lähtökohta - finnboat€¦ · osa 1: moottoriveneet, joissa rungon pituus on suurempi tai yhtä...

Parempia tuo eita oikeaan aikaan

Prosessi venealan yritysten tuotekehitykseen

Turun Amma korkeakoulu Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun Länsi-Suomen Muotoilukeskus MUOVA

Vaasan Yliopisto

Tero Reunanen Turun amma korkeakoulu

Vene ohjelman seminaari 29.11.2011 Pietarsaari

Lähtökohta

Tyypillisiä tuotekehityksen ongelmia Myöhästynyt tuotelanseeraus Ennustettua korkeammat kehityskustannukset Asetettuja laatutavoitteita ei saavuteta Suunniteltua korkeammat tuotteen valmistuskustannukset

Todellinen ongelma Mitä haluttiinkaan tehdä?

Tavoi eet

Projektin tarkoituksena on tarjota Tarkistuslista tyyppinen polku venealan yritysten tuotekehitykselle Yleinen prosessinäkemys venealan tuotekehitykselle Antaa esimerkkejä ja vaihtoehtoja ajattelun stimuloimiseksi Nostaa venealanprofiilia ja tunnettuutta

Projektin tiivistelmä

Tutkimusprojekti Turun Ammattikorkeakoulu Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun Länsi-Suomen Muotoilukeskus MUOVA Vaasan Yliopisto

Kohdealueet Strategia lähtöisyys Segmentointi Konseptointi Tuotekehitysprosessi

Kokonaisbudjetti 760 k Aikataulu 1.4.2009-31.12.2011 lisäaikaa anottu 30.4.2011

Osallistuvat yritykset

Astrum Vene Marino Merinova Kewatec Aluboat Kuopion Matkailupalvelu Plastweld Process Flow Suomen Hopealinja Suomen Meripelastusseura Uudenkaupungin Työvene Venealan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Työpaketit

WP0 Projektihallinnan koordinointi WP1 Yrityksen strategia tuotekehityksen perustana WP2 Segmentointi ja trendianalyysit WP3 Tuotevisiointi ja konseptointi WP4 Tuotekehitysprosessi WP5 Tuotannon visiointi (Case) WP6 Sisävesialuksen konsepti (Case)

Suunnittelu- prosessi

Määrittely

Suunnittelu

Tuotantoon tuominen

Konseptointi- prosessi

Ideointi

Kehitys

Arviointi ja testaus

Kyselytutkimukset Asiakaspalaute

Veneilyfoorumit

Käyttäjätietoprosessi - Käyttäjätietoanalyysi - Trendianalyysi - Segmentointi - Mahdollisuudet ja uhat

Strategiaohjattu tuotekehitysprosessi venealalle

Markkinastrategia

Tuotestrategia

Teknologiastrategia

Tulos: kannattava tuote, joka toteuttaa yrityksen toiminta-ajatusta

Markkinoiden kanna avuuden arvioin

Viranomaismääräykset teknologian kehitys markkinoiden kasvu

Toimittajien neuvotteluasema

Asiakkaiden neuvotteluasema

Suora kilpailu/ Kilpailukeinot

Korvaavien tuotteiden

paine

Uusien kilpailijoiden

paine

Markkinoiden kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa

Tulos: ymmärrys alan kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä ja kilpailumahdollisuuksista, kts. Luku 2.2.2.2

Markkinajohtajuus

Teknologia- johtajuus

? ? ?

Mihin yritys haluaa sijoittua kilpailijoihin nähden (missä kilpaillaan ja miten)?

Mihin asiakasryhmiin markkinointi suunnataan (suuriin, kasvaviin,

Markkinointi- ponnistelut

Tulos: perusteltu ja dokumentoitu markkinastrategia, kts. Luku 2.2.2.1

Miten eri asiakasryhmien markkinat



Suunnittelu

Määrittely Tuotantoon tuominen

Tuotesuunnittelu prosessi

Kyselytutkimukset Palaute

Ideointi Arviointi ja testaus

Kehittely

Konseptointi prosessi

Markkinastrategia

Tuotestrategia

Teknologiastrategia

Veneilyfoorumit

Teknologiastrategia Tuotestrategia

Markkinastrategia




Kehittely


Hanki elävää tietoa asiakkaista! Tee kyselytutkimuksia ja kerää asiakaspalautetta. Hanki tällä tavoin käyttäjätietoa, jolla vastaat kysymyksiin:

Mitä ongelmia käyttäjä kokee tuotteissa ja palveluissa? Mikä kilpailijan tuotteissa tai palvelussa on parempaa kuin meillä? Mikä meidän tuotteissa on parempaa kuin kilpailijoilla? Mitkä olisivat asiakkaiden mielestä tärkeimpiä parannuskohteita? Minkälainen mielikuva käyttäjillä on tuotteestamme? Mitkä asiat vaikuttavat eniten syntyneeseen mielikuvaan? Miten käyttäjä voitaisiin ottaa mukaan tuotekehitysprosessiin?

Palaute Kyselytutkimukset Suunnittelu



Lue lisää aiheesta luvusta 3.3

Veneilyfoorumit



Suunnittelu



Konseptoinnissa kehitetään asiakastietojen pohjalta sekä teknisesti että kaupallisesti toteutuskelpoisia tuote- tai palveluideoita. Tuotekonsepti määrittelee tuotteen erityispiirteet. Tärkeitä näkökohtia ovat:

Asiakkaan saama hyöty tai mielihyvä Teknologia ja uudet ratkaisut Toimintaperiaate, joka palvelee erityisiä tarpeita tai asiakasryhmiä Muotoilu, joka herättää kiinnostusta ja on teknisesti pätevä

Konseptin kehittäminen voi sisältää useita ideointikierroksia, joissa konseptia parannetaan ja tarkennetaan. Valmis konsepti on tuotesuunnitteluprosessin tärkein lähtökohta.


Konseptointi

prosessi


Kehittely

Teknologiastrategia

Tuotestrategia

Markkinastrategia

Lue lisää aiheesta luvusta : 4; 4.1

Veneilyfoorumit

Ideoinnilla haetaan tuoreita ajatuksia Kokeile eri tapoja tuottaa runsaasti uusia ajatuksia:

Ei takerruta olemassa olevaan Ei välitetä siitä, mikä on mahdollista Kaukaiset ajatusmallit Käännetään vanhat ajatukset nurin Ei kritisoida tässä vaiheessa Innostutaan, annetaan ajatusten lentää Anna tilaa ajatuksille ja poimi myöhemmin helmet isosta ideajoukosta.



Veneilyfoorumit


Arviointi ja testaus

Kehittely


Teknologiastrategia

Tuotestrategia

Markkinastrategia

Suunnittelu



Ideointi

Lue lisää aiheesta luvusta: 4.2.1

Tuotesuunni eluprosessissa

Suunni elun aja elutapa

Suunni eluprosessissa Perus edot (EN ISO 8666: 2002) Merkintäjärjestelmä (EN ISO 10087:1996/A1:2000) Pakokaasupäästöt (EN ISO 8178-1:1996) Melupäästöt (EN ISO 14509) Valmistajan kilpi (EN ISO 14945:2004) Laidan yli putoamisen ehkäiseminen ja veneeseen uudelleen nouseminen (ISO 15085:2003) Moottoriveneet. Näkyvyys ohjauspaikalta (ISO 11591:2000). Omistajan käsikirja (EN ISO 10240:2004) Rungon rakenne. Mitoitus:

Osa 1: Materiaalit. Kertamuovihartsit, lasikuituluji eet, vertailulaminaa (ISO12215-1:2000) Osa 2: Materiaalit: Kerrosrakenteen sisusmateriaalit, sisäänvaletut materiaalit(ISO12215- 2:2002). Osa 3: Materiaalit: Teräs, alumiiniseokset, puu, muut materiaalit (ISO 12215-3:2002). Osa 4: Valmistusolosuhteet (ISO 12215-4:2002) Osa 5: Laskennallinen paine ja mitoitus Osa 6: Rakenneyksityiskohdat ja valmistustapa

Suunni eilla: Osa 7: Monirunkoveneiden mitoitus Osa 8: Peräsin Osa 9: Purjeveneet Vakavuuden ja kelluvuuden arvioin ja luoki elu:

Osa 1: Moottoriveneet, joissa rungon pituus on suurempi tai yhtä suuri kuin 6 m (EN ISO 12217-1:2002). Osa 2: Purjeveneet, joissa rungon pituus on suurempi tai yhtä suuri kuin 6 m (EN ISO 12217-2:2002). Osa 3: Veneet, joissa rungon pituus on alle 6 m (EN ISO 12217-3:2002)

Ikkunat, valoven ilit, kansiluukut, aukot ja ovet. Lujuus- ja iveysvaa mukset (ISO 12216:2002) Pohjaventtiilit ja runkoläpiviennit:

Osa 1: Metalliset (ISO 9093-1:1994) Osa 2: Ei-metalliset (ISO 9093-2:2002)

Vesitiiviit istuinkaukalot ja nopeasti tyhjentyvät istuinkaukalot (EN ISO 11812:2001) Pilssipumppausjärjestelmät (EN ISO 15083:2003) Sähkökäyttöiset pilssipumput (EN ISO 8849:2003)

Tuotesuunni eluprosessissa Suurin kuormankantokyky (EN ISO 14946:2001) Palontorjunta:

Osa 1: Veneet, joiden runkopituus on enintään 15 m (EN ISO 9094-1:2003) ja Osa 2: Veneet, joiden runkopituus on yli 15 m (EN ISO 9094-2:2002)

Ankkuroin , kiinnitys ja hinaus. Kiinnityskohdat (EN ISO 15084:2003) Veneet, joiden rungon pituus on alle 8 metriä. Suurimman propulsiokonetehon määritys (ISO 11592:2001) Kiinteästi asennettujen bensiinimoottoreiden polttoaine- ja sähköjärjestelmät (EN ISO 15584:2001 Diesel-käyttöiset sisämoottorit. Moottoriin asennetut polttoaine- ja sähkökomponentit (EN ISO 16147:2002) Palonkestävät polttoaineletkut (EN ISO 7840:2004) Ei palonkestävät polttoaineletkut (EN ISO 8469:1994/ ISO DIS 8469:2003) Nestemäisellä polttoaineella toimivat liedet (EN ISO 14895:2000) Bensiinimoottoreita ja/tai bensiinisäiliöitä sisältävien tilojen tuuletus (EN ISO 11105:1997) Kiinteästi asennetut polttoainejärjestelmät ja kiinteät polttoainesäiliöt (EN ISO 10088:2001) Ulkolaitamoottorin käynnistämisen esto (EN ISO 11547:1994) Sähköjärjestelmät. Pienjänniteasennukset tasavirtaa varten (EN ISO 10133:2000) Sähköjärjestelmät. Vaihtovirtalaitteistot (EN ISO 13297:2000) Sähkölaitteet. Suojaus tulenarkojen kaasujen syttymistä vastaan ((EN ISO 28846:1993/A1:2000 (ISO 8846)) Laivojen sähköasennukset (EN 60092:2000 Osa 507: Huvialukset = IEC 60092-507:2000) EY:n pienjännitedirektiivi (73/23/ETY, jota on muutettu direktiivillä 93/68/ETY) on sovellettavissa veneissä rajojensa puitte issa Ohjauslaitteet. Vaijeriohjausjärjestelmät (EN ISO 8847:2004) Kaapeliohjausjärjestelmät (EN 28848/A1 (ISO 8848:1990)) Hydrauliohjausjärjestelmä (EN ISO 10592:1995/A1:2000 (ISO 10592:1994)) 15 40 kW:n teholla toimivien perämoottorien ohjausjärjestelmät (EN 29775/A1 (ISO 9775:1990)) Ohjauslai eet. Veto- ja vipuvarsijärjestelmät (EN ISO 13929:2001) Nestekaasulai eet (EN ISO 10239:2000) Sähköiset kulkuvalot (prEN ISO 16180:2004) Käymäläjäteveden varastointijärjestelmät (EN ISO 8099:2000) Moottoriveneiden aiheuttaman ilmamelun äänenpainetason mittaaminen (EN ISO 14509:2000) Moo orit ja propulsiojärjestelmät. Tehon mi aus ja ilmoi aminen (ISO 8665:1994).

Tuotesuunni eluprosessissa

Hyväksyttäminen

Tuotantoon tuominen

Valmistustekniikan huomioiminen DFM

Julkaisun sisällysluettelo (alustava)

Strategia ohja u tuotekehityskonsep venealalle 1 Johdanto (Reunanen) 1.1 Strategia 1.2 Kilpailutekijöiden vaikutus 1.2.1 Uusien toimijoiden uhka 1.2.2 Toimi ajien neuvo eluvoima 1.2.3 Asiakkaiden neuvo eluvoima 1.2.4 Korvaavien vaihtoehtojen uhka 1.2.5 Alalla toimijoiden välinen kilpailu 1.2.6 Order winners ja order quali ers 2 Strategiaohja u tuotekehitys (Jäntti) 2.1 STRATEGIA OHJAAMAAN TUOTEPROSESSIA 2.2 YRITYKSEN STRATEGIAN PERUSTA 2.2.1 LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.2.2 STRATEGIA 2.3 TUOTEPROSESSI 2.3.1 SEGMENTOINTIPROSESSI 2.3.2 KONSEPTOINTIPROSESSI 2.3.3 TUOTESUUNNITTELUPROSESSI 21

3 KÄYTTÄJÄTIETOPROSESSI KÄYTTÄJIEN SEGMENTOINTI, HAVAINNOINTI JA TULEVAISUUDEN TRENDIT (Pekkala, Peltonen

3.1 SEGMENTOINTI 3.1.1 KOHTI ELÄMÄNTYYLIN YMMÄRTÄMISTÄ

3.1.2 SUOMALAISTEN HUVIVENEILIJÖIDEN SEGMENTOINTICASE 3.2 TRENDIANALYYSI

3.2.1 MITÄ TRENDIT OVAT? 3.2.2 3.2.1 HUVIVENEILYN TRENDIANALYYSICASE 3.3 KÄYTTÄJÄTIEDON KERÄÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN

3.3.1 KÄYTTÄJÄTUTKIMUS WAVE OSAPROJEKTISSA 3.3.2 3.3.2 Veneilyn mo voivat teemat 62

3.3.3 TEHTÄVÄOSIO: KÄYTTÄJÄTIEDON KERÄÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN 4 KONSEPTOINTIPROSESSI

4.1 Konseptoin prosessi (Seppänen, Nieminen) 4.1.1 KONSEPTOINNIN ROOLI YRITYKSEN TUOTEKEHITYKSESSÄ 4.2 TUOTEKONSEPTOINNIN VAIHEET (Seppänen, Nieminen)

4.2.1 Ideoin 4.2.2 KEHITTELY

4.2.3 ARVIOINTI JA TESTAUS 4.3 KONSEPTOINTICASE WAVE HANKKEESSA (Pekkala, Peltonen)

4.4 TEHTÄVÄOSIO: TUOTE- JA PALVELUMAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA KONSEPTOINTI (Pekkala, Peltonen)


5 5 Tuotekehitysprosessi (Häkkinen, Lahtinen, Nieminen, Penttilä, Räisänen, Seppänen)

5.1 Määrittely 5.1.1 Tuo een krii set ominaisuudet

5.1.2 Avainteknologioiden veri oin

5.1.3 Alustavat toimi ajavalinnat

5.1.4 Poten aaliset innovaa ot 5.1.5 Markkinoin vies (Penttilä) 5.1.6 Käyttötilanne

5.2 Suunni elu 5.2.1 Veneen Teknisen suunnittelun pääpiirteitä (Räisänen)

5.2.2 Tuotekonstruk o

5.2.3 Tuotespesi kaa o

5.2.4 Valmistuksen suunni elu 5.2.5 Valmistusteknologia 5.2.6 Toimi aja valinnat

5.2.7 Hankintasopimukset 5.2.8 Prototyyppien valmistus

5.3 Esituotanto 5.3.1 Esisarjan valmistus

5.3.2 Testaus

5.3.3 Hyväksyttäminen 5.3.4 Lopullinen Konstruk o


6 6.1 Johdatus lean-aja eluun 6.2 Tuotealusta ja muunnelmat 6.3 Materiaalilue elo ja kustannusten jakautuminen 6.4 Rotaa ovalu 6.4.1 Rotaa ovalun kustannukset 6.4.2 Rotaa ovalun läpimenoajat 6.5 Kokoonpanoajat ja ajankäytön jakautuminen 6.6 Kokonaiskustannukset 6.7 Tuotantolaitoksen layout 6.8 Vaivaton kokoonpano 6.8.1 SMED nopeat asetusajat 6.8.2 Kanban 6.8.3 Asiakastyökalu ja kokoonpanon vaihtelu 6.8.4 5 S


MIKSI? Porter

Kilpailustrategia

5 voimaa

Porter 1985

Porter 2008

Miksi?

Löytyykö jostain vielä Sininen valtameri jonne voidaan seilata kilpailema omille markkinoille? Blue Ocean Strategy

Kim & Mauborgne 2004

Miksi? Order quali ers ja winners

Hinta Toimituksen luote avuus Toimitusnopeus Tuotevalikoima Laatu

Hill 1995/2009

Tuotantostrategia Osa yritystrategiaa

Markkinavetoinen:

Resurssipohjainen: Hill 1995

Thun 2008

Thun 2008

Tuotantostrategia Integroitu

Arvioin esim.

QSDFC

Thun 2008

Tavoi eena LEAN

Kustannussäästöjen tavoitteena 50 %

Tavoi eena LEAN

Tavoi eena LEAN

Tavoi eena LEAN Variaa on hallinta

Tavoi eena LEAN Variaatioiden määrä ja hallinta tärkeää?

Tavoi eena LEAN Mikä veneen platformiksi?

Tavoi eena LEAN Venekonsep pla ormipohjalta

Tavoi eena LEAN Kustannussäästöt

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

Perusmalli, rotovalu Perusmalli, ruiskulaminoin

Kokoonpano

Rungonvalmistus

Moduulit ja komponen t

Runkomateriaali

Tavoi eena LEAN Takaisinmaksuaika ulkoistetulla tuotannolla

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

Koko

nais

kust

annu

kset

Tuotetut veneet, per vuosi

Rotovalu

Ruiskulaminoin

Nollapiste: 50 venettä

Tavoi eena LEAN Takaisinmaksuaika investoinnille

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

Koko

nais

kust

annu

kset

Tuotetut veneet, per vuosi

Rotovalu

Ruiskulaminoin

Nollapiste: 100 venettä

Tavoi eena LEAN Konsep tehtaan Lay-Out

Tavoi eena LEAN Moduuleja ja pla ormi

Tavoi eena LEAN Asiakasrajapinta

KIITOS! Lisätietoja:

Turun Amma korkeakoulu Tero Reunanen, tero.reunanen(at)turkuamk.

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun Länsi-Suomen Muotoilukeskus MUOVA

Janne Pekkala, janne.pekkala(at)aalto. ja Sanna Peltonen, Sanna.peltonen(at)aalto.

Vaasan yliopisto Petri Helo, petri.helo(at)uwasa.

lähtökohta - finnboat€¦ · osa 1: moottoriveneet, joissa rungon pituus on suurempi tai yhtä...

Documents