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus osuuskuntaa kohtaan, taikka rikkoneet osuuskuntalakia tai osuuskunnan sääntöjä.

tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilin-päätökseen ja toimintakertomukseen sisäl-tyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioimi-nen. näitä riskejä arvioidessaan tilintarkas-taja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on osuuskunnassa merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pys-tyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin näh-den asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon osuuskunnan sisäisen valvonnan tehokkuudesta. tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimis-periaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toi-mintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankki-neet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkas-tusevidenssiä.

tilintarkastuskertomusLausunto konsernitilinpäätöksestälausuntonamme esitämme, että konserniti-linpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (iFRs) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksestalausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat suomessa voi-massa olevien tilinpäätöksen ja toimintaker-tomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emo-osuuskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. toimintakerto-muksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristirii-dattomia.

Muut lausunnotpuollamme tilinpäätöksen ja konsernitilin-päätöksen vahvistamista. Hallituksen esi-tys taseen osoittaman ylijäämän käytöstä on osuuskuntalain mukainen. puollamme vastuuvapauden myöntämistä emo-osuus-kunnan hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkasta-maltamme tilikaudelta.

Espoossa 22. maaliskuuta 2011

PricewaterhouseCoopers OyKHt-yhteisö

Johan KronbergKHt


114 keHit Ys vuosinel jänneksit täin

Milj. euroa Koko vuosi neljännesvuosittainTuloslaskelma 2010 2009 iV/2010 iii/2010 ii/2010 i/2010 iV/2009 iii/2009 ii/2009 i/2009liikevaihto segmenteittäin

puunhankinta 1 353 1 101 365 318 337 333 292 232 251 327puutuoteteollisuus 902 806 224 231 256 192 193 188 224 202selluteollisuus 1 365 1 195 365 344 368 288 297 313 282 303Kartonki- ja paperiteollisuus 2 605 2 432 665 662 676 602 606 618 585 623pehmo- ja ruoanlaittopaperit 938 890 246 236 231 225 229 226 217 218Muu toiminta 4 170 1 1 2 0 4 3 72 92Eliminoinnit -1 790 -1 758 -475 -446 -454 -415 -431 -425 -418 -487

Liikevaihto yhteensä 5 377 4 837 1 391 1 345 1 416 1 224 1 190 1 155 1 213 1 278

liiketulos segmenteittäinpuunhankinta 21 -9 4 3 8 7 -17 -1 4 5puutuoteteollisuus 23 -47 2 11 11 -2 -9 -3 -10 -25selluteollisuus 381 193 98 114 112 57 355 2 -42 -122Kartonki- ja paperiteollisuus 146 -267 -4 66 35 49 -52 -24 -73 -117pehmo- ja ruoanlaittopaperit 50 93 14 11 5 19 21 31 22 19Muu toiminta -9 59 -1 -3 -2 -2 20 2 27 10Eliminoinnit -114 -190 -30 -32 -29 -23 -300 0 16 94

Liiketulos yhteensä 497 -169 82 170 141 105 18 7 -56 -137-"-, ilman kertaluonteisia eriä 547 -75 142 155 154 96 44 9 -61 -67-”-, % liikevaihdosta 10,2 -1,6 10,2 11,5 10,9 7,8 3,7 0,8 -5,0 -5,2Osuus osakk.yritysten tuloksista -15 -16 -1 -1 -7 -6 -4 -1 -8 -2Kurssierot -7 2 -1 -6 2 -2 2 4 -1 -2Muut rahoitustuotot ja -kulut -130 -147 -27 -35 -34 -34 -34 -63 -30 -20

Tulos ennen veroja 345 -329 52 128 102 64 -18 -53 -95 -163tuloverot -131 10 -29 -39 -40 -24 -9 -6 7 19

Tulos jatkuvista toiminnoista 214 -318 23 89 62 40 -27 -59 -88 -144tulos lopetetuista toiminnoista 0 -23 0 0 0 0 -9 -2 -3 -10

Kauden tulos 214 -342 23 89 62 40 -36 -61 -91 -153

Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 2010 2009 iV/2010 iii/2010 ii/2010 i/2010 iV/2009 iii/2009 ii/2009 i/2009puunhankinta 21 12 4 3 8 7 4 -1 4 5puutuoteteollisuus 28 -41 12 5 11 0 -3 -3 -10 -25selluteollisuus 379 -43 99 114 110 57 44 2 -42 -47Kartonki- ja paperiteollisuus 173 -150 37 54 43 39 7 -22 -70 -65pehmo- ja ruoanlaittopaperit 59 93 14 13 12 19 21 31 22 19Muu toiminta -7 11 -1 -3 -2 -2 -1 2 0 10Eliminoinnit -107 45 -24 -32 -29 -22 -27 1 35 36

Yhteensä 547 -75 142 155 154 96 44 9 -61 -67

Tunnusluvut 2010 2009 iV/2010 iii/2010 ii/2010 i/2010 iV/2009 iii/2009 ii/2009 i/2009Omavaraisuusaste, % 29,7 24,5 29,7 28,1 27,6 27,1 24,5 23,9 25,6 24,8nettovelkaantumisaste, % 116 157 116 123 135 151 157 180 162 167Korolliset nettovelat, milj. euroa 1 939 2 203 1 939 1 985 2 109 2 241 2 203 2 363 2 348 2 666sijoitetun pääoman tuotto, % 11,8 -3,3 8,0 16,6 13,4 10,0 1,2 1,3 -4,7 -10,1 - ” -, ilman kertaluonteisia eriä 13,4 -1,4 13,9 15,2 16,2 9,1 3,7 1,4 -5,1 -4,7Oman pääoman tuotto, % 13,9 -20,0 5,7 22,4 16,3 11,0 -8,0 -17,2 -23,2 -34,0 - ” -, ilman kertaluonteisia eriä 18,2 -13,4 20,2 18,8 23,8 8,6 -0,3 -16,6 -21,5 -17,5

kehitys vuosineljänneksittäin


115viisi vuot ta lukuina

Milj. euroa 2010 2009 2008 2007 2006 liikevaihto 5 377 4 837 6 434 6 797 7 392 liiketulos 497 -169 2 44 77 - "-, ilman kertaluonteisia eriä 547 -75 45 301 233 tulos ennen veroja 345 -329 -233 -160 -94 tilikauden tulos 214 -342 -511 -211 -259 pitkäaikaiset varat 3 534 3 697 4 252 5 090 5 519 Vaihto-omaisuus 798 669 943 1 132 1 095 Muut lyhytaikaiset varat 1 340 1 364 1 704 1 813 2 111 Varat 5 672 5 730 6 899 8 035 8 725 Oma pääoma 1 154 927 1 104 1 328 1 377 Määräysvallattomien omistajien osuudet 524 471 682 978 1 194 pitkäaikaiset velat 2 534 2 689 3 449 3 742 4 298 lyhytaikaiset velat 1 460 1 643 1 664 1 987 1 856 Oma pääoma ja velat 5 672 5 730 6 899 8 035 8 725 sijoitetun pääoman tuotto, % 11,8 -3,3 0,5 1,4 2,0 - " -, ilman kertaluonteisia eriä 13,4 -1,4 1,3 6,4 5,0 Oman pääoman tuotto, % 13,9 -20,0 -8,4 -7,5 -4,8 - " -, ilman kertaluonteisia eriä 18,2 -13,4 -6,4 2,7 1,0 Omavaraisuusaste, % 29,7 24,5 26,0 28,8 29,5 nettovelkaantumisaste, % 116 157 149 142 137 Velkaantumisaste, % 143 199 198 163 155 Korolliset rahoitusvelat 2 398 2 778 3 545 3 758 3 974 likvidit varat ja korolliset saamiset 459 575 879 487 450 Korollinen nettovelka 1 939 2 203 2 666 3 271 3 524 Bruttoinvestoinnit 159 648 272 493 735 Osuus liikevaihdosta, % 3,0 13,4 4,2 7,3 9,9 Henkilöstö, keskimäärin *) 13 168 14 534 17 538 19 195 23 809 Henkilöstö, vuoden lopussa 12 820 13 592 16 729 17 838 20 196 - josta suomessa 5 734 5 575 6 889 7 019 7 586

*) Henkilömäärä on esitetty FtE:nä (Full time Equivalent) vuosina 2010 ja 2009. sitä aikaisemmat luvut on esitetty nOE:na (number of Employees).

viisi vuotta lukuina

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

sijoitetun pääoman tuotto (%) ROCE =tulos ennen veroja + korkokulut, nettokurssierot ja muut rahoituskuluttaseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin)

Operatiivisen pääoman tuotto (%) ROOC =liiketulos ilman kertaeriäKäyttöomaisuus + Vaihto-omaisuus + Myyntisaamiset – Ostovelat (keskimäärin)

Oman pääoman tuotto (%) =tulos ennen veroja – tuloverotOma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuudet (keskimäärin)

Omavaraisuusaste (%) =Oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuudettaseen loppusumma – saadut ennakkomaksut

nettovelkaantumisaste (%) =Korollinen nettovelkaOma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuudet

Velkaantumisaste (%) =Korolliset rahoitusvelatOma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuudet

Korollinen nettovelka = Korolliset rahoitusvelat – likvidit varat ja korolliset saamiset


116 selvit Ys Hallinto- ja oHjausjärjestelmästä

selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästätämä selvitys Metsäliitto-konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä kertomuksena, ja se on julkaistu samanai-kaisesti Metsäliitto-konsernin tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen kanssa.

Metsäliitto Osuuskunta on suomalainen osuuskunta ja Metsäliitto-konsernin emo-yritys. tässä selvityksessä ”Metsäliitto” viit-taa asiayhteydestä riippuen joko Metsäliitto Osuuskuntaan tai Metsäliitto-konserniin. Metsäliitto Osuuskunnan ja sen tytäryhtiöiden päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osuuskuntalakia, osakeyhtiölakia, arvopa-perimarkkinalakia, osuuskunnan sääntöjä, hallintoelinten hyväksymiä työjärjestyksiä sekä Metsä liiton hallituksen ja johtoryhmän hyväksymiä politiikkoja ja toimintaohjeita. Metsäliiton säännöt ovat kokonaisuudessaan saatavilla Metsäliiton verkkosivuilla kohdassa ”Metsäliitto Osuuskunnan hallinnointiperi-aatteet”.

Arvopaperimarkkinayhdistys ry antoi 15.6.2010 uuden listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevan suosituksen (www.cgfinland.fi). tämä Metsäliiton hallin-nointi- ja ohjausjärjestelmää kuvaava selvi-tys noudattaa rakenteellisesti ja sisällöltään kyseistä suositusta. Metsäliitto ottaa kuitenkin huomioon osuustoiminnallisen yritysmuodon erityispiirteet ja ilmoittaa poikkeamat suosi-tuksesta sekä niiden perustelut. Keskuskaup-pakamarin tammikuussa 2006 julkaiseman kannanoton mukaan omistuspohjaltaan laa-jojen, toiminnan laajuudelta huomattavien tai alueellisesti taikka valtakunnallisesti merkit-tävien yhteisöjen tulisi noudattaa listayhtiöille annettua suositusta siltä osin kuin se on niiden erityispiirteet huomioon ottaen mahdollista comply or explain -periaatteen mukaisesti eli siten, että poikkeaminen ja poikkeamisen syy on ilmoitettava.

Metsäliitto laatii tilinpäätöksensä ja osa-vuosikatsauksensa kansainvälisten tilin-päätösperiaatteiden, international Financial Reporting standards (iFRs), mukaisesti. tilinpäätösasiakirjat julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Metsäliiton pääkonttori sijaitsee Espoossa, suomessa. Metsäliitto Osuuskunnan koti-paikka on Helsinki.

Keskeiset hallintoelimetMetsäliitto Osuuskunnan hallintoelimet ovat edustajisto, hallintoneuvosto, hallitus ja toi-mitusjohtaja. päätöksenteossa hallintoelimiä avustavat ja niiden päätöksentekoa valmiste-levat erikseen tässä selvityksessä myöhem-min mainitut toimielimet. Metsäliitto Osuus-kunnan toimitusjohtaja toimii tällä hetkellä Metsäliitto-konsernin pääjohtajana. tässä selvityksessä Metsäliiton toimitusjohtajaan viitataan jatkossa sanalla pääjohtaja.

EdustajistoEdustajisto käyttää Metsäliitossa jäsenille kuuluvaa ylintä päätäntävaltaa niissä asi-oissa, jotka sille lain ja sääntöjen mukaan on määrätty. Edustajisto korvaa Metsä liitossa osuuskunnan kokouksen. Edustajiston koko-uksessa käsitellään osuuskuntalaissa ja Metsäliiton säännöissä määrätyt asiat sekä muut kokouskutsussa mainitut asiat. Edus-tajiston keskeisimpiä tehtäviä ovat:• päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä,• päättää voitonjaosta jäsenille, • päättää hallintoneuvoston, hallituksen ja

toimitusjohtajan/pääjohtajan vastuuvapau-den myöntämisestä,

• valita hallintoneuvoston jäsenet ja tilintar-kastajat sekä päättää heidän palkkioistaan.

Edustajistoon voidaan valita täysivaltainen Metsäliiton jäsen tai hänen aviopuolisonsa. Edustajistovaali toimitetaan joka neljäs vuosi postiäänestyksellä. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Vaali toimitetaan vaalipiireittäin siten, että kustakin vaalipiiristä valitaan niin monta edustajaa kuin kyseisen vaalipiirin vaaliluetteloon on kirjattu vaalivuoden tam-mikuun 1. päivänä alkavin 2300-luvuin las-kettuna äänioikeutettuja Metsäliiton jäseniä. Vaalipiirit vahvistaa hallintoneuvosto, ja ne määräytyvät lähtökohtaisesti Metsäliiton piiri-organisaatioiden mukaan. Metsäliitto-konser-nin henkilöstöön kuuluva ei vaalijärjestyksen mukaan ole vaalikelpoinen.

Edustajisto kokoontuu sääntöjen mukai-sesti kerran vuodessa keväällä. Edustajisto, hallintoneuvosto tai hallitus voi päättää yli-määräisen kokouksen pitämisestä. Ylimää-

räinen kokous on myös järjestettävä, mikäli vähintään kymmenesosa jäsenistä sitä vaatii. Edustajiston kutsuu koolle hallintoneuvoston puheenjohtaja viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta kirjallisella jokaiselle edusta-jiston jäsenelle lähetettävällä kokouskutsulla, jossa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Kullakin edustajalla on kokouksessa yksi ääni. Metsäliiton sääntöjen muuttaminen edellyttää, että muutosehdotusta kannattaa vähintään 2/3 edustajiston kokoukseen osal-listuvista jäsenistä. Kokousedustajien lisäksi edustajiston kokouksessa ovat läsnä hallituk-sen puheenjohtaja sekä pääsääntöisesti hal-lituksen ja hallintoneuvoston jäsenet. Heidän lisäkseen varsinaisessa kokouksessa ovat läsnä myös tilintarkastajat.

Edustajiston kokoonpano on esitetty vuo-sikertomuksen sivulla 124.

PiiritoimikunnatMetsäliiton sääntöjen mukaisesti kussakin hankintapiirissä toimii piiritoimikunta. piiri-toimikuntaan kuuluvat piirin alueelta valitut edustajiston, hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet sekä edustajiston vaalissa valitse-matta jääneistä ehdokkaista henkilökohtai-sen äänimäärän mukaisessa järjestyksessä kaksi kertaa niin monta kuin piirin alueelta on valittu edustajia, aina kuitenkin vähintään viisi. Hallintoneuvoston vahvistamissa ohjesään-nöissä määritellään piiritoimikunnan tehtävät. Ohjesäännön mukaan piiritoimikunnan pää-tehtävänä on edistää toiminnallaan jäsenten ja kyseisen Metsäliiton hankintapiirin välistä yhteydenpitoa ja vuorovaikutusta.

HallintoneuvostoMetsäliiton säännöissä on määritelty hallin-toneuvoston olevan osa Metsäliiton hallinto-mallia. tällä on haluttu turvata riittävän omis-tajaohjauksen toteutuminen sekä jäsenten sitouttaminen Metsäliiton päätöksentekoon. strategiset ja muut laajakantoiset päätökset kuuluvat Metsäliiton hallituksen toimivaltaan ja operatiivisesta johtamisesta vastaa toimiva johto.


117selvit Ys Hallinto- ja oHjausjärjestelmästä

Hallintoneuvoston tehtävät on määritelty Metsäliiton säännöissä. Hallintoneuvoston perustehtävänä on valvoa, että Metsäliittoa hoidetaan sääntöjen sekä edustajiston ja hal-lintoneuvoston päätösten mukaisesti. tämän lisäksi hallintoneuvosto• valitsee ja vapauttaa tehtävistään Metsä-

liiton hallituksen jäsenet ja päättää heidän palkkioistaan,

• valitsee toimitusjohtajan, joka toimii myös pääjohtajana, ellei hallintoneuvosto toisin päätä,

• antaa hallitukselle ohjeita laajakantoisissa ja periaatteellisesti tärkeissä asioissa,

• tarkastaa tilinpäätöksen ja antaa edus-tajistolle ehdotuksen ylijäämän käytöstä.

Hallintoneuvosto valitsee vuodeksi kerrallaan keskuudestaan puheenjohtajan ja varapu-heenjohtajan sekä kutsuu sihteerin. Hallinto-neuvosto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin asiat vaativat tai hallitus sitä esittää. Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet jäsenistä. päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kan-nattanut. äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni ja vaaleissa arpa.

Hallintoneuvostoon kuuluu vähintään kak-sikymmentä (20) ja enintään kolmekymmentä (30) edustajiston Metsäliiton jäsenistä valitse-maa henkilöä. Metsäliiton henkilöstö voi valita hallintoneuvostoon enintään viisi (5) jäsentä. lisäksi edustajisto voi hallintoneuvoston esi-tyksestä valita hallintoneuvostoon enintään kolme (3) asiantuntijajäsentä. Hallintoneuvos-ton jäsenen toimikausi alkaa hänet valinneen varsinaisen edustajiston kokouksen jälkeen ja kestää kolmen (3) vuoden kuluttua pidettävään varsinaiseen edustajiston kokoukseen. Kol-men vuoden toimikaudella on haluttu turvata päätöksenteon jatkuvuutta. Hallintoneuvoston jäsenen täytettyä 65 vuotta hänen toimikau-tensa kuitenkin päättyy seuraavana vuonna pidettävään varsinaiseen edustajiston koko-ukseen. Hallintoneuvoston jäseniä valittaessa pyritään siihen, että hallintoneuvostossa olisi valtakunnallisesti kattava edustus kaikilta alu-eilta. Hallituksen jäsen ei saa kuulua hallin-toneuvostoon.

Hallintoneuvoston kokoonpano on esitetty vuosikertomuksen sivulla 125.

Hallintoneuvoston nimitystoimikuntaHallituksen jäsenten vaalia valmistelee erityi-nen hallintoneuvoston jäsenistä valittu nimi-tystoimikunta erillisen sille vahvistetun työ-järjestyksen mukaisesti. lisäksi nimitystoimi-kunta tekee ehdotuksen hallituksen jäsenten palkkioiksi. nimitystoimikuntaan kuuluu kuusi (6) hallintoneuvoston jäsentä sekä hallinto-neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjoh-taja. Vaalitoimikunnan puheenjohtajana toimii hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan 5.5.2010 nimitystoimikuntaan seuraavat henkilöt: ilkka Juusela, Hannu lassila, Esko Kinnunen, timo Kässi, timo nikula ja Erkki Vainionpää. lisäksi toimikuntaan kuulu-vat asemansa puolesta hallintoneuvoston puheenjohtaja Hannu Järvinen ja varapu-heenjohtaja Juha paajanen.

Tiedot hallintoneuvoston kokouksista edellisellä tilikaudellaVuonna 2010 hallintoneuvostossa oli 34 jäsentä, joista neljä (4) oli Metsäliiton eri hen-kilöstöryhmien valitsemia henkilöstön edusta-jia. Asiantuntijajäseniä ei hallintoneuvostossa vuonna 2010 ollut. Hallintoneuvosto kokoontui kuusi (6) kertaa, ja jäsenten osallistumispro-sentti oli 94 prosenttia.

HallitusHallituksen tehtävänä on Metsäliiton sään-töjen ja lainsäädännön mukaisesti huolehtia Metsäliiton toiminnan ja hallinnon asianmu-kaisesta järjestämisestä. Hallitus on laatinut toimintaansa varten työjärjestyksen, jossa on määritelty tarkemmin hallituksen päätök-senteossa noudatettavat toimintaperiaatteet. työjärjestys on kokonaisuudessaan saatavilla Metsäliiton verkkosivuilla kohdassa ”Metsä-liitto Osuuskunnan hallinnointiperiaatteet”.

Hallituksen tehtävänä on muun muassa:• vahvistaa toimitusjohtajan/pääjohtajan teh-

tävät ja valvoa, että tämä/nämä hoitaa/hoitavat osuuskunnan juoksevaa hallin-

toa hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti,

• valita ja erottaa toimitusjohtajan ja mah-dollisesti valitun pääjohtajan välittöminä alaisina olevat johtajat

• päättää osuusmaksun perimistavasta sekä lisäosuusmaksujen antamisesta ja niiden ehdoista,

• vahvistaa osuuskunnan ja konsernin stra-tegia ja vuosittainen budjetti sekä valvoa niiden noudattamista,

• allekirjoittaa ja esittää tilinpäätös sekä konsernitilinpäätös hallintoneuvoston tarkastettavaksi,

• valmistella hallintoneuvostossa päätet-tävät asiat,

• päättää liiketoimintojen myynneistä, ostoista, lopettamisista ja uusien aloitta-misista sekä sulautumisista,

• päättää palkitsemisvaliokunnan esityk-sestä toimitusjohtajan/pääjohtajan ja muun ylemmän johdon palkoista ja muista eduista,

• päättää muutoinkin asioista, jotka, ottaen huomioon osuuskunnan toiminnan laajuus ja laatu, ovat epätavallisia ja laajakantoisia.

Hallitus valitsee vuodeksi kerrallaan keskuu-destaan puheenjohtajan. Varapuheenjohtajana toimii Metsäliiton Osuuskunnan sääntöjen mukaan pääjohtaja. suosituksen mukaan toimitusjohtajaa ei tule valita hallituksen puheenjohtajaksi. suosituksesta poikkeami-nen on kuitenkin perusteltavissa Metsäliitossa valitulla osuuskunnallisella hallintomallilla. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin asiat vaativat. Hallituksen kokoukset valmistelee pääjohtaja. Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet hallituksen jäsenistä. äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Hallituksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja.

Hallitus arvioi säännöllisesti toimintaansa ja työtapojaan tekemällä itsearvioinnin kerran vuodessa.

Hallituksen kokoonpano ja toimikausiMetsäliiton hallituksen valitsee hallintoneu-vosto. Metsäliiton hallituksen valinta poikkeaa



siten hallituksen valintaa koskevasta suosi-tuksesta. suosituksesta poikkeavilla toimi-valtuussäännöksillä on turvattu osuuskunnal-lisen omistajaohjauksen toteutuminen sekä jäsenten kattava osallistuminen Metsäliiton päätöksentekoon.

Hallitukseen kuuluu vähintään viisi (5) ja enintään kahdeksan (8) jäsentä sekä pääjoh-taja. Hallituksen jäsenistä kaikki muut paitsi pääjohtaja ovat riippumattomia Metsäliitosta. Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa hänet valinneen hallintoneuvoston kokouksen jäl-keen alkavan kalenterivuoden alusta ja kes-tää kolme (3) vuotta kerrallaan. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy sen kalenteri-vuoden lopussa, jolloin hän täyttää 65 vuotta. Hallituksen jäsenen toimikausi poikkeaa suosituksen mukaisesta yhden vuoden toi-mikaudesta. Osuuskunnan omistajat eivät kuitenkaan ole nähneet tarvetta toimikau-den lyhentämiselle, koska kolmen vuoden kausi on nähty tarpeelliseksi päätöksenteon jatkuvuuden turvaamiseksi. Viime vuosina hallituksen kokoonpanoon ja sen jäsenten osaamisen monipuolisuuteen on keskitetty erityistä huomiota hallintoneuvoston nimi-tystoimikunnan toimesta.

Vuonna 2010 hallituksen puheenjohta-jana on toiminut Martti Asunta, varapuheen-johtajana Kari Jordan sekä jäseninä Mikael Aminoff, Eino Halonen, Arto Hiltunen, saini Jääskeläinen, Juha parpala, timo saukkonen ja Antti tukeva.

Hallituksen jäsenten ansioluettelot ja hei-dän omistuksensa Metsäliitto Osuuskunnassa ja M-real Oyj:ssä on esitetty vuosikertomuk-sen sivuilla 126–127.

Hallituksen valiokunnatHallituksen tehtävien tehokkaan hoidon var-mistamiseksi Metsäliiton hallituksella on tar-kastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätökset asioista valio-kuntien valmistelun pohjalta. Hallitus valitsee valiokuntien jäsenet keskuudestaan.

tajana on toiminut Martti Asunta ja jäseninä Eino Halonen ja Antti tukeva (10/2010–).

Tiedot hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista edellisellä tilikaudellaHallitus kokoontui 15 kertaa tilikautena 2010 ja jäsenten osallistumisprosentti oli 94 pro-senttia. tarkastusvaliokunta kokoontui kolme (3) kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti oli 100 prosenttia. palkitsemisvaliokunta kokoon-tui kuusi (6) kertaa ja jäsenten osallistumis-prosentti oli 94 prosenttia.

PääjohtajaMetsäliitolla on toimitusjohtaja, joka toimii samalla pääjohtajana ellei hallintoneuvosto toisin päätä. pääjohtaja johtaa koko Metsä-liitto-konsernin toimintaa. tällä hetkellä Metsäliiton pääjohtaja Kari Jordan toimii myös Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjoh-tajana. toimitusjohtajan varamiehenä toimii Ole salvén.

pääjohtajan tehtävänä on johtaa Metsä-liiton operatiivista toimintaa lain ja sääntö-jen sekä hallintoelinten päätösten ja ohjei-den mukaisesti. pääjohtaja vastaa sääntöjen mukaan osuuskunnan juoksevan hallinnon järjestämisestä ja valvoo varainhoitoa.

pääjohtajan valitsee hallintoneuvosto ja pääjohtajasopimuksen hyväksyy hallitus. suosituksesta poikkeava pääjohtajan valinta-tapa on perusteltavissa Metsäliitossa valitulla osuuskunnallisella hallintomallilla.

pääjohtajan ansioluettelo ja hänen omis-tuksensa Metsäliitto Osuuskunnassa ja M-real Oyj:ssä on esitetty vuosikertomuksen sivuilla 126 ja 128.

JohtoryhmäMetsäliitto-konsernilla on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii konsernin pääjoh-taja. Johtoryhmä avustaa pääjohtajaa liike-toiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa sekä valmistelee hallitukselle annettavia esityksiä, kuten liiketoimintastra-tegioita, budjetteja ja merkittäviä investoin-teja. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai sääntöihin perustuvaa toimivaltaa. Johtoryhmä koostuu

Tarkastusvaliokuntatarkastusvaliokunta avustaa hallitusta sille kuuluvan valvontatehtävän hoitamisessa. tässä tehtävässä valiokunta arvioi ja valvoo taloudellista raportointia, tilintarkastusta, sisäistä tarkastusta ja riskienhallintaa kos-kevia asioita erillisen sille vahvistetun työjär-jestyksen mukaisesti. tarkastusvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme (3) hallituksen vuosit-tain keskuudestaan valitsemaa jäsentä, jotka ovat Metsäliitosta riippumattomia. lisäksi pääjohtaja osallistuu tarkastusvaliokunnan kokouksiin, lukuun ottamatta niitä kertoja, jolloin valiokunta haluaa kokoontua ilman toi-mivan johdon läsnäoloa. tarkastusvaliokun-nan tulee säännöllisesti raportoida hallitusta toiminnastaan ja tekemistään havainnoista. Vuonna 2010 tarkastusvaliokunnan puheen-johtajana on toiminut Arto Hiltunen ja jäseninä Martti Asunta ja Eino Halonen.

Palkitsemisvaliokuntapalkitsemisvaliokunnan tarkoituksena on huolehtia hallituksen apuna siitä, että Metsä-liitolla on tarkoituksenmukaiset ja kilpailuky-kyiset palkkausjärjestelmät sekä seuraaja- ja kehittämissuunnittelu erikseen hallituksessa vahvistetun työjärjestyksen mukaisesti. tehtä-vässään valiokunta esittelee hallituksen pää-tettäväksi muun muassa toimitusjohtajan ja pääjohtajan toimisuhteen ehdot, ylimmän joh-don palkkausjärjestelmät sekä ylimmän joh-don sopimusten keskeiset periaatteet. lisäksi palkitsemisvaliokunta esittää hallitukselle hyväksyttäväksi vuosittaiset tavoitteet ylim-mälle johdolle ja seuraa niiden toteuttamista. Edelleen valiokunta käsittelee ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmiin liittyvät asiat ja esit-telee ne päätettäviksi hallituksessa.

palkitsemisvaliokuntaan kuuluu kolme (3) hallituksen vuosittain keskuudestaan valitse-maa jäsentä. palkitsemisvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava Metsäliitosta riippu-mattomia eikä Metsäliiton toimivaan johtoon kuuluva henkilö voi olla valiokunnan jäsen. palkitsemisvaliokunnan tulee säännöllisesti raportoida hallitusta toiminnastaan. tilikau-tena 2010 palkitsemisvaliokunnan puheenjoh-



Metsäliitto-konsernin pääjohtajasta, tytäryhti-öiden toimitusjohtajista, puutuoteteollisuuden ja puunhankinnan toimialajohtajista sekä kon-sernin talous-, strategia- ja lakiasianjohtajista.

Johtoryhmä kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta pääsääntöisesti kaksi kertaa kuu-kaudessa sekä lisäksi aina tarvittaessa.

tilikautena 2010 johtoryhmän muodosti-vat pääjohtaja Kari Jordan, Ole salvén (puu-tuoteteollisuuden toimialajohtaja), Hannu Anttila (strategiajohtaja), Mikko Helander (M-real Oyj:n toimitusjohtaja), ilkka Hämälä (Oy Metsä-Botnia Ab:n toimitusjohtaja), Hannu Kottonen (Metsä tissue Oyj:n toimitusjohtaja), Juha Mäntylä (puunhankinnan toimialajoh-taja), Esa Kaikkonen (lakiasiainjohtaja) sekä Vesa-pekka takala (talousjohtaja).

Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ja heidän omistuksensa Metsäliitto Osuuskun-nassa ja M-real Oyj:ssä on esitetty vuosiker-tomuksen sivuilla 128–129.

Sisäinen valvonta, sisäinen tarkastus ja riskienhallintatuloksellinen liiketoiminta edellyttää, että toi-mintaa valvotaan jatkuvasti ja riittävän tehok-kaasti. Metsäliiton sisäinen valvonta kattaa taloudellisen raportoinnin valvonnan, sisäiset hyväksymisoikeudet, investointien seurannan ja luotonvalvonnan. sisäisen valvonnan toi-mivuutta arvioi puolestaan Metsäliiton sisäi-nen tarkastus. sisäistä valvontaa toteutetaan läpi koko organisaation. sisäisen valvonnan menetelmiä ovat muun muassa sisäiset ohjeistukset ja valvontaa tukevat raportoin-tijärjestelmät.

seuraavassa on kuvattu Metsäliiton sisäi-sen valvonnan periaatteet, tavoitteet ja vas-tuut sekä sisäisen tarkastuksen periaatteet. Metsäliiton toimiva johto, riskienhallintajoh-taja ja sisäinen tarkastus vastaavat mainittu-jen periaatteiden laatimisesta ja hallitus niiden lopullisesta vahvistamisesta.

Sisäisen valvonnan määrittely ja sen tavoitteetsisäinen valvonta käsittää Metsäliitossa talou-dellisen ja muun valvonnan. sisäistä valvontaa

toteuttavat hallitus, tarkastusvaliokunta ja toimiva johto sekä koko muu henkilökunta. sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sitä osaa johtamisesta, jolla pyritään varmistamaan:• Metsäliitolle asetettujen päämäärien ja

tavoitteiden saavuttaminen,• resurssien taloudellinen, tarkoituksenmu-

kainen ja tehokas käyttö,• toimintaan liittyvien riskien riittävä hallinta,• taloudellisen ja muun johtamisinformaa-

tion luotettavuus ja oikeellisuus,• ulkoisen sääntelyn ja sisäisten menettely-

tapojen noudattaminen,• asiakassuhteisiin liittyvien asianmukaisten

menettelytapojen noudattaminen,• toiminnan, tietojen sekä omaisuuden riit-

tävä turvaaminen sekä• riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt

manuaaliset ja tietotekniset järjestelmät toiminnan tueksi.

Ennaltaehkäisevä valvontaEnnaltaehkäisevä valvonta on muun muassa Metsäliiton arvojen, yleisten toiminta- ja liike-tapaperiaatteiden sekä päämäärien ja strate-gian määrittämistä. Metsäliiton yrityskulttuuri, johtamistapa ja suhtautuminen valvontaan luovat yhdessä perustan koko sisäiselle val-vonnalle.

Päivittäinen valvontapäivittäinen valvonta tarkoittaa päivittäisen toiminnan ohjaukseen liittyvää yleisvalvon-taa ja seurantaa toimintajärjestelmineen ja työohjeineen. Esimerkkeinä mainittakoon muun muassa henkilökunnan vastuiden ja valtuuksien määrittely, niin kutsuttu vaaral-listen työtehtävien eriyttäminen, toimenkuvat, hyväksymisvaltuudet ja varamiesmenettelyt.

Jälkikäteinen valvontaJälkikäteinen valvonta tarkoittaa seuranta- ja varmistustoimia, kuten erilaisia johdon arvi-ointeja sekä tarkistuksia, vertailuja ja toden-tamisia, joilla varmistetaan tavoitteiden saa-vuttamista ja valvotaan sovittujen toiminta- ja kontrolliperiaatteiden noudattamista.

Taloudellisen raportointiprosessin valvonta, luotonvalvonta ja hyväksymisoikeudetliiketoiminta-alueiden ja konsernin talous-organisaatiot vastaavat taloudellisesta rapor-toinnista. Yksiköt ja liiketoiminta-alueet rapor-toivat taloudelliset luvut kuukausittain. lii-ketoiminta-alueiden controllerit tarkastavat liiketoiminta-alueeseen kuuluvien liiketoimin-tojen ja yksiköiden kuukausitulokset ja rapor-toivat ne edelleen konsernin taloushallinnolle. liiketoiminta-alueiden kannattavuuskehitystä ja liiketoimintariskejä sekä -mahdollisuuksia käydään läpi kuukausittain Metsäliiton joh-toryhmässä, johon osallistuvat Metsäliiton ja kunkin liiketoiminta-alueen ylin johto, sekä talousjohtoryhmässä, johon osallistu-vat muun muassa konsernin talous- ja rahoi-tusjohtajat sekä kunkin liiketoiminta-alueen talousjohtaja. tulos raportoidaan kuukausit-tain Metsä liitto Osuuskunnan hallitukselle. liiketoiminta-alueiden tulokset raportoidaan lisäksi kuukausittain niiden emoyhtiöiden hal-lituksille. Metsäliiton Controllers’ Manualissa on kuvattu tarkoin raportointi- ja valvonta-säännöt sekä raportointiproseduuri.

luotonvalvonnasta vastaa Metsäliitto- konsernissa kukin liiketoiminta-alue konser-nin luotonvalvontapolitiikan ja siitä johdetun liiketoiminta-alueen luotonvalvontapolitiikan mukaisesti. luotonvalvontaa toteuttaa kon-sernin keskitetty luotonvalvontaorganisaatio yhdessä liiketoiminta-alueiden johdon kanssa.

Kustannuksien, merkittävien sopimuk-sien ja investointien hyväksymisoikeudet on määritelty portaittain eri organisaatiotasoille hallituksen vahvistaman päätöksentekojärjes-tyksen mukaisesti sekä pääjohtajan ja muun johdon erikseen antamien valtuuksien mukai-sesti.

investointien hyväksyntä ja seuranta hoi-detaan konsernin taloustoiminnon toimesta hallituksen hyväksymän investointipolitiikan mukaisesti. investoinnit käsitellään esihy-väksynnän jälkeen liiketoiminta-alueen joh-toryhmässä vuosittaisen investointisuunni-telman antamassa raamissa. Merkittävim-mät investoinnit viedään erikseen konsernin



johtoryhmän ja konsernin emoyhtiön sekä liiketoiminta-alueen emoyhtiön hallitusten hyväksyttäväksi.

Sisäinen tarkastusMetsäliiton sisäinen tarkastus avustaa hal-litusta sen valvontatehtävän hoidossa arvi-oimalla Metsäliiton toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ylläpidetyn sisäisen valvon-nan tasoa. lisäksi sisäinen tarkastus tukee organisaatiota arvioimalla ja varmistamalla liiketoimintaprosessien, riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintojärjestelmien toimivuutta.

sisäisen tarkastuksen keskeisenä teh-tävänä on arvioida konsernin toimintojen ja yksiköiden sisäisen valvonnan tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. sisäinen tarkas-tus arvioi tehtävässään toimintaperiaatteiden, ohjeiden ja raportointijärjestelmien noudatta-mista, omaisuuden suojaamista ja resurssien käytön tehokkuutta.

sisäisen tarkastuksen yksikkö toimii kon-sernin pääjohtajan ja tarkastusvaliokunnan alaisuudessa. sisäisen tarkastuksen toimin-tasuunnitelma laaditaan kalenterivuodeksi kerrallaan. tarkastus suunnataan vuosittain alueille, jotka kulloinkin ovat arvioidun riskin ja konsernin tavoitteiden kannalta tärkeitä. toimintasuunnitelman ajantasaisuus ja tar-koituksenmukaisuus käydään johdon kanssa läpi puolivuosittain.

tarkastustoiminnan kattavuus ja koordi-nointi varmistetaan säännöllisellä yhteydenpi-dolla ja tiedonvaihdolla muiden sisäisten var-mistustoimintojen ja tilintarkastajien kanssa. sisäinen tarkastus käyttää tarvittaessa ulkoi-sia ostopalveluja tilapäiseen lisäresursointiin tai erikoisosaamista vaativien arviointitehtä-vien suorittamiseen. Ulkopuoliset palvelun-tarjoajat toimivat tällöin sisäisen tarkastuksen johtajan ohjauksessa.

Jokaisesta tarkastuksesta laaditaan kirjal-linen raportti, joka jaetaan konsernin pääjoh-tajalle, tarkastettavan alakonsernin ylimmälle johdolle sekä tarkastettavan toiminnon tai yksikön johdolle. tarkastusraportit saatetaan tiedoksi tilintarkastajille ja harkinnan mukaan niille tahoille, jotka raportin sisällön mukaan katsotaan aiheellisiksi. sisäinen tarkastus

laatii tarkastusvaliokunnalle puolivuosittain yhteenvetoraportin suoritetuista tarkastuk-sista, merkittävimmistä havainnoista sekä sovituista toimenpiteistä. lisäksi puolivuotis-raportissa todetaan merkittävimmät muutok-set tarkastusten toteutumisessa verrattuna toimintasuunnitelmaan ja muut keskeiset sisäisen tarkastuksen suorittamat työt sekä mahdolliset resurssimuutokset. Hallitukselle laaditaan vuosiraportti sisäisen tarkastuksen toiminnasta.

RiskienhallintaRiskienhallinta liittyy olennaisesti Metsäliiton normaaliin liiketoiminnan suunnitteluun ja johtamiseen. Riskienhallinta on osa päivit-täistä päätöksentekoa, toiminnan seurantaa ja sisäistä valvontaa, jolla edistetään ja varmiste-taan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.

liiketoiminnan johtaminen ja riskienhal-linnan tehokas yhteensovittaminen perustu-vat Metsäliiton hallituksen vahvistamiin toi-mintaperiaatteisiin, joiden tarkoituksena on pitää riskienhallinnan kokonaisuus selkeänä, ymmärrettävänä sekä riittävän käytännön-läheisenä. Riskeistä ja niiden kehityksestä raportoidaan säännöllisesti hallituksen tar-kastusvaliokunnalle. Keskitetty riskienhal-linta hoitaa myös Metsäliiton vakuutuksien koordinoinnin ja kilpailuttamisen.

Riskienhallinnan keskeisin tavoite on tun-nistaa ja arvioida ne riskit, uhat ja mahdolli-suudet, joilla voi olla merkitystä sekä stra-tegian toteuttamiseen että lyhyemmälle ja pitemmälle aikavälille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Myös merkittävimpiin inves-tointiehdotuksiin liitetään mukaan erillinen riskikartoitus.

liiketoiminta-alueet arvioivat ja seuraavat säännöllisesti riskiympäristöä ja siinä tapah-tuvia muutoksia osana vuosi- ja strategista suunnitteluaan. tunnistetuista riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan johdolle, tar-kastusvaliokunnalle ja hallitukselle vähintään kaksi kertaa vuodessa. liiketoimintariskeihin liittyy myös mahdollisuuksia, ja niitä voidaan hyödyntää sovittujen riskilimiittien puitteissa. tietoisten riskinottopäätösten tulee aina

perustua muun muassa riskinkantokyvyn ja voitto-/tappiopotentiaalin riittävään arviointiin.

Riskienhallinnan vastuutRiskienhallinnan vastuut jaetaan Metsäliitossa seuraavasti:• Hallitus on vastuussa Metsäliiton riskien-

hallinnasta ja hyväksyy riskienhallintapo-litiikan.

• tarkastusvaliokunta arvioi Metsäliiton ris-kienhallinnan riittävyyden asianmukaisuu-den ja keskeiset riskialueet ja tekee näiltä osin ehdotuksia hallitukselle.

• pääjohtaja ja johtoryhmän jäsenet ovat vas-tuussa riskienhallintaperiaatteiden mää-rittämisestä ja käyttöönotosta. He myös vastaavat siitä, että riskit otetaan huomioon suunnitteluprosesseissa ja että riskeistä raportoidaan riittävällä ja asianmukaisella tavalla.

• Konsernin riskienhallintajohtaja vastaa Metsäliiton riskienhallintaprosessin kehit-tämisestä, koordinoinnista, riskiarvioinnin toteuttamisesta ja keskeisistä vakuutus-ratkaisuista.

• liiketoiminta-alueet ja palvelutoiminnot tunnistavat ja arvioivat omien vastuualu-eidensa olennaiset riskit suunnittelupro-sesseissaan, valmistautuvat niihin, ryhtyvät tarpeellisiin ennaltaehkäiseviin toimiin ja raportoivat riskeistä sovitulla tavalla.

RiskienhallintaprosessiRiskienhallinnan tavoitteena on:• edistää ja varmistaa liiketoiminnalle ase-

tettujen tavoitteiden saavuttamista,• varmistaa turvallinen ja häiriötön liiketoi-

minnan jatkuvuus kaikissa olosuhteissa sekä

• optimoida Metsäliiton kokonaisriskipositio.

Metsäliiton riskienhallinnan keskeisiin ele-mentteihin kuuluvat koko liiketoimintaa tuke-van kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin toteuttaminen, omaisuuden suojaaminen ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen, Metsäliiton turvallisuus ja sen jatkuva kehittä-minen sekä kriisinhallinta, jatkuvuus- ja toipu-missuunnitelmat. Riskienhallintapolitiikan ja



-periaatteiden mukaisesti riittävä riskiarviointi on osa taloudellisesti tai muutoin merkittävien hankkeiden esiselvitys- ja toteutusvaiheita.

Riskienhallinnan tehtävänä on:• varmistaa, että kaikkia henkilöstöön, asi-

akkaisiin, tuotteisiin, omaisuuteen, tieto-pääomaan, julkisuuskuvaan, yhteiskunta-vastuuseen ja toimintakykyyn vaikuttavia tunnistettuja riskejä hallitaan lain vaati-malla tavalla ja parhaiden tietojen sekä taloudellisten seikkojen perusteella,

• varmistaa Metsäliitolle asetettujen pää-määrien saavuttaminen,

• täyttää sidosryhmien odotukset,• suojata omaisuutta ja varmistaa liiketoi-

minnan häiriötön jatkuvuus,• optimoida voittoja tappiomahdollisuuden

suhde sekä• varmistaa Metsäliiton kokonaisriskiposi-

tion hallinta ja kokonaisriskien minimointi.

Metsäliiton tiedossa olevat merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu halli-tuksen toimintakertomuksessa.

SisäpiirihallintoMetsäliitto-konsernissa noudatetaan sisäpii-riasioissa arvopaperimarkkinalainsäädäntöä sekä tytäryhtiö M-real Oyj:n sisäpiiriohjetta, joka on laadittu Finanssivalvonnan standar-dien ja nAsDAQ OMX Helsinki Oy:n (Helsingin pörssi) laatimien ohjeiden mukaan. Metsä-liitto edellyttää jokaisen työntekijänsä toimivan sisäpiirisäännösten mukaisesti. Metsäliitto-konsernin lakisääteisen sisäpiirin ylläpidosta ja hallinnoinnista vastaa kunkin konserniyh-tiön hallituksen sihteeri. Metsäliitto suositte-lee vain pitkäaikaisten sijoitusten tekemistä ja hankintaohjelmien käyttöä. M-real Oyj:n julki-seen sisäpiirirekisteriin kuuluvat Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen jäsenet, pääjohtaja sekä tilintarkastajat. M-realin yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvat konsernin johto-ryhmän jäsenet sekä sellaiset henkilöt, jotka on nimitetty Metsäliitto-konsernin juridisiin, taloudellisiin sekä viestintä- ja sijoittajasuh-detehtäviin ja jotka siten saavat säännöllisesti sisäpiiritietoa M-realia koskien.

TilintarkastusMetsäliiton sääntöjen mukaan Metsäliitolla on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskus-kauppakamarin hyväksymä tilintarkastus-yhteisö. Edustajisto valitsee tilintarkastajan tarkastamaan kuluvan vuoden tilejä, ja tämän tehtävä päättyy seuraavan varsinaisen edusta-jiston kokouksen päättyessä. tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa konsernin ja emoyh-tiön tilinpäätös ja kirjanpito sekä emoyhtiön hallinto. tilintarkastaja antaa Metsäliiton jäsenille lain edellyttämän tilintarkastus-kertomuksen vuositilinpäätöksen yhteydessä sekä raportoi säännöllisesti havainnoistaan hallitukselle ja Metsäliiton johdolle.

Kevään 2010 varsinaisen edustajiston kokouksen päätöksen mukaisesti Metsä-liitto Osuuskunnan tilintarkastajana toimii KHt-yhteisö pricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana Johan Kronberg, KHt. Metsäliitto-konserniin kuu-luvat yhtiöt ovat maksaneet tilintarkastus-palkkioita vuonna 2010 yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. tilintarkastukseen liittymättömistä pal-veluista on maksettu yhteensä 0,7 miljoonaa euroa.


122 palkk a- ja palkkioselvit Ys

palkka- ja palkkioselvitystämä Metsäliitto-konsernin palkka- ja palk-kioselvitys on annettu suomen listayhtiöi-den hallinnointikoodin 15.6.2010 suosituksen 47 mukaisena ja se on julkaistu Metsäliiton verkkosivuilla 31.3.2011. Metsäliiton käytän-nön mukaisesti palkka- ja palkkioselvitys päivitetään alustavasti kahdesti vuodessa ja aina maaliskuussa samanaikaisesti hallinto- järjestelmästä annettavan selvityksen kanssa.

Hallintoneuvoston ja hallituksen palkkiot

Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvostoEdustajiston päätöksen nojalla hallintoneu-voston puheenjohtajalle ja varapuheenjoh-tajalle maksetaan kiinteä kuukausikorvaus sekä kokouspalkkio. Muut jäsenet saavat vain kokouspalkkion. Jäsenet ovat oikeutettuja Metsäliiton matkustussääntöjen mukaisiin matkakorvauksiin.

Vuonna 2010 hallintoneuvoston puheenjoh-tajan kuukausikorvaus oli 3 400 euroa ja koko-uspalkkio 500 euroa kokoukselta (puheenjoh-tajana toiminut Runar lillandt 5.5.2010 asti, mistä eteenpäin Hannu Järvinen). puheen-johtajalle maksettiin yhteensä palkkana ja kokouspalkkioina 63 200 euroa. Varapuheen-johtajan kuukausikorvaus vuonna 2010 oli 600 euroa ja kokouspalkkio 500 euroa kokoukselta (varapuheenjohtajana toiminut Erkki Jaakkola 5.5.2010 asti, mistä eteenpäin Juha paajanen). Varapuheenjohtajalle maksettiin yhteensä palkkana ja kokouspalkkioina 12 300 euroa. Muille jäsenille maksettiin kokouspalkkiota 500 euroa kokoukselta, yhteensä 90 500 euroa. Hallintoneuvoston jäsenille maksettiin palk-koja ja palkkioita tilikautena 2010 yhteensä 166 000 euroa.

Metsäliitto Osuuskunnan hallitusHallintoneuvoston päätöksen nojalla kulle-kin hallituksen jäsenelle maksetaan kiin-teä kuukausikorvaus sekä kokouspalkkio. Kokouspalkkio maksetaan myös valiokun-tien kokouksista. Jäsenet ovat oikeutettuja Metsäliiton matkustussääntöjen mukaisiin matkakorvauksiin.

Vuonna 2010 hallituksen puheenjohtajan kuukausikorvaus oli 5 000 euroa ja kokous-palkkio 600 euroa kokoukselta. puheenjohta-jalle maksettiin yhteensä palkkana ja kokous-palkkioina 75 240 euroa. Muiden jäsenten kuu-

kausikorvaus vuonna 2010 oli 3 000 euroa ja kokouspalkkio 600 euroa kokoukselta. Muille jäsenille maksettiin yhteensä palkkana ja kokouspalkkioina 324 600 euroa. pääjohtajalle ei makseta erikseen palkkaa tai palkkioita hallitustyöskentelystä. Hallituksen jäsenille maksettiin palkkoja ja palkkioita tilikautena 2010 yhteensä 399 840 euroa. Hallintoneu-voston 16.11.2010 tekemän päätöksen mukai-sesti vuonna 2011 hallituksen puheenjohtajan kuukausikorvaus on 5 800 euroa ja muiden hallitusten jäsenten 3 200 euroa, minkä lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan 600 euron kokouspalkkio kultakin kokoukselta.

Toimivan johdon palkitseminenMetsäliiton toimivan johdon palkitsemis-järjestelmän tarkoituksena on palkita joh-toa oikeudenmukaisesti ja kilpailukykyisesti Metsäliitto-konsernin tuloksesta, strategian toteuttamisesta ja liiketoiminnan kehitys-työstä. Metsäliitto Osuuskunnan hallitus päättää palkitsemisvaliokunnan valmistelun pohjalta konsernin pääjohtajan sekä Metsä-liitto Osuuskunnan palveluksessa olevien kon-sernin johtoryhmän jäsenten palkkauksen, muut taloudelliset etuudet sekä tulospalkkio-järjestelmän perusteet. Kaikissa Metsäliitto-konserniin kuuluvissa yhtiöissä noudatetaan samoja palkitsemisperiaatteita, mutta palk-kiokriteerit päätetään kunkin tytäryhtiön hal-lituksessa erikseen.

palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, tehtävän tulosvaikutuksen perusteella määräytyvästä tulospalkkiosta, johdon eläke-eduista sekä osakepalkkiojär-jestelmästä.

Lyhyen aikavälin kannustimet

Pääjohtajan palkka ja palkkiot sekä erokorvauspääjohtajan kuukausipalkka luontoisetuineen on 80 347,17 euroa. Kuukausipalkkaan sisäl-tyvät asunto-, auto-, autonkuljettaja- ja muut vähäiset luontoisedut.

Hallituksen päätöksellä pääjohtajalle voi-daan pääjohtajasopimuksen nojalla maksaa tulokseen, kassavirtaan ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin perustuva kuuden kuukauden palkkaa vastaava tulospalkkio.

Metsäliitto-konserniin kuuluvat yhtiöt maksoivat pääjohtajalle vuonna 2010 palk-kaa, palkkioita ja muita etuuksia yhteensä

2 103 293,67 euroa. Metsäliitto Osuuskun-nan maksama palkka luontoisetuineen oli 1 005 294,47 euroa ja tulos- ja osakepalkkio 1 011 382,71 euroa. Muut konserniyhtiöt mak-soivat pääjohtajalle palkkana, palkkioina ja muina etuuksina yhteensä 86 616,49 euroa.

pääjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuu-kautta. Hallituksen irtisanoessa pääjohtajan hänellä on oikeus 24 kuukauden kokonais-palkkaa vastaavaan erokorvaukseen. Erokor-vausta ei makseta, jos pääjohtaja irtisanoutuu itse tehtävästään.

Muun johdon palkat ja palkkiotMetsäliitto Osuuskunnan palveluksessa olevien konsernin johtoryhmän jäsenten tulospalkkion enimmäismäärät voivat vaih-della tehtävän tulosvaikutuksen perusteella henkilön 0–6 kuukauden palkkaa vastaavan määrään asti. tulospalkkiojärjestelmässä kriteereinä ovat konsernitason ja oman vas-tuualueen tulosvaatimukset.

Metsäliitto-konserniin kuuluvat yhtiöt maksoivat johtoryhmän jäsenille (pääjohta-jaa lukuun ottamatta) palkkana ja palkkioina vuonna 2010 yhteensä 7 146 893,81 euroa.

Pitkän aikavälin kannustimet

Johtoryhmän osakeomistusjärjestelmäMetsäliitto-konsernin johtoryhmän jäsenet ovat perustaneet Metsäliitto Management Oy -nimisen yhtiön. Yhtiön kautta johto on sijoit-tanut 3 850 000 euroa omia varojaan M-realin B-osakkeisiin. lisäksi osa yhtiön M-realin B-osakkeisiin tekemistä sijoituksista on rahoi-tettu Metsäliitto Osuuskunnan myöntämällä 15 400 000 euron lainalla. Johto kantaa itse omistajariskin järjestelmään tekemänsä sijoi-tuksen osalta. Järjestelyn tarkoituksena on kannustaa johtoryhmän jäseniä hankkimaan ja omistamaan M-real Oyj:n B-osakkeita ja tätä kautta kasvattamaan Metsäliitto-konser-nin omistaja-arvoa pitkällä tähtäyksellä sekä tukemaan konsernin strategisten tavoitteiden saavuttamista.

Metsäliiton myöntämä laina maksetaan kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 31.3.2014. Mikäli järjestelmän voimassaolo-aikaa jatketaan vuosi kerrallaan vuosina 2013, 2014, 2015 tai 2016, laina-aikaa jatketaan vastaavasti. Metsäliitto Managementilla on oikeus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin milloin tahansa. Metsäliitto Managementilla


123palkk a- ja palkkioselvit Ys

on velvollisuus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin myymällä hallussaan olevia M-realin B-osakkeita, mikäli M-real Oyj:n B-osakkeen pörssikurssi ylittää muuten kuin tilapäisesti tietyn järjestelmässä määritetyn tason.

Järjestelmä on voimassa vuodenvaihtee-seen 2013–2014 saakka, jolloin järjestelmä on tarkoitus purkaa myöhemmin päätettävällä tavalla. Järjestelmää jatketaan vuosi kerral-laan, mikäli M-realin B-osakkeen pörssikurssi loka–marraskuussa 2013, 2014, 2015 tai 2016 on alle sen keskihinnan, jolla Metsäliitto Management hankki omistamansa M-realin B-osakkeet. Metsäliitto Managementin omis-tamien M-realin B-osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelmän voimassaoloaikana. Johtoryhmän jäsenten omistus Metsäliitto Managementissa pysyy pääsääntöisesti voi-massa järjestelmän purkamiseen saakka. Mikäli johtoryhmän jäsen irtisanoutuu ennen järjestelmän purkamista, hän saa takaisin sijoittamansa varat, mutta ei mahdollista arvonnousua. Mikäli järjestelmä on tappiolla, lähtevä johtoryhmän jäsen saa ainoastaan laskennallisen osuuden pääomasta.

Osakeomistusjärjestelmä korvaa elokuusta 2010 lukien aikaisemman vuosia 2008–2010 koskevan osakepalkkiojärjestelmän, jonka piirissä muu johtajisto jatkaa. Johtoryhmän jäsenet eivät ole oikeutettuja vanhan osake-palkkiojärjestelmän mukaiseen mahdolliseen osakepalkkioon tilikaudelta 2010.

Metsäliitto Managementin kautta on ostettu yhteensä 6 790 887 M-realin B-osa-ketta, joista pääjohtaja omistaa välillisesti 1 763 867 osaketta ja muut johtoryhmän jäsenet välillisesti yhteensä 5 027 020 osa-ketta.

Johdon osakepalkkiojärjestelmäOsakepalkkiojärjestelmä vuosille 2011–2015: Hallitus on päättänyt osakepohjaisesta kan-nustinjärjestelmästä Metsäliitto-konsernin johtohenkilöille vuosiksi 2011–2015. Jär-jestelmän ensimmäinen ansaintajakso on kolme vuotta eli vuodet 2011–2013. Metsä-liitto Osuuskunnan hallitus nimeää jokaisen kolmen vuoden ansaintajakson alkaessa koh-deryhmään kuuluvat johtohenkilöt ja päättää heidän enimmäispalkkionsa. Enimmäispalk-kio ilmaistaan osakkeiden kappalemääränä. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan johtohenki-

löille. Mahdollinen palkkio maksetaan osittain M-real Oyj:n osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavalla osuudella katetaan palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden sitouttamisjakson aikana. palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde on päät-tynyt ennen palkkion maksua. lisäksi mak-setut palkkiot on palautettava, jos henkilön työsuhde päättyy työsuhteen purkamisen tai työntekijän irtisanoutumisen johdosta kah-den vuoden kuluessa ansaintajakson päätty-misestä. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2011–2013 perustuu Metsä-liitto-konsernin omavaraisuusasteeseen ja sijoitetun pääoman tuoton (ROCE) sekä liike-voiton (EBit) kehitykseen. Kyseiseltä ansain-tajaksolta maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 4,7 miljoonaa M-real Oyj:n B-sarjan osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden (M-real Oyj:n osakepalkkiojärjestelmän mukaiset palkkiot mukaan luettuna).

Osakepalkkiojärjestelmä vuosille 2008–2010: Aikaisempi vuosia 2008–2010 koskeva osake-palkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälleen mahdollisuuden saada palkkiona M-real Oyj:n B-osakkeita kolmelta yhden kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Osakepalkkio-järjestelmästä maksettavan palkkion määrä on sidottu Metsäliitto-konsernin tuloksen kehitykseen ja sen perusteella maksetaan ansaintajaksolta 2010 enintään 560 000 M-real Oyj:n B-osaketta (M-real Oyj:n osakepalk-kiojärjestelmän mukaiset palkkiot mukaan luettuna). Metsäliitto-konsernin johtoryhmän jäsenet eivät ole oikeutettuja kyseisen osake-palkkiojärjestelmän mukaiseen osakepalkki-oon tilikaudelta 2010. Vuosia 2008–2010 kos-keva osakepalkkiojärjestelmä päättyi tilikau-den 2010 lopussa eikä sen perusteella enää tämän jälkeen makseta palkkioita.

Osakepalkkiojärjestelmästä enemmän tilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 36.

Johdon eläkejärjestelytMetsäliitto Osuuskunnan palveluksessa olevat konsernin johtoryhmän jäsenet kuuluvat työn-tekijäin eläkelain piiriin. se tarjoaa palvelus-aikaan ja työansioihin perustuvan eläketurvan laissa säädetyllä tavalla. suomen työeläkejär-jestelmässä ansioiksi luetaan peruspalkka,

palkkiot ja verotettavat luontoisedut mutta ei optioista eikä johdon osakekannustinjärjes-telmästä saatuja tuloja.

Pääjohtajan eläkejärjestelytpääjohtaja on lisäeläkejärjestelyillä oikeu-tettu jäämään eläkkeelle pääsääntöisesti 60-vuotiaana. pääjohtajan eläkkeen taso on 60 prosenttia työeläkelain mukaisesta kokonaispalkasta, joka lasketaan eläkkeelle siirtymishetkeä edeltävän viisivuotisjakson perusteella. pääjohtajan etuusperusteisen eläkejärjestelmän vuosimaksu vuonna 2010 oli 56 prosenttia Metsäliitto-konsernin pää-johtajalle maksamasta kokonaispalkasta ja -palkkiosta. Mikäli pääjohtajan johtajasopimus päättyy ennen eläkeikää, hän on oikeutettu vapaakirjaan.

Johdon eläkejärjestelytMetsäliitto Osuuskunnan palveluksessa ole-villa konsernin johtoryhmän jäsenillä on eril-linen etuusperusteinen eläkesopimus, jonka mukainen eläkeikä on 62 vuotta. Eläkkeen taso on enintään 60 prosenttia työeläkelain mukaisesta kokonaispalkasta, joka lasketaan eläkkeelle siirtymishetkeä edeltävän viisivuo-tisjakson perusteella. Mikäli työsuhde Metsä-liitossa päättyy ennen eläkeikää, johtoryhmän jäsen on oikeutettu vapaakirjaan.


124 me tsäliit to osuuskunnan edusta jisto

metsäliitto osuuskunnan edustajistoMetsäliitto Osuuskunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan edustajiston joka neljäs vuosi postiäänestyksellä. Edustajisto on Metsäliiton korkein päättävä elin.

Aalto tero Maanviljelijä KiteeAikkinen ilmari Maanviljelijä MynämäkiAlatalo Matti Maanviljelijä soiniBjörkenheim Johan Maanviljelijä OrisbergEskelinen Arto Maanviljelijä HirvilahtiHaimi Hannu Maanviljelijä AnjalankoskiHatanpää Mikko Maanviljelijä söörmarkkuHavanka pentti Metsuri VisuvesiHeikkinen Kari Maanviljelijä nurmesHihnala Kauko Maanviljelijä RautioHopsu Juha Metsätalousinsinööri tampereHytönen Jukka Maaseutuyrittäjä VesantoHyvönen timo Maanviljelijä sotkamoisomuotia Harri Maanviljelijä VesajärviJokela seppo Maanviljelijä suomijärviKallio Maarit Agrologi sammaljokiKarjalainen Jouko Maanviljelijä ArkalaKeskinen sakari Maanviljelijä MänttäKeskisarja Hannu Maanviljelijä KarvoskyläKivenmäki Ari Agrologi MäyryKiviranta Esko Agronomi sauvoKoistinen pertti Maanviljelijä YlämyllyKontinen Kati Metsänhoitaja RistiinaKorhonen Ari Metsätalousyrittäjä KajaaniKorpijaakko Hannu Maanviljelijä lohjaKoskinen Jaakko Maanviljelijä KannusjärviKukkonen timo Metsätalousinsinööri Etelä-petrumalaiho tapio Metsänhoitaja Jyväskylälakkapää sakari Autonkuljettaja Juoksenkileppänen Johannes Agrologi KannonkoskiMarken Martin Jordbrukare OravaisMieskolainen Antti Metsätalousteknikko KangasniemiMänttäri tuomo Metsätalousyrittäjä parola

Määttä Unto Maanviljelijä suonnankylänevavuori Jari Maanviljelijä Kalantinieminen pekka Maanviljelijä tervolanylund Mats Jordbrukare KållbyOjanperä Juha Maanviljelijä KärjenkoskiOllikainen Raimo Metsätalousneuvos leppävirtapenttilä Mauri Maanviljelijä narvapeuraniemi Kari Maanviljelijä pintamopirttijärvi tauno Metsätalousyrittäjä Vikajärvipyykkönen Rauno Metsätalousteknikko suomussalmipölkki Veikko Maanviljelijä äänekoivistoRaitala Juha Maaseutuasiamies MelliläRalli Kaisa Agrologi KaartilankoskiRautiola Antti Maanviljelijä MatkanivaRyymin Jaakko Maanviljelijä KurenpolviRäsänen tauno Maanviljelijä Kosulasaarenkivi Anne Metsätalousteknikko Hämeenlinnasaramäki Matti Metsänhoitaja paiholasnellman Veli Metsänhoitaja Helsinkistorsjö Bo Jordbrukare ömossasuutari Kai Agrologi laikkotienhaara Asko Maanviljelijä Kurejokituominen pasi Maaseutuasiamies Kiukainenturtiainen Matti MMM KerimäkiUnnaslahti seppo Maanviljelijä KuhmoinenUusitalo Hannu Maanviljelijä KannusUusitalo ilkka Maanviljelijä KiikalaUusitalo Jarmo KHt-tarkastuspäällikkö HelsinkiWasström Anders lantbrukare EkenäsVirnala Jukka Metsäkoneyrittäjä luopajärviVuorikko liisa Metsätalousyrittäjä lahtiYlä-Outinen päivi Maanviljelijä Ylämaa


125me tsäliit to osuuskunnan Hallintoneuvosto

metsäliitto osuuskunnan hallintoneuvostoHallintoneuvoston tehtävänä on valvoa, että Metsäliitto Osuuskuntaa hoidetaan sen sääntöjen, hallintoneuvoston päätösten ja Metsäliiton edun mukaisesti. se myös valvoo edustajiston päätösten täytäntöön panemista ja valitsee Metsäliiton hallituksen.

Puheenjohtaja:Hannu Järvinen Agronomi Janakkala

Varapuheenjohtaja:Juha paajanen Maanviljelijä punkaharju

JäsenetAirio pentti prikaatinkenraali HelsinkiEkman Eero Maaseutusihteeri paimioHatva teuvo Metsätalousyrittäjä VuolijokiHirvonen Ville Agrologi RääkkyläHongisto Arto Maanviljelijä liminkaisotalo Antti Maanviljelijä VolttiJaakkola Antti pitäjänneuvos VanhakyläJunttila Risto toiminnanjohtaja KemijärviJuusela ilkka talousneuvos sastamalaJäärni Antti Maanviljelijä simoKinnunen Esko Maanviljelijä siikamäkiKulmala Airi Hankekoordinaattori nousiainenKuutti petri Maanviljelijä ValkealaKässi timo Agrologi Uurainen

lappalainen Jukka Maanviljelijä pielavesilassila Hannu Maanviljelijä Räyrinkilindqvist Hans-Erik Metsänhoitaja närpiölinnaranta Jussi Agronomi HirvilahtiMikkola Antti-Jussi Maanviljelijä pälkänenikula timo Agrologi laitilapalojärvi Martti Maanviljelijä HuhmariRuuth Mauri Agrologi Vanhamäkisiponen Ahti tapani pankinjohtaja Myllyniemistore Olav Jordbrukare Karlebytolonen Mikko Maanviljelijä RuhtinansalmiVainionpää Erkki Maanviljelijä töysäVanhatalo Jukka Maanviljelijä sammiäijö Matti Metsätalousinsinööri Kilvakkala

Henkilöstön edustajat:Heinola seija pääluottamusmies lohja

Keskinen Matti Ostoesimies nastola

Koljonen timo Järjestelmäasiantuntija Espoo

nurmi Mikko projekti-insinööri Kyrö


126 me tsäliit to-konsernin Hallitus

metsäliitto-konsernin hallitusMartti Asunta s. 1955Metsänhoitaja, metsäneuvos

Hallituksen jäsen vuodesta 2005, puheenjohtaja vuodesta 2008• pohjois-Hämeen Metsänhoitoyhdistysten

liitto kenttäpäällikkö, toiminnanjohtaja (1982–1988)

• tampereen Aluesäästöpankki (ssp) aluejohtaja (1988–1993)

• suomen Yhdyspankki, pankinjohtaja (1993–1995)

• Huoneistokeskus Oy toimistonjohtaja (2003–2005)

• Kurun kunta, projektipäällikkö (2001–2003)

• Kiinteistötoimisto Martti Asunta lKV, yrittäjä (1995–)

• M-real Oyj hallituksen varapuheenjohtaja (2008–)

• Oy Metsä-Botnia Ab:n hallituksen jäsen (2008–)

• Metsä tissue Oyj:n hallituksen jäsen (2008–)

• pellervo-seura ry:n hallituksen jäsen (2008–), hallituksen puheenjohtaja (2010–)

Osuussijoitukset Metsäliitto Osuus-kunnassa: 43 668 euroaOsakesijoitukset M-real Oyj:ssä: 23 900 (B-osake)

Kari Jordans.1956Ekonomi, vuorineuvos

Hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja vuodesta 2005• Metsäliitto-konsernin pääjohtaja (2006–)• Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtaja

(2004–)• M-real Oyj:n hallituksen puheenjohtaja

(2005–)• Metsä tissue Oyj:n hallituksen puheen-

johtaja (2004–)• Oy Metsä-Botnia Ab:n hallituksen jäsen

(2004–), puheenjohtaja (2006–)• Elinkeinoelämän keskusliiton (EK)

hallituksen jäsen (2005–), varapuheen-johtaja (2009–)

• Metsäteollisuus ry:n hallituksen ja halli-tuksen työvaliokunnan puheenjohtaja (2009–), hallituksen varapuheenjohtaja ja hallituksen työvaliokunnan jäsen (2005–2009)

• Useita luottamustoimia säätiöissä ja yhdistyksissä.

Osuussijoitukset Metsäliitto Osuus -kunnassa: 520 euroaOsakesijoitukset M-real Oyj:ssä: Ei suoraa omistusta, välillinen omistus Metsäliitto Management Oy:n kautta 1 763 867 (B-osake), ks. palkka- ja palkkioselvitys s. 122

Mikael Aminoffs. 1951Metsänhoitaja

Hallituksen jäsen vuodesta 2008• Eteläisen metsäreviirin hallituksen

puheenjohtaja (2000–2007)• länsi-Uudenmaan metsäreviirin

toiminnanjohtaja (1980–1997)• Maa- ja metsätalousyrittäjä (1992–)• pellervo seuran valtuuskunnan jäsen

(2009–)• Rannikon Metsäkeskuksen johtokunnan

varapuheenjohtaja (2010–)Osuussijoitukset Metsäliitto Osuus-kunnassa: 42 191 euroaOsakesijoitukset M-real Oyj:ssä: 22 095 (B-osake)

Eino Halonens. 1949Ekonomi, rahoitusneuvos

Hallituksen jäsen vuodesta 2006• Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö

suomen toimitusjohtaja (2000–2007) • Henkivakuutusosakeyhtiö pohjolan

toimitusjohtaja (1998–1999)

• Merita nordbankenin varatoimitus- johtaja, aluepankinjohtaja (1998)

• Merita pankki Oy:n johtaja, johtokunnan jäsen (1996–1997)

• Kansallis-Osake-pankki (1971–1995)• Cramo Oyj, hallituksen varapuheen-

johtaja (2003–)• Yit:n hallituksen jäsen (2000–), vara-

puheenjohtaja (2003–2009), tarkastus-valiokunnan puheenjohtaja (2004–2009) sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen (2008–)

Osuussijoitukset Metsäliitto Osuus-kunnassa: 2 738 euroaOsakesijoitukset M-real Oyj:ssä: Ei omistusta

Arto Hiltunens. 1958Ekonomi

Hallituksen jäsen vuodesta 2007• suomen Osuuskauppojen Keskuskunta

sOK, pääjohtaja ja hallituksen puheen-johtaja (2007–2009)

• Helsingin Osuuskauppa Elanto, HOK-Elanto liiketoiminta Oy, toimitusjohtaja (2004–2007), hallituksen puheenjohtaja (2005–2007)

MarttiAsunta

Kari Jordan

MikaelAminoff

Eino Halonen


127me tsäliit to-konsernin Hallitus

• Ol. Elanto, fuusiopäätöksen jälkeen, toimitusjohtaja (2003)

• Helsingin Osuuskauppa HOK, HOK liiketoiminta Oy, toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja (1998–2003)

• talent partners Oy, hallituksen jäsen (2010–)

• Metsä tissue Oyj, hallituksen jäsen (2010–)

• sRV-Yhtiöt Oyj, hallituksen jäsen (2010–)• itella Oyj, hallituksen jäsen (2010–)• Jenny ja Antti Wihurin rahaston

hallituksen jäsen (2010–)Osuussijoitukset Metsäliitto Osuus-kunnassa: 1 040 euroaOsakesijoitukset M-real Oyj:ssä: 400 (A-osake)

Saini Jääskeläinens. 1959Maa- ja metsätalousyrittäjä

Hallituksen jäsen vuodesta 2005• Keski-suomen Keskussairaala, aneste-

siahoitaja (1986–1988), kätilö (1989–1998)• Korpilahden Osuuspankki,

hallintoneuvoston jäsen (2008), hallituksen jäsen (2009–)

• Vapo Oy:n hallituksen jäsen (2005–2009)Osuussijoitukset Metsäliitto Osuus-kunnassa: 65 283 euroaOsakesijoitukset M-real Oyj:ssä: 2 678 (B-osake)

Juha Parpalas. 1967Agrologi

Hallituksen jäsen vuodesta 2009• Maanviljelijä (1994–)• Oulaisten 4H-yhdistys (1993–1994)• Metsäliitto Osuuskunta, piiritoimikunta

(1997–), hallintoneuvoston jäsen (2001–2008)

• Osuuskunta pohjolan Maito, hallituksen jäsen (2006–2007)

• Osuuskunta lapin Maito, edustajiston jäsen (1998–2006)

• simon metsänhoitoyhdistys, hallituksen varapuheenjohtaja (1995–1996)

• länsi-pohjan metsänhoitoyhdistys, valtuuston jäsen (1998–2004)

Osuussijoitukset Metsäliitto Osuus-kunnassa: 7 841 euroa Osakesijoitukset M-real Oyj:ssä: Ei omistusta

Timo Saukkonens. 1967Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, metsänhoitaja

Hallituksen jäsen vuodesta 2007• Maanviljelijä (1992–)• Metsäliiton eri luottamustoimissa (1995–)• simpeleen Osuuspankin hallinto-

neuvoston jäsen (2000–)• pellervo-seura ry:n valtuuskunnan jäsen

(2008–)Osuussijoitukset Metsäliitto Osuus-kunnassa: 52 010 euroaOsakesijoitukset M-real Oyj:ssä: 3 699 (B-osake)

Antti Tukevas. 1953Agronomi

Hallituksen jäsen vuodesta 2009• Osuuskunta Maitosuomen toimitus-

johtaja (2007–)• Osuuskunta normilkin toimitusjohtaja

(1994–)• Osuuskunta Maitojalosteen toimitus-

johtaja (1991–2006)

• Maa- ja metsätalous Kukkalan tila (1985–)

• luottamustoimia maa- ja meijeri-talouden organisaatioissa

• lakeuden lähivakuutuksen hallituksen varapuheenjohtaja (2006–)

Osuussijoitukset Metsäliitto Osuus-kunnassa: 12 002 euroaOsakesijoitukset M-real Oyj:ssä: 1 000 (B-osake)

ArtoHiltunen

Juhaparpala

timosaukkonen

Antti tukeva saini

Jääskeläinen


128 me tsäliit to-konsernin joHtorYHmä

Kari Jordans. 1956Ekonomi, vuorineuvos

Metsäliitto-konsernin pääjohtajaJohtoryhmän jäsen vuodesta 2005 Metsäliitto-konsernin pääjohtaja (2006–)Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtaja (2004–)• Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen

jäsen ja varapuheenjohtaja (2005–) • M-real Oyj:n hallituksen puheenjohtaja

(2005–)• Metsä tissue Oyj:n hallituksen puheen-

johtaja (2004–)• Oy Metsä-Botnia Ab:n hallituksen jäsen

(2004–), puheenjohtaja (2006–)• Elinkeinoelämän keskusliiton (EK)

hallituksen jäsen (2005–), varapuheen-johtaja (2009–)

• Metsäteollisuus ry:n hallituksen ja halli-tuksen työvaliokunnan puheenjohtaja (2009–), hallituksen varapuheenjohtaja ja hallituksen työvaliokunnan jäsen (2005–2009)

• Useita luottamustoimia säätiöissä ja yhdistyksissä.

Osuussijoitukset Metsäliitto Osuus-kunnassa: 520 euroa

metsäliitto-konsernin johtoryhmäOsakesijoitukset M-real Oyj:ssä: Ei suoraa omistusta, välillinen omistus Metsäliitto Management Oy:n kautta 1 763 867 (B-osake), ks. palkka- ja palkkioselvitys s. 122

Ole Salvéns. 1953Varatuomari

toimialajohtaja, Metsäliiton puutuote-teollisuus, toimitusjohtajan varamiesJohtoryhmän jäsen vuodesta 2005• Metsäliiton puutuoteteollisuuden

toimialajohtaja vuodesta 2005, toimitus-johtajan varamies vuodesta 2008

• Moelven industrier AsA (2005), toimitusjohtaja

• Finnforest Oyj:ssä kansainvälisissä johto-tehtävissä (1994–2004) finanssijohtajana, ison-Britannian toimitusjohtajana ja Manner-Euroopan aluejohtajana

• Bank of American palveluksessa (1981–1994) suomen, norjan ja islannin maa-johtajana, EMEA:n strategiajohtajana, erityistehtävissä san Franciscossa ja pohjois-saksan aluejohtajana

Osuussijoitukset Metsäliitto Osuus-kunnassa: Ei omistusta

Osakesijoitukset M-real Oyj:ssä: Ei suoraa omistusta, välillinen omistus Metsäliitto Management Oy:n kautta 793 740 (B-osake), ks. palkka- ja palkkioselvitys s. 122

Hannu Anttilas. 1955Ekonomi

strategiajohtajaJohtoryhmän jäsen vuodesta 2005• Metsäliitto-konsernin strategiajohtaja

(2006–)• M-real Oyj:n toimitusjohtaja (2005–2006)• Metsäliitto-Yhtymän (nyk. Metsäliitto-

konserni) finanssijohtaja (2003–2004) • Metsä tissue Oyj:n toimitusjohtaja

(1998–2003) • Oy Metsä-Botnia Ab:n varatoimitus-

johtaja (1997–1998) • Metsä-serla Oy:n (nyk. M-real Oyj)

talousjohtaja (1992–1996)• Metsä tissue Oyj:n hallituksen jäsen

(2004–)• Oy Metsä-Botnia Ab:n hallituksen jäsen

(2004–)• Metsä Group Financial services Oy:n

hallituksen puheenjohtaja (2010–)

• Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö tapiolan hallintoneuvoston puheenjohtaja (2007–)

• teollisuuden Voima Oyj:n hallituksen jäsen (2007–)

• pohjolan Voima Oy:n hallituksen jäsen (2009–)

Osuussijoitukset Metsäliitto Osuus-kunnassa: Ei omistustaOsakesijoitukset M-real Oyj:ssä: Ei suoraa omistusta, välillinen omistus Metsäliitto Management Oy:n kautta 617 353 (B-osake), ks. palkka- ja palkkioselvitys s. 122

Mikko Helanders. 1960 Diplomi-insinööri

toimitusjohtaja, M-real OyjJohtoryhmän jäsen vuodesta 2006 • M-real Oyj:n toimitusjohtaja (2006–) • toiminut aikaisemmin Metsä tissue

Oyj:n toimitusjohtajana sekä erilaisissa johtotehtävissä Valmet- ja Metso-konsernissa.



EsaKaikkonen Hannu

Anttila

MikkoHelander

Olesalvén

KariJordan


129me tsäliit to-konsernin joHtorYHmä

Ilkka Hämäläs. 1961Diplomi-insinööri

toimitusjohtaja, Oy Metsä-Botnia AbJohtoryhmän jäsen vuodesta 2008• Oy Metsä-Botnia Ab:n toimitusjohtaja

(2008–) • toiminut aikaisemmin eri johtotehtävissä

Metsä-Botniassa, viimeksi tuotanto-johtajana (2000–2008)

• Metsäteollisuus ry:n tuotantojohto-toimikunnan jäsen (2009–)

• suomen laatuyhdistys ry, neuvottelu-kunnan jäsen (9/2008–)

• pohjolan Voima Oy, hallituksen varajäsen (2009–)

• Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö ilmarinen, hallintoneuvoston jäsen (2009–)


Esa Kaikkonens. 1969Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari

lakiasiainjohtajaJohtoryhmän jäsen vuodesta 2008• Metsäliitto-konsernin lakiasiainjohtaja

(2003–)

• Metsäliitto-konsernin lakimies (2000–2003)

• Metsä-serla Oyj:n, nyk. M-real Oyj:n lakimies (1998–2000)

• Asianajotoiminta (1995–1998)• Elinkeinoelämän keskusliiton (EK)

lakivaliokunnan jäsen (2007–) Osuussijoitukset Metsäliitto Osuus-kunnassa: Ei omistusta Osakesijoitukset M-real Oyj:ssä: Ei suoraa omistusta, välillinen omistus Metsäliitto Management Oy:n kautta 440 967 (B-osake), ks. palkka- ja palkkioselvitys s. 122

Hannu Kottonens. 1957Kauppatieteiden maisteri

toimitusjohtaja, Metsä tissue OyjJohtoryhmän jäsen vuodesta 2009 • Metsä tissue Oyj:n toimitusjohtaja

(2006–)• toiminut aikaisemmin M-real Oyj:n

Consumer packaging -liiketoiminta- alueen vetäjänä.

• Ennen M-realiin siirtymistä toiminut eri johtotehtävissä Huhtamäki-konsernissa, viimeksi konsernin talousjohtajana.

• suomen suunnistusliitto ry. hallituksen jäsen (2006–), varapuheenjohtaja (2008–)

• Helsingin seudun Kauppakamarin valtuuskunnan jäsen (2011–) sekä Espoon aluejohtokunnan jäsen (2009–)

• Metsäteollisuus ry:n paperi, kartonki ja jalosteet -toimikunnan puheenjohtaja (2011–)

• European tissue symposium (Ets), hallituksen jäsen (2007–)


Juha Mäntyläs. 1961Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, metsänhoitaja

toimialajohtaja, Metsäliiton puunhankintaJohtoryhmän jäsen vuodesta 2008• Metsäliiton puunhankinnan toimiala-

johtaja (2008–)• Eri tehtävissä Metsäliitto Osuuskunnassa

1998 alkaen, viimeksi metsäjohtajana • Eri tehtävissä Etelä-pohjanmaan metsä-

keskuksen ja Enso Forest Development ltd:n palveluksessa (1985–1998)


• Finsilva Oyj:n hallituksen jäsen (2007–)• thosca Holz GmbH:n hallituksen jäsen

(2009–)• Rannikon Metsäkeskuksen johtokunnan

jäsen (2003–)

• Metsäteollisuus ry:n metsävaliokunnan puheenjohtaja (2010–)

Osuussijoitukset Metsäliitto Osuus-kunnassa: 42 038,23 euroaOsakesijoitukset M-real Oyj:ssä: Ei suoraa omistusta, välillinen omistus Metsäliitto Management Oy:n kautta 440 967 (B-osake), ks. palkka- ja palkkioselvitys s. 122

Vesa-Pekka Takalas. 1966Kauppatieteiden maisteri

Metsäliitto-konsernin talousjohtajaJohtoryhmän jäsen vuodesta 2010• Outokumpu-konsernin taloushallinnon

johtotehtävät (1990–2001)• Outokumpu-konsernin talousjohtaja

(2001–2006), johtoryhmän jäsen (2005)• Outotec-konsernin talous- ja rahoitus-

johtaja (2006–2010), johtoryhmän jäsen, toimitusjohtajan varamies


JuhaMäntylä

Hannu Kottonen

Vesa-pekkatakala

ilkkaHämälä


130 kestävän keHit Yksen tunnuslukuja

kestävän kehityksen tunnuslukujatuotantolaitoskohtaiset tiedotMetsäliiton Puutuoteteollisuus

Henkilöstö tuotanto 1 000 m3/v päästöt ilmaan t/v päästöt vesistöön t/v Jätteet t/v Hallinta järjestelmä Chain of Custody

31.12.2010 ltA FR puu tuotteet HiukkasetCO2

fossiilisetRikki

(sO2:na)nOX

(nO2:na) COD BOD Fosfori typpiKiinto aine yhteensä

Kaato paikka- jäte (kuiva)

Ongelma- jäte isO 9001 isO 14001* EMAs OHsAs isO 22000 pEFC FsC

Aichach, saksa 104 26,3 jatkojalostus 23 1,7 110 0,0065 1,9 0 0 0 0 0 0 300 xBoston, iso-Britannia 342 23,1 jatkojalostus 154 1,8 0 0 1,8 0 0 0 0 0 181 5,5 x x x x xCasteljaloux, FF France, Ranska 46 106,3 jatkojalostus 36 6,3 0 0 6,3 0 0 0 0 0 50 25 xEskola, suomi 12 0,0 sahatavara 52 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1,0 1,0 x xFinnforest France sAs, Ranska 151 45,5 jatkojalostus 102 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1,0 xGrangemouth, iso-Britannia 121 21,5 jatkojalostus 55 0 0 0 0 0 0 0 0 0 125 6,5 x x x x xHartola, suomi 47 49,1 liimapuu 20 0,74 0 0 0,49 0 0 0 0 0 8,1 4,5 x x xKarihaara, suomi ** 4 0,0 sahatavara - - - - - - - - - - - - xKaskinen tC ja thermowood, suomi 69 34,1 jatkojalostus 101 10 0 0 10 0 0 0 0 0 41 1,0 x x x xKerto, lohja, suomi 164 78,7 Kerto® 80 2,4 0 0 0 2,8 1,3 0,011 0,016 0,25 131 7,2 x x xKing's lynn, iso-Britannia 35 45,3 jatkojalostus 119 0,027 199 0,015 0,27 0 0 0 0 0 87 0 x x x x xKolho, suomi *** jatkojalostus 34 0,84 1 302 4,2 1,7 0 0 0 0 0 14 1,3 x x x xKyrö, suomi 73 56,8 sahatavara 180 19 433 0,032 20 0 0 0 0 0 476 2,7 x x xlappeenranta, suomi 68 76,9 sahatavara 192 18 0 0 18 0 0 0 0 0 7,8 5,1 x x xMerikarvia, suomi 72 57,4 sahatavara 176 18 406 0,030 19 0 0 0 0 0 7,4 1,0 x x x xnewport, iso-Britannia 29 30,3 jatkojalostus 18 0,094 699 0,051 0,94 0 0 0 0 0 52 6,0 xpunkaharju, suomi 413 45,9 vaneri ja Kerto® 150 - - - - 50 27 0,010 0,080 1,2 4 327 105 x x xRenko, suomi 66 33,8 sahatavara 238 21 58 0,0043 21 0 0 0 0 0 35 2,0 x x x xReopalu, Viro 30 0,0 sahatavara 58 7,1 36 0,0026 7,1 0 0 0 0 0 0 7,0 xsuolahti, suomi 395 37,0 vaneri 175 - - - - 11 14 0,25 0,33 7,0 19 116 x x xVilppula, suomi 130 49,6 sahatavara 365 47 200 0,64 47 0 0 0 0 0 4 024 6,1 x x x xWidnes, iso-Britannia 116 23,5 jatkojalostus 62 0 0 0 0 0 0 0 0 0 109 0 x x x x x

- Ei raportoitu*) isO 14001 standardi sisältää Energiatehokkuusjärjestelmän (EtJ).**) Karihaaran sahan toiminta on ollut keskeytettynä toistaiseksi 1.7.2009 lähtien.***) Kolhon henkilöstöluvut sisältyvät Kaskinen tC:n ja thermowoodin lukuihin.

puutuoteteollisuuden jätevesipäästöjä syntyy vain levyteollisuuuden prosesseissa.Ympäristötietohin ei sisälly pietarin höyläämö Venäjällä.ltA FR (lost time Accident Frequency Rate): Vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat miljoonaa tehtyä työtuntia kohden.

Metsä-BotniaHenkilöstö tuotanto päästöt ilmaan t/v päästöt vesistöön t/v Jätteet t/v Hallinta järjestelmä Chain of Custody

31.12.2010 ltA FR1 000 m3/v

saha tavara1 000 t/v

Massa HiukkasetCO2

fossiilisetRikki

(sO2:na)nOX




Joutseno, suomi 145 24,2 595 194 80 000 176 1 128 6 396 123 8,3 0,12 184 9 227 38 x x x x x xKemi, suomi 192 26,7 534 53 75 000 172 1 097 8 371 198 6,2 0,10 365 7 761 57 x x x x x xRauma, suomi 121 0,0 544 141 65 000 152 981 7 690 105 5,5 0,064 259 16 299 22 x x x x x xsvir timber, Venäjä 129 8,9 208 11 0 8,0 34 5 625 12 x x x x xäänekoski, suomi 156 11,8 502 544 21 000 460 801 6 331 217 9,7 0,081 833 12 531 91 x x x x x x

*) isO 14001 standardi sisältää Energiatehokkuusjärjestelmän (EtJ).ltA FR (lost time Accident Frequency Rate): Vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat miljoonaa tehtyä työtuntia kohden.


131kestävän keHit Yksen tunnuslukuja

Metsäliiton Puutuoteteollisuus Henkilöstö tuotanto 1 000 m3/v päästöt ilmaan t/v päästöt vesistöön t/v Jätteet t/v Hallinta järjestelmä Chain of Custody

31.12.2010 ltA FR puu tuotteet HiukkasetCO2

fossiilisetRikki

(sO2:na)nOX




Aichach, saksa 104 26,3 jatkojalostus 23 1,7 110 0,0065 1,9 0 0 0 0 0 0 300 xBoston, iso-Britannia 342 23,1 jatkojalostus 154 1,8 0 0 1,8 0 0 0 0 0 181 5,5 x x x x xCasteljaloux, FF France, Ranska 46 106,3 jatkojalostus 36 6,3 0 0 6,3 0 0 0 0 0 50 25 xEskola, suomi 12 0,0 sahatavara 52 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1,0 1,0 x xFinnforest France sAs, Ranska 151 45,5 jatkojalostus 102 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1,0 xGrangemouth, iso-Britannia 121 21,5 jatkojalostus 55 0 0 0 0 0 0 0 0 0 125 6,5 x x x x xHartola, suomi 47 49,1 liimapuu 20 0,74 0 0 0,49 0 0 0 0 0 8,1 4,5 x x xKarihaara, suomi ** 4 0,0 sahatavara - - - - - - - - - - - - xKaskinen tC ja thermowood, suomi 69 34,1 jatkojalostus 101 10 0 0 10 0 0 0 0 0 41 1,0 x x x xKerto, lohja, suomi 164 78,7 Kerto® 80 2,4 0 0 0 2,8 1,3 0,011 0,016 0,25 131 7,2 x x xKing's lynn, iso-Britannia 35 45,3 jatkojalostus 119 0,027 199 0,015 0,27 0 0 0 0 0 87 0 x x x x xKolho, suomi *** jatkojalostus 34 0,84 1 302 4,2 1,7 0 0 0 0 0 14 1,3 x x x xKyrö, suomi 73 56,8 sahatavara 180 19 433 0,032 20 0 0 0 0 0 476 2,7 x x xlappeenranta, suomi 68 76,9 sahatavara 192 18 0 0 18 0 0 0 0 0 7,8 5,1 x x xMerikarvia, suomi 72 57,4 sahatavara 176 18 406 0,030 19 0 0 0 0 0 7,4 1,0 x x x xnewport, iso-Britannia 29 30,3 jatkojalostus 18 0,094 699 0,051 0,94 0 0 0 0 0 52 6,0 xpunkaharju, suomi 413 45,9 vaneri ja Kerto® 150 - - - - 50 27 0,010 0,080 1,2 4 327 105 x x xRenko, suomi 66 33,8 sahatavara 238 21 58 0,0043 21 0 0 0 0 0 35 2,0 x x x xReopalu, Viro 30 0,0 sahatavara 58 7,1 36 0,0026 7,1 0 0 0 0 0 0 7,0 xsuolahti, suomi 395 37,0 vaneri 175 - - - - 11 14 0,25 0,33 7,0 19 116 x x xVilppula, suomi 130 49,6 sahatavara 365 47 200 0,64 47 0 0 0 0 0 4 024 6,1 x x x xWidnes, iso-Britannia 116 23,5 jatkojalostus 62 0 0 0 0 0 0 0 0 0 109 0 x x x x x

- Ei raportoitu*) isO 14001 standardi sisältää Energiatehokkuusjärjestelmän (EtJ).**) Karihaaran sahan toiminta on ollut keskeytettynä toistaiseksi 1.7.2009 lähtien.***) Kolhon henkilöstöluvut sisältyvät Kaskinen tC:n ja thermowoodin lukuihin.

puutuoteteollisuuden jätevesipäästöjä syntyy vain levyteollisuuuden prosesseissa.Ympäristötietohin ei sisälly pietarin höyläämö Venäjällä.ltA FR (lost time Accident Frequency Rate): Vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat miljoonaa tehtyä työtuntia kohden.

Metsä-BotniaHenkilöstö tuotanto päästöt ilmaan t/v päästöt vesistöön t/v Jätteet t/v Hallinta järjestelmä Chain of Custody

31.12.2010 ltA FR1 000 m3/v

saha tavara1 000 t/v

Massa HiukkasetCO2

fossiilisetRikki

(sO2:na)nOX




Joutseno, suomi 145 24,2 595 194 80 000 176 1 128 6 396 123 8,3 0,12 184 9 227 38 x x x x x xKemi, suomi 192 26,7 534 53 75 000 172 1 097 8 371 198 6,2 0,10 365 7 761 57 x x x x x xRauma, suomi 121 0,0 544 141 65 000 152 981 7 690 105 5,5 0,064 259 16 299 22 x x x x x xsvir timber, Venäjä 129 8,9 208 11 0 8,0 34 5 625 12 x x x x xäänekoski, suomi 156 11,8 502 544 21 000 460 801 6 331 217 9,7 0,081 833 12 531 91 x x x x x x

*) isO 14001 standardi sisältää Energiatehokkuusjärjestelmän (EtJ).ltA FR (lost time Accident Frequency Rate): Vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat miljoonaa tehtyä työtuntia kohden.



M-realHenkilöstö tuotanto 1 000 t/v päästöt ilmaan t/v päästöt vesistöön t/v Jätteet t/v Hallinta järjestelmä Chain of Custody

31.12.2010 ltA FR Massapaperi ja kartonki Hiukkaset

CO2fossiiliset

Rikki (sO2:na)

nOX (nO2:na) COD BOD Fosfori typpi

Kiinto aine yhteensä

Kaato paikka-jäte (kuiva)

Ongelma-jäte isO 9001 isO 14001* EMAs OHsAs isO 22000 pEFC FsC

Alizay, Ranska 326 27,6 240 9,4 4 444 8,3 227 158 16 2,8 32 59 1 396 74 x x x xGohrsmühle, saksa 688 5,5 185 6,1 260 181 541 430 156 52 1,9 6,2 53 77 90 x x x x x xHallein, itävalta 197 13,3 133 12 7 547 81 236 4 519 580 6,4 17 458 626 9 x x x x xHusum, Ruotsi 864 16,8 655 670 244 69 669 355 1 334 9 866 694 25 170 701 135 900 x x x xJoutseno BCtMp, suomi 50 48,7 259 0 20 806 0 10 439 5,0 0,28 4,4 7,5 225 16 x x x x xKaskinen BCtMp, suomi 80 15,0 247 73 4 191 32 243 1 173 65 1,09 10,9 74 4 707 0 x x x x xKemiart liners, suomi 98 12,9 353 0 1 339 0 0,59 426 33 1,2 18 73 195 18 x x x x x xKyro, suomi 244 16,8 230 0 154 894 0,075 155 327 0,83 1,0 12 40 14 13 x x x x x xReflex, saksa 319 8,1 84 0 63 872 0 74 68 27 1,4 0 27 69 64 x x x x xsimpele, suomi 359 23,0 267 6,3 78 412 234 215 349 17 1,6 14 30 8 291 21 x x x x x xtako Board, suomi 206 25,8 188 0 75 595 0,034 74 159 73 0,9 1,2 29 92 40 x x x x x xäänekoski Board, suomi 167 14,5 206 1,1 3 501 8,2 46 542 218 0,83 9,9 167 48 4,6 x x x x x xäänekoski paper, suomi 248 33,3 175 1,2 4 853 11 52 286 119 0,26 2,7 83 88 4,7 x x x x x x

ltA FR (lost time Accident Frequency Rate): Vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat/miljoonaa tehtyä työtuntia kohden.*) isO 14001 -standardi sisältää Energiatehokkuusjärjestelmän (EtJ).

Metsä TissueHenkilöstö tuotanto 1 000 t/v päästöt ilmaan t/v päästöt vesistöön t/v Jätteet t/v Hallinta järjestelmä Chain of Custody

31.12.2010 ltA FRpehmo- ja

ruoanlaittopaperi HiukkasetCO2

fossiilisetRikki

(sO2:na)nOX

(nO2:na) COD BOD Fosfori typpiKiintoaine yhteensä

Kaatopaikka- jäte (kuiva)


Katrinefors, Ruotsi 255 16,7 71 0 16 312 1,6 32 310 52 0,50 13 11 151 19 x x x xKrapkowice, puola 222 16,8 30 0 0 0 0 28 2,6 0,74 6,4 2,1 1 610 0,48 x x x x xKreuzau, saksa 402 4,6 145 0,027 89 039 3,3 86 367 0,016 0,00082 0 0,016 0 23 x x x x xMänttä, suomi ** 463 30,1 125 0 13 625 0 6,0 506 56 2,2 26 186 840 46 x x x x x xnyboholm, Ruotsi 186 17,9 24 7,0 7 369 2,4 17 36 10 0,026 0,41 6,9 0 4,8 x x x xpauliström, Ruotsi *** 24 13 2 003 0,60 10 71 24 0,12 0,86 6,5 0 154 x x x xRaubach, saksa 230 2,5 49 0 32 320 0 35 143 4,8 0,24 0 4,8 157 86 x x x x xstotzheim, saksa 243 23,0 22 0 11 973 0,26 11 6,3 1,6 0,079 0 1,6 0 262 x x x x xVarsova, puola 108 10,1 18 33 30 039 77 36 30 2,7 0,23 2,4 3,6 261 3,7 x x xŽilina, slovakia 348 5,2 80 0 15 242 0 7,5 174 12 0,60 0 12 2 280 7,2 x x x x x

*) isO 14001 -standardi sisältää Energiatehokkuusjärjestelmän (EtJ).**) sisältää Metsä tissue ja Baking & Cooking paper -liiketoimintalinjat.***) pauliströmin henkilöstöluvut sisältyvät nyboholmin lukuihin.ltA FR (lost time Accident Frequency Rate): Vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneet työtapaturmat miljoonaa tehtyä työtuntia kohden.



materiaalitase

Päästöt ilmaan (t)- Hiukkaset 1 535- Hiilidioksidi CO2 (foss. polttoaineet) 1 310 772- Rikkidioksidi (sO2:na) 2 475- typen oksidit (nO2:na) 7 708

Puuraaka-aineet- puu (1 000 m3) 22 040- paperimassa (1 000 t) 705- Keräyspaperi (1 000 t) 428

Muut raaka-aineet (1 000 t)- pigmentit 568- sideaineet 110

Energia (GWh)- Ulkopuolelta ostetut polttoaineet 7 426- Ostosähkö 2 526- Ostolämpö -258

Prosessivesi (1 000 m3) 181 161

TuotantoKemiallinen (1 000 t)- paperi 1 494- sellu ja CtMp 3 468- Kartonki 1 105- pehmo- ja ruoanlaittopaperit 586

Puutuoteteollisuus (1 000 m3)- sahatavara 1 492- Vanerituotanto 219- Kerto®-tuotanto 187- Muut jatkojalosteet 701

Päästöt veteen (t)- Kemiallinen hapenkulutus (COD) 48 646- Biologinen hapenkulutus (BOD7) 2 745- Fosfori (p) 79- typpi (n) 702- Kiintoaine 3 645

Jätteet (t)- Kaatopaikkajäte 82 414- Ongelmajäte 2 685

energiankulutus

Metsäliitto-konserni Puutuoteteollisuus Metsä-Botnia M-real Metsä TissueGWh/v 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009puuperäisten polttoaineiden käyttö 20 646 17 000 421 415 12 706 17 864 6 924 11 216 197 183Fossiilisten polttoaineiden käyttö 5 305 5 096 13 14 1 075 1 459 3 152 3 702 883 842Ostosähkö 2 526 2 546 208 198 -676 2) -885 2) 2 284 1 841 751 778Ostolämpö -258 163 355 3) 300 3) -1 108 2) -1 051 2) 412 54 426 436Kokonaisenergia 1) 31 964 28 653 1 372 1 275 10 787 15 874 16 271 19 584 3 459 3 483

1) Kokonaisenergia on esitetty polttoainetasolla, ts. ostosähkö ja ostolämpö on muutettu vastaamaan niiden tuottamiseen kulunutta polttoainetta.2) Metsä-Botnian yliomavaraisesta energiantuotannosta suuri osuus menee myyntiin. Metsä-Botnia on lämmön ja sähkön nettomyyjä. lisäksi Metsä-Botnia myy osan kuoresta. 3) puutuoteteollisuuden ostolämpö on tuotettu pääosin laitosten puuperäisillä rinnakkaistuotteilla.

Metsäliitto-konserni



Metsäliitto-konserni yhteensä 2010 2009Ympäristövaikutukset tonnia tonniaKasvihuoneilmiö (CO2 ekv.) 1 310 771 1 281 362Happamoituminen (sO2 ekv.) 7 871 6 988Rehevöityminen (p ekv.) 233 205Päästöt Hiukkaset 1 536 991Hiilidioksidi (CO2) 1 310 771 1 281 362Rikki (sO2:na) 2 475 2 363typen oksidit (nO2:na) 7 709 6 621Kemiallinen hapenkulutus (COD) 48 646 37 071Biologinen hapenkulutus (BOD) 2 745 2 256Fosfori 79 74typpi 702 560Kiintoaine 3 645 3 070Kaatopaikkajäte 82 414 58 619Ongelmajäte 2 685 2 130

Metsäliitto Osuuskunta Puutuoteteollisuus 2010 2009Ympäristövaikutukset tonnia tonniaKasvihuoneilmiö (CO2 ekv.) 3 443 3 902Happamoituminen (sO2 ekv.) 114 120Rehevöityminen (p ekv.) 7,1 7,04Päästöt Hiukkaset 155 173Hiilidioksidi (CO2) 3 443 3 902Rikki (sO2:na) 4,97 6,2typen oksidit (nO2:na) 156 163Kemiallinen hapenkulutus (COD) 64 26Biologinen hapenkulutus (BOD) 42 16Fosfori 0,27 0,18typpi 0,43 0,30Kiintoaine 8,5 7,7Kaatopaikkajäte 9 695 6 598Ongelmajäte 604 424

Metsä-Botnia 2010 2009Ympäristövaikutukset tonnia tonniaKasvihuoneilmiö (CO2 ekv.) 241 000 325 000Happamoituminen (sO2 ekv.) 3 797 4 945Rehevöityminen (p ekv.) 104 120Päästöt Hiukkaset 943 697Hiilidioksidi (CO2) 241 000 325 000Rikki (sO2:na) 968 1 189typen oksidit (nO2:na) 4 041 5 366Kemiallinen hapenkulutus (COD) 28 806 31 657Biologinen hapenkulutus (BOD) 649 937Fosfori 30 42typpi 367 340Kiintoaine 1 647 2 159Kaatopaikkajäte 51 443 62 299Ongelmajäte 220 307

M-real 2010 2009Ympäristövaikutukset tonnia tonniaKasvihuoneilmiö (CO2 ekv.) 789 347 952 462Happamoituminen (sO2 ekv.) 3 468 5 002Rehevöityminen (p ekv.) 113 150Päästöt Hiukkaset 353 635Hiilidioksidi (CO2) 789 347 952 462Rikki (sO2:na) 1 271 1 807typen oksidit (nO2:na) 3 138 4 564Kemiallinen hapenkulutus (COD) 18 414 26 095Biologinen hapenkulutus (BOD) 1 889 1 830Fosfori 44 57typpi 286 419Kiintoaine 1 755 2 236Kaatopaikkajäte 15 964 25 433Ongelmajäte 1 255 993

Metsä Tissue 2010 2009Ympäristövaikutukset tonnia tonniaKasvihuoneilmiö (CO2 ekv.) 217 925 210 463Happamoituminen (sO2 ekv.) 266 273Rehevöityminen (p ekv.) 14 14Päästöt Hiukkaset 53 44Hiilidioksidi (CO2) 217 925 210 463Rikki (sO2:na) 86 89typen oksidit (nO2:na) 257 276Kemiallinen hapenkulutus (COD) 1 362 2 263Biologinen hapenkulutus (BOD) 165 160Fosfori 4,7 5typpi 49 47Kiintoaine 235 213Kaatopaikkajäte 5 299 5 538Ongelmajäte 607 601

Ympäristövaikutukset ja päästöt

luonnonhoidon laadun arviointi sisältää muun muassa seuraavia asioita: arvokkaiden elinympäristöjen suojelu, säästöpuiden laatu ja määrä, vesistöjen suojelu sekä maanmuokkauksen ja maisemanhoidon laatu.

100

80

60

40

20

0

Luonnonhoidon laatu Metsäliiton korjaamilla uudistushakkuuleimikoilla Suomessa

Erinomainen Hyvä Välttävä Heikko

06 07 08 09 10



poikkeamat lupaehdoista

Henkilöstötunnuslukuja

Henkilöstötunnuslukuja liiketoiminta-alueittain

Henkilöstön keski-ikä

Henkilöstön keskimääräinen

palvelusaika Vakinaiset

työsuhteet (%)Miehet/naiset

(%)Henkilöstön

lähtövaihtuvuus (%)Metsäliitto-konserni * 43,5 15,2 94 81/19 6,9puunhankinta 44,4 12,0 94 82/18 7,9puutuoteteollisuus 42,3 12,8 97 79/21 8,6selluteollisuus 44,2 17,1 95 80/20 8,6paperi- ja kartonkiteollisuus 44,5 16,8 93 84/16 7,3pehmo- ja ruoanlaittopaperit 42,9 16,3 91 82/18 4,4

*) luvuissa on mukana 99 prosenttia Metsäliitto-konsernin henkilöstöstä

Työturvallisuus ja työhyvinvointi

sairaus poissaolo (%)**

poissaoloon johtaneet työtapaturmat

(miljoonaa tehtyä työtuntia kohden)

Metsäliitto-konserni * 4,2 17,3puunhankinta 2,2 1,8puutuoteteollisuus 3,2 35,6selluteollisuus 5,7 14,6paperi- ja kartonkiteollisuus 4,7 15,8pehmo- ja ruoanlaittopaperit 5,1 9,4

*) luvuissa on mukana 99 prosenttia Metsäliitto-konsernin henkilöstöstä**) prosenttia säännöllisestä työajasta

Metsäliitto-konsernin tuotantolaitoksilla ei tapahtu-nut katsausvuonna yhtään merkittäviin ympäristö-vaikutuksiin johtanutta poikkeustapausta. Joitakin lupaehtojen ylityksiä kuitenkin kirjattiin.

M-real Kyron tehtaan jätevesien fosforikuor-mitus ylitti lupaehdon heinäkuussa. Ylitys johtui lisäravinteiden hetkellisestä yliannostelusta tehtaan jätevedenpuhdistamolle tuotantoseisokin aikana. lisäksi M-realin Gohrsmuehlen, Halleinin ja Alizayn tehtailla kirjattiin joitakin yksittäisiä tunti- tai vuo-rokausirajojen ylityksiä jätevesi ja ilmapäästöissä.

Botnian äänekosken tehtaan jätevesikuormitus ylitti fosforia koskevan luparajan tammi- ja touko-kuussa. syynä ylityksiin oli korkea kuormitus ja het-kelliset ongelmat jätevedenpuhdistamon ravinnean-nostelussa. Kemin tehtaalla ylitettiin pelkistyneiden

rikkiyhdisteiden tavoitearvo kahtena kuukautena ja Joutsenon tehtaalla jätevesien COD-kuormituksen vuorokausitavoitearvo kerran.

Metsäliiton puutuoteteollisuuden punkaharjun tehdas ylitti puhdistamon toimintahäiriön seurauk-sena jätevesien johtamisen luparajat orgaanisen happea kuluttavan kuormituksen osalta vuoden toisella neljänneksellä

Metsä tissuen Mäntän tehdas ylitti jätevesi-päästöjen luparajat useita kertoja katsausvuoden aikana. Vuoden alkupuolella puhdistamon toimintaa haittasivat erittäin matala jäteveden lämpötila sekä puhdistamon muutostöiden aiheuttamat häiriöt. tilanne parani vuoden loppua kohden, jolloin kir-jattiin enää yksittäisiä lupaehtojen ylityksiä.

Ympäristövastuut lopetetuista toiminnoistaMetsäliitto-konsernin yrityksillä on aiemmasta toiminnasta jääneitä ympäristövastuita suljetuilla, myydyillä tai vuokratuilla teollisuustonteilla sekä käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla. Vanhojen ympä-ristövastuiden määrä on viime vuosina vähentynyt, koska pilaantuneita maa-alueita on kunnostettu.

tällä hetkellä tiedossa olevia merkittäviä vanhoja vastuita ovat lähinnä joidenkin M-realin ja Metsälii-ton puutuoteteollisuuden omistamien maa-alueiden puhdistamiseen liittyvät velvoitteet sekä Botnian Kaskisten tehtaan sulkemiseen liittyvät toimenpi-teet. Kunnostustöistä aiheutuville kustannuksille on tehty kirjanpidolliset varaukset tapauksissa, joissa konsernin vastuu maa-alueiden pilaantumisesta on voitu määritellä.



Gri-vertailu

GRI:n sisältö Kuvaus Sivu Otsikko/alaotsikko vuosikertomuksessastrategia ja taustakuvaus strategia, organisaation taustakuvaus,

hallintotapa, ulkopuoliset sitoumukset, raportointiperiaatteet

1–21, 28–29, 116–121, 138

liiketoiminta, selvitys hallinto- ja ohjaus-järjestelmästä, Raportointiperiaatteet, Kestävää ja vastuullista liiketoimintaa

Johtamistapa ja toimintaindikaattorit:EC1 tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo 45, 49–99 Konsernin tuloslaskelma, tilinpäätöksen

liitetiedotEC2 ilmastonmuutoksen taloudelliset seuraamukset

ja riskit ja mahdollisuudet30–31 Energiatehokkuus

En 1 Käytetyt materiaalit 134 MateriaalitaseEn 3, En4, En5, En6 suora energian kulutus, epäsuora energian

kulutus, säästämisestä ja tehokkuusprannuk-sista syntynyt energian säästö

30–31 Energiatehokkuus

En 8 Veden kulutus 134 MateriaalitaseEn12 ja En14 Biodiversiteetti 10–11, 16–17, 28–29 Me elämme metsästä puunhankinta,

Kestävää ja vastuullista liiketoimintaaEn 16 Kasvihuonekaasupäästöt 30–31, 130–133, 134,

135Energiatehokkuus, tuotantolaitoskohtaiset tiedot, Materiaalitase, Ympäristövaikutukset ja päästöt,

En 18 toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi

30–31 Energiatehokkuus

En 20 typpi- ja rikkioksidipäästöt ja muut merkittävät päästöt ilmaan

130–133, 134, 135 tuotantolaitoskohtaiset tiedot, Materiaalitase, Ympäristövaikutukset ja päästöt

En 21 päästöt veteen 130–133, 135 tuotantolaitoskohtaiset tiedot, Ympäristövaikutukset ja päästöt

En 22, En 24 Jätteet ja ongelmajätteet 130–133, 135 tuotantolaitoskohtaiset tiedot, Ympäristövaikutukset ja päästöt

En 23 poikkeamat lupaehtoihin 136 poikkeamat lupaehdoista En 26 Ympäristövaikutusten vähentäminen 28–29 Kestävää ja vastuullista liiketoimintaaEn 29 Kuljetusten ympäristövaikutukset 28–29 Kestävää ja vastuullista liiketoimintaa En 30 Ympäristönsuojelukustannukset ja investoinnit 99 Ympäristömenot tilinpäätöksessä lA1 Henkilöstön kuvaus 32–33, 136 HenkilöstölA2 Henkilöstön vaihtuvuus 136 HenkilöstötunnuslukujalA7 työtapaturmat ja poissaolot 32–33, 136 Henkilöstö Henkilöstötunnuslukuja lA 11 Henkilöstön osaamisen kehittämisohjelmat 32–33 Henkilöstö lA12 Kehityskeskustelujen piiriin kuuluvan

henkilöstön osuus32–33 Henkilöstö

pR1 tuoteturvallisuus 28–29 Kestävää ja vastuullista liiketoimintaa



kestävän kehityksen tietojen raportointiperiaatteet

Metsäliitto-konsernin vuosikertomuksessa raportoidut kestävän kehityksen tiedot sisältävät kaikki konsernin liiketoiminta-alueet. Metsäliitto- konsernin kestävän kehityksen tietojen raportointi perustuu kansallisiin ja kansainvälisiin raportoin-tisuosituksiin, sidosryhmien odotuksiin ja toimi-alan erityispiirteisiin. Metsäliitto noudattaa näiden tietojen raportoinnissa Global Reporting initiative (GRi) -raportointiohjeiston suosituksia soveltuvin osin (raportointitaso C+).

Laajuus ja laatimisperiaatteetKestävän kehityksen tiedot on esitetty konsernin tilinpäätöksen konsolidointiperiaatteiden mukai-sesti ellei toisin mainita. ne kattavat kaikki konser-nin liiketoiminta-alueet ja teolliset toimipaikat ellei toisin mainita. Ympäristö- ja henkilöstötunnusluku-jen raportoinnissa noudatetaan konsernin sisäisiä yhtenäisiä ohjeita.

Ympäristötiedot kattavat kaikki konsernin tuo-tantolaitokset tilinpäätöksen konsolidointiperi-aatteiden mukaisesti. Myyntikonttorit ja esikun-tatoiminnot eivät sisälly raportoituihin ympäristö-

tunnuslukutietoihin. laskettaessa konsernitason materiaalitasetta, päästöjä ja energiankulutusta konserni on määritelty konsernitaseen konsolidoin-tiperiaatteen mukaisesti. Ympäristötiedot perustu-vat liiketoiminta-alueittain tuotantolaitoksilta kerät-tyihin tietoihin, jotka yhdistetään konsernitasolla. Henkilöstötunnusluvut kattavat Metsäliitto-konser-nin laskentarajauksen mukaisesti. Henkilöstötiedot perustuvat liiketoiminta-alueittain tuotantolaitok-silta ja muista yksiköistä (sisältäen myyntikonttorit ja esikuntatoiminnot) kerättyihin tietoihin, jotka yhdistetään konsernitasolla.

Varmennusraporttitilinpäätöksen hallituksen toimintakertomuksen sisältämät kestävän kehityksen tunnusluvut (ympä-ristö- ja henkilöstöluvut) on varmentanut tilintar-kastusyhteisö pricewaterhouseCoopers. tietojen raportoinnissa noudatetaan kirjanpitolautakunnan yleisohjetta koskien hallituksen toimintakertomuk-sen laadintaa. Varmennuslausunto löytyy viereiseltä sivulta.



riippumaton varmennusraportti

Metsäliitto-konsernin johdolle

Olemme Metsäliitto-konsernin johdon pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toi-meksiannon, jonka kohteena ovat olleet seuraavat Metsäliitto-konsernin vuosikertomuk-sessa 2010 raportointikaudelta 1.1.–31.12.2010 raportoimat sosiaalisen ja ympäristövastuun tiedot (jäljempänä ”Vastuullisuustiedot”):• Henkilöstön lukumäärä, palkkojen ja palkkioiden

kokonaissumma, tapaturmataajuus ja sairaus-poissaoloprosentti;

• Energian kokonaiskulutus, CO2-päästöt ja vähennykset, rikki ja typen oksidit, merkittävät päästöt vesistöön (COD, ravinteet), ympäristölu-paehtojen ylitykset, ympäristömenot ja metsä-sertifiointiprosentti.

Johdon vastuu Metsäliitto-konsernin johto vastaa Vastuullisuus-tietojen laatimisesta raportointikriteeristön eli Metsäliitto-konsernin omien raportointiohjeiden ja Global Reporting initiativen sustainability Reporting Guidelines G3-ohjeistuksen mukaisesti.

Varmentajan velvollisuudetMeidän velvollisuutenamme on esittää suoritta-mamme työn perusteella johtopäätös Vastuulli-suustiedoista. tämä varmennusraportti on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, raportista ja esittämistämme johto-päätöksistä vain Metsäliitto-konsernille, emme kolmansille osapuolille.

Olemme suorittaneet toimeksiannon varmen-nustoimeksiantostandardin (isAE 3000) ”Muut var-mennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koske-vaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilin-tarkastus tai yleisluonteinen tarkastus” mukaisesti. isAE 3000 -standardi edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja varmennustoimek-siannon suunnittelemista ja suorittamista siten, että saadaan rajoitettu varmuus siitä, ettei tietoomme ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, ettei Vastuullisuustietoja olisi kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu raportointikriteeristön mukaisesti.

Rajoitetun varmuuden toimeksiannossa evi-denssin hankkimistoimenpiteet ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimek-siannossa, minkä vuoksi siinä saadaan vähemmän varmuutta kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa. Varmennustoimeksiantoon kuu-luu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi Vas-tuullisuustietoihin sisältyvistä luvuista ja niissä esi-tettävistä muista tiedoista. toimenpiteiden valinta perustuu varmentajan harkintaan ja arvioihin ris-keistä, että Vastuullisuustiedoissa on olennainen virheellisyys.

Olemme toteuttaneet muun muassa seuraavat toimenpiteet:• Haastatelleet ylimmän johdon edustajia Metsä-

liitto-konsernissa selvittääksemme Metsäliitto-konsernin vastuullisuudelle asettamat tavoitteet osana liiketoimintastrategiaa ja toimintoja.

• Vierailleet Metsäliitto-konsernin pääkonttorissa sekä neljässä tuotantoyksikössä suomessa (puutuoteteollisuus, punkaharju; Metsä tissue, Mänttä; M-real, Kemi ja Metsä-Botnia, Kemi).

• Haastatelleet vastuullisuustietojen keruusta ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konserni- ja divisioonatasolla sekä toimipaikkatasolla vierai-lumme kohteena olleissa tuotantoyksiköissä.

• tutkineet Vastuullisuustietojen keräämiseen, analysointiin ja yhdistelyyn käytettyjä dokument-teja ja järjestelmiä samoin kuin testanneet tie-toja otospohjaisesti.

• Arvioineet Vastuullisuustietojen yhdistely- prosessia Metsäliitto-konsernin tasolla.

• Arvioineet, kuinka työntekijät soveltavat Metsä-liitto-konsernin raportointiohjeita ja menettely-tapoja.

JohtopäätösRajoitetun varmuuden antavan toimeksiantomme perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, ettei Vastuullisuustietoja olisi kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu käytetyn raportointikriteeristön mukaisesti tai etteivätkö tiedot olisi kaikilta olennaisilta osiltaan luotettavia raportointikriteeristön perusteella.

Varmennusraporttiamme luettaessa on otettava huomioon yritysvastuun luonteeseen kuuluvat tie-don tarkkuutta ja täydellisyyttä koskevat rajoituk-set. tätä riippumatonta varmennusraporttia ei ole tarkoitettu käytettäväksi arvioitaessa Metsäliitto-konsernin suoriutumista määrittelemiensä kes-tävän kehityksen periaatteiden toteuttamisessa.

Varmentajan riippumattomuus ja pätevyys pricewaterhouseCoopers Oy:n, sen partnereiden ja asiantuntijatehtävissä toimivan henkilöstön, varmennustoimeksiantotiimi mukaan lukien, on noudatettava pricewaterhouseCoopers-ketjun glo-baaleja riippumattomuussääntöjä.

Moniammatillisella yritysvastuun ja varmen-nuksen asiantuntijoista koostuvalla tiimillämme on tämän varmennustoimeksiannon suorittamiseksi vaadittavat taidot ja kokemus taloudellisten ja mui-den kuin taloudellisten tietojen varmentamisesta, yritysvastuun strategian ja johtamisen alueella, sosiaalisissa ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä sekä metsätoimialan tuntemus.

Helsingissä 23. maaliskuuta 2011

pricewaterhouseCoopers Oy

Johan Kronberg sirpa JuutinenKHt partnerpartner sustainability & Climate Change


140 YHte Ystiedot

Yhteystiedot

Metsäliitto-konsernipl 10, 02020 MEtsäRevontulentie 6, 02100 EspOOpuhelin 01046 01telekopio 01046 94400 www.metsaliitto.fi

PUUNHANKINTAMetsäliitto Osuuskuntapuunhankintapl 10, 02020 MEtsäRevontulentie 6, 02100 EspOOpuhelin 010 4601telekopio 01046 94400www.metsaliitto.fi

PUUTUOTETEOLLISUUSMetsäliitto Osuuskuntapuutuoteteollisuus pl 50, 02020 MEtsä tuulikuja 2, 02100 EspOO puhelin 010 4605telekopio 010 465 4166www.finnforest.fi

SELLUTEOLLISUUSOy Metsä-Botnia Abpl 30, 02020 MEtsäRevontulentie 6, 02100 EspOO puhelin 010 46 12telekopio 010 465 4402www.metsabotnia.com

KARTONKI- JA PAPERITEOLLISUUSM-real Oyjpl 20, 02020 MetsäRevontulentie 6, 02100 EspOOpuhelin 010 4611telekopio 010 465 5232www.m-real.com

PEHMO- JA RUOANLAITTOPAPERITMetsä Tissue Oyjpl 25, 02020 MEtsäRevontulentie 8 C, 02100 EspOOpuhelin 01046 16telekopio 010 465 4199www.metsatissue.com




2010 2009 2008 liikevaihto 902 806 1 162liiketulos ilman kertaeriä 28 41 53






2010 2009 2008 liikevaihto 938 890 930liiketulos ilman kertaeriä 59 93 42


19 %

13 %

19 %

36 %

13 %

Milj. m3

suomi 19,0 venäjä 2,2 viro 1,0 latvia 1,4 liettua 0,2 ruotsi 2,5 ranska 0,3 saksa/itävalta 2,1 tanska 0,1

yhteensä 28,7



yhteensä 902



yhteensä 1 365



yhteensä 2 605



yhteensä 938

ToimiTukseT LähdemaiTTain/ LiikevaihTo markkina-aLueiTTain 2010

osuus konsernin LiikevaihdosTa 2010* avainLuvuT

* Osuus äänimäärästä 61,21 %, osuus osakkeista 40,90 %

meTsäLiiTToosuuskunTapuunhankinta,

puutuoteteollisuus

meTsä-boTniasellu

m-reaLkartonki ja paperi

meTsä Tissuepehmo ja

ruoanlaittopaperit

70,55 %100 % 71,25 % 61,21 %*omistusosuus

LiikevaihtoMiljoonaa euroa

Liiketulos ilman kertaluonteisia eriäMiljoonaa euroa

sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä%

8 000

6 000

4 000

2 000

0

600

400

200

0

200

15

10

5

0

5


2010 2009 2008 Tulos (jatkuvat toiminnot)liikevaihto 5 377 4 837 6 434 liiketoiminnan muut tuotot 142 353 239 liiketoiminnan kulut 4 686 4 858 6 189 poistot ja arvonalentumiset 336 501 482 liiketulos 497 169 2 osuus osakkuusyritysten tuloksesta 15 16 6 korko ja muut rahoituskulut, netto 137 144 241 tulos ennen veroja 345 329 233 tulos jatkuvista toiminnoista 214 318 172 Tunnusluvut (jatkuvat toiminnot)liiketulos, milj. euroa 497 169 2 ", ilman kertaluonteisia eriä 547 75 45 sijoitetun pääoman tuotto, % 11,8 3,3 0,5 " , ilman kertaluonteisia eriä 13,4 1,4 1,3 oman pääoman tuotto, % 13,9 20,0 8,4 " , ilman kertaluonteisia eriä 18,2 13,4 6,4 omavaraisuusaste, % 29,7 24,5 26,0 nettovelkaantumisaste, % 116 157 149 korolliset nettovelat 1 939 2 203 2 666 Bruttoinvestoinnit 159 648 272 henkilöstö, keskimäärin 13 168 14 534 17 538

meTsäLiiTTo-konserni

vuosi 2010 LyhyesTi

puuta toimitettiin asiakkaille suunnitellut määrät, mikä paransi tulosta vuoteen 2009 verrattuna.

rakentamisen elpyminen erityisesti pohjoismaissa paransi rakentamisen ratkaisujen ja kertopuun kysyntää.

sellun hinta nousi voimakkaasti vuoden aikana. sellun kysyntä ja tarjonta olivat tasapainossa.

pakkauskartonkien kysyntä pysyi hyvänä ja hinnankorotukset euroopassa jatkuivat.

pehmopapereissa omien tuotemerkkien myynti kasvoi selvästi vuoteen 2009 verrattuna.

Metsäliitto-konserni 2010

Tietoa julkaisusta

paperit:kannet: galerie art silk 300 g/m2

vuosikertomus: galerie art silk 130 g/m2

tilinpäätös: galerie art silk 115 g/m2

graafinen suunnittelu ja taitto: Zeeland Branding oykuvat: jari riihimäki3dvisualisointi: 3d render oypaino: lönnberg print

julkaisun tilaukset:Metsäliittokonserniviestintäpl 2002020 Metsäsähköposti: [email protected]

julkaisu löytyy pdFmuodossa internetsivuilla www.metsaliitto.fi

vuosikertomus on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

* mukaan lukien sisäinen myynti06 07 08 09 10 06 07 08 09 10 06 07 08 09 10


Metsäliitto-konsernin strategia ..................................................................................... 2

vuoden 2010 tärkeiMMät tapahtuMat ............................................................................... 3

pääjohtajan katsaus .............................................................................................................. 4

huipputuotteita Metsästä ................................................................................................... 6

juureMMe .................................................................................................................................... 8

Me eläMMe Metsästä ................................................................................................... 10

Mitä saadaan kuutiosta puuta? .............................................................................. 12

tuotteeMMe .............................................................................................................................. 14

puunhankinta ................................................................................................................ 16

puutuoteteollisuus ................................................................................................... 18

selluteollisuus ........................................................................................................... 20

kartonki- ja paperiteollisuus ............................................................................... 22

pehMo- ja ruoanlaittopaperit ............................................................................... 24

tapaMMe toiMia ........................................................................................................................ 26

kestävää ja vastuullista liiketoiMintaa ............................................................ 28

energiatehokkuus ....................................................................................................... 30

henkilöstö ...................................................................................................................... 32

tilinpäätös ................................................................................................................................ 34

selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelMästä .......................................................... 116

palkka- ja palkkioselvitys ............................................................................................... 122

Metsäliitto osuuskunnan edustajisto ja hallintoneuvosto ......................... 124

Metsäliitto-konsernin hallitus ................................................................................... 126

Metsäliitto-konsernin johtoryhMä............................................................................ 128

kestävän kehityksen tunnuslukuja ........................................................................... 130

Metsäliitto on noin 30 maassa toimiva metsäteollisuuskonserni, jonka tuotteissa ja palveluissa yhdistyvät vastuullinen metsätalous ja innovatiivinen teknologia.Metsäliitto tuottaa huipputuotteita uusiutuvasta pohjoismaisesta puuraakaaineesta kestävällä tavalla.

Vuosikertomus 2010

vuosikertoMus

2010


metsäliitto on noin 30 maassa toimiva metsäteollisuus konserni, … · 2015. 10. 16. ·...

Documents