metsähallituksen lehti metsästäjille tämä on minun juttuni · pefc/02-31-151 kieppi on...
TRANSCRIPT
Metsähallituksen lehti metsästäjille
2017
Erävalvonta:Kaikkia kaadettuja
hirviä ei ilmoiteta
Pikinokan haukkuinnostaa nuoria
metsästämään
Tämä on minun
juttuni, sanoo 12-vuotias
metsästäjä
Suomi 100 vuotta:Uusia lajeja tuotiin,vanhoja hävisi
Luonto- ja erätaidot ovat kansalaisen perustietoa, joka tulee siirtää seuraaville sukupolville. Lasten ja nuorten voi kuitenkin olla haastavaa päästä luontoharrastusten pariin ilman opastajaa.Kokosimme valmiit opetussuunnitelman mukaiset eräkasvatuksen materiaali-paketit neljälle tasoryhmälle ekaluokkalaisista lukiolaisille. Kestävän riistanhoidon periaatteita, lajituntemusta ja muita eräasioita voi nyt oppia ja opettaa helposti ihan tavallisella tunnilla Eräpassin merkeissä.
Opettaja, lataa valmis materiaalipaketti!
Tehtävä 1. Tunnista riistalajit.
Helppo tehtäväopettajalle
Eräpassi.fiEräkummi on vapaaehtoinen eräasioiden
tuntija, jonka voit halutessasi pyytää vierailemaan luokkaanne!
Eräkummit.fi
Luonto- ja erätaidot ovat kansalaisen perustietoa, joka tulee siirtää seuraaville sukupolville. Lasten ja nuorten voi kuitenkin olla haastavaa päästä luontoharrastusten pariin ilman opastajaa.Kokosimme valmiit opetussuunnitelman mukaiset eräkasvatuksen materiaali-paketit neljälle tasoryhmälle ekaluokkalaisista lukiolaisille. Kestävän riistanhoidon periaatteita, lajituntemusta ja muita eräasioita voi nyt oppia ja opettaa helposti ihan tavallisella tunnilla Eräpassin merkeissä.
Opettaja, lataa valmis materiaalipaketti!
Tehtävä 1. Tunnista riistalajit.
Helppo tehtäväopettajalle
Eräpassi.fiEräkummi on vapaaehtoinen eräasioiden
tuntija, jonka voit halutessasi pyytää vierailemaan luokkaanne!
Eräkummit.fi
3
Sisältö
4 Pääkirjoitus
5 Kiepin tärpit: Miksi et metsästäisi täälläkin?
6 Suomi 100: Miten saalis on muuttunut?
10 UUTISET Kaksi miljoonaa euroa riistan hyväksi. Enemmän petolupia, vähemmän rikoksia? Metsätalous jättää 100 000 tekopökkelöä linnuille.
16 Teeren soidin rauhoitettiin: Metsästäjät kiittävät!
17 Näkökulma: Merikotka liisi passiin.
18 Kansijuttu: Metsästys teknistyy yhä, uskoo Vilma, 12.
20 Reportaasi: Pystykorvan haukku koukuttaa nuoren.
22 Erävalvontaraportti sisälsi esityksen.
24 Metsällä erähistoriakohteessa
28 Kaikki erähistoriakohteet
29 METSÄSTYSLUVAT Pienriistaa? Suurriistaa?
Näillä luvilla pääset helposti metsälle!
34 Me hoidamme metsästysasioita valtion mailla.
6
11
Sisältö
20
24
vaatioita kyllä syntyy, mutta maailmanpo-liittinen tilanne on sekava, eikä luonnon-suojelu ja -käyttökään ole uhkilta turvassa.
Elimme itsenäisyyden alkuaikoina agraariyhteiskunnassa, jossa metsästys oli yksi tapa hankkia elantoa. Lintuja ja jänik-siä syötiin, turkisriista oli arvossaan ja suur-petoviha voimissaan. Valtion metsien käyt-tö oli pienpiirteistä ja suunnittelematonta.
Nykyään se on dynaamista, tehokasta ja tuottavaa metsätaloutta, jossa monikäyttö on tavoitteena. Lyhyistä metsänkiertoajois-ta huolimatta riistan elinolot pyritään huo-miomaan kaikissa käsittelyvaiheissa. En-nallistaminen on nykyään ekologinen hyve, joka voi muuttua jatkossa myös taloudel-liseksi hyveeksi. Riistataloudella nähdään olevan elinkeinollista tulevaisuutta ihmis-ten hyvinvoinnin ja alueellisten palvelujen kehittymisen kautta. Luonto-ja erämatkai-luun latautuu odotuksia.
Riistatalous sinnittelee, nousee tai kaa-tuu luonnon käytön valintojen seurauksena. Mutta se ei yksin riitä. Riistatalous on pulas-sa, jos lapsemme valitsevat virtuaalimaail-man ja menettävät oikean luonnon kosketuk-sen. Tarvitsemme eräpoluilla pienten jälkien jättäjiä. Siitäkin tässä lehdessä kerromme.
Jukka Bisierätalousjohtaja
iltähän se näyttäisi, jos sa-malle eräpolulle lähtisi sa-dan vuoden takainen erän-kävijä ja hänen nykyinen kollegansa kaikkine älylait-
teineen. Entäpä jos samaan matkaan lähti-si erästäjä sadan vuoden päästä tulevaisuu-desta?
Onko muutos tulevaisuuteen yhtä suuri kuin mitä se ollut tähän saakka? Millaisia älylaitteita? Millaista osaamista ja luonnon-lukutaitoja?
Entä luonto mitä lukea? Olisivatko kaikki lajit rauhoitettuja ja jäljellä pelkää virtuaali-jahtia? Olemmeko ekokatastrofin jälkeises-sä epätoivoisen jälkihoidon vaiheessa, jossa mutantti- ja vieraslajit tuhoavat viimeisiä luonnonvaraisen lajiston rippeitä? Onko il-mastonmuutos muokannut meille täysin uuden luonnon lajistoineen?
Toivottavasti olemme ratkaisseet ympä-ristöongelmamme kierrätys- ja biotalouden innovaatioilla, ja meillä on täysin hallin-nassa oleva, tuotteistettu ja kestävä riista-talouden elämysmaailma, joka tuottaa hy-vinvointia ihmisille ja taloudellista hyvää maakunnille.
Tulevaisuuteen emme näe, mutta sen tie-dämme, mitä on nyt ja mitä oli 100 vuotta sitten. Jos olisin oikein innokas putkinäköi-nen metsästäjä, olisin tyytyväinen muutok-seen. Riistalajisto on nyt monipuolisempi ja luonto tuottoisampi.
Metsät ovat toki pirstoutuneempia ja nuorempia kuin itsenäisyytemme alkuai-koina, mutta riistalajisto on moni-ilmeisem-pi. Suurpedot ovat palanneet, koska hirvi- eläinkannat ovat jo pitkään olleet vahvat. Euroopanmajava ja metsäpeura on saatu ta-kaisin. Vieraslajiongelmia on, mutta esimer-kiksi valkohäntäpeura on huikea resurssi sekä ihmiselle että suurpedoille.
Tulevaisuushan tehdään, ja juuri nyt se näyttää tummanharmaalta. Teknisiä inno-
Sata vuotta erätaloutta
Eräluvat.fi
M
4
Pääkirjoitus
PEFC/02-31-151
Kieppi on Metsähallituksen maksuton lehti metsästäjille. Lehti jaetaan niille, jotka ovat edellisvuonna hankkineet Metsähallitukselta metsästysluvan.
ToimitusPäätoimittaja: Aku AhlholmToimituskunta: Ahti Putaala, Erkki Turtinen, Päivi Lazarov, Pasi Korhonen, Mika Laakkonen
Toimituksen yhteystiedotOsoite: Metsähallitus, PL 81, 90101 OuluPuhelin: 0206 39 4000
Sähköpostiosoitteet: [email protected]: www.eraluvat.fi
Muut kirjoittajat Jukka Bisi, Kimmo Pöri, Ulla Ingalsuo, Hannele Lamusuo, Ulla Lehtonen, Markus Auvinen, Sami Karppinen, Antti Otsamo, Tuomo Pirttimaa, Tomi Sassali
Kannen kuvaVesa Ranta
KuvatMarkku Pirttimaa, Kimmo Pöri, Vesa Ranta, Linda Laaksonen, Timo Eskola, Aku Ahlholm,
Joni Turunen, Sami Karppinen, Tuomo Pirttimaa, Tomi Sassali, Eero Kemilä, Jorma Luhta, Tomi Muukkonen, Risto Sauso
Ulkoasu ja taittoSiberia
KirjapainoForssa Print Oy
IlmestynytToukokuussa 2017
Painosmäärä45 000 kplISSN 1797-9307
Tino JanssonTino Jansson
Kiepin tärpit:
Suuntana länsi ja erähistoriakohteet!Metsästäjien kannattaisi vaihtaa suuntaa. Sekä linnut että hyvät maisemat löytyvät lännempää. Viime syksy-nä miltei maan parhaat lintukannat olivat Torniossa, Ke-minmaassa ja Kittilässä.
Suurin osa jonotti lupiaan Itä-Lappiin, Koillismaalle ja Kainuuseen, joissa monen alueen kiintiö täyttyi, niin kuin se täyttyy joka vuosi. Sen sijaan esimerkiksi Yli-Tornion, Tervolan tai Keminmaan–Simon kiintiöistä myytiin vain puolet. Vahvan metsokannan alueella Etelä-Kittilässä lu-pia olisi niin ikään riittänyt koko syksyksi.
Itärajan pinnassa kelpaa vaeltaa, mutta välillä kannat-taa kokeilla muitakin alueita. Jos suosikkialueen luvat loppuvat, kannattaa tutkia riistakolmiolaskentojen tu-loksia ja katsella uusia alueita.
Moni on ihastunut itäisiin maisemiin ja A. E. Järvisen mainioihin eräkuvailuihin. Eräkirjailijan omat maisemat löytyivät kuitenkin usein lännempää.
Nyt kannattaa tutustua A.E. Järvisen mukaan ni-mettyyn tai muihin Metsähallituksen erähistoriakoh-teisiin eraluvat.fi/erahistoria-sivuilla. Kohteet kerrataan myös sivulla 28. Kun käyt metsällä maisemissa, joissa voi nähdä myös erähistoriaa, metsästysretkestä saa paljon enemmän irti.
Aku Ahlholmpäätoimittaja
5
Kimmo Pöri, teksti ja kuva
Martti Rissasen, 91, nuoruudessa tavoiteltiin oravaa. Hirviä ei ollut.
Synnyin vuonna 1926 Pieksämäellä maanviljelijäperheen esikoisena.
Sain metsästyskortin ja aseen-kantoluvan 13-vuotiaana samalla kertaa, kun isäni pyysi niitä nimis-
mieheltä hakiessaan lupaa ruudin ostoon. Pat-ruunat piti tuohon aikaan ladata itse. Kanalintu-ja pyydettiin lapsuudessani myös ansoilla.
Elämäni ensimmäisen pudotuksen muistan hyvin. Olin metsällä syyskuun ensimmäisenä päivä 1939. Jahtimaat alkoivat heti peltojemme takaa. Pystykorvamme otti haukun kuusikossa. Jo sen äänestä tiesin, että metso sen täytyi olla. Hiivin haukulle ja onnistuin pudottamaan ukko-metson. Siitä se kipinä varmaan syttyi.
1950-luvulla metsoja oli pelloilla todella pal-jon. Niitä pyydettiin toreilla myytäväksi. Ennen yleiset peltopyy ja riekko ovat hävinneet kotiseu-dultani kokonaan.
Oravanpyynti tarjosi merkittäviä ansioita. Savotat saattoivat pysähtyä, kun hevosmiehet il-
moittivat lähtevänsä oravametsälle. Ahkera pyy-täjä saattoi hankkia moninkertaisesti sen minkä metsätöissä. Oravakannat olivat vahvoja vuo-desta toiseen.
Hirvet ja suurpedot puuttuivat Pieksämäel-tä tuohon aikaan kokonaan. Näädän jälkiä en muista tavanneeni koskaan nuoruudessani. En-simmäisen näädän sain vasta 1957 muutettuam-me vaimoni kanssa Tuusniemelle. 1960-luvulla hirvikanta alkoi pikkuhiljaa kasvaa. Toimiessa-ni Pohjois-Savon riistapäällikkönä näin Suomea laajasti ja metsästin eri puolilla. Muutaman ker-ran olin jahdissa myös presidentti Urho Kekko-sen kanssa. Hän oli todellinen kansamies.
Olen kulkenut metsällä nuoresta pitäen aina koirien kanssa. Ehkä tästä syystä olen viihtynyt parhaiten metsässä yksin pystykorvani kanssa. Myös majavajahti on ollut lähellä sydäntäni.
Metsästys on antanut minulle lähes kaiken, mitä olen voinut toivoa. Hieno metsästyskult-tuurimme on vaalimisen arvoinen.”
”
Metsastajan saalis
on muu�unutitsenaisyysaikana
6
Suomi 100 vuotta
Kuv
a: M
arkk
u Pi
rtti
maa
7
Suomi 100 vuotta
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
1920 1930 1940 1950
Kanadanmajava, metsäpeura, villisika ja naali 1917–2017
1929. Tarhaminkki tuotiin maahan. Laji on villiintynyt ja levinnyt kaikkialle.
Kanalinnut ovat nykymetsästäjäntähtäimessäReppu selkään ja metsään, hymyilee vajaa vuosi sitten metsästäjätutkinnon suorittanut Vilma Kiviniemi. 13-vuotias kemijärveläinen edustaa metsästäjien moni-muotoisessa joukossa nuoria ja naisia. Hän kertoo innos-tuneensa metsästyksestä perheensä ja sukunsa antaman esimerkin myötä. Usein pystykorvajahdissa on mukana myös 12-vuotias pikkusisko Vilja.
– Aseenkantolupaa minulla ei vielä ole, mutta hankin sen heti kun se on mahdollista, hän suunnittelee.
Toistaiseksi tyttö metsästää isänsä kanssa. Koil-lis-Lapin saloilla ja tuntureilla on mukana aina myös joku perheen haukkuvista suomenpystykorvista.
– Mukavinta on olla metsässä yhdessä isän ja koiran kanssa. Se että oppii, on tärkeämpää kuin se, että saa-daan saalista. Erityisen kiinnostunut olen koppeloista ja metsoista, ne ovat niin hienoja lintuja.
Metsästysharrastusta on myös koirista huolehtimi-nen. Vilmalle se tarkoittaa lenkkeilemistä perheen koi-rien kanssa ja niiden kouluttamista isän opastuksella.
– Olisi hienoa, jos joskus pääsisi lintumetsälle ihan kahdestaan oman koiran kanssa, nuori nainen haavei-lee.
Ulla Ingalsuo, tekstiLinda Laaksonen, kuva
Kemijärveläinen 13-vuotias Vilja Kiviniemi haaveilee ikiomasta suomenpystykorvasta ja metsästysreissusta sen kanssa.
1933. Neljä kanadanmajavaa istutettiin Suomeen. Neljä vuotta myöhemmin majavia saapui seitsemän lisää.
Naalikanta on voinut vaihdella suuresti myyräkannan mukaan.
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
1920 1930 1940 1950
Supikoira, hirvi ja valkohäntäpeura 1917–2017
1935. Hirvikanta* laskettiin ensimmäistä kertaa.
1934. Valkohäntäpeura istutettiin Suomeen, kun Suomen Metsästäjäliitto sai lahjoituksena Minnesotasta neljä naarasta ja yhden uroksen.
Lähteet: Luonnonvarakeskus (ennen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos), Metsähallitus, Suomen Metsästäjäliitto, ylitarkastaja Tuomo Ollila, Metsähallitus (naali), projektipäällikkö Sakari Mykrä, Metsähallitus (metsäpeura), maa- ja metsätalousministeriö, Hirvikannan hoitosuunnitelma
8
Suomi 100 vuotta
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020
1972. Varmuus villisian esiintymisestä saatiin, kun yksi sika jäi auton alle Mäntsälässä.
Fasaani tuli Suomeen, kun makeistehtailija Karl Fazer toi niitä metsästettäväksi vuonna 1901 tai 1902. Laji levisi luontoon, jossa sitä on tuettu lisäistutuksin.
Vaeltanut Suomeen
Kotoperäinen, palautettu
Kotoperäinen, lähes hävinnyt
Istutettu Suomeen
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020
1950. Supikoira saapui Suomeen Venäjältä. Nykyisin niitä on lähes kaikkialla.
Lähteet: Luonnonvarakeskus (ennen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos), Metsähallitus, Suomen Metsästäjäliitto, ylitarkastaja Tuomo Ollila, Metsähallitus (naali), projektipäällikkö Sakari Mykrä, Metsähallitus (metsäpeura), maa- ja metsätalousministeriö, Hirvikannan hoitosuunnitelma
*) H
irvi
kant
a ta
rkoi
ttaa
talv
ehti
vaa
kant
aa.
Vaeltanut Suomeen
Istutettu Suomeen
Kotoperäinen
9
Suomi 100 vuotta
Metsästysuutiset
Metsästäjien maksamilla luvilla on pa-rannettu riistamaita jo yli kahden mil-joonan euron edestä valtion alueilla. Kymmenessä vuodessa Eräpalvelut on si-joittanut lupatuloja erityisesti riekkosoi-den, kanalintukorpien ja kosteikkojen ennallistamiseen.
Metsästysluvista ei mene nykyisin eu-roakaan valtion kassaan. Kaikki kulujen jälkeen yli jäänyt tulo sijoitetaan suoraan riistan hyväksi. Riistanhoidon suunnitte-levat metsätalous- ja riista-asiantuntijat yhdessä.
Samalla kun kitukasvuiseksi jäänyt suoalue ennallistetaan riekon ja teeren soi-dinalueeksi tai metsähanhille sopivaksi rimmikoksi, myös muu ympäristö hyötyy
Metsästysluvista2 000 000 € riistan hyväksi
muutoksesta. Hilla alkaa jälleen kasvaa suoalueen reunamilla ja vesistökin puh-distuu.
Havumetsävyöhykkeellä riekkoa varten on ennallistettu 4 000 hehtaa-ria suoalueita. Riekon palautumista en-nallistetuille soille seurataan tarkasti. Riekko palaa hyvin ennallistetuille soil-le ja omii ne soidinalueikseen aluksi jopa luonnontilaisia soita paremmin.
Aku Ahlholm
Lue lisää, mihin metsästys- lupatuloja käytetään: Eräluvat.fi/riistanhoito!
Tutustu aiheeseen www.retkikartta.fi!
Retkikartta täydentyi monikäyttö- metsillä
Suosittu karttapalvelu Retkikartta.fi täy-dentyi uusilla karttatasoilla, kun metsäta-louden käytössä olevat monikäyttömetsät julkaistiin palvelussa.
– Monikäyttömetsät tarjoavat puitteet monipuolisiin luontoharrastuksiin. Maas-tokohteiden ja uusien elämysten löytä-minen on nyt entistä helpompaa ja kart-tapalvelun mobiilisovelluksella aineisto kulkee näppärästi mukana, Metsähallituk-sen metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Pertti Tuomi kertoo.
Metsätalouden rajoitetussa käytössä olevia kohteita pääsee tarkastelemaan ta-soilla ’luontokohteet ja muut erityiskoh-teet’. Karttatasojen kohdetieto sekä linkki lisätiedon lähteille tarjoavat taustatietoja julkaistusta aineistosta. Esimerkiksi luon-tokohteista löytyvät arvokkaat metsäelin- ympäristöt sisältävät metsätalouden ulko-puolelle rajattuja aarniometsiä ja lehtoja.
Nähtävyydet-tasolta löytyy myös moni-käyttömetsien kulttuuriperintökohteita ja luonnonmuistomerkkejä.
Tietoja monikäyttömetsistä päivite-tään muutaman kerran vuodessa. Muu-toksia tulee esimerkiksi kiinteistökauppo-jen, maastohavaintojen ja alue-ekologisen suunnittelun myötä. Lajitietoja ei julkaista Retkikartassa.
Ulla Lehtonen
Kuv
a: T
imo
Esko
la
10
Riekkokanta laski viime vuonna myös Tunturi-Lapissa, minkä vuoksi Eräpalve-lut pienensi lupakiintiöitä. Metsästyslu-vat riekonpyyntiin myytiinkin loppuun jo keskitalvella. Ylä-Lapissa riekon metsästys jatkui maaliskuun loppuun saakka, mutta kaikki halukkaat eivät tällä kerralla pääs-seet metsälle.
Koiranohjaajat voivat hankkia metsäs-tyslupien loppuessa myös koiran koulutus-lupia, joita yleensä löytyy metsästysaluei-den lupavalikoimasta.
Kieppi
Luvat riekon- pyyntiin loppuivat
Kuv
a: A
ku A
hlho
lm
Metsähallituksen erävalvontaan on ensim-mäistä kertaa historian aikana pestattu ylitarkastaja johtamaan koko erävalvonta-tiimiä. Erävalvontatiimi koostuu 12 erätar-kastajasta, jotka vastaavat valtion alueiden erävalvonnasta ja sen ohjauksesta.
Metsäpeurojen palautus entisille asuin-sijoilleen etenee. Ensi syksynä peuroja siirretään jo totutusaitauksiin. Siirtojen tavoitteena on saada kasvatettua Poh-janmaalle ja Pirkanmaalle elinvoimaiset metsäpeurakannat.
Syksyllä ennen peurojen kiima-ai-kaa sekä Lauhanvuoren että Seitsemi-sen kansallispuistoihin rakennettaviin aitauksin siirretään 10–15 metsäpeuraa. Eläinten siirroista vastaavat Korkeasaa-ren, Ähtärin ja Ranuan eläinpuistot. Tar-haeläinten lisäksi molempiin aitauksiin pyritään saamaan villi hirvas.
Metsäpeuroja siirretään jo aitauksiin syksyllä
Tarkoituksena on, että totutustarhas-sa syntynyttä toista peurasukupolvea aletaan päästää alueen luontoon.
Totutustarhoista rakennetaan noin 20 hehtaarin suuruiset. Lauhanvuoren kansallispuiston tarha rakennetaan Iso-joen kunnan alueelle ja Seitsemisen kan-sallispuiston tarha lähelle Parkanon ja Ikaalisten rajaa.
Metsäpeurojen hoitoon tarvitaan tu-levina vuosina runsaasti myös vapaaeh-toistyövoimaa, sillä eläimiä täytyy ruok-kia tarhoissa.
Aku Ahlholm
Metsäpeura on otettu kiinni pannoitusta varten.
Erävalvontaannimitettiin ylitarkastaja
Ylitarkastajan virkaan on valittu Juha Ahonen, joka siirtyy tehtävään ko-misarion virasta Lapin poliisista. Ahonen aloitti tehtävässään maaliskuun alussa. Hän on koulutukseltaan sekä poliisi että juristi.
Kieppi
Tutkimus: Kanalinnut pitävät tiheistä latvoistaKanalintujen poikueita on eniten siellä, missä latvusto ja aluskasvillisuus ovat ti-heämpiä. Itä-Suomen yliopiston ja Suomen riistakeskuksen tutkimuksessa verrattiin metsien rakenteita ja tietoja kanalintujen esiintymisestä. Tiedot metsien rakentees-ta oli saatu laserkeilausaineistosta. Tutki-joiden mukaan Suomessa on ainutlaatui-nen aineisto kanalintujen esiintymisestä, mikä on vuotuisten riistakolmiolaskento-jen ansiota. Näiden tietojen vertaaminen valtakunnalliseen laserkeilausaineistoon antaa jatkossa maailmanlaajuisesti ainut-laatuiset mahdollisuudet tutkimukseen, tutkija Markus Melin toteaa.
Kieppi
11
Metsästysuutiset
A
Vaikka viranomaiset myönsivät ku-luneena talvena poikkeukselliset kahdeksan ahmankaatolupaa po-ronhoitoalueelle, ei se tyystin pois-tanut laittomia tappoja. Taivalkos-kella paljastui kevättalvella tapaus, jossa ahmaa oli ajatettu useita kilo-metrejä moottorikelkalla. Ajon aika-na takaa-ajajat olivat ajaneet ahman yli. Lopulta ahman voimat olivat eh-tyneet ja perässä ajajat olivat saaneet elukan hengiltä. Poliisi tutkii tapaus-ta törkeänä metsästysrikoksena.
LYHYESTI
S
Suden metsästys sujui kuluneena tal-vena edellisvuotta heikommin, arvioi- vat valvontaviranomaiset. Valikoiva metsästys ei onnistunut tällä kerral-la niin hyvin, että saaliiksi olisi aina päätynyt esimerkiksi luvassa mainittu nuori yksilö. Erävalvontaraportin mu-kaan metsästystapahtumat eivät ol-leet riittävän avoimia. Erätarkastajat ehdottavat, että suurpetojen metsäs-tyksessä johtajalle määriteltäisiin la-kisääteiset velvollisuudet ja tehtävät, aivan kuten hirvenmetsästyksessä.
LYHYESTI
Metsästäjät nostivat kolme Suomussalmella ammuttua sutta peräkärryyn ja veivät Taivalkoskelle Luonnonvarakeskuksen tutkittavaksi.
Viime metsästyskausi oli poikkeukselli-nen. Ensimmäistä kertaa vuosikymme-niin metsästäjät pyysivät kaikkia Suo-messa esiintyviä maasuurpetoja, kun ahmoja ammuttiin kahdeksan.
Susia metsästettiin toista talvea pe-räkkäin kannanhoidollisista syistä. Aiem-min poikkeuslupia oli myönnetty vain su-sien aiheuttamien vahinkojen perusteella. Enimmillään susia olisi saanut metsästää 53 yksilöä. Huhtikuun tiedon mukaan to-teutunut susisaalis oli 25 yksilöä.
Karhuluvat ja sitä myötä myös saalis kasvoivat selvästi edellisvuoteen näh-den. Ilveksiäkin pyydettiin edelleen pal-jon, vaikka saalis hieman laskikin.
Enemmän lupia – vähemmän rikoksia?Kun seurataan rinnan petokantaa, am-muttujen petojen määrää ja suurpetoi-hin liittyviä rikoksia, saadaan mielen-kiintoinen havainto. Kun viranomaiset ovat myöntäneet enemmän poikkeuslu-pia, petokanta on kasvanut ja rikosten määrä vähentynyt.
Metsähallituksen erävalvontarapor-tin mukaan suurpetoihin liittyvät rikol-
Suurpetoja ammuttiin miltei ennätysmäärä
lisuus on vähentynyt viime vuosina, kun viranomaiset ovat myöntäneet enem-män susilupia. Samalla susikanta on myös kasvanut.
Suurpetokannat ovat 2000-luvulla selvästi vahvistuneet. Ahmoja uskotaan olevan hieman susia enemmän, jopa 300 yksilöä. Ilveksiä Suomessa elää Luon-nonvarakeskuksen mukaan noin 2 500 ja karhuja noin 1 800.
2010 2012 2014 2016Susikanta 150 150 140 220Susisaalis 22 20 17 43Suurpetoihin kohdistuneet rikokset 14 11 6 8
Lähde: Metsähallituksen erävalvontaraportti, Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus
Vähentävätkö luvat töllöntöitä?
*) huhtikuun tieto, myönnetty maksimi 53 kpl
Metsästyskausi 2015–2016 2016–2017
Ilvessaalis 486 399Karhusaalis 122 179Susisaalis 43 25* Ahmasaalis 0 8
Lähde: Suomen riistakeskus
Petosaalisvaihtelu viime vuosina
Kuv
a: R
isto
Sau
so
12
Metsästysuutiset
Eräpassia suoritetaan peruskouluissa ja lukioissa eri puolilla Suomea. Kaikki ai-neisto löytyy Eräpassi.fi-sivustolta, eikä opettajan välttämättä tarvitse ennak-koon tuntea riista-, kalastus- tai erä-asioita.
Eräpassi-kokonaisuus on suunniteltu siten, että se istuu sisällöltään useimmil-le peruskoulun ja lukion tunneille.
Nyt eräopetusaineistoja jakavat lap-sille ja nuorille myös 4H-yhdistykset eri puolilla Suomea. Metsähallituksen Erä-palvelut on sopinut yhteistyöstä lasten eräkasvatuksessa.
Mikäli opettajat kouluissa tai ker-hoissa kokevat, että he tarvitsevat apua eräpassin suorittamisessa tai viemään oppilaita luontoon, eräkummit ovat sitä varten.
Metsähallitukselle ilmoittautunei-ta eräkummeja on tällä hetkellä yli kak-sisataa, minkä lisäksi Eräpalveluiden henkilöstö on julistettu eräkummeik-
Riista-asioita opiskellaan jo alaluokillaOpettajat voivat nykyisin opettaa eräasioita ihan tavallisilla oppitunneilla. Metsähallituksen Eräpassi-kokonaisuuden saa ladattua internetistä eri ikäisille koululaisille. Tarvittaessa voi kutsua eräkummin opetuksen avuksi.
si. Eräkummina olo tarkoittaa sitä, että työntekijät haluavat näyttää lapsille ja nuorille esimerkkiä metsästyksessä, ka-lastuksessa ja luonnossa liikkumisessa.
– Eräkummi voi myös lähteä oppilas-ryhmän tai jonkun muun ryhmän kave-riksi luontoon, sanoo eräkummihanket-ta vetävä eräsuunnittelija Madeleine Nyman.
Eräkummit näyttävät, kuinka nuo-tio sytytetään tai kuinka mato laitetaan koukkuun, ihan perusasioita siis.
Metsähallituksen eräkasvatustyön ideana on siirtää arvokkaita erätaitoja ja eräperinnettä nuoremmille polville. Kai-killa ei ole enää sellaisia vanhempia tai isovanhempia, jotka opettaisivat lapsille ja nuorille, kuinka erämaassa eletään ja pyydetään.
Metsähallituslaisten lisäksi eräkum-meina toimivat useat vapaaehtoiset erä-miehet ja -naiset.
Aku Ahlholm
N
Ohjeet sekä opettajan ja oppilaiden ma-teriaalit löytyvät sivuilta Eräpassi.fi.
Aineisto on suunniteltu eri ikäisil-le lapsille. Helpoin aineisto sopii heti alakoulun ensimmäisille luokille.
Mikäli haluat tutustua eräkummi-toimintaan ja saada vieraaksi eräkum-min, tutustu sivuihin Eräkummit.fi.
LYHYESTI
Kuv
a: J
oni T
urun
en
Kuv
a: J
oni T
urun
en
Hirvisaaliista jo puolet oli naaraitaMetsästäjiä ja tutkijoita on pitkään huolet-tanut liiallinen urosten osuus hirvisaaliis-ta. Viime syksynä kaadetuista aikuisista hirvistä jo 50 prosenttia oli kuitenkin naa-raita. Yhtenä syynä tasaantumiseen saattoi olla lainsäädännön lieventyminen ammut-taessa naarasta, jota vasa seuraa.
Viime syksynä kaadettiin Suomen riista-keskuksen mukaan noin 50 000 hirveä, mikä oli edellisvuotta hieman enemmän. Eniten hirviä ammuttiin riistakeskuksen Oulun ja Lapin aluetoimistojen alueilla. Pohjois-Karja-lassa saalis väheni entisestään.
Myös hirvikanta on kasvanut valtakun-nallisesti. Luonnonvarakeskuksen mukaan hirviä oli toissa metsästyskauden jälkeen noin 88 000 yksilöä. Nyt hirvikanta alkaa jo ylittää alueellisten riistaneuvostojen ta-voitteet.
Kieppi
13
Metsästysuutiset
TÄÄLLÄVALVOMME
ME
LAPINPÖLLÖStrix nebulosa
on suurikokoinen,pohjoisen pallon-
puoliskon vanhojenhavu- ja sekametsien
lintu. Suomessa rauhoitettu lapinpöllö
esiintyy harvakseltaan, koska on paikkalintu,
joka vaeltaa ja pesii ravintotilanteen mukaan.
Yleensä rauhallinen lapinpöllö vartioi
kuitenkin pesäänsä aggressiivisesti.
ERÄTARKASTAJAHomo sapiens
on Metsähallituksen valvoja, jonka tehtävä on huolehtia, että luonnonvaroja käytetään kestävästi ja hyväätapaa noudattaen. Erätarkastaja valvoo valtion alueilla tapahtuvaa kalastusta ja metsästystä sekä ennalta-ehkäisee neuvonnalla ja ohjauksella luvatonta tai laitonta toimintaa. Erätarkastaja toimii yhteistyössämuiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa niin maalla, vesillä kuin ilmassakin.
Eral
uvat
.fi /
020
6 39
400
0
Lähes 800 harvinaistunutta metsälajia on riippuvaisia lahopuusta. Metsähallitus Metsätalous Oy auttaa tikkojen ja muiden kolopesijöiden asuntopulaa tekemällä niil-le tekopökkelöitä puunkorjuun yhteydessä.
– Viimeisimmässä uhanalaisarviossa vähentyneeksi todetut hömö- ja töyhtö- tiainen tekevät pesänsä useimmiten pys-tyyn lahonneisiin koivupökkelöihin. Luomme keinotekoisesti pystyyn kuole-vaa ja myös pystyssä pitkään pysyvää puus-toa metsiin, ympäristöasiantuntija Maarit Kaukonen kertoo.
Tekopökkelö on muutaman metrin kor-keudelta katkaistu järeä puu, joka jätetään pystyyn puunkorjuun yhteydessä. Se voi olla katkaisuhetkellä elävä tai kuollut.
– Latva katkaisemalla varmistetaan, että puu pysyy jatkossakin pystyssä ja tar-joaa lahotessaan elinympäristön lukuisille kolopesijöille, laajalle hyönteis- ja kääpä-kirjolle sekä jäkälille, kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo toteaa.
Jotta pökkelöön tulee ekologista toimi-
Helpotusta lintujen asuntopulaan:100 000 tekopökkelöä kolopesijöille
vuutta ajatellen riittävästi tilavuutta, pi-tuutta on oltava vähintään 3–5 metriä.
Tekopökkelöillä Metsähallitus lisää ak-tiivisia toimiaan metsäluonnon monimuo-
toisuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on tehdä kuluvana vuonna yhteensä 100 000 tekopökkelöä eri puolilla Suomea.
Päivi Lazarov
Kuluneen talven aikana luontokeskuksiin, eräkämppiin ja kalastusalueille on ilmesty-nyt valvovia silmiä. Erävalvonnan uudessa viestintäkampanjassa esitellään maita tai vesiä valvovan eläimen silmä. Eläiminä esi-tellään karhu, saimaannorppa, lapinpöllö ja hauki.
Lisäksi jokaisessa julisteessa esitellään valtion maita ja vesiä valvova viranomainen: erätarkastaja.
Kampanja on saanut innostuneen vas-taanoton. Julisteet on suunnitellut oululai-nen mainostoimisto Mint Company.
Kieppi
Erävalvonta näkyy luontokeskuksissa
Kuv
a: M
etsä
hall
itus
Tekopökkelö on muutaaman metrin korkeudelta katkaistu puu.
14
Metsästysuutiset
Jo 3 400 metsästäjää hankki karhuluvan valtion alueille viime syksynä. Karhukan-nan kasvaessa ja lupien lisääntyessä kar-hunmetsästyksestä on tullut vähitellen yleinen metsästysmuoto Suomessa.
– Karhunmetsästys on monelle ainut-kertainen elämys ja antaa monelle uu-sia metsästyskokemuksia. Saaliina karhu on arvokas ja arvostettu, eräsuunnittelija Heikki Väyrynen sanoo.
Viime syksynä Suomen riistakeskus myönsi karhun metsästykseen 113 kan-nanhoidollista poikkeuslupaa poronhoito-
Karhujahdista tuli metsästäjille arkipäivääalueen ulkopuolelle ja 70 karhun kiintiön poronhoitoalueelle.
Suomen karhukanta on Luonnonvara-keskuksen mukaan edelleen kasvussa. Suo-messa elää vuonna 2017 yli 2 000 karhua, mikä on parisen sataa enemmän kuin vuot-ta aiemmin.
– Kasvaneen karhukannan ja lisäänty-neiden lupien ansiosta karhua haukkuvi-en koirien kasvatus on kehittynyt Suomes-sa uudelle tasolle, eräsuunnittelija Markus Pekkinen sanoo.
Aku Ahlholm
Metsätalouden maastomittaukset saatta-vat jonain päivänä olla historiaa. Suunnit-telu- ja seurantatiedon keruussa hyödynne-tään kaukokartoitusta.
Metsäympäristöä on kuvattu perintei-sesti satelliiteista sekä lentokoneista. Vii-me aikoina pienkopterit eli RPAS-laitteet (Remotely Piloted Aircraft System) ovat kuitenkin kehittyneet laadukkaiksi ja edul-lisiksi.
Metsähallitus kokeilee pienkoptereiden käyttöä kartoituksissa.
– RPAS-laitteet tarjoavat meille mah-dollisuuden tuottaa kaukokartoitusaineis-toa sieltä, mistä sitä tarvitsemme ja sil-
Pienkopterit keräävät maastotietoja
loin kun sitä tarvitsemme, sanoo Markus Auvinen, joka vetää Pienkopterin hyödyn-täminen Metsätaloudessa -projektia.
Pienkopterilla voidaan kätevästi arvi-oida vaikkapa riistatiheiköiden laatu tai muiden riistalle tärkeiden elinympäristö-jen säilyminen metsätalouden toimissa. Ai-neiston pohjalta voidaan kehittää metsän-hoitoa entistä paremmaksi.
– Kaukokartoitukseen pohjautuvan seu-ranta- ja suunnittelutiedon keruun myötä kohdealueen nykytila voidaan tuoda Met-sähallituksen paikkatietojärjestelmään, Auvinen kertoo.
Eräluvat.fiKaukokartoitusKaukokartoitus tarkoittaa sitä, että kohde arvioidaan etämittauk-sella siihen fyysisesti koskematta. Mittaustekniikka hyödyntää esimerkiksi koordinaattijärjes-telmään sidottuja valokuvia tai aktiivisen mittalaitteen, kuten laserkeilaimen, paluukaikuja mitattavasta kohteesta.
Kuv
a: A
dobe
Sto
ck
15
Metsästysuutiset
Vanhat teerikukot saapuvat tutuille soi-dinpaikoilleen keväisin ja syksyisin lä-
hes joka aamu. Jyväskylän yliopiston teke-missä tutkimuksissa onkin havaittu, että soidinmetsästyksellä on vaikutus vanho-jen teerikukkojen lukumäärään.
– Vanhojen kukkojen perimä on alueen teerikannalle erityisen tärkeä. Elinvoi-maiset soidinpaikat houkuttelevat paikal-le myös naaraslintuja, jotka jäävät usein lähistölle pesimään ja lisäävät siten pai-kallista teerikantaa, taustoittaa Metsä-hallituksen erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen.
Kielto koski aamujaViime syksyn metsästyskaudella Lestijär-ven lupa-alueella Keski-Pohjanmaalla oli rajoitettu teeren soidinmetsästystä kol-mella merkittävällä soidinsuolla. Metsäs-tys oli kielletty aamuisin kello 5–10.
Jahtikauden päätteeksi Metsähallitus sel-vitti metsästäjien mielipiteitä rajoituksista.
– Kyselytutkimus lähetettiin sähkö-postitse kaikkiaan 119 metsästäjälle, ja vastauksia saatiin 81 kappaletta. Korkea vastausprosentti kertoo osaltaan kiin-nostuksesta asiaa kohtaan, sanoo kysely-tutkimuksen kandidaatintutkielmanaan toteuttanut Helsingin yliopiston riis-taeläintieteen opiskelija Pirkka Peltonen.
Rajoitus tehosiTulosten mukaan lähes 90 prosenttia met-sästäjistä suhtautui myönteisesti metsäs-tysrajoituksiin. Myös rajoituksista tiedot-tamiseen oltiin tyytyväisiä.
– Joka neljäs metsästäjä ilmoitti, että ra-joituksilla on ollut vaikutuksia heidän met-sästyssuunnitelmiinsa. Todennäköisesti kokeilulla on ollut siten vaikutusta soiti-milta saaliiksi saatujen kukkojen määrään, Peltonen arvioi.
Hänen mukaansa hyvin monissa vas- tauksissa toivottiin rajoitusten laajenta-mista nykyisestä.
Teerisuon rauhoitus sai metsästäjiltä kiitostaLestijärven lupa-alueella rajoitettiin viime syksynä teeren soidinmetsästystä. Kokeilu otettiin positiivisesti vastaan.
– Metsästäjät kokivat, että soidinsuot voisivat olla rauhoitettuina koko ajan, koska teeret liikkuvat alueilla myös mui-na vuorokaudenaikoina. Rajoituksia toi-vottiin myös muille Metsähallituksen lu-pa-alueille.
Kokeilu jatkuuKokeilu Lestijärven lupa-alueella jatkuu tu-levana syksynä.
– Kokeilun laajentamisesta ei ole tehty päätöksiä. Emme tietenkään halua tehdä turhia rajoituksia, vaan keräämme ensin rauhassa kokemuksia yhteistyössä metsäs-täjien kanssa, sanoo Mikko Rautiainen.
Myös kanalinnustusta aktiivisesti har-rastava Pirkka Peltonen antaa metsästä- jäkollegoilleen kiitosta avoimesta asen-teesta.
– Metsästäjien keskuudessa vallitsee selvästi yhteinen tahtotila teeren tulevai-suuden turvaamiseksi.
Sami Karppinen
Vanhat teerikukot ovat erityisen tärkeitä paikalliselle teerikannalle.
Kuv
a: S
ami K
arpp
inen
16
Metsästysuutiset
Sanovat myös, että metsästys on hyväksi terveydelle. Sitähän se toki on. Sielu le-
pää, kun saa oleilla hiljaisessa luonnossa ja tarkkailla metsän elämää ja toisinaan myös riistaa. Samalla tulee väkisinkin jonkin verran jalkoja liikuteltua, eli hyvää harras-tus ihmiselle tekee. Kaikki me metsästäjät olemme tämän toki aina tienneet. Viime ai-koina tämä itsestäänselvyys on todennettu monin tutkimuksinkin.
Näillä aatoksilla asettelin itseäni val-kohäntäpeurapassiin aurinkoisena tam-mikuun iltapäivänä. Sattuipa kohdalle varsinainen ”miljoonapassi”: Pienen kal-lionnyppylän päältä oli sata metriä es-teetöntä näkymää molemmille sivuille. Pakkasta oli pari astetta, ja tammikuun au-ringon saattoi jopa kuvitella lämpimäksi täysin tyynessä säässä. Ajatuksia lämmit-ti vielä edellisen päivän kaato, jolla oli sa-malla kastettu uudenkarhea kivääri tosi-toimissa.
Ajatusten kiireettömästi päässä pyöri-essä ajohaukku alkoi kuulua matkan pääs-tä. Haukku vaikeni hetkeksi, mutta ta-kaviistosta kuului outo humahtava ääni. Käännyin varovasti katsomaan peukalo
varmistimella. Puiden latvojen tasalla sel-käni takana lepatti merikotka – ja toinen-kin. Hetken katseltuani joukkoon liittyi kolmas. Loivassa myötävalossa vanhojen ja nuorten lintujen värit erottuivat selväs-ti. Siinä ne kiireettömästi ilakoivat ilman kummempaa suuntaa. Mietin mielessäni kotkan vapautta ja elämää. Täytyy olla hie-noa olla kotka tällaisena päivänä! Ajatuk-set lähestyivät jo koko lailla niitä kuuluisia sinisiä ajatuksia – tällaista ihminen kokee harvoin.
Lähes valaistuneena palauttelin rin-tamasuuntaa ampumasektorille päin. Pulssi hyppäsi hetkessä maksimiin, kun tajuntaan iski näky kahdesta valkohän-täpeurasta, jotka olivat reippaalla ravilla jo melkein ylittäneet passisektorin. Sala-mannopea päätös: jälkimmäinen! Kiväärin nosto poskelle, mutta liian myöhään. Risti-kossa vilahti vain valkoinen häntä sen jäl-kimmäisen eläimen hävitessä tiheikköön.
Sydän hakkasi ja korvissa kohisi. Peu-rojen jäljillä ollut koira haukahti ja ilmes-tyi näkyviin metsän reunasta. Merikotkat lentelivät yhä puunlatvojen tasalla. Aurin-ko paistoi! Hieno päivä!
anovat myös, että metsästys on hyväksi terveydelle. Sitähän se toki on. Sielu le-
pää, kun saa oleilla hiljaisessa luonnossa ja tarkkailla metsän elämää ja toisinaan myös riistaa. Samalla tulee väkisinkin jonkin verran jalkoja liikuteltua, eli hyvää harras-tus ihmiselle tekee. Kaikki me metsästäjät
varmistimella. Puiden latvojen tasalla sel-käni takana lepatti merikotka – ja toinen-kin. Hetken katseltuani joukkoon liittyi kolmas. Loivassa myötävalossa vanhojen ja nuorten lintujen värit erottuivat selväs-ti. Siinä ne kiireettömästi ilakoivat ilman kummempaa suuntaa. Mietin mielessäni
Antti OtsamoKestävän kehityksen päällikköMetsähallitus Metsätalous Oy
Kuv
a: J
orm
a Lu
hta
Kotkia katsellenMiksi metsästämme? Jotkut ehkä saaliin kiilto silmissä, mutta varmaan useimmat meistä hankkiutuvat kerta toisensa jälkeen metsälle elämysten perässä.
17
Näkökulma
Vilma Heikkonen12-vuotias metsästäjäSiikalatva
18
O len pienestä pitäen kulkenut isän ja äidin kanssa metsäl-lä. Suoritin metsästyskortin kaksi vuotta sitten. Perheen
yhteisistä metsäreissuista viehätys tähän harrastukseen tulee. Ehkä vaikutusta on silläkin, että suvuissamme on metsästet-ty kauan, varmaan sata vuotta, koska äidin ukkikin hankki saalista metsistä.
Pienriista on minun juttuni, erityisesti jänisjahti, koska meillä on suomenajokoira. Lisäksi meillä on kaksi lyhytkarvaista sak-sanseisojaa. On ihanaa mennä koiran kans-sa metsään. Odotan jo kovasti sitä fiilistä, kun Routa-pennulle saadaan ensimmäinen
pudotus. Silti tärkeintä ei ole saalis, vaan metsässä olo.
Kovin paljon ei tarvitse mielikuvitusta käyttää, jos sanoo, että 100 vuoden päästä aseet ja kaikki muukin teknologia koiratut-kineen ovat nykyistä paljon kehittyneem-piä ja osana metsästyksessä.
Fasaanit ovat varmaan silloin levin-neet aivan pohjoiseen asti, mutta riekkoja ei ehkä ole samalla tavalla kuin nyt. Eikö-hän niitä hirviäkin yhä metsästetä. Metso- ja teerikantojen säilyttämiseksi tehdään töitä niin paljon, että veikkaisin myös nii-tä olevan Suomen luonnossa tulevaisuudes-sakin.”
Tulevaisuuden metsästäjä Vilma Heikkonen uskoo fasaanien leviävän ja riekon väistyvän tulevaisuudessa. Sadan vuoden päästä metsästys on
entisestään teknistynyt.Hannele Lamusuo, teksti | Vesa Ranta, kuva
”
”Kanalinnut selviävät, kun niiden eteen tehdään töitä”
19
Keskiaukeaman kasvo
Kylmäluoman harjumaiseman aamu on kaunis ja kuulas. Hiljaisen syys-
kyisen maiseman rikkoo yllättäen alkava pikinokan kirkas haukku: Suotaipaleen Miro alias Murre on löytänyt männikös-tä teeren eikä meinaa pysyä nahoissaan. Koiran isäntä Marko Liikanen osoit-taa varovasti männynnäreeseen ja vasta 14-vuotias Jesse Hietala nostaa aseensa.
Ollaan Taivalkoskella nuorten met-sästäjien leirillä vaalimassa perinteistä pystykorvametsästystä. Eri puolilta Suo-mea saapuneet 12 nuorta ovat lähteneet lintujahtiin kokeneiden metsästäjien ja ennen kaikkea kokeneiden pystykorvien kanssa. Arvokas ja perinteinen metsäs-
Pystykorvan haukku sykähdyttää
Taitava lintukoira on nuoren metsästäjän paras opettaja
Ulla Ingalsuo, teksti | Linda Laaksonen, kuvat
tystapa halutaan siirtää nuorelle polvel-le mentoroimalla. Kokenut metsästäjä tietää, mitä nuorelle kannattaa kertoa. Paras opettaja on kuitenkin taitava lin-tukoira.
HuippukoiriakuuntelemassaKälviäläinen Jesse Hietala tuli Taival-kosken leirille nauttimaan koillismaa-laisista maisemista, saamaan uusia vinkkejä pystykorvalla metsästämiseen sekä näkemään Suomen parhaiden koi-rien työskentelyä.
– Meillä on kotonakin pystykorvia. Ei ole vielä vain sattunut sellaista huip-
20
pukoiraa. Koiraa on vaikea treenata, kun ei ole lintuja, eikä saa tarpeeksi toistoja, 10-vuotiaana metsästäjätutkinnon suorit-tanut 8.-luokkalainen sanoo.
Hietala ei ole ensimmäistä kertaa am-pumatilanteessa. Hän on oppinut metsäs-täjäksi isänsä ja ukkinsa seurassa. Isoisä on jo 85-vuotias ja käy yhä pojanpoikansa kanssa pyyjahdissa.
– Joka syksy saadaan muutama lintu. Isoisä vislaa ja minä näytän peukkua, että nyt vastasi, sillä ukki ei tahdo enää kuulla.
Jesse Hietala metsästää kaikkea mah-dollista, mutta erityisen mielellään pien-petoja.
– Pystykorvametsästyksessä parasta on se, että saa olla metsässä yksin ja rau-hassa. Ei täällä ajattele mitään muuta kuin tätä erämaata. Mieli lepää. Tämä on mah-tava harrastus, jossa parasta on yhteistyö koiran kanssa. Kun haukku alkaa, se sykäh-dyttää, nuori mies sanoo.
Hän toivoisi metsästysharrastukseen nykyistä enemmän nuoria, mutta harmit-telee, että ”kaikkien aika menee nykyään vain pelaamiseen”.
Nuorissa harrastajissamyös koirien tulevaisuusTaivalkosken Metso-leirin ohjaajat olivat vapaaehtoisia kokeneita metsästäjiä eri puolilta Pohjois-Suomea. Kuusamolainen
Marko Liikanen lähti mukaan 8-vuotiaan koiransa kanssa ja päätyi ensimmäisenä päivänä jahtiin Jesse Hietalan kanssa.
– Nuorissa harrastajissa on myös met-sästyskoirien tulevaisuus. Tilanne olisi hyvä, jos meillä olisi enemmän Jessen kal-taisia nuoria, hän sanoo.
Leirin järjestäjät jakavat huolen vuosi-sataisen perinteen katkeamisesta.
– Pystykorvametsästyksen kehittämi-seen tarvitaan muitakin kuin ohimoiltaan harmaantuneita ukkoja, sanoo leiri-idean isä, himankalainen Petri Siironen.
Suomenpystykorva on perinteisesti ol-lut ”kaiken viljan koira” eli se on haukkunut lintujen lisäksi pienpedot, oravat, hirvet ja karhut ja noutanut vesilinnut. Taivalkos-ken leirin puuhamiesten mukaan pystykor- vametsästys on arvokasta myös kulttuuri-historiallisesti ja sillä sekä muilla kotimai-silla roduilla on paikkansa suomalaisessa metsästysperinteessä.
Suomen Metsästäjäliiton Oulun piirin toiminnanjohtaja Risto Paakkonen pel-kää, että metsästyksessä on jäämässä vä-liin kokonainen sukupolvi. Yhä useampi nuori varttuu kaupungissa, eikä luontaista kosketusta metsästykseen enää ole.
Lintukantojen katonäkyy pentuemäärissäTaivalkosken leirijärjestelyissä ovat mu-kana Metsästäjäliiton lisäksi Keski-Poh-
janmaan Haukkuvat Lintukoirat, Oulun-seudun Pystykorvakerho, Taivalkosken Kennelkerho ja Metsähallituksen Eräpal-velut, joka tarjosi metsästysmaastot leiri-läisten käyttöön.
Metsähallituksen eräsuunnittelija Kari Sarajärvi on harrastanut pystykorvia yli 30 vuoden ajan. Hän sanoo, että rodulle kuuluu periaatteessa hyvää.
– Lintukantojen väheneminen tosin nä-kyy pentuemäärissä. Kun lintuja ei ole, ei tarvita haukkuvaa lintukoiraakaan.
Viime vuosi oli pohjanoteeraus rekiste-röintimäärissä, sillä uusia pentuja syntyi vain noin 600. Parhaina vuosina suomen-pystykorvanpentuja on rekisteröity lähes 3 000.
– On tärkeää, että nuoret kokevat on-nistumisia. Se rohkaisee lajin pariin, Sara-järvi tietää.
Oman koiran kouluttaminenpelaavaksi seuraava haasteJesse Hietala on ensimmäisen metsästys-päivän jälkeen yhtä hymyä. Onnistumisen tuntee jakaa myös koiranohjaaja Marko Lii-kanen.
– Nyt tiedän, miten pelaava koira toimii. Oman koiran kouluttaminen yhtä taitavak-si ja innokkaaksi kuin mitä Miro on, on mi-nulle seuraava haaste, nuori metsästäjä sa-noo.
Kuusamolainen Marko Liikanen (vas.) sanoo, että ilman nuorten innostusta pystykorva-metsästys hiipuu pois. Hän varmistaa aseensa toimivuuden ja turvallisuuden ennen kuin an-taa sen nuoren Jesse Hietalan tarkastelevaksi
Suomenpystykorva etsii metsäkanalinnut metsästäjän puolesta ja haukkuu ne puuhun. Rotunsa tavoin myös Murre on yhteistyöhaluinen, energinen, vilkas ja itsenäinen.
Kuv
a: M
arkk
u Pi
rtti
maa
Kuv
a: T
omi M
uukk
onen
21
Reportaasi
Erävalvonta tarkasti 2 033 metsäs-täjää. Laittomuuksia paljastui 42 hen-kilön kohdalla eli 2,1 prosentissa tar-kastuksista. Lupa puuttui kahdeksalta metsästäjältä eli 0,4 prosentissa tapauk- sista. Yleisin rike oli jälleen aseen kul-jetus ilman suojusta ajoneuvossa.
Metso lassotettiin ja vietiin sisälle. Maantiepyynnistä tuli aiempia vuosia vähemmän havaintoja tai ilmoituk-sia. Erikoinen ilmoitus saatiin Inarin Saariselällä, jossa pihalta oli lassottu metso kiinni rauhoitusaikana ja viety asuntoon sisään. Asiaa tutkitaan met-sästysrikoksena.
Epäiltyjä hirven salakaatoja 20. Hirvenmetsästyksessä kirjattiin aiem- paa vähemmän rikosilmoituksia. Tämä johtui siitä, että lainsäädäntö suhtautuu nyt vasallisen emän ampu-miseen suopeammin. Hirven epäiltyjä salakaatoja tuli tietoon 20 tapausta.
Karhuja houkuteltiin ravinnolla. Karhunmetsästyksessä todettiin ra-vintohoukuttimen käyttöä. Haaskan-pito valtionmailla ja erityisesti suoje-lualueiden välittömässä läheisyydessä on aktiivista. Karhulle asetettuja jal-kanarujakin löytyi Itä-Lapissa.
Luvaton freeride-kelkkailu yleis-tyy. Syvään lumeen ja rinteisiin suun-nitellut moottorikelkat runsastuvat. Luvattomat freeride-ajelijat viestitte-levät sosiaalisessa mediassa mieluisis-ta paikoista ja varoittelevat valvonnan ilmestymisestä alueelle. Hiihtoloma-viikoilla ongelma kärjistyi, kun kelk-kailijat tuhosivat metsää 8 000 euron arvosta Syötteellä.
Vedessä kelkkailu on uusi harrastus. Erätarkastajien mukaan veden pinnal-la kelkkailu on yleistynyt Lapissa, jossa se aiheuttaa myös meluhäiriötä. Veden päällä kelkkailua ei ole lainsäädännöl-lä kielletty, mutta rannan käyttäminen vaatii maanomistajan luvan.
Poimintoja erävalvontaraportista 2016
Kuv
a: E
ero
Kem
ilä
22
Lupaehdoissa annettu velvoite suurriis-tan välittömästä kaatoilmoituksesta
helpottaisi erävalvontaa ja vähentäisi riis-tarikoksia. Tätä ehdottavat Metsähallituk-sen erätarkastajat raportissaan, jossa he vetävät yhteen viime vuoden kokemukset.
Hirvenmetsästyksessä näyttää siltä, et-tei kaikkia kaatoja ilmoiteta riistakeskuk-selle. Pimitettyjen kaatojen tutkiminen on nykyisellään vaikeaa, koska kaatoilmoi-tusta ei välttämättä tarvitse tehdä ennen vuoden loppua. Lumi on voinut jo peitellä syvälle ylimääräisen kaadon jäljet, kun saa-lisilmoitus jätetään.
Velvoite avoimesta saalisilmoitukses-ta reaaliajassa olisi ainoa keino varmistaa erävalvonnan edellytykset tässä asiassa, todetaan Metsähallituksen erävalvontara-portissa.
Osa seurueista tekee jo nyt ajantasai-set saalisilmoitukset Oma Riista -järjestel-mässä, mutta pakollista se ei ole.
– Tekniikka olisi olemassa, se pitäi-si vain ottaa käyttöön, erätalouspäällikkö Erkki Turtinen sanoo. Hänen mukaansa velvoite ilmoittaa kaadot esimerkiksi vuo-rokauden kuluessa vähentäisi paljon tur-haa työtä erätarkastajilta.
Metsähallituksen erävalvonta kirjasi viime vuonna ylimääräiseksi epäiltyjä hir-
Erätarkastajat esittävät, että hirvieläinten ja suurpetojen kaadosta pitäisi ilmoittaa heti. Samoin he
toivovat lupaa paikannuslaitteiden tarkistamiseen.
Erävalvonta
Ilmoitus suurriistan
kaadosta lähtisi heti
Tuomo Pirttimaa, teksti ja kuvat
venkaatoja Kainuussa kuusi tapausta. Mui-ta epäiltyjä salakaatoja oli 20 tapausta ta-saisesti läpi pohjoisen Suomen, Inarista Ylä-Savoon ja Pohjanmaalle.
Suurpetorikoksiapaljastui vähänErätarkastajat kaipaavat myös oikeutta tar-kistaa koirien paikannuslaitteiden näyttä-mät tiedot, jotta metsästystapahtumien kulku olisi mahdollista selvittää. Tämä li-säisi kiinnijäämisen riskiä varsinkin luvat-tomassa karhunpyynnissä, jossa on käytet-ty apuna ravintohoukutinta.
Suurpetoihin kohdistuneet törkeät met-sästysrikokset ovat kahden viime vuoden ajan olleet tämän vuosituhannen alimmal-la tasolla. Valvonnan puutteesta ei aina-kaan ole kyse. Erätarkastajat tekivät viime vuonna ennätyksellisen paljon suurpetojen metsästykseen tai laittomaan pyyntiin liit-tyviä tarkastuksia: 397 kappaletta. Kuiten-kin haaskan käyttö karhun metsästyksen apuna houkuttaa edelleen osaa laittomuuk-siin mieltyneistä pyytäjistä. Viime vuonna erävalvojien kirjaamat törkeät metsästysri-kokset, joita oli neljä kappaletta, liittyivät kaikki karhuun. Niistä kahdessa kyse oli haaskan käytöstä.
Hirvenmetsästäjien urakka vasta alkaa, kun saalis on kaadettu. Kuvasarjan metsästäjät eivät liity erävalvontaraportin tapahtumiin.
23
Erävalvonta
Moskun jäljissä neitseelliseen
erämaahan
Urho Kekkosen kansallispuistossa on yksi Metsähallituksen kymmenestä
erähistoriakohteesta. Moskun ja Paulaharjun jäljille voi hankkia kalastusluvan. Metsästys
on mahdollista paikallisille.
Tomi Sassali, teksti ja kuvat
24
Erähistoria
25
Lokakuun loppupuolen usvainen aamu valkenee verkkaalleen, kun kolme ys-
tävystä pakkailee kuumeisesti tavaroitaan. Yksi tosin välttyy työltä, vaikka silläkin – Luukas-pystykorvalla – on oma vaativa tehtävänsä viiden päivän retkellä.
Tarkoituksenamme on täyttää moni-vuotinen haaveemme eli liittää Ahdin ja Tapion valtakunnat sekä alueen erähisto-riakohteet osaksi reissuamme.
Urho Kekkosen kansallispuiston kos-kemattomia erämaita riittää silmänkanta-mattomiin. Täällä kiistelty poromies ja ra-jaseudun mahti Aleksi Hihnavaarakin eli Mosku aikoinaan liikkui. Kiveliöiset kan-kaat kelohonkineen ja näyttävät tunturien kupeet kätkevät runsaasti mystiikkaa, la-pinnoitien tarinoita sekä esihistoriallisia asuin- ja pyyntipaikkoja.
Lukuisat vaeltajat ja erästäjät aina kan-sakunnan merkkihenkilöitä myöten ovat saaneet täällä vakavan eräkärpäsen pu-reman. Tästä muistuttavat muun muassa Urho Kekkosen ja Samuli Paulaharjun muistelmat.
Syntisen maukastavälipalaa lammestaEnsimmäinen etappimme on helppo, sillä pyöräilemme vanhaa saksalaisten sodan aikana valmistamaa huoltotietä Vuoma-
selän kautta aina Kopsusjärvelle saakka. Meno on suorastaan nautinnollisen ripeää, kunnes juuri ennen Ruijanpolun ylikulkua katkeavat kettingit.
Loppumatkan raskaamman hengityk-sen tuloksena Kopsusojan rannan kankaat lähellä Kopsusjärveä päätyvät ensimmäi-seksi kortteeriksemme. Pyyntiheeperin hoputtaessa pari voileipää ja kiireessä kä-ristetyn makkaran kohti tuulensuojaa, on aika suunnata läheiselle lammelle.
Lammen kuuluisat, syntisen maukkaat kalat odottavat ottajaansa. Matkalla lam-melle ihailemme muinaisia peuran pyynti-kuoppia, joita alueelta löytyy useita, eten-kin lammen ja järven väliseltä alueelta.
Reilun tunnin narraamisen jälkeen on-nistumme saamaan – karvakaverimme kyl-lästyneiden haukahdusten saattelemana – rannalle muutaman todella kauniin lam-
Tunturien kupeet kätkevät mystiikkaa, lapinnoitien tarinoita ja esihistoriallisia asuinpaikkoja.
26
Erähistoria
menasukkaan. Päivän anti on enemmän kuin olemme uskaltaneet toivoa.
Erähistoriaapyynnin lomassaToinen päivämme sujuu leppoisasti sa-moillen leirin lähivaaroja, ainoastaan pari koppelohaukkua rikkoo kävelyryt-miä päivän aikana. Lintusyksy näyt-täytyy tänä vuonna aiempia vuosia hei-kompana, joten riistaa tulee verottaa todella säästeliäästi. Laukauksia ei ka-jauteta, vaan päätetään odottaa riistarik-kaampia alueita.
Kolmantena aamuna maa loistaa hoh-tavan valkoisena ja elohopeakin painuu syksyn ennätyslukemiin. On aika vaihtaa leiri kohti tunturimaita ja katsastaa mat-kalla muutamia erähistoriallisia nähtä-vyyksiä.
Kulku Kopsusjärveltä Suomujoen yli Salonlammen laavulle sisältää useita merkittäviä erähistoriallisia nähtävyyk-siä. Upeiden sekametsien, kallioiden ja lampareiden saattelema ketju viettää kulkueemme viimein Suomunruoktun museokämppään, jonka alkuperäiskäyt-täjien aikaansaannokset ovat vieläkin nähtävissä heti kämpän lähettyvillä si-jaitsevien kullanetsintäkuoppien muo-dossa.
Täältä jatkamme kohti tuntureita ja alemman virranjuoksun läheistä lampi-jonoa. Ensin tarkistamme alueella aiem-min asuneen erakon, Meänteisen eli Rei-jo Savinaisen rakentaman harvinaisen näyttävän niliaitan kunnon. Nili on lois-tavassa kunnossa, sitä on jopa korjailtu ja suoristettu edellisen käyntini jälkeen.
Salonlammen seudulle saavuttuamme piipahdamme vielä katsomaan helposti nähtävillä olevaa pyyntikuopparyhmit-tymää Tuiskunkankaalle sekä etsimme hetken aikaa joesta pyydystettyjen joki-helmisimpukoiden aukaistuja kuoria Suo-mujoen rannalta, niitä kuitenkaan löytä-mättä.
Vähitellen lisääntyvät myös lintuhavain-not, mistä Luukas-koira innostuu. Lopulta saamme myös pudotettua yhden linnun.
Joulumetsoonon hyvä päättääToteamme Salonlammen laavun mai-nioksi keskuspaikaksi, koska se jää syr-jään käytetyimmiltä vaellusreiteiltä. Metsähallituksen ylläpitämä laavu on lä-
hellä luksustasoa, sillä uimapaikkakin löy-tyy aivan vierestä.
Jatkamme metsästystä paikallisen oi-keudella Vintilätunturin alarinteillä, koska lintujakin näkyy jo mukavasti. Onnistum-me pudottamaan koiran haukkuun met-son, ja päätänkin, että siitä saa tulla tämän vuoden joulumetso.
Illan tullen onnellista mieltä alkaa sä-vyttää tuttu haikeus, onhan edessä paluu. Tulien loimussa istuu kolme mietteliästä, omiin ajatuksiinsa syventynyttä profiilia.
Vuolemme seuraaville tulijoille kiehi-siä ja vannomme palaavamme takaisin seuraavana vuonna. Kun lähdemme pa-luumatkalle, kaikki lumet ovat sulaneet.
Ilmeisesti läheisen Sompion kuulut lo-vinoidat ovat taikoneet meille jälleen ker-ran moninaisen, taianomaisen matkan halki vuosituhansia vanhan eräkulttuu-rin kehdon. Nykyisen kansallispuiston kätköissä mies tuntee todella elävänsä ja tulevansa osaksi eränkävijöiden ikiai-kaista sukupolvien jatkumoa.
Meänteisen niliaitta on tämän erähistoriakohteen nähtävyyksiä. Meänteinen eli Reijo Savinainen oli itäkairan kuuluisa erakko.
Moskun kalavedet -niminen erähistoriakohde on lähinnä kalastajien ulottuvilla, mutta paikallisilla on lupa myös metsästää alueella.
27
Erähistoria
Urkin urat EnontekiöMetsästys: 1613 KäsivarsiKalastus: 1551 Enontekiön erämaa ja osin 1550 Lätäseno-Poroeno Käsivarren erämaa oli entisen presidentin sie-lunmaisemaa. Alueen nähtävyyksiä voi ihailla sekä kalastuksen että vaikkapa riekon met-sästyksen lomassa.
Aleksis Kiven metsästysalue LoppiMetsästys: 6674 KeihäsjärviLopen Keihäsjärvellä on paljon merkkejä enti-saikojen metsien käytöstä. Alueella on kas-kettu metsää, raivattu peltoja, kaivettu kuop-pia ja tehty kulku-uria. Alueella tiedetään myös kansalliskirjailijan metsästelleen.
Itkijänaisten erämaaSuomussalmiMetsästys: 5604 Itä-SuomussalmiKalastus: Yli-Vuokin vapa-alue 5505Näissä Kainuun metsästys- ja kalastusmaise-missa on vienankarjalainen runonlaulun taito säilynyt nykypäiviin saakka. Täällä kalastaja tai metsästäjä voi yhä nähdä merkkejä rajan taakse jääneestä kulttuurista.
Moskun kalavedetSodankylä, InariKalastus: Urho Kekkosen kansallispuis-ton vapa-alue 1563 ja Luttojoki-Suomu-joki 1568
Porokeisari Moskun sielunmaisemat sijoittu-vat Saariselän, Nattasten ja Sokostin varjos-tamiin laajoihin kairoihin. Alueella on kalas-tettu ja metsästetty esihistoriallisista ajoista lähtien.
Keisarillinen lohivesiKotka Kalastus: Langinkoski 7581 Erähistoriakohde Kotkan kaupungin keskus-tan tuntumassa on ristitty alueella kalas-telleen Venäjän keisari Aleksanteri III:n mukaan. Historia tuntuu ja näkyy Langinkos-ken kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä.
Erakko Pylväläisen kalavedet Kalastus: YleiskalastusoikeudetPäijänteen vesistössä kalastaja voi nähdä merkkejä entisaikojen pyyntimiehistä ja -nai-sista aina kivikaudelta saakka. Yhden asu-kin, vaapuntekijä ja erakko Toivo Pylväläisen maine on jäänyt voimakkaimmin muistoihin.
Metsäpeuran valtakunta Kivijärvi, PerhoMetsästys: Kivijärven pienriista-alue 6613 ja Perho 6612.Metsäpeurat eli petrat hävitettiin Suomen nykyisiltä alueilta 1900-luvun alkuun men-nessä liiallisen metsästämisen seurauksena. Sittemmin peurat palasivat Kainuuseen, ja lisäksi Suomenselälle onnistuttiin palautta-maan peurakanta.
Muinaiset pyyntimaat (Kierikki)Oulu (Yli-Ii)Metsästys: Lähellä sijaitsevat kohteet Yli-Iin pienriista-alue 5626 ja Länsi-Pudasjärvi 5639.Kierikin monipuoliset arkeologiset löydöt ovat peräisin jopa 7 000 vuoden takaa. Yli-Iin pienriistakohteelta löytyvät kivikehät ja pur-nut kertonevat muinaisesta hylkeenlihan varastoinnista ja samalla henkisestä elämästä ja uskomuksista.
A.E. Järvisen kaira RovaniemiMetsästys: Lähellä sijaitsevat Meltauksen pienriista-alue 2614 ja Kemijärvi 3602Tunnetun eräkirjailijan kirjojen sivut herää-vät Naarmankairassa henkiin uudella tavalla. Harva on samoillut Aarne Erkki Järvisen rak-kaimmilla metsästysmailla tai naakinut kop-pelohaukulle samojen aihkipetäjien varjossa kuin mestari itse.
Kaapin Jounin jutamaatInariKalastus: 1562 Lemmenjoen kansallispuistoSeudulla ovat jutaneet tunnetut poromiehet Kaapin Jouni ja Salkon Niila sekä lukuisat legendaariset kullankaivajat. Alueen mänty-kankaat tarjosivat jo vuosituhansien takai-sille esi-isillemme menestyksekkäät pyynti- ja asuinolosuhteet.
Tutustu kohteisiin: Eräluvat.fi/erähistoria
28
Eräluvat.fi
Erähistoriakohteilla voi yhä metsästää tai kalastaa
NUORISOLUPA MAJAVA PIENPEDOT
Pienpetojen metsästys on hyödyllis-tä riistan- ja ympäristönhoitoa. Sen vuoksi pienpetolupa on edullinen.
Luvan hinta 10 € / kausiLupa voimassa 1.8.–30.4.
PPienpetoluvalla metsästettäviä pien-petoja ovat muun muassa kettu, supi-koira, minkki, näätä, kärppä, hilleri ja mäyrä.
V Pienpetoluvalla saa metsästää villisi-kaa ja seuraavia rauhoittamattomia lintuja: korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, harmaalokki ja me-rilokki. Myynti• Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9‒16.• Verkkokauppa Eräluvat.fi
Majavametsälle pääset erillisellä ma-javaluvalla. Majavia ei saa metsästää pienriista- tai pienpetoluvalla. Ma-javaluvalla voi sen sijaan metsästää myös pienpetoja, piisamia, villisikaa sekä ampua rauhoittamattomia lintuja pois lukien räkättirastasta, johon tar-vitaan pienriistalupa.
Luvan hinta 20 € / kausiLupa voimassa 20.8.–30.4.
Myynti• Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9‒16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi
Metsähallitus haluaa tukea nuorten eräharrastusta tarjoamalla nuoril-le edullisen ja helposti saatavan met-sästysluvan. Jokainen alle 18-vuotias metsästyskortin omistaja pääsee met-sästämään nuorisoluvalla. Lupa oikeut-taa metsästämään kaikkea pienriistaa, myös kanalintuja.
Alle 15-vuotias voi metsästää pienriis-taa 18 vuotta täyttäneen aseenkanto-luvan haltijan valvonnassa tämän kiin-tiöön.
Luvan hinta 10 €Metsästysaika 1–7 vrkSaaliskiintiö ks. aikuisten päivä- kiintiö ja kausikiintiö
Myynti• Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9‒16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi
Metsähallituksella on 123 aluetta pien-riistan metsästykseen. Lisäksi valtion alueilla voit pyytää suurriistaa. Kun olet hankkinut metsästyskortin, tarvitset vie-lä maanomistajan luvan metsästää. Val-tion maille luvan saa Metsähallitukselta.
Lupien hintaan vaikuttaa kaksi asiaa: lupien myynnistä aiheutuvat kustannuk-set ja metsästettävän riistan kannanhoi-don arvioidut kustannukset. Tulot ohja-taan siis riistan hyväksi.
Metsästysluvat on kiintiöity lupa- alueittain. Kiintiöinnillä varmistetaan riistakantojen kestävyys. Esimerkiksi huonona lintuvuonna lupia myydään vä-hemmän.
Pohjois-Suomessa henkilöllä, jonka ko-tipaikka on metsästyslain 8§:n osoitta-malla alueella, on oikeus metsästää koti-kunnassaan valtion mailla ilman erillistä maksua.
Eräluvat.fiKaikki eräluvat netistä.
Metsästysluvat
29
Eräluvat.fi
VESILINNUT JA JÄNISKANALINNUT
Kanalintulupa kattaa kaiken pienriistan metsästyksen 10.9.–31.10. paitsi maja-van.
L Luvan kesto Hinta 1 vrk 15 €Lyhyen luvan voi ostaa enimmillään 10 vuorokaudeksi kerrallaan. Jokaisen vuo-rokauden hinta on 15 euroa.
Kiintiö4 saaliseläintä / vrk. Enintään kuitenkin 2 kanalintua / vrk, joista korkeintaan 1 metso / vrk. Yksi metsästäjä saa yhden kauden aikana metsästää enintään kaksi metsoa. Ylä-Lapin lupa-alueilla kiintiö on 3 riekkoa / vrk.
Myynti• Puhelinpalvelu
020 69 2424. Arkisin 9‒16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi
Myynninaloituspäivät 2017
HintaKaikki pienriista 130 €Jousilupa kaikelle pienriistalle 65 €Lapin kaupunkilaisten pienriistalupa 67 €
Kiintiö• 20 saaliseläintä / kausi (ei sisällä
majavaa); saaliseläimista korkeintaan 10 metsäkanalintua.
• Lisäksi sama päiväkohtainen kiintiö kuin lyhytaikaisissa kanalintuluvissa.
• Enintään kaksi metsoa / syksy. Ylä-Lapin lupa-alueilla (lukuun otta-matta Hammastunturin, Kutturan, Tsarmitunturin ja Vätsärin lupa-aluei-ta, joilla kiintiö on sama kuin edellä) kiintiö on 3 riekkoa / vuorokausi.
Kausiluvan hakuHaku huhtikuussa lupahakujärjestel-mällä https://lupahaku.eraluvat.fi. Kau-silupia ei ole saatavilla kaikille alueille. Tarkemmat ohjeet ja haettavissa olevat alueet www.eraluvat.fi. Järjestelmästä ei voi ostaa 1‒7 vrk:n lupia.
LUrosteeren metsästys on mahdollista 1.–20. tammikuuta useissa maakun-nissa, ellei maa- ja metsätalousminis- teriö sitä asetuksella rajoita. Myynti aloitetaan marraskuussa tarkemmin ilmoitettavana aikana. Latvalinnustus varmistuu syyskuun alussa syksyn kana-linnustuskauden alkuun (10.9.) men-nessä, kun ministeriön asetus on lainvoi-mainen.Myynti alkaa: marraskuussa, seuraa Eräluvat.fi-sivustoa
V Vesilintu- ja jänislupa oikeuttaa metsäs-tämään kaikkea muuta pienriistaa kuin kanalintuja ja majavaa. Metsästäjät voi-vat hankkia tämän edullisemman pien-riistaluvan myös kanalintukaudelle.
L Luvan kesto Hinta1 vrk 8 €Lyhyen luvan voi ostaa enimmillään 10 vuorokaudeksi kerrallaan. Jokaisen vuorokauden hinta on 8 euroa.
Kiintiö 3 saaliseläintä / vrk. Osakausilupa ajalle 1.11.‒30.4. maksaa 55 €.
MyyntiLuvat tulevat myyntiin 12.6.2017 klo 9.00• Puhelinpalvelu
020 69 2424. Arkisin 9‒16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi
KLupatyyppi HintaMuu pienriista kuin kanalinnut 80 € Jousilupa muulle kuin kanalinnuille 40 €
Kiintiö• 15 saaliseläintä (ei sisällä kanalintuja
eikä majavaa).• Sama päiväkohtainen kiintiö kuin
lyhyissä luvissa.
MyyntiKausiluvat tulevat myyntiin 12.6.2017 klo 9.00• Puhelinpalvelu
020 69 2424. Arkisin 9‒16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi
HUOMAA! Kausiluvan vesilintujen ja jäniksen metsästykseen voi nykyisin hankkia kuten lyhyet pienriistaluvat. Lupahakujärjestelmästä haetaan ainoastaan kanalintukausilupia.
Tarkista myyntipäivät www.eraluvat.fi. Myynti alkaa mainittuna päivänä kello 9 aamulla. Kesäkuussa asetetaan myyntiin noin 50 % suunnitellusta kiintiöstä. Loput kiintiöstä tulee myyntiin elokuussa riista-kanta-arvioiden mukaisesti.
Metsästysalueen sijainti Kesä SyksyEtelä-, Länsi- ja Itä-Suomen alueet
Salla, Savukoski, Pelkosen- niemi, Sodankylä, Kemijärvi
Pohjanmaa, Kainuu
Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio
Enontekiö, Inari, Utsjoki
ma 5.6.
ti 6.6.
ke 7.6.
to 8.6.
pe 9.6.
ma 21.8.
ti 22.8.
ke 23.8.
to 24.8.
pe 25.8.
K
30
Eräluvat.fi
HIRVI SUURPEDOT
Valtion maiden hirvenmetsästysaluei- ta haetaan aina tammikuun aikana. Seuraava haku on tammikuussa 2018. Alueluvan saaneet hakevat erikseen pyyntilupia Suomen riistakeskukselta huhtikuun loppuun mennessä.
A Lupahakujärjestelmä: https://lupahaku.eraluvat.fi (31.1.2018 klo 16 mennessä)Alueet: www.eraluvat.fi
Lupahakujärjestelmässä hakija voi hyö-dyntää edellisvuonna jättämäänsä hake-musta uuden hakemuksen pohjana. Kun hakemusaika on päättynyt (31.1. klo 16), hakemukseen ei enää voi lisätä ampujia. Muita tietoja voi täydentää hakuajan jäl-keen.
MyyntiHakija saa laskun päätöksen mukana. Metsästyslain 8 §:n alueella kauden hin-ta on 42 € jokaisesta ulkopaikkakun-talaisesta metsästäjästä. 8 §:n alueen ulkopuolella hinta on 0,07–0,50 € heh-taarilta (+ alv).
H Hirviseurue, joka on saanut alueluvan, voi ottaa vieraita metsälle syksyllä. Vie-raiden on maksettava 12 €:n vuorokau-silupa, joita voi ottaa enintään 10 vuo-rokaudelle.
Myynti• Kännykkälupa 24 h 0600 55 1618 – 1 vrk:n lupa (11,84 € + mpm)
0600 55 1619 – 2 vrk:n lupa (24,17 € + mpm)
0600 55 1620 – 3 vrk:n lupa (35,26 € + mpm)
Puhelun aikana näppäillään aluelupa- hakemuksen nelinumeroinen tun-niste, jonka saa alueluvan haltijalta, ja metsästäjänumeron seitsemän vii-meistä numeroa. Kännykkälupa tulee voimaan heti.
• Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9‒16.• Lisätietoja Eräluvat.fi
K Karhunmetsästys poronhoitoalueella jatkuu, kunnes riistakeskuksen myöntä-mä kiintiö on täynnä tai metsästysaika päättyy. Metsästettäessä kotikunnan ul-kopuolella tulee hankkia metsästyslupa, joka maksaa 50 € kaudelta ja 25 € vuoro-kaudelta.
Jokaisesta kaadosta on tehtävä välittö-mästi ilmoitus Oma Riista -palveluun.
Myynti• Mobiililupa Kausilupa 0600 55 1616 (50,41 € + mpm) Vuorokausilupa 0600 55 1617 (25,16 € + mpm)
• Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9‒16.
• Verkkokauppa Eräluvat.fi
MUUT RIISTALUVAT
Metsähallitus myy joillain alueilla myös muita lupia, joista voit kysyä alueesi eräsuunnittelijalta. Ulko-maalaisille myydään metsästyslupia yleisille vesialueille. Niistä kerro-taan lisää Eräluvat.fi-sivustolla.
HUOMIO! Metsästyslupa Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla tapahtuvaan, vahinkoa aiheuttavan tai turvallisuutta vaarantavan suurpedon metsästykseen seuruelupana maksaa 5 € henkilöltä.
K - Poronhoitoalueen ulkopuolella valtion alueet ovat yleensä aina mukana yhteis-lupa-alueessa, jolle riistakeskuksen poik-keusluvat myönnetään. Poikkeusluvan hakijan on hankittava Metsähallituksen aluelupa. Valtion alueille pääsee karhu-metsälle maksamalla Metsähallituksen henkilökohtaisen metsästysluvan ja il-moittautumalla yhteislupaan. Lisätieto-ja Eräluvat.fi-sivuilta tai alueen eräsuun-nittelijalta.
Myynti• Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9‒16.
S- Valtion alueet ovat yleensä mukana yh-teislupa-alueessa, jolle riistakeskuksen poikkeusluvat myönnetään. Poikkeus- luvan hakijan on hankittava Metsähalli-tuksen aluelupa, ellei suurpetojen met-sästystä ole jo sisällytetty alueella voi-massa oleviin vuokrasopimuksiin.
Alueluvan alueella valtion mail-la metsästävä henkilö tarvitsee lisäksi henkilökohtaisen metsästysluvan, ellei aluelupa ole pinta-alamaksullinen. Lisä-tietoja Eräluvat.fi-sivuilta tai alueen erä-suunnittelijalta.
Myynti• Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9‒16.
31
Eräluvat.fi
Pienriistan metsästysalueet
Metsästysasiat ja kohdetiedot: Eräluvat.fiAlueen kartta: Eräluvat.fi (pdf) ja www.retkikartta.fi
Pienriistan metsästysalueilla voi metsästää muun muassa kanalintuja, vesilintuja ja jäniksiä.
Etelä-Suomi
6671 EvoHämeenlinna, Etelä-Häme
6674 KeihäsjärviLoppi, Etelä-Häme
6675 VesijakoPadasjoki, Etelä-Häme
Länsi-Suomi
5636 LestijärviLestijärvi, Pohjanmaa
6612 PerhoPerho ja Halsua, Pohjanmaa
6613 KivijärviKivijärvi, Kinnula ja Perho, Keski-Suomi; Pohjanmaa
6614 LinkkiläAlajärvi, Perho, Vimpeli ja Kyyjärvi,Keski-Suomi; Pohjanmaa
6615 VahankaKarstula, Kyyjärvi ja Soini,Keski-Suomi; Pohjanmaa
6616 MäkeläPylkönmäki, Keski-Suomi
6617 Kukko-MultiaPylkönmäki ja Multia,Keski-Suomi
6619 ArpainenSoini ja Ähtäri, Pohjanmaa
6620 ÄhtäriÄhtäri ja Multia, Keski-Suomi; Pohjanmaa
6630 KinnulaKinnula ja Viitasaari, Keski-Suomi
6631 LuotonenPihtipudas ja Viitasaari, Keski-Suomi
6632 Valkeismäki-PuralaPihtipudas ja Viitasaari, Keski-Suomi
6635 ÄänekoskiSaarijärvi, Karstula, Viitasaari, Kannonkoski,Äänekoski, Keski-Suomi
6642 VirratVirrat ja Ähtäri, Pohjois-Häme; Pohjanmaa
6643 ParkanoParkano, Karvia, Kihniö ja Ikaalinen,Satakunta
6645 KuruKuru, Ruovesi ja Virrat,Pohjois-Häme
6651 OrivesiOrivesi, Juupajoki, Ruovesi, Jämsä,Tampere, Pohjois-Häme
6661 MuuratjärviKorpilahti, Muurame, Jämsä, Jämsänkoski,Keski-Suomi
6663 ToivakkaToivakka, Jyväskylän mlk, Leivonmäki,Luhanka, Keski-Suomi
6666 KuhmoinenKuhmoinen, Pohjois-Häme
6676 Uudenkaupungin HarmaaletotUusikaupunki
6677 Rauman BokreivitRauma
6678 Porin RäyhätPori, Satakunta
6679 Merikarvian Kasalabådanin luodotMerikarvia
Itä-Suomi
6633 HeiniperäKiuruvesi, Pohjois-Savo
7603 Rahustenaho-LevämäkiVieremä, Pohjois-Savo
7604 Jyrkkä-KontioSonkajärvi ja Rautavaara,Pohjois-Savo
Pienriistan metsästysalue Kunnat, riistakeskus
7614 Siera-YöttäjäRautavaara, Valtimo ja Nurmes,Pohjois-Savo; Pohjois-Karjala
7621 Hirvivaara-RostuaNurmes, Rautavaara ja Juuka,Pohjois-Savo; Pohjois-Karjala
7624 Peurajärvi-MujejärviNurmes ja Valtimo,Pohjois-Karjala
7630 KiikkukangasPolvijärvi, Pohjois-Karjala
7635 Kukkaro-LaklaLieksa, Pohjois-Karjala
7638 Elimo-Kitsi-PiiloLieksa ja Ilomantsi,Pohjois-Karjala
7642 Kuora-Kontiovaara-UimaharjuJoensuu ja Lieksa, Pohjois-Karjala
7652 IlomantsiIlomantsi, Pohjois-Karjala
7668 HeinävesiHeinävesi ja Liperi, Etelä-Savo; Pohjois-Karjala
7675 LeipämäkiSavonlinna, Etelä-Savo
7680 Lohikoski-LikastenperäPunkaharju ja Sulkava, Etelä-Savo
7685 PyylampiKuopio, Pohjois-Savo
7689 Tervanen-Leikko-PusaPieksämäki, Etelä-Savo
7690 NikkarilaPieksämäki, Etelä-Savo
7693 Sorsasalo-AhveninenJoroinen, Pieksämäki ja Leppävirta,Etelä-Savo; Pohjois-Savo
7695 SäkkisaloHirvensalmi, Etelä-Savo
7697 LuotolaMikkeli, Etelä-Savo
Pohjanmaa, Kainuu
5601 PaltamoPaltamo, Kainuu
5602 HossaSuomussalmi, Kainuu
5603 MartinselkonenSuomussalmi, Kainuu
5604 Itä-SuomussalmiSuomussalmi, Kainuu
5605 Länsi-SuomussalmiSuomussalmi, Kainuu
5608 PuolankaPuolanka, Kainuu
5611 Hyrynsalmi-RistijärviHyrynsalmi ja Ristijärvi, Kainuu
5613 SotkamoSotkamo, Kainuu
5614 KajaaniKajaani, Kainuu
5615 VuolijokiKajaani, Kainuu
5616 VaalaVaala, Oulu
5617 Länsi-KuhmoKuhmo, Kainuu
5618 Itä-KuhmoKuhmo, Kainuu
5619 Etelä-KuhmoKuhmo, Kainuu
5620 Länsi-KuusamoKuusamo, Oulu
5621 Pohjois-TaivalkoskiTaivalkoski, Oulu
5622 Etelä-TaivalkoskiTaivalkoski, Oulu
5623 KouvaPudasjärvi, Oulu
5624 SyötePudasjärvi, Oulu
5625 Etelä-PudasjärviPudasjärvi, Oulu
5626 Yli-IiYli-Ii ja Kuivaniemi, Oulu
5627 RöyttäIi, Oulu
5628 UtajärviUtajärvi, Oulu
5629 KantojärviTyrnävä, Temmes, Oulu
5630 PyhäntäPyhäntä, Oulu
5631 RiikinhoviPyhäjärvi, Oulu
5632 IsokangasYlivieska, Oulu
5633 RahjaKalajoki, Oulu
5634 SieviSievi, Oulu
5635 Haapajärvi-ReisjärviHaapajärvi ja Reisjärvi, Oulu
5637 Itä-KuusamoKuusamo, Oulu
5638 KorpihoviPyhäjärvi, Oulu
5639 Länsi-PudasjärviPudasjärvi, Oulu
5640 MuhosMuhos, Oulu
Lappi
2602 MuonioMuonio, Lappi
2604 KolariKolari, Lappi
32
Eräluvat.fi
2606 PelloPello, Lappi
2609 YlitornioYlitornio, Lappi
2611 Pokka-Pulju Kittilä, Lappi
2612 LeviKittilä, Lappi
2613 MaunuKittilä, Lappi
2614 MeltausRovaniemi, Lappi
2615 RovaniemiRovaniemi, Lappi
2616 HerankairaRovaniemi, Lappi
2617 TervolaTervola, Lappi
2618 Keminmaa-SimoKeminmaa ja Simo, Lappi
2619 RanuaRanua, Lappi
2620 PosioPosio, Lappi
3602 KemijärviKemijärvi, Lappi
3606 VasaselkäSodankylä, Lappi
3607 SorvortaSavukoski, Lappi
3608 TulppioSavukoski, Lappi
3609 VintiläSavukoski, Lappi
3610 Kemi-KuroSavukoski, Lappi
3611 Naruska-TuntsaSalla, Lappi
3612 Vilma-SavinaSalla, Lappi
3613 Itäinen PelkosenniemiPelkosenniemi, Lappi
3614 Läntinen PelkosenniemiPelkosenniemi, Lappi
3615 Lokka-PorttipahtaSodankylä, Lappi
3616 KoitelainenSodankylä, Lappi
3617 Pomo-RajalaSodankylä, Lappi
1601 KarigasniemiUtsjoki, Lappi
1602 PaistunturiUtsjoki, Lappi
1603 KaldoaiviUtsjoki, Lappi
1604 NuorgamUtsjoki, Lappi
1605 NäätämöInari, Lappi
1606 VätsäriInari, Lappi
1607 KaamanenInari, Lappi
1608 MuotkatunturiInari, Lappi
1609 AngeliInari, Lappi
1610 HammastunturiInari, Lappi
1611 KutturaInari, Lappi
1612 TsarmitunturiInari, Lappi
1613 KäsivarsiEnontekiö, Lappi
1614 Hetta-KaresuvantoEnontekiö, Lappi
1615 NäkkäläEnontekiö, Lappi
1616 NunnanenEnontekiö, Lappi
Metsästyslupa-alue
Lupa-alueen numero5632
�
�
�
�
�
�
� �
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
��
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
�
KOTKA
KUOPIO
JOENSUU
MIKKELI
KAJAANI
NURMESIISALMI
SAVONLINNA
Sodankylä
KUUSAMO
KEMIJÄRVI
PUDASJÄRVI
Luosto
ROVANIEMI
Inari
Utsjoki
VAASA
OULU
SEINÄJOKI
KOKKOLA
HAAPAJÄRVI
TORNIO
KEMI
VIITASAARI
JYVÄSKYLÄ
TURKU
ESPOOVANTAA
TAMPERE
LAHTI
PORI
HÄMEENLINNA
HELSINKI
LAPPEENRANTA
Koitere
Puruvesi
Höytiäinen
Orivesi
Pihlajavesi
Kiantajärvi
Haukivesi
Kyyvesi
Puula
Saimaa
tekojärviLokan tekojärvi
Porttipahdan
Inarijärvi
Suvasvesi
KeiteleKalla- vesi
Nilakka
Oulujärvi
Lappajärvi
Päijänne
järviPyhä-
Längelmä- vesi
Näsijärvi
1602
7652
7635
7638
7642
5637
5605
5620
56025603
5617
5604
56185613
5611
7621
5619
762476047614
7630
7697
76687693
7680
7675
3611
3608
3613
3610
3607
3609
5625
5624
5623
5622
56215639
2620
2619
3602 3612
2616
1601
1604
1607 1606
16051603
1609
1610
1608
1612
1611
3615
5630
5628
5608
5615 5614
5616
76036633
5601
3606 3614
3617 3616
6671
7695
7685
7689
66616663
6630
6635
6632
2618
5627
5626
26142606
2615
2604
2609
2617
2613
5634
5633
6631
5632
5631
5629
56385635
6619
5636
6612
6615
6614 6613
66176616
2602
1613
16161614
2611
1615
2612
6642
6666
6645
6620
665166436643
6674
Enontekiö
5640
6675
6679
6678
6677
6676
Pohj
akar
tta
© K
artt
akes
kus,
Lup
a L5
293
© M
etsä
halli
tus 2
014
7690
33
Eräluvat.fi
Eräpalveluiden metsästyshenkilöstöMetsähallituksen Eräpalvelut palvelee sinua metsästysasioissa valtion mailla. Apuna asiantuntijoillamme on joukko hanketyöntekijöitä, kausivalvojia tai yksityistä työvoimaa. Erävalvonnasta vastaavat erätarkastajat.
Yhteystiedot
Sähkö[email protected]
Puhelinvaihde 0206 39 4000
Henkilökohtaiset numerot 0206 39 + henkilökohtainen alanumero
Erälupien palvelunumero 020 69 2424
Eräluvat netistä ja muut tiedot eräasioista: www.eräluvat.fi
Osan metsästysluvista voi ostaa kännykällä numeroista, jotka löytyvät sivuilta 30‒31 tai osoitteesta www.eräluvat.fi.
Etelä-SuomiJarmo Väisänen erätalouspäällikkö, Savonlinna0206 39 5917
EräsuunnittelijatKalervo TimonenItä-Suomi, Kuopio0206 39 5576
Juha TuomolaLänsi-Suomi, Hämeenlinna0206 39 5344
Samuli KarppinenLänsi-Suomi, Jyväskylä040 651 5292
Madeleine NymanEtelä-Suomi, Tammisaari0206 39 4685
Markus PekkinenKaakkois-Suomi, Riistanhoito, Kuopio0206 39 5045
PohjanmaaErkki Turtinen erätalouspäällikkö, Oulu0206 39 6616
EräsuunnittelijatMikko RautiainenPohjanmaa, Oulu0206 39 6001
Heikki VäyrynenKainuu, Kajaani0206 39 6355
Timo EskolaRiistanhoito, Pudasjärvi0206 39 6523
Kalaveden- ja riistanhoitajatMatti Kela Kainuu, Suomussalmi0206 39 6482
LappiPirjo Ilvesviita erätalouspäällikkö, Rovaniemi0206 39 7123
Eräsuunnittelijat Pasi KamulaMetsästysasiat: Sodan-kylä, Savukoski, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi ja Rovaniemi Toimipaikka: Rovaniemi 0206 39 7691
Aki KiiskinenMetsästysasiat: Kittilä, Kolari, Muonio, Ylitornio, Tornio ja Pello Toimipaikka: Rovaniemi0206 39 7063
Nilla AikioRiistanhoito. Metsäs-tysasiat: Ranua, Simo, Tervola, Keminmaa ja Posio Toimipaikka: Rovaniemi 0206 39 7629
Sami PääkköMetsästysasiat: Ylä-Lappi Toimipaikka: Ivalo
040 660 3779
Ohjausyksikkö Jukka Bisi erätalousjohtaja,0206 39 6611
Ahti Putaala ylitarkastaja, metsästys- ja riistanhoito, Oulu0206 39 6619
Aku Ahlholm viestintäpäällikkö, Kiepin päätoimittaja, Oulu 0206 39 4660
Hannaleena Aarnio erikoissuunnittelija, verkkoviestintä, Oulu0206 39 6621
Jari Haarala palvelupäällikkö, asiakkuudet ja järjestelmät, Oulu0206 39 6239
34
Eräluvat.fi
HankkeetSakari Mykrä projektipäällikkö, Metsäpeura-Life, Pori 040 7527800
Milla Niemi suunnittelija, Metsäpeura-Life, Vantaa
Lisäksi kalastuslupia myyvät useimmat Metsähallituksen luontokeskukset.
Yhteystiedot www.luontoon.fi.
Eräluvat.fi
ErätarkastajatMetsähallituksella on 12 erätarkastajaa, jotka valvovat metsästystä, kalastusta ja maastoliikennettä yhdessä mm. poliisin ja rajavartioiden kanssa. Erätarkastajilla on poliisiin verrattavat valtuudet, ja suurin osa heistä onkin koulutukseltaan poliiseja.
Jari Liimatainen0400 392 726Ylä-Lappi
Mika Seurujärvi040 771 4692Länsi-Lappi
Heikki Säkkinen040 833 1656Itä-Lappi
Vesa Ihalempiä040 701 5136Etelä-Lappi
Jani Suua040 631 2655Koillismaa
Seppo Toikkanen040 178 9632 Kainuu
Markus Aho040 158 8820Pohjanmaa, Pohjanlahti
Timo Rasku0400 374 716Etelä- ja Länsi-Suomi
Jaakko Saaristo0400 372 544Itä-Suomi, Pohjois-Karjala
Jyrki Turpeinen0400 950 482Itä-Suomi
Markus Rahikainen040 754 1711Itä-Suomi, Saimaa
Tommi Suonpää040 186 2001Etelä-Suomi, Suomenlahti, Selkämeri
Juha AhonenErävalvonnan ylitarkastaja
Tino Jansson
Lupamyynti ja asiakashallintaLupamyyjät vastaavat numerossa 020 69 2424, arkisin 9–16.
Ritva Ahosuunnittelija, lupamyynti, Haapajärvi
Ritva Juntunensuunnittelija, lupamyynti, Suomussalmi
Nelli Kihniäsuunnittelija, verkkoviestintä ja järjestelmät, Kuusamo
Virpi Lepistösuunnittelija, lupa-asiat, Savonlinna
Outi Huhtalasuunnittelija, lupamyynti,Salla
Jyri Jokiranta suunnittelija, lupamyynti, Rovaniemi
Irina Vaattovaara suunnittelija, lupamyynti, Oulu
Pirjo Halmesuunnittelija, talousasiat Oulu
Laura Ticklén suunnittelija, viestintä, Vantaa040 4806832
Juha Siekkinen suunnittelija, Erätalouskäytön kehittämishanke, Oulu
Tiina-Maria Siipola projektipäällikkö, riistasuunnittelun tietojärjestelmäOulu
35
Eräluvat.fi
Miten toimit kohdatessasi suurpedon? Runouden sankareilla on useimmiten kovat luulot voimistaan, mutta
painiottelussa mesikämmen ottaa erävoiton sitkeästäkin urhosta. Suurpedot-sivusto tarjoaa luotettavaa tietoa
suomalaisista suurpedoista ja auttaa yhteiselossa petojemme kanssa.
Tervetuloa suurpetotiedon lähteelle!