MegaLab

tuloksia 2017

©SjT 2018

©SjT 2018

Näytteet

• Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat

juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden

toimittaa analysoitavaksi yhden

lehtinäytteen

• Näytteet kerättiin kesä – heinäkuun

vaihteessa. Noin 200 näytettä toimitettiin

Englantiin analysoitavaksi

• Näytteiden keruun yhteydessä toteutettiin

kysely, jossa kartoitettiin näytelohkojen

viljavuustietoja ja lannoituskäytäntöä

• Tähän kyselyyn vastasi noin 140 viljelijää

Näytteiden

määrä pitää

olla min 0.5 kg.

Pakkauksella

ei ole väliä.

• Punainen (korkea)

– ei tarvetta toimenpiteisiin. Ei myöskään

syytä muuttaa lannoitusta tulevina

vuosina

• Vihreä (normaali)

– lannoitus on ollut riittävä kyseisellä

kasvukaudella. Joidenkin ravinteiden

kohdalla voi olla syytä tarkastella kuinka

lähellä ohjearvoa pitoisuus on?

• Vaaleanpunainen (melko matala)

– kasvin ravinnepitoisuus alle ohjearvon.

Mikäli puutos: typpi, fosfori, Mn tai B

ravinteiden kasvukaudenaikainen lisäys

suositeltavaa. Tilanne kannattaa

ennakoida seuraavan kerran

viljelykierrossa juurikkaankohdalla,

erityisesti Mn ja B osalta

• Tumma pinkki (matala)

– kasvin ravinnepitoisuus selvästi alle

ohjearvon. Mikäli puutos typpi, fosfori,

Mn tai B on syytä tehdä kasvukauden

aikaisia lisäyksiä. Ennakointi tulevina

vuosina kannattaa.

©SjT 2018

©SjT 2018

Megalab -analyysiin osallistuneiden

tilojen keskimääräinen lannoitus

N P K Na S Mg B Mn Zn SeTiloja kpl

Tilat joilla käytetään

pelkästään

mineraalilannoitetta

127 11 70 2 21 2 0.2 0.9 0.5 0.008 76

Tilat joilla käytetään

karjanlantaa ja muita

lannoitteita

122 31 119 6 11 2 0.2 0.8 0.4 0.004 16

Keskimäärin

kg/ha125 21 95 4 16 2 0.2 0.9 0.4 0.006 92

©SjT 2018

Lehtinäytteiden Typpitulokset

• Keskiarvo 48.4 g/kg ka.

• Laboratorion alin ohjearvo 40.0 g/kg ka.

• Näytteistä 4% alle ohjearvon

©SjT 2018

Typpilannoitus lohkoilla

• Käytettävissä noin 90 lohkon lannoitustiedot

• Positiivinen korrelaatio havaittavissa typpilannoitustason ja sokerisadon

välillä

• Keskiarvoista laskettuna 160 kg N/ha voitiin saavuttaa 1400 kg

enemmän sokeria/ha kuin 100 kg N /ha

Vaste / Tulos

N-taso

kg/ha

Sokeri

t/ha kg/ha €/ha*

100 6.21

120 6.63 416 +40

140 6.93 714 +70

160 7.69 1471 +180

©SjT 2018

Sokerisato t/ha N (g/kg ka.)

alle 4 45.2

5 45.2

6 46.9

7 48.9

8 49.1

9 49.1

10 50.1

Lehtien N-pitoisuus vs. Sokerisato

• Lehtien typpipitoisuus korreloi myös positiivisesti satotasoon

• Ohjearvo selvästi alhainen Suomen olosuhteisiin

• Suositeltava lehtien N-pitoisuus kesä-heinäkuun vaihteessa on 50 g/kg ka.

©SjT 2018

Koeruuduilta

• Koetuloksiin perustuen 50 g/kg ka. pitoisuus on suositeltava taso

• Typpipitoisuus lehdissä laskee normaalisti kasvukauden aikana

©SjT 2018

Jaettu Typpilannoitus

• Vuosina 2012-2017 SjT:llä on testattu jaettua typpilannoitusta eri

määrillä

• Vuosivaihtelut suuria, mutta pitkänajan keskiarvo osoittaa, että jaetulla

typpilannoituksella voidaan saavuttaa satovastetta

©SjT 2018

Typpilannoituksen jakamisajankohta

Fosforitilanne lohkoilla

Karkeat kivennäismaat Savimaat

P mg/l kg P ha-1 P mg/l kg P ha-1

Huononlainen 3.0-7.0 63 2.0-4.0 63

Välttävä 7.0-13.0 60 4.0-8.0 60

Tyydyttävä 13.0-22.0 43 8.0-15.0 43

Hyvä 22.0-35.0 26 15.0-25.0 26

Korkea 35.0-50.0 14 25.0-40.0 14

Arveluttavankorkea yli 50 5 yli 40 5

©SjT 2018

©SjT 2018

Lehtinäytteiden fosforipitoisuudet

• Keskiarvo 4.36 g/kg ka.

• Laboratorion alin ohjearvo 3.5 g/kg ka.

0

2

4

6

8

101

10 19 28 37 46 55 64 73 82 91

100

109

118

127

136

145

154

163

172

181

190

Lehtien fosforipitoisuus (g/kg dm)

©SjT 2018

Lehtien fosforipitoisuus vs. Sokerisato

• Lehtien fosforipitoisuudella selvästi positiivinen vaikutus satotasoon

• Suositus lehtien P-pitoisuudeksi kesä-heinäkuun vaihteessa on 4.6 g/kg ka.

P (g/kg ka.)

alle 4 3.49

5 3.34

6 3.93

7 4.61

8 4.77

9 4.65

10 4.61

0.0

1.0

2.0

3.0

4.0

5.0

6.0

35 55 74 104 123 140

Fosforipitoisuus lehdissä

P (g/kg dm.) P-lisäys 5kg/haP (g/kg dm.)

Koeruuduilta

©SjT 2018

• Fosforipitoisuus lehdissä laskee kasvukauden aikana

• Starttifosforin käyttö nostaa lehtien fosforipitoisuutta

©SjT 2018

Kaliumtilanne lohkoilla

313

4450

6

2

4

Kevyet maat

Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea

411

61

46

7

2 0

Savi maat

Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea

Savi maat Kevyet maat

K mg/l kg K ha-1 K mg/l kg K ha-1

huononlai

nen 60-100 300 40-70 300

välttävä 100-200 180 70-120 220

tyydyttävä 200-300 85 120-200 145

hyvä 300-500 10 200-350 60

korkea 500-800 - 350-500 5

©SjT 2018

• Keskiarvo 67.8 g kg-1 ka.

• Laboratorion asettama ohjearvo 35 g kg-1 ja korkean raja-arvo 50 g kg-1

ka.

Lehtinäytteiden kaliumpitoisuudet

©SjT 2018

Lehtien kaliumpitoisuus vs. Sokerisato

• Lehtien kaliumpitoisuudella heikkoa vaikutusta satotasoon.

• Suositus lehtien K-pitoisuudeksi kesä-heinäkuun vaihteessa on 69.0 g/kg ka.

K (g/kg dm)

alle 4 64.4

5 64.3

6 63.1

7 69.6

8 71.2

9 69.0

10 69.3

©SjT 2018

Koeruuduilta

• Kaliumlannoituksella lehtien kaliumpitoisuutta voidaan nostaa

• Myös natriumlannoitus vaikuttaa juurikkaassa kaliumin lailla ja parantaa

samalla satotasoa

Mangaanin tarve

Kg/ha

Huono 14

Huononlainen 7

Välttävä 2

Tyydyttävä 0

Hyvä 0

Boorin tarve

Kg/ha

Huono 1.1

Huononlainen 0.9

Välttävä 0.6

Tyydyttävä 0.5

Hyvä 0.2

Korkea 0.0©SjT 2018

Mangaani ja Boori tilanne lohkoilla

©SjT 2018

Lehtinäytteiden mangaanipitoisuus

0

100

200

300

400

500

600

1 14 27 40 53 66 79 92 105

118

131

144

157

170

183

196

Mn (mg/kg dm)

• Lehtinäytteiden keskimääräinen pitoisuus oli 94.8 mg/kg ka.

• Laboratorion ohjearvo 35.0 mg/kg ka. Tällä tasolla kasvissa ei näy

vielä puutosoireita. Selviä puutos-oireita lehdissä, kun pitoisuus alittaa

25 mg/kg ka.

• Korkeat pitoisuudet lehdissä selittyvät osaksi sillä, että kasvustoja oli

ruiskutettu juuri ennen lehtinäytteiden keruuta

©SjT 2018

Koeruuduilta

• Mangaanipitoisuus lehdissä

kasvaa luonnostaan

kasvukauden aikana, mutta

kriittisintä sadon kannalta on

alkukasvun (20-40 pv)

puutostila lehdissä.

• Oikealla lähtölannoituksella

voidaan välttää näkymättömät

puutosoireet ja siten parantaa

satoa.

• Puutosoireiden näkyessä

lehdissä voidaan ruiskuttamalla

parantaa tilannetta

©SjT 2018

Lehtinäytteiden booripitoisuus

• Lehtinäytteiden keskimääräinen pitoisuus oli 33.4 mg/kg ka.

• Laboratorion ohjearvo 35.0 mg/kg ka.

Koeruuduilta

©SjT 2018

• Booripitoisuus lehdissä kasvaa

luonnostaan kasvukauden

aikana. Sen riittävä pitoisuus

kasvissa on tärkeää koko

kasvukaudenajan

• Oikealla lähtölannoituksella

saavutetaan hyvä lähtötilanne

• Puutosta voidaan korjata

ruiskuttamalla

• Myös kasvukauden aikainen

Nitrabor -lisäys vaikuttaa

booripitoisuuteen kasvissa