Parempia tuo eita oikeaan aikaan
Prosessi venealan yritysten tuotekehitykseen
Turun Amma korkeakoulu Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun Länsi-Suomen Muotoilukeskus MUOVA
Vaasan Yliopisto
Tero Reunanen Turun amma korkeakoulu
Vene ohjelman seminaari 29.11.2011 Pietarsaari
Lähtökohta
Tyypillisiä tuotekehityksen ongelmia Myöhästynyt tuotelanseeraus Ennustettua korkeammat kehityskustannukset Asetettuja laatutavoitteita ei saavuteta Suunniteltua korkeammat tuotteen valmistuskustannukset
Todellinen ongelma Mitä haluttiinkaan tehdä?
Tavoi eet
Projektin tarkoituksena on tarjota Tarkistuslista tyyppinen polku venealan yritysten tuotekehitykselle Yleinen prosessinäkemys venealan tuotekehitykselle Antaa esimerkkejä ja vaihtoehtoja ajattelun stimuloimiseksi Nostaa venealanprofiilia ja tunnettuutta
Projektin tiivistelmä
Tutkimusprojekti Turun Ammattikorkeakoulu Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun Länsi-Suomen Muotoilukeskus MUOVA Vaasan Yliopisto
Kohdealueet Strategia lähtöisyys Segmentointi Konseptointi Tuotekehitysprosessi
Kokonaisbudjetti 760 k Aikataulu 1.4.2009-31.12.2011 lisäaikaa anottu 30.4.2011
Osallistuvat yritykset
Astrum Vene Marino Merinova Kewatec Aluboat Kuopion Matkailupalvelu Plastweld Process Flow Suomen Hopealinja Suomen Meripelastusseura Uudenkaupungin Työvene Venealan tutkimus- ja kehittämiskeskus
Työpaketit
WP0 Projektihallinnan koordinointi WP1 Yrityksen strategia tuotekehityksen perustana WP2 Segmentointi ja trendianalyysit WP3 Tuotevisiointi ja konseptointi WP4 Tuotekehitysprosessi WP5 Tuotannon visiointi (Case) WP6 Sisävesialuksen konsepti (Case)
Suunnittelu- prosessi
Määrittely
Suunnittelu
Tuotantoon tuominen
Konseptointi- prosessi
Ideointi
Kehitys
Arviointi ja testaus
Kyselytutkimukset Asiakaspalaute
Veneilyfoorumit
Käyttäjätietoprosessi - Käyttäjätietoanalyysi - Trendianalyysi - Segmentointi - Mahdollisuudet ja uhat
Strategiaohjattu tuotekehitysprosessi venealalle
Markkinastrategia
Tuotestrategia
Teknologiastrategia
Tulos: kannattava tuote, joka toteuttaa yrityksen toiminta-ajatusta
Markkinoiden kanna avuuden arvioin
Viranomaismääräykset teknologian kehitys markkinoiden kasvu
Toimittajien neuvotteluasema
Asiakkaiden neuvotteluasema
Suora kilpailu/ Kilpailukeinot
Korvaavien tuotteiden
paine
Uusien kilpailijoiden
paine
Markkinoiden kannattavuus nyt ja tulevaisuudessa
Tulos: ymmärrys alan kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä ja kilpailumahdollisuuksista, kts. Luku 2.2.2.2
Markkinajohtajuus
Teknologia- johtajuus
? ? ?
Mihin yritys haluaa sijoittua kilpailijoihin nähden (missä kilpaillaan ja miten)?
Mihin asiakasryhmiin markkinointi suunnataan (suuriin, kasvaviin,
Markkinointi- ponnistelut
Tulos: perusteltu ja dokumentoitu markkinastrategia, kts. Luku 2.2.2.1
Miten eri asiakasryhmien markkinat
Tulos: kannattava tuote, joka toteuttaa yrityksen toiminta-ajatusta
Käyttäjätietoprosessi - Käyttäjätietoanalyysi - Trendianalyysi - Segmentointi - Mahdollisuudet ja uhat
Suunnittelu
Määrittely Tuotantoon tuominen
Tuotesuunnittelu prosessi
Kyselytutkimukset Palaute
Ideointi Arviointi ja testaus
Kehittely
Konseptointi prosessi
Markkinastrategia
Tuotestrategia
Teknologiastrategia
Veneilyfoorumit
Teknologiastrategia Tuotestrategia
Markkinastrategia
Tulos: kannattava tuote, joka toteuttaa yrityksen toiminta-ajatusta
Käyttäjätietoprosessi - Käyttäjätietoanalyysi - Trendianalyysi - Segmentointi - Mahdollisuudet ja uhat
Ideointi Arviointi ja testaus
Kehittely
Konseptointi prosessi
Hanki elävää tietoa asiakkaista! Tee kyselytutkimuksia ja kerää asiakaspalautetta. Hanki tällä tavoin käyttäjätietoa, jolla vastaat kysymyksiin:
Mitä ongelmia käyttäjä kokee tuotteissa ja palveluissa? Mikä kilpailijan tuotteissa tai palvelussa on parempaa kuin meillä? Mikä meidän tuotteissa on parempaa kuin kilpailijoilla? Mitkä olisivat asiakkaiden mielestä tärkeimpiä parannuskohteita? Minkälainen mielikuva käyttäjillä on tuotteestamme? Mitkä asiat vaikuttavat eniten syntyneeseen mielikuvaan? Miten käyttäjä voitaisiin ottaa mukaan tuotekehitysprosessiin?
Palaute Kyselytutkimukset Suunnittelu
Määrittely Tuotantoon tuominen
Tuotesuunnittelu prosessi
Lue lisää aiheesta luvusta 3.3
Veneilyfoorumit
Tulos: kannattava tuote, joka toteuttaa yrityksen toiminta-ajatusta
Käyttäjätietoprosessi - Käyttäjätietoanalyysi - Trendianalyysi - Segmentointi - Mahdollisuudet ja uhat
Suunnittelu
Määrittely Tuotantoon tuominen
Tuotesuunnittelu prosessi
Konseptoinnissa kehitetään asiakastietojen pohjalta sekä teknisesti että kaupallisesti toteutuskelpoisia tuote- tai palveluideoita. Tuotekonsepti määrittelee tuotteen erityispiirteet. Tärkeitä näkökohtia ovat:
Asiakkaan saama hyöty tai mielihyvä Teknologia ja uudet ratkaisut Toimintaperiaate, joka palvelee erityisiä tarpeita tai asiakasryhmiä Muotoilu, joka herättää kiinnostusta ja on teknisesti pätevä
Konseptin kehittäminen voi sisältää useita ideointikierroksia, joissa konseptia parannetaan ja tarkennetaan. Valmis konsepti on tuotesuunnitteluprosessin tärkein lähtökohta.
Kyselytutkimukset Palaute
Konseptointi
prosessi
Ideointi Arviointi ja testaus
Kehittely
Teknologiastrategia
Tuotestrategia
Markkinastrategia
Lue lisää aiheesta luvusta : 4; 4.1
Veneilyfoorumit
Ideoinnilla haetaan tuoreita ajatuksia Kokeile eri tapoja tuottaa runsaasti uusia ajatuksia:
Ei takerruta olemassa olevaan Ei välitetä siitä, mikä on mahdollista Kaukaiset ajatusmallit Käännetään vanhat ajatukset nurin Ei kritisoida tässä vaiheessa Innostutaan, annetaan ajatusten lentää Anna tilaa ajatuksille ja poimi myöhemmin helmet isosta ideajoukosta.
Käyttäjätietoprosessi - Käyttäjätietoanalyysi - Trendianalyysi - Segmentointi - Mahdollisuudet ja uhat
Kyselytutkimukset Palaute
Veneilyfoorumit
Tulos: kannattava tuote, joka toteuttaa yrityksen toiminta-ajatusta
Arviointi ja testaus
Kehittely
Konseptointi prosessi
Teknologiastrategia
Tuotestrategia
Markkinastrategia
Suunnittelu
Määrittely Tuotantoon tuominen
Tuotesuunnittelu prosessi
Ideointi
Lue lisää aiheesta luvusta: 4.2.1
Tuotesuunni eluprosessissa
Suunni elun aja elutapa
Suunni eluprosessissa Perus edot (EN ISO 8666: 2002) Merkintäjärjestelmä (EN ISO 10087:1996/A1:2000) Pakokaasupäästöt (EN ISO 8178-1:1996) Melupäästöt (EN ISO 14509) Valmistajan kilpi (EN ISO 14945:2004) Laidan yli putoamisen ehkäiseminen ja veneeseen uudelleen nouseminen (ISO 15085:2003) Moottoriveneet. Näkyvyys ohjauspaikalta (ISO 11591:2000). Omistajan käsikirja (EN ISO 10240:2004) Rungon rakenne. Mitoitus:
Osa 1: Materiaalit. Kertamuovihartsit, lasikuituluji eet, vertailulaminaa (ISO12215-1:2000) Osa 2: Materiaalit: Kerrosrakenteen sisusmateriaalit, sisäänvaletut materiaalit(ISO12215- 2:2002). Osa 3: Materiaalit: Teräs, alumiiniseokset, puu, muut materiaalit (ISO 12215-3:2002). Osa 4: Valmistusolosuhteet (ISO 12215-4:2002) Osa 5: Laskennallinen paine ja mitoitus Osa 6: Rakenneyksityiskohdat ja valmistustapa
Suunni eilla: Osa 7: Monirunkoveneiden mitoitus Osa 8: Peräsin Osa 9: Purjeveneet Vakavuuden ja kelluvuuden arvioin ja luoki elu:
Osa 1: Moottoriveneet, joissa rungon pituus on suurempi tai yhtä suuri kuin 6 m (EN ISO 12217-1:2002). Osa 2: Purjeveneet, joissa rungon pituus on suurempi tai yhtä suuri kuin 6 m (EN ISO 12217-2:2002). Osa 3: Veneet, joissa rungon pituus on alle 6 m (EN ISO 12217-3:2002)
Ikkunat, valoven ilit, kansiluukut, aukot ja ovet. Lujuus- ja iveysvaa mukset (ISO 12216:2002) Pohjaventtiilit ja runkoläpiviennit:
Osa 1: Metalliset (ISO 9093-1:1994) Osa 2: Ei-metalliset (ISO 9093-2:2002)
Vesitiiviit istuinkaukalot ja nopeasti tyhjentyvät istuinkaukalot (EN ISO 11812:2001) Pilssipumppausjärjestelmät (EN ISO 15083:2003) Sähkökäyttöiset pilssipumput (EN ISO 8849:2003)
Tuotesuunni eluprosessissa Suurin kuormankantokyky (EN ISO 14946:2001) Palontorjunta:
Osa 1: Veneet, joiden runkopituus on enintään 15 m (EN ISO 9094-1:2003) ja Osa 2: Veneet, joiden runkopituus on yli 15 m (EN ISO 9094-2:2002)
Ankkuroin , kiinnitys ja hinaus. Kiinnityskohdat (EN ISO 15084:2003) Veneet, joiden rungon pituus on alle 8 metriä. Suurimman propulsiokonetehon määritys (ISO 11592:2001) Kiinteästi asennettujen bensiinimoottoreiden polttoaine- ja sähköjärjestelmät (EN ISO 15584:2001 Diesel-käyttöiset sisämoottorit. Moottoriin asennetut polttoaine- ja sähkökomponentit (EN ISO 16147:2002) Palonkestävät polttoaineletkut (EN ISO 7840:2004) Ei palonkestävät polttoaineletkut (EN ISO 8469:1994/ ISO DIS 8469:2003) Nestemäisellä polttoaineella toimivat liedet (EN ISO 14895:2000) Bensiinimoottoreita ja/tai bensiinisäiliöitä sisältävien tilojen tuuletus (EN ISO 11105:1997) Kiinteästi asennetut polttoainejärjestelmät ja kiinteät polttoainesäiliöt (EN ISO 10088:2001) Ulkolaitamoottorin käynnistämisen esto (EN ISO 11547:1994) Sähköjärjestelmät. Pienjänniteasennukset tasavirtaa varten (EN ISO 10133:2000) Sähköjärjestelmät. Vaihtovirtalaitteistot (EN ISO 13297:2000) Sähkölaitteet. Suojaus tulenarkojen kaasujen syttymistä vastaan ((EN ISO 28846:1993/A1:2000 (ISO 8846)) Laivojen sähköasennukset (EN 60092:2000 Osa 507: Huvialukset = IEC 60092-507:2000) EY:n pienjännitedirektiivi (73/23/ETY, jota on muutettu direktiivillä 93/68/ETY) on sovellettavissa veneissä rajojensa puitte issa Ohjauslaitteet. Vaijeriohjausjärjestelmät (EN ISO 8847:2004) Kaapeliohjausjärjestelmät (EN 28848/A1 (ISO 8848:1990)) Hydrauliohjausjärjestelmä (EN ISO 10592:1995/A1:2000 (ISO 10592:1994)) 15 40 kW:n teholla toimivien perämoottorien ohjausjärjestelmät (EN 29775/A1 (ISO 9775:1990)) Ohjauslai eet. Veto- ja vipuvarsijärjestelmät (EN ISO 13929:2001) Nestekaasulai eet (EN ISO 10239:2000) Sähköiset kulkuvalot (prEN ISO 16180:2004) Käymäläjäteveden varastointijärjestelmät (EN ISO 8099:2000) Moottoriveneiden aiheuttaman ilmamelun äänenpainetason mittaaminen (EN ISO 14509:2000) Moo orit ja propulsiojärjestelmät. Tehon mi aus ja ilmoi aminen (ISO 8665:1994).
Tuotesuunni eluprosessissa
Hyväksyttäminen
Tuotantoon tuominen
Valmistustekniikan huomioiminen DFM
Julkaisun sisällysluettelo (alustava)
Strategia ohja u tuotekehityskonsep venealalle 1 Johdanto (Reunanen) 1.1 Strategia 1.2 Kilpailutekijöiden vaikutus 1.2.1 Uusien toimijoiden uhka 1.2.2 Toimi ajien neuvo eluvoima 1.2.3 Asiakkaiden neuvo eluvoima 1.2.4 Korvaavien vaihtoehtojen uhka 1.2.5 Alalla toimijoiden välinen kilpailu 1.2.6 Order winners ja order quali ers 2 Strategiaohja u tuotekehitys (Jäntti) 2.1 STRATEGIA OHJAAMAAN TUOTEPROSESSIA 2.2 YRITYKSEN STRATEGIAN PERUSTA 2.2.1 LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.2.2 STRATEGIA 2.3 TUOTEPROSESSI 2.3.1 SEGMENTOINTIPROSESSI 2.3.2 KONSEPTOINTIPROSESSI 2.3.3 TUOTESUUNNITTELUPROSESSI 21
3 KÄYTTÄJÄTIETOPROSESSI KÄYTTÄJIEN SEGMENTOINTI, HAVAINNOINTI JA TULEVAISUUDEN TRENDIT (Pekkala, Peltonen
3.1 SEGMENTOINTI 3.1.1 KOHTI ELÄMÄNTYYLIN YMMÄRTÄMISTÄ
3.1.2 SUOMALAISTEN HUVIVENEILIJÖIDEN SEGMENTOINTICASE 3.2 TRENDIANALYYSI
3.2.1 MITÄ TRENDIT OVAT? 3.2.2 3.2.1 HUVIVENEILYN TRENDIANALYYSICASE 3.3 KÄYTTÄJÄTIEDON KERÄÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN
3.3.1 KÄYTTÄJÄTUTKIMUS WAVE OSAPROJEKTISSA 3.3.2 3.3.2 Veneilyn mo voivat teemat 62
3.3.3 TEHTÄVÄOSIO: KÄYTTÄJÄTIEDON KERÄÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN 4 KONSEPTOINTIPROSESSI
4.1 Konseptoin prosessi (Seppänen, Nieminen) 4.1.1 KONSEPTOINNIN ROOLI YRITYKSEN TUOTEKEHITYKSESSÄ 4.2 TUOTEKONSEPTOINNIN VAIHEET (Seppänen, Nieminen)
4.2.1 Ideoin 4.2.2 KEHITTELY
4.2.3 ARVIOINTI JA TESTAUS 4.3 KONSEPTOINTICASE WAVE HANKKEESSA (Pekkala, Peltonen)
4.4 TEHTÄVÄOSIO: TUOTE- JA PALVELUMAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA KONSEPTOINTI (Pekkala, Peltonen)
Julkaisun sisällysluettelo (alustava)
5 5 Tuotekehitysprosessi (Häkkinen, Lahtinen, Nieminen, Penttilä, Räisänen, Seppänen)
5.1 Määrittely 5.1.1 Tuo een krii set ominaisuudet
5.1.2 Avainteknologioiden veri oin
5.1.3 Alustavat toimi ajavalinnat
5.1.4 Poten aaliset innovaa ot 5.1.5 Markkinoin vies (Penttilä) 5.1.6 Käyttötilanne
5.2 Suunni elu 5.2.1 Veneen Teknisen suunnittelun pääpiirteitä (Räisänen)
5.2.2 Tuotekonstruk o
5.2.3 Tuotespesi kaa o
5.2.4 Valmistuksen suunni elu 5.2.5 Valmistusteknologia 5.2.6 Toimi aja valinnat
5.2.7 Hankintasopimukset 5.2.8 Prototyyppien valmistus
5.3 Esituotanto 5.3.1 Esisarjan valmistus
5.3.2 Testaus
5.3.3 Hyväksyttäminen 5.3.4 Lopullinen Konstruk o
Julkaisun sisällysluettelo (alustava)
6 6.1 Johdatus lean-aja eluun 6.2 Tuotealusta ja muunnelmat 6.3 Materiaalilue elo ja kustannusten jakautuminen 6.4 Rotaa ovalu 6.4.1 Rotaa ovalun kustannukset 6.4.2 Rotaa ovalun läpimenoajat 6.5 Kokoonpanoajat ja ajankäytön jakautuminen 6.6 Kokonaiskustannukset 6.7 Tuotantolaitoksen layout 6.8 Vaivaton kokoonpano 6.8.1 SMED nopeat asetusajat 6.8.2 Kanban 6.8.3 Asiakastyökalu ja kokoonpanon vaihtelu 6.8.4 5 S
Julkaisun sisällysluettelo (alustava)
MIKSI? Porter
Kilpailustrategia
5 voimaa
Porter 1985
Porter 2008
Miksi?
Löytyykö jostain vielä Sininen valtameri jonne voidaan seilata kilpailema omille markkinoille? Blue Ocean Strategy
Kim & Mauborgne 2004
Miksi? Order quali ers ja winners
Hinta Toimituksen luote avuus Toimitusnopeus Tuotevalikoima Laatu
Hill 1995/2009
Tuotantostrategia Osa yritystrategiaa
Markkinavetoinen:
Resurssipohjainen: Hill 1995
Thun 2008
Thun 2008
Tuotantostrategia Integroitu
Arvioin esim.
QSDFC
Thun 2008
Tavoi eena LEAN
Kustannussäästöjen tavoitteena 50 %
Tavoi eena LEAN
Tavoi eena LEAN
Tavoi eena LEAN Variaa on hallinta
Tavoi eena LEAN Variaatioiden määrä ja hallinta tärkeää?
Tavoi eena LEAN Mikä veneen platformiksi?
Tavoi eena LEAN Venekonsep pla ormipohjalta
Tavoi eena LEAN Kustannussäästöt
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
Perusmalli, rotovalu Perusmalli, ruiskulaminoin
Kokoonpano
Rungonvalmistus
Moduulit ja komponen t
Runkomateriaali
Tavoi eena LEAN Takaisinmaksuaika ulkoistetulla tuotannolla
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
9 000
10 000
Koko
nais
kust
annu
kset
Tuotetut veneet, per vuosi
Rotovalu
Ruiskulaminoin
Nollapiste: 50 venettä
Tavoi eena LEAN Takaisinmaksuaika investoinnille
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
9 000
10 000
Koko
nais
kust
annu
kset
Tuotetut veneet, per vuosi
Rotovalu
Ruiskulaminoin
Nollapiste: 100 venettä
Tavoi eena LEAN Konsep tehtaan Lay-Out
Tavoi eena LEAN Moduuleja ja pla ormi
Tavoi eena LEAN Asiakasrajapinta
KIITOS! Lisätietoja:
Turun Amma korkeakoulu Tero Reunanen, tero.reunanen(at)turkuamk.
Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun Länsi-Suomen Muotoilukeskus MUOVA
Janne Pekkala, janne.pekkala(at)aalto. ja Sanna Peltonen, Sanna.peltonen(at)aalto.
Vaasan yliopisto Petri Helo, petri.helo(at)uwasa.