Järjestöt mukana kuntien hyvinvointityössä

Asiantuntija Maarit Niva 9.10.2014

193 798 asukasta   (31.12.2013)

2 131

19 372

13 490

148 931

9 874

• 5. suurin kaupunki Suomessa

• ”Capital of Northern Scandinavia”

•kaupunkilaiset ovat nuoria, keski-ikä on 36 vuotta•korkea koulutusaste– 33% on yliopistotutkinto

Kaupungin mahdollisuus ovat asukkaat

Kilpailukykyisen kaupunkiseudun elinkeinotoiminta

työllistää

Asukkaat osallistuvat, liikkuvat ja edistävät kestävää

elämäntapaa

Tasapainoinen talous turvaa

laadukkaat palvelut

Lapset ja nuoret ovat

tulevaisuuden tekijöitä

Monimuotoinen kaupunkikulttuuri

vahvistaa yhteisöllisyyttä

Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

Tavoitetila Oulu 2020:

Hyvinvointi-indikaattoreista muodostuu hyvinvoinnin kuvaus

Yhteinen näkemys keskeisimmistä hyvinvoinnin tekijöistä

Päättäjien näkemykset

Rekisteri- ja tilastotiedot

Asukkaiden kokemustieto

Analyysi. Keskeisimmät hyvinvoinnin vahvuudet ja

kehittämiskohteet

Kohderyhmät

• Tavoitteena oli tavoittaa ne henkilöt, joiden osallisuus hyvinvointitiedon tuottamiseen ei välttämättä ole aiemmin toteutunut.

• Kohderyhmäksi valittiin henkilöitä/ryhmiä kahden periaatteen mukaan: henkilö/ryhmä käyttää runsaasti palveluja ja toisaalta voidaan olettaa hänellä/heillä olevan jonkinasteista kompetenssivajetta. Toisena periaatteena oli saada mukaan palveluja käyttäviä henkilöitä jokaisesta ikäryhmästä.

• Lisäksi kuultiin myös alueellisten suuralueiden yhteistyöryhmien jäseniä

• lisäksi järjestöjen kolmen elämänkaariverkoston jäsenet

• lisäksi kysely otakantaa. fi-palvelussa

• Tiedon tuottamiseen käytettiin osallistavia menetelmiä. Kohderyhmä valitsi itse, millä tavalla halusi tietoa tuottaa.

Kaikille ryhmille samat kysymyksetKysymykset, joihin osallistujilta pyydettiin vastausta:• 1. Millaiset voimavarat tukevat arjessa

selviytymistäsi/kohderyhmäsi selviytymistä?• 2. Millaiset pulmat/ongelmat/haasteet

vaikeuttavat sinun/kohderyhmäsi arjessa selviytymistä?

• 3. Millaista apua/tukea sinä/kohderyhmäsi tarvitsisit?

• 4. Millaista apua/tukea sinä/kohderyhmäsi voisi itse antaa?

• Esko-hankkeen aikana syntyneet elämänkaariverkostot jatkavat

• lasten, nuorten ja perheiden elämänkaariverkosto• Työikäisten verkosto –paino on ollut päihde- ja

mielenterveystyössä• ikäihmisten verkosto

• klustereiden sisäinen ja klustereiden välinen yhteistyö

Ennaltaehkäisevän työ hanke ESKO

elämänkaariverkostot yhteenvetona• palveluihin pääsyn hitaus ja diagnoosin saaminen

nykyjärjestelmässä kestää – odotusaikana ehtii tapahtua jo paljon

• jos diagnoosia ei saa, niin ei saa myöskään palvelua, vaikka ongelmat jatkuisivatkin

• matalan kynnyksen ja yhden luukun palvelutarjonnan tärkeys

• julkisen joukkoliikenteen kehittäminen Oulussa• ehkäisevän työn resurssit

Yhteenveto eri asiakasryhmistä

• riittävä toimeentulo• tehokkaat oikea-aikaiset palvelut asiakkaan

omasta arviosta lähtien• yksinäisyyden torjuminen• terveys ja sitä tukevat palvelut• harrastus- ja virkistysmahdollisuudet,

KOHTUUHINTAISUUS• julkisen liikenteen toimivuus/KOHTUUHINTAISUUS

Talousarvioprosessi vuosittain

TALOUSARVIO

toimintaympäristökatsaus

kokemustietohyvinvointi

kertomus

Laaja hyvinvointikertomus

• sisältää laajemmin ja tarkempaa kokemustietoa niin järjestöiltä kuin kuntalaisilta itseltään

• saatavalla kokemustiedolla niin järjestöiltä kuin kuntalaisilta on vaikuttavuutta ja sillä on merkitystä toimenpiteiden suunnittelussa

• tiedot toimivat yhtenä tietojohtamisen osana hyvinvoinnin alueella – näyttäytyvät sekä päättäjille että virkamiehille