masennus kansanterveyshaasteena

7.12.2015 Masennus kansanterveyshaasteena / Jaana Suvisaari 1

Masennus kansanterveyshaasteenaTutkimusprofessori Jaana Suvisaari,

THL, Mielenterveysyksikkö

Esityksen rakenne• Kuinka yleisiä masennushäiriöt ovat?

• Ovatko masennushäiriöt yleistyneet?

• Mitä seurauksia masennushäiriöillä on?


Masennus: häiriö vai oire?• Masennushäiriö:

- masennusjakso (DSM-IV vakava masennus): vähintään kaksi viikkoa jatkunut tila, johon liittyy mielialan lasku, tarmottomuus ja heikentynyt kyky nauttia asioista ja tuntea niihin mielenkiintoa on heikentynyt. Lisäksi henkilöllä on muita oireita, joista tavallisimpia ovat uupumus, keskittymisvaikeudet, syyllisyyden tai arvottomuuden tunteet, univaikeudet, ruokahalun muutokset ja pahimmillaan itsetuhoiset ajatukset.- pitkäaikainen masennus (dystymia): vähintään kaksi vuotta toistuvaa masennusta, eikä tänä aikana oireilu ei ole ollut poissa 2 kuukautta pidempään. Hallitsevia oireita ovat väsymys, masentuneisuus, voimattomuus, kiinnostuksen puute ja riittämättömyyden tunteet. Masennusjakson kriteerit eivät täyty.

• Jatkossa puhun masennushäiriöistä termillä masennus; jos tarkoitan masennusta pelkkänä oireena, puhun masennusoireesta

7.12.2015 3

Depressiolääkkeistä KELA-korvausta saaneiden osuus 1000 asukasta kohden nuorilla, työikäisillä ja 65 vuotta täyttäneillä


1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

2012

0

2

4

6

8

10

12

14

13 - 17-vuotiaat18 - 64-vuotiaat 65 vuotta täyttäneet

%

Sotkanet tilasto- ja indikaattoripankki

Erikoissairaanhoidossa hoidettujen vakavaa masennusta sairastavien potilaiden määrä 2006-2013


2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 20130

5,000

10,000

15,000

20,000

25,000

30,000

35,000

F32 sairaalaF32 avohoitoF33 sairaalaF33 avohoito

potilaiden lkm

THL: Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2013

Tilastotietojen rajoituksia• Lääkkeiden käytön ja erikoissairaanhoidon käyntien

lisääntyminen voi johtua:

- hoidon paranemisesta

- häiriön yleistymisestä

- molemmista


Masennus kansanterveyshaasteena / Jaana Suvisaari 77.12.2015

Masennushäiriöiden esiintyvyys väestötutkimusten valossa: Terveys 2000 ja Terveys 2011

• Terveys 2000 -tutkimukseen (v.2000-2001) valittiin satunnaisesti noin 10000 ihmisen otos. Yli 80-vuotiaita valittiin otokseen 2 kertaa enemmän kuin heidän suhteellinen väestöosuutensa on.

• 18-29-vuotiaille tehtiin terveyshaastattelu, 30-vuotiaille ja sitä vanhemmille myös terveystarkastus ja strukturoitu mielenterveyshaastattelu

• Tutkimus toteutettiin 80 alueella, mukana 15 suurinta kaupunkia

• Terveys 2011-tutkimuksessa (v.2011) otos kutsuttiin uuteen terveystarkastustutkimukseen, lisäksi T2011:ssa poimittiin uusi nuorten aikuisten otos. Mukana em. mielenterveyshaastattelu.

Masennus kansanterveyshaasteena / Jaana Suvisaari 87.12.2015

Terveys 2000 -tutkimuspaikkakunnat

Masennushäiriöiden yleisyys 30 vuotta täyttäneillä viimeisen vuoden aikana: merkittävä yleistyminen etenkin naisilla

Terveys 2000

Terveys 2011

MuutoksenP-arvo

Masennushäiriö 7,3% 9,6% 0,014Miehet 4,9% 6,5% 0,32

Naiset 9,5% 12,4% 0,018


Markkula ym. J Affect Disord. 2015;173:73-80.

Masennushäiriö viimeisen vuoden aikana ja ikä Terveys 2011-tutkimuksessaIkäryhmä Miehet Naiset30–44 v. 6,6% 18,6%

45–54 v. 6,2% 17,4%

55–64 v. 7,1% 6,8%

65–74 v. 5,1% 6,3%

75+ v. 10,2% 6,8%


Masennushäiriöihin yhteydessä olevat tekijät Terveys 2011-tutkimuksessa• Ikä: Masennushäiriöiden esiintyvyys suurin 30-44-

vuotiailla ja pienin 65 vuotta täyttäneillä• Sukupuoli: naisilla yli kaksinkertainen riski miehiin

verrattuna• Ei yhteyttä koulutustasoon • Naimisissa tai avoliitossa olevilla pienempi riski• Ei yhteyttä asuinalueeseen


Johtopäätökset• Masennushäiriöt yleistyneet 30 vuotta täyttäneillä

suomalaisilla vuodesta 2000 vuoteen 2011. • 12 kuukauden esiintyvyys on noussut 7,3

prosentista 9,6 prosenttiin• Tarkasteltaessa sukupuolia erikseen muutos oli

tilastollisesti merkitsevä naisilla mutta ei miehillä.• Suurin masennushäiriöiden esiintyvyys on

30–54 –vuotiailla naisilla


Masennushäiriöiden ennuste• Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten vuonna 2011

voivat ne henkilöt, jotka saivat Terveys 2000:ssa masennushäiriödiagnoosin

(Markkula ym. J Affect Disord. 2015;190:687-696)


Masennushäiriöiden ennuste 11 vuoden seurannassa

Vuonna 2000 masennusjakso

Vuonna 2000 pitkäkestoinen masennus

Masennushäiriö 2011 21% 27%Masennus-, ahdistuneisuus- tai alkoholihäiriö 2011

34% 43%

Masennusoireita (BDI) 47% 61%Vakavia masennusoireita (BDI)

32% 42%


BDI = Beck Depression Inventory –kyselylomakeMarkkula ym. J Affect Disord. 2015;190:687-696

Johtopäätöksiä• Masennushäiriöt pitkittyvät helposti

• Masennusjaksoista (major depressive disorder) toivutaan paremmin kuin pitkäkestoisesta masennuksesta

• Jäännösoireilu on tavallista, vaikka masennushäiriön kriteerit eivät enää täytykään

• Toisaalta 40-50% oireettomia


Masennus nuorilla: kouluterveyskysely• Kouluterveyskysely kerää tietoa nuorten elinoloista,

kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä opiskeluhuollosta.

• Kyselyyn vastaa noin 200 000 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilasta sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijaa joka toinen vuosi.

• Kyselyyn vastataan oppitunnin aikana• Vastausaktiivisuus 85-90%


Masennusoireiden kehityskulut 8.- ja 9. –luokkalaisilla koululaisilla Suomessa 2000-2011

• Masennusoireiden mittaaminen: 12 kysymyksen RBDI (lyhyt versio Beck Depression Inventorystä)

• Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien koulutustason ja työttömyyden (viimeinen vuosi) yhteyttä nuorten masennusoireisiin.

(Torikka ym. BMC Public Health. 2014;14:408)


Vakavat masennusoireet yleistyneet jonkin verran tytöillä• Vakava masennusoireilu (RBDI >15):

Pojat 4,1% (2000-2001) => 4,2% (2010-2011)

Tytöt 4,0% (2000-2001) => 4,7% (2010-2011)


Vakavat masennusoireet, vanhempien koulutustausta ja työttömyys (2010-2011): riskisuhteetVanhemman koulutus ja työttömyys

Pojat Tytöt

Korkea koulutus, töissä 1 (vertailutaso) 1 (vertailutaso)

Korkea koulutus, työtön 2,0 2,0Keskitason koulutus, töissä

0,8 0,8

Keskitason koulutus, työtön

1,6 1,6

Matala koulutus, töissä 1,8 1,8Matala koulutus, työtön 9,9 4,9


Koulutustaso määritetty korkeammin koulutetun vanhemman mukaan,työttömyys: ainakin toinen vanhemmista työtön

Johtopäätökset• Vanhempien työttömyys lisää nuorten

masennusoireilua, ja vaikutus suurempi, jos vanhemmalla alhainen peruskoulutus


Masennushäiriöiden riskitekijät: kooste kirjallisuudestaLapsuus Nuoruusikä Työikä IkääntyneetPerinnöllinen riski Neuroottisuus

persoonallisuuden piirteenä*

Alhainen koulutus Fyysiset terveysongelmat

Vanhemmuuteen liittyvät ongelmat

Alhainen itsetunto Traumaattiset kokemukset

Toimintakyvyn heikkeneminen

Vanhemman menettäminen pysyvästi

Käytösongelmat Vähäinen sosiaalinen tuki

Läheisten kuolemat

Kaltoinkohtelu Päihteiden käyttö Taloudelliset vaikeudet

Perheen pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet

Varhain alkava ahdistuneisuushäiriö

Kuormittavat elämäntapahtumat

Koulukiusaaminen Koulukiusaaminen


* Taipumus huolehtimiseen, huolestuneisuuteen ja pelkoihin

Masennuksen seuraukset: työkyky• Masennushäiriöt keskeinen pysyvän

työkyvyttömyyden syy Suomessa• Esimerkki: vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle

siirtyneiden päädiagnoosi:- masennus 15%- muu mielenterveys 12%- selkäsairaudet 16%- muut tuki- ja liikuntaelin 21%- verenkiertoelinten sairaudet 18%- kasvaimet 7%- hermoston sairaudet 7%- vammat 6%- muut syyt 8% (ETK raportteja 5/2014)


Masennuksen seuraukset: ylikuolleisuus• Terveys 2000 –tutkimuksen seuranta:

masennushäiriöön liittyy 2-kertainen kuolleisuus (elintavat, samanaikaissairaudet, sosioekonomiset tekijät vakioitu) (Markkula ym. Br J Psychiatry. 2012 Feb;200(2):143-9.)

• Ylikuolleisuus kansainvälisessä meta-analyysissä 1,7-kertainen (Walker ym. JAMA Psychiatry. 2015;72(4):334-41)

• Syynä sekä itsemurhat että tautikuolemat


Masennus muiden sairauksien riskitekijänä• Esimerkkinä sepelvaltimotauti:

Riski sairastua sepelvaltimotautiin 1,3 –kertainenRiski sairastua sydäninfarktiin 1,3 –kertainen (Gan ym. BMC Psychiatry. 2014;14:371.)

Sepelvaltimotaudin ennuste huonompi, jos on samanaikainen masennus: American Heart Association suosittelee ottamaan hoidossa huomioon (Lichtmann ym. Circulation. 2014 Mar 25;129(12):1350-69.)

• Vastaavaa havaittu muissa sairauksissa, mahdollisia mekanismeja mm. stressijärjestelmän ja elimistön immuunipuolustusjärjestelmän toiminnan muutokset masennuksessa


Mitä pitäisi tehdä? Ennaltaehkäisy 1.


Ennaltaehkäisy 2.


• Elintavat: uni, liikunta, ravitsemus• Ihmissuhteet: kaikki voimme vaikuttaa!• Mielenterveystaitoja voi opetella:

http://www.mielenterveysseura.fi/fi

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/Pages/default.aspx






Varhainen tunnistaminen ja hyvä hoito• Hyvät ohjeet perusterveydenhuoltoon:

Vuorilehto M, Riihimäki K. Depression hyvä hoito perusterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti 2014

• Depression Käypä hoito –suositus:http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50023


http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50023



masennus kansanterveyshaasteena

Health & Medicine