••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Kuva

Rob

ert S

eger

Kelan sanomaton Kelan lehtiasiakkaille

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

1/2008 Jakelu 25.2 – 7.3. 2008

Jonni Roos on opetellut onnelliseksi tutkitun tiedon mukaisesti. Sivu 18

Sairaan hyvällä filmi-festivaalilla annettiin ”leffaterapiaa”. Sivu 28

Ylipainolle kyytiä!Lasten ylipainon muuttuminen lihavuudeksi on ehkäistävissä. Aukusti Korhonen näyttää mallia. Sivu 6

Nuorten syrjäytymiskierre pitäisi estää. Sivu 3

Eläkettä karttuu myös perhevapaiden aikana. Sivu 13

Lasku suomalaiseen kouluun voi olla pehmeä. Sivu 16

Kuva

Mau

ri H

elen

ius

Kuva

Lau

ra L

eino

nen

Kuva

Nan

a U

itto

1/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

2

K E L A N S A N O M A T

Pääkirjoitus 15.2.2008

”Suomalaiset lapset ja nuoret voivat paremmin kuin kos-

kaan. Silti monet heistä voivat huonosti.” Tätä hokemaa olemme eri asiantuntijoiden suusta saa-neet kuulla viime aikoina toistu-vasti, samalla kun on kauhisteltu nuorten tekemiä hirmutöitä. Mik-si teini-ikäinen murhaa, raiskaa ja ryöstää kylmäverisesti?

Syntipukeiksi ovat joutuneet niin koti, koulu kuin internetkin. Syytä on etsitty muun muassa nuorten syrjäytymisestä.

Syrjäytyminen tarkoittaa osatto-muutta, joutumista koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle, jää-mistä ilman ystäviä tai perhepiirin ymmärtämystä ja rakkautta ja sen myötä – kuten Tuula Helne kolum-

nissaan mainitsee – syrjäytymistä yhteiskunnasta ja yhteisistä ar-voista.

Yhteisöllisyys on noussut tavoi-teltavaksi arvoksi, jonka nimiin vannotaan taholla kuin taholla.

Yksin jäävä ei saa voimaa yhtei-söllisyydestä, vaan muiden koke-ma yhteisöllisyys sysää hänet yhä kauemmas, yhä enemmän yksi-näiseksi. Miten saamme kaikki yhteisön piiriin, kun kaikki eivät sinne edes halua? Erakkoja on ol-lut aina, eikä se liene sairaus, mutta erakoituminen voi johtaa sairastumiseen.

Suomalaisessa yhteiskunnassa arvostetaan perinteisesti työtä ja ahkeruutta. Niinpä nuorten syrjäy-tymisen ehkäisemisessä onkin

erityisesti kiinnitetty huomiota sii-hen, että kaikille tulisi taata mah-dollisuus koulutukseen ja työpaik-kaan. Syrjäytymiskierre alkaa usein siitä, että koulu jää kesken eikä töitäkään löydy, kun työhön kuin työhön vaaditaan jonkinlai-nen koulutus.

Suomessa arvioidaan olevan jo-pa 100 000 tästä syystä syrjäyty-misvaarassa olevaa nuorta. Kaik-kien ongelmien syy ei kuitenkaan ole tässä, vaan myös koulussa menestyvät ja eteenpäin pyrkivät nuoret saattavat voida huonosti.

Lasten ja nuorten mielenterve-ysongelmat ovat viime vuosina li-sääntyneet huolestuttavasti. Niitä ei aina koulussa tai kotona huo-mata, vaan nuori voi olla vaikka-

pa masentunut niin, että vanhem-mat ja opettajat luulevat oireilun johtuvan koulukiusaamisesta, sy-dänsuruista tai murrosiästä. On tärkeää, että ne nuoret, joilla on mielenterveyden häiriöitä, oppi-misvaikeuksia, tarkkaavaisuus-häiriöitä tai päihteiden ongelma-käyttöä, saavat apua ajoissa.

Kuten toisaalla tässä lehdessä todetaan, yhtäkään nuorta ei sai-si menettää syrjäytymiskiertee-seen. Syrjäytyminen liitännäisseu-raamuksineen aiheuttaa hirvittä-vää inhimillistä kärsimystä sekä henkilöille itselleen että heidän läheisilleen ja niille joskus jopa ai-van sivullisille henkilöille, jotka joutuvat syrjäytyneiden henkilöi-den epätoivoisen toiminnan uh-

reiksi. Kela pyrkii auttamaan tällais-

ten tapahtumien kärsijöiksi taval-la tai toisella joutuneita. Esimer-kiksi Jokelan koulun tapahtumien uhrien ja heidän omaistensa tuke-miseen on varattu puoli miljoonaa euroa. Varoja käytetään kriisivai-heen jälkeisen psykoterapian jär-jestämiseen. Tällainen apu on tie-tysti vain laastari tai sidos, jolla jo syntynyttä haavaa hoidetaan. Tuli-si päästä käsiksi ongelmaan jo ennen kuin haava syntyy.

Seija Kauppinen

Nuorten syrjäytyminen vakava ongelma

Elokuvassa Jäniksen vuosi miestä masentaa tyly kaupun-

kikulttuuri. Kun hän löytää louk-kaantuneen jäniksen metsän reu-nalta, on valinta selvä: mies läh-tee jäniksen kanssa metsään.

Vaikka steriili kaupunki on toisi-naan ikävä paikka elää, on met-sään menemiselle vaihtoehto. Mies olisi voinut ryhtyä isäksi.

Kun ihmiset näkevät isän ja lap-sen yhdessä, he eivät voi kuin hy-myillä. Vaikka ulkona sataisi ma-sentavaa vesiräntää, saa lasten-vaunuilla sohjoa kyntävä isä koko kaupungin iloitsemaan.

Niinpä arkiset askareet alkavat tuntua isästä jännittäviltä. Kun isä sujahtaa supermarkettiin, vaihtavat kassat välittömästi ”hei-9,50-kiitos” -muodollisuudet lem-peäksi ”tui-tui-tui” -höpötykseksi.

Kun puolestaan kaksi isää lyöt-täytyy yhteen ja menee yhdessä postiin hoitamaan asioita, suistuu järkevä logistiikkakeskus pois rai-teiltaan. Postin työntekijät ovat

k K O L U M N I

niin innoissaan, että hihkuvat vie-lä isien poistuttua hyvästejä lap-sille.

Asia on nimittäin niin, että mitä enemmän isiä on samassa pai-kassa lapsiensa kanssa, sitä suu-rempien tunteiden alaisiksi vas-taantulijat joutuvat. Isien kannat-taakin toisinaan yhdistää voiman-sa.

Kun kokonainen liittouma isiä kolistelee kahville lastenvaunu-jensa kanssa, lakkaa kahvilan lii-ketoiminta siihen paikkaan. Olipa sitten tiskillä kuinka pitkä jono ta-hansa, poistuu kahvilanpitäjä vä-littömästi isien seuraan. Höpsö-tyksen ja taputtelun määrää tus-kin pystyy sanoin kuvailemaan.

Isien kannalta suotuisa ilmiö si-sältää valitettavasti myös karvaan kääntöpuolen. Siinä missä kau-punkilaiset kannustavat isiä otta-maan vastuuta, saavat äidit pelk-kää lannistavaa arvostelua osak-seen.

Jos äidillä on kantoliinan tai rat-

taiden käytössä pieniäkin ongel-mia, kyräillään heti äidin olevan täysin taitamaton. Jos taas lapsi itkee yli puoli minuuttia julkisella paikalla, tuijotetaan äitiä vihaises-ti.

”Lapsi itkee eikä äiti tee mi-tään”, ajatellaan. Saatetaanpa vielä ihmetellä, miksi nainen on ylipäätänsä lapsia hankkinut.

Näin ollen isän hyvää lastenhoi-toasemaa varjostaa ainoastaan jatkuva pelko äidin lähtemisestä metsään. Isän onkin syytä pitää puolisonsa lähellä sivistystä. Oop-pera, baletti ja teatteri auttavat tehtävässä.

Mutta jos äiti näkee loukkaan-tuneen jäniksen tienposkessa, ei mitään ole enää tehtävissä. Sil-loin nainen pinkaisee metsään lapsi kainalossaan, ja mies jää jä-niksen kanssa heiluttamaan sivis-tyksen valkoista lippua.

Jarkko Uroyksivuotiaan pojan isä

freelancetoimittaja

Vauvan vuosi

Sosiaaliturvaa lyhyesti

Eläkeläiselle perusturva 24Eläkettä saavalle hoitotuki 21Erityishoitorahaa sairaan lapsen vanhemmille 8Eurooppalainen sairaanhoitokortti 24Hammashoidosta korvausta 23Kansainvälisiin adoptioihin tukea 7Kela-kortti 24Kela-kortti maahanmuuttajalle 17Kela kuntouttaa 11Koulutuspäivärahaa omaehtoiseen koulutukseen 15Kotoutumistukea maahanmuuttajille 17Kuntoutusraha työtulojen mukaan 11Kuntoutustuki työkyvyttömälle 11Lapsilisät 7Lääkekuluista korvataan osa 23 Maahanmuuttajalle erityistukea 17Matka-avustusta työn aloittamiseen 15Matkakorvaukset 24

Nuoret vajaakuntoiset koulutukseen 11Opintoihin tukea 10Opiskelijalle koulumatkatukea 10Perhe-eläke leskelle ja lapselle 25Pienituloisille tukea asumiseen 17Pienten lasten hoitoon tukea 9Pitkäaikaistyöttömälle eläketukea 15Rintamalisiä veteraaneille 25Ruokavaliokorvaus keliakiaa sairastavalle 24Sairauskuluista korvataan osa 23Sairauspäiväraha työtulojen perusteella 23Sotilasavustus 25Tukea työpaikan terveyspalveluihin 25Työttömälle perustukea 14Vammaistukea lapsille ja aikuisille 21Vanhemmille vapaata ja päivärahaa 8Vuorottelukorvausta 15Äitiysavustus pakkauksena tai rahana 7

Kelan etuudet vuonna 2008Tässä lehdessä kerromme Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta vuonna 2008.

Kerromme vain pääkohdat etuuksista, joten emme esittele kaikkia etuuden saamisen yksityiskohtaisia perusteita. Tarkempia tietoja etuuk-sista ja niiden myöntämisperusteista saat Kelan toimistoista, ilmaisista esitteistä sekä Kelan internetsivuilta osoitteessa http://www.kela.fi.

Internetistä löytyvät yleisimmät Kelan hakemuslomakkeet kohdasta Lomakkeet. Etuuksia koskeva lainsäädäntö on kohdassa Lainsäädäntö. Laskennat-kohdassa on muutamien etuuksien laskentaohjelmia. Asioin-ti-kohdassa voit tarkistaa omia hakemus- ja maksutietojasi sekä hoitaa muutamien etuuksien hakemisen tai muun ilmoituksen. Asiointipalvelui-hin kirjaudut omilla verkkopankkitunnuksilla tai henkilökortilla (HST-kor-tilla, joka vaatii kortinlukijan). Palvelua ei voi käyttää ilman tunnistautu-mista.

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

1/2008 3

K E L A N S A N O M A T

T ilastokeskuksen mu-kaan Suomessa on 14 000 sellaista nuorta, jotka eivät opiskele ei-vätkä ole työelämässä.

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä moninkertaistuu tästä luvusta, kun asiaa tarkas-tellaan perheen näkökulmasta: mitä huonommin perheillä me-nee, sitä enemmän aiheutuu nuorten syrjäytymistä. Erään arvion mukaan Suomessa saattaa tällä hetkellä olla jopa 100 000 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta.

– Totuus on varmaan jossa-kin näiden lukujen välissä, ar-vioi nuorten syrjäytymisen eh-käisyä selvittänyt johtava toi-minnantarkastaja Teemu Kali-järvi Valtiontalouden tarkas-tusvirastosta.

Retoriikasta tekoihin

– Tehokkaan ehkäisevän työn tekeminen on vaikeaa, mutta juhlapuheiden pitäminen siitä on helppoa, Teemu Kalijärvi sanoo.

Hänen mielestään syrjäyty-misen ehkäisystä on tullut po-liittinen hokema, jolla perustel-laan ja oikeutetaan kaikenlaisia toimintoja maan ja taivaan vä-lillä.

– Retoriikasta pitäisi päästä nyt konkreettisiin toimenpitei-siin. Hihat pitäisi kääriä ja ryh-tyä töihin, hän tiivistää.

Ainuttakaan ei saisi menettääYhtään nuorta ei saisi menettää syrjäytymis-kierteeseen. Tätä mieltä ovat nuorten syrjäytymisen ehkäisytoimintaa selvittäneet tarkastajat. He patistavat viran-omaisia tehostamaan toimintaansa ja yhteistyötään sekä tutkimaan toimintansa vaikuttavuutta.

Teemu Kalijärven mielestä pienellä Suomella on poikke-uksellisen vähän varaa menet-tää nuoria syrjäytymiskiertee-seen.

– Yhtään ihmistä ei saisi mennä hukkaan.

Hänen näkemystensä taustal-la on viime vuonna julkaistu Valtiontalouden tarkastusviras-ton nuorten syrjäytymisen eh-käisyä koskeva tarkastuskerto-mus. Kalijärven lisäksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyä selvit-tivät johtava toiminnantarkas-taja Sari Hanhinen ja ylitar-kastaja Nina Martikka sekä johtava toiminnantarkastaja Ville Vehkasalo.

Yhteistyötä ja tutkimusta tarvitaan

Uutta viranomaista syrjäyty-misvaarassa olevien nuorten ti-lanteen parantamiseksi ei tar-kastuksen tekijöiden mielestä tarvita.

– Viranomaisia meillä on ai-van riittämiin, jopa liikaakin. Olemassa olevien pitää nyt ak-tivoitua ja uskaltaa ottaa vas-tuuta, Teemu Kalijärvi sanoo.

Nina Martikan mukaan nuor-ten palvelut ovat pirstaleisia.

– Kukaan ei tunnu vastaavan kokonaisuudesta. Kullakin mi-nisteriöllä on omia hyviä syr-jäytymisenehkäisyohjelmia, mutta ne eivät välttämättä to-teudu. Lisäksi ministeriöiden

väliltä puuttuu lähes täysin koordinointi, Nina Martikka sanoo.

Yhteistyö ei toimi itsestään. Jonkun pitäisi olla veturina ja koordinoida yhteistyötä, Tee-mu Kalijärvi muistuttaa.

Nina Martikka pelkää, että ministeriöiden hyvät syrjäyty-misenehkäisyohjelmat jäävät retoriikaksi, ellei ryhdytä tark-kaan analysoimaan, toteutuvat-ko ohjelmat ja mitä tuloksia ne tuottavat.

– Analyysiin tulisi liittää myös kustannusnäkökulma. Onnistuneilla toimenpiteillä on aina myös myönteiset kustan-nusvaikutukset, hän arvioi.

Tarkastus kohdistui opetus-ministeriön, sosiaali- ja ter-veysministeriön sekä työminis-teriön hallinnonaloille.

Sari Hanhinen arvioi, että tällä hetkellä eri ministeriöiden kautta syrjäytymisen ehkäisyyn käytetään suoraan tai välillises-ti miljardeja euroja.

– Olemassa olevilla resurs-seilla voidaan varmasti estää entistä useamman nuoren jou-tuminen syrjäytymisreitille, kun työ tehdään oikeasti yhdes-sä eikä pallotella nuorta viran-omaiselta toiselle.

Tarkastusraportin laatijat ko-rostavat syrjäytymisen ehkäi-syä myös taloudellisena kysy-myksenä, vaikka syrjäytymi-nen on heidän mielestään aina henkilökohtainen tragedia.

– Syrjäytymiseen liittyy aina tuotannon menetyksen näkö-kulma. Jos nuori on esimerkik-si 40 vuotta työelämän ulko-puolella ja kuluttaa sosiaalitur-van varoja, yhdenkin nuoren pelastaminen on myös talou-dellisesti merkittävää.

Moniammatillisuus kompastelee

Nina Martikka muistuttaa, että nuorten syrjäytymisen ehkäi-syssä on kyse moniammatilli-sesta eri toimijoiden, opettaji-en, sosiaalityöntekijöiden, työ-voimaviranomaisten jne. yh-teistyöstä.

– Tarkastuksessa selvisi, että moniammatillinen yhteistyö to-teutuu ja onnistuu varsin har-voin.

Teemu Kalijärvi sanookin, että moniammatillisuudesta on myös tullut hokema: jonkin toi-menpiteen vaikuttavuutta sano-taan parannettavan, kun sitä tehdään monimmatillisella yh-teistyöllä.

– Selvityksessä ilmeni, että tämän yhteistyön vuoksi nuo-ren ongelman ratkaisu saattaa jopa viivästyä. Moniammatilli-sessa toiminnassa eri lait saat-tavat törmätä. Esimerkiksi vai-tiolovelvollisuus voi hankaloit-taa tilannetta: opettaja ei oikein tiedä, mitä sosiaalityöntekijän kanssa voi puhua ja mihin op-pilasta tohtii ohjata eteenpäin jne.

Syrjäytymisessä monta tekijää

Sari Hanhinen kertoo, ettei ole vain yhtä tekijää, joka sysää nuoren pois yhteiskunnan rai-teilta.

– Syrjäytymisvaara syntyy usean huono-osaisuuden teki-jän kasaumasta: nuorella me-nee koulussa huonosti, kaveri-piirissä on ongelmia, päihteet

ovat kuvassa mukana, on mie-lenterveysongelmia …

Jokainen syrjäytymisvaaras-sa oleva nuori on erilainen, mutta syrjäytymisvaarassa ole-vat nuoret ovat tunnistettavis-sa.

– Tyypillisesti syrjäytymisen kierteen alun voi tunnistaa kou-luluokassa. Opettaja, kouluter-veydenhoitaja tai joku muu, jo-ka on nuoren kanssa paljon te-kemisissä, voi tarttua asiaan. Päävastuu tunnistamisessa on tietysti nuoren vanhemmilla, joiden merkitystä ei saa vähä-tellä.

Sari Hanhinen sanoo, että usein jo nuoren perheessä on ongelmia.

– Puhutaan ylisukupolvises-ta syrjäytymisestä. On nuoria, joiden vanhemmat ovat olleet työttöminä koko lapsen ole-massaoloajan. Joskus vanhem-mat eivät kykene kantamaan vastuutaan.

Mallioppiminen on tehokas-ta: jos kotona ei kannusteta opiskeluun tai työntekoon, läh-tökohta on altis syrjäytymis-kierteen käynnistymiselle. l

Hilkka Arola

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn toiminnantarkastuksen osana Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti nuorten työpajatoimin-nan vaikuttavuutta. Työpajatoimintaan osallistuu vuosittain noin 7 000 nuorta 230 työpajassa, joita opetusministeriö hallinnoi.

Tarkastustulosten mukaan jatko-opintojen todennäköisyys oli pajanuorilla noin 20 % suurempi kuin muilla nuorilla. Työpajatoi-minta hyödytti eniten niitä nuoria, joilla ei ollut perusasteen jäl-keistä koulutusta.

Työpajojen ja koulujen tulisi tehdä entistä parempaa yhteistyö-tä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto ei ole aikaisemmin tarkasta-nut nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä.

”Syrjäytymisen ehkäisystä on tullut poliittinen hokema.”

Nina Martikan mukaan viranomainen on nuorten asianajaja, johon nuoren tulisi voida luottaa.

Nuorten syrjäytymien ehkäisyä selvittäneiden Teemu Kalijärven, Sari Hanhisen ja Nina Martikan mielestä syrjäytymisen ehkäisystä vastaavien viranomaisten tulisi olla nykyistä paremmin selvillä toistensa käytännöistä.

Kuva

Ann

ika

Söde

rblo

m

Kuva

Ann

ika

Söde

rblo

m

Kuva

Mau

ri H

elen

ius

K E L A N S A N O M A T

� 1/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Kelan etuuksien takaisinperintä-saatavat ja opintolainojen takaus-vastuusaatavat vanhentuvat maa-liskuun alusta alkaen. Heti maa-liskuun alussa vanhentuivat sel-laiset takaisinperintäsaatavat, joi-ta koskeva takaisinperintäpäätös on annettu ennen 1.3.1993. Ta-kausvastuusaatavista vanhentui-vat ne, jotka on takauksen perus-teella maksettu pankille ennen 1.3.1993. Tämän jälkeen saata-via vanhentuu päivittäin.

Vanhentuneiden velkojen täs-mälliset lukumäärät ja euromää-rät selviävät vasta jälkikäteen, kun perinnän lopettaminen on re-kisteröity Kelan järjestelmään. Etukäteen tehtyjen selvitysten mukaan 1.3.2008 vanhentui arvi-olta 4 500 opintolainan takaus-vastuusaatavaa. Saatavien pää-oman yhteismäärä on noin 11 milj. euroa. Loppuvuoden 2008 aikana vanhentuu arviolta 1 200 takausvastuusaatavaa, joiden pääoman yhteismäärä on noin 4,5 milj. euroa.

Arviolaskelmien perusteella vanhentuvien takausvastuusaata-vien pääoman keskimäärä velal-lista kohden maaliskuun alussa oli 2 440 euroa. Pienin anteeksi-annettava saatava oli 5,96 euroa

ja suurin 18 167,98 euroa. Maaliskuun alussa arvioidaan

vanhentuneen noin 230 Kelan työttömyysturvan peruspäivära-han saatavaa, yhteensä noin 250 000 euroa ja loppuvuonna 130 saatavaa, yhteensä noin 135 000 euroa. Opintotuen saa-tavia vanheni noin 230, yhteensä noin 100 000 euroa.

Yleisessä asumistuessa vanhe-nevia saatavia maaliskuussa oli noin 20, yhteensä noin 8 500 eu-roa ja vuoden loppuun mennessä 20 saatavaa, yhteensä noin 25 000 euroa.

Velan vanhentumista koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2008 alussa. Silloin tuli voi-maan uusi ulosottokaari, jonka mukaan velka vanhentuu, kun ulosottope-rusteen määräaika kuluu um-peen. Määräaika on pääsääntöi-sesti 15 vuotta. Sen jälkeen ulos-ottoviranomainen ei enää voi ryh-tyä täytäntöönpanotoimenpitei-siin. Samalla saatava vanhenee lopullisesti, ja velallinen vapautuu elinikäisestä velkavastuusta. n

Kela varasi harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahoista 500 000 euroa Jokelan koulun ta-pahtumien uhrien ja omaisten tu-kemiseen. Määrärahaa voidaan käyttää kriisivaiheen jälkeisen psykoterapian järjestämiseen vä-hintään 16 vuotta täyttäneille nuorille, heidän omaisilleen ja muille henkilöille, joiden terapia-tarve liittyy Jokelan koulun tapah-tumiin. Määrärahan käytössä nou-datetaan Kelan psykoterapian to-teuttamisesta annettuja yhteisiä kriteereitä ja ohjeita.

Pitempikestoisen psykoterapi-an tarpeen arviointi voidaan teh-dä vasta vähintään kolmen kuu-kauden alkuhoitovaiheen jälkeen. Alkuvaiheen hoidon järjestää julki-nen terveydenhuolto. Ohjaus ja neuvonta mahdolliseen terapiaan tapahtuvat ensisijaisesti tervey-denhuollon kautta.

Ensimmäisiä terapiahakemuk-sia Kelaan on ollut odotettavissa helmikuusta lähtien.

Kelan ja Tuusulan kunnan terve-

ydenhuollon edustajat pitivät tam-mikuussa Tuusulassa yhteisen neuvottelun, jossa käytiin läpi ha-kemismenettely sekä terapiatar-peen määrittelyä ja Kelan tuke-maa psykoterapiaa koskevat kri-teerit. Neuvottelussa sovittiin yh-teistyöstä mahdollisimman toimi-van hakemis- ja päätöksenteko-menettelyn turvaamiseksi.

– Mielestäni yhteinen palaveri oli erittäin hyödyllinen sekä terve-ydenhuollon että Kelan näkökul-masta. Yhteistyöllä pyritään sii-hen, että pidempään apua ja tera-piatukea tarvitsevien asiat voi-daan hoitaa suunnitelmallisesti ja nopeasti. Myös Kelan sisäisillä järjestelyillä pyritään samaan pää-määrään, Kelan Etelä-Suomen va-kuutusalueen ylilääkäri Kyösti Haukipuro toteaa. n

Vuoden 2008 alusta Suomen Suoramainonta Oy vastaa Kelan sanomien ja FPA-bladetin jakelus-ta. Kelan sanomat jaetaan posti-laatikkoon useimmiten illalla tai viikonvaihteessa ilmaisjakelulehti-en ja mainosmateriaalin yhteydes-sä. FPA-bladet jaetaan päiväsai-kaan muun postin mukana. Sen sijaan Kelan sanomat tulee pos-tin mukana vain haja-asutusalueil-la.

Kelan asiakaslehdet Kelan sa-nomat ja FPA-bladet ovat julkisia tiedotteita. Ne on tarkoitettu koko väestöä koskevaan yleishyödylli-seen sosiaaliturvasta tiedottami-seen. Lehdet eivät sisällä kaupal-lisia mainoksia, joten ne jaetaan myös niihin talouksiin, jotka ovat kieltäneet mainosten jakelun.

Vuonna 2008 ilmestyy neljä lehteä. Kelan sanomat jaetaan jo-kaiseen talouteen ja FPA-bladet jokaiseen ruotsinkieliseen ja kak-sikieliseen talouteen. Tänä vuon-na lehdet jaetaan maaliskuun alussa, toukokuun puolivälissä, syyskuun alussa ja marraskuun lopussa.

Jos Kelan sanomien tai FPA-bla-detin jakelusta ilmenee kysyttä-vää, asiakkaat voivat soittaa Suo-men Suoramainonnan palvelunu-meroihin: suomenkieliset puh. (09) 561 564 36, ruotsinkieliset puh. (09) 561 564 17. Sähköpos-titse jakelusta voi kysyä molem-milla kielillä osoitteesta info@suomensuoramainonta.fi n

Kelan uusi hallitus kokoontui en-si kerran 24. tammikuuta. Viime vuonna muuttunut laki Kansanelä-kelaitoksesta leimasi työskente-lyn aloitusta. Hallituksen ensim-mäisiä tehtäviä onkin uudistaa Kelan työjärjestystä sekä hallin-nointijärjestelmää.

Uudistetun lain mukaan kaikki hallituksen jäsenet ovat Kelan ul-kopuolelta edustaen sosiaalitur-van, johtamisen, hallinnon sekä

talous- ja sijoitustoiminnan asian-tuntemusta. Hallituksessa on lain mukaan oltava yksi edustaja sosi-aali- ja terveysministeriöstä sekä työantaja-, maataloustuottaja- ja työntekijäkeskusjärjestöistä. Ke-lan henkilöstön edustajalla on ko-kouksissa läsnäolo- ja puheoike-us. Esittelijänä toimii Kelan pää-johtaja.

Kelan valtuutetut nimittivät 17.12. 2007 uuden hallituksen

kolmeksi vuodeksi. Hallituksen puheenjohtajaksi he nimittivät val-tiosihteeri Velipekka Nummikos-ken ja varapuheenjohtajaksi lää-nin sosiaali- ja terveysneuvos Elli Aaltosen. Hallituksen 10 jäsenes-tä uusia on seitsemän.

Hilkka Nakari

Vammaisten tulkkipalveluja ehdotetaan Kelalle

Vanhentuvien velkojen poiminta alkoi

Miljoonia euroja anteeksi

Sosiaali- ja terveysministeriö eh-dottaa puhe- ja kuulovammaisten tulkkipalvelujen siirtämistä kunti-en vastuulta valtiolle ja Kelan hoi-toon. Siirto liittyy kunta- ja palve-lurakenneuudistukseen, jonka ta-voitteet ovat vuonna 2007 anne-tussa puitelaissa.

– Puhe- ja kuulovammaisten tulkkipalvelujen käyttäjiä ei ole paljon, mutta palvelun merkitys on sen käyttäjille elintärkeä. Kun-nilla on ollut vaikeuksia järjestää tulkkipalvelua ja palvelun saami-sen edellytykset vaihtelevat tuntu-vasti maan eri osissa, peruspalve-luministeri Paula Risikko totesi viime marraskuussa Puhevam-maisten tulkkipalvelu tänään ja

tulevaisuudessa -seminaarissa Helsingissä.

Sosiaali- ja terveysministeriös-sä on arvioitu valtion eri viran-omaisten edellytyksiä ja päädytty siihen, että tulkkipalvelujen järjes-täminen ja rahoittaminen on par-haiten sovitettavissa Kelan tehtä-väksi.

– Kelalla on koko maan kattava toimistoverkosto, joka helpottaa asiakasyhteyksistä huolehtimista. Lisäksi Kelalla on erinomainen tietojärjestelmä, joka auttaa tulk-kipalvelun seurantaa ja kehittä-mistä, ministeri Risikko sanoi.

Näillä näkymin siirto voisi toteu-tua aikaisintaan vuonna 2010. n

Kelan uusi hallitus aloitti työn

Kelan hallitus ryhmäkuvassa, vasemmalta ylärivissä Lasse Laatunen, Brita Järvinen, Pekka Perttula, Tarmo Pukkila, Rauno Ihalainen ja alarivissä vasemmalta Kaarina Knuuti, Elli Aaltonen, Velipekka Nummikoski, Elina Lehto-Häggroth ja Paula Kokkonen. Kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Sinikka Näätsaari.

Toimeentuloturvan muutoksenhaun pitkät kestot lyhennettäväKelan valtuutettujen mielestä so-siaaliturvan muutoksenhakulauta-kunnan nykyinen yli 16 kuukau-den mittainen keskimääräinen kä-sittelyaika ei ole oikeusturvan ja kansalaisten toimeentulon takaa-misen kannalta hyväksyttävissä edellyttävät. Valtuutetut edellyttä-vät, että sosiaali- ja terveysminis-teriö ryhtyy tarvittaviin toimenpi-teisiin muutoksenhakulautakun-nassa käsiteltävien asioiden no-peuttamiseksi mm. lisäämällä lautakunnan henkilöresursseja.

Jos valittaja saa muutoksenha-kulautakunnalta kielteisen pää-töksen, jatkovalitus vakuutusoike-uteen kestää sekin keskimäärin yli vuoden ajan. Pitkät muutoksen-

hakuajat pakottavat useat henki-löt hakemaan kunnallista viimesi-jaista toimeentulotukea.

Valtuutetut pitävät kohtuullise-na keskimääräisenä käsittelyaika-na enintään kuutta kuukautta.

Sosiaaliturvan muutoksenhaku-lautakunnalle siirtyi vuoden 2007 alussa aikaisemmalta viideltä alu-eelliselta sosiaalivakuutuslauta-kunnalta entisten eläke-, vam-maisetuus-, asumistuki- ja mui-den asioiden lisäksi sairausva-kuutusasiat, lapsiperheiden tuet ja sotilasavustus.

Kelan valtuutettujen puheenjoh-taja toimii kansanedustaja Anne-li Kiljunen. n

Toimeentulotukiasioiden käsitte-lylle on säädetty määräajat tämän vuoden alusta alkaen. Kunnan so-siaalitoimistosta toimeentulotu-kea hakevan henkilön on saatava tukea koskeva päätös seitsemän arkipäivän sisällä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapa-uksessa päätös on tehtävä sama-na tai viimeistään seuraavana ar-kipäivänä. Tukipäätös on myös

pantava toimeen viivytyksettä. Toimeentulotukea hakevan on

myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaa-lityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa, viimeistään seitsemän arkipäivän päästä siitä, kun hän on sitä pyytänyt. n

Toimeentulotukipäätös seitsemässä päivässä

Kelan lehtien jakaja vaihtui

Kuva

Nan

a U

itto

Psykoterapiamäärärahoja Jokelan vuoksi

1/2008 5

K E L A N S A N O M A T

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Kela tutki toimistoissaan asiointe-ja marraskuun 2007 viimeisellä viikolla. Tuolloin viikon aikana Ke-lan toimistoissa kävi lähes 70 000 asiakasta. Maanantait ovat edel-leen Kelan toimistoissa vilkkaim-pia asiointipäiviä ja torstait hiljai-simpia.

Kelassa käynnin syynä oli ylei-simmin (34 %) etuushakemuksen jättäminen tai avun tarve hake-muksen täyttämisessä. Nämä ovat olleet yleisimmät käynnin syyt myös kahden edellisen otan-nan aikana.

Kelassa käynnin aiheena oli useimmin yleinen asumistuki (14,3 %). Myös sairaanhoitokus-tannusten, matka- ja yöpymiskor-vauksien (9,6 %) vuoksi asiakkaat tulivat usein Kelaan. Työttömyys-turvan TT2-maksuilmoituksen vuoksi Kelassa käyvien määrä vä-hentyi puolessa vuodessa 11,1 %:sta 9,1 %:iin. Verkossa ilmoit-taminen lisääntyi tuona aikana.

Asiakaspalvelussa työskentele-vät toimihenkilöt arvioivat, että asioinneista 63 prosenttia olisi voitu hoitaa muuta palvelukana-

vaa käyttämällä. Vaihtoehtoisiksi palvelukanaviksi arviointiin ylei-simmin posti, seuraavaksi puhe-lin sekä kolmanneksi verkkopalve-lu.

Enemmistö asioi Kelan toimis-tossa suomen kielellä. Ruotsin-kielisten asiakkaitten osuus oli 3,8 %, englanninkielisten 1,2 % ja muulla kielellä asioineiden osuus 0,3 %. Vain 0,1 % oli varannut ajan etukäteen. n

Kelan uudistetut esitteet ovat ilmestyneet

Kelan toimistoissa maanantait vilkkaimpia,torstait hiljaisimpia

Kelan uudet esitteet ovat ilmesty-neet. Esitteissä kerrotaan tiiviisti Kelan eri etuuksista. Sarjaan kuu-luvat esitteet Lapsiperheelle, Kun sairastat, Kuntoutukseen, Työter-veyshuolto, Opiskelijalle, Asumi-seen tukea, Työttömälle, Eläkkeel-le, Omaisen kuoltua, Kun muutat Suomeen, Kun muutat ulkomaille ja Kelan etuudet pähkinänkuores-sa.

Esitteiden kansissa näkyy Ke-lan uusi, ihmisläheinen ilme. Ku-vissa on eri-ikäisiä ihmisiä aska-reissaan. Myös teksti on pyritty saamaan lähelle arkea. Esitekiel-tä on selkeytetty ja tehty helppo-lukuisemmaksi. Monimutkaisilta tuntuvia sosiaaliturvaetuuksia konkretisoidaan esimerkein.

Esitteet myös opastavat hyö-dyntämään verkkopalveluita lisä-tiedon saamiseksi. Esimerkiksi päivärahan määrää ei tarvitse tyy-

tyä lukemaan esitteen sivuilta, vaan laskurilla asiakas saa arvion omasta päivärahan määrästään.

Lapsiperheet testasivat esitteitä

Esitteitä on kehitetty asiakaspa-lautteen avulla. Lapsiperheelle-esite uudistettiin ensimmäisenä, ja sitä arvioi etukäteen ryhmä äi-tejä. Äideiltä saatiin palautetta sii-tä, miten esite antaa vastauksia lapsiperhettä koskeviin etuuskysy-myksiin. Esikoistaan odottavat äi-dit totesivat, että haastavinta Ke-la-asioissa oli perehtyä kokonaan uuteen termistöön, useamman lapsen äidit taas pohtivat, miten esimerkiksi lapsen hoitoon liitty-vät etuudet yhdistettiin järkeväs-ti.

Esite sai kiitosta puhuttelevas-ta kielestä ja konkreettisesta tyy-

listään. Esitteen lopussa on nyky-ään sanasto, jossa on avattu han-kalilta tuntuvia termejä. Hakuoh-jeet taas erottuvat muusta infor-maatiosta. – Ohuempaan esittee-seen on helpompi tarttua, eräs äi-ti tiivisti lopuksi.

Myös muista esitteistä kerä-tään palautetta jatkokehittämistä varten. Mitä sinä muuttaisit esit-teissä? Entä, mikä oli mielestäsi kiitoksen arvoinen asia? Kirjoita palautteesi meille osoitteeseen viestinta@kela.fi tai Kelan viestin-tä, PL 450, 00101 Helsinki. Kir-joita viestin aihekenttään tai kuo-reen ”Esitepalaute”.

Esitteitä saa Kelan toimistois-ta. Ne löytyvät myös Kelan inter-netsivuilta www.kela.fi -> Julkai-sut. n

Kela ja Suomen Apteekkariliitto allekirjoittivat helmikuussa sopi-muksen, jonka mukaan Apteekka-riliitto toimittaa Kelalle eReseptin lääketietokantaa varten tiedot määräaikaisista erityislupavalmis-teista, korvattavista perusvoiteis-ta ja kliinisistä ravintovalmisteis-ta.

Lääketietokanta otetaan käyt-töön osana Kelan hallinnoimaa terveydenhuollon kansallista tie-tojärjestelmää (KanTa), johon myös sähköisen lääkemääräyk-sen (eResepti) tietojärjestelmä si-sältyy.

Sähköisen reseptin laadinnas-sa ja toimittamisessa käytettä-

västä lääketietokannasta on sää-detty laissa sähköisestä lääke-määräyksestä. Tietokannan tulee sisältää lääkkeen määräämisen ja toimittamisen kannalta tarpeel-liset tiedot lääkkeestä, sen hin-nasta ja korvattavuudesta, keske-nään vaihtokelpoisista lääkeval-misteista sekä korvattavista pe-rusvoiteista ja kliinisistä ravinto-valmisteista. Lain mukaan lääke-tietokantaa ylläpitää Kela.

eReseptin käyttöön tarkoitettu kansallinen lääketietokanta muo-dostetaan Kelassa yhdistämällä eri toimijoilta saadut valmistetie-dot. Tiedot päivitetään kaksi ker-taa kuukaudessa. STM:ssä val-

misteilla olevan sähköistä lääke-määräystä koskevan asetuksen voimaantulo voi joiltakin osin vai-kuttaa lääketietokannan lopulli-seen toteutukseen.

Lääketietokannan ensisijaise-na tarkoituksena on lääketurvalli-suuden ja eReseptin toimivuuden kannalta varmistaa, että kaikilla sähköistä lääkemääräystä käyttä-villä on yhtenevät ja ajantasaiset tiedot määrättävistä ja toimitetta-vista valmisteista. eResepti on tarkoitus ottaa ensimmäisenä käyttöön Turun ja Kotkan alueilla syksyllä 2008. n

Kela ja Suomen Apteekkariliitto sopimukseen lääketietokannasta

Äitiyspakkauksen tuotteet ovat turvallisia

Kela alkaa maksaa alle 16-vuoti-aan vammaistukea eli entistä lap-sen hoitotukea EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä yli vuoden oleskele-ville lapsille. Tukea voi kuitenkin saada vain silloin, jos lapsen van-hemmat kuuluvat ulkomailla työs-kennellessään Suomen sosiaali-turvan piiriin.

Esimerkiksi lähetetyt työnteki-jät ja valtion virkamiehet voivat toisessa EU- ja ETA-maassa tai Sveitsissä yli vuoden työskennel-lessään kuulua Suomen sosiaali-turvaan. Muissa tilanteissa ja muihin maihin alle 16-vuotiaan vammaistukea voi saada ulko-maille vain alle vuoden kestävän oleskelun ajalta.

Jos lähetetyn työntekijän tai yrittäjän puoliso työskentelee EU-

tai ETA-maassa tai Sveitsissä, lap-sella saattaa olla oikeus etuuk-siin työntekomaasta. Näissä tapa-uksissa vammaistuen maksumaa kannattaa selvittää erikseen.

Muutos perustuu Euroopan yh-teisöjen tuomioistuimen ratkai-suun (C-299/05). Jos hoitotuki on aikaisemmin lakkautettu tai hake-mus on hylätty yli vuoden kestä-vän ulkomailla oleskelun vuoksi, voidaan nämä päätökset nyt oi-kaista.

Päätöksen muuttaminen edel-lyttää, että kaikki hoitotuen saa-misen edellytykset ovat täytty-neet. Päätöksen oikaisemiseksi asiakkaan tulee täyttää hakemus, ja tarvittaessa Kela voi pyytää myös uuden lääkärinlausunnon. n

Äitiyspakkauksen lastenvaattei-den tuoteturvallisuus on kiitettä-vä. Viime vuoden lopulla pakkauk-sen ruokalapuissa ja yhdessä yk-sittäisessä vauvan peitteessä tul-lilaboratorio havaitsi formaldehy-dipitoisuuden lievän ylityksen. Nyt ylityksiä tuotteissa ei ole.

Kela keskeytti äitiyspakkauk-sen jakelun ja jatkoi sitä vasta, kun ruokalappujen valmistaja oli pessyt pakkaukseen tulevat ruo-kalaput, joten nyt toimitettavassa äitiyspakkauksessa ei ole formal-dehydin raja-arvojen ylitystä myös-kään ruokalapuissa.

Kelan hankintapäällikkö Tomi Ståhl sanoo, ettei tullilaboratori-on, VTT:n testien eikä asiantunti-jalausuntojen selvitysten mukaan äitiyspakkauksessa ole terveys-riskejä.

– Nämä kahden tuotteen for-maldehydiarvon lievät ylitykset kuitenkin osoittavat jatkuvan val-vonnan tärkeyttä. Valvontaa lisä-tään sekä Kelan omin toimin että velvoittamalla toimittajia aikai-sempaa laajempien testaustulos-ten esittämiseen ennen uuden äi-tiyspakkauksen käyttöönottoa.

Tullilaboratorio testasi Kelan pyynnöstä äitiyspakkauksen tuot-teet viime vuoden lopulla. Formal-dehydin osalta testattiin 36 tuo-tetta ja atsovärien osalta 10 tuo-tetta.

Vauvan peiteteessä kyse oli yk-sittäistä tuotetta tai erää koske-vasta ylityksestä. Varmuuden vuoksi myös peite suositellaan pestäväksi ennen käyttöönottoa. n

Alle 16-vuotiaan vammaistukea EU-maihin myös yli vuodeksi

Eläkkeensaaja ei enää voi vähen-tää kulutusluottojen korkoja asu-mistukeen vaikuttavista tulois-taan. Laki muuttui vuoden vaihtu-essa. Lainmuutos pienensi hie-man alle 16 000 eläkkeensaajan asumistukea.

Ennen lainmuutosta myönne-tystä eläkkeensaajan asumistues-ta kulutusluottojen korkojen vai-kutus poistetaan vähitellen viides-sä vuodessa. Korkojen poistami-nen aloitettiin 1.1.2008 ja toteu-tetaan siten, että jokaisen vuoden alussa korkojen määrää pienen-netään 20 %, kuitenkin vähintään 250 euroa. Muutoksesta on an-nettu asumistuen saajalle pää-tös.

Kulutusluottojen korkojen vä-hennysoikeuden poistaminen kos-ki tammikuussa kaikkiaan noin 17 100 eläkkeensaajaa. Asumis-tuki säilyi ennallaan noin 1 200 ja loppuu alle 100 eläkeläisellä. Tu-ki pieneni vuoden alussa noin 15 790 henkilöllä enintään seit-semällä eurolla kuukaudessa.

Sen sijaan muiden kuin kulu-tusluottojen korkojen vähentämi-nen on edelleen mahdollista. Muun muassa opintolainojen ja tulonhankkimiseksi otettujen vel-kojen korot saa vähentää tuloista. Omistusasunnon hankkimiseksi otettujen lainojen korot lisätään

asumismenoihin kuten ennenkin.Lainmuutos toi myös muutamia

parannuksia asumistukeen. Jos eläkkeensaajan luona asuu oma tai puolison lapsi, hänet laske-taan mukaan perheeseen 18 ikä-vuoteen saakka, kun aikaisemmin ikäraja oli 16 vuotta. Omaisuus ja sen perusteella laskettu tulo pie-nentää edelleen asumistukea ku-ten nykyisinkin. Lainmuutos ke-vensi omaisuuden vaikutusta si-ten, ettei esimerkiksi kuolinpe-sään kuuluvaa omaisuutta eikä sen tuottoa enää oteta huomioon. Toisaalta kuolinpesän velkoja ei vähennetä omaisuudesta eikä nii-den korkoja tuloista.

Eläkkeensaajan asumistukea voi nyt saada myös leski, joka saa työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä, leskeneläkettä tapatur-man tai liikennevahingon perus-teella tai sotilasvammalain mu-kaista huoltoeläkettä.

Korkojen leikkaamista lukuun ottamatta muutokset eläkkeen-saajan asumistukeen tehdään vasta tuen seuraavassa tarkistuk-sessa, joka voi olla kahden vuo-den välein tehtävä määräaikais-tarkistus tai muu tarkistus sitä ennen, esimerkiksi asumismeno-jen huomattavan muutoksen ta-kia. n

Kulutusluoton korkoja ei saa vähentää

1/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

�

K E L A N S A N O M A T

P ienten lasten ylipai-non hallintaan kehi-tetty Painokas-pro-jekti on monialaisuu-dessaan harvinainen:

kaupungin terveystoimen koor-dinoimassa hankkeessa yhdis-tetään lääketieteen, ravitse-muksen, liikunnan, kulttuurin ja kotitalouden asiantuntemus-ta. Kaupungin ohella mukana ovat Paavo Nurmi -keskus, Tu-run yliopisto ja ammattikorkea-koulun terveyden ja hyvinvoin-nin yksikkö.

Hankkeen osallistujaperheet tapaavat henkilökohtaisesti las-tenlääkärin, liikuntaneuvojan ja ravitsemusasiantuntijan. Ryh-mäkokoontumisen aiheita ovat ruoanlaitto, liikunta ja lasten-kulttuuri.

Miksi kaikki tämä vaiva pe-rusterveiden, hiukan pyöreiden lasten vuoksi? Siksi, että pyö-reydellä on taipumus lisään-tyä.

– Ylipaino ei ole sairaus, mutta se altistaa lihavuudelle. Lihavuuden hoito on vaikeam-paa kuin sen ehkäisy, sanoo lastentautien erikoislääkäri Ou-ti Hollo. Hollo työskentelee Turun kaupungin lasten ja nuorten poliklinikalla sekä vai-keasti lihavien lasten että Pai-nokas-perheiden kanssa.

Ylipainon rajat on tarkistettu

Vapaaehtoiseen Painokas-pro-jektiin kutsutaan neuvoloiden 4- ja 6-vuotistarkastuksista ne lapset, joiden pituuspainokäyrä on yli +10 prosentin tasolla, mutta alle +40 prosentissa. Lääketieteellisesti katsoen täl-laiset lapset ovat ylipainoisia tai lievästi lihavia.

Hollon mukaan neljän–kuu-den vuoden ikä on lihomiselle altista aikaa. Pienten lasten li-havuutta on myös helpompi eh-käistä kuin isompien: neuvola-ikäisen syömisestä ja liikkumi-sesta ovat vastuussa aikuiset.

Terveempää elämää pienten perheilleLasten ylipainon muuttumista lihavuudeksi ehkäistään Turussa Painokas-projektilla. Siinä mietitään koko perheen elintapoja.

Aukusti ja Niilo Korhonen tasapainoilevat Liikunnan ihmemaa –tapahtumassa Turussa.

Aukusti Korhosen, 6, painokäyrä oli viime neuvolas-sa hiukan ylipainon puolella, mikä ihmetytti vanhem-pia Jari Korhosta ja Anni Haltiaa – poika ei näyttänyt lainkaan pullealta. He tarttuivat kuitenkin heti mah-dollisuuteen päästä Painokas-projektiin.

– Projekti vaikutti tärkeältä, koska kyse on lasten tulevaisuudesta, Jari Korhonen sanoo.

Tapaamisissa kulkivat Aukustin lisäksi myös pikku-veljet Niilo, 4, ja Eino, 3. Perheeseen kuuluvat myös vauvaikäiset kaksospojat Aatos ja Hannes.

Lapset pitivät etenkin kulttuuripajasta ja ruoanlai-tosta. Myös Liikunnan ihmemaa -tapahtumaan on osallistuttu muutaman kerran interventiojakson jäl-keenkin.

Korhoset alkoivat projektin myötä kiinnittää enem-män huomiota ruokailu- ja liikuntatottumuksiin.

– Tarhaan kuljetaan kävellen, ja kentällä on käyty entistä useammin potkimassa palloa, Jari Korhonen kertoo. Ennen kaksosten syntymää perhe kävi met-säretkillä Pomponrahkan suon luontoreitillä, jossa tuolloin kaksivuotias Einokin pääsi hyvin kulke-maan.

Korhosesta on järkevää, että lasten mahdolliseen paino-ongelmaan puututaan jo varhain.

– Kaikki vanhemmat eivät ehkä siitä pidä. Minus-ta tämä kuuluu neuvolan velvollisuuksiin, koska las-ten kasvua kuitenkin seurataan. Projektin kautta ter-veysasiat pysyvät paremmin mielessä. n

Lasten lihavuuden terveys-riskeistä välittömin on elämän-laadun huononeminen. Lapsuu-den lihavuudella on kuitenkin vaikutuksia aikuisiänkin ter-veyteen.

– Hiilihydraattiaineenvaih-dunta muuttuu ja tyypin 2 dia-beteksen riski kasvaa. Veren rasva-arvot kohoavat. Sydän- ja verisuonitauteihin johtavia verisuonimuutoksia syntyy jo lapsuudessa, Hollo luettelee.

Korhosen pojat potkivat palloa

Perhe tukee toisiaan muutoksessa

Pienten lasten ylipainoasioissa on oltava hienotunteinen. Sen takia on etu, että Painokkaa-seen osallistuu koko perhe. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan koko perheen ohjaami-nen on myös pysyvin tapa puut-tua lapsen ylipainoon.

Projektia koordinoivan Outi Abrahamssonin ja projekti-

päällikkö Minna Aromaan mukaan Painokkaassa halutaan antaa perheen itse pohtia, mitä he voisivat muuttaa nykyisessä elämäntilanteessaan. Mahdot-tomia tavoitteita ei aseteta, vaan pysyvä muutos onnistuu parhaiten, kun sen sovittaa per-heen todellisuuteen. Pienilläkin valinnoilla on merkitystä.

Kantavana ideana on löytää yhdessä tekemisen ja itse oival-tamisen ilo, sillä se pitää moti-vaatiota yllä. Painokkaaseen lähtijät ovat tosin olleet val-miiksikin hyvin motivoitunei-ta. Kun puntarissa on oman lapsen terveys, alkaa suvun sy-däntauti- tai diabeteshistoria tuntua vakavalta.

– Moni osallistujaperhe on sanonut, että tämä tuli juuri oi-keaan aikaan, Abrahamsson sa-noo.

Projektiin on osallistunut toistaiseksi reilut sata perhettä. Työntekijät ovat huomanneet, että monessa perheessä päivä-rytmin puute on ongelma. Nou-sevan painokäyrän lisäksi se ai-heuttaa esimerkiksi univaike-uksia.

Kaksi tuntia liikuntaa päivään

Eräs lihomisen taustatekijä on, etteivät lapset enää liiku niin kuin nykyvanhemmat lapsina.

– Nykyaikuisten lapsuus ku-lui pihaleikeissä ja metsiä pit-kin juostessa, kouluun on kä-velty. Voi olla suuri oivallus huomata, ettei omien lasten lapsuus ole yhtä liikunnallinen, sanovat projektin liikuntaneu-vojat Hannele Lindgren ja Tiina Malmisalo.

Alle kouluikäisten suositeltu liikunta-annos on noin kaksi tuntia päivässä lyhyinä jaksoi-na. Se sisältää reippaan ulkoi-lun ja vauhdikkaat leikit koto-na ja päivähoidossa.

Liikunnan vähyyden taustal-la on perheen kiire. Yhteistä ai-kaa kotiintulon ja iltatoimien välillä on yleensä vain pari ar-vokasta tuntia.

Malmisalo suosittelee per-heitä miettimään, mitä he ehti-sivät tehdä tunnissa. On pieni valinta lähteä pihalle leikki-mään sen sijaan, että avaisi telkkarin. Entäpä jos sisällä kerrankin saisi pomppia ja has-sutella?

Kiire haittaa ruoanlaittoa

Ruoka-asioissa suurin ongelma on sama kuin liikunnassa: kii-re. Kun töistä tullaan kotiin, on jo nälkä. Ravitsemusasiantunti-jat Sanna Talvia ja Maarit Ketola suosittelevat käyttä-mään pakastekasviksia, puoli-valmisteita ja terveellisimpiä valmisruokia.

Vaatimus terveellisempään ruokaan siirtymisestä on lopul-ta aika epämääräinen. Talvia kannustaa Painokas-perheitä määrittelemään tarkasti muu-tostavoitteensa, sillä pienistä asioista jaksaa pitää kiinni.

– Päätetään ostaa pakaste-marjoja ja lisätä niitä puuroon, Talvia havainnollistaa.

Kello viiden ruokailu on suo-malaisille lähes pyhä asia, mut-ta Ketolan mielestä eteläeu-rooppalaista myöhäisen päiväl-lisenkin mallia voisi kokeilla.

– Kotiin tullessa voi syödä välipalan ja kevyen lämpimän aterian, keiton tai laatikkoruo-an, vasta seitsemän-kahdeksan maissa. Niin jää kunnolla aikaa suunnitella ja valmistaa ruo-kaa.

Lasten painokäyrät laskussa

Painokas-perheet tavataan puo-len vuoden ja vuoden kuluttua interventiosta, ja seuranta jat-kuu myöhemminkin. Ensim-mäisen intervention osallistujat ovat jo käyneet puolivuotistar-kastuksessa. Tulokset ilahdutti-vat: lähes kaikkien lasten pi-tuuspainokäyrä oli tasaantunut ja jokainen perhe oli löytänyt ainakin jonkun pysyvän elinta-pamuutoksen.

Painokas-projekti jatkuu tä-män vuoden lokakuuhun, mut-ta työryhmä toivoo, että hank-keessa hyväksi koetut menetel-mät jäisivät elämään. l

Elina Teerijokifreelancetoimittaja

Kuva

Rob

ert S

eger

1/2008 �

K E L A N S A N O M A T

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Perhevapaita on viime vuosina kehitetty niin meillä kuin mo-

nissa muissakin maissa siten, et-tä isiä kannustetaan pitämään enemmän isyys- ja vanhempainva-paita. Ensi sijaisena tavoitteena on näin edistää tasa-arvoa sekä työelämässä että kotona. Kun isä ottaa suuremman vastuun pienen lapsen hoidosta, isästäkin tulee työnantajalle samanlainen riskisi-joitus, jona nuoret naiset on tä-hän asti nähty. Isän suurempi hoi-tovastuu tasoittaa luultavasti myös muiden kotitöiden jakoa.

Tasa-arvotavoitteen ohella on harvemmin ajateltu, että isän pi-tämällä perhevapaalla voi olla myönteinen merkitys esimerkiksi hänen omalle hyvinvoinnilleen ja terveydelleen.

Tätä mieltä ovat ainakin ruotsa-laiset tutkijat Anna Månsdotter, Lars Lindholm ja Anna Winkvist, joiden mukaan hoivavastuu pie-nestä lapsesta ja terveelliset elä-mäntavat liittyvät yhteen. Tutkijoi-den mukaan naisten suurempi pyrkimys välttää erilaisia terveys-

k M E I L T Ä J A M U U A L T A

Perhevapaa vähentää isien terveysriskejä?riskejä selittyy juuri sillä, että heil-lä on pääasiallinen vastuu pienen lapsen hoidosta.

Jos miehet lisäisivät panostaan vauvan hoidossa, myös heidän asenteensa ja käyttäytymisensä kehittyisivät terveellisempään suuntaan. Tutkijoiden mielestä isän jääminen vanhempainvapaal-le edustaa samanlaista irtiottoa perinteisestä maskuliinisuudesta kuin terveyttä vahingoittavan riski-käyttäytymisen välttäminen, oli sitten kyse liiallisesta alkoholin käytöstä, epäterveellisistä ruokai-lutottumuksista, vaarallisissa työ-oloissa toimimisesta tai yleensä miehistä uhoa osoittavasta riski-käyttäytymisestä.

Isän jääminen perhevapaalle saattaa siis vähentää terveyttä vaarantavia riskejä. Myönteistä merkitystä on lisäksi sillä, että suurempi panos lapsenhoidossa tuo miehelle uusia rooleja, millä on todettu olevan myönteinen vai-kutus terveyteen ja hyvinvointiin. Yhdellä elämänalueella koettu

pettymys on silloin helppo korva-ta toisella alueella saavutetulla menestyksellä.

Månsdotter tutkijatovereineen testasi näitä oletuksia aineistolla, joka koski vuosina 1978-79 en-simmäistä kertaa isäksi tulleita ruotsalaismiehiä (noin 46.000 miestä). Noin viidesosa isistä oli tuolloin vanhempainvapaalla. Ter-veydentilaa mitattiin kuolleisuu-della, jota tutkittiin vuosilta 1981-2001.

Tulokset olivat odotusten mu-kaisia. Niillä isillä, jotka olivat käyttäneet vanhempainvapaata, todennäköisyys kuolla seuranta-aikana oli 16 % pienempi kuin isil-lä, jotka eivät olleet vapaata käyt-täneet. Arviossa oli lisäksi otettu huomioon isän ikä, tulot, koulutus ja syntymämaa.

Löydöstä voidaan tulkita kahdel-la tavalla. Vanhempainvapaan voi nähdä saaneen aikaan asenne- ja käyttäytymismuutoksia, jotka vä-hensivät terveysriskejä tai van-hempainvapaan pitäjiksi oli vali-

koitunut isiä, jotka jo ennes-tään huolehtivat paremmin ter-veydestään. Tutkijoiden mukaan aineiston perusteella ei kumpaa-kaan vaihtoehtoa voida hylätä. Muissa tutkimuksissa on isän vanhempainvapaan pitämisellä havaittu olleen vaikutus muun mu-assa avioliiton pysyvyyteen, mikä näyttäisi tukevan syy-seuraus-tul-kintaa. Toisaalta ne pioneerit, jot-ka 1970-luvulla olivat ensimmäis-ten isien joukossa käyttämässä perhevapaita, olivat luultavasti edelläkävijöitä myös ”epämiehek-käiden” terveellisten elämäntapo-jen omaksumisessa.

Mielenkiintoista oli niin ikään tutkimuksen tulos, jonka mukaan isän jääminen vanhempainva-paalle näytti vaikuttavan myönteisesti myös äidin tervey-dentilaan. Niiden äitien kuoleman-riski, joiden puoliso oli vanhem-painvapaalla, oli 18 % pienempi kuin muiden äitien. Isän suurem-pi panos lastenhoidossa ja muis-sa kotitöissä kevensi äidin palkat-toman työn taakkaa ja siihen liit-

tyvää stressiä; tai näihinkin per-heisiin on valikoitunut tasa-arvoa korostavia ja terveystietoisia van-hempia.

Pentti Takalavastaava tutkija, Kela

Tämä ilmenee tuoreesta tutki-muksesta, jossa Kelan tutkijat Ul-la Hämäläinen ja Pentti Takala selvittivät isien perhevapaiden käyttöä ja seurauksia. Tutkimus on osa Palkansaajien tutkimuslai-toksen, Elinkeinoelämän tutki-muslaitoksen, Työterveyslaitok-sen ja Kelan yhteishanketta Per-he ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena.

Tutkimuksessa käytettiin en-simmäistä kertaa laajaa rekisteri-aineistoa siitä, miten vanhemmat ovat perhevapaita käyttäneet. Ai-neistosta saatiin luotettavaa tie-toa myös niistä isistä, jotka eivät ole lainkaan olleet perhevapailla.

Tulokset osoittivat, että monet

erilaiset tekijät selittävät sitä, miksi isät eivät käytä perhevapai-ta tai kuinka pitkään he ovat per-hevapailla. Yksi keskeinen selittä-jä oli isän työmarkkina-asema: työttömät, opiskelijat ja muut työ-markkinoiden ulkopuolella olevat isät jättivät usein perhevapaat käyttämättä. Isien perhevapaiden käyttö yleensä ja etenkin vanhem-painvapaan käyttö lisääntyy äidin ja isän koulutuksen myötä.

Sen sijaan taloudellisten teki-jöiden yhteys isän perhevapaiden käyttöön oli monimutkainen. Kun tulot nousivat, yhä harvemmat isät jättivät perhevapaat koko-naan käyttämättä. Tämä ei kuiten-kaan pitänyt paikkaansa tulohai-

tarin yläpäässä: hyvätuloisimmat isät pitivät vähemmän perheva-paita kuin keskituloiset. Sen si-jaan vanhempainvapaan käyttö li-sääntyi tasaisesti tulojen nous-tessa.

Kaksosten isät pitkillä perhevapailla

Niissä perheissä, joihin syntyi kaksoset tai kolmoset, isät olivat huomattavasti useammin pitkillä perhevapailla kuin muiden perhei-den isät. Työllisistä isistä palkan-saajat pitivät perhevapaita use-ammin kuin yrittäjät ja julkisella sektorilla työskentelevät useam-min kuin yksityisellä sektorilla

työskentelevät. Perhevapaiden käyttö vaihteli

selvästi myös isän ammatin mu-kaan. Monissa julkisen sekto-rin ammateissa isät vain harvoin jät-tivät perhevapaat kokonaan käyt-tämättä ja he olivat usein van-hempainvapaalla. Useimmille teollisuuden ammateille taas oli tyypillistä, että isät olivat usein isyysvapaalla mutta harvoin van-hempainvapaalla. Isien perheva-paiden käyttö oli keskimääräistä yleisempää myös suurissa työpai-koissa ja miesvaltaisissa työpai-koissa. Isille maksetaan vain hy-vin harvoin palkkaa perhevapai-den ajalta.

Useimmat suomalaiset isät

ovat kahden kolmen viikon mittai-sella isyysvapaalla lapsen synty-män yhteydessä, mutta vain yksi kymmenestä isästä on tätä pitem-mällä vanhempainvapaalla. Suo-messa isät pitävät kaikkiaan per-hevapaita selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Lähde: Ulla Hämäläinen ja Pentti Takala: Isien perhevapaat ja tasa-arvo. Teoksessa: Reija Lilja, Rita Asplund ja Kaisa Kauppinen (toim.): Perhevapaavalinnat ja perhevapaiden kustannukset su-kupuolten välisen tasa-arvon jar-ruina työelämässä? Helsinki: So-siaali- ja terveysministeriön selvi-tyksiä 2007: 69.

Työttömät ja opiskelevat isät harvoin perhevapaalla – koulutetut sitäkin useamminTyöttömät, opiskelijat ja muut työmarkkinoiden ulkopuolella olevat isät jättivät usein perhevapaat käyttämättä. Isien perhevapaiden käyttö lisääntyy äidin ja isän koulutuksen myötä.

Äitiysavustus pakkauksena tai rahanaOdottava äiti voi valita joko äitiyspakkauksen tai verotto-man rahasumman 140 €. Äitiysavustusta maksetaan ko-rotettuna niille perheille, joihin syntyy tai joihin adoptoi-daan kerralla useampia lapsia. Toisesta lapsesta saa 2, kolmannesta 3 ja neljännestä 4 äitiysavustusta jne. Avus-tukset voi ottaa pakkauksina ja/tai rahana. Esimerkiksi jos lapsia syntyy kaksi, perhe saa yhteensä kolme avus-tusta. Jos lapsia syntyy tai adoptoidaan kerralla kolme, perhe saa yhteensä kuusi avustusta.

Myös ottovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen, kun lapsi otetaan hoitoon alle 18-vuotiaana. Ottovanhem-mat voivat saada avustuksen sen jälkeen, kun lapsi on ni-metty heille.

Kansainvälisiin adoptioihin tukeaKela maksaa verotonta adoptiotukea kertakorvauksena niille ottovanhemmille, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen ulkomailta. Tukea on haettava 2 kuukauden kulu-essa siitä, kun lapsi on sijoitettu ottovanhemmalle. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adop-toidaan:

– Virosta adoptioon 1 900 euroa– Kiinasta ja Kolumbiasta adoptioon 4 500 euroa– Muista maista adoptioon 3 000 euroa.Jos samalla kertaa adoptoidaan useampi kuin yksi lap-

si, maksetaan muista lapsista kustakin 30 % tuen mää-rästä.

Lapsilisät Kela maksaa kuukausittain lapsen vanhemmalle tai muul-le etuuden nostajalle verotonta lapsilisää Suomessa asu-vasta lapsesta, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta:

– vanhimmasta lapsilisään oikeutetusta lapsesta 100 €

– toisesta lapsilisään oikeutetusta lapsesta 110,50 €– kolmannesta lapsilisään oikeutetusta lapsesta 131 €– neljännestä lapsilisään oikeutetusta lapsesta

151,50 €– viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsilisään oi-

keutetusta lapsesta 172 €.Jos lapsilisä maksetaan lapselle itselleen tai jollekulle

muulle nostajalle, lasta ei oteta huomioon sisaruskoro-tuksessa.

Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta yksin-huoltajakorotusta 46,60 €. Avoliitossa asuva ei saa lapsi-lisälain mukaan yksinhuoltajakorotusta. Sen sijaan koro-tusta ei estä se, että erossa asuvilla vanhemmilla on lap-sen yhteishuoltajuus.

Ahvenanmaalla on omat lapsilisien määrät, joista päät-tää maakuntahallitus.

Lapsilisien seuraavia maksupäiviä ovat: 26.2. 26.3. 25.4.

Vanhemmille vapaata ja päivärahaaÄidillä ja isällä on oikeus työsuhteen katkeamatta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata lapsen syntymän ja hoidon takia. Oikeus vapaaseen perustuu työsopimusla-kiin sekä virka- ja työehtosopimuksiin. Työntekijän tulee il-moittaa aiotusta vapaasta työnantajalle kaksi kuukautta ennen vapaan aloittamista, poikkeustilanteissa lyhyempi-kin ilmoitusaika käy.

Vanhempainvapaan ajoilta Kela maksaa verollisia van-hempainpäivärahoja seuraavasti:

– Äitiysrahaa äidille 105 arkipäivältä, tai erityisäitiysra-haa jopa raskauden alkamisesta lähtien, jos työolosuh-teet ovat vaaraksi odottavan äidin tai sikiön terveydelle.

– Isyysrahaa lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yhteen-sä 18 arkipäivältä enintään neljänä jaksona äidin äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana sekä sen lisäksi 1–12 arkipäivältä vanhempainvapaaseen yhdistettynä, jos isä käyttää vähintään 2 viikkoa vanhempainvapaan lopusta. Tältä isäkuukauden ajalta lapsesta ei saa lasten kotihoi-don tukea. Isäkuukauden voi pitää vanhempainrahan maksukauden päätyttyä jopa siihen saakka, kunnes lapsi on noin 16 kuukauden ikäinen, jos äiti tai isä on hoitanut lasta väliajan kotona lasten kotihoidon tuen turvin.

– Vanhempainrahaa äidille tai isälle 158 arkipäivältä, mutta ei samalta ajalta molemmille.

Jos lapsia syntyy kerralla useampia kuin yksi, vanhem-painrahaa maksetaan 60 lisäpäivältä lasta kohden. Lisä-päivät voi pitää myös niin, että vanhemmat ovat osittain yhtä aikaa kotona vanhempainrahan turvin.

Isyysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan samoin pe-rustein myös alle 7-vuotiaana hoitoon otetun adoptiolap-sen vanhemmille. Ottovanhempi voi saada vanhempain-päivärahaa enintään 200 arkipäivää.

Opintolainaa ottaneella voi olla oikeus vanhempainva-paalla korkoavustukseen, jos hänen tulonsa ovat pienet. Kelasta voi tarkistaa myös mahdollisuuden saada asu-mistukea, jos perheen tulot pienenevät olennaisesti van-hempainvapaiden aikana.

Osittainen vanhempainraha

Vanhemmat voivat jakaa vanhempainvapaan, jos kumpikin vanhemmista tekee samaan aikaan osa-aikatyötä. Näin äiti ja isä voivat olla osa-aikatyössä ja osallistua kumpikin lapsen hoitoon ja saada osittaista vanhempainrahaa omi-en tulojensa mukaan.

Määrä

Vanhempainpäivärahat määräytyvät yleensä verotuksen työtulojen perusteella kuten sairauspäivärahat. Työ- tai yrittäjätulojen perusteella määräytyviä vanhempainrahoja korotetaan ensimmäisten maksupäivien ajalta seuraavas-ti: äitiysrahaa maksetaan 56 ensimmäiseltä äitiysvapaan päivältä enintään 90 % työtuloista. Korotus menee työn-antajalle silloin, kun äiti saa tältä ajalta palkkaa. Äidin vanhempainrahaa ja isän vanhempainrahaa tai yhdistet-tyä isäkuukauden isyys- ja vanhempainrahaa maksetaan kummallekin erikseen enintään 75 % työ- tai yrittäjätulois-ta 30 ensimmäiseltä maksupäivältä.

Vuonna 2008 alkavissa päivärahoissa käytetään vuo-den 2006 verotietoja ja yrittäjille sekä maatalousyrittäjille vuoden 2006 YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötuloa, jonka Kela saa suoraan verottajalta.

Jos kuitenkin työtulot tai yrittäjäeläkevakuutuksen vuo-sityötulo 6 kuukaudelta ennen vanhempainvapaan alka-mista ovat nousseet olennaisesti (6 kk tulot kahdella ker-rottuna ovat vähintään 20 % suuremmat kuin viimeisen vahvistetun verotuksen työtulot tai yrittäjäeläkkeen tulot), äitiys-, isyys- tai vanhempainraha voi määräytyä 6 kuukau-den tulojen perusteella. Silloin hakijan tulee toimittaa to-distus uusista tuloista. Palkkatuloista vähennetään tulon-hankkimiskulut ja 4,44 % työntekijän eläkemaksua ja työt-tömyysmaksua.

Vanhempainpäiväraha voi määräytyä myös lyhyemmän ajan kuin 6 kuukauden tulojen perusteella, esimerkiksi pätkätyöntekijälle. Se voi määräytyä myös edellisen päivä-rahan perusteella lähekkäin tapahtuvissa synnytyksissä.

Vähimmäismäärä

Tulottomalle tai hyvin pienituloiselle vanhempainpäivära-haa maksetaan 15,20 € arkipäivältä. Myös silloin kun äiti tai isä käy työssä äitiys- tai vanhempainrahan maksuajal-la, hän saa työssäkäyntipäiviltä palkan lisäksi 15,20 € päivärahaa (ei kuitenkaan silloin, kun vanhemmat jakavat

hoitovastuun ja vanhempainraha maksetaan ositettuna). Työttömälle vanhempainpäiväraha maksetaan työttömyys-turvan suuruisena. Opiskelu rinnastetaan työssäoloon. Opiskeleva äiti tai isä voi nostaa yhtä aikaa sekä vanhem-painpäivärahaa 15,20 euroa arkipäivältä että opintotuki-lain mukaista opintorahaa. Jos äiti tai isä ei nosta opinto-rahaa, voidaan vanhempainpäiväraha maksaa hänelle työ-tulojen mukaan.

Työnantajalle

Kun työntekijä saa työsopimuksen mukaan vanhempain-vapaan ajalta vähintään päivärahan suuruista palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle, mutta vuosiloman ajalta kuitenkin työntekijälle itselleen. Työnantaja voi ha-kea Kelalta korvausta siitä, että on maksanut vanhempai-nvapaalla olevalle työntekijälle vuosiloman ajalta palkkaa (vuosilomakustannuskorvaus).

Erityishoitorahaa sairaan lapsen vanhemmilleÄidillä tai isällä voi olla oikeus saada lyhytaikaisista ja ti-lapäisistä ansionmenetyksistään korvausta verollisena erityishoitorahana, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan al-le 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen

– sairaalassa tai sairaalan tai erityishuoltopiirin polikli-nikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa

– kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla.Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoitorahaa voi

saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinik-kahoidon ajalta.Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin hakijan työtuloista ja on verotettavaa tuloa. Tulottomalle tai pienituloiselle voidaan kuitenkin maksaa arkipäivältä 15,20 €:n erityishoitoraha sekä työttömälle ja opiskelijalle vähintään aikaisemman tuen suuruista erityishoitorahaa.

1/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

8

K E L A N S A N O M A T

Vanhemmat voivat hakea äitiys- ja isyysrahan sekä vanhempainra-han internetissä Kelan asiointipal-velussa. Samalla kertaa voi ha-kea myös äitiysavustuksen ja lap-silisän.

Palvelu avattiin viime marras-kuun lopulla, ja parin ensimmäi-sen kuun aikana vanhempainpäi-värahoja ja äitiysavustusta on haettu netin kautta lähes 2 400 kertaa. Lapsilisähakemuksia täy-

tettiin asiointipalvelussa lähes 1 100. – Etenkin isät ovat löytä-neet palvelun hyvin, kertoo suun-nittelija Päivi Österman Kelasta.

Österman epäilee, että nuoret isät ovat tottuneita asioimaan ver-kossa, ja siksi isyysrahojakin on haettu asiointipalvelussa. Yksi syy voi olla, että isyysrahahake-mukseen ei yleensä tarvita liittei-tä, joten hakemuksen täyttäminen verkossa on helppoa. Äiti voi ha-

kea äitiysrahaa asiointipalvelus-sa, mutta hänen täytyy toimittaa neuvolatodistus erikseen Ke-laan.

– Usein varsinkin ison työnan-tajan palveluksessa olevat äidit saavat äitiysvapaan ajalta palk-kaa, jolloin hakemukset voivat kul-kea työnantajan kautta. Isyysva-paan ajalta harvemmin saadaan palkkaa, jolloin isät hakevat päi-värahansa itse, Österman lisää.

Omia tietoja katsotaan aktiivisesti

Lapsiperheet ovat aktiivisesti kat-soneet omia etuustietojaan. Tie-doista voi katsoa esimerkiksi, on-ko oma hakemus jo ratkaistu, pal-jonko päivärahaa on tulossa ja koska se maksetaan tilille.

Eniten on katsottu vanhempain-päivärahojen tietoja. Niitä katsot-tiin viime vuoden aikana 244 000

kertaa. Kiinnostavia tietoja olivat myös lapsilisän tiedot, joita kat-sottiin viime vuonna 236 000 ker-taa ja lasten hoitotukien tiedot, joita katsottiin 174 000 kertaa.

Heidi Liesivesi

Isät ja äidit hakevat päivärahansa netissä

Mitä hakemuksia verkossa voi tehdä?

Kelan asiointipalvelussa www.kela.fi/asiointi voit hakea• äitiysavustusta• erityisäitiys-, äitiys-, isyys ja vanhempainrahaa• lapsilisää• adoptiotukea• sairauspäivärahaa• 16 vuotta täyttäneen vammaistukea• vanhuuseläkettä• eläkettä saavan hoitotukea.

Lisäksi voit• täyttää työttömyysajan ilmoituksen • palauttaa, perua tai lakkauttaa opintotuen• muuttaa tilinumerotietosi niihin etuuksiin, jotka näkyvä palvelun vasemmassa laidassa• katsoa saamiesi yleisimpien etuuksien tietoja mm., onko hakemuksesi käsitelty ja koska etuus maksetaan sekä Kelasta saamasi kirjeen ja päätökset.

Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla.

Kuva

Ann

ika

Söde

rblo

m

1/2008 �

K E L A N S A N O M A T

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Pienten lasten hoitoon tukeaLapsella on oikeus päivähoitoon vanhempainpäiväraha-kauden päättymisen jälkeen oppivelvollisuuden alkuun as-ti. Vanhemmilla on valintaoikeus: oikeus joko kunnalli-seen hoitopaikkaan tai Kelan rahalliseen tukeen, jota on kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki.

Päivähoitoa järjestetään kunnallisena ja yksityisenä pal-veluna:

– kunnallinen hoito on kunnan järjestämää– yksityinen hoito on yleensä kunnan valvomaa.Yksityinen päivähoito voi olla päiväkotihoitoa tai perhe-

päivähoitoa. Perhe voi myös palkata yksityisen hoitajan esim. kotiinsa hoitamaan lapsia. Kunta voi myös ostaa palveluita yksityiseltä hoidon tuottajalta, mutta silloin on kyse ostopalvelusta. Silloin hoitomaksu määräytyy kuten kunnallisessa hoidossa eikä perheellä ole oikeutta Kelan

maksamaan tukeen. Samassa yksityisessä päiväkodissa voi olla sekä ostopalvelupaikkoja että yksityisiä hoitopaik-koja.

Kun vanhemmat eivät ole valinneet kunnan järjestämää päivähoitoa, he voivat saada Kelalta

– lasten kotihoidon tukea, jos perheessä on alle 3-vuo-tias lapsi ja

– lasten yksityisen hoidon tukea, jos perheen alle kou-luikäistä lasta hoitaa yksityinen päivähoidon tuottaja (yk-sityinen päiväkoti, perhepäivähoitaja tai perheeseen työ-suhteessa oleva hoitaja). Perhe voi saada kotihoidon tu-kea ja yksityisen hoidon tukea samanaikaisesti, mutta vain yhtä tukea lasta kohden.

Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha. Sitä maksetaan erikseen jokaisesta tukeen oikeuttavasta lapsesta. Yh-destä alle 3-vuotiaasta lapsesta se on 294,28 €, kusta-kin seuraavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 94,09 € ja alle normaalin oppivelvollisuusiän olevasta lapsesta 60,46 € kuukaudessa. Lisäksi voidaan maksaa hoitolisää kuukau-sittain enintään 168,19 €, mutta vain yhdestä lapsesta. Sen saaminen ja määrä riippuvat perheen tuloista.

Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 137,33 € lasta kohden, ja perhe voi saada tuloista riippuen hoitolisää

enintään 134,55 € lasta kohden kuukaudessa. Yksityisen hoidon tuki maksetaan päivähoidon tuottajalle, mutta per-he hakee tuen.

Osittaista hoitorahaa maksetaan 70 € kuukaudessa työ- tai virkasuhteessa olevalle vanhemmalle, jonka työ-aika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa. Edellytyksenä on lisäksi, että lapsi on joko alle 3-vuotias tai perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuoden oppi-las (pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva kolman-nen kouluvuoden loppuun). Oikeus tukeen voi alkaa heti vanhempainrahakauden tai sen jälkeisen isyysrahakauden päättymistä seuraavasta arkipäivästä alkaen. Molemmat vanhemmat voivat saada osittaista hoitorahaa esimerkik-si siten, että saman kalenterijakson aikana toinen van-hemmista hoitaa lasta aamupäivisin ja toinen iltapäivisin.

Ottovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle otto-lapselleen kotihoidon tukea hoitovapaan ajan, enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun.

Vuonna 2007 Kela maksoi lapsen hoitotukia yhteensä 73 miljoonaa euroa, josta mielenterveyden häi-riöiden vuoksi 27 miljoonaa eu-roa. Lapsen hoitotukea sai 36 000 sairasta tai vammaista lasta, jois-ta 13 600:lla eli 38 %:lla oli diag-noosina mielenterveyden häiriö. Heistä lähes kolme neljäsosaa oli poikia. Vuonna 2007 lapsen hoi-totuen saajia oli yli viidennes vä-hemmän kuin vuonna 2000. Mie-lenterveyden häiriöiden vuoksi hoitotukea saaneiden lukumäärä on sitä vastoin kasvanut vastaa-vana aikana 2 600:lla eli 24 %:lla.

Vuonna 2007 psyykkisen kehi-

tyksen häiriöiden vuoksi sai hoito-tukea 7 000 lasta, joista puheen ja kielen kehityksen häiriöiden johdosta 2 800 lasta. Heistä kol-me neljästä oli poikia. Puheen ja kielen kehityksen häiriöt väheni-vät 9 %:lla vuodesta 2000. Toi-seksi suurin ryhmä, 1 900 lasta, muodostui laaja-alaisista kehitys-häiriöistä. Heistä poikia oli 1 500 eli 79 %. Laaja-alaisten kehitys-häiriöiden ryhmässä 11–15-vuoti-aden lukumäärä kasvoi liki kol-minkertaiseksi vuodesta 2000.

Käytös- ja tunnehäiriöiden vuok-si hoitotukea sai 3 800 lasta. Tästä ryhmästä vajaa puolet eli 1 800 lasta sai tukea tarkkaamat-

Viime vuonna 38 %:lla lapsen hoitotuen saajista mielenterveyden häiriö

tomuutena, ylivilkkautena ja im-pulsiivisuutena ilmenevien häiriöi-den vuoksi. Poikien osuus heistä oli 87 %. Aktiivisuuden ja tarkkaa-vuuden häiriöiden kokonaisluku-määrä kasvoi lähes kolminkertai-seksi.

Vuoden 2008 alusta lähtien hoitotuki on nimeltään Alle 16-vuotiaan vammaistuki. Tässä tekstissä tarkastellaan aikaväliä 2000–2007. Lapsen hoitotukeen on oikeus alle 16-vuotiaalla lap-sella, joka sairauden, vian tai vamman vuoksi on vähintään kuu-den kuukauden ajan erityisen hoi-don tai kuntoutuksen tarpeessa. Lisäksi edellytetään, että lapsen hoito tai kuntoutus aiheuttaa eri-tyistä taloudellista tai muuta rasi-tusta.

Entä hoitotuen jälkeen?

Lapsen vakava sairastuminen tai vammautuminen merkitsee per-

heenjäsenille ristiriitaisten tuntei-den ja tunnepaineiden lisäksi ar-jessa ja työssä selviytymisen vai-keutumista. Perheen muille lapsil-le vakavasti sairastavaan tai vam-mautuneeseen sisareen tai vel-jeen suhtautuminen aiheuttaa hämmennystä, epävarmuutta ja epätietoisuutta. Perhe, jossa on vakavasti sairas tai vammautunut lapsi, on aina haastavan selviyty-mistehtävän edessä, kun se pyr-kii järjestämään lapselleen hoitoa ja hoivaa sekä kuntoutusta.

Lapsen hoitotuki, Alle 16-vuoti-aan vammaistuki, nykyisin siis voi parhaimmillaan toimia taloudelli-sena puskurina ja tukena, kun va-kavasti sairaan tai vammautu-neen lapsen perhe pyrkii järjestä-mään lapsen erityistä hoitoa 16 ikävuoteen saakka.

Mutta mitä tapahtuu sen jäl-keen, kun lapsi on täyttänyt 16 vuotta, jos hän on edelleenkin eri-tyisen hoidon ja kuntoutuksen tar-

peessa ja siitä aiheutuu erityistä taloudellista ja muuta rasitusta? Vaikeudethan eivät noudata ikära-joja. Toimivatko hyvinvointivaltion hoito- ja kuntoutusjärjestelmien jatkoyhteydet ja taloudellinen tuki niin hyvin, että katkoja ja viiveitä ei synny?

Kysymykseen, miksi seitsemän vuoden aikana mielenterveyden häiriöiden vuoksi lapsen hoitotu-kea saaneiden lukumäärissä on tapahtunut näin suuria muutok-sia, on vaikea vastata. Tämän sel-vittämiseksi tarvitaan tätä katsa-usta laajempaa ja syvällisempää tutkimustietoa, muuten jäädään arvailujen ja kuvitelmien varaan.

Raimo Raitasalotutkimusprofessori, Kela

Kaarlo Maaniemipääsuunnittelija, Kela

k P U H E E N V U O R O

Yhteiskunnasta ja yhteisistä ar-voista syrjäytyminen selittää

Jokelan surmia, arvioi ministeri Stefan Wallin loppuvuodesta (HS 18.11.07). Hänen mukaansa “tä-mä haastaa meidät laajentamaan ja syventämään syrjäytymisestä käytävää keskustelua”. Haasteen vastaanottaminen on “meidän kaikkien velvollisuus”. Koetan noudattaa sitä.

Wallin oli tyytyväinen, että yhtei-söllisyyden tärkeys on tuotu halli-tusohjelmaankin. Siihen on kirjat-tu lauseet “Tarvitsemme uutta yh-teisöllisyyttä” ja “Ketään ei jätetä yksin”. Eivätkä ne ole jääneet ko-rulauseiksi, sillä näiden päämää-rien toimeenpanemiseksi on laa-dittu lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma.

Tällaisten ohjelmien laatiminen lienee arvokasta. Wallin nosti kui-tenkin ohjelmasta esiin erityises-ti lasten ja nuorten turvallisen mediaympäristön ja medialukutai-don vahvistamisen, ja jäin mietti-mään niiden suhdetta hallitusoh-jelman uljaisiin päämääriin. Miten medialukutaito lisää yhteisölli-syyttä?

Entä onko meillä maaperää, jol-

ta yhteisöllisyys voisi nousta? Päädymme syrjäytymiskeskuste-lun kenties kiperimpään pulmaan. Keskustelussa oletetaan, että meillä on yhteisyys, josta syrjäy-tyä. Nykyisenkaltaisessa yhteis-kunnassa otaksuma on kyseen-alainen.

Kolme k:ta – koti, koulu ja kave-rit – ovat avainasemassa, kun ha-lutaan ehkäistä syrjäytymistä, to-tesi Wallin. Näinkin on, mutta oli-si syytä muistaa kolmen k:n toimi-van neljännen k:n – kilpailuyhteis-kunnan – asettamissa rajoissa. Koska se perustuu ajatukseen toisiaan vastaan kamppailevista ja omaa etuaan ajavista yksilöis-tä, siinä ei ole mitään yhteisölli-syyttä luovaa. Päinvastoin. Tai sit-ten kyseessä on, niin kuin Veli-Matti Värri ja Olli-Jukka Jokisaari huomauttivat Jokelaa pohties-saan (HS 17.11.07), paradoksaa-linen yhteisyys, joka syntyy yksilöi-den vastakkainasettelusta. Toisin sanoen ei-yhteisyys. Sen vallites-sa irrallisuus on pikemmin sään-tö kuin mikään “syrjäytymiseksi” kutsuttava poikkeavuus. En myös-kään osaa pitää tällaisen

“yhteis”kunnan arvoista syrjäyty-mistä huolestuttavana.

Myös Leena Eräsaari tarttui (HS 19.11.07) Jokelan tapahtu-miin ja yhteisöllisyyden edellytyk-siin, joihin kuuluvat pysyvyys, läs-näolo ja ajan antaminen. Kuumei-sen kilpailun vallitessa niitä ei ole. Kodeilla, kouluilla ja kavereil-la on siis mahdoton tehtävä: nii-den tulisi toimia kaikkien muutos-, innovaatio- ja tehokkuusvaati-musten vastaisesti.

Koskapa Wallin otti esiin halli-tusohjelmaan kirjatut kauniit sa-nat, en malta olla mainitsematta, että samassa ohjelmassa sana “kilpailukyky” esiintyy 38 kertaa. Lisäksi “Tarvitsemme uutta yhtei-söllisyyttä” -sanoja seuraa lause “Suomalaisen hyvinvointiyhteis-kunnan rakentamisessa hallitus haluaa selkiyttää oman vastuun, yhteisen vastuun ja yhteiskunnan vastuun välistä suhdetta”, mikä antaa ensimmäiselle lauseelle ai-van toisenlaisen vivahteen. Onko kyse sittenkin vastuunsiirrosta, julkisen sektorin taakankevennyk-sestä?

Kilpailuyhteiskunnan täydellinen

harhakäsitys on, että ihmiset ovat toisistaan riippumatto-mia ja voittajat muita ar-vokkaampia. Näinhän ei ole koskaan ollut eikä toi-vottavasti tule olemaan-kaan. Kilpailuyhteiskunnan puolestapuhujille ajatus ih-misten keskinäisriippuvuudes-ta (viidennestä k:sta) tuntuu silti olevan vieras.

En muuten ymmärrä, miten “turvallinen mediaympäristö” oli-si mahdollinen, sillä niin kauan kuin maailma on kaltaisensa, il-maus kuulostaa vitsiltä. “Väkival-ta, viha, pelko ja suru ovat totuus Suomesta”, väittääkin kirjailija Jarkko Tontti (HS 30.12.07). Toi-von, ettei tämäkään ole koko to-tuus, vaan että on myös ystävälli-syyden, rakkauden, rohkeuden ja ilon Suomi. Jos olisin poliitikko, julistaisin sen vahvistamisen mei-dän kaikkien velvollisuudeksi. Ja lisäisin avainasemassa olevan, että näemme yhteiskunnan synty-vän keskinäisriippuvuudesta eikä kilpailusta.

Tuula Helnevastaava tutkija, Kela

Kilpailusta keskinäisriippuvuuteen

1/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

10

K E L A N S A N O M A T

Opintoihin tukea Opintotukea on

– opintoraha 17 vuotta täyttäneille– asumislisä vuokralla asuville lapsettomille opiskelijoil-

le sekä ulkomailla opiskeleville sekä– opintolainan valtiontakaus ja korkoavustus.Opintoraha on 21,86–259,01 €/kk. Opintoraha on ve-

rollista tuloa, ja sen suuruus määräytyy oppilaitoksen, ha-kijan iän, kotona asumisen ja perhesuhteiden mukaan. Jos opiskelija saa vähintään opintorahan suuruista apura-haa tai vähintään 505 € palkkaa kuukaudessa työharjoit-telusta tai työssäoppimisjaksolta, hän ei saa samalta ajalta opintorahaa.

Vanhempien tulot voivat estää tai pienentää toisella as-teella opiskelevan perheettömän, alle 20-vuotiaan opinto-rahan. Vanhempien pienet tulot voivat myös korottaa opintorahaa.

Asumislisä on 80 % vuokrasta. Asumislisää ei makseta alle 33,63 €:n vuokrasta, eikä yli 252 € vuokraa oteta huomioon, joten asumislisä on pienimmillään 26,90 € ja suurimmillaan 201,60 €. Omalta vanhemmaltaan asun-non vuokranneiden asumislisä on enintään 58,87 €.

Asumislisään vaikuttavat omien tulojen lisäksi samas-sa asunnossa asuvan puolison tai avopuolison tulot, jos hänen vuositulonsa ovat yli 15 200 €. Vanhempien tulot vaikuttavat asumislisään vain alle 18-vuotiailla toisen as-teen perheettömillä opiskelijoilla.

Opintotuen asumislisään oikeutettu ei saa yleistä asu-mistukea opiskelun lomien ajalta.

Yleistä asumistukea voivat saada päätoimisista opiske-lijoista vain lapsiperheet, omistusasunnoissa asuvat opis-kelijat sekä ne opiskelijat, jotka eivät enää saa opintotu-kea opintojen pitkittyessä.

Omien tulojen vaikutus tukeen

Opiskelijan kannattaa itse seurata vuositulojaan ja ottaa selvää, miten omat tulot vaikuttavat opintotukeen. Lasken-taohjelma löytyy Internetistä (www.kela.fi kohdassa Opinto-tuki).

Liikaa maksetun opintotuen takaisinperinnän voi vält-tää palauttamalla edellisenä vuonna liikaa maksetun tuen viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Palauttami-nen ja muut muutokset hoituvat myös sähköisen asioin-nin avulla (www.kela.fi kohdassa Asiointi).

Korkoavustusta pienituloisilleKun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloi-selle valtion takaaman opintolainan korot enintään 5 puo-livuotiskauden ajan. Korkoavustusta haetaan mieluiten hy-vissä ajoin ennen pankin ilmoittamaa maksupäivää, jol-loin korkoavustus voidaan maksaa suoraan pankille.

Opiskelijalle koulumatkatukeaPäätoimisesti lukioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville voidaan korvata päivittäisten koulumatkojen kustannukset, kun

– yhdensuuntainen koulumatka opiskelijan asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja

– koulumatkan kustannukset ovat yli 54 € kuukaudes-sa. Opiskelija maksaa aina itse matkastaan vähintään 43 € kuukaudessa.

Koulumatkatuen saajan tulee muistaa ilmoittaa opiske-lussa tapahtuvista muutoksista Kelaan heti.

Lähes 42 000 opintotuen saajaa ansaitsi vuonna 2006 liikaa. Kos-ka he eivät peruneet tai palautta-neet opintotukea ajoissa, Kela on lähettänyt heille opintotukilain mukaisen takaisinmaksuehdotuk-sen. Keskimääräinen takaisin maksettava määrä on 1 155 eu-roa. Takaisinmaksuehdotusten yh-teismäärä on 48,4 miljoonaa eu-roa.

Opintotukea sai vuonna 2006 noin 324 000 opiskelijaa. Heistä 41 933:n tulot olivat verohallin-nolta saatujen tietojen mukaan suuremmat kuin opintotukilain mukainen vuosituloraja. Tämä on 13 prosenttia kaikista opintotuen saajista.

Vuosituloraja määräytyy sen mukaan, kuinka monelta kuukau-

delta opiskelija on nostanut opin-totukea. Vuonna 2006 vuositulo-raja oli 9 090 euroa, jos opiskeli-ja nosti tukea yhdeksältä kuukau-delta. Opintotuen saajien keski-määräiset veronalaiset tulot vuon-na 2006 olivat 6 530 euroa (il-man opintotukea). Reilulla kol-masosalla vuositulot olivat alle 3 000 euroa.

Edellisenä vuonna takaisinmak-suehdotuksia lähetettiin 38 000 opiskelijalle ja perittävä määrä oli 42,4 miljoonaa euroa. Kelan opin-totukiryhmän etuuspäällikön Ilpo Lahtisen mukaan takaisinperin-nän määrien vuosittainen kasvu kertoo koko ajan lisääntyneestä opiskeluaikaisesta työssäkäynnis-tä sekä siitä, että tulorajat ovat ol-leet jälkeenjääneet.

Opintotuen saajien omien tulo-jen tulorajoja korotettiin vuoden 2008 alusta. Korotettuja tulorajo-ja sovelletaan vuoden kuitenkin vasta 2008 ansioihin, eli ne eivät tule voimaan takautuvasti.

Uudelleenkäsittelypyyntö kuukauden kuluessa

Takaisinmaksuehdotus lähete-tään kaikille vuositulorajansa ylit-täneille opiskelijoille. Se on pää-tösehdotus, sillä Kelalla ei ole tie-toa, mikä osa tuloista on saatu opiskeluaikana. Jos vuositulora-jan ylitys johtuu muista kuin opis-keluaikana saaduista tuloista, ta-kaisin maksettava määrä voi pie-nentyä tai takaisinmaksua ei tule lainkaan.

Opiskelija voi tehdä 30 päivän kuluessa Kelalle uudelleenkäsit-telypyynnön, jossa hän antaa sel-vityksen opinnoistaan ja siitä, mil-loin tulot on saatu. Selvitys on tar-peen, kun opiskelija on vuoden 2006 aikana aloittanut opintonsa, valmistunut tai käyttänyt enim-mäistukiaikansa loppuun. Edelli-sissä tulovalvonnoissa opintonsa aloittaneita tai valmistuneita on ollut noin neljäsosa takaisinmak-suehdotuksen saaneista.

Opiskelijan tulee itse huolehtia siitä, että hänen vuositulonsa ei-vät ylitä vuositulorajaa. Tuen peru-minen, palauttaminen ja lakkaut-taminen on helppoa, sillä sen voi tehdä sähköisesti Kelan asiointi-palvelussa. Opintotuen sähköinen muutosilmoitus on osoitteessa

http://www.kela.fi/asiointi. Asi-ointipalveluun kirjaudutaan verk-kopankkitunnuksilla tai sähköisel-lä henkilökortilla.

Jos opiskelija ei peru tai palau-ta opintotukea, liikaa maksettu tu-ki peritään takaisin 15 prosentil-la korotettuna. Vuosi sitten opin-totuen vapaaehtoisia palautuksia kertyi 26,9 miljoonaa euroa yli 29000 opiskelijalta. Vuoden 2007 opintotukien palautukset on maksettava maaliskuun lop-puun mennessä. Viime vuoden tu-kia palautettaessa tulee huomioi-da vuoteen 2007 asti voimassa olleet vanhat tulorajat. n

�2 000 opiskelijalle opintotuen takaisinmaksuehdotus

Opintotukeen tehdään korotuksia vuonna 2008. Korotukset koske-vat opiskelijan vapaan tulon mää-riä, opintorahojen määriä ja mui-den kuin korkeakouluopiskelijoi-den opintolainan valtiontakauk-sen määrää.

Opiskelija voi tienata aiempaa enemmän

Opiskelijan vapaan tulon raja mää-räytyy kalenterivuoden aikana käy-tettyjen opintotukikuukausien mu-kaan. Opintotuessa olevia opiske-lijan vapaan tulon määriä korotet-tiin 1.1.2008 lukien noin 30 %:lla. Opiskelijan kuukausittainen vapaan tulon raja tuelliselta kuu-kaudelta korottui 505 eurosta 660 euroon ja tuettomalta kuu-kaudelta 1 515 eurosta 1 970 eu-

roon. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija voi ansaita vuodesta 2008 lukien noin 30 prosenttia ai-empaa enemmän ilman, että omat tulot vähentävät opintotu-kea.

Jos opiskelija esimerkiksi nos-taa opintotukea yhdeksältä kuu-kaudelta, on hänen vuositulora-jansa vuodesta 2008 lukien 11 850 euroa aiemman 9 090 euron sijaan. Jos opiskelijan vuositulot ovat yli 22 330 euroa, ei hänellä ole ollenkaan oikeutta tukeen. Vuoden 2007 loppuun asti tämä raja oli 17 170 euroa.

Opintotukea ennen vuotta 2008 nostaneen kannattaa huomioida, että tulorajat eivät korotu takautu-vasti. Näin ollen vuoden 2007 ja sitä aiempien vuosien tulovalvon-nassa noudatetaan tuolloin voi-

massa olleita tulorajoja (vapaan tulon raja tuelliselta kuukaudelta on 505 euroa ja tuettomalta kuu-kaudelta 1 515 euroa).

Opintotukea nostaneet voivat palauttaa vuoden 2007 opintotu-kia vapaaehtoisesti vielä vuoden 2008 maaliskuun loppuun asti vuositulorajan korottamiseksi. Tu-kea palauttaessa tulee huomioida aiemmin voimassa olleet vapaan tulon rajat. Palautuksen voi tehdä helpoimmin ja nopeimmin verkos-sa Kelan asiointipalvelussa www.kela.fi/asiointi.

Opintoraha ja valtiontakauksen määrä nousevat elokuussa

Opintorahan määriä korotetaan 1.8.2008 lukien noin 15 prosen-

tilla, mutta kuitenkin vähintään 16 eurolla. Opintorahan määrät pyöristetään täysiin euroihin. Esi-merkiksi itsenäisesti asuvan täy-si-ikäisen korkeakouluopiskelijan opintoraha korottuu 259,01 eu-rosta 298 euroon kuukaudessa. Vastaavasti muualla kuin korkea-koulussa opiskelevan täysi-ikäi-sen opintoraha korottuu 213,60 eurosta 246 euroon kuukaudes-sa. Vanhempansa luona asuvan alle 20-vuotiaan muun kuin kor-keakouluopiskelijan opintoraha nousee 21,86 eurosta 38 euroon kuukaudessa. Myös vanhempien pienituloisuuden perusteella joko alle 18-vuotiaalle tai vanhempan-sa luona asuvalle myönnettävää opintotuen vähävaraisuuskorotus-ta korotetaan vastaavasti kuin opintorahaa, eli noin 15 % tai vä-

hintään 16 euroa.Elokuun alusta 2008 lukien ko-

rotetaan myös muiden kuin kor-keakouluissa opiskelevien täysi-ikäisten opiskelijoiden opintolai-nan valtiontakauksen määrää. Ta-kauksen määrä korottuu tuolloin 220 eurosta 300 euroon kuukau-dessa, eli samansuuruiseksi kuin korkeakouluopiskelijoilla.

Opintotukea saavan ei tarvitse hakea korotuksia erikseen. Myön-nettyihin opintorahoihin ja lainata-kauksiin tehdään korotukset Ke-lassa 1.8.2008 lukien ja opinto-tuen saajat saavat uusista tuen määristä päätöksen heinäkuun ai-kana. n

Opintotukeen korotuksia

Kehitysvammaiset nuoret eivät enää halua perinteiseen työtoi-mintaan, vaan oikeaan palkkatyö-hön. Tämä käy ilmi kyselystä, jo-hon vastasi yli 300 kehitysvam-maista opiskelijaa.

Kyselytulosten mukaan palkan merkitys on suuri kehitysvammai-sille nuorille. Töitä halutaan, kos-ka työstä saa palkkaa. Perintei-sessä työtoiminnassa tai avotyös-sä palkkaa ei makseta. Ns. tue-tun työllistymisen kautta noin 300 kehitysvammaista henkilöä on tä-

hän mennessä työllistynyt avoimil-le työmarkkinoille palkkatyöhön. Työkykyisiä ja työhön haluavia ke-hitysvammaisia henkilöitä olisi kuitenkin jopa 3 000.

Kehitysvammaisten nuorten toi-veammatit ovat kyselyn mukaan varsin realistisia ja vastaavat hei-dän koulutustaan: suosituimpia aloja ovat ravitsemispalvelut ja kiinteistönhuolto. Myös kuljetus- ja liikennetyö kiinnostaa, samoin puhdistuspalveluala.

palkkaa piti tärkeänä 85 pro-

senttia vastaajista. ”Voi ostaa sellaisia asioita, mi-

tä muutkin ihmiset”, kiteytti yksi vastaaja palkan merkityksen. ”Jos on rahaa voi ostaa ruokaa ja vaat-teita. Pystyy elämään itsenäises-ti”, oli toisen haave.

Kehitysvammaliiton erikois-suunnittelija Marika Ahlsténin mu-kaan kehitysvammaisille nuorille on opetettu, että oma elanto täy-tyy tienata, ja he ovat omaksu-neet tämän ihanteen. Mutta käy-tännössä moni heistä kuitenkin

tietää päätyvänsä opiskelujen jäl-keen eläkkeelle ja työkeskukseen eikä palkkatyöhön.

Palkan lisäksi vastaajat arvos-tivat sitä, että työ tarjoaa miele-kästä tekemistä, siitä oppii uusia asioita ja saa työkavereita. Joi-denkin vastaajien mielestä työn-teko on tärkeää, koska se on mu-kavaa, siitä tulee hyvä mieli ja saa tuntea itsensä tarpeelliseksi.

Kyselyyn vastanneet nuoret oli-vat opiskelemassa ammattiin. Naiset opiskelivat pääasiassa

majoitus-, ravitsemus- ja talous-alaa, olivat sosiaali- ja terveys-alan avustajakoulutuksessa tai puhdistuspalvelu-, käsityö- ja koti-talousalalla. Miehillä opiskelualat vaihtelivat enemmän. Yhtään naista ei opiskellut informaatio-tekniikkaa, metsätyötä, kone- ja metallialaa tai kiinteistönhoitoa.

Kyselyn toteuttivat kehitysvam-ma-alan järjestöt Kehitysvamma-liitto, Kehitysvammaisten tukiliit-to, Förbundet de Utvecklingsstör-das Väl ja Nuorten Ystävät. n

Kehitysvammaiset nuoret haluavat palkkatyöhön

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

1/2008 11

K E L A N S A N O M A T

N okian kaupungin luo-van pajan ohjaaja Sanna Ingström kertoo, että työpa-joissa keskeistä on

työhön ja oppilaitoksiin tutus-tuminen. Lisäksi työpajoissa keskustellaan runsaasti työelä-män säännöistä ja koulutukses-ta. Paljon puhututtaa myös ar-jessa selviytyminen, kuten ra-vintotottumukset, sukupuoli-taudit ja ehkäisy. Nuorille jär-jestetään viikoittain liikuntaa sekä opastetaan kädentaidoissa ja ruuanlaittossa.

– Kun aikuinen on läsnä ja nuoret tutustuvat toisiinsa, ryh-mästä syntyy voimavara. Vaik-ka työpajalle tuleva nuori odot-taisi saavansa vain työmarkki-natuen, yleensä hän hoksaa hyötyvänsä kuukauden tai vuo-den mittaisesta työpajasta, Ing-ström miettii.

Moni itseään etsivä nuori po-tee pahaa virkamieskammoa. Ingström kuitenkin laskee, että työpajan puolestasadasta työn-tekijästä nuori löytää jonkun, jonka kanssa kemiat pelaavat.

Työnjohtaja Kari Haukijär-vi lisää, että nuoret pitävät myös ohjaajia viranomaisina, joten luottamuksen saaminen vie aikaa. Kun vastahakoinen nuori huomaa kaverinsa pääs-seen työpajan avulla eteenpäin, esimerkki helposti tarttuu.

– Koulujen 9.-luokkalaisissa on monia, jotka pitäisi ajoittain pistää jäähylle. Koulujen kans-sa olemme harkinneet, että me-tallipajassamme moni rauhoit-tuisi, Haukijärvi kaavailee.

Nokialla sata työpajanuorta

Nokian kaupunki käynnisti nuorten työpajat 1995. Vuonna

Nuori takoo työpajassa elämänhallintaaMonta asiaa pitää selvitä, ennen kuin nuori pääsee jaloilleen. Työpajoissa tiedetään, että elämänhallinta vaikuttaa työllistymiseen.

2000 kaupunki yhdisti kaikki työpajat säästösyistä.

– Aluksi arvelutti, kuinka käy, kun paikkaansa löytämät-tömät nuoret ja elämänsä ry-mynneet kohtaavat. Hyvin on kuitenkin sujunut, vuodesta 1995 mukana ollut Kari Hauki-järvi muistelee.

Viime vuonna Nokian kau-pungissa työpajoissa puursi sa-takunta alle 29-vuotiasta. Heis-tä valtaosa tuli työvoimatoi-miston kautta, toiseksi eniten sosiaalikeskuksen kautta. No-kialla oli samoin noin sata alle 25-vuotiasta työtöntä viime vuonna.

Työpajassa tehdään osaamis-

kartoitus ja selvitetään mahdol-lisuudet esimerkiksi oppisopi-muskoulutukseen.

Sanna Ingström kehaisee, et-tä kaupungin yksikkönä työpa-jalla on monia mahdollisuuksia löytää nuorelle sopiva paikka. Nuoria on varsinkin kuljetus-, puu-, metalli-, puisto-, tekstiili- ja kierrätystöissä. Työpaja jär-jestää myös alle 25-vuotiaiden lakisääteistä kuntouttavaa työ-toimintaa. – Näkyviä tuloksia-kin olemme saaneet. Loppu-vuonna 13 nuorestamme 12 lähti opiskelemaan, heistä yksi yliopistoon asti, Sanna Ing-ström mainitsee.

Nokian kaupungin työpajassa valmistuu kätevissä käsissä monenmoista.Työpajan keittiön emäntä Birgitta Korpi ja kahvilatyöntekijä Sanna Mäyrä ovat päässeet keskenään tutuiksi.

Kotitalousyrittäjä Jonna Karvonen kokeili viime vuonna koulutustaan vastaavaa työtä Nokian kaupungin työpajassa. Työ miellytti, mutta työjakson jälkeen edessä on työn tai koulutuksen etsintä.

Työnjohtaja Kari Haukijärvi ja luovan pajan ohjaaja Sanna Ingström kaitsevat Nokian kaupungin työpajalla sekä nuoria että aikuisia.

Työkokemusta kokatessa

Kahvilatyöntekijä Sanna Mäy-rä, 20, ahertaa työpajan keitti-össä. Paikka on tuttu, sillä hän harjoitteli keittiössä viime vuonna yli puoli vuotta. Syk-syllä alkoi työsuhde, joka kes-tää tämän vuoden loppuun as-ti.

– Työpajassa on hyvää se, et-tä nuoret pääsevät harjoittele-maan työntekoa. Itse tykkään tästä työstä ja varsinkin työka-vereista. Huonoa on vain se, et-tä tästä ei voi saada vakinaista työpaikkaa, suurtalouskokiksi valmistunut Mäyrä miettii.

Jonna Karvonen, 20, käväi-si keittiössä tapaamassa kaveri-aan. Karvonen tutustui keittiös-sä työelämään viime vuonna kolmisen kuukautta.

– Pidin kovasti työn moni-puolisuudesta ja asiakaspalve-lusta. Parasta oli ruuanlaitto. Tykkään myös jutella kaikkien kanssa. Siivous ei niin ole mun juttuni, hän puntaroi.

Karvonen on valmistunut ko-titalousyrittäjäksi. Hän kuiten-kin aikoo löytää töitä päiväko-dista. Jos ei onnistu, hän harkit-see asiakaspalvelutöitä tai lähi-hoitajan opintoja. l

Hannu Kaskinenfreelancetoimittaja

Kuva

Ari

Kork

ala

Kuva

Ari

Kork

ala

Kuva

Ari

Kork

ala

Kuva

Ari

Kork

ala

Kuntoutusraha työtulojen mukaan Kuntoutusrahaa voi Kelasta saada 16–67-vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti esimerkiksi Kelan, terveyden-huollon tai työterveyshuollon järjestämään kuntoutukseen

– pysyäkseen työelämässä– palatakseen työhön tai – tullakseen työmarkkinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta voidaan maksaa

kuntoutusrahaa vajaakuntoiselle henkilölle. Kuntoutusrahan määrä vastaa useimmiten sairauspäi-

värahan määrää. Ammatillisessa kuntoutuksessa kuntou-tusraha on kuitenkin aina 75 % verotuksessa vahviste-tuista työtuloista tai yrittäjäeläkevakuutuksen työtuloista. Kuntoutuksen odotus- ja väliajalta kuntoutusraha makse-taan 20 %:lla alennettuna. Ammatillisessa kuntoutukses-sa olevalle maksetaan aina vähintään 17,47 € päivässä.

Kuntoutukseen osallistuvalle voidaan maksaa myös

harkinnanvaraista, verotonta ylläpitokorvausta 8 euroa päivältä kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuviin yli-määräisiin kustannuksiin. Korvausta voi saada silloin, kun kuntoutusrahan määrä on enintään 17,47 € päiväs-sä.

Jos henkilö on kuntoutuksensa jälkeen esimerkiksi työ-harjoittelussa tai työssä, josta hän saa aikaisempaa an-siotasoaan tuntuvasti pienempää palkkaa, hän voi hakea Kelalta harkinnanvaraista kuntoutusavustusta.

Kela kuntouttaaKelan tehtäviin kuuluu

– vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus lakisääteise-nä

– alle 65-vuotiaitten vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus lakisääteisenä

– kuntoutustarpeen selvittäminen esimerkiksi silloin, kun henkilö on saanut Kelan sairauspäivärahaa 60 arki-päivältä ja kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä tai kun hänen eläkehakemuksensa hylätään sekä

– muuta ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta har-kinnanvaraisena eduskunnan myöntämän määrärahan mukaan. Vuodelle 2008 tähän on myönnetty 102 miljoo-naa euroa.

Kuntoutustuki työkyvyttömälle Määräajaksi myönnettävä kuntoutustuki on työkyvyttö-myyseläke, mutta sillä pyritään kuitenkin edistämään työ-hön paluuta. Ensisijaisia ovat työkykyä ylläpitävät ja kun-touttavat toimet ja hakijan jäljellä olevan työkyvyn selvittä-minen. Tuen edellytyksenä on, että hakijalle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai että sitä valmistel-laan. Kuntoutustuki vastaa määrältään normaalia työky-vyttömyyseläkettä ja se haetaan kuten työkyvyttömyyselä-ke.

Nuoret vajaakuntoiset koulutukseen Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi 16–19-vuotiaat vajaakuntoiset nuoret ohjataan aktiiviseen ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Heille maksetaan toimeentuloturvana kuntoutusrahaa, jonka määrä on aktiivisen kuntoutuksen ajalta vähintään 17,47 € päivässä (noin 426 €/kk) ja kuntoutuksen väliajoilta 20 % pienempi. Samalta ajalta nuoren on mahdollista saada myös vammaistukea.

1/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

12

K E L A N S A N O M A T

M itä lähempänä kansalaista kir-jasto on, sitä pa-rempi. Joensuu-laisilla työttö-

mällä rakennusinsinöörillä Mervi Niemelä-Hytösellä ja eläkeläisellä Raija Kortelai-sella on parinsadan metrin mat-ka Rantakylän lähiön sivukir-jastoon, kävellen ja pyörätuo-lilla.

– Monipuolinen kirjastover-kosto pitää aktiivisena ja ehkäi-see syrjään jäämistä ihmisen elämäntilanteesta ja taloudelli-sesta asemasta riippumatta, naiset sanovat.

Suomen ensimmäisenä es-teettömyysasiamiehenä työs-kennellyt Mervi on järjestötoi-mija ja vankkumaton esteettö-myyden puolestapuhuja.

– Esteettömyys ei tarkoita vain konkreettisten kynnysten viilaamista, vaan on syvimmil-tään vaihtoehtoisuuden mah-dollistamista aktiiviselle kansa-laisuudelle, hän korostaa.

Hyvinvoinnin keskellä unoh-tuu, ettei kaikilla ole esimer-kiksi tietokonetta, saati autoa. Väestö vanhenee. Lähikirjas-toon lapsikin pääsee omatoimi-sesti.

– Kirjastoon kuka tahansa voi tulla kasvojaan menettä-mättä. Lähikirjasto on lähiön yhteinen olohuone.

Vahvistaa kielitaitoa

Kirjaston lukusalista ja netti-pisteestä vaikkapa työtön voi hakea tietoa työnhakuun. Vir-kistäytymistäkään ei sovi vähä-tellä.

– Sekään ei ole itsestään sel-vää, että jokainen kansalainen osaa lukea ja kirjoittaa hyvin. Nopea lyhytviestintä, teksti-

Kaikkien kirjastoKirjasto on paikka, joka varmistaa tietoyhteiskunnan kansalaisen tasavertaisen pääsyn tiedon ja kulttuurin lähteille.

viestit ja sähköposti, syö luku-taitoa. Kirjallisuus opettaa hal-litsemaan suuria kokonaisuuk-sia ja ymmärtämään käsitteitä, mikä edistää osallisuutta yh-teiskunnassa, Mervi toteaa.

Lasten satutunnit ovat oivaa toimintaa.

– Kirjastoissa voisi olla myös muistamattomien mummojen historiikkituokioita, joissa yh-distyisi kielellinen virkistymi-nen ja sosiaalinen kanssakäy-minen. Mitä vanhemmaksi voi käydä kirjastossa, sitä virkeäm-pinä aivot pysyvät.

Rantakylän lähiössä asuu paljon maahanmuuttajia.

– Kirjaston tulee toimintaym-päristönä muistaa ihmiset vau-vasta vaariin, Suomesta Vietna-miin. Äidinkielinen kirjallisuus vahvistaa maahanmuuttajien identiteettiä ja niin muodoin osallisuutta yhteiskunnassa.

Kirjavat vaihtoehdot

Kirjastoissa on saatavilla sel-kokielistä ja suurikirjaimista

kirjallisuutta sekä äänikirjoja. Myös tilana kirjaston tulisi ol-la esteetön eli helposti hahmo-tettava ja älykkäästi ihmisen tarpeisiin joustava, jotta kirjat ja käyttäjät kohtaavat.

– Pitäisi olla lukupisteitä, joi-

den tuolin korkeutta ja valon voimakkuutta voi säätää. Netti-pisteen pitäisi olla niin suojat-tu, että olan yli ei voi kurkkia. Suunnistusta hyllyjen väleissä auttaisivat marketeista tutut riippuvat opasteet, Mervi mai-nitsee esimerkkeinä.

Vuoden vanha Joensuun seu-tukirjasto on Joensuun ja ym-päristökuntien verkostokirjas-to.

– Toinen toistaan tukien ja vähenevistä voimavaroista huo-limatta seudun kuntien kirjastot pystyvät tarjoamaan entistä ”kirjavampaa” eli monipuoli-sempaa palvelua. Näin myös alueellinen tasa-arvo palveluis-sa toteutuu paremmin, Mervi kiittää.

Asiakasta palvellaan

Vammaisneuvostossa vaikutta-va Raija käy säännöllisesti kir-jastossa, vaikka lähikirjaston ulko-ovi onkin hankala avata pyörätuolista käsin.

– Mielikirjallisuuttani ovat dekkarit. Kirjasto on paikka, jossa saa asiantuntevaa ja yksi-löllistä palvelua, hän kehuu.

Dekkarit maistuvat Merville-kin.

– Järjestöjyränä toimiminen vaatii raskaat huvit! Eniten ha-en täältä kuitenkin ammattiin ja edunvalvontaan liittyvää tie-toa.

Dekkareista puheen ollen Mervi murehtii arvomaailmam-me yksipuolistumista.

– Uskomme amerikkalaisen valtavirran dekkareihin ja sa-tuihin, joissa hyvä saa tehdä mitä tahansa hävittääkseen pa-han. Onneksi kirjasto tarjoaa vaihtoehtoja esimerkiksi kan-sansatujen muodossa. Kansa-laisoikeuksien toteutuminen lähtee todellisuudessa arvois-tamme. Jokaisella tulisi olla oi-keus oman elämänsä hallintaa, mutta hyväksymmekö tämän vaikkapa vanhuksilla ja vam-maisilla? l

Päivi Spårefreelancetoimittaja Lukemista maahanmuuttajille. Raijan iloksi kirjasto on pyörätuolimatkan päässä.

Krista, 3, käy viikoittain Polvijärven kirjastossa.

Kuva

Har

ri M

äenp

ää

Kuva

Har

ri M

äenp

ääKu

va H

arri

Mäe

npää

Kuva

Har

ri M

äenp

ää

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

1/2008 13

K E L A N S A N O M A T

– Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden aikana eläke kasvaa 1,5 % etuuden perusteena olevasta ansiosta.– Hoitovapaan aikana ei makseta palkkaa, vaan Kela maksaa kotihoidontukea, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Kotihoidontuki on 294,28 euroa. Eläkettä karttuu silloin 1,5 % 575 eurosta kuukaudessa, mikä tekee runsaat 8 euroa kuukaudessa. Jotta eläke karttuisi, on työuran aikana ansaittava vähintään 14 124,97 euroa. – 52-vuotiaaksi asti eläkkeen ansaintaprosentti on 1,5 %. Ikävuosina 53 – 62 se on 1,9 %. Sen jälkeen kun työntekijä on täyttänyt 63 vuotta, eläke kasvaa 4,5 % vuodessa.– Kansaneläke turvaa vähimmäistoimeentulon niille, joilta työeläke puuttuu tai se on vähäinen.– Vuonna 2008 kansaneläkettä ei makseta lainkaan, kun avo- tai avioliitossa elävän työeläke on vähintään 1 028,13 euroa kuukaudessa tai kun yksinäisen työeläke on vähintään 1 154,30 euroa kuukaudessa.

Esimerkkejä

Esimerkkien lähtökohtana on, että vuosipalkka pysyy samana koko työuran ajan. Esimerkkihenkilöt ovat syntyneet vuonna 1980 ja he alkavat työskennellä 25-vuotiaina. Heidän vuositulonsa ovat 30 000 euroa, mikä vastaa nykyisiä keskimääräisiä vuosituloja. Eläke on sovitettu elinaikakertoimen mukaan. Lähde: Marjukka Hietaniemi, Eläketurvakeskus.

HANNA, yksi lapsi, kotona kolmisen vuottaHanna jää kotiin äitiys- ja vanhempainvapaalle ja on hoitovapaalla kaksi vuotta. – Jos Hanna siirtyy eläkkeelle 63-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee 1 227 euroa/kk. – Jos Hanna siirtyy eläkkeelle 68-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee 1 696 euroa/kk.

JENNI, kaksi lasta, kotona kuutisen vuottaJenni on äitiys- ja vanhempainvapaalla

sekä kahden vuoden hoitovapaalla kahteen otteeseen.– Jos Jenni jää eläkkeelle 63-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee 1 180 euroa/kk.– Jos Jenni jää eläkkeelle 68-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee 1 649 euroa/kk.Mikäli Jenni työskentelee kahden äitiys- ja vanhempainrahakautensa välissä hänen vanhempainrahastaan ja siten myös eläkkeestään tulee suurempi.

MINNA, yksi lapsi, kotona vajaan vuodenMinna jää kotiin vain äitiys- ja vanhempainvapaan ajaksi– Jos Minna jää eläkkeelle 63-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee 1 274 euroa/kk.– Jos Minna jää eläkkeelle 68-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee 1 744 euroa/kk.

LEENA, 2 lasta, äitiys- ja vanhempainvapaalla kahteen otteeseenLeena jää kotiin vain äitiys- ja vanhempainvapaan ajaksi.– Jos Leena jää eläkkeelle 63-vuotiaana,

hänen työeläkkeekseen tulee 1 275 euroa/kk.– Jos Leena jää eläkkeelle 68-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee 1 774 euroa/kk.

ANITA, 1 lapsi, kotona 10 vuottaAnita jää kotiin äitiys- ja vanhempainvapaan ajaksi sekä kahden vuoden hoitovapaalle. Sen jälkeen hän on vielä kotiäitinä 7 vuotta, yhteensä siis 10 vuotta.– Jos Anita jää eläkkeelle 63-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee 1 007 euroa/kk.– Jos Anita jää eläkkeelle 68-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee 1 477 euroa/kk.

ANNA, ei lapsiaAnna on yhtäjaksoisesti työelämässä 25-vuotiaasta aina eläkeikään asti.– Jos Anna jää eläkkeelle 63-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee 1 272 euroa/kk.– Jos Anna jää eläkkeelle 68-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee 1 742 euroa/kk.

Kotivuosiltakin voi kertyä eläkettä

V anhempainvapaan jäl-keen lapsen äidillä tai isällä on oikeus jäädä hoitovapaalle, kunnes lapsi täyttää kolme

vuotta.Eläketurvakeskuksen tiedot-

tajalla Taina Hedmanilla on pitkä kokemus eläkeneuvon-nasta. Häneltä on usein kysyt-ty, miten kotona vietetyt vuodet vaikuttavat eläkkeeseen.

Eläkettä karttuu nykyään myös äitiys-, isyys- ja vanhem-painvapaan sekä hoitovapaan aikana – toisin kuin ennen vuo-den 2005 eläkeuudistusta.

– Yleensähän juuri naiset jää-vät kotiin, ja he haluavat tietää, miten kotonaolo vaikuttaa eläk-keeseen. On myönteistä, että nuoret naiset ovat tietoisia ta-

loudellisista realiteeteista. Us-kon, että useimmat jäisivät mielellään kotiin vähän pidem-mäksi aikaa, jos se olisi talou-dellisesti mahdollista. Mutta monessa tapauksessa se ei käy päinsä, sillä perheellä voi olla esimerkiksi asunto- ja opinto-lainaa, Taina Hedman arvelee.

Kotihoidontuestakin karttuu eläkettä

– Kotihoidontuesta eläkettä ei kartu yhtä paljon kuin ansio-työtä tehtäessä, mutta tilanne on kuitenkin parempi kuin ai-emmin, Taina Hedman koros-taa.

Hän arvioi, että useimmat kotihoidon tuen valitsijoista käyttävät sitä ehkä noin vuoden

ajan.– Suomessa naiset ovat ko-

kopäivätyössä yleisemmin kuin muualla Pohjolassa. Ruotsissa naisten osapäivätyöskentely on paljon tavallisempaa. Varsinai-sia kotirouvia Suomessa ei juu-ri enää ole, Taina Hedman ar-velee.

Minkälaisia neuvoja hän an-taisi niille, jotka harkitsevat ko-tiin jäämistä hieman pidem-pään kuin vanhempainvapaan ajaksi?

– On tietysti arvioitava, mikä tuntuu oikealta ratkaisulta itsel-le ja perheelle. Mutta jos hank-kii monta lasta, voi olla parem-pi tähdätä palkkatyöhön jona-kin vuonna aina välillä, sillä vanhempainvapaan päiväraha perustuu palkkaan ja eläke kart-tuu sen mukaan.

On yksi poikkeus: Jos lapsen laskettu aika on ennen kuin edellinen lapsi on täyttänyt kol-me vuotta, vanhempainraha

voidaan laskea saman tulon pe-rusteella kuin edellisenä van-hempainrahakautena.

Joskus edullisempaapysyä kotona

Taina Hedman painottaa, että keskellä urakehitystään olevien voi joskus olla vaikeaa jäädä kotiin muutamiksi vuosiksi. Nykyisinhän on helppoa saada päivähoitopaikka, joten ketään ei ”pakoteta” jäämään kotiin.

– Kuitenkin niille, joilla on huonosti palkattuja määräaikai-sia työpaikkoja, voi tietyissä ta-pauksissa olla edullisempaa pysyä kotona vielä kaksi vuot-ta ja saada kotihoidontukea. Niin on, jos he saavat asumis-tukea ja välttyvät näin korkeil-ta päivähoitomaksuilta.

Taina Hedman arvioi, että kolme vuotta on sittenkin mel-ko lyhyt aika koko työelämää ajatellen. Vanhuuseläkehän on

nykyään joustava siten, että voi itse valita, jäädäkö eläkkeelle 63-vuotiaana vai työskennellä-kö jopa 68-vuotiaaksi asti. Ny-kyinen eläkejärjestelmä palkit-see niitä, jotka pysyvät työelä-mässä pidempään.

– Kotiin voisi jäädä kolmek-si vuodeksi, minä aikana eläke kasvaa hieman vähemmän kuin töissä, mutta menetyksen voi korvata siirtymällä eläkkeelle myöhemmin.

Niille vanhemmille, jotka ovat kotona yli kolme vuotta, Kela ei maksa kotihoidontukea eikä eläke kartu. Silloin voi ol-la hyvä sijoitus tulevaisuuteen panna vähän rahaa syrjään yk-sityiseen eläkesäästämiseen. Sama koskee myös hoitovapai-den käyttämistä useita kertoja. l

Petra Ljungfreelancetoimittaja

Käännös Kirsti Kalliosalo

Faktatietoa

Piirr

os A

nnik

a M

anns

tröm

Eläkettä karttuu myös äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sekä hoitovapaan aikana.

1/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

14

K E L A N S A N O M A T

Soviteltua työttömyysetuutta voi-daan maksaa vuoden 2009 lop-puun saakka, vaikka 36 kuukau-den enimmäisaika on tullut täy-teen. Työttömyysturvalain muutos tuli voimaan vuoden 2008 alus-ta.

Soviteltua työttömyysetuutta voi työttömyysturvalain mukaan saada enintään 36 kuukautta ker-rallaan. Määräaikaisen lainmuu-

toksen johdosta soviteltua työttö-myysetuutta ovat kuitenkin voi-neet saada toistaiseksi myös ne, joilla enimmäisaika on täyttynyt. Mahdollisuus saada edelleen so-viteltua työttömyysetuutta paran-taa etenkin pienipalkkaisilla ja naisvaltaisilla aloilla toimivien asemaa.

(Lähde: Sosiaali- ja terveysmi-nisteriön tiedote) n

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyden parantamiseen on valtion talousarviossa varattu yh-teensä 15,5 milj. euroa. Lisämää-rärahalla työ- ja elinkeinoministe-riö sekä opetusministeriö halua-vat järjestää nykyistä useammal-le nuorelle palkkatuettua työtä ja täydentää nuorten koulutusta.

Palkkatuen lisämäärärahalla voidaan alentaa ammattikoulutet-tujen nuorten rekrytointikynnystä ja lisätä ammattikouluttamattomi-en nuorten oppisopimuskoulutus-ta. Ammattistarttia eli ammatilli-seen peruskoulutukseen ohjaa-van ja valmistavan koulutuksen kokeilua tehostetaan. Näin siirty-

miskynnys perusopetuksesta am-matilliseen peruskoulutukseen madaltuu ja koulutuksen alkuvai-heen keskeyttäminen vähenee. Laajennetun työssäoppimisen hanke edistää nuorten siirtymistä työelämään kehittämällä työpai-kalla tapahtuvaa opiskelua. n

Työhallinnon työttömyysturvaneu-vonnan puhelinpalveluun soitet-tiin yhteensä n. 32 000 puhelua vuonna 2007.

Puhelinpalvelusta saa yleistie-toa työttömyysetuuksista sekä tietoa esimerkiksi osa-aikatyön, opiskelun, yrittäjyyden tai ulko-maanmatkan vaikutuksista työttö-myysturvaan.

Palvelunumerot:Suomenkielinen 010 19 4911

ma - pe klo 9 – 17 Ruotsinkielinen 010 19 4912

ma - pe klo 9 – 16 Puheluhinnat perii operaattori,

mutta neuvontapalvelut ovat mak-suttomia. Hinnat ovat kotimaan kiinteän verkon liittymistä paikal-lisverkkomaksun ja matkapuheli-mista matkapuhelinmaksun ver-ran. n

Nuoren voi työllistää palkkatuella entistä aikaisemmin

Vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistus:

Pitkäaikaistyöttömien aktivoimisessa kaikki voittavatErikoissuunnittelija Mika Tuomaa-la työ- ja elinkeinoministeriöstä on selvittänyt vuonna 2006 käynnis-tetyn työmarkkinatukiuudistuksen toteutumista. Tuomaala pitää uu-distusta onnistuneena, arviopa si-tä pitkäaikaistyöttömän, kunnan tai valtion näkökulmasta.

– Kaikki voittavat. Kunnat sääs-tävät aktivoidessaan pitkäaikais-työttömiä, koska valtio maksaa aktiivitoimiin liittyviä kustannuk-sia. Valtio voittaa työttömyyden yleisestä vähenemisestä. Pitkäai-kaistyötön aktivoituu ja pääsee lä-hemmäksi työmarkkinoita, Tuo-

maala luettelee.Työttömyys on kaiken kaikkiaan

laskenut: vuonna 2006 työttömi-en määrä oli 7 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Samassa tah-dissa on vähentynyt myös työ-markkinatuen saajien määrä.

500 päivää työttömänä olleiden määrä on kuitenkin vähentynyt muiden työmarkkinatuen saajien määrää selvästi enemmän, 20%.

– Vielä viime vuonnakin heidän määränsä yllättävän laski tasai-sesti, tutkija sanoo ja uskoo, että työttömyyden vaikeimpaan yti-meen on nyt päästy pureutumaan,

koska suuri osa pitkäaikaistyöttö-mistä on päässyt työvoimakoulu-tukseen, tukitöihin, kuntouttavaan työtoimintaan tai työharjoitte-luun.

Onnistumisessa on kuitenkin alueellisia eroja.

Työmarkkinatuensaajien määrä on eniten vähentynyt, aktivointias-te eniten noussut ja kuntien me-not samanaikaisesti eniten vä-hentyneet Varsinais-Suomessa. Toinen uudistuksessa selvästi on-nistunut alue on Pirkanmaa. Näil-lä alueilla pitkäaikaistyöttömien ti-lanne on kehittynyt selvästi koko

maan tasoa paremmin.– Sen sijaan Pohjois-Karjalassa

ollaan yleisesti vielä melko hei-koilla. Pitkään työmarkkinatukea saaneiden määrä on toki sielläkin vähentynyt mutta koko maan ta-soon verrattuna heikommin. Sa-manlaisia hitaamman kehityksen havaintoja on Kainuusta.

Yksiselitteistä syytä alueiden eroihin tutkija ei osaa sanoa.

Tuomaala hakee syitä eroihin mm. työvoimatoimistojen, kuntien ja muiden toimijoiden työkäytän-nöistä ja näiden toimijoiden yh-teistyön toimivuudesta.

– Kuntien työmarkkinaperinne saattaa olla erilainen, ja sitä on vaikea muuttaa, koska sillä voi ol-la pitkäkin historiallinen tausta, hän arvioi.

Mitä aktivoituneille pitkäaikais-työttömille jatkossa tapahtuu, sii-hen Tuomaala ei vielä osaa vasta-ta.

– Siinä on jatkotutkimuksen paikka, saavatko he töitä, palaa-vatko passiiviseen työttömyyteen vai menevätkö toimeentuloturva-luukulle.

Hilkka Arola

Työmarkkinatukeen oikeutetun al-le 25-vuotiaan nuoren työllistämi-seksi myönnettyä palkkatukea voi-daan rahoittaa työmarkkinatuki-määrärahoista kuuden työttömyys-kuukauden sijasta jo kolmen työt-tömyyskuukauden jälkeen.

Palkkatuella arvioidaan palkat-

tavan noin 1 000 nuorta enem-män kuin aikaisemmin. Vuonna 2006 palkkatuella palkattiin yh-teensä 5 500 nuorta. Työmarkki-natukeen oikeutettuja alle 25-vuo-tiaita työttömiä on noin 10 000. Heistä noin 3 000 on ollut vähin-tään kolme kuukautta työttömänä.

Muutos ei lisää valtion menoja, mutta se aikaistaa mahdollisuut-ta työllistää nuoria ja siirtäisi tuki-järjestelmän painopistettä edel-leen passiivisesta aktiiviseen. n

Soviteltu työttömyysetuus sai jatkoaikaa

Työttömyysturvan neuvontaan 32 000 puhelua viime vuonna

Nuorten työllistymistä edistetään

Kela aloitti säännöllisen työttö-myysturvaetuuksien jälkikäteisval-vonnan. Maaliskuun loppuun men-nessä Kelan toimistot saavat kä-siteltävikseen listat henkilöistä, joilla on ollut kunkin toimiston toi-mialueella vuosina 2004–2006 tietty määrä työttömyysturvan

etuuspäiviä ja joilla on samaan ai-kaan ollut tietty määrä verotuk-sessa vahvistettua työ- tai ansio-tuloa. Tutkittavana on 1 500 tapa-usta. Osassa niistä työttömyys-etuutta on maksettu oikein perus-tein, mutta monissa tapauksissa Kela arvioi joutuvansa perimään

etuutta takaisin tai jopa viemään asiaa eteenpäin mahdollisena väärinkäytöksenä.

Kelan toimistot ottavat tarvitta-essa asiakkaisiin yhteyttä kevään kuluessa. n

Säännöllinen valvonta alkoi

Työttömälle perustukeaVerollinen täysi peruspäiväraha, Kelan koulutustuki ja täy-si työmarkkinatuki on 24,51 € päivässä ja lapsikorotus yhdestä lapsesta 4,64 €/pv, kahdesta lapsesta 6,82 €/pv ja kolmesta tai useammasta 8,79 €/pv.

Työtön 17–64-vuotias työnhakija voi saada Kelasta jota-kin seuraavista:

– Työttömän peruspäivärahaa, jos hakija täyttää työssä-oloehdon eikä kuulu työttömyyskassaan. Peruspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivää. Palkansaajan työssä-oloehto: Ensimmäistä kertaa työttömyysturvaa hakevalta vaaditaan vähintään 10 kuukautta työskentelyä 28 kuu-kauden (eli 2 v 4 kk) aikana ennen työttömyyttä. Aikai-semmin työttömyysturvaa saaneilta vaaditaan työssä-oloehtoon vain 8 kuukautta työskentelyä 24 edeltävän kuukauden aikana.

Yrittäjän työssäoloehto on pidempi ja yrittäjältä vaadi-taan myös yritystoiminnan lopettamista.

– Työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä työssäoloehtoa. Työmarkkinatukea maksetaan myös työnhakijalle, joka on jo saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan eli 500 päivää. Työmarkkinatukea ei voi saada alle 25-vuotias nuori, jolla ei ole ammatillista koulutusta tai joka on kiel-täytynyt koulutuksesta tai jättänyt hakeutumatta koulutuk-seen.

Työmarkkinatuki on tarveharkintainen: lähes kaikki työt-tömän omat ja hänen puolisonsa tulot ja sosiaalietuudet

vaikuttavat työmarkkinatuen määrään. Puolison palkkatu-loista vähennetään ensin kuitenkin tulonhankkimiskustan-nukset ja niiden lisäksi 536 € kuukaudessa.

Silloin kun työtön on saanut peruspäivärahaa tai ansi-oon suhteutettua päivärahaa 500 päivää ja sen jälkeen alkaa saada työmarkkinatukea, tuki maksetaan 180 en-simmäisen päivän ajalta puolison tuloista riippumatta. 55 vuotta täyttäneellä ei oteta huomioon puolison tuloja, jos hän ennen työttömyyden alkua on täyttänyt työssäoloeh-don. Puolison tulot eivät vaikuta myöskään työharjoittelus-sa, työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai kuntoutukses-sa olevan työmarkkinatukeen.

Työttömyysturvaa voi saada myös soviteltuna, jos työn-hakija tekee osa-aikatyötä tai satunnaista työtä. Työttö-myysturvaa pienentää vain sellainen satunnainen kokoai-katyö, joka kestää alle 2 viikkoa. Jos työ kestää yli 2 viik-koa, työpäiviltä ei makseta työttömyysturvaa, mutta työttö-myyspäiviltä maksetaan täyttä työttömyysturvaa. Sovitel-tua työttömyysturvaa voidaan maksaa myös ennakkona.

– Koulutustukea, kun työtön on ollut ennen työttömyyttä työmarkkinoilla vähintään 10 kuukautta edeltäneiden kah-den vuoden aikana ja työvoimatoimisto ohjaa hänet työ-voimakoulutukseen. Koulutustukea maksetaan perustuke-na ja ansiotukena. Perustuen maksaa Kela ja ansiotuen maksaa jäsenilleen työttömyyskassa. Lisäksi koulutuk-seen osallistuja voi saada ylläpitokorvausta.

– Ylläpitokorvausta Kela voi maksaa koulutustukeen oi-keutetuille sekä myös niille työvoimapoliittisessa koulu-tuksessa tai työelämävalmennuksessa oleville työttömille,

jotka saavat työmarkkinatukea. Työharjoittelussa oleville sitä maksetaan vain, jos he ovat ennen työharjoittelua saaneet 500 päivältä päivärahaa tai työmarkkinatukea. Ylläpitokorvaus on 8 € päivässä, ja korotettuna 16 € päi-vässä, jos koulutus- tai työpaikka on oman työssäkäynti-alueen ulkopuolella. Sitä maksetaan enintään 5 päivältä viikossa.

Työttömyysturvaa voi hakea heti työvoimatoimistoon il-moittautumisen yhteydessä, mutta takautuen sitä voi saa-da ilman erityisen painavaa syytä enintään 3 kuukaudelta ennen hakemuksen saapumista Kelaan.

Irtisanotun muutosturva

Tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotulle voi-daan maksaa korotusosaa työttömyysturvan peruspäivära-haan, koulutuspäivärahaan tai koulutustukeen taikka työl-listymisohjelmalisää peruspäivärahaan tai koulutustu-keen. Korotusosaa ja työllistymisohjelmalisää ei kuiten-kaan makseta samalta ajalta, vaan työllistymisohjelmali-sä on ensisijainen. Täysi korotusosa tai työllistymisohjel-malisä on 4,21 € päivässä.

Yrittäjälle ei makseta korotusosaa tai työllistymisohjel-malisää. Myöskään työmarkkinatukeen niitä ei makseta.

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

1/2008 15

K E L A N S A N O M A T

Matka-avustusta työn loittamiseenJos työtön, jolla on oikeus työmarkkinatukeen, hakee ja pääsee kokoaikaiseen työhön työssäkäyntialueensa ulko-puolelle, hän voi saada enintään 4 kuukauden (tai työsuh-teen keston) ajan palkkansa lisäksi täyttä työmarkkinatu-kea matka-avustuksena. Lisäksi edellytetään vähintään 2 kuukauden työsuhdetta. Päätöksen tekee työvoimatoimis-to harkintansa mukaan ja ilmoittaa sen Kelaan, joka mak-saa matka-avustuksen.

Lisäksi työvoimatoimisto voi myöntää harkinnanvaraista liikkuvuusavustusta enintään 700 euroa. Sitä voi saada työllistymisohjelmaan tai työmarkkinatukeen oikeutettu, joka ottaa vastaan työn oman työssäkäyntialueensa ulko-puolelta.

Koulutuspäivärahaa omaehtoiseen koulutukseenPitkään työelämässä ollut työtön voi hakea koulutuspäivä-rahaa omaehtoiseen päätoimiseen opiskeluun. Sen mää-rä vastaa työttömyysturvaa. Sitä haetaan samoin kuin työttömyysturvaa joko Kelalta (perusturva) tai työttömyys-kassalta (ansioturva).

VuorottelukorvaustaVuorotteluvapaaseen vaaditaan vähintään 10 vuoden työskentely. Tämän jälkeen vähintään vuoden saman työn-antajan palveluksessa kokoaikatyössä ollut työntekijä ja hänen työnantajansa voivat keskenään sopia, että työnte-kijä pitää vuorotteluvapaata vähintään 90 ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Samalla työnantaja sitou-tuu palkkaamaan samaksi ajaksi työvoimatoimistossa työttömänä olevan työnhakijan.

Vuorotteluvapaan ajalta työntekijälle maksetaan vuorot-telukorvausta. Vuorottelukorvauksen määrä on 70 % hen-kilön työttömyyspäivärahan määrästä (ilman lapsikorotuk-sia). Korvaus on 80 % työttömyyspäivärahasta, jos hakijal-la on vähintään 25 vuoden työhistoria. Työttömyyskas-saan kuuluvat hakevat vuorottelukorvausta omasta kas-sastaan ja muut Kelasta.

Pitkäaikaistyöttömälle eläketukeaVuosina 1941–1947 syntyneille, pitkään työttöminä olleille henkilöille tuli vuonna 2005 oikeus saada työmarkkinatu-en sijasta eläketukea. Edellytyksenä eläketuen myöntämi-selle oli, että henkilö oli oikeutettu työmarkkinatukeen

31. joulukuuta 2004.Eläketukena maksetaan kansaneläkeosuus ja työeläke-

osuus. Kela maksaa kummatkin yhtenä summana. Oike-us eläketukeen jatkuu sen kuukauden loppuun, jolloin henkilö täyttää 62 vuotta. 62 vuotta täyttäneelle myönne-tään hakemuksesta vanhuuseläke, johon ei tehdä varhen-nusvähennystä. Vanhuuseläke myönnetään erikseen sekä työeläke- että kansaneläkejärjestelmästä. Kela lähettää hakemuslomakkeen noin 3 kk ennen 62 vuoden iän täyt-tymistä.

T arja Stenberg on Suo-men johtavia unitutki-joita. Parhaillaan hän johtaa suurta EU-han-ketta, jossa tutkitaan

univajeen vaikutuksia. Nukku-mistottumuksemme ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet: nukumme yhä lyhyempiä jak-soja.

– Kehomme toimii niin jous-tavasti, että selviydymme hy-vin yhden yön valvomisesta. Seuraavana yönä nukumme ta-vallista syvempään ja pidem-pään kompensoidaksemme va-jeen. Unen vajaus ei kuiten-kaan korjaudu vaan kasautuu, jos nukumme useana yönä pe-räjälkeen liian vähän.

Useimmat tarvitsevat unta 7–

8 tuntia joka yö voidakseen toi-mia normaaliin tapaan. Unen-tarve on kuitenkin yksilöllistä ja geneettistä. Mitä nuorempi sitä enemmän pitäisi nukkua. Toisella kymmenellä olevien nuorten yöunen pitäisi kestää vähintään yhdeksän tuntia.

– Nuoret eivät nuku tarpeek-si, vaan pysyttelevät iltaisin valveilla liian myöhään inter-netin ja television ääressä. Ei ihme , että aamulla luokassa on kova meteli eivätkä oppilaat jaksa keskittyä, Tarja Stenberg sanoo.

Riskeinä diabetes, ylipaino ja depressio

Jo yhden yön valvominen hei-

Univelka voi olla hengenvaarallinen – Useimmat ihmiset eivät käsitä, kuinka tärkeää nukkuminen on. He saattavat ihmetellä, miksi he ovat alituiseen väsyneitä tai huonotuulisia. He kenties kärsivät kroonisesta unenpuutteesta, Tarja Stenberg sanoo.

FAKTATIETOA• Suomalaisista 5–10 % kärsii univaikeuksista niin paljon, että he haluavat kääntyä lääkärin puoleen tai nauttia lääkkeitä. Ajoit-taisista univaikeuksista valittaa 25–40 % suomalaisista.• Vanhemmat henkilöt nukkuvat usein keskimääräistä vähem-män. Tutkijat eivät ole yhtä mieltä siitä, johtuuko tämä vähäisem-mästä unen tarpeesta vai huonontuvatko unta säätelevät meka-nismit ihmisen ikääntyessä.• Eräs suomalainen 90-luvun alun tutkimus osoittaa, että 13–15-vuotiaiden nuorten nukkumisaika on lyhentynyt puolitoista tuntia yötä kohden alle kymmenen vuoden aikana.• Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston äskettäin tekemä tut-kimus osoittaa, että sekä liian lyhyt että liian pitkä yöuni vaikut-tavat haitallisesti terveyteen. Lyhyt yöuni (enintään 6,5 tuntia) suurentaa kuolevuusriskiä jopa neljänneksellä verrattuna 7–8 tuntia nukkuvan riskiin. Pitkä yöuni (vähintään 8,5 tuntia) merkit-see lähes yhtä suurta riskinkasvua.

Lähde: Tarja Stenberg, Helsingin yliopisto

kentää työkykyämme melkoi-sesti. Se aiheuttaa tilan, joka vastaa yhden promillen juopu-musta alkoholista, jolloin ei pi-täisi ajaa autoa.

– Univaje huonontaa ihmisen simultaanitoimintakykyä, muis-tin toimintaa ja motorisia val-miuksia. Suorituskyky heikke-nee ja uusien asioiden omaksu-minen vaikeutuu, Tarja Sten-berg kertoo

Krooninen univaje aiheuttaa häiriöitä aineenvaihdunnassa. Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että erityisesti sokeriai-neenvaihdunta heikkenee, mi-kä voi johtaa diabetekseen. Myös hormonitasapaino voi häiriintyä univajeen takia. Ruo-kahalu voi lisääntyä yli tarpeen ja liikakiloja kertyy. Valveilla ollessamme univajeesta väsy-nyt elimistömme erehtyy luule-maan, että tarvitsemme lisä-energiaa, ja niin me syömme kaloripitoisia ruokia, vaikka emme tarvitse kaloreita istues-samme television tai tietoko-neen äärellä.

– Kaiken lisäksi univaje vai-kuttaa mielialaan. Yleistyneen univajeen ja lisääntyneiden ma-sennusdiagnoosien välillä voi olla yhteys, Tarja Stenberg to-teaa.

Vuorotyöläiset vaaravyöhykkeessä

Univaje ei vaikuta ainoastaan ihmisen omaan terveyteen, vaan sillä voi olla myös yhteis-kunnallisia seurauksia. Yhä useammissa ammateissa työs-kennellään vuoroissa, ja työn-tekijöiden uni häiriintyy.

– Onnettomuuksien riski kas-vaa, kun työntekijät ovat liian vähän tai huonosti levänneitä. Rekka-auton kuljettaja voi ai-heuttaa liikenneonnettomuuden tai lentäjä tai lääkäri työssään tehdä kohtalokkaan virheen. Suuronnettomuuksissa, jollai-sia esimerkiksi Exxon Valdez -öljytankkerin karilleajo ja Tšernobylin ydinvoimalaon-nettomuus olivat, on usein ku-vassa mukana väsymykseen

liittyvä inhimillinen tekijä.Tarja Stenberg muistuttaa,

miten tärkeää on erikoislain-säädännöllä huolehtia siitä, et-tä öisin työskentelevillä on kunnolliset mahdollisuudet le-vätä ja palauttaa vireystilansa ennalleen.

Entä jos minulla on aivan ta-vallinen työ ja menen nukku-maankin ajoissa, mutta siitä huolimatta nukun huonosti? Tähän Tarja Stenberg antaa muutaman ohjeen.

– Säännölliset tavat ovat kai-ken perusta. Yrittäkää mennä nukkumaan samaan aikaan jo-ka ilta. Varmistakaa makuu-huoneen viileys, rauhallisuus ja pimeys. Viimeistään tunti en-nen makuullemenoa tulee yrit-tää rauhoittua. Iltaisin on syytä välttää kahvia, alkoholia ja ra-sittavaa liikuntaa. Sen sijaan on päivällä suositeltavaa liikkua, se auttaa yöunta. l

Petra Ljungfreelancetoimittaja

Käännös Kirsti Kalliosalo

Piirr

os A

nnik

a M

anns

tröm

1/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

1�

K E L A N S A N O M A T

1/200816

K E L A N S A N O M A T

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Kuva

Lau

ra L

eino

nen

Meryem Demirel,7, seisoo luokan edessä silmät lois-taen ja komentaa koulukavereitaan.

– Kapteeni käskee: nostakaa kädet ylös! Kapteeni käskee: nukkukaa! Kapteeni käskee: nousekaa!

Chakkraphat eli Pote Danghta, Fürkan Yavuz, Ar-tur Verbitski, Ville Hyypiä, Abdurrahman Faig, Pawee-na Promhta ja opettaja ElinaVirtanen tekevät työtä käsket-tyä. Kaikkia naurattaa, Mery-em puhkuu intoa.

Ollaan Lappeenrannan Skin-narilan koulussa, perusopetuk-seen valmistavan opetuksen ryhmässä. Opetus on tarkoitet-tu jokaiselle maahanmuuttaja-taustaiselle oppilaalle, jonka suomen tai ruotsin kielen taito tai muut valmiudet eivät vielä riitä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen.

– Valmistava opetus on lap-selle ja koko hänen perheelleen pehmeä lasku suomalaiseen kouluun. Erilaisista kulttuuri-taustoista johtuen lapsilla ja heidän vanhemmillaan on hy-vin vaihtelevia käsityksiä siitä, millaista on koulunkäynti, tii-vistää maahanmuuttajaopettaja Elina Virtanen.

Valmistavan opetuksen pää-tavoitteita on kaksi: edistää op-

Pehmeä lasku suomalaiseen kouluunPerusopetukseen valmistavassa opetuksessa edetään eri kulttuureista muuttaneiden lasten ehdoilla. Kun kieli ja kulttuuri tulevat tutuiksi, se helpottaa kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulumaailmaan.

pilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvit-tavat valmiudet perusopetuk-seen siirtymistä varten. Suo-men kielen ja kulttuurin lisäksi lapset perehtyvät eri oppiainei-siin. Opetus on hyvin yksilöl-listä.

– Suomen kielen opiskelu lä-päisee kaiken opetuksen. Yri-tän lasten kanssa päästä pinnal-lista kaverikieltä syvemmälle. Lapsen on myös osattava lukea ennen kuin hän voi siirtyä pe-rusopetukseen, Virtanen huo-mauttaa.

Lapsia eri maailmoista

Lappeenrannassa perusopetuk-seen valmistavaa opetusta an-netaan kahdessa ryhmässä: 1–2-luokkalaisille sekä 3–6-luok-kalaisille. Itärajalla kun ollaan,

1–2-luokkaa opettava Virtanen on eniten tekemisissä Venäjäl-tä Suomeen muuttaneiden las-ten kanssa.

– Tänä vuonna ryhmäni on poikkeuksellisen monikulttuu-rinen. Lapset ovat Turkista, Thaimaasta, Venäjältä, Azer-baidzanista ja Ruandasta, Vir-tanen kertoo.

Ryhmässä asioita opitaan sa-naleikkien, leikkien ja pelien avulla. Virtasen ryhmässä on kahdeksan lasta, joista seitse-män on käynyt esikoulun Suo-messa. Virtasen kollega Outi

Vieraskielisten lasten määrä vuosina 1997 ja 2006

Lasten Osuus (0-14-vuotiaat) kieli lukumäärä ryhmästä (%) 1997 2006 2006 Venäjä 4 408 6 352 15,1Somali 2 352 4 052 45,1Viro 2 227 2 457 14,0Arabia 840 2 042 27,0Albania 962 1 914 35,3 Kurdi 866 1 561 28,5Englanti 837 1 178 12,2Vietnam 997 1 053 23,9Persia 214 840 23,8Kiina 542 760 15,0 Turkki 280 636 16,2Thai 204 545 15,8Espanja 225 410 12,6Saksa 299 380 8,6Bosnia - 354 27,5 Muut - 2 423 4 989 16,2 Yhteensä 17 676 29 523 18,8

Väestötilasto 2006

Pienessä ryhmässä lapset hitsautuvat tiiviisti yhteen. Fürkan Yavuz (vas) ja Ville Hyypiä ovat kavereita.

Meryem Demirel keskittyy, kun opettaja Elina Virtanen opastaa.

Kuva

Lau

ra L

eino

nen

1/2008 1�

K E L A N S A N O M A T

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

1/2008 17

K E L A N S A N O M A T

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Kotoutumistukea maahanmuuttajilleMaahanmuuttajien ja pakolaisten Suomeen kotoutumi-sen ajalta Kela maksaa kotoutumistukea, joka vastaa työmarkkinatukea. Kotoutumistukeen voi liittyä myös kuntien myöntämä toimeentulotuki. Kotoutumistukea haetaan työvoimatoimiston kautta ja siellä tehdään ko-toutumissuunnitelma.

Maahanmuuttajalle erityistukeaIäkäs tai työkyvytön maahanmuuttaja voi kansalaisuu-destaan riippumatta hakea Kelasta erityistukea, jos hän on

– 65 vuotta täyttänyt tai työkyvytön kansaneläkelain mukaisesti ja

– asunut Suomessa välittömästi ennen erityistuen alkamista vähintään 5 vuotta 16 vuotta täytettyään ja

– hakenut Suomesta ja ulkomailta kaikki eläkkeet ja muut korvaukset, joihin hänellä voi olla oikeus eikä saa asumisajan perusteella täysimääräistä kansanelä-kettä.

Erityistuen täysi määrä vastaa täyttä kansaneläket-tä, mutta sitä pienentävät lähes kaikki hakijan käytet-

tävissä olevat tulot sekä puolison tuloista se osa, jo-ka ylittää täyden erityistuen määrän.

Asumistukea, lapsilisää, hoitotukia tai toimeentulo-tukea ei vähennetä erityistuesta.

Kela-kortti maahanmuuttajalle Suomeen muuttavan on ilmoittauduttava Kelan toimis-toon ja täytettävä hakemuslomake Y77. Sen perus-teella Kela antaa hakijalle päätöksen siitä, kuuluuko hän Kelan sosiaaliturvan piiriin. Jos hakija kuuluu, hän saa Kela-kortin.

Yleensä Kelan tarjoamaa sosiaaliturvaa saa hakija, joka on muuttanut Suomeen vakinaisesti. Joitakin so-siaaliturvaetuuksia voi kuitenkin saada henkilö, joka on Suomessa työssä vähintään neljä kuukautta.

Pienituloisille tukea asumiseen Kela maksaa pienituloisille henkilöille heidän asumis-menojensa alentamiseksi

– yleistä asumistukea tai– opiskelijoiden asumislisää (ks. opintotuen kohtaa)

tai

– sotilasavustuksen asumisavustusta (ks. sotilas-avustuksen kohtaa) tai

– eläkkeensaajan asumistukea. Opiskelijan asumisolot ja perhesuhteet ratkaisevat,

hakeeko opiskelija asumislisää vai yleistä asumistu-kea. Asumislisää saa tavallisimmin vuokralla asuva lapseton opiskelija.

Yleinen asumistuki

Yleistä asumistukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukaiset omavastuuosuudet. Lisäksi valtioneuvosto vahvistaa enimmäisneliöt henkilöluvun mukaan sekä enimmäiskustannukset asunnon neliötä kohti.

Eläkkeensaajan asumistuki

Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt tai sitä nuoremmat eläkkeensaajat, jotka ovat työkyvyttömyys-, työttömyys- tai yksilöllisellä varhaiseläkkeellä tai saavat leskeneläkettä tai maahanmuuttajan erityistukea. Osa-aikaeläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä tai ennen 65 vuoden ikää myönnettyä vanhuuseläkettä saaville sitä ei makseta. He voivat kysyä Kelasta yleistä asumistukea.

Perusopetukseen valmistavaa opetusta käy Suomessa runsaat 1 700 lasta. Viime vuonna valmistavaa opetusta antoi 67 kuntaa. Vuonna 2003 opetusta antoi 40 kuntaa.

Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä ope-tushallituksesta vahvistaa, että yhä useammalla paikkakunnalla on alettu järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Yksi syy tä-hän on se, että valmistavassa opetuksessa valtionosuuksia ei ole sidottu ryhmäkokoon.

– Pienten, muutamien lasten ryhmien määrä on lisääntynyt viime vuosina. Aiemmin opetusta järjestettiin enimmäkseen suuremmis-sa kaupungeissa sekä paikkakunnilla, joissa on vastaanottokes-kus.

Kaiken kaikkiaan suomalaisten koulujen perusopetuksessa on yli 16 000 vieraskielistä oppilasta. Määrä on 15 vuodessa yli kolmin-kertaistunut. Maahanmuuttajaoppilaiden määrä maassamme on eu-rooppalaisittain vähäinen – vain noin 3 % perusopetuksen oppilais-ta. Toisaalta Suomessakin on kouluja, joissa maahanmuuttajaoppi-laiden osuus nousee jopa 60 %:iin. n

Kaskinen, 3-6-luokkalaisten opettaja, kohtaa työssään myös suomen kieltä taitamattomia lapsia. Eleet, ilmeet, hymyt ja näytteleminen auttavat ensim-mäisten kuukausien yli.

Lasten erilaiset kielelliset ja kulttuuriset taustat ja iät teke-vät valmistavan opetuksen ryh-mistä hyvin heterogeenisia ja opettajalle haasteellisia. Pako-laistaustaisilla lapsilla saattaa olla myös kannettavanaan ki-peitä kokemuksia.

– Minä pidän itseäni etuoi-keutettuna, kun saan olla teke-misissä näiden lasten kanssa. Ajattelen itseäni kasvattajana, joka on lapsille myös esimerk-ki siitä, millainen suomalainen aikuinen ja vanhempi voi olla, Elina Virtanen pohtii.

Aikaa sopeutumiseen

Lapsi siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen heti, kun hänen kielelliset ja so-siaaliset taitonsa antavat siihen mahdollisuuden. Koulunkäynti jatkuu yleensä lähikoulussa lapsen ikää vastaavalla luokal-la.

Siirtyminen tapahtuu yksilöl-lisesti ja vähitellen. Lapset aloittavat integroitumisen taito- ja taideaineista. Virtasen ja Kaskisen oppilaat käyvät esi-merkiksi liikunta-, musiikki- ja kuvataiteen tunneilla yleisope-tuksen puolella.

Opetussuunnitelman mukaan valmistavan opetuksen on vas-tattava kestoltaan vähintään puolen vuoden oppimäärää. Käytäntö on kuitenkin osoitta-nut, että puoli vuotta ei riitä. Useimmat oppilaat siirtyvät pe-ruspetukseen käytyään valmis-tavaa opetusta yhden lukuvuo-den. Opetushallitus toivookin, että valmistavan opetuksen kesto pidennettäisiin vastaa-maan todellista tarvetta.

– Joskus kaksikin vuotta val-mistavaa opetusta on paikal-laan. Toivon, että koulu ja koti antaisivat aikaa lapselle hänen elämänsä nivelvaiheissa, Elina Virtanen huomauttaa.

Tukea kasvuun ja kasvatukseen

Lappeenrannassa maahanmuut-tajaoppilaiden oppilashuoltoon

ei ole varattu lisäresursseja, vaan maahanmuuttajaoppilaat saavat samoja palveluja kuin muutkin. Laajennetuissa ter-veystarkastuksissa on tulkki mukana.

– Minä teen tarvittaessa yh-teistyötä kouluterveydenhoita-jan, -psykologin ja myös las-tensuojelun kanssa, Virtanen kertoo.

Yhteistyö lasten vanhempien kanssa on erittäin tärkeää maa-hanmuuttajaopettajille. Kotien suopea asenne koulua ja opet-tajaa kohtaan mahdollistaa kas-vatuskumppanuuden vaikka yhteinen kieli puuttuisikin.

Elina Virtanen toivoo, että hän voisi tehdä enemmän yh-teistyötä lasten vanhempien kanssa.

– Päiväkodeissa yhteys ko-teihin on vielä hyvin tiivis, mutta siirryttäessä kouluun yh-teydenpito jää vähäisemmäksi. Toivottavasti lasten kautta vä-littyy koteihin kuitenkin sellai-nen viesti, että koulussa on mu-kavaa. l

Tiina Suomalainenfreelancetoimittaja

Lapset tuovat yhteen luokkahuoneeseen monta eri maailmaa ja kulttuuria. Kuvassa Pote Danghta (vas), Fürkan Yavuz, Ville Hyy-piä (oik)ja Paweena Promhta.

Pote Danghta ja Fürkan Yavuz tutkivat numeroa kymmenen.

Abdurrahman Faig piirsi siilin.

Maahanmuuttajaoppilaitayhä enemmän

Kuva

Lau

ra L

eino

nen

Kuva

Lau

ra L

eino

nen

Kuva

Lau

ra L

eino

nen

1/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

18

K E L A N S A N O M A T

E ikö onnellisuus tule vain ulkopuoleltam-me? Pitäisikö olla ri-kas ja terve, voidak-seen olla onnellinen?

Voiko onnellisuutta opetella?Kilpailuyhteiskunnassa ih-

misillä on monenlaisia har-haanjohtavia kuvitelmia onnel-lisuudesta.

– Ihminen voi tuottaa itsel-leen masennusta mutta niin hän voi tuottaa onnellisuuttakin. Englantilaisessa koulussa on-nellisuus on oppiaine, Roos

kertoo. – Onnellisuudesta on olemassa paljon tutkimustie-toa. Olen opetellut onnelliseksi tämän tiedon mukaan.

Koska onnellisuus on nykyi-sin Roosin lempiharrastus, hän haluaa jakaa muillekin ehdo-tuksia siitä, kuinka kohentaa omaa onnellisuuden tilaa.

Onnellisuus rakentuu perusasioille

– Nukkuminen, kunnollinen le-po ja rentoutuminen ovat tär-

keitä onnellisuuden kannalta. Synkät ajatukset tulevat mie-leen nimenomaan väsyneenä. Hyvin levänneenä mieli on luonnostaan valoisampi.

Moni kärsii huonosta unesta. Siihen auttaa huolenpito toises-ta perusasiasta: liikunnasta.

– On paljon helpompaa olla onnellinen, kun elämässä on säännöllistä liikuntaa, Roos sa-noo painokkaasti.

Itse hän harrastaa juoksemis-ta, liikunta raittiissa ilmassa ni-mittäin syventää unta.

– Ensimmäiset 15 minuuttia voivat olla tuskaa, mutta sii-tä se sitten lähtee, Roos roh-kaisee.

Ulkona liikkuessaan voi myös tehdä päivän hyvän työn, mikä tuottaa lisää onnellisuut-ta.

– Katsele ympäristöäsi lem-peydellä ja huolenpidolla, Roos opastaa. – Sitoudu tekemään jotakin yhteisen hyvän eteen: kerää esimerkiksi ainakin yksi roska ja huomaat, että hyvästä työstä tulee hyvä mieli.

Onnelliseksi voi opetella– Olin aikaisemmin surumielinen ja kielteinen. Olin jatkuvassa uupumustilassa ja tein yötä päivää töitä, toimittaja Jonni Roos kertoo. Kun avioliittokin ajautui konkurssiin, Roos päätti tietoisesti opetella onnelliseksi ihmiseksi.

Roos kuuluu Roska päivässä –liikkeeseen, johon liitytään il-moittautumalla itselle.

Roos muistuttaa myös kun-nollisen syömisen tärkeydestä. Hän itse syö kasvisvoittoisesti ja monipuolisesti normaaleja ravintosuosituksia noudattaen. Kotimaiset kasvikset ovat hal-poja, ja kotona tehty lisäainee-ton ruoka on pitänyt esi-isäm-mekin kunnossa.

Kun masentavat ajatukset vaivaavat

Useille tuttu tilanne: masenta-vat ja pahaa oloa tuottavat aja-tukset pyörivät päässä kehää ja olo pahentuu entisestään. Var-sinkin yöllä, kesken unen herä-tessä maailma näyttää paljon synkemmältä kuin päivällä. Va-loa ei sananmukaisestikaan näy, ja uni kaikkoaa kaukai-suuksiin.

Aamuneljän ja -viiden aikoi-hin ihminen on myös fysiologi-sesti heikoimmillaan. Turhaan ei tätä aikaa nimitetä ”suden hetkeksi”.

Roosin mukaan ihminen voi tällaisessakin tilanteessa onnel-listuttaa itseään.

– Vaikka masentavat ajatuk-set puskevat päälle, ihminen voi tietoisesti tuottaa mieleen-sä vaikkapa vain yhden pienen hyvän ajatuksen, muiston tai kokemuksen. Se, mihin kiinnit-tää huomionsa, lisääntyy. Hyvä ajatus tuottaa lisää hyviä aja-tuksia.

– Masentavat ajatukset tie-tenkin voivat jatkaa taisteluaan, mutta kun sitkeästi valitsee hy-vän, pääsee voiton puolelle ja vahvistuu sisäisesti.

– Esimerkiksi kun työhuolet tunkevat yöuniini, alan tietoi-sesti ajatella kitaraani ja kita-ransoittoa, joka tuottaa minulle mielihyvää, Roos kertoo.

– Jos mieleesi tulee pienikin toisen ihmisen tai oma tekosi, josta tunnet kiitollisuutta tai tyytyväisyyttä, ajattele sitä.

– Kerro kiitollisuutesi oike-alle henkilölle; tutkimusten mukaan kiitollisuuden ilmaisu lisää onnellisuutta, sekä sinun että sen toisen.

Onnellisemmaksi heti aamusta

Roosin mukaan yksi tärkeä on-nellisuuden avain on hellän huolenpidon henki. Meitä ai-kuisia ei herätä lempeä äiti, mutta voimme itse ryhtyä itsel-lemme ”lempeäksi äidiksi”.

– Elävöitä mielessäsi aamul-la herätessäsi kokemus tai ku-vitelma, joka liittyy hellään huolenpitoon, Roos ehdottaa.

– Kiireen ja kulutuksen yh-teiskunnassa moni kadottaa tär-keimmän onnenlähteensä, yh-teyden oman sisimpänsä kans-sa. – Ota heti aamusta aikaa sil-le, että olet hetken läsnä omas-sa itsessäsi. Mikään ei estä nauttimasta aamukahvia tai tee-tä samalla. Tunne miten istut.

Jonni Roos, onnellinen mies, pitää Pasilan ratapihasta, raiteiden viivoista, jotka ovat valaistuksesta ja vuodenajasta riippuen aina erinäköiset. Nojatuoli odotti ratapihalla istujaansa.

Jatkuu viereisellä sivulla W

Kuva

Nan

a U

itto

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

1/2008 19

K E L A N S A N O M A T

k T U T K I T T U J U T T U

”Ihminen laskee huolensa, vaan ei ilojaan. Jos hän sen

tekisi, hän huomaisi, että jokai-sessa elämänosassa on kyllälti onnea”, pohdiskeli aikoinaan Fe-dor Dostojevski. Miete sisältää annoksen valoisuutta, joskin sen tunnistaminen vaatii oivaltamista ja tiedostamista, uudenlaista suh-tautumista omaan itseen ja ympä-röivään maailmaan. Ei siis mi-kään helppo juttu.

Filosofit ovat pohtineet paljon onnellisuuden olemusta ja talous-tutkijat selvitelleet tulojen ja on-nellisuuden keskinäisiä riippu-vuuksia. Riippuvuudet eivät ole osoittautuneet kovinkaan merkit-täviksi. Tämän on katsottu johtu-neen siitä, että heikoimmissa olo-suhteissa elävillä ihmisillä ei ole ollut edes kykyä ajatella, mitä on-nellisuus omalla kohdalla saattai-si tarkoittaa.

Terveyteen liittyvästä elämän-laadusta tiedetään, että masen-nus aiheuttaa eniten elämänlaa-dun heikkenemistä. Masentunee-na ei juuri pysty kokemaan mieli-hyvää, tyytyväisyyttä, elämän mie-lekkyyttä eikä onnen tuntemuksia. Psykoanalyytikko Isidor Silber-mann on todennut onnellisuudes-ta, että se on illuusio, jota ei voi saavuttaa äärimmäisten ponniste-lujen eikä hyvien oppaiden avul-la.

Onnea tavoittelemassaMielen häiriöiden ja hallinnan

tutkimuksesta onnellisuuden tut-kimukseen siirtynyt psykologi Martin Seligman on työryhmineen yli kymmenen vuoden ajan yrittä-nyt kartoittaa onnellisuutta. Hä-nen mukaansa onnellisuutta si-nänsä ei voi tutkia tieteellisesti, mutta sen osatekijöitä voidaan tutkia. Onnellisuudessa tulisi erot-taa kolme eri tekijää; mielihyvä, tyytyväisyyden tavoittelu ja elä-män merkitys, mielekkyys.

Mielihyvä, osana positiivista mie-lialaa on tuttu melko monelle. Se tarkoittaa nautinnollisia kokemuk-sia, joita voi tuntea seksuaalisuu-dessa, ymmärtävän kumppanin läheisyydessä tai vaikkapa hyvän ruokailun yhteydessä. Nautinto ja mielihyvä voi tulla melkein mistä tahansa, auringon laskusta, lap-sen kanssa leikkimisestä, kahvi-lassa istuskelusta, lenkin juokse-misesta. Kokemukset kestävät ai-kansa ja saattavat jättää mieleen miellyttävän muiston. Mielihyvä ei ole pysyvä olotila. Lisäksi ihmis-ten kyvyssä kokea mielihyvää on huomattavia henkilökohtaisia ero-ja.

Tyytyväisyyden tavoittelemisen keskeinen tunnusmerkki Seligma-nin mukaan on, että jokin asia ot-

taa ihmisen mielen täysin valtoi-hinsa, ”se vie mukanaan”. Se ei ole hetkellinen onnen tai nautin-non kokemus vaan se edellyttää sitoutunutta toimintaa, jossa jou-tuu käyttämään niitä taitoja ja ky-kyjä, joita ihmisellä on; luovuutta ja kekseliäisyyttä, sosiaalisia tai-toja ja sinnikkyyttä. Tyytyväisyyden tavoittelu ei ole kauttaaltaan mie-lihyvän sävyttämää vaan vasta saavutettu tulos – hyvä opiskelu-, työ- tai urheilusuoritus, uuden tai-don tai harrastuksen oppiminen – on se joka tuottaa tyydytystä. Tyy-tyväisyyden ja tyydytyksen saavut-tamiseen ei siis ole olemassa mi-tään nopeaa ja passiivista oiko-tietä vaan se edellyttää energistä ponnistelua ja tavoitteista kiinni pitämistä.

Mielekkyys, joka sisältyy onnelli-suuteen, tulee Seligmanin mu-kaan täyttyneeksi silloin, kun saa-vutettu tuloksellinen tyytyväisyys ei koske pelkästään omaa itseä ja omien tarpeiden tyydytystä vaan osaltaan siirtyy myös muille, kuten perheelle, muille ihmisille ja tuleville sukupolville tai laajem-min yhteiskunnalle. Tämän tutki-mussuuntauksen mukaan ihmi-nen, joka pystyy aika ajoin koke-maan nautintoa ja mielihyvää, pystyy sinnikkäästi toimimaan tyy-

dytystä tuottavalla tavalla ja lisäk-si ottaa toiminnallaan huomioon myös muun sosiaalisen ympäris-tönsä toiveita ja tarpeita elää ”täyttä elämää”. Onnellisuus ei siis ole hedonistista egoismia, itsekkäästi omien nautintojen hakemista vaan sopivassa määrin altruismia, epäitsek-kyyttä.

Onnen hetket ovat terve-tulleita lisiä elämään, mut-ta miten saavuttaa yleinen tyytyväisyys? Seligmanin luonnehtimien yksilöllisten tekijöiden lisäksi ihmisten onnel-lisuuden ymmärtämiseksi täytyy välttämättä ottaa huomioon elä-mäntilanne ja elinolot, joissa ihmi-set elävät. Ne säätelevät keskei-sesti mahdollisuuksia kokea on-nea; nautintoja, tyytyväisyyttä ja elämän mielekkyyttä. Kirjailija Axel Fredenholm oli aikoinaan mietiskellyt onnesta; ”Onni ei ole tasainen tie vaan erikoinen kyky edetä miellyttävällä tavalla erä-maassa”.

Raimo Raitasalotutkimusprofessori, Kela

Ole läsnä huonekaluillesi, kas-veille ja pölyhiukkasille. Yleen-sä muutama minuutti riittää, Roos kertoo.

Tälläista läsnäoloahan me joskus harrastamme kesällä, saunan jälkeen tai auringon-paisteessa. Samaa sisäistä rau-haa voisi siis tietoisesti harras-taa talvella sisätiloissa. Tai vaikka silloin, kun juuttuu lii-kennevaloihin ja on myöhästy-mässä.

– Asun Hämeenlinnassa ja käyn töissä Helsingissä. Vaik-ka juoksen junaan, silloin täl-löin sattuu, että myöhästyn sii-tä. Tämä tietenkin ensin har-mittaa, mutta olen opetellut ajattelemaan, että nyt minulla on 60 minuuttia enemmän ai-kaa. Voin kuunnella lintujen laulua, kokea yhteyttä ympäris-tön kanssa, Roos kertoo.

– Yksi suorimmista teistä on-nellisuuteen kulkee hyväksy-vän ja arvostavan asenteen kautta, Roos sanoo. – On tutkit-tu, että ihmisen todellinen ter-veydentila ei ole onnellisuuden kannalta olennaista, vaan se, mitä hän ajattelee terveytensä olevan.

– Kroonisesti sairaskin voi suhtautua terveydentilaansa hy-väksyvästi ja arvostavasti. Ja kun hän näin suhtautuu, on mahdollista, että hänen tervey-dentilansa jopa kohentuu. Posi-tiivinen mieliala edistää terve-yttä ja toipumista.

Mikä on arvokkainta?

– Kaikissa kulttuureissa arvos-tetaan samoja hyveitä: viisaut-ta ja tietämystä, rohkeutta, rak-kautta ja inhimillisyyttä, oikeu-denmukaisuutta, kohtuullisuut-ta ja henkisyyttä, Roos kertoo.

– Kun vain katsomme sisään-päin, hyveet ovat olemassa mahdollisuuksina sisällämme.

Kun sitkeästi valitsee hyvän, pääsee voiton puolelle.’’

Jatkuu viereisellä sivulla W

Mikä ruokkii sisintäsi? Mikä on korkeinta ja arvokkainta, mitä tiedät? Onko jokin sinulle pyhää? Missä tärkeimmät arvo-si tulevat ilmaistuiksi? Tee jo-tain näihin liittyvää vähintään kerran päivässä, Roos ehdot-taa.

Jos arvostat viisautta ja tietä-mystä, voit lainata kirjastosta ilmaiseksi viisautta ja tietämys-

tä kasvattavia kirjoja. Jos ar-vostat rakkautta ja inhimilli-syyttä, voit hetkeksi pysähtyä kesken arjen: kuinka voisit juu-ri siinä hetkessä olla rakkaudel-linen ja inhimillinen toista koh-taan?

Rohkeutta arvostava voisi miettiä, kuinka ylittää oma pel-konsa ja arkuutensa, miten puo-lustaa kunnioituksen hengessä

ihmistä, jota näkee kiusatta-van?

Jonni Roos on mukana myös toisessa sydämen ja omantun-non liikkeessä, jossa ei ole jä-senrekisteriä: Syvempi mieli-hyvä- liikkeessä koetaan sy-vempää mielihyvää kohtuulli-suuden ja auttamisen merkeis-sä.

– Eräs ystäväni sanoi kehit-

tyvänsä joskus tulevaisuudessa niin pitkälle, että voisi vihdoin olla onnellinen, Roos kertoo. – Sanoin hänelle, että minä yrit-täisin mieluummin olla onnel-linen vaikka tänään kello kol-melta, ja jos se ei onnistu, sit-ten kello viideltä. l

Tuula-Maria Ahonen freelancetoimittaja

Kuva

Nan

a U

itto

– Hampaiden harjaus fluoritahnal-la estää hampaiden reikiintymis-tä ja ientulehduksen. Harjaus pi-täisi aloittaa heti, kun hampaita tulee, Suomen Hammaslääkärilii-ton toiminnanjohtaja Matti Pöyry sanoo.

Jos syö makeisia ti-heästi, hampaat voivat reikiintyä harjauksesta huolimatta. Harjausta pi-tää siis täydentää hyvillä ruokailutottumuksilla.

Kansanterveyslaitos on tutki-nut, että vuonna 2000 hampaan-sa harjasi vähintään kahdesti päi-vässä kolme neljästä suomalais-naisesta ja vähän alle puolet mie-histä. Vähiten koulutetut harjaa-vat erityisen laiskasti.

Suun ja hampaiden terveys on silti olennaisesti parantunut vuo-desta 1980. Varsinkin eläkeikäi-set naiset ja nuoret miehet ovat parantaneet hampaiden harjaus-taan. Silti Pöyry ja muut asiantun-

Hampaiden harjauksessa yhä hoidettavaa

Pureskeltavaa!• Käytä pehmeää ja pienipäistä hammasharjaa sekä fluorihammastahnaa.• Ienreuna on tärkein puhdistettava kohta. Harjalla kosketetaan hellävaraisesti sekä hampaita että ikeniä.• Tehokkainta on harjata muutama hammas pienillä nykytysliikkeillä ja siirtyä seuraavaan hammasryhmään.• Hampaat on harjattava vähintään kahdesti päivässä.• Puhdista hammasvälit vähintään kahdesti viikossa hammaslangalla tai hammastikulla. (Lähde: www.hammaslaakariliitto.fi)

Tamperelaisen Hatanpään koulun 9-luokkalainen Joshua Paananen, 15, käy hyväksi esimerkiksi hampaiden harjauksesta.

– Harjaan hampaat joka ilta. Aina aamuisin en ehdi, mutta yleensä kuitenkin, Paananen kertoo.

Hammaslääkärit painottavat, että hampaat on harjattava kahdesti päi-vässä. Tästä esimerkkimme ei saa täysiä pisteitä.

Joshua Paananen harjaa hampaansa aamuisin ennen aamiaista ja nukkumaan mennessä iltapalan jälkeen. Oikein!

Paananen kertoo aloittavansa harjauksen alhaalta takahampaista, kie-len puolelta, ja sieltä puru- ja etupinnalle. Sitten samat harjaukset ylä-hampaille. Taas niin kuin hammaslääkärit suosittavat.

Lopuksi nuori mies jopa yllättää – myönteisesti. Kun Hammaslääkä-riliitto suosittaa vähintään kahden minuutin harjausta kerralla, Paana-nen arvioi käyttävänsä harjaukseen noin kymmenen minuuttia!

Ilmankos nuorella miehellä ei ole koskaan ollut ainuttakaan reikää hampaissaan. n

Hampaiden harjaus kahdesti päivässä, fluori-hammastahna ja järkevät ruokailutottumukset pitävät hampaat terveinä.

tijat tietävät, että sekä suomalai-set lapset, nuoret että aikuiset ovat kansainvälisesti verrattuna hävettävän huonoja hampaiden harjaajia.

Sukupolvittaista vaihtelua

Matti Pöyry näkee sukupolvien hoitavan hampaitaan vaihtelevas-ti. Koko yhteiskunta tuntui huoleh-

tivan 1970-luvulla syntyneiden lasten hampaista: Koulussa purs-kuteltiin fluorilla ja opetettiin oi-kea harjaus. Perheissä syötiin karkkia vain lauantaisin. Niinpä nykyisten kolmikymppisten ham-paat ovat yleensä hyvät.

– Nyt nuoret vanhemmat eivät aina ymmärrä, että lapsi ei tarvit-se limsaa ja karkkia joka päivä, Pöyry havainnoi.

Hän ei torju satunnaista make-an nauttimista, kunhan keskittää

sen esimerkiksi aterialle. Jatkuva karkin tai limsan nautiskelu on hampaille pahinta. Suomalaiset eivät ole tätä uhkaa ottaneet va-kavasti, sillä napostelemme ma-keaa ennätysmäisesti. Hampai-den heikkenemisen lisäksi kehi-tys näkyy nopeana keskipainon nousuna.

– Suun terveydestä huolehtimi-seen pätevät samat keinot kuin ylipainon ja diabeteksen torjun-

taan: terveelliset elinta-vat, Pöyry korostaa.

Ksylitoli ei korvaa harjausta

Hammaslääkäriliiton toi-minnanjohtaja opastaa, et-

tä hampaat on paras pestä aa-mulla ennen aamiaista. Näin saa-daan yön aikana kasvanut baktee-rikerros pois hampaiden pinnal-ta.

Varsinkaan heti happamien ruo-kien ja juomien, kuten appelsiini-en ja tuoremehun, nauttimisen jäl-keen ei pidä heti pestä hampaita, koska silloin hammaskiille voi liu-eta.

Suun saa raikkaaksi vedellä huuhtelemalla tai ottamalla ksyli-tolia. Ksylitoli vaikuttaa jo parissa minuutissa.

– Ksylitoli vähentää ravinnon haittoja hampaille. Se vaikeuttaa reikiintymistä edistävien bakteeri-en toimintaa suussa. Ksylitoli ei kuitenkaan korvaa päivän kahta harjausta eikä fluoritahnaa, Pöyry muistuttaa. n

Hannu Kaskinenfreelancetoimittaja

”Lapsi ei tarvitse limsaa ja karkkia

joka päivä.”

Joshua ei hammasharjaa säästä

Kuva

Ari

Kork

ala

1/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

20

K E L A N S A N O M A T

Moni aikuinen muistaa lapsuu-destaan lukuisia tapoja, joilla omat vanhemmat ja koulu ovat heikentäneet heidän itsetunto-aan. Kun lapsi ennen vanhaan te-ki virheen, vanhempi helposti suuttui välittömästi, ja jopa kuun-telematta lasta rankaisi ankaras-tikin. Vanhempi oletti lapsella ole-van ilman muuta pahan tarkoitus-perän ja näki vain ”tottelematto-muuden”, sen sijaan että olisi

L U K U L A M P P Uk

Reetta VehkalahtiKEHU LAPSI PÄIVÄSSÄ Vinkkejä ja toimintatapoja lapsen itsetunnon tukemiseenLK-kirjat Seurakuntien lapsityön keskus, 2007ISBN 978- 951- 627- 700-7Hinta 15 euroa

Kehumalla ja kuuntelemalla rakentuu terve itsetuntokuunnellut, mistä tilanteessa oi-keasti oli kyse.

Uusia terveempiä asenteita ja toimintatapoja voi opetella. Reet-ta Vehkalahti antaa kirjassaan käytännöllisiä eväitä hyvään ja hauskaan elämään lasten kans-sa.

Vehkalahden mukaan itsetun-non tukeminen lähtee terveistä perusasenteista. ”Uskon vilpittö-mästi, että useimmiten lasten tar-koitusperät ovat hyvät ja he halu-avat olla kivoja ja rakastettuja ih-misiä. Rakkaus, luottamus, arvos-tus ja kiinnostus ovat perustavia tapoja suhtautua jokaiseen lap-seen.”

Vehkalahti esittää kirjassaan, miten nämä tärkeät arvot tulevat näkyviin suhteissamme lapsiin.

Kun aikuinen ja lapsi puhuvat, usein aikuinen puhuu suuren osan ajasta. Aikuinen kokee it-sensä ohjaajaksi ja opettajaksi, joka päättää keskustelunaiheista ja helposti myös keskeyttää lap-sen.

Kun aikuinen oikeasti arvostaa lasta, hän keskittyy kuuntele-maan, antaa lapselle aikaa saada puetuksi ajatuksensa sanoiksi ja tarkistaa, ymmärsikö hän lapsen ajatuksen oikein. Aikuinen antaa myös lapsen päättää siitä, mikä on tärkeä puheenaihe. Näin kes-

kustelusta tulee vastavuoroista. Lapsen ja aikuisenkin itsetunto vahvistuvat keskinäisesti kunni-oittavassa suhteessa.

Arvosta lapsen tunteita

Kun lapsi itkee rajusti jonkin ko-kemuksensa vuoksi, ymmärtämä-tön aikuinen toistaa samaa, mitä hänelle itselleen on lapsena teh-ty, ja vähättelee lapsen tunnetta: ”Eihän tuo nyt niin suuri asia ol-lut”, ”Kannattaako tuollaista it-keä”. Vaikka asia aikuisen näkö-kulmasta näyttääkin pieneltä, lap-selle itselleen kokemus on tosi ja tärkeä.

– Lapsen tunnekokemukset ovat ainakin yhtä oikeita ja mer-kittäviä kuin aikuisenkin, Vehka-lahti muistuttaa painokkaasti. – Piirustuksen repeäminen vahin-gossa saattaa olla oikeasti maa-ilmaa mullistava, pohjattoman su-run aihe, joka voi kaihertaa mie-lessä vielä viikkoja myöhemmin.

Lapsen itsetuntoa tukeva aikui-nen ottaa lapsen tunteen myötä-tuntoisesti vastaan ja helpottaa näin lapsen surua.

Aikuinen kunnioittaa lapsen tunteita myös pitämällä kiinni lu-pauksistaan. Yhtä tärkeää on tar-jota lapselle tilaisuus olla luotet-tava. Aikuinen odottaa, että myös

lapsi pitää lupauksistaan kiinni. – Luottamus on erittäin tärkeää

ja toisaalta myös helposti särky-vää. Jos lapsi ei luota aikuiseen, jolla on valta-asema, aikuinen muuttuu viholliseksi. Se on luon-nollista. Jos ihminen, joka on päättämässä sinun asioistasi, on epäluotettava, hän on vaarallinen. Vihollista kohtaan ei ole mitään velvollisuuksia eivätkä mitkään säännöt päde. Tätä meidän ai-kuisten on välillä vaikeata ymmär-tää.

– Lapsi, joka valehtelee opetta-jalleen, saattaa olla ystäviensä ja luottamuksensa ansainneiden ih-misten parissa ehdottoman rehel-linen ja luotettava. Hän pitää to-den puhumista erittäin tärkeänä, mutta ei omasta mielestään tee mitään väärää valehdellessaan opettajalleen, jota kohtaan ei tun-ne luottamusta, Vehkalahti painot-taa.

Lapsen kehuminen on tärkeää

Ihmiselle, erityisesti lapselle, on tärkeää saada myönteistä ja ra-kentavaa palautetta itsestään ja teoistaan. Aikuisten maailmassa kehumista säästellään aivan liian usein, miellämmehän helposti toi-semme kilpailijoiksi sen sijaan et-

tä ymmärtäisimme myönteisen palautteen antamisen voimaan-nut-tavan myös palautteen anta-jaa.

Toimiakseen kehun on oltava vilpitöntä. ”Hyvä, hyvä” merkitsee jotakin vain silloin, kun sen sanoo lapselle merkittävä ihminen todel-la tarkoittaen sitä. Kun kehuja tuntee lapsen, hän kykenee vielä-kin merkityksellisempään myön-teiseen palautteeseen. Hän tie-tää, mitä suoritus on lapselta vaa-tinut ja miten tämä on kehittynyt.

Jos lapsella on jokin selvä heik-kous, ympäröivät aikuiset huo-maavat helposti ensisijaisesti heikkouden, ja sokeutuvat lapsen hyville ja vahvoille puolille. Juuri näiden lasten kohdalla olisi erit-täin tärkeätä huomata heidän hy-vät puolensa.

Vehkalahti kertoo, kuinka hän oli koulussa heikko liikuntatun-neilla. Kerran opettaja huomasi yhden yksityiskohdan, jossa tämä vähemmän lahjakas oppilas sat-tui onnistumaan. – Hänen vilpitön kehunsa kannusti minua kestä-mään voimistelutunnit, Vehkalah-ti kertoo.

Tuula-Maria Ahonenfreelancetoimittaja

omassa elämässään.

Avustajatunnit auttavat jaksamaan

Tiina Leonard on ollut Pat-rickin omaishoitaja jo pojan syntymästä saakka. Hän ei epä-röinyt tehdessään päätöstä oman lapsensa omaishoitajaksi ryhtymisestä. – Halusin, että Patrick saisi olla kotona niin kuin muutkin lapsemme. Vaik-ka toisinaan, kun on oikein rankkaa, olen ajatellut sitäkin mahdollisuutta, ettei Patrick asuisikaan kotona.

Alkuun Leonard joutui teke-mään valinnan omaishoidontu-en ja avustajatuntien välillä. Molempia ei ollut mahdollista saada samaan aikaan. – Valitsin avustajatunnit, koska rahaakin tärkeämpää oli, että saan joskus aikaa sekä itselleni että Pat-rickin sisaruksille.

Muutama vuosi sitten Leo-nard alkoi avustajatuntien li-säksi saada omaishoidontukea. – Hoidin Patrickia kotona kol-mevuotiaaksi, jolloin hän aloit-ti ryhmäperhepäiväkodissa.

– Patrickin syntyessä minul-le sanottiin, että pieni lapsi vaa-tii joka tapauksessa paljon hoi-toa. Vammaisen lapsen kanssa arki on kuitenkin toisinaan melko hankalaa. Ja kun lapsi kasvaa, myös ero terveeseen lapseen kasvaa samassa tahdis-sa, Leonard pohtii.

Oma perhehoitaja on Patrickille tärkeä

Patrickin kouluavustaja toimii myös hänen perhehoitajanaan. Patrickin ollessa perhehoitajan-sa kanssa, muulla perheellä on omaa aikaa.

Leonard kertoo perhehoidon olevan tärkeää koko perheelle. – En tiedä, miten jaksaisimme ilman perhehoitoa. Edelleen valitsisin ennemmin perhehoi-

1/2008 21

K E L A N S A N O M A T

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Eläkettä saavalle hoitotukiEläkettä saavan hoitotuen maksamisella tuetaan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Hoitotuki voidaan myöntää henkilölle, jonka toimintakyvyn voidaan arvioida olevan alentunut sai-rauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan.

Työttömyyseläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai osa-aikaeläkettä saava voi hakea vammaistukea.

Tuki on porrastettu kolmeen ryhmään avun, ohjauksen ja valvonnantarpeen sekä erityiskustannusten perusteel-la, perushoitotuki 54,80 €/kk, korotettu hoitotuki 136,43

€/kk ja ylin hoitotuki 288,49 €/kk. Esimerkiksi perushoi-totuki voidaan myöntää henkilölle, joka tarvitsee henkilö-kohtaisissa toiminnoissaan, kotitaloustöissä ja asioinnis-sa kodin ulkopuolella säännöllisesti toistuvaa (vähintään viikoittaista) toisen henkilön apua tai ohjausta ja valvon-taa tai jos hänelle aiheutuu sairaudesta tai vammasta eri-tyiskustannuksia.

Takautuva hakuaika on puoli vuotta.

Vammaistukea lapsille ja aikuisilleAlle 16-vuotiaan vammaistukea saa lapsi, joka on sairau-den tai vamman takia huolenpidon ja kuntoutuksen tar-peessa vähintään puoli vuotta niin, että se aiheuttaa per-heelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin

saman ikäisen terveen lapsen hoito. Kela on yhteistyössä asiantuntijalääkäreiden kanssa määritellyt tuen saamisen perusteita eri sairauksiin.

16-vuotta täyttänyt henkilö voi saada Kelalta vammais-tukea, jos hänen toimintakykynsä on heikentynyt vähin-tään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyt-tömyyden tai iän perusteella. Vammaistukea maksetaan korvaukseksi sairauden tai vamman aiheuttamasta

– haitasta – avun, ohjauksen tai valvonnan tarpeesta ja/tai– erityiskustannuksista. Perusvammaistukea voi saada vain, jos vammaisella on

olennaisen haitan tai avuntarpeen lisäksi erityiskustan-nuksia keskimäärin vammaistuen verran kuukaudessa.

Vammaistukien määrätPerusvammaistuki on 81,83 €, korotettu vammaistuki

190,94 € ja ylin vammaistuki 370,24 € kuukaudessa. Tu-ki on verotonta. Yli 3 kuukautta kestävä laitoshoito voi keskeyttää tuen. Takautuva hakuaika on puoli vuotta.

Äiti jaksaa töiden jälkeen olla omaishoitajaKun Leonardin perheen toinen lapsi sairastui vakavasti muutaman viikon ikäisenä, perhe joutui järjestämään elämänsä uudelleen. Tiina-äiti jäi ensin muutamaksi vuodeksi kotiin mutta päätti lopulta jaksaa omaishoitajana työn ohella – oman hyvinvointinsa vuoksi.

T iina Leonardin 11-vuo-tias Patrick-poika on mm. autistinen ja kehi-tysvammainen. Vaikka Patrick vaatii jatkuvaa

aikuisen läsnäoloa ollessaan kotona, Tiina Leonard päätti palata takaisin työelämään ol-tuaan kahdeksan vuotta kotona Patrickin ja tämän sisarusten kanssa. Äidin oli löydettävä työ, joka mahtuu siihen väliin, kun lapsi on koulussa ja koulun päivätoiminnassa.

Työssäkäyvältä omaishoita-ja-äidiltä ei liiemmin jää aikaa lepäämiseen. Patrick vaatii yh-den aikuisen huomion täyspäi-väisesti, ja joskus vain äiti kel-paa. – Kotityöt kärsivät, mutta olemme ajatelleet, että tämä on nyt meidän elämässämme tär-keintä.

– Moni asia olisi edelleen helpompi järjestää, jos olisin päivät kotona. Kahdeksan vuo-den kotonaolon jälkeen tarvit-sin kuitenkin tämän henkireiän. Ympyräni olisivat kovin pie-net, jos olisin vain kotona, Leo-nard pohtii.

Patrickin mielialavaihtelut vaikuttavat koko perheen ar-keen ja äidin jaksamiseen. – Jos Patrickilla on huono päivä, hän on kiukkuinen ja nukkuu huonosti, olemme koko perhe väsyneitä. Senkään vuoksi en

kuitenkaan ole valmis luopu-maan omasta työstäni.

”Tee jotain mukavaa joka päivä”

Leonard käy säännöllisesti vammaisten lasten vertaistuki-ryhmässä tapaamassa muita vammaisten lasten vanhempia. Vertaistukiryhmässä voi jakaa omia kokemuksiaan muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Muiden lasten vanhem-milta saa arvokkaita neuvoja arjen pyörittämiseen.

– Patrick on perusterve lapsi. Eikä hänellä ole sairautta tai vammaa, joka pahenisi. Olem-me päässeet melko helpolla, kun vertaan vammaisten lasten vertaistukiryhmässä kuulemii-ni tarinoihin. Itsestään pitää vain yrittää etsiä pitkäpinnai-suutta ja kärsivällisyyttä, Leo-nard pohtii.

Tulevaisuudensuunnitelmia Leonardin perheellä ei ole. – Elämme päivän kerrallaan. Ai-ka kuluu niin nopeasti. Vaikka olenkin luonteeltani hieman pessimistinen, yritän nauttia jo-kaisesta päivästä ja tehdä lasten kanssa mukavia asioita.

Tiina Leonard haluaa sitee-rata muistelemaansa tv-ohjel-maa: ”Tee jotain mukavaa jo-ka päivä”. Siihen hän pyrkii

Suomessa 300 000 omaishoitajaa

Tiina Leonardin Patrick-poika vaatii yhden aikuisen huomion lähes täysipäiväisesti. – Patrick on käsityö. Hän tarvitsee paljon huomiota ja aikuisen ohjausta.

Omaishoito koskettaa useita suomalaisia jossain elämän vaiheessa. Suuri osa omaishoitajista käy omaishoitajuutensa ohella ansiotyössä. Monille se on taloudellinen välttämättömyys mutta myös hen-kireikä.

Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry:n selvityksen mukaan Suomessa on noin 300 000 omaishoitajaa. Omaishoitotyötä tehdään runsaasti ansiotyön ohella. Tilastokeskuksen arvion mukaan noin 250 000 omaishoitajaa käy viikottain päivätyössä. Valtaosa omaishoidosta tapahtuu kuitenkin virallisen tukijär-jestelmän ulkopuolella. Vain noin 30 000 viikoittain työssäkäyvistä omaishoitajista on omaishoidontu-en piirissä.

Omaishoidontuen piirissä olevista omaishoitajista noin 20 % on ansiotyössä. Heistä noin 12 % te-kee töitä kokopäiväisesti ja loput osa-aikaisesti. Monen kaksinkertainen työpanos on edelleenkin pii-lossa, sillä omaishoitajaksi tunnistautuminen on vaikeaa. Valtaosa avun antajista on vanhempia, lap-sia ja muita sukulaisia ja ystäviä, ei omaishoitajia.

don kuin minkään tukirahan. Kun sijaishoitajuus toimii, ko-ko perhe jaksaa paremmin.

– Olemme kokeilleet Pat-rickin kanssa sekä perhehoitoa että laitoshoitoa ja olemme ol-leet molempiin tyytyväisiä. En-nen oman perhehoitajan löyty-mistä Patrickin sijaishoitajuus oli laitoshoidossa. Laitoshoi-toon olimme tyytyväisiä, sillä siellä hoidon järjestyminen ei ollut yhdestä ihmisestä kiinni.

Oman perhehoitajan lisäksi Tiina Leonard kiittää varauk-setta Patrickin koulun henkilö-kuntaa autistisen pojan hoidos-ta. – Patrickin luokan henkilö-kunta on tehnyt valtavan paljon Patrickin hyväksi. He jaksavat pitää kiinni opetelluista asiois-ta. Patrick oppii koko ajan uut-ta, mutta hitaasti ja harjoituk-sen kautta. l

Päivi Vuorivirta

Muovikirjaimet ovat Tiina Leonardin Patrick-pojalle tärkeitä. – Patrick haluaa aina pitää käsissään kahta sattumanvaraisesti valittua muovikirjainta. Hän laittaa kirjaimet pöydälle odottamaan, kun hän tekee jotain itselleen mieluista. Myös koulupäivän ajaksi hän luopuu kirjaimista, mutta kuljettaa niitä repussa mukana.

Kuva

Ann

ika

Söde

rblo

m

Kuva

Ann

ika

Söde

rblo

m

1/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

22

K E L A N S A N O M A T

Kun lääkeostojen vuotuinen oma-vastuuosuus 643,14 euroa on täyttynyt, asiakas saa lisäkorva-uksen suoraan apteekista esittä-mällä Kelan asiasta lähettämän il-moituksen ja Kela-kortin. Asiakas maksaa tuolloin reseptilääkkeis-tään vain lääkekohtaisen omavas-tuuosuuden 1,50 euroa.

Suorakorvauksen piiriin lisäkor-vaus suurista lääkekustannuksis-ta tuli vuoden alussa. Aikaisem-min asiakas haki lisäkorvausta Kelasta. Lisäkorvausten suora-korvausmenettely perustuu Ke-lan, Suomen Apteekkariliiton, Hel-singin Yliopiston Apteekin ja Kuo-pion yliopiston apteekin sopimuk-seen.

Asiakkaalla on oikeus lääkkei-den lisäkorvaukseen, jos korvat-tujen lääkkeiden, perusvoiteiden tai kliinisten ravintovalmisteiden yhteenlasketut kustannukset ylit-tävät omavastuuosuuden. Kela seuraa asiakkaan maksamien lääkekustannusten kertymistä. Kun vuotuinen omavastuuosuus ylittyy, Kela lähettää asiakkaalle postissa tiedon asiasta. Kirjees-sä on mukana erillinen lomake

“Lääkkeiden lisäkorvaus, ilmoitus apteekkia varten”, joka asiakkaal-la on oltava jatkossa mukana ai-na apteekissa asioidessaan, jos hän haluaa lisäkorvauksen suo-raan.

Kelasta asiakas hakee jatkos-sa itse lisäkorvauksen yleensä vain siitä yhdestä lääkeostosta, jolloin hänen lääkekustannusten-sa vuotuinen omavastuuosuuten-sa ylittyy eikä hänellä vielä ole käytössään Kelan lähettämää il-moitusta.

Vuoden 2007 suurista lääke-kustannuksista lisäkorvausta haetaan entiseen tapaan Kelasta hakemuslomakkeella, johon liite-tään kuitit niistä lääkeostoista, joista korvausta haetaan. Korva-usta vuoden 2007 lääkekustan-nuksista voi hakea 30.6.2008 saakka.

Vuonna 2006 lisäkorvausta suurista lääkekustannuksista maksettiin 114 miljoonaa euroa, mikä on kymmenesosa kaikista lääkekorvauksista. Lisäkorvausta sai 166 000 henkilöä eli noin 3% väestöstä.

Saamenkielisten sairaanhoidonmatkakustannusten korvaus parani

Kela maksoi osasairauspäivära-haa vuoden 2007 aikana 1 753 henkilölle. Syyskuusta vuoden loppuun määrä kasvoi noin 450 henkilöllä. Suurin osa osasairaus-päivärahoista myönnettiin mielen-terveysongelmien sekä tuki- ja lii-kuntaelinten sairauksien vuoksi.

Osasairauspäivärahaa saaneis-ta oli naisia 69,8 %. Keskimääräi-nen päiväraha oli 29 euroa, naisil-la 28 euroa ja miehillä 31 euroa. Vuonna 2007 Kela maksoi osa-sairauspäivärahaa yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa.

Osasairauspäivärahakausista 43 % alkoi 45–54-vuotiaille. Alka-neista päivärahakausista 37 %

koski mielenterveyden ja käyttäy-tymisen häiriöitä. Tuki- ja liikunta-elinten sekä sidekudoksen saira-uksien vuoksi alkoi 35 % osasai-rauspäivärahakausista. Näiden kahden suurimman sairausryh-män lisäksi osasairauspäivära-haa haettiin muun muassa vam-mojen, kuten murtumien ja sijoil-taan menojen, ja kasvainten ta-kia.

Osasairauspäivärahakausista 89 prosenttia alkoi palkansaajille ja 10 & yrittäjille. Suurin osasai-rauspäivärahaa saanut ammatti-ryhmä oli terveydenhuollon ja so-siaalialan työtä tekevät: 26 % päi-värahakausista alkoi tähän ryh-

mään kuuluville palkansaajille.Vuoden 2007 alusta lukien on

ollut mahdollista saada Kelan myöntämää osasairauspäivära-haa. Osasairauspäiväraha on tar-koitettu vähintään 60 päivää sai-rauspäivärahaa saaneille kokoai-katyötä tekeville työntekijöille ja yrittäjille. Toipilas voi hakea osit-taista sairauspäivärahaa korvaa-maan ansionmenetystä, kun hä-nen sairauslomaansa jatketaan osa-aikaisena ja samaan aikaan hän palaa työhönsä osa-aikaises-ti. n

Kelan sairausvakuutuksen lääke-korvaukset kasvoivat tammikuus-ta marraskuuhun 2007 euromää-räisesti vuoden 2006 vastaavaan aikaan verrattuna 3,2 %. Myös Ke-lan sairausvakuutuksen lääkekor-vausmenojen kasvun odotetaan jäävän vuonna 2007 viiden pro-sentin reaalikasvurajan alapuolel-le.

Lääketeollisuus ry:ssä arvioi-daan, että sairausvakuutuksen lääkemenojen maltilliseen kas-vuun vaikuttaa ennen kaikkea lää-keyritysten välinen hintakilpailu lääkevaihdon piirissä olevilla val-misteilla.

Lääkkeiden tukkumyynnin koko-naisarvo oli viime vuonna 1 848 miljoonaa euroa. Tähän sisältyy lääkkeiden myynti apteekkeihin, sairaaloihin ja päivittäistavara-kauppoihin. Myynti kasvoi vuo-teen 2006 verrattuna 6,2 %.

Vuonna 2007 inflaatio oli 2,5 %, jolloin kokonaismyynti jäi alle 5 %:n reaalikasvun rajan. Reseptilääk-keitä myytiin 1 648 miljoonalla eu-rolla ja itsehoitolääkkeitä 201 mil-joonalla eurolla.

Viime vuonna myytiin eniten hermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Niiden kokonaismyynti oli 373 mil-joonaa euroa. Seuraavaksi suurin ja samalla eniten myyntiään kas-vattanut ryhmä oli syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat (271 milj. euroa). Kolmanneksi suurin ryhmä oli sydän- ja verisuo-nisairauksien lääkkeet (231 milj. euroa). Järjestys säilyi samana kuin aikaisemminkin.

Kolmesta suurimmasta ryhmäs-tä vain sydän- ja verisuonitautien lääkkeiden myynti laski. Niiden myynti laski jo viidettä vuotta pe-rättäin. Laskun taustalla on lääke-vaihdon hintakilpailu. Se kiihtyy

aina kun lääkevaihtoon tulee uu-sia lääkkeitä patenttien päättyes-sä. 1980-luvulla kehitettyjen kan-sansairauksien hoitoon tarkoitet-tujen suurten lääkkeiden patentti-en päättyminen näkyy tällä hetkel-lä erityisesti tässä lääkeryhmäs-sä.

Täysin uutta vaikuttavaa ainet-ta sisältäviä lääkkeitä tuli markki-noille aikaisempia vuosia vähem-män. Vuoden 2008 Pharmaca Fennica -lääkeluettelossa julkais-tiin tiedot 22 uudesta lääkkeestä. Uusia lääkkeitä on tullut edelleen eniten mikrobilääkkeisiin, sekä ai-neenvaihdunta- ja umpierityssaira-uksien ja syöpätautien hoitoon. Uudet lääkkeet tulevat entistä pienemmille sairausryhmille ja en-tistä tarkemmin tietyille potilas-ryhmille. n

Lääkkeiden hintalautakunta on hy-väksynyt Crestor-valmisteen, Ixel-valmisteen ja Tarceva-valmisteen erityiskorvattaviksi 1. maaliskuu-ta 2008 alkaen.

Crestor-valmisteesta voi saada erityiskorvauksen, jos potilaalla on korkea riski sairauksissa periy-tyvään rasva-aineenvaihdunnan vaikea-asteiseen häiriöön tai kroo-niseen sepelvaltimotautiin liitty-vään rasva-aineenvaihdunnan häi-riöön eikä ruokavaliolla, laihdutuk-sella ja edullisimmilla statiineilla ole saavutettu toivottavaa ko-lesterolitasoa. Crestor-valmiste erityiskorvataan myös, jos edulli-sempia statiineja ei voi käyttää niiden aiheuttamien haittavaiku-tusten tai lääkkeiden yhteisvaiku-tusten vuoksi.

Kelan tilastojen mukaan vuon-na 2006 kolesterolilääkkeistä sai erityiskorvausta 93 000 henkilöä. Crestor-valmisteen erityiskorvatta-vuus lisää sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoja arviolta noin 1,5 miljoonalla eurolla vuodes-sa.

Ixel-valmistetta käytetään ai-kuisten masennustilojen hoitoon. Lääke on erityiskorvattava, jos masennukseen liittyy psykoottisia piirteitä.

Kelan tilastojen mukaan vuon-na 2006 vaikeiden psykoosien ja muiden vaikeiden mielentervey-denhäiriöiden vuoksi masennus-lääkkeistä sai erityiskorvausta 35 000 henkilöä. Ixel-valmisteen erityiskorvattavuus lisää sairaus-vakuutuksen lääkekorvausmeno-ja arviolta noin 45 000 eurolla vuodessa.

Tarceva on tarkoitettu paikalli-sesti levinneen tai metastasoitu-neen ei-pienisoluisen keuhkosyö-vän hoitoon, kun vähintään yksi aikaisempi solunsalpaajahoito on osoittautunut tehottomaksi. Se on tarkoitettu myös metastasoitu-neen haimasyövän hoitoon yhdes-sä gemsitabiinin kanssa. Tarceva-valmisteen erityiskorvattavuus li-sää sairausvakuutuksen lääke-korvausmenoja arviolta noin 330 000 eurolla vuodessa. n

Joskus potilas voi saada sairau-tensa hoitoon tarkoitetuista lääk-keistä erityiskorvauksen vasta jat-koselvitysten jälkeen. Tyypillisiä tällaisia sairauksia ovat astma, verenpainetauti ja tyypin 2 diabe-tes. Niiden kohdalla erityiskorva-uksen saamiseksi sairauden vai-keusaste tulee osoittaa mittaus-tuloksilla ja pitkäaikaisuus vähin-tään puolen vuoden kestoisella lääkityksellä, jonka tarve jatkuu.

Erityiskorvauksen saaminen edellyttää yleensäkin, että potilas sairastaa sairausvakuutuslain tar-koittamaa vaikeaa ja pitkäaikais-ta sairautta. Valtioneuvosto on päättänyt, mitkä ovat tällaisia eri-tyiskorvaukseen oikeuttavia saira-uksia. Vaikea ja pitkäaikainen ast-ma, verenpainetauti ja tyypin 2 diabetes ovat tässä luettelossa.

Astmalääkkeitä voi tarvita myös lyhytaikaisten astman kaltaisten oireiden hoidossa ja verenpai-nelääkkeitä käytetään perustel-

lusti myös lievästi kohonneen ve-renpaineen hoitoon, vaikka poti-las ei sairastaisikaan vaikeaa ja pitkäaikaista sairautta.

Lievästi kohonneen verenpai-neen ja erityisesti ylipainoisen tyy-pin 2 diabeetikon raja-arvoisesti kohonneen verensokerin korjaa-misessa elämäntapojen tarkista-minen on keskeistä. Ruokavalion korjaamisen, liikunnan lisäämisen ja vähäisenkin laihtumisen jäl-keen verenpaine ja verensokeri saattavat parhaassa tapaukses-sa palata normaalille tasolle.

Jos kuitenkin osoittautuu, että potilas sairastaa vaikeaa ja pitkä-aikaista astmaa, verenpainetautia tai diabetesta, hän saa näiden hoidossa välttämättömien lääk-keiden erityiskorvausoikeuden ja sen myötä erityiskorvauksen suo-raan apteekista.

Erityiskorvattavat lääkkeet ovat yleensä aina myös peruskorvatta-via, joten jatkoselvityksen aikana

potilas saa lääkkeistään vähin-tään peruskorvauksen.

Lääkkeen perus- ja erityiskor-vattavuudesta päättää sosiaali- terveysministeriön yhteydessä toi-miva lääkkeiden hintalautakunta lääkkeen myyntiluvan haltijan ha-kemuksesta. Kun hintalautakunta on hyväksynyt valmisteen perus-korvattavuuden tai erityiskorvatta-vuuden sekä valmisteen hinnan kohtuullisuuden, potilas saa lääk-keen perus- tai erityiskorvattuna suoraan apteekista. n

Sairausvakuutusmaksut ja työnantajan kansaneläkemaksut alenivatVakuutetuilta perittävää sairaus-vakuutuksen sairaanhoitomaksua alennettiin 0,04 prosenttiyksik-köä. Sairaanhoitomaksu on vuo-den 2008 alusta 1,24 %, eläk-keen- ja etuudensaajilla se on 1,41 %.

Sairausvakuutuksen sairaan-hoitomaksuilla rahoitetaan Kelan maksamia lääke-, matka- ja hoito-kustannusten, lääkärinpalkkioi-den, hammaslääkärinpalkkioiden sekä kuntoutusmenojen korvauk-sia.

Palkansaajilta ja yrittäjiltä perit-tävän sairausvakuutuksen päivä-rahamaksun ja työnantajan saira-usvakuutusmaksun maksupro-sentit ovat hiukan viimevuotista

pienempiä. Palkansaajan päivära-hamaksu on 0,67 %. Yrittäjiltä pe-ritään lisärahoitusosuutta 0,14 %, joten yrittäjän maksu on 0,81 %.

Työnantajan sosiaaliturvamak-sut muodostuvat sairausvakuu-tusmaksusta ja kansaneläkemak-susta. Sairausvakuutusmaksu on 1,97 %. Työnantajan kansaneläke-maksua alennettiin 0,1 prosent-tiyksikköä. Siten yksityisen työn-antajan sekä valtion liikelaitoksen sosiaaliturvamaksu on I maksu-luokassa 2,771 %, II maksuluo-kassa 4,971 % ja III maksuluo-kassa 5,871 %. Valtiotyönantajil-la, kunta- ja seurakuntatyönanta-jilla sosiaaliturvamaksu on 3,821 %. n

Sairausvakuutuslain mukaisia matkakustannuksia korvataan nyt myös silloin, kun pohjoisen raja-seudulla asuva potilas saa sai-raanhoitoa tai terveydenhoitoa naapurivaltiossa. Rajaseudulla tarkoitetaan niitä kuntia, joiden

maaraja ulottuu Ruotsin tai Nor-jan valtakunnan rajaan. Lapin sai-raanhoitopiiri järjestää erikoissai-raanhoidon palveluja Norjan julki-sen terveydenhuollon piirissä.

Pääpaino on saamenkielisen väestön palveluissa. Viime vuo-

den marraskuussa voimaan tullut lakimuutos parantaa Pohjois-Suo-men saamenkielisten asukkaiden mahdollisuuksia saada korvausta sairaanhoitoon liittyvästä matkas-ta. n

Hintakilpailu hidastanut lääkemenojen kasvua

Lääkkeiden lisäkorvauksen saa nyt suoraan apteekissa

Osasairauspäivärahaa 1 �53 henkilölle

Kolme lääkettä erityiskorvattaviksi Erityiskorvausoikeus

edellyttää joskus jatkoselvittelyä

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

1/2008 23

K E L A N S A N O M A T

Teini-ikäisen ”Jaanan” äidin yh-teydenotosta välittyi aito huoli

vegaaniksi ryhtyneestä tyttäres-tään. Aluksi Jaana oli kieltäytynyt syömästä lihaa ja kalaa sen vuok-si, etteivät eläimet joutuisi kärsi-mään. Myöhemmin hän kaveripii-ristä mallia ottaen karsi ruokava-liostaan myös kananmunan ja maitovalmisteet.

Jaanan äiti pelkää, ettei tytär saa syömästään ruoasta riittäväs-ti kaikkia ravintoaineita, joita hän tarvitsee kasvaakseen ja kehitty-äkseen normaalisti. Jaana pitää äidin huolehtimista turhana hös-sötyksenä. Huoli ei ole kuiten-kaan aiheeton.

Erityisesti kasvuikäisen on tär-keää saada riittävästi kalsiumin ja D-vitamiinia, jotta luusto voisi rakentua lujaksi. Jaana valitsee syömänsä ruoan pelkästään ma-kumieltymysten perusteella, eikä siitä kerry kuin murto-osa tarvitta-vasta kalsiumista.

Myös D-vitamiinia Jaana saa niukasti varsinkin talvikuukausi-na, jolloin sitä ei muodostu edes

k R U O K A

Kasvisruokavalio – ainako terveellinen?iholla auringonvalon vähäisyyden vuoksi. Kasvikunnan tuotteissa D-vitamiinia on vain sienissä, mutta nekään eivät Jaanalle maistu. Rasvalevitteisiin lisätty D-vitamii-ni ei riitä turvaamaan saantia.

Lisäksi Jaanan ruoassa ei ole juuri lainkaan B12-vitamiinia, jota saadaan vain eläinkunnan tuot-teista. B12-vitamiiniä tarvitaan hermoston kehittymiseen, ja pu-nasolujen muodostukseen ja sen pitkäaikainen puutostila voi aihe-uttaa vakavia terveyshaittoja. Jaan syö ituja ja merilevää, mutta vastoin monien käsitystä elimistö ei pysty hyödyntämään niiden si-sältämää B12-vitamiiniä.

Mitä Jaanalle neuvoksi?

Jaanan kannattaa suosia erityi-sesti sellaisia kasvikunnan tuot-teita, joissa on eniten kalsiumia kuten erilaisia papuja ja linssejä, soijavalmisteita, kaaleja sekä pähkinöitä ja seesaminsiemeniä. Niistä hän saa myös rautaa, jolla on tärkeä rooli anemian ehkäisyssä.

Lisäksi Jaanan olisi hyvä jous-taa siten, että suostuisi syömään edes jonkin verran maitovalmistei-ta tai kalaa, mieluiten molempia. Tämä lisäisi sekä kalsiumin että D- ja B12-vitamiinia saantia. Jos Jaana ei ole tähän valmis, vaihto-ehtona on ruokavalion täydentä-minen ”riskiravintoaineilla” täy-dennetyillä elintarvikkeilla tai ra-vintovalmisteilla.

Jaana itse on huolissaan vain pulskistumisestaan, johon äidin mukaan on syynä hänen persou-tensa suklaalle ja makeisille. Ka-donneen vyötärönsä Jaana voi löy-tää uudelleen korvaamalla niistä valtaosan esimerkiksi hedelmillä ja täysjyväviljatuotteilla, joissa on vain murto-osa makeiden herkku-jen kaloreista.

Terveydellisistä syistä kasvis-syöjäksi ryhtyvä opettelee yleen-sä koostamaan ruokavalionsa si-ten, että sen ravintoainesisältö vastaa suosituksia. Kasvissyöjillä onkin paremmat veren rasva-arvot ja vähemmän sydän- ja syöpäsai-rauksia sekä paino-ongelmia kuin

sekaruokaa syövällä väestöllä yleensä. Kasvisruokavalio vetää myös pitemmän korren, kun ote-taan huomioon sen eettiset ja ekologiset vaikutukset, jotka hei-jastuvat monin tavoin terveyteen.

Huoli eläinten hyvinvoinnista ja pelko ekokatastrofin uhasta on lisännyt kasvisruokavali-on kannatusta entises-tään varsinkin nuorison keskuudessa. Suunta-us on sinänsä hyvä, sil-lä se osoittaa nuorista löytyvän tuiki tarpeellis-ta vastuullisuutta ja em-paattisuutta.

Maailmanparannusinnos-saan nuorten tulisi kuitenkin muistaa pitää huolta myös omas-ta ravitsemuksestaan niin, ettei-vät tee karhunpalvelusta itsel-leen. Onhan oma terveys edelly-tys sille, että jaksaa opiskella ja toimia jatkossakin tärkeäksi koke-miensa asioiden puolesta.

Paula Hakaladosentti, johtava tutkija,

Kelan tutkimusosasto

Lääkekuluista osa korvataan

Kela voi korvata lääkärin määräämien lääkkeiden kustan-nuksia seuraavasti:

– Peruskorvaus on 42 % lääkkeen hinnasta.– Vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa korvaus on

joko 72 % (alempi erityiskorvaus) tai 100 % (ylempi eri-tyiskorvaus). Ylemmän erityiskorvauksen lääkkeistä on kuitenkin maksettava 3 € jokaiselta valmisteelta. Erityis-korvausta ei makseta takautuvasti, jos asiakas on osta-nut lääkkeen ennen kuin hän toimittaa Kelaan lääkärin-lausunnon B.

– Eräiden kalliiden, mutta hoidon kannalta merkittävien lääkkeiden peruskorvaamista on rajoitettu. Niitä voidaan korvata vain valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ja kor-vaamiseen vaaditaan yleensä Kelan hyväksymä erillissel-vitys.

– Jos korvattujen lääkekustannusten omavastuuosuus vuonna 2008 ylittää 643,14 €, ylittävä osa korvataan ko-konaan sen jälkeen, kun hakija on saanut oikeuden lisä-korvaukseen. Itse on kuitenkin maksettava 1,50 € jokai-selta korvattavalta valmisteelta.

Kela ilmoittaa lisäkorvausoikeuden täyttymisestä kirjeit-se. Tällä ilmoituksella saa lisäkorvauksen suoraan aptee-kissa. Lisäkorvausta varten on syytä säilyttää lääkkeiden ostokuitit tai merkityttää ostot apteekissa Miinus-kirjaan.

Sairauspäiväraha työtulojen perusteellaSairauden vuoksi työhönsä kykenemätön 16–67-vuotias voi saada työtulojensa menetyksen korvauksena Kelasta verollista sairauspäivärahaa, jos sairaus kestää sairastu-mispäivän lisäksi yli 9 arkipäivää (omavastuuaika). Jos työnantaja maksaa työsopimukseen perustuen sairaus-ajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle.

YEL-vakuutetulla yrittäjällä on oikeus sairauspäivära-haan, kun työkyvyttömyys on kestänyt sairastumispäivän ja sitä seuraavat kolme arkipäivää.

Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vah-vistettujen ja palkkakertoimella korjattujen työtulojen pe-rusteella tai viimeisten 6 kuukauden työtulojen perusteel-la, jos ne ovat kahdella kerrottuna vähintään 20 % suu-remmat kuin verotuksen työtulot. Vuonna 2008 alkavissa päivärahoissa käytetään vuoden 2006 verotietoja. Palkka-tuloista vähennetään tulonhankkimiskulut sekä 4,44 %

työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun osuutta. Keskitu-loisen päiväraha on noin 70 % näin lasketuista tuloista.

Sairauspäiväraha voi määräytyä esimerkiksi pätkätyön-tekijälle myös lyhyemmän ajan kuin 6 kuukauden tuloista.

Yrittäjän ja maatalousyrittäjän työtuloiksi otetaan yleen-sä viimeisen vahvistetun verovuoden (nyt vuoden 2006) YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulot palkkakertoimel-la tarkistettuina. Kela saa tiedot suoraan verottajalta. Yrittäjä voi vaatia päivärahaa korkeampien työtulojen pe-rusteella, jos viimeisen 6 kuukauden YEL- tai MYEL-vakuu-tuksen vuosityötulot ovat vähintään 20 % suuremmat kuin verovuoden.

Tulottomille minimi

Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 15,20 € arkipäivää koh-ti tulottomalle tai vähätuloiselle, jonka työkyvyttömyys kes-tää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää. Työttömän saira-uspäiväraha määräytyy vähintään työttömyysturvan mukaan ja opiskelijan vähintään opintotuen mukaan.

Osasairauspäiväraha

Osasairauspäiväraha tukee työhön paluuta pitkän sairaus-loman jälkeen. Sitä voi hakea työkyvytön, jolla on ollut oike-us sairauspäivärahaan vähintään 60 arkipäivältä välittö-mästi ennen työhön paluuta. Osasairauspäivärahan saami-nen edellyttää palaamista osa-aikatyöhön ja sopimusta työn ja ansioiden vähenemisestä 40–60 prosentilla. Työhön pa-laaminen ei saa vaarantaa terveyttä eikä toipumista. Mää-rä on aina puolet varsinaisesta sairauspäivärahasta.

Sairauskuluista osa korvataanKela korvaa sairausvakuutuslain mukaan

– osan yksityislääkärin palkkioista (60 % Kelan vahvis-tamasta taksasta) ja

– osan yksityislääkärin määräämän tutkimuksen ja hoi-don kustannuksista (75 % 13,46 € ylittävältä osalta Ke-lan vahvistamasta taksasta).

Mikä on taksa?Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt maksut ovat

yleensä suurempia kuin Kelan taksat, joiden perusteista valtioneuvosto säätää sosiaali- ja terveysministeriön esit-telystä. Kela vahvistaa luettelon korvattavista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sekä niille taksat, joihin voi tutustua joko Kelan toimistoissa tai internetsivuilla. Lääkärinpalkki-oiden, tutkimuksen ja hoidon taksaperusteita on viimeksi korotettu vuonna 1989. Korvaustaso on nykyisin noin 30-35 %.

Suorakorvaus tai hakemus

Korvaus voidaan vähentää suoraan laskusta hoitopaikas-sa, joka on tehnyt valtakirjasopimuksen Kelan kanssa

(= suorakorvaus). Työpaikkakassan jäsen saa korvauksen omasta kassastaan. Korvausta voi myös hakea Kelasta jälkikäteen. Sairaanhoitokorvausten hakuaikaa on 6 kk siitä, kun hakija on maksanut hoidon.

Asiakkaan ei tarvitse enää kirjoittaa hakemusta ja val-takirjaa suorakorvausta varten, vaan Kela-kortin näyttämi-nen maksun yhteydessä riittää. Kuitista voi tarkistaa pal-velun kokonaishinnan, Kela-korvauksen ja omavastuu-osuuden. Kelasta ei automaattisesti enää lähetetä asiak-kaalle erillistä päätöstä korvauksesta.

Hammashoidosta korvauksiaKela korvaa sairausvakuutuslain mukaan osan yksityisen hammaslääkärin suorittamasta suun ja hampaiden tutki-muksen ja hoidon kustannuksista. Korvausta ei makseta hammasteknisestä työstä eikä proteettisista toimenpi-teistä. Oikomishoidon kustannuksista korvaus maksetaan vain erityisin perustein.

– Yksityishammaslääkärin suorittaman suun ja hampai-den tutkimuksen ja hoidon kustannuksista korvataan 60 % enintään taksan määrästä. Tutkimuksen kustannuksia korvataan kerran kalenterivuodessa.

Veteraaneille, joilla on jokin veteraanitunnuksista tai to-distus miinanraivaukseen osallistumisesta, korvataan yk-sityistä hammashoitoa erillisen lain perusteella. Veteraa-nit saavat poikkeuksellisesti korvausta myös proteettisen työn kustannuksista.

– Veteraanien suun ja hampaiden tutkimuksesta, ehkäi-sevästä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä yksityisen hammaslääkärin tai erikoishammasteknikon kliinisestä työstä korvataan 100 % ja proteesien teknisestä työstä 50 % enintään taksan määrästä. Erikoishammasteknikon suorittama kokoproteesihoito korvataan hammaslääkärin lähetteen perusteella.

– Veteraanien muusta hammashoidosta korvataan 60 % enintään taksan määrästä.

Hammashoidon taksoja korotettiin vuoden 2008 alusta siten, että korvaus nousi noin 40 %:iin keskimääräisistä palkkioista.

Korvausta ei makseta ajalta, jolloin henkilö on ollut hoi-dossa julkisessa sairaalassa tai laitoksessa, eikä myös-kään terveyskeskuksessa annetusta hoidosta.

Korvauksen voi saada suoraan vastaanotolla vähennet-tynä laskusta (= suorakorvaus), tai hakemuslomake on laskun liitteenä, jolloin korvaus maksetaan jälkikäteen saajan tilille. Hakuaikaa on enintään 6 kk laskun maksa-misesta.

1/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

24

K E L A N S A N O M A T

A N N A P A L A U T E – K E H I T Ä K E L A A

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Kela saa palautetta ja kysymyksiä euroop-palaisesta sairaanhoitokortista erityisesti kesän lomakauden kynnyksellä. Kelaan voi antaa palautetta sähköisesti osoitteessa www. kela.fi tai palautelomakkeella ja suul-lisesti kaikissa Kelan toimistoissa.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti otet-tiin käyttöön kesäkuussa 2004, ja se antaa nimensä mukaisesti haltijalleen oikeuden sairaanhoitoon Euroopassa eli EU-maissa, ETA-maissa Islannissa, Liechtensteinissa ja Norjassa sekä Sveitsissä.

Jo ainakin 70 miljoonaa eurooppalaista on hankkinut eurooppalaisen sairaanhoito-kortin. Meillä kortti on vielä varsin tuntema-ton: sen on hankkinut toistaiseksi noin 350 000 suomalaista.

Lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa

Mitä tahansa hoitoa eurooppalaista sai-raanhoitokorttia vastaan ei voi saada, vaan hoito-oikeus on rajattu lähinnä äkillisiin sai-rauksiin ja tapaturmiin sekä muuhun lääke-tieteellisesti välttämättömään sairaanhoi-toon. Hoitoa voi saada myös silloin, jos jo olemassa oleva krooninen sairaus vaatii vä-litöntä hoitoa ulkomailla.

Eurooppalaisen sairaanhoitokortin omis-tajat saavat sairaanhoitopalveluja ulkomail-la samoin maksuin ja menettelyin kuin ky-seisen maan omat kansalaiset. Kaikki lää-kärit ja sairaalat eivät kuitenkaan kuulu kor-vausjärjestelmien piiriin, ja näitä kustannuk-sia ei korvata vaan ne jäävät asiakkaan maksettaviksi.

Ilmainen kortti matkalle mukaan

Eurooppalaisen sairaanhoitokortin voivat saada kaikki Suomen sosiaaliturvaan kuu-luvat henkilöt, jotka aikovat lähteä toiseen EU- tai ETA-maahan tai Sveitsiin esimerkik-si lomamatkalle, opiskelemaan, työkomen-nukselle tai hakemaan töitä.

Maksuttoman kortin voi tilata Kelasta pu-helimitse tai lomakkeella, jonka voi tulos-taa Kelan internetsivuilta osoitteesta www.kela.fi/lomakkeet. Hakemuslomakkeen voi myös hakea Kelan toimistosta. Kortti on voimassa kaksi vuotta, ja se uusitaan au-tomaattisesti. Kela myöntää kortin joko suomen- tai ruotsinkielisenä.

Jokainen maa on itse valinnut, laitetaan-ko kortin tiedot kansallisen sairausvakuu-tuskortin kääntöpuolelle vai käytetäänkö erillistä korttia. Korttimalleja on siis kaksi, mutta muuten eri maiden kortit ovat ident-tisen näköisiä. Suomessa käytössä on Ke-la-kortista erillinen eurooppalainen sairaan-hoitokortti.

Heli Sariolatiedottaja, Kelan viestintä

Miksi kortti on suomenkielinen?

Miksi eurooppalaisessa sairaanhoitokortissa on teksti vain suomen kielellä? Se on tarkoi-tettu ulkomaisiin sairaspalveluihin, joten tekstin tarve on ainakin englanninkielisenä. Umpisuomalainen ei pysty kääntämään teks-tiä EU-alueen kieliksi.

Kukin EU-jäsenvaltio antaa eurooppalaisen sairaanhoitokortin omalla kielellään, minkä

vuoksi Suomessa annetta-vat kortit ovat joko suomen- tai ruotsinkielisiä. Euroop-palainen sairaanhoitokortti on ulkoasultaan samanlai-nen jokaisessa jäsenvalti-ossa, joten kortin sisältö varmasti ymmärretään sen vuoksi myös Suomen rajo-jen ulkopuolella. Suomen-kielisiä olivat myös aiemmin ne E-lomakkeet, jotka on korvattu eurooppalaisella sairaanhoitokor-tilla.

Miksi kortti ei käy apteekissa?

Minua ihmetyttää, miksi eurooppalaista sai-raanhoitokorttia ei hyväksytä Suomen aptee-kissa? Jos kerran Kela korvaa itse antamal-laan kortilla hoidot ja lääkkeet ulkomailla, niin miksei myös Suomessa?

Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei kelpaa Suomessa apteekissa, koska tämän kortin tarkoitus on osoittaa, että kortin haltijalla on oikeus sairaanhoitoon muissa EU-jäsen-valtioissa kuin hänen omassa asuinmaas-saan. Periaatteessa kansallinen kortti, eli Kela-kortti ja eurooppalainen sairaanhoito-kortti voitaisiin myös yhdistää, mutta kortin tilan puutteen vuoksi Suomessa käytetään ainakin toistaiseksi kahta erillistä korttia. Kela-kortin tiedoille ei riitä yhden kortin toi-nen puoli, vaan niitä varten tarvitaan kortin molemmat puolet.

Miksi muiden maiden myöntämä kortti ei käy Suomen apteekeissa?

Miksi ulkomailla myönnetty eurooppalainen sairaanhoitokortti ei kelpaa apteekissa Suo-messa?

Kullakin maalla on omat vakuutettujen iden-tifiointinumeronsa ja laitoskoodinsa. Tois-taiseksi näitä tietoja ei pystytä siirtämään sähköisesti Kelan ja Suomen apteekkien välillä. Näiden tietojen välittäminen Kelalle on tarpeen, sillä Suomen antamat sairaan-hoitoetuudet ja sairausvakuutuslain mukai-set korvaukset laskutetaan siltä valtiolta, jonka eurooppalaisella sairaanhoitokortilla etuudet on myönnetty.

Kun Kela lähettää laskun, on laskussa ai-na oltava perusteena eurooppalaisen sai-raanhoitokortin tiedot. Vastaavasti kun suo-malaiset saavat sairaanhoitoa muissa EU- tai ETA-jäsenmaissa, laskutetaan Kelalta saadut hoitokustannukset ja laskuissa tu-lee olla Kelan myöntämän eurooppalaisen sairaanhoitokortin tiedot

Kela, terveys- ja toimeentuloturvaosasto

Eurooppalainen sairaanhoitokorttiEurooppalaisen sairaanhoitokortin haltijalla on oleskelles-saan toisessa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä oikeus lääketieteellisistä syistä välttämättömään sairaanhoitoon.

Suomen sairausvakuutukseen kuuluva henkilö voi ha-kea eurooppalaista sairaanhoitokorttia Kelan toimistosta. Siitä voi olla hyötyä, kun lähtee lomailemaan, opiskele-maan, työkomennukselle tai työnhakuun. Kortti on maksu-ton. Jokainen maa myöntää eurooppalaisen sairaanhoito-kortin omalla kielellään, mutta kortit ovat samannäköisiä. Kela myöntää eurooppalaisen sairaanhoitokortin joko suo-menkielisenä tai ruotsinkielisenä.

Kukin maa antaa sairaanhoitoa oman lainsäädäntönsä ja järjestelmänsä mukaisesti. Sairaanhoitoa voi saada esimerkiksi äkillisen sairaustapauksen sattuessa tai ti-lanteessa, jossa jo olemassa oleva krooninen sairaus vaatii välttämätöntä hoitoa. Säännökset eivät kuitenkaan kata tilannetta, jossa tilapäisen oleskelun tarkoituksena on saada hoitoa, tai jos hakeutuu sellaisen lääkärin tai sairaalan hoitoon, joka ei kuulu kyseisen maan korvaus-järjestelmän piiriin. Silloin joutuu maksamaan kaikki kus-tannukset itse. Näissä tilanteissa on mahdollista hakea korvausta jälkikäteen Kelasta Suomen sairausvakuutus-lain mukaisesti.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomessa käytettävää Kela-korttia.

Kela-kortti Kela-kortilla voit osoittaa oikeutesi Suomen sairausvakuu-tukseen. Kortti voi olla kuvaton tai kuvallinen.

Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuu-tuksen piiriin kuuluva saa kuvattoman Kela-kortin. 16 vuotta täyttänyt henkilö allekirjoittaa Kela-kortin itse. Muut merkinnät siihen tehdään Kelan toimistossa.

Kuvallinen kortti on maksullinen, ja sitä on itse haetta-

va Kelan toimistosta. Mukaan kuvallinen henkilötodistus, yksi passivalokuva, josta hakijan tuntee hyvin ja 25 euroa käteistä rahaa. Korttiin tulee vain hakijan pyytämiä lisä-merkintöjä, kuten lääkkeiden erityiskorvaukseen oikeutta-vat sairauskoodit ja eläkeläisen matka-alennukseen oike-uttavat merkinnät. Kortti saapuu postitse hakijalle parin viikon kuluttua sen hakemisesta.

Kela-kortti tarvitaan apteekissaLääkkeiden sairausvakuutuskorvaus vähennetään osto-hinnasta jo apteekissa, kun asiakas esittää Kela-kortin ja lääke on korvattava. Korvattavia ovat vain ne sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, joiden korvattavuuden ja koh-tuullisen tukkuhinnan sosiaali- ja terveysministeriön yhtey-dessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta on vahvistanut.

Apteekki voi vähentää korvauksen enintään 3 kuukau-den hoitoaikaa varten ostetuista lääkkeistä. Jos lääkkeitä tarvitaan vaikkapa matkalle lähtiessä aiemmin tai suu-rempi erä, on parasta ottaa yhteyttä Kelan toimistoon.

MatkakorvauksetKela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi lähim-pään hoitopaikkaan tehtyjen matkojen kuluista matkakor-vauksia seuraavasti:

– 9,25 € ylittävän osuuden (yhteen suuntaan).– Kun itse maksetut osuudet ylittävät 157,25 € kalen-

terivuoden aikana, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Vuosittaiseen omavastuuseen voidaan ottaa mukaan myös alle omavastuun jäävät sairaus- tai kuntoutusmat-kat, joiden kuitit toimitetaan Kelaan 6 kk:n kuluessa mat-kan maksamisesta.

– Yöpymisrahaa enintään 20,18 € yöltä.Matkakulujen korvaus voidaan vähentää suoraan kulje-

tuslaskusta, jos potilas antaa kuljetuksen suorittaneelle taksille tai ambulanssille valtakirjan (= suorakorvaus). Muuten hakuaikaa on 6 kk laskun maksamisesta.

Ruokavaliokorvaus keliakiaa sairastavalleKela maksaa ruokavaliokorvausta 16 vuotta täyttäneille

keliakiaa sairastaville. Verottoman korvauksen määrä on 21 € kuukaudelta.

Eläkeläiselle Kelasta perusturvaSuomalainen eläketurva koostuu kansaneläkkeestä ja työ-eläkkeistä. Kansaneläke turvaa vähimmäistoimeentulon niille, joilla ei ole oikeutta työeläkkeeseen tai joilla sen määrä jää pieneksi. työeläkettä ovat mm. omat työ-, virka- ja yrittäjäeläkkeet sekä puolison jälkeen maksetut lesken-eläkkeet.

Täysi kansaneläke on yksinäiselle 558,46 €/kk ja avio- tai avoliitossa olevalle 495,35 €/kk. Työeläketulojen raja, jolla ei enää saa kansaneläkettä on 1 154,30 €/kk ja avio- tai avoliitossa olevalle 1 028,13 €/kk. Jos eläkkeen-saaja on asunut ulkomailla tai ottanut kansaneläkkeensä varhennettuna, täysi kansaneläke voi olla vielä edellä mainittuja määriä pienempi. Tämä on siis Suomen vähim-mäiseläkkeen taso silloin, kun henkilö ei saa työeläkettä tai sitä maksetaan bruttomääräisenä enintään 49,29 €/kk. Kansaneläke pienenee vähitellen, kun työeläke veroja vähentämättä ylittää 49,29 €/kk. Esimerkiksi 500 euron työeläkettä saavalle kansaneläkettä maksetaan 333,08 €/kk (yksinäinen) tai 269,97 €/kk (avio- tai avoliitossa) .

Kansaneläke on verotettavaa tuloa. Takautuva hakuaika on puoli vuotta.

Kansaneläkettä on– työkyvyttömyyseläke 16–64-vuotiaalle. Työkyvyttömyys-

eläke voidaan maksaa määräaikaisena kuntoutustukena. Nuorelle 16–19-vuotiaalle ei yleensä makseta eläkettä, vaan selvitetään hänen mahdollisuutensa ammatilliseen kuntoutukseen.

– yksilöllinen varhaiseläke vuonna 1943 tai sitä ennen syntyneelle alle 65-vuotiaalle.

– työttömyyseläke vuonna 1949 tai sitä ennen synty-neelle 60–64-vuotiaalle

– vanhuuseläke 65 vuoden iästä. Vanhuuseläkkeen voi ottaa varhennettuna 62 vuoden iästä alkaen. Vuonna 1944 syntyneellä on kuitenkin oikeus varhennettuun eläk-keeseen ennen 62 vuoden ikää.

Lapsikorotus

Kela myöntää lapsikorotusta sekä kansan- että työeläkkeen saajille alle 18-vuotiaista lapsista. Lapsikorotuksen määrä on 19,48 € kuukaudessa lasta kohden.

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

1/2008 25

K E L A N S A N O M A T

Perhe-eläkettä leskelle ja lapsilleJos henkilö kuollessaan asui Suomessa, Kela maksaa kan-saneläkelain perusteella Suomessa asuvalle leskelle tai lapselle vähimmäistoimeentulon turvaamiseksi yleistä per-he-eläkettä. Perhe-eläkettä on

– leskeneläke alle 65-vuotiaalle leskelle, kun leski täyt-tää laissa olevat edellytykset (mm. avioliitto solmittu en-nen puolison 65 vuoden ikää ja jos leskellä ja edesmen-neellä puolisolla ei ole ollut yhteistä lasta, lesken oli olta-va alle 50-vuotias avioliittoa solmittaessa ja yli 50-vuotias puolison kuollessa sekä avioliiton piti kestää vähintään 5 vuotta)

– lapseneläke alle l8-vuotiaalle lapselle. Lapseneläket-tä saa myös 18–20-vuotias opiskeleva lapsi.

Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu alkueläke 6 kuukau-den ajan puolison kuolemasta. Sen jälkeen leskelle voi-daan maksaa perhesuhteista ja tuloista riippuen jatkoelä-kettä.

Kelan leskeneläke vastaa määrältään kansaneläkettä, mutta siihen vaikuttavat lesken muiden eläkkeiden lisäksi myös lesken muut tulot ja omaisuus.

Kelan lapseneläkkeenä maksetaan tuloista riippumaton perusmäärä, joka on 53,00 € kuukaudessa. Alle 18-vuoti-as lapsi voi saada muista perhe- ja huoltoeläkkeistään riippuen täydennysmäärää enintään 80,16 € kuukaudes-sa. Täysorpo saa kaksi perus- ja täydennysmäärää.

Sotilasavustus Sotilasavustusta maksetaan asevelvollisen palvelusaikana hänen omaistensa toimeentulon turvaamiseksi. Asevelvol-liselle itselleen voidaan maksaa vain asumisavustusta ja palvelusaikana erääntyvät opintolainojen korot.

Asevelvollisella tarkoitetaan myös siviilipalveluksessa olevaa sekä vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevaa naista. Omaisilla tarkoitetaan aviopuolisoa ja lapsia sekä avopuolisoa, jolla on yhteinen lapsi asevelvollisen kans-sa.

Kela maksaa sotilasavustuksena – perusavustusta, joka vastaa täyttä kansaneläkettä.

Perusavustuksen määrään vaikuttaa myös lasten määrä.– asumisavustusta, joka korvaa nekin asumiskulut, joi-

hin ei saa asumistukea.– erityisavustusta, esimerkiksi lasten tarvikkeisiin ja

lapsen elatusmaksut, jotka asevelvollisen kuuluisi mak-saa palvelusaikana.

Perusavustusta pienentävät perheen käytettävissä ole-vat nettotulot.

Rintamalisiä veteraaneille Kela maksaa Suomessa asuvalle miehelle tai naiselle, jol-la on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus, rinta-matunnus tai veteraanitunnus

– verotonta rintamalisää 43,63 € kuukaudessa ja – kansaneläkettä saavalle verotonta ylimääräistä rinta-

malisää. Ylimääräinen rintamalisä on tavallisimmin 25 % siitä

kansaneläkkeen määrästä, joka ylittää 90,22 € kuukau-dessa. Jos veteraanilla ei ole lainkaan työeläkkeitä tai nii-den määrä on erittäin pieni, ylimääräinen rintamalisä on suurempi kuin 25 % mainitusta kansaneläkkeestä. Suu-rimmillaan ylimääräinen rintamalisä on 45 %, kun työelä-kettä ei ole lainkaan. Suurin mahdollinen ylimääräinen rin-tamalisä on yksinäiselle 210,71 € kuukaudessa.

Miinanraivaajilla on oikeus rintamalisän suuruiseen li-sään, mutta ei ylimääräiseen rintamalisään. Miinanraivaa-jilta vaaditaan Sota-arkiston antama todistus osallistumi-sesta vuosien 1945–1952 aikana miinanraivaukseen.

Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asuvalle ve-teraanilIe, jos hänellä on jokin mainituista tunnuksista.

Tukea työpaikan terveyspalveluihinKela korvaa työnantajille ja yrittäjille noin puolet hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan järjestetyn työterveys-huollon kustannuksista. Ehkäisevän työterveyshuollon toi-menpiteistä korvaus on 60 %. Keskeistä on edistää työ-paikalla sairauksia ehkäisevää sekä työ- ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, jossa otetaan huomioon työntekijöi-den ja työpaikan tarpeet.

L iikunnan myönteisiä terveysvai-kutuksia ei tarvitse edes lue-

tella, yhteys on niin päivänselvä. Kipsillä liikkumattomaksi tehty ni-vel alkaa nopeasti jäykistyä, ja alueen lihakset surkastuvat. Ihmi-nen ja muut oliot onkin tehty liik-kumaan. Ei saisi susi saalista pennuilleen, jos jäisi pesälle lö-höilemään.

Eniten kaikista lajeista on pit-källä aikavälillä tinkinyt liikkumi-sesta juuri ihminen. Tiedän tyypin, joka menee työpaikalleen joka aa-mu ratikalla, vaikka matka on kak-si pysäkinväliä. Armeijaan tulevis-ta yhä useampi on lihava ja keh-nossa kunnossa, eikä perinteinen pullistelulihas eli hauis kerry juu-ri minkäänlaiseksi patiksi.

Kansanterveyslaitos toisaalta tietää, että aivan viime vuosina työikäisten vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt, liikkuminen työmat-koilla sen sijaan ei. Lähes kaksi kolmesta työikäisestä kertoo har-rastavansa vapaa-aikana liikun-taa. On sekin jotain.

Ilo silmälle on talvellakin työmat-kaansa taittava pyöräilijä. Toinen on tahdikkaasti sauvojaan käyttä-vä keski-ikäinen kävelijänainen.

k T E R V E Y D E K S I

Kuntokäyrät nousuunJuuri sauvakävely on läpäissyt it-sensä ensin naisväestöön ja hei-dän välityksellään vähän meihin jermuihinkin. Ulkomaan elävät tä-tä usein ihmettelevät.

Liikunnan lisäämiseen ei tarvi-ta kalliita välineitä. Joka puolella on metsää ja maastoa, jossa rai-tis ilma friskaa ja vekkulit tintit ja oravat tarjoavat mukavaa näke-mistä. Kuntosalit ja hallit ovat ah-kerassa käytössä nekin, mutta nii-hin mennään usein autolla, ja lys-ti maksaa. Liikkumista on helppo lisätä arjessa välttämällä lyhyiden matkojen taittamista millään kul-kuvälineellä, nousemalla raput ai-na kun voi ja valitsemalla kotimat-kalle kiertoreitin. Pyörällä kulke-vat ruokaostoksetkin, kunhan hommaa siihen hyvät laukut.

Koulut ovat tärkeitä myös liikun-taharrastuksen juurruttamisessa. Koulujen varaan julistetaan ehkä liikaakin, sillä kannettu vesi ei kai-vossa pysy. Liikuntatunti koetaan kuitenkin miellyttäväksi vaihteluk-si muun opiskelun lomassa, eikä siihen tarvitse etukäteen valmen-tautua. Erityisesti joukkuepelit ovat hyviä yhdessä tekemisen opettajia. Niistä lähes parhaana

pidän lentopalloa, jossa ei ole lä-hitaistelua loukkaantumisvaaroi-neen.

Koulu on kuitenkin toisenlainen taistelutanner. Eri aineiden opet-tajat pitävät jokainen omaa alaan-sa muita tärkeämpänä, ja tunti-määrät ovat yhteydessä myös an-siotuloihin. Taannoin kysyi Koulu-hallitus opettajajärjestöiltä mikä olisi ehdottomasti pienin tunti-määrä, joka opetuksessa tulisi heidän ainettaan olla. Kun nämä minimit laskettiin yhteen, tuli lap-sukaisen viikon urakaksi 100 tun-tia.

Kurssimuotoinen lukio voi olla hyvä ratkaisu aineopintoihin. Lii-kunnalle on yleensä varattu kaksi kurssia. Tässä tämän aineen mer-kitys ja luonne ovat menneet pe-suveden mukana. Liikuntaa tarvi-taan pitkin matkaa tarjoamaan reipashenkistä taukoa muusta opetuksesta. Koululla on hyvä mahdollisuus myös järjestää tilo-jaan ja pihojaan siten, että väli-tunnitkin voi ahertaa pienen lii-kuskelun parissa. Me ainakin Nur-mijärvellä hypimme kaikilla väli-tunneilla vauhditonta kolmiloik-kaa. Sitä ennen juoksimme Klauk-kalan kansakoulussa koulun ym-

päri viestiä, ja talvisin ehdittiin ny-käistä pikkuinen hiihtolenkki.

Timo Klaukkatutkimusprofessori, Kela

Lievävammaisten sotainva-lidien oikeus saada avokun-toutuspalveluja paranee. Aiemmin lievävammaisilla eli 10–25 %:n työkyvyttö-myysasteen sotainvalideilla oli oikeus vain 12 avokun-toutuskertaan vuodessa. Vuodesta 2008 lähtien he voivat vaihtaa neljän viikon laitoskuntoutusjaksonsa 20 avokuntoutuskertaan vuodessa. Tavoitteena on li-sätä avokuntoutuksen mää-rää veteraanikuntoutukses-sa.

Sotainvalidien leskien kuntoutusoikeus laajenee niin, että kuntoutukseen voidaan hyväksyä kaikki vaikeavammaisten sotain-validien lesket, joiden puo-liso on kuollut vuoden 1960 jälkeen. Aiemmin edellytyksenä on ollut, että sotainvalidi on kuollut vuo-den 1975 jälkeen.

Lisäksi sotainvalidien puolisoiden, leskien ja so-taleskien avokuntoutukse-na annettavan 15 hoitoker-ran sarjan enimmäishinta nostetaan 585 eurosta 620 euroon ja kotikuntou-tuksena annettavan avo-kuntoutuksen enimmäis-hinta 877,50 eurosta 930 euroon.

Rintamaveteraanien avio-puolisoiden mahdollisuus osallistua laitoskuntoutuk-seen yhdessä rintamavete-raanin kanssa laajenee. Kuntoutusajan pituus sää-

detään samaksi, eikä rinta-maveteraanin enää tarvitse lyhentää laitoskuntoutus-jaksoaan silloin, kun hän haluaa viettää koko kuntou-tusjakson yhdessä aviopuo-lisonsa kanssa.

Ulkomaalaiset rin-tamasotilaat saavat edelleen avustusta

Ulkomaalaiset rintamasoti-laat, jotka asuvat pysyvästi Virossa tai entisen Neuvos-toliiton alueella ja elävät vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa, voivat saada rintama-avustuksen. Rinta-ma-avustus on 455 euroa ja se maksetaan hakemuk-sesta kertakorvauksena. Valtioneuvoston asetus on samansisältöinen kuin vuonna 2007 voimassa ol-lut asetus.

Rintama-avustus voidaan myöntää Suomen puolus-tusvoimissa vuosien 1939–1945 sotiin osallistuneille vapaaehtoisina palvelleille sotilaille.

Vuodesta 1999 rintama-avustus on voitu myöntää myös Suomeen muuttaneil-le ulkomaalaisille, lähinnä virolaisille ja inkeriläisille vapaaehtoisille. Rintama-avustus voidaan myöntää edelleen myös heille. n

(Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö)

Kuntoutusta lisää sotainvalideille ja veteraaneille

1/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

2�

K E L A N S A N O M A T

V ajaan 4 000 asukkaan Ruskon kunnan Mau-nun koulussa on noin 300 oppilasta, mutta sen keskuskeittiössä

valmistuu päivittäin yli 1 000 ateriaa koko kunnan tarpeisiin. Oppilaiden ohella syömässä käy myös kunnan henkilöstöä, ja ruokailemaan ovat terve-tulleita myös kaikki halukkaat yli 65-vuotiaat kunnan asuk-kaat.

Lisäksi ruoka viedään viiteen

päiväkotiin, esikoululaisille, kolmelle alakoululle, kahteen palvelutaloon ja kotona asuvil-le vanhuksille koko kunnan alueelle. Joka päivä valmiste-taan 30 erilaista ateriaa, henki-lökohtainen annos kaikille eri-koisruokavaliota tarvitseville.

Jousto sijaa antaa

Maunun koulun ruokala ei näy-tä tavanomaista suuremmalta. Koska koulussa käyvät myös naapurikunta Vahdon yläasteen oppilaat, kaikki eivät samaan

Koulukeittiössä valmistuu kotoista ruokaa kaikenikäisille

– Ei olla mitään jäynää tehty. Vanhukset saavat olla ihan rauhassa, vakuuttavat seitsemäsluokkalaiset Jani Orko ja Joonas Lehtovirta ja popsivat kebakoita, perunoita ja salaattia. Poikien lopetellessa ateriaansa koulua kohti astelee jo joukko ikäihmisiä. Hetken päästä on heidän lounasvuoronsa.

aikaan mahtuisi syömään. Käyttöön onkin otettu joustava ruokailuaika.

– Hyvin on sujunut, vakuut-taa rehtori, koulutoimenjohtaja Kauko Tuominen.

– Ilman joustoa tämä ei su-juisi. Oppilaille on varattu tun-ti aikaa ruokailla, ja he voivat tulla syömään sen aikana mil-loin haluavat. Heidän jälkeen-sä on ikäihmisten ja henkilö-kunnan vuoro. Koululaiset ja vanhempi väki eivät ole sa-

maan aikaan, mutta tapaavat toki koulun pihalla.

Kun viimeiset oppilaat keräi-levät lautasia pöydältä, alkavat ikäihmisten pöytäseurueet ko-koontua. Kävijöille on vakiin-tunut oma pöytä ja pöytäseu-rue. Ikkunapöydässä istuvat Heikki Hakanen, Erkki Lah-tinen, Leila Lähde, Jorma Uttula ja Kerttu Valtonen ko-koontuvat syömään päivittäin.

Kiitosta saavat kotoisen ma-kuinen ja konstailematon ruo-ka, hyvät perunat, salaatit ja tuore leipä. Ei niin monipuolis-

ta ateriaa yksin asuva itselleen joka päivä kokkaisi. Ruuan ter-veellisyyskin saa pisteitä; kole-steroliarvot eivät ainakaan näis-tä aterioista kohoa. Tässä seu-rueessa kaikki syövät salaatte-ja, miehetkin.

Seurassa ruoka maittaa

Taksiautoilijana elämäntyönsä tehnyt Jorma Uttula sanoo, et-tä syömisen suhteen onkin ol-tava eläkeiässä tarkkana, kun

energiaa ei kulu kuten työvuo-sina. Hänen vaimonsa on vielä työelämässä, joten hän arvelee, että ilman ”kouluateriaa” lou-nas tulisi helposti kuitattua lei-vällä ja kahvilla.

– Hyvä ruoka vaikuttaa il-man muuta terveyteen. Hyvää tekee myös se, että syödään yh-dessä. Seurassa ruoka maistuu ihan eri tavoin kuin yksin, vii-konloppuisin pojan perheen luona aterioiva Erkki Lahtinen sanoo ja saa kannatusta muulta pöytäseurueelta.

Ruokailu tyydyttää kolman-

neksen ravinnontarpeesta. Ate-riaan kuuluu leipä ja juoma, joskus myös jälkiruoka, ja syö-dä saa niin paljon kuin haluaa. Ja hinta, sillä hinnalla ei muu-alla söisi vatsaansa täyteen.

Yli 65-vuotiaille lounas mak-saa 2,50 euroa. Syömässä voi-vat käydä myös nuoremmat, heille ruoka maksaa euron enemmän. Ruokailusta ei tar-vitse ilmoittaa etukäteen, ja ateria maksetaan joka kerta erikseen. Kiitosta saa myös tä-mä vapaus, joka sopii aktiivil-le ja liikkuville ikäihmisille mainiosti.

Ruskolla on ikäihmisille tar-jolla myös monenlaista liikun-taa, jos vain haluaa osallistua. Kerttu Valtonen ja Leila Lähde

ovat innostuneet kävelystä, minkä lukemiselta ja ku-tomiselta ennättä-vät; Kerttu Valto-sella kun on su-

kantarvitsijoita jo neljännessä polvessa. Erkki Lahtinen ja Jorma Uttula pelaavat yhdessä pocciaa.

Emännälle kiitos – ja kunnanisille!

Kun kaikki yli 1000 ateriaa ovat lähteneet eri puolille pitä-jää ja koulunruokala alkaa vä-hitellen hiljentyä, emäntä Irja Eskola ehtii istahtaa itsekin lounastamaan ja juttelemaan. Ensin hän käy kuitenkin ter-vehtimässä viimeisiä ruokaili-

joita. Mitä kuuluu ja miltä ruoka

maistui? – Kiitoksia, kiitoksia, hyvää oli taas. Ja huomenna ta-vataan.

Irja Eskola on hoitanut rus-kolaisten ruokahuoltoa jo vuo-desta 1978, emäntänä hän on toiminut lähes 30 vuotta. Hän on hyvän ja terveellisen perus-ruuan vankkumaton kannattaja, silloinkin kun on kyse joukko-ruokailusta.

– Meillä ei muoti-ilmiöitä harrasteta. Kaikki sellainen, mitä oppilaat eivät syö, on ruo-kalistalta poistettu. Hankimme hyvät perusruoka-aineet ja val-mistamme niistä kotiruuan ma-kuisia aterioita. Meillä syödään esimerkiksi veitsikuorittuja pe-runoita, koska niissä ei ole sit-keä pinta.

Erityisruokavalioita noudat-tavia lukuun ottamatta kaiken-ikäiset syövät samaa ruokaa. Periaate on selvä: Jokainen syö sen, minkä on lautaselleen ot-tanut. Ruokalistan onnistumi-sesta ja ruuan maittavuudesta kertoo se, että jätteistä ei juuri ruokaa löydy. Siitä on emäntä selvästi ylpeä.

Jos antavat ruokailijat kiitok-sia emännälle, niin häneltä läh-tee kiitokset kunnanisille ja päättäjille. Keittiö on hyvin va-rustettu, emännän ehdotukset saavat kannatusta ja asenteet-kin ovat kohdallaan. l

Tuula Stenbergfreelancetoimittaja

Emäntä Irja Eskola vannoo terveellisen kotiruuan nimeen. Se maistuu niin koululaisille kuin ikäihmisillekin. Herkullinen porkkanalaatikko on valmista annosteltavaksi kotona asuville vanhuksille.

Eläkkeellä oleva opettaja Kerttu Nikinmaa (vas.) käy yhä syömässä kouluruokalassa. Hän muistaa hyvin ajat, jolloin kouluruoka syötiin pulpetin kannelta. Ateriaseurana Sinikka Saukkola.

Kyllä seura aina yksin syömisen voittaa. Eläkeläiset Heikki Hakanen (vas.), Erkki Lahtinen, Leila Lähde, Kerttu Valtonen ja Jorma Uttula nauttivat arkisin koululaisten kanssa samaa ruokaa Maunun koulun ruokalassa Ruskolla. Maku on kuin hyvässä kotiruuassa.

”Hyvä ruoka vaikuttaa ilman muuta terveyteen.”

Kuva

Ron

i Leh

ti

Kuva

Ron

i Leh

tiKu

va R

oni L

ehti

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

1/2008 27

K E L A N S A N O M A T

O lin kahvilla keliakiaa sairastavan Tapio Höykin-puron kanssa.

Mies otti vain kahvia, ilman pullaa. Jos hän olisi ottanut kahvileipää, hänen olisikin pi-

tänyt olla tarkkana sen laadusta. Keliakia on näet elinikäinen sairaus. Siinä vehnän,

rukiin ja ohran sisältämä valkuaisaine, gluteeni, ai-heuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion ja suolinukan vaurion, mikä häiritsee ravintoaineiden imeytymistä.

Keliakian ainoa hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio.

Sairauden oireet, pyörrytys ja väsymys, ilmaantui-vat Höykinpurolle vuonna l990. Terveyskeskuksessa testien tuloksena hänen todettiin sairastavan kelia-kiaa.

– Ymmärsin silloin huonosti sairauttani. Halusin jatkaa ruisleivän syöntiä. Kun veriarvoni olivat hyvät, sinnittelin vielä vuoteen l997, Höykinpuro sanoo.

Silloin kasvojen hermotulehdukset ja suuhun puh-jenneet afta-rakkulat kuitenkin herättivät miehen ym-märtämään sairauden vakavuuden.

– Ryhdyin gluteenittomalle dieetille. Kun hetimmi-ten tämän jälkeen olin paikallisen keliakiayhdistyk-sen kanssa Ruotsin matkalla, sain aimo annoksen tietoutta sairaudestani. Matkalla opin, että sairaus on hyväksyttävä ja käännettävä voitoksi.

– Hyväksyminen tarkoittaa minulle esimerkiksi si-tä, että joihinkin tilaisuuksiin mennessäni arastele-matta sanon reilusti etukäteen ja tarvittaessa julki-sestikin olevani keliaakikko. Monet tätä sairautta sai-

rastavat karttavat huomion kohteeksi joutumista.Vain asian esille ottaen saan osaltani parannusta

esimerkiksi gluteenittomien elintarvikkeiden tarjon-taan, Höykinpuro toteaa.

Hän asuu kahdeksanlapsisen perheensä kanssa Etelä-Pohjanmaalla noin 9 000 asukkaan Alajärven kaupungissa. Hän on kaupungin rakennusvalvontavi-raston kanslisti ja kaupunginvaltuuston puheenjohta-ja.

– Vaikka kaupunkimme on pieni, saan täältä kaik-kia tarvitsemiani elintarvikkeita ja tilaisuuksissa ja julkisissa paikoissa, kuten ravintoloissa, minulle so-pivaa gluteenitonta ruokaa, Höykinpuro sanoo.

Päivä alkaa tattaripuurolla

Höykinpuro aloittaa päivänsä usein tattaripuurolla ja kahvilla. Viljoista myös maissi ja hirssi sopivat hänel-le. Seija-vaimo leipoo usein gluteenittomista jauho-seoksista leipää ja kahvileipää.

Lounaalla ja päivällisellä maistuvat sitten perunat, lihatuotteet ja kasvikset.

Nykyään palan painikkeeksi olisi saatavana glutee-nitonta oluttakin. Siitä Höykinpuro ei osaa antaa ar-viota, koska hän ei käytä alkoholia.

– Tauti ja myös painoni pysyvät kurissa ruokavali-olla. Veritutkimusten perusteella kuntoni on hyvä. Lääkkeitä en tarvitse.

– Kelan maksama kuukausittainen 21 euron ravin-tovalmistekorvaus keliaakikoille on toki hyvä mutta vasta päänavaus etuuksille, hän toteaa. n

Yliherkkyydet ovat hallittavissa

Yliherkkyys ruoka-aineille on varsin tavallista. Kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab Kuopion yliopistosta kertoo, kuinka yliherkkyyttä tutkitaan ja hoidetaan, ja alajärveläinen keliaakikko Tapio Höykinpuro valottaa, kuinka sairaus vaikuttaa hänen arkiseen elämänmenoonsa.

Y liherkkyys ruoka-ai-neille ilmenee useim-miten erilaisina tunte-muksina vatsassa. Jos-kus myös iho voi oi-

reilla, kuten ihokeliakiaa tai al-lergiaa sairastavilla.

– Yleisiä ruokayliherkkyyk-siä ovat laktoosi-intoleranssi eli yliherkkyys maidon ja mai-totuotteiden sisältämälle lak-toosille ja keliakia eli yliherk-kyys rukiin, vehnän ja ohran si-sältämälle gluteenille sekä var-sinaiset ruoka-aineallergiat, sa-noo kliinisen ravitsemustieteen dosentti, laillistettu ravitsemus-terapeutti Ursula Schwab Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemuksen yksiköstä.

Lapsena ilmenneet allergiat, kuten maito- ja vilja-allergia, hiipuvat usein kouluikään men-nessä, mutta aikuiselle puhjen-neet allergiat eivät yleensä pa-rane.

Monet ruoka-aineallergiat ni-veltyvät siitepölyallergiaan.

– Potilas ei usein siedä aller-gisoivia ruoka-aineita, kuten raakaa porkkanaa, perunaa, sel-leriä, pähkinää, omenaa, pääry-nää, aprikoosia, kiiviä tai per-sikkaa siitepölykautena, mutta muina vuodenaikoina ne voivat sopia, Schwab toteaa.

Lateksille herkistyneet, ku-ten jotkut työssään kumikäsi-neitä käyttävät henkilöt, taas voivat saada oireita avokados-ta, banaanista, ananaksesta ja vesimelonista.

Lääkärintutkimus tarpeen

Vatsa- tai iho-oireista kärsivät henkilöt hakeutuvat tietysti lää-kärille.

– Ruoka-aineallergioita tut-kitaan yleensä verikokein, eli-minoimalla epäiltyjä ruoka-ai-neita ruokavaliosta ja muun muassa ihopistokokein.

Keliakiaa epäiltäessä otetaan verikoe ja ohutsuolesta koepa-la suolinukan tilanteen selvittä-miseksi. Ihokeliakiaa epäiltäes-sä otetaan terveeltä iholta koe-

Gluteeniton dieetti pitää keliakian kurissa

pala.Keliakian selvittämiseksi on

kehitetty myös raskaustestin ta-painen pikatesti. Pelkästään sen tuloksen perusteella, ilman lää-kärintutkimuksia, ruokavalio-taan ei pidä muuttaa. Pikatesti ei niin ikään riitä korvauksen saamiseen Kelalta. Se edellyt-tää lääkärintodistusta, josta il-menee, että potilaalta on otettu koepala.

Laktoosi-intoleranssia epäil-täessä potilaalle tehdään geeni-testi tai niin sanottu laktoosira-situskoe. Siinä hän juo laktoo-sipitoista liuosta, minkä jälkeen verikokeella tutkitaan, miten laktoosi on imeytynyt.

– Lääkärintutkimus on tär-keä, jotta oireiden taustalla ole-vat mahdolliset sairaudet saa-daan selville. Esimerkiksi lak-toosi-intoleranssi voi olla väli-aikainen ja johtua jostain suo-listosairaudesta tai leikkauksen jälkitilasta, Schwab sanoo.

Tutkittuaan ja määritettyään potilaan sairauden lääkäri antaa hoito-ohjeet. Esimerkiksi iho-keliakiassa tarvitaan usein hoi-don alkuvaiheessa ruokavalio-hoidon lisäksi lääkehoitoa ihot-tuman rauhoittamiseksi.

Tarvittaessa lääkäri lähettää potilaan ravitsemusterapeutil-le.

Keliakiaa sairastavan tulee hoitosuosituksen mukaan pääs-tä ravitsemusterapeutille en-simmäisen kerran kuukauden ja toisen kerran puolen vuoden sisällä taudin määrityksestä.

Viljalle tai maidolle allergi-nen lapsi, jolla on suppea ruo-kavalio tai joka kasvaa huonos-ti, lähetetään ravitsemustera-peutille.

Ravitsemusterapeutti avuksi ruoka-ainevalintaan

Ruoka-aineille yliherkkä tulee sairautensa kanssa toimeen, kun välttää oireita aiheuttavia ruoka-aineita. Ne ovat yksilöl-lisiä ja selviävät kokeilemalla.

– Ravitsemusterapeutti aut-taa vilja-allergista henkilöä löytämään sopivat ruoka-ai-neet. Sairaus on ruokavalion suhteen samantapainen kuin keliakia. Ruis, ohra ja vehnä ai-heuttavat oireita, mutta esimer-kiksi tattari, riisi, maissi sopi-vat ruokavalioon.

Noin kolmannes maitoaller-gikoista saa oireita myös soija-maidosta, joten maitojuomaksi on valittava kauramaito. Monet heistä saavat oireita myös muis-ta palkokasveista. Siten her-neet, pavut ja lakritsi eivät so-vi.

Ruoka-aineallergioista muun muassa kala- ja kananmuna-al-lergia voivat olla oireiltaan hy-vin vakavia. Tämä on onneksi harvinaista.

Monet allergiset henkilöt pel-käävät lisäaineita, mutta ne al-lergisoivat hyvin harvoin. Tun-netuimpia yliherkkyyttä aiheut-tavia aineita ovat bentsoehap-po, jota on esimerkiksi mehuis-sa, ja sulfiitit, joita voi olla esi-merkiksi perunasosehiutaleissa ja kuivatuissa hedelmissä.

Laktoosi-intoleranssista kär-sivälle sopivat useimmiten vä-hälaktoosiset maitovalmisteet, ja hän voi nauttia esimerkiksi kovia juustoja.

Lääkkeissä on usein laktoo-sia mutta niin vähän, että vain hyvin yliherkkä saa siitä oirei-ta.

Ihokeliaakikkojen tulee usein noudattaa tiukempaa ruokava-liota kuin muiden keliakiaa sai-rastavien. He eivät useinkaan

siedä esimerkiksi vehnätärkke-lystä, jota muut keliaakikot saattavat sietää.

Keliakia pysyy oireettomana gluteenittomalla ruokavaliolla.

Ruoka-aineille allergiset enempää kuin laktoosi-intole-rantitkaan eivät saa yhteiskun-nalta tukea ruokaostoksiinsa, mutta 16 vuotta täyttäneet ke-liakia-potilaat saavat 21 euron kuukausikorvauksen Kelalta. Alle 16-vuotiaan pitkäaikais-sairaan lapsen kotihoidon tuke-miseksi Kela voi maksaa vam-maistukea. Alin tuki on noin 82 euroa/kk ja ylin noin 370 eu-roa/kk. l

Marjut Reivilä freelancetoimittaja

Tapio Höykinpuro kuuluu nyt Härmänseudun Keliakiayhdistys ry:n hallitukseen ja Suomen Keliakialiiton strategiatyöryhmään. Niiden kautta hän haluaa ajaa jäsenten etuja.

Kuva

Mar

kku

Turp

ela

Kuva

Elin

a La

urik

aine

n

– Ruoka-aineille yliherkän on tärkeää tunnistaa omat allergeeninsa eli oireita aiheuttavat ruoat, kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab sanoo.

1/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

28

K E L A N S A N O M A T

Kajaanin Elokuvakes-kus Bio Rexissä pi-detty Sairaan hyvä filmifestivaali oli ai-nutlaatuinen tapahtu-

ma Suomessa. Tapahtumassa esitettiin kuusi terveydenhuol-toa, sairaanhoitoa ja sairauksia sivuavaa elokuvaa. Jokaisen elokuvan jälkeen järjestettiin paneelikeskustelu, jossa asian-tuntijat keskustelivat ja vastai-livat yleisön kysymyksiin.

Kainuun Lääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, yleislääketie-teen erikoislääkäri Päivi Che-ney uskoo, että tällainen ”leffa-terapia” lisää luovaa yhteisölli-syyttä, toisista välittämistä, jos-ta on helppo ammentaa ehty-mätöntä parantavaa voimaa.

– Yhteisöllisyyden turvin jaksamme paremmin, ja yhteis-voimin syntyy myös rohkeam-pia tekoja, hän määrittelee yh-teisöllisyyden vaikutusta ihmi-seen.

Myös Lääkäriyhdistyksen hallituksen jäsen, tapahtuman tiedotusvastaavana toiminut työterveyslääkäri Raisa Mäkä-räinen uskoo, että monipuoli-sella ja vaihtelevalla vapaa-ajantoiminnalla on myös suuri merkitys työssä viihtymiseen, mikä puolestaan vaikuttaa työ-tekijöihin tervehdyttävästi.

Festivaalin järjestelyistä vas-tasi Kainuun Lääkäriyhdistys yhteistyössä Kainuun maakun-nan, Sunit Oy:n, KOP:n, Kai-nuun Rovastikunnan, Kelan ja ODL Materan kanssa.

Tasa-arvoista hoitoa kaikille

Kainuun maakuntakuntayhty-män sosiaali- ja terveysjohtaja

Sairaan hyvä filmifestivaali veti yleisöä Kajaanissa

Lääkäreiltä ”leffaterapiaa” Tammikuun viimeisenä viikonvaihteena järjestettiin Kajaanissa Sairaan hyvä filmifestivaali. Festivaaleilla pureuduttiin elokuvien välityksellä sairauden kokemukseen ja yhteisöllisyyden, toisesta välittämisen, parantavaan voimaan.

Tuomo Pääkkönen sanoo ”lef-faterapialla” olevan laaja-alais-ta vaikutusta kansanterveydel-le.

– Kun yhteisölle avoimesti kerrotaan ja näytetään elämää, ihmisen on paljon helpompi suhtautua omaan tilaansa, sai-rauteensa, Tuomo Pääkkönen korostaa.

Hän toivoo filmifestivaalin pohjalta syntyvän nykyistä enemmän keskustelua Kainuun terveydenhuollosta ja toivoo sen myös lisäävän lääkäreiden hakeutumista lääkäripulasta kärsivään Kainuuseen. Kuiten-kaan terveydenhuollon paran-taminen ei Pääkkösen mukaan ole yksinomaan lääkäreiden harteilla, vaan siinä tarvitaan tietysti muidenkin tahojen pa-nostusta.

Sairaan hyvän filmifestivaa-lin ideoineet lääkärit haluavat edistää maakunnan asukkaiden hyvinvointia – niin henkistä, fyysistä, yksilöllistä kuin yhtei-söllistäkin.

”Leffaterapia” vahvistaa yh-teisöllisyyttä, mutta se kohen-taa myös hyvinvointia. Mm. psykologi Elina Malkavaara-Kallinen näkee yhteisöllisyy-den vahvistamisen vähentävän sairastavuutta ja sitä kautta tuo-van taloudellistakin hyötyä ter-veys- ja sosiaalitoimelle.

Paikalliset lääkärit olivat va-linneet tapahtumaan sellaisia elokuvia, joiden aiheet käsitte-livät terveydenhuoltoa ja saira-uksia. Lauantain ensimmäisenä esityksenä ollut Michael Moo-ren amerikkalaista ja euroop-palaista terveydenhuoltoa ver-taileva dokumenttielokuva Sicko keräsi salin täyteen kat-sojia. Elokuva käsittelee terve-

ydenhuoltoa, jossa 47 miljoo-naa USA:n kansalaista on il-man sairausvakuutusta. Elo-kuvan asiantuntijapuheenvuo-ron käytti Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja ter-veysjohtaja Tuomo Pääkkö-nen.

Pääkkösen mielestä Suomes-sa on esiintynyt pieniä viitteitä siihen suuntaan, että Suomi oli-si liukumassa Amerikan malli-seen sairaanhoitojärjestelmään, jossa yksityiset sairausvakuu-tukset ovat terveydenhoidon saannin ehtoja. Sitä hän ei pidä oikeana suuntana, vaan sanoo, että jokaisella ihmisellä on oi-keus saada samantasoista ja -arvoista sairaanhoitoa, olipa hän rikas tai köyhä.

Myönteisyys jää liian vähäiseksi

Lauantain keskustelua jatket-tiin elokuvalla Menolippu Mombasaan, joka pureutuu nuorten elämään monella eri tavalla – aikuiseksi kasvami-seen, ystävyyteen, nuoren ja vanhemman suhteeseen, va-pauteen, kaipuuseen, sairau-teen, sopeutumiseen ja elämän tarkoitukseen. Nämä ovat var-masti kiinnostavia keskustelu-aiheita ja hyvää terapiaa nuoril-le. Asiantuntijapuheenvuoron käytti ristijärveläinen ampuja Minna Leinonen, joka on edennyt vammaisurheilussa maailman huipputasolle. Hä-nen mukaansa vammaisia sää-litellään turhan paljon ja myö-tämielinen suhtautuminen jää vähemmälle. Siihen hän toivoo muutosta ja voimakkaampaa asennekasvatusta.

Illan päätti riippuvuuksista

kertova elokuva Unelmien sie-lunmessu, joka sopikin mai-niosti lauantai-illan elokuvaksi. Sen jälkeisessä paneelissa oli myös paikallisilla nuorilla ja heidän auttajillaan mahdolli-suus kysymyksiin. Asiantunti-japuheenvuoron käytti nuori-sopsykiatrian ylilääkäri Helena Karsikas.

Talven lämmetessä ihmiset kylmenevät

Katsojamääristä päätellen sun-nuntain suosituin elokuva oli Markku Pölösen ohjaama Koirankynnen leikkaaja. Elo-kuva perustuu kirjailija Veikko Huovisen tekstiin, josta Pölö-nen on luonut vuonna 2004 erinomaisen elokuvaversion. Elokuva on edelleenkin ajan-kohtainen, vaikka se kertoo 60 vuoden takaisista asioista.

Tämän tunnusti myös Kelan Pohjois-Suomen vakuutusalu-een ylilääkäri Jorma Kiuttu, joka oli mukana asiantuntija-raadissa.

– Kun katsoo Koirankynnen leikkaaja -elokuvan, on helppo todeta, minkä vuoksi Kela oli tukemassa tätä ainutlaatuista filmifestivaalia.

Elokuvan alustuksessa Kelaa verrattiinkin elokuvassa esiin-tyvään Eetviin, huolehtivaiseen ja takuumiehenä toimineeseen pikkurehtiin mieheen.

Elokuvaohjaajana paneeliin osallistunut Markku Pölönen uskoo, että elokuvilla on myön-

Työterveyslääkäri Raisa Mäkäräinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Päivi Cheney ovat tyytyväisiä onnistuneeseen elokuvaviikonloppuun. Kuudessa näytöksessä kävi yhteensä noin 1 200 katsojaa ja keskustelua syntyi paljon.

teinen ja jopa parantava vaiku-tus ihmiseen.

– Kun katsoo esimerkiksi harmaana synkkänä päivänä hyvän elokuvan, se on kuin ot-taisi mielialalääkettä, määritte-lee Pölönen.

Koirakynnen leikkaajassa Veikko Huovisen teksti on pu-revaa ja puhuttelevaa – synkki-enkin aikojen koettelemukset saavat värikkään homoristisen ilmeen ja sävyn.

Samaa mieltä on Pölösen elokuvaa puntaroinut ylilääkä-ri, kardiologi Jukka Juvonen, jonka mukaan elokuvassa näy-tetään myös, kuinka tärkeää on toisesta välittäminen. Hänen mukaansa nyt näyttää siltä, et-tä talvien lämmetessä ihmiset vain kylmenevät.

Juvosen mukaan nykyisellä systeemillä ihminen pyritään pitämään hengissä mahdolli-simman kauan, ja kun se on on-nistuneesti toteutunut, aika käy vieläkin pitemmäksi odotelles-sa, että joku tulisi pian käy-mään.

– Tämä on kai sitä nykyajan luonnon tasapainottelua, Juvo-nen tulkitsee hieman ironisesti-kin.

Muut sunnuntain elokuvat olivat Mika Norvannon ohjaa-ma ja Maija Laakson käsikir-joittama Sairasvuoteen äärellä sekä Kay Pollakin Niin kuin taivaassa. l

Pentti Määttäfreelancetoimittaja

Koirakynnen leikkaaja -elokuvan paneelin asiatuntijoita olivat (vasemmalta) ylilääkäri Jorma Kiuttu Kelasta, elokuvaohjaaja Markku Pölönen, kirjailija Veikko Huovinen, erikoislääkäri Jarmo Ålander, kardiologi Jukka Juvonen ja erikoislääkäri Teppo Toponen.

Kuva

Pen

tti M

äätt

ä

Kuva

Pen

tti M

äätt

ä

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

1/2008 29

K E L A N S A N O M A T

K untokampanjassa ke-rätään maalis- ja huh-tikuun ajan kaikesta liikkumisesta pistei-tä, jotka enimmillään

oikeuttavat kuntoilutohtorin tai -lisensiaatin arvoon.

Kuntokampanja lähti aikoi-naan liikkeelle vaatimattomas-ti, mutta ajatus sen takana oli selkeä.

– Halusin tuoda piristystä pi-meään syksyyn, kertoo kam-panjan 15 vuotta sitten kehittä-nyt Åbo Akademin yliopiston liikuntasihteeri Carl Myrb-erg.

– Lokakuu oli hyvä aika ak-tivoida henkilökunta liikku-maan. Tavoitteenani oli alusta asti saada henkilöstömme jat-kamaan kampanjan aloittamaa liikuntaa.

– Nykyään jokainen Akade-min 1 200 työntekijästä Turus-sa ja Vaasassa saa postitse oman suorituskortin.

– Aluksi liikunnan määrää arvosteltiin sanallisesti: välttä-vä, hyvä ja erinomainen. Pistei-tä sai vain urheilusuorituksista. Vuosien varrella kampanjaa kuitenkin on kehitetty voimak-kaasti parempaan suuntaan, sa-noo Myrberg.

Pisteitä pihatöistä ja vatsatanssista

Tavoitteena on saada aikaan riippuvuus ja juurruttaa liikku-minen voimakkaammin henki-lökunnan arkipäivään. Myrberg painottaa sanaa liikkuminen ja ajattelutapaa sen takana. Eten-kin arki- ja hyötyliikkumista hän haluaa korostaa.

– Alle kahden kilometrin työ-matkan kulkeminen muuten kuin pyörällä tai kävellen ei saa minulta ymmärrystä.

– Päällimmäinen tavoitteem-me on pitää ihmiset kunnossa,

Åbo Akademi tuottaa myös kuntoilutohtoreita

Åbo Akademin kuntokampanjan tavoite on pitää huolta henkilökunnan terveydestä ja työkyvystä ja tehdä liikkumisesta tapa. Hyötyliikunnallakin kerätyt pisteet tuottavat jopa kuntoilutohtorin arvon.

Esimerkkejä Åbo Akademin kuntokampanjan suorituspisteistä:

* Renkaidenvaihto ½ h = 4p * Bodypump ½ h = 6p * Pallopelit ½ h = 6p * Pyöräily 1 km = 1p * Tanssi ½ h = 5p * Kadunlakaisu ½ h = 5p * Portaissa kävely ~3 kerrosta = 1p * Kävely 1 km = 2p * Lastenvaunujen työntäminen/pulkan vetäminen 2 km = 5p * Kuntosaliharjoittelu ½ h = 6p * Haravointi ½ h = 4p * Juoksu 2 km = 7p * Maastohiihto- 2 km = 6p * Metsätyö ½ h = 6p* Vatsatanssi ½ h= 6 p

Lisäpisteitä saa 10, kun viikossa kävelee tai pyöräilee 5 kertaa.Maksimipisteet päivässä 100.

Koko pistetaulukko nähtävissä Internetissä: http://web.abo.fi/fa/motion/annat.htm

terveinä ja virkeinä. Oleellista on, että kaikki voivat osallistua omilla ehdoillaan. Kaikilla ei ole suksia tai kiinnostusta hi-koilla kuntosalilla, Myrberg sa-noo.

Alun perin leikkimielellä mukaan otetut suorituspisteet ovat nykyään kaikkea muuta kuin leikkiä. Kampanja otetaan vakavasti, ja kilpailukin on ajoittain kovaa.

– Olemme useaan otteeseen joutuneet korjaamaan taulukoi-tamme, eikä se työ kai koskaan lopu. Koska kyseessä on kui-tenkin ihmisille tärkeä asia, jat-kamme pistetaulukon kehittä-mistä, Myrberg sanoo.

Asiaa varten ollut jopa oma työryhmä, asia on tärkeä, ja kampanjan merkitys monessa yksikössä on suuri.

Tohtorin arvoon vaaditaan 1600 pistettä, lisensiaatiksi 1000, maisteriksi 600 ja kandi-daatiksi 300. Tohtorin arvoon siis vaaditaan kahden kuukau-den ajan päivittäin 27 pistettä.

Kolmen kerroksen kävely portaissa tuottaa 1 pisteen. Sii-voamalla puoli tuntia pisteitä kertyy 4, saman verran kuin 4 kilometrin pyöräilystä. Juoksu-kilometristä saa pisteen, hiihto-kilometristä kaksi. Puoli tuntia vatsatanssia tuo 6 pistettä.

Säännöllisyys palkitaan

Kirjastonhoitaja Disa Svensk-berg puhuu voimakkaasti hyö-tyliikunnan puolesta.

– Kampanjan aikana liikku-miseni lisääntyy. Yksikössäni-kin se on havaittavissa, se he-rättää keskustelua ja innostus-ta. Tärkeintä siinä mielestäni on kuitenkin se, että se todistaa monelle hyötyliikunnan merki-tyksen. Ja sen, että oikeastaan terveydestään ja kunnostaan huolenpitäminen ei maksa mi-tään ja että se on helppoa. Se sujuu usein huomaamatta muun tekemisen ohessa.

Viime kampanjassa tohtorei-ta tuli 28 ja lisensiaatteja 50. Ajankohta on valittu aikaiseen kevääseen siksi, että sekä hiih-täjät että ei-hiihtävät olisivat tasavertaisessa asemassa. Päi-väkohtainen pistemäärä on ra-jattu 100:aan.

Säännöllisyys palkitaan lisä-pisteillä. Yleisimmät omin voi-min tehdyt työmatkat, kuten kävely, pyöräily tai sauvakäve-ly, tuottavat lisäpisteitä, mikäli niitä kertyy viikossa 5 kappa-letta.

Puhelinkeskuksessa työsken-televä Nanne Lindblad on yk-si viime kampanjan 28 kuntoi-lutohtorista.

– Pisteeni tulivat enimmäk-seen uinnista ja lentopallosta, jonkin verran myös vesijuok-susta. Uin kerralla pari kilo-metriä. Asun kolmannessa ker-roksessa enkä käytä hissiä, jo-ten siitä hyvästäkin tulee pistei-tä säännöllisesti. Työmatkat kä-velen tai pyöräilen, paitsi tal-vella. Säännöllisyydestä tulee lisäpisteitä. Pisteitä kertyy myös siivouksesta. l

Pekka Tenhonenfreelancetoimittaja

Tunnin bailatinosta Nanne Lindblad saa 10 pistettä. Kuntoilutohtoriksi vaaditaan runsaat kaksi ja puoli tuntia tanssia päivittäin kahden kuukauden ajan.

Kuva

Rob

ert S

eger

Kuva

Rob

ert S

eger

1/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

30

K E L A N S A N O M A T

-M e tanssimme ja laulamme tuolilla istu-en, Astikai-nen kertoo.

– Näytän teille alkuun muuta-man liikkeen, joita käytämme, ja sitten aloitamme.

Istun itsekin vanhusten jou-kossa kokemassa Tanssivaa laulua. Valssi mahdollistaa yl-lättävän laajan liikkumisen. Keinumme tuolilla puolelta toi-selle; näin suurin lihaksemme, pakaralihas saa hierontaa. Nos-tamme käsiä ylös, panemme välillä kädet oikealla välillä va-semmalla puolella istuvan naa-purin polvelle.

Kun hanuristi Jukka Haa-visto aloittaa soiton, valssit puhkeavat eloon. Heilutamme käsiämme puolelta toiselle, vä-lillä nostamme kädet ylös pitä-en kiinni vierustoverien käsis-tä.

Valssien sanat on heijastettu näkyville, mutta monet muista-vat sanat ulkoa. Laulaminen antaa liikkeisiin intoa ja tuottaa iloa. Mieliala kohoaa.

Vieressäni tanssiva vanha mies iskee silmää ja hymyilee. Hän on päässyt valssien vauh-tiin kuten monet muutkin.

– Todella hyvä idea, sanoo Hannele Jonkka, 88. – Kaikki voivat olla mukana.

– Enempi pitäisi olla tällais-ta, sanoo Sirkka-Liisa Posti, 82. Hän on ollut nuoruudessaan pesäpallosieppari ja harrastanut tanssia

Peukalopotti, suomensotti…

Sitten virkistäydytään aivojum-palla: Osmonkallion toimin-nanjohtaja Petra Karttunen näyttää solisluiden yläpuolella olevia ”aivonappipisteitä”, joi-ta hieromalla aivotoiminta vi-reytyy.

– Aamulla herätessä kannat-taa hieroa näitä pisteitä, että ve-ri alkaa kiertää päässä, hän opastaa.

– Tätä täytyy harjoitella ah-kerasti, Hannele Jonkka sa-noo.

Luettelemme sormia vanhan lorun mukaisesti eteen ja taak-sepäin: peukalopotti, suomen-sotti, lekkermanni, kultaralli, pikkurilli. Lapsuudesta tuttu lo-ru innostaa vanhuksia.

Panemme myös kädet ristiin, ja katsomme, kumpi peukalo tulee päälle.

– Tunneihmiset panevat va-semman peukalon, järki-ihmi-set oikean peukalon, hoitaja kertoo.

Sitten Tanssiva laulu jatkuu värikkäiden huivien kanssa. Saamme jokainen omamme. Jukka Haavisto soittaa Uralin pihlajaa ja me tanssimme hei-lutellen huivejamme.

Huivi lisää vauhdikkuutta.– Tanssillisilla liikkeillä py-

ritään kuvaamaan laulun sano-maa ja tukemaan laulun rytmiä, Astikainen kertoo.

Tanssien lähtökohtana on ryhdikäs istuma-asento.

– Parhaiten toimivat laajat ja isot liikkeet. Kurkotuksilla eteen ja sivulle, keinumisella, painonsiirroilla jne. tehostetaan alaraajojen hetkittäistä kuormi-

Tanssiva laulu innostaa– Ovatko Malmstenin merimiesvalssit teille tuttuja? kysyy fysioterapeutti ja dipl. tanssinopettaja Maija Astikainen Osmonkallion palvelukodin vanhuksilta Helsingissä. Tuttuja ovat; niitähän he ovat tanssineet nuorina. Nyt nautitaan samoista valsseista Tanssivassa laulussa.

tusta ja aktivoidaan verenkier-toa. Vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen ovat tärkeä osa tans-seja. Kosketuksen merkitys on kiistaton, Astikainen kertoo.

Asiat halinnassa

On neidolla punapaula – lau-lun aikana tömistelemme jalko-jakin. Sitten on taas levon vuo-ro, ja tietokilpailu alkaa.

– Missä on simpukka? fysio-terapeutti Anne Vuorisalo ky-syy vanhuksilta.

”Korvassa”, tietää heti yksi. Seuraava kysymys on jo visai-sempi: Mitä mitataan ergomet-rillä?

Tätä ei kukaan tiedä, mutta kuulemme, että ergometri on li-hastyön mittari.

– Missä on veneluu? kilpailu jatkuu. Eräs vanhus arvailee oi-keaa suuntaa: Veneluut sijaitse-vat ranteessa ja nilkassa. Entä mikä elin tekee eniten töitä vuorokaudessa, jos sydän las-ketaan pois?

Peukalopotista innostunut vanhus tarjoaa peukalopottia, ja monet nauravat hyväntahtoi-sesti.

Silmän lihakset räpyttelevät 20 000 kertaa vuorokaudessa.

– Kuinka moni teistä on ko-toisin Karjalasta? Astikainen kysyy, ja moni on. Tanssimme ja laulamme Heilin Karjalasta vauhdikkaasti.

Tanssin loppu on kaunis: Pa-nemme käden sydämemme päälle, ja lopuksi halaamme vierustoveria.

– Tärkeämpää kuin se, että asiat ovat hallinnassa on se, et-tä asiat ovat halinnassa, hanu-risti Haavisto sanoo ja herättää yleistä hilpeyttä.

Juomatauon jälkeen tanssi-taan vielä lattialla.

Uusi toimintamalli

Astikainen kurssittaa Tanssi-vaan lauluun vanhustyönteki-jöitä ja opiskelijoita. Tavoittee-na on saada uusi toimintamalli vanhuksia kuntouttaviin ja hoi-taviin yhteisöihin.

– Tanssiva laulu -toiminta-muoto syntyi osana Vanhusten Ystävät ry:n toteuttamaa ja Ray:n rahoittamaa Saanko lu-van – kuntouttavaa hoidon pro-jektia, Astikainen kertoo.

– Projekti pohjautui suoma-laiseen iltamaperinteeseen ja sen lähtökohtana on laulun, tanssin ja yhdessäolon vaalimi-nen.

– Perinteisessä saksalaissyn-tyisessä istumatanssissa teh-dään tanssillisia liikkeitä. Halu-sin laajentaa istumatanssia lau-lun suuntaan, koska yhteislau-lu monipuolistaa ja syventää tanssikokemusta.

– Jopa dementoituneet van-hukset voivat muistaa nuoruu-destaan tuttuja kappaleita ja virkistyä hetkeksi laulamaan niitä tanssiessaan, Astikainen kertoo. l

Tuula-Maria Ahonen freelancetoimittaja

Kuva

Ann

ika

Söde

rblo

mKu

va A

nnik

a Sö

derb

lom

Kuva

Ann

ika

Söde

rblo

m

Ristikko 1/2008

M U I S T A T K O V I E L Ä ?k

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

1/2008 31

K E L A N S A N O M A T

Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kymmenen rahapalkintoa: Yksi 25 euron ja 20 euron sekä kahdeksan 15 euron palkintoa. Ratkaisujen tulee olla perillä viimeistään perjantaina 11.04.2008. Vastauksen palautuksesta ratkaisija maksaa normaalin postimaksun. Palautusosoite on

KELAN SANOMAT / Ristikko 1/2008Palautuspalvelut00002 HELSINKI

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja paikkakunta

Kevättalvi 50 vuotta sitten ko-ettiin Suomessa melkoisen

kylmänä. Kauden alkuna voisi mainita Lahdessa pidettyjen maa-ilmanmestaruushiihtokisojen lois-teliaat avajaiset. Kisojen 30 kilo-metrin hiihdon voitti muuten yllät-täen nuori Kalevi Hämäläinen, ja

pikahiihdosta toi kultaa Veikko Hakulinen. Nämä kaksi julistettiin-kin sitten Suomen hiihtokunin-kaiksi.

Maataloustuotteiden hinnat oli-vat politiikan kuumin kiistakysy-mys ja virkamieshallituksen pahin huoli. Tavallisesta kuluttajasta tuntui, että häntä pidettiin pilkka-na: maidon hinta kohosi, voin hin-ta laski, viljan kohosi.

Laimeata keskustelua käytiin sellaisesta aiheesta kuin koeput-kilapset. Keskustelu perustui Yrjö Soinin aiheesta kirjoittamaan näy-telmään, jota Kansallisteatteri esitti. Todettiin, että Suomessa näitä lapsia oli perin vähän, eikä heidän laillisesta asemastaan ol-lut noussut hälyä. Amerikassa koeputkimenetelmä oli kuitenkin käytössä, ja monissa Euroopan maissakin varustauduttiin uusiin lakeihin. Poikkeuksena olivat bri-tit. Canterburyn arkkipiispa vas-tusti jyrkästi koko keinohedelmöi-

tystä, ja Skotlannissa sitä verrat-tiin suorastaan aviorikokseen.

Ulkomaan kohinaa

Euroopan itä–länsi-rintamalta kuu-lui kummia: itäblokin tarkkailijat poistuivat kesken kaiken Jugosla-viassa pidetystä puoluekokouk-sesta. Miksi? Jugoslavian vara-pääministeri oli ilmoittanut pu-heessaan varsin suorasukaisesti, ettei valtio hyväksy ulkomaiden sekaantumista asioihinsa eikä “koskaan tule noudattamaan Moskovasta annettuja määräyk-siä”. Jugoslavia sai tukea ja kan-natusta etenkin Puolalta.

Länsi-Saksa ilmoitti ottavansa käyttöön ydinaseet. Lehtiuutisen mukaan “teinityttöjen lellipoika” amerikkalainen Elvis Presley oli astunut alokkaana asevelvolli-suuttaan suorittamaan. Filmitähti Elisabeth Taylorin mies, tuottaja Mike Todd oli menehtynyt oman

koneensa lentoturmassa New Me-xicossa.

Nuori Hesa

Allekirjoittaneen elämässä talvi oli rauhallista aikaa. Kalenterin si-vut täyttivät merkinnät siitä, mon-tako hammasta ensimmäistä ikä-vuottaan elävällä tyttärellä oli, montako askelta tämä oli ottanut ja montako sanaa puhunut. Äiti oli suurlehdessään saanut tehtäväk-seen Nuori Hesa -viikkopalstan toimittamisen, ja siinä riittikin mo-nenlaista puuhaa.

“Nuoriso-osaston toimittaja on lehtensä toimituspäällikkö, pää-toimittaja, toimitussihteeri, eri-koistoimittaja ja kaikkea muuta-kin yhtaikaa. Hänen työhönsä kuuluu niin lehden suunnan mää-rääminen (rock´n rollin puolesta vaiko vastaan) kuin kokoonpano ja taitto, vilkkaan kirjeenvaihdon hoitaminen sekä palkkioista huo-

lehtiminen, mikä viimeksi mainit-tu ainakin avustajien mielestä on tärkein tehtävä. Hätätilassa hä-nen täytyy itsensä latomon pöy-tään nojautuen luoda palstantäyt-teeksi runo ´Kesän viime kukka´, kirj. Leila 15 vuotta.” Näin allekir-joittanut itse luonnehti työtään 50 vuotta sitten lehtiväen omassa Jousimies-lehdessä.

Nykylehtien vastaaviin osastoi-hin verrattuina vaikuttavat tuon ajan lehtien ilmoitusosastot var-sin vaatimattomilta ja kodikkailta: “Täysihoitoa tarjotaan. Asunnon-vaihtoja. Kesäasuntoja. Kalustet-tuja huoneita...”

Kirsti Toppari

Kelan sanomissa 4/2007 olleen ristikon voittajat on arvottu:25 euroa voittiGlan Aune, HAAPAVESI20 euroa voittiHintikka Aili, JOUTSA15 euroa voittivatNiemi Kirsti, ORIVESIKauppi Raili, FORSSAKyttä Annikki, VAASAPietiläinen Leena, HELSINKISalokannel Taimi, KOUVOLATurpeinen Liisa, JOENSUUVeijalainen Ritva, NASTOLAVitikka Mikko, HELSINKI

ONNITTELEMME VOITTAJIA!

1/2008••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

32

K E L A N S A N O M A T

Kelan asiakaslehtiKelan sanomat on julkinen tiedote,jonka jaetaan jokaiseen suomen-kieliseen ja kaksikieliseen kotiin.

�1. vuosikerta

Julkaisija Kansaneläkelaitos

Vuonna 2008 ilmestyy neljä lehteä. Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2008. Lehden painos on noin 2,5 miljoonaa kpl.

Lehden jakelu Suomen Suoramainonta Oy

JakelutiedustelutJos Kelan sanomien tai FPA-bladetin jakelusta ilmenee kysyttävää, asiakkaat voivat soittaa Suomen Suoramainonnan palvelunumeroihin:suomenkieliset puh. (0�) 561 56� 36ruotsinkielisetpuh. (0�) 561 56� 1�Sähköpostitse molemmilla kielilläinfo@suomensuoramainonta.fi

Lehden sisältöä koskevat kyselytKelan sanomien toimitukseenKelan viestintään:viestinta@kela.fiPuh. vaihde 020 634 11OsoitePL 450, 00101 HELSINKI

Kelan toimihenkilön @-osoiteetunimi.sukunimi@kela.fi

Päätoimittajaviestintäpäällikkö Seija Kauppinen

Toimitussihteeritoimittaja Hilkka Arola

Näin on -tietolaatikottiedottaja Hilkka Nakari

KuvankäsittelijäNana Uitto

Toimistosihteerit Nina SistonenChristel StenströmPuh. 020 634 1410

Kelan sanomien verkkoversiowww.kela.fi/sanomat

FPA-bladetin verkkoversiowww.fpa.fi/bladet

Kelan sivut www.kela.fi

Näkövammaisille äänilehtenä Kelan sa-nomat voi tilata joko Kelantoimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, 00030 IIRISpuhelin (09) 396 041/ Niina Juntunenniina.juntunen@nkl.fi

Kelan sanomat on asiakkaillemaksuton.

Kelan sanomat ei myy mainostilaa. Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista.

Taitto graafinen suunnittelija Jari Mattila

PainopaikkaKeski-Uusimaa, Tuusula

ISSN 0787-8370

K ahilan tanssiura nuo-rena poikana alkoi epäonnis tumisen merkeissä. Kansan-tanhuja harrastava

äiti houkutteli poikansa ja tä-män kavereita mukaan esityk-seen. Kansantanhut eivät oi-kein iskeneet nuoriin miehiin, ja paikallislehti kirjoitti esityk-sestä: ”Tanssin tuska välittyi hyvin nuorten miesten kasvoil-ta.”

Kansantanhut jäivät, mutta muutaman vuoden kuluttua Ka-hila innostui lavatansseista. Kaikki nykyisinkin tunnetut la-vatanssit olivat jo silloin saapu-neet Suomeen: valssi, tango, humppa, jive, cha-cha-cha, samba, rumba.

– Paritanssit ja tanssilava-kulttuuri ovat olleet vuosikym-meniä miljoonille suomalaisil-le kansallinen tapa saada kos-ketus vastakkaiseen sukupuo-leen, Kahila kertoo. – Talvi- ja jatkosodan aikana tanssiminen oli kiellettyä, mutta silloinkin

Heikki Kahila:

Tanssin maailma antaa iloa ja terveyttä kaikenikäisilleVanhempi polvi muistaa Heikki Kahilan television uutisankkurina ja TV-viihteen toimittajana. Tanssi on piristänyt Kahilan elämää vuosikymmenten ajan. Muiden viihteen sekatöiden ohella myös paritansseja tarvittaessa opettava Kahila haluaa rohkaista suomalaisia paritanssin maailmaan, sekä fyysisen että sosiaalisen terveyden vuoksi.

vedettiin verhot eteen ja järjes-tettiin salatansseja.

Kahila kiersi 1950-luvun lo-pulla tanssimuusikkona Itä-Suomen tanssitaloja ja -lavoja.

– Kun minusta tuli TV:n uu-tisankkuri vuonna 1963, tanssi jäi, mutta kaiken aikaa seurasin aktiivisesti tanssimusiikkia, Kahila muistelee.

Myöhemmin TV-viihteen puolella Kahila tuotti paljon tanssikulttuuriin liittyneitä viih-desarjoja.

Samoihin aikoihin hän ryhtyi paneutumaan kilpatanssin aak-kosiin, missä yhteydessä hän tutustui vaimoonsa Piaan, joka silloin tanssi amatöörinä Suo-men huipulla.

Viime vuosina Kahila on sil-loin tällöin opettanut peruspa-ritansseja nykyään tanssiurhei-luvalmentajana toimivan vai-monsa kanssa.

Tanssi tarjoaa monipuolista liikuntaa luustolle, lihaksistol-le ja nivelille, siis koko lihas-korsetille, ja onhan se pitkään jatkuessaan myös kestävyyslii-kuntaa, johon liittyy musiikin antama ilo.

Uutta itsetuntoa tanssikurssilta

Paritanssitaidon puute on mo-nille aikuisikäisille este pitää hauskaa ja solmia suhteita vas-takkaisen sukupuolen kanssa. Nuorisolla ja nuorilla aikuisilla on bailauksensa, mutta se on oma kulttuurinsa, jolla ei ole yhtymäkohtia paritanssikult-tuuriin. Jos et hallitse paritans-seja, kohtalonasi on istua mui-den tanssiessa, ja istuminen on erään lääkärin sanoin “myrk-kyä selälle”.

Kahila rohkaisee miehiä voit-tamaan pelkonsa ja menemään paritanssikursseille.

– Muistan aina legendaari-sen, sanokaamme vaikka Ma-tin, joka tuli tanssikursseillem-me. Matti lähenteli viittäkymp-piä mutta ei ollut koskaan elä-

mässään tanssinut. Hän otti kurssin hyvin tosissaan, se oli hymyttömän vakavaa hommaa. Kurssilla hän oppi tanssimaan, meni yleisiin tansseihin ja tapa-si siellä nykyisen naisystävän-sä. Hänen olemukseensa tuli ai-van uutta itsevarmuutta, Kahi-la hymyilee.

– Työväenopiston tanssikurs-sit ovat varsin halpoja. Kukaan ei ole seppä syntyessään, ja kaikki ovat joutuneet aloitta-maan joskus alusta. Tosin nais-ten tanssivalmiudet ovat nykyi-sin tuntuvasti paremmat kuin miesten, koska monet naisten harrastamat musiikkiliikunnan muodot perustuvat erilaisille tanssirytmeille.

– Harrastamme vaimoni kanssa hyvin monipuolista lii-kuntaa. Jo ammatillisista syistä erilaiset kuntoilu- ja venyttely-ohjelmat ovat meille jokapäi-väisiä. Mutta toki on niin, että musiikin tullessa mukaan lii-kunnan nautinto nousee aivan uudelle tasolle.

– Pariskunnille tanssikurssi opettaa toimivaa vuorovaiku-tusta. Tanssikurssien alussa joutuu kuulemaan eriasteista ärhentelyä, kun parin osapuolet syyttelevät toisiaan vääristä as-keleista. Mutta vähitellen kum-pikin oppii ottamaan vastuuta omasta osuudestaan, mikä taito helpottanee arkielämääkin, Ka-hila toteaa.

Tanssin oppii vanhakin

Tutkimusten mukaan myös vanha ihminen oppii uusia asi-oita. Kirjastoista löytyy tanssi-videoita, joiden avulla tanssia voi opetella kotonakin.

Vanhusten nuoruudessa ko-tona on voitu kieltää tanssi. ”Kun nyt 87-vuotiaana käyn tansseissa joka maanantai, vie-läkin ajattelen, että täällä sitä, isä, nyt tanssitaan keskellä päi-vää”, sanoo eräs tanssinystävä Kahiloiden toimittamassa Kun Suomi sanoi Saanko luvan -kir-

jassa. Kirjassa opetetaan myös

tanssin askeleita ja ennen kaik-kea kerrotaan paritanssin histo-riasta Suomessa. Rohkaisuksi sille, joka päättää aloittaa tans-sin opiskelun vanhemmalla iäl-lä, kerrottakoon, että Suomikin on ollut hidas tanssiin ryhtymi-sessä.

Kun valssin ensiaskeleita otettiin kansantanssin muodos-sa jo vuonna 1000 Etelä- Sak-san alppiseuduilla, Suomeen valssi tuli vasta 1800-luvulla.

– Kaikki paritanssimme ovat tulleet ulkomailta. Joskus luul-laan, että jenkka ja polkka oli-sivat suomalaissyntyisiä, mutta niidenkin alkuperä on ulko-mailla, Kahila kertoo.

Tanssien kuningatar

– Valssi on maailman tunne-tuin, levinnein ja suosituin seu-ratanssi. Suomeen on syntynyt vuosikymmenten myötä oma-leimainen ja laaja kansallinen valssikulttuuri. Sinivalkoiset valssimme ovat osa suomalai-suutta, Kahila toteaa.

Kouluissa opetetaan tanssi-maan valssia myös isossa pii-rissä. Aikuisillekin olisi va-pauttavaa saada kokea ryhmä-tanssimisen iloa.

Yhtä hyvin tanssiminen on mahdollista yksinkin, jos paria ei ole saatavilla. Valssia nime-tään usein tanssien kuningatta-reksi. Suokaamme itsellemme ilo tähän ”kuninkaalliseen” lii-kuntaan, muulloinkin kuin hää-valssia tanssittaessa. l

Tuula-Maria Ahonenfreelancetoimittaja

Lähdekirja: Heikki Kahila ja Pia KahilaKUN SUOMI SANOI: SAANKO LUVAN. Gummerus, 2006.169 sivua. ISBN 951-20-6767-6. Hinta 45 euroa.

”Pariskunnille tanssikurssi opettaa toimivaa vuorovaikutusta.”

Kuva

Ann

ika

Söde

rblo

m