Metsätyypit

• Kasvupaikkatekijöiden vaihtelu vaikuttaa kasvillisuuteen.– Valo– Lämpötila– Maaperän kosteus– Ravinteet– Happamuus

1.Kuiva kangasmetsä

• Kuivilla hiekka- ja soramailla• Jäkäliä on paljon.• Pienilehtisiä varpuja kenttäkerroksessa:– Kanerva, variksenmarja, sianpuolukka

• Pensaita on vähän.• Yleisin puu on mänty.

2. Tuore kangasmetsä

• Maaperä on moreenia.• Sammalet yleisiä pohjskerroksessa.• Isohkolehtisiä varpuja ja ruohovartisia kasveja:– Mustikka, oravanmarja, metsätähti, vanamo

• Yleisin puulaji on kuusi.

3. Lehto

• Maaperä on multaa.• Pohjakerros puuttuu lähes kokonaan,

sammalista lehväsammalta tavataan.• Ruohovartisia kasveja runsaasti

kenttäkerroksessa:– Sanikkaisia, sini- ja valkovuokot, metsäkurjenpolvi

• Lehtipuustoa runsaasti, lehtomaisilla kankailla myös kuusi on yleinen.

• Lakkisienen rakenne sivulla 60.• Sienen ”osat” tulee osata !

• Sienet lisääntyvät itiöillä ja rihmastollaan.• Itiöt kulkevat tuulen ja veden matkassa.

• Sienet kasvattavat maanpäällisiä itiöemiä tuottaakseen itiöitä.

• Sienten tehtävät metsässä:

• 1. Symbioosisienet tekevät puiden kanssa yhteistyötä. Kuva sivulla 62.

• Sienen seittimäinen rihmasto kiinnittyy puun juuriin:

• Puu saa vettä ja ravinteita.• Sieni saa sokeria.

• 2. Kantosienet ovat lahottajasieniä.• Lahottajasienet saavat energiansa kuolleesta

puuaineksesta. Samalla puu maatuu ja ravinteet vapautuvat kasvien käyttöön.

• Kuva sivulla 61.

• 3. Loissienet loisivat isännässään: tuulenpesäsieni s. 62 on hieskoivun loinen ja kynsisieni on ihmisen loinen.

• Loiset ovat pelkästään haitallisia isännälle.• Erilaiset käävät ovat loisia.