kodin työpiste toimivaksi sauvajumppaa senioreille …...4 • a s u k a s a s u k a s •...
TRANSCRIPT
kodin työpiste toimivaksisauvajumppaa senioreille
onko talosi energiapihi?
V V O : n a s i a k a s l e h t i 3 / 2 0 0 7
� • a s u k a s a s u k a s • �
� • a s u k a s
hei
kki p
erón
iSSn 1456-0569
Julkaisija/kustantaja
VVO-yhtymä Oyj,
Mannerheimintie 168/pL 40
00301 helsinki
puhelin 0�0 508 3300
faksi 0�0 508 3�90, www.vvo.fi
päätOiMittaJa
Marketta Vehkametsä
p. 0�0 508 3733
tOiMituSpääLLikkö
pia kuorikoski
p. 0�0 508 3�16
tOiMituSSihteeri
Sari Sivonen
p. 0�0 508 3�37
uLkOaSu
Minna ruusinen /
Miks’ ei! Oy
iLMOituSaineiStOt
painOpaikka
punaMusta Oy, Joensuu
30. vuosikerta.
asukas ilmestyy
neljä kertaa vuodessa,
seuraava ilmestyy 17.1�.�007.
Lehden painosmäärä
on 48 500 kpl.
www.vvo.fi
Painotuote
pääovipääovi
• energiansäästökilpailu VVO:n taloissa s. 6
• Mies, joka vahtii, ettei lämpö ja vesi karkaa s. 9
• Ympäristöluokitus myös taloihin s. 10
• Ostaisitko ekosähköä? s.13
tuO
Ma
S pi
etin
en
tuO
Ma
S pi
etin
en
Kannen kuva: Markus Majaluoma
� pääovi
4 tontilla: uutisia VVO:lta
5 takalukko: hyvä sisäilma
14 Vinkit kotijumppaan varttuneille
16 etupiha: lähiruoka vaalii ruokakulttuuriamme
17 tehokas työpiste
�0 avainasukassivut: 10-vuotisedulla luksusta arkeen
�� Omenasta moneksi
�4 ikkuna: syyspäivien ja iltojen riennot
�6 asukaspostia
Hyvät naapurit, tyytyväiset asukkaat
Mar ketta Vehkametsäm a r k k i n o i n t i - j a v i e s t i n t ä j o h t a j a
● VVO:n vuoden 2007 asukastyytyväisyystutkimus valmistui
kesällä. Asukkaiden kokonaistyytyväisyys kasvoi kolmannen
kerran peräkkäin. Kokonaistyytyväisyyden keskiarvo on
nyt 8,2 - tuloksella ei vielä kuitenkaan stipendiä heru,
vaan eteenpäin on mentävä ja asiakkaiden tyytyväisyys
ansaittava joka päivä. Tulokseen ja hyvään palautteeseen
on kuitenkin syytä olla tyytyväinen. Saimme taas puhtia
uusiin kehitysideoihin.
Asukastyytyväisyystutkimuksen mukaan asukkaat
olivat tyytyväisimpiä asuinalueeseensa sekä VVO:n palve-
luihin. Tyytyväisyys isännöintipalveluihin kasvoi suhtees-
sa eniten. Kokonaisuudessaan voimme olla iloisia siitä, että
panostuksemme asiakas- ja asumispalveluihin ovat menneet
oikeaan suuntaan. Kehittämistä löytyy toki aina. Asukkaat
toivovat tarpeidensa ja toiveidensa parempaa huomioi-
mista, lisäpanostuksia muun muassa pihapiirin hoitoon,
huoltoyhtiön palvelun nopeuteen ja asunnon laatuun
suhteessa vuokraan. Työn sarkaa riittää joka sektorilla.
Asunnon varustelutaso, huollon ripeys ja palvelun
ystävällisyys eivät kuitenkaan pelkästään riitä paranta-
maan tyytyväisyyttä asumiseen. Yhteisöllisyydellä ja
hyvällä naapuruudella on suuri merkitys asukkaiden
elämänlaatuun ja viihtymiseen. Kun rappukäytäväs-
sä naapurin Reima kysyy kuulumiset, hississä törmää
Emmiin, joka koulupäivän jälkeen ulkoiluttaa vitos-
kerroksen Zigoa ja illaksi on sovittu tiukka matsi
kellarin pingiskerhoon, voi tuntea olevansa kotitalossa.
Lämmintä syksyä toivottaen11 energiansäästö- vinkit arjen askareisiin.
17 kodin työpiste muuntuu moneen käyttö-tarkoitukseen.
15 Oikein ottein vetreäksi.
energiansäästö tavaksi
sisältös y y s k u u 2 0 0 7
Ma
rku
S M
aJa
LuO
Ma
4 • a s u k a s a s u k a s • 5
tontillatontilla
■ VVO on mukana 13.10.2007 Tampere-talolla järjestettävillä Seniori-messuilla. Messuilla on esillä monipuolisesti ikä-ihmisille tarkoitettuja palveluita ja harrastuksia. Liput ovelta 5 €, lippu oikeuttaa illan Seniorilaulaja 2007-finaaliin. Tervetuloa!
TAKALUKKOTAKALUKKO
VVO rakennuttaa Tampereen Hatanpäälle neljä kerrostaloa
VVO :n omistamassa Hatanpään-hovin korttelissa Tampe-
reella on aloitettu kahden kerrostalon rakennustyöt kesän aikana. Hatanpääl-
le nousee neljä uutta kerrostaloa, joihin tu-lee yhteensä lähes 200 asuntoa. Kaksi taloa on myytäviä omistusasun-toja ja kaksi VVO:n omis-tukseen jääviä vuokra-asuntoja. Vuokrataloista toinen tehdään Valtion Asuntorahaston korko-tuella ja toinen on va-paarahoitteinen vuok-ratalo.
Vuokra-asunnot ovat monen kokoisia yksiöitä ja kaksioita: 1h+tupak. 33,5 m2 – 2h+tupak. 64,5 m2 ja lisäksi perhe-asuntoja 4h+k 86,5 m2. Vuokra-asuntojen ha-
kuaika alkaa kuusi kuukautta ennen koh-teen valmistumista. Ensimmäinen vuok-ratalo ja omistustalo valmistuvat syksyllä 2008.
Asukastyytyväisyystutkimuksessa selvi-tettiin asukkaiden mielipiteitä VVO:sta
asumispalvelujen tarjoajana, tyytyväisyyttä isännöinti- ja huoltopalveluihin sekä asuin-alueeseen, asuntoon ja naapuristoon liitty-viä väitteitä.
- Tutkimuksesta saamme tietoa siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä asukkaillemme ja mihin suuntaan palvelujamme tulee ke-hittää. Tulokset kertovat meidän onnistu-neen kohtuullisen hyvin, mutta trendin jatkuminen edellyttää jatkuvaa paranta-mista. Eniten kehityspanoksia kaivataan asunnon kuntoon ja varustelutasoon. Yh-tenä haasteena on asiakaspalvelun tason nostaminen – tähän panostamme muun muassa henkilökuntakoulutuksissa, ker-too asiakkuuspäällikkö Pekka Kivistö.
Kokonaistyytyväisyys VVO:n palvelui-hin nousi hieman edellisvuodesta ja on nyt
Teatteriretken suosios-ta kertoi suuri osallistuja-määrä, lähes 200 asukasta.
AsukAsTyyTyVäisyysTuTkimus 2007 VAlmisTunuT- kokonaistyytyväisyys kasvoi edellisvuodestaVVO on asukastyytyväisyystutkimuksen mukaan hyvämaineinen ja turvallinen vuokranantaja. Tärkeimmäksi kehityskohteeksi asukkaat kokevat heidän tarpeidensa ja toiveidensa entistä paremman huomioimisen.
kouluarvosanalla mitattuna 8,2. Eniten kasvoi tyytyväisyys isännöintipalveluihin. Myös tyy-tyväisyys palveluiden laatuun kehittyi myön-teisesti suhteessa edellisvuoteen. Ainoastaan tyytyväisyys asunnon laatuun suhteessa vuokraan sekä tyytyväisyys pihapiirin hoi-toon laskivat hieman edellisvuodesta.
- Asiakastyytyväisyyskyselyt ovat tärkeä osa toiminnan kehittämistä. Arvostamme saamaamme aktiivista palautetta ja raken-tavaa kritiikkiä, jonka avulla voimme suun-nata kehityspanoksiamme asioihin, joita asukkaat asumisessaan arvostavat, sanoo Kivistö.
VVO:n asukastyytyväisyystutkimus teh-tiin maalis-huhtikuussa 2007 postiloma-kekyselynä. Kyselyyn vastasi 1651 VVO:n asukasta. Tutkimuksen toteutti Tampereen ylipiston kauppakorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos.
1) miten voin parantaa sisäilmaa asunnossani?Asukkaalla on monta keinoa vaikuttaa itse sisäilman laatuun. Korvausilmavent-tiilit ja muut ilmanvaihtoreitit on pidet-tävä auki ja puhtaina. Poistoilmaventtii-lit kaipaavat säännöllistä puhdistamista toimiakseen kunnolla. Puhdistus on hyvä suorittaa 2-3 kertaa vuodessa – keittiössä hieman useammin. Poistoilmaventtiilejä ei saa tukkia eikä säätöjä muuttaa oma-toimisesti. Keittiössä liesikupu- ja tuuletin kaipaavat myös säännöllistä puhdistus-ta. Toki pölyttömyys eli vanhan kunnon viikkosiivous vaikuttaa huomattavasti huoneilmaan.
�) mistä poistoilmaventtiilit löytyvät? Poistoilmaventtiilit sijaitsevat kylpy-huoneessa, WC:ssä, saunassa, vaate-huoneessa sekä keittiössä. Näiden huoneiden oven alla on ilmarako, jotta ilma pääsee esteettä siirtymään niihin muista huoneista.
�) milloin kannattaa ilmoittaa huoltoyhtiöön sisäilmaongelmista?Huoltoon kannattaa ottaa yhteyttä jos ilmanvaihdossa on ongelmia, vaikka venttiilit ovat puhtaat ja auki, asunnossa on voimakas alipaine ja se haittaa ulko-oven avaamista. Huoltoon kannat-taa ilmoittaa myös jos asunnossa on voimakas veto, ilmanvaihto on poikkeuk-sellisen äänekäs, asunnon lämpötilassa on ongelmia tai kosteiden tilojen pinnoissa värimuutoksia.
Lisätietoja: Meillä kotona oppaasta, joka on ladattavissa netistä osoitteesta: www.vvo.fi/asukkaalle/viihtyminen/
Hyvä sisäilma
Tampereen seniorityöryhmä järjes-ti heinäkuun ensimmäisenä päivänä
onnistuneen kesäteatteriretken. Parisa-taapäinen ryhmä VVO:n asukkaita nautti laadukkaasta teatterista, hyvästä matka-seurasta ja kakkukahveista aurinkoisessa säässä. Retki suuntautui viidestä eri läh-töpisteestä busseilla arvostettuun Ramp-piteatteriin, jossa näytelmänä oli ”Tulipu-nainen ratsastaja”.
Näytelmä johdatteli yleisön aikamat-kalle noin kolmensadan vuoden taakse Pälkäneelle Ison vihan aikaan. Aulis Aar-nion kirjoittama ja Sina Kujansuun ohjaa-ma esitys haastoi katsojan myös ajattele-maan, ei pelkästään nauramaan eli kyse ei ollut perinteikkäämmästä ”hömppäke-säteatterista”.
Retken pääkoordinaattorin VVO:n Esa Fa-gerlundin mukaan, osallistujat olivat oikein tyytyväisiä ja vastaavia tapahtumia toivottiin järjestettävän myös jatkossa. Kustannukset henkilöä kohti olivat kohtuulliset. Osallistujat maksoivat itse edulliseen ryhmähintaan tin-gityn pääsylipun ja kahvit, VVO:n asukasyh-teistyömäärärahabudjettia käytettiin bussi-matkojen maksamiseen.
Tampereelle 2005 perustettuun seniori-työryhmän kuuluu seitsemän asukasjäsen-tä. Edustettuina on muun muassa viiden se-nioritalon asukastoiminnan puheenjohtajat. Ryhmän tavoitteena on järjestää virkistys-toimintaa samanhenkisille ja samanikäisil-le asukkaille. Viime vuonna ryhmä kokosi muun muassa Seniori-lehden ja järjesti kaksi retkeä Emil Aaltosen museoon.
seniorit teatteriretkellä TampereellaAlue uudistuu muutenkin: kortteliin
rakennetaan uudet parkkipaikka-alueet ja erillinen pysäköintitalo. Korttelilla on suuri yhtenäinen sisäpiha-alue, joka jää asukkaiden käyttöön.
VVO osti Hatanpään korttelin raken-nukset Panostaja Oyj:ltä vuonna 2001. Asunnot on alun perin tehty Lokomon tehtaan työsuhdeasunnoiksi. Kortteli si-jaitsee hyvien liikenneyhteyksien äärellä lähellä Tampereen keskustaa, Rantaperki-össä. Pyhäjärvi siintää 200 metrin päässä ja Hatanpään Arboretum kauniine puis-toalueineen on alueen asukkaiden lähi-virkistysalue.
Lisätietoja: Vuokra-asunnoista VVO-kotikeskus Tampere puh. 020508 4400, [email protected] VVO Rakennuttaja Oy / Mikko Purola puh. 020508 4455, [email protected]
Tänä syksynä järjestetään kaikissa VVO:n taloissa asukaskokoukset, joissa valitaan talotoimikunnat
seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Osallistumalla koko-ukseen voit tutustua naapureihin ja isännöitsijään sekä saat tietoa talon yhteisistä asioista.
Asukastoiminta lisää asumisviihtyisyyttä ja luo turvallisuuden tunnetta. Asukasyhteistyötä on VVO:lla tehty jo 30 vuoden ajan, mutta sen muo-dot ovat vaihdelleet. Toimintaa on uudistettu ja kehitetty yhdessä asukkaiden kanssa. Asukashalli-
yHTeisTOiminTAA jA ViiHTyisyyTTä - asukastoiminnasta voi löytää oman juttunsa
tus on ollut koko matkan ajan mukana antamassa kehitysideoita myös VVO:n asumispalveluille.
Tähän asti hyvinä pidettyjä toimintatapojen kehi-tetään edelleen. Niiden lisäksi ideoidaan uusia asioi-ta ja yhteistä tekemistä sekä harrastustoimintaa, joi-hin nykyistä useampi asukas voisi osallistua ja löytää siitä oman juttunsa. Toimintaa on moneen lähtöön. Aktiivisissa talotoimikunnissa järjestetään pihatalkoi-ta, asukasjuhlia ja harrastepuuhaa, talon asukkaiden hengen mukaisesti.
Mukava asumisympäristö ja taloyhteisö syntyy sen asukkaiden toiminnan ja asumiskulttuurin kaut-ta. VVO:lla on mahdollisuus perinteikkään asukasyh-teistyön avulla luoda puitteita viihtyisään, turvalli-seen ja yhteisöllisyyttä tukevaan asumiseen.
Kaikki omasta asumisesta kiinnostuneet asukkaat ovat tervetulleita mukaan!
Kokouksista tiedotetaan talojen ilmoitustauluilla. Käy tutustumassa asukastoimintaan myös netti-
sivuilla www.vvo.fi/asukas/vaikuttaminen
Lisätietoja antaa: Asiakkuuspäällikkö Pekka Kivistö [email protected]. 020 508 3711
MiKsi MuKaan asuKasToiMinTaan? ■ osallistumalla voit olla kehittämässä omaa asuinympäristöä ja vaikuttaa sen turvallisuuteen ja viihtyvyyteen
■ pihat, kerhotilat ja lähiympäristö tarjoavat toiminnan puitteet, näiden kehittämiseen voidaan vaikuttaa toiminnan kautta
■ asukastoimintaa tuetaan; VVO varaa kaikkiin taloihin yhteistoimintaa varten määrärahan, jonka puitteissa toimintaa voi suunnitella asukkai-den toiveiden mukaiseksi
■ yhdessä toisten samanhenkisten kanssa voi ideoida mukavia tapahtumia tai vaikka harrastekerhoja
KSO
Y A
rkki
teht
uuria
VVO
6 • a s u k a s a s u k a s • 7
›Leht
ikuv
a
Tarkemmat ohjeet kilpailuun tulevat viikolla 40.
12
34
5Le
htik
uva
6 • a s u k a s
energiansäästö
t änä vuonna talot kisaavat keskenään energiapihiydestä eli siitä, mikä taloyhteisö on käyttänyt säästöviikolla vähi-ten lämpöä, sähköä ja vettä.
Energiansäästökilpailulla VVO haluaa herätellä asukkaitaan huomaamaan, että pienilläkin päivittäisillä käyttötottumus-ten muutoksilla pystyy vähentämään asumisesta aiheutuvaa ympäristökuor-mitusta. Ympäristöasiantuntija Kari Mähönen kertoo, että suunnitelmallinen kiinteistönpito on tavoitteellista ja jat-kuvaa pitkäjänteistä työtä, jota tehdään muun muassa ilmastonmuutoksen tor-jumiseksi ja ympäristön hyväksi.
Kari Mähönen pyrkii löytämään vuosittain aina jonkin uuden näkökul-man lähestyä usein vaikeanakin pidet-tyä teemaa. Vuosi sitten asukasaktiivit järjestivät taloissa energiansäästöön liit-tyviä näyttelyitä ja avoimien ovien ilta-päiviä. Sitä edeltävänä vuonna Pihapu-he-ohjelma nostatti herättävyydellään tunteita taloissa ja www.energiaesteri.fi -sivusto herätteli ilmastonmuutokseen.
- Energiansäästökeskustelu saa olla ihan hauskaa ja taloyhteisöä yhdistävä tekijä. Tämän syksyn kilpailun yhtenä tavoitteena on löytää yhdessä tekemäl-lä parhaita säästöideoita, jotka sitten voisimme viedä käytäntöön.
Talojen välinen energiansäästökil-pailu on uudenlainen tapa tehdä ym-päristötyötä.
- Kilpailu on hyvä syy muuttaa omia kulutustottumuksiaan. Jo yh-den rutiinin muuttaminen vähemmän energiaa kuluttavaan on hyvä teko, sa-noo Kari Mähönen.
Hän korostaa, että jokainen voi vaikuttaa omilla arjen valinnoillaan siihen, kuinka paljon asuminen kuor-mittaa ympäristöä.
- Kenenkään ei tarvitse tinkiä yh-tään mukavuudestaan, kun esimer-kiksi vaihtaa hehkulamput energian-säästölamppuihin tai sammuttaa
sähkölaitteet virtakytkimestä aina kun ei käytä niitä. Yksinkertaisista joka-päiväisistä asioista syntyy vuositasolla useiden kymmenien eurojen säästöt. Se tuntuu jo lompakossa.
- Lämmön, sähkön ja veden hinta tulevat tuskin Suomessa laskemaan tu-levina vuosina. Pitkällä aikavälillä ai-noa keino hillitä kustannusten nousua on säästää kulutuksessa. Kustannusten pienenemisestä hyötyvät sekä kiinteis-tönomistaja että asukas. VVO:ta vel-voittaa myös AESS-sopimus (asuin-kiinteistöalan energiansäästösopimus), jossa yhtiö on sitoutunut edistämään energiansäästöä omistamissaan asuin-kiinteistöissä, toteaa Mähönen.
VVO on isona kiinteistönomistaja-na mukana Euroopan laajuisessa Green Labels Purchases, Vihreät hankinnat -projektissa, jonka tavoitteena on kehit-tää yrityksille työkaluja ympäristöystä-vällisten ja vähän energiaa kuluttavien laitteiden hankkimiseksi.
- Yrityksenä pyrimme toimimaan ympäristövastuussa esimerkkinä, vastuu-ta ei sysätä ainoastaan asukkaalle. Esimer-kiksi Mannerheimintien toimistossa on ollut vuosia käytössä oma ympäristöoh-jelma ja kiinteistösähkönä on tuulisähkö. Kaikkien VVO:n talojen kiinteistösähkö-nä käytetään ympäristöystävällisesti tuo-tettua norppasähköä. VVO:lla on lähes 1 000 asuinkiinteistöä eri puolilla Suo-mea, selvittää Kari Mähönen.
kilpAilussA TekniikkA ApunA Energiansäästökilpailu toteutetaan kai-kissa niissä VVO:n taloissa, joissa läm-mön, sähkön ja veden kulutus voidaan mitata tunneittain. Kilpailuviikon alus-sa talojen kulutustiedot luetaan ja niitä vertaillaan edellisvuoden sääkorjattui-hin tietoihin.
- Meille on iso asia, että Suomen Talokeskus pystyy erottelemaan taloit-tain energiansäästöviikon aikaisen ku-lutuksen ja erottelemaan kiinteistön kulutuksesta asukkaiden kulutuksen. Saamme kulutustiedot paikkakunta-kohtaisesti, sillä lokakuussa sää saattaa vaihdella suuresti alueittain. Taloyhtei-söt voivat keskittyä kehittämään uusia keinoja säästää energiaa, kun nykytek-niikka on apuna vertailemassa toteu-tuneita kulutustietoja, kiittelee Mähö-nen.
5
Lisää vinkkejä/lähde: www.energiansaastoviikko.fi
Vaihda energiansäästö-lamppuun - energiansääs-tölamppu kuluttaa 75 - 80 % vähemmän energiaa valaisinta kohti. säästö tuntuu sinun lompakossasi.
vinkkiä tehokkaaseen ja helppoon energiansäästöön
ota lyhyempi suihku - jos otat kahden minuu-
tin suihkun 10 minuutin sijaan, säästät jo viikos-sa leffalipun tai laaduk-
kaan viinipullon hinnan.
sammuta turhat valot - kaikki lamput, myös energiansäästö- tai loistelamput kannattaa aina sammuttaa.
sammuta valmiusti-lassa oleva laite -
jos esimerkiksi julki-shallinnon tietoko-neet olisivat päällä vain käytettäessä,
säästyisi verovaroja vuosittain lähes
10 miljoonaa euroa.
Älä anna lämpimän saunan odottaa - kaksi tuntia viikossa tyhjillään oleva sauna maksaa sinulle vuo-dessa noin 100 euroa.
Valtakunnallisella energian-säästöviikolla, viikolla 41, VVO:n taloissa järjestetään energiansäästökilpailu.
teksti: Rauni Koivukangas
Mikä talo energiapihein?Energiansäästökilpailu VVO:n taloissa Sinä päätät käytätkö turhaan energiaa.
Tule kilpailemaan lämmön, veden ja
sähkön säästöstä omassa talossasi
ja omassa kotitaloudessasi.
Kolme parasta taloa palkitaan.Kilpailuaika viikko 41 (8.–14.10.2007)
Kutsu kilpailuun
� • a s u k a s a s u k a s • �
Sulun Kiinteistöhoito Oy:n Otso Pääkkösen tehtävänä on pitää huoli siitä, että lämmityskustannukset ja vedenkulutus pysyvät vakaalla tasolla.
vonta ja tiedon jakaminen eteenpäin myös huoltoyhtiön sisällä. Pääkkösen viralliseen eläkeikään on kuusi vuotta eikä hän halua pimittää tietojaan.
Kaikki sai alkunsa 1970-luvun lop-pupuolella, kun Pääkkönen tuli nuo-rena miehenä töihin Sulun Kiinteis-töhoitoon. Silloinen isännöitsijä pyysi häntä siirtymään huoltotehtävistä seu-raamaan taloyhtiöiden veden ja ener-gian kulutusta. Pääkkönen mietti vii-kon ja suostui.
Sillä tiellä hän on vieläkin. 30 vuo-den aikana hän on osallistunut kurs-seille, tutkinut kirjallisuutta, imenyt tietoa sieltä ja täältä. Sulun Kiinteis-tönhoito Oy:ssä hän on spesialisti, joka tietää, miten asiakkaat saadaan pysy-mään tyytyväisinä ilman, että energi-aa tuhlattaisiin.
Uusi rakennustekniikka on myös tullut avuksi. Kun ennen vanhoissa ta-loissa lämmitykseen saattoi kulua 60-65 kWh rakennuskuutiometriä kohti vuodessa, moderneissa taloissa kuluu energiaa nykyään enää 20-25 kWh.
Säästöä on syntynyt jo aika ta-valla. Sen Pääkkönen huomasi jo ensimmäisinä vuosina, jolloin pelkkä kulutusseurannan käyn-nistäminen tuotti nopeassa ajassa markoissa laskien seit-semännumeroisen säästön Su-lun alueella. Aiemmin huone-lämpötilat olivat saattaneet olla ympäri vuoden 25 astetta, asuk-kaidenkin näkökulmasta täysin turhaan. Hyvä sisäilman lämpö-tila on noin 21-22 astetta.
- Ei tätä työtä voi rahan vuoksi tehdä, Pääkkönen sanoo. Yritän tehdä työni aivan kuin kyse olisi omista taloistani. ❏
Mies, jOka Vahtii ettei lämpö ja vesi karkaa harakoille
energiansäästö
Kun Jyväskylän Huhtasuon ker-rostaloasukkaat lähtevät kevät-talvella arkiaamuisin töihin, he
eivät arvaakaan, mitä heidän kotonaan sillä aikaa tapahtuu. Sisälämpötila las-kee pari astetta. Kyseessä ei ole sattuma eikä vikatilanne, vaan Sulun Kiinteis-töhoito Oy:n Otso Pääkkösen suun-nittelema hallittu toimenpide.
Kun asukkaat palaavat töistä ko-tiin, lämpötila nousee jälleen normaa-liin 21:n asteen lukemaan. Asukkaat eivät huomaa mitään, mutta energian-säästö vuosittain on merkittävä.
- Ei ole mitään järkeä lämmittää si-säilmaa, kun aurinko paistaa ulkona ja ihmiset availevat ikkunoita ja parvek-keiden ovia, Pääkkönen toteaa. Hänel-lä onkin 30 vuoden kokemus kiinteis-töjen kulutuslukujen seurannassa.
Hänen valvontansa alla on myös paljon VVO:n taloja. Seuranta ta-pahtuu nykyisin tietokoneen äärestä, mutta ongelmatilanteissa Pääkkönen jalkautuu rivakasti taloyhtiöihin tutki-maan, missä vika piilee.
- Ei maailma vielä siihen kaadu, et-tä vaikkapa vedenkulutuksessa on iso plusmerkki, jos syy saadaan selville. Silloin voi nukkua yönsä rauhassa.
Hän kertoo esimerkin talosta, jos-sa vedenkulutus näytti olevan tasaisen jatkuvaa jopa keskellä yötä, jolloin ih-misten pitäisi olla nukkumassa. Veden kokonaiskulutus oli noussut eivätkä ti-lastot osoittaneet, että vuorokaudessa olisi hetkeäkään, jolloin kulutus tip-puisi lähelle nollaa. Asiaa tutkittiin ja lopulta selvisi, että yksi viallinen WC aiheutti jatkuvaa vedenkulutusta. Pian sekin saatiin korjattua ja kokonaisku-lutus putosi 10-15 prosenttia.
Sulun Kiinteistöhoidossa hänen tehtäviinsä kuuluu asukkaiden neu-
Jos kaikki Suomen lähes 2,4 miljoo-naa digiboksia olisivat jatkuvasti valmiustilassa, niiden sähkönkulu-
tus vastaisi noin 19 000 sähkölämmit-teisen omakotitalon vuosikulutusta. Se olisi noin 3,7 prosenttia kotitaloussäh-kön kokonaiskulutuksesta.
- Energiaa voi säästää suhteellisen helposti jo sillä, että kiinnittää huomi-on omaan energiankäyttöön. Esimer-kiksi kerrostaloasunnossa 3-4 hengen vuosittainen energialasku on noin 500 euroa. Useista pienistä summista syn-tyy jopa sadan euron säästö vuodessa ja välttämättä ei tarvitse tinkiä palveluta-sosta, laskee Motivan energiansäästövii-kon yhteyshenkilö Suvi Salmela.
Motiva kampanjoi säästöviikolla järkevän energiankäytön puolesta, jolla säästetään rahaa, vaikutetaan ilmaston-muutokseen ja Suomen energiaoma-varaisuuteen. Energiasäästöviikon tar-koitus on saada ihmiset kiinnittämään huomio vaikka vain muutaman päivän ajan energiankäyttöön työpaikoilla ja kotona. Salmela uskoo, että energiapihi
toimistokulttuuri siirtyy aika helposti myös kotiin. Työpaikalta ei kehtaa läh-teä lounaalle jos näyttöpääte on päällä tai huoneessa jää valot sammuttamatta.
- Hyvin nopeasti rutiinit tulevat myös kotiin. Kaikkia käyttötottumuk-siaan ei tarvitse muuttaa kerralla. Jo-kainen voi aloittaa tekemällä yhden itselle helpolta tuntuvan asian, kuten esimerkiksi huolehtia, siitä että sauna ei ole turhaan päällä tai ottamalla ly-hyemmän suihkun. Myös valojen sam-
muttaminen on aika helposti opetelta-va tapa.
Salmela muistuttaa, että kodin hankinnoissa kannattaa ostohetkellä katsoa hinnan lisäksi myös energian-kulutus. Esimerkiksi televisioissa se on suoraan verrannollinen kuvakoon suuruuteen.
- Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä suurempi kuvakoko sitä suurempi säh-könkulutus, toteaa Suvi Salmela. ❏
energiansäästöviikon teematmAAnAnTAi on omistettu lämmölle ja lämmitykselle. TiisTAinA pohditaan liikkumista ja liikennettä. keskiViikkOnA keskustellaan vedestä ja vedenkäytöstä. TOrsTAinA tuumitaan, miten hankinnoilla voi vaikuttaa energiansäästöön. perjAnTAinA perehdytään sähkönkulutukseen. ViikOnlOppunA vähennetään jätteitä ja kierrätetään.Lähde: motiva.fi
teksti ja kuva: Tuomo Björksten
Pienillä toimilla satojen eurojen energiansäästö
10 • a s u k a s a s u k a s • 11
›
teksti: Pia Kuorikoski piirrokset: Markus Majaluoma
energiansäästö
talot
a:sta e:henVVO:n tavoitteena on luokitella kaikki omistamansa talot PromisE-ympäristöluokkiin vuoden 2009 loppuun mennessä. Luokitusten kautta saadaan arvokasta tietoa kiinteistöjen ekotehokkuuden ja asumisviihtyvyyden parantamiseksi.
kodinkoneista tuttuihin ympäristöluokkiin
peruspalveluiden kuten esimerkiksi ala-asteen, kaupan ja pankin on oltava
korkeintaan 400 metrin päässä, jotta päästään a-luokkaan palveluiden osalta.
promisE luokittelee rakennukset kodin-koneiden ympäristöluokituksista tutuil-la kirjaimilla A:sta E:hen. Luokitus poik-keaa tosin kodinkoneluokituksista siinä mielessä, että A-luokka kodinkoneissa
on arkea, mutta rakennuksissa A-luokka kaikissa mitattavissa ominaisuuksissa on lähinnä utopia. Vain noin kaksi prosenttia kaikista kiinteistöistä voi saavuttaa A-luokan.
- Tavoitetaso uudisrakennuksissa on C-luok-ka ja nykyiset VVO:n omistamat kiinteistöt sijoit-tuvat useimmiten C- tai D-luokkaan, kertoo kehi-tyspäällikkö Erika Salli VVO:lta.
PromisE on rakennuksille ja rakennushank-keille tehty ympäristöluokitus, jolla mitataan kiinteistöjen ympäristöominaisuuksia. Luokitus kehitettiin 2000-luvun taitteessa viranomaisten ja rakennusalan toimijoiden kesken, jotta eri raken-nusten ympäristöominaisuudet olisivat vertailta-vissa keskenään.
Ympäristöluokituksessa arvioidaan muun muassa vaikutuksia ihmisten terveyteen, luon-nonvarojen käyttöä, energiankulutusta, päästöjä, jätteitä ja materiaalivalintoja.
- Niin sanotun kovan datan lisäksi luokitellaan myös pehmeämpiä kiinteästi asumisviihtyvyy-teen liittyviä asioita, kuten palveluiden läheisyyt-tä, joukkoliikenneyhteyksiä ja talon pyöräpaikko-jen riittävyyttä, sanoo Salli.
suurin ympärisTöVAikuTus energiAnkuluTuksesTAAsumisen suurin ympäristövaikutus on energian-kulutus. Euroopassa rakennukset kuluttavat 40 prosenttia kaikesta käytetystä energiasta. Suomes-sa kasvihuonepäästöistä 30 prosenttia tulee ra-kennuksista. Kylmässä ja pitkätalvisessa Suomessa lämmitys on keskeinen energiankulutusta selittävä tekijä, kun taas esimerkiksi Välimeren maissa ener-giaa kuluu huoneistojen viilentämiseen.
VVO:lla kiinteistöjen energiankulutusta seu-rataan kulutusseurannan ja energiakatselmusten avulla. Energiakatselmuksessa käydään läpi talo-tekniset ominaisuudet.
- Energiankulutuksen vähentäminen on to-dellinen haaste. Kulutusta voi vähentää kunnos-sapidon kautta eli peruskorjausten yhteydessä esi-
1� • a s u k a s a s u k a s • 1�
vain pari prosenttia kiinteistöistä yltää A-luokkaan
A
B-luokan saavuttaa vain 10%B
C uustuotanto tähän luokkaan jatkossa
D D-luokka vastaa tilastollisesti tyypillisintä taloa
E rakentamisen normitaso vastaa E-luokkaa
teksti: Leena -Kaisa Simola kuvat: Lehtikuva ,Tuomas Pietinen, Rami Salle ja valmistajat
ekOenergiAllA sääsTeTään luOnTOAEkoenergiaa on uusiutuvilla energialähteil-lä tuotettu sähkö ja lämpö. Tällaisia energiamuotoja ovat aurinkoener-gia, tuulienergia, puulla ja muilla biopolt-toaineilla kuten biokaasulla tuotettu ener-gia sekä tietyt kriteerit täyttävä vesivoima. Ekoenergiaa ei ole energia, joka on tuo-tettu fossiilisilla polttoaineilla; öljyllä, kivi-hiilellä tai maakaasulla, yhdyskuntajätettä polttamalla, turpeella taikka ydinvoimalla. Uusiutuvien energialähteiden kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäiset ja niitä hyödyntävien tekniikoiden onnettomuusriskit pieniä.
nOrppAsäHköSuomen luonnonsuojeluliiton myöntämä Norppa suosittelee ekoenergiaa -merkintä auttaa kuluttajaa valitsemaan ympäristöä vähemmän kuormittavan vaihtoehdon. Merkinnän vaatimukset koskevat voima-loiden perustamista ja käyttöä, polttoai-neiden hankintaa, kuljetusta ja päästöjä sekä toiminnan muita ympäristövaiku-tuksia. Vaatimuksia tiukennetaan vähitel-len. Ekoenergian tuotantoa valvotaan. Jos kilowattitunnit on myyty ekoenergiana, yhtiön on osoitettava, että nämä kilowat-titunnit on tuotettu luvatulla tavalla. Eko-energiamerkinnän nykyiset kriteerit (2000) ovat voimassa toistaiseksi.
Lähde: ekoenergiainfo.fi
VVO:n asukkaana voit valita joko yleissähkön tai ekosähkön ■ Asukkaat voivat halutessaan ryhtyä Norppamerkityn ekoenergian käyttäjäksi. VVO:n asukkaista Norppa-sähköä käyttää tällä hetkellä vain noin yksi prosentti asukkaista. Norppasähkön käyttäjien lukumäärä on tosin viime aikoina ollut positiivisessa kasvussa.
Asukkaana voit valita joko Norppa-vesi-sähkön tai -tuulisähkön. Vesisähkön hinta on tällä hetkellä 0,34 snt/kWh korkeampi kuin yleissähkön ja tuulisähkön 1,00 snt/kWh korkeampi kuin yleissähkön. 1.10. ekosähkö suhteessa halpenee, sillä Norppa-tuulisähkön lisähinta laskee. Jat-kossa lisähinta on 0,5 snt/kWh. Vesisähkön lisähinta pysyy ennallaan. Ajantasaiset hinnat löytyvät internetistä osoitteesta www.vvo.fi/asukkaalle/sahko/
OstaisitkO ekOsähköä?
energiansäästö
merkiksi lämmöneristystä ja lämmön talteenottoa parantamalla. Jo ikkunoiden vaihtamisella voidaan säästää 15 prosenttia lämpöä, kertoo Salli.
- Toinen tapa, johon asukkaat itsekin voivat vaikuttaa, on käytön aikainen säästö, kuten sau-navuorojen tehokas käyttö, valaistuksen järke-vä säätö sekä muuten energiatehokas asuminen. Arkipäivän säästöt näkyvät pitkällä tähtäimellä myös omassa sähkölaskussa.
Viranomaismääräykset ovat tiukentuneet ener-giatehokkuuden suhteen ja vuoteen 2009 mennessä kaikilta rakennuksilta vaaditaan energiatodistuksia. VVO on varautunut uuteen säädökseen teettämäl-lä energiakatselmuksia. Jo yli puolessa VVO:n koh-
teessa on tehty energiakatselmus. Katselmusra-portista löytyvät sekä keinot energiatehokkuuden parantamiseksi että energiatodistuksiin vaadittava tieto.
AsukkAAT ekOTAlkOisiin Ilmaston muutoksen tuomat haasteet ovat pu-huttaneet jo pitkään; haasteet jatkuvat ja kove-nevat. Asukkaat pystyvät omalla asumisellaan ja valinnoillaan osallistumaan ekotalkoisiin ja sääs-tämään ympäristöä. Keskeisimpiä keinoja ovat jätteiden asianmukainen kierrätys sekä talousve-den käytön kohtuullisuus.
Asukkaat käyttävät Suomessa lämmintä vettä keskimäärin noin 200 litraa vuorokaudessa. VVO:n taloissa määrä on 150 ja 200 litran välillä. PromisE-luokituksessa A-tasolle pääseminen tarkoittaisi 100 litran vuorokausikulutusta eli käytön vähentämistä noin puoleen nykyisestä.
- Sadan litran kulutukseen ei varmasti kos-kaan päästä, mutta on hyvä pitää mielessä oman kulutuksen vaikutus ympäristölle. Vettä ei kanna-ta jättää valumaan hampaiden pesun ajaksi ja jo-kapäiväisen kylvyn sijaan voi ottaa nopeita suih-kuja, näin säästyy vettä ja luontoa, vinkkaa Salli.
Kotitalousjätteitä syntyy asumisessa paljon. Jätelajittelun tehtävänä on tukea kestävää kehi-tystä ja luonnonvarojen säilymistä, mutta myös lisätä asumisviihtyvyyttä. VVO kehittää lajittelu-mahdollisuuksia jatkuvasti ja tällä hetkellä esi-merkiksi pienmetalli- ja lasinkeräys on aloitettu Turun, Oulun ja Tuusulan alueilla.
- Jos omassa talossa ei ole vielä monipuolis-ta jätelajittelumahdollisuutta, kannattaa selvittää
missä on lähin kierrätyspiste. Suurissa kaupun-geissa kierrätyspisteitä on rakennettu esimerkiksi suurten markettien yhteyteen, kertoo Salli.
TieTOA kiinTeisTöjen keHiTTämiseenPromisE-ympäristöluokituksen vahvuus on sen kattavuus. Ympäristöominaisuuksia mitataan niin laajasti, että luokitusten kautta VVO saa arvokasta tietoa talojensa ja niiden ympäristön kehittämiseen ei pelkästään tietoa energian- ja veden kulutukses-ta. Tällä hetkellä VVO on ainoa vuokranantaja, jol-la on käytössään PromisE-luokitus.
- Olisi erittäin hyvä, jos muutkin suuret vuok-ranantajat ryhtyisivät PromisE-käyttäjiksi, näin kiinteistöjen vertailtavuus paranisi ja koko alan kehitystyöhön saataisiin lisäpotkua, sanoo Salli.
Väestö ikääntyy ja kiinteistöjen esteettömyys nousee entistä tärkeämmäksi arvok-si, kun suunnitellaan tulevaisuuden asumista. Myös esteettömyyttä mi-tataan PromisE:n avulla. VVO:n omistamista vanhoista taloista osa soveltuu hyvin pienin muutoksi senioritaloiksi ja saavat hyvät pis-teet esteettömyydestä.
- Saamme PromisE-luokituk-sista tietoa, jonka avulla voimme kehittää taloja kustannustehokkaas-ti asukkaiden tarpeita vastaaviksi. Olemme suunnittelemassa ympäris-töluokitustyökalua, jota voitaisiin käyttää yhdessä asukkaiden kanssa ja näin asia tuotaisiin lähemmäk-si asukasta, päättää Salli. ❏
mitä promise-ympäristöluokitus mittaa?
PromisE:n merkittävät kokonaisuudet ovat: ■ ihmisten terveyteen vaikuttavat tekijät, kuten ilmanvaihto, sisäilmatekijät sekä materiaalipäästöt, ■ luonnonvarojen käyttö kuten energia, vesi, materiaalit ja käyttöikä, ■ ekologiset seuraukset kuten päästöt ilmakehään, jätteet ja liikenteen ympäristökuormat sekä ■ ympäristöriskien hallinta.
Suurimmat painoarvot luokituksen muodostumisessa ovat luonnonvarojen käytöllä sekä ekologisilla seurauksilla.
Vastuu ympäristöstä■ VVO on Suomen valtakunnallisesti suurin vuokranantaja, joka omistaa noin 38 000 vuokra-asuntoa ja asukkaita taloissa asuu lähes 100 000.
Esimerkiksi vuonna 2005 VVO lämmitti kiinteistöjään 427 gigawattitunnilla ja kiinteistösähköä kului 48,8 gigawattituntia. Määrä vastaa noin 1/17 osaa Loviisan voimalan vuosituotannosta. VVO on sitoutunut haasteelliseen energiansäästötavoitteeseen, joka on määritelty vuoteen 2012 ulottuvassa valtiovallan ja toimialan kanssa solmitussa Asuinkiinteistöjen energiansäästösopimuksessa (AESS).
VVO:n yhtenä keskeisenä tavoitteena vuokranantajana on luoda asukkaille mahdollisuudet ekotehokkaaseen asumiseen. Vanhojen kiinteistöjen osalta työ painottuu kiinteistön hoidon, korjausten ja käytön järkeistämiseen ja uudistuotannossa uusien ekotehokkaiden rakentamisratkaisujen kehittämiseen.
jotta joukkoliikenneyhteydet pääsevät a-luokkaan, olisi bussipysäkin oltava vain korkeintaan 50 metrin päässä talosta ja junaseisakkeen �00 metrin päässä.
d-ympäristöluokka vastaa tavallisinta taloa.
VVO-sähkön asiakas käyttää sähköä keskimäärin 2500 kWh/vuodessa.Vuodessa lisähinta norppa-sähköstä olisi 8,5 € vesi- ja 12,5 € tuulisähköstä.
a s u k a s • 15
teksti: Leena Tanskanen kuvat: Nina Kaverinen
14 • a s u k a s
Kun Raili alatupa jumppaa ja Piia Purhonen ohjaa, liikunnasta ei puutu hymyä.- Parasta liikunta on silloin, kun ketään ei pakoteta mihinkään, he tuumaavat.
jumpalla kuntoon!
-m eillä oli yhdessä niin hauskaa! En olisi uskonut, ohjaaja Piia Purhonen nau-rahtaa.
– Vanhin osallistuja täyttää tänä syksynä 90 vuot-ta. Hän jaksoi ja jaksoi, innosti ja oli mukana, itse-kin aktiivisesti kuntoileva Raili Alatupa, 75, huo-mauttaa.
Alatuvan mukaan viime talven yhteisponnis-tus oli hyvä esimerkki siitä, että ihmiset kyllä in-nostuvat, kun heille tarjotaan tekemistä.
- Olennaista on se, ettei kenenkään ole pakko osallistua. Jokainen tekee omien voimien mukaan ja sen verran kuin itse haluaa ja tulee mukaan, jos siltä tuntuu. Liikunta ei saa olla ahdistavaa.
Ennen eläkkeelle jäämistään Alatupa työskenteli leipomossa. Kun työt loppuivat, liikkumisen tarve jäi.
- En ole koskaan ollut mikään istuja. Lapsena leikittiin ja taitettiin matkoja ihan eri tavalla kuin nyt. Leikkivätkö lapset edes hippaa nykyisin, Ala-tupa miettii.
- Olen tottunut tekemään ja touhuamaan. On tärkeää, että tässä elämänvaiheessa oleville ikäih-misille tarjotaan yhteistä ja mielekästä tekemistä. Liikunta pitää mielen virkeänä.
Purhonen on samaa mieltä. Ikäihmisille liikunta on tärkeää jo pelkästään toimintakyvyn kannalta.
- Ikä ei ole este liikunnalle. Hyötyliikunta kan-nattaa ottaa osaksi arkipäivää silloin, jos on kovin kiireistä tai laiskottaa. Jo kaupassa käyminen jalan tai pyörällä on hyvää liikuntaa, samoin kotityöt ja portaiden käyttäminen hissin sijaan. Kunto antaa terveyttä.
Alatupa on asunut kerrostalossa Mikkelin kes-kustassa yli kymmenen vuotta.
- Asun toisessa kerroksessa enkä koskaan käy-tä hissiä, hän korostaa.
Hyötyliikunnan lisäksi päiviin on hyvä varata tovi jumpalle. Purhonen ja Alatupa näyttävät nel-jän liikesarjan tuolijumpan, jonka avulla jokainen voi virkistäytyä syyssateiden aikaan rauhassa koto-na. Liikesarjaa sopii mainiosti tehtäväksi myös esi-merkiksi sauvakävelyn tai pyörälenkin päätteeksi.
Harvoin ovat Mikkelin VVO:n asukkaat innostuneet jumppamaan niin kuin viime talvena. Liikkuen laatua elämään -projektin tiimoilta järjestettyjen kuntotuntien suosio yllätti osallistujat ja ohjaajat. Nyt asukkaiden toiveissa on saada jumpille jatkoa. Syksyn tullen moni jää helposti sohvaperunaksi.
Polven ojennusKurota keppiä eteenpäin samaan
tapaan kuin soutuliikkeessä. Laita jalat suoraksi ja kohota vuorotellen kumpaa-kin nilkkaa ylös, kohti keppiä. Toinen jal-
ka pysyy maassa. nostojen jälkeen vedä keppi takaisin rintaa kohti. Työnnä taas
eteen ja kohota nilkkoja. Liike vaikut-taa etureisiin ja vastan lihaksiin
Toista parin minuutin ajan.
soutuota tukeva asento ja leveä ote kepistä. ajattele, et-tä soudat raskasta venettä. Työnnä keppiä pitkälle eteen, pidä hetki ja vedä takaisin kohti rintaa. Pidä selkäranka suorana ja katse kepissä, leuka rintaa kohti. Liike tuntuu käsissä ja lavan lähentäjälihaksis-sa. se tekee hyvää myös rintalihaksille. Toista parin minuutin ajan.
vartalonKiertoistu edelleen tuolin kes-kiosassa, älä nojaa. Pidä ryhti suorana. nosta keppi niskan taakse, ota leveä ote. Kierrä ylävartaloa hitaasti vuoroin oikealle, vuoroin vasemmalle. Pysäytä liike hetkeksi, kun vaihdat suuntaa. Pidä kat-se aina liikkeen mukana. Liike vaikuttaa selkälihak-siin ja koordinaatiokykyyn. Toista parin minuutin ajan.
oikea ote kävelysauvasta tukee rannetta.
Ota tukeva tuoli, jossa ei ole käsi-nojia. Istu hieman tuolin etuosassa, älä nojaa. Oikaise ryhti, pidä selkä ja niska suorana, hartiat hieman taka-na ja leuka loivasti rintaa kohti. Ota liikkeisiin mukaan keppi, joko käve-lysauva tai harjan varsi. Kepistä pi-detään aina kiinni niin, että ote on harteiden mittaa leveämpi. Muista venytellä ennen jumppaa!
Marssiistu jalat noin 90 asteen kulmassa. nostele polvia vuorotellen ylös kuin marssisit. Työnnä samalla keppiä eteen ja vedä kohti rintaa tai nostele ylös ja alas kasvo-jen edessä. Liike lämmittää lihakset ja auttaa paranta-maan vartalon hallintaa eli koordinaatiokykyä. Toista parin minuutin ajan. Tämän liikkeen voit toistaa myös jumpan lopuksi, sillä se toimii hyvänä verryttelynä.
Vartin tuolijumppa
liikkuen laatua ■ Liikkuen Laatua Elämään on Etelä-Savon Liikunta ry:n ja Mikkelin Ammattikorkeakoulun yhteinen terveysliikuntahanke, jossa keskitytään terveyden ja työkyvyn ylläpitoon sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn liikunnan keinoin. Tätä tavoitetta viedään eteenpäin verkostoitumalla erilaisten yhdistysten ja urheiluseurojen kanssa. Käytännössä yhdistyk-sistä tulee hankkeen yhteistyökumppaneita, yhteistyötä on tehty myös VVO:n kanssa. Projekti on osin ESR-rahoitteinen ja osin Itä-Suomen Lääninhallituksen rahoittama. Projektin toiminta-aika on 1.8.2006 - 31.12.2007. www.lle.fi
16 • a s u k a s a s u k a s • 17
›
koti konttorina
Työt kulkeutuvat kotiin yhä useammalla. Harrastukset ja opinnot vaativat nekin usein tietokoneen naputtelua. Kun neliöitä ei halua uhrata erillisille työhuoneelle, kodin työtila luodaan piilottamalla, häivyttämällä ja sulauttamalla.
t ilan ei tarvitse näyttää työhuo-neelta koko aikaa, vaan paperit ja muut työvälineet on hyvä voi-da kätkeä katseelta. Tarvittaessa
tila muuntuu aivan muuhun käyttöön: ruokailuun, oleiluun, nukkumiseen.
Työpistettä suunnitellessa kannat-taa pohtia, miten paljon työ tai harras-tus vaatii keskittymistä ja miten paljon taas haluaa samalla seurustella muiden perheenjäsenten kanssa.
Rauhaa tarvitseva voi erottaa työ-pisteen muusta tilasta esimerkiksi peh-meästi paneeliverholla, joka myös kät-kee työpisteen sotkut. Lisää säilytystilaa saa, kun ompelee verhoon taskuja pik-kutavaroita varten.
Jos keittiössä on tilaa, pitkä keit-tiönpöytä voi toimia myös työpisteenä. Keittiön senkkiä voi käyttää tarvikkei-den säilytykseen. Makuuhuoneeseen työpisteen sijoittavan kannattaa kart-taa avohyllyjä pölyn välttämiseksi.
Kannettavan tietokoneen voi kul-jettaa minne miellyttää. Pyörillä lii-kuteltava pieni tietokonepöytä kulkee
mukana huoneesta toiseen. Pöytää oli-si hyvä pystyä säätämään, sillä näytön tulisi olla noin kymmenen senttiä sil-män alapuolella. Näppärät pyörillä lii-kuteltavat, matalat aputasot kuljettavat tulostimet ja muut tarvittavat välineet oikeaan paikkaan. Työskentelyn jäl-keen ne on helppo siirtää syrjään vaik-ka isomman pöydän alle.
Työpisteen kalusteet voi sulaut-taa muuhun sisustukseen esimerkiksi
ikean Dave-tietokonepöytää voi liikutella helposti paikasta toiseen pienen koon, pyörien ja kädensijan ansiosta. Pöytä sopii kaikille perheenjäsenille, sillä sen korkeutta voi säätää.
säilytyskalusteen ei tarvitse näyttää tylsältä. Koivuvanerista valmistettu, suomalaisen Tunto Designin M3-jakkara piilottaa tavarat sisäänsä. istuinta saa eri väreissä.
etupihaetupihaMitä, miksi, koska, kenelle ja kuka? Etupiha on avoin mielenkiintoisille kysymyksille yksi aihe kerrallaan, ja niihin vastaa kulloinkin kyseessä olevan aihealueen asiantuntija.
lähiruoka vaalii ruokakulttuuriamme
1) mitä on lähiruoka?Lähiruoka tuotetaan ja kulutetaan samalla talousalueella ja sen tuotannossa käytetään mahdollisimman paljon oman alueen raaka-aineita, työvoimaa ja osaamista. Lähiruoka työl-listää ja pyörittää oman alueensa taloutta. Lähiruoka onkin enemmän ajattelumalli. Katsotaan, löytyykö tarvittavaa elin-tarviketta omasta pitäjästä taikka omasta maakunnasta, jos ei, niin ostetaan suomalaista. Jos ei löydy omasta maasta, ostetaan Euroopasta ja vasta sitten tehdään hankintaa valta-merten takaa.
�) miten lähiruoka-termi on saanut alkunsa?Lähiruoasta alettiin puhua vuosituhannen taitteen tienoilla vastapainoksi globaaleille elintarvikemarkkinoille. Kaupan keskittyminen isoiksi jakeluketjuksi ja hankintaorganisaati-oiksi synnytti vastapainoksi lähiruoka-käsitteen. Maa- ja met-sätalousministeriön asettama työryhmä määritteli lähiruoan raportissaan vuonna 2000. Raportti laadittiin laajassa yhteis-työssä tuottajien, kuluttaja- ja neuvontajärjestöjen, ympäris-töjärjestöjen ja virkamiesten kanssa.
�) mitä hyötyä on lähiruuasta? miksi ostaa lähiruokaa?Lähiruoka edistää aluetaloutta, pitää maaseutua elinvoimaisena, monipuolistaa elin-tarvikevalikoimaa, ylläpitää kansallista ja alueellista ruokakulttuuria sekä antaa ruualle ”luonnetta”. Lähiruoka on jäljitettävää ja sen alkuperän voi varmistaa maatilalle asti. Se on myös keino säilyttää omat pohjoiset lajikkeemme. Jos me emme niitä kasvata, ne häviävät ja sen jälkeen maailman ruokavarat ovat jälleen entistä harvempien lajikkeiden varassa.
4) miten lähiruokaa voi hankkia? mistä tunnistaa lähiruuan?Tällä hetkellä lähiruoka toimii parhaiten ruokapalveluissa, koulujen, hoitolaitosten ja toimipaikkojen keittiöissä. Yhä useampi kauppias on myös kiinnostunut monipuolista-maan tarjontaansa oman lähialueensa tuotteilla. Päivittäistavarakauppayhdistys on juuri julkaissut maakuntaruokaoppaan kauppiaille ja tuottajille lähiruuan saamiseksi kaupan hyllyille. Yhä useampi kuluttaja on kiinnostunut kysymään kaupastaan paikalli-sia erikoisuuksia. Ravintolamaailmassa eletään myös alueellisten erikoisuuksien ja herkkujen buumia. Lähiruokaa aidoimmillaan on suoraan tilalta tai maatilatoreilta ostettu ruoka. Lähiruoan tunnistaa siitä, että se myydään usein maatilan, paikkakunnan tai valmistajan nimellä. Yhtenäistä lähiruokamerkkiä ei ole.
5) parhaillaan on käynnissä lähiruokaviikot - mitä ne pitävät sisällään?Lähiruokaviikot on sateenkaari monille eri tapahtumille, jotka liittyvät syksyiseen sadonkorjuuseen. Koulut on houkuteltu mukaan ottamaan mm. ruoan reitti pellolta pöytään käsittelyyn eri oppiaineissa viikkojen aikana. Lähiruokaviikkojen nettisivustoil-le on koottu eri toimijoiden materiaalia ja vinkkilistoja koulujen ja opettajien käyttöön. Neuvontajärjestöt ja menekinedistämisorganisaatiot opastavat mm. kasvisten, marjojen ja sienien käyttöön. Lähileipä-kampanja markkinoi alueellisten pienten leipomoiden tuotteita. Ja monenmoista muuta!
Kysymyksiin vastasi MTK:n viestintäpäällikkö LEEna PackaLEn.Lisätietoja: www.mtk.fi/lahiruoka
teksti: Riikka Vakkuri kuvat: Heikki Perón, Ikea, Marimekko
1� • a s u k a s a s u k a s • 1�
päällystämällä ne kankaalla yhtenäi-sen ilmeen mukaisesti. Työtuolin voi päällystää esimerkiksi sohvan tai soh-vatyynyjen kankaalla. Mappien selkä-mykset voi puolestaan päällystää kau-niilla tapetilla, joka toistuu seinällä tai jonka värisävyt sopivat muuhun sisus-tukseen.
sATsAA TuOliin jA VAlAisTukseenOlipa työtila missä tahansa, kannat-taa suunnittelussa pitää mielessä hyvä ergonomia. Tuolin istuin on sopival-la korkeudella silloin, kun istujan jalat ovat tukevasti lattialla ja kädet mah-tuvat reisien ja istuimen väliin. Sel-känojan tulee tukea ristiselkää. Hyväs-sä työasennossa hartiat ovat rennot, ja kyynärvarret tukevat joko pöytään tai tuolin käsinojiin.
Satulamalliset tuolit ovat käytän-
nöllisiä pienissä tiloissa. Ne tukevat myös hyvää työasentoa. Ne voi tarvitta-essa työntää vaikka pöydän alle piiloon.
Työskentelyyn sopivat valaisimet, joiden varsi ja valaisinosa ovat säädet-tävissä. Työtason valaisussa olennaista on häikäisyn estäminen. Hyvä valaistus on epäsuora: valo heijastuu katon, sei-nien tai muiden pintojen kautta. Lois-telamppujen valoteho on hyvä ja ne toistavat värit päivänvalon lailla.
Parasta olisi, jos työpisteen voisi si-joittaa ikkunan viereen sivuttain. Jos se ei ole mahdollista, voi työpöydän lähelle kiinnittää peilin, joka heijastaa näkymiä ja valoa ulkoa. Siinä on hyvä lepuuttaa katsetta työskentelyn lomassa.
kOululAisen TyöpisTeKouluikäinen tarvitsee oman työpis-teen. Sen ei välttämättä tarvitse sijaita
Lehtiöiden ja muistikirjo-jen kannet voi päällystää kankaalla sisustukseen sopi-vaksi. Kankaisia muistikirjo-ja saa valmiinakin, oikealla Marimekon Pirput parput -kuosinen muistikirja.
Makuuhuoneen nurkkauk-seen rakennettu työpiste on teetetty mittojen mukaan. satulamallinen tuoli on help-po siirtää pöydän alle sivuun.
Työtuoli voi olla sisustuksen väripilkku. ikean skruvsta-tuolissa on hauska, retrohenkinen kuosi.
lapsen omassa huoneessa, kun-han tarvittava työrauha löytyy.
Apulaatikostot ovat tarpeen kirjojen, vihkojen ja muiden tar-vikkeiden säilytykseen. Parhaim-missa on pyörät alla, jolloin laa-tikoston voi vetää pöydän alta ja käyttää sitä myös aputasona.
Lastenkin työpöydissä ja -tuoleis-sa tärkeää on säädettävyys, jolla ehkäis-tään huonosta asennosta syntyviä sel-kä- ja pääsärkyjä.
Lasten huoneen kalustus syntyy usein monessa vaiheessa, eikä koko kalustusta tarvitse uusia leikki-ikäisen muuttuessa koululaiseksi. Vanhat kalusteet sulautu-vat yhteen uusien kanssa maalaamalla ne sopivilla värillä.
Ota lapsi mukaan suunnit-teluun, jotta tilasta tulee hänel-le mieluinen ja viihtyisä. ❏
Pienissä tilois-sa vaaditaan te-hokkuutta. ikean sonne-säilytyska-lusteessa on hyö-dynnetty kaikki neljä laitaa: sei-nustoilla on laa-tikoita, koukkuja ja säilytystilaa esi-merkiksi lehdille ja kynätelineelle. Pienikokoisena ja pyörällisenä ka-lustetta voi siirrel-lä nopeasti.
hyvässä työasennossa hartiat ovat rennot, ja kyynärvarret tukevat joko pöytään tai tuolin käsinojiin.
a s u k a s • �1
�0 • a s u k a s
Ole
t ans
aitu
sti a
vain
asuk
as.
www.avainasukas.filu e l i s ä ä n e t i s tä Avainasukasohjelman verkkosivut löytyvät osoitteesta www. avainasukas.fi Sivuilla pääset parhaiten tutustumaan oman tason etuihisi.
AvA i n A s u k k A A n s i v u t
Kaksi koiraa, avomies, auringonvalo ja kirjat ovat Hilppa Holopaisen kodin tärkeimmät asiat; ne teke-vät asunnosta kodin.
◆ Hilppa Holopainen ja hänen avomiehensä ei-vät olleet aiemmin kuulleetkaan 10-vuotisedusta. He asuvat talossa, jonka VVO osti Tapiola-yhtiöiltä ja ovat olleet nyt VVO:n asiakkaina kaksi vuotta, to-sin asuneet samassa asunnossa edun edellyttämät 10 vuotta.
- Tunsimme olevamme oikein ansioituneita asuk-kaita, kun saatiin tällainen mahdollisuus. Joka pai-kassa asiakkaat ja asiakkuusohjelmat ovat kovassa huudossa, mutta vuokranantajalta tämä oli kiva yl-
Hilppa Holopainen yllättyi iloisesti kun postilaatikosta tipahti etu-kirje, jossa luvattiin asuntoon pientä pintaremonttia 10-vuotisen asumisen kunniaksi. Ei kun suunnittelemaan!
lätys, eikä muilla vuokranantajilla taida edes olla sa-manlaisia etuja. Onhan se mukavaa, kun huolehdi-taan ja ajatellaan.
- Taloon oli tehty peruskorjaus 10 vuotta sitten, mutta lattian olisimme halunneet uusia ja laitattaa laminaatit. Kun kaikkea toivomaansa ei kuitenkaan voinut toteuttaa, piti punnita vaihtoehtojen välil-lä. Onko astianpesukone turhaa ylellisyyttä, kun on vain kaksi ihmistä? Toisaalta sukulaisia ja ystäviä on mukava kutsua kylään ja silloin tiskiä kertyy, pohti Holopainen.
Perheen valinta edun käytöstä oli lopulta helppo ja keittiöstä löytyvät nyt 10-vuotisetuna saadut tur-valiesi ja astianpesukone. Hankaluuksiltakaan ei täy-sin selvitty, sillä konetiskari oli yllättäen kapeampi kuin varattu tila, joten vähän oudoltahan se näytti. Ongelma ratkaistiin siirtämällä astianpesukone au-kon toiseen reunaan, jolloin tyhjään tilaan mahtui vielä kapea hylly.
Hilppa Holopaisen perhe asuu Poutamäki seitse-mässä, joka on ostettu VVO:lle vakuutusyhtiö Tapio-lalta vuonna 2005. Heidän vuokrasopimuksensa on alkanut nykyisessä asunnossa vuonna 1997 Tapiolan aikana, joten 10-vuotisetu tuli ajankohtaiseksi 2007.
millOin sAA 10-VuOTisedun? Kun asukas on asunut samassa huoneistossa 10, 20, 30 tai 40 vuotta, VVO teettää asuntoon pintare-montin. Ennen remonttia asunto tarkastetaan ja re-montoitavat asiat sovitaan asiakkaan kanssa yhteis-tuumin. Edun saa käyttöön tasavuosina, eikä sitä voi käyttää takautuvasti. Jos asunto ei kaipaa pintare-monttia, voi edun käyttää esimerkiksi asunnon kiin-teisiin kodinkoneisiin. Etuun oikeutetuille asukkail-le lähetään kotiin kirje, jossa kerrotaan tarkemmin edusta ja eri toteutusvaihtoehdoista.
Myös VVO:n ostamien talojen asukkaat ovat oi-keutettuja remonttietuihin, kun samassa asunnossa asuttu aika täyttää etujen edellyttämän ajan.
VakuudenpaLautuS kOLMen VuOden aSiakkuudeSta◆ Asukkaille, joille tulee kolmen vuoden asu-misaika täyteen 1.7. - 30.9.2007 välisenä aikana, lähetetään lokakuun lopulla kirje, jossa pyyde-tään suostumusta vakuuden palautukseen. Kun suostumus on postitettu takaisin VVO:lle, vakuus palautetaan kolmen viikon kuluessa. Vakuuksia palautetaan neljä kertaa vuodessa, minkä vuoksi vakuuden palautus saattaa osua omalle kohdal-le vasta muutamien kuukausien päästä siitä, kun kolmen vuoden asumisaika on tullut täyteen. Loppuvuoden vakuudenpalautusaikataulu ja tarkemmat vakuudenpalautuksen ehdot löytyvät osoitteesta www.avainasukas.fi
päivä eläintarhassa◆ Kulta- ja hopeatason avainasukkailla oli tapah-tumaetuna mahdollisuus viettää kesäpäivää eläintarhassa lauantaina 1.9.2007. Moni tarttui ti-laisuuteen, sillä ilmoittautuneita oli lähes kolme tuhatta. Korkeasaaressa, Ähtärin ja Ranuan eläin-puistoissa riitti siis vilskettä ja vipinää! Mutta mitä kaikkea oikein tapahtui paikan päällä? Katso ku-vat ja lue lisää netistä! www.avainasukas.fi
10-vuotisedulla vaikka pientä luksusta arkeenteksti: Kaisu Lehti kuva: Lasse Keltto
Viisi Visaista kysyMystä asuMisesta:Vastaajana Hilppa Holopainen1. omassa kodissasi kaikkein parasta? Ihana valoisuus, isot ikkunat.2. Mitä muuttaisit kodissasi? Uusisin kuluneet lattiat.3. Mikä on kodin tärkein esine, josta et luopuisi? Kirjahyllyt ja kirjat.4. Kuka sanoo sisustuspäätöksissä viimeisen sanan? Ehdottomasti minä itse.5. Mitkä ovat lempisisustusvärisi? Musta, valkoinen ja punainen.
a s u k a s • ��
teksti: Piia Helasto kuvat: Tuomas Pietinen
tuoksuvat taas
Punaposkiset omenat tupsahtavat taas syksyn tullen keittiöihin, puutarhoihin ja kauppoi-hin. Kotimaiset omenat maistuvat jo sellaisenaan, mutta kannattaa ehdottomasti kokeilla myös uudenlaisia reseptejä. Kokeile rohkeasti eri omenalajikkeita!
AST
IAT
KUVA
USR
EKVI
SIIT
TAA
.
oMEnaVuoKa8 hapanta omenaa½ dl fariinisokeria 1 rkl kanelia ½ dl vettä100 g voita 1 pkt (noin 150-185g) kaurakeksejä� rkl sokeria� dl erilaisia pähkinöitä, esimerkiksi pe-kaanipähkinöitä
Huuhtele ja viipaloi omenat. Sekoi-ta niihin fariinisokeri ja kaneli. Lado viipaleet uunivuokaan ja kaada vesi vuoan pohjalle. Sekoita pehmeän voin joukkoon murennetut kaurakeksit, so-keri ja murskatut pähkinät. Ripottele seos omenien päälle. Kypsennä 200 as-teessa noin 30 minuuttia. Tarjoa läm-pimänä vaniljajäätelön kera.
oMEna-VaLKosuKLaa- MuFFinsiT 12 kpl� kananmunaa1 ½ dl fariini- tai ruskeaa sokeria3 dl vehnäjauhoja� t leivinjauhetta1 tl vaniljasokeria100 g valkosuklaata1�5 g voita tai margariinia� omenaa kuutioina
Vaahdota kananmunat ja sokeri kuoh-keaksi vaahdoksi. Hienonna suklaa veitsellä. Siivilöi joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet sekä puolet valkosuklaasta. Lisää lopuksi sulanut rasva. Lusikoi täyte muffinsivuokiin. Lisää pinnalle kuutioidut omenat ja lo-put valkosuklaasta. Paista 215 asteessa noin 15-18 minuuttia.
oMEna-inKiVÄÄRicHuTnEy1 kg omenoita½ dl vettä1 dl fariinisokeria1 dl omenaviinietikkaanoin 1 cm:n pala tuoretta inkivääriä1 tl suolaa1 tl mustapippuria
Pese ja lohko omenat. Laita omenat kattilaan ja lisää vesi. Kiehauta. Lisää fariinisokeri, etikka ja raastettu inki-vääri. Hauduta vielä 15 minuuttia mie-dolla lämmöllä. Purkita chutney puh-taisiin purkkeihin ja säilytä viileässä.
oMEnaisET KauRaTEELEiVÄT� omenaa raastettuna� ½ dl kaurahiutaleita 3 dl vehnäjauhoja 3 tl leivinjauhetta ½ tl suolaa� dl maitoa � rkl öljyä tai voisulaa
Raasta omenat. Sekoita joukkoon kui-vat aineet. Sekoita nopeasti joukkoon maito ja öljy. Taputtele uunipellille lei-vinpaperin päälle jauhotetuin käsin 4 isoa tai 8 pientä noin 1 cm:n paksuis-ta teeleipää. Paista 225 asteessa n. 10-15 min.
VuoHEnjuusToTÄyTETyT oMEnaT4 omenaanoin 150 g vuohenjuustoa � dl tuoretta timjamia� rkl hunajaaripaus mustapippuria
Huuhtele omenat. Leikkaa ne vaaka-tasossa 4-5 viipaleeseen. Viipaloi myös vuohenjuusto. Ripottele omenaviipa-leiden pintaan hienonnettua timjamia, hunajaa ja mustapippuria. Kasaa ome-nat kokoon vuorotellen vuohenjuus-toviipaleiden kanssa. Levitä omenien pintaan vielä hiukan hunajaa ja hienon-nettua timjamia. Kypsennä 150 asteessa noin puoli tuntia. Tarjoa lämpiminä. ❏Omenat
Vuohenjuustotäytetyt omenat tuoksuvat ja maistuvat kynttilän valossa.
omenachutney sopii erityisesti liha- ja broileri-ruokien lisukkeena.
Rapea keksikuorrute kätkee alleen pehme-än omenatäytteen.
Valkosuklaa sulaa muffinsien pintaan mukavasti.
omenaraaste kosteuttaa nopeat kaurateeleivät.
�� • a s u k a s
a s u k a s • �5
ikkuna
zone
kirj
AT
KERRO VINKKISI!Ikkuna-palsta avaa näkymiä harrastamiseen, yhdessä ja erikseen oloon, sisustamiseen ja asumiseen. Kerro harrastus-, sisustus- tai vaikkapa lahjavinkkisi, jotka haluat jakaa muillekin. Julkaisemme hyvät ideat. Lähetä vinkkisi Ikkuna-palstalle sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, Mannerheimintie 168, PL 40, 00301 Helsinki.
koonnut: Riikka Vakkuri
Ikk
un
ar
uu
tu
nu
or
tE
n a
Lu
EE
LL
E.
ihanan karMiVaaMikäs sen hauskempaa syysmyrskyjen aikaan kuin käpertyä viltin alle luke-maan värisyttävän karmaisevaa kirjaa. Otavan keskiyön kirjasto -sarja tar-joaa lukunautintoina kauhun ja pa-huuden klassikkoja upeissa tumman-puhuvissa kansissa: muun muassa Draculan, kärpästen herran ja mus-tan huumorin mestarin Roald Dahlin Nahka ja muita novelleja -kirjan.
ruusuVanukasta ja Vasikkakääröjä
Yleinen harha-luulo on, että keskiajalla käy-tettiin runsaasti mausteita pilaan-tuneen ruoan maun peittämi-seen. Keskiajal-la nautittiin toki hyvästä ruoasta, makujen erilai-
suus johtuu muun muassa nykyises-tä poikkeavasta käsityksestä siitä, mikä on terveellistä. Historioitsija Hannele Klemettilän kiehtova keskiajan keit-tiössä (Atena Kustannus) ei ole vain keittokirja, vaikka sisältääkin yli kuusi-kymmentä alkuperäistä ruokaohjetta, vaan myös lukumatka keskiajan ruoka-kulttuuriin.
kurkistuksia kOtikadulleLuvassa on kutkut-tavia paljastuksia, kun kotikatufanien must-kirja ilmestyy lokakuussa. Muis-tojeni kotika-tu -kirjassa (Teos) ohjaaja, tuottaja Hannu Kahakorpi kertoo, mistä kaikki sai alkunsa vuonna 1994, miten sar-
jaa on tehty ja tehdään. Lukija pääsee muun muassa kurkistamaan käsikirjoit-tajien ideointitapaamisiin ja henkilö-hahmojen taustoihin.
mitä nyt sisustuksessa?Sisustuksen trendejä katsastellaan taas Habitaressa helsingin messukeskukses-sa �0.–��.�. Messuilla voi myös saada ammattisisustajan apua sisutuspulmiin. Ajan 40 minuuttia kestävään neuvon-taan tulee varata Sisustussuunnittelijat SI Ry:n toimistosta [email protected]. Opastuksen hinta on 50 euroa.
Peiton alleTrendikäs, hurmaavan värikäs tilkkutäk-ki lämmittää kehoa ja mieltä syysiltoina. Itse tehden täkistä tulee mieleinen, ja vanhat loppuun käytetyt vaatteet saavat uuden elämän. Pikkuneliöitä ja tilkku-työkankaita voi myös tilata verkkokau-pasta www.tilkkutarha.fi. Innoitusta
nostalgian nälkäänNostalgian huumassa pääsevät fiiliste-lemään 60-luvulla nuoruutensa viet-täneet, kun Back to sixties -festivaa-li herättää henkiin ajan tunnelmat musiikista elokuviin Billnäsissä 5.–6.10. Festivaalilla esiintyvät monet aika-kauden suomalaiset klassikkobändit kuten Jormas, Pepe Willberg, The First ja The Strangers. Valkokankaan hoh-teessa voi taas nauttia vaikka Käpy selän alla -elokuvan tunnelmista.
suuntaa samoajille Retkeilijöiden, metsästäjien ja kalastajien samoaminen helpot-tuu uuden retkikartta.fi-palvelun avulla. Siitä löytyvät valtion mai-den metsästys- ja kalastuslupa-alueet sekä kansallispuistot ja ret-keilyalueiden reitit, tuvat, laavut ja tulentekopaikat.
Nauruhermoa kutkuttaaSyksyn hauskimpia elokuvia on loistavan Fre-aks and geaks -kulttisarjan tuottaja-käsikirjoit-taja Judd Apatowin ohjaama komedia pak-suna. Ensi-iltansa �1.�. saava elokuva kertoo epätodennäköisen parin yhden yön suhteen seurauksista. Elokuvaa on kuvailtu teräväksi muttei ilkeäksi, suloiseksi muttei pehmoksi.
maiNiota maNgaaSuomessa tehdään hienoa ja omaperäistä manga-sarjaku-vaa. Sen osoitti Otavan viime syksynä järjestämä manga-kilpailu, johon osallistui noin neljäsataa sarjakuvaa kaikki-alta Suomessa. Parhaat on valittu tänä syksynä ilmestyviin hokuto manga 1 ja hokuto manga � -albumeihin.
koruNtekijäksiMielikuvituksellinen koru ki-vestä, lasista, puusta tai hel-mistä syntyy itse tehden. Vinkkejä koruntekoon saa esimerkiksi useiden kansa-lais- ja työväenopistojen korukursseilta.
julistavaa taidettaJulisteilla voi edullisesti ja nopeasti uusia huoneensa ilmettä. Nuorten suoma-laisten graafikoiden hie-noja, sananvapauden ja ihmisoikeuksien puolesta kantaaottavia julisteita löytää Amnesty Interna-tionalin nettikaupasta: store.amnesty.fi.
Hardrock-festari Helsinki Halloween lupaa järjestää valtakunnan suurimmat ja näyttävimmät naamiaiset helsingin kaapelitehtaalla �7.10. Musiikin lisäksi ohjelmassa on halloween-pukukilpailu.
�4 • a s u k a s
löytyy kirjasta tilkkuja – upeimmat tilkkupeitot. Tilkkupeitot ilahduttavat maailmallakin. Vaaka ry kerää neulottu-ja tilkkupeittoja, jotka yhdistys toimittaa muun muassa apua tarvitseviin lasten-koteihin. Lisätietoa kampanjasta www.vaaka.org.
a s u k a s • �7
ASUKASPOSTIA
Ilot jakoon ja ideat käyttöön!Asukaspostia palsta on tarkoitettu ”meidän talon” tapahtumille. Kerro myös muille Asukas-lehden lukijoille talosi omista tapahtumista, ideoista ja jutuista. Pyrimme julkaisemaan jutut ja kuvat käytettävissä olevan tilan mukaan joko lehden seuraavassa numerossa tai jutun henkeen ajankohdaltaan sopivimmassa lehdessä. Seuraava Asukas-lehti ilmestyy joulukuussa. Toimita Asukaspostia -palstalle tarkoitettu aineisto viimeistään 15.11. mennessä sähköpostilla osoitteella [email protected] tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, Mannerheimintie 168, PL 40, 00301 Helsinki. Kuvia ei palauteta.
Taimistontie 4 HelsinkiSyyspäivän tasausta vietettiin kauniissa säässä helsingin taimistontie 4:ssä. tehtiin siinä yhteydessä myös talkoohom-mia. Siirtolavalle lastattiin yhteistilojen ja kellareiden tarpee-tonta tavaraa, kerättiin roskia ympäristöstä, sekä istutettiin
300 kukkasipulia pihapol-kujen reunoille.
kaikkiaan aikuisia kävi viihtymässä grilliosastol-la runsaat parikymmen-tä ja lapsia jonkin verran enemmän. eväät maistui-vat ja juttuakin riitti.
Terveiset, JP
(Tilaisuudessa oli mukana korttelipihan muidenkin kiinteistöjen asukkaita.Suomen Asumisoikeus Oy/Taimistontie 4b, As Oy Hgin Talinhovi (Taimistontie 4c))
Helmi Virkkiä muistettiin syntymäpäivän aattona kukilla ja kuohuviinillä. ympärillä ilolantien naisväkeä: Kerttu Rajala, seija nurminiemi, sirk-ka Eronen ja Pirjo Mähönen.
Vantaan Ilolantie 9:n asukkaat antoivat pidetylle ja aktiivisel-le vuokralaiselle Helmi Vir-kille ikimuistoisen 85-vuo-tispäivälahjan. He nimesivät talojen keskellä olevan pie-nen puiston Helmipuistoksi.
Virkille nimilaatan pal-jastusjuhla tuli yllätyksenä. Hän tiesi, että asukkaat oli-vat suunnitelleet jotain syn-tymäpäivän kunniaksi, mut-ta arveli, että hänet vietäisiin teatteriin tai oopperaan. To-tuus alkoi valjeta, kun hän nä-ki puistossa miehen puuhai-lemassa laatan kanssa.
- En usko, että missään muualla on vuokralaiselle laat-toja kiinnitetty. Tämä on his-toriallista minun mielestäni. Todella liikuttavaa, että pieni ihminen huomioidaan näin, kommentoi Virkki häkeltynee-nä tapahtuneesta.
Helmi Virkki on asunut vuodesta 1974 VVO:lla. En-sin Koivukylässä ja vuodesta 1990 Ilolassa. Hän on aina ol-lut hyvin aktiivisesti mukana asukastoiminnassa.
- Olen vieläkin voimieni mukaan talotoimikunnassa. Ympäristön vaaliminen ja yh-teistoiminta ovat minulle tär-keitä asioita, Virkki sanoi.
AsukkAiden ideOimA puisTOIdea lahjasta oli Markku Elomaan, joka toimii talos-sa luottamusmiehenä ja asu-kastoimikunnan puheenjoh-tajana.
Asukastoimikunta innostui ideasta heti, samoin Kiinteistö-huolto Jauhiainen ja VVO. Elo-maa järjesti vaimonsa kanssa juhlat kuohuviinitarjoiluineen.
- Tämä on meidän kunni-anosoituksemme Helmi Vir-
kille. Olen ainakin 15 vuot-ta kuunnellut hänen viisaita neuvojaan. Hänen kanssaan olemme miettineet, mikä päätös on viisas ja mikä on syytä hylätä, Elomaa sanoi.
Markku Elomaa kertoi ryh-tyneensä eläkkeelle päästy-ään päätoimiseksi ”pihamie-heksi”. Nyt on aikaa kuljeskella, katsella ja korjata.
Omatoiminen siisteydes-tä huolehtiminen ja talkootyö
puisto nimettiin hengettärensä mukaan
Helmipuiston liukumäki on maa-lattu ja koristeltu lasten voimin.
teksti ja kuvat: Jouni Viitala
ovat Ilolantiellä kovassa huu-dossa. Pihapiiri onkin saatu yhteisvoimin siistiksi, viihtyi-säksi ja vehreäksi.
- Aluksi tässä oli vain tyl-sän näköinen pensasaita. Nyt puisto on tosi kaunis, kun eri kukat kukkivat vuorotellen pitkin kesää. Puutarhuri ca-milla Varis tämän alun pe-rin rakensi asukkaiden idean pohjalta, kehui asukas Matti Kovanen pihapuistoa.
Markku Elomaalla on eläkkeel-le jäämisen jälkeen ollut aikaa asuinympäristöstä huolehtimi-seen, naapureiden kanssa olei-luun tai vaikka yllätysjuhlienjärjestämiseen. sylissä pihapii-rin kuopus aleksi Puskala.
Vuoden VVO-talo
2008VVO:n asukashallitus valitsee vuosittain
esimerkillisen VVO:n talon. Vuoden talon valintaan vaikuttavat asukastoiminnan
aktiivisuus ja asuinympäristöstä huolehtiminen sekä yhteistyö asukkaiden, kiinteistöhoidon ja isännöitsijän kesken.
Vuoden 2007 VVO-taloiksi valittiin Puistokatu 12 Turusta ja Leikkikuja 2 Helsingistä. Näihin taloihin on muodostunut monia asukastoiminnan perinteitä kuten pihatalkoot, laskiaisen vietto ja kuutamokekkerit. Yhteistoiminta asukkaiden kesken on monimuotoista ja lapset on huomioitu tilaisuuksien järjestelyissä. Yhteistyö on mutkatonta isännöinnin, huoltoyhtiön ja asukkaiden kesken. Taloissa vallitsee hyvä yhteisöllisyyden ilmapiiri, mikä on ollut omiaan luomaan turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön.
Ilmoita talosi kilpailuun 15.11. mennessä osoitteella VVO/Asukashallitus, PL 40, 00301 Helsinki tai [email protected]. Lisätietoja antaa asiakkuuspäällikkö Pekka Kivistö p. 020508 3711.
Puistokatu 12
Leikkikuja 2Riihimäen Koivukatu 5:ssä vietettiin talotoimikunnan toi-mesta �6.8.�006 kaikille talon asukkaille tarkoitettua lop-pukesän grillijuhlaa klo 14.00 alkaen. Yhteensä osallistui �8 asukasta, ”vauvasta vaariin”.
puheenjohtaja Jaakkola toivotti kaikki tervetulleeksi mal-jan kera, jonka jälkeen grilliin sytyttiin tuli ja juhlat pääsivät alkuun. kun grilliherkut valmistuivat, pelattiin talon virallinen mölkkykisa. tiukan kamppailun jälkeen osallistuneiden jou-kosta mölkkymestariksi ”kruunattiin” rainer Suvisaari, joka palkittiin suklaarasialla. kilpailuun osallistuivat myös talon lapset, joille reippaasta osallistumisesta ja tiukasta vastustuk-sesta palkinnoksi jaettiin omat pienet namirasiat.
Yhtäkkiä kesken juhlien yllätti kova ukkoskuuro ja vet-tä satoi hurjasti, mutta onneksi sateensuoja löytyi kaikille ja olihan kutsussa ilmoihin liittyen teksti: ”sateen sattuessa sateessa”. ukkoskuurosta huolimatta juhlat jatkuivat hyvissä tunnelmissa.
Juhlamme oli onnistunut ja kaikki paikallaolijat tuntuivat nauttivan. ”Virallinen” osuus alkoi päättyä pikkuhiljaa kello 19.30 paikkeilla. Jotkut innostuivat vielä ”virallisen” osuuden jälkeen viettämään iltaa tikanheiton merkeissä.
Toimikunnan puolesta vpj Satu Salminen
koivukadulla juhlittiin kesäkauden päättäjäisiä
ASUKASPOSTIA
�� • a s u k a s a s u k a s • ��
Lauantai 5.5.2007. hieraisen silmiäni. eilisen kylmän viiman sijaan aurinko kur-kottaa sälekaihtimeni yli silmiini. Valoa, energiaa … ihanaa.helsingin koskustie 4:n talkooväki on jo tomerasti touhuissaan. kamera vain kai-naloon ja pihalle.
Väkeä on ilokseni vauvoista vaariin, kolmen kuukauden ikään ehtinyt Janin tytär Venny, ja kennetin tytär Valpuri, ovat äitiensä Virven ja annikan matkassa tal-kootouhuissa. porukan nestori niilo my-häilee leikkimökin kuistilla. niilo on paitsi pitkäaikainen koskustien asukas jo jonkin aikaa eläkkeellä ollut helsingin kaupungin puutarhuri. Muu talkooväki, runsaat pari tusinaa edustavat kolmea eri sukupolvea.
kiinteistöyrittäjämme kalevi nevalainen suostui töihin vapaapäivä-nään, vaikka yrittäjän vapaat ovat vähis-sä. Lehdet ja roskat nousevat kevyesti kauhakuormaajaan. Miesporukasta aina-kin kalevi, Jani, kennet, tuomas ja risto rakensivat uusia aitoja. aija vilahteli kaik-kialla kottikärryn varressa, pensaan leik-kuussa, haravoimassa. Minna ja viherpeu-kalo irja istuttivat kukkia. anne, annika, aija, raili ja Susanna tekivät selvää jälkeä kuolleista lehdistä.
Olen jo muutamissa talkoissa kes-kittynyt kuivaushuoneiden, saunatilan käytävän ja wc pesuun ja tein sen nyt-kin. tyytyväisin mielin työni tulokseen siirryin grillille talkooporukan joukkoon. naapurijutustelu sujuu leppoisasti ja pää-tämme seuraavaksi keksiä tapahtuman koskustien pikkuväelle. Satu Neva
Hämeenlinnassa Tyllilänkatu 3:n kerhohuo-ne ehostettiin asukkaiden voimin viihtyi-sämmäksi. urakka alkoi huoneen tyhjentä-misellä, jonka jälkeen tila maalattiin katosta lattiaan VVO:lta saaduilla välineillä ja maa-leilla. Lahjoituksena saadut matot vielä vii-meistelivät viihtyisyyden.
nyt kerhohuoneessa toimii säännöl-lisesti askartelu- ja käsityökerho sekä pienimuotoinen kirjasto, josta a- ja B-ta-lojen asukkaat voivat käydä lainaamas-sa itselleen lukemista tai tuoda itselle tarpeettomaksi käyneitä kirjoja ja lehtiä muiden lainattavaksi.
tilaan saatiin myös hankittua isännöit-sijän suostumuksella pienet kangaspuut.
Syystalkoiden sijaan järjestettiin piha-juhlat, joiden teemana oli hauska hattu.
kaikki osallistujat saivat tervetuliais-lahjana askartelukerhossa kahvipusseista tehdyn perhos- jääkaappimagneetin.
aloituskahvien jälkeen iltapäivän oh-jelmassa oli lapsille saappaanheittoa. pääpalkintojen lisäksi palkittiin kaikki muka-na olleet lapset pienillä yllätyspalkinnoilla. hauskimman hatun palkinnon voittaja valit-tiin osallistujien kesken äänestämällä. päivän kovin kamppailu käytiin viereisellä kentällä a- ja B-talon välisessä kYYkkä-kisassa.
B-talon voittajajoukkue sai vuodeksi haltuunsa kiertopalkinnon, joka saa tiu-kan laskelman mukaan olla kullakin pe-
liin osallistuneella perheellä kirjahyllyssä 36,5 päivää. rankkojen kilpailulajien jälkeen kaik-kien paikalla olleiden kesken suoritettiin ar-pajaiset, jossa kaikki voittivat jotakin kotiinsa viemisiksi.
ilta huipentui herkuttelun merkeissä makka-ran grillaukseen ja vohvelinpaistoon.
Hauskimman hatun palkinnon voittaja va-littiin osallistujien kesken äänestämällä.
Tyllilänkatu Hämeenlinnassa
koskustie 4 Helsingissä
Jyväskyläläisessä kerrostaloasunnossa ta-pahtunut tulipalo havahdutti naapurus-ton opiskelemaan alkusammutustaitoja. televisiosta alkunsa saanut palo tuhosi pienen perheen irtaimiston täysin, mutta henkilövahinkoja ei onneksi sattunut.
talon asukkaat päättivät järjestää al-kusammutusharjoituksen Jyväskylän pelastuslaitoksen johdolla. VVO:n kekkolantie �� sekä peräpelto 1-6 lähti-vät mukaan harjoituspäivään, joka järjes-tettiin läheisen koulun tiloissa sekä ken-tällä lauantaina �6. toukokuuta.
tapahtuma herätti kiinnostusta ja use-at asukkaat ilmoittautuivat mukaan, mut-ta aamupäivän sateisen sään vuoksi tilai-suuteen osallistui lopulta 16 henkilöä.
asukkaat pääsivät kokeilemaan sam-mutuspeitteen sekä käsisammuttimen
Jyväskylän seudun VVO:n asukkaat ovat jo useana vuonna tehneet ympäristöret-kiä lähimaakuntaan. kohteet on valittu siten, että mukaan voivat lähteä mahdol-lisimman monet, vauvasta vaariin. Lisäksi on haluttu valita sellaisia käyntikohteita, missä ympäristöasiat ja luonnon antamat virikkeet tulisivat hyvin esille.
Leivonmäen kansallispuisto on keski-Suomessa noussut erääksi maakun-nan suosituimmaksi luontomatkailu-kohteeksi. Metsähallitus ja Leivonmäen kunta ovat panostaneet polkureitis-tön ja taukopaikkojen hyvään kuntoon. kansallispuistosta löytyy monia eri reit-tivaihtoehtoja. Suosituimmat reitit ovat helppokulkuisia ja hyvin merkittyjä. taukopaikkoja on useita. Muutamissa on valmiit nuotiopaikat valmiiksi pilkottui-ne polttopuineen ja laavukatoksineen. Luontoympäristö on todella kaunis, oli-pa sitten kyseessä kevät, kesä tai syksy. Matkalaisia oli lähes 40 henkeä. nuorin oli vuoden ikäinen ja vanhin täyttänyt jo 80 vuotta. positiivinen yllätys oli, kun muutama VVO:n talon peräpelto kuuden
asukas oli mennyt omalla kulkuneuvol-laan puistoon jo etukäteen. Meillä pää-joukolla oli sitten nuotiopaikalla, tulet ja makkaranpaistohiillokset valmiina. näin säästyi aikaa ja voitiin jatkaa joutuisam-min kierrosta puistossa.
reilun kolmen tunnin kuluttua jat-koimme matkaa pitäjän toiselle laidalle Mäkiahon juustolaan, jossa valmistetaan tilan omasta maidosta muun muassa lei-pä- ja valkohomejuustoa. kahvit juustotar-jottimen kera tekivät terää tähän aikaan päivästä. Monet tuliaisostokset sujahtivat siinä samalla reppuun kotiin vietäväksi.
Viimeisin käyntikohteemme oli tommolan tila, jossa on monipuolinen perennataimisto ja perennojen näytetar-ha. tilalla on myös laajat luumu- ja ome-naviljelmät. Luumusato oli vastikään kyp-synyt ja saimme jokainen lajitelman luu-muja matkaevääksi. Matkan aikana saim-me kokea monia luontoelämyksiä ja tu-tustua lukemattomiin erilaisiin kasveihin. Meille kaikille on tärkeää säilyttää yhteys luontoon ja kokea sen monimuotoisuus. Mutta, eräs hyvin tärkeä merkitys tällai-sella retkellä on myös siinä, että meillä oli tilaisuus luontevalla tavalla mahdolli-suus tutustua toisiin VVO-talojen asukkai-siin. hyvin tärkeäksi koettiin myös VVO-konsernin mukanaolo tavalla tai toisella näillä retkillä. Se on sitä asukkaistaan ja heidän hyvinvoinnistaan välittämistä par-haimmillaan. Esko Alm
Oli tuulinen ja räntäsateinen ilta puolakantiellä. Säätila ei masentanut ta-lon asukkaita, joilla oli iltamat! ajatus talon yhteisestä illanvietosta syntyi, kun kas-sassa oli vielä vähän rahaa viihteeseen. Yhteistuumin päätimme käyttää talon pyörävarastoa juhlatilana, koska talolla ei ole kerhohuonetta tms. yhteistä tilaa.
talotoimikunnan ripeät miehet, joista erityismaininnan ansaitsee kari, roudasi-vat pyörät kuivaushuoneeseen. Sen jäl-keen ripeät naiset siivosivat tilan ja kalus-tivat sen aivan uuteen uskoon. talon ”am-mattikokit” ritva, hanna, paula ja Lissu kokkasivat syötävää kaikille!
iltakuudelta talon väki kertyi koolle ja tunnelma oli hulppea. kynttilälyhdyt loi-vat lämpöä katon putkiin kiinnitettyinä. ruokapöydän antimet tekivät kauppansa ja iloinen keskustelu virisi ilmassa. Lapset tanssivat keskilattialla ja yllyttivät van-hempiakin mukaan.
Teemapäivä tulta vastaankäyttöä käytännössä palomies Jukka kemiläisen opastuksella.
Sammutuspeite tai käsisammutin oli-si syytä olla jokaisessa kodissa ja niiden käyttöä kannattaa harjoitella. palovaroitin onkin lakisääteinen jokaisen kodin va-ruste ja sen toiminnasta tulee asukkaan huolehtia itse. Myös lapsia tulisi opastaa miten tulipalon syttyessä kuuluu toimia oikealla tavalla ja nopeasti.
Oman paikkakunnan pelastuslaitok-selta voi pyytää asiantuntevaa opastusta tulipalojen ennaltaehkäisemiseksi sekä al-kusammutustaitojen kartuttamiseksi. On kaikkien etu, että naapurustossa mietitään yhdessä kuinka hätätilanteessa tulee toi-mia. teemapäivän järjestäminen on hyvä keino harjoitella kaikille tarpeellisia taitoja.
teksti ja kuvat Marisa Toivonen
ympäristöretki on tärkeä yhteys luontoon
puolakantien syysiltamat
Osanotto oli yllättävän runsas ja ylei-sesti oltiin sitä mieltä, että yhdessäolo on tärkeää, olisipa vielä jatkuva tila tilaisuuk-sien järjestämiseen. kaikki lysti kuitenkin loppuu aikanaan ja pyörävajaa tarvitaan pyörille ja kuivaushuonettakin omaan käyttöönsä. Vaan, mikä meitä estää, joku kerta me järjestämme taas juhlat!
Talotoimikunta, Puolakantie 6, Kouvola
Vireä kirpputori
Härmälänsaarenkatu kolmen kellarikerrok-sessa on tammikuusta �006 alkaen toiminut säännöllisesti kirpputori. nykyään kirpputo-ri on suosionsa ansiosta auki joka sunnuntai kello 11 - 15. Myyntityöhön otetaan pääasi-assa aluetoimikuntaan kuuluvien talojen asukkaita, mutta mahdollisesti myös naa-puritalojen asukkaita. Jokainen myy omia tavaroitaan ja tavaroita voi jättää myyntiin ”vakiojäsenille”. pöytien varaus ja myynti on täysin maksutonta. kirpparimme kehitty-essä on mukaan tullut myös kahvitarjoilu, lasten oma puuhanurkka ja bookcrossing. tervetuloa tutustumaan!
T: Kirppisisäntä Härmälän aluetoimikunnan puheenjohtaja
Harjannostajaiset Turun puistokatu 12:staAs Oy Turun Puistokatu 12:sta pidet-tiin asukkaiden omat harjannosta-jaiset �9.8.�006, kello 18.00 alkaen. Lämminhenkisessä juhlassa juhlistettiin �005 elokuussa alkaneen mittavan keit-tiö-, kylpyhuone-, ja putkistoperuskorja-uksen valmistumista.
itse juhlan ohjelmassa oli soitto- ja lauluesityksiä, aikuisille leikkimielistä tik-kakisaa ja lapsille pallon ja renkaanheit-toa. tietenkin ohjelmassa oli myös gril-lausta särpimineen. Juhlassa annettiin myös yhtiön talotoimikunnalle erityiskii-tos hyvästä yhteistyöstä peruskorjaus-työn aikana ja kiitettiin asukkaita ymmär-täväisestä suhtautumisesta remontin aikana asumista välillä paljonkin haitan-neisiin työvaiheisiin.
SyysterveisinAnssi Seppä, isännöitsijä
�0 • a s u k a s
ASUKASPOSTIA vvo-kotikeskukset: puhelin Faksi
helsinki Salomonkatu 5 B 2.krs, 00100 Helsinki Asiakaspalvelu 020 508 3400 020 508 3499
hämeenlinna Aulangontie 1, 13210 Hämeenlinna 020 508 4200 020 508 4201
jyväskyläVäinönkatu 15, 40100 Jyväskylä 020 508 4160 020 508 4176 järvenpää Rantakatu 3 a, 04400 Järvenpää 020 508 4100 020 508 4109
kuopioMaljalahdenkatu 25, 70100 Kuopio 020 508 4700 020 508 4701
lahti Aleksanterinkatu 7, 3. krs, 15110 Lahti 020 508 4300 020 508 4335
Kotkan palvelunumero 020 508 4270
lappeenranta Ainonkatu 7, 53100 Lappeenranta 020 508 4260 020 508 4255
Oulu Saaristonkatu 2, 90100 Oulu 020 508 4900 020 508 4910 Pori Antinkatu 14 B, 28100 Pori 020 508 4600 020 508 4615
Mannerheimintie 168, pL 40, 00301 helsinki. Vaihde p. 0�0 508 3300, faksi: 0�0 508 3�90 sähköposti: [email protected], www.vvo.fi
VVO-konsernin yhteystiedot
puhelin Faksi
rovaniemi Koskikatu 9, 96200 Rovaniemi 020 508 4800 020 508 4804
tampere Kyllikinkatu 15 B, 33500 Tampere 020 508 4400 020 508 4452
turku Tuureporinkatu 6, 20100 Turku 020 508 4500 020 508 4530 VVO:n omistusasuntojen myynti PääkaupunkiseutuSalomonkatu 5 B 2.krs, 00100 HelsinkiLeankatu 3, 00240 Helsinki 020 508 3663 020 508 3673
tampereKyllikinkatu 15 B, 33500 TamperePL 752, 33101 Tampere
Mikko Purola asuntomyyjä 020 508 4455 020 508 4453
asiakkuus- ja kehit ysyksikkö Puhelin faksiAvainasukaspalvelu 020 508 [email protected]
VVO-sähkö Oy Asiakaspalvelu 020 508 3500 020 508 3560sähköposti: [email protected] Kiinteä internet –yhteys, VVO-verkko 020 508 3521 020 508 3380sähköposti: [email protected]
Vuokravalvonta 020 508 5000
kuopiolaisten syysreTkiSuunnittelemamme sieni- ja marjaretki tuusniemelle, saaristoon, jouduttiin vaih-tamaan vaellusretkeksi Lintulan luosta-riin metsän antimien vähyyden vuok-si. elokuinen aamu valkeni kirkkaana ja aurinkoisena sääennusteista huolimatta. iloinen 14-henkinen joukkomme istahti linja-autoon lauantaina klo 7.30 ja peril-le eräpaimeneen saavuimme noin tun-nin ajomatkan jälkeen. tervetulopuheen ja kahvihetken saattelemana läksimme kirkkoveneellä kohti Lintulan luostaria. pienen patikoinnin virkistämänä saa-vuimme perille ja eikun matkamuisto-myymälään. Ostoksilta läksimme tutus-tumaan luostariin ja oppaanamme toi-mi itse igumeenia Marina. paluumatkalla pääsimme kokeilemaan kirkkoveneellä soutamista ja se oli lystikästä touhua se. isäntäpari odotteli meitä eräpaimenessa hirvikeiton kera, kylläpä se maistui mai-niolle.
Kuopiossa 19.8 2006 Rypysuontie 49:n ja 51:n porukka
Pihajuhlat sujuivat mukavissa tunnelmissa auringon paistaessa ja sadekuuron välil-lä ropistessa. Sadekatos oli tänä vuonna siis tarpeen. Meitä oli ihan kiva porukka, vaikka ilmoittautumislista olikin aika ly-hyt. ei-ilmoittautuneetkin olivat tervetul-leita ja oli mukava että heitä saapui mu-kaan iloiseen joukkoon.
Ohjelmassa oli perinteinen tikkakil-pailu lasten, naisten ja miesten sarjoi-neen, sekä Bertin vetämä lastenkilpailu. runsaasta ruokapöydästä napostelimme ruokaa pitkin päivää.
uutuutena oli tänä vuonna salkopal-lopeli, jonka allekirjoittanut askarteli las-ten (ja aikuistenkin) iloksi. Se olikin oi-kein suosittu. Vauhdikkaissa peleissä pari mailaa ja narukin katkesi. naru solmittiin
ehjäksi ja haettiin kestävämmät mailat ja peli saattoi taas jatkua.
Salkopallopeli on varmasti tuttu ke-säleiriläisille. Mutta tiedoksi jollekin jo-ka ei tiedä: salkopallossa kaksi pelaajaa lätkii tennispalloa joka roikkuu narusta. kumpikin yrittää saada narun kietou-tumaan tolpan ympäri siihen suuntaan johon lyö palloa ja vastustaja yrittää sa-maa omaan suuntaansa. Se voittaa joka onnistuu saamaan narun kietoutumaan omaan suuntaansa loppuun asti.
pelissä saa hyvin liikuntaa ja lapset sanoivatkin, että käsilihakset olivat seu-raavana päivänä kipeät kun olivat niin paljon pelanneet peliä.
TerveisinRaija Ojanen, ympäristöekspertti
pursimiehenkatu 7 asukkaiden pihajuhla lahdessa 28.7.
kesäretki kiireettömästi
Härmälän aluetoimikunta järjesti VVO-vuokratalot asukkaille lauantaina 16.6.07 päivän kestävän kesäretken. tampereelta lähdimme aamupäivällä ja ohjelmas-sa oli käynti, Marjamäen pajutilalla kangasalalla. Seuraavaksi oli vuoros-sa ”pääkohteemme”, Syrjysen strutsitila pälkäneellä.
retken päätti Vehoniemen automu-seon esittely ja päivällinen samassa pai-kassa. aikaa oli varattu runsaasti ja alku-illasta oli kotiin paluu. retkelle osallistui noin 30 henkilöä, aikuisia ja lapsia!kiitos kaikille osallistujille onnistuneesta retkestä.
T: Mika Kallio Härmälän aluetoimikunnan, puheenjohtaja
Äiti hei, mäkin haluun oman huoneenKun lapset kasvavat, elämässä muuttuu samalla monta pienempää asiaa. Varmista, että vakuutuksesi ovat elämäsi tasalla.
Kotivakuutuksemme voit räätälöidä juuri nykyisen kotisi ja omaisuutesi mukaiseksi. VVO:n asukkaana saat 15% alennusta kotivakuutuksen ensim-mäisen vuoden vakuutusmaksusta. Tule lähimpään Ifiin tai soita 010 515 200 ma–pe klo 8–20.
Helsinki: Niittyläntie 4 (Metsälä)00620 HelsinkiPuh. 09-777 1260
Hermannin rantatie 1200580 HelsinkiPuh. 09-726 1677
Espoo: Riihitontuntie 1402200 EspooPuh. 09-8817 0504
Tampere:Viinikankatu 4933820 TamperePuh. 03-3122 0214
Turku:Eerikinkatu 3320100 TurkuPuh. 02-250 2721
Oulu:Paljetie 1290150 OuluPuh. 08-3110 646
AsiAntuntevAA
pAlveluA
vuodestA 1948