1

KUNNONLEHTI

Numero 4 - Helmikuu 2003

Tässä numerossa mm:

Ergonomialla menestystäja tuottavuutta

Ikääntyvien toiminta-kunto

Oikea huolto poistaa oireet

Näin kevennän työtäni

45-hankkeen tuloksia:Kehitystarpeet liittyvätjaksamisen tukemiseen

Menestyvät pienyrityksethyviä tiedon käyttäjiä

Poissaolot vähenivät -tuotanto lisääntyi

Henkilöstön hyvä

terveydentila on

yritykselle kilpailu-

etu ja takaa yrityksen

tuottavuuden kasvun

KUNNONLEHTI

2

Prof. Olavi ManninenERGONOMIALLA MENESTYSTÄ

JA TUOTTAVUUTTAErgonomia l i i ttää ihmisen kyky-jä ja ominaisuuks ia k oskevanti edon t yötehtä vie n, tuotte i-den, työpaikkojen ja la itte idensuunnitteluun. Ergonomia-sanatulee kreikankiel is is tä sanoistaergos (työ) ja nomos (la it). Hy-vän suunnitte lun hyöty näkyytu ott avu ude n pa ran tumise nasekä työturva l l isuuden, työter-veyden ja työnteki jöiden työ-tyytyvä isyyden l isääntymisenä.Kun työstä pois tetaan turhanponnistelun tarve ta i kun pa-rannetaan tiedons i irtoa ihmis-ten vä l i l lä ta i tuotteesta ihmi-se l le , tuot tav uus pa ran ee jalopuks i myös tuotanto kasvaa.

Ergonomia perustuu useisiin tie-teenaloihin. Erään määrite lmänmukaan ergonomia etsii ja soveltaatietoa, joka koskee ihmisen käyttäy-tymistä, kykyjä, rajoituksia ja muitaominaisuuksia ja jota voidaan sovel-taa työvälineiden, koneiden, järjes-telmien, tehtävien ja ympäristöjensuunnitteluun silloin, kun tavoittee-na on tuottava, turvallinen, mukavaja tehokas toiminta.

Perinteisesti ergonomia kohdis-taa huomionsa siihen, miten työ vai-kuttaa ihmiseen. Siihen sisältyy tie-toja ihmisen elimistön toiminnallisis-ta vasteista työssä, työympäristöönliittyvistä kuormitustekijöistä tai työnasettamista vaatimuksista. Pyrkimyson vähentää työn aiheuttamaa kuor-mitusta suunnittelemalla työ ihmisenkykyjen ja ominaisuuksien mukaan.

Tunnetusti virheet ovat haitaksituotannolle. Ergonomian yksi tavoi-te onkin tarkastella ihmisen ja tek-nologian vuorovaikutusta virheidensyntymisen ja ennalta ehkäisyn kan-nalta. Vuorovaikutuksen on toisaal-

ta oltava vähän inhimillisiä virhetoi-mintoja synnyttävää, toisaalta sen onsiedettävä mahdollisimman paljonvirheitä. Siksi ihmisen toiminnan luo-tettavuus tulisi tuntea ja siihen tulisipyrkiä vaikuttamaan.

Yleisellä tasolla virheiden, virhe-tiheyden tai virheiden seuraustenvähentäminen voidaan toteuttaakoulutuksen, henkilöiden tai konei-den val innan, menettelytapojen,menetelmien ja ympäristön suunnit-telun avulla. Viime vuosien aikanatätä tarkoitusta varten eri maissa onkehitetty tietokoneavusteisia mene-telmiä. Menetelmät voivat monellatavoin tehostaa ergonomista suun-nittelua. Erilaisten ihmistä kuvaavienmallien ja tietojen lisäksi tällaiset tie-tokoneohjelmat sisältävät yleensäerilaisia rutiineja ihminen-kone-vuo-rovaikutuksen analysointiin ja kuva-ukseen. Näissä yhteyksissä ehkäyleisintä on ollut käyttää graafista ih-mismallilla varustettua tietokoneoh-jelmaa. Sitä on käytetty tarkastelta-essa eri työtehtäviä tekevien ihmis-ten työkohteisiin ulottumista, raajo-jen liikeratoja, tilantarvetta, työkoh-teisiin näkemistä ta i työasentojenmuutoksia työn aikana.

Menestyvät tuotteet luovat poh-jan itse yrityksen menestykselle. Sii-hen voidaan vaikuttaa suuresti er-gonomian keinoin ja ergonomisentietämyksen avulla. Syystä tänä päi-vänä ergonomisuus onkin yhä tär-keämpi tuotteiden ja järjestelmienominaisuus ja myyntivaltti. Ergono-misuuteen kytkeytyvät ominaisuu-det, kuten helppokäyttöisyys, help-pous oppia, korkea tuottavuus, mu-kavuus, turvallisuus ja muunnelta-vuus, koetaan tuotteiden käyttäjienkeskuudessa usein välttämättömik-

si osiksi toimivaa tuotekokonaisuut-ta. Edelleen tutk imusten tuloksetosoittavat, että hyvän tuotteen onoltava muun muassa turvallinen, ter-veyttä edistävä, tehokas, käyttö- jatyövirheitä torjuva, käyttömukava,kestävä, helposti kunnossapidettä-vä, oikein hinnoiteltu sekä ilmeel-tään miellyttävä.

Ylipäätänsä kiinnostus ergonomi-aan on kasvanut samassa tahdissakuin yleinen mielenkiinto tuottavuu-den parantamista, työnteki jöidenviihtyvyyttä, terveyttä ja turvallisuuttakohtaan työorganisaatioissa on kas-vanut. Luonnoll isesti hyvä ergo-nomia on tarpeen kaikessa muus-sakin inhimillisessä toiminnassa eikäpelkästään työpaikoilla työtä tehtä-essä ja työssä käytettävissä työväli-neissä ja teknologioissa. Saatavienmoninaisten hyötyjen johdosta sekäliikenteessä, yhteydenpidossa, ko-titalouksissa kotona että vapaa-aika-na käytettävät välineet, la itteet jateknologiat tehdään yhä useamminergonomisiksi ja eri ikäisten ihmis-ten toimintakykyä ja tarpeita vastaa-viksi.

Lisää ergonomiaainsinööreille

Useat suuret amerikkalaiset yrityk-set, kuten Ford, Chrys ler, GM(General Motors) ja IBM, ovat vii-me vuosien aikana ponnistelleet janähneet paljon vaivaa lisätäkseentyön ergonomisuutta työpaikoilla.Keskeisin motivaatio tähän ovatolleet toisaalta nopeasti lisäänty-neet rahalliset korvaukset, joitatyöntekijöille vammautumisten jasairauspoissaolojen johdosta mak-setaan, toisaalta ammattiyhdistys-liikkeen kasvanut kiinnostus työym-päristöasioita kohtaan. EsimerkiksiGM:n insinööreille on järjestettyperuskursseja ergonomiasta.Lisäksi yrityksessä on laadittu ergo-nomiset vaatimukset käsityökaluil-

3

le ja tuotantolaitte il le. Autojensuunnittelijoita on opastettu poh-timaan sitä, miten autot rakenne-taan eikä ainoastaan s itä, mitenautot toimivat. Nykyisin GM:n er-gonomian asiantuntijat ovat tiiviistiyhteistyössä tuotesuunnitte lustavastaavien henkilöiden kanssa.

Ikääntyvien toiminta-kunto eri työorganisaa-tioissa ja toimialoilla

NeljäViis-hankkeen uusimmassaraportissa todetaan, että hupenevantyövoiman johdosta työssä olevistaon syytä pitää hyvää huolta.

Keinoiksi tämän vaatimuksen to-teuttamiseen pirkanmaalaisten ra-kennemurrosalojen yritysten henki-löt esittävät kasvotusten tapahtuvaalähiopetusta työpaikoilla, lisätiedonsaantia sekä ikääntymisestä ja fyysi-sestä kunnosta että ikääntymisestäja psyykkisestä kunnosta, henkilös-töpalavereja, työpaikan ilmapiirinmyönteisyyden ja johtamisen paran-tamista, oman sekä henkisen ettäfyysisen jaksamisen tukemista, mie-lekästä työtä, palkkausjärjestelmänmuuttamista ja työaikaista tauko- jaelpymistoimintaa. Asetettavien yksilöllisten suorittei-den lisäksi työssä olevien hyvinvoin-nin ylläpito vaatii siten ennen kaik-kea työorganisaatioiden uudentyyp-pistä poikkitieteistä laadullista kehit-tämistä. Tärkeintä on osata yhdistääuudella tavalla yritysten henkilöstö-jen työkunto ja liiketaloudellinen tu-loskunto: yritysten liiketaloudellisettavoitteet saavutetaan varmimminmotivoituneen, osaavan, terveen,työhönsä ja elämäänsä tyytyväisenhenkilöstön avulla.

OIKEA HUOLTO JA KUNNOSSAPITOPOISTAA OIREET

Laaja amerikkalainen tutkimus paljastaa, että rakennusten sisäilman on-gelmat johtuvat pääasiallisesti ilmastointilaitteistosta itsestään, sisätilan il-man likaisuudesta ja saastuneisuudesta, ulkopuolisen ilman likaisuudestaja saastuneisuudesta, pienkasvustosta eli mikrobeista, rakennusmateriaa-lista ja rakenteista ja muista tekijöistä. Jatkotutkimukset tarkensivat edel-leen, että kyseiset ongelmat useimmiten johtuivat ilmastointilaitteistojenhuollon ja kunnossapidon laiminlyönneistä ja epäasiallisuudesta, ilmas-tointilaitteistojen väärästä käytöstä, rakennusten varustelusta ja ilmastoin-tilaitteistojen puutteellisesta suunnittelusta.Tavanomaista on, että ilman laadun suhteen huonolaatuisissa sisätiloissatyöskentelevät henkilöt aivastelevat, yskivät, valittavat päänsärkyä, huo-novointisuutta, heikkoutta, kärsivät kirvelevistä, kuivuvista, vuotavista taikutiavista silmistä, kurkun kuivumisesta ja kipeydestä. Tutkimuksen teki-jöiden mukaan ilmastointilaitteistoja kunnossapitämällä ja huoltamalla voi-daan sisätiloissa työskentelevien henkilöiden oireilu ja valitukset suureltaosin ennalta ehkäistä ja poistaa. Samalla henkilöiden työtyytyväisyys jatyöskentelyn tehokkuus lisääntyy.

4

Kysymys 1: Joudun päivittäin nostamaan hyvin paljon jahyvin erilaisia kappaleita. Siksi haluaisinkin kysyä, että mi-ten nostetaan oikein ja turvallisesti?Ystävällisin terveisin varastosta Orivedeltä

Vastaus: Hyvä kunto, nostoapuvälineet ja oikea nosto-tekniikka keventävät nostoja. Turvallisessa nostossa polvianotkistetaan ja taakasta otetaan tukeva ote. Hyvin useinote esineestä ratkaisee sen, miten raskaalta esine tuntuu jamiten kauan sitä voi pidellä. Hyvällä kädensijalla varustet-tuja esineitä on huomattavasti helpompi nostaa tai siirtää.Nostettaessa käytetään sekä jalka- että selkälihaksia ja taakkapidetään mahdollisimman lähellä vartaloa. Nostaja kään-tyy vasta nostettuaan taakan niin ylös, että sitä on hyväkantaa. Taakan alas laskeminen on myös tärkeä vaihe: pol-via taivutetaan niin, että selkä- ja jalkalihakset jännittyvät.Jatkuvaa varpaiden tasolta nostamista on vältettävä. Hor-jahdukset, nykäisyt tai muut äkkinäiset liikkeet aiheuttavatlisäkuormitusta. Näistä syistä nostoalueella tarvitaan riittä-västi tilaa. Lattiapinnan pitäisi olla myös tasainen ja pitävä.

Kysymys 2: Koko työporukka täällä Äetsässä on päättä-nyt ryhtyä tuumasta toimeen ja tehdä jokaisen työpiste työnkannalta mahdollisimman hyväksi . Olemme päättäneetaloittaa muutostyön omista työtuoleistamme. Siksi kysym-mekin, että minkälainen työtuoli sopii toimistoon ja vers-taaseen?Terveisin Hilkka Äetsästä

Vastaus: Toimistossa hyvän perustyöasennon takaa itselleja omaan työhön ja työskentelytyyliin sopiva työtuoli. Työ-tuolia valittaessa on hyvä ottaa huomioon käyttäjän koko.Liian isosta työtuolista pienikokoinen ei saa tarvittavaa tu-kea. Pitkäjalkainen ei ole tyytyväinen, jos istuin loppuu rei-sien puoliväliin. Istuimen etureunan tulisi olla kaareva, jot-ta istuin ei painaisi reisiä. Käsinojat vähentävät selän, niska-hartiaseudun ja käsien kuormittumista, jos käsinojia pystyyhyödyntämään työtilanteissa. Joissain työpisteissä työtuo-lit, joihin on asennettu pyörät, antavat sujuvuutta työsken-telyyn. Niskatuellisia työtuoleja kannattaa kokeilla töissä,joiden luonteeseen kuuluu mietiskely. Jatkuvaa istuma- jatoistotyötä tekevä voisi puolestaan käyttää korkeaselkänojal-lista työtuolia vähentämään yläselkänsä staattista lihastyö-tä. Hyvässä tuotantotyöpisteen istuimessa on helposti sää-dettävä korkeus, helposti säädettävä selkätuki, joka tukeelantiota ja on säädettävissä sekä ylä- että eteen-taaksesuun-nassa. Istuimessa on myös esimerkiksi kankainen päällysmukavuuden vuoksi ja vähentämään hiostumista kuumankauden aikana.

Kysymys 3: Teen jatkuvasti istumatyötä. Miten istumatyö-tä kevennetään?Vastaustanne odottaa Kerttu Äetsästä

Vastaus: Jatkuva istuminen on väsyttävää. Se voi johtaa jal-kojen turpoamiseen ja kipeytymiseen. Tästä syystä työssäolisi oltava myös liikkumista ja seisomista istumisen lomas-sa. Istumatyöpaikassakin on työtä tehtäessä pyrittävä välttä-mään jatkuvaa kumartumista tai kiertymistä. Hyvä ja hel-posti säädettävä työtuoli on tärkeä, samoin oikea pöydän taityötason korkeus sekä katseen etäisyys ja suunta. Jalkatilanon oltava riittävän suuri. On myös huolehdittava siitä, ettäjalkojen asentoa voidaan vapaasti vaihdella. Istumatyössä jal-kojen on ulotuttava kaikissa oloissa tukevasti lattialle tai eri-tyiselle jalkatuelle.

Kysymys 4: Työskentelen pakkaamossa ja teen työtäni pää-asial li sesti seisten. Miten seisomatyötä kevennetään?Vastaustanne toivoen kolmas äetsäläinen

Vastaus: Yleensä jatkuvaa seisomistyötä on vältettävä. Sei-somistyössä on huolehdittava hyvästä työasennosta. Työ eisaisi vaatia jatkuvaa kumartuneena tai kiertyneenä oloa pit-kiä aikoja. Seisomisalusta ei saisi olla myöskään liian kova,kuten esimerkiksi pelkkä betonilattia. Seisomatyötä voidaanhelpottaa erilaisilla nojilla, tuilla, pistematoilla ja joustava-pohjaisilla työjalkineilla. Työn on sallittava seisominen mo-lempien jalkojen varassa. Seisomistyöpaikalla on rakennet-tava koneen tai pöydän alle riittävä tila jalkateriä varten, jot-ta voidaan työskennellä mahdollisimman lähellä työtasoa.Seisomistyöpaikalla on oltava istuin lepotaukoja varten.

Kysymys 5: Teen päivittäin työtä, missä työvaiheet toistu-vat säännöllisesti samanlaisena. Miten tällaista toistotyötä ke-vennetään?Vinkistä kiitollinen tamperelainen

Vastaus: Vaikka nykyisin työ on kevyempää kuin aiemmin,moni työ on muuttunut yksipuolisesti kuormittavaksi ja useinsisällöltään yksipuoliseksi. Samalla on yleistynyt toistotyö elityö, jossa tehtäväkokonaisuus toistuu lyhyissä jaksoissa. Tois-totyön yksipuolista kuormittavuutta ja yksitoikkoisuutta vä-hennetään parhainten kehittämällä työmenetelmiä ja työ-oloja. Myös pienten taukojen (konekatkot, siirtyminen työ-pisteeseen, muut tauot) hyödyntäminen on tärkeää. Jatku-vasti samoina toistuvia yläraajoja ja hartioita epäedullisestikuormittavia liikkeitä ja asentoja on vältettävä.

Näin kevennän

5

Kysymys 6: Olemme usein työporukan kesken pohtineet, miten voisimmeparantaa valaistusta työpaikallamme. Mitä meidän pitäisi ottaa huomioon tällai-sessa toiminnassa ja mitkä tekijät liittyvät hyviin katselu- ja valaistusoloihin?Neuvoja odottelee työporukka Ruskosta

Vastaus:Suurin osa työn tekemiseen tarvittavasta tiedosta saadaan näköaistinkautta. Siksi hyvät valaistusolot ovat työn sujumisen kannalta tärkeät. Työpaikankatseluoloihin vaikuttavat päivänvalo ja valaisimilla aikaansaatu valaistus - erityi-sesti valon määrä, laatu, sijoitus ja suuntaus. Lisäksi vaikuttavat ympäristön jakäsiteltävän materiaalin pintojen ominaisuudet, joista heijastus on tärkein. Hen-kilön yksilölliset ominaisuudet, kuten ikä ja näkökyky, on aina otettava huomi-oon valaistusta järjestettäessä. Iäkkäät ja heikkonäköiset ihmiset tarvitsevat yleensäenemmän valoa, mutta myös häikäisy haittaa heitä enemmän kuin nuoria. Te-hokasta kohdevalaistusta vaativissa tehtävissä on hyvä käyttää pienoisloistelamp-puja, joiden lämpövaikutus on vähäinen. Lähityöskentelyssä on vältettävä kuu-menevia valaisimia (esimerkiksi halogeenilamppuja). Valaistus on useimmitenhyvä, kun työntekijä kokee sen hyväksi. Jos valaisimet ovat asianmukaiset ja niitäon mahdollista sijoitella ja säätää, työntekijä osaa yleensä tehdä itselleen hyvätkatseluolot. Aina tämä ei kuitenkaan riitä. Erityisesti ikkunoiden läheisyydessä taiympäristössä, missä on suuria väri- ja kirkkauskontrasteja, kirkkauseroja on py-rittävä vähentämään kaihtimin tai taustaverhoin.

Kysymys 7: Teen säännöllisesti työtä näyttöpäätteellä. Miten voisin keventäätyötäni?Pälkäneellä neuvojanne odottavat

Vastaus:Tietoteknisen työpaikan kalustamisessa ja järjestämisessä huomiota on kiinni-tettävä siihen, mitä katsotaan eniten - kuvaruutua, näppäimistöä vaiko lähdeai-neistoa. Hiiren käyttö myös yleistyy entisestään. Yleensä näyttöpäätetyön ergo-nomiaa lisääviin suorituksiin luetaan työn monipuolisuus ja tuetut työasennot.Hyvän työtuolin lisäksi monipuolisen työasennon edellytys on riittävä pöytätila.Kuvaruutu, näppäimistö, hiiri ja käsiteltävä aineisto voidaan sijoittaa pöydällesopivaan paikkaan. Useimmille paras päätepöytä on riittävän iso työtaso, jonkalisävarusteena on korkeussäätö. Laitteiden sijoitteluun vaikuttavat tarvittavat työ-liikkeet ja yksilölliset ominaisuudet, kuten näkökyky, pituus, paino ja raajojenpituudet ja mittasuhteet. Kuvaruutu voidaan sijoittaa yksilöllisesti sopivalle kat-seluetäisyydelle ja näppäimistön oikeaa paikkaa voi etsiä mielensä mukaan. Lait-teiden keskinäisen sijoituksen lähtökohtana ovat riittävät tiedot työtehtävistä.Käsien paikka on lähellä vartaloa olkapää luonnollisessa asennossa. Näyttöpäätepitää sijoittaa työtilassa siten, että työntekijän näkökentässä ei ole kirkkaita pin-toja esimerkiksi ikkunoita. Kaiken kaikkiaan ympäristön valaistuksen täytyy ollatasainen eikä kuvaputkelle saa langeta voimakkaita valovirtoja. Jos näyttöpääteon tuotantoalueella päätteen käyttäjän on nähtävä tuotannosta se alue, johontietojen tai käskyjen syöttö vaikuttaa.

työtäni

6

PIENET MENESTYVÄT YRITYKSET HYVIÄTIEDON KÄYTTÄJIÄ

Keski-Suomessa Miljardipeli-hankkeen yhteydessä kerätyt tiedot osoitta-vat, että sisäiseltä tiedotusilmapiiriltään tehokkaissa ja työilmapiiriltään avoi-missa yrityksissä ollaan merkittävästi halukkaampia saamaan ulkoisten vies-timien (radion, lehtien, television) avulla lisää tietoja ja vaikutteita kuinsisäiseltä tiedotusilmapiiriltään tehottomissa samankokoisissa yrityksissä.

Yritysten väliset erot voivat olla jopa viisinkertaiset. Monet pienistä alle19 henkilöä työllistävistä sisäisen tiedotustoimintansa suhteen hyvistä yri-tyksistä ovat toimintaansa laajentavia, vientiä harjoittavia ja suurten yritys-ten alihankkijoita. Erityisesti näiden pienten yritysten henkilöstöjen halumaksimoida erilaisten viestimien seurannan tuoma hyöty ja tuki on hei-jastusta itse yrityksen johtajan esimerkillisestä käyttäytymisestä ja myön-teisestä suhtautumisesta viestimien käyttöön. Kun yrityksen henkilökunnan määrä kasvaa, erot johtajien ja työnteki-jöiden suhtautumisessa ulkoisten viestimien käytön tehostamiseen myöskasvavat. Yli 20 henkilöä työllistävissä tiedotusilmapiiriltään joko tehok-kaissa tai tehottomissa yrityksissä työntekijät ovat johtajiinsa verrattunamerkittävästi halukkaampia tehostamaan viestimien hyötykäyttöä.

POISSAOLOTVÄHENIVÄT -

TUOTANTO LISÄÄNTYIInvestointi fyysiseen työympäristöönja työorganisaation uudelleen muo-toilu on taloudell isesti kannattavaatoimintaa. Australialainen esimerkki-tapaus osoittaa, että työympäristööntehtyjen investointien ja työorgani-saation uudelleen järjestelyjen kus-tannukset vastasivat yhteensä työn-tekijöiden noin kolmen kuukaudenpalkkaa. Uudistuksen jälkeen saira-uspoissaolot henkilöstön keskuu-dessa vähenivät 80 prosentilla ja tuo-tanto lisääntyi 25 prosentilla. Inves-toinnin johdosta syntynyt lisääntynyttuotto kattoi investoinnin aiheuttamatkulut jo yhdessä vuodessa.

7

Liikunta lievittää oireitaKaikilla NeljäViis-hankkeessa mukana olevilla toimialoilla eniten oireiluaesiintyy niska-hartia-alueella sekä selän ja olkapään alueilla. Toimialat ei-vät eroa toisistaan näiden oireiden määrän perusteella. Naiset oireilevatmiehiä merkittävästi enemmän. Tutkituista naisista jopa 80.4 % ilmoittikokeneensa yläselän oireita ja kiputiloja viimeisen vuoden aikana.

Selkä-niska-hartia-olkapää-alueella viimeisen vuoden aikana enemmänoireita ilmoittaneet toivovat huomiota kiinnitettävän omilla työpaikoillaan

Kaikilla tutkituilla toimialoilla henkinen jaksaminen, työpaikan ilmapiiri jajohtaminen ovat kolme toivotuinta kehittämisen pääluokkaa omalla työ-paikalla. Myös palkkaus nousee tärkeäksi kehittämisasiaksi.

Noin joka toisen ikääntyvän henkilön mielestä yrityksissä akuutit ke-hittämistarpeet liittyvät henkilöstön henkisen jaksamisen tukemiseen.

Nimenomaan ne henkilöt, jotka katsovat tarpeelliseksi kiinnittää omallatyöpaikallaan huomiota henkisen jaksamisen edistämiseen, katsovat myöstarpeelliseksi samanaikaisesti kiinnittää huomiota fyysiseen jaksamiseen.

Ne ikääntyvät, jotka eivät pidä tarpeellisena kiinnittää huomiota hen-kiseen jaksamiseen, toivovat toisaalta johtamiseen liittyvien tekijöidenkehittämistä (so. muutoksien kohtaaminen, tulevaisuuden tavoitteet, asioi-den johtaminen, henkilöstöjohtaminen ja palkkaus) toisaalta työpaikan il-mapiiriin vaikuttavien tekijöiden kehittämistä (so. työpaikan ihmissuhteet,myönteisyyden lisääminen, tiedon saanti ja kulku, yhteistyö).

Tauko- ja elpymisliikunta auttaa jaksamaanValtaosa (90 %) niistä työntekijöistä, jotka harjoittavat taukoliikuntaa työ-paikallaan työaikana, ilmoittavat tämän kaltaisten aktiivien elpymistauko-jen tukevan omaa työssä jaksamistaan.

Tauko- ja elpymisliikunnan koettu tuki oman työssä jaksamisen kan-nalta on yhtä merkittävää ja yleistä sekä tuotannollista työtä tekevien ettätoimistotyötä tekevien henkilöiden keskuudessa. Varsinkin iäkkäät henki-löt (yli 45-vuotiaat) kokevat elpymistaukojen tukevan omaa työssä jaksa-mistaan yleisemmin kuin heitä nuoremmat (alle 45-vuotiaat) henkilöt.

Suosituimmat tauko- ja elpymistoiminnat, joihin vastaajat mielelläänvoisivat ottaa osaa tai toteuttaa itsenäisesti jatkossa työpaikoilla ovat ve-nyttely ja sellainen rentoutuminen, jonka pääasiallisena tavoitteena onlihasten jännittyneisyyden vähentäminen. Kolmanneksi suosituinta onjumppa välinein tai ilman välineitä.

Puolet vastaajista toivoo tauko- ja elpymisliikuntaa järjestettävän päi-vittäin. Puolet henkilöistä pitää sopivimpana järjestää virkistys- ja liikunta-tapahtuma työaikana. Enemmistö vastaajista toivoo saavansa tähän liitty-vää koulutusta myös työaikana. Yli puolet henkilöstöistä toivoo koulutus-ta niska-hartia-seudun hyvinvoinnista. Seuraaviksi toivotuimpia koulutus-teemoja ovat liikunta ja terveys sekä selän hyvinvointi.

Tevanake-alallaaktiivisimmat liikkujat

Ikääntyvien eniten suosimat liikun-tamuodot ovat kävely, pyöräily jahi ihto. Suos ittuja l iikuntamuotojaovat myös lenkkeily, lumityöt, puu-tarhatyöt, uinti, jumppa ja sauvakä-vely.

Henkilöt harrastavat kuntoliikun-taa eniten nahka- ja kenkäalan jatekstiili- ja vaatetusalan yrityksissä.Vastaavasti vähiten kuntoliikuntaaharrastetaan asiantuntija- ja talotek-niikka-alan yritysten ikääntyvien hen-kilöiden keskuudessa. Tekstiili- javaatetusalan ja nahka- ja kenkäalanyritysten henkilöistä kolmannes il-moitti liikkuvansa kuntoilumielessä2-3 kertaa viikossa.

Nahka- ja kenkäalan yritystenikääntyvät harrastavat eniten hyöty-liikuntaa eli keskimäärin kolme ker-taa viikossa. Seuraaviksi aktiivisim-pia hyötyliikkujia ovat tekstiili- ja vaa-tetusalan yritysten henkilöt, jotkahyötyliikkuvat keskimäärin kaksi ker-taa viikossa. Asiantuntija- ja talotek-niikka-alan henkilöt harrastavat hyö-tyliikuntaa vähiten. Myös nämä tie-dot käyvät ilmi NeljäViis-hankkeenuusimmasta raportista.

NeljäViis-hankkeen tulokset kertovatYRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET LIITTYVÄT

JAKSAMISEN TUKEMISEEN

henkiseen jaksamiseen enemmänkuin ne, jotka oireilevat vähemmänkyseisillä yläselän alueilla. Sekä kun-to- ja hyötyliikuntaa vähintään ker-ran viikossa harrastavien keskuudes-sa oireilu (selkä-niska-hartia-olka-pää-alueella viimeisen vuoden aika-na) on vähäisempää kuin niillä, jotkaeivät koskaan harrasta tai harrasta-vat harvoin kunto- ja hyötyliikuntaa.

KUNNON LEHTI

Vastaava päätoimittajaOlavi Manninen

Professori

mailto:olavi.manninen@gmail.com

Toteutus:Käännöspalvelu Seppo Siuro, Domus-Offset Oy

Kevät 2003Työorganisaatioiden toimintakunto -luentosarja

Näiden lisäksi hankkeen toteuttajat vierailevat yhteistyö-yrityksissä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistarkoituk-sessa. Elokuussa 2002 käynnistynyttä syventävää koulu-tus- ja tutkimusjaksoa rahoittaa Työsuojelurahasto.

Olavi Manninen

KUNNON LEHTI2.2003