KORKEAKOULUJEN KIELTEN JA VIESTINNÄN OSAAMISKUVAUSHANKE

4.10.2012Sisko Mällinen, FTprojektipäällikkö

Jatkoa ESR-osarahoitteiselle AHOT korkeakouluissa -hankkeelle

Päätoteuttajana on Turun yliopisto Osatoimijana kielten ja viestinnän

jatkohankkeessa on Tampereen ammattikorkeakoulu

Noin 70 osallistujaa 25 korkeakoulusta Rahoittava viranomainen on Pirkanmaan

Ely-keskus

Hankkeen perustiedot

On tarve tietää, vastaako korkeakoulujen kieltenopetus työelämän muuttuneita tarpeita.

On tarve kuvata yhteismitallisesti vaadittu kielten ja viestinnän osaaminen niin, että hyväksiluku opiskelijan siirtyessä korkeakoulusta toiseen ovat johdonmukaista ja tasapuolista.

On tarve kuvata osaaminen niin konkreettisesti ja työelämälähtöisesti, että opiskelija itse kykenee tunnistamaan, mitä hän jo osaa suhteessa tavoitteisiin ja mitä hänen tulee oppia. Ja että työnantaja saa todellisen kuvan hakijan kielitaidosta.

Hankkeen perustelut

Hankkeen tavoitteet Muuttuneen työelämän yleisten ammatillisten

kvalifikaatioiden ja kielitaitotarpeiden tunnistaminen.

Kielten- ja viestinnän opettajien ammatillinen uudistuminen sekä opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen päivitys.

Konkreettiset ala- ja kielikohtaiset osaamisperustaiset osaamiskuvaukset tekniikkaan, kauppaan, sosiaali- ja terveysalalle sekä kulttuurialalle englannissa, ruotsissa ja viestinnässä.

Osaamiskuvausten tulee olla työelämälähtöiset osaamisperustaiset alalle keskeiset konkreettiset yksiselitteiset mitattavat

-> Mitä valmistuva henkilö osaa ammatissaan tehdä englanniksi, ruotsiksi, suomeksi?

Hyöty opiskelijalle Auttaa tunnistamaan ja arvioimaan omaa

osaamistaan 1. opintojen alussa:

a. hyväksiluvut b. kokonaiskuva alalla tarvittavasta

kieli- ja viestintäosaamisesta 2. valmistumisvaiheessa

a. tunnistaa ja osaa kuvata osaamistaan työnantajalle

Hyöty opettajalle Yhteinen näkemys opetuksen tavoitteista:

◦ Apuna omien opintojaksojen suunnittelussa◦ Uudelle opettajalle tieto keskeisistä opetettavista

asioista

Arvioinnin tukena◦ Yhdessä määritellyt arviointikriteerit (1,3,5)

linjaavat arviointia

Hyväksiluvut Kun keskeiset osaamistarpeet on määritelty

alakohtaisesti:◦ Alakohtaisen täydennyksen tarve on helposti

nähtävissä◦ Osaamisen näytön kohdistaminen keskeisiin

asioihin helpottuu◦ Opiskelijoiden tasavertainen kohtelu turvataan

paremmin (yhteiset tavoitteet, yhteiset arviointikriteerit)

Hyöty työntekijälle/työnantajalle Työntekijän elinikäinen oppiminen:

◦ Osaamiskuvaukset auttavat tunnistamaan alalla vaadittavaa osaamista

◦ Itsearvointi oman osaamisen riittävyydestä/täydentämistarpeesta mahdollistuu

Rekrytointivaiheessa työnantaja saa konkreettisen tiedon siitä, mitä hakija osaa tehdä ao kielillä

Ammatillisen uudistumisen konsepti (Aktanttimalli, Greimas 1980)

HANKKEEN OSALLISTUJAT

UUSI, YHTEINEN YMMÄRRYS TYÖELÄMÄN TARPEISTA

TYÖELÄMÄN MUUTOKSET,OSAAMISTAR-PEET

OSAAMISTAVOITTEET

TUTKIMUSTIETOA,KOLLEGIAALISTA DIALOGIA,KRIITTISTÄ (ITSE)REFLEKTIOTA

JYRKÄT ENNAKKOKÄSITYKSET

YHTEINEN AIKAAJANPUUTE, WIKITYÖSKENTELY,DIALOGI

Yhteinen ymmärrys vaatii aitoa dialogia Dialogi syntyy vuorovaikutuksessa ja

ryhmässä. Mutta se on enemmän kuin

ryhmäkeskustelu. Dialogissa jaetaan omia käsityksiä ja

ajatuksia. Mutta se ei koostu monologeista, joissa

perustellaan väitteitä. (Aarnio & Enqvist 2004)

Asiantuntijuuden jakaminen

Perehtyminen työelämän kieli- ja viestintätaidosta tehtyihin tutkimuksiin

Lukupiiri + Dialogi: ◦ Mitkä ovat valmistuvien keskeisimmät työtehtävät

eri aloilla?◦ Mitä viestintätilanteita he ko. tehtävissä

kohtaavat?◦ Mitä kieli- ja viestintäosaamista se heiltä vaatii?

-> Yhteinen ymmärrys osaamistarpeista.

ek.multiedition.fi/oivallus/fi/liitetiedostot/arkisto/Oivallus_loppuraportin-esitys-ja-kuvat.pdf

2011 syksy: Aloitus ja perehtyminen työelämän kielitaitotarpeisiin.

2012: Perehtyminen eri kouluissa tehtyyn kielten ops –työhön ja jo tehtyihin tavoitekuvauksiin.

-> Ala- ja kielikohtaisten osaamistavoitteiden työstäminen.

2013: Osaamisperustaisten tavoitekuvausten arviointi ja käytäntöön ottaminen, raportointi

Toteuttamissuunnitelma

1.12.2011 ◦ Työelämän uudet ammatilliset kvalifikaatiot◦ Alakohtaiset kielten ja viestinnän osaamistarpeet31.1.2012◦ AHOT kielissä ja viestinnässä◦ Osaamistavoitteiden työstäminen alkaa29.3.2012◦ Kielenopettajan ammatillinen kasvu◦ Taitotasoihin perehtyminen◦ Kielten ops-työ

Koulutus- ja työpajapäivät

30.5.2012o Arviointi26.9. 2012o Työelämän odotukset ja kieli- ja viestintätaidon

mittauskohteeto AMK-/kandidaattitason kuvausten työstäminen

palautteen pohjalta27.9.2012o YAMK-/Maisteritason osaamistavoitteet?4.12.2012o Kuvausten viimeistely kouluilta saadun palautteen

pohjalta

Koulutus- ja työpajapäivät

Yhteenveto tavoitekuvausten periaatteista Lähtökohtana: hyväksiluvut, ahotointi Kohderyhmä: työnantajat, opiskelijat,

opettajat -> tiivis, konkreettinen, rautalankamalli -> tavoitteet on mitattavia -> alakohtaiset erot näkyvät tavoitteissa -> vain ammattialan keskeisin osaaminen -> 5-6 tavoitelausetta + arviointikriteerit -> apuna jo olemassa olevat kuvaukset

AMK -OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN – ERI VAIHEET (Hanne Koli)

1. OSAAMISEN KUVAUS – AMMATTIALA/KOULUTUSALA

2. OSAAMISEN ANALYSOINTI OSAAMISLAUSEET

Vaihe IIVaihe I

3. ARVIOINNIN KOHTEET (TASOT 1-3-5)YKSILÖN O

PITTU /HANKITTU

OSAAMIN

EN JA SEN TUNNIST

AMINEN

JA TUNNUSTA

MINEN

4. ARVIOINNIN KEINOT

5. OSAAMISEN NÄKYVÄKSI TEKEMINEN

6. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN

7. OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

7.9.2011

Etätyöskentelyalusta on Turun yliopiston Moodle: http://moodle.utu.fi

Hankkeen etenemistä seurataan blogissa:http://osku-hanke.blogspot.com

TAMKin hanketiimillä on suunnittelualustana TAMKin Moodle: http://elearn.piramk.fi

Hanke verkossa