MegaLab
tuloksia 2017
©SjT 2018
©SjT 2018
Näytteet
• Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat
juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden
toimittaa analysoitavaksi yhden
lehtinäytteen
• Näytteet kerättiin kesä – heinäkuun
vaihteessa. Noin 200 näytettä toimitettiin
Englantiin analysoitavaksi
• Näytteiden keruun yhteydessä toteutettiin
kysely, jossa kartoitettiin näytelohkojen
viljavuustietoja ja lannoituskäytäntöä
• Tähän kyselyyn vastasi noin 140 viljelijää
Näytteiden
määrä pitää
olla min 0.5 kg.
Pakkauksella
ei ole väliä.
• Punainen (korkea)
– ei tarvetta toimenpiteisiin. Ei myöskään
syytä muuttaa lannoitusta tulevina
vuosina
• Vihreä (normaali)
– lannoitus on ollut riittävä kyseisellä
kasvukaudella. Joidenkin ravinteiden
kohdalla voi olla syytä tarkastella kuinka
lähellä ohjearvoa pitoisuus on?
• Vaaleanpunainen (melko matala)
– kasvin ravinnepitoisuus alle ohjearvon.
Mikäli puutos: typpi, fosfori, Mn tai B
ravinteiden kasvukaudenaikainen lisäys
suositeltavaa. Tilanne kannattaa
ennakoida seuraavan kerran
viljelykierrossa juurikkaankohdalla,
erityisesti Mn ja B osalta
• Tumma pinkki (matala)
– kasvin ravinnepitoisuus selvästi alle
ohjearvon. Mikäli puutos typpi, fosfori,
Mn tai B on syytä tehdä kasvukauden
aikaisia lisäyksiä. Ennakointi tulevina
vuosina kannattaa.
©SjT 2018
©SjT 2018
Megalab -analyysiin osallistuneiden
tilojen keskimääräinen lannoitus
N P K Na S Mg B Mn Zn SeTiloja kpl
Tilat joilla käytetään
pelkästään
mineraalilannoitetta
127 11 70 2 21 2 0.2 0.9 0.5 0.008 76
Tilat joilla käytetään
karjanlantaa ja muita
lannoitteita
122 31 119 6 11 2 0.2 0.8 0.4 0.004 16
Keskimäärin
kg/ha125 21 95 4 16 2 0.2 0.9 0.4 0.006 92
©SjT 2018
Lehtinäytteiden Typpitulokset
• Keskiarvo 48.4 g/kg ka.
• Laboratorion alin ohjearvo 40.0 g/kg ka.
• Näytteistä 4% alle ohjearvon
©SjT 2018
Typpilannoitus lohkoilla
• Käytettävissä noin 90 lohkon lannoitustiedot
• Positiivinen korrelaatio havaittavissa typpilannoitustason ja sokerisadon
välillä
• Keskiarvoista laskettuna 160 kg N/ha voitiin saavuttaa 1400 kg
enemmän sokeria/ha kuin 100 kg N /ha
Vaste / Tulos
N-taso
kg/ha
Sokeri
t/ha kg/ha €/ha*
100 6.21
120 6.63 416 +40
140 6.93 714 +70
160 7.69 1471 +180
©SjT 2018
Sokerisato t/ha N (g/kg ka.)
alle 4 45.2
5 45.2
6 46.9
7 48.9
8 49.1
9 49.1
10 50.1
Lehtien N-pitoisuus vs. Sokerisato
• Lehtien typpipitoisuus korreloi myös positiivisesti satotasoon
• Ohjearvo selvästi alhainen Suomen olosuhteisiin
• Suositeltava lehtien N-pitoisuus kesä-heinäkuun vaihteessa on 50 g/kg ka.
©SjT 2018
Koeruuduilta
• Koetuloksiin perustuen 50 g/kg ka. pitoisuus on suositeltava taso
• Typpipitoisuus lehdissä laskee normaalisti kasvukauden aikana
©SjT 2018
Jaettu Typpilannoitus
• Vuosina 2012-2017 SjT:llä on testattu jaettua typpilannoitusta eri
määrillä
• Vuosivaihtelut suuria, mutta pitkänajan keskiarvo osoittaa, että jaetulla
typpilannoituksella voidaan saavuttaa satovastetta
©SjT 2018
Typpilannoituksen jakamisajankohta
Fosforitilanne lohkoilla
Karkeat kivennäismaat Savimaat
P mg/l kg P ha-1 P mg/l kg P ha-1
Huononlainen 3.0-7.0 63 2.0-4.0 63
Välttävä 7.0-13.0 60 4.0-8.0 60
Tyydyttävä 13.0-22.0 43 8.0-15.0 43
Hyvä 22.0-35.0 26 15.0-25.0 26
Korkea 35.0-50.0 14 25.0-40.0 14
Arveluttavankorkea yli 50 5 yli 40 5
©SjT 2018
©SjT 2018
Lehtinäytteiden fosforipitoisuudet
• Keskiarvo 4.36 g/kg ka.
• Laboratorion alin ohjearvo 3.5 g/kg ka.
0
2
4
6
8
101
10 19 28 37 46 55 64 73 82 91
100
109
118
127
136
145
154
163
172
181
190
Lehtien fosforipitoisuus (g/kg dm)
©SjT 2018
Lehtien fosforipitoisuus vs. Sokerisato
• Lehtien fosforipitoisuudella selvästi positiivinen vaikutus satotasoon
• Suositus lehtien P-pitoisuudeksi kesä-heinäkuun vaihteessa on 4.6 g/kg ka.
P (g/kg ka.)
alle 4 3.49
5 3.34
6 3.93
7 4.61
8 4.77
9 4.65
10 4.61
0.0
1.0
2.0
3.0
4.0
5.0
6.0
35 55 74 104 123 140
Fosforipitoisuus lehdissä
P (g/kg dm.) P-lisäys 5kg/haP (g/kg dm.)
Koeruuduilta
©SjT 2018
• Fosforipitoisuus lehdissä laskee kasvukauden aikana
• Starttifosforin käyttö nostaa lehtien fosforipitoisuutta
©SjT 2018
Kaliumtilanne lohkoilla
313
4450
6
2
4
Kevyet maat
Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea
411
61
46
7
2 0
Savi maat
Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea
Savi maat Kevyet maat
K mg/l kg K ha-1 K mg/l kg K ha-1
huononlai
nen 60-100 300 40-70 300
välttävä 100-200 180 70-120 220
tyydyttävä 200-300 85 120-200 145
hyvä 300-500 10 200-350 60
korkea 500-800 - 350-500 5
©SjT 2018
• Keskiarvo 67.8 g kg-1 ka.
• Laboratorion asettama ohjearvo 35 g kg-1 ja korkean raja-arvo 50 g kg-1
ka.
Lehtinäytteiden kaliumpitoisuudet
©SjT 2018
Lehtien kaliumpitoisuus vs. Sokerisato
• Lehtien kaliumpitoisuudella heikkoa vaikutusta satotasoon.
• Suositus lehtien K-pitoisuudeksi kesä-heinäkuun vaihteessa on 69.0 g/kg ka.
K (g/kg dm)
alle 4 64.4
5 64.3
6 63.1
7 69.6
8 71.2
9 69.0
10 69.3
©SjT 2018
Koeruuduilta
• Kaliumlannoituksella lehtien kaliumpitoisuutta voidaan nostaa
• Myös natriumlannoitus vaikuttaa juurikkaassa kaliumin lailla ja parantaa
samalla satotasoa
Mangaanin tarve
Kg/ha
Huono 14
Huononlainen 7
Välttävä 2
Tyydyttävä 0
Hyvä 0
Boorin tarve
Kg/ha
Huono 1.1
Huononlainen 0.9
Välttävä 0.6
Tyydyttävä 0.5
Hyvä 0.2
Korkea 0.0©SjT 2018
Mangaani ja Boori tilanne lohkoilla
©SjT 2018
Lehtinäytteiden mangaanipitoisuus
0
100
200
300
400
500
600
1 14 27 40 53 66 79 92 105
118
131
144
157
170
183
196
Mn (mg/kg dm)
• Lehtinäytteiden keskimääräinen pitoisuus oli 94.8 mg/kg ka.
• Laboratorion ohjearvo 35.0 mg/kg ka. Tällä tasolla kasvissa ei näy
vielä puutosoireita. Selviä puutos-oireita lehdissä, kun pitoisuus alittaa
25 mg/kg ka.
• Korkeat pitoisuudet lehdissä selittyvät osaksi sillä, että kasvustoja oli
ruiskutettu juuri ennen lehtinäytteiden keruuta
©SjT 2018
Koeruuduilta
• Mangaanipitoisuus lehdissä
kasvaa luonnostaan
kasvukauden aikana, mutta
kriittisintä sadon kannalta on
alkukasvun (20-40 pv)
puutostila lehdissä.
• Oikealla lähtölannoituksella
voidaan välttää näkymättömät
puutosoireet ja siten parantaa
satoa.
• Puutosoireiden näkyessä
lehdissä voidaan ruiskuttamalla
parantaa tilannetta
©SjT 2018
Lehtinäytteiden booripitoisuus
• Lehtinäytteiden keskimääräinen pitoisuus oli 33.4 mg/kg ka.
• Laboratorion ohjearvo 35.0 mg/kg ka.
Koeruuduilta
©SjT 2018
• Booripitoisuus lehdissä kasvaa
luonnostaan kasvukauden
aikana. Sen riittävä pitoisuus
kasvissa on tärkeää koko
kasvukaudenajan
• Oikealla lähtölannoituksella
saavutetaan hyvä lähtötilanne
• Puutosta voidaan korjata
ruiskuttamalla
• Myös kasvukauden aikainen
Nitrabor -lisäys vaikuttaa
booripitoisuuteen kasvissa