ESITTELYT KULTTUURINTUTKIMUS 34 (2017): 4, VERKKOEKSTRA 1

Esittely

Monilukutaito – mitä se on?

Marjo Räsänen, Visuaalisen Kultt uu rin monilukukirja. Aalto-yliopisto, Helsin-ki 2015.

Visuaalisen kultt uurin monilukukirja on erinomainen avaus monilukutaitoon ja kultt uurikasvatuk seen. Se selventää esi- ja perusopetuksen valtakunnallisten opetussuunnitelmien laaja-alaisen oppi-mi sen monilukutaito-käsitett ä avartaen sitä sekä yleisellä tasolla ett ä erityises-ti kuvataide-oppiaineen näkökulmasta. Kirjan edustamassa kokonaisvaltaisen taidepedagogiikan näkemyksessä taiteet nähdään osana laajempaa kultt uurikas-vatusta. Keskeisi nä tekijöinä painott u-vat visuaalisen kultt uu rin lukutaito sekä sen olennaisena osana kultt uurinen mo-ninaisuus, mikä teema onkin kirjassa pe-rustellusti vahvasti esillä. Kultt uurisesti moninaistuvassa Suomessa ja koulussa nämä tekijät korostuvat tulevaisuudessa entistä enemmän kultt uurikasvatuksen ja kuvataideopetuksen näkökulmina.

Kirjan vahva arvoeett inen painotus tuntuu nykyisessä maailmantilanteessa erityisen tärkeältä. Monikultt uurisen

ja kultt uurienvälisen kasvatuksen tär-keimmäksi tavoitt eeksi asetetaan teok-sessa yksilöiden ja ryhmien moninai-suuden ja muutt uvuuden ymmärtämi-nen sekä epävarmuuden sietokyvyn op-piminen toiseuden kohtaamisessa. Kir-jan konkreett iset viitt aukset uuden ope-tussuunnitelman perusteisiin autt avat purkamaan ajatusta suomalaisesta ho-mogeenisesta kultt uurista, ja ne tarjoa-vat työkaluja, jotka autt avat ymmärtä-mään kultt uurista moninaisuutt a muu-na kuin poikkeuksena kantasuomalai-suudesta. Räsänen haastaa sopeutt ami-seen tähtäävän monikultt uurisen kasva-tuksen ja tarjoaa tilalle tasa-arvoisempaa ja muutokseen tähtäävää kultt uurikasva-tusta. Kaikkiaan Räsäsen teos on terve-tullut kriitt inen puheenvuoro tässä ko-toutt amisen puheiden ajassa.

Monilukutaito hahmott uu teokses-sa kokonaisvaltaisena oppimiskäsityk-senä, jossa verbaalinen, numeerinen, visuaalinen, auditiivinen ja kinesteett i-nen ilmaisu täydentävät toisiaan. Erilai-sia esitys- ja ilmaisutapoja ja -muotoja avataan teoksessa modaliteetin käsitt een avulla. Eri modaaliteetit hyödyntävät lu-kutaitojen tutkimista ja erilaisia repre-sentoinnin ja kommunikoinnin muoto-ja. Kirjassa esitett y monilukutaito tarjo-aa välineitä erityisesti kuvien moniais-tiseen vastaanott amiseen ja kriitt iseen tulkintaan rohkaisten myös toimintaan.

Räsänen painott aakin, ett ä lukutaito on jotakin, mitä ihmiset tekevät, ei jotakin, mitä he saavutt avat. Lukutaitoon kuuluu kyky tuott aa, välitt ää ja tulkita viestejä.

Kirja on suunnatt u ensisijaisesti ku-vataidekasvatuksen opiskelijoille, opet-tajille ja opettajakouluttajille. Kirjan seikka peräisyys ja monipuolinen lähde-materiaali kiinnostaa varmasti teoreett i-sesti suuntautuneita alan toimijoita sekä tutkijoita. Kirjan monipuolinen lähtei-den käytt ö antaa hyvän kuvan visuaali-sen kultt uurikasvatuksen ja taidekasva-tuksen kotimaisesta ja kansainvälisestä tutkimuksesta. Kirja toimii myös erin-omaisena käsikirjana muun muassa avainkäsitt eet sisältävän asiahakemis-ton ansiosta . Se on oiva työkalu lukijalle, joka on tott unut digitaalisen tekstimuo-don mahdollistamiin asiasanahakuihin.

Kirjassa pyritään luomaan yhteyksiä eri tutkimusaloihin ja -teorioihin ja syn-nytt ämään käsitys elävästä tieteidenväli-sestä verkostosta kuvataidekasvatuksen taustalla. Läpi työn kulkee vilpitön ta-voite kartoitt aa aihepiiri tarkasti ja ott aa se kunnianhimoisesti haltuun. Kirja so-pii lukijalle, joka ei pelästy monimut-kaisiakaan rakenteita: kirjassa on käy-tössä sekä alaviitt eet ett ä loppuviitt eet. Alaviitt eet tarjoavat lisätietoa ja -ajatuk-sia, ja loppuviitt eet sisältävät leipätekstiä tarkentavia kirjallisuusviitt eitä. Vaikka joissain kohdin näiden välinen ero ei

ESITTELYTKULTTUURINTUTKIMUS 34 (2017): 4, VERKKOEKSTRA2

ole ihan selkeä, tukee viitt austekniikka tekstin monitahoisuutt a, ja sen sisällöis-sä esitelty konstruktivistinen pedago-giikka todentuu täten myös kerrokselli-sen tekstin rakentumisen keinona.

Kirja on järjestelty kahteen osaan. Molemmat osat alkavat selkeyttävillä

johdannoilla samoin kuin kaikki pää-luvut. Johdannot johdattelevat lukija-ystävällisesti sekä päälukujen ett ä alalu-kujen teemoihin. Ensimmäinen osan läh-tökohta on taidepedagoginen, ja siinä Rä-sänen avaa käsityksiä koko naisvaltaisesta taidekasvatuksesta, kultt uurisesta moni-

naisuudesta, monilukutaidoista ja kult-tuurin visualisoitumisesta.

Kirjan toinen osa syventää sosiose-mioott ista ja taideperustaista kuvatul-kintaa sekä keskitt yy visuaalisen kult-tuurin monilukumallin soveltamiseen kulttuuri-identiteetin näkökulmasta

Kuva 1. Marjo Räsänen 2012. Naamioiden takana.

ESITTELYT KULTTUURINTUTKIMUS 34 (2017): 4, VERKKOEKSTRA 3

kolmella osa-alueella: kuvanlukutaidos-sa, medialukutaidossa ja ympäristönlu-kutaidossa. Niistä kukin taustoitetaan alojen tutkimuksellisia viitekehyksiä, sisältöjä ja toimintatapoja vasten. Nii-tä ovat visuaalisen kultt uurin tutkimus ja taiteentutkimus, mediatutkimus se-

kä materiaalisen kultt uurin tutkimus. Eri aluei den tutkimukselliset lähtökoh-dat käsitellään siten kunkin tiedepe-rustan ja pedagogiikan näkökulmasta. Sosiosemiotiikan periaatt eet ja taide-perustainen lähestymistapa koskevat sen sijaan kaikkia visuaalisen kultt uu-

rin moni lukutaidon periaatt eita. Niiden avulla pyritään myös hahmott amaan, miten kuva taide täydentää koulun muis-sa oppi aineissa opitt avia lukutaitoja. Sa-malla näkökulma sitoutuu visuaaliseen tiedonmuodostukseen ja tutkimusme-todologisuuteen laajemminkin.

Kuva 2. Marjo Räsänen 2009. Tytöt Sao Paulossa.

ESITTELYTKULTTUURINTUTKIMUS 34 (2017): 4, VERKKOEKSTRA4

Kuvio 1. Monilukutaidot osana kokonaisvaltaista pedagogiikkaa.

ESITTELYT KULTTUURINTUTKIMUS 34 (2017): 4, VERKKOEKSTRA 5

Toisessa osassa pohdittu moni-lukumalli sitoutuu laajasti määriteltyyn kultt uuri-identiteetin käsitt eeseen, yh-teen kirjan keskeisistä, toistuvista ja kasvavista käsitt eistä. Tämä on luonte-vaa, sillä monilukumalli perustuu näke-mykseen, jonka mukaan jokainen ihmi-nen kuuluu useisiin identiteett iä raken-taviin viiteryhmiin. Yksilön kultt uuri -identiteetti rakentuu yhteiskunnassa vallitsevan makrokultt uurin ja erilais-ten osakultt uurien vuorovaikutuksessa. Mikrokultt uurit ovat jokaiselle yksilölle erilaiset, ja ne muutt uvat alati. Osakult-tuureita ovat etnisyys, asuinpaikka, so-siaalinen asema, sukupuoli, ikä, kyvyk-kyys, kieli ja maailmankatso mus. On tärkeää huomata, ett ä vuorovaikutus ei tapahdu ryhmien vaan yksilöiden välil-lä. Vaikka useiden eri ryhmien vaikutus yksilöön ymmärretään, ei yksilöä kuiten-kaan määritellä tai leimata ryhmän edus-tajaksi. Kultt uuri-identiteetin määritt ele-minen hybridisten osa- ja mikrokultt uu-rien avulla purkaa ”toisten kultt uurit” -ajatt elua. Syntyy ymmärrys, ett ei ole kultt uurista jakoa ”meihin” ja ”toisiin”, vaan kultt uurinen identiteett i on paljon monitahoisempi kysymys.

Kirjan teoreett is-fi losofi nen viite-ke hys kytkeytyy kokemukselliseen ja kogni tiivis-konstruktivistiseen ym mär-tä miseen ja oppimiseen. Lähestymistapa on selkeästi paikannett u, ja lukijan on

helppo peilata muita mahdollisia viite-kehyksiä esitett yä vasten. Kirja pyrkii myös ott amaan huomioon muita kuva-taidekasvatuksen ja sen lähialojen lähes-tymistapoja, ja konstruktivistinen viite-kehys laajeneekin muun muassa jälki-strukturalistisiin ja dekonstruktivisti-siin kuvanlukutapoihin korostaen ym-märtämistä avoimempaa tulkintaa ja merkitysten uudelleen työstämistä.

Monilukukirja on rakennett u kon-struktivistisesti. Uusi asia esitellään edellisissä luvuissa esiteltyjen näkemys-ten varassa, mistä seuraa monien käsit-teiden toistuminen eri luvuissa tarkas-teltavien ilmiöiden rakentuessa edellis-ten päälle. Lukijan ymmärtäessä kirjan konstruktivistisen ja pedagogisen raken-teen on teemojen kehitt elyä kiinnosta-vaa seurata, ja lukukokemus on palkit-seva. Ratkaisu mahdollistaa myös kirjan jokaisen osuuden itsenäisyyden: käsikir-jalle tyypillisesti teoksen kukin luku toi-mii omana kokonaisuutenaan.

Kuvat ovat tärkeä osa monilukukir-jaa. Niiden kautt a tarkentuu ymmärrys siitä, mitä visuaalisen kultt uurin moni-lukutaidolla voidaan tarkoittaa. Ku-vat osoitt avat yhdessä tekstin kanssa, kuinka kuvat rakentavat merkityksiä ja kuinka niiden tulkinta on lopulta aina monimerkityksellistä. Erityisen hienoja ovat Esko Männikön, Jouko Lehtolan, Tanja Mikkolan, Marja Pirilän, Pekka

Turusen ja Iiu Susirajan kuvat sekä mo-net kirjoitt ajan omat kuvaesimerkit.

Kuvien lisäksi kirjassa on pääasiassa kahdenlaisia kuvioita, jotka kuvallistavat kirjan laajaa käsitekartt aa. Ensimmäiset havainnollistavat kussakin luvussa käy-tett yjä käsitt eitä ja niiden suhteita lähi-tieteisiin ja lähitieteiden käsitt eistöihin. Toiset kuviot antavat useimmiten värik-kään kukan muodossa visuaalisen hah-mon tekstissä konstruoiduille kultt uuri-sille ja pedagogisille teoriarakennelmille.

Kaikkiaan monilukumalli rakentuu lukijan mielikuvissa moniulott eisena. Käy selväksi, ett ä visuaalisen kultt uurin monilukumallin tavoitt eena on trans-formatiivinen oppiminen, joka kriitt i-sen pedagogiikan hengessä kyseenalais-taa olemassa olevat tietorakenteet ja vii-tekehykset. Lukukokemus tuott aa ym-märryksen siitä, ett ä visuaalinen moni-lukutaito tarkoitt aa aktiivista katsomis-ta ja tietoiseksi tulemista omasta roolis-ta merkitysten muodostamisessa.

Taiteen tohtori Mira Kallio-Tavin on kan-sainvälisen taidekasvatuksen vanhempi yli-opistonlehtorina Aalto-yliopistossa. Hänen tutkimuskiinnostuksensa liitt yvät taidepe-rustaisiin menetelmiin eett isyyden, kultt uu-risen moninaisuuden ja kehollisuuden kysy-myksissä, kriitt iseen eläintutkimukseen se-kä digitaalisen pelaamisen ja taidekasvatuk-sen väliseen suhteeseen. Hänen väitöstutki-muksensa käsitt elee Toiseuden kohtaamista levinasilaisen etiikan ja kriitt isen vammais-tutkimuksen näkökulmasta.