koe fakataha’anga kosilio ‘i selusalema‘oku ‘ikai toe fakafehu’ia‘ae “ngaahi fekau...
TRANSCRIPT
KOE FAKATAHA’ANGA KOSILIO ‘I SELUSALEMA
Lesoni 8 ‘o ‘Akosi 25, 2018
Na’e tali ‘ehe kakai Senitaile ‘ae Kosipeli, pea na’e hoko ia koepalopalema kihe ni’ihi ‘oe kakai Siu. Totonu nai ke mo’ui ‘ae Senitaile ‘ihemalumalu ‘oe lao tatau na’e malumalu ai ‘ae kakai Siu? Koe ha nai e ‘uhinga na’e kamu ai ‘ae kakai Siu, kae ‘ikai kamu ai ‘ae kakai Senitaile ia?
Koe palopalema ‘eni ‘o fakafelave’i mo hotau fakamo’ui: ‘ihe ngaahi ngaue(tauhi ‘ae fono) pe koe tui (makatu’unga ‘ihe ta’ata’a ‘o Kalaisi)
“Ka na’e tu’u hake ‘ae ni’ihi ‘oku tui ‘ihe fa’ahinga ‘oe Falesi, ‘o nau pehe, ‘oku totonu ke kamu ‘akinautolu, mo fekau kefai kihe fono ‘a Mosese”, (Ngaue 15:5)
Koe kau Falesi koia nenau liliu mai, nenau siokihe kakai Senitaile koia kuo nau tafoki ‘o Kalisitiane na’e ‘ikai tala kiate kinautolu iakenau tauhi ‘ae ngaahi ouau faka-Siu, koia ainenau ‘alu ki ‘Anitioke. Na’anau malanga’i, ‘oku fiema’u ke hoko ‘ae Senitaile ‘o Siu pea tauhi moe ngaahi fono kae toki mo’ui.
Na’e fehangahangi ‘eni moe kosipeli na’emalanga’i ‘e Paula mo Panepasa, koe mo’ui‘oku ma’u ia ‘ihe tui pe, ‘o ‘ikai kau kiai ‘aengaahi ngaue ‘ae fono.
Koe alea ni na’e matu’aki kakaha ‘aupito he na’ane lulu’i ‘ae taha moe maau ‘ae Siasi. Na’epehe ai ‘ehe kau taki koia ‘o ‘Anitioke kenaukole fale’i mei he kau ‘Apostolo moe matu’a kesolova e fehu’i ni.
‘Oku ‘ikai toe fakafehu’ia ‘ae “ngaahi fekau ‘ae tangta” (Matiu 15:9), ka koe tu’utu’uni ‘ae ‘Otua order: “Pea ka ‘aufono ha muli kiate koe[…] tuku ke kamu ‘ene kakaitangata kotoa pe.” (‘Ekisotosi 12:48)
Na’e ta’e mahino kiate kinautolu ‘ae faka’ilonga ‘oe kaukihe kakai ‘ae ‘Otua, koe’uhi na’anau fakakaukaukinautolu koe faka’ilonga ia kihe mo’ui. Kapau na’e pehe:
‘E fu’u ta’emahino ‘aupito
‘ae Kosipeli(Kal. 1:7; 2:3-5)
Koe nge’esi peKelesi
(Kal. 2:21)
Koe nge’esi peKelesi
(Kal. 2:21)
‘E faka-situa’ifakamamani lahi‘ae mo’ui (Kolose3:11; Taitusi 2:11)
“Pea na’e fakataha ‘ae kau ‘apositolo moe matu’a, ke nau fakakaukau kihe me’a ni.” (Ngaue 15:6)
‘I Selusalema, na’e lea e kau Falesi fekau’aki mo ‘enau fakakaukau, pea pehe kia Paula mo Panepasa.
Na’e toki tala ange ‘e Pita kiate kinautolu, na’e talipe ‘ehe ‘Otua ‘ae kakai Senitaile ‘ihe kuohili pea na’uma’u moe Laumalie Ma’oni’oni neongo na’e te’ekikamu kinautolu. Na’ane faka’osi ‘aki ‘ene lea ‘o pehe“ka ‘oku ta pehe, koe me’a ‘ihe ‘alo’ofa pe ‘ae ‘Eiki koSisu Kalaisi, ‘e mo’ui ‘akitautolu, ‘o hange kokinautolu.” (v. 11)
Na’e taku ko Semisi koe taha ‘oekau ma’u mafai ‘ihe Siasi (Kaletia1:19; 2:9). Na’a ne toe fakamamafa’i mai ‘aia ‘oku ha ‘ia‘Amosi 9:11-12 hono mu’aki talape ‘ehe ‘Otua ‘ae kau ‘ae Senitailekihe ‘ene palani fai fakamo’ui.
“Na’e lelei kihe Laumalie Ma’oni’oni, pea mo kimautolu, ke ‘oua na’a ai ha kavenga mamafa kiate kimoutolu, ka koe ngaahi me’a totonu ni:” (Ngaue 15:28)
Na’e lelei kihe Laumalie Ma’oni’oni ‘ae loto taha ni. Kaukiai ‘ae “me’a totonu” ko’eni ‘e fa ke fai kiai ‘ae kauSenitaile:
Na’e fa’u ‘ae ngaahi tu’utu’uni kefehanghangai moe lotu tamapua. Na’e tefito ‘eni mei he ngaahitu’utu’u ni ‘ia Levitiko 17 moe 18 ‘o fekau’aki moe kau muli nofo ‘i ‘Isileli.
Na’e hoko ‘eni kene fakatau’ataaina’i‘ae kau Senitaile mei hono tauhi e ngaahi fono ‘oe katoanga, ka ‘oku‘ikai kau heni ai ‘ae fono ia na’e ‘imu’a ‘ihe fakapapau koia mo ‘Epalahame (hange koe ngaahi fono‘oe molale)
Koe fili (fai tu’utu’u ni)‘ae kosilio na’e nofo ma’u‘ihe ‘uluaki ha’inga tohi faka’ofisiale ‘ae Siasi. Koetohi na’e tohi ia ‘o fakafuofua koe ta’u 49 AD. KoSuitasi mo Sailosi na’a tufaki e tohi kihe ngaahisiasi.
‘Ihe taimi ne lau ai ‘ehe kau ‘Anitioke ‘ae tohi, “na’anau fiefia koe’uhi koe fakafiemalie.” (v. 31)
Fakamalo kihe fai fili (faitu’utu’u ni) he na’e toe fokotu’u ma’u ai ‘ae faitaha‘ae Siasi, ka na’e ‘ikai tali ‘eni kotoa pe‘ihe loto hanga malie.
Na’e tali ‘ehe Siasi ‘ae tokateline ‘oemo’ui ‘ihe tui na’e malanga ‘aki ‘e Paula, koe Kosipeli mo’oni pe ia (lauKaletia 1:8)
“Na’e hikisia ‘ia tekinautolu ‘ae kakai Siu ‘uhinga ko
hono fili kinautolu ‘ehe ‘Otua kihe ngaue ni; pea nau
pehe, kuo fakatoka ‘ehe ‘Otua ‘ae founga lotu faka-
Hepelu, pea ‘oku faingata’a ia kene toe liliu ha me’a ‘ihe
‘u me’a kuo ne fakatoka mo fokotu’utu’u. Ne nau pehe
koe Kalisitiane kuopau ke ‘iai ‘ene fepiki taki moe Lao
faka-Siu moe ngaahi lao ‘oe katoanga…
Koe fehu’i ni, na’a ne ‘omai kihe tokanga ‘ae kosilio ha
palopalema matu’aki faingata’a mo’oni ke solova, mei
he ngaahi ta’afi lelei kotoa pe. Ka ko hono mo’oni, kuo
hanga’e he Laumalie Ma’oni’oni ia ‘o solova ‘ae
palopalema ni, kimu’a ia ‘ihe fili na’e fakafalala ai ‘ae
lelei kotoa pe na’e ma’u, pea na’a moe ‘iai, ‘ae siasi
Faka-Kalisitiane. Koe kelesi, poto, moe fakamaau
totonu na’e foaki ia kihe kau ‘apositolo ke fai ‘ae fili
‘uhinga koe fehu’i faingata’a mo fakafili ko ‘eni.”
E.G.W. (Talanoa ‘oe huhu’i, cp. 41, p. 306)