Miehistenlinnakkeidennaiset

Teksti Jarkko Vesikansa Kuvat Petri Kaipiainen

rtisanomispäätöksiä, hulppeitapalkkioita, vakavia ilmeitä, mies-ten sisäpiirejä, tummia pukuja,komeita kokoushuoneita, sika-reita ja viskiä.

Tällaisia mielikuvia pörssiyri-tysten hallitukset synnyttävät ta-vallisissa kansalaisissa. Osittainsiksi, että hallitusten toiminnas-ta tiedetään niin vähän. Hallitus-

ten jäsenet eivät kiistele julkisesti toisensakanssa kuten ministerit. He eivät myös-kään työmarkkinapomojen tavoin taistelenäyttävästi omien eturyhmiensä puolesta.

Hallitukset nousevat otsikoihin lähinnäjokakeväisen yhtiökokoussuman aikana. Vii-me viikkoina lehtien taloussivuilla onkin lä-hes päivittäin kerrottu, keitä taloustaitajiapörssiyhtiöiden hallituksiin on valittu.

»Sikareista ja viskistä en ole nähnyt jäl-keäkään. Ne ajat ovat takanapäin», naurah-

taa Hankenin professori Eva Liljeblom, jo-ka istuu TeliaSoneran ja Stockmannin hal-lituksissa.

Yksi kymmenestä nainenSikarit ja jalot juomat saattavat olla men-neisyyttä, miesvaltaiset hallitukset sen si-jaan eivät.

Suomen Kuvalehti selvitti hallituspaik-kojen jakautumista Helsingin pörssin pää-listan yrityksissä. Reiluun sataan pörssiyri-tykseen on valittu tai valitaan yhtiöko-kouksissa yhteensä 662 hallituksen jäsen-tä. Naisia heistä on 76, eli 12 prosenttia, jaulkomaalaisia 60, eli yhdeksän prosenttia.

Liki puolessa yrityksistä ei ole lainkaannaispuolista hallituksen jäsentä, vaikkayritysten palvelukseen onkin virrannut nai-sia. Naisia suositaan isommissa yrityksissä.

Ulkomaalaiset ovat vielä harvinaisempia.Heitä on yritysten hallituksissa 23, lähinnä

suurimmissa pörssiyhtiöissä, joissa tarvi-taan kipeästi kansainvälistä osaamista janäkemystä.

Naisten määrä hallituksissa on noussuttasaisesti, mutta hitaasti. Kolme vuotta sit-ten tehdyssä selvityksessä naisten määräHelsingin pörssin yritysten hallituksissa jäiseitsemään prosenttiin. Sen jälkeen halli-tuksiin vyöryi tukku naisia, kuten SirkkaHämäläinen-Lindfors, Eija Ailasmaa, SatuHuber ja Leena Palotie.

Yhtiökokoukset ovat tänä keväänä kel-puuttaneet pörssiyhtiöiden hallituksiin pit-kälti samaa väkeä kuin edellisvuosinakin. Ra-juja hallitustenvaihtoviikkoja ei ole koettu.

Ulkomaalaisvahvistuksia on pestattuhallituksiin jonkin verran aiempaa enem-män, myös naisten määrä on kasvanut hi-tusen. Kevään uusista hallitustulokkaistanaisia on puolen tusinaa.

Yhtä suuren joukon muodostavat entisetNokian johtajat, joilla on ollut kysyntää hal-lituksiin.

Yrityskonkarit suosittujaTodelliset hallitushait ovat liki poikkeuk-setta monissa liemissä keitettyjä entisiä yri-

SUOMEN KUVALEHTI | 14/200620

�

Pörssiyhtiöiden hallitukset ovat SK:n selvityksen mukaan yhä vahvastimiesvaltaisia. Naiset hivuttautuvattalousvallan linnakkeisiin, mutta likipuolessa yhtiöistä hallituksessa ei ole yhtään naista.

IPROFESSORI EVA LILJEBLOMuskoo naisten osuuden pörssiyhtiöi-den hallituksissa kasvavan vähitellen.Yritysten keskijohdossa toimivista naisista osa etenee huippupaikoille.Sikarinkäryiset veljespiirit ovat jo nyt historiaa.

�

14/2006 | SUOMEN KUVALEHTI 21

tysjohtajia. Tällaisia ovat esimerkiksi TimoPeltola, Georg Ehrnrooth, Reino Hanhi-nen, Olli Riikkala, Matti Kavetvuo, Chris-toffer Taxell, Vesa Vainio, Keijo Suila, SariBaldauf ja Seppo Paatelainen.

Ykkösvaikuttajan asemassa on Jorma Ol-lila, joka on siirtymässä Nokian hallituksensivutoimiseksi puheenjohtajaksi. Lisäksihän kuuluu Shellin, Otava-Kuvalehtien jaUPM-Kymmenen hallitukseen. Jälkimmäi-sessä valmisteltiin viime vuonna rankkojasaneeraustoimia, kuten Voikkaan paperi-tehtaan lopettamista.

Myös muutamat nykyisistä yritysjohta-jista ovat keränneet useita hallituspaikko-ja. Tällaisia kabinettivaikuttajia ovat muunmuassa Metsäliiton Kari Jordan, Stora En-son Jukka Härmälä, Varman Matti Vuoriaja Suomi-yhtiön Eino Halonen.

Hallituksiin haalitaan myös arvostettujaasiantuntijoita, ja usein he ovat naisia.Heihin lukeutuvat Hankenin rahoituksenprofessori Eva Liljeblom, Nokian entinenlakiasianjohtaja Ursula Ranin sekä pitkäänmaailmanpankkiryhmässä ja kansainväli-sessä valuuttarahastossa työskennellyt Bir-

gitta Kantola. Hallitusten puheenjohta-juuksia naisilla ei ole, poikkeuksena JuliusTallberg -kiinteistöjen Susanna Renlund.

Ulkomaalaisilla ammattilaisilla on lä-hinnä yksittäisiä, mutta sitäkin merkittä-vämpiä hallituspaikkoja.

Huippunimiä ovat Nokian hallituksestaPaul J. Collins, Citygroupin entinen pääjoh-taja, ja Marjorie Scardino, Financial Timesiakustantavan Pearsonin pääjohtaja. Stora En-son hallituksessa taas istuu Marcus Wallen-berg, ruotsalaisen teollisuussuvun huippu-vaikuttaja. Heitä kuunnellaan varmasti, kunyhtiöissä hiotaan strategiaa tai valmistel-laan yritysjärjestelyjä.

»Vääränlaista tasa-arvoa»Hallitusvalintojen linja ei hahmotu tuijot-tamalla silmät kipeinä miesten ja naistentai suomalaisten ja ulkomaalaisten voima-suhteita pörssiyhtiöissä. Hallitusten jäse-net korostavat yhteen ääneen, että kes-keisimpänä valintaperusteena on osaami-nen.

Pörssiyritysten korostaessa hyvää hallin-totapaa, corporate governencea, hallituksiinon pyritty saamaan riippumattomia am-mattilaisia yritystoiminnan eri alueilta.Heitä löytyy vaikkapa Hallitusammattilai-set ry:n ja Boardman Oy:n nimilistoilta.

Investointipankki Icecapitalin toimitus-johtajan Ari Lahden mielestä liiallinenhuolehtiminen hallitusten sukupuolija-kaumasta johtaa takaperoiseen kehityk-seen.

»Keskustelu naiskiintiöistä on ihan äly-töntä. En ymmärrä, että ruvettaisiin aset-tamaan keinotekoisia rajoja, samalla kun

hallitusten osaamista on selvästi kohen-nettu», Lahti paukauttaa.

Beltton-yhtiöiden hallitusta johtava Lahtivannoo osaamisen nimeen, koska sitä ei oleyrityksissä koskaan liikaa. Etenkin valtion-yhtiöissä on hänen mielestään »otettu käyt-töön vääränlainen tasa-arvoajattelu». Valtio-omisteisiin yrityksiin on metsästetty jo vuo-sia järjestelmällisesti naisjäseniä, vaikka vi-rallisiin kiintiöihin ei olla sitouduttu.

»Se on menneen maailman menoa. On-neksi yksityiset yritykset ovat olleet enem-män asialinjalla», Lahti sanoo.

»Tämä ei ole kannanotto naisia vastaan.Yrityksissä voisi olla aivan hyvin hallituk-sia, joissa on pelkästään naisia, jos heosaavat asiat paremmin kuin miehet.»

Kiintiöitä vierastetaanSukupuolikiintiöitä vierastavat myös mo-net pörssiyhtiöiden hallitusten naispuoli-set jäsenet. He eivät kannata tasa-arvomi-nisteri Tuula Haataisen (sd) ehdottamaaNorjan mallia, jossa naisten määrästä yri-tysten hallinnossa säädettäisiin lailla.

Norjassa astui vuodenvaiheessa voimaanlaki, jonka mukaan naisten osuuden suur-yhtiöiden hallituksissa pitää nousta kah-dessa vuodessa vähintään 40 prosenttiin.Viime vuonna naisia oli hallituksissa vain19 prosenttia, joten rekrytoitavaa riittää.

»En ole koskaan ollut kiintiöiden kan-nalla, koska odotan, että naisten määrähallituksissa nousee automaattisesti. Kiin-tiöihin voitaisiin tarttua äärimmäisenä kei-nona, jos tilanne ei näyttäisi muuten ke-hittyvän ollenkaan», Eva Liljeblom sanoo.

Liljeblom arvelee, että kiintiöt leimaisi-

22 SUOMEN KUVALEHTI | 14/2006

1. BBiirrggiittttaa KKaannttoollaa:: Stora Enso (10 179 milj.€), Nordea (27 902 milj.€), Fortum (17 534 milj.€)=55 615 milj.€

2. EEvvaa LLiilljjeebblloomm:: Stockmann (1 783 milj.€), TeliaSonera (23 142 milj.€)=24 925 milj.€

3. UUrrssuullaa RRaanniinn:: UPM-Kymmene (10 026 milj.€), Finnair (1 091 milj.€)= 11 117 milj.€

4. AAnnnnee BBrruunniillaa:: Sampo (9 864 milj.€)=9 864 milj.€

5. SSiirrkkkkaa HHäämmäällääiinneenn--LLiinnddffoorrss:: Kone (3 581 milj.€), SanomaWSOY (3 510 milj.€)=7 091 milj.€

6. SSaarrii BBaallddaauuff:: F-Secure (444 milj.€), YIT (2 785 milj.€), SanomaWSOY (3 510 milj.€)=6 739 milj.€

7. SSaattuu HHuubbeerr:: Finnair (1 049 milj.€), Metso (4 254 milj.€)=5 303 milj.€

8. MMaaiijjaa--LLiiiissaa FFrriimmaann:: Metso (4 254 milj.€), Sponda (745 milj.€)=4 999 milj.€

9. SSooiillii SSuuoonnoojjaa:: Outokumpu (3 031 milj.€), Lassila&Tikanoja (596 milj.€), Lännen Teht. (144 milj.€)=3 771 milj.€

10. SSiirrppaa PPiieettiikkääiinneenn:: Kone (3 581 milj.€)= 3 581 milj.€

*Yritysten 29.3.2006 markkina-arvoilla mitattuna

Pörssiyhtiöiden hallitusten suomalaiset kärkinaiset*

1.

2.

3.

BIR

GIT

TA K

AN

TO

LA E

VA

LILJEB

LOM

UR

SULA

RA

NIN

KUVAT © MATTI BJÖRKMAN, OLLI HÄKÄMIES / LEHTIKUVA

Norjassa uusi laki velvoittaa valitsemaan naisia hallituksiin.

vat hallituksissa toimivia naisia. »Kukaan eivarmasti haluaisi kiintiönaisen roolia.»

Miesvalta murtuu väistämättäKeskeisimpänä syynä naisten vähäisyyteenLiljeblom pitää yritysten korkeimman joh-don miesvaltaisuutta. Professori uskoo ti-lanteen korjautuvan kymmenessä vuodessa.

»Yritysten keskijohdossa ja korkeakou-luissa naisia on niin paljon, että on vainajan kysymys, kun heitä on myös ylimmäs-sä johdossa. Tällöin hallitusten koostu-mus muuttuu automaattisesti.»

Miesten ylivoima ei kummastuta myös-kään Birgitta Kantolaa, joka kuuluu StoraEnson, Nordean ja Fortumin hallituksiin.»Hallitustyöskentely vaatii lähes välttämät-tä vankkaa taustaa johtotehtävistä. Naisiaei vielä löydy niin paljon yritysten kor-keimmasta operatiivisesta johdosta.»

Kantolan mielestä osaavien naisten pes-taaminen hallituksiin olisi yrityksille eduk-si. Hän kiittelee valtiota sen omistamien

2314/2006 | SUOMEN KUVALEHTI

�

BIRGITTA KANTOLALLA on kokemus-ta monien suomalaisten ja ruotsalaistensuuryhtiöiden hallituksista. Etenkin sijoi-tuksista ja yritysjärjestelyistä keskustel-laan hänen mukaansa hallituksissamoneen kertaan. »Kun on päätöstenaika, niistä ei tarvitse enää oikeastaankeskustella.»

yhtiöiden hallitusten naisistamisesta. »Onvarmasti yritykselle eduksi, jos sen hallituson monipuolinen.»

85 000 euron virkaOsaavan ja monipuolisen hallitusporukankokoamisessa riittää tekemistä. Etenkäänulkomaalaisia huippunimiä ei saa helpostihoukuteltua tehtävään, joka edellyttää sään-nöllistä lentämistä kaukaiseen Suomeen.

»Hallitusten jäsenyydestä maksettavatpalkkiot ovat vähän matalia eurooppalai-seen tai amerikkalaiseen tasoon verrattu-na», arvioi Antti Hannula, pääomasijoitus-yhtiö Nexit Venturesin partneri ja halli-tusammattilainen.

Hän muistuttaa, ettei ulkomaalaisten vär-väämisestä kannata tehdä itsetarkoitusta.Joidenkin yritysten hallituksissa kielen vaih-taminen englantiin voisi laskea keskusteluntasoa tai ainakin karsia vivahteita.

Suurimmissa pörssiyrityksissä hallituk-sen jäsenelle maksetaan vuodessa reilun40 000 euron ja puheenjohtajalle 80 000 eu-ron palkkio. Tänä keväänä monissa yrityk-sissä palkkioita on hilattu ylöspäin. Yhdys-valloissa palkkiot ovat silti moninkertaisia.

Suomessakin joissakin yhtiöissä sum-mat ovat selvästi muhkeampia. Jorma Olli-lalle maksetaan Nokian hallituksen johta-mista 375 000 euroa ja rivijäsenille 110 000euroa. Vesa Vainio saa UPM-Kymmenenhallituksen luotsaamisesta 160 000 euroa jaMartti Ahtisaari jäsenyydestä 85 000 euroa.Kummassakin yhtiössä 40 prosenttia palk-kiosta maksetaan yhtiön osakkeina.SK

24 SUOMEN KUVALEHTI | 14/2006

� EEsskkoo AAhhoo,, Sitran yliasiamies: Fortum.

� MMaarrttttii AAhhttiissaaaarrii,, presidentti: UPM-Kymmene, Elcoteq.

� PPiiiissppaa AAmmbbrroossiiuuss:: Tulikivi.

� JJaaaakkkkoo IIlloonniieemmii,, ministeri: Wärtsilä.

� EEeerroo LLeehhttii,, Suomen Lehtiyhtymän pääomistaja: Talentum.

� KKaaii MMääkkeellää,, sijoittaja: Talentum.

� LLeeeennaa PPaalloottiiee,, geenitutkija: Orion.

� JJuussssii PPeessoonneenn,, UPM-Kymmenen toimitusjohtaja: Sampo.

� MMiirrjjaa RRyyyynnäänneenn,, entinen kansanedustaja: Ponsse.

� IIiirroo VViiiinnaanneenn,, entinen Pohjolan pääjohtaja: Kone.

Piispa ja presidenttipörssiyhtiöiden hallituksissa

�

Palkkioita onmonissa yhtiöissähilattu ylöspäin.

NOKIAN ENTINEN LAKIASIAINJOH-TAJA URSULA RANIN on noussut tänäkeväänä naispuolisten hallitusammatti-laisten kärkikaartiin. Nokiassa Raninvastasi keskeisten omistaja-asioiden val-mistelusta yhtiön hallitukselle. Kokemustähtiyhtiön hallitustyöskentelystä on nytkovaa valuuttaa.

LUPA NAUTTIA ELÄMÄSTÄ

“Vanhempien päätös myydäomakotitalo ja hankkia asumis-oikeusasunto oli suuri helpotus. Ei ole meidänkään tapaamisetenää pelkkää remonttia ja lumenluontia.”

YH-Asumisoikeus Oy:llä on asumisoikeus-asuntoja pientaloissa, paritaloissa, rivitaloissa ja kerrostaloissa eri puolella Suomea.

Asumisoikeusasunto on nyt aito vaihtoehto omistusasunnolle, sillä 1.1.2006 alkaen yli 55-vuotiaat voivat hankkia asumisoikeusasunnon ilman varallisuusehtoja. Maksa 15 % asunnon hinnasta asumisoikeusmaksuna. Sijoituksesi on turvassa, sillä sen arvo tarkistetaan rakennuskustannus-indeksillä asunnosta luopuessasi.

Ota yhteyttä! Etsimme sinulle sopivan kodin.

“Kun piti valita omakotitalon putkiremonttitai moderni asumisoikeusasunto ja enem-män rahaa elämiseen, päätös oli helppo. Nyt tiedämme etukäteen, mitä asumisem-me maksaa ja voimme suunnitella elämäämme vapaammin.”

Asumisen turvaa läpi elämän

26 SUOMEN KUVALEHTI | 14/2006

� SSaarrii BBaallddaauuff,, Nokian entinen verkkojohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: F-Secure, YIT, SanomaWSOY.

� GGeeoorrgg EEhhrrnnrrooootthh,, Metran entinen konsernijohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: Rautaruukki, Sampo, Nokia.

� EEiinnoo HHaalloonneenn,, Suomi-yhtiön toimitusjohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: OKO, Rakentajain konevuokraamo, YIT.

� RReeiinnoo HHaannhhiinneenn,, YIT:n entinen konsernijohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: Rautaruukki, Kone, YIT.

� SSiirrkkkkaa HHäämmäällääiinneenn--LLiinnddffoorrss,, EKP:n entinen johtokunnan jäsen. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: Kone, SanomaWSOY.

� JJuukkkkaa HHäärrmmäällää,, Stora Enson toimitusjohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: Stora Enso, Outokumpu (pj.), Finnlines.

� PPeetteerr FFaaggeerrnnääss,, investointipankkiiri. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: Fortum (pj.), Finnlines.

� KKaarrii JJoorrddaann,, Metsäliiton pääjohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: M-Real (pj), Finnair, Julius Tallberg, Neste Oil.

� BBiirrggiittttaa KKaannttoollaa,, hallitusammattilainen. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: Stora Enso, Nordea, Fortum.

� MMaattttii KKaavveettvvuuoo,, mm. Valion entinen toimitusjohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: KCI Konecranes, Metso (pj.), Alma Media, Marimekko, Orion (pj.).

� EEvvaa LLiilljjeebblloomm,, professori. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: Stockmann, TeliaSonera.

� JJoorrmmaa OOlllliillaa,, Nokian pääjohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: Nokia, UPM-Kymmene.

� SSeeppppoo PPaaaatteellaaiinneenn,, Atrian entinen toimitusjohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: Ilkka, Kesko, Raisio.

� TTiimmoo PPeellttoollaa,, Huhtamäen entinen toimitusjohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: Nordea, TeliaSonera.

� JJaaaakkkkoo RRaauurraammoo,, mediajohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: SanomaWSOY (pj.), Metso.

� OOllllii RRiiiikkkkaallaa,, Instrumentariumin entinen toimitusjohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: Efore, Fiskars (pj.), Orion, Comptell (pj.), Tietoenator.

� KKeeiijjoo SSuuiillaa,, Finnairin entinen toimitusjohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: Kesko, Nokia.

� SSooiillii SSuuoonnoojjaa,, Amican entinen toimitusjohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: Outokumpu, Lassila&Tikanoja, Lännen tehtaat.

� AAnnttttii TTaannsskkaanneenn,, Osuuspankkiryhmän entinen pääjohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: M-Real, OKO (pj.).

� CChhrriissttooffffeerr TTaaxxeellll,, Partekin entinen toimitusjohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: Sampo, Finnair (pj.), Stockmann, Raisio.

� AArriimmoo UUuussiittaalloo,, maanviljelysneuvos. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: M-Real, Raisio (pj.).

� VVeessaa VVaaiinniioo,, entinen pankinjohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: Nokia, UPM-Kymmene (pj.).

� MMaattttii VVuuoorriiaa,, Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja. HHaalllliittuussppaaiikkaatt:: Stora Enso, Wärtsilä, Sampo.

Pörssiyhtiöiden keskeisiä hallitusvaikuttajia

SAR

I BA

LDA

UF©

PE

TR

I K

AIP

IAIN

EN

RasittavaapuurtamistaHallitustyöskentely merkitsee pitkiä kokouksia, sämpylä-lounaita ja uppoutumistatuloslukujen syövereihin.

allituskonkari MMaattttii KKaavveettvvuuookuulostaa rasittuneelta, kun hänmuistelee viime vuotta.

»Hallitusten työmäärä on lisääntynytvoimakkaasti ja minulla on ollut liikaahallituksia. Olenkin vähentänyt niidenmäärää selvästi.»

»Ei voi sanoa, että joku hallitustenlukumäärä olisi selvä kriteeri. Mutta onpakko myöntää, että viime vuosi olisellainen, että välillä mietin, olikohan

pörssiyhtiön toimitusjohtajana väljempiaikataulu.»

Kavetvuolla on toimitusjohtajakoke-musta Pohjolasta, Valiosta, Orionista jaInstrumentariumista.

Viime vuonna Orionissa, Metsossa ja

H

�

� Puheenjohtajan nuijaa pörssiyritystenhallituksissa heiluttaa liki poikkeuksettamies. Puheenjohtajat ovat hallitustenkeskeisimpiä vaikuttajia, he pitävätyhteyttä yrityksen toimitusjohtajaan ja omistajiin.

Äänestää voit :� SK:n nettisivullawww.suomenkuvalehti.fi/nimikil-pailu

� Tekstiviestillä lähettämällätekstiviestin: NIMIKILPAILUvalitsemasi vaihtoehdon kirjainsekä yhteystietosi numeroon16303. Esimerkkiviesti: NIMIKILPAILU C

Matti Mattila Mattilantie 1 D

00000 Mattilamäki.

Voit käyttää isoja tai pieniä kirjaimia.

(Tekstiviestin hinta 0,25 €. Palvelu toimii

Soneran, Elisan, Kolumbuksen, DNA:n,

Saunalahden, Tele Finlandin ja

Zerofortyn matkapuhelinliittymissä).

� Postikortilla lähettämällätarvittavin postimaksuin varustetun kortin osoitteeseen:Suomen Kuvalehti/Nimikilpailu,Maistraatinportti 1, 00015 Kuvalehdet. Merkitse korttiin vaihtoehdonkirjain sekä yhteystietosi.

� Äänestysaika päättyy 30. huhtikuuta klo 24.00

� Eduskunnan kansliatoimikuntatekee toukokuussa päätöksenlisärakennuksen nimestä yleisö-äänestyksen perusteella.

� Kaikkien äänestykseen osallis-tujien kesken arvotaan useitaeduskunnan ja Suomen Kuvaleh-den lahjapalkintoja. Pääpalkinto-na VIP-vierailu eduskuntaan.Suomen Kuvalehti ottaa yhteyttävoittajiin.

� Äänestyksen tulos julkaistaanheti kansliatoimikunnan päätöksen jälkeen toukokuussa SK:n nettisivuillawww.suomenkuvalehti.fi sekäSuomen Kuvalehdessä.

Mikä nimeksi eduskunnan

lisärakennukselle?

Äänestä ja voita!

Eduskunnan lisärakennus on ollut käytössä kohta kaksi vuotta. Osana eduskunnan 100-vuotisjuhlaa ja Suomen Kuvalehden 90-vuotisjuhlaajärjestetään nyt yleisöäänestys lisärakennuksen nimestä.Valitse suosikkisi oheisista viidestä eduskunnan esivalitsemasta vaihtoehdosta:A Arkadia-taloB Eduskunnan lisäkamariC LisärakennusD Miina Sillanpää -taloE Pikkuparlamentti

28 SUOMEN KUVALEHTI | 14/2006

Alma Mediassa oli samanaikaisestikäynnissä suuria uudelleenjärjestelyjä.Kavetvuon työtaakkaa lisäsi se, ettäOrionissa ja Metsossa hän toimii halli-tuksen puheenjohtajana.

Hallituksen luotsaaminen ei ole pelk-kää nuijanheiluttelua. Puheenjohtaja onsamanaikaisesti toimitusjohtajan esimies,linkki omistajiin, keskeinen valmistelija ja hallituksen hengennostattaja.

Esimerkiksi yritysjärjestelyissä ja uuttatoimitusjohtajaa valittaessa puheenjohtajajoutuu käymään lukemattomia neuvotte-luita. Työtä kertyy tapahtumarikkaanavuonna helposti kahta täyttä työkuukaut-ta vastaava määrä.

Kyseenalaistajaa tarvitaanKavetvuo päätti kevään yhtiökokouksis-sa jättää Suomisen, Keskon ja Perloksenhallitukset. Jäljelle jää viiisi hallituspaik-kaa pörssiyhtiöissä.

»Se alkaa olla tämänikäiselle riittävämäärä», 62-vuotta täyttävä Kavetvuonaurahtaa.

Maineikas numeronmurskaaja kertoo,

että päntättävää on piisannut kansainvä-listen Ifrs-tilinpäätösstandardien ja ame-rikkalaisten Sarbanes-Oxley-raportointi-sääntöjen opiskelussa. »Iltamyöhään onsaanut tihruttaa niitä pykäliä.»

Kavetvuo myöntää myös hallitusher-rapuheiden vaikuttaneen vastuidenvähentämiseen.

»Olenhan sitäkin vähän kuunnellut,että minua on arvosteltu kriittisestikinsiitä, että yhtiöitä on ollut niin monta.»

Hallitustyöskentelyssä Kavetvuolla on ollut selvä linja. »Aina tarvitaan aikavahvaa kyseenalaistamista. Jos toimiipuheenjohtajana, rooli on toinen.»

Hyvästi, tilinpäätösillallinenProfessori EEvvaa LLiilljjeebblloommiinn työtahtia kuunnellessa lähes hengästyy. Jo yksistäänTeliaSoneran hallitus teettää hänelle pari-kymmentä kokousta vuodessa eri puolillaPohjolaa. Osa hoidetaan puhelimitse, mut-ta osa vaatii kahden päivän läsnäoloa.Kokouskielenä on englanti.

Liljeblom korostaa, etteivät pörssiyh-tiöiden hallitukset ole enää leppoisia vel-jeskerhoja. Niissä ei ole aikaa hienostellatilinpäätösillallisen ruokalistoilla.

»Jopa koko käsite tilinpäätösillallinenon häviämässä. Itse en sellaista ole näh-nyt», Liljeblom napauttaa.

Piintyneet käsitykset elävät sitkeästi.Koneen hallitukseen valittu SSiirrppaa PPiiee--ttiikkääiinneenn sai ammattilaisten veret kiehu-maan arvostelemalla Kauppalehdessäjoidenkin yritysten hallituksia sisäsiit-toisiksi veljeskerhoiksi, jotka toimivat

toimitusjohtajien kumileimasimina. Liljeblom on pahoillaan entisen kansan-edustajan arvostelusta.

»Hän puhui vanhoista ajoista, en oletuollaisiin hallituksiin törmännyt. Pörs-siyhtiöiden hallitukset ovat nykyisintehokkaita tiimejä, joissa uskalletaanvaihtaa ajatuksia aika vapaasti. Mielipi-de-eroja saattaa esiintyä, mutta päätök-siä syntyy.»

Eivätkö hallitukset harrasta enäärennompaa yhdessäoloa?

»Jos on kaksipäiväinen hallituksenkokous, siinä välissä saatetaan käydäillallisella. Yksipäiväisissä kokouksissalounas saattaa olla vain pitkä sämpylä»,Liljeblom kertoo.

»Tietenkin hallitusten jäsenten on hyväjossain määrin tuntea toisiaan, ettei ky-seessä ole pelkkä vierasten kerho. Muttakyllä lounaat ja illalliset ovat vähissä.»

Numerotyöt lisääntyneetHallituksen kokousten lisäksi Liljeblomuurastaa TeliaSoneran tarkastusvalio-kunnassa, jolla on vuosittain 6–8 pitkääkokousta.

Huomattava osa pörssiyritysten hal-litusten valmistelutyöstä tapahtuu valio-kunnissa. Yleensä yritykset ovat perusta-neet tarkastus-, nimitys- ja palkitsemis-valiokunnan. Näistä tarkastusvaliokuntaon usein työläin.

Valtaisaksi työmäärä paisuu Yhdysval-toihin rekisteröityneissä yrityksissä. Ame-rikkalaiset viranomaiset vaativat äärim-mäiseen tarkkaa raportointia. Enronintilinpäätösväärennösten jälkeen 2002säädetty Sarbanes-Oxley -laki edellyttääyrityksiltä mittavaa sisäistä valvontaakaikilla tasoilla.

»Kyllä se rasittaa yrityksen lisäksimyös hallituksen jäsentä.»

»Lisäksi on jatkuvaa materiaalin läpi-käyntiä. Lehdistötiedotteita ja markkina-katsauksia tulee monta kertaa päivässä.»

TeliaSoneraan liittyvillä markkinahu-huilla Liljeblom ei vaivaa päätään.

»Kaikenlaisia huhuja pyörii jatkuvastilehdistössä. Ei aiheettomiin huhuihin taisyytöksiin kannata reagoida.»�

Jarkko Vesikansa

Hallituksen puheenjohtaja on yritysjohtajanpomo.

� Fortumin hallituksen kokouspöydänääressä on puitu yritysjärjestelyjä, joh-don palkkioita ja muita kohupäätöksiä.Valtio-omistajan tahtotila on vaihdel-lut, ja tämä on toisinaan vaikeuttanuthallituksen toimintaa. Valtio näpäyttihallitusta viimeksi omien osakkeidenosto-ohjelmasta.