marja-liisa manka yhteisöllisyydellä menestykseen

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Yhteisöllisyydellä menestykseen

- Miksi katse yhteisöllisyyteen?

- Yhteisöllisyys – mistä se syntyy?

- Mitä voimme tehdä sen lisäämiseks

Yhteisöllisyydellä menestykseen


Valittajien kuoro

”Miksi tietokoneeni on niin kovin hidas / Ja hiuksetkin on tänään

miten sattuu. / Vessapaperirulla on aina väärinpäin. / Olen

väsynyt./ Minulla on ikävä esimies./ Minulla on mahdoton

alainen.”

http://www.youtube.com/watch?v=ATXV3DzKv68

500 valitusta

uusimmalla

kuorolla

Brasiliassa

http://www.complaintschoir.org/news.html

http://www.youtube.com/watch?v=ATXV3DzKv68

http://www.complaintschoir.org/news.html

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Iltalehti 13.1.2014

Suomi kolmantena kilpailukyvyssä

Suomi on säilyttänyt paikkansa kolmannella

sijalla Maailman talousfoorumin (WEF)

vuotuisessa kilpailukykyvertailussa. Koko

kolmen kärki pysyi samana kuin viime

vuonna. Suomen edellä ovat Sveitsi ja

Singapore.

http://yle.fi/uutiset/suomi_jatkaa_kilpailukykyisimpien_maiden_karkikolmikossa/6812806

4.9.2013

Löytyy myös http://www3.weforum.org/docs/WEF_HumanCapitalReport_2013.pdf

s. 36

http://yle.fi/uutiset/suomi_jatkaa_kilpailukykyisimpien_maiden_karkikolmikossa/6812806

http://www3.weforum.org/docs/WEF_HumanCapitalReport_2013.pdf


Millä menestymme

huomenna? aineettomat tuotannontekijät (Human Capital, Intellectual

Capital) muodostavat suuremman osan organisaation tulevaisuuden arvosta kuin aineelliset tekijät – jopa 50-90 %

näitä on vaikea kopioida, sillä ne ovat piileviä, sitoutuneita yrityksen historiaan, kulttuuriin ja työnteon prosesseihin sekä ihmisten asenteisiin

emme siis tarvitse vain ahkeria, älykkäitä ja terveitä, vaan innostuneita, sitoutuneita ja oppimishaluisia työntekijöitä

Edvinsson, L. & Malone, M. 1997, Corrado, C.A., Hulten C.R. & Sichel D.E. 2005, Hamel G. & Breen, B. 2007, Luthans F.& Youssef C.M 2004


Inhimillinen pääoma

Sosiaalinen pääoma

= yhteisön kunto: johtaminen, yhteisöllisyys

Psykologinen pääoma

= työntekijän henkinen kunto: itseluottamus, toiveikkuus, optimismi, sitkeys

+ Rakennepääoma

= organisaation toimivuus ja oppimiskyky, työn hallinta

Tulevaisuuden metataidot

Sosiaalinen älykkyys: organisaatioista tulee vähemmän hierarkkisia, enemmän verkostoituneita ja virtuaalisia. Tämä mahdollistaa yhteistyön, mutta suhteiden rakentaminen edellyttää luottamusta vai pitääkö vain heittäytyä?

Notkea ajattelu: luovuus, innovatiivisuus, kyky työskennellä moninaisuuden ja paradoksien kanssa, aktiivisuus

Ihmisen ja koneen välinen yhteistyö: miten osaamme työskennellä rinnakkain?

Kansainvälisyys: maailmanlaajuinen ymmärrys ja yhteistyötaito

”Jokamiehen” johtamistaidot: pitää osata käsitellä moninaisuutta, ratkoa ristiriitaisuuksia ja innostaa /innostua, psykologinen pääoma: itsetehokkuus, toiveikkuus, realistinen optimismi, sitkeys

Hyvinvoinnista huolehtiminen: vertailimme uudistumiskykymittaria tehdessämme työhyvinvoinnin toteutumisen kriteereitä, ne olivat samat kuin uudistumiskykyisyydenkin kriteerit

Mm. www.globaltrends.com

Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto,

Johtamiskorkeakoulu 8

Työtyytyväisyys yhteydessä

tuottavuuteen yhden yksikön parannus työtyytyväisyydessä

(asteikolla 1-6) nostaa tuottavuutta keskimäärin 6,6 % (3,5 – 20 % teollisuudessa riippuen käytetystä mallista)

työtyytyväisyys vaikuttaa monien kanavien kautta: sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähenemisenä, ”pinnauksen” pienenemisenä ja suurempana sitoutumisena

aineistona Euroopan elinolotutkimus ja Eu:n tuottavuustilastot

Böckerman P. & Ilmakunnas P. 2012

Marja-Liisa Manka 9

Manka 1999, 2006,

2011

29.4.2014 Csikszentmihalyi, M. 2005.

Mihin kiinnitämme huomiomme, se

kasvaa

tarkkaavaisuus valitsee miljoonien tapahtumien joukosta merkitykselliset palaset

huomion kiinnittäminen riippuu aikaisemmista kokemuksista, koulutuksesta, omista asenteista (esim. myönteisyys-kielteisyys)

tietoisuuden kontrolloiminen tärkeätä:

-mihin kohdistamme psyykkisen energiamme?

-mitä uskomme itsestä ja mahdollisuuksistamme saavuttaa tavoitteita?

-ulkoisten puitteiden huomaaminen: asiat, joihin voin tai en voi vaikuttaa

Myönteisyys avaa mielen



Myönteiset tunteet

Uudet ajatukset,

teot, suhteet

Rakentavat kestäviä

henkilökohtaisia voima-

varoja (sos. tuki, sitkeys,

luovuus, taidot ja

osaaminen)

Hyvä terveys,

onnellisuus

positiivisesti

poikkeava

käyttäytyminen

Cohn & Fredrickson, 2009



Positiivisesti poikkeava

käyttäytyminen luo laatua

synnyttää luottamusta itseen ja toisiin

lisää ykseyden, yhteisöllisyyden tunnetta

edistää luovuutta

ja auttaa isomman ”kuvan” näkemistä

jokainen toimija (esimies, alainen, kollega ja asiakas) voi vaikuttaa valitsemalla positiivisen käyttäytymisen neutraalin tai negatiivisen sijasta.

johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle; innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat.

kannattava palveluliiketoiminta perustuu sekä palveluorganisaation sisäiseen positiiviseen ilmapiiriin ja myös asiakas-toimittaja yhteistyön positiiviseen ilmapiiriin.

M. Fischer 2012, http://lib.tkk.fi/Diss



Tunteet siirtyvät

Peilisolut reagoivat sekä tietyn toiminnan tekemisen että sen näkemisen yhteydessä. Liikkeiden lisäksi myös tunteita »peilataan».

Peilautumisjärjestelmien avulla asetutaan

automaattisesti toisen asemaan, jolloin

voidaan ymmärtää toisten ihmisten aikeita

ja tuntemuksia.

Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöissä

peilautuminen voi olla puutteellista.

Peilautumisjärjestelmien olemassaolo

korostaa motoriikan tärkeyttä ihmisen

korkeammissa henkisissä toiminnoissa.

Rizzolatti ja Craighero 2004 , Hari 2011


Näkökulman vaihdos tarpeen

Voimavaralähtöinen

työhyvinvointimalli –

huomio työn ja yksilön voimavaroihin

ja niiden lisäämiseen, ei vain siihen,

mikä on huonosti ja rikki.

”Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen.”

M. Seligman


Näkökulman vaihdos: ”Murinalaatikosta hyvän

mielen laatikkoon”

Herrasmannin päiväkoti, Lahti

Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 16

Mikä meillä lisäisi

työhyvinvointia?

3.

2. Myönteinen asenne

Vuoden

kuluttua

tämä päivä

Hyödyt: itselle/työnantajalle/asiakkaalle

Mitä tarvitsemme? tieto, taito, tuki?

Toimenpiteet: ensimmäiset askeleet

Karikot?

1. Perustehtävän

selkeys

Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 17

Työhyvinvoinnin kehittämisen

prosessi

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 18 Pekka Jylhä: | It is not too late, 2009, Stuffed hare, light

http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3

Ei ole vielä liian myöhäistä






















Professori Marja-Liisa Manka 19

Yhteisöllisyys vaikuttaa terveyteen

työyhteisön vähäiseen

sosiaaliseen pääomaan

liittyi 1,3-kertainen

sairastumisen riski, myös

20- 50% korkeampi

masennuksen ilmenemisen

riski

vähäiseen yksilön

sosiaaliseen pääomaan

liittyi 1,8 -kertainen

sairastumisriski

.

Oksanen 2009

vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi

Johtaminen Työyhteisö +

Marja-Liisa Manka 20

Mistä yhteisöllisyys syntyy?

Työyhteisö

Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa

Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita

Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät

parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen

lopputulokseen

Asenteemme on 'toimimme yhdessä'

Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty

Johtaminen

Esimieheeni voi luottaa

Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti

Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia

Oksanen 2009

Leademo – esimiesten tunneälyn

kehittäminen

esimiesten tunneälyä koskeva tutkimus yhteistyössä

Aalto-yliopiston kanssa, 9 organisaatiota mukana, 50

esimiestä

käyttäytyminen toista ihmistä kohtaan voi olla

perussävyltään neutraali, positiivinen tai negatiivinen

jos vuorovaikutus aloitetaan negatiivisella äänenpainolla tai

sisällollä, kääntyy koko keskustelu negatiiviseksi

neutraalit asenteet, viestit ja eleet helpottavat kriittisissä

tilanteissa keskustelua ja vuorovaikutusta

neutraaliudesta tulee negatiivista, jos se on ainoa tapa.

Suomalaiset ovat yhdistäneet neutraalisuuden järkevyyteen.

positiivinen vuorovaikutus: katsekontakti, nyökytteleminen, hymy

synnyttää yhteyden

Tunnepyramidi

Negatiiviset Positiiviset


Halveksunta

Kriittisyys, riidan

haastaminen,

puolustautuminen

Dominointi

Viha, suru, valitus,

inho

Jännitys

Kiintymys

Korkea tukeminen

Huumori

Kiinnostus, ilo

Matala tukeminen

Jännitys

Gottman & Krokoff 1989; Gottman ym. 1996

Empatian tasot ja innostuksen

tappajat Empatian tasot:

Järkiperusteiden esittäminen, ”ahdistus ei meitä nyt auta”, alin

Myötäeläminen, tunteiden jakaminen, huokaillaan yhdessä,

keskitaso

Välittämisen osoittaminen, ylin

Pahimpia innostuksen tappajia ovat valittaminen (eiko

täällä mikään ikinä toimi), suuttumuksen osoittaminen

(esimerkiksi kiroilu) ja oman vastenmielisyyden (minä en

pidä tästä) esiin tuominen.

Mittaaminen ja oppimistehtävät


Oppimistehtävät:

omiin kartoituksiin, keskusteluvideoihin ja

niiden tulkintaan liittyvät tehtävät, pysyvät

tehtävät (tunteiden kirjaaminen,

mindfulness, kehittymissuunitelma) sekä

viikoittaiset tehtävät omassa työyhteisössä

sekä itse sosiaalisen ja psykologisen

pääoman lisäämiseksi

Keskustelu esimies/alainen

havainnoitiin,

kiinnitetään huomiota

tutkittavien keskinäiseen

puheensisältoon,

äänenpainoihin,

kasvonilmeisiin ja muuhun

ei-sanalliseen viestintään.

Ravaja ym. 2013

Myönteisyys mahdollistaa

kontaktin neutraalius yleisintä -

silloin ei synny kontaktia

ja dialogin mahdollisuutta


16 %

77 %

7 %

Positiivinenreaktio

Neutraali

Negatiivinenreaktio

esimiehen yksikön arvioitu

ilmapiiri yhteydessä

esimiehen tunneosaamiseen

tunneäly ja vähäisempi

stressi kytkeytyvät yhteen

Johtamiskäytäntöjen yhteys

eläkeaikomuksiin

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto,


Johtamiskäytännöt 41–50 vuotiaat

(n=95)

yli 50- vuotiaat

(n=106)

Esimies-alaissuhteen

vuorovaikutuksen laatu

-, 323** -, 102

Työn organisointi -, 133 -, 308**

Valtauttava johtamistapa -, 317** -, 184

Sosiaalinen pääoma -, 498*** -, 083

Esimiestuki -, 229* -,168

* korrelaatio on merkitsevä tasolla 0.05

** korrelaatio on merkitsevä tasolla 0.01

*** korrelaatio on merkitsevä tasolla 0.001

http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-

tutkittu/hanke/?h=110332&n=aineisto Nuutinen ym. 2013

Vuorovaikutteinen johtajuus työurien jatkamisen keinona eri

sukupolvilla

http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke/?h=110332&n=aineisto





27

Toimiva lähiesimiestyö Keskeiset sisällöt

Johtaminen vastuun

ottamisena

• Oikeudenmukainen ja tasapuolinen toiminta

• Työntekijöiden jaksamisesta välittäminen

• Jämäkkyys ja päätöksistä kiinni pitäminen, näkemysten

puolustaminen

Johtaminen läsnäolona • Tuen saaminen työn tekemiseen

• Esimiehen osallistuminen työn tekemiseen

• Työkäytäntöjen ja työn arjen tuntemus

Johtaminen avoimena

vuorovaikutuksena

• Yhteiset keskustelut työn tekemisen tavoista ja tilanteista

• Työntekijöiden kuuntelu

• Yhteinen neuvottelu esimerkiksi tulossa olevista

uudistuksista ja koko työyhteisöä koskevista asioista

Johtaminen

innostamisena

• Kannustaminen ja itseohjautuvuuden tukeminen

• Toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksien antaminen

• Palautteen antaminen


Johtamiskorkeakoulu

Millainen on unelmatyöpaikka?

Unelmat

Toimiva työn organisointi

Toimiva työyhteisö

Työntekijöiden huomioon

ottaminen

Mahdollisuuksien tarjoaminen

Työn hyvin tekemisen

mahdollistaminen

Nuoret: varmuus työn jatkumisesta

ja mahdollisuus vapaa-aikaan sekä

selkeä työnkuva.

Nuorilla tuli esille ongelmien

ratkaiseminen sekä myös omien

mielipiteiden huomioon ottaminen.

Keskimmäinen ikäluokka (31-50 v):

palkitseminen ja työntekijöiden

mielipiteiden huomioiminen.

Suuri ikäluokka (yli 50 v):

henkilöstön ja esimiehen yhteistyö

ja mahdollisuus vaikuttaa omaan

työhön.




Mitkä työyhteisötaidot?

organizational citizenship behavior, OCB = organisaatiokansalaisuus (Organ 1988)

kaksi ulottuvuutta (Baron 1998): reiluus ja kohteliaisuus; ei valiteta tilapäisistä vastoinkäymisistä tai

aiheuteta harmia työkavereille tai työnantajalle

aktiivinen auttaminen, velvollisuuksien ylittäminen ja sitoutuminen

ilmenee eri tasoilla (Christ & ym. 2003): yksilötason vastuullisuus

ryhmätasolla jakaminen ja yhteistyön edistäminen

organisaatiotasolla vapaaehtoinen osallistuminen yli velvollisuuksien

alaistaidot: halukkuus toimia erityisen intensiivisellä tavalla organisaation hyväksi, halukkuus tehdä enemmän kuin virallisesti vaaditaan (Conway & Briner 2002)

alaistaidot =velvollisuus huolehtia työpaikan viihtyisyydestä, resurssien järkevästä käytöstä, yhteistyöstä työkavereiden ja esimiehen kanssa, mielipiteen ilmaisemisesta sekä aktiivisesta osallistumisesta (Keskinen S. 2005)

Professori Marja-Liisa Manka

Työyhteisötaidot – työpäivästä

nauttiminen sallittu

• perustyön tekeminen

• reiluus ja kohteliaisuus, tervehtiminen

• aktiivinen auttaminen, kiinnostuminen toisen työstä

• työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiminen

• yhteistyö työkavereiden ja esimiesten kanssa: kysytään, jos ei tiedetä ja pyydetään palautetta, jos se on unohtunut.

• mielipiteen ilmaisu asioiden eteenpäin viemiseksi

• aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön

Baron 1998, Keskinen 2005, Manka 2007

Professori Marja-Liisa Manka 31

Yhteisöllisyyden vahvistaminen

työssä

positiivinen vuorovaikutus: ystävällisyys, kiitollisuus,

hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket – minkälaisia

puhetta teidän työpaikallanne liikkuu?

palautteen antaminen ja toisilta oppiminen

älylliset lähestymistavat: mietimme hyviä asioita,

nautiskelemme, vahvistamme optimismia – mikä meillä

lisäisi työniloa?

opettelemme tuntemaan toisemme: erilaisuus on rikkaus

harjoittelemme puheeksi ottamista vaikeissa tilanteissa,

emme syyllistä


Kehu ihmisiä –

selänkin takana!


Pekka Jylhä

Syntipukki 2005


”Otetaan vastuu, ei sysätä

syntipukeille!”






















Professori Marja-Liisa Manka

Osaa sanoa huomenta, kiitos ja näkemiin

Jaa kaikki

Kaikkien kanssa pitää leikkiä.

Pelaa reilua peliä

Pane tavarat takaisin sinne mistä ne otit

Siivoa omat sotkusi

Pyydä anteeksi, kun loukkaat jotakuta

Jokaisella on oma nimi

Pese kätesi, ennen kuin alat syödä

Vedä vessa

Pulla ja maito tekee välillä hyvää

Elä tasapainoista elämää

Opi jotain, piirrä, maalaa, laula, tanssi, leiki, tee työtä vähän joka

päivä.

Kun lähdet ulos maailmaan, varo liikennettä, pidä toista kädestä ja

pysyttele yhdessä muiden kanssa.

Tajua ihme

Ohjeita lastentarhasta

Arvostava haastattelu

Löytäminen

“Mikä vahvistaa?” (paras, mitä on

olemassa)

Arvostaminen

Arviointi

Tutkiminen Toiminta

Unelma “Mitä voisi olla?”

(Kuvittelu)

Suunnittelu “Mitä tulisi olla – unelma?”

Yhdessä rakentaminen

Tulevaisuus “Kuinka valtuuttaa, oppia ja sopeutua/ improvisoida?” Hyväksyminen

(Cooperrider & Whiney 2005)


Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 36 36

Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin

ryhmissä (löytäminen)

Kerro paras onnistumisen kokemuksesi yhteisöllisyydestä. Mitä silloin tapahtui? Mikä teki kokemuksesta hyvän?

Minkälaisia hyviä käytäntöjä teillä on yhteisöllisyyden edistämiseksi?

Hyviä kokemuksia yhteisöllisyydestä Yhteiset ruokailut, yksinäiset mukaa, yhtä aikaa lähdetään syömään

Tulospalkkiot, koko henkilöstöllä mahdollisuus kertoa

näkemyksensä, yli 10 % kertoi perusteita kollegoistaan, ketkä

ansaitsevat tulla palkituiksi

Positiivinen pikadeittailu, kaikki antoivat positiivista palautetta

toisilleen – punat poskille

Kuukausipalaverissa kirjoitettiin jokaisesta paperille positiivista ilman

että toiset näkivät

Strategia kirjoitettu tarinan muotoon A4, mitä oltu ennen ja mitä oltu

ja mitä halutaan olla, mitä se tarkoittaa minulle ja mitä teen

tulevaisuudessa, sadettaminen

Jalkapallojoukkueessa ei hävitty yhtään kertaa, soitettiin aina

Madonnan Islabonita

Työyhteisön tsemppari valitaan, palkallinen vapaapäivä/kaksi



On oltava itse kunnossa…

itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, ”peiliin

katsominen”, harjoitteleminen

myönteisten asioiden tunnistaminen, voimaantuminen –

kirjaa ylös ilonaiheita

stressin tunnistaminen – kiireisenä pinna kiristyy

terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio)

palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu,

rentoutuminen esim. meditaatio)

keho vaikuttaa tulkintaan – rentous ja positiivisuus


Kuva Tunturisusi.com

Ongelmanratkaisukeinoja

Olosuhteiden

muuttaminen

Asenteiden

muuttaminen

Tavoitteiden

muuttaminen

Tärkeysjär-

jestyksen

muuttaminen

Hyvinvoinnin

lisääminen

muilla

elämänalueil-

la

Ongelmanrat-

kaisu tilanteen

parantamiseksi

Selvitä, mitä on

tapahtumassa ja

mitä se

merkitsee

itsellesi ja

tulevaisuudellesi

Realististen

tavoitteiden

asettaminen ja

kokeilu

matalammilla

tavoitteilla

Tutki uudelleen

tärkeysjärjestys-

tä ja mieti, mikä

on tärkeintä ja

hallittavissa

Lisää

hyvinvointia

muilla aluilla,

joista saat

tyytyväisyyttä


Frisch, M.B. 2013

41

Psykologinen

pääoma

Toiveikkuus

Optimismi

Sitkeys

Joustavuus

Pystyvyys

Työntekijöiden

käyttäytyminen

(+) työyhteisötaidot

(-) poikkeavuus”

Työntekijöiden

asenteet

(+)innostus

(-) kyynisyys Myönteiset

tunteet

Tietoinen läsnäolo

”voimistunut

tietoisuus”

Avey, Wernsing &Luthans 2008

Psykologinen pääoma ja

työyhteisötaidot


Psykologisen pääoman kehittäminen

3. pilottia 1. Orientaatio 1pv

- Miksi katse työniloon?

- Tunteista ja niiden tarttumisesta

- Mistä on kysymys psykologisessa pääomassa?

- Tehtäviä väliajaksi: mikä minulla lisäisi työniloa?

2.Lähiopetuspäivät internetissä 2 pv

- Optimistisuus ja toiveikkuus, miniluentoja, keskustelua, ohjausta

- Itseluottamus ja sitkeys, miniluentoja, keskustelua, ohjausta

3. Yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja palautuminen 1 pv - Tehtävien läpikäyminen, miten tästä eteenpäin?

4. Palautetilaisuus puolen vuoden kuluttua ½ pv

- Mitä nyt kuuluu?


Psykologinen pääoma

on yhteydessä

parempaan

suoriutumiseen työssä,

työtyytyväisyyteen ja

sitoutumiseen.

vaikuttaa siihenkin,

miten työyhteisön tukea

pystytään

hyödyntämään

on opittavissa

Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008, Lyubomirsky 2007

Itseluottamus

Toiveikkuus

Optimismi

Sitkeys

50%10%

40%Perimäjakasvatus

Olosuhteet

Vaikute avissa

Mistä se syntyy?

Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta = hallinnan tunne

Toiveikkuus: on halua kulkea

tavoitteita kohti (”tahtovoima”) ja

tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia

polkuja niiden saavuttamiseen

(”keinovoima”)

Realistinen optimismi: ihminen

näkee asioiden myönteiset puolet

Sitkeys: kohdattaessa ongelmia

ja esteitä, ne eivät lannista, vaan

ihminen kestää ne ja aloittaa

alusta.


Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008

Kaisa 95-v. Otti ensimmäistä kertaa väriä

hiuksiinsa – uteliaisuuttaan.

Miten harjoiteltiin

Itseluottamus:

Mitkä tekijät ovat johtaneet onnistumisiin?

Miten on selvinnyt ongelmista, voimavaralista?

Toiveikkuus:

Arvoharjoitus: omien tavoitteiden mukainen elämä

Kirje Alladinille: mitä toivon puolen vuoden päähän?

Optimismi:

Kiitollisuusharjoitus, työn tähtihetket

Rentoutuminen

Sitkeys:

Elämäni suunta: minne olen matkalla, mitä esteitä on tielläni, mitä

ominaisuuksia tarvitsen voittaakseni esteet?

Vastoinkäymisen uusi tulkinta


Miten lisätä itseluottamusta?

hallinnan kokemuksien

hankkiminen ja pienten

riskien ottaminen

toisilta oppiminen, tuki

sosiaalinen vaikuttaminen

ja palautteen pyytäminen

esimieheltä ja työtovereilta.

hyvä vire ja työhyvinvointi

miten olen selvinnyt tähän

mennessä ongelmistani?

”voimavarakartta”

I. on saanut vaihdettua esimiehensä.

I.: Huojentunut olen ja kiitollinen, kaikki lähtivät

mukaan, tukivat. Monelle tämä tilanne olisi ollut

sellainen, ettei olisi jaksanut ja pystynyt. Minä

jaksoin.

M.: Minä ihailen häntä, ei kaikki olisi jaksaneet, olisi

luovuttanut. (I:n kasvot puhkeavat hymyyn.)

I.: En koe olleeni rohkea, toisaalta ajatteluttaa,

sainko maineen, että hankala nainen?

M: Et, olet rohkea nainen.

Miten lisätä toiveikkuutta?

tavoitteilla ja unelmilla

tavoitteiden laadulla: mitattavissa, saavutettavissa ja riittävän haasteellisia

pilkkomalla ne palasiin ja palkitsemalla edistymisestä

etsimällä resursseja: aineellisia ja henkisiä, tietoa, tukea tai taitoja

vaihtoehtoisten polkujen hakeminen

”Olin ostanut skilloja silloin unelmia

kirjatessa, ne nousee toukokuussa kuin

mun unelmani. Töissä olemme tulleet

suoremmiksi ja avoimemmaksi.”

”Aloin innostua elämän kohokohdista ja

ongelmakohdista. Leikkasin lehdistä

tekstejä, aloin laittaa paperillekin niitä,

kollaashin tein lehdistä leikkelemällä. Aion

jatkaa tämän kanssa. Leikkeitä: ”Sitten kun

olen 50, olen onnellinen.

Minulla on ollut tosi kovia tilanteita, pitää

olla onnellinen, että olen hengissä, sekin

on hyvä. Olen selvinnyt. ”

Tampereen yliopisto, Koulutus- ja tutkimuskeskus Synergos,

työhyvinvointi 48

Miten lisätä optimismia?

menneisyyden armollinen tulkinta eli realistisen selityksen etsiminen parhaassa mahdollisessa valossa, nykyisyyden hyväksyminen ja tulevaisuuden mahdollisuuksien hakeminen.

etsitään asioita, joista voi olla kiitollinen tai mikä on hyvin

luontokuvat, lapsien katselu, lemmikkieläimet ja miellyttävät tilanteet laukaisevat ihmisessä piileviä myönteisiä voimia ja luovuutta ja niillä on tervehdyttäväkin vaikutus. (vrt. Korpela 2009, Otake ym. 2006)

1. synnyin Suomeen ja että täällä ei ole sotaa

nyt, ruokaa on yllin kyllin ja että sukupuolellani

ei ole ollut väliä eli olen saanut tehdä asioita

mieleni mukaan, enkä siis välttämättä

sukupuoleni mukaan

2) hyvästä puolisostani ja lapsistani (vaikka

lasten sairaudet ja kasvu aikuiseksi onkin

ottanut kipeää)

3) minulla on asunto, työtä ja että olen vielä

työkuntoinen

4.olen ehtinyt nähdä ja kokea sekä oppia

paljon asioita elämäni aikana

Miten kehittää sitkeyttä?

suuntaamalla huomio

resursseihin

kehittämällä osaamista,

asenteita tai hankkimalla

enemmän tukea muilta

vastoinkäymisiä

ehkäisemällä ja mahdollisiin

esteisiin varautumalla:

välillä on kuitenkin hyvä

ottaa hallitusti riskejä ja

sallia itselleen myös

epäonnistuminen

vastoinkäymisten tulkintaa

muutamalla

U.: ”On kivoja asioita vapaa-aikana. Kävin

lisäkoulutusta. Jääkiekon mm-kisoissa olin

vapaaehtoisena mukana. Niistä saa voimaa. Eihän

se nyt oikeastaan mitään…

(Toiset kehuvat, että onhan se ihan poikkeuksellista

olla mukana vapaaehtoisena, johon U. hymyilee

heikosti)

… kyllä siellä näkee kaikkea, en viime kerralla

yrittämisestä huolimatta päässyt mukaan, mutta nyt

sitkeästi yritin.”

”Minulle tuli enemmän tuohon koriin, mihin voin

vaikuttaa!”

” Pitääkö selvitäkään kaikesta, eikö saisi jäädä

haavoja? ”

Johtopäätöksiä Näkökulman vaihdoksen tarve: huolimatta ulkoisista

olosuhteista, kriiseistä ja ongelmista, voimme silti vaikuttaa

vähintäänkin oman itsemme tasolla – psykologinen pääoma- ja

yhteisön tasolla – sosiaalinen pääoma

Osatyökykyisten työllistäminen edellyttää myös työpaikan

yhteisöllisyyden ja moninaisuuden edistämistä – ongelmat

sivuavat hyvin oleellisesti esimiestyötä ja työyhteisön toimintaa

Henkilökohtainen voimaantuminen tuo itseluottamusta ja

resursseja pysyä työssä.

Pienikin tuki voi lähettää liikkeelle…. vertaiskeskustelun valtava

voima.

Mutta kaikki tehtävät eivät sovi kaikille ja haasteitakin riittää…

Miten aidosti päästään irti ja mitä

uutta on keksittävä

yksilötasolla?



Visio, tavoitetila:

hyvinvoiva työyhteisö

Miten muutos näkyy?

(fyysinen tila yms.)

Miten silloin toimitaan? (prosessit, toiminnanohjaus, tiedonkulku , palaverikäytäntö yms.)

Tukevatko rakenteet toivottua käyttäytymistä? (tavoitteet, henkilöstöstrategiat, kannustusjärjestelmät, palkkaus

yms.)

Mitä arvostetaan? Miten ajattelumallien on

muututtava?

Minkälainen on

unelmatyöpaikka,

jossa yhteisöllisyys

kukoistaa?

Kolme ideaa unelmatyöpaikkaan?


Nähdäkseen on pysähdyttävä


Miksi kannattaa

harjoittaa

rauhoittumista? Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että aivot

muuttuvat koko ajan; ei vain toiminnallisesti vaan myös rakenteellisesti – kokemusten, ja erityisesti toistuvien ja pitkään jatkuvien kokemusten myötä.

Aivot on havaittu rakenteensa ja toimintojensa suhteen luontaisesti muovautuviksi (=neuroplastisuus).

Esimerkiksi säännöllinen liikunta ja meditaatio muuttavat aivoja.

Mielellä on siis kyky muuttaa aivoja.

Tutkimusten mukaan

Ahdistus, masennus ja ärtymys vähenevät kun meditaatiota harjoitetaan

säännöllisesti. Muisti paranee, reaktioaika nopeutuu ja henkinen sekä

fyysinen kestävyys paranevat.

Säännöllisesti meditoivien ihmisten ihmissuhteet ovat parempia ja

tyydyttävämpiä.

Meditaatio vähentää pitkäkestoisen stressin oireita, kuten jännittyneisyyttä.

Meditaation on todettu lievittävän vakavien sairauksien kuten kroonisen

kivun ja syövän vaikutuksia. Se auttaa myös huume- ja

alkoholiriippuvuuteen.

Meditaatio vahvistaa immuunijärjestelmää ja antaa siten vastustuskykyä

mm. vilustumista vastaan.

www.oivamieli.fi

Mindfulness – koulutuksen antia

” Palautetta olen saanut kurssin jälkeen

siitä, että kuuntelen muita paremmin ja olen

aidommin läsnä arjen kohtaamisissa. Ehkä

tämmöinen esimerkki, että kävin Hulluilla

Päivillä ahdistumatta, niin ehkä se kuvaa sitä

hyvin.”

Ilari Järvinen Connection House

https://www.youtube.com/watch?v=_m-

l1K4XnOE

https://www.youtube.com/watch?v=_m-l1K4XnOE



”Tämä ei taida tepsiä minuun”

Joskus kun uni ei tahdo tulla

ajattelen jotain kohtaa omassa

puutarhassani - mitä voisin

siihen istuttaa..näen mielessäni

miltä kasvini näyttävät nyt tai

myöhemmin.

Vuosien varrella ( kun on ollut

paljon vaikeampaa kuin nyt )

on ilman halki lentänyt aika

paljon mättäitä ja

multalapiollisia.

Jo kaikesta tästä tulevasta

haaveileminen antaa minulle

useasti rauhallisen mielen.



Luonto rauhoittaa

4-7 min. –syke hidastuu ja lihasjännitys laukeaa

20 min. -negatiiviset tunteet vähenevät

40 min. – tarkkaavaisuus kasvaa

2,5 tuntia – immuunivaste ja vastustuskyky lisääntyvät

tee mielipaikkaresepti

Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j. 2010

Mielipaikkareseptini

Millä perusteilla valitset

kävelylenkkisi reitin?

Mitä paikkoja välttelet?

Missä koet elpyväsi?

Minne askeleesi vievät

huomaamattasi?

Voisitko löytää jonkin

uuden paikan, kuvaile se

itsellesi?

http://www.oivamieli.fi/

Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 60



Viisi keinoa henkilökohtaiseen

hyvinvointiin

1. Pidä yhteyttä: tärkeisiin ihmisiisi ja anna heille aikaa.

2. Ole aktiivinen: kävele, juokse, pelaa, sovita treeni kuntotasoosi,

niin nautit siitä.

3. Pidä silmäsi avoinna: kiinnitä huomio epätavalliseen, kauneuteen,

nauti hetkestä ja reflektoi kokemuksiasi.

4. Opi joka päivä: kokeile uutta, ota uusi vastuu työssäsi ja haaste,

josta nautit. Korjaa pyörä.

5. Ole antelias: tee jotakin hauskaa ystävällesi ja ventovieraalle, kiitä,

hymyile, katso ulos.

Ake, J. & Thompson, S. 2010. Five Ways to Wellbeing New

applications, new ways of thinking. the National Mental Health

Development Unit (NMHDU) and the NHS Confederation. London.

Ake, J. & Thompson, S. 2010



Suomi on menestynyt erinomaisesti kansainvälisissä

kilpailukykyvertailuissa. Kenenkään etu ei ole, että vajoamme

toivottomuuteen ja valittamisen kierteeseen.

Hyvällä mielellä löydämme ratkaisuja ongelmiin emmekä joudu

tuuliajolle. Myönteiset tunteet avartavat aisteja keksimään uusia

työnteon tapoja, mutta tuovat itsellekin lisää voimavaroja, jopa

onnellisuutta. Ilo tarttuu – myös asiakkaisiin.

Työhyvinvointityöhön tarvitsemme jokaista, koska kenelläkään, edes

johtajalla, ei voi olla yksinään ylivertaista osaamista luotsata laivaa

tulevaisuuteen. Hyvä johtajuus syntyy vastavuoroisuudesta.

Arvostettakoon siis myös jokaista.

Toimivat työnteon tavat ja aikaansaaminen luovat hyvän mielen

perustan, mutta työkavereistakin riippuu, onko työhön kiva tulla.

Samalle aaltopituudelle pääset katsomalla silmiin ja nyökyttelemällä,

mutta käytä myös äänihuuliasi tervehtimiseen, kehumiseen ja

kiittämiseen.

Ongelmaton elämä on ikävää ja positiivinen stressi virkistää.

Tee päivittäin jotakin mieluisaa!

Työnilonjulistus 2014 – hyvällä

mielellä Tampere 9.1.2014 www.uta.fi/jkk/synergos


Lisätietoa Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstö-

tunnusluvut johtamisen tukena. Tukea

tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin

kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr &

Kuntoutussäätiö

Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevai-suuden

osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden

tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr

& Kuntoutussäätiö.

Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R.

2010.Työn iloa ja imua – työhyvinvoinnin

ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto,

STM, Esr & Kuntoutussäätiö.

Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.&

Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita –

ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen.

Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja

menestykseen Talentum

Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus – miten

olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja

Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S.

2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä

kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja

koulutuskeskus Synergos & Esr.

Manka M-L. & Larjovuori R-L. 2013. Yhteisöllisyydellä

menestykseen. Opas työpaikan sosiaalisen pääoman

kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr &

Kuntoutussäätiö.

Nuutinen S. , Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L.

2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työuran jatkamisen

keinona. Tampereen yliopisto & TSR.

Manka M-L& Bordi L. 2013. Perusasioista pieniin

ihmeisiin – kuntajohtamisen kuva. KAKS & Tampereen

yliopisto.

Manka M-L. , Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2012.

TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön

arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena

kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva.

Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro.

.

www.uta.fi/jkk/synergos

www.docendum.fi www.kuntoutussaatio.fi/punk

www.kuntoutussaatio.fi/jamit

Työnilo –kirja E9DKBJJ7 alennus 20 %

Puh. 0203 91000 tai www.sanomapro.fi

http://www.uta.fi/jkk/synergos

http://www.docendum.fi

http://www.kuntoutussaatio.fi/punk

http://www.kuntoutussaatio.fi/jamit

http://www.sanomapro.fi

marja-liisa manka yhteisöllisyydellä menestykseen

Education