lpy 1/2013
DESCRIPTION
LPY-lehti 1/2013TRANSCRIPT
Sote-uudistus takkuaa
Medixin Pohjonen: Reilu kilpailu kunniaan
LPY on vuoden 2012 toimialajärjestö
Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 1/2013
LPY
Sava-korvauksiin lisäleikkaus?
luo mahdollisuuksia?Potilasdirektiivi
3
Tarjoamme monipuolisia ja korkeatasoisia terveyspalveluja yli 150 toimipaikassa noin 60 paikkakunnalla kautta Suomen. Panostamme erityisesti asiakastyytyväisyyteen: haluamme onnistua jokaisessa lähes 4 miljoonassa vuotuisessa asiakaskohtaamisessa.
Investoimme suomalaisten terveyspalveluihinViimeisten neljän vuoden aikana Terveystalon omistaja on investoinut yli 400 miljoonaa euroa suomalaisen terveydenhuollon kehittämiseen, mm. perustamalla uusia toimipaikkoja, kehittämällä henkilöstöä ja lääketieteellisiä sekä muita palveluita, kuten verkkoajanvarausta ja valtakunnallista potilastietojärjestelmää. Asiakkaamme ovat huippuammattilaisten ja -palvelun arvoisia.
*Asi
akas
palv
elu
avoi
nna
ma–
pe 7
–21,
la–s
u ja
ark
ipyh
ät 9
–20.
Puh
elun
hin
ta la
nkal
iitty
mäs
tä 8
,28
snt/
puhe
lu +
3,2
snt
/min
, mat
kapu
helin
liitt
ymäs
tä 1
9,2
snt/
min
Asiakkaamme ovathuippuammattilaisten
arvoisia
*Asi
akas
palv
elu
avoi
nna
ma–
pe 7
–21,
la–s
u ja
ark
ipyh
ät 9
–20.
Puh
elun
hin
ta la
nkal
iitty
mäs
tä 8
,28
snt/
puhe
lu +
3,2
snt
/min
, mat
kapu
helin
liitt
ymäs
tä 1
9,2
snt/
min
arvoisia
VARAA AIKAterveystalo.com
p. 030 6000*
Kaikki mitä terveyteesi tarvitset
Sosiaali- ja terveysalan rakenneuudistus kartta-harjoituksineen ja laatikko-leikkeineen jatkuu jo toista vaalikautta. Valmista ei näytä
tulevan, vaikka vauhti koko ajan kiihtyykin. Alueelli-set selvitysmiehet luovuttivat maaliskuun 19. päivänä raporttinsa sen tilanneelle peruspalveluministerille. Kahta päivää myöhemmin hallituksen kehysriihessä kyseisellä selvitystyöllä pyyhittiin lattiaa.
Sote-palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan nykyisiä kuntia huomattavasti suuremmat järjestäjät. Kansankielellä puhutaan nykyistä leveämmistä hartioista vastuun kantamiseen. Jos erikoissairaanhoidosta pääosa olisi näiden järjestäjäyksiköiden vastuulla, tarvittaisiin ainakin 200 000:n asukaspohja. Tällaisen kuntaraken-teen muodostumiseen lähitulevaisuudessa ei monikaan usko. Kaikki esillä olleet rakennemallit sisältävätkin välimuotoisen ylikunnallisen hallinnon elementtejä, kuten sote-piirit tai -alueet. Toiset esittävät niitä 20 ja toiset 34.
Kunta- ja soterakenneuudistuksissa on ongelmaksi koettu sekava ja moniulotteinen hallinto. Voisiko yksi ratkaisu olla selkeä kolmitasoinen julkinen hallinto? Tällöin nykyisten kuntien ja valtion keskushallinnon väliin muodostettaisiin osavaltiotaso. Näille osaval-tioille siirrettäisiin lainsäädännöllä ylikunnallisia päätöksiä vaativat järjestämisvastuutehtävät. Tällaisia olisivat esimerkiksi sote-palvelut, toisen asteen kou-lutus, maankäytön suunnittelu, alueellinen elinkeino-politiikka ja edunvalvonta, jätehuolto, joukkoliikenne sekä vesi- ja energiahuolto. Osavaltiomallissa voitai-siin lakkauttaa nykyiset maakuntaliitot ja lukuisat sote- ja koulutuskuntayhtymät. Samassa yhteydessä tulisi arvioida uudestaan myös elinkeinokeskusten ja aluehallintoviranomaisten tehtävät ja rooli. Nykyisille peruskunnille jäisi muun muassa varhaiskasvatuksen, peruskoulutuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen
palveluiden järjestämisvastuu. Alkuvaiheessa perus-kunnat vastaisivat nykyisistä kunnallisista palvelutuo-tanto-organisaatioista. Kunnallisen palvelutuotannon voisi kuitenkin hallitusti alistaa kilpailulle eli osavaltiot ostaisivat kilpailuttamalla järjestämisvastuunsa to-teuttamiseen tarvitsemansa palvelut. Tällöin kunnat joutuisivat tuotteistamaan myymänsä palvelut ja laskemaan niille todelliset hinnat. Kilpailun myötä palvelutuotanto tehostuisi.
Osavaltiomallissa ei tarvitsisi toteuttaa mittavia omaisuuden siirtoja sote-sektorillakaan eikä välttä-mättä perustaa kunnanosavaltuustoja lähidemokratian turvaamiseksi. Jos mallin rakentaminen hoidetaan taitavasti, ei synny lisää byrokratiaa – päinvastoin. Osavaltioiden valtuustot voitaisiin valita kuntavaalien yhteydessä neljän vuoden välein eikä erillisiä vaaleja tarvittaisi.
Suomen terveydenhuoltosektorilla tapahtuu nyt paljon. Sote-rakenneuudistuksen lisäksi valmistau-dutaan EU:n potilasdirektiivin täytäntöönpanoon ja valmistellaan alan rahoituksen uudistamista. Tämä lehti sisältää artikkelit kaikista näistä ajankohtaisista asioista.
Toivon Sinulle mielenkiintoisia ja keskustelua herättä-viä lukuhetkiä LPY-lehden parissa!
Pääkirjoitus
Ylikunnalliset tehtävät yhteen?
Olisiko kolmitasoisesta ratkaisuksi? ”
”
3
Ismo PartanenTOIMINNANJOHTAJA
PS. Kuka tarvitsee potilasjonoja? – Eivät ainakaan potilaat!
Tarjoamme monipuolisia ja korkeatasoisia terveyspalveluja yli 150 toimipaikassa noin 60 paikkakunnalla kautta Suomen. Panostamme erityisesti asiakastyytyväisyyteen: haluamme onnistua jokaisessa lähes 4 miljoonassa vuotuisessa asiakaskohtaamisessa.
Investoimme suomalaisten terveyspalveluihinViimeisten neljän vuoden aikana Terveystalon omistaja on investoinut yli 400 miljoonaa euroa suomalaisen terveydenhuollon kehittämiseen, mm. perustamalla uusia toimipaikkoja, kehittämällä henkilöstöä ja lääketieteellisiä sekä muita palveluita, kuten verkkoajanvarausta ja valtakunnallista potilastietojärjestelmää. Asiakkaamme ovat huippuammattilaisten ja -palvelun arvoisia.
*Asi
akas
palv
elu
avoi
nna
ma–
pe 7
–21,
la–s
u ja
ark
ipyh
ät 9
–20.
Puh
elun
hin
ta la
nkal
iitty
mäs
tä 8
,28
snt/
puhe
lu +
3,2
snt
/min
, mat
kapu
helin
liitt
ymäs
tä 1
9,2
snt/
min
Asiakkaamme ovathuippuammattilaisten
arvoisia
*Asi
akas
palv
elu
avoi
nna
ma–
pe 7
–21,
la–s
u ja
ark
ipyh
ät 9
–20.
Puh
elun
hin
ta la
nkal
iitty
mäs
tä 8
,28
snt/
puhe
lu +
3,2
snt
/min
, mat
kapu
helin
liitt
ymäs
tä 1
9,2
snt/
min
arvoisia
VARAA AIKAterveystalo.com
p. 030 6000*
Kaikki mitä terveyteesi tarvitset
ORAL_LPY_215x280mmc.indd 1 19.3.2013 17.58
Tässä numerossa:
Palvelusetelit toimiva ratkaisu
LPY palkittiin vuoden toimialajärjestönä
eResepti tulee – oletko valmis?
Sote-uudistus takkuaa
Medixin Pohjonen markkinoiden kilpailusta
Potilasdirektiivillä hyvät tavoitteet
Kolumni: Sote-uudistuksen tavoitteissa viilaamista
THL: Liikehdintää hoitojonoissa
Uusi terveysolohuone Turkuun
Moniammatillista kuntoutusta Pirkanmaalla
Sava-korvauksiin lisäleikkaus?
Potilasgallup: Miksi valitsit yksityisen?
6
8
10
12
16
18
23
24
26
28
32
34
28
Palveluseteliä hyödynnetään
hammas- huollossa.
16
6
Sisältö 1/13
Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fi | Päätoimittaja: Ismo Partanen, [email protected], Mäkelänkatu 2 A, 00500 Helsinki, puh. 040 518 5799 | Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, www.kumppania.fi,[email protected], tuottaja: Milla Majander 044 774 0445, tässä numerossa: Susanna Alanen, Kreetta Haaslahti, Julia Hannula, Hanna Jokiniemi, Susanna Kallama, Kalevi Ketoluoto, Nina Leppäniemi | Kannen kuva: Julia Hannula | Kuvapankit: Futureimagebank, Dreamstime, Ingimage, IStockPhoto | ISSN 1799-9782LPY
5
Sensori
Hammashuollon palvelusetelillä asiakas voi hankkia terveyskeskuksessa suunnitellun hoidon yksityishammaslääkäriltä. Otettuaan hoitoehdotuk-sen vastaan asiakas saa kopion tarkastuskäynnin potilasmerkinnöistä, mahdolliset röntgenkuvat tallennettuna CD-levylle, palvelusetelin sekä ajanvarausohjeet. Asiakas varaa ajan valitsemaltaan yksityishammas-lääkäriltä, joka toteuttaa terveyskeskuksessa tehdyn hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet.
– Asiakkaat ovat tyytyväisiä päästessään nopeasti hoitoon itselleen sopivana ajankohtana. Parhaimmillaan vastaanotto löytyy vieläpä läheltä kotia tai työpaikkaa, kertoo hammaslääkäri Carola Nyman-Pollesello.
Vaivattomasti vertaillen verkossaYksityishammaslääkärin valinnassa asiakkaan apuna on Helsingin sosi-aali- ja terveysviraston verkkosivujen vertailulomake terveyskeskuksen hyväksymistä yksityislääkäreistä, heidän toimenpidehinnoistaan sekä hoitoajoista.
– Erityisesti nuoret ja työikäiset aikuiset käyttävät nettiä luontevasti sopivan hammaslääkärin ja vastaanoton valintaan sekä hintavertailuun. Myönteinen yllätys on ollut se, kuinka hyvin monet iäkkäämmätkin asiakkaat osaavat hyödyntää nettiä tähän tarkoitukseen, Carola Nyman-Pollesello toteaa.
Hoitoon jo ennen akuuttia tarvettaKiireellisten tapausten lisäksi apua on ollut saatavilla myös vähemmän akuutteihin vaivoihin, mikä on hyvä asia sekä hoidon lopputuloksen että asiakastyytyväisyyden kannalta.
– Tietysti meille hammaslääkäreillekin on mielekästä ja palkitsevaa, että voimme tällä tavalla järjestää asiakkaille nopean hoitoon pääsyn.
Palvelusetelin kattaman hoidon päätyttyä asiakas voi jatkaa yksityis-hammaslääkärin hoidossa tai palata terveyskeskuksen asiakkaaksi.
– Moni asiakas toivoo löytävänsä hammaslääkärin, jonka puoleen voi kääntyä jatkossakin. Positiiviset palvelusetelikokemukset voivat tukea tällaisen omalääkärin löytymistä yksityiseltä sektorilta, Carola Nyman-Pollesello arvioi.
6 LPY 1/13
Helsingissä sekä hammashuollon asiakkaat että yksityisvastaanotot ovat ottaneet palvelusetelin hyvin vastaan.
Yksityisellä Alexia Hammaslääkäriasemalla hyviä käytäntöjä ja kokemuksia on kertynyt lähes kahden vuoden ajalta.
TEKSTI Kreetta Haaslahti KUVA Kalevi Ketoluoto
Palvelusetelit käyttöön hymyssä suin
Yrittäjien ja työterveyshuollon yhteistyössä on parantamisen varaa. Peräti yli puolet työter-veyshuoltopalvelut työntekijöil-leen järjestäneistä yrityksistä kokee, että työterveyspalve-luista ei ole hyötyä työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauspois-saolojen ehkäisemisessä. Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien jäsenyrityksillään teettämästä työterveyshuoltopalvelukyse-lystä. Kyselyn mukaan pienissä yrityksissä työterveyshuolto järjestetään huolestuttavan usein vain siksi, että laki niin velvoittaa. Suomen Yrittäjien lainopillisen asiamiehen Harri Hellsténin mukaan pienet yritykset ovat usein epätietoisia työterveyshuollon palveluista.
– Työterveyshuollosta par-haimmillaan saatava hyöty on usein jäänyt pienyrityksille ja yrittäjille epäselväksi. Työpai-kan lähtökohdista järjestetty vaikuttava työterveyshuolto on erinomainen työkyvyn tuki ja näkyy usein myös yrityksen tuloksessa. Kyselyn perusteella kuitenkin vahvistui käsitykseni siitä, ettei tällaista palvelua ole kaikkialla tarjolla eikä kaikilla työnantajilla ole edelleenkään riittävästi tietoa, jotta he osai-sivat sellaista vaatia tai haluta, Harri Hellstén kertoo.
– Kun aito työterveysyhteis-työ puolin ja toisin puuttuu, tulee palvelusta helposti vain ”sairausloma-automaatti”, Harri Hellstén toteaa.
Lakisääteisestä pakosta kumppanuuteenPk-yritysten työterveyshuollon kehittämisessä olennainen kysymys on, miten lakisääteinen pakko saadaan muutetuksi ta-voitteelliseksi kumppanuudeksi.
– Työterveyspalveluiden tuottajan pitää tuntea työpaik-ka, sen olosuhteet, ja päästä keskustelemaan johdon kanssa siitä, mitä tavoitteita yhteis-työlle asetetaan ja kuinka usein niiden toteutumista seurataan, kertoo johtajalääkäri Anja Hallberg Diacor terveyspalvelut Oy:stä.
Tehokkaan ja selkeästi yrit-täjän tarpeisiin määritellyn työterveyshuollon tehtävänä on pitää yrityksen työntekijät hyvinvoivina ja poissa sairaus-lomilta.
– Hankkiessaan työterveys-palveluita yrityksen on tärkeää määritellä omat tarpeensa ja sopia selkeästi etukäteen niiden tyydyttämisestä palveluntuotta-jan kanssa, Suomen Terveystalo Oy:n työterveyshuollon ylilää-käri Esa Asikainen toteaa.
Kysely: Työterveyspalveluiden hyödyt epäselviä yrittäjille
Terveyspalvelualan syysseminaari järjestetään 28.–29. lokakuuta 2013 Majvikissa, Kirkkonummella. Seminaarin teemana on muun muassa asiakkaan valinnanmahdollisuuksien parantaminen.
Psst!
Voiko kunta vaikuttaa terveysmenoihin?
Terve tulevaisuus tehdään kunnissa
Riittääkö hoitohenkilöstö?
Onko palvelujen saatavuudella merkitystä?
Saanko minä valita?
www.tervekunta.fi
Miksi terveydenhoidon kulut aina vain
kasvavat?
Miten palveluseteli
toimii?
Miten saadaan rahat riittämään?
Tarjoavatko yksityiset vaihtoehtoja?
Voidaanko hoitojonot poistaa?
Kotimaiset työterveyspalveluyritykset tiivistävät yhteistyötään. Hyvän terveyden verkoston perustamissopimuksen allekirjoit-ti maaliskuun puolivälissä 13 suomalaista terveyspalvelualan yritystä. Uuden yhteis-työverkoston ensisijaisena tavoitteena on useilla eri paikkakunnilla toimivien asiakas-yritysten palveleminen.
Hyvän terveyden verkoston yrityksillä on useiden vuosien tai jopa vuosikymmenten ko-kemus työterveyspalveluiden tuottamisesta ja kehittämisestä. Nyt perustetun yhteistyöver-koston avulla tätä kokemusta on mahdollisuus jakaa. Verkoston yhtenä tavoitteena onkin nousta Suomen parhaaksi työterveyspalvelui-den tuottajaksi.
Laajemmat markkinatVerkoston ansiosta näillä toimialueidensa vah-voilla terveydenhuollon palveluntuottajilla on jatkossa merkittävästi suuremmat toiminta-
edellytykset kuin aiemmin yksin toimiessaan.– Olemme verkostossa mukana erittäin
positiivisella mielellä. Tällainen yhteistyö-verkosto on erityisen iso juttu myös meille pääkaupunkiseudun ulkopuolisille toimijoille, toteaa hämeenlinnalaisen Linnan Klinikka Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kivinen.
Hyvän terveyden verkosto palvelee työter-veysasiakkaita valtakunnallisesti. Verkoston avulla asiakkailla on mahdollisuus hyödyntää eri paikkakuntien johtavia lääkärikeskuksia yhdellä sopimuksella.
– Meillä on suuret odotukset yhteistyön suhteen. Hämeenlinnan alueella on runsaasti yrityksiä, joilla on toimipisteitä myös Hyvän terveyden verkoston muissa sopimuskaupun-geissa. Verkoston avulla pystymme jatkossa tarjoamaan näiden yritysten kaikille toimipis-teille työterveyspalveluita yhdellä sopimuksel-la, Seppo Kivinen kertaa verkoston asiakasyri-tyksille tuomia hyötyjä.
Hyvän terveyden verkosto
Uusi Hyvän terveyden verkosto mahdollistaa jatkossa entistä joustavammat
työterveyspalvelut. Verkoston perustajajäsenet tulevat Suomen
kasvukeskuksista, mutta verkostoa on tarkoitus edelleen laajentaa.
TEKSTI Nina Leppäniemi KUVA Ingimage
• Caritas Lääkärit Oy / Oulu• Diacor terveyspalvelut Oy / Uusimaa• Eloni Oy / Turku• Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy / Joensuu• Itä-Suomen Lääkäritalo Oy / Kuopio• Koskiklinikka / Tampere, Pirkanmaa• Kouvolan Lääkäriasema Ky / Kouvola
• Linnan Klinikka Oy / Hämeenlinna• Lääkäriasema Syke Oy / Lahti• Porin Lääkäritalo Oy / Pori• Promedi Oy / Vaasa• Seinäjoen Lääkäritalo / Seinäjoki• Visita Oy / Jyväskylä
Aktiivinen toiminta yksityisen terveyspalve-lualan puolestapuhujana toi Lääkäripalvelu-yritykset ry:lle Suomen Yrittäjien myöntämän Vuoden 2012 toimialajärjestö -palkinnon.
– Lääkäripalveluyritykset ry on aktiivisesti osallistunut oman toimialansa palvelumark-kinoiden kehittämiseen. LPY on tuonut esille yritysten mahdollisuudet tehostaa julkisen sektorin järjestämää palvelutuotantoa. Toimialajärjestö on tehnyt hyvää yhteistyötä palkinnon myöntäneen keskusjärjestön kans-sa, toteaa Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Kari Hiltunen.
LPY on harjoittanut määrätietoista edun-valvontaa ja tuonut esille yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkityksen perinteisesti julkissektorivetoisella toimialalla. Erityistä kiitosta yhdistys sai aktiivisesta jäsen- ja sidosryhmäviestinnästä sekä osallistumisesta Suomen Yrittäjien valtakunnalliseen kunta-vaalikampanjaan.
LPY palkittiin Vuoden toimialajärjestönä
Jäsenille tiedottaminen sekä oikean tiedon jakaminen päättäjille ja kansalaisille on erittäin tärkeää.”Vuodesta 2008 LPY:n jäsenenä olleen Vääksyn Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja Tiina Wangel.
”
Parhaat yrittäjäyhdistykset palkittiin Pu-heenjohtajien neuvottelupäivillä Helsingis-sä helmikuussa. LPY:n puolesta palkinnon vastaanotti yhdistyksen varapuheenjohtaja Kari Varkila.
työterveyspalveluihin
Hyvän terveyden verkosto
8 LPY 1/13
Sensori
Eloni on uusi, turkulainen lääkäriasema joka tuo kaupunkiin lisää palvelevaa omalääkäriajattelua. Tarjoamme erinomai-set puitteet lääkärintyön harjoittamiseen uusissa tiloissa Turun keskustassa. Täyden palvelun lääkäriasemallamme ovat edustettuna kaikki keskeiset erikoisalat sekä monipuoli-set kuvantamis-, laboratorio- ja diagnostiikkapalvelut. Liity sinäkin joukkoomme. www.eloni.fi
PAIKALLISTA HOITOA.
AVAAMME25.4.2013
Yliopistonkatu 20, 20100 Turku | Hansakortteli, 3. kerros | P. 02 4484 500 | [email protected] | www.eloni.fi
1.1.2014 EU:n potilasdirektiivi tulee voimaan Suomessa.
Tähän ratkaisuun päädyttiin Joensuussa pal-veluntarjoajien määrän vähentyessä. Punnitta-vaksi tulivat vaihtoehdot ostaa palvelut ulkoa tai tuottaa ne itse.
– Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on jo 1990-luvulla ollut osakkaana työnantajien yh-teisessä työterveyshuollon palveluyrityksessä, joten sitä kautta tämä toteutustapa oli tuttu, kertoo perustetun Pohjois-Karjalan Terveyspal-velut Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Hätinen.
Osuuskauppa työllistää Pohjois-Karjalassa 1100 henkilöä, mikä asettaa omat vaatimuk-sensa myös työterveyshuollon sujuvuudelle. Uuden toimintamallin sisäänajo on sujunut hy-vin niin henkilöstön, laitteiden kuin tilojenkin osalta. Joustavaa toimintaa tukee sähköinen
ajanvaraus.– Sujuva alku on mahdollistanut sen, että
muutamia sopimuksia työterveyspalveluiden tuottamisesta on tehty myös oman talon ulkopuolelle. Impulssi siihen tuli alueen pk-yrit-täjiltä jo siinä vaiheessa, kun Pohjois-Karjalan Terveyspalvelut Oy:n perustamissuunnitelma julkistettiin.
Uusia toimintatapoja pioneerityönäTuottamalla palvelut itse osuuskauppa varmistaa toiminnasta syntyvien tuottojen jäämisen omaan maakuntaan. Uusille toimi-aloille laajentaminen ei ole tyystin vierasta muissakaan maamme osuuskaupoissa, mutta työterveyspalveluiden toteuttamisessa juuri
tällä toimintamallilla pohjoiskarjalaiset ovat pioneereja.
Toimitusjohtaja Hätisen mukaan lainsää-däntö edellyttää tiivistä yhteistyötä henkilös-töhallinnon kanssa, mikä PK Terveyden myötä toteutuu luontevasti. Samalla mahdollistuu nopea reagointi hoidon tarpeeseen painotuk-sen ollessa ennaltaehkäisevässä työssä
– Pyrimme luomaan uusia toimintatapoja työterveyshuollon kenttään, mitä edustaa muun muassa tiivis yhteistyö erikoissairaan-hoidon kanssa. Konsultoivalla erikoislääkärillä on mahdollisuus keskustella asiakkaan tilan-teesta työolosuhteet tuntevan työterveyshen-kilöstön kanssa jatkotoimenpiteitä suunnitel-taessa, valottaa Kristiina Hätinen.
Osuuskauppa työterveyspalveluiden tuottajaksi Pohjois-KarjalassaPohjois-Karjalan Osuuskauppa on tämän vuoden alusta tuottanut itse työterveyspalvelut omalle henkilöstölleen.
Tiesitkö, että...
Sensori
Ota eResepti haltuun
Mikä on eResepti?eResepti on sähköinen lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja alle-kirjoittaa sähköisesti potilastietojärjestelmään. Se tallennetaan keskitettyyn tietokantaan eli Reseptikeskukseen. Sähköiset lääke-määräykset säilyvät Reseptikeskuksessa 2,5 vuotta, jonka jälkeen ne siirtyvät Reseptiarkistoon. Asiakas voi noutaa lääkkeensä mistä tahansa apteekista.
Millä aikataululla eReseptin käyttöönotossa edetään?Apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat jo pääosin liittyneet eResepti-järjestelmään. Lainsäädäntö määrittelee, että yksityisten terveyspalvelutuottajien on otettava sähköinen lääkemääräys käyt-töön maaliskuun 2014 loppuun mennessä.
Mitä toimenpiteitä eReseptin käyttöönotto edellyttää? Käyttöönotto edellyttää toimenpiteitä, jotka perustuvat auditointi-vaatimuksiin. Teknisiin vaatimuksiin sisältyy toimenpiteitä potilastie-tojärjestelmän ja tietoliikenteen sekä varmennepalveluiden ja -kort-tien suhteen. Toiminnalliset vaatimukset koskevat puolestaan muun muassa tietoturvaa ja tietosuojavastaavan tehtäviä. Merkittävää on uuden toimintamallin omaksuminen, oman toiminnanmuutoksen määrittäminen ja sen toteutus sekä eReseptin parissa työskentele-vän henkilökunnan kouluttaminen.
Mitä etuja eReseptistä on?eResepti helpottaa potilaan asiointia apteekissa ja takaa, että tiedot ovat aina tallessa. eReseptien yhtenäinen tietokanta varmistaa sen, että kaikilla toimijoilla on lääkkeiden määräämisestä ja toimittami-sesta yhtenäiset tiedot.
Mikä on eRespa?eRespa on yksityisen sektorin eReseptin käyttöönottoa helpotta-maan perustettu projekti. eRespa-hankkeen tavoitteena on auttaa yrityksiä ja ammatinharjoittajia eResepti-järjestelmään liittymisessä sekä sähköisten lääkemääräysten käyttöönotossa. Projekti tarjoaa osallistujille oikea-aikaista tietoa siitä, mitä milloinkin pitää tehdä. Tarve tuelle eReseptin käyttöönotossa havaittiin Hammaslääkärilii-ton ja Lääkäripalveluyritykset ry:n jäsenistölleen tekemissä kartoi-tuksissa. eRespa-hankkeen toteuttaa Hammaslääkäriliitto. LPY toimii sen kumppanina.
Asiantuntijana johtava konsultti Anja Mursu, Salivirta & Partners
• Käynnistä prosessi ja perehdy asiaan ajoissa• Suunnittele käyttöönotto• Valmistele käyttöönotto• Toteuta liittymisen toimenpiteet
TEKSTI Nina Leppäniemi KUVA Ingimage
eResepti tulee – oletko valmis?
Kohti eReseptiä
10 LPY 1/13
www.svea.
09-4242 3080
Tehokkaat ja joustavat ratkaisutUlkoistamalla saataviesi hallinnoinnin Svealle säästät hallinnointikustannuksissa, nopeutat kassan kiertoa ja pienennät luottotappioriskiä.
Tarjoamme joustavat ja tehokkaat ratkaisut liiketoimintasi parhaaksi. Palvelemme sinua ja asiakkaitasi ammattitaidolla.
Ota yhteyttä, niin kerromme lisää.
PIDÄMME TALOUTESI TERVEESSÄTASAPAINOSSA
nennätnennät
kaat kaataksi. aksi.asi asi
ää.ää.
ÄOSSA
Porvoon Lääkärikeskuksessa eReseptin kehittymistä on seurattu tiiviisti vuodesta 2010 lähtien.
– Nyt tilanteen selkiytyessä myös motivaatio tekemiseen on kasvanut. Siirtymäaikataulu tuntuu tiukalta, joten aloitet-tua työtä on jatkettava määrä-tietoisesti, jotta aikataulussa pysytään, kuvailee IT-pääkäyt-täjä Katja Kiviniemi Porvoon Lääkärikeskuksesta.
Tukea muutosprosessiin Porvoon Lääkärikeskus hakee eRespasta.
– Kaikki ulkopuolelta saatava apu helpottaa omaa työtämme.
Katja Kiviniemen mukaan merkittävän haasteen aihe-uttaa muun muassa tietojär-jestelmien dokumentoinnin saattaminen auditointivaati-musten mukaiselle tasolle.
– Aluksi on arvioitava eReseptin toimintamallien sopivuus omiin prosesseihim-me. Meille soveltuvat toimin-tamallit on jalkautettava niin henkilökunnalle kuin amma-tinharjoittajillekin.
– Siinä vaiheessa, kun kaik-ki reseptitiedot alkavat olla Re-septikeskuksessa katseltavissa, on asiakkaan kokonaislää-kityksen seuraaminen huo-mattavasti helpompaa kuin nykyisin. Hoitava lääkäri ei näe ainoastaan, mitä lääkkeitä potilaalle on määrätty omassa toimipisteessä tai muualla, vaan myös lääkkeiden toimi-tustiedot, eli sen, onko asiakas hakenut lääkkeet apteekista. Asiakaspalvelun ja lääketurval-lisuuden paraneminen motivoi tekemään työtä haastavan muutosprosessin hyväksi, Katja Kiviniemi toteaa.
Porvoon Lääkärikeskus mukana eRespassa
LPY-lehti selvittää huhti–toukokuussa lukijoidensa mielipiteitä lehdestä. Haluamme lukijoiden palautteen avulla kehittää lehteämme edelleen.
Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi Omron M6 -verenpainemittaria (ovh 130 euroa).
Vastaaminen kestää muutaman minuutin – palautteesi on arvokas!
Lukijatutkimus – osallistu ja voita
Osallistu kyselyyn
osoitteessa www.lpy.fi.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenneuudistus on yksi maan hallituksen kärkihankkeista. Uudistus on edennyt kangerrellen. Hallitukselle tulee kiire sen toteuttamisessa.
Peruspalveluministerin asettamat alueelliset selvitys-miehet esittivät maaliskuun puolivälissä 34:ään sote-
alueeseen perustuvaa palvelurakennetta. Vain kaksi päivää selvitysmiesten raportin luovuttamisen jälkeen maan hal-litus linjasi kehysriihessään, että uudistuksen valmistelua jatketaan noin 20:een sote-alueeseen perustuvan rakenteen pohjalta.
Lääkäriliiton mielestä selvitystyöryhmän esittämät 34 sote-aluetta sirpaloittavat erityisesti erikoissairaanhoidon. Esityksessä sirpaloitumista paikataan viidellä erityisvas-tuualueella (erva-alue), mutta tuovatko nekään ratkaisua, kysyy Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve.
– Perusterveydenhuollon asema voidaan turvata vain to-teuttamalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisen aito yhdistäminen, kommentoi selvitysmies-ten raporttia Heikki Pälve.
Järjestämisvastuu yksiin käsiin Terveydenhuollon palvelujärjestelmä ei voi toimia tasa-painoisesti, ellei järjestämisvastuu ole yksissä käsissä. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee kertoi selvitysmiesten sote-ratkaisumallin tuovan parannuksen nykyiseen myös tältä osin. Hän
Sote-uudistus
13
TEKSTI Susanna Alanen ja Ismo Partanen KUVAT Dreamstime, FutureImageBank, Ingimage, IstockPhoto
Vääksyn Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja Tiina Wangel näkee sote-uudistuksen mahdollisuutena, mikäli lähtökohtana pidetään sitä, että potilaat saavat parempaa hoitoa oikein ajoitettuna.
– Uudistuksessa on tärkeää ottaa huomioon kaikki mahdollisuudet kehittää yhteistyötä julki-sen ja yksityisen sektorin välillä. Haasteena on se, toteutuvatko teoria ja tavoitteet käytännössä kaikil-la alueilla, Tiina Wangel pohtii.
Hyödyt irti yhteistyöstä
– löytyykö
korosti tiedotustilaisuudessa, että järjestämisvastuun ja kantokyvyn täytyy olla riittävän suurilla hartioilla.
Selvitysmiesten esitys ei selkeästi ottanut kantaa pal-veluiden tuottamiseen. Kansliapäällikkö Sillanaukeen mielestä julkinen sektori tulee jatkossakin olemaan pohja, jolle tuotanto rakentuu. Hän kuitenkin korostaa, että
oikea ratkaisu?
esitetyssä ratkaisussa monituottajamalli tullaan hallitsemaan huomattavasti paremmin kuin nykyisessä mallissa.
Syntyykö sote-piireistä erillisiä saarekkeita?Valmistelutyössä esillä olleissa malleissa on vaarana, että sote-piireistä tulee muusta kunnallishallinnosta erillään olevia orga-nisaatioita, ja ne alkavat elää omaa elämäänsä kuten nykyisten sairaanhoitopiirien kanssa on käynyt. Peruskunnille jää silloin vain maksajan rooli.
– Vaikka sote-rakenneuudistus ei otakaan kantaa muuhun kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen, joudutaan ennemmin tai myöhemmin arvioimaan muidenkin ylikunnallis-ten tehtävien keskittämistä aluetasolle. Esitetyissä sote-piirimal-leissa muut kansalaisten hyvinvointiin liittyvät ja kuntien järjes-tämisvastuulla olevat asiat eriytyvät sote-palveluista. Olisiko sen sijaan järkevää keskittää järjestämisvastuuta siten, että kaikki ylikunnallisia päätöksiä vaativat tehtävät olisivat yhden tahon vastuulla? Saataisiinko näin aikaan pitkälläkin aikavälillä kestä-vä ratkaisu, kysyy LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Paljon ratkaisemattomia asioitaSote-palvelurakenteen uudistamistyö on vielä pahasti kesken. Ratkaistavana on useita keskeisiä kysymyksiä: kuinka turvataan lähipalvelut, miten varmistetaan sote-alojen synergiahyötyjen toteutuminen, mikä on työnjako erva-alueen ja sote-piirin välil-lä, kuinka sote-piirejä ja erva-alueita ohjataan ja miten niiden rahoitus järjestetään. Lääkäripalveluyritykset ry:n mielestä sote-rakenneuudistuksen jatkotyössä pitää luoda edellytykset palvelu-
markkinoiden kehittämiselle ja niiden järkevälle hyödyntämisel-le. Palveluiden laatu, saatavuus ja vaikuttavuus paranevat, kun hyödynnetään palveluntuottaji-en välistä aitoa kilpailua. Lääkä-riliiton Heikki Pälveen mukaan uudistuksen suurin haaste on toimivan erikoissairaanhoidon pelastaminen. Haaveena on samalla perusterveydenhuol-lon parantaminen.
– Voisiko erityisvastuu-alueisiin perustuva sote-palveluiden järjestämismalli olla ratkaisu? Tällöin nykyiset
erva-alueet toimisivat järjes-täjinä ja niille annettaisiin myös
kokonaisrahoitus. Järjestäjä vastaisi asioista, mutta tuottajina voisivat toimia kaikki alueella nytkin olevat tuottajat. Tällöin yksittäisen pienenkin kunnan terveyskeskus voisi jatkaa ja sai-raanhoitopiirejä ei tarvitsisi automaattisesti purkaa. Samalla voitaisiin lisätä hallitusti tuottajien määrää. Järjestäjä ja tuottaja olisi silloin aidosti erotettu ja potilaan asemaa vahvistettu, Heik-ki Pälve pohtii.
Maaliskuun lopussa sote-palvelurakenteen uudistaminen oli sekavassa tilassa.
– Saatetaankin tarvita selvitysmiehiä, jotka selvittävät sen, missä nyt ollaan, toteaa Heikki Pälve.
Uudistuksessa keskeistä on palveluiden järjestämisvastuun eriyttäminen niiden tuotannosta.”
”
Lähteenä on käytetty Yle-uutisten välittämää uutismateriaalia selvitystyöryhmän raportin luovuttamistilaisuudesta sekä haastatteluja.
1. Siirrytään järjestelmäkeskeisyydestä potilaskeskeiseen ajatteluun.2. Lisätään kansalaisten valinnanmahdollisuuksia
terveyspalveluiden käyttämisessä. 3. Määritellään selkeästi julkisen sektorin järjestämisvastuu.4. Eriytetään julkisella sektorilla palveluiden järjestämisvastuu niiden tuotannosta.5. Otetaan käyttöön aito monituottajamalli niin, että palveluntuottajien yhdenvertainen asema toteutuu.
LPY:n odotukset sote-rakenneuudistukselle:
• ortopedia • käsikirurgia • neurokirurgia
• verisuonikirurgia • vatsaelinkirurgia • plastiikkakirurgia • lastenkirurgia
• urologia • gynekologia • korva-, nenä-, kurkkutoimenpiteet
• 70 kirurgia • 4 leikkaussalia • 11-paikkainen heräämö
KOSKISAIRAALAKoskiklinikan moderni yksityissairaala Tampereen keskustassa
Kirurgimme ovat kokeneita ammattilaisia ja edustavat suomalaista kärkiosaamista omilla erikois-
aloillaan. Haluamme asiakkaidemme toipumisen olevan mahdollisimman miellyttävää ja pyrimme
kaikessa palvelussamme yksilölliseen ja ystävälliseen huolenpitoon.
Koskisairaala on erinomainen vaihtoehto, kun haluat itse vaikuttaa leikkausajankohtaasi
ja saada hoitoa yksilöllisesti ja jonottamatta.
KOSKISAIRAALA
KOSKISAIRAALA Koskikeskus • 3. krs Hatanpään valtatie 1 • 33100 Tampere • puh. + 358 3 2506 506 • [email protected] • www.koskiklinikka.fi
Unelmana
LPY:n esittämät parannukset kilpailulainsäädäntöön saavat Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n toimitusjohtajan Jouni Pohjosen vilpittömän kannatuksen. Hänen mielestään terveyspalvelualan markkinoilla vallitseva kilpailutilanne ei ole tällä hetkellä reilu eikä tasapuolinen.
TEKSTI Nina Leppäniemi KUVA Kalevi Ketoluoto
reilu kilpailu
17
Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n toimitusjohtaja Jouni Pohjosella on selvä näkemys siitä, miltä alan kilpailu-
markkinoiden tulisi näyttää.– Oma haavekuvani on sellainen, jossa laboratorioalan
markkinat niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla olisivat kokonaisuudessaan kilpailtuja. Tämän lisäksi rohkenen vielä toivoa kaikkien toimijoiden pelaavan samoilla säännöillä.
Espoolainen, 50-vuotias tuotantotalouden diplomi-in-sinööri tietää, mistä puhuu.
– Suurimman osan työurastani olen saanut toimia mielen-kiintoisissa johtamis- ja kehittämistehtävissä, aiemmin muun muassa Instrumentariumissa ja Oriolassa.
Jouni Pohjosen nykyinen pesti Medixin toimitusjohtajana alkoi vuonna 2009.
– Vaikka terveydenhuoltoala oli minulle jo ennestään tuttu, sain tämän tehtävän myötä mahdollisuuden tarkastella terveydenhuoltoa jälleen uudesta näkökulmasta, tukipalvelui-ta tarjoavan palveluyrityksen vetäjänä.
Alalla haasteelliset ajatLaboratorioalan haasteet ovat samankaltaisia kuin muutenkin terveyspalvelualalla: vanheneva väestö, lisääntyvät palvelutar-peet ja niistä johtuvat terveydenhuollon rahoituksen haasteet tarkoittavat käytännössä ainaista hintapainetta ja tarvetta jatkuvalle toiminnan tehostamiselle.
– Julkisella sektorilla laboratoriotoimintaa on tehostettu keskittämällä tutkimuksia mahdollisuuksien mukaan eri-tyisvastuualueiden eli erva-alueiden keskuslaboratorioihin, jotka puolestaan toimivat liikelaitoksina tai yhtiöinä. Näiden laboratorioiden kokoa on kasvatettu liiketoimintakaupoilla, joissa sairaanhoitopiiri on tullut yhtiön tai yhtymän omista-jaksi luovuttaen osakkuutensa vastineeksi liiketoimintansa eli laboratorionsa koneet, laitteet ja henkilökunnan. Samalla sairaanhoitopiirit tekevät pitkäaikaisen sopimuksen palve-luiden hankinnasta kyseiseltä yhtiöltä tai yhtymältä, Jouni Pohjonen kertoo.
Vääristynyttä kilpailuaKilpailutilanne on toimitusjohtaja Jouni Pohjosen mielestä vääristynyt – ja kilpailun kannalta hyvin epäreilu. Labora-torioalan markkinoista yli 85 prosenttia on julkisen sektorin omistamilla toimijoilla. Keskittäminen on johtanut siihen, että yli 95 prosenttia julkisen sektorin laboratorioiden tarvit-semista tutkimuksista tehdään erva-alueiden omissa labora-torioissa.
– Vain pieni murto-osa tutkimuksista päätyy julkisiin kilpailutuksiin ja niiden kautta tehtäväksi oman erva-alueen ulkopuolelle joko julkisen sektorin muihin laboratorioihin tai yksityisen sektorin keskuslaboratorioihin.
Tämä ei kuitenkaan ole vielä koko totuus. Sen lisäksi, että julkisen sektorin yhtiöillä ja yhtymillä on valta-asema edellä mainitulla tavalla, osallistuvat ne lisäksi jatkuvasti aktiivises-ti muiden erva-alueiden tarjouskilpailuihin sekä myös niin sanotuille avoimille markkinoille. Tällöin kilpailutilannetta
vääristää moni asia. Julkisen sektorin laboratorioilla on muun muassa erilaisesta verokohtelusta johtuvia kustannusetuja.
– On vaikea kuvitella julkisomisteisten laboratorioiden ajautuvan konkurssiin taloudellisista syistä. Mahdollinen tappio katettaneen aina omistajien toimesta. Lisäksi tasai-nen tutkimusvolyymi on taattu omalta erva-alueelta ilman kilpailua. Vallitseva tulkinta on, että julkisen sektorin labo-ratorio voi myydä noin kymmenen prosenttia tuotannostaan ulkopuolisille asiakkaille ilman, että laboratorion omistavan sairaanhoitopiirin tarvitsee avata omia hankintojaan avoi-melle kilpailulle. Suomen suurimman kunnallisen laborato-rioliikelaitoksen kymmenen prosenttia vastaa puolta Medixin liikevaihdosta, Jouni Pohjonen toteaa.
Kilpailuneutraliteetin puolestaLaboratoriomarkkinoiden kilpailuolosuhteita läheltä seu-raavan Jouni Pohjosen esittämä toive reilusta kilpailusta ei tunnu liikaa pyydetyltä.
– Kilpailu on aina hyväksi. On kuitenkin äärimmäisen tär-keää, että kilpailu on rehtiä ja sen säännöt ovat kaikille samat.
Medixin toimitusjohtajan mielestä LPY:n tavoitteet kilpai-luneutraliteetin toteuttamiseksi ovat hyviä.
– Menestyäkseen reilussa kilpailussa laboratoriopalvelu-yrityksen pitää pystyä paitsi erittäin tehokkaaseen toimintaan myös erinomaiseen laatuun, toimitusaikaan, toimituskykyyn ja asiakaspalveluun. Ulkopuolisella tutkimuslaitoksella viime kesänä teettämämme asiakastyytyväisyystutkimus vahvisti, että asiakkaamme pitävät kyseisiä osa-alueita Medixin erityi-sinä vahvuuksina.
On äärimmäisen tärkeää, että kilpailu on rehtiä ja sen
säännöt ovat kaikille samat.”
”
• johtava, suomalainen yksityisomistuksessa oleva keskuslaboratorio
• omistajina suomalaisia terveydenhuollon tutkimusta tekeviä säätiöitä ja terveydenhuollon toimijoita. Tulos jaetaan osinkoina suomalaisen terveydenhuollon kehittämiseen.
• akkreditoitu laboratoriotuotanto Suomessa• liikevaihto noin 27,7 miljoonaa euroa• toimitusjohtaja Jouni Pohjonen
Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy
EU:n
EU:n potilasdirektiivin tavoitteena on edistää potilaiden vapaata liikkuvuutta ja valinnanvapautta sekä parantaa terveyspalveluiden saatavuutta ja tehostaa niiden tuotantoa. Tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Suomessa direktiivin voimaansaattaminen on haasteellinen tehtävä, koska julkisen ja yksityisen sektorin tuottamien terveyspalveluiden rahoittaminen tapahtuvat eri tavalla kuin muualla Euroopassa.
TEKSTI Ismo Partanen ja Susanna Kallama KUVITUS Julia Hannula
parantaa palveluiden
Potilasdirektiiviä on sovellettava kaikkeen terveyden-huoltoon riippumatta järjestäjästä, tuottajasta tai
rahoittajasta. Potilasdirektiivin täytäntöönpanossa on löydettävä hoitojen kustannusten korvausmalli, joka toteut-taa direktiivin hyvät tavoitteet eikä keinotekoisesti kannusta potilaita tai palveluntuottajia hakeutumaan ulkomaille.
Direktiivin täytäntöönpanon valmistelussa on ollut esillä neljä vaihtoehtoista kustannusten korvausmallia. Näiden lisäksi Lääkäripalveluyritykset ry on nostanut keskuste-luun ja arvioitavaksi kaksi uutta vaihtoehtoista mallia: palvelusetelimallin sekä ns. mukautetun sairausvakuutus-mallin.
potilasdirektiivi
saatavuutta?
19
• EU-/ETA-alueelle hoitoon hakeutuvan suomalaisen kustannukset korvataan samalla tavalla kuin kotimaassa julkisella sektorilla anne-tussa hoidossa.
• Korvauksen edellytyksenä on, että potilaalle on myönnetty direktii-vin mukainen ennakkolupa.
• Jos ennakkolupaa ei myönnetä, hoito korvataan sairausvakuutuslain mukaisina sairaanhoitokorvauksina.
Plussat ja miinukset: Jos lupaehdot ovat tiukat, ei ulkomailta haettavien hoitojen määrä lisäänny merkittävästi.
Julkinen terveydenhuolto tulisi tietoiseksi potilaan aikeista hakeu-tua hoitoon ulkomaille etukäteen ja saisi näin myös tietoa kustan-nuksista, joita sen maksettavaksi tulee.
Sisältää ennakkoluvan saaneiden osalta saman kannusteongelman kuin omavastuuosuusmalli: ulkomailla annettu hoito korvataan paremmin kuin kotimaassa yksityiseltä hankittu.
Ennakkolupaan perustuvan mallin voitaisiin katsoa rajoittavan poti-laiden vapaata liikkuvuutta ja palveluiden tarjontaa. On mahdollista, että Suomi velvoitettaisiin muuttamaan ennakkolupamenettelyä ja/tai rajoittavaa korvauskäytäntöään potilaan edun mukaiseksi.
• EU-/ETA-alueelle hoitoon hakeutuvan suomalaisen kustannukset korva-taan samalla tavalla kuin kotimaassa julkisella sektorilla annetussa hoidos-sa. Potilas maksaa saman asiakasmaksun, jonka hän maksaisi kotimaassa julkisessa terveydenhuollossa. Loput eli pääosan hoidon kustannuksista maksaa viime kädessä potilaan kotikunta.
• Sillä ei ole merkitystä, tuottaako palvelun Suomen ulkopuolella kyseisen maan julkinen sektori vai siellä toimiva yksityinen palveluntuottaja.
• On arvioitu, että mallin käyttöönotto lisää kuntien terveyskustannuksia yli 100 miljoonalla eurolla
• Kustannukset kasvavat, koska hyvä korvaustaso kannustaa suomalaisia hakemaan EU- ja ETA-alueilta erityisesti päiväkirurgisia terveyspalveluita sekä hammashoitoja. Siis hoitoja, joissa julkisella sektorilla on jonoja ja joista kotimaassa yksityisellä sektorilla saatava sairausvakuutuskorvaus on pieni.
• Suomessa annetusta yksityisestä terveyspalvelusta potilas saa edelleen sairausvakuutuslain mukaisen sairaanhoitokorvauksen.
Plussat ja miinukset: Potilasdirektiivin tavoite vapaasta liikkuvuudesta EU:n sisämarkkinoilla toteutuu.
Kannustaisi suomalaisia hakeutumaan hoitoon kotimaan ulkopuolelle EU-/ETA-alueelle, erityisesti lähialueille. Lasku ulkomailla annetusta hoidosta lankeaisi kuitenkin kotikunnan maksettavaksi.
Lisää kansalaisten eriarvoisuutta. Mallista hyötyisivät vain ne potilaat, joil-la on ulkomaille hoitoon hakeutumiseen tarvittavat valmiudet – kielitai-toa, kykyä hankkia tietoa ulkomaisesta hoidosta, halukkuutta ja osaamista matkustaa sekä varaa maksaa itse hoito etukäteen.
Syrjii kotimaista palvelutuotantoa. Ulkomailla ostettua terveydenhuoltoa tuetaan kotimaassa tuotettua enemmän.
Todennäköisesti terveysalan palvelutuotantoa ja osaamista siirtyisi pois Suomesta maamme lähialueille.
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset nousevat. Kuntien vaikutusmahdollisuudet menokehitykseen pienenevät.
• EU-/ETA-alueelle hoitoon hakeutuvan suomalaisen kustannukset korva-taan sairausvakuutuslain mukaisina sairaanhoitokorvauksina.
• Ulkomailla annetusta hoidosta maksettaisiin potilaalle alhaisempi korvaus kuin Suomen julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta, jonka potilas saa asiakasmaksulla.
Plussat ja miinukset: Ei merkittäviä vaikutuksia ulkomailla annetun hoidon määrään tai korvausmenoihin.
Ei vaikuttaisi kuntien kustannuksiin. Kohtelee yhdenvertaisesti Suomessa toimivia yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajia ja ulkomailla toimivia terveydenhuollon palveluntuottajia. Molempien antamasta hoidosta potilaalla olisi oikeus saada sairausvakuutuslain mukainen korvaus.
Voitaisiin alhaisen korvaustason vuoksi katsoa rajoittavan potilaiden vapaata liikkuvuutta ja palveluiden tarjontaa sisämarkkinoilla. On mahdollista, että Suomi velvoitettaisiin muuttamaan rajoittavaa korvauskäytäntöään potilaan edun mukaiseksi.
• EU-/ETA-alueelle hoitoon hakeutuvan suomalaisen kustannukset korvataan samalla tavalla kuin kotimaassa julkisella sektorilla annetussa hoidossa.
• Korvauksen edellytyksenä on, että potilaalla on hoitosuhde Suomessa julkisessa terveydenhuollossa.
• Muodostaa saman kannusteongelman kuin omavastuuosuusmalli.• Suomessa annetusta yksityisestä terveyspalvelusta potilas saa
edelleen sairausvakuutuslain mukaisesti sairaanhoitokorvauksen.
Plussat ja miinukset: Julkinen terveydenhuolto tulisi etukäteen tietoiseksi potilaan aikeista hakeutua hoitoon ulkomaille ja pystyisi siten arvioimaan kustannuksia, joita sen maksettavaksi tulee.
Lisäisi merkittävästi hallinnollista työtä julkisessa terveydenhuollossa.
Kannustaisi suomalaisia hakeutumaan hoitoon kotimaan ulkopuolelle EU-/ETA-alueelle, erityisesti lähialueille.
Saattaa lisätä erikoissairaanhoitoon tehtyjen lähetteiden määrää merkittävästi.
Kuntien terveydenhuollon menot lisääntyisivät: arvio 70–100 miljoonaa euroa
Syrjii kotimaista palvelutuotantoa. Ulkomailla tuotettua terveydenhuoltoa tuetaan kotimaassa tuotettua enemmän.
Terveysalan palvelutuotantoa ja osaamista siirtyisi mahdollisesti pois Suomesta maamme lähialueille.
Omavastuuosuusmalli
Sairausvakuutusmalli (sava-malli)
Hoitosuhteeseen sidottu sekamalli
Ennakkolupaan sidottu sekamalli
Vaihtoehtoiset kustannusten korvausmallit:
20 LPY 1/13
Palveluseteleistäkö ratkaisu?
• Säädetään lailla kunnille ja kuntayhtymille velvollisuus tarjota potilaalle aina yhtenä vaihtoehtona palveluseteli silloin, kun hänellä on lääketieteellisin perustein todettu hoidon tarve.
• Velvoite palvelusetelin tarjoamiseen koskee erikoissairaanhoidon palveluita ja vaativia hammashoitoja eli hoitoja, joissa on syntymässä kannuste hakeutua hoitoon ulkomaille direktiivin mahdollistamalla tavalla.
• Palvelusetelin arvo päätetään kansallisella tasolla sellaiseksi, että potilaalle jää maksettavaksi nykyinen julkisen sektorin omavastuu kuten omavastuuosuusmallissa.
Plussat ja miinukset: Potilaan valinnanvapaus lisääntyy. Hän päättää, käyttääkö • julkisen sektorin järjestämää palvelua, jonka kunta/
kuntayhtymä itse tuottaa tai hankkii ostopalveluna• valitseeko hän palvelusetelin ja hakeutuu hoitoon
Suomessa yksityiselle sektorille tai hoitoon julkiselle tai yksityiselle sektorille muussa EU-/ETA-maassa
Voidaan ottaa käyttöön myös tapauksissa, joissa potilas hakeutuu hoitoon kotikuntansa tai -alueensa ulkopuolelle julkiselle sektorille. Voidaan siten käyttää myös vuoden 2014 alussa voimaan tulevan terveydenhuoltolain mukaisen valinnanvapauden toteuttamisessa.
Täyttää EU:n potilasdirektiivin tavoitteet. Kohtelee palveluntuottajia tasapuolisesti. Tukee suomalaista työtä. On julkisen talouden näkökulmasta realistinen toteuttaa.
• Määritellään palvelut, joiden kysyntää arvellaan siirtyvän ulkomaille:• palvelut, joissa julkisen sektorin tuottaman palvelun
asiakasmaksun ja yksityisellä sektorilla tuotetusta palvelusta sava-korvauksen jälkeen potilaan maksettavaksi jäävän omavastuun ero on suuri
• palvelut, joihin julkisella sektorilla joutuu jonottamaan, esimerkiksi hammashuolto, jotkin leikkaukset ja kuvantamispalvelut.
• Korotetaan näiden palveluiden sairausvakuutuskorvausta eli sava-korvausta merkittävästi.
• Maksetaan suomalaisten EU-/ETA-alueelta ja kotimaasta yksityisiltä palveluntuottajilta hankkimista palveluista sama sava-korvaus ja potilas maksaa omavastuuosuuden.
Plussat ja miinukset: Takaa potilaalle nykyistä paremman vapauden valita hoitopaikan
Asettaa kotimaisen palvelutuotannon tasa-arvoisempaan asemaan kuin omavastuuosuusmalli ja sekamallit.
On yhteiskunnalle kustannustehokas vaihtoehto. Vähentää julkisen sektorin kuormitusta ja jonoja. Saattaa lisätä yksityiselle sektorille hoitoon hakeutuvien määrää.
Sava-korvausten korotuksiin tarvitaan lisää rahoitusta noin 50–100 miljoonaa euroa.
” Suomessa on otettava käyttöön kustannusten korvausmalli, joka toteuttaa direktiivin tavoitteet ja kohtelee palveluntuottajia tasapuolisesti. ”
Palvelusetelimalli Mukautettu sairausvakuutusmalli (mukautettu sava-malli)
LPY esitti lausuntokierroksen aikana kahta vaihtoehtoista kustannusten korvausmallia:
Tavoitteena on selkeyttää potilaiden oikeuksia tilanteissa, joissa nämä hakeutuvat hoitoon toiseen EU-/ETA-maahan.• Edistää potilaiden vapaata liikkuvuutta ja
valinnanvapautta.• Vahvistaa EU:n sisämarkkinavapauksia erityisesti
terveydenhuoltopalveluiden tarjoamisen vapauden osalta.
• Potilasdirektiivin mukainen kansallinen lainsäädäntö tulee Suomessa voimaan 1.1.2014
Mikä EU:n potilasdirektiivi?
Terveydenhuollon organisaatio,
Etsitkö työterveyshuoltoon tai fysioterapiahoidon ja kuntoutuksen jatkoksi hyvää yhteistyökumppania, jolla on valtakunnallinen palveluverkosto?
SuomalaisSuomalaisten fysioterapiayritysten muodostamaan Fysi Partners -verkostoon kuuluu yli 160 tasokasta fysioterapia- ja kuntoutusalan yritystä eri puolelta Suomea. Yrityksillä on AVI:n toimilupa ja yhteensä noin 700 fysioterapeuttia palveluksessaan. Päätoimipaikat löytyvät osoitteesta www.fysipartners../ToimipaikatOsalla yOsalla yrityksistä on useampia toimipaikkoja.
Fysi Partners Finland Oy on valtakunnallinen verkostoyritys, jolta voit ostaa laadukkaat fysioterapia- ja kuntoutuspalvelut keskitetysti ”yhdellä laskulla” valitsemiltasi paikkakunnilta tai koko maasta – sopimuksen mukaan.
Ota yhteyttä ja kysy lisää!
Fysi Partners Finland OyNuijamiestentie 5 B00400 Helsinkiwww.fysipartners..
Aino Sainio, toimitusjohtajapuh. +358 400 784515aino.sainio@fysipartners..
Mikä kustannusten
korvausmalli on mielestäsi paras?
Käy vastaamassa gallup-kysymykseen
sivuilla www.lpy.fi.
1. Palvelusetelimalli2. Mukautettu sairausvakuutusmalli3. Puhdas sairausvakuutusmalli
Valtioneuvosto päätyi maaliskuun kehysriihessä esittä-mään potilasdirektiiviin liittyväksi kustannusten korva-usmalliksi nykyistä sava-mallia. Tämä ei tuo muutosta korvauksiin eikä asiakkaan asemaan. Sava-malli ei täytä direktiivin tavoitteita palveluiden saatavuuden paranta-miseksi.
LPY:n esitykset korvausmalleiksi:
Hallitus valitsi sava-mallin
Potilasdirektiivin tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta, potilaan oikeusturvaa ja potilasturvallisuutta sekä lisätä valinnanmahdollisuuksia ja tehostaa palvelutuotantoa kilpailua hyödyntämällä. ”
”
”
23
Sote-uudistuksen tavoitteissa on viilaamistaSuomessa tehdään vuosittain noin 22 miljoonaa lääkäri-käyntiä, joista kolmannes yksityisellä sektorilla ja loput kaksi kolmasosaa julkisessa perusterveydenhuollossa ja erikoissai-raanhoidossa. Julkisen vallan on perustuslain mukaan taat-tava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, ja yksityiset palvelut ovat osa tätä takausta. Esimerkiksi valtaosa lakisääteisestä työterveyshuollosta on yksityistä, ja lainsäädäntö tukee poti-laiden valinnanvapautta ja hoitoonpääsyä Kela-korvauksilla. Näin pidetään huoli siitä, ettei julkisen terveydenhuoltojär-jestelmän kantokyky mene tukkoon ja etteivät julkiset kustan-nukset nouse enempää.
Osa yksityisen terveyspalvelun valinneista kokee myös, että heidän on pakko hankkia palvelut yksityissektorilta, koska hoitoonpääsy julkisiin palveluihin on ollut takkuista. Tätä on-gelmaa korjaamaan hallitus valmistelee julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.
Sote-uudistuksen keskeisimpänä kysy-myksenä on julkisten terveyspalveluiden järjestäjän koko. Tällä hetkellä suomalaises-sa terveyspalvelukentässä suurimpia ovat yli puolen miljoo-nan asukkaan ja pienimpiä muutaman tuhannen asukkaan toimijat. Palveluiden saatavuus, laatu tai hinta eivät meillä ole yhteydessä järjestäjän kokoon. Silti sote-palveluiden järjestä-jien kokoa halutaan suurentaa. Miksi?
Ensinnäkin sote-palveluiden järjestäminen on meillä mää-ritetty kuntien tehtäväksi. Sote-palveluiden uudistus on siis vahvasti kytköksissä kuntauudistukseen. Harvaanasuttujen ja muuttotappiollisten – lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomen – kun-tien kokoa halutaan suurentaa, jotta palvelurakennetta voi-taisiin muokata kuntien kantokyvyn mukaiseksi, eli keskittää
toimintoja. Toiseksi, meillä terveyspalveluiden järjestäminen ja tuottaminen ovat käytännössä sama asia. Hoidon saata-vuudessa on nykyjärjestelmässä vakavia ongelmia, ja tuotta-jan kokoa suurentamalla uskotaan tuottavuuden paranevan.
Muualla Euroopassa järjestäjän koon suurentaminen on kuitenkin ollut eri asia kuin tuottajan koon suurentaminen. Järjestäjä on käytännössä vakuuttaja, kuten Saksan sairaus-kassat tai Ruotsin maakäräjät. Laadun, saatavuuden ja hin-noittelun vahtiminen on järjestäjän tehtävä julkisen vallan antamien puitteiden mukaisesti. Palvelut tuottaa erillinen tuottajakoneisto, jonka koko vaihtelee yksittäisestä amma-tinharjoittajalääkäristä yliopistosairaalaan.
Vakuutettu – siis potilas – on järjestelmässä halutessaan myös valitsijan asemassa. Potilas äänestää jaloillaan, ja valinnanvapauden suurin merkitys on tuottajien pysyminen varpaillaan. Niiden täytyy tuottaa sitä, mitä kansalainen tarvitsee: hoidon saatavuutta ja laatua.
Suomessa ollaan sote-uudistuksen tavoiteasetannassa alkutekijöissä vaatimalla tuottajien yhdistymisiä. Haasteita ovat potilaan vapaa liikkuvuus sekä tuottavuuden ja hoidon saatavuuden parantaminen. Pelkkä järjestäjä-tuottajan koko ei näitä kysymyksiä ratkaise.
Juha TuominenKirjoittaja on dosentti ja Terveystalo Oy:n johtava ylilääkäri
Potilas äänestää jaloillaan, ja
valinnanvapauden suurin merkitys
on tuottajien pysyminen
varpaillaan.
24 LPY 1/13
Elokuussa 2012 ensimmäistä käyntiä yli kolme kuukautta odottaneita oli
lähes 14 000 (16 %)
Joulukuun lopussa ensimmäistä käyntiä yli kolme kuukautta odottaneita oli
noin5 000 (6 %)
Liikehdintää jonoissaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää tietoa julkisen terveydenhuollon hoitoon pääsystä. Viime vuoden lopulla kootut tiedot kertovat, että yhä jonotetaan. Perusterveydenhuollossa nopeasti hoitoon
päässeiden osuus pieneni ja pidempään odottavien osuus kasvoi. Suun terveydenhuollossa tilanne parani, ja myös sairaanhoitopiireissä hoitoon pääsyn tilanne kohentui loppuvuotta kohti.
Vuoden 2012 lopussa
noin 65 000 henkilöä
odotti jatkohoitoon pääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin.
Heistä noin 900 oli ollut jonossa yli puoli vuotta. Jatkohoitoon jonottaneiden lukumäärä oli pienentynyt elokuun lopusta vajaalla 700:lla.
PER
UST
ERV
EYD
ENH
UO
LLO
SSA
VA
IHTE
LUA
ERIK
OIS
SAIR
AA
NH
OID
OSS
A A
LUEE
LLIS
IA E
RO
JATerveyskeskukset, joissa vähintään viikoittain vaikeuksia antaa kiireetön aika lääkärille
37 %
28 %
1 2 3 4
24 %
25 %
19 %
18 %
Loka
kuu
Loka
kuu
Loka
kuu
Maa
lisku
uM
aalis
kuu
Maa
lisku
u
Kiireetön aika terveyskeskuslääkärille alle kahdessa viikossa
Prosenttiluku kuvaa osuutta väestöstä, joka asui alueella, jossa lääkärin vastaanotolle pääsyä joutui odottamaan yli neljä viikkoa:
Vuoden 2012 lopussa
noin 87 000 henkilöä
odotti pääsyä ensimmäiselle vastaanottokäynnille sairaanhoitopiirien sairaaloihin.
TEKSTI Kreetta Haaslahti KUVITUS Julia Hannula
Toiminnanohjaustalääkärikeskukseen•sairaalaan•työterveyshuoltoon•fysioterapiaanja•kuntoutukseen
työterveyshuoltoon•fysioterapiaan ja•kuntoutukseen
A C U T E
www.acute.fi
Palvelusetelit purivat jonoihin Jyväskylässä
Suun terveydenhuollossa yli kolme kuukautta hoitoon pääsyä odottaneita
Yli puoli vuotta hoitoon pääsyä odottaneita
Lähde: www.thl.fi
SUU
N T
ERV
EYD
ENH
UO
LTO
ON
HEL
POTU
STA
Jyväskylässä suun terveyden-huollossa aikuisten kiireettö-män hoidon jonoa on saatu purettua. Toivottuun tulokseen on päästy hyödyntämällä muun muassa joustavia työ-aikoja sekä palveluseteliä, jolla asiakas on voinut hakeutua hoitoon yksityiselle sektorille.
Kaupungin mukaan kii-reettömään hoitoon saa nyt ajan hoidontarpeen arvion perusteella alle kuudessa kuukaudessa. Näin on voitu
välttää Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kesäkuus-sa määräämä 500 000 euron uhkasakko. Joulukuussa 2011 jonotusaika kiireettömään hammashoitoon oli Jyväsky-lässä vielä noin puolitoista vuotta. Kesäkuussa 2012 jonotusaika oli saatu puolitet-tua yhdeksään kuukauteen ja viime vuodenvaihteeseen mennessä jono lyhentyi lain määräämään alle kuuteen kuukauteen.
77 %
29 500
12 000
84 %
20 700
7 200
Loka
kuu
Lokakuu
Lokakuu
Maa
lisku
u
Maaliskuu
Maaliskuu
Osuus väestöstä, joka asui alueella, jolla suun terveydenhuoltoon pääsi puolessa vuodessa
30 %
40 %
MUUTOS PAREMPAAN
MUUTOS PAREMPAAN
Sensori
26 LPY 1/13
Terveyspalveluita yksityisesti tuottavan Elonin palvelutarjontaan kuuluvat työ-terveys-, yleis- ja erikoislääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotot. Eloni on perheyritys, jota johtavat sen perustajat, työterveyshuollon erikoislääkäri Minna Talvio ja toimitusjohtaja Timo Talvio.
– Eloni tarjoaa kaupunkilaisille pitkäaikaisia, henkilökohtaisia lääkärisuhteita ja tuo Turkuun uusia palveluita terveyden hoitamiseen ja ylläpitämiseen. Tarjo-amme kotimaisia ja paikallisia työterveyspalveluita, kertoo Elonin johtava lääkäri Minna Talvio.
Elonin arvoissa korostuvat osaaminen, ennakointi ja laadukas palvelu. Terveys-olohuone-nimityksellä halutaan tuoda palvelut lähemmäs ihmistä ja kodikkaasti, vankkaa ammattilaisuutta unohtamatta.
– Elonissa pääsemme toteuttamaan sitä ideologiaa, joka meillä on lääkäritoiminnan ja työterveyspalveluiden kehittämisestä. Paikal-lisuus antaa meille mahdollisuuden päästä lähelle asiakasta ja kehittää palveluita asiakkaiden tarpeisiin.
Toimitusjohtaja Timo Talvion mukaan tavoitteena on nousta merkittäväksi alueelliseksi terveyspalveluiden tarjoajaksi sekä yksityis- että työterveyshuollon asiakkaille.
− Tavoittelemme muutaman vuoden sisällä noin kymmenen prosentin markkinaosuutta alueen työterveyshuollossa, mikä tarkoittaa käytännössä työterveyspalveluiden tuottamista noin 10 000 työntekijälle Turun talousalueella. Tämän kokoluokan yksikössä toiminta on joustavaa, sekä asiakas- ja henkilökun-nan tyytyväisyys on parhaimmillaan, Timo Talvio toteaa.
Terveysolohuone Turun keskustaanEloni on uusi täyden palvelun lääkäriasema Turun keskustassa. Vastaanotot
paikalliseen terveysolohuoneeseen aukeavat 25. huhtikuuta.
Eloni haluaa olla työterveys- ja työhyvinvointipalvelui-den tuottajana yritysten aktiivinen yhteistyökumppani. Eloni tarjoaa uudenlaisia terveyspalveluita, jotka raken-tuvat elämänkaariajattelulle.• sijaitsee Turun Hansakorttelissa• omistajat Minna ja Timo Talvio• henkilökuntaa alkuvaiheessa 30• lääkärit ja henkilökunta ovat kokeneita terveydenhuollon osaajia• motto: Pidämme huolta.
www.eloni.fi
Timo ja Minna Talvion perustama lääkäriasema
Eloni tuo monipuoliset terveyspalvelut lähem-
mäs ihmistä.
Eloni pähkinänkuoressa
Smartum palveluseteli
Sähköinen ja helppokäyttöinen ratkaisu
sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen
www.palveluseteli.fi
Helmikuussa toteutetulla omis-tajajärjestelyllä Diacor terveys-palvelut Oy:stä tuli tamperelai-sen Koskiklinikkana tunnetun Tampereen Lääkärikeskus Oy:n vähemmistöomistaja. Diacor omistaa nyt 15 prosenttia Koski-klinikan osakkeista.
– Koskiklinikan kaupan myötä työterveyden valtakunnallinen palvelutarjontamme astuu aske-leen eteenpäin. Kotimaisuudelle on terveyspalvelualalla nyt ky-syntää, Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen toteaa.
Diacor terveyspalvelut Oy on Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön omistama yritys, jolla on pääkaupunkiseudulla 13 lääkä-riasemaa sekä päiväkirurginen sairaala. Diacorissa toimii noin 600 lääkäriä ja muuta terve-ysalan asiantuntijaa. Diacorin suurin liiketoiminta-alue on
työterveys, joka edustaa noin 50 prosenttia koko yrityksen liike-vaihdosta.
– Yhteistyön hyödyt ovat var-sin konkreettisia. Diacorin Palve-lumme työpaikoille -konsepti on näyttänyt muille suuntaa työter-veyspalveluiden kehittämisessä. Diacor vastaa lähes 140 000 henkilön työterveydestä ja lähes kaikilla suurimmilla asiakkailla on toimintaa myös Tampereella, Koskiklinikan toimitusjohtaja Kari Varkila toteaa osakekaupan synergiaeduista.
Koskiklinikka on suuri tam-perelainen terveyspalvelualan yritys. Se tarjoaa yleis- ja erikoislääkäreiden palveluita. Yrityksellä on oma magneetti-tutkimuslaitteisto ja sairaala. Koskiklinikka on toimialueellaan myös merkittävä työterveyspal-veluiden tuottaja.
Diacor terveyspalvelut Koskiklinikan osakkaaksi
Suomen ensimmäinen vakuu-tusyhtiön kokonaan omistama yksityissairaala, Omasairaala Oy, avasi ovensa tämän vuoden alussa Helsingissä. Pohjola Va-kuutus Oy:n sairaalassa tuloksia mitataan asiakastyytyväisyydellä ja hoitoketjun pituudella. Toi-minnan ytimenä on asiakkaan ensiluokkainen palvelu. Käy-tännössä tämä tarkoittaa muun muassa oikean hoidon aloitta-mista mahdollisimman nopeasti. Näin esimerkiksi tapaturmien aiheuttamat työstä poissaolot saadaan lyhyemmiksi. Oma-
sairaalassa hoidetaan tuki- ja liikuntaelinten vammoja päivä-kirurgiana. Tyypillisiä hoidetta-via vammoja ovat esimerkiksi urheiluvammat sekä talviaikaan liukastumisen aiheuttamat ranne- ja polvivammat.
– Potilaamme pääsevät heti erikoislääkärin vastaanotolle ja siitä suoraan tarvittaviin tutki-muksiin, kuten röntgeniin tai magneettikuvaukseen. Usein pystymme järjestämään leik-kauksen jopa samalle viikolle, kertoo Omasairaalan toimitus-johtaja Harri Aho.
Omasairaala tähtää hoitoketjun lyhentämiseen
Sensori
TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMISKUMPPANISI
Uskomme siihen, että tiedonhallinta on saatavissa hyvin toimivaksi ja hallittavaksi.
Ota meihin yhteyttä – olemme hyviä auttamaan. Sitä mieltä ovat asiakkaammekin.
w w w . s a l i v i r t a . f i
Pirkanmaalta kansainvälisille kuntoutusmarkkinoillePremius Oy syntyi vuonna 2010 Pirta Saarenkylän siirryttyä kaupalliselta alalta äitinsä, pitkän linjan neurologisen fysioterapi-an erikoisosaajan Pirjetta Taskisen avuksi viemään kuntoutuksen toimialaa uudella tavalla eteenpäin. Yrityksen palvelupalettia laajennettiin neurologisen fysioterapian lisäksi tuki- ja liikunta-elinfysioterapiaan, leikkausten jälkeiseen kuntoutukseen sekä työhyvinvoinnin palveluihin.
– Melkoisen vauhdikasta tämä alku on ollut, toteaa hallintojoh-taja Pirta Saarenkylä viitaten yrityksen hurjaan kasvutahtiin.
Tampereen avoklinikan lisäksi yrityksellä on Kangasalan Pikon-linnassa avoklinikka ja uusi ympärivuorokautista hoitoa tarjoava kuntoutusosasto. Toimitilat ovat huippuluokkaa. Varsinaista kilpai-luetua tuo kuitenkin laadukas palvelu ja sen suunnittelu.
– Suomalaisessa kuntoutuksessa haasteena on sen oikea-aikai-suus. Siihen olemme pyrkineet löytämään ratkaisun tarjoamalla asiakaslähtöistä ja palvelevaa kuntoutusta resurssitehokkaasti, olipa maksajana asiakas itse, kunta tai vakuutusyhtiö, kertoo Saarenkylä toiminnan lähtökohdista.
Premiuksen moniammatillinen työryhmä puhaltaa yhteen hii-leen. Yhteistyön rooli nähdään tärkeänä myös koko alan kehittä-Premius tarjoaa asiakaslähtöistä ja palvelevaa kuntoutusta Pirkanmaalla.
Pikkujätti Järvenpää
Pikkujätti Itäkeskus
Pikkujätti Kamppi
Pikkujätti Tapiola
Pikkujätti Myyrmäki
• perustettu 1994, Premius Oy vuodesta 2010• perheyritys, jonka omistavat Pirjetta Taskinen ja hänen tyttärensä Pirta Saarenkylä• avoklinikat Tampereella ja Kangasalla sekä kuntoutusosasto Kangasalla• tarjoaa kuntoutusta ja terapiaa, terveys-, liikunta- sekä työhyvinvointipalveluita• työntekijöitä noin 30• vuonna 2012 liikevaihto noin miljoona euroa
misessä ja hyvien, joustavien palvelumallien rakentamisessa. Yhdessä tekemällä vastataan tulevaisuudessa myös vaativien, kansainvälisten asiakkaiden tarpeisiin. Premiuksen neuvotteluyhteys Venäjän laajoil-le markkinoille on jo avattu.
Premius Oy pähkinänkuoressa
Sensori
Oral Hammaslääkärit Oyj vahvisti asemaansa Pirkanmaalla ostamalla maaliskuussa tampe-relaisen Hammaslääkärikeskus Koskident Oy:n ja nokialaisen Hammaslääkärikeskus Nokident Oy:n. Koskidentin ja Nokidentin osakekannat Oral Hammaslääkäreille myyneet hammas-lääkärit Helena ja Timo Heikkala sekä Esko
Klemetti jatkavat kaikki potilastyötään Oralis-sa, kuten muukin asemien henkilökunta.
– Oral oli asiakkaillemme ja henkilökunnal-lemme selkeästi paras ja toimintamalliltaan sopivin kumppani jatkamaan hammaslääkä-riasemiemme toimintaa. Uskomme vahvan ketjun ja tunnetun brändin parhaiten takaa-van potilaillemme laadukkaan hammashoidon tulevaisuudessakin. Ratkaisevaa valinnassa oli myös Oralin hyvä maine ja turvallisuus työn-antajana, perustelee Timo Heikkala myynti-
päätöksen taustoja.– Hammaslääkäriketjun laajentaminen on
osa Oralin strategiaa, jonka mukaisesti Oral hakee kasvua erityisesti suurista kaupungeista ja kasvukeskuksista. Oral-asemien sijainti on keskeinen, ja ne palvelevat asiakkaitaan kaikis-sa suun ja hampaiden terveyteen liittyvissä tarpeissa, kertoo Oral Hammaslääkärit Oyj:n toimitusjohtaja Martin Forss.
Oral laajenee Tampereella ja Nokialla
• suomalainen hammasterveyspalveluyritys• yrityksessä 700 alan ammattilaista• liikevaihto 50,3 miljoonaa euroa (vuonna 2012) • hammasterveyspalveluita 27 hammaslääkäriasemalla eri puolilla Suomea
Oral Hammaslääkärit Oyj
30 LPY 1/13
Ora
l Ham
mas
lääk
ärit
Oyj
Ora
l Ham
mas
lääk
ärit
Oyj
Porin Lääkäritalo Oy vankis-taa asemaansa Satakunnan suurimpana yksityisenä terveyspalveluyrityksenä. Yrityskaupan myötä raumalai-set potilaat saavat käyttöönsä kaikki Porin Lääkäritalon palvelut. Rauman Erikoislääkä-rikeskus Oy:n toimitusjohtajan Kari Rapalan mukaan kaupan suurin merkitys on laajen-tuneissa mahdollisuuksissa kehittää Rauman Erikoislääkä-rikeskuksen palveluja.
– Yrityskaupan ansiosta toiminnan laajentamiselle tar-joutuu uusia mahdollisuuksia, uskoo myös Porin Lääkäritalon toimitusjohtaja Heikki Kuuri-
Riutta.Porin keskustassa toimiva
Porin Lääkäritalo on täyden palvelun lääkärikeskus, jolla on laaja työterveyspalveluiden tarjonta. Yrityksellä on mag-neettitutkimuslaitteisto sekä oma sairaala leikkaussaleineen ja vuodeosastoineen.
Porin Lääkäritalo osti Rauman Erikoislääkärikeskuksen
Diacor terveyspalvelut Oy valittiin suurten työnantajien sarjan Suomen toiseksi parhaaksi työpaikaksi IKEAn jälkeen. Kär-kikaksikko oli sama kuin viime vuonna.
– Voimme ylpeänä todeta, että pääosin ammatinharjoittajana toimivien lääkäreiden tyytyväi-syys Diacoriin on samalla tasolla kuin muidenkin diacorilaisten. Saavutus on merkittävä, toimitus-johtaja Anni Vepsäläinen toteaa.
– Hyvä fiilis näkyy ja tuntuu meillä joka päivä. Olen hurjan ylpeä diacori-laisista, henkilöstöjohtaja Sara Purhonen iloitsee.
Great Place to Work Instituutin toimitusjoh-
taja Panu Luukka arvioi Diacorin menestyksen kulmakiven piilevän esimiestyössä.
– Diacorilaiset ovat määri-telleet oman esimiestyönsä onnistumiskriteerit, mikä kantaa hedelmää arkipäivän työssä. Suureksi yritykseksi 90 prosentin vastausaktiivisuus on hämmäs-tyttävän suuri. Se kertoo diaco-rilaisten luottamuksesta työnan-tajaansa.
Oman alansa paras työnantaja
50–60 €Yleislääkärikäynnin kustannukset terveyskeskuksessa keskimäärin
32 LPY 1/13
Sensori
Sairausvakuutuskorvausten saajat
Yksityislääkärin palvelut
1,6miljoonaa henkilöä
Yksityiset hammashoitopalvelut
1,1miljoonaa henkilöä
Yksityinen tutkimus ja hoito
1,1miljoonaa henkilöä
Lääkkeet
3,9miljoonaa henkilöä
Matkat
0,7miljoonaa henkilöä
Sava-leikkaukset hölmöläisten peiton jatkamistaHallitus päätti maaliskuussa kehysriihessään tasapainottaa valtion budjettia leikkaamalla sairausvakuutuksen korvauksista
(sava-korvaukset) 50 miljoonaa euroa vuoden 2015 alusta. Leikkausten kohdentaminen matkojen, lääkkeiden ja hoitojen
korvauksiin päätetään myöhemmin erikseen. Jos kyseinen päätös toteutuu, valtiovalta heikentää entisestään pienituloisten
ja ikäihmisten suhteellista asemaa terveyspalveluiden saatavuuden osalta. Samalla kasvatetaan kuntien terveysmenoja ja
heikennetään kansalaisten mahdollisuuksia saada oikea-aikaista hoitoa.
Jo nyt sava-korvattavan hoidon valinneet kansalaiset saavat keski-määrin vain 20 prosentin ”hyvityksen” käyttämänsä hoidon kustan-nuksista. Jos kansalainen olisi valinnut julkisen sektorin palvelun-tuottajan hoitonsa toteuttajaksi, olisi verorahoituksesta maksettu ”hyvitys” ollut keskimäärin 90 prosenttia. Lakisääteisen sairausvakuu-tuksen korvaustason heikentäminen johtaa kysynnän ohjautumiseen lähes kokonaan verorahoituksella kustannettavan julkisen palvelu-järjestelmän piiriin. Näin kuntien hoitojonot ja -kulut vain kasvavat sekä kansalaisten hoitoon pääsy viivästyy aiheuttaen inhimillisten
kärsimysten lisäksi terveysmenojen kasvua myös tulevaisuudessa – hölmöläisten hommaa!
Hoidoista maksettavien sava-korvausten taso on laskenut vuodesta 1990 lähtien. Samanaikaisesti lääkkeistä ja matkoista maksetut sava-korvaukset ovat kasvaneet huimasti. Esimerkiksi sairausvakuutuksen matkakorvaukset ovat melkein nelinkertaistuneet vuoden 1990 tasos-ta ja olivat viime vuonna noin 300 miljoonaa euroa. Samana ajan-jaksona lääkärinpalkkioista maksetut sava-korvaukset ovat pysyneet euromääräisesti lähes samalla tasolla eli noin 70 miljoonassa eurossa.
Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaukset ovat nimensä mukai-sesti vakuutuskorvauksia kansalaisille heidän käyttäessään yksityisiä terveyspalveluita. Sairausvakuutus on lakisääteinen ns. kansanvakuu-tus, jota jokainen maksaa bruttopalkastaan. Tänä vuonna kyseinen vakuutusmaksu on 1,3 prosenttia palkkasummasta. Tällä vakuutus-maksulla kerrytetään rahoitusta, josta sava-korvaukset puoliksi mak-setaan. Toinen puoli korvataan valtion budjetista, jonka pääasiallinen tulonlähde on kansalaisilta ja yrityksiltä kerätyt verot.
Mitä sava-korvaukset ovat?
Sava-korvausten leikkaamisesta kärsivät suhteellisesti eniten pienituloiset ja ikäihmiset.”
”
Toiminnanohjaustalääkärikeskukseen•sairaalaan•työterveyshuoltoon•fysioterapiaanja•kuntoutukseen
työterveyshuoltoon•fysioterapiaan ja•kuntoutukseen
A C U T E
www.acute.fi
Matkat
Lääkärin-palkkiot
Lääkkeet
Hammas- hoito
Tutkimus ja hoito
Korvausten jakautuminen 2012
73 miljoonaa
euroa
1303 miljoonaa
euroa
298 miljoonaa
euroa
79 miljoonaa
euroa126 miljoonaa
euroa
Monet maksavat sairausvakuutusmaksun ”huomaamattaan” palkanmaksun yhteydessä ja saavat vakuutuskorvauksen hyväk-seen sitä erikseen hakematta, jos antavat korvauksen hake-misen valtakirjalla terveyspalveluiden tuottajan tehtäväksi ns. suorakorvausmenettelyllä. Edellä mainituista syistä kansalaisille on syntynyt virheellinen mielikuva koko sava-korvausjärjestel-mästä. Myös mediassa luodaan usein mielikuvaa, että sava-kor-vaus olisi yritystukea yksityisille terveyspalveluyrityksille. Miten vakuutetulle maksettu korvaus voisi olla yritystukea? Ovatko lakisääteisen liikennevakuutuksen korvauksetkin yritystukea autokorjaamoille ja -maalaamoille?
Vakuutuskorvaus ei ole yritystuki
34 LPY 1/13
Gallup
Palveluntuottajalla ei merkitystä – tärkeintä on nopea apu
Tervekunta-tutkimuksen mukaan kuntalaisista 62 prosentin mielestä sillä ei ole väliä, tuottaako terveyspalvelun yksityinen vai julkinen sektori. Lähes kaikkien tutkimukseen vastanneiden mielestä on tärkeää, että potilaalla itsellään on terveyspalveluiden käyttäjänä valinnanvapaus. Toimittajamme kävi Seinäjoen Lääkäritalolla kysymässä, miksi asiakkaat
tulivat valinneeksi juuri yksityisen palveluntuottajan. Tärkein syy monilla oli se, ettei hoitoon tarvitse jonottaa.
Sanna Tauriainen, Seinäjoki– Käytimme aiemmin terveyskeskuksen palveluita. Meille tuli kuitenkin sellainen kokemus, että sinne on vaikea päästä hoitoon. Lääkärikeskukseen pääsee heti. Pidän myös siitä, että vastaan-otosta vastataan aina nopeasti puhelimeen, eikä tarvitse tietää, mihin alueeseen kuuluu. Pääsemme myös suoraan lääkärivas-taanotolle, kun terveyskeskuksessa tarjottaisiin todennäköisesti ensiksi terveydenhoitajaa.
Jere Lehtinen, Kauhajoki– Tulin nyt ensimmäistä kertaa yksityiselle lääkärille. Toivoisin saavani vihdoin jalkani kuntoon. Yritin aluksi hoidattaa vammaa julkisella puolella, mutta en kokenut saavani apua sieltä ja tuntui, että asian eteen ei tapahtunut mitään.
Tapani Talja, Jalasjärvi– Itselläni ei ole juuri vaihtoehtoja, kun eivät ota minua enää keskussairaalaan hoitoon, vaan olen saanut lähetteen tänne. Mielestäni on kuitenkin mukavaa, kun ei tarvitse lähteä maailman ääriin, jotta pääsisi erikoislääkärille. Julkisella puolella erikoissai-raanhoitoon on usein kolmen kuukauden jono. Käytän mieluiten yksityistä palveluntuottajaa myös hammashoidossa, koska kunnal-liseen on niin hankala päästä.
Anne Nieminen, Seinäjoki– Minulla on ollut tapana tulla yhdelle ja samalle lääkärille, aina lapsesta lähtien. Minusta myös tuntuu, että saan yksityiseltä pa-rempaa hoitoa. Tänne on helpompi päästä, se on tärkeää etenkin lasten kanssa. Meillä on myös vakuutus, mikä helpottaa tietysti kustannusten kannalta, mutta ei sillä ole loppujen lopuksi merki-tystä, koska valitsisin joka tapauksessa yksityisen.
TEKSTI JA KUVAT Susanna Alanen
Lääkäripalveluja ympäri SuomenYksityisiä lääkäripalveluita tarjoavia yrityksiä on ympäri maata. Monipuolinen palvelutarjonta on lähellä ja saatavilla.
Yksityinen sektori tuottaa nykyisin useamman kuin joka viidennen terveyspalvelun. Monilla terveyspalvelualoilla yksityisen sektorin osuus on yli puolet tuotetuista palveluista. Esimerkiksi työterveyspalveluista yksityinen sektori tuottaa yli 60 prosenttia, fysikaalisesta kuntoutuksesta noin 80 prosenttia ja aikuisten hammashuollon palveluista yli 50 prosenttia.
Aava Lääkärikeskus Aava Medimagneetti Oy Adenova Lääkärikeskus Oy Appelmedi Oy Caritas Lääkärit Oy Diacor terveyspalvelut Oy Docrates Sairaala Eiran Sairaala Eurolääkärit Femeda Oy Ab Gynekologi- ja Ultraäänikeskus
Medisonar Oy Gyne-Praxis Oy
Haapajärven Lääkäritalo Oy Hammaslääkäriasema Aaria Oy Helsingin Yksityinen Silmäsairaala Hämeenlinnan Lääkäriasema Oy
Linnan Klinikka HärmäMedi Oy Imatran Kliininen Laboratorio Oy Itäkeskuksen Poliklinikka Oy Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy Jokilaaksojen Työterveys Oy Jämsän Lääkärikeskus Oy
Lääkäriasema Resetti Oy Lääkärikeskus Aava Orto-Lääkärit Oy Lääkärikeskus Dextra Oy Lääkärikeskus Gyneko Oy Lääkärikeskus Irmeli Elomaa Oy Lääkärikeskus Minerva Oy Maria Magdalenan Hospitaali Ky
Medilaser Oy Mediscan Oy Mehiläinen Oy NeuroMental Oy Omasairaala Oy Oral Hammaslääkärit Oyj Pietarsaaren Medicenter Oy Pihlajalinna Oy Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema PlusTerveys Oy Pohjois-Karjalan Terveyspalvelut Oy Porin Lääkäritalo Oy Porvoon Lääkärikeskus Oy
TMA-Medicus Oy Turun Gynekologikeskus Ky Vakka-Suomen Lääkärikeskus Oy Vantaan Lääkärikeskus Oy Vimpelin Lääkärikeskus Oy VITA Lääkäriasema Vääksyn Lääkärikeskus Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy
Klaukkalan Erikoislääkärikeskus Oy Klinikka 22 Oy KNF-Laboratoriot Oy Korva- ja hammaslääkärikeskus
Otonhammas Oy Koskiklinikka Kouvolan Lääkäriasema Kruunuhaan Lääkärikeskus Oy Kuusankosken Lääkärikeskus Oy Laastari Lähiklinikka Laitilan Lääkäripalvelu Oy Laser Tilkka Oy Lääkäriasema Cantti Oy
Promedi Oy Rauman Erikoislääkärikeskus Oy Remote Analysis Oy Röntgentutka Oy Sairaala NEO Savonlinnan Terveyspalvelu Ky Seinäjoen Lääkäritalo Silmälääkärikeskus Pupilli Suomen Neurolaboratorio Suomen Terveystalo Oy
LPY:n jäsenyritykset
Onko elämäsi ja työelämäsi tasapainossa? Vinkkejä työssä jaksamiseen:
www.varma.fi
Hyvää työtä.