KUNNON ASIAA• Kestävyysharjoittelu• Tasapainoharjoittelu

Olemme mukanaseuraavillaopintopäivilläSalossa 16.–17.11.

kannet_3_07.indd 1 6.9.2007 21:43:18

www.khl.fiLehden julkaisijaKoulutettujen Hierojien Liitto ryKauppakatu 23, 60100 SeinäjokiAikakauslehtien Liiton jäsenlehti

Liiton puheenjohtajaMartti LahikainenKoulukatu 27, 53100 Lappeenrantapuh. 0400-674 083martti.lahikainen@khl.fi

Liiton toiminnanjohtajaTimo KoskenrantaKauppakatu 23, 60100 Seinäjokitimo.koskenranta@khl.fipuh. (06) 4177 890, fax. (06) 4177 890ma-pe klo 9.00-13.00Myös osoitteenmuutokset jalehden ilmoitusmyynti.

TOIMITUSToimituspäällikköTimo KoskenrantaKauppakatu 23, 60100 Seinäjokipuh.(06) 4177 890

Päätoimittaja Minna ErkkiläRauhankatu 4 B 57, 48100 Kotkagsm 050-463 5571, puh.k. (05) 227 6282sähköposti: minna.erkkila@khl.fi

Toimitussihteeri Sanna MuukkaKuononmäentie 1, 01800 Klaukkalapuh. 0400-516 463, sanna.muukka@khl.fi

Ulkoasu Seppo LeiniittyYrjönkatu 7 A 5, 28100 Pori

Ilmoitushinnat 1.1.2007Koko musta-valko 2-värinen 4-värinen1/1 sivu 390 € 530 € 585 €1/2 sivu 221 € 310 € 398 €1/4 sivu 142 € 200 € 272 €1/8 sivu 98 € 142 € 178 €

TAKAKANSI: 798 € nelivärinenII-SIVU edessä: 620 € nelivärinenII-SIVU takana: 620 € nelivärinen

KoulutusilmoituksetKoko musta-valko1/1 sivu 179 €1/2 sivu 106 €1/4 sivu 72 €1/8 sivu 54 €

Muut luokitellut ilmoitukset:Myydään/Ostetaan/ym.1.50 €/palstamillimetri

Ilmoitushinnat on laskettu painovalmiin aineiston mukaan. Ilmoitusten mahdolli-sesta tekemisestä neuvotellaan erikseen.

Ilmestymisaikataulu 2007 Ilmest.päivä ain. jättöpvä ilm.jättöpvä1. 23.02.2007 12.01.2007 26.01.20072. 25.05.2007 13.04.2007 27.04.20073. 22.09.2007 10.08.2007 24.08.20074. 7.12.2007 25.10.2007 9.11.2007

Mahdolliset peruutukset ja muutokset kaksi viikkoa ennen ilmoitusten jättöpäivää. Peruutuksen syy mainittava.

Lehden levikki 1600 kplOsoitteellinen jakelu Koulutettujen HierojienLiitto ry:n jäsenille (1600 kpl), lisäksi mm.hierojakouluille, kylpylöille ja terveyden-huolto-oppilaitoksille.

Lehden periaatelinjaHieroja- Lehden tarkoituksena on toimia hierojien ammatillisena tiedonvälitys-kanavana koko maassa. Lehden tehtävänäon olla lukijoilleen hyödyllinen, ajankoh-tainen ja aikaansa seuraava tiedonvälittäjä.Tässä tehtävässä se huomioi erityisestiKoulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsententarpeet. Lehti noudattaa eettisesti korkea-tasoista julkaisuperiaatetta

PAINO: Ai-Ri Offset ky • Pori 2007ISSN 1455-7436

PÄÄKIRJOITUS

SISÄLTÖ

sivu 1PÄÄKIRJOITUS

sivu 2•PUHEENJOHTAJALTA•MUUT LEHDET

sivu 3TOIMINNANJOHTAJANPALSTA

sivut 4-5TERVEYSUUTISET

sivut 6-12KESTÄVYYSHARJOITTELUNPERUSTEET

sivut 12-13INFO: LEUKEMIA

sivut 14-15SYKSYN OPINTOPÄIVIENOHJELMA

sivu 17INFO: HIEROJIEN UUSITYK-RYHMÄ ALKAA

sivut 18-21TASAPAINOHARJOITTELU

sivu 22TARJOLLA KOULUTUSTA

sivut 24SAUNAN LAUTEILLAGUISEPPE LE MELA

sivu 27POHJOISMAISIAVIERAITA

sivu 27HAUSKAA HIEROJILLE

sivu 28HIEROJIEN RISTIKKO

3•2007

Syksy alkoi mielenkiintoisesti kun Helsingin sanomat kirjoitti-vat Thai-hieronnasta elokuun lopulla. Kyseinen päivälehti oli tutustunut edellä mainitun palvelun tuottajiin Helsingissä ja

tulokset olivat suoraan sanottuna pöyristyttävät. Kolmestakymme-nestä hoitolaitoksesta kahdessakymmenessäyhdeksässä sai seksi-palveluita pyytämättä ja yhdessä pyydettäessä erikseen! Mielestäni tästä jo pitäisi päättäjien herätä suojaamaan hierojien ammattini-mikettä asiakkaiden turvallisuuden takaamiseksi. Toivottavasti kui-tenkin kaikki julkinen keskustelu mediassa kääntyy yleisen potilas-turvallisuuden eduksi.

Luvattoman tiheään liiton toimistoon tai KHL:n hallituksen jä-senille tulee yhteydenottoja myös koulutettujen hierojien ”toimis-ta” ympäri Suomenniemeä. Hierojan oma hoitofilosofia ei saa olla ristiriidassa hierojan etiikan peruspilareiden kanssa. Hierojalla on vastuu hoitopäätöksistään ja niiden tulee perustua ajanmukaiseen, parhaaseen mahdolliseen saatavilla olevaan tietoon. Hoitopäätös-ten avoimuus on laadun parantamisen ehdoton edellytys. Näin esi-merkiksi silloin kun asiakkaalta hierotaan reiden lähentäjälihaksia. Avoimesti etukäteen selittämällä mitä tehdään ja miksi tehdään, voi-daan ainakin minimoida väärinkäsityksiä, onhan nivusalue sangen herkkä ja intiimi alue. Asiakasta tulee aina hoitaa yhteisymmärryk-sessä hänen itsensä kanssa.

Hierojan piittaamattomuutta, huolimattomuutta tai tietämättö-myyttä ei voi puolustella, velvoittaahan siihen jo hierojan ammat-titutkinnon perusteet. Olisi valitettavaa mikäli ajautuisimme Suo-messa siihen tilanteeseen, jossa näistä syistä johtuvia rajanveto-kysymyksiä käsiteltäisiin jatkuvasti periamerikkalaiseen tapaan tuomioistuimissa. Pitämällä kiinni laadukkaasta koulutuksestam-me ja jatkuvasti päivittämällä tietojamme voimme ylpeänä pitää paikkamme terveydenhuollon ammattihenkilöinä. Ei liene pahit-teeksi meistä jokaisen arvioida omia toimiaan kriittisesti. Toteutui-ko todella potilaan paras hoitotapahtumassa?

Syksyisin aatoksin

Hierojan etiikkaja hoitofilosofia

Minna Erkkilä

2 HIEROJA 3 • 2007

MUUT LEHDET•MUUT LEHDET•MUUT LEHDET•MUUTettä yli puolet kirkon toimihenkilöistä ko-kee kiusaamista ja kunnissakin joka kolmas, kun yksityisellä sektorilla lukema jää alle 30 prosentin. Työyhteisön sulkeutuneisuudella ja hierarkkisuudella näyttäisi olevan yhteys epäterveisiin ilmiöihin.

Mieleen tulee, että kiusaaminen on vä-häisempää siellä, missä keskitytään varsi-naisiin töihin.

Korkeasti koulutettujen naisten syrjin-täongelmat liittyvät usein työyhteisöjen suosikkijärjestelmiin. Tätä on yksisilmäistä yrittää tulkita vain niin, että ilkeät miehet sortavat kilttejä naisia. Naiset osaavat kiu-saamisen taidot keskenäänkin ja työtoverit ilman esimiehiä.

Voi vain kuvitella, miten ankaria pai-neita suosikkijärjestelmät ja kiusaamiset ai-heuttavat silloin, kun niiden takana on kai-ken lisäksi ikäsyrjintää.

Erityisen huolestuttavaa on, että kiu-

PUHEENJOHTAJALTALappeenrannassa elokuussa 2007Martti Lahikainen

Kansanedustajat Saara Karhu ja Jaana Ylä-Mononen toivoivat parin vuoden takaiselta hallitukselta toimen-piteitä osaamattoman uskomushoidon kitkemiseksi,

jotta vaihtoehtohoitoon tukeutuva voisi turvallisesti mennä luotettavaan ja ammattitaitoiseen hoitoon. Peruspalvelumi-nisteri Hyssälä vastasi lokakuussa 2005, että uskomuslää-kinnästä, vaihtoehtohoidoista sekä muusta vastaavasta toi-minnasta, joka ei ole terveydenhuoltoa, ei ole tarkoituksen-mukaista säätää terveydenhuollon lainsäädännössä, vaan niitä koskevat muun muassa rikoslainsäädäntö, vahingon-korvauslainsäädäntö ja kuluttajansuojalainsäädäntö. Kun jostain hoitomuodosta on lääketieteellistä näyttöä, se kuu-luu jo yleisesti hyväksyttynä hoitomuotona terveydenhuol-lon alueelle ja siten myös säätelyn ja valvonnan piiriin.

Ministeriö ei pidä tarkoituksenmukaisena Terveydenhuol-lon oikeusturvakeskuksen toimivallan laajentamista muiden henkilöiden kuin terveydenhuollon ammattihenkilölainsää-dännössä määriteltyjen ammattihenkilöiden valvontaan. Hyssälä lupasi kuitenkin, että Sosiaali- ja terveysministeriö kiinnittää vakavaa huomiota ongelmaan ja jatkaa Tervey-denhuollon oikeusturvakeskuksen, ministeriön ja järjestö-jen välisiä neuvotteluita tarvittavien toimenpiteiden suun-nittelemiseksi.

Kun mitään ei kahdessa vuodessa tapahtunut, kysyi edus-taja Karhu asiaa uudestaan. Tämän vuoden heinäkuussa peruspalveluministeri Paula Risikko toisti edeltäjänsä vas-tauksen lähes sanatarkasti ja lupasi taas, että Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää vaihtoehtohoitoihin liittyviä lain-säädäntötarpeita ja ottaa ne huomioon terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lain tarkistamisen yhteydessä.

Siis edelleen kuka tahansa voi käytännössä esiintyä ter-veydenhuollon ammattilaisena syyllistymättä rikokseen, kun-han välttää mainonnassaan käyttämästä laillistettua tai ni-mikesuojattua ammattinimikettä ja muistaa reseptien ja hoi-tomääräysten sijaan antaa vain hoitosuosituksia ja ohjeita. Eikä puhu potilaista vaan asiakkaista.

Jos taas terveydenhuollon ammattihenkilö potilaita hoi-taessaan käyttää muita kuin yleisesti hyväksyttyjä perusteltu-ja hoitomenetelmiä, voivat terveydenhuollon valvontaviran-omaiset puuttua asiaan. Tästä on tuore esimerkki kuluneelta kesältä, kun Terveydenhuollon oikeusturvakeskus kiinnit-ti eräiden jäsenkorjaajakurssin käyneiden sairaanhoitajien huomiota siihen, että heidän ei tule vastaisuudessa ”jäsen-korjaajatoimintaa” koskevassa ilmoittelussaan käyttää sai-raanhoitajan ammattinimikettä. TEO totesi, että sairaanhoi-tajien tulee ”jäsenkorjausta” harjoittaessaan huolehtia siitä, että heidän asiakkailleen ei synny mielikuvaa, että he sai-sivat sairaanhoitoa tai terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa hoitoa.

TEO:n mukaan erilaiset sairauksien löytämiseksi tai nii-den korjaamiseksi markkinoidut ”vaihtoehtohoidot”/ ”us-komushoidot” eivät yleensä ole terveyden- ja sairaanhoitoa, vaikka näitä hoitoja antavilla ja markkinoivilla henkilöillä olisikin terveydenhuollon ammattihenkilön koulutus.

Pitäisikö lakia muuttaavai noudattaa?

Uutispäivä Demari onhuolissaan kiusaamisesta:

”Suomi pitää kielteistä kärkisijaa Euroopan työpaikkakiusaamisen tilastoissa. Korkeasti koulutettujen työpaikoille näyt-tää latautuneen Suomessa poikkeuksellisen paljon jännitteitä.

Lisäksi henkinen väkivalta on erityisen yleistä korkeakoulututkinnon suorittanei-den naisten töissä. Tiedot käyvät ilmi kor-keasti koulutettujen keskusjärjestön Aka-van kyselystä sekä Työterveyslaitoksen tut-kimuksista.

Tilastoihin on syytä suhtautua aina riit-tävällä kriittisyydellä. Silti ei voi olla herät-tämättä huomiota, että kiusaaminen ja häi-rintä ovat Suomessa paljon yleisempiä kuin Ruotsin ja Norjan kaltaisissa läheisissä ver-tailumaissa. Suomalaisilla työpaikoilla on enemmän mätää, kuin päälle päin näkyy.

Eri sektoreittain nousee tilastoista esiin,

saaminen ja henkinen väkivalta on yleistä opettajien tehtävissä. Alalla on pulaa päte-vistä työntekijöistä, eivätkä työyhteisöjen monensuuntaiset paineet ainakaan helpo-ta tilannetta. Sama koskee fyysistä väkival-taa kokevia sosiaali- ja terveysalojen työn-tekijöitä.

Suomi on suurten uupumus-, masen-nus- ja itsemurhalukujen maa. Ei tarvita kummoistakaan logiikkaa sen päättelemi-seen, että henkisillä ongelmilla ja työpaik-kojen ilmapiirillä on tiivis yhteys synkeisiin reaktioihin. Kansantalouden kuluiksi voi tilanteesta laskea lisäksi sairauspoissaolo-jen ja työkyvyttömyyseläkkeiden aiheutta-mat menot.

Tilanteen korjaaminen vaatii asianmu-kaista lainsäädäntöä ja valvontaa. Syvältä vaikuttavin ja vaikein muutos on ilmapiirin korjaaminen.

HIEROJA 3 • 20073

TOIMINNANJOHTAJAN PALSTATimo Koskenranta

Kummalliseksi tuntee olonsa kun luonto ympärillä näyttää mahta-vuutensa. Osuin Helsinkiin ko-

kousmatkalle juuri kun ukkonen ravi-sutteli kaupunkia. Toisen kerran satuin autolla vesisateeseen ja näkyväisyys katosi muutamassa sekunnissa alle metriin. Meillä kaikilla matkalla oli-joilla tuli kiire pysäyttää. Pelkäsin het-ken olenko liian nopea vaiko liian hi-das suhteessa edellä ajaviin ja takana tulijoihin. Oli kummallinen olo.

Martti kirjoitti palstallaan jo aihees-ta joka saattaa aiheuttaa myös kum-mallisen olon. Kun ei tiedä miten asi-oihin suhtautuisi. Pitäisikö pelätä vai kauhistella puhelinsoittoa tai kirjettä Teosta.

Asiaan kannattaa nyt paneutua it-sekseen hyvinkin tarkasti, sillä ensim-mäiset jäseniltä tulleet avunpyyntösoi-tot ovat toimistoon jo tulleet. Laki an-taa terveydenhuollon ammattilaiselle varsin tarkat raamit toimia. Ettei tulisi kummallinen olo.

Salossa kokoonnumme syysopinto-päiville 16.-17.11. Ohjelman ja ilmoit-tautumisen ohjeineen löydätte lehdes-tä. Perjantain aloitamme syyskokouk-sella. Muistakaa ennakkoilmoittautua kokoukseen. Minulla olisi helpompi työ määritellä ruokailijoiden määrä hotel-lin keittiöön. Perjantai iltapäivää kans-

samme tulevat jakamaan Kristiina Jo-kinen, hän opastaa meitä lihassaira-uksien tuntemiseen ja Reijo Kauppila avaa meille hypnoosin saloja kivun ja jännityksen hoidossa. Hiltusen Juha tu-lee jatkamaan lauantaiksi kanssamme sitä Imatralla aloitettua teemaa: vauh-dikkaasti ja hauskasti anatomiaa. Eipä taida taaskaan jättää Juha ketään kyl-mäksi ja todennäköisesti paita märkä-nä ja otsa kiiltävänä antaa meille huip-putietoa ja osaamista.

Toimikaa ajoissa ja kasatkaa kimp-pakyytejä. Salo on myös rautatien var-rella (Kouvolastakin 3 tuntia perille) ja asemalta hotelliin on 400 m matkaa. TERVETULOA KAIKKI SALOON!!!!

Toinen suuri asia on tuo meidän oma TYK-kurssimme. Haku on päällä ja reippaasti toimien varmistat itsellesi kuntoutuspaikan. Edelliset ryhmät ovat olleet HIRMU tyytyväisiä kursseihin ja kun itse olen heitä käynyt tervehtimäs-sä kuntoutuksen aikana Härmässä, sen on myös nähnyt ja kuullut heistä. Lue ohjeet ja toimi. Härmä odottaa.

Venytysohjeet ovat loppuneet ja saamme niitä lisää kunhan toimitta-jat saavat uudistustyönsä tehtyä. Toivo-taan että joulukuussa jo olisi uudistettu versio käsissämme. JOULUKORTTIM-ME ovat taas myynnissä. Tilauksia saa laittaa tulemaan toimistoon.

Laukkuja syksyn rientoihin on jäl-jellä joitakin. Nopeat syövät hitaat, pä-tee tässäkin.

Aika monta asiaa on tapahtumassa joissa on huolehdittava päivämääristä. Opintopäivät ja tuo kuntoutus sekä vie-lä kun lähetän jäsenmaksujen karhua-miset joissa niissäkin on päivämääräl-lä väliä. Ehdotan että kalenteri auki ja kosmoskynä käteen.

REIPASTA SYKSYÄ JA VOIMIAASKEREISIIN

Syksyllä paljon tapahtumia

Satakunnan Kansa oikoo käsi-tyksiä hoitoalan oppilasvalin-tojen kriteereistä:

”Peruspalveluministeri Paula Risikon (kok.) vaatimukset soveltuvuustestien palauttami-sesta hoitoalalle pyrkiville herättää ammat-tikorkeakouluissa hämmennystä. Esimer-kiksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa terveys- ja sosiaalialan koulutukseen valit-tavat osallistuvat päivän kestäviin soveltu-vuustesteihin.

Ammattikorkeakoulut ovat myös mu-kana valtakunnallisessa projektissa, jossa pyritään kehittämään terveys- ja sosiaalia-lalle yhteisiä valintakokeita. Saadut koke-mukset valintamenetelmistä ovat tehdyn pro gradu -tutkimuksen mukaan olleet erittäin hyviä.

Risikon lausunto soveltuvuustestien pa-lauttamisesta tuntuu poliitikon reaktiol-ta. Vai eikö Risikko, joka on alan tohtori ja kouluttaja, todellakaan tiedä, millä tavoin

hoitoalalle valittavat nykyisin testataan?Esimerkiksi sairaanhoitajien valintako-

keet kestävät yhden päivän, ja niissä tes-tataan erityisesti soveltuvuutta alalle. Ko-keeseen kuuluu kirjallisten testien lisäksi ryhmätilaisuus, jossa psykologi on läsnä. Li-säksi opettaja haastattelee pyrkijät ja arvioi sen perusteella hakijan soveltuvuutta.

Varsinaista psykologin testiä eli kan-sanomaisesti ilmaistuna palikkatestiä ei järjestetä. Sitä eivät myöskään alan opet-tajat pidä tarpeellisena, sillä kyseessä ovat 18–19-vuotiaat nuoret, jotka ovat monessa mielessä vielä kypsymättömiä. Tämä kyp-symättömyys voi aiheuttaa sen, että joku tulee yhden psykologisen testin perusteel-la hylätyksi, vaikka hän muutaman vuoden kuluttua voi kasvaa erinomaiseksi hoito-alan ihmiseksi.

Risikon vaatimus hakijoiden rikostaus-tan selvittämisestä on myös liioiteltu. Ei täl-laisilla nuorilla normaalisti ole vielä mitään

taustaa tutkittavaksi. Hoitoalan valintakokeet ovat ammat-

tikorkeakoulujen edustajien mielestä kun-nossa ja niiden avulla alalle valikoituvat oi-keat ihmiset. Poikkeuksia tietenkin voi ol-la, mutta sellaista järjestelmää ei olekaan, jolla pystyttäisiin karsimaan kaikki virheva-linnat.

Nyt tutkittavana olevan yhden sairaan-hoitajan tekemiset ja sen perusteella esite-tyt vaatimukset koko valintajärjestelmän muuttamisesta ovat tyypillistä poliittista ylireagointia. Kyseistä sairaanhoitajaa ei ole vielä edes todettu rikolliseksi, eikä hä-nen taustoistaan tiedetä tarpeeksi.

Yhden äärimmäisen poikkeuksellisen tapauksen takia ei pidä lähteä tekemään hätiköityjä johtopäätöksiä. Koulutusjärjes-telmämme valintakokeineen on kunnossa ja toimiva. Meillä ei ole mitään syytä ruok-kia epäluuloja hoitoalaa kohtaan.”

4 HIEROJA 3 • 2007

TE

RVEYSUUTISIA•TE

RV

EY

SUUTISIA•TERVEYSUU

TIS

IA•

Uutiset kokosiSanna Muukka

Kuntoilijan kannattaahuilata välillä

Harjoitusjakson aikana pidetyt lepotauot saattavat tehostaa

treenin rasvaa polttavia vaikutuksia, tuoreessa tutkimuksessa todetaan. Ryhmä japanilaisia ja tanskalaisia tut-kijoita seurasi seitsemän miehen har-joituksia. Ne koostuivat joko yhdes-tä tunnin harjoituksesta tai kahdesta puolen tunnin jaksosta, joissa seurat-tiin harjoituksen vaikutusta aineen-vaihduntaan. Puolen tunnin treeni-en välillä oli 20 minuutin lepojakso. Tutkijat huomasivat, että rasva-ai-neenvaihdunta oli korkeammalla ta-solla lyhyiden harjoitusten jälkeisen levon aikana kuin pitkän harjoituksen jälkeen. Nykysuositusten mukaan lii-kapainoa hoidetaan pitkien harjoi-tusten avulla. Harjoitusta seuraava toinen treenijakso näyttää polttavan rasvaa vielä tehokkaammin, Journal of Applied Physiology –lehden kirjoi-tuksessa todetaan.Lähde: HS/Reuters

Auringonvalosta syövän kannaltaenemmän hyötyä kuin haittaa

Aurinko aiheuttaa toisaalta ihosyöpää, mutta tuottaa toisaalta D-vitamiinia, joka voi suojata ihmisen elimistöä joitakin mui-

ta syöpälajeja vastaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan aurinkoisissa maissa niillä, jotka olivat sairastaneet jonkin ihosyövän, oli pienem-pi riski sairastua muihin syöpälajeihin. Professori Pentti Tuohimaan ja tutkimusryhmän tutkimuksen tulokset julkaistiin European Journal of Cancer - lehdessä toukokuun lopulla. Kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin, onko ihosyöpäpotilaiden riski sairastua muihin syöpälajei-hin erilainen. Asiaa tutkittiin kolmentoista maan syöpärekistereiden tietojen avulla. Aineistona oli yli 400 000 ihosyöpätapausta ja lähes 4 miljoonaa muuta syöpätapausta. Aurinkoisten maiden, kuten Austra-lian, Singaporen ja Espanjan tietoja verrattiin tutkimuksessa pohjois-ten maiden, kuten Skandinavian ja Kanadan tietoihin. Tutkimuksen mukaan aurinkoisten maiden jatkuva aurinkoalttius ja D-vitamiinin tuotanto suojaavat muilta syöviltä kuin ihosyöviltä.Lähde: YLE terveys.fi

Luomet lupailevatpitkää ikää

Jos sinulla on runsaasti luomia, kes-tää perimäsi ikääntymistä hyvin.

King´s Collegen tutkijat Lontoossa ovat laskeneet luomien määrään ja dna:n kestävyyden yhteyttä. Ihmisel-lä, jolla on enemmän kuin sata luo-mea, on soluissaan selvästi pidemmät telomeerit kuin ikätoverillaan, joilla luomia on alle 25. Telomeerit ovat jo-kaisen solumme kromosomien päissä olevia silmukoita. Ne estävät kro-mosomien päitä liittymästä toisiinsa. Näin ne ohjaavat solujen jakaantu-mista. Iän myötä telomeerit lyhen-tyvät, ja tarpeeksi lyhennyttyään ne eivät toimi. Tämän jälkeen normaa-lit solut eivät enää pysty korjaamaan virheitä solujen jakautuessa. Erot te-lomeerien pituuksissa vastaavat noin 6-7 vuotta. Syytä luomien ja telomee-rien väliseen yhteyteen ei tiedetä. Vaaleaihoisilla ihmisillä on keskimää-rin 30 luomea, mutta joillakin saat-taa olla jopa 400. Tutkimus tuo uutta näkökulmaa luomiin, joita on pidetty haitallisina ihosyövän riskin vuoksi.Lähde: HS/tiede ja luonto

HIEROJA 3 • 20075

Ruokaryyppy hyväksiglukoosiaineenvaihdunnalle

Parin oluen, viinilasillisen tai giniannoksen nauttiminen ennen ate-riaa tai aterialla hillitsee ruokailun jälkeistä veren glukoosin li-

sääntymistä. Aterian jälkeisen glukoosipitoisuuden kurissa pitäminen voi auttaa muun muassa lihavuuden, diabeteksen ja myös sydän- ja verisuonitautien ehkäisemisessä. Australialaistutkijoiden tulosten pe-rusteella olut, viini ja gini lisäävät veren glukoosia selvästi vähemmän kuin energiapitoisuudeltaan vastaava annos leipää. Alkoholijuomien nauttiminen ennen ruokailua tai sen aikana myös vähensi glukoosipi-toisuuden suurenemista 16 - 37 prosentilla verrattuna ateriaan, joka nautittiin veden kera. Todennäköisesti havainnot selvittävät alkoho-lin kyvyllä heikentää glukoosin muodostumista ja erittymistä elimis-tössä, vaikka se ei ehkä selitä tuloksia kokonaan.Lähde: Duodecim

Esikoisen asema suo älykkyyttä

Lapsikatraan vanhimmat ovat sisariaan hieman älykkäämpiä, paljastaa Science-lehdessä jul-

kaistu norjalaistutkimus. Älykkyysero ei kuiten-kaan johdu esikoisten erinomaisuudesta, vaan todennäköisesti vanhemmat auttavat ja opasta-vat vanhimpia lapsiaan enemmän kuin nuorem-pia. Tutkijat tekivät havaintonsa tarkastelemal-la 241 000 norjalaisen 18 - 19 –vuotiaan älyk-kyystestimenestystä. Ensimmäisenä syntyneiden älykkyysosamäärä oli keskimäärin 103, toisena syntyneen noin 100 ja kolmantena syntyneiden keskimäärin 99. Asetelma kuitenkin muuttui, jos vanhempi sisarus oli kuollut. Tällöin myöhem-min syntyneen sisaruksen älykkyys oli esikoisen tasolla.Lähde: Duodecim

Terveellisetkin mehut voivat vahingoittaa hampaita

Myös terveelliset hedelmä- ja marjamehut voivat vahingoittaa hampaita, hammaslääkäreiden ryhmä varoittaa Iso-Britanniassa. Erityisesti sokeria sisältävät happamat mehut ovat haitallisia hammaskiilteelle ja syövyttävät ham-

paita. Hammaslääkärit ovat erityisen huolissaan mehujen vaikutuksesta lasten hampaisiin ja neuvovatkin vanhempia antamaan lapsilleen happamia mehuja mieluiten aterioiden yhteydessä. Pillin läpi juominen vähentää mehun vaiku-tuksia hampaissa. Myös hiilihapolliset virvoitusjuomat ja sokerittomat kevytjuomatkin voivat olla hampaille vahingol-lisia. Hammaslääkärit suosittelevatkin vettä ja maitoa ensisijaisiksi juomavaihtoehdoiksi. Usein myös luullaan, että kui-vatut hedelmät ovat hampaille karkkeja suositeltavampia. Todellisuudessa kuivatut hedelmät saattavat sisältää sokeria saman verran kuin makeiset. Siksi myös karkit ja kuivatut hedelmät on parasta nauttia ruoan yhteydessä. Xylitolituot-teet tuovat päivän mittaan hätäapua happohyökkäyksen katkaisemiseen, ja hampaat tulee myös pestä fluorihammas-tahnalla aamuin illoin. Sokeripitoisten ja happamien juomien nauttimisen jälkeen kannattaa kuitenkin odottaa vähin-tään puoli tuntia ennen hampaiden pesua.Lähde: Finfood Uutispalvelu

6 HIEROJA 3 • 2007

Marko Haverinen (LitM) • Liikuntakeskus Pajulahti

PERUSTEET

Kestävyyden merkitys on suurin urheilulajeissa, joissa

suorituksen kesto ylittää kaksi minuuttia. Vaadittavan

kestävyyden luonne kuitenkin muuttuu suorituksen keston

lisääntyessä kahden minuutin suorituksesta usean tunnin

suoritukseen asti.

Kestävyysharjoittelun osa-alueet

Kestävyysharjoittelun osa-alueet voidaan jakaa kolmeen osaan suoritustehon mukaisesti: peruskestävyyteen, vauh-tikestävyyteen ja maksimikestävyyteen. Kestävyysharjoit-telun jakaminen em. osa-alueisiin perustuu nousujohtei-

sessa lihastyössä elimistössä tapahtuviin energia-aineenvaihdun-nallisiin muutoksiin, joita voidaan todentaa mittaamalla suorituksen aikana mm. sykettä, lihaksen maitohappopitoisuutta kuvaavaa veren laktaattipitoisuutta ja hengityskaasumuuttujia.

Aerobinen ja anaerobinen kynnys ovat paljon käytettyjä, mutta tois-taiseksi hieman kiistanalaisia käsitteitä. Käsitettä aerobinen kynnys on alettu käyttämään kuvaamaan sitä työtehoa, jolla veren maitohap-popitoisuus nousujohteisessa lihastyössä alkaa ensimmäisen kerran kohota alimmalta perustasoltaan ylöspäin. Käsitteellä anaerobinen kynnys puolestaan tarkoitetaan korkeinta mahdollista työtehoa, jolla maitohapon muodostuminen ja sen poistuminen pysyvät vielä tasa-painossa. Toisin sanoen anaerobisen kynnyksen yläpuolella liikutta-

HARJOITTELUN

>>

HIEROJA 3 • 20077

8 HIEROJA 3 • 2007

HIEROJA 3 • 2007�

essa elimistö ei pysty enää poistamaan syntynyttä maitohappoa vaan se alkaa kertymään elimistöön (kuva 1).

Peruskestävyysharjoittelu tapahtuu alle aerobisen kynnyksen olevalla teho-alueella ja se kehittää suorituksen talo-udellisuutta parantamalla sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa alle ae-robisen kynnyksen olevilla nopeuksil-la. Vauhtikestävyysharjoittelu sijoittuu aerobisen ja anaerobisen kynnyksen väliselle tehoalueelle ja sillä on lähes samanlaisia harjoitusvaikutuksia kuin peruskestävyysharjoittelulla taloudel-lisuuden kehittyessä kuitenkin nimen-omaan kynnysten välissä olevilla no-peuksilla. Maksimikestävyysharjoittelu tapahtuu yli anaerobisen kynnyksen ja alle maksimaalisen hapenottokyvyn ole-valla tehoalueella pääasiallisen harjoi-tusvaikutuksen kohdistuessa hengitys- ja verenkiertoelimistön kapasiteetin ja maksimaalisen hapenottokyvyn paran-tamiseen.

KUVA 1. Aerobinen ja anaerobinen kynnys kestävyysharjoittelussa.

Energia-aineenvaihduntakestävyysharjoittelussa

Lihastyöhön tarvittavaa energiaa saa-daan pääasiassa kahden eri energia-ai-neenvaihdunnan reitin kautta: aerobi-sesti ja anaerobisesti. Aerobinen ener-giantuotto tapahtuu hapen avulla ja tällöin energianlähteinä käytetään hiili-hydraatteja, rasvoja ja erityisesti poik-keustilanteissa kuten hyvin pitkäkestoi-sissa suorituksissa tai maksimaalisissa toistuvissa kuormituksissa myös prote-iineja. Aerobisessa energiantuotossa ha-pen saanti ja kulutus ovat tasapainossa. Kun lihastyön teho kasvaa niin voimak-kaaksi, että sen aiheuttamaa energian-tarvetta ei enää ehditä tuottamaan ha-pen avulla, työskentelevä lihas joutuu tuottamaan energiaa ilman hapen apua eli anaerobisesti. Anaerobisessa ener-giantuotossa hapen kulutus on suurem-paa kuin sen saanti (ns. happivaje) ja energianlähteinä käytetään välittömiä energianlähteitä (korkeaenergiset fos-

faattiyhdisteet kuten kreatiinifosfaatti) sekä hiilihydraattia.

Aerobisesti energiaa tuotetaan pää-asiassa pitkäkestoisten, matalatehoisten ja taloudellisuutta vaativien suoritusten aikana. Anaerobisesti energiaa tuote-taan puolestaan pääasiassa lyhytkestoi-sissa ja korkeatehoisissa suorituksissa. Kestävyysharjoittelun eri osa-alueiden kehittäminen eroaa toisistaan erityises-ti harjoituksen tehon ja energiantuoton osalta, sillä peruskestävyysharjoituk-sessa jopa yli puolet energiantuotosta tapahtuu rasvoja polttamalla kun taas vauhtikestävyysharjoituksessa rasvo-jen osuus tippuu alle 30 %:iin ja loput energiasta tuotetaan hiilihydraateista. Kun maksimaalinen yhtäjaksoinen kil-pailusuoritus kestää yli kaksi minuuttia, muuttuu aerobinen energiantuotto hal-litsevammaksi ja hyvin pitkäkestoises-sa suorituksessa kuten maratonilla sen osuus on lähes 100 % (taulukko 1).

TAULUKKO 1. Aerobisen ja anaerobisen energiantuotannon ja rasvojen/hiilihydraattien käytön osuudet eri mittaisissa maksimaalisissa suorituksissa.

>>

10 sek 1 min 2 min 4 min 10 min 30 min 60 min 120 minAerobinen % 15 30-35 50 70 85-90 95 98 99

kcal 5 20 45 100 250 700 1300 2400 Anaerobinen % 85 65-70 50 30 10-15 5 2 1

kcal 25 40 45 45 35 30 20 15 Rasvat % 0 <1 <1 <1 <5 10 30 45

Hiilihydraatit % 100 >99 >99 >99 >95 90 70 55

10 HIEROJA 3 • 2007

Kestävyysharjoittelun mene-telmät ja harjoitusvasteet

Kestävyysharjoittelumenetelmät voi-daan jakaa kahteen pääryhmään: kes-tomenetelmään ja intervallimenetel-mään (eli toistomenetelmään). Kesto-menetelmässä harjoitus toteutetaan yhtäjaksoisena kun taas Saksassa 1930-luvulla kehitetyssä intervallimenetel-mässä harjoitus pilkotaan pienempiin osiin vuorottelemalla kuormittavia ja palauttavia jaksoja. Molemmista kestä-vyysharjoittelun menetelmistä voidaan rakentaa useita muunnelmia suorituk-sen tehoa ja kestoa muuttamalla (tau-lukko 2). Kestomenetelmällä toteutetun harjoit-telun kulmakivi on elimistön tasapai-notilan (ns. steady-state) ylläpitäminen suorituksen aikana. Elimistön ollessa ta-sapainotilassa syketaso pysyy alle ana-erobisen kynnyksen ja vähäinen mää-rä syntynyttä maitohappoa pystytään poistamaan niin ettei se ala kasaantu-maan elimistöön.

Sykerajat kestävyys-harjoittelussa

Syke kertoo sydämen lyöntitaajuuden minuuttia kohden. Pulssi puolestaan ku-vaa sydämen lyöntien aiheuttamaa pai-neaaltoa valtimoissa ja on tunnustel-tavissa kehon ääreisosista (esim. värt-tinävaltimo ranteessa). Syke on hyvä mittari kestävyyden eri osa-alueiden ke-hittämisessä ja harjoittelun seurannas-

sa. Yksinkertaisemmillaan sykkeet pe-ruskestävyyden, vauhtikestävyyden ja maksimikestävyyden kehittämiseen löy-tyvät yleisten suositusten avulla. Moni kuntoilija ja jopa urheilija pärjää yleis-ten suositusten avulla melko hyvin, mut-ta osalle nämä keskiarvoihin perustuvat ohjeelliset arvot eivät sovi lainkaan.

Korkea tai matala maksimisyke ei sinällään kerro henkilön kunnosta mi-tään, mutta sen avulla harjoittelun teho-alueita voidaan arvioida yleisten malli-en mukaisesti. Urheilijoilla anaerobinen kynnys on keskimäärin 15-20 lyöntiä al-le maksimisykkeen ja aerobinen kynnys puolestaan 40-50 lyöntiä alle maksimin. Tavallisilla kuntoilijoilla sykerajat ovat yleensä urheilijoita matalammat. Kun-toilijoilla anaerobinen kynnys on kes-kimäärin 20-30 lyöntiä alle maksimisyk-keen ja aerobinen kynnys 50-65 lyöntiä alle maksimin.

Yksilölliset erot maksimi- ja kynnys-sykkeissä voivat olla hyvinkin suuria ei-vätkä erilaiset ikään perustuvat lasken-takaavat (miesten maksimisyke = 220 – ikä, naisten maksimisyke = 226 – ikä) välttämättä pidä paikkaansa. Vaihtelut samanikäisten henkilöiden maksimisyk-keessä voivat olla jopa 70 lyöntiä minuu-tissa. Myös kynnyssykkeet voivat vaih-della niin urheilijoilla kuin kuntoilijoil-lakin huomattavasti. Aerobinen kynnys

voi olla jopa 100 lyöntiä alle maksimis-ykkeen ja toisaalta anaerobinen kynnys hyvinkin lähellä maksimisykettä varsin-kin urheilijoilla.

Testit tehoalueidenmäärittämisessä

Luotettavimmin maksimisykkeen ja kes-tävyysharjoittelun eri tehoalueiden kyn-nyssykkeet voidaan määrittää suorassa maksimihapenoton laboratoriotestissä juoksumatolla tai polkupyöräergometril-la. Suorassa maksimihapenoton testissä mitataan sykkeen ja veren laktaattipitoi-suuden lisäksi sisään- ja uloshengitetyn ilman happi- ja hiilidioksidipitoisuutta. Lajista riippuen suora laboratoriotesti voidaan toteuttaa juoksumatolla pait-si juosten myös sauvakävellen tai rulla-suksilla hiihtäen. Maksimaalinen hapen-ottokyky (VO2max) eli maksimaalinen aerobinen teho on hyvä kestävyyssuo-rituskyvyn mittari, koska se kertoo ih-misen hengitys- ja verenkiertoelimistön kyvystä ottaa vastaan ja käyttää hyö-dyksi happea.

Polkupyöräergometrilla yleisesti tehtävät epäsuorat submaksimaaliset laboratoriotestit perustuvat ainoastaan sykkeen ja tehdyn työn väliseen arvioon eivätkä ole yhtä tarkkoja verrattuna suo-riin maksimihapenoton testeihin. Suori-en ja epäsuorien laboratoriotestien rin-nalla käytetään usein kenttäolosuhteis-sa tehtävää tasotestiä, jossa nousevalla vauhdilla juostaan 3-6x1000m ja saman-aikaisesti mitataan sykettä ja veren lak-

TAULUKKO 2. Kestävyysharjoittelun toteuttaminen eri tehoalueilla.

>>

>>

HIEROJA 3 • 200711

12 HIEROJA 3 • 2007

taattipitoisuutta jokaisen juoksuve-don jälkeen. Vähän liikkuvat kuntoilijat juoksevat 3x1000m ja tavoitteellisem-min harjoittelevat kuntoilijat tai urheili-jat puolestaan 5-6x1000m. Juosten teh-ty testi on käyttökelpoinen myös muissa lajeissa edellyttäen että liikkuja luottaa omaan tuntemuksiinsa eikä tuijota liikaa sykemittarin lukemia.

Kokeneet kuntoilijat voivat testa-ta sykemittarin avulla omaa maksimis-ykettään lyhyillä kilpailumatkoilla tai perusteellisen alkuverryttelyn jälkeen tehtävillä vedoilla. Maksimisykettä voi kokeilla esim. kahdella n. 1000 metrin vedolla pitämällä niiden välissä lyhy-en puolen minuutin palautuksen ensim-mäisen vedon ollessa jälkimmäistä hie-man hitaampi. Lähelle maksimisykettä pääsee myös toistamalla n. 1,5 minuut-tia kestäviä mäkivetoja 3-4 kertaa joko juosten, hiihtämällä tai sauvaloikkien. Turvallisempaa maksimisykkeen testaa-minen on kuitenkin aina laboratorio-olo-suhteissa. Lyhyet vedot eivät aina ker-ro todellista maksimisykettä, sillä ongel-mana monilla on vaikeus saada sykettä nousemaan nopeasti ylös.

Hyväkuntoisella ja säännöllisesti sa-malla tavalla harjoittelevalla kuntoilijal-la sykerajat voivat pysyä lähes samoi-na useiden vuosienkin ajan. Sen sijaan kestävyysharjoittelun vasta aloittaneil-la henkilöillä kestävyyssuorituskyky ke-hittyy yleensä nopeammin ja sykerajat voivat muuttua merkittävästi jo puolen vuoden harjoittelun jälkeen. On huo-mioitava, että sopivat sykerajat saatta-vat vaihdella päivittäin, sillä fyysinen ja psyykkinen stressi, infektiot ja edellis-ten harjoitusten aiheuttama rasitus hei-jastuvat sykkeeseen.

Sykerajat eri lajeissa

Juosten tehdystä testistä saadut syke-rajat pätevät yleensä aika hyvin muissa dynaamisissa lajeissa kuten sauvakäve-lyssä ja perinteisen hiihdossa edellyt-täen että harjoituspohja ja suoritustek-niikka ovat kunnossa. Enemmän staatti-sta lihastyötä vaativissa lajeissa kuten pyöräilyssä, luisteluhiihdossa ja rulla-luistelussa sykkeet jäävät usein mata-lammalle tasolle kuin juoksussa. Toki henkilökohtainen taito ja lajin suoritus-tekniikka vaikuttavat sykkeeseen mer-kittävästi.

Ylävartalon lihastyötä vaativissa la-jeissa syke jää yleensä noin 10 lyöntiä

matalammalle tasolle kuin alavartalon suuria lihasryhmiä kuormittavissa la-jeissa. Mitä vähemmän ja mitä pienem-piä lihasryhmiä on mukana tekemäs-sä työtä, sitä matalampana syke pysyy. Pyöräilyn, uinnin ja vesijuoksun aikai-set sykkeet ovat kuntoilijoilla yleensä 5-10 lyöntiä matalampia kuin juoksus-sa. Luisteluhiihdossa syketaso jää usein n. 10 lyöntiä matalammalle tasolle kuin perinteisen hiihdossa. Varsinkin kunto-hiihtäjät tai pyöräilyä oheisharjoittelu-na käyttävät kuntojuoksijat saattavat sortua harjoittelemaan liian kovilla syk-keillä, jos he luottavat liikaa sykemitta-riin ja juoksussa käyttämiinsä sykkei-siin.

Leukemia on verisyöpä, veren valko-solujen syöpä. Valkosolujen esiastei-den lisääntynyt jakautuminen täyttää veren ja luuytimen syöpäsoluilla. Seu-rauksena punasolujen, verihiutalei-den ja muiden kuin syöpävalkosolu-jen (”blastien”) vähäisyys veressä.

Täysikasvuisessa, noin 70 kiloa painavassa ihmisessä on viisi litraa eli 5 000 millilitraa verta. Tästä on noin 2 700 millilitraa veriplasmaa ja loput pääasiassa punasoluja. Seeru-mi eli hera on verta, josta on poistet-tu sekä solut että hyytymiseen vaikut-tavat tekijät. Verisolut saavat alkunsa luuytimessä olevista kantasoluista. Kantasolu jakautuu viiteen erityyp-piseen solulinjaan. Näistä kehittyvät valkosolut, punasolut ja verihiutaleet. Valkosoluja on useita tyyppejä, jotka luokitetaan mm. tumansa ja värjäy-tyvyytensä mukaan. Niistä mainitta-koon jyvässolut eli granulosyytit, imu-solut eli lymfosyytit ja suurikokoiset valkosolut eli monosyytit. Punasolut eroavat valkosoluista mm. siinä, että niissä ei ole tumaa. Valkosolujen teh-tävänä on osallistua sairauksien tor-juntaan, kun taas punasolut kuljetta-vat happea ja verihiutaleet osallistu-vat veren hyytymiseen.

Leukemiaa on kahta tyyppiä, luu-ydin- ja imukudosperäistä (myelooi-nen ja lymfaattinen). Näissä pahanlaa-tuisia valkosoluja tai imusoluja tuo-tetaan liikaa, ja ne leviävät vereen ja luuytimeen, syrjäyttäen samalla nor-maalin luuytimen. Veressä nähdään ylimäärä valkosolujen epäkypsiä tai melkein kypsiä muotoja, tai imusolu-jen lisääntynyt määrä. Molemmat leu-kemiatyypit estävät normaalin luu-ydinkudoksen toimintaa. Leukemia jaetaan lisäksi kahteen päämuotoon: akuuttiin ja krooniseen leukemiaan. Akuuteissa tapauksissa valkosolu-jen tai imusolujen tuotto on pahas-ti häiriintynyt verrattuna krooniseen muotoon. Kroonisessa muodossa so-lut kuitenkin muistuttavat paremmin kypsiä valko- tai imusoluja. Lisäero-tuksena akuuttimuoto on myös taudin nopeammin etenevä muoto ja krooni-nen muoto on pitkäaikaisempi tautiti-la. Leukemioiden luokittelu ei kuiten-kaan ole näin yksinkertaista ja eri ala-tyyppejä on siksi useita.

OireetOireet tulevat yleensä esille akuu-

Lähteet:Anttila, S. 2002. Syke miehen mukaan.Juoksija 6/2002, 32-35.Nummela, A., Keskinen, K. & Vuorimaa, T. 2004. Kestävyys. Kirjassa Mero, A., Numme-la, A., Keskinen, K. & Häkkinen, K. (toim.) Urheilu-valmennus, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Rainer Rajalan DELTA 1MD7L STANDARD-hoitopöytä

• vaal.sininen• pyörät• käsilevikkeet• nilkkatyyny• ollut käytössä 1/2 vuotta, kuin uusi!• hp. 750 €

Lisätiedot ft Merja Pettersson,ERGO SELKÄKLINIKKA,Kotkapuh. 044 333 0778

Hierojien perinteinenvirkistäytymismatkaTallinnaan toistamiseen Hel-singistä 12.10, yö hotelli Vi-russa.Sitomattomat ilmottautumi-set numeroon 040–5144 179 Martti Leiponen.

>>

MYYDÄÄN

Koonnut Sanna Muukka

HIEROJA 3 • 200713

tin leukemian puhjetessa. Yleisimmät löydökset ovat anemia eli veren puna-soluköyhyys. Anemian seurauksena on yleiskunnon lasku; väsymys ja huono-vointisuus. Verihiutaleiden muodostus on yleensä vähentynyt, josta aiheutuu helposti hitaasti tyrehtyviä veren vuo-toja. Merkkinä tästä voi olla mustelmien runsas määrä ja nenäverenvuodot. Leu-kemiassa infektioiden parantuminen on puutteellista, koska toimivia valkosolu-ja ei tuoteta tarpeeksi. Sen takia immuu-nijärjestelmän toiminnan heikkous al-tistaa leukemiaa sairastuneen henkilön helpommin bakteeritulehduksille. Hen-kilö saattaa kuumeilla ja hikoilla epäta-vallisen paljon. Kroonisessa leukemias-sa ilman selittävää syytä ilmenevä laih-tuminen on tyypillistä. Ajan saatossa tapahtuva runsas epäkypsien valkosolu-jen tuotto aiheuttaa niiden kerääntymi-sen pernaan ja maksaan, jolloin nämä elimet voivat suurentua merkittävästi ja aiheuttaa ylävatsakipuja tai –tuntemuk-sia. Myös imusolmukkeet voivat olla tur-vonneita.

AiheuttajaSyy leukemian takana jää useimmiten epäselväksi. Kuten muissakin syövis-sä erilaiset kemikaalit ja säteily selittä-vät osan tautitapauksista, mutta useim-miten näitä ei voida yhdistää suoraan akuutin leukemian syntyyn. Aiemmin sairastetut syövät voivat joskus aikaan-saada leukemian. Kuitenkin merkittävin syy luuydinperäisen leukemian aiheut-tajana on yksittäinen perimän kromo-somimuutos,joka voi johtua edellä selitetyistä syis-tä. Tälle muutokselle on annettu nimek-si Philadelphia-kromosimi, joka on kah-den kromosomin virheellisesti aiheu-tunut yhdistyminen tiettyjen geenien kohdalta. Tämä virheellinen geenikoh-ta aiheuttaa valkosolujen lisääntyneen tuotannon luuytimessä.

DiagnoosiUseimmiten krooninen leukemia tode-taan sattumalta otettujen verikokeiden yhteydessä. Ne antavat aihetta tarkem-piin tutkimuksiin. Verikokeissa nähdään pitkällä aikavälillä pysyvä valkosolujen lisääntynyt määrä. Solutyyppien varmis-tamiseksi voidaan tehdä verestä eritte-lylaskenta, josta leukemiassa nähdään kypsymättömien valkosolujen tai imus-olujen lisääntynyt määrä. Yleensä ote-taan tutkittavaksi myös luuydinnäyte.

Luuytimessä leukemian muodosta riip-puen nähdään imusolu- tai valkosolu-lähtöistä syöpäkudosta, joka syrjäyttää normaalia luuydinkudosta. Eräissä tapa-uksissa tehdään kromosomi- ja geenitut-kimukset, jos on epäilyä siitä että tauti voisi olla peräisin geenivirheestä. Akuu-tissa leukemiassa diagnoosi varmiste-taan samoilla periaatteilla, mutta yleen-sä tauti aiheuttaa jo oireita, jotka ovat hälyttäviä.

Hoito ja seurantaNopeasti etenevässä leukemiassa hoi-tona käytetään intensiivistä solunsal-paajayhdistelmähoitoa, jotta tauti saa-daan rauhoittumaan. Vasta sen jälkeen voidaan miettiä kantasolusiirrettä. En-nen kantasolusiirtoa annetun sädehoi-don tarkoitus on tuhota leukemiakudos kauttaaltaan luuytimestä, jotta kaikki syöpäkudos saadaan tuhottua. Kanta-solujen tehtävänä on syöpäkudoksen tuhoutumisen jälkeen, tuottaa uusi ja terve luuydinkudos, jonka vastuulle ter-veen solukon tuotto lankeaa. Tämä toi-menpide on varsin rankka ja riskejä si-sältävä, eikä sitä sen takia voi suorittaa kaikille. Kantasolusiirto voidaan suorit-taa alle 60-vuotiaille ja muuten terveil-le henkilöille. Aina ei kuitenkaan kanta-solusiirrettä löydy, jolloin turvaudutaan käyttämään erityyppisiä solusalpaus-hoitoja. Intensiivistä solusalpaushoitoa annetaan henkilön kunnon mukaan, jol-loin tarkoitus on tappaa syöpäkudos. Jos henkilö ei kestä rankkoja hoitoja, turvaudutaan hellempään solunsalpa-ushoitoon, jolla yleensä pyritään pitä-mään solujen jakaantuminen aisoissa ja hidastamaan taudin kulkua. Vaikka akuutti leukemia olisi hoidettu kuntoon, voi välivaiheen jälkeen leukemia puhje-ta uudestaan ja vain onnistunut kanta-solusiirto tai intensiivinen solunsalpa-ushoito voi parantaa taudin kokonaan. Sen takia hoitojen jälkeen on syytä seu-rata veren valkosolutasoja, sillä tauti uu-sii varsin useasti. Kroonisissa taudeissa seuranta tehdään hoidon jälkeen parin kuukauden välein. Jos tauti ei näytä kiih-tymisen merkkejä, voi seurantojen väle-jä leventää puolesta vuodesta vuoteen ja niitä jatketaan yleensä viisi vuotta.

YleisyysLasten syövistä leukemia on yleisin. Nii-tä esiintyy heillä noin 50 tapausta vuo-sittain. Lapsilla krooniset tautimuodot ovat harvinaisuuksia. Aikuisista akuut-

tiin leukemiaan sairastuu noin 200 ihmistä vuosittain. Koko väestössä akuutin leukemioiden esiintyvyys on noin 3-4 tapausta 100 000:tta asukas-ta kohden joka vuosi. Keskivertaises-ti suurin osa leukemiaan sairastuvis-ta on 40-50 vuotta täyttäneitä. Kroo-nista imukudosperäistä leukemiaa esiintyy noin 120 henkilöllä vuosit-tain, kun taas luuydinperäisen leuke-mian vastaava luku on 50:n kiepeillä. Leukemiat eivät periydy.

EnnusteNykyaikana lääkehoidot ovat paran-tuneet ja lukuisiin erityyppisiin leu-kemioihin on löydetty paremmin sopivia lääkemuotoja. Nykyajan so-lunsalpaajat antavat yhä parempia tuloksia ja kantasolusiirrot onnistu-vat yhä yleisemmin, varsinkin lasten leukemioissa parantuvuus on nous-sut huimasti. Korkea ikä alentaa en-nustetta huomattavasti. Akuutti leu-kemia on ilman hoitoa nopeasti kuo-lemaan johtava tauti. Hoidettunakin useimmilla akuutin leukemian väli-vaiheen jälkeen leukemia aktivoituu uudestaan. Akuuteissa luuydinpe-räisissä leukemioissa solunsalpaa-jahoidoilla paranee pysyvästi 20-40 prosenttia. Kantasolusiirrot paran-tavat ennustetta huomattavasti. Jos hoidot eivät ole tarpeeksi tehokkai-ta tai ne eivät tehoa, keskimääräinen elinikä on noin kaksi vuotta. Kroo-nisia leukemioita solunsalpaushoi-to ei useinkaan tuota haluttua tulos-ta, mutta hidastaa taudin kehitystä. Keskiverto elinikä luuydinperäises-sä leukemiassa on 4-5 elinvuotta ja imukudosperäisessä 5-10 elinvuotta. Luuydinperäisten leukemioiden on-nistuneissa kantasolusiirroissa ny-kyään 70-80 prosenttia paranee py-syvästi. Kroonisessa imukudosperäi-sessä leukemiassa kantasolusiirrot soveltuvat hoidoksi huonommin kuin luuydinperäisessä, mutta tau-ti etenee hitaammin. Kuitenkin siitä parannutaan harvemmin kuin muis-ta leukemioista.

LEUKEMIA

Lähteet:www.poliklinikka.fi,www. wikipedia.fi,Jorma Palo; Lääkärikirja

14 HIEROJA 3 • 2007

PERJANTAI 16.11.2007TYÖKYKYPÄIVÄT

10.00 ILMOITTAUTUMINEN OPINTOPÄIVILLE

10.30 SYYSKOKOUS (Osallistujille liitto tarjoaa lounaan.)

12.00 LOUNAS + MYYNTINÄYTTELY

13.00 PÄIVIEN AVAUS – Puheenjohtaja Martti Lahikainen

13.15 MITÄ KOULUTETUN HIEROJAN TULISI TIETÄÄ LIHASSAIRAUKSISTA JA KUNTOUTUKSESTA Fysioterapeutti Kristiina Jokinen Lihastautiliitosta

14.45 ILTAPÄIVÄKAHVI + MYYNTINÄYTTELY

15.15 HYPNOOSIN KÄYTTÖ KIVUN JA JÄNNITYKSEN HOIDOSSA VTT, psykologi Reijo Kauppila

17.00 VAPAATA ULKOILUA, SAUNA 1�.30 PÄIVÄLLINEN JA VUODEN HIEROJAN JULKISTAMINEN

LAUANTAI 17.11.2007OPINTOPÄIVÄ

�.00 ILMOITTAUTUMINEN OPINTOPÄIVÄÄN + MYYNTINÄYTTELY AVAUTUU

�.15 ANATOMIAN KERTAUSKURSSIT TAATUSTI MUKAANSA TEMPAAVASTI OPETETTUNA. Tällä kertaa käsitellään niska- ja hartiaseudun nivellihasanatomiaa kliinisen työn ja diagnostiikan kannalta. OMT-fysioterapeutti Juha Hiltunen

10.30 TAUKO+MYYNTINÄYTTELY

10.45 JUHA JATKAA AIHEESTA YLÄRAAJAN OSALTA

12.00 LOUNAS + MYYNTINÄYTTELY+ HUONEIDEN LUOVUTUS

13.00 JUHA JATKAA RINTA-, LANNE-, LANTIORENKAAN NIVELLIHASANATOMIAN PUITTEISSA

14.15 KAHVI + MYYNTINÄYTTELY

14.45 JUHAN AIHEET JATKUVAT ALARAAJAN OSALTA

16.30 OPINTOPÄIVIEN PÄÄTÖS JA TURVALLISEN KOTIMATKAN TOIVOTUS

Koulutettujen Hierojien Liitto järjestää

KOULUTETTUJEN HIEROJIEN VALTAKUNNALLISETOPINTO- JA TYÖKYKYPÄIVÄT16.-17.11.2007

OH

JELM

A•S

ALO

, SO

KO

S H

OTE

L R

IKA

LA•0

7

OP

INN

TO

- JA

TY

ÖK

YK

YP

ÄIV

ÄT

20

07

SALO, SOKOS HOTEL RIKALA

HIEROJA 3 • 200715

OP

INN

TO

- JA

TY

ÖK

YK

YP

ÄIV

ÄT

20

07LUENTOMAKSUT:

• KHL:n jäsenet 75 €/2pv, 50 €/1pv• ei jäsenet 110 €/2pv, 70 €/1pv• opiskelijat 50 €/2pv, 35 €/1pvIlmoittautuminen paikan päällä + 10 €

MAJOITUSPAKETTI RUOKAILUINEEN(sis. 1 x lounas, 1 x päivällinen, 2 x kahvit lisukkeineen)

• Kahden hengen huone 85.00 €/hlö/vrk• Yhden hengen huone 110.00 €/vrk

MAKSUT:• Luentomaksut, majoitus, ruokailut maksetaan KHL:n tilille SAMPO 800 011-701 01126.10.2007 mennessä. Maksettaessa on käytettävä viitettä 1012.• Mikäli haluat huolehtia majoituksesta tai ruokailusta ITSE, maksat ainoastaan LUENTOMAKSUN liiton tilille.• Ilmoittautumisen ja loppusumman on vastattava toisiaan!

PERUUTTAMINEN:Jos osanottaja peruuttaa osallistumisensa myöhemmin kuin viikkoa ennen opintopäiviä,veloitetaan 25% hinnasta, majoituksen osalta 50%.

TIEDUSTELUT: Timo Koskenranta, MA-PE klo 9-13.00 puh. (06) 4177 890, muina aikoina jätä viesti vastaajaan.

ILMOITTAUTUMINEN:Kirjalliset ja sitovat ilmoittautumiset oheisella ilmoittautumislomakkeella12.10.2007 mennessä.• postitse: KHL/opintopäivät, Kauppakatu 23, 60100 Seinäjoki• faksilla: (06) 4177 890• sähköpostilla: timo.koskenranta@khl.fi

Erillistä vahvistusta päiville osallistumisesta ei lähetetä.

ILMOITTAUTUMISLOMAKE OPINTOPÄIVILLE SALOON 16.-17.11.2007

NIMI: _____________________________________________________________________OSOITE: ___________________________________________________________________POSTINUMERO: ____________________________________________________________POSTITOIMIPAIKKA: ________________________________________________________PUHELIN TYÖ ___________________ PUHELIN KOTI: ____________________________

KHL:n jäsen, kyllä o ei o Opiskelija, koulu ______________________________________________

Valitsen seuraavat vaihtoehdot opintopäiville:Luennot:• Perjantai ja lauantai 16.-17.11. o• Perjantai 16.11. o • Lauantai 17.11. o• Osallistun syyskokoukseen pe 16.11.2007 (sitova ilmoitus ruokailun järjestämiseksi)

Majoituspaketti ruokailuineen:• Kahden hengen huone 85.00 € /hlö /vrk• Yhden hengen huone 110.00 € /vrk

• Maksan yhteensä___________€ (Muista maksaessasi viite 1012)• Muu _____________________________________________________ (maksajan nimi tai yrityksen nimi, jos eri kuin osanottaja)

Haluan huonekaverikseni: ________________________________________________

Erityisruokavalio: __________________________________________________________________

Allekirjoitus: _____________________________________________

ILMOITUS ON SITOVA!

SALOSSA

16 HIEROJA 3 • 2007

Fysioterapian tavarataloLaajempi valikoima - kokonaisvaltainen palvelu

Käy tutustumassa uudistettuihin nettisivuihimmewww.rainerrajala.fi

• jalkakytkin 1 kpl• käsituet• sivulevikkeet• paperiteline katkaisijalla• kaksoissaranoitu kasvo-osa• nilkkatyyny• hoitopöydän suojapaperi 2 rll• kasvo-aukon suojapaperi 1 ltk• verhoilun väri sininen (2030-410)

DELTA Standard 1 MD4 hoitopöytä ja kulutustuotteet

• Garnaatioöljy 1 l• Appelsiiniöljy 1 l• Rub In hierontavoide 1 l• Lojer Desiplint 0,5L• Cool Power -kylmävoide 500 ml

Rainer Rajala Oy Puh. 010 530 6780 e-mail: myynti@lojer.comPeräläntie 15 Fax. 010 830 6779 export@lojer.com16320 PENNALA www.rainerrajala.fi

Hinta ilman alv. �83,61 €

KOKO PAKETTIHINTAAN 1.200€

HIEROJA 3 • 200717

Koulutettujen hierojien liitto ry – valtakunnallinen Tyk-kurssi, Härmän kuntokeskuksessa, alkujakso 19.11.- 30.11.2007. Kurssin numero on 23312

HAKEMUKSESI ON OLTAVA 12.10.2007 MENNESSÄ OMASSA PAIKALLISESSAKELAN KONTTORISSA Kelan Kuntoutuslinjalla on rekisteröity hyväksytyksi hakemamme tyk-ryhmä, nro 23312

Kuntoutujan jaksot Kokonaispituus yhteensä 33 vuorokautta Härmän Kuntoutus Oy 19.11.2007 - 30.11.2007 laitosmuotoinen jakso 12 vuorokautta Jakson aika ei ole vielä tiedossa laitosmuotoinen jakso 21 vuorokautta Lisätiedot Kurssilaiset sopivat yhdessä jatkokurssin ajankohdan

YLEISTÄ TIETOA Tyk-ryhmästä Tyk-ryhmän koko on 6-8 henkilöä ja kokonaiskesto yhteensä korkeintaan 33 vrk. Tyk-ryhmään voidaan valita: - pitkään työelämässä olleita, ikääntyneitä työntekijöitä, joiden työkyky-ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joiden työkyvyn ylläpitämiseksi työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole riittäneet. - työntekijöitä, joilla voidaan todeta olevan sairaudesta, viasta tai vammasta johtuva todennäköinen uhka joutua lähivuosien (noin viiden vuoden) aikana työkyvyttömäksi

Valtakunnallisena järjestettävään Tyk-ryhmään hakeudutaan kaikkialta Suomesta. Hakijoilla pitää olla työter-veyslääkärin laatima B-lääkärilausunto, jossa on selvitetty kuntoutustarve. Lisäksi hakijat täyttävät ja alle-kirjoittavat Kelan kuntoutushakemuslomakkeen EtkKela 7009 ja liitelomakkeen kuntoutus-ja sopeutumis-valmennuskurssit Ku 104, johon lisätään Tyk-ryhmän numero 23312. Kurssilaisten valinta tapahtuu hakijan oman työterveyshuollon/terveyshuollon kautta, jonka jälkeen hakemukset toimitetaan hakijan omaan Kelaan.

Kela maksaa Tyk-ryhmään valituille kuntoutuksen, täysihoidon kahden hengen huoneessa ja kuntoutusrahan, joka maksetaan työnantajalle, jos kuntoutuja saa palkkaa kuntoutuksen ajalta.. Omavastuu on koko Tyk-val-mennuksen ensimmäisen jakson ensimmäinen päivä. Lisäksi kuntoutujille maksetaan matkakorvaus edulli-simman matkustusvaihtoehdon mukaan, vähennettynä omavastuulla, joka on 9,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta. Jos kuntoutuja joutuu yöpymään kuntoutuslaitoksessa kurssin alkamista edeltävänä yönä pitkän matkan tai kurssin varhaisen alkamisajan vuoksi, hänelle voidaan maksaa yöpymisraha 20,18 euroa kuittia vastaan. Tästä yöpymisestä kuntoutujan on aina erikseen itse sovittava kuntoutuslaitoksen kanssa. Kaikki Kelan järjestämät hyväksytyt Tyk-ryhmät ja ASLAK®-kurssit näkyvät internetissä Kelan sivustolla http:// www.kela.fi>Kuntoutus>Kuntoutuskurssi>Kurssitarjonta. Kursseista on linkki toteuttavan kuntoutuslaitoksen nettisivuille. Tarvittavat lomakkeet löytyvät myös Kelan kotisivuilta kohdasta kuntoutuksen lomakkeet. Ja nyt sitten hakemuksien täyttöön.Jos sinulla kysymyksiä soita rohkeasti toimistoon, koitan auttaa kaikin tavoin

Timo

TYK-KURSSI nro 23312Timo Koskenranta

18 HIEROJA 3 • 2007

Kanadalainen Berg antaa tasa-painolle enemmän dynaami-suutta kuvaavan määritelmän; kyky ylläpitää erilaisia asen-

toja, sopeuttaa keho tahdonalaiseen liikkeeseen ja reagoida tarkoituksen-mukaisesti ulkoisille tasapainoa horjut-taville ärsykkeille. Jotta selviäisimme näistä edellä mainituista vaatimuksista moitteettomasti, tulee usean elinjärjes-telmän kyetä tekemään moitteetonta yhteistyötä. Keskushermosto käsitte-lee sinne tulevia viestejä proprioseptii-visestä (nivelten, lihasten ja jänteiden aistinelimet) järjestelmästä, ihon ja iho-nalaisen kudoksen mekanoreseptoreil-ta, näköaistista sekä vestibulaarisesta (tasapainoelin) järjestelmästä.

Staattinen suoritus, esimerkiksi pai-kallaan seisominen, vaatii erityisesti proprioseptiivisen järjestelmän ja jal-kojen mekanoreseptorien yhteistyötä tasapainon ylläpitämiseksi. Pieni asen-non muutos lisää näköaistin merkitys-tä edellä mainitussa tehtävässä. Dynaa-minen liike kasvattaa näköaistin ja ves-tibulaarijärjestelmän merkitystä entistä enemmän staattiseen suoritukseen ver-rattuna.

Tasapainoa kannattaa kehittää

Tasapainokyky kehittyy erityisen nope-asti lapsilla 8-11 vuoden vaiheilla. Täl-löin sitä kannattaa harjoituttaa runsaas-

ti erilaisin temppuiluin, yhdellä jalalla tehtävien liikesarjojen, kiipeilyjen tms. avulla. Näin aistijärjestelmät saisit mah-dollisimman paljon erilaisia ärsykkeitä tulevaisuuden varalle ”tasapainopank-kiin”. Ikääntymisen myötä tasapaino heikkenee. Tasapainon säätely tapah-tuu pääsääntöisesti nopeiden lihassolu-jen avulla. Koska näiden lihassolujen määrä vähenee ikääntymisen myötä, heikkenee samanaikaisesti myös kyky tuottaa nopeita liikkeitä. Lisäksi hitai-den lihassolujen määrä vähenee, mistä johtuen myös voimantuotto heikkenee. Nämä yhdessä altistavat ikääntyviä san-gen usein kaatumistapaturmille, koska keho ei ehdi reagoida riittävän nopeasti tasapainon järkkymiseen. Sihvosen väi-töstyössä osoitettiin, että jo neljän vii-kon tasapainoharjoittelulla voidaan vä-hentää ikääntyvien kaatumistapatur-mia. Tai Chi-harjoittelun avulla on saatu vastaavanlaisia hyviä tuloksia tutkitta-essa ikääntyvien tasapainoa. Dynaami-sen tasapainon on havaittu kehittyvän Tai Chin avulla ja tätä on selitetty muun muassa hamstring- ja gastrognemius-li-hasten aktivaation reaktioajan nopeutu-misella.

Tasapainon tutkiminen

Tasapainoa, sen mittaamista ja harjoit-telua on tutkittu runsaasti ikääntyvällä väestöllä. Muun muassa Bergin tasapai-

noskaalaa käytetään maailmanlaajuises-ti tutkittaessa ikääntyvien tasapainoa ja toimintakykyä päivittäisissä aktivitee-teissa. Sen sijaan tasapainoharjoittelun merkitystä urheilussa on tutkittu var-sin vähän. Urheilun kohdalla ongelmana ovat puutteelliset ja epäyhtenäiset tavat mitata tasapainoa. Tästä syystä tasapai-noharjoittelun yhdistäminen valmen-nukseen on sangen pitkälle kokemus-peräistä. Staattista tasapainoa mitataan pääsääntöisesti erilaisten voimalevy-jen avulla. Voimalevyssä olevat senso-rit mittaavat kehon huojuntaa painopis-teen muuttumisen avulla. Painopiste siirtyy huojunnan mukaan eteen-taakse ja sivusuunnassa (sagittaali- ja frontaa-litasoissa). Voimalevyn sensorit lähettä-vät tämän tiedon tietokoneelle, joka sit-ten muuttaa tiedon luvuiksi ja grafiikak-si. Toistaiseksi mittarien erottelukyky ei ole riittävän tarkka, joten mittaustulos-ten hyödynnettävyys urheilussa on ky-seenalainen. Lisäksi urheilussa olisi tar-koituksenmukaisempaa mitata dynaa-mista tasapainoa staattisen tasapainon sijaan. Dynaamisten mittarien luotetta-vuus ja toistettavuus ei kuitenkaan vielä ole kyllin hyvä.

Koska tasapainoa mittaavat laitteet ovat sangen arvokkaita ja mittaaminen aikaa vievää, on maailmalla yritetty kek-siä erilaisia helppokäyttöisiä testejä staattisen tasapainon arviointiin. Yhden

TASAPAINO-HARJOITTELUTasapaino on koordinatiivinen ominaisuus, jonka avulla hallitsemme asentoamme

painovoimaa vastaan. Muita koordinatiivisia ominaisuuksia ovat reaktio-, suuntau-

tumis-, erilaistumis-, rytmittämis-, yhdistely, erottelu- ja sopeutumiskyky. Fay Horakin

määritelmä tasapainosta kuvaa erityisesti staattista tasapainokykyä; asennon hallinta-

kyky painovoimaa vastaan, kyky ylläpitää vartalon keskiasentoa tai palauttaa vartalon

painopiste takaisin lähelle tukipinnan keskustaa.

Naprapaatti Petteri Koski • Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Naprapatian koulutusohjelma • Kotka

>>

HIEROJA 3 • 20071�

20 HIEROJA 3 • 2007

jalan seisontatesti on osoittautunut kel-voksi menetelmäksi arvioitaessa lasten ja aikuisten staattista tasapainoa. Yh-den jalan seisontatestistä on olemassa erilaisia versioita, mutta kaikissa pääpe-riaate on sama. Testattava yrittää seisoa yhdellä jalalla vakioidussa asennossa silmät kiinni mahdollisimman pitkään.

Trojianin tutkimuksessa ”Single Leg Balance Test” osoittautui käyttökelpoi-seksi seulontatestiksi nuorilla urheili-joilla. Tutkimuksessa tuli esiin, että huo-no testitulos ennusti nilkkavammaa tu-levalla kilpailukaudella jalkapallossa ja lentopallossa. Vastaavia tuloksia on saatu lukuisissa muissakin tutkimuksis-sa. Toinen käyttökelpoinen seulontates-ti on nk. SOLEC-testi (Standing One Leg Eyes Closed), jota käytetään muun mu-assa runsaasti jalkapalloilijoiden testaa-miseen. Yhteistä testeille on siis se, että urheilija seisoo testeissä yhdellä jalal-la silmät kiinni. Kädet vakioidaan joko ristiin rinnan päälle tai lanteille. Toi-nen polvi koukistetaan noin 45 asteen kulmaan. Reidet eivät saa osua toisiin-sa eikä koukussa olevalla jalalla saa ot-taa tukea alustasta. ”Single Leg Balance Test´ssä” testaaja arvioi kehon huojun-taa ja tukijalan jalkaterän liikettä ajan li-säksi. SOLEC-testissä testattava seisoo paljainjaloin puolimetriä halkaisijaltaan olevassa ympyrässä ja saa liikkua ym-pyrän sisällä. Tavoiteaika on 60 sekun-tia ympyrän sisällä.

Se mitä testiversiota yhdenjalan seisonta testistä käytetään, ei liene ko-vinkaan merkityksellistä. Testituloksis-sa on aina osa subjektiivista arviota, joka heikentää testituloksien luotetta-vuutta. Tärkeintä on, että testi suorite-taan aina samalla tavalla, samanlaisissa olosuhteissa, saman testaajan toimes-ta. Näin voidaan päästä lopputulokseen, josta on jonkinlaista hyötyä käytännön valmennuksessa.

Ristiriitaisia tuloksia

Valtaosassa tasapainokykyä selvittä-neissä tutkimuksissa urheilunparissa, on mittausvälineenä käytetty edellä ku-vattuja testejä tai tasapainolautaa. Sa-moin tasapainolautaa on käytetty har-joittelussa, jos tutkimuksissa on mitattu myös tasapainon kehittymistä. Lisäksi yhteisenä nimittäjänä on ollut nilkka-vammat, joiden määrää urheilussa on voitu vähentää tasapainolautaharjoit-telun avulla. Sen sijaan polvivammojen esiintyvyyteen ei tasapainolautaharjoit-telulla ole ollut merkittävää vaikutus-ta. On jopa julkaistu tutkimuksia, jois-

sa polven rasitusvammat ovat lisäänty-neet tasapainolautaharjoittelun myötä. Lisäksi tutkimuksissa on osittain ristirii-taisia tuloksia.Södermanin julkaisemassa tutkimukses-sa 121 jalkapalloilijaa teki tasapainolau-taharjoituksia säännöllisesti 15 minuut-tia kerralla ennen pelikautta ja pelikau-den aikana. Tätä joukkoa verrattiin 100 jalkapalloilijan kontrolliryhmään, joka harjoitteli normaalisti. Kauden aikana sattui viisi polven eturistisidevammaa, joista neljä tasapainolautaharjoituksia tehneelle ryhmälle. Caraffan tutkimuk-sessa verrattiin 300 sataa tasapainolau-taharjoituksia tehnyttä jalkapalloilijaa 300 pelaajan kontrolliryhmään saman-laisessa tutkimusasetelmassa. Lopputu-loksena oli, että ryhmässä joka ei tehnyt tasapainolautaharjoituksia, esiintyi seit-semän kertaa enemmän polven eturisti-sidevammoja. Tutkimusten erona oli se, että Caraffan tutkimusaika oli kolme pe-likautta verrattuna Södermanin yhteen pelikauteen. Johtopäätöksenä voi olla, että vammoja ennaltaehkäisevään har-joitteluun tulee voida käyttää malttia ja aikaa. Tästä syystä norjalaistutkija Ol-sen esittääkin, että alaraajavammoja en-naltaehkäisevä harjoittelu tulisi aloittaa 10-11 vuotiaana, jolloin lasten fyysisten ominaisuuksien kehitys on luonnollises-ti herkimmillään.

Haasteita harjoitteluun

Tasapainonharjoittelussa on oleellis-ta etsiä uusia haasteita ja ärsykkeitä heti, kun jokin taito on opittu, sillä yh-den taidon oppimisen jälkeen ei tasapai-no enää kyseisellä menetelmällä kehity oleellisesti. Innokas nuori urheilija op-pii ajamaan yksipyöräisellä muutamas-sa päivässä. Kuten tavallisellakin pyö-rällä ajettaessa, taidon oppimisen jäl-keen ei tasapainokyvyssä tapahdu enää mitään oleellista. Jotta yksipyöräisellä

ajo kehittäisi tasapainokykyä edelleen, tulee ajamiseen liittää häiriötekijöitä ja uusia ärsykkeitä tasapainokyvyn kehit-tämiseksi. Näitä voi olla esimerkiksi epä-tasaisessa maastossa ajaminen, koripal-lon pompottelu ja koriin heitto ajamisen yhteydessä tai sulkapallon pelaaminen polkemisen yhteydessä. Sama laki pä-tee muussakin tasapainoharjoittelussa. Harjoitusvaikutus tasapainokykyyn saa-daan aikaan vain kun harjoite on uusi, epätavallinen tai aiemmasta poikkeava.

Tasapainolautaharjoittelu on var-masti oiva apuväline, kun halutaan ke-hittää normaaliväestön tasapainokykyä. Muun muassa kroonisessa selkäkivus-sa on tasapainon havaittu heikkenevän merkittävästi. Potilastyössä erilaisista askelkyykkyvariaatioista on hyötyä nii-den kehittäessä alaraajojen voimaa ja asentotuntoa, jolloin tasapainokyky ke-hittyy automaattisesti. Näiden harjoitus-ten edetessä voidaan siirtyä käyttämään tasapainolautaa tai muita apuvälineitä epätasaisella alustalla harjoittelemisek-si.

Urheilijalle näiden harjoitteiden an-tama haaste ei kuitenkaan riitä kovin pitkään. Tasapainolautaharjoittelussa tulisi käyttää mahdollisimman paljon erilaisia tasapainolautoja, jotka sallivat liikkeen eri suuntiin haastetta lisäten. Lajeissa kuten lentopallo, koripallo ja jalkapallo, joissa nilkkavammoja esiin-tyy runsaasti, on voitu osoittaa selkeä hyöty tasapainolautaharjoittelusta. Sen sijaan polvivammojen ennaltaehkäisyyn ei pelkkä tasapainolautaharjoittelu riitä. Voima- ja plyometrisen harjoittelun yh-distäminen tasapainolautaharjoitteluun on osoittautunut vaikuttavaksi mene-telmäksi vakavien, polvi mukaan lukien, alaraajavammojen ennaltaehkäisyssä.

Neuromuskulaarinenharjoittelu

Erityisesti hamstring-lihasten vahvista-minen on voimaharjoittelussa osoittau-tunut merkittäväksi polven eturistiside vammojen ennaltaehkäisyssä. Monipuo-liset hypyt ja loikkaharjoitteet vaihtele-villa alustoilla edustavat plyometrisiä harjoitteita. Tasapainoharjoitteita on hyvä tehdä myös muunlaisilla alustoil-la kuin pelkästään tasapainolaudalla. Tutkimuksissa on osoitettu, että tasa-painolautaharjoittelu yksinään ei ennal-taehkäise kuin nilkkavammojen syntyä, tarvitaan siis edellä mainittuja muita-kin harjoitteita esimerkiksi polvivam-mojen ennaltaehkäisyyn. Mutta, jos teh-dään pelkästään voima- ja plyometrisiä

>>

HIEROJA 3 • 200721

harjoitteita ilman tasapainolautaharjoittelua, ei saavuteta sa-maan vaikutusta kuin näiden kolmen harjoitusmenetelmän yhdistämisellä.

Urheilijoilla on paljon potentiaalia tasapainokyvyn kehit-tämisessä. Koripallo ja käsipallo ovat lajeja, joissa esiintyy runsaasti nilkka- ja polvivammoja, erityisesti naisurheilijoilla. Tutkimusten mukaan jalkapalloilijoiden ja telinevoimistelijoi-den tasapainokyky on parempi kuin koripalloilijoilla. Yhtenä syynä tähän voi olla neuromuskulaarista järjestelmää moni-puolisemmin kehittävä harjoittelu näissä lajeissa. Vammojen ennaltaehkäisyn kannalta riskialtteissa lajeissa tulisi kehit-tää lajinomaisia, riittävän sensorimotorisen haasteen antavia harjoitteita, tasapainokyvyn ja alaraajojen sekä keskivartalon lihasvoiman parantamiseksi. Harjoittelun tulisi tapahtua sekä silmät auki että kiinni. Tutkimusten mukaan urheilun ammat-tilaiset ovat amatöörejä vähemmän riippuvaisia näköaistista. Mitä kehittyneemmät lajitaidot urheilija omaa, sitä enemmän hän kykenee toimimaan ”selkäytimellä” yllätyksellisissä tilan-teissa.

Tasapainokyvyn tutkiminen urheilussa ja sen merkitystä harjoittelussa ja urheilusuorituksissa on alettu tutkia entistä intensiivisemmin. Sadasosien vähentäminen sieltä täältä kiin-nostaa urheiluväkeä. Kuinka tasapainoharjoittelulla voidaan parantaa suorituskykyä esimerkiksi urheilusuorituksen talo-udellisuutta parantaen vammojen ennaltaehkäisyn lisäksi, on mielenkiintoinen kysymys. Koska tasapainoharjoittelun siir-tovaikutusta ei täysin tiedetä eli kuinka harjoitus sitten vai-kuttaa itse urheilusuoritukseen, on tutkijoilla vielä paljon työ-sarkaa. Mutta se mitä jo tiedetään, staattiset lihasvenytyshar-joitteet heikentävät tasapainoa monien muiden heikkenevien ominaisuuksien ohella.

22 HIEROJA 3 • 2007

KO

ULU

TU

STA Tehokkuutta potilastietojen käsittelyyn

Praktiikka - asiakaskortisto-ohjelma hoitoalan ammattilaisille

Hierojille, fysioterapeuteille, osteopaateille, oppilaitoksiin...

Luotettava ja helppokäyttöinenasiakaskortisto-ohjelma

• nopeatoiminen • helppo käyttää • edullinen • luotettava • säästää aikaa

w w w. t i e t o p r a k t i i k k a . c o m

Asiakastietojen ylläpito, palautteet, hoidonseuranta, tilastointi, laskutus, reskontra...

Ota yhteyttä! Sovitaan esittely.Myyjäsi: Kuntopiste Juha VuorijärviLauttamuksentie 2, 62200 KAUHAVAPuh. 040-5822 428Sähköposti: juha.vuorijarvi@nic.fi

Kurssinjohtaja Väinö Vänni

LAUANTAI TY-patologian laitos

Klo 9.00-16.00Anatominen ruumiinavaus palsamoidulla vainajalla

- Anatominen rakenne: luusto, lihaksisto, verisuonet ja hermosto.

Luennolla käydään läpi erilaisia tules alueen ongelmatapauksia esim. hermoston pinnetilat, urheiluvammat jne.

Tero Siunto LK, FysioterapeuttiTurun Yliopiston anatomian laitos

SUNNUNTAI Rentoutuskeskus Optima Vähä-Hämeenkatu 14 (pääty) Klo 9.00- 17.00Triggerpisteiden paikallistaminen

- Triggereiden synty ja hoito - Lihaskohtaiset säteilykipualueet- Lihaskohtainen hieronta ja venytykset parityöskentelynä

Väinö Vänni koulutettu hieroja /fysikaalinen hoitolaitos Optima Obduktioteknikko / Turun Yliopiston patologian laitos

Hinta 200 euroa sisältää opetusmateriaalin, värilliset lihaskohtaiset triggerkuvat, sekä aktiiviset ja passiiviset venytysohjeet. Ilmoittautuminen ja tiedustelut:Väinö Vänni 0400-821647 tai vaino.vanni@utu.fi

TRIGGERHIERONTA JAVENYTYKSET -kurssitTurussa 27. – 28. 10. 2007

Sidekudoshieronnan peruskurssi15.-16.3.2008 (Hinta: 170 e) Mahdollisuus jatko- ja diplomikoulutuksiinTiedustelut ja ilmottautuminen:p. 041-5448454/ Markku Helin, koulutettu osteopaatti,akupunktuurikko

Tai-Chi-Kung-Kiinalaisen terveysliikunnanperuskurssi 19.-20.4.2008 (Hinta 120 e)

Mahdollisuus jatko- ja ohjaajakoulutuksiinTiedustelut-ja ilmottautumiset:p. 0400-015622/Kimmo Peltola, koulutettu osteopaatti, kiinalaisen lääketieteen asiantuntija

MANUAALITERAPIA 1;

Alaselän tutkiminen ja kudostensyväkäsittely 27.-28.10.2007 (Hinta: 250 e)

Tied. ja ilmottautuminen:p. 044-5455515/Jorma Eerola, fysioterapeutti/ koulutettu osteopaattip. 040- 5170351/ Harri Rovio, koulutettu osteopaatti/ Pilates-ohjaaja/Voice-massage-terapeutti

Täydennä ammatti-taitoasi, hanki uusiavälineitä käyttöösi!

www.akupunktuuri.com Tiedustelut ja ilmottautuminenp. 0400-015622/ p. 044-5455515

Terveydenhuollon akupunktuuri-hoitaja alkaa 5.-6.1.2008

Paikka:Varalan urheiluopisto, Varalankatu 3633240 Tampere

Järjestää: SPINACOR

Pehmytkudosten manuaalinen käsittely 230 €16.10., 17.10., 23.10., 31.10. ja 6.11.-07 klo 17.00-20.30- Sisältää urheiluhierontatekniikat, passiiviset venytykset eri lihasryhmiin, lihasenergiatekniikat

Vauvahierontakoulutus26.10.-07 klo 10.00-15.30Opit tekemään intialaisen vauvahieronnan, koliikinhoidon sekä vanhempien ohjausta. 90 €

Hot Stone -hieronta16.11.-07 klo 9.00-16.00Lämpimillä kivillä tehty hieronta tuntuu miellyttä-vältä ja on erittäin tehokas hoitomuoto! 95 €

Urheiluteippauskoulutus 240 €10.-11.11. + ti-ilta 13.11.-07Opit eri nivelten perusteippaukset ja ensiavunurheiluvammoissa.

Akupainanta23.11.klo 16.30-21.00, 24.11.-07 klo 10-16Pään-, yläraajan- ja nhs:n akupisteiden käyttö. 180 €

Hierojan näyttötutkinto6.11.-07 – 29.2.-08

www.hieronta-akatemia.net Puh. 09-739 404

LISÄKOULUTUSTAHIEROJILLE

HIEROJA 3 • 200723

RIS

TIK

ON

2/2

007 O

IKEA

RA

TKA

ISU KOKOUSKUTSU

Koulutettujen Hierojien Liiton sääntömääräinen

SYYSKOKOUS

pidetäänpe 16.11.2007 Salossa,Sokos Hotel Rikalassaklo 10.30 alkaen.

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 10§ määräämät asiat.Kokoukseen osallistuville liiton tarjoama lounas.

Kaikki liiton jäsenet tervetulleita!

HALLITUS

24 HIEROJA 3 • 2007

...DA-DAA-DAADA-DAA-DA...HIKI PINTAAN TÄYTYY SAADA....Guiseppe Le Mela

Kuka olet ja mistä tulet/asut? Olen Guiseppe La Mela, tulen Italiasta ja olen asunut 20 vuotta Savitaipaleella.

Mistä ja koska valmistuit hierojaksi?Itä-Karjalan Kansanopisto, Punkaharjulla, vuonna 2001.

Miten työtä teit ennen hierojan ammattia? Valmistuin sairaanhoitajaksi v 1975 Hampurissa. Työskente-lin sairaanhoitajana sekä Saksassa että Suomessa. Valitsin hierojan ammatin, koska hyödynnän sairaanhoitajan työ-kokemusta ja voin säädellä työaikaa. Työskentelen kotona ja hoidan perheeni. Minulla on viisi lasta ja perhe on mi-nusta tärkein.

Kuinka säännöllisesti käyt itse hieronnassa ja miten huolehdit omasta hyvinvoinnistasi?Käyn hieronnassa silloin tällöin tarpeen mukaan. Noin 8 kertaa vuodessa. Käyn lenkillä, saunassa ja uimassa. Nytkin käyn joka aamu uimassa Kuolimon kirkkaassa vedessä. Lä-hes päivittäin työn jälkeen otan päiväunet. Sillä saan ener-gian takaisin.

Miten olet markkinoinut itseäsi?Alkuvaiheessa markkinoin itseäni ilmoituksilla paikallisessa lehdessä. Nyt toimii parhaiten ”puskaradio”.

Minkälaisia ohjelmia katsot TV:stä?TV:stä katson uutisia, dokumentti-, terveys- ja luonto-oh-jelmia.

Minkä on lempiruokasi? Minä ja perheeni tyypillinen herkku ”spaghetti al pomodo-ro” eli pasta ja tomaattikastike.

Miten vietit kesän? Piditkö lomaa?Kävin kesäkuussa vaimoni ja kolmen nuorimman lapsen kanssa vaeltamassa kuusi päivää kauniissa Dolomiitti-vuo-ristossa; Alpi di Siusi ja Gruppo Sella välissä. Ihastuttavia maisemia!!! Poikkesimme Venetziassa ystävien luona. Pidin yhteensä kuusi viikkoa lomaa. Olin mökillä, meloin kanoo-tilla, uin, kalastin. Hoidin kasvimaatani ja maalasin myös kotitaloni ulkoseinät.

Mikä ärsyttää eniten työssäsi ja mikävapaa-aikanasi?Työssäni eniten ärsyttää papereiden sotku ja paperien sel-vittely. Vapaa-aikana haluaisin ulkoilla enemmän, mutta talvella se on vaikeaa pimeyden, kylmyyden ja liukkauden takia.

Minkä tyyppiset luentoaiheet kiinnostavat sinua?Teoreettisten luentojen tilalle haluaisin käytännön läheisiä esimerkkejä asiakkaan tapauksista ja pienryhmä harjoitte-lu käytännössä.

Tämän Tanja Oksanen Äänekoskelta halusikysyä sinulta: Mikä on vaikeinta hierojan työssä?

Minusta on joskus vaikeaa hyväksyä sitä, ettei saa asiakaste heti kivuttomaksi. Vaikea on myös saada asiakkaita moti-voitumaan itsensä hoitamiseen.

Kysymys, johon haluaisit vastauksen seuraavalta saunan lauteilla istujalta?Mitä sinulle merkitsee asiakkaan kohtaaminen?

SAUNAN LAUTEILLAH

IER

OJA

T Koonnut Sanna Muukka

Guiseppen erikoisuus

Spaghetti al pomodoro

Paistan hyvin miedolla lämmöllä 3-4 sipulia extra virgine oliiviöl-

jyssä. Kun sipulin ovat kypsiä, eli pehmeitä, lisään 2 tölkkiä to-

maattimurskaa. Maustan suolalla ja annan kiehua hiljalleen vä-

lillä sekoittaen ainakin tunnin verran. Lopussa lisään tuoretta tai

pakastettua basilikaa. Ei kuivattua! Otan eri astiaan 3/4 osaa kas-

tiketta. Loppuosaan lisään 1-2 lusikallista öljyä. Spaghettia keitän

500 g ”al dente” ja sekoitan sen öljykastikkeen kanssa. Toinen

osa kastiketta laitetaan tarjolle ja sitä lisätään spaghettiin. Päälle

voi halutessaan raastaa parmesan-juustoa. Minä syön mieluum-

min ilman juustoa, koska siten maistan kastikkeen aidon maun.

Tällainen tomaattikastike sopii erinomaisesti myös pizzan ja lei-

vän päälle. Aito italialainen tomaattikastike maistuu tomaatille,

sipulille ja tuoreelle basilikalle. Yksinkertaisuus on sen salaisuus.

Buon Apperito!

HIEROJA 3 • 200725

Ko

ulu

tett

uje

nH

iero

jien

Liit

to r

y, K

HL

Kau

pp

akat

u 2

360

100

SEIN

ÄJO

KI

TOIMINNANJOHTAJAPUHEENJOHTAJA

LEENA EKMANTuomarinkehä 2525700 KEMIÖpuh. (02) 421 312puh. 0400-822 584aurasoma@suomi24.fi

MINNA ERKKILÄRauhankatu 4 B 5748100 KOTKApuh. 050-463 5571puh.k. (05) 227 6282minna.erkkila@khl.fi

TIMO KOSKENRANTAKauppakatu 2360100 SEINÄJOKIpuh./fax (06) 4177 890timo.koskenranta@khl.fipuhelinaika jäsenistölle:ma-pe klo 9-13

MARTTI LAHIKAINENKoulukatu 2753100 LAPPEENRANTApuh. 0400-674 083martti.lahikainen@khl.fi

REIJO SEPPÄNENSairionkatu 20 as 313220 HÄMEENLINNApuh. 0400-763 460reijoj.seppanen@khl.fi

SANNA MUUKKAKuonomäentie 101800 KLAUKKALApuh. 0400-516 463sanna.muukka@khl.fi

MIKA BÅLLSTEDTKatavistontie 8 B 427430 PANELIApuh. 041-4820 150mika2003@luukku.commika.ballstedt@khl.fi

Neuvonta

-k

ort

ti

HIEROJA-LEHDENPÄÄTOIMITTAJA

on perustettu vuonna 1950. KHL on epäpoliittinen, ammatillinen, saman alanammatti-ihmisten yhteistyöjärjestö. Työ- ja virkaehtosopimusasiat eivät kuulu liitolle.

LIITON TEHTÄVIÄLiitto toimii yhdyssiteenä Suomessa toimivien, koulutettujen hierojien välillä ja vahvistaaheidän ammatti-identiteettiään ja imagoaan terveydenhuoltoalan ammattilaisina.Liiton tavoitteena on mm:

• lisätä ja pitää ajan tasalla hierojien ammattitaitoa ja -tietoa järjestämällä koulutuspäiviä ja luentoja• järjestää jäsenilleen mahdollisuus yhteisiin tapahtumiin sekä opiskelun että virkistäytymisen muodossa• parantaa hierojien toimintaedellytyksiä olemalla vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestö edunvalvonnassa• pitää tarvittaessa yhteyttä opetushallitukseen, terveydenhuollon oikeus- turvakeskukseen ja muihin päättäviin elimiin• ottaa aktiivisesti kantaa hierojan ammattitutkinnon yhdenmukaistamiseen ja näyttökokeen sisältöön

MITÄ HYÖTYÄ ON LIITTOON KUULUMISESTA?• Saat tarvittaessa neuvontapalvelua lakiasioissa liiton lakimieheltä (ammatinharjoittamista koskevissa asioissa neuvonta on jäsenille maksutonta)• Saat Hieroja-lehden neljä kertaa vuodessa. Lehti lähetetään vain jäsenille.• Voit osallistua alan koulutustilaisuuksiin jäsenetuhintaan• Voit käyttää markkinoinnissasi ja toiminnassasi liiton tunnusta, joka lisää ammattilaisen imagoa ja uskottavuutta• Sinulla on mahdollisuus täydennyskoulutusstipendiin• Sinulla on oikeus saada EAS-passi• Voit osallistua aktiivisesti liiton toimintaan ja vaikuttaa omalta osaltasi alan myönteiseen kehitykseen• Voit ostaa liiton jäsentuotteita sekä itsellesi ja halutessasi mainoslahjoiksi• Saat virikkeitä ja uusia kollega-ystäviä kautta maan!

KUKA VOI LIITTYÄ?Varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä hierojan tai kuntohoitajan ammattitutkinnon hyväksytysti suorittaneet,TEO:n terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteriin merkityt hierojat ja kuntohoitajat.Opiskelijajäseneksi voi liittyä, jos opiskelu tähtää hierojan näyttötutkintoon.Liittymisilmoitukseen tulee liittää kopio opiskelijatodistuksesta.Opiskelija saa kaikki varsinaisen jäsenen edut. Lisäksi opintopäiville voi osallistua edulliseenopiskelijahintaan.

ENTÄ KUSTANNUKSET?Liittymismaksu 20¤ • Jäsenmaksu 70¤/vuosi • Opiskelijajäsenmaksu 36¤/opiskelukausi• Eläkeläisten jäsenmaksu 10¤

Liitto on jäseniään varten ja yhteydenotot ovat aina tervetulleita. Päivittäisistä käytännön asioistavastaa toiminnanjohtaja, jonka puhelinaika on ti-ke klo 8.00-12.00 ja pe 8.00-10.00. Muina aikoinavoit jättää viestin tai soittopyynnön puhelinvastaajaan.

Soita, faksaa tai sähköpostita!

KHL:n toimisto:Kauppakatu 23 • 60100 SEINÄJOKI • puh/fax: 06-4177 890 • timo.koskenranta@khl.fi

YHTEISTYÖJÄSENETURHEILUHIEROJAT RY

PUHEENJOHTAJA Juhani KärkkäinenNeidonkeidas, 08100 Lohja, puh. (019) 325 433

SIHTEERI Anneli Suhonen-LaaksoSuurlohjankatu 24, 08100 LOHJA, puh. (019) 331 978

TOIMITUSSIHTEERI EDUNVALVONTA

Hallitus

Koulutettujen Hierojien Liitto ry

2007

MARY HENRIKSSONVanha Sveinsintie 1 C 602620 ESPOOpuh. 040-7257 197mary.henriksson@khl.fi

MERJA LOPPERIKarjalaistie 547400 KAUSALApuh. 050-3084 382merja.lopperi@pp.inet.fimerja.lopperi@khl.fi

26 HIEROJA 3 • 2007

TILAAN SEURAAVIA JÄSENTUOTTEITALahjakortti, kuorella suom.kiel. 10 kpl/ pkt á 5.00 ¤ ______ pkt

ruots.kiel. 10 kpl/ pkt á 5.00 ¤ ______ pktAsiakaskortti 100 kpl/ pkt á 20.00 ¤ ______ pktKHL:n mainostarra, 2-puol. ø 15 cm á 2.50 ¤ ______ kplKHL:n kullattu jäsenmerkki ø 1,5 cm á 26.00 ¤ ______ kplKHL:n pöytäviiri á 26.00 ¤ ______ kplKoulutettujen Hierojien Liiton 50-vuotisjuhlakirja á 10.00 ¤ ______ kplJULISTEET: 30 x 42 cm (A3), ensimmäinen á 3.00 ¤ seuraavat 2.00 ¤ ______ kpl - Kun lihaksesi alkavat muistuttaa työtä ______ kplKoulutettu hieroja -esite, markkinointiin 10 kpl/pkt á 2.50 ¤ ______ pktJoulukortit, postikorttimalli 10 kpl/ pkt á 6.00 ¤ ______ pkt kuorella, avattava malli 10 kpl/ pkt á 9.00 ¤ ______ pktT-paidat, mallistoa Clique ja Fruit of the Loom (ilmoita koko):• KHL:n merkki hihassa, valkoinen S - XXL á 14.00 ¤ ______ kpl• KHL:n merkki niskassa, valkoinen S - XXL á 14.00 ¤ ______ kpl• KHL:n merkki vatsassa, sininen S - XXL á 15.00 ¤ ______ kplKotikäyntilaukku (hintaan lisätään postiennakkomaksu) á 40.00 ¤ ______ kplKHL:n fleece-pusero• naisten koot S, M, L, XL (hintaan lis. postituskulut), ympyröi koko á 32.00 ¤ ______ kpl• miesten koot M, L, XL, XXL (hintaan lis. postituskulut), ympyröi koko á 32.00 ¤ ______ kpl

HINTOIHIN LISÄTÄÄN postitus- ja pakkauskulut!Toimitusaika n. kaksi viikkoa

Yrityksen nimi: ____________________________________________________Tilaajan nimi: _____________________________________________________Osoite: ___________________________________________________________Postinumero_______________-toimipaikka:___________________________Puhelin:_______________________________________________________

TILAUKSET OSOITTEELLA:Koulutettujen Hierojien Liitto, Kauppakatu 23, 60100 SEINÄJOKItai fax: (06) 4177 890 tai timo.koskenranta@khl.fiMuista ilmoittaa tilauksessa myös tilaajan/yrityksen nimi, osoitetiedot ja puh.nro!

Osoite

Etunimet

Sukunimi

Hierojakoulu

Allekirjoitus

NIMEN- JA OSOITTEENMUUTOSKAAVAKE

Entinen

Sukunimi

Entinen postinumero -toimipaikka

Uusi postinumero -toimipaikka

Puhelin

Etunimet

Entinen osoite

Uusiosoite

Valmistumisaika (rekisteröintipäivä)

Sotu

Näyttötutkinnon vastaanottaja (koulu)

Postinumero -toimipaikkaPuhelin

Opiskelun alkamisajankohta

Liitä oheen kopio opiskelijakortista!Suunniteltu päättyminen

Päiväys

Opiskelija täyttää:

LI ITTYMISKAAVAKE

FLEECE-PUSERON MITATRondane Lady 50883Sselkä 64 cm + 1,5 cm/koko1/2 vyötärö 46 cm + 2,5 cm/koko1/2 rinta 50 cm + 3 cm/kokohiha 58 cm + 1,5 cm/koko

Rondane 50884Sselkä 67 cm + 2 cm/koko1/2 vyötärö 56 cm + 3 cm/koko1/2 rinta 56 cm + 3 cm/kokohiha 60 cm + 2 cm/koko

(Liitä oheen kopio TEO:n rekisteröintitodistuksesta!)

HIEROJA 3 • 200727

Hauskaa hierojilleVanhapiika meni lääkärille, joka ilmoitti tämän olevan raskaana.- Piru periköön sen liikennepoliisin, ma-naili vanhapiika. Kun tässä yhtenä päivä-nä kaaduin kadulle, hän sanoi harjoittele-vansa vain tekohengityksen antamista.

Suurin erehdys elämässä on ryhtyä va-kuutuslääkäriksi. Vaikka kaikki asian-tuntijat olisivat yksimielisiä, vakuutus-lääkärin mielestä he ovat väärässä.

Nykyään kun kehonrakentajat käyttävät hommassaan hormoneja sun muita vaa-rallisia aineita, ovat urheilulääkärit esit-täneet lajin nimeä vaihdettavaksi.Mikä on heidän ehdottamansa nimi? - Ruumiinrakennus.

Hiihtomaajoukkueen lääkäri kävi ostok-silla ravintolassa ja sanoi:- Joukkueemme tarvitsee litran kokista.

Tohtori, näen joka yö kauheita unia aa-veista, barracuda-kaloista, calmette-ro-kotuksista, dinosauruksista, elefanteis-ta, faunipeikoista, gangstereista, hirvi-öistä, iilimadoista...- Mielenkiintoista, toteaa lääkäri. Näet-tekö ne aina aakkosjärjestyksessä?

Tielaitoksen mies oli sairaalassa leikkaus-salissa. Lääkärit eivät saanet häntä mil-lään nukutetuksi jolloin eräs lääkäri keksi, että haetaan lapio ja käsketään nojata si-tä vasten.Ja mies nojasi ja nukahti.Eräällä miehellä oli suuria vaikeuksia herätä aamulla ajoissa ja hän myöhästeli jatkuvas-ti töistä josta hänen pomonsa ei pitänyt ja käski miehen mennä lääkärin puheille.Lääkäri määräsi miehelle pillereitä, joita täy-tyi ottaa aina nukkumaan mennessä.Mies nukkui hyvin ja aamulla kello soi. Mies söi aamiaisen ja meni pirteänä töihin.- Pillerit auttoivat, hän sanoi pomolle.- Mukava kuulla, mutta sanokaapa minulle missä olitte eilen.

Kannattaisiko minun luopua tupakasta? kysyi mies lääkäriltä.- Ei missään tapauksessa. Sehän saa tei-dät yskimään ja yskiminen on ainoa liikun-tamuoto, jota teidän kunnollanne voi har-rastaa.

Olen ruvennut näkemään huonosti, sanoi mies silmälääkärille.- Sitten teidän täytyy syödä paljon porkka-noita.- Auttaako se?- Totta kai! Milloin olette nähneet silmäla-sipäisen kanin?

Olin siinä kaksikymppinen, kun lääkäri kielsi minulta ryyppäämisen siksi, että aivoni kärsivät siitä.- Mikset sitten noudattanut käskyä?

Aviomies oli sairas, vaimo mittasi kuu-metta ja sanoi mittaria katsellen:- Vihtori, sinulla on ainakin sata astetta kuumetta. Soittaisinko lääkärin? - Jos sitä on tosiaan sata astetta, niin soita palokunta.

Mies haki televisionsa korjaamolta. - Mitä korjaus maksaa?- Kahdeksansataa markkaa.- Sehän on kalliimpaa kuin lääkärissä-käynti!- Voi olla, mutta eiväthän he osaa kor-jata televisioita.

Mies tunsi olonsa huonoksi ja meni poi-kansa saattelemana lääkäriin. Myöhem-min tulivat tutkimustulokset, parantu-maton syöpä.Mies sanoi pojalle, että mennään nyt vie-lä kerran kantakapakkaan. Siellä mies kertoi suureen ääneen kavereilleen et-tä oli sairastunut parantumattomas-ti aidsiin.- Mutta isä, sehän oli syöpä eikä aids, poika muistutti.- Pitävät ainakin minun mentyä näppinsä irti äidistäsi, isä murisi.

Miten terveytesi laita on?- Kyllähän se siitä jo sujuu. Se viimeinen lääke, jonka lääkäri minulle määräsi oli niin saakutin pahaa, että mä olin kipeä vielä kauan senkin jälkeen, kun olin pa-rantunut.

Pohjoismaisten hierojaliittojen kokoontumisessa Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa vaihdettiin ajatuksia hierojien

koulutuksesta ja asemasta terveyden-huollon kentässä pohjoismaissa. Suo-malainen järjestelmä niin koulutuksessa

Illallista odottelevat pöydässä myötäpäivään lueteltuna:Michael Lohmann Tanskasta,Leena Ekman, Anders Roald JensenNorjasta, Renée Lindén ja AndreasDanielsson Ruotsista, Mary Henriksson Martti Lahikainen, Walli AmundsenNorjasta ja Timo Koskenranta,

kuin terveydenhoidon ammattilaisina koettiin kehittyneempänä ja yhtenäi-sempänä kuin muiden pohjoismaiden tällä hetkellä. Koulutustasoa tahtoisi jo-kainen maa kohentaa yhtäläisemmäksi. Tällä hetkellä opetuksen laatu vaihtelee suuresti, koska valvontaa ei viranomais-

ten puolelta ole, vaan yhdistykset itse yrittävät saada oppilaitoksia toimimaan tasokkaammin. Meillä Suomessa kaikki terveydenhuollon ammattilaisia valmis-tavat oppilaitokset ovat viranomaisten valvonnassa.

Muissa pohjoismaissa toimii useita liittoja ja yhdistyksiä päällekkäin hoita-massa hierojien ja erilaisten terapeut-tien asioita ja monesti oppilaitoksilla on omat yhdistyksensä tai yhteytensä mää-rättyihin liittoihin. Kaksipäiväisen tapaamisen ilmapiiri oli varsin rakentava ja avoin.

Vieraita Pohjolasta

28 HIEROJA 3 • 2007

Hierojien ristikko 3/2007Ristikon 2/2007 oikea ratkaisu sivulla 23.

KUNNON ASIAA• Kestävyysharjoittelu• Tasapainoharjoittelu

Olemme mukanaseuraavillaopintopäivilläSalossa 16.–17.11.

kannet_3_07.indd 1 6.9.2007 21:43:18