1

UUSIKAUPUNKI

KORSAAREN

RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS

KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos

12.07.2019 Ritva Laurila, arkkitehti

2

Sisällysluettelo

Perus- ja tunnistetiedot 4 Tunnistetiedot 4 Kaava-alueen sijainti 4 Kaavan tarkoitus 4

Lähtökohdat 4 Selvitys suunnittelualueen oloista 4 Alueen yleiskuvaus 4 Luonnonympäristö 5 Rakennettu ympäristö 5 Muinaismuistot 5 Maanomistus 5 Suunnittelutilanne 5 Maakuntakaava 5 Yleiskaava 6 Ranta-asemakaava 7 Rakennusjärjestys 8 Kantatilaselvitys 8 Luontoinventointi 8 Vanha rakennuskanta 9 Kaavan pohjakartta 9 Rakennuskiellot 9

Suunnittelun vaiheet 9 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen 9 Osallistuminen ja yhteistyö 9 Viranomaisyhteistyö 9 Osalliset ja vireille tulo 9 Kaavaluonnos 9 Kaavaehdotus 9 Kaavan hyväksyminen 9 Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 10 0-vaihtoehto 10 A-vaihtoehto 10

Ranta-asemakaavan kuvaus 10 Kaavan rakenne 10 Rakentamattoman rannan määrä 10 Kerrosalat 10 Palvelut 10 Aluevaraukset 10 Korttelialueet 11 Maa- ja metsätalousalueet 11 Ranta-asemakaavan vaikutukset 11 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 11 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 12 Taloudelliset vaikutukset 12

3

Ranta-asemakaavan toteutus 13 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 13 Toteuttaminen ja ajoitus 13 Toteutuksen seuranta 13

LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake Kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset Luontokartoitus Kuvat olemassa olevista loma-asunnoista

4

Perus- ja tunnistetiedot

Tunnistetiedot UUSIKAUPUNKI KORSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS

Ranta-asemakaava koskee: Tiloja: 424-5-10 Paula ja Hannu Jaakkola osa tilasta 410-3-39 Saga 410-2-8 Leila Arvela osa tilasta 410-2-48 Pertti Leino osa tilasta 424-6-19 Saga 424-5-11 Saga 424-5-8 Markus Laurila 424-5-9 Maria Pursiheimo osa tilasta 427-5-8 Maria Pursiheimo

Ranta-asemakaavalla muodostuu Korttelit 3–4 sekä maa- ja metsätalousaluetta.

Suunnitteluorganisaatio Ranta-asemakaavan laadinnasta on vastannut Arkkitehtitoimisto Ritva Laurila. Luotoinventoinnin on laatinut Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut / Pekka Alho. Käsittelyvaiheet Kaavatyön vireille tulosta on kuulutettu xxx Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä xxxx Kaavaluonnos on ollut nähtävillä xxx Kaavaehdotus on ollut nähtävillä xxx Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan xxx Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 16 kilometriä Uudenkaupungin keskustasta luoteeseen Korsaaren lahden rannalla. Kaavan tarkoitus Kaavalla on tarkoitus muuttaa tilan 424-5-10 loma-asuntopaikka pysyvän asunnon paikaksi ja muiden tilojen osalta nostaa rakennusoikeuden määrää Uudenkaupungin uuden rakennusjärjestyksen mukaiseksi. Lisäksi tilan 424-5-8 rakennuspaikan rajoja tarkistetaan, jotta olemassa olevat rakennukset sijoittuisivat rakennuspaikalle.

Lähtokohdat

Selvitys suunnittelualueen oloista

Alueen yleiskuvaus Ranta-asemakaavassa on neljä rakentamatonta tonttia ja muut neljä on rakennettuja. Lisäksi maa- ja metsätalousalueelle on saunan rakennusalalle rakennettu sauna. Rakennetuille alueille on tieyhteydet. Alue sijoittuu Korsaarenlahden rannalle.

5

Luonnonympäristö Suunnittelualue on maastoltaan saariston kallioista metsämaata. Alueella on kaksi korkeaa mäkeä, Ryttävuori ja Kaasavuori. Rannat ovat pääosin kallioisia. Suunnittelualueelta on laadittu luontoselvitys. Luontoselvityksessä ei ollut mitään erikoista, jonka takia olemassa olevassa ranta-asemakaavassa olevia rakennuspaikkoja tulisi siirtää. Rakennettu ympäristö Tilat 424-5-91 ja 410-2-8 ovat lohottu kantatilasta samaan aikaan 1960-luvun alussa ja niille on rakennettu myös loma-asunnot 60-luvulla. Tilat 424-5-10 ja 424-5-8 on lohottu kantatilasta 1990-luvun lopussa ja niille on rakennettu loma-asunnot 2000-luvulla. Sauna on rakennettu tilan 410-2-48 osalle 1990-luvulla ja se palvelee kantatilan päärakennuksia. Muut ranta-asemakaavan tontit ovat rakentamattomia.

Muinaismuistot Suunnittelualueelta ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä.

Maanomistus Kaava-alueen kiinteistöjen maanomistajat on lueteltu tunnistetiedoissa.

Suunnittelutilanne

Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut 20.3.2013 Vakka-Suomen maakuntakaavan, joka on osa samana päivänä hyväksyttyä Varsinais-Suomen maakuntakaavaa. Suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita (MRV). Alue kuuluu loma-asutuksen mitoitusta osoittavaan osa-alueeseen 1 eli 7-10 lay/km, vapaata rantaa 40 % kokonaisrantaviivasta.

Ote maakuntakaavasta

6

Yleiskaava Turun ja Porin lääninhallitus on vahvistanut Uudenkaupungin yleiskaavan 25.8.1994. Suunnittelualue on yleiskaavassa loma-asuntoaluetta (RA) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Suunnittelualue kuuluu osa-alueeseen II, jolla loma-asuntorakentamisen mitoituksena käytetään 5 loma- asuntoa rantakilometriä kohti tai 1 las 3 ha maa-aluetta kohti siten, että pienempi lukumäärä on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 50 % tulee jättää vapaaksi.

Ote yleiskaavasta

7

Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on 22.5.1992 vahvistettu ranta-asemakaavaa.

Ote voimassa olevasta ranta-asemakaavasta

8

Rakennusjärjestys Uusikaupunki on uusinut rakennusjärjestyksen. 14.8.2018 voimaan tulleessa rakennusjärjestyksessä on rakentamisen määrästä ranta-alueilla todettu:

Rantaan rajoittuvalla rakennuspaikalla ympärivuotiseen asumiseen osoitettu kerrosala saa olla enintään 300 m² ja loma-asumiseen osoitetulla rakennuspaikalla enintään 200 m². Vanhoilla rakennuspaikoilla rakentamisen määrä voi olla pienempikin, riippuen rakennuspaikan pinta-alasta ja ympäristöstä. Lomarakennuspaikan rakennusoikeus on 150-200 m². Rakennusoikeuden määrää voidaan kasvattaa max 200 m², mikäli rakennuspaikka on yli 3000 m² ja se on puustoinen. Rakentamisen määrä ei koske ranta-asemakaavoissa olevia rakennuspaikkoja. Kaavaa laadittaessa rakennusjärjestyksen rakennusoikeudet ovat ohjeena.

Asuinrakennuspaikalla saa olla rakennusjärjestyksen mukaan enintään:

• yksiasuntoinen asunto, jonka kerrosala saa olla 200 m² • yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m² • yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m² • kolme talousrakennusta, pinta-alat sisältyvät kokonaiskerrosalaan • kerrosten lukumäärä saa olla enintään puolitoista(1½).

Lomarakennuspaikalla saa olla rakennusjärjestyksen mukaan enintään:

• yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 150 m² • yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m² • yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m² • kolme talousrakennusta, pinta-alat sisältyvät kokonaiskerrosalaan • kerrosten lukumäärä saa olla enintään yksi. Venevajan kerrosala saa olla enintään 40 m². Venevajan ala

otetaan huomioon rakennuspaikan yhteenlaskettua kokonaiskerrosalaa laskettaessa. Venevajan rakentamismahdollisuus tutkitaan aina tapauskohtaisesti.

Mereen rajoittuvilla ja muilla alavilla rakennuspaikoilla alimman lattiakorkeuden tulee olla +2,30 metriä (N2000-järjestelmä). Rakennuksen korkeusasemaa määritettäessä tulee ottaa huomioon myös mahdollinen rakennuspaikkakohtainen aaltoiluvara ja jään työntymisestä rantaan aiheutuva korkeuslisä.

Kantatilaselvitys Suunnittelualueelta on laadittu kantatilaselvitys ja mitoituslaskelma edellisen ranta-asemakaavan yhteydessä. Mitoitusta ei muuteta, koska ei tule uusia rakennuspaikkoja. Ainoa mitoituksellinen muutos on yhden lomarakennuspaikan muuttaminen pysyväksi rakennuspaikaksi. Ranta-asemakaavan muutos alueella on kokonaisrantaviiva n.1 km ja mitoitus rantaviiva on n. 700 m. Vapaarannan osuus on n. 350m. Ranta-asemakaavassa voidaan katsoa olevan neljä kantatilaa, jotka on rekisteröity ennen vuotta 1969. Tila Vähärauma 5:9 on rekisteröity 29.12.2000, koska silloin tilaan liitettiin lisämaata. Rakennuspaikka on rekisteröity alunperin 60-luvun alussa. Myös tila Ryttävuori 2:8 on rekisteröity 1963. Tila Lahdenranta 5:8 on rekisteröity 1942. Kantatila, josta suurin osa tonteista on muodostettu, on ylittänyt rakennusoikeuden edellisessä kaavassa.

Luontoinventointi Suunnittelualueen luontokartoituksen on tehnyt Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut/Pekka Alho. Selvityksen mukaan suunnittelualueella onseuraavia suojeltavia kohteita: Alueella ei havaittu yksiselitteisesti suojeltuja luontotyyppejä, eikä metsoa lukuun ottamatta erityisen arvokasta lajistoa. Vesistönä Korsaarenlahti ja kaavamuutosalueen rantaviiva ei ole erityisen monimuotoista, vaan esim. vapaa-ajan asumiseen soveltuvaa karumpirantaista aluetta. Korsaarenlahdella tai varsinkaan kaavamuutosalueen tuntumassa ei ole merkittäviä saaristolintujen pesimäluotoja, jotka häiriintyisivät esim. veneilyn tai ranta-asumisen lisääntymisestä, eikä kaavamuutos luultavasti aiheuta mainittavaa uutta tierakennustarvetta. Uudenkaupungin saariston Natura-alue (FI0200072) ulottuu lähimmilläänkin yli 4 km etäisyydelle, samoin Selkämeren kansallispuisto, eikä kaavamuutoksen vaikutukset ulotu sinne saakka.

9

Vanha rakennuskanta Suunnittelualueen vanhimmat rakennukset on rakennettu 1960-luvulla. Alueella ei ole vanhaa rakennuskantaa, joka tulisi ottaa erityisesti huomioon suunnittelussa.

Kaavan pohjakartta Kaavoituksen pohjakartta on hyväksytty 18.4.2018. Pohjakartta perustuu2014 kartoitukseenjasitäon täydennetty 08/2018. Kartan mittakaava on 1:2000.

Rakennuskiellot Kaava-alueella ei ole rakennuskieltoa.

Suunnittelun vaiheet

Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen Kaavoitus on käynnistynyt maanomistajien aloitteesta.

Osallistuminen ja yhteistyö

Viranomaisyhteistyö Kaavoituksesta pyydetään lausunnot Ely-keskukselta ja Varsinais-Suomen liitolta.

Osalliset ja vireilletulo Osalliset on lueteltuna osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Uudenkaupungin kaupunginhallitus on tehnyt ranta-asemakaavatyön vireilletulopäätöksen xxx. Vireilletulosta on kuulutettu Uudenkaupungin Sanomissa ja Vakka-Suomen Sanomissa xxx. Lisäksi osallisille on ilmoitettu vireilletulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä xxx.

Kaavaluonnos Uudenkaupungin kaupunginhallitus on käsitellyt xxx päivätyn kaavaluonnoksen kokouksessaan 2019 § . Kaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä . . - 2019.

Kaavaehdotus Uudenkaupungin kaupunginhallitus on käsitellyt 2019 päivä- tyn kaavaehdotuksen kokouksessaan . .2020 § .

Kaavaehdotus on ollut yleisesti nähtävillä . . - 2020.

Kaavan hyväksyminen (TÄYDENNETÄÄN HYVÄKSYMISVAIHEEN JÄLKEEN)

10

Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot

Maasto-olosuhteet ja kiinteistöjen omistukset rajaavat laadittavia vaihtoehtoja.

0-vaihtoehto 0-vaihtoehdon mukaan ranta-asemakaavan muutosta ei tehdä, jolloin kaavoitetulla alueella rakennettaisiin voimassa olevan kaavan mukaisesti.

A-vaihtoehto Suunnitellaan jo rakennettujen ja uusien rakennuspaikkojen kerrosalat vastaamaan rakennusjärjestyksen mukaisia kerrosaloja. Muutetaan kiinteistön 424-5-10 lomarakennuspaikka omarantaiseksi vakituisen asunnon rakennuspaikaksi.

Ranta-asemakaavan kuvaus

Kaavan rakenne Ranta-asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 6 hehtaaria. Ranta- asemakaava noudattaa vaihtoehdon A mukaista ratkaisua. Rakentamiseen osoitettuja alueita (n. 3,6 ha) ovat yksiasuntoisten loma-asuntojen korttelialueet (RA-1) sekä vakituisen asunnon tontti (AO-1). Muu alue (n. 2,4 ha) on maa- ja metsätalousaluetta (M-1). Mitoitus Kaava-alueen yksityiskohtainen mitoitus on esitetty asemakaavan seurantalomakkeella (liite 1).

Rakentamattoman rannan määrä Suunnittelualueen todellisen rantaviivan pituus on noin 1km. Mitoitusrantaviiva, joka on laskettu 50 m:n murtoviivalla 1:2000 kartalta ja jossa on käytetty vastarannan läheisyyskertoimia, on yhteensä noin 700 m (muunnettu rantaviiva, joka on laskettu ilman läheisyyskertoimia, on noin 1000 m). Vapaata rantaviivaa on suunnittelualueella yhteensä noin 350 metriä eli noin 50 % koko suunnittelualueen muunnetusta rantaviivasta.

Kerrosalat Ranta-asemakaavassa on osoitettu kerrosalaa yhteensä 1725 k- m². Kaavassa on osoitettu seitsemän yksiasuntoisten loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA-1), joiden kerrosalat ovat yhteensä enintään 1400 k-m². Lisäksi maa- ja metsätalousalueelle (M-1) on osoitettu rakennusalaa 25 k-m² ja AO-tontille yksi omakotitalon rakennuspaikka 300 k-m². Olemassa olevassa kaavassa kerrosalaa oli 960 k- m² + 25 k-m². Rakennusoikeus kasvaa yhteensä 760 k-m² koko kaava-alueella

Palvelut Alueella ei ole palveluja. Lähimmät palvelut ovat Kammelassa (kyläkauppa) noin 7 km päässä sekä Pyhämaan kyläkeskuksessa 15 km päässä. Palvelut sijaitsevat keskustassa n. 16 km päässä.

Aluevaraukset Kaavamerkinnät ovat ympäristöministeriön voimassa olevien ohjeiden mukaisia. Liitteenä ovat kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset.

11

Korttelialueet Kaava-alueella on yhteensä kaksi korttelialuetta (RA-1). Puolet rakennuspaikoista on rakennettuja.

Korttelit 3 ja 4 ja Maa- ja metsätalousalueet

M-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhdelle talousrakennukselle 25 k-m².

Ranta-asemakaavan vaikutukset Ranta-asemakaava ei muuta nykyistä tilannetta olennaisesti.

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Väestörakenne ja -kehitys alueella Kaava lisää uutta vakituista asutusta yhdellä omakotitalolla. Julkinen liikenne kulkee koulujen työaikana ns. Korsaarentietä pitkin. Kaava-alueen läheisyyteen on muodostunut pysyvää asutusta, joka tukeutuu juuri Korsaarentiehen. Kaava-alueen läheisyydessä on yksi omakotitontti ja Korsaarenlahden toisella puolella Savikkaan alueella on pysyvää asutusta muodostunut melko paljon. Alue on ollut myös 1900-luvulla aina vuoteen 1960 saakka runsaasti asuttua aluetta.

Yhdyskuntarakenne Kaavassa ei osoiteta yhtään uutta rakennuspaikkaa. Kaava mahdollistaa lisärakentamisen olemassa oleville tonteille, koska ranta-asemakaavalla lisätään rakennusoikeutta. Suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Rakennuspaikat on sijoitettu puuston ja maaston suojaan siten, ettei niistä aiheudu naapurustolle haittaa enempää kuin tarve vaatii. Kaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön on melko vähäinen.

Yhdyskuntatalous Kaavan toteuttaminen edellyttää uuden tieyhteyden rakentamista Kaasavuoren rinteen alapuolisille tonteille, jotka ovat rakentamattomat. Kaavan kaikki rakennetut tontit on liitetty Lepäisten vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon, paitsi kiinteistö 410-2-8. Lisäksi kaikki, joilla on vesijohto on liitetty myös viemäriin paitsi 425-5-10. Tälle kiinteistölle on kuitenkin tehty viemäröinti nyky säädösten mukaisesti. Myöskään sauna, joka sijoittuu M-alueelle ei ole viemäröity.

12

Palvelut Kaava tukeutuu olemassa oleviin palveluihin. Lyökki-Lepäinen metsäautotie ns. Korsaarentie kulkee kaava- alueen lähellä. Linja-autoliikenne koulujen työaikana kulkee tätä reittiä.

Liikenne Autoliikenne rakennuspaikoille lisääntyä jossain määrin, silloin kun kolme rakentamatonta tonttia rakentuu.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole tiedossa kiinteitä muinaismuistoja eikä rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita.

Virkistys Kaava-alueella on laajat yhtenäiset mäkialueet, jotka ovat rakentamisen ulkopuolella.

Vaikutukset luontoon jaluonnonympäristöön

Maisemarakenne, luonnonolot Eteläisin kiinteistö (427-5-8) ei ole rakentunut. Metsä on tavanomaista metsätaloustyypin harvaa metsää. Ranta rajoittuu paitsi Pasklahden puolelle, myös Korsaarenlahden ja Pasklahden yhdistävään kapeaan virtausaukkoon. Ei huomioitavia luontoarvoja, mutta mainittakoon kuitenkin muutoskohteen rajan eteläpuolisen, jo rakentuneen kiinteistön metsäalueen (rinne & notko) olevan monimuotoinen, vanhempaa puustoa ja lahopuuta käsittävä. Seuraavat kaksi kiinteistöä Korsaarenlahden puolella (424-5-9 ja 424-5-8) ovat kokonaisuudessaan rakentuneita, ei huomioitavaa. Seuraava kiinteistö (242-5-11) on rakentumattomista rantakiinteistöistä laajin rantaviivaltaan. Ranta-alueella ei mainittavia luontoarvoja, sopii hyvin rakentamiseen. Seuraava kiinteistö (424-6-19) kohoaa jo edellisen takaa alkaen, nousten melko jyrkästi kalliokohoumaksi, jonka laella paljon vanhaa saariston kelopuuta, mutta ei enää laajempaa avokalliota. Kalliokohouman laskiessa pohjoisen ja idän välille, on iäkkäämpää ja monimuotoisempaa metsää. Rantaviivaa on vain vähän, ruovikoituneen poukaman alueella. Kiinteistöllä on jonkin verran luontoarvoja, jotka olisi hyvä huomioida laajemmassa rakentamisessa, mutta arvot eivät sijaitse ranta-osassa kiinteistöä. Kiinteistöille 410-2-48 ja 410-2- 8 johtaa tie Rauhalan läpi. Kiinteistöt ovat suhteellisen pienialaisia ja ainakin osin jo rakennettuja. Laajahko kiinteistö 424-5-10 pitää sisällään niemenkärkeä. Kohteella ei havaittu yksiselitteisesti suojeltuja luontotyyppejä, eikä metsoa lukuun ottamatta erityisen arvokasta lajistoa.

Pohjavedet ja pienilmasto Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Kaavalla ei ole oleellista vaikutusta pienilmastoon.

Maa- ja kallioperä Alueen rakennettavuus on hyvä. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajille.

13

Ranta-asemakaavan toteutus

Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Ranta-asemakaavan toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus. Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää, kun ranta-asemakaava on tullut kuulutuksella voimaan. Maanomistajat vastaavat ranta- asemakaavan toteuttamisesta omistamillaan maa-alueilla. Toteutuksen seuranta Alueen toteutuksen seurannasta ja valvonnasta vastaa Uudenkau- pungin kaupunki.

Siurossa 12.07.2019 Ritva Laurila, arkkitehti

LUONTOARVOJEN YLEISKATSELMUS

KORSAAREN KAAVAMUUTOS

Ryttävuori - Isoketo

VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

2018

1. TAUSTAA KAAVAMUUTOSKOHTEESTA

Uudenkaupungin Korsaaren Ryttävuoren - Isokedon ranta-asemankaavaan on valmisteilla

pienimuotoinen kaavamuutos. Muutoksella muutetaan yksi loma-asunto vakituiseksi (AO)

ja muiden rakennusoikeutta kasvatetaan. Kaavamuutoksenpiirissä on kahdeksan

Korsaarenlahteen rajoittuvaa rantakiinteistöä, joista neljä on jo ennestään rakentuneita,

neljä rakentamattomia. Muutosalue on esitetty alla olevalla kartalla 1:

Kartta 1: Korsaaren kaavamuutosalue

Kohteelle tehtiin luontoarvojen yleiskatselmus lokakuussa 2018. Katselmus ei vastaa

varsinaista luontoselvitystä, mutta on usein riittävä jo rakentuneen ja asemakaavoitetun

kohteen tarkistuksiin. Kohteen ranta-alue on ennestään kaavoitettu ja osin rakennettu.

Muutoskohteen kiinteistöt muodostavat yhtenäisen ranta-aluekokonaisuuden.

Maastokatselmuksen lisäksi kohteen maastoa arvioitiin ilmakuvien ja pitkäaikaisen

aluetuntemuksen perusteella.

Kansikuvassa koivuvanhus Rauhalasta rantaan menevän tien varressa (Rauhalan nimi

peittyy kartassa kaava-alue tekstin alle).

2. KATSELMUKSESSA TEHDYT HUOMIOT

Katselmuksen huomioita etelästä pohjoiseen:

Eteläisin kiinteistö (427-5-8) ei ole rakentunut. Metsä on tavanomaista metsätaloustyypin

harvaa metsää. Ranta rajoittuu paitsi Pasklahden puolelle, myös Korsaarenlahden ja

Pasklahden yhdistävään kapeaan virtausaukkoon.

Kuva: maisema Pasklahdelta kohti virtausaukkoa, jonka suulle kiinteistö rajoittuu © Pekka Alho

Kuva: eteläisimmän kiinteistön metsää © Pekka Alho

Ei huomioitavia luontoarvoja, mutta mainittakoon kuitenkin muutoskohteen rajan

eteläpuolisen, jo rakentuneen kiinteistön metsäalueen (rinne & notko) olevan

monimuotoinen, vanhempaa puustoa ja lahopuuta käsittävä.

Seuraavat kaksi kiinteistöä Korsaarenlahden puolella (424-5-9 ja 424-5-8) ovat

kokonaisuudessaan rakentuneita, ei huomioitavaa.

Kuva: Uusiokäyttöä jo rakentuneilla vierekkäisillä kiinteistöillä © Pekka Alho

Seuraava kiinteistö (242-5-11) on rakentumattomista rantakiinteistöistä laajin

rantaviivaltaan. Ranta-alueella ei mainittavia luontoarvoja, sopii hyvin rakentamiseen.

Kuva: kiinteistön eteläosassa oiva mahdollinen harvennettu rakennuspaikka, joka reilusti

merenpinnan yläpuolella oleva tasanne © Pekka Alho

Seuraava kiinteistö (424-6-19) kohoaa jo edellisen takaa alkaen, nousten melko jyrkästi

kalliokohoumaksi, jonka laella paljon vanhaa saariston kelopuuta, mutta ei enää laajempaa

avokalliota. Kalliokohouman laskiessa pohjoisen ja idän välille, on iäkkäämpää ja

monimuotoisempaa metsää. Rantaviivaa on vain vähän, ruovikoituneen poukaman

alueella. Kiinteistöllä on jonkin verran luontoarvoja, jotka olisi hyvä huomioida

laajemmassa rakentamisessa, mutta arvot eivät sijaitse ranta-osassa kiinteistöä.

Kuva: Kuvassa näkyy suuri osa kaavamuutosalueen rantaa kiinteistöltä 424-5-11 pohjoiseen

otettuna. Kiinteistön 424-6-19 ruovikkoinen poukama, jonka takana näkyy kiinteistön 410-2-48

laituri ja rantamökki © Pekka Alho

Kiinteistöille 410-2-48 ja 410-2-8 johtaa tie Rauhalan läpi. Kiinteistö ovat suhteellisen

pienialaisia ja ainakin osin jo rakennettuja. Laajahko kiinteistö 424-5-10 pitää sisällään

edellisessä kuvassakin näkyvää niemenkärkeä. Kiinteistö on rakentunut, eikä pihapiiriin

menty ilmeisen paikallaolon vuoksi (koska ketään ei näkynyt piha-alueella).

Kaikille rakennetuille kiinteistöille johtavat tiet olivat portilla lukittuja, mikä ei helposti

mahdollista hälytysajoneuvojen liikkumista (eikä luontokartoittajan!).

3. YHTEENVETO

Kohteella ei havaittu yksiselitteisesti suojeltuja luontotyyppejä, eikä metsoa lukuun

ottamatta erityisen arvokasta lajistoa. Vesistönä Korsaarenlahti ja kaavamuutosalueen

rantaviiva ei ole erityisen monimuotoista, vaan esim. vapaa-ajan asumiseen soveltuvaa

karumpirantaista aluetta. Korsaarenlahdella tai varsinkaan kaavamuutosalueen tuntumassa

ei ole merkittäviä saaristolintujen pesimäluotoja, jotka häiriintyisivät esim. veneilyn tai

ranta-asumisen lisääntymisestä, eikä kaavamuutos luultavasti aiheuta mainittavaa uutta

tierakennustarvetta.

Uudenkaupungin saariston Natura-alue (FI0200072) ulottuu lähimmilläänkin yli 4 km

etäisyydelle, samoin Selkämeren kansallispuisto, eikä kaavamuutoksen vaikutukset ulotu

sinne saakka.

Yleiskatselmuksen perusteella voidaan sanoa, ettei suunniteltu kaavamuutos aiheuta

haittavaikutuksia luontoarvoille, eikä tarvetta varsinaiseen keväällä/kesällä tehtävään

luontokartoitukseen ole.

Tärkein huomioitava kaavamuutoksen suhteen on rannan takaisen Ryttävuoren alueen ja

sen eteläpuolisten korkeiden kalliokohoumien säilyttäminen luonnontilassa. Välittömästi

kiinteistön 424-5-10 takana olevan kiinteistön 410-3-39 alueelta löytyi kolme

metsokoppeloa. Laji on lintudirektiivin suojaama, sekä kansallisen uhanalaisluokituksen

mukaan alueellisesti uhanalainen.

Kuva: Metson elinpiiriä Ryttävuoren lakiosilla. Yksi koppelo (naaras metso) käveli tällä kohdin

kiinteistölle 424-5-10 johtavalla soratiellä. Metsot käyvät mielellään nokkimassa jauhinkiviä

soratien pielistä. Kuva ehdittiin ottaa harmillisesti vain sekunteja sen jälkeen kun koppelo ehätti

lähteä lentoon kameran tieltä © Pekka Alho

Kuva: Kelopuiden kirjoma maisema eteläisemmän kalliokumpareen laelta © Pekka Alho

Katselmuksen teki ja lausunnon antoi

Pekka Alho / Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut

Tila Vähärauma 424-5-9

Tila Julius 424-5-8

Tila Ryttävuori 410-2-8

Tila Rauhala VIII 410-2-48

Tila Kapteeninkärki 424-5-10

Tila Kapteeninkärki 424-5-10

Tila Kapteeninkärki 424-5-10