kuntien muuttovetovoima 2009 2013

KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA

VUOSINA 2009-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro

Heinäkuu 2014

Tiivistelmä • Kuntien välillä tehtiin yhteensä noin 1,3 miljoonaa muuttoa

vuosina 2009-2013. Muuttoliike oli erittäin valikoivaa iän ja maantieteellisen suuntautumisen suhteen: lähes neljä viidestä muuttajasta oli alle 35 vuotiasta ja suurin osa muuttovoittoisista kunnista sijaitsi Etelä- ja Lounais-Suomen alueella. Muuttovoitot ja muuttotappiot jakautuivat erittäin epätasaisesti kuntien välillä. Keskimäärin vain yksi kolmesta kunnasta (104) sai muuttovoittoa ja kaksi kolmesta (216) muuttotappiota vuosina 2009-2013. Kymmenen eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa sai kaksi kolmasosaa (65,6 %) kaikkien kuntien muuttovoitosta.

• Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki. 20 määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa olivat joko suuria tai keskisuuria keskuskaupunkeja tai niiden välittömässä läheisyydessä olevia kehyskuntia. Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo. 20 määrällisesti eniten muuttotappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikkakuntia, keskisuuria maakuntakeskuksia tai maakuntien reuna-alueiden seutukeskuksia.

• Suhteessa kunnan keskiväkilukuun muuttovetovoimaisimpia olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto. Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio. Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukalukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi. Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappiota saivat suhteessa asukaslukuun Kotka, Salo ja Kouvola.

• Analyysin muuttoliikeaineiston perusteella voidaan tehdä tulkintoja alue- ja väestökehityksen tulevasta trendikehityksestä. Aluerakenteeseen vaikuttavat keskeiset muutosvoimat 2010- ja 2020-luvulla ovat seuraavat:

1. Kaupungistumis- ja taajamoituskehitys jatkuvat

2. Alueiden välinen epäsymmetrinen kehitys kiihtyy

3. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus muovaavat aluerakennetta keskittyneempään suuntaan

4. Maahanmuutto lisääntyy

5. Pendelöinti lisääntyy ja pendelöintietäisyyksien kasvu jatkuu

6. Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu vaikuttaa aikaisempaa enemmän alueiden kehitykseen.

• Kuntien muuttovetovoima-analyysin kohteena olivat kaikki Suomen kunnat (320) vuosien 2009-2013 välisenä aikana 1.1.2014 alueluokituksen mukaisesti.

• Analyysissä selvitettiin määrällisesti (absoluuttinen nettomuutto) ja suhteellisesti (promillea suhteessa keskiväkiluvun 1000 asukkaaseen) vetovoimaisimmat kunnat Suomessa vuosina 2009-2013. Lisäksi kuntien muuttovetovoimaa analysoitiin kuntaryhmittäin niiden asukasluvun perusteella. Jokaisesta kuntaryhmästä tehtiin TOP 15 –muuttovetovoimataulukot Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen väestötilastot vuosilta 2009-2013.

Timo Aro 2014

Analyysin tausta ja tavoitteet

• Analyysin kohteena olivat kaikki Suomen kunnat (320) 1.1.2014 alueluokituksen mukaisesti

• Analyysissä selvitettiin kuntien (320) muuttovetovoima vuosina 2009-2013 eli

mitkä kunnat olivat määrällisesti ja suhteellisesti vetovoimaisimpia maan sisäisessä muuttoliikkeessä.

• Analyysi sisältää määrällisen (nettomuutto abs.) ja suhteellisen (promillea

keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden) tarkastelun. • Analyysi sisältää kaikki kuntien välillä muuttaneet henkilöt vuosina 2009-2013

(yhteensä noin 1,3 miljoonaa henkilöä). • Kuntien vetovoimaa tarkasteltiin erikseen kunnan asukasluvun perusteella.

Jokaisesta kuntaluokasta tehtiin TOP 15 –luettelo. • yli 40 000 asukkaan kunnat (25 kuntaa) • 20-39 999 asukkaan kunnat (30 kuntaa) • 10 000-19 999 asukkaan kunnat (48 kuntaa) • 5000-9 999 asukkaan kunnat (78 kuntaa) • alle 5 000 asukkaan kunnat (139 kuntaa)

• Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen väestötilastot vuosilta 2009-2013

Timo Aro 2014

SISÄLTÖ

• Kuntien välisen muuttoliikkeen kehitys 2000-luvulla

• Määrällisesti vetovoimaisimmat kunnat vuosina 2009-2013

• Suhteellisesti vetovoimaisimmat kunnat vuosina 2009-2013

• Alue- ja väestökehityksen iso kuva analyysin perusteella

Timo Aro 2014

Kuntien välisen muuttoliikkeen kehitys 2000-luvulla

Timo Aro 2014

1.Keskittymis-, autioitumis- ja eriytymiskehityksen voimistuminen

2.Valikoiva muuttoliike suurilla kaupunkiseuduilla

3.Lisääntynyt maahanmuutto.

2000-luvun kolme ISOA kehitystrendiä muuttoliikkeen näkökulmasta

Kartan lähde: Tilastokeskus; Kytö & Kral-Lezczynska 2013

Timo Aro 2014

115 121

98 88

96

205 199

222 232

224

2009 2010 2011 2012 2013

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

220

240

260

280

300

320

Muuttovoittoiset kunnat Muuttotappiolliset kunnat

Muuttovoittoisten ja muuttotappiollisten kuntien määrän kehitys vuosina 2009-2013 (1.1.2014 kuntaluokituksen mukaisesti)

Keskimäärin

216 kuntaa sai

muuttotappiota vuosina 2009-

2013

Keskimäärin

104 kuntaa sai

muuttovoittoa vuosina 2009-

2013

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014

0

50

100

150

200

250

15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat

30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat

Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina 1972-2012

• Muuttoliike on erittäin valikoivaa iän suhteen: lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita

• Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä

• Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein 20-24 –vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muutto-alttius on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna

• Nuorten 15-19 –vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-2012 välisenä aikana

• Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi 20-24 –vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin 60-64 -vuotiailla


124,8 121

124,6 121,5

149,5

161,1 161,9 159,5

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

1975–1979 1980–1984 1985–1989 1990–1994 1995–1999 2000–2004 2005–2009 2010–2012

Muuttoliike promilleina tuhatta asukasta kohden

Kuntien sisäinen ja kuntien välinen muuttoliike yhteensä promilleina tuhatta asukasta kohden vuosina 1975-2012

• Kuntien sisäinen ja kuntien välinen muuttoliike yhteenlaskettuna on ollut 2000-luvulla vilkkaampaa kuin aikaisempina vuosikymmeninä

• Kuntien sisäinen muuttoliike on kasvanut yhtäjaksoisesti 1970-luvun puolivälistä lähtien (tilastointi aloitettu vasta 1974)

• Kuntien välinen muuttoliike oli vilkkainta vuosina 1970-1974, mutta vuosina 2005-2009 ja 2010-2012 vilkkaus lähellä samaa tasoa

• 2000-luvulla tehty keskimäärin 880000 muuttoa vuodessa, joista kaksi kolmesta kuntien sisäisiä ja yksi kolmesta kuntien välisiä muuttoja

• Kaikista muutoista jo neljä viidestä ns. lähimuuttoja eli muutot tapahtuvat joko oman kunnan tai saman kaupunkiseudun sisällä!!!


Määrällisesti vetovoimaisimmat kunnat vuosina 2009-2013

Timo Aro 2014

• Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta ( 104 / 320) vuosina 2009-2013.

• Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki

• 20 määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa olivat joko suuria tai keskisuuria keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia

• Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo

• 20 määrällisesti eniten muuttotappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikkakuntia, keskisuuria keskuskaupunkeja tai maakuntien reuna-alueiden seutukeskuksia: poikkeuksena Vantaa!

Kuntien määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro Timo Aro 2014

11681

4744

3428

2581

2123

1893

1821

1463

1296

1093

1081

1034

854

781

665

652

633

549

511

504

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000

Helsinki

Tampere

Oulu

Turku

Kuopio

Seinäjoki

Lahti

Jyväskylä

Pirkkala

Hämeenlinna

Lempäälä

Espoo

Lieto

Nokia

Pori

Sipoo

Ylöjärvi

Nurmijärvi

Kaarina

Mustasaari

20 määrällisesti muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013

10 eniten muuttovoittoa

saaneen kunnan osuus

65,6 % kaikkien kuntien muuttovoitosta

2009-2013


20 määrällisesti muuttotappiollisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013

-539

-557

-599

-600

-660

-663

-712

-729

-761

-767

-801

-843

-870

-898

-925

-1023

-1075

-1089

-1226

-1501

-1600 -1400 -1200 -1000 -800 -600 -400 -200 0

Mänttä-Vilppula

Rovaniemi

Savonlinna

Alajärvi

Kitee

Siikajoki

Pudasjärvi

Jämsä

Pietarsaari

Kauhava

Tornio

Vantaa

Varkaus

Salo

Kuusamo

Kotka

Kemi

Raahe

Kouvola

Kajaani

Timo Aro 2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013

SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013

NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI

1. Helsinki 11681 2336,2

2. Tampere 4744 948,8

3. Oulu 3428 685,6

4. Turku 2581 516,2

5. Kuopio 2123 424,6

6. Seinäjoki 1893 378,6

7. Lahti 1821 364,2

8. Jyväskylä 1463 292,6

9. Hämeenlinna 1093 218,6

10. Espoo 1034 206,8

11. Pori 665 133

12. Nurmijärvi 549 109,8

13. Joensuu 454 90,8

14. Hyvinkää 339 67,8

15. Lohja 190 38

• Yli 40 000 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 25

• 17 kuntaa (25) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013

• Helsingin muuttovoitto oli määrällisesti ylivoimaisesti suurin

• Yli 2000 henkilön muuttovoiton saivat Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio

• Yli 1000 tuhannen henkilön muuttovoiton saivat em. lisäksi Seinäjoki, Lahti, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Espoo

• Yli 40 000 asukkaan kaupungeista suurimmat muuttotappiot kärsivät Kouvola (-1126), Kotka (-1023) ja Salo (-898).


TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 20 000-39 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013



1. Lempäälä 1081 216,2

2. Nokia 781 156,2

3. Ylöjärvi 633 126,6

4. Kaarina 511 102,2

5. Valkeakoski 357 71,4

6. Tuusula 329 65,8

7. Kangasala 248 49,6

8. Riihimäki 234 46,8

9. Siilinjärvi 150 30

10. Järvenpää 138 27,6

11. Vihti 103 20,6

12. Raasepori -129 -25,8

13. Sastamala -130 -26

14. Kerava -170 -34

15. Kirkkonummi -173 -34,6

• 20000-39 999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 30


• Tampereen seudun kehyskuntien muuttovetovoima oli määrällisesti suurin: kolme vetovoimaisinta kuntaa olivat Tampereen seudulta ja kym-menen vetovoimaisimman kunnan joukossa puolet oli Tampereen seudulta

• Yli 500 henkilön muuttovoitot saivat Lempäälä, Nokia, Ylöjärvi ja Kaarina

• Suurimman muuttotappion kärsivät Kajaani (-1501), Raahe (-1089), Kemi (-1075), Varkaus (-870) ja Tornio (-801)





1. Pirkkala 1243 248,6

2. Lieto 839 167,8

3. Sipoo 603 120,6

4. Mäntsälä 524 104,8

5. Mustasaari 458 91,6

6. Laukaa 295 59

7. Ylivieska 245 49

8. Paimio 204 40,8

9. Kempele 194 38,8

10. Kontiolahti 189 37,8

11. Lapua 189 37,8

12. Liperi 188 37,6

13. Janakkala 183 36,6

14. Naantali 172 34,4

15. Ilmajoki 167 33,4

• 10 000-19999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 48


• Pirkkala oli kuntajoukon muut-tovetovoimaisin kunta. Seuraa-vaksi vetovoimaisimpia olivat Lieto, Sipoo, Mäntsälä ja Musta-saari

• Ylivieskaa lukuun ottamatta vetovoimaisimmat kunnat olivat ns. ensimmäisen asteen kehys-kuntia eli suurten tai keski-suurten kaupunkien kehyskuntia

• Viisi kuntaa sai yli 500 henkilöä muuttotappiota vuosina 2009-2013: Kuusamo, Kauhava, Pietarsaari, Kitee ja Aläjärvi.





1. Kauniainen 470 94

2. Kittilä 364 72,8

3. Masku 236 47,2

4. Liminka 197 39,4

5. Muurame 138 27,6

6. Loppi 132 26,4

7. Ii 124 24,8

8. Laihia 122 24,4

9. Rusko 113 22,6

10. Pyhtää 92 18,4

11. Orivesi 47 9,4

12. Suonenjoki 38 7,6

13. Pöytyä 34 6,8

14. Iitti 20 4

15. Maalahti 8 1,6

• 5000-9999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 78

• Vain 15 kuntaa (78) eli joka viides kunta sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013

• Muuttovetovoimaisimpia olivat määrällisesti Kauniainen, Kittilä ja Masku

• Pääosa muuttovoittoa saaneista kunnista oli suurten tai keskisuurten kaupunkien vaikutusalueella olevia kehyskuntia pl. Kittilä, Pyhtää ja Suonenjoki

• Kahdeksan kuntaa sai määrällisesti yli 400 henkilöä muuttotappiota: Pudasjärvi (-712), Siikajoki (-663), Hanko (-527), Kristiinankaupunki, Vöyri, Sievi, Siikalatva ja Haapavesi


TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat alle 5000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013



1. Jomala 287 57,4

2. Petäjävesi 202 40,4

3. Uurainen 160 32

4. Vesilahti 124 24,8

5. Askola 78 15,6

6. Toivakka 74 14,8

7. Lemi 66 13,2

8. Lemland 57 11,4

9. Tuusniemi 56 11,2

10. Lumijoki 38 7,6

11. Hammarland 34 6,8

12. Siikainen 34 6,8

13. Marttila 28 5,6

14. Saltvik 22 4,4

15. Sauvo 18 3,6

• Alle 5000 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 139

• Vain 24 kuntaa (139) eli alle joka viides kunta sai muuttovoittoa

• Muuttovetovoimaisimmat kunnat olivat määrällisesti Jomala, Petäjävesi, Uurainen ja Vesilahti

• Neljä viidestä alle 5000 asukkaan kunnasta kärsi muuttotappioista: Eniten muuttotappiota saivat Paltamo (-313), Ranua (-274), Taivalkoski (-269), Lappajärvi, Perho, Kärsämäki, Toholampi ja Tohmajärvi.

• Esimerkiksi Paltamon muuttotappion suuruutta kuvaa vuosina 2009-2013, että se vastaisi väkilukuun suhteutettuna samaa kuin Helsinki kärsisi 50 000 henkilöä muuttotappiota viiden vuoden aikana.


Suhteellisesti vetovoimaisimmat kunnat vuosina 2009-2013

Timo Aro 2014

• Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta ( 104 / 320) vuosina 2009-2013.

• Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto.

• Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio.

• Muuttotappiota sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina 2009-2013.

• Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi.

• Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola.

Kuntien nettomuutto suhteessa kuntien keskiväkilukuun (promillea) kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro

2009-2013

Timo Aro 2014

20 suhteellisesti (keskiväkilukuun suhteutettuna) muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013

14,7 13,6

11,6 10,7

10,3 10,3

10 9,1

7,1 6,5

6,2 6,1

5,6 5,4

4,9 4,9 4,9

4,6 4,5 4,5

0 2 4 6 8 10 12 14 16

Pirkkala

Jomala

Kittilä

Kauniainen

Lempäälä

Lieto

Petäjävesi

Uurainen

Sipoo

Seinäjoki

Lemland

Toivakka

Vesilahti

Mustasaari

Masku

Nokia

Mäntsälä

Hämeenkyrö

Ylivieska

Hammarland

Nettomuutto promillea per vuosi

Muuttoliike lisäsi yli 1 %:in väkilukua

vuodessa

7 kunnassa vuosina

2009-2013


20 suhteellisesti (keskiväkilukuun suhteutettuna) muuttotappiollisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013

-12,2 -12,3

-12,5 -12,8 -13 -13

-13,7 -13,8

-14,3 -14,7

-15,4 -15,4

-15,6 -16,1

-16,3 -16,3

-16,5 -19,7

-23,4 -23,7

-25 -20 -15 -10 -5 0

Punkalaidun

Taivalkoski

Toholampi

Ranua

Vöyri

Kumlinge

Lappajärvi

Siikalatva

Kaskinen

Kristiinankaupunki

Halsua

Perho

Kärsämäki

Kyyjärvi

Sievi

Pudasjärvi

Paltamo

Pyhäntä

Siikajoki

Sottunga

Nettomuutto promillea per vuosi


TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013

SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI (=KESKIVÄKILU-VUN 1000 ASUKASTA KOH-DEN)

1. Seinäjoki 6,5

2. Tampere 4,4

3. Kuopio 4,0

4. Helsinki 3,9

5. Oulu 3,6

5. Lahti 3,6

7. Hämeenlinna 3,3

8. Turku 2,9

9. Nurmijärvi 2,7

10. Jyväskylä 2,2

11. Pori 1,6

12. Hyvinkää 1,5

13. Joensuu 1,2

14. Espoo 0,8

14. Lohja 0,8

• Seinäjoki, Tampere ja Kuopio olivat asukaslukuun suhteutettuna muuttovetovoimaisimmat kunnat vuosina 2009-2013

• Suurista kaupungeista Kuopion muuttovetovoima on kasvanut eniten vuosina 2009-2013

• Suurten kaupunkien muuttovoitot moninkertaistuivat vuosina 2012-2013 verrattuna vuosiin 2009-2010

• Muuttovetovoisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat olivat alueensa keskuskaupunkeja lukuun ottamatta Nurmijärveä, Hyvinkäätä ja Lohjaa

• Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Kotkassa (-3,7 promillea per vuosi), Salossa (-3,3) ja Kouvolassa (-2,8)


TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat 20 000-39 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013

SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI (=KESKIVÄKILU-VUN 1000 ASUKASTA KOH-DEN)

1. Lempäälä 10,3

2. Nokia 4,9

3. Ylöjärvi 4,1

4. Valkeakoski 3,4

5. Kaarina 3,3

6. Tuusula 1,8

7. Kangasala 1,7

8. Riihimäki 1,6

9. Siilinjärvi 1,4

10. Vihti 0,7

10. Järvenpää 0,7

12. Raasepori -0,9

13. Kirkkonummi -0,9

14. Kerava -1,0

14. Sastamala -1,0

• Lempäälä oli ylivoimaisesti muuttoveto-voimaisin kunta omassa kuntajoukossaan suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013

• Seuraavaksi vetovoimaisimpia olivat muista Tampereen ja Turun kehyskunnista Nokia, Ylöjärvi, Valkeakoski ja Kaarina

• 15 muuttovetovoimaisimman kunnan joukosta vain Riihimäki, Siilinjärvi ja Raasepori olivat Helsingin, Tampereen tai Turun seudun ulkopuolisia kuntia

• Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Kemissä (-9,6 promillea per vuosi), Raahessa (-8,5), Kajaanissa (-7,9), Varkaudessa (-7,7) ja Torniossa (-7,1)


TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat 10 000-19 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013

SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI (=KESKIVÄKILU-VUN 1000 ASUKASTA KOHDEN)

1. Pirkkala 14,1

2. Lieto 10,1

3. Sipoo 6,5

4. Mäntsälä 5,2

5. Mustasaari 4,9

6. Paimio 3,9

7. Ylivieska 3,4

8. Laukaa 3,2

9. Liperi 3,1

10. Hämeenkyrö 3,0

11. Ilmajoki 2,8

12. Kontiolahti 2,7

13. Lapua 2,6

14. Kempele 2,4

15. Janakkala 2,2

• Pirkkala oli oman kuntajoukkonsa ja lisäksi kaikista Suomen kunnista (320) muuttovetovoimaisin suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013

• Pirkkala ja Lieto olivat ylivoimaisesti muuttovetovoimaisimmat 10000-19999 asukkaan kunnat suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013

• 15 muuttovetovoimaisimman kunnan joukossa kaikki kunnat Ylivieskaa lukuun ottamatta olivat suurten tai keskisuurten kaupunkien kehyskuntia

• Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Alajärvellä (-10,1 pro-millea per vuosi), Kiteellä (-9,3), Kuusamossa (-8,7), Kauhavalla (-6,9), Nivalassa (-6,5) ja Leppävirralla (-6,5)


TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat 5 000-9 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013 SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA

PER VUOSI (=KESKIVÄKILU-VUN 1000 ASUKASTA KOHDEN)

1. Kittilä 11,6

2. Kauniainen 10,7

3. Masku 4,9

4. Liminka 4,3

5. Rusko 3,8

6. Pyhtää 3,4

7. Loppi 3,2

8. Laihia 3,1

9. Muurame 2,9

10. Ii 2,6

11. Suonenjoki 1,0

12. Orivesi 1,0

13. Pöytyä 0,8

14. Iitti 0,6

15. Maalahti 0,3

• Kittilä oli oman kuntajoukkonsa ja kaikista Suomen kunnista (320) kolmanneksi vetovoimaisin suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013 (!)

• Kittilä ja Kauniainen olivat ylivoimaisesti muuttovetovoimaisimmat 5000-9999 asukkaan kunnat suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013

• 15 muuttovetovoimaisimman kunnan

joukossa suurten tai keskisuurten kaupunkien ulkopuolisia kuntia Kittilä, Pyhtää, Loppi ja Suonenjoki

• Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Siikajoella (-23,4 promillea per vuosi), Pudasjärvellä (-16,3), Sievissä (-16,3), Kristiinankaupungissa (-14,7), Siikalatvassa (-13,8) ja Vöyrissä (-13)


TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat alle 5000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013

SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA PER VUOSI (=KESKIVÄKILUVUN 1000 ASUKASTA KOHDEN)

1. Jomala 13,6

2. Petäjävesi 10,0

3. Uurainen 9,1

4. Lemland 6,2

5. Toivakka 6,1

6. Vesilahti 5,6

7. Hammarland 4,5

8. Lemi 4,3

9. Siikainen 4,1

10. Tuusniemi 4,0

11. Lumijoki 3,7

12. Askola 3,2

13. Marttila 2,8

14. Kustavi 2,7

15. Saltvik 2,4

• Jomala oli pienistä kunnista vetovoimaisin ja kaikista Suomen kunnista (320) toiseksi vetovoimaisin suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013

• Jomala, Petäjävesi ja Uurainen olivat muuttovetovoimaisimmat alle 5000 asukkaan kunnat suhteessa asukaslukuun vuosina 2009-2013

• Pienten kuntien muuttovetovoima keskimäärin erittäin vähäinen ja suurin osa kunnista kärsi merkittäviä muuttotappioita

• Siikainen on hyvä esimerkki muuttovoittoisista alle 5000 asukkaan kunnista, jotka ovat ns. viimeisen muuton tilanteessa ja tilastot osoittavat väliaikaisesti muuttovoittoa

• Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Sottungassa (-23,7 promillea per vuosi), Pyhännässä (-19,7), Paltamolla (-16,5), Kyyjärvellä (-16,1), Kärsämäellä (-15,6) ja Perhossa (-15,4)


ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN ISO KUVA ANALYYSIN PERUSTEELLA

KAUPUNGISTUMIS- JA TAAJAMOITUMISKEHITYS JATKUVAT:

Kasvavat alueet sijaitsevat maantieteelliesti yhä pienemmällä alueella ja keräävät pääosan kaikista muuttovirroista ja erityisesti työllisten muuttovirroista:

Etelä-Suomen työssäkäyntialue (viistosti Pori-Tampere-Lahti-Loviisa –linjan sisäpuolinen alue),

Muut kasvavat kaupunkiseudut (Vaasan, Seinäjoen, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun ja Oulun)

Yksittäiset paikkakunnat pistemäisesti.

Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys kasvaa edelleen:

Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla kaupunkiseudulla.

12 suurinta kaupunkiseutua (yli 100 000 asukkaan kaupunkiseudut) tuottavat kaksi kolmasosaa koko maan bruttokansantuotteesta, siellä sijaitsee kaksi kolmesta työpaikasta ja yrityksestä ja ne vastaavat neljä viidesosasta koko maan tutkimus- ja tuotekehitysmenoista.

Taajamissa asuu enemmän kuin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta. Keskittymis- ja autioitumiskehitys etenevät samanaikaisesti.

Suurten kaupunkiseutujen asunto-, työ- ja asiointimarkkinoiden vaikutusalueet laajenevat alue- ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden

ehdoilla:

Liikennekäytävien rungon ympärille muodostuu kasvu- ja kehityskäytäviä, joiden merkitys korostuu suurten kaupunkiseutujen ja niihin kytkeytyvien muiden alueiden välillä.

Valtion ja kaupunkiseutujen sopimukselliset järjestelyt (kasvusopimukset, INKA-ohjelma, seutukaupunkipilotit, kunta- ja sote –uudistukset sekä muut reformit) korostavat toiminnallisten alueiden merkitystä.

Timo Aro 2014

ALUEIDEN VÄLINEN EPÄSYMMETRINEN KEHITYS KIIHTYY:

Aluekehityksen epäsymmetriset vaikutukset vaikutavat eniten haavoittuvimmille yksipuolisen toimialarakenteen alueille ja vähiten monipuolisen toimialarakenteen alueille. Talouden suhdannehäiriöt jakautuvat epätasaisesti eri alueille riippuen alueiden tuotantorakenteen monipuolisuudesta.

Epäsymmetrinen kehitys korostaa entisestään talouden, tuotannon, osaamisen ja muiden keskittymien ympärille

muodostuneiden solmupisteiden merkitystä. Talouteen ja kilpailukykyyn liittyvät tekijät johtavat vähitellen ns. “aluekehityksen ekonimisaatioon”. Hyvät ja toimivat yhteydet oman alueen verkostojen solmupisteisiin ovat avainroolissa tulevan kehittämisen näkökulmasta.

MUUTTOLIIKE JA TYÖVOIMAN LIIKKUVUUS MUOVAAVAT ALUERAKENNETTA KESKITTÄVÄMPÄÄN

SUUNTAAN:

Muuttojen määrä on noussut määrällisesti ja suhteellisesti 2000-luvulla suuremmaksi kuin kertaakaan niin sanotun suuren muuton jälkeen. Muuttoalttius on kasvanut kaikissa ikäryhmissä yhtäjaksoisesti 1980-luvun lopulta lähtien. Esimerkiksi nuorten ikäryhmien muuttoalttius on kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna.

Suomen aluerakenne on repeytynyt väestöllisestä näkökulmasta 2000-luvulla voimakkaasti kasvaviin ja supistuviin kuntiin.

Vuosina 2009-2013 keskimäärin enää vain joka kolmas kunta tai kaupunkiseutu sai muuttovoittoa.

Maan sisäisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa keskimäärin 104 kuntaa (320 kuntaa) vuosina 2009–2013. Suurten kaupunkiseutujen muuttovoitot ovat kasvaneet. Uutena piirteenä erityisesti kasvavien suurten kaupunkiseutujen sisällä keskuskaupunkien muuttovoitot moninkertaistuneet viime vuosina ja kehyskuntien vähentyneet.

2000-luvulla on tehty vuosittain keskimäärin 888 000 muuttoa. Muutoista kaksi kolmasosaa (66 %) on kuntien sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle ja yksi kolmasosa (34 %) kuntien rajat ylittäviä muuttoja. Neljä viidestä muutosta on lähimuuttoja, jotka tapahtuvat oman kunnan tai oman seutukunnan sisäpuolella. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat yliedustettuja muuttajien joukossa. Lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita.

Työlliset muuttajat hakeutuvat ensisijaisesti vähitellen yhtenäiseksi muodostuvalle Etelä-Suomen työssäkäyntialueelle ja suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueelle.

Timo Aro 2014

MAAHANMUUTON LISÄÄNTYMINEN:

Maahanmuuttajien määrä on viisinkertaistunut Suomessa 2000-luvun aikana. Lähes kaikki kunnat saavat muuttovoittoa siirtolaisuudesta. Maahanmuutto on yhä useammassa kunnassa ainoa väestönkehityksen dynaaminen tekijä.

Maahanmuutto on luonteeltaan keskittävämpää kuin maan sisäinen muuttoliike ja muovaa osaltaan aluerakennetta keskititävämpään suuntaan. Maahanmuutto lisää entisestään suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen väestönkasvua. Enemmän kuin joka toinen vieraskielisestä asuu neljässä suurimmassa kaupungissa.

PENDELÖINNIN LISÄÄNTYMINEN JA PENDELÖINTIETÄISYYKSIEN KASVU JATKUU:

Pendelöijien määrä ja pendelöintietäisyydet ovat kasvaneet vuosikymmen vuosikymmeneltä. Joka kolmas suomalainen pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle. Pendelöijien määrä on korkein suurten kaupunkien kehyskunnissa.

Pendelöivien keskimääräiset tulot ovat noin kolmanneksen suuremmat kuin asuinkunnassaan työskentelevien. Lisääntyvä pendelöinti ja alueellisesti valikoiva muuttoliike yhdessä muovaavat aluerakennetta.

KIIHTYVÄ EI-AINEELLINEN KILPAILU:

Alueiden välinen kilpailu fyysisistä ja henkisistä resursseista kiihtyy. Perinteisten kovien tekijöiden, kuten teollisten investointien, maantie-, lento-, rautatie-, satamayhteyksien ja infrastruktuurihankkeiden rinnalla, korostuvat pehmeisiin kilpailukykytekijöihin, kuten osaamiseen, innovaatioihin, luovuuteen, ilmapiiriin, mainekuvaan jne. liittyvät tekijät. Alueiden on oltava samanaikaisesti sekä houkuttelevia ja vetovoimaisia ”kovien tekijöiden” suhteen että erottautuvia ja poikkeavan profiilin omaavia ”pehmeiden tekijöiden” suhteen, kuten potentiaalisten tulomuuttajien, paluumuuttajien, osaajien, yritysten ja investointien houkuttelussa.

Paikan laatu ja paikkojen välinen kilpailu korostavat alueeseen liitettyjen mieli- ja mainekuvien merkitystä. Mainekuva taas vaikuttaa muuttovirtojen suuntautumiseen alueiden välillä

Timo Aro 2014

REPEYTYVÄ SUOMI?

2009-2013

Timo Aro 2014

100 km

50 km

50 km

50 km 30 km

30 km

30 km

30 km

30 km

30 km

30 km

30 km

15 km

15 km

15 km

15 km

15 km

15 km

15 km

15 km

ALUE- JA VÄESTÖKEHITYKSEN VAIKUTUKSET TULEVAAN ALURAKENTEESEEN Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen vyöhykkeisyys ja suurten

kaupunkiseutujen vaikutusalueiden laajentuminen kietoutuvat yhteen

Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat edelleen: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella 1,8 miljoonaa

asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella

noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan

ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella noin 1,2 miljoonaa asukasta

Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä noin 600 000 asukasta

SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN VAIKUTUSALUEILLA ASUU 4,8 MILJOONAA ASUKASTA (noin 90 % väestöstä)

Uusi kaupunkipolitiikka: laajenevat vaikutusalueet luovat tarvetta

kiinteille tai väljille kaupunkien sopimuksellisille yhteistyörakenteille (kasvu- ja kehityskäytävät yms.), kaksoiskaupungeille tai muille uudenlaisille toiminnallisille koalitioille Kuopio-Joensuu , Kuopio-Jyväskylä Kuopio-Jyväskylä-Joensuu Vaasa-Seinäjoki Pori-Rauma Lappeenranta-Imatra Kouvola-Kotka Kokkola-Pietarsaari Kemi-Tornio

15 km

Timo Aro 2014

YIT |

Etelälounas yhtenäisenä työssäkäyntialueena?

SouthWest eli etelälounas -Suomi

• Yhtenäinen työssäkäyntialue

• Noin tunnin vyöhyke tai matka-aika paikasta toiseen

• Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä

sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet

• Kehittyvät maantie-, rautatie- ja

joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä

• Johtavat ajan mittaan yhteisiin työ-, asunto- ja

palvelumarkkinoihin

• Tulevaisuuden laajentunut metropolialue, jossa

alueen kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat

• Työhön ja koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä,

• Asumiseen ja asuinalueiden markkinointiin liittyvillä

vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja

• Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva,

vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa

elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne.)

Timo Aro 2014

KIITOS! 045 657 7890 [email protected] www.timoaro.fi

mailto:[email protected]



kuntien muuttovetovoima 2009 2013

Data & Analytics