linkki nuorten talous- osaamiseen - talous ja nuoret tat · moni aikuisuuden kynnyksellä oleva...

nuorisofoorumi 2011

LINKKI NUORTEN TALOUS-

OSAAMISEEN

NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN

Tykkää taloudesta! Linkki nuorten talousosaamiseen

Kari Väisänen

Valtteri Aine

Tomi Alakoski

Jukka Gustafsson

Kristina Kaihari

Piia-Noora Kauppi

Tuomas Kurttila

Kari Kuusisto

Anna-Riitta Lehtinen

Erkki Liikanen

Anu Raijas

Nuorisofoorumi 2011

Helsingissä 2011Katja Laurén (toim.) Graafinen suunnittelu ja taitto Vanto Design OyKuvat iStockphotoKustantaja TAT-ryhmä / Taloudellinen tiedotustoimisto ryKirjapaino Graafiset Palvelut OyISBN 978-952-67455-4-1

Talousasioita on viestittävä nuorten kielelläKari Väisänen .......................................................................................................8

Nyt on lukiolaisten vuoroValtteri Aine ....................................................................................................... 10

Kaksi euroa – onhan sekin jo jotainTomi Alakoski ......................................................................................................12

Koulujärjestelmä nuorten talousosaamisen antajanaJukka Gustafsson ............................................................................................... 14

Talouskasvatus lähtee arjen tilanteista Kristina Kaihari ................................................................................................... 16

Innostus lisää ymmärrystä – myös talousasioissaPiia-Noora Kauppi .............................................................................................. 18

Vippaa vitonenTuomas Kurttila ..................................................................................................20

Katso peilin taakse – miltä näytät rekisterinpitäjän silmin?Kari Kuusisto ...................................................................................................... 22

Taloudessa piilee karikkoja nuorilleErkki Liikanen .....................................................................................................24

Oma talous hallintaan – missä ja miten?Anu Raijas ja Anna-Riitta Lehtinen ......................................................................26

Sisällys

Näkökulmia nuorten talousosaamiseen

11TYKKÄÄ TALOUDESTA!NÄKÖKULMIA NUORTEN TALOUSOSAAMISEEN

Talousasioita on viestittävä nuorten kielellä

Mitä talousosaaminen oikeastaan on? Jos se on nuorten osalta pääosin oman, arkipäiväisen talouden hallintaa, niin asiat ovat suhteellisen hyvin hoidossa. Paljon paremmin kuin talouden suurkuva, joka välittää tietoja euron ja valtioiden velkakriiseistä.

Aika ja maailma muuttuvat, mutta nuorten rahankäyttö on pysynyt varsin samanlaisena. Kotona ollessaan nuori saa tietyn määrän viikko- tai käyttörahaa, joko työpanosta vastaan, tai ilman suurempia ponnisteluja. Vaikka kotien perusvarallisuus on kasvanut, niin harvaa nuorta hemmo-tellaan ylisuurilla käyttörahoilla.

Ennen ei tosin ollut pikavippifirmoja, joiden tarjouksiin nuoret tarttu-vat siinä missä aikuisetkin. Totta lienee sekin, että velkakierteessä elävien nuorten määrä on suhteellisen vähäinen. Jokainen kadotettu sielu on kui-tenkin liikaa.

Talousosaamisesta puhuttaessa asiat on nähtävä rahayksiköitä ja yksittäisiä esimerkkejä laajemmin. Nuoret elävät unelmissaan, esikuvi-ensa ja esillä olevien esimerkkien kautta. Siksi on äärimmäisen tärkeää, miten viestimme nuorille taloudesta. Jos nuori seuraa talouden isosta kuvasta käytävää mediallista keskustelua, siellä vilahtelevat usein sel-laiset sanat kuin kasvu, voitto, osinko tai suurtulot. Noilla sanoilla ei ole mitään tekemistä nuorten arjen, eikä ehkä unelmienkaan kanssa.

Useat, esimerkiksi Taloudellisen tiedotustoimiston nuorten arvotutki-mukset osoittavat, että nuoret ovat varsin arvosidonnaisia, usein jopa van-hempiaan konservatiivisempia niin ajatuksissaan kuin käytöksessään.

Vaikka perheillä onkin edelleen ensisijainen kasvatusvastuu lapsista ja nuorista, niin – kaikkeen edelliseen liittyen – koulujen tietoa ja oikeaa asennekasvatusta välittävä rooli on ensiarvoisen tärkeä. Nuorten talous-osaamisen kehittäminen on eräs osa koko tulevan elämän hallintaa.

Ei ole mitään syytä epäillä, ettei kouluihin välittyisi oikeanlaista tie-toa taloudesta, aina raha-asioiden hoitamisesta, talouden käsitteisiin ja kansantalouden peruskäsitteisiin. Ongelma on lähinnä siinä, että tieto on usein pirstaleista ja sellaisessa muodossa, ettei se puhuttele nuoria heidän kielellään. Tai opettajat kokevat tarjotun materiaalin epäsopivaksi opetus-käyttöön.

On toivottavaa, että eri tahojen orastava yhteistyö jatkuu ja kehittyy nimenomaan nuorten parhaaksi. Se ei ole tärkeää, mikä taho saa viestinsä läpi, vaan se, miten nuorten talousosaaminen kehittyy ja millaisen maail-mankuvan he talouden kautta muodostavat.

Kovin kaukainen ei ole sekään ajatus, että tarjottavien palveluiden tarpeellisuutta ja kehittämisajatuksia kannattaisi kysyä asiakkailta, tässä tapauksessa nuorilta.

Kari Väisänen

toimitusjohtajaTaloudellinen tiedotustoimisto


Nyt on lukiolaisten vuoro

Elämme taloudellisesti epävarmoja aikoja. Kun pörssiasiantuntijat ja valtionpäämiehet eivät tiedä mitä taloudessa tapahtuu tulevien vuosien aikana, ei samaa voi olettaa nuoriltakaan. Nuorten taloudellinen tilanne tosin on vähemmän riippuvainen suhdanteista, erityisesti lukiolaisten kohdalla. Lukiolaisten taloudellisesta tilanteesta yleisesti mainittavia asi-oita ovat opintotuen ongelmat, työnteko ja pikavippien yleistyminen.

Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu opintotuen sitominen indeksiin vuodesta 2014 alkaen. Tuon vuoden jälkeen ei enää inflaa-tio pääse järsimään opiskelijoiden ostovoimaa. Vuoteen 2014 mennessä inflaatio ehtii kuitenkin vaikuttaa ostovoiman pienenemiseen rajusti. Tavoite opintotuen sitomisesta indeksiin on saavutettu, mutta nyt on aika vaatia korotuksia, erityisesti lukiolaisen opintotukeen.

Lukiolaisen opintotukea alentavia tekijöitä ovat muun muassa ikä, asu-mismuoto ja vanhempien tulot. Alle 18-vuotiaan opiskelijan opintotuki on lähinnä huono vitsi, jota perustellaan vanhempien elatusvelvollisuudella. Vanhempien tulot vaikuttavat täysi-ikäisen lukiolaisen opintotukeen siten, että vanhempien yhteenlaskettujen tulojen ylittäessä 61 000 euroa, ei opiskelija voi saada lainkaan opintotukea. Korkeimmillaankin opintotuki on 248 euroa kuukaudessa, joka vastaavasti korkea-asteen opiskelijalla on 298 euroa. Opintotuen absurdit ehdot ovat ajaneet nuoria aikuisia jopa avioliittoihin ja rekisteröityihin parisuhteisiin, sillä naimisiin mentyään ei vanhempien tuloilla ole enää väliä. Se siitä instituutiosta.

Tilastokeskuksen mukaan noin kolmasosa täysi-ikäisistä lukiolaisista tekee töitä opiskelujensa ohella. Työtä tekemällä voi kartuttaa kokemusta ja nostaa osakkeitaan tulevilla työmarkkinoilla. Pahimmillaan työnteko tapahtuu kuitenkin pelkästään lukio-opiskelujen rahoittamiseksi ja saat-taa heikentää opintomenestystä tai viivästyttää valmistumista. Lukio-aikana opiskelijan tulisi keskittyä opiskeluun, sillä aikaa työnteolle löy-tyy jatko-opintojen ohessa ja myöhemmin työelämässä. Opintotuen tulee mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu ilman, että nuori on pakotettu itse hankkimaan lisätuloja.

Pikalainojen eli pikavippien ilmaantuminen markkinoille 2000-luvun aikana on mahdollistanut lainan saamisen, vaikka lainanottajalla ei mai-nittavaa vakuutta olisikaan. Samaan aikaan nuorten aikuisten maksuhäi-riömerkinnät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Vuosien 2008–2010 aikana nuorten maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet 80 % aiemmasta. Kun

nuori ei voi saada muuta lainaa, on tekstiviestillä tilattava pikavippi lii-ankin houkutteleva vaihtoehto. Hetken hätään otettu laina saattaa pilata tulevaisuudensuunnitelmat, kun luottotietojen mentyä asunnon ja työpai-kan hakeminen vaikeutuu.

Aikana, jolloin kukaan ei tiedä mitä taloudessa tapahtuu, on lukiolai-sen tehtävä taloudellisesti järkeviä valintoja. Valintoja, joista muut voivat ottaa esimerkkiä. Omasta taloudesta huolehtiminen ja turha riskinotto ovat avaimia vakaammalle tielle. Tämä pätee myös valtiontalouksissa. Lukiolaisten on huolehdittava itsestään ja vaadittava itselleen oikeuksia, erityisesti paremman opintotuen muodossa. Nyt on lukiolaisten vuoro!

Valtteri Aine

puheenjohtajaSuomen Lukiolaisten Liitto


Kaksi euroa – onhan sekin jo jotain

Olin eräänä päivänä poikani kanssa kaupassa. Ostoksille oli tullut myös kaksi alakouluikäistä poikaa. Maksoimme ostoksemme samaan aikaan. Pojat olivat ostaneet viikonlopun kunniaksi hieman karkkia. Me täyden-simme sunnuntailounastamme porkkanoilla ja herneillä.

Kaupasta ulos tullessaan poikien keskustelu kääntyi karkkien hin-toihin ja rahan arvoon. Toinen pojista uteli toiselta, paljonko hänelle jäi rahaa ostosten jälkeen. Rahaa oli jäänyt kaksi euroa, johon toinen totesi, että onhan sekin jo jotain.

Pojan kommentti huvitti minua aluksi, koska itselleni tuollainen raha-määrä samanikäisenä olisi ollut monta viikkorahaa yhteensä. Toisaalta voi olla iloinen pojan puolesta. Hänelle oli selkeästi muodostunut jonkin-lainen käsitys rahan arvosta ja mitä ilmeisimmin se myös häntä kiinnosti.

Suomessa on käyty paljon keskustelua nuorten puutteellisista talous-taidoista. Moni aikuisuuden kynnyksellä oleva nuori turvautuu tekstivies-teillä lainattuun rahaan. Eurot ovat bittejä, ja rahan arvo realisoituu vasta, kun ulosottomies on ovella. Näistä pikavipeistä seuranneet luottovaikeu-det ovat valitettavasti arkipäivää liian monelle nuorelle.

Nykynuoret kohtaavat aikuisina mitä todennäköisimmin myös paljon enemmän talousriskejä kuin vanhempansa, mm. säästämisessä, terveys-menoissa ja eläkesuunnittelussa. Talousasiat eivät ole helppoja, mutta niiden ymmärtäminen on keskeisiä kansalaistaitoja tulevaisuudessa. Nuorena ei tule ajateltua monia myöhemmin omaan elämään ja elinta-soon merkittävästi vaikuttavia asioita. Esimerkiksi tämän päivän nuorten pitäisi vakavasti miettiä, miten he vanhoina varmistavat omat eläkkeensä. Nykyinen järjestelmä sitä tuskin heille takaa.

Talousosaamisen suhteen nuoria ei kannata liikaa yleistää. Suurin osa suomalaisista nuorista hallitsee talouden perustaidot varsin hyvin. Moni nuori kantaa kuitenkin huolta siitä, ettei koulussa valmenneta riittävästi talouden hoitamiseen käytännössä. Asioita käydään koulussa läpi jollain tapaa teoriassa, myös internetistä on tietoa tarjolla, mutta tämä ei kuiten-kaan riitä.

Talousosaaminen vaatii paljon muutakin kuin numeroiden tai käsittei-den ymmärtämistä. Esimerkiksi lähes jokainen joutuu kuitenkin jossain elämänsä vaiheessa ottamaan lainaa. Lainan hakeminen on helppo opet-taa, mutta nuoren tulee myös ymmärtää, miten laina maksetaan takai-

sin. Talousasioita on tärkeää opettaa käytännössä, jolloin konkreettisesti ymmärretään myös se, mihin esimerkiksi lainan ottamisessa sitoutuu.

Suomi on niittänyt jo vuosia menestystä OECD:n 15-vuotiaiden osaa-mista kartoittavassa Pisa-vertailussa (Programme for International Student Assessment). Nuoremme ovat olleet maailman kärkeä niin luke-misessa kuin matemaattisissa taidoissa. Suomi ei kuitenkaan ole osallis-tunut Pisa-vertailun taloustaitoja mittaavaan osioon, joten emme tiedä suomalaisten nuorten taloustaitojen tasoa kansainvälisesti vertailtuna. Ilman vertailukelpoista aineistoa korjaavia toimenpiteitä on vaikea tehdä. Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että Suomi osallistuu myös taloustaitoja mittaavaan Pisa-vertailuun.

Lapset ja nuoret oppivat varmasti talouden taitoja, kunhan heille tarjo-taan siihen mahdollisuus. Usein riittää, kun rahan käytöstä keskustellaan kotona ja lapsille annetaan mahdollisuus harjoitella käytännössä rahan käyttöä. Tämä ei välttämättä vielä riitä, mutta onhan sekin jo jotain.

Tomi Alakoski

asiantuntija, nuorisoviestintäTaloudellinen tiedotustoimisto


Koulujärjestelmä nuorten talousosaamisen antajana

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Vanhassa sananlaskussa piilee viisaus, sillä tämän päivän nuorista kasvaa huomisen aikuisia. Jos aikui-suuden eväät ovat puutteelliset, voi elämä muodostua kovin kivikkoiseksi ja haastavaksi. Millaista kasvatuksellista ideaalityyppiä koulujärjestel-mämme tavoittelee? Mitkä ovat koulutuksen tavoitteet ja keinot, jotta aikuisuuden eväät olisivat riittävät?

Koska perusopetus kohtaa koko ikäluokan ja on pohja kaikelle sen jäl-keiselle koulutukselle ja elämälle, on sen koulutuspoliittinen rooli keskei-nen. Yläasteella myllertävä murrosikä tuo omat haasteensa oppimiselle. Toisen asteen koulutus suuntaa opiskelijoitaan jatko-opintoihin ja työelä-mään ja syventää perusopetuksen antamia tietoja ja taitoja.

Perusopetuksen tavoitteena on perusopetuslain mukaisesti tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskun-nan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. Toisen asteen koulu-tukselliset tavoitteet on kirjattu vastaavalla tavoin lainsäädännössä.

Taloustiedon opetus on järjestetty ensisijaisesti yhteiskunnallisen ope-tuksen yhteydessä. Lisäksi sitä on integroitu sisälle muihinkin opintoihin. Näin oppilaille ja opiskelijoille on pyritty antamaan tiedolliset ja taidolliset valmiudet oman elämänsä hallintaan ja tulevaisuutensa rakentamiseen. Taloudellisella osaamisella on tässä tärkeä asema. Tulee kyetä arvioimaan käytössä olevien taloudellisten voimavarojen riittävyys ja hyödynnettä-vyys. Asioita joutuu myös arvottamaan, harvalla rahat riittävät kaiken aikaa kaikkeen. Taloudelliset ongelmat ilmentävät usein elämänhallinnan käsistä karkaamista. Toisaalta taloudelliset vaikeudet voivat yllättää esi-merkiksi ahkeran yrittäjänkin. Samoin työttömyys voi yllättää, terveys voi pettää, kaikkea ei voi aina ennakoida. Laadukkaan koulutuksen ohella tarvitaan erilaisia turvaverkkoja, jotka auttavat selviytymään näistä elä-mänhaasteista.

Talousosaamisen vahvistamiseenHallitusohjelmassa koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä tietoa kansalai-sen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista antavaa yrit-täjyyskasvatusta pyritään vahvistamaan kaikilla kouluasteilla. Etenkin lukiossa työelämäyhteydet ovat olleet vähäisiä. Työelämäyhteyksien ja -tietoisuuden vahvistaminen parantaa opiskelijoiden jatko-opintovalin-toja ja elämässä tarvittavia valmiuksia, joihin sisältyy keskeisesti valmius oman henkilökohtaisen talouden hoitamiseen.

Hallitusohjelmassa on päätetty perusopetuksen tavoitteiden ja tunti-jaon uudistamisesta vahvistamaan taitoja taideaineiden opetusta, liikun-taa sekä yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta. Valtioneuvoston on tarkoitus päättää asiasta keväällä 2012. Tämän jälkeen uudistetaan ope-tussuunnitelmat. Käytännössä se, miten opetus organisoidaan ja millai-sia opetusmenetelmiä käytetään, on koulutuksen järjestäjän ja opettajan päätettävissä.

Vastaava tuntijako- ja opetussuunnitelmaprosessi käynnistyvät myös lukiossa heti perusopetuksen jälkeen. Ammatillisessa koulutuksessa jat-ketaan tutkintorakenteen uudistamista tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa tavoitteena selkeämpi ja paremmin työelämän valmiuksia vas-taava tutkintorakenne ja tutkinnot. Näillä koulutuksen rakenteellisilla ja ennen kaikkea sisällöllisillä muutoksilla pyritään lisäämään nuorten talousosaamista.

Jukka Gustafsson

opetusministeri


Talouskasvatus lähtee arjen tilanteista

Oman talouden hallinta on yksi tärkeimpiä kansalaistaitoja. Talous- ja kuluttajaosaaminen korostuvat nykyisessä kulutusyhteiskunnassa. Mark-kinoille tulvii uusia tuotteita ja yhä useammat markkinointikampanjat on suunnattu nuorille. Klikaten on helppo ostaa. Lapset ja nuoret tekevät yhä enemmän osto- ja kulutuspäätöksiä. Lapsen näkökulmasta seinästä saa rahaa aina kun sitä tarvitsee. Rahan arvon ja merkityksen hahmottaminen ja ymmärtäminen on hämärtynyt maksukorttien ja sähköisten palvelujen aikana. Kodit ja koulut ovat vaativien haasteiden edessä: monipuolisia talous- ja kuluttajataitoja on opittava yhä aikaisemmin.

Taloustietoa on opetettu kouluissa pitkään osana yhteiskuntaoppia. Taloustiedon opetuksen roolia on vahvistettu sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Valtioneuvoston edellisen tuntijakopäätöksen mukaisesti perusopetuksen yhteiskuntaoppiin lisättiin yksi, erityisesti taloustiedon opetukseen tarkoitettu oppitunti. Lukion yhteiskuntaoppiin tuli kaikille lukiolaisille pakollinen taloustiedon kurssi. Tematiikkaa käsi-tellään lisäksi muun muassa matematiikan ja kotitalouden opetuksessa sekä aihekokonaisuuksien yhteydessä.

Koulujen talouskasvatuksen lähtökohtana on varustaa lapset ja nuo-ret sellaisilla asenteilla, tiedoilla ja taidoilla, jotka vahvistavat oma-aloit-teisuutta, oman talouden ja elämän hallinnan taitoja sekä kestävää kulu-tuskäyttäytymistä. Tavoitteena on, että nuori saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen, oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti sekä ymmärtää yrit-täjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä. Erityisen tärkeää on se, että nuori saa jatkuvasti ajankohtaisia tietoja ja taitoja joka-päiväisten taloudellisten valintojen ja päätösten tekemiseen sekä kykenee tarkastelemaan taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta.

Monipuoliset toiminnalliset työtavat, inspiroivat oppimateriaalit, median tiivis seuraaminen ja yhteistyö talousalan toimijoiden kanssa motivoivat nuoria. Talouskasvatuksen tulee lähteä nuorta lähellä olevista arkielämän tilanteista. Kuinka rahaa ansaitaan, kulutetaan, säästetään, sijoitetaan ja varaudutaan riskeihin? Oman budjetin suunnittelu ja jär-kevien kulutustarpeiden pohtiminen ovat hyvä lähtökohta. Hyvä talous-osaaminen ennaltaehkäisee ylivelkaantumisen ja syrjäytymisen riskiä.

Koulut voivat organisoida talous- ja kuluttajakasvatukseen liittyviä projekteja, teemaviikkoja, toimintapäiviä ja kilpailuja yhteistyössä kotien,

yritysten, järjestöjen ja organisaatioiden kanssa. Monet peruskoulut ja lukiot tarjoavat syventäviä ja soveltavia talous- ja yrittäjyyskursseja. Peruskoulujen TET-jaksot avaavat nuorille luontevan mahdollisuuden tutustua työelämään ja yritysten toimintaan. Nuoret saavat samalla virik-keitä ja näkökulmia myös omaa tulevaa työuraansa varten.

Talous- ja kuluttaja-alan tahot tuottavat monipuolista pedagogista verkkoaineistoa opetuksen tueksi. Erilaiset kilpailut, muun muassa Taloustietokilpailu ja Talousguru innostavat ja kannustavat nuoria. Yritys Hyvä -kilpailun tarkoituksena on herättää nuorten kiinnostus yrittäjyyttä ja oman yrityksen perustamista kohtaan sekä antaa eväitä yrittäjämäiseen toimintaan. Nuori Yrittäjyys -projektissa nuoret kokeilevat vuoden ajan oman todellisen yrityksen pyörittämistä.

Nopeasti muuttuva talouselämä edellyttää myös opettajien talousosaa-misen jatkuvaa päivittämistä. OpeTET tarjoaa opettajille oivallisen mah-dollisuuden avartaa tietouttansa nykypäivän työelämästä ja yritystoimin-nasta. Opetushallitus on yhteistyössä Taloudellisen tiedotustoimiston, Finanssialan keskusliiton, Pörssisäätiön, Suomen Pankin ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton kanssa järjestänyt suosittuja Talous tutuksi -täydennyskoulutuksia jo vuosien ajan. Opettajille on tarjottu ajankohtaista tietoa taloudesta, yrittäjyydestä ja sijoittamisesta sekä tuo-reita ideoita opetukseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva taloudenhallinnan neuvottelukunta pyrkii omalta osaltaan edistämään taloudenhallintaa koskevaa tietämystä ja kasvatusta sekä tukemaan ja edistämään viran-omaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä taloudenhallinnan kehittämiseksi ja ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu koulutuksen työelämäyhteyksien, sekä työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen vahvista-minen kaikilla koulutusasteilla. Nuorten talousosaamista tulee vahvis-taa entisestään koulun alaluokilta lähtien. Sen edistämiseen tulee löytää tehokkaita ja vaikuttavia keinoja yhteistyössä kotien ja muiden toimijoi-den kanssa.

Kristina Kaihari

opetusneuvosOpetushallitus


Innostus lisää ymmärrystä – myös talousasioissa

Finanssiosaaminen ja oman talouden hallinta ovat kansalaisen perustai-toja. Oman elämän kuntoon saaminen erityisesti taloudellisten asioiden osalta edesauttaa myös muiden tavoitteiden toteutumista elämässä.

Finanssiosaamista, eli tietoa rahoitus-, vakuutus- ja pääomamarkki-noiden perusasioista tarvitaan jokaisessa elämänvaiheessa. Nuoret tar-vitsevat sitä ennen kaikkea sen vuoksi, että heillä elämä on vasta edessä. Arjessa nuoria kohtaavat isot taloudelliset kysymykset, joiden ratkomi-seen ja järkevään hoitamiseen tarvitaan osaamista, tietoa ja taitoa. Tai-tava talousosaaja pärjää ja ymmärtää talouden ja rahoituksen periaatteet, osaa sopeuttaa menot tuloihinsa, suunnitella säästämisensä, välttää yli-velkaantumisensa ja näin vaikuttaa omalta osaltaan myös koko talouden vakauteen.

Mikä on nuorisomme talousosaamisen taso? Eri toimijat, yritykset ja tutkimuslaitokset tuottavat tietoa nuorten talousosaamisesta. Tulokset puhuvat karua kieltään, olemme kaukana kiitettävästä. On selvää, että suomalaisten nuorten taloustaidot eivät vastaa kaikilta osin nyky-yhteis-kunnan vaatimuksia. Retoriikka hallitaan, mutta syvempi ymmärtämi-nen ja soveltaminen omaan elämään ei olekaan enää yhtä yksinkertaista. Talousasiat koetaan usein vaikeina ja teoreettisina, eikä niitä jakseta seu-rata. Huolestuttavia ovat myös yhteiskunnalliset ilmiöt, lisääntyvät mak-suhäiriöt sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kasvava joukko.

Nuoret opiskelevat taloustaitojaan hyvin toisenlaisessa yhteiskun-nassa kuin itse aikoinamme. Taloudenpidon malleja haetaan ja saadaan edelleen omilta vanhemmilta ja oppeja koulusta. Maailma on monimut-kaistunut entisestään, palvelutarjonta monipuolistunut ja informaatio-tulva vaikuttaa loputtomalta. Tiedotusvälineiden merkitys on tässäkin asiassa kasvanut entisestään. Internetin ja sosiaalisen median maailma on nuorille keskeisempi kuin koskaan aikaisemmin.

Olemmeko pysyneet kehityksen vauhdissa? Monet toimijat, viranomai-set ja järjestöt tekevät työtä finanssiosaamisen parantamiseksi. Nuorille suunnattuja talousosaamisen aineistoja on runsaasti tarjolla, mutta niiden lähteille ei läheskään aina löydetä. Miten saamme aineistot nuoria puhut-televaan muotoon, jotta kiinnostus oman talouden hoitamiseen herää ja ymmärrys talousasioiden merkityksestä omassa elämässä lisääntyy?

Talousasioiden vieminen nuorten arkeen on tärkeää. Syiden ja yhteyk-sien ymmärtäminen, ensin omassa elämässä ja lähiympäristössä, auttaa ymmärtämään ja hahmottamaan niiden yhteyttä myös muuhun maail-maan laajemmin.

Voimme tiivistää toimijoina myös yhteistyötä ja koordinointia eri taho-jen välillä. Koulujärjestelmää kehitettäessä on myös varmistettava, että talousosaaminen on vahvasti ja konkreettisesti mukana opetussuunni-telmissa ja niissä oppiaineissa, joihin talous- ja rahoitusasiat luontevasti sopivat. Talousopetuksen määrää olisi myös lisättävä ja se olisi aloitettava nykyistä aikaisemmin.

Meiltä puuttuvat yhteiset mittarit talousosaamisen mittaamiseen ja seurantaan. Harmittavasti emme ole mukana vuonna 2012 ensimmäistä kertaa toteutettavassa OECD:n Pisa-selvityksen talousosaamista mit-taavassa osiossa, emmekä näin ollen pääse vertaamaan osaamistamme kansainvälisesti. Mittaamiseen on tulossa työkaluja Kuluttajatutkimus-keskuksen koordinoiman ToKaTa-hankkeen myötä, jossa finanssiala on mukana. Hankkeessa tullaan kehittämään taloudellista osaamista mit-taava tuote tai palvelu, joka palvelee yhteiskunnan kaikkia toimijoita, ennen kaikkea myös nuoria itseäänkin.

Piia-Noora Kauppi

toimitusjohtajaFinanssialan Keskusliitto


Vippaa vitonen

Suomalaiset eivät ole holtittomia rahankäyttäjiä. Tiedämme, että otsa hiessä on leipä ansaittava. Tämä perintö on siirtynyt sukupolvelta toiselle ja siirtyy edelleen.

Suomen Lukiolaisten Liiton ja Taloudellisen tiedotustoimiston tutki-mus vahvistaa tätä. Kuvaavaa on, että 15–29-vuotiaista vastaajista maksu-häiriömerkintää pitää vakavana asiana 98 prosenttia vastaajista.

Lasten ja nuorten maailma on kuitenkin muuttunut. Kuluttajuuden, kaupallisuuden ja kybermaailman yhtälö on tullut voimallisesti lasten ja nuorten elämään. Ihminen on yhä nuorempana yhä kiinnostavampi markkinointitoimien kohde. Tuotemerkit ovat vahvoja vaikuttajia lasten ja nuorten ryhmäytymisessä sekä niin sanotun kuluttajakansalaisuuden syntymisessä.

Tälle kulttuurille tarvitaan vastavoimaa. Elämä ja ihmisyys eivät voi typistyä tuotemerkiksi. Kuluttamisen kulttuuri on ottanut liian vahvan otteen meistä. Sunnuntaina toivoisin useamman tekevän jotain muuta kuin ostoksia jättimyymälästä.

Tuommeko tämän päivän lapsille ja nuorille ymmärrettäväksi elä-mäntapamme aiheuttamaa painetta ympäristön sietokyvylle ja suoraan meille ihmisille? Meidän aikuisten on määritettävä tässä yhtälössä oma paikkamme. Olemmeko osa ongelmaa vai osa ratkaisua? Surullista on havaita, että muun muassa opettajien ulkonäköpaineet ovat lisääntyneet viime vuosina.

Talousosaamisen vahvistaminen ei siis ole vain prosenttilaskua, kor-kojen ymmärtämistä ja sijoitusmarkkinoiden seurantaa. Tämän päivän talouskasvatus on aina arvokasvatusta. Se on puhetta ja ymmärryksen luomista hyvästä elämästä. Näin arvot ja arki paketoidaan yhteen. Tätä aikamme talouskasvatus lapsille ja nuorille pitäisi olla. Uusinta uutta ei aina tarvitse ja kavereita ei valita paidan värin mukaan.

Moni nuori kokee tietonsa oman talouden hallintaan liittyvistä asioista puutteellisiksi. Väite pitää varmasti paikkansa, mutta samalla se kertoo terveestä kriittisyydestä omia valmiuksia kohtaan. Sen perustalle on hyvä rakentaa.

Aikamme tarvitsee kasvatuskumppanuutta. Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen täytyy olla ohi. Lasten ja nuorten talousosaamisen vahvistamisessa vanhemmat tarvitsevat tukea. Laadukas lapsuus- ja nuo-risotutkimus on suuri voimavara, kuten myös yhteistyö vastuullisten kau-pallisten toimijoiden kanssa.

Kaikki kaupalliset toimijat eivät ole vastuullisia. Tosiasia on, että aikamme ihmiselle luodaan lisääntyvässä määrin tarpeita, joita meillä ei muutoin luontaisesti olisi. Samalla kehittyvät rahoituskanavat. Vitosen vippaaminen käy nykyisellään helposti ja kasvottomasti. Se jättää koh-teensa haavoittuvaksi. Kun aikaisemmin vitosen vippaamiselle oli jonkin-laista sosiaalista kontrollia oman kaveripiirin tai vanhempien suunnalta, nyt nuori voi velkaantua salakavalasti ja nopeasti. Talouskasvatuksen, joka aloitetaan varhain, tarve on suurempi kuin koskaan ennen.

Nuoret luottavat tulevaisuuteensa. Onneksi. Nuorten valoisuuden varassa lepäävät yhteiskunnan synkimmätkin päivät. Nuoruuden into, vapaus kyynisyydestä ja löytöretkeilijän halu vievät ihmis- ja yhteiskun-taa eteenpäin. Tämä palo näkyy nuorten vastauksista oman taloudellisen tulevaisuuden suhteen. Huominen on valoa täynnä. Suurempaa on nuor-ten huoli Suomen taloudellisesta tilanteesta.

Lasten ja nuorten talousosaamisen vahvistaminen on sekä taloustieto-jen ja käytännön taloustaitojen että yhteiskunnallisen lukutaidon ja kes-tävien arvojen vahvistamista. Nuorten on tarpeen tietää näistä ilman, että niistä muistutetaan perintätoimiston suunnalta. Lapsuudesta kaikki alkaa.

Tuomas Kurttila

toiminnanjohtajaSuomen Vanhempainliitto


Katso peilin taakse – miltä näytät rekisterinpitäjän silmin?

Oletko ajatellut, missä kaikissa rekistereissä tietojasi on? Tiesitkö, että lähes kaikki yhteiskunnan ylläpitämät rekisterit ovat julkisia, ja että kaikki tiedot ovat rekisteröityjen itsensä saatavilla?

Ajatteletko koskaan osallistuessasi arvontaan tai kyselyyn, että samalla tulet luovuttaneeksi henkilötietosi suoramarkkinointiin tai jopa eteenpäin myytäviksi? Kannattaako kotiosoite ilmoittaa joka paikkaan? Mistä jää paitsi, jos hakee itselleen osoitteenluovutuskiellon?

Kun asuu vielä kotona tai opiskelee, on olo kuin herran kukkarossa. Ei ole vielä oikeutettu luottokorttiin, vuokrasopimus tulee ehkä julkisyh-teisön kautta, opintolainatakaus valtiolta ja kännykkäliittymäkin voi olla vielä äiskän nimissä. Kun julkisuus ei paina, eikä ole mitään salattavaa, voi mennä ja pörrätä miten tahtoo. On kiva laitella kuvia ja tilannepäivi-tyksiä Facebookiin tai IRC-Galleriaan.

Mutta, onko itseisarvoista elää jatkuvasti kuin viimeistä päivää, vai varautua vielä vähintään sataan vuoteen? Totuus löytyy jostain siltä väliltä, mutta ei varovaisuudestakaan haittaa ole. Kun haluaa työ- ja yksi-tyiselämässä eteenpäin, niin kelpoisuus perustuu yhä enemmän erilaisiin rekisteröityihin ja arkistoituihin tietoihin. Siellä on hyviä juttuja, kuten erilaisia kurssi-, työ- ja koulutodistuksia, mutta saattaa olla myös ikäväm-piä tahroja, muistoja railakkaasta nuoruudesta.

Mikäli haluaa töihin luottamusbisnekseen, taustojen on parempi olla moitteettomat. Pankeissa ja vakuutusyhtiöissä tarkistetaan luottotiedot, turvallisuus- ja tietoliikennealoilla laaja turvallisuusselvitys on pääsään-tönä. Useimmiten huumausaine-, liikennejuopumus-, seksuaali- tai väki-valtataustalla saa heittää hanskat tiskiin. Terveydenhoitoalalla ja nuori-son kanssa toimivilta vaaditaan myös omat selvityksensä.

Lisäksi on huomiotava open source intelligence, eli tiedustelu julki-sista lähteistä. Googlettamistahan ei saisi rekrytoinnissa tehdä, mutta lähtökohtana pitäisin, että joku tekee niin kuitenkin, ellei nyt, niin vähän myöhemmin. Kun on kerran laittanut tietoja nettiin, ei niitä saa ikinä pois. Sosiaalisessa mediassa alustan tarjoaja on tietojen omistaja, joka luulta-vimmin yrittää ansaita niillä.

Tämän kaiken tiedon päällä operoi aggressiivinen skandaalijulkisuus. Mikäli onnistut saavuttamaan yleistä huomiota, ovat taustasi kaikkien riepoteltavissa. Esimerkiksi BB-tyypit eivät pysty talossa ollessaan oikai-semaan edes tiedotusvälineiden virheellisiä tietoja, koska he eivät saa mitään tietoa ulkomaailmasta.

Eräät julkkikset ovat esittäneet huoletonta, vaikka ulosottorekisteriä on kertynyt sivukaupalla. Tosiasiassa heidän luottotietonsa ovat pala-neet käräjäoikeuden päätöksellä, eivätkä he saa omaa kännykkäliittymää ilman panttimaksuja, eivät pysty vuokraamaan asuntoa omiin nimiinsä, eivät nostamaan pankista (opinto)lainaa, avaamaan uusia tilejä, hakemaan luottokortteja. Lisäksi ongelmia tulee työelämässä ja viranomaisissa, ties missä. Aina joutuu selittämään, että kaikki on ihan hyvin.

Velkaongelmat pitää ratkaista ajoissa, eikä liian myöhään. Vastuu on viime kädessä kuitenkin itsellä, vaikka apuakin on saatavilla. Kunnatkin tarjoavat velkaneuvontaa, mutta on hyvä tiedostaa, ettei velkaneuvoja maksa laskuja, vaan auttaa niiden hoitamisessa. Jos on elänyt perusteelli-sesti yli varojensa, saa varautua hyvin pitkään vaatimattomaan ulosotossa kituutteluun.

Kari Kuusisto

toiminnanjohtajaSuomen Pienlainayhdistys


Taloudessa piilee karikkoja nuorille

Nuoren elämä on täynnä talouteen liittyviä päätöksiä. Omaan asuntoon muuttaminen, opintojen aloittaminen ja niiden rahoittaminen, työpaikan hankkiminen ja perheen perustaminen edellyttävät kaikki talouteen kyt-keytyviä ratkaisuja. Myös täysi-ikäisyys tuo omat velvoitteensa. Nuorena on tehtävä lyhyessä ajassa ja ehkä lyhyenkin harkinnan jälkeen päätöksiä, joilla saattaa olla vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Huonojen taloudel-listen valintojen välttämiseksi on tärkeää, että nuorille tarjotaan välineitä ymmärtää valintojensa seuraukset.

Nuorten taloustietojen ja -taitojen kehittämisessä on kodilla, koululla ja kavereiden esimerkillä iso rooli. Myös media eri muodoissaan muovaa sitä kuvaa, jonka nuori omaksuu normaaliksi tavaksi huolehtia omasta taloudestaan. Suomessa myös monet muut toimijat ovat ottaneet roolia talousasioiden tuntemuksen edistäjänä. Pankit, valvontaviranomaiset ja monet järjestöt ovat esimerkkejä näistä. Mukaan ovat ilmoittautuneet myös keskuspankit.

Keskuspankit ympäri maailman ovat osoittaneet kasvavaa kiinnos-tusta nuorten talousosaamista kohtaan. Tähän finanssikriisillä on epäi-lemättä ollut iso vaikutus. Keskuspankkien tehtävänä on taloudellisen vakauden rakentaminen. Tehtävän onnistumisen kannalta on tärkeää, että nuorista kasvaa kuluttajia, jotka tuntevat omaan talouteensa liittyvät mahdollisuudet ja riskit. Tehdessään näiden tietojen perusteella harkit-tuja talouteen liittyviä päätöksiä he ovat omalta osaltaan luomassa kestä-vää talouskasvua. Vakaa makrotalous edellyttää hyviä mikropäätöksiä.

Suomen Pankki on aktiivisesti edistämässä nuorten talousosaamista. Pankki on ollut useita vuosia mukana järjestämässä lukiolaisten Talous-guru-kipailua yhdessä Finanssialan Keskusliiton ja Historian ja yhteis-kuntaopin opettajien liiton kanssa. Lisäksi Suomen Pankki tarjoaa opetta-jille talousopetuksen tueksi verkko-oppimateriaalia niin keskuspankkien toimintaan, keskeisten talouskäsitteiden tuntemukseen kuin oman talou-den hallintaan liittyen. Pankin vierailukeskuksena toimiva rahamuseo Helsingissä tutustuttaa opiskelijaryhmät Suomen Pankin rooliin osana eurojärjestelmää. Rahamuseossa järjestetään myös ajankohtaisiin talous-aiheisiin liittyviä yleisöluentoja ja keskustelutilaisuuksia.

Myös Yhdysvalloissa keskuspankki Fed on pitänyt esillä talouden-lukutaidon tärkeyttä ja Euroopassa monilla keskuspankeilla on nuorille suunnattuja talouteen liittyviä oppimateriaaleja. Lokakuun alussa käyn-nistyi myös euroalueen eri maissa opiskelijoille järjestettävä keskuspank-kipolitiikkaan keskittyvä kilpailu, Generation €uro Students’ Award. Suo-men Pankki järjestää kilpailun Suomessa.

Taloudellinen ympäristö on tämän päivän nuorille hyvin erilainen kuin se oli aikaisemmin. Jos aiemmille ikäluokille jo setelien hakeminen pankkiautomaateista oli iso muutos, niin tänä päivänä ei tarvitse kävellä edes lähimmälle automaatille saadakseen rahaa. Raha tulee tekstiviestillä lyhytaikaisena luottona ja raha liikkuu verkossa syöttäessäsi luottokortin numeron nettikaupan sivuille. Vaikka rahaa ei tarvitse enää nähdä sitä lainatessa ja käyttäessä, rahaan ja talouden hallintaan liittyvät perusasiat eivät ole muuttuneet. Ei ole ihme, että rahankäytön hallinta aiheuttaa kas-vavissa määrin osalle nuorista ongelmia.

Erkki Liikanen

pääjohtajaSuomen Pankki


Oma talous hallintaan – missä ja miten?

Talousosaaminen on erilaisten tietojen ja taitojen suunnitelmallista ja vas-tuullista hyödyntämistä arjen pienissä ja suurissa valinnoissa, eikä aino-astaan ongelmatilanteissa. Talousasioiden osaaminen on kaikille keskei-nen kansalaistaito, sillä hyvä taloustaito on jopa hyvinvointiin keskeisesti vaikuttava inhimillinen ominaisuus. Verrattuna aikuisiin, nuoret ovat monella tavoin erityisasemassa oman talouden hoitamiseen siirryttäessä ja vastuuseen opeteltaessa. Nuoret tekevät oman elämäntilanteensa ja niukkojen tulojen puitteissa taloudellisia valintoja, jotka ovat ratkaisevia tulevaisuudenkin kannalta. Ilman riittävän laajoja perustietoja ja -taitoja talouden hoidosta on hankala selvitä yhä monimutkaistuvassa taloudelli-sessa ympäristössä.

Paineita nuorten talousosaamiselle tulee nuorten elämänvaiheesta, opiskelusta, kulutuksesta ja mediasta. Vaikka nuoret ovat vanhempiaan ja usein myös opettajiaan taitavampia hyödyntämään tietoja viestintätekno-logiaa, saattaa heiltä usein puuttua valmiuksia tehdä talouteensa nähden oikeita valintoja. Kodit ovat koulujen ohella tärkeä paikka talousasioiden oppimisessa ja esimerkin antamisessa. Kodin ja koulun lisäksi nuoret tar-vitsevat tietoa myös muualta, sillä osa nuorista on jo työelämässä. Meillä Suomessa ei ole olemassa – kuten esimerkiksi Iso-Britanniassa – kansal-lista toimenpideohjelmaa nuorten taloudellisen osaamisen edistämiseen.

Nuorille on tarjolla eri toimijoilta ja eri kanavissa monenlaista materi-aalia talousasioista. Materiaalia tuottavat opetusala, viranomaiset, järjes-töt ja finanssialan yritykset kirjoina, esitteinä ja peleinä, niin perinteisesti painettuna kuin verkossa. Ongelmana kuitenkin on, että käsitys nuorten tarvitsemasta materiaalista vaihtelee, koska nuoren arki- ja talousosaa-misen laaja-alainen ymmärtäminen näyttäisivät materiaalin tuottajille olevan tuntematonta aluetta. Nuorille suunnattujen materiaalien antama informaatio on osin päällekkäistä, mutta toisaalta ne myös tukevat toisi-aan. Erityisesti verkkomateriaaleissa soisi olevan enemmän vuorovaikut-teisuutta. Haasteellista on myös informaation löytäminen.

Monien tutkimusten mukaan taloustaitojen edistäminen onnistuu parhaiten, kun niin tiedon jakaminen kuin muutkin toimet nivelletään osaksi nuorten jokapäiväistä elämää. Lapsille ja nuorille suunnatun materiaalin tulee olla iän mukaisesti kohdennettua. Materiaalin tulee olla konkreettista, käytännönläheistä sekä nuorten kiinnostavaksi ja hyö-dylliseksi kokemaa. Materiaalin tuottaminen ei siis ole helppo tehtävä

jatkuvasti kehittyvässä teknologia- ja mediaympäristössä, taloudellisista muutoksista puhumattakaan. Oppikirjoja ei tehdä vuosittain, mutta verk-komateriaalia voidaan päivittää useammin. Tiedonvälityksessä ei voi olla korostamatta opettajien roolia hajanaisen materiaalin kokoamisessa ja taloudenhallinnan kokonaisuuden hahmottamisessa nuorille. Koska tänä päivänä päivittäinen taloudenhoito ja rahan käsittely tapahtuu useimmi-ten sähköisesti, tulisi tämän näkyä nuorille tarjottavissa opetus- ja valis-tusmateriaalissa. Tämä koskee kaikenikäisiä: talousosaaminen on mitä suurimmassa määrin elinikäistä oppimista.

Anu Raijas, tutkimuspäällikkö Anna-Riitta Lehtinen, tutkija

Kuluttajatutkimuskeskus

31TYKKÄÄ TALOUDESTA!

Mikael Thuneberg

Paula Koivukangas

Maria VesanenT-Media Oy

Tykkää taloudesta! Tutkimus nuorista ja taloudestaNuorisofoorumi 2011

Johdanto ..................................................................................32

Tutkimuksen toteutus ............................................................... 33

Mistä nuoret saavat rahaa? ........................................................ 33

Miten nuoret käyttävät rahaa?...................................................35

Enemmistöllä nuorista ei ole lainaa ............................................ 40Pikavippejä otetaan yleensä todelliseen tarpeeseen .............................................42

Nuoret pitävät maksuhäiriömerkintää vakavana asiana ........................................45

Nuoret pitävät taloudellisten taitojen opetusta puutteellisena ........................................................... 46

Nuoret keskustelevat rahasta vanhempien ja seurustelukumppaneiden kanssa ................................................50

Nuoret uskovat pärjäävänsä taloudellisesti hyvin tulevaisuudessa ............................................................... 51

Talouteen liittyviä mielipiteitä ....................................................53

Päätelmät .................................................................................55

Sisällys

35TUTKIMUS NUORISTA JA TALOUDESTA TYKKÄÄ TALOUDESTA!

teensä siitä, miten hyvin rahankäyttöä ja muita talouteen liittyviä aiheita käsitellään peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa.

Tutkimuksen toteutusTutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä lomakekyselyllä aikavä-lillä 14.9.–26.10.2011. Osallistujat kutsuttiin tutkimukseen sähköpostilla T-Median tutkimusrekisteristä, Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenrekiste-ristä sekä ammattiin opiskelevia edustavan Suomen Opiskelija-Allianssin (OSKU ry) jäsenrekisteristä. Tutkimukseen vastasi yhteensä 5103 nuorta, jotka ovat iältään 15-30-vuotiaita.

Tuloksiin ajettiin tilastollinen painotus, jolla vastaajien maantieteelli-nen jakauma asetettiin vastaamaan suomalaisten nuorten todellista maan-tieteellistä jakaumaa. Sukupuolille asetettiin yhtä suuret painoarvot. Koko otosta käsittelevissä tuloksissa ovat edustettuina seuraavat neljä vastaaja-ryhmää, kukin yhden neljänneksen painoarvolla: lukiolaiset, ammatti-opiskelijat, kolmannen asteen opiskelijat sekä työelämässä olevat alle 31-vuotiaat. Monissa kohdin näitä ryhmiä on kuitenkin käsitelty erikseen.

Tykkää taloudesta! -tutkimuksen on toteuttanut Taloudellisen tiedo-tustoimiston ja Suomen Lukiolaisten Liiton tilauksesta T-Media Oy. Tut-kimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään lukiolaisten aja-tuksia työelämästä, yrittäjyydestä ja taloudesta.

Mistä nuoret saavat rahaa?Kysyimme nuorilta, mistä heidän käytössään olevat rahat ovat peräisin. Nuoret saivat valita useamman eri rahanlähteen. Tulokset on esitetty kuvaajassa 1, jossa ne on lisäksi jaoteltu sen mukaan, asuuko nuori van-hempiensa luona vai omillaan.

Nuorten rahanlähteet vaihtelevat luonnollisesti paljon riippuen siitä, onko nuori opiskelija vai päätoimisesti töissä. Kaiken kaikkiaan yleisin rahanlähde nuorille on palkka, jota kertoo saavansa päätoimisesti työelä-mässä olevien ohella noin 70 % kolmannen asteen opiskelijoista. Lukio-laisista ja ammattiopiskelijoista selvästi harvempi, noin 40 %, ilmoittaa kuukausittaisten tulojensa muodostuvan palkasta. Kuitenkin kaikille opiskeleville nuorille aiemmat säästöt ovat tärkeä rahanlähde, ja usein nämä koostuvat nimenomaan aiemmin saadusta palkkatulosta: monet säästävät kesätyörahojaan ja käyttävät niitä lukukausien aikana. Näin

JohdantoMikä on nuorten taloudellisen tietämyksen taso, miten he hoitavat omaa talouttaan, ja miten he suhtautuvat taloudelliseen tulevaisuuteensa? Näitä kysymyksiä pyrimme tässä tutkimuksessa selvittämään. Velkakriisistä johtuvat jatkuva taloudellinen epävarmuus ja kielteiset talousuutiset tavoittavat myös nuoret, ja on kiinnostavaa nähdä, miten ne heijastuvat nuorten käsityksiin ja talouden hallintaan. Eräs tutkimuksen havain-noista on, että isolla osalla nuorista on melko pessimistinen näkemys Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta, mutta omaan pärjäämiseen luo-tetaan paljon enemmän. Jokainen uskoo itse olevansa erityistapaus, joka kyllä pärjää vaikka muilla menisi huonosti. Vaikka on varsin epätodennä-köistä, että enemmistö suomalaisista voisi todellisuudessa pärjätä talou-dellisesti hyvin tilanteessa, jossa koko yhteiskunnan tilanne on heikko, on silti ilahduttavaa nähdä nuorten optimistinen suhtautuminen omaan tulevaisuuteensa. Talouden kehitys pohjautuu paljolti psykologiaan: posi-tiiviset tulevaisuudenodotukset tukevat taloudellista toimintaa ja nostavat taloutta kasvuun. Uskomuksilla on itseään toteuttava vaikutus, eikä siksi ole lainkaan yhdentekevää, millaisia käsityksiä nuorilla tulevaisuudes-taan on.

Eräs tutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista on perhetaus-tan merkitys nuorten taloudelliseen tilanteeseen, toimintaan ja käsityk-siin. Lähes kaikissa tutkituissa kysymyksissä vanhempien taloudellinen menestys nousi keskeisimmäksi vastauksia erottelevaksi tekijäksi. Hyvin toimeentulevien vanhempien lapsilla on säästöjä, heillä ei ole opintolainaa, he keskustelevat muita useammin taloudesta ja rahankäytöstä vanhempi-ensa kanssa, he luottavat pärjäävänsä taloudellisesti, ja he luottavat myös Suomen taloudelliseen menestykseen selvästi muita enemmän. Vanhem-pien tilanne heijastuu heidän lapsiinsa sekä konkreettisesti vanhemmilta saadun taloudellisen tuen muodossa että asennetasolla. Jos vanhempien taloudellinen tilanne on heikko, on nuorten vaikeampi nähdä omaakaan taloudellista tulevaisuuttaan erityisen hyvänä, ja myös näkökulma koko maan taloudelliseen tulevaisuuteen on hyvin erilainen kuin hyvin toi-meentulevien lasten vanhemmilla.

Tässä tutkimuksessa käsittelemme ensin konkreettisia nuorten elä-män taloudellisia kysymyksiä: mistä nuoret saavat rahaa, paljonko he sitä käyttävät, onko heillä lainaa, ja paljonko he laittavat rahaa säästöön. Perehdymme hieman myös nuorten käsityksiin pikavipeistä sekä mak-suhäiriömerkinnöistä. Tämän jälkeen annamme nuorten kertoa mielipi-


tekevät erityisesti lukiolaiset, joista selvästi yli puolet ilmoittaa rahoitta-vansa kuukausittaista kulutustaan aiemmista säästöistä.

Vanhempien rooli nuorten elämän rahoittajana on hyvin tärkeä eten-kin vanhempiensa luona asuville nuorille, joista 74 % ilmoittaa saavansa kuukausittain rahaa vanhemmiltaan. Myös omillaan asuvista nuorista joka viides saa vanhemmiltaan säännöllisesti rahaa. Vanhempien tulo-tasolla on kuitenkin merkittävä yhteys siihen, kuinka paljon he antavat taloudellista tukea (ks. kuvaaja 2): kun hyvin toimeentulevista vanhem-mista lähes kaikki antavat jatkuvaa taloudellista tukea kotona asuville lap-silleen, heikosti toimeentulevista näin tekee alle puolet. Sama ilmiö tois-tuu omillaan asuvien opiskelijoiden keskuudessa: hyvin toimeentulevista vanhemmista 40 % auttaa taloudellisesti tässä tilanteessa olevia lapsiaan, heikosti toimeentulevista vanhemmista näin tekee 17 %.

KUVAAJA 1. VANHEMMILTA SAATU TALOUDELLINEN TUKI VS. VANHEMPIEN TALOUDELLINEN ASEMA.

Vanhemmilta kuukausittain taloudellista tukea saaneiden osuus.

KUVAAJA 1. RAHANLÄHTEET VS. ASUMINEN VANHEMPIEN LUONA.

Mistä kuukausittain käytössäsi olevat rahat tulevat? Voit valita useamman vaihtoehdon.


KUVAAJA 3. RAHANKÄYTTÖ VS. TOIMINTO.

Paljonko käytät keskimäärin kuukausittain rahaa?

KUVAAJA 4. SÄÄSTÄMINEN.

Paljonko laitat kuukausittain rahaa säästöön?

Kysyttäessä säästämisestä kolmannes nuorista vastaa, ettei laita lainkaan rahaa kuukausittain säästöön. Merkittävä syy tähän on tietenkin tulo-jen vähäisyys – säästämisen sijaan monet opiskelevat nuoret kuluttavat kesätöistä kertyneitä säästöjään lukukausien aikana. Nekin nuoret, jotka laittavat rahaa säästöön, säästävät yleensä melko pieniä määriä: vain joka neljäs kertoo, että kuukausittain jää säästöön yli 100 euroa. Säästäminen lisääntyy tulojen ja iän kasvaessa, mutta silti 25–30-vuotiaistakin joka nel-jäs ei jätä lainkaan rahaa säästöön.

Kysyimme nuorilta myös, paljonko heillä tällä hetkellä on säästöjä. Koska kysely toteutettiin pian kesälomien jälkeen, näyttää siltä, että nuorilla on melko paljon säästöjä: yli puolet ilmoittaa, että heillä on tallessa yli 1000 euroa. Todennäköisesti nuorten säästöt ovat kuitenkin suurimmillaan juuri tässä vaiheessa vuotta, koska monet ovat ansainneet rahaa kesätöillä.

Säästöjen määrällä on selvä yhteys vanhempien tulotasoon: hyvin toi-meentulevien vanhempien lapsista säästöjä on lähes 90 prosentilla, hei-kosti toimeentulevien vanhempien lapsista vain 65 prosentilla (ks. kuvaaja 6). Vanhempien taloudellisella tuella näyttäisi siis olevan paljon vaiku-tusta siihen, millaiset mahdollisuudet nuorella on säästää rahaa tulevai-suuden varalle.

Miten nuoret käyttävät rahaa?Nuorten rahankäyttö kasvaa voimakkaasti iän myötä. Kun alle 20-vuoti-aista nuorista yli 90 % käyttää keskimäärin alle 500 euroa kuukaudessa, 20–25-vuotiaista alle 500 euroa käyttävien osuus on puolet, ja yli 25-vuo-tiaista vain alle neljännes. Kuvaajassa 3 on esitetty vaihtelu pääasiallisen toiminnan mukaan: selvästi vähiten rahaa käyttävät lukiolaiset, jotka ovat myös keskimäärin nuorimpia. Kolmannen asteen opiskelijoista jo puolet käyttää yli 500 euroa kuukaudessa, ja päätoimisesti työssä olevista lähes kaikki.


KUVAAJA 5. KERTYNEET SÄÄSTÖT.

Paljonko sinulla on säästöjä tällä hetkellä?

KUVAAJA 6. KERTYNEET SÄÄSTÖT VS. VANHEMPIEN TALOUDELLINEN ASEMA.

Paljonko sinulla on säästöjä tällä hetkellä?

KUVAAJA 7. SÄÄSTÄMISKOHTEET VS. SUKUPUOLI.

Säästätkö johonkin tiettyyn kohteeseen? (Kysymys muille kuin lukiolaisille. Sai valita vain yhden vaihtoehdon.)

Säästäminen on enemmän yhteydessä omaan taloudelliseen tilanteeseen kuin asenteisiin. Lähes kaikki nuoret pitävät säästämistä tärkeänä omassa elämäntilanteessaan; näin ajattelee selvä enemmistö myös niistä nuorista, jotka eivät ole säästäneet rahaa. Vaikka säästämistä pidetään tärkeänä, ei monilla nuorilla ole edellytyksiä laittaa rahaa säästöön.

Kysyttäessä säästämisen kohteita yli puolet vastajista ilmoittaa, että ei säästä mihinkään tiettyyn kohteeseen (ks. kuvaajat 7 ja 8 – kysymys esitet-tiin hieman eri muodossa lukiolaisille ja muille vastaajille). Yksittäisistä säästökohteista tärkeimmäksi nousee oma asunto, jota varten säästää noin joka viides vastaaja. Monet säästävät myös matkailua varten. Nuoret mie-het säästävät naisia useammin ilman tiettyä kohdetta, naiset taas säästä-vät etenkin matkailua varten useammin kuin miehet.


KUVAAJA 8. SÄÄSTÄMISKOHTEET VS. SUKUPUOLI, LUKIOLAISET.

Säästätkö johonkin tiettyyn kohteeseen? (Kysymys lukiolaisille. Sai valita useamman vaihtoehdon.)

KUVAAJA 9. LAINATYYPIT VS. IKÄ.

Mitä näistä lainamuodoista sinulla on tällä hetkellä? Voit valita useamman vaihtoehdon.

Enemmistöllä nuorista ei ole lainaaYli puolet nuorista ilmoittaa, ettei heillä ole minkäänlaista lainaa. Alle 20-vuotiaista lainaa on vain harvemmalla kuin joka kymmenennellä. Tässä ikäluokassa lähes ainoa lainatyyppi on opintolaina, jota löytyy jonkin verran etenkin ammattiin opiskelevilta. 20–25-vuotiaiden keskuu-dessa opintolainaa on jo selvästi useammalla, yli 40 prosentilla. Opintolai-nan ottamisella on selvä yhteys vanhempien tulotasoon: heikosti toimeen-tulevien vanhempien lapsista opintolainaa on lähes 70 prosentilla, hyvin toimeentulevien vanhempien lapsista 30 prosentilla. Vaikuttaa siis siltä, että ne nuoret, jotka eivät saa paljoa taloudellista tukea vanhemmiltaan, joutuvat selvästi useammin turvautumaan opintolainaan.

KUVAAJA 10. OPINTOLAINA VS VANHEMPIEN TALOUDELLINEN ASEMA.

Opintolainaa ottaneiden nuorten osuus.


KUVAAJA 11. PIKAVIPIT.

Ovatko pikavipit sinulle tuttuja?Pikavippejä otetaan yleensä todelliseen tarpeeseenPikavippejä on hyvin harvalla nuorella: vain yksi prosentti nuorista ker-too, että heillä on tällä hetkellä pikavippilainaa, neljä prosenttia mainitsee joskus ottaneensa pikavipin. Pikavipin ottaneilta kysyimme, mihin tarkoi-tukseen he olivat rahat käyttäneet (ks. kuvaaja 12). Yleisesti ottaen rahat on käytetty normaaliin elämiseen, lasku-jen maksuun ja ruokaan. Toki löytyy myös nuoria, jotka ovat ottaneet pikavi-pin rahoittaakseen juhlintaa, mutta he ovat hyvin pieni vähemmistö kaikista pikavipin ottaneista.

Vaikka harvalla nuorella on pikavi-peistä omaa kokemusta, heillä on voi-makkaita mielipiteitä niihin liittyen. Monet pitävät niitä “idiooteille suun-nattuna huijauksena” ja haluaisivat kieltää ne (ks. kuvaaja 13). Kuitenkin myös pikavippejä puolustavia kom-mentteja löytyy, varsinkin niiltä nuo-rilta, jotka ovat niitä itse joskus otta-neet: vaikka niiden käyttöä ei pidetä hyvänä asiana, nähdään ne tarpeelli-siksi tietyissä tilanteissa.

“Yksittäisen laskun maksuun tiedostaen, että itselläni rahaa maksaa vippi takaisin.”

“Juhlimiseen nuorempana.. En ottaisi niiitä enää ikinä enkä suosittelisi niitä muillekkaan.”

“Joutaisi kieltää moiset hömpö-tykset, jotka pilaavat ennestään typerien ihmisten elämän.”

”Hyvä bisnesidea, hölmöiltä rahat pois. Itse en vippiä ottaisi.”

“Rahat ovat loppuneet kesken ja vanhemmilta en ole kehdannut pyytää.”

”Purkkaratkaisu on yleensä huono. Saattaa toimia tilanteissa joissa tarvii rahaa tänään ja ylihuomenna tulee palkka. Mutta itse en ottaisi koska korot aika huikeita.”


Nuoret pitävät maksuhäiriömerkintää vakavana asianaNuorista 59 % pitää maksuhäiriömerkintää hyvin vakavana asiana ja 39 % kohtalaisen vakavana. Vain 2 % vastaa, ettei maksuhäiriömerkintä ole heidän mielestään kovin vakava asia. Vaikka lähes kaikki nuoret usko-vat tietävänsä, mitä maksuhäiriömerkintä tarkoittaa, on nuorilla melko poikkeavia käsityksiä sen seurauksista.

KUVAAJA 12. PIKAVIPIN KÄYTTÖKOHTEET.

KUVAAJA 14. MIELIPITEET MAKSUHÄIRIÖMERKINNÄN VAKAVUUDESTA.

Kuinka vakavana asiana näet maksuhäiriömerkinnän?

KUVAAJA 13. MIELIPITEET PIKAVIPEISTÄ.


Nuoret pitävät taloudellisten taitojen opetusta puutteellisenaYleisesti ottaen nuoret katsovat saaneensa opinnoistaan melko puutteel-liset tiedot liittyen sekä oman talouden hoitoon että kansantalouteen ja maa-ilmantalouteen: täysin riittävät tiedot oman talouden hallintaan liittyvistä asioista sanoo saaneensa vain 12 % vas-taajista, ja 18 % ilmoittaa, ettei aihepii-riä ole käsitelty opinnoissa lainkaan. Nuoret toivovat lisää opetusta monista oman talouden hoitoon liittyvistä asi-oista, kuten lainoista, veroista ja vero-vähennyksistä sekä työsuhteeseen liittyvistä raha-asioista. Yllättävää on, että nuorimmat vastaajat ovat selvästi tyytyväisimpiä opintojen tarjoamiin taloustaitoihin; tämä voi merkitä joko sitä, että peruskoulun ja toisen asteen talousopetus on viime vuosina kehitty-nyt, tai sitä, että toisen asteen opintojen jälkeiset kokemukset antavat vanhem-mille vastaajille syyn arvioida saa-maansa opetusta kriittisemmin.

KUVAAJA 15. OPINNOISTA SAADUT OMAN TALOUDEN HALLINTAAN LIITTYVÄT TAIDOT.

Oletko saanut opinnoistasi* riittävät tiedot oman talouden hallintaan liittyvistä asioista?

* Kysymyksen tarkka muotoilu vaihteli vastaajaryhmittäin.

Ammattikoululaisilta kysyttiin peruskoulu- ja ammatti-

opinnoista, lukiolaisilta peruskoulu- ja lukio-opinnoista.

Kolmannen asteen opiskelijoilta ja työelämässä olevilta

kysyttiin toisen asteen opinnoissa saaduista oman

talouden hallintaan liittyvistä taidoista.

“Jos on pitkittänyt laskujen mak-samista, saa maksuhäiriömerkin-nän, mikä vaikuttaa tulevaisuu-dessa negatiivisesti.”

“merkintä esim. maksamatto-mista laskuista, seurauksena et voi saada lainaa tai puhelinliit-tymää”

”Mikäli et pysty maksamaan jotain rahallista sitoumustasi, saat maksuhäiriömerkinnän. Tämän jälkeen luoton saaminen, eräät muut pankkiasiat, vuokralle pääsy jne. vaikeutuvat tai käyvät mahdottomiksi.”

”Luottokortti viedään, vaikea saada luottoa, ei voi maksaa osamaksulla”


Myös kansantalouden opetuksessa on vastaajien mielestä puutteita, vain 8 % ilmoittaa saaneensa aihepiiristä täysin riittävät tiedot. Vastaajien avoimissa kommenteissa henkilökohtaisen talou-den asiat saavat selvästi suuremman painoarvon, mutta osa toivoo myös lisää opetusta kansantaloudellisista aiheista. Monet toivovat erityisesti tie-toa siitä, miten kansantalouden kehi-tys liittyy omaan henkilökohtaiseen talouteen, sekä taloudellista pohjatie-toa äänestyspäätösten tueksi. Monet nuoret kertovat, että kaipaisivat lisää taloustietoa ymmärtääkseen tämänhet-kistä finanssikriisiä.

KUVAAJA 16. OPINNOISTA SAADUT KANSANTALOUSTIETEEN TAIDOT.

Oletko saanut opinnoistasi* riittävät tiedot valtion- ja maailmantalouteen liittyvistä asioista?

* Kysymyksen tarkka muotoilu vaihteli vastaajaryhmittäin.

Ammattikoululaisilta kysyttiin peruskoulu- ja ammatti-

opinnoista, lukiolaisilta peruskoulu- ja lukio-opinnoista.

Kolmannen asteen opiskelijoilta ja työelämässä olevilta

kysyttiin toisen asteen opinnoissa saaduista oman

talouden hallintaan liittyvistä taidoista.

“Omaan taloudenpitoon liittyvät asiat (säästäminen, sijoittami-nen, rahastot) jäivät aika vähälle. Samoin laajempi maailmantalous ja sen vaikutus Suomeen ja suo-malaisiin - ja omaan itseen - ei aina tullut kovin selväksi. Valtion taloutta käsiteltiin enemmän kuin omaa.”

“esim. miten veroilmoitus täyte-tään o_O (tai sitten son menny ohi korvien) olisi myös mukavaa jos joku opettaisi lukemaan KELAa”

“Käytännön asioista, kuten kuinka suuria sähkö- ja vesi-laskut yleensä ovat ja miten laskujen maksaminen tapahtuu. Verotukseen liittyvistä asioista voisi kertoa lisää. Myös eläkettä pitäisi käsitellä tarkemmin.”

”Ihmisille pitäisi opettaa oman talouden hallintaa ja rahan reaaliarvoa jo pienestä pitäen. Nykyään lapsilla on aivan epärea-listinen ajatus rahan arvosta.”


Nuoret keskustelevat rahasta vanhempiensa ja seurustelukumppaneidensa kanssa Nuoret keskustelevat talouteen liittyvistä asioista. Kuten kuvaajasta 17 nähdään, vain kymmenisen prosenttia nuorista ei keskustele näistä aiheista kenenkään kanssa. Tärkeimmät keskustelukumppanit vaihte-levat luonnollisesti oman eläntilanteen mukaan: nuorimmille vastaajille näitä ovat omat vanhemmat ja kaverit, yli 20-vuotiailla tärkeimmäksi nou-see puoliso tai seurustelukumppani.

KUVAAJA 17. KESKUSTELU TALOUDESTA.

Kenen kanssa keskustelet eniten omaan talouteesi ja rahankäyttöösi liittyvistä asioista?

Nuoret uskovat pärjäävänsä taloudellisesti hyvin tulevaisuudessaNuoret suhtautuvat optimistisesti omaan taloudelliseen tilanteeseensa, mutta ovat selvästi epäilevämpiä Suo-men taloudellisen tilanteen suhteen. Lähes kaikki nuoret, 80 %, näkevät oman taloudellisen tulevaisuutensa vähintäänkin kohtuullisen hyvänä, jot-kut jopa erittäin hyvänä. Vain puolet uskoo Suomen pärjäävän yhtä hyvin. Jatkuvat negatiiviset talousuutiset eivät ole horjuttaneet nuorten enemmistön luottamusta omaan tulevaisuuteensa: monilla nuorilla on niin hyvä luottamus omaan pärjäämiseensä, että usko-vat menestyvänsä vaikka Suomella menisi huonosti. Ne nuoret, jotka ovat tulevaisuudestaan huolissaan, valittavat työpaikan saamisen vaikuttavan mahdottomalta omalla koulutustaustalla. Suomen tulevaisuudesta huo-lestuneet taas viittaavat usein suureen valtionvelkaan ja sen jatkuvaan kasvuun.

Kuvaajassa 19 on eritelty käsityksiä omasta ja Suomen tulevaisuudesta sen mukaan, mikä vanhempien taloudellinen asema on. On kiinnostavaa, miten voimakas yhteys vanhempien asemalla on nuorten käsityksiin: hyvin toimeentulevien vanhempien lapset ovat selvästi luottavaisempia oman tulevaisuutensa suhteen kuin heikosti pärjäävien vanhempien lap-set. Taustalla lienee hyvin toimeentulevien vanhempien lapsilleen anta-mat paremmat eväät pärjätä työelämässä (esimerkiksi suhteilla hankitut kesätyöpaikat), toisaalta menestyvien vanhempien antama esimerkki kääntää myös lapsien asenteita optimistisempaan suuntaan. Lisäksi hyvin pärjänneiden vanhempien lapset voivat vaikeassa taloudellisessa tilan-teessa ainakin jossain määrin luottaa vanhempien taloudelliseen tukeen, eikä heidän näin ollen tarvitse pelätä tulevaisuutensa puolesta samassa määrin kuin niiden nuorten, joiden on pärjättävä täysin omillaan.

On mielenkiintoista, miten vanhempien tilanne heijastuu myös käsi-tyksiin Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta: hyvin toimeentulevien vanhempien lapset luottavat selvästi enemmän maan taloudelliseen menestykseen. Tämä kertoo siitä, miten erilaisia näkökulmat maan talou-delliseen tilanteeseen ovat eri perhetaustasta olevien nuorten välillä.

“Aion kouluttautua pitkälle ja tehdä töitä hyvän elämän eteen. Luotan itseeni, joten näen talou-dellisen tilanteeni tulevaisuudes-sakin hyvänä.”

“rahaa minulle niin kaikki on hyvin, näin minulle on opetettu, vaikka eihän se näin ole”

“Oman alantyöt ovat kiven alla. Nykyisessä yhteiskunnassa pitäisi olla 25-vuotiaana korkea-koulututkinto ja viiden vuoden työkokemus, jotta pääsee töihin. Mahdottomia ovat nämä ajat.”


Talouteen liittyviä mielipiteitäKysyimme nuorten mielipiteitä joihin-kin talouteen liittyviin kysymyksiin. Kysyttäessä sopivaa veroprosenttia keskituloisille hajautuvat nuorten mie-lipiteet: noin puolet pitää kahtakym-mentä sopivana veroprosenttina, mutta monien mielestä sopiva veroprosentti olisi vain kymmenen, ja toisaalta löytyy monia nuoria, joiden mielestä kolme-kymmentä on sopiva luku.

KUVAAJA 18. KÄSITYS OMASTA JA SUOMEN TALOUDELLISESTA TULEVAISUUDESTA.

Millaisena näet...

KUVAAJA 20. KÄSITYKSET SOPIVASTA VEROPROSENTISTA.

Mikä on mielestäsi kohtuullinen palkkaveroprosentti keskituloisille ihmisille?

KUVAAJA 19. KÄSITYS OMASTA JA SUOMEN TALOUDELLISESTA TULEVAISUUDESTA VS. VANHEMPIEN TALOUDELLINEN ASEMA.

Millaisena näet...

”Korkea verotus lamaannuttaa.”

”Jos veroja maksettaisiin enem-män, voisi valtio tarjota kattavia palveluja tasavertaisesti kaikille.”

”Valtion menoja tulisi karsia, veroja ei tulisi korottaa. ”

”Verojen nostaminen on ratkaisu heikkoon taloustilanteeseen mikä on vääjäämättä edessä lähiaikoina.”


Euroalueen viimeaikaisista ongelmista huolimatta nuoret eivät halua Suomen eroavan eurosta: tätä kannattaa vain 11 % vastaajista. Tosin moni nuori, lähes kolmannes vastaajista, ei osaa sanoa, mitä mieltä on aiheesta. Eurossa pysy-misen kannattajat perustelevat näke-mystään useimmiten sillä, miten hel-poksi euro tekee tavallisten ihmisten matkailun Euroopassa sekä verkko-ostamisen ulkomailta. Monet viittaavat myös siihen, miten euro helpottaa ulkomaankauppaa. Eurosta eroamista kannattavista monet ovat varmoja, että euroalue hajoaa joka tapauksessa pian. Euron kurssin ei katsota ottavan huomioon Suomen taloudellista tilannetta, mitä pidetään Suomelle haitallisena.

KUVAAJA 19. EUROSTA LUOPUMINEN.

Tulisiko Suomen luopua eurosta valuuttana?

“Kaikki ovat tottuneet euroon. Sitä on niin helppo käyttää ulko-maillakin.”

“Oma raha on osa kulttuuria, joten olemme luopuneet yhdestä kulttuurimme osasta. Olen myös todella varma, että Euroopan Unioni ja euro kaatuvat muuta-man vuoden sisällä.”

PäätelmätTämä tutkimus osoittaa, että nuorilla on yleisesti ottaen vastuullinen asenne rahankäyttöön ja taloudellisiin kysymyksiin. Nuoret pitävät sääs-tämistä tärkeänä, vaikka monet eivät voi sitä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa harjoittaakaan. Pikavippejä nuoret eivät suosi, ja niitä käyttä-neetkin nuoret ymmärtävät hyvin niiden kalleuden. Nuoret suhtautuvat vakavasti maksuhäiriömerkintään. Tämä tutkimus ei siis anna syytä huo-leen nuorten nuorten rahankäyttöön kohdistuvien asenteiden suhteen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nykyisessä epävarmassa talous-tilanteessakin nuoret suhtautuvat optimistisesti omaan taloudelliseen tulevaisuuteensa. Vaikka Suomen tulevaisuutta eivät kaikki näe niin valoisana, omaan pärjäämiseen kyllä yleisesti ottaen luotetaan. “Rikkau-det odottavat”, kuten eräs 17-vuotias vastaaja toteaa.

Paljon keskustelua herättäneiden pikavippien osalta tutkimus antaa mielenkiintoisia tuloksia. Näitä ottaneita on nuorista hyvin pieni osa, ja useimmat nuoret suhtautuvat niihin erittäin kielteisesti. Kiinnostavia ovat erityisesti pikavippejä joskus ottaneiden nuorten kommentit: lähes kaikissa tapauksissa pikavipit on otettu todelliseen tarpeeseen, kuten ruokaan tai laskujen maksuun. Useimmat pikavipin ottajat ymmärtävät, miten kalliista lainasta on kyse, mutta ovat tietyissä tilanteissa olleet tästä huolimatta pakotettuja niiden käyttöön. Toisaalta on myönteistä nähdä nuorten vastuullinen suhtautuminen aiheeseen, toisaalta on huolestutta-vaa havaita, että joidenkin nuorten taloudellinen tilanne on niin heikko, että he joutuvat turvautumaan pikavippeihin selvitäkseen.

Pikavippien ohella monissa muissakin tutkimuksen tuloksissa hei-jastuu yhteiskunnallinen eriarvoistuminen. Vanhempien taloudellisella tilanteella on yllättävänkin paljon vaikutusta sekä konkreettisesti nuor-ten taloudelliseen tilanteeseen että heidän talouteen liittyviin asentei-siinsa. Hyvin toimeentulevien vanhempien lapsilla on enemmän säästöjä, he keskustelevat muita useammin talouteen liittyvistä asioista, heillä on harvemmin opintolainaa ja he luottavat sekä omaan että Suomen talo-udelliseen tulevaisuuteen. Heikosti toimeentulevien lapset pelkäävät muita enemmän oman taloudellisen pärjäämisensä puolesta. Vanhem-pien tilanne heijastuu jopa siihen, miten koko yhteiskunnan taloudellinen tilanne nähdään: heikosti toimeentulevien vanhempien lapsilla on selvästi muita pessimistisempi näkemys siitä, millainen Suomen taloudellinen tulevaisuus tulee olemaan.


Kaikki nuoret eivät saa kotoaan riittäviä eväitä talouden hallintaan, minkä vuoksi oppilaitosten tulisi kyetä tarjoamaan vähintään perustiedot sekä omaan että kansantalouteen liittyvistä asioista. Nuoret kritisoivat oppilaitoksia puutteellisesta taloustiedon opetuksesta, ja erityisesti käy-tännön tietoa oman talouden hallintaan liittyvistä asioista kaivattaisiin lisää. Konkreettinen ja ajankohtainen talousasioiden opetus voi hyödyl-lisen tiedon lisäksi tuoda talouteen liittyviä teemoja lähemmäksi nuorta.

61TYKKÄÄ TALOUDESTA!

Tykkää taloudesta!Linkki nuorten talousosaamiseen

Mistä nuoret saavat rahaa ja mihin he sitä käyttävät? Antaako koulu riittävät eväät talouden ymmärtämiseen? Ovatko pikavipit sittenkään ongelma nuorten kes-kuudessa?

Tykkää taloudesta! -tutkimus ei anna syytä huolestua nuorten rahankäytöstä. Nuorilla on valoisa näkemys omasta taloudellisesta tulevaisuudestaan. Säästämistä pidetään tärkeänä, ja vain harvalla on lainaa. Maksuhäiriömerkinnän vakavuus ymmärretään, ja pikavi-pit ovat ”hölmöjä varten”.

Moni nuori kokee, että talou-teen liittyviä asioita käsitellään koulussa puutteellisesti. Muun muassa lainoista ja verotuksesta sekä talouden turvaamisesta opiske-luaikana toivotaan enemmän tietoa.

Tämä julkaisu sisältää Tykkää taloudesta! -tutkimuksen tulokset sekä elinkeinoelämän, opetustoimen ja finanssialan asiantuntijoiden talousvinkkejä nuorille.

Ympäristö ja media lisäävät nuorten paineita tehdä taloudellisesti järkeviä päätöksiä. Järkevyys on valtti, kun verkosta on helppo ostaa ja rahaa tulee tekstiviestillä.

Talousasioista on viestittävä nuorille nykyistä enemmän ja nuor-ten kielellä. Talousopetus lähtee arkipäivän tilanteista, ja vastuu siitä kuuluu myös koululle.

nuorisofoorumi 2011

www.tat.fi

”Olen ihan hyvä suunnittele-maan rahankäyttöni ja uskon että seuraavissa työpaikois-sani tulen tienaamaan enem-män ja enemmän verrattuna nykyiseen.”

”Meillä koko asia on oikeas-taan jäänyt pimentoon kun opetuksen taso on melko huono ja ryhmissä ei pysty keskittymään asiaan kun koko ajan on hirveä meteli.”

”Hyvä bisnesidea, hölmöiltä rahat pois. Itse en vippiä ottaisi.”

Oman talouden

hallinta on tarjous,

johon kannattaa

tarttua!

linkki nuorten talous- osaamiseen - talous ja nuoret tat · moni aikuisuuden kynnyksellä oleva...

Documents