Uusi työaikalaki voimaan 1.1.2020

sivu 8

Mukana työmaalla: Päiväni Uspenskin katedraalin kanttorinasivut 18-21

Seurakunnat mukaan ilmastotalkoisiin

sivu 13-15

töissäKirkon

KIRKON ALAT RY:N JÄSENLEHTI

32019

2 3 3/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 3/2019

Otsikon kysymys on yleinen, mutta samalla niin tärkeä. Tuntuu hyvältä, kun joku kysyy

tuon kysymyksen. Helposti tulee vastattua yhdellä sanalla, onneksi

kysyjä osaa esittää lisäkysymyksiä, jos haluaa tarkemman vastauksen.

Hyvinvointi on tärkeää niin vapaa-aikana kuin töissä. Me lastenohjaajat ja kirkon kaikki varhaiskasvattajat teemme töitä perheiden kanssa, se on antoisaa ja kokonaisvaltaista. Vaikka olemme työajallisia, ei ole aina helppoa sulkea työasioita mielestään, kun sulkee työpaikan oven. Ja luovaa työtä kun teemme, ideat ei-vät aina tule työaikana. Kuormittavia asioita on tärkeä jakaa lähimpien työkavereiden ja myös lähiesimiehen kanssa. Mutta täytyy myös muistaa, että töissä ollaan töissä, eikä työkaveri ole toisen henkilökohtainen terapeutti. Ja jos on mahdollisuus päästä työnoh-jaukseen, hyödynnä sitä. Se tuo uutta näkökulmaa ja ratkaisuja oman työn hankaliin asioihin.

Maailma muuttuu ja myös kirkon ja sen teke-män työn on muututtava sen mukana. Muutoksen keskellä on tärkeää huolehtia työntekijöiden jaksa-misesta. On tärkeää, että työntekijä kokee tulevansa kuulluksi ja ettei kukaan joudu tekemään työtä jaksa-misensa äärirajoilla. Voimia meille kaikille tärkeään työhön!

Sis

äl

ly

slu

et

te

lo

3 /

20

19

Kirkon alat ry:n järjestölehti Ilmoitushinnat 2019Päätoimittaja: Osoitteenmuutokset: Ilmoituksen koko 4-värisen ilmoituksen hinta Pekka Pietinen galina.voloshina@kirkonalat.fi 1/1 s takasivu 196 x 223 mm* 808,50 €Lehden kuvitus ja taitto: Painopaikka: 1/1 s muut sivut 196 x 261 mm* 808, 50 €Chanthy Nybergh, Lähettämö Oy, ISSN 1797-2175 1/2 s (vaaka) 165 x 108 mm 635,25 €Kirkon alat ry 1/2 s (pysty) 80 x 216 mm 635, 25 €Toimituksen osoite: 1/4 s (vaaka) 165 x 54 mm 462 €Kirkon töissä, Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki 1/4 s (pysty) 80 x 108 mm 462 €Kirkon töissä 3/2019 ilmestyy viikoilla 50-51. 1/8 s 80 x 54 mm 231 €Viimeinen aineistopäivä 3.11.2019 . *3 mm ylivuoto ( bleed ) huomioituIlmoitusaineiston toimitus: chanthy.nybergh@kirkonalat.fi. Viestin otsikoksi ”Kt-aineisto”. Toimita aineisto PDF tai JPG-tiedostona ilman leikkuumerkkejä.

3

4

6

7

8-9

10-12

13-15

16-17

18-22

23

24

25

26-27

28-30

31

32

36

37-38

39

Pääkirjoitus

Toiminnanjohtajalta

Puheenjohtajalta

Lausunto YT-lain uudistamisesta

Uusi työaikalaki voimaan 1.1.2020

Aluetoimikunta

Seurakunnat mukaan ilmastotalkoisiin

Uusi järjestöasiantuntija

Päiväni Uspenskin katedraalin kanttorina

Lakimies vastaa

Työttömyyskassa

Kirja-arvostelu

Koulutus

Jäsenedut

Jäsenyys

Yhdistysten ilmoitukset

Liiton eAsiointi

Svensk sidorna

Yhteystiedot

MITÄ SINULLE KUULUU?

Kannen kuva: Christine Sponchia, pixabay.

Merja Forsmanpuheenjohtaja,

Kirkon Lastenohjaajat ry

PÄÄKIRJOITUS

T ämän lehden ilmestyessä on syksy jo pit-källä. Seurakuntien päiväkerho- ja muut säännölliset toiminnat ovat pyörähtäneet taas käyntiin ja muutkin työtehtävät odottavat tekijöi-tään, jotka toivottavasti ovat saaneet nauttia kesän aikana rentouttavasta ja palauttavasta kesälomasta.

Alkaneen syksyn aikana seurakunnissa pää-tetään ensimmäistä kertaa KirVESTES:ssä sovitun suorituslisän maksamisesta tavoitteensa ylittäneille viranhaltijoille ja työntekijöille. Odotettavissa on siis uusien menettelytapojen opettelua sekä iloisia yllä-tyksiä suorituslisän saajille ja ehkä pettymyksiä niille, jotka tänä vuonna jäävät ilman.

Syksyn kuluessa käynnistyvät myös tulevan sopimuskauden palkka- ja työehtoneuvottelut. Kirkon alojen toimintakentässä käydään syyskuun loppuun mennessä neuvottelut kristillisten järjestöjen työn-tekijöiden vuoden 2020 palkankorotuksista. Muilta osin Kirkon alojen sopimusneuvottelut painottuvat vasta ensi kevääseen. Syksyllä käydään kuitenkin runsaasti muiden toimialojen palkkaneuvotteluja, jotka viitoittavat kukin omalta osaltaan myös tulevia Kirkon alojen neuvotteluja ainakin palkankorotusten osalta niin sanotun yleisen linjan suuntaan. Myös ns. ”kiky”-asia on epäilemättä esillä muissa neuvottelu-pöydissä jo alkusyksystä. Niissä saavutetut tulokset heijastuvat väistämättä myös Kirkon neuvotteluihin

ensi keväänä. Syyskauden päätteeksi vuoden vaihtuessa

tulee voimaan uusi työaikalaki, johon ainakin eräissä kirkollisissa piireissä on ladattu suuria odotuksia ja toiveita, että nykyisin työaikasääntelyn ulkopuolelle rajattu työ saataisiin kattavammin työaikasuojelun piiriin. Työaikalakiuudistuksen vaikutuksesta kirkon palvelussuhteisiin on keskusteltu keväästä lähtien Kirkon työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjes-töjen kesken. Yhteistä näkemystä lainmuutoksen vaikutuksista ei silti ole löytynyt, joten ainakin lain voimaantulon alkuvaiheessa asiassa edetään työnanta-jan tulkinnan mukaan. Kirkon työmarkkinalaitos on linjannut, että sen mielestä uusi työaikalaki ei aiheuta merkittävää muutosta Kirkon henkilöstön asemaan. Keskustelut asiassa toki jatkuvat sekä keskustasolla että toivon mukaan yhä enemmän myös paikallisella tasolla ammattiliittojen taustatuen turvin.

Paljon muutakin mielenkiintoista syksyyn varmasti mahtuu. Elämme siis mielenkiintoista aikaa. Toivotankin tämän lehden myötä kaikille jäsenil-lemme hyvää alkanutta syksyä. Olkaa aktiivisia ja kertokaa palautekanavissamme (sähköposti, Face-book, twitter, Instagram) näkemyksiänne siitä, mihin suuntaan Kirkon alat -laivaa tulisi teidän mielestänne ohjata.

Odotettavissa mielenkiintoinen syyskausi ammattiliiton toimintakentässä

Pekka Pietinen

῾̔Tahtoisin toteuttaa suuria ja jaloja asioita, mutta ensisijainen velvollisuuteni on toteuttaa pie-niä asioita ikään kuin ne olisivat suuria ja jaloja. — Helen Keller Älä koskaan ajattele, ettet ole kyllin hyvä. Uskon, että ihmiset arvostavat sinua oman mittapuusi mukaan. — Isaac Asimov

töissäKirkon

KIRKON ALAT RY:N JÄSENLEHTI

32019

4 5 3/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 3/2019

V iime aikoina on kes-kusteltu siitä, pitäisikö työaikaa lyhentää. On puhuttu kuusituntisesta työpäiväs-tä tai nelipäiväisestä työviikosta, ja miten ne vaikuttaisivat työn tuot-tavuuteen tai ihmisten jaksamiseen työelämässä.

Laki kahdeksantuntisesta työ-päivästä astui voimaan vuonna 1917. Vuonna 1965 keskusjärjestöt sopivat puolestaan työajan lyhentämisestä 40 viikkotuntiin. Aiemmin työviikon mitta oli ollut 48 tuntia. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että lauantain vii-situntinen työpäivä jäi pois asteittain vuoteen 1970 mennessä. Alun perin ei tavoiteltu viisipäiväistä työviikkoa, vaan lyhyempää työviikkoa tunnein laskettuna.

On selvää, ettei nykyinenkään työaika ole kehityksen loppuhuipen-tuma. Jos edellisestä muutoksesta 8-tuntiseen työpäivään on jo yli sata vuotta, on aikakin arvioida tilannet-ta uudelleen. Joihinkin työtehtäviin voisi sopia hyvinkin kuuden tunnin työpäivä, toisiin taas nelipäiväinen työviikko. Aika kun ei ole enää työn tuottavuuden ainoa mittari. Tulos-mittareita voivat olla esimerkiksi asiakastyytyväisyys, palvelunopeus tai ongelmien ratkaisukyky.

Nykyinen työaikalaki on vuo-delta 1996. Tuolloin lankapuhelin

oli vielä matkapuhelinta yleisempi ja vain seitsemällä prosentilla koti-talouksista oli internet-yhteys. Sen jälkeen työelämä on muuttunut melkoisesti. Työnteko ei ole enää yhtä vahvasti paikkaan ja aikaan sidottu kuin ennen. Vuoden 2020 alusta voimaan tulevan uuden työ-aikalain tarkoituksena on kiinnittää entistä enemmän huomiota työhy-vinvointiin sekä mahdollistaa työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen niin työnantajan kuin työntekijänkin tarpeiden mukaisesti. Kehityksen suunta on hyvä.

Myös työn murroksesta pu-hutaan nykyään päivittäin. Työelämä ei ehkä huonone, mutta se kiihtyy. Samalla työn ja vapaa-ajan välinen raja hälvenee. Töistä on entistäkin vaikeampi irrottautua henkisesti ja mm. sosiaalinen media luo painet-ta olla kaikessa mukana koko ajan. Kehitystä on toki tapahtunut aina, koko hyvinvointimme kasvu on perustunut jatkuvalle kehitykselle. Ilman sitä heinähangot olisivat yhä pelloilla.

Lähtökohtaisesti ajasta ja pai-kasta riippumattoman työn koetaan tehostavan työn tekemistä, koska se joustavoittaa työn ja yksityiselä-män yhdistämistä. Työnantajien motiiveja työajattomaan työhön voivat lisäksi olla säästöt tila- ja

kalustokustannuksissa sekä työnte-kijöiden sairauspoissaolokynnyksen nostaminen. Työajatonta työskente-lyä perustellaan toisinaan myös niin, että kun kerran aikuinen ihminen on itseohjautuva vapaa-ajallaan, miksei se onnistuisi työelämässä. Jokaisen velvollisuutena on olla kiinnostu-nut omasta työstään ja oppia siitä lisää. Työssään työntekijällä on vas-tuualueensa asioihin ratkaisupakko ja erilaiset velvoitteet tuovat työn tekemiseen painetta.

L uterilaiseen työkult-tuuriimme kuuluu myös ahkeruus. Ahke-ruus näyttää kuitenkin yhä edelleen monen mielestä siltä, että tekee pal-jon kaikkea ja työkoneen näytöllä on monta välilehteä auki. Pahimmillaan työn imu vetää niin, ettei työ pysy enää järkevissä rajoissa. Vaarallisinta on, kun ihminen ei itse huomaa sitä, eikä osaa pysähtyä. Jos tekee paljon etätöitä, sitä eivät välttämättä huomaa työkaveritkaan.

Siinä missä jotkut työaikajär-jestelmän ohjaamat haaveilevat työ-ajattomasta työstä, niin jotkut työ-ajattomat haaveilevat säännöllisistä työajoista, siksi että työn määrä on kohtuuton. Hektisessä ympäristössä on mahdotonta myöntää, ettei halu-aisi käyttää koko elämäänsä työn-

tekoon. Jos uran rakentaminen ei ole ykkösjuttu elämässä, leimautuu helposti laiskaksi.

Vanhan sanonnan mukaan työ on siunaus, vaikka se toisinaan kiroukselta tuntuukin. Työ on kiistatta tärkeä elämänalue, se on paitsi vaurauden lähde myös inhi-millinen arvo ja sosiaalinen tarve. Tutkimusten mukaan selvästi tärkein yksittäinen tapa estää uupumista on kuitenkin henkinen irrottautumi-nen työstä. Ei huippu-urheilijakaan harjoittele kovaa joka ikinen päivä. Muuten tulee ylikunto.

T osiasiassa tehokas työn-tekijä ei olekaan enää se, joka uhraa itsensä ja terveytensä. Oikea työn sankari on oivaltanut, että työn tekemisellä on rajansa. Jokaisen vuorokausi koostuu tunneista. Jos lepoon ja vapaa-aikaan ei jää riittävästi aikaa, palautuminen vaarantuu. Tällöin vaarantuu myös ihmisen työkyky. Työhön käytettävän ajan ohella työhyvinvointiin vaikutta-vat monet muutkin osa-alueet, kuten millaista johtamista työyhteisössä on, miten työt on organisoitu ja kuinka kirkkaat työn tavoitteet ovat. Pelk-kä työaika ei auta, jos työolot ovat pielessä.

Kirkon tapa tehdä hengellistä työtä osoittaa sitä, miten vakavas-

ti ja antaumuksella omaan työhön suhtaudutaan. Työtä tehdään ennen kaikkea siksi, että työhön on sisäi-nen motivaatio tai kutsumus. Jotta seurakunta olisi houkutteleva ja tu-loksellinen työpaikka myös tulevai-suudessa, on tunnustettava tosiasiat. Työtä ei voi tehdä määräämättömäs-ti ja työstä pitää voida irrottautua vapaa-ajalle. Kirkon työssä tulosta tehdään luottamuksen ilmapiirissä, työntekijän omaa innostusta kan-nustaen ja työntekijän jaksamisesta huolehtien. Työrasitteen riskienar-viointi ja tunnistaminen on työn-

antajan velvollisuus. Ahkeruutta ja innovatiivisuutta pitää palkita muulla tavoin kuin lisääntyvällä työmäärällä.

Työelämän muuttuessa työ-ajan mittaamiselle on edelleen paik-kansa. Sen ei tarvitse olla jäykkää eikä kaavamaista, pelkästään kelloon tuijottaminen raksuttaa mennyttä aikaa. Nykyaika ja teknologia anta-vat mittaamiselle paljon mahdolli-suuksia. Kysymys ei ole pelkästään työajasta, vaan työnjaosta ja orga-nisaation tavoitteista. Kun työnja-ko ja tavoitteet ovat selkeät, voidaan

työtehtäviä ja työaikaa jakaa niin, ettei ke-nenkään taak-ka kasva liian suureksi.

TOIMINNANJOHTAJALTAPaula Aaltonen

Työn tekeminen tarvitsee rajat

Kirkon alojen toiminnan-johtajalle Paula Aaltoselle on luovutettu Kirkon-palvelijat ry:n kultainen ansiomerkki yhdistyksen vuosikokouksessa Lahdessa 25.6.2019.

6 7 3/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 3/2019

K esälomalla tuli matkustettua aika paljon – ehkä turhankin paljon, jos omaa hiili-jalanjälkeään pohtii, kuten pitää. Kesäkuussa olimme kolme päivää Berliinissä, joka on hieno kau-punki: yllättävän edullinen, paljon nähtävää, erinomainen joukkolii-kenne (oli aika lämmintä kyllä…). Moni on siellä käynyt – itselleni tämä oli ensimmäinen kerta.

Meidän kaupunkireissum-me eivät ole välttämättä siirtymis-tä nähtävyydestä toiseen, mutta tuli niitä Berliinissä sopivasti näh-tyä, ja oli helppo kokea olevansa keskellä historian ja nimenomaan lähihistorian merkittäviä tapah-tumapaikkoja. Niinpä mietin, että jos minulle joku olisi sanonut 35 vuotta sitten, kun olin tuore ylioppilas, että ’ei mene kuin vähän yli viisi vuotta, niin Ber-liinin muuri kaatuu ja Euroopan kahtiajaon päivät ovat luetut’, olisin kai vain nauranut. Mutta niin siinä kävi ja marraskuussa vietetään Berliinin muurin murtumisen 30-vuotisjuhlaa.

Mutta millaisessa maail-massa elämme nyt tuon juhlan kynnyksellä? Nyt jotkut halua-vatkin pystyttää lisää muureja. Atlantin tuolla puolella presiden-tin tärkein tavoite ja lupaus on rakentaa ihan oikea muuri maansa etelärajalle. Iso-Britannia eroaa EU:sta – vaikka se on hankalaksi osoittautunut – eli haluaa rakentaa ’muurin’ Irlannin saarelle Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalle. Ja me suomalaisetkin: jos ei muuta, niin kuitenkin valitsemme EU-par-lamenttiin pari edustajaa, jotka ilmoittavat ajavansa siellä ’kansal-lisvaltioiden etuja’, mikä heidän mielestään tarkoittaa uusia ’muu-reja’ valtioiden rajoille. Kovasti ihmettelen, miten nuo presidentit ja pääministerit ja parlamentaa-rikot viettävät marraskuista juh-lapäivää – ehkä he eivät sitä vietä. Eikö heillä ole mitään muistikuvaa ihmeellisestä ilosta ja toivosta ja optimismista sinä päivänä, kun eurooppalaisen suurkaupun-gin tylysti jakanut muuri kaatui ikiajoiksi?

Mutta mitä tekemistä muu-rien murtumisella ja pystyttämi-

sellä on meidän hienon liittomme kanssa? On sillä. Muurien pystyt-täjä tarvitsee vihollisia. Muurien pystyttäjää hallitsee pelko, viha, pessimismi. Muurien pystyttäjä ei halua tasa-arvoa, vaan pitää yllä eriarvoisuutta. Muurien pystyttäjä haluaa käpertyä sisäänpäin, muu-riensa sisälle. Muurien pystyttäjä ei kuulu ammattiyhdistysliikkee-seen. Muurien pystyttäjä toivoo, ettei ammattiyhdistysliikettä olisi olemassa.

Ammattiyhdistysliike, Kir-kon alat ry, tarvitsee vain ystäviä. Ammattiyhdistysliikettä, Kirkon alat ry:tä, hallitsee avoimuus, toivo ja optimismi. Ammatti-yhdistysliike, Kirkon alat ry, on aina puolustamassa tasa-arvoa. Ammattiyhdistysliike, Kirkon alat ry, ei käperry. Ammattiyhdistys-liike, Kirkon lat ry, suuntautuu ulospäin. Ammattiyhdistysliike, Kirkon alat ry, ei kuulu muurien rakentajiin. On ilo ja kunnia ja onni kuulua ammattiyhdistysliik-keeseen, Kirkon alat ry:hyn.

Ja vielä: jakaisiko Berliinin vielä muuri, jos ei ammattiyhdis-tysliikettä olisi ollut olemassa?

Ihmettelyä Berliinissä

PUHEENJOHTAJALTAAntti Ruuskanen

Antti Ruuskanen

Työpaikan johdon ja henkilöstön välinen yhteistoiminta on yleisesti ja yksituumaisesti todettu kaik-kien osapuolten kannalta hyväksi ja edistämisen arvoiseksi toimin-naksi. Työn tekemisen muotojen muuttuminen on entisestään korostanut hyvän yhteistoimin-nan merkitystä. Yhteistoiminta lisää työpaikan tuottavuutta ja parantaa työntekijöiden työhy-vinvointia. Luottamuksellinen yhteistoiminta työpaikoilla edel-lyttää, että henkilöstön edustajilla on käytettävissään riittävät ja ajantasaiset tiedot työnantajan taloudellisesta tilanteesta ja toimialan kehitysnäkymistä sekä työnantajan suunnitelmista.

Evankelis-luterilaisessa ja Orto-doksisessa kirkossa työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoimin-ta perustuu nykyisin työehtoso-pimuksen osana noudatettavaan yhteistoimintasopimukseen. Yhteistoimintalakia ei kirkkojen piirissä sovelleta. Tämän sääntely-tavan johdosta yhteistoiminnan puitteet kirkoissa ovat jossain määrin erilaiset muihin työpaik-

koihin verrattuna. Yhteistoiminta-sopimuksissa ei ole täsmällisesti määritelty, mitä seuraamuksia työnantajalle aiheutuu yhteis-toimintaa koskevien määräysten noudattamatta jättämisestä.

Lausunnossaan Kirkon alat ry esittää, että yritysten yhteis-toimintalakia muutettaessa lain soveltamisala ulotetaan myös evankelis-luterilaiseen ja Suomen ortodoksiseen kirkkoon. Jo nykyisin yhteistoi-mintalakia sovelletaan muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin (esim. helluntaiseurakuntiin) ja myös aatteellisiin yhdistyksiin. Kirkon alojen lausunnon mukaan Kirkko-jen asema nyky-yhteiskunnassa ei enää ole siinä määrin erilainen muihin uskonnollisiin yhteisöihin tai muihinkaan aatteellisiin yhtei-söihin verrattuna, että erilainen sääntelytapa olisi enää perusteltu. Myöskään kirkkojen autonominen asema ei tässä asiassa edellytä erilaista sääntelytapaa.

Kirkon alojen lausunnossa on myös todettu, että lain sovelta-

miselle jopa viiden työntekijän työpaikoilla on olemassa hyvät perustelut työntekijöiden tiedon-saantimahdollisuuksien paranta-miseksi ottaen lisäksi huomioon, että työtä tehdään yhä useammin ajasta ja paikasta riippumatto-masti. Yhteistoiminnan keskei-set pelisäännöt, henkilöstön edustajien tiedonsaantioikeu-det sekä seuraamusjärjestelmä tulee jatkossakin säätää laissa, vaikka nykyisessä laissa olevia menettelysäännöksiä uudessa laissa jonkin verran yksinker-taistettaisiinkin.

Yhteistoimintalain kokonaisuudis-tuksen valmistelu jatkuu TEM:ssä ensi kevääseen saakka. Työryh-män määräaika päättyy 31.3.2020, johon mennessä sen tulee antaa oma esityksensä uudesta laista.

Pekka Pietinen

AJANKOHTAISTA

Kirkon alat ry esittää lausunnos-saan yhteistoimintalain soveltamisalan ulottamista myös kirkkoihin

Työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) on vireillä yhteistoimintalain kokonais- uudistuksen valmistelu. Asiaa pohtinut työryhmä antoi kesäkuussa väliraportin uudistuksen suuntaviivoista. Kirkon alat ry antoi väliraportista kesän aikana oman lausuntonsa, joka on kokonaisuudessaan luettavissa oikeusministeriön ylläpitämässä lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelussa.

lausuntopalvelu.fi

8 9 3/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 3/2019

Erityisesti evankelis-luterilaisen kirkon piirissä on uudessa laissa keskeistä huomiota saanut lain soveltamisala ja erityisesti poik-keukset soveltamisalasta. Kirkon työmarkkinalaitos ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt ovat olleet erimielisiä siitä, miten uusi työaikalaki vaikuttaa Kirkon henkilöstön asemaan ja työaika-määräysten piiriin kuulumiseen. Asiasta käytiin keväällä neu-vonpitoa useammankin kerran, mutta juhannuksen tienoilla todettiin, ettei yhteistä näkemys-tä syntynyt.

Kirkon työmarkkinalaitos on omana kantanaan viestittä-nyt kesäkuussa seurakunnille, että ”uuden lain voimaan tullessa jatkuu nykyinen asiaintila, jossa hengellisen työn viranhaltijat ovat työajattomia. Seurakunnissa ei ole tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin uuden työaikalain vuoksi”.

Lain soveltamisalasta ei voida sopia KirVES-TES:llä

Työaikalain soveltamisalasta ei ole mahdollista sopia työ- tai virkaehtosopimuksella. Lain tul-kinnasta päättää viime kädessä tuomioistuin, mikäli sen päätet-täväksi tulee yksittäistapaus, joka edellyttää lain tulkintaa. Ennen kuin tuomioistuin päättää lain tulkinnasta on työnantajan ja

työntekijöiden välisissä suhteissa noudatettava työoikeudessa va-kiintunutta niin sanottua työn-antajan tulkintaetuoikeutta eli tulkintaprivilegiota. Se perustuu siihen, että työ- ja virkasuhteessa oleva työntekijä on työnantajan johto- ja valvontaoikeuden eli niin sanotun direktion alainen. Työnantajan tulkintaa on nouda-tettava siihen asti, kunnes toisin sovitaan taikka tuomioistuin lainvoimaisesti toisin määrää.

Näinollen ja ottaen huomioon Kirkon työmarkki-nalaitoksen kanta on ainakin lain voimaantulon alkuaikana lähdettävä siitä, että uusi työ-aikalaki ei merkittävästi muuta Kirkon työntekijöiden kuulumista työajan piiriin. Yksittäisiä tilan-teita ja tapauksia on kuitenkin syytä tarkastella ja niistä kes-kustella seurakunnissa entis-täkin tarkemmin. Jokaisella työntekijällä on oikeus saada työnantajalta perustelut, miksi juuri häneen ei jostain syystä sovelleta työaikalakia.

Työaika-autonomia estää työaikalain sovel-tamisen

Lain soveltamisalan kannalta keskeinen käsite on työaika-au-tonomia. Se tarkoittaa sitä, että työntekijän työaikaa ei ennalta määritellä eikä hänen työajan

käyttöään valvota. Merkityksel-listä on työntekijän tosiasialliset mahdollisuudet vaikuttaa työ-aikansa pituuteen ja sijoitteluun. Työaika-autonomian edellytyk-senä on, että työntekijä voi itse päättää työajan sijoittelusta sekä päivittäisestä ja viikoittaisesta työajasta. Jos työntekijä ei voi näin toimia ilman työnantajan hyväksyntää, työntekijällä ei ole työaika-autonomiaa ja näin ollen häneen on lähtökohtaisesti sovellettava työaikalakia.

Työaika-autonomian lisäksi työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jääminen edellyttää Kirkon töissä, että työntekijä

Uusi työaikalaki tulee voimaan 1.1.2020 – soveltamisalasta tulkintaerimielisyyttä

1) joko suorittaa uskonnolli-sia toimituksia 2) taikka että hänen tekemäänsä työtä ”siihen liittyvien toiminnan erityispiir-

teiden vuoksi tehdään sellai-sissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä”. Edellisen virkkeen lihavoitu loppuosa muotoutui lakiin vasta eduskuntakäsittelyssä ja sen tarkempi tulkinta Kirkon töissä jää yksittäistapausten yhteydessä käytävien keskustelujen ja viime kädessä tuomioistuinten päätös-ten varaan.

Uuden lain voimaan tulles-sa on kuitenkin huomattava, että nykyinen Suomen evankelis-lu-terilaisen kirkon työaika-asetus ei enää jää voimaan. Sen perus-teella työaikalain ulkopuolelle on tähän asti suljettu seurakuntien

julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä välittö-mästi tekevät viranhaltijat. Ensi vuoden alussa tällaisissa tehtä-vissä olevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden kuuluminen tai kuulumattomuus työaikalain soveltamisalaan on ratkaistava edellä mainituilla perusteilla. Pelkästään palvelussuhteen laji (virkasuhde vai työsuhde) ei enää voi olla ratkaiseva kri-teeri työajattomuudelle.

Lain soveltumisharkinta on tapauskohtaista

Uuden työaikalain voimaan tullessa olisi siis lähtökohtaisesti kaikissa Kirkon palvelussuhteissa arvioitava, kuuluuko viranhaltija tai työntekijä työaikalain piiriin. Lain perustelujen mukaan sovel-tamisalapoikkeusta koskeva arvi-ointi tulisi tehdä tapauskohtaista harkintaa käyttäen kussakin yksittäisessä palvelussuhteessa. Käytännössä tämä edellyttää ai-nakin hengellistä työtä tekevien viranhaltijoiden palvelussuhteen ehtojen tarkkaa läpikäymistä ke-hitys- tai muussa vastaavassa kes-kustelussa esimiehen kanssa ensi vuoden aikana. Jos viranhaltijaan ei katsota voitavan soveltaa työ-aikalakia, on esimiehen kerrotta-va viranhaltijalle tai työntekijälle ne lainmukaiset perusteet, joihin tulkinta perustuu.

Seurakuntien luottamus-miehet ovat avainasemassa selviteltäessä työaikalain sovelta-misalapoikkeuksen ulottuvuutta eri työntekijäryhmien osalta. Luottamusmiesten tulisi seu-

rata, mikä vaikutus uuden lain voimaantulolla on seurakunnan työajattomien työntekijöiden lukumäärään. Tarvittaessa luottamusmies voisi mahdolli-suuksiensa mukaan osallistua myös soveltamisalapoikkeusta koskevaan keskusteluun yhdessä asianomaisen viranhaltijan ja esimiehen kanssa.

Kirkon alat antaa luotta-musmiehilleen myöhemmin tarkempia ohjeita, mihin seik-koihin soveltamisalapoikkeuksia koskevissa keskusteluissa olisi hyvä kiinnittää huomiota ja mi-ten asian mahdollisissa riitautta-misissa on meneteltävä. Kirkon alojen lakimiehiltä saa lisätietoja ja tarvittavaa tukea näissäkin asioissa.

Uusi työaikalaki sisältää myös sisällöllisiä muutoksia. Niiden vaikutuksista Kirkon töihin neuvotellaan KirVES-TES:n seuraavaa sopimuskautta koskevissa neuvotteluissa ensi keväänä. Nykyisen KirVESTES:n työaikamääräykset ovat voimassa 31.3.2020 saakka. Uusiin KirVES-TES-määräyksiin palataan Kirkon töissä -lehden sivuilla ja Kirkon alojen muissa viestintävälineissä sen jälkeen, kun on saavutettu neuvottelutulos, jonka Kirkon alojen hallitus on hyväksynyt.

Pitkään valmisteltu työaikalain kokonaisuudistus hyväksyttiin viime keväänä eduskunnassa niukasti ennen uusia eduskuntavaaleja. Uusi työaikalaki korvaa aiemman vuodelta 1996 olevan työaikalain ja tarkoituksena on saattaa laintasoinen työaikasääntely 2020-luvun työelämän tarpeita vastaavaksi. Tasavallan presidentti vahvisti uuden lain viime heinäkuussa.

Pekka Pietinen

10 11 3/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 3/2019

Viime numerossa kirjoitin am-mattiliiton roolista työhyvinvoin-nin tukijana. Tarvitsemme työssä jaksamisemme tueksi vertaistu-kea ja yhteisöllisyyden kehittä-mistä. Aluetoimikuntien toiminta vastaa monilta osin juuri näihin haasteisiin. Aluetoimikunnat ko-koavat oman alueensa jäseniä yh-teen ja toiminnan kautta jäsenet pääsevät tutustumaan muihin kirkon eri alojen työntekijöihin. Yhdessä kokemalla ja jakamalla saadaan voimaa ja virtaa työelä-mään ja arkeen. Kaikki liittomme jäsenet kuuluvat aluetoimintaan oman asuinalueensa mukaan, joten toiminta on tarkoitettu ihan kaikille. Raskaan työn ja arjen velvollisuuksien lisäksi kaikki yli-määräinen saattaa tuntua joskus liian suurelta ponnistukselta, mutta vain niitä kokeilemalla voi tietää, tarjoaako toiminta vah-vistusta omaan työssä ja arjessa jaksamiseen. Sen vuoksi suosit-telen rohkeasti ilmoittautumaan aluetoimintaan mukaan, kun kutsu postilaatikkoon tai sähkö-postiin kolahtaa.

Syksy käynnistyi aluei-den neuvottelupäivillä

Alueiden neuvottelupäivät järjes-tetään kerran vuodessa ja päivät kokoavat yhteen kaksi edustajaa kustakin aluetoimikunnasta, eli kunkin alueen niin sanotusta vas-tuuryhmästä. Päivillä päästään pohtimaan ja suunnittelemaan aluetoiminnan yleisiä ja yhteisiä suuntaviivoja, kun edustettuna ovat kaikki alueet ympäri Suo-mea. Samalla tavalla neuvottelu-päivät tarjoavat vertaistukea, kun päästään kertomaan ja jakamaan omia kokemuksia. Neuvottelupäi-villä kuullaan myös aina liiton ja toimiston ajankohtaisia uutisia ja pohditaan yhteisiä toimintalinjo-ja aluetoiminnan kehittämiseksi.

Tänä vuonna alueiden neu-vottelupäivät suuntautuivat Tukholmaan 30.8.-1.9.2019. Laivalla ryhmällä oli hyvin aikaa paneutua ajankohtaisiin asioihin ja aikaa riitti myös vapaaseen seurusteluun ja ajanviettoon niin laivalla kuin Tukholmassakin. Uudella järjestöasiantuntijalla eli allekirjoittaneella oli myös hyvin aikaa tutustua aluetoimikuntien jäseniin.

Jäsenedut puntarissa

STTK:n vuonna 2016 teettämän suuren järjestäytymisselvityksen mukaan suurin osa järjestäyty-mättömistä palkansaajista kertoo

syyksi ammattiliittoon kuulumat-tomuudelle sen, etteivät he koe hyötyvänsä riittävästi jäsenyy-destä. Kun heiltä kysyttiin, mikä muutos saisi heidät liittymään, suurin osa vastasi, että paremmat jäsenedut. Jäsenetujen ja -palve-luiden merkitys on luonnollisesti myös hyvin merkittävä järjestäy-tyneiden palkansaajien kohdalla.

Ammattiliitollamme on paljon upeita jäsenetuja, joista olem-mekin saaneet kiitosta. Mikäli et ole tietoinen kaikista eduis-tamme, käy tutustumassa niihin kotisivuillamme tai lue tästä lehdestä. Neuvottelupäivillä pohdimme, voisiko jäsenetuja kohdentaa tulevaisuudessa nykyistä enemmän eri alueille. Aluetoiminnan yhteydessä jär-

jestetyt tilaisuudet ruokailuineen ja kulttuurielämyksineen ovat nekin jäsenetuja, jotka kannattaa hyödyntää. Jäsenedut ja jäsenten palveleminen ovat yksi liittomme toiminnan kulmakivistä. Jotta jäsenten ääni omine ideoineen saataisiin suunnitteluun mukaan, tullaan liiton toimesta järjestä-mään jäsenkysely, jossa jokainen

vastaus antaa meille arvokasta tietoa siitä, miten jäsenpalveluita ja -etuja saataisiin kehitettyä niin, että niistä olisi mahdollisimman paljon iloa ja hyötyä jokaiselle.

Ryhmätöiden antia

Alueiden neuvottelupäivillä poh-dittiin ryhmissä, miten jäsenistä voitaisiin saada jatkossa aktiivi-sempia toimintaan vaikuttajia - ei pelkästään toiminnan kohteita, miten jäsenetuja ja -palvelui-ta voitaisiin kehittää jatkossa paikallisesti, sekä mitä positiivisia asioita haluamme aluetoimin-nan kautta tarjota jäsenillemme. Pysähdyimme myös hetkeksi pohtimaan, mitä Kirkon alat -am-mattiliitto tarjoaa sellaista, mitä ei muualta saa.

Aluetoiminnan kehittämisen li-säksi muutamat ryhmät pääsivät haastamaan mielikuvitustaan, kun heitä pyydettiin perusta-

maan ay-liike kokonaan uudes-taan. Jos ay-liike perustettaisiin huomenna tyhjästä, niin miksi se pitäisi perustaa ja mitä asioita se erityisesti ajaisi eteenpäin yhteiskunnassamme? Vastaus ei varmaankaan yllätä ketään: tar-vitsemme tasa-arvoisen yhteis-kunnan, jossa kaikilla on yhteiset pelisäännöt ja sitä kautta turva-taan työntekijöiden hyvinvointi. Ay-liikkeellä ei siis ole tulevai-suudessa sellaisia tavoitteita, joita se ei jo tällä hetkellä ajaisi. Näin ollen pidetään kiinni tästä kaikesta hyvästä ja varmistetaan, ettei ay-liikettä tarvitsisi koskaan perustaa uudestaan.

Ja vielä lopuksi

Hyvinvointi käsitteenä on laaja ja se merkitsee eri ihmisille eri asioita. Se on kuitenkin selvää, että ammattiliittojen tekemällä työllä on vahva yhteys työnte-

ALUETOIMIKUNTIEN TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN TUKEE JÄSENTEN HYVINVOINTIA

kijöiden hyvinvointiin. Työnte-kijöitä tuetaan erityisesti töissä mutta myös vapaalla. Aluetoi-minta tarjoaa mielenkiintoisia virikkeitä vapaa-ajalle, vaikkakin tällä samalla vapaa-ajan kilpa-kentällä on muitakin toimijoita, kuten globaali kulttuuriviihde. Haluatko irti netistä – tule kat-kaisuhoitoon aluetoimintaan!

Hyvä aluetoimikunnan jäsen! Tervetuloa mukaan...

Teksti ja kuvat:Ilona Lehmus

12 13 3/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 3/2019

johtamisforumKIRKON

16. - 17.1.2020

kirkkopalvelut.fi/johtamisforum

Kirkon Johtamisforum 2020Marina Congress Center Helsinki

Johtajan tehtävänä on seurata toimintaym-päristöä, ennakoida ja kehittää toimintaa. Tule saamaan tähän eväitä ja näkemyksiä.

Ohjelmassa jo varmistunut mm:• Arkkipiispa Tapio Luoma, Kuntaliiton

toimitusjohtaja Minna Karhunen ja Elisa Oyj:n toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila keskustelevat johtamisesta ja sen laadusta, yhteiskunnan ja työn muutoksesta

• Työympäristön tutkija Johanna Kiesiläinen-Riihelä esittelee uusia työnteon tapoja julkisella sektorilla

• Piispat Hintikka ja Keskitalo vaihta-vat näkökulmiaan siitä, millaista on hyvä johtaminen

Järjestäjät: Kirkkopalvelut/Seurakunta-opisto, Kirkkohallitus, Kirkon akateemiset AKI, Kirkon Hallintovirkamiehet ja Kirkon alat. Tule keskustelemaan ja tapaamaan kolle-goja ympäri maan!

Ohjelma ja ilmoittautumiset: kirkkopalvelut.fi/johtamisforum

Lisätietoja: Sami Lahtiluoma 040 592 2197, ja Karoliina Nivari 040 556 1179

Kun Kouvolan seurakuntayhtymä muodostettiin, Matti Mustik-kamaan tehtävänimike ja työn sisältö muuttuivat. Aikaisemmin talonmies-vahtimestarina työ-tehtäviin oli kuulunut erityisesti jumalanpalvelukset ja muut toi-mitukset, mutta uuden tehtävän-kuvan myötä työ alkoi painottua kiinteistöjen kunnossapitoon ja kiinteistötekniikkaan. Uudessa työyhteisössä monet työntekijät hankkivat lisäkoulutusta, joten Matti totesi, että miksei hänkin.

Viisi vuotta sitten alkoi kaksi ja puoli vuotta kestäneet kiinteistöalan työteknikon opin-not Rastorin koulutuskeskuksessa ja myöhemmin opinnot jatkuivat vielä turvallisuusvalvojan ammat-titutkinnolla. Tämän vuoden jou-lukuussa 32 vuotta töitä tehneel-le Matille ajatus koulun penkille palaamisesta hieman jännitti, mutta hyvin kaikesta selvittiin, kun vauhtiin päästiin. Opiskelui-den alku edellytti monien uusien asioiden opettelua, mutta välillä

on hyvä haastaa itseään ja päivit-tää osaamistaan.

Opintojen yhteydessä suoritettavan lopputyön aiheeksi Matti valitsi ”energiatalouden parantaminen kirkollisissa ra-kennuksissa.” Hän oli seurannut muualla käytävää keskustelua LED-lampuista, jonka seurauk-sena innostui aiheesta. Matti sopi työnantajansa kanssa, että hän kävisi läpi kaikki Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöt ja selvittäisi, miten energiantaloutta voitaisiin parantaa kirkollisissa rakennuksissa sekä saavuttaa taloudellisia säästöjä. Projektin toteuttamista varten saatiin seurakuntayhtymältä rahoitus. Koulutuksen jälkeen tehtävänku-vaa muokattiin niin, että siihen tuli kiinteistöjen energiankulutuksen seurantaa. Nykyinen tehtävänimike on laitosmies-vahtimestari.

Selvityksen jälkeen ja toteutettujen uudistusten an-siosta saavutettiin 124 000 euron säästöt energiankulutuksessa

vajaassa kolmessa vuodessa. Tähän summaan toki sisältyy myös se, että muutama rakennus otettiin kokonaan pois käytöstä. Yhteensä 1500 lamppua vaih-dettiin ja ulkotiloihin vaihdettiin LED-valonheittimet. Kaiken kaik-kiaan kulutus tippui aikaisem-masta lähes kymmenesosaan. Matti iloitsee, että työnantaja antoi taloudellisen tukensa tälle hankkeelle.

Muitakin tutkimuksen koh-teita oli: LED-lamppujen lisäksi säästöjä saatiin ilmalämpöpum-puilla, hanavirtaamia pienen-tämällä, maalämmöllä sekä au-rinkopaneeleilla. Puhjonrannan kurssikeskuksessa sekä Lepolan hautausmaan huoltorakennuk-sessa merkittävä osa lämpimästä käyttövedestä voidaan nyt tuot-taa kesäisin aurinkoenergialla.

LED-valo ei kärsi kylmästä ja syttyy heti, toisin kuin energi-ansäästälamput. Energiankulutus putoaa vähintään kuudesosaan hehkulamppuun verrattuna.

SEURAKUNNAT MUKAAN ILMASTOTALKOISIIN!Kouvolan seurakuntayhtymä suunnannäyttäjänä

Kiva, kun olet meidän jäsenemme! Osallistumalla toimintaan pääset myös vaikuttamaan. Toiminta antaa sinulle uusia ideoita, kokemuksia ja hetken hen-gähdyksen arjen kiireistä. Tapahtumiin osallistumalla kuulet myös liittomme ajankohtaisista asioista. Alue-toiminnassa sinun ei tarvitse osata tai tietää mitään etukäteen, tule sellaisena kuin olet. Ja lopuksi vielä varoituksen sana, saatat jopa yllättyä positiivisesti!

HISSIPUHE

Teksti: Ilona LehmusKuva: PixabayLauntaina tutustuttiin Tukholmaan paikallisen oppaan

johdolla. Tunnelma oli iloinen ja sää aurinkoinen.

14 15 3/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 3/2019

Vaikka LED-lamppu ei vastaa kaikilta osin hehkulamppu-jen ominaisuuksia, meidän on pyrittävä hyväksymään muutos, koska hehkulamppujen maa-hantuonti on jo lopetettu. Matti huomauttaa, että kirkollisissa rakennuksissa ympäri Suomen ei ole aina huomioitu tarpeeksi valaistusten energiatehokkuutta, ja lähes kaikissa ennen 1990-lukua rakennetuissa kohteissa on valai-simia, jotka ovat käsittämättömiä energiasyöppöjä.

Matin mukaan yksi selkeä säästökohde on ulkovalaistukset. Lähes jokainen kirkollinen raken-nus on valaistu lukuisilla 500-1000 watin valonheittimillä, jotka olisi mahdollista korvata vähemmän kuluttavilla malleilla. Uudet valonheittimet maksavat noin 350 euroa kappale, mutta ne maksavat itsensä takaisin yhdessä vuodessa, minkä jälkeen säästetään myös työssä ja energiankulutuksessa.

Myös esteettisiäkin vaikutuksia on – muutamissa kirkollisissa kohteissa LED-valo on tuonut esiin kattomaalaukset ja antanut piristystä sekä tuonut arkkitehto-nista syvyyttä.

LED-lamppuihin siirtymi-nen on lisännyt Matin mukaan myös työturvallisuutta, kun ei tarvitse olla jatkuvasti vaihtamas-sa lamppuja korkeissa paikoissa. Myös paloturvallisuus lisääntyy, sillä LED-lamput eivät kuumene.

LED-valojen käyttöönotto voi tuoda ongelmiakin. Vanhat himmenninkeskukset nimittäin tarvitsevat toimiakseen tietyn kuorman kilowatteja, joten LED-valoilla valaisimien toimi-vuuden kanssa voi tulla häiriöitä. Valo saattaa pätkiä tai osa valois-ta voi olla pimeänä välillä. Näin ollen siis himmeninkeskus täytyy uusia, kun nykyiset keskukset on rakennettu aikoinaan suurille kuormille. Lisäksi Matti muistut-

taa, että markkinoiden halvimpia LED-lamppuja ei välttämättä kannata ostaa, koska laatu voi olla heikko.

Kouvolan seurakuntayhty-mä ei toki ole ainoa paikka, jossa energiataloutta on kehitetty. Seu-rakuntamestari Petri Marjonie-men mukaan myös Nurmeksen seurakunnassa on saatu merkit-täviä säästöjä aikaan. Toivotta-vasti nämä innostavat esimerkit rohkaisevat kaikkia seurakuntia ja työyhteisöjä pohtimaan uusia tapoja säästää sekä luontoa että kustannuksia.

Tilaisuus

Siunaukset

Musiikkitilaisuudet

Pääjumalanpalvelukset

Muut palvelukset

Hartaudet

Seurat

Tila esittelyt

Vihkimiset

Kasteet

Muut tilaisuudet

Yhteensä

kpl/v

85

12

63

23

16

1

1

29

13

62

305

9kw x h x kpl/v x 0,2€

9 x 5 x 85 x 0,2

9 x 5 x 12 x 0,2

9 x 5 x 63 x 0,2

9 x 5 x 23 x 0,2

9 x 5 x 16 x 0,2

9 x 5 x 1 x 0,2

9 x 2 x 1 x 0,2

9 x 3 x 29 x 0,2

9 x 3 x 13 x 0,2

9 x 3 x 62 x 0,2

Valais.kust ennen € / v

765 €

108 €

567 €

207 €

144 €

9 €

3,6€

156,6€

70,2€

334,8€

2365,2 € / vuosi

Nyt Led- val. kust.€ / v

124,1

17,52

91,98

33,58

23,36

1,46

0,58

25,4

11,39

54,31

383,68 € / vuosi

Taulukko: Esimerkkinä Valkealan kirkon vuoden 2014 tilastot. Hinnat kertovat kustannusten muutoksesta, kun siirryttiin led-valoihin.

Kotivinkkejä lukijoille:

Sähkökiuas kuluttaa sähköä noin 6 kW tunnissa, joten saunaan kannattaa mennä heti, kun se on lämmin.

Pyykinpesukone kuluttaa energiaa aina saman verran, joten kannattaa pestä täysiä koneellisia.

Kirkon alat haastaa kaikki työyhteisöt mukaan ilmastotalkoisiin! Kertokaa meille tarinoita tai ideoita ja lähettäkää ne osoitteeseen kirkonalat@kirkonalat.fi

Valkealan kirkko (kuvaaja: Ari Luomajoki)

Talon pääsulakkeiden koko vaikuttaa sähkön siirron hintaan – mitä suurem-mat sulakkeet sitä korkeampi on hinta.

16 17 3/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 3/2019

Miksi kannattaa kuulua ammattiliittoon?Ammattiliitot edustavat jäseniään työmarkkinaneuvotteluissa ja edis-tävät jäsenten asemaa ja oikeustur-vaa työelämässä. Paljon on saatu jo tähän mennessä aikaan, mutta työtä riittää myös jatkossa. Suo-malaista työelämää on vaikea ku-vitella tulevaisuudessa erilaisena. Me elämme maassa, jossa asioista neuvotellaan yhdessä ja työnteki-jöiden ääni tulee kuulluiksi.

Edunvalvonta on ammatti-liittojen keskeinen tehtävä. Jos ei ole työelämässä koskaan tarvinnut lakimiehen neuvoa tai apua, ei se tarkoita sitä, etteikö apua voisi vielä joskus tarvita. Työelämäs-sä kun ei valitettavasti aina riitä se, että tekee itse asiat hyvin ja oikein. Kirkkojen ja kristillisten järjestöjen työntekijänä kannat-taa ehdottomasti kuulua Kirkon aloihin, sillä ammattiliittomme on Suomen kirkollisten alojen suurin ammattiliitto ja toimistomme henkilökunnalla on paras mahdol-linen asiantuntemus ja näkemys kirkon töistä.

Mikä on Suomen kirkkojen ja kristillisten järjestöjen tärkein sanoma yhteiskunnassamme?

Suomessa eri kirkkojen ja kris-tillisten järjestöjen tekemä työ on tärkeää ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä. Toivon, että kaik-ki työntekijät tiedostavat tämän ja tekevät työtään suurella sydämellä ja ammattiylpeydellä. Kirkkojen tulee luottaa omaan tekemiseensä ja olla aktiivisia yhteiskunnalli-sessa keskustelussa. Kirkkojen ja kristillisten järjestöjen työssä korostuvat inhimillisyys, yhteisöl-lisyys sekä armollisuus. Jos kirkot eivät tuo esille näitä arvoja, niin kuka sitten?

Miten palaudut työn aiheuttamista paineista? Mitä teet v apaa-ajallasi?

Palaudun nukkumalla, sillä uni on paras lääke palautumiseen ja mo-neen muuhunkin asiaan. Silloin kun en nuku ja olen vapaalla, käyn kirkossa, tapaan ystäviä, seuraan jalkapalloa, juon kahvia tai kävelen ympäri kaunista kotikaupunkiani. Harrastan myös musiikkia hyvin monipuolisesti laulamalla erilaisis-sa kokoonpanoissa sekä käymällä konserteissa ja oopperassa. Pidem-millä vapailla pyrin aina matkusta-maan pois Suomesta.

Mikä matkustamis ess a on parasta? Entä minne aiot matkustaa s euraav aksi?

En kerää tässä elämässä maallista omaisuutta, vaan sijoitan kaiken matkustamiseen ja pyrin tutus-tumaan toisiin kulttuureihin ja luomaan kontakteja ympäri maail-maa. Suvaitsevaisuutta ja kiitolli-suutta oppii mielestäni ainoastaan toisilta ihmisiltä. Matkustaminen tuo omaan elämään aina uusia näkökulmia.

Tänä syksynä keskityn pelkästään kotimaan matkailuun työtehtävien merkeissä, mutta ensi keväänä olen ainakin lähdössä kat-somaan jalkapalloa Barcelonaan.

Minkä kirjan olet viimeksi lukenut ?

Tällä hetkellä harrastan lukemi-sen sijaan äänikirjojen kuuntelua. Viimeksi kuuntelin Thomas Erik-sonin ”Idiootit ympärilläni”. Kirja johdattelee hyvin arkipäiväisen ja yksinkertaisen, mutta toisaalta niin vaikean kysymyksen äärelle, kuinka ymmärtää muita ihmisiä paremmin?

Pekka Pietinen

Toimiston tiimi palautui tou-kokuun alussa taas normaalin kokoiseksi, kun uutena järjestöasi-antuntijana Paula Antellin aiem-min hoitamassa tehtävässä aloitti Ilona Lehmus. Kyselimme Ilonalta hänen taustojaan, mielipiteitään ja odotuksiaan uudelta tehtävältään.

Mitä olet tehnyt aiemmin ennen siir tymistäsi Kirkon alojen palv eluks een?

Vuodesta 2005 alkaen toimin nuo-risotyöntekijänä, diakoniatyön-tekijänä sekä kanttorina Suomen ortodoksisessa kirkossa. Sitä

ennen työskentelin mm. vankein-hoitotyössä ja lastensuojelutyössä. Viime vuosina olen myös opis-kellut ahkerasti, viimeisimpänä suoritin työnohjaajan opinnot Hel-singin psykoterapiainstituutissa.

Mikä s ai sinut hakeutu-maan Kirkon alojen toimiston työntekijäksi?

Järjestöasiantuntijan tehtävässä yhdistyvät minulle monet rakkaat ja tärkeät asiat: kirkon työ ja sen ammattitaitoiset ja sitoutuneet työntekijät, oikeudenmukaisuuden edistäminen ja työhyvinvoinnin

tukeminen työelämässä, ekumee-nisten suhteiden vahvistaminen sekä kirkon työn näkyväksi tekeminen yhteiskunnassa. Voin siis helposti sanoa olevani unelma-työssäni tällä hetkellä. Arvopohja-ni on vahvasti kristillinen ja koen tärkeänä, että saan tehdä arvojeni mukaista työtä. Erityisen tärkeänä koen sen, että saan olla mukana työssä, joka edistää oikeudenmu-kaisuutta ja tasa-arvoa.

Mitkä ov at keskeis et työteh-täv äsi Kirkon alojen toimistoss a?

Lyhyesti sanottuna hoidan jäsenis-tömme asioita, lukuun ottamatta edunvalvontaa, joka kuuluu liit-tomme toiminnanjohtajalle ja laki-miehille. Suunnittelen ja toteutan jäsenistölle kuuluvaa toimintaa ja koulutuksia sekä yritän kehittää ja keksiä myös jotain uuttakin. Luot-tamusmiestoiminta, aluetoiminta sekä opiskelijatoiminta ovat kaikki keskeisiä vastuualueita työssäni. Paljon kuluu aikaa suunnitteluun ja kirjallisiin töihin toimistolla, mutta toisaalta saan myös matkus-taa paljon ja tavata jäseniämme ympäri Suomea. Aidot kohtaamis-set ja keskustelut kasvotusten ovat ehdottomasti parasta tässä työssä.

KIRKON ALAT SAI TOUKOKUUSSA UUDEN JÄRJESTÖASIANTUNTIJAN

PÄTEVÖIDYKIRKON TYÖHÖN• SUNTIO• LASTENOHJAAJA

Hanki ammattitutkinto työn ohella monimuoto- tai oppisopimuskoulutuksena.Voit opiskella myös tutkinnon osia.

KATSO KAIKKI TUTKINNOT JA KOULUTUKSET

www.jko.fi

JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO

Sulkulantie 28, 40520 Jyväskyläp. 014 334 8000, toimisto@jko.fi

Ilona Lehmus, uusi järjestöasiantuntija

18 19 3/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 3/2019

Teksti: Ilona Lehmus

Mukana työmaalla -sarjassa pääsemme tällä kertaa seuraamaan Uspenskin katedraalin kanttorin Varvara Merras-Häyrysen työ-päivää. Samalla selvitimme, miten Varvarasta tuli kanttori, missä kanttoriksi voi opiskella sekä mitä ajatuksia Varvaralla on työajattomuudesta.

MUKANA TYÖMAALLA

PÄIVÄNI USPENSKIN KATEDRAALIN KANTTORINA

Uspenskin katedraali on Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja samal-la koko Suomen ortodoksisen kirkon pääpyhäkkö, joka sijaitsee Katajano-kalla. 150 vuotta sitten rakennettu massiivinen punatiilinen katedraali on yksi Helsingin suosituimmista turistinähtävyyksistä. Uspenskin nimi tulee slaavinkielisestä sanasta uspenie, joka tarkoittaa poisnukku-mista. Kirkko onkin pyhitetty Ju-malansynnyttäjän eli Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen muistol-le, jota vietetään elokuun 15. päivä. Tätä päivää kutsutaan Uspenskin praasniekaksi.

Varvara Merras-Häyrynen toimii Uspenskin katedraalin kant-torina ja katedraalikuoron kuo-ronjohtajana. Lisäksi hän toimii Joensuussa Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan teologian osastolla ortodoksisen kirkkomu-siikin yliopisto-opettajana opettaen tuleville kanttoreille ortodoksista kirkkomusiikkia, kuoronjohtoa,

laulua ja säveltapailua. Tapasimme Varvaran kans-

sa Uspenskin katedraalin edessä sijaitsevalla parkkipaikalla, johon hän saapui omalla autollaan hieman ennen liturgia-jumalanpalveluksen alkua. Arkipäivisin palvelukset alka-vat klo 9, tuntia aikaisemmin kuin sunnuntaisin. Kirkkosalissa oli var-sin hiljaista, paikalla oli kourallinen kirkkokansaa ja muutamia turiste-ja. Koululaiset saapuivat kirkkoon juuri ennen palveluksen alkua ja heistä huomasi selvästi, etteivät he olleet kirkossa ensimmäistä kertaa. Ortodoksisessa kirkossa seistään jumalanpalvelusten ajan ja kaik-ki jaksoivat seistä reippaasti koko palveluksen ajan, paitsi saarnan eli opetuspuheen aikana, jolloin kir-kossa istutaan.

Liturgia, eli ehtoollisjuma-lanpalvelus, kesti noin puolitoista tuntia, minkä jälkeen menimme Uspenskin henkilökunnan kanssa alas kryptaan keittämään kahvit.

Ainoastaan sunnuntaisin järjestään yleiset kirkkokahvit koko kirkkokan-salle. Tällä kertaa kahvia saapuivat juomaan Varvaran lisäksi liturgian toimittaneet kaksi pappia ja diakoni. Vahtimestarit eivät ehtineet mukaan, sillä Uspenskiin alkoi virrata suuri määrä turisteja, jonka takia heidän läsnäoloaan vaadittiin ylhäällä kirk-kosalissa.

Kun kahvit oli nautittu, suun-tasimme yhdessä Itä-Helsinkiin Var-varan kotiin, jossa sain kuunnella yksinlauluharjoitusta noin tunnin verran. Lyhyen äänenavauksen jäl-keen Varvara lauloi läpi Rahmani-novin ja Straussin lauluja, jotka oli määrä esittää muutaman viikon kuluttua konsertissa yhdessä pia-nistin kanssa. Harjoituksen jälkeen söimme yhdessä lounasta, jonka aikana tarkistettiin myös sähkö-postit. Kännykkä toimii Varvaralle tärkeänä työvälineenä, sillä soite-taan ja lähetetään tekstiviestejä ja sähköposteja päivittäin aamusta iltaan. Tarvittaessa se toimii myös äänirautana.

Kun tärkeimmät viestit oli käyty läpi, jatkoimme yhteis-tä matkaamme kohti Helsingin Kruununhakaa, jossa seurakunnan kirkkoherranvirasto sijaitsee. Siellä oli alkamassa työympäristötoimi-kunnan kokous, jossa Varvara oli mukana työsuojeluvaltuutetun roo-lissa. Kokous loppui hieman klo 16 jälkeen, jonka jälkeen pistimme niin

sanotusti kopiokoneen laulamaan. Illalla oli nimittäin Uspenskin kat-edraalikuoron harjoitukset, jonne Varvaran piti monistaa koko tulevan syksyn ohjelmisto kuorolaisille. Ko-piokone teki kanssamme saumatonta yhteistyötä ja saimmekin nuotit ko-pioitua hyvissä ajoin ennen ehtoo-palveluksen alkua. Liisankadulla si-jaitsevassa Kotikirkossa toimitetaan arkipäivisin ehtoopalvelus klo 17 ja torstaisin Varvaralla on kanttorivuo-ro, juuri ennen kuoroharjoituksia. Ehtoopalveluksessa kirkkosali oli lähes täynnä ihmisiä. Kuorossa sen sijaan ei ollut ruuhkaa, joten Varva-ra lauloi palveluksen yksin ja toimi samalla myös lukijana.

Ehtoopalvelus kesti reilun

puoli tuntia, jonka jälkeen aloimme valmistella kirkkosalia illan kuoro-harjoituksia varten. 150-vuotias Us-penskin katedraalikuoro harjoittelee viikoittain ja kuoron toiminta-aja-tuksena on jumalanpalveluksissa laulamisen lisäksi tehdä tunnetuksi ortodoksista kirkkomusiikkia kon-sertoimalla niin Suomessa kuin ul-komaillakin. Kuorolla on pitkä ja maineikas historia ja sen riveissä laulaa rautaisia kuorolauluosaajia. Illan kuoroharjoitukset alkoivat äänenavauksella ja kuulumisten vaihtamisella. Varvara kertoi myös kuorolaisille tulevan syksyn aika-taulusta ja tulevista esiintymisistä. Harjoitukset loppuvat hieman klo 20 jälkeen, jonka päätteeksi monet 150-vuotias Uspenskin katedraali kohoaa Katajanokan

kalliolla Helsingissä.Kuvaaja: Katja Hagelstam

Kanttori Varvara Merras-HäyrynenKuvaaja: Laura Karlin

Uspenskin katedraalikuoro konsertoimassa koti kirkossaan.Kuvaaja: Laura Karlin

20 21 3/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 3/2019

kuorolaiset halusivat vielä vaihtaa muutaman sanan kuoronjohtajan kanssa kahden kesken.

Saavuin kotiin klo 21, jonka jälkeen saan Varvaralta vielä muuta-mia tekstiviestejä, joissa hän kertoo jatkaneensa kotiin päästyään säh-köpostien lukemista, niihin vastaa-mista ja tekstiviestien lähettämistä. Hänen täytyi löytää laulajia tulevan lauantain häihin, sillä morsiuspari on toivonut vihkimiseen kolmea laulajaa kanttorin lisäksi. Lopetan siis omalta osaltani päivän ennen Varvaraa, joka toivottavasti saa työ-tehtävänsä päätökseen vielä saman vuorokauden aikana.

Tie kanttoriksi

Varvara Merras-Häyrynen kirjoitti ylioppilaaksi Lahden musiikkiluo-kilta, jonka jälkeen hän lähti opis-kelemaan Joensuun yliopistoon ortodoksista kirkkomusiikkia. Muu-

taman Joensuussa vietetyn vuoden jälkeen hän huomasi haluavansa opiskella lisää musiikkia ja lopulta valmistui yhtä aikaa vuonna 2003 sekä teologian maisteriksi pääainee-naan ortodoksinen kirkkomusiikki että musiikkipedagogiksi pääainee-naan musiikin teoria ja säveltapai-lu. Opiskeluintoa on riittänyt myös aikuisiällä, sillä Varvara on koulut-tautunut myös kuoronjohtajaksi ja laulunopettajaksi.

Varvaran isä on ortodoksinen pappi ja äidin helmoissa tuli käytyä pienestä pitäen kirkossa ja kirkko-kuorossa. Hän kertoo aloittaneensa niin sanotut keikkakanttorin hom-mat isänsä apuna jo teini-iässä, kos-ka harrasti musiikkia ja kirkkolaulut sekä jumalanpalvelusten kaavat oli-vat tuttuja. Musiikki ammattina ei kuitenkaan vielä tuolloin ollut mie-lessä, sillä historia ja yhteiskunnalli-set aiheet kiinnostivat ensisijaisesti. Koska opinnot historian pääainee-seen eivät kuitenkaan avautuneet, tuli opiskelupaikka yliopistossa otettua vastaan kirkkomusiikissa ajatuksena, että historiaan voi sit-ten yrittää myöhemmin uudestaan. Innostavien opettajien ja mukavien opiskelukavereitten myötä kirkko-musiikin opinnot veivät kuitenkin mukanaan ja eipä aikaakaan, kun kirkkomuusikon tie oli avautunut.

Ortodoksisten kanttorien koulutus tapahtuu nykyisin Jo-ensuussa Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan teologian osaston ortodoksisen teologian koulutusohjelman kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa. Sieltä

valmistutaan teologian maisteriksi pääaineena ortodoksinen kirkko-musiikki ja tutkinnon sisältö on kar-keasti jaotellen puoliksi teologiaa ja puoliksi musiikkia. Osa musiik-kiopinnoista suoritetaan yhteistyös-sä Joensuun konservatorion kanssa. Käytännön taitoja ja valmiuksia pai-notetaan opinnoissa ja liturgisia har-joituksia suoritetaan heti opintojen alusta alkaen ortodoksisen seminaa-rin kirkossa. Laadukas laulunopetus ja useamman vuoden kuoronjoh-don opinnot takaavat ortodoksisille kanttoreille hyvät musiikilliset tai-dot. Vaikka ortodoksisessa kirkko-musiikissa ei käytetäkään soittimia, kirkkomusiikin opintoihin kuuluu pianonsoiton ja vapaan säestyksen opintoja. Näiden tarkoituksena on tukea kuoronjohdon opiskelua sekä yleistä muusikkoutta ja antaa val-miuksia esimerkiksi säestää yhteis-lauluja jumalanpalvelusten ulkopuo-lisissa seurakunnan tilaisuuksissa.

Kanttorin työ

Ortodoksinen kanttori huolehtii jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten kirkkolaulusta joko laulamalla itse tai johtaen paikalla olevaa kuoroa. Ortodoksisessa kir-kossa on hyvin rikas ja monipuoli-nen jumalanpalveluselämä ja viikon aikana on monia jumalanpalveluksia ja toimituksia, kuten hautajaisia ja kasteita. Kanttori pitää myös viikoit-tain kuoroharjoituksia. Kanttori pi-tää jatkuvaa yhteyttä vapaaehtoisiin kuorolaisiin rekrytoiden näitä mu-kaan palveluksiin ja toimituksiin.

Kanttori opettaa kirkkolaulua myös seurakuntalaisille ja osallistuu seura-kunnan diakonia- ja nuorisotyöhön erilaisissa kerhoissa, tapahtumissa, leireillä ja matkoilla. Varsinkin isommissa seurakunnissa kuoroilla on myös säännöllistä konserttitoi-mintaa, jonka organisoiminen vaa-tii kanttorilta paljon työtä. Pienissä seurakunnissa kanttorin vastuulla on usein myös kanslian hoito yh-dessä papin kanssa. Kanttorin toi-menkuva on hyvin monipuolinen ja mitä suurimmassa määrin palve-lutehtävä: laulaa Jumalan kunniaksi ja seurakuntalaisten rukouselämän kohottamiseksi.

Ortodoksinen kirkkolaulu on a cappella –laulua eli laulua ilman säestystä. Ortodoksisessa kirkossa ei ole käytössä lainkaan soittimia, vaan kaikki jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten musiikki tuotetaan ihmisäänellä laulaen ja resitoiden. Kirkkolaululla on myös hyvin keskeinen asema ja osuus ju-malanpalveluksessa, käytännössä koko palvelus on laulua alusta lop-puun. Tämän vuoksi ortodoksisilla kanttoreilla pitää olla kestävä lau-luääni ja hyvä laulutekniikka. Kirk-kolaulun tehtävä on myös opettaa ja julistaa ortodoksista uskonoppia, ja siksi kirkkolaulujen esittämisestä ja laulutavoista huolehditaan hyvin tarkasti. Vaikka urkujen soitto ei siis kuulu ortodoksikanttoreille, pianon-soittotaidosta on paljon etua ja hyö-tyä kanttorin työssä.

Työajattomuuden ilot ja haasteet

Työajattomuus ortodoksisessa kir-kossa tarkoittaa käytännössä sitä, että viikossa on kaksi vapaapäivää viikolla ja kaikki muut päivät ollaan töissä. Harvoin on kuitenkaan aivan täysiä 12-tuntisia työpäiviä, mutta kyllä niitäkin joskus sattuu eteen, erityisesti pääsiäisen alla. Vastaavasti joskus on päiviä, jolloin ei ole mitään kellonaikaan sidottua työtehtävää tai menoa. Tällöin kanttori useimmiten käyttää aikaa nuottien kopioimiseen, uuden ohjelmiston opetteluun, kir-joittamiseen, suunnittelutyöhön ja sähköpostien ym. viestien perkaami-seen. Vapaat viikonloput ovat orto-doksisen kirkon piirissä hieman kiis-tanalainen ja epäselvä asia. Joissain seurakunnissa järjestyy muutama vapaaviikonloppu vuodessa, mutta ei kaikissa seurakunnissa.

Työajattomuuden yksi etu on Varvaran mukaan se, että töissä ollaan silloin kun työtä on ja tar-vittaessa painetaan pitkääkin päi-vää. Tämän vastapainona on se, että välillä on melkein tyhjiäkin päiviä. Haittana on se, että työn ja vapaa-ajan välinen ero on hyvin häilyvä. Myös se, että on ihan aina kiinni työssä silloin kun muu yh-teiskunta on “vapaalla”, on toisinaan haasteellista. Varvara toteaakin, ettei ainakaan tarvitse miettiä ja suun-nitella, missä joulun tai pääsiäisen viettäisi perheen kanssa, kun vastaus

Klo 7:30 Herätys (ei aamupalaa, ortodoksit

paastoavat ennen ehtoollista)

Klo 8:10 Kohti Uspenskia omalla autolla

Klo 9:00 Koululaisliturgia Uspenskissa

Klo 10:30 Kirkkokahvit kryptassa Uspenskin

työntekijöiden kanssa

Klo 12:30 -13:30 Omat harjoitukset kotona

tulevia yksinlaulukonsertteja varten

Klo 13:30 Kevyt lounas ja kahvit kotona, sa-

malla sähköpostien tarkistus

Klo 15 Työympäristötoimikunnan kokous kirk-

koherranvirastossa

Klo 16:00 Nuottien kopioimista omassa työ-

huoneessa

Klo 17 Ehtoopalvelus Kotikirkossa

Klo 17:45 Välibanaani ja mehu

klo 18-20:30 Uspenskin katedraalikuoron

harjoitukset

Klo 21:15 Kotona

Klo 21:30 Iltatee

Klo 22 Yksi puhelu ja muutama tekstiviesti

kuorolaisille

on aina sama, eli ”Uspenskissa”. Hän kuitenkin iloitsee erityisesti siitä, että voi ansaita elantonsa tekemällä itselle tärkeitä asioita. Palkitsevinta on se, kun saa kiittävää palautetta seurakuntalaisilta ja voi laululla tuo-da lohtua ja iloa ihmisten arkeen. Kirkkovuoden tietyt ajat kuormit-tavat fyysisesti ja myös työajatto-muus tuntuu välillä eräänlaiselta “pallolta jalassa”. Varvara ei kuiten-kaan vaihtaisi työajattomuutta työ-ajallisuuteen, sillä kanttorin työssä työajattomuudesta on ehdottomasti enemmän etua kuin haittaa.

MUKANA TYÖMAALLA

Varvara katedraalikuoron solistiina.

22 23 3/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 3/2019

Yhdistys perustettiin vuonna 2001 ja sen en-simmäinen puheenjohtaja isä Juha Lampinen toimi tehtävässään 11 vuotta. Vuosina 2012-2018 puheenjohtajana toimi Kirkon alojen nykyinen järjestöasiantuntija Ilona Lehmus ja vuoden 2019 alusta puheenjohtajana aloitti Annakaisa Onatsu Joensuusta. Jäsenyhdistyk-seen kuuluu jäseniä kaikista eri työntekijäryh-mistä. Järjestäytymisaste on lähes 90 prosent-tia ja mukana on myös monia opiskelijajäseniä.

Yhdistyksen hallitus kokoontuu yleensä kah-desti vuodessa. Kokouspalkkioita ei makseta, koska yhdistyksen rahat halutaan käyttää täysimääräisesti jäsenistön hyväksi. Koulutusta-pahtumat on aina pystytty tarjoamaan jäsenille ilmaisina. Ortodoksisen Kirkon Työntekijät ry järjestää vuosittain jäsenkoulutustapahtuman, jossa mukana ovat aina niin työntekijöiden

Lakimies vastaaTeksti: Anna-Maria Numminen

Lakimies

Palstalla Kirkon alojen lakimies Anna-Maria Numminen vastaa jäsentemme mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Voit lähettää oman kysymyksesi palstalle osoitteeseen anna-maria.numminen @kirkonalat.fi, viestin otsikoksi ”Lakimies vastaa”. Julkaisemme kysymykset nimettöminä.

Iltapäiväkerhossamme aloitti tänä syksynä pieni ekaluokkalainen, jolla on diabetes. Kerholaisen hoito iltapäivän aikana edellyttää hoitotoi-menpiteitä meiltä kerhon lastenohjaajilta. Kuinka asiassa tulisi mene-tellä, kun meillä ei ole kokemusta diabeteslapsen hoidosta ja kenen vastuulla lapsen hoito on?

KYSYMYS

Lapsen hoitajan, kysyjän tapauk-sessa, lastenohjaajan, mahdol-lisuudesta ja velvollisuudesta vastata diabeteslapsen hoidosta iltapäivän aikana löytyy kirjallista materiaalia. Materiaali ei kuiten-kaan kohdistu suoraan iltapäivä-kerhoon vaan yleensä koulupäi-vän aikaisiin tilanteisiin.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksessa todetaan seuraavasti:

”Lääkehoitoon koulutta-maton henkilö voi antaa lääkärin määräämää, luonnollista tietä an-nettavaa tai ihon alle pistettävää lääkehoitoa. Tällöin lääkehoidon toteuttaminen perustuu työnte-kijän suostumukseen, perehdy-tykseen, lisäkoulutukseen sekä lääkärin antamaan lupaan.

Opetustoimen lainsäädän-tö ei määrittele työntekijöiden lääkehoitoon osallistumista, eikä työntekijöitä siten voida tehtävään velvoittaa. Silloin, kun lääkitseminen on työnantajan hyväksymää toimintaa, siihen liittyvä vastuu ja mahdolliset vahingonkorvauskysymykset ratkaistaan samoin periaattein kuin koulutyössä yleensäkin. Po-tilasvahinkovakuutus koskee vain kouluterveydenhuollon ammatti-

henkilön toimintaa.”Kirkkohallituksen uudessa, 2019 valmistuneessa Turvallinen seura-kunta -ohjeistuksessa turvallisuus ymmärretään leiri- ja retkitoimin-taa laajempana kokonaisuutena ja siinä huomioidaan fyysinen, hen-kinen, hengellinen, sosiaalinen, emotionaalinen ja seksuaalinen turvallisuus.

Ohjeistuksessa (sivut 19-20) kiinnitetään huomiota ”hoitaja-mitoitukseen”, joka tällä hetkellä yhteiskunnassa puhuttaa laajem-minkin.

”Mikäli toimintaan osal-listuvilla tiedetään jo ennakolta olevan erityisiä tarpeita fyysisen tai psyykkisen terveydentilan vuoksi tai heidän tiedetään muusta syystä tarvitsevan erityistä huolenpitoa, on seurakunnan otettava nämä seikat huomioon henkilökunnan määrän mitoituksessa ja ammatti-taitovaatimuksissa.”

”Henkilöstön määrän on ol-tava riittävää suhteessa toiminnan laatuun, osallistujien lukumäärään, ikään ja heidän erityistarpeisiinsa. Työntekijöillä on oltava tehtäviinsä asianmukainen koulutus ja perehdytys.”

Kysyjän tapauksessa on selvi-tettävä seuraavat asiat, jotta diabeteslapsen on turvallista olla kerhossa sekä itsensä, mui-den osallistujien ja lastenohjaa-jien kannalta. • Työntekijän suostumus • Perehdytys • Lisäkoulutus • Lääkärin antama lupa • Vanhempien antama lupa • Työnantajan antama lupa, vastuun kantamista varten

Lastenohjaajaa ei voida määrätä diabeteshoitoon vaan tähän tarvi-taan työntekijän oma suostumus. Lisäksi erityistilanne on huomi-oitava lastenohjaajien määrässä kerhossa.

https://evl.fi/plus/seurakun-taelama/kasvatus/turvallinen-seu-rakunta

https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/pe-ruspalvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto/sairau-den_hoitoon_tarvittava_tuki_koulussa/laakitys_koulupaivan_aikana

VASTAUS

Ortodoksisen Kirkon Työntekijät eli OKT ry

kuin työnantajankin edustajat kertomassa ajan-kohtaisista aiheista ja vastaamassa työntekijöi-den kysymyksiin työelämästä. Jo usean vuoden ajan tapahtumia on pyritty järjestämään mahdollisimman kattavasti eripuolilla Suomea.

Annakaisa Onatsu

OKT ry:n hallituksen jäseniä vuonna 2017. Mukana myös ammattiliiton toiminnanjohtaja Paula Aaltonen (kuvassa vasemmalla).Kuva: Artturi Hirvonen

24 25 3/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 3/2019

Supertk, maanantaisin ja perjantaisi klo 9-13keskiviikkoisin klo 12-15,

Puh 09 27279377 Faksi 09 278 6531

https://nettikassa.supertk.fiLisätietoja www.supertk.fi

TYÖTTÖMYYSKASSA

JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI TAI SINUT LOMAUTETAAN

Hakemusten ja liitteiden lähettäminen

Jos olet kokonaan työtön, voit täyttää ja lähettää ensimmäinen päivärahahakemuksen kahden viikon työttömyys- tai lomautusjakson jälkeen. Hakemuk-sen voit lähettää joko postitse (osoite lehden taka-kannessa) tai sähköisesti https://nettikassa.supertk.fi Jos teet keikkatyötä tai osa-aikatyötä, täytä hakemus vähintään neljän kalenteriviikon ajalta tai kyseisen kalenterikuukauden viimeiseen päivään asti ja lähetä kassalle palkkalaskelma(t) sekä työsopimukset hake-mukseen merkitsemistäsi töistä.

Pyydä työnantajalta palkkatodistus työttömyyttä edeltävältä, vähintään 26 työviikon ajalta, jolloin olet saanut palkkaa vähintään 18 tunnilta. Palkkatodis-tukseen merkitään erikseen lomaraha ja lomakor-vaus, sekä palkattomat poissaolot. Sinun ei tarvitse pyytää palkkatodistusta, jos lähetät kaikki palkka-laskelmat vähintään 26 työssäoloehdon täyttävän viikon palkoista työttömyyttä edeltävältä ajalta. Lä-hetä myös työsopimus ja työtodistus tai lomautusil-moitus. Jos edellisestä päivärahan maksusta on alle 26 viikkoa, lähetä em. tiedot koko työsuhteen ajalta.Jatkossa päivärahaa haetaan takautuvasti vähintään neljän kalenteriviikon ajalta (ma-su) tai kalenterikuu-kausittain. Jatkohakemus -lomaketta voit käyttää vasta sen jälkeen, kun sinulle on maksettu työttö-myyspäivärahaa. Käytä siihen asti lomaketta Ansio-päivärahahakemus.

Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Hakemusten käsittelytilannetta voit seurata kassan kotisivuilta https://www.supertk.fi/etuudet/ansiopai-varaha/ajankohtaista/hakemusten-kasittelytilanne/

Hakujaksolla työpäiviä, soviteltu päiväraha

Soviteltua päivärahaa voi saada, kun teet osa-aika-työtä tai keikkatyötä. Sovitellussa päivärahassa on suojaosa, joka tarkoittaa, että vasta suojaosan ylittä-vällä tulolla on vaikutusta maksettavan päivärahan määrään. Suojaosa kalenterikuuden hakujaksolla on 300 euroa ja neljän kalenteriviikon hakujaksolla 279 euroa. Suojaosan ylittävältä osalta puolet vaikut-taa päivärahaan. Täytä hakemus vähintään neljän kalenteriviikon ajalta tai kalenterikuukausittain, mer-kitse työpäivät ja työtunnit ja lisätietoihin arvioitu palkanmaksupäivä. Lähetä kassalle palkkalaskelmat erittelysivuineen. Myös tilanteissa, jolloin tulo jäisi alle suojaosan.

Esimerkki: Palkka ennen työttömäksi jäämistä 2200 e kuukaudessa. Täysi päiväraha 61,91 e/pvä, 1331,06 e/kk. Haet päivärahaa kalenterikuukausittain. Teet keikkatyötä, josta palkka on 1000 e/kk. Soviteltu päiväraha 45,64 e/pvä, eli 981,26 e/kk. Palkka ja sovi-teltu päiväraha ovat yhteensä 1981,26 e/kk. Lasken-nassa käytetään keskimääräistä kuukauden päivien lukumäärää 21,5. Kaikki summat ovat bruttomääräisiä.

Palkkalaskelmat ja työsopimus kassalle

Toimita päivärahahakemuksen liitteenä aina palk-kalaskelmat, joiden maksupäivä on päivärahan hakujaksolla. Laskelmat tulee toimittaa, vaikka et päivärahan hakujaksolla olisikaan ollut töissä.Kun teet uuden työsopimuksen osa-aikatyöstä tai keikkatyöstä, lähetä työsopimuksesta kopio kassalle. Lähetä kopio myös tekemästäsi runkosopimuksesta tai puitesopimuksesta, jos haet soviteltua päivära-haa.

Epäillen tartuin ”Johtajana kirkossa” kirjaan, jonka alaotsikkoon oli yhdistetty sanat Laki, evankeliumi ja KirVESTES. Näkemykseni mukaan evankeliumi on pidettävä erillään laista ja ehdottomasti ainakin KirVESTES:stä. Mikäli nämä kaksi erilaista käsitettä, evankeliumi ja KirVESTES, yhdistetään, molemmat kärsivät sekä asia- että imagotappion.

Johtajana kirkossa -kirja on koottu eri kirjoittajien artikkeleista, joissa käsitellään johtajuutta kirkossa. Seurakunnan työyhteisöissä on jo opittu puhumaan esimies- ja alaistaidoista, mutta johtajuus on ollut harvemmin esillä. Johtajuus liittyy yleensä esimiehi-syyteen, mutta johtajan haasteet ovat erilaiset kuin esimiehen haasteet.

Hahmottaakseni kirjan sisällön ja sanoman jaottelin artikkelit kolmeen eri lohkoon. Lainsäädäntöä ja KirVESTES:siä käsiteltiin kolmessa artikkelissa, joissa keskityttiin kovaan asiaan eikä yritettykään tuoda sekaan joukkoon kuulumattomia evankeliumiargu-mentteja.

Lakimiesasessori Riikka Ryökkään tervetullut artik-keli ”Miten kirkkoa johdetaan hallintoyksikkönä”, oli ytimekäs kuvaus ja yhteenveto siitä, kuinka seura-kunnassa tulee hallintoa hoitaa ja mihin asioihin kiin-nittää huomiota. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan hallintojohtaja Markku Salmen artikkeli ”Julkisyhtei-sön talous ja tehtävät”, oli ryhdikäs kuvaus aiheesta, joka tällä hetkellä vaikuttaa voimakkaasti seurakun-tien ja koko ev.lut. kirkon toimintaan.

Kirkon työmarkkinalaitoksesta neuvottelupäällikkö Oili Marttila ja lakimies Timo von Boehm käsit-telivät kirkon henkilöstöpolitiikkaa rekrytoinnin ja henkilöstä johtuvan irtisanomisen näkökulmasta. Käytännössä seurakuntien irtisanomiset tapahtuvat tällä hetkellä kollektiivisilla irtisanomisperusteilla, jo-

ten mielellään olisi kuullut kommentointia näistäkin tilanteista. Seurakuntien talousnäkymät, toiminnan keskittäminen sekä uudel-leensuuntaaminen luovat perusteita taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä tapahtuville irtisanomisille, joiden kohdistuminen hyvin ja pitkään palvelleisiin viranhaltijoihin ja työntekijöihin on kriisi sekä irtisa-nottavalle että muulle työyhteisölle.

Toisessa lohkossa korostuivat johtajuuden oppeja ja seurakuntien muutosta käsittelevät jutut. Käy-tännön elämässä näkyy, että toisinaan seurakunnan kahden johtajan malli (kirkkoherra ja talouspääl-likkö) aiheuttaa lisähaasteita työyhteisöille. Tähän ongelmaan löytyi selitys johtamiskouluttaja Terttu Malon kirjoituksesta ”Tietoinen ja tiedostamaton johtamistyössä”. Malo tuo esille, että organisaatio, jota johtaa tasavertainen kaksikko, saattaa kriisin sattuessa jäädä odottamaan kaksikon ratkaisuja sen sijaan, että ryhmä toimisi rakentavasti kokonaisuu-dessaan.

Kolmannen lohkon artikkeleissa oli yhdistetty toisiinsa evankeliumi ja laki. Nämä kirjoitukset jäivät sivumäärältään vähäisemmäksi kuin seurakuntien hallintoa sekä johtamisen ja muutoksen teoriaa käsittelevät jutut. Näin toteutettu jako oli toimiva, ja näin kirja toimii hyvänä tietokirjana, joka vastaa itse esittämäänsä kysymykseensä: Miten selviytyä johtajana kirkossa?

Johtajana kirkossaLaki, evankeliumi ja KirVESTESKari Kopperi, Terttu Malo, Juha Tanska (toim.)Kirjapaja 2019

KIRJA-ARVOSTELUTeksti: Anna-Maria Numminen

Uusi kirja valottaa johtajan asemaa ja tehtäviä kirkossa

Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) www.te-palvelut.fi viimeistään ensimmäisenä työttömyys-/lomautuspäivänä. Päivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolloin työnhaku ei ole voimas-sa eikä työnhakua saa voimaan takautuvasti. Noudata TE-toimiston antamia ohjeita.

26 27 3/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 3/2019

KOULUTUS

Luottamusmieskoulutukset kristillisten järjestöjen ja helluntaiseurakuntien luottamusmiehille

Syksy

Työaikalain uudistamisen vaikutukset KJTES:in soveltamisessa, 1 h webinaari18.10.2019, Helsinki

Luottamusmieskoulutukset ortodoksisen kirkon luottamusmiehille7.-8.11.2019 Luottamusmiesseminaari, Helsinki

• Luottamusmiesten peruskoulutus työehtosopimuksen sekä työlainsäädännön sisällöstä ja ajankohtaisista muutoksista.

• Käsiteltävät aihealueet ilmoitetaan myöhemmin erikseen liiton kotisivuilla.

Luottamusmiesten koulutukset vuodelle 2019

STTK:n luottamusmiesseminaari 8.10.2019 Helsingissä

Seuraava Työn tulevaisuus -tapahtuma luottamushenkilöille järjestetään tiistaina 8.10.2019. Paikkana on jälleen Helsingin Tennispalatsi. Seminaa-ripäivän päätteeksi halukkailla on mahdollisuus osallistua myös yhteiseen iltahuvitteluun Linnanmäellä.

ILMOITTAUTUMINENKoulutuksiin pääset ilmoittautumaan liiton nettisivujen kautta. Kurssitar-jonnan ja ilmoittautumislinkit löydät kohdasta Luottamusmiesten sivut sekä nettisivujen etusivulla olevasta kalenterista. Kursseilla majoitutaan kahden hengen huoneissa. Omavastuuosan maksamalla voi myös useimmissa kurssi-paikoissa majoittua yhden hengen huoneessa. Omavastuun suuruus vaihtelee paikkakohtaisesti. Katso lisää www.kirkonalat.fi/kurssilaisten-matkustusohje.

SEMINAARIOHJELMASSA KUULLAAN MM:Pekka Hyysalo on loistava esimerkki siitä, että asenne ratkaisee.Hän on taistellut vakavaa aivovammaa vastaan onnettomuudestalähtien. Freeskilaskija joutui hyppyonnettomuuteen Ylläksellävuonna 2010 ja kolmen viikon koomasta heräämisen jälkeen hänon kuntouttanut itseään takaisin omille jaloilleen päiväkerrallaan. Vakava onnettomuus asetti Pekka Hyysalon valinnaneteen – joko mies luovuttaisi, tai taistelisi. Hän valitsi Fight Back-asenteen. Meillä kaikilla on opittavaa tältä positiiviselta japeriksiantamattomalta mieheltä.Lisää Pekka Hyysalon tarinasta ja Fight Back brändistäwww.fightback.fi.Helena Åhman on työpsykologian tohtori (TkT), KM jajohtamisen ja ihmismielen asiantuntija, jonka luennot kuljettavatkuulijoita innostavien tarinoiden kautta oivaltamaan uutta.Åhman tunnetaan myös johtoryhmien ja hallitusten sparraajana.Hän hakee jatkuvasti inspiraatiota luentoihinsa kansainväliseltäareenalta. Åhman yhdistää mielellään tarinoita, tiedettä,taidetta ja etenkin käytännön kokemuksia helposti omaksuttavaan muotoon.

Kellonaika Ohjelmassa

10.00-10-15 Päivänavaus, Juska Kivioja, STTK10.15-11.15 Keskusteluälykkyys työyhteisössä Helena Åhman, mielenjohtamisen asiantuntija11.15-11.35 Puheenjohtajan tervehdys HED:lle, Antti Palola, STTK11.35-11.45 Vuoden luottamusmiehen palkitseminen palkinnon jakaa puheenjohtaja Palola11.45-12.30 Rinnakkaissessiot vol. 112.30-13.30 Lounastauko13.30-14.15 Rinnakkaissessiot vol. 214.15-15.00 Rinnakkaissessiot vol. 315.00-16.00 Turvallinen työpaikka – paneeli, vetäjänä Katarina Murto16.00-16.45 Fight Back, Pekka Hyysalo16.45-17.00 – The End –

Sali IRatkaisutyöpajaSikke LeinikkiTJS-Opintokeskus

RatkaisutyöpajaSikke LeinikkiTJS-Opintokeskus

RatkaisutyöpajaSikke LeinikkiTJS-Opintokeskus

Sali IIKohtaamisia työpaikallaEmma Nordback &Katja JoutsijokiAktiivi-Instituutti

Kohtaamisia työpaikallaEmma Nordback &Katja JoutsijokiAktiivi-Instituutti

Kohtaamisia työpaikallaEmma Nordback &Katja JoutsijokiAktiivi-Instituutti

Sali IIITaloustaidotPetteri HyttinenAmmattiliitto PRO

AivotaidotNina UusitaloAivotaidot Oy

ArvotaidotKari Kanalakirkkoherra

Kello11.45 – 12.30

13.30 – 14.15

14.15 – 15.00

Tapahtumassa otetaan valokuvia, joita käytetään STTK:n sähköisen viestinnän kanavissa.

Tapahtumasta käytetään sosiaalisessa mediassa aihetunnistetta #sttkhed2019.

Aika: seminaaripäivä tiistai 8.10.2019 klo 10-17, iltaohjelma klo 18-21

Saavuthan ajoissa seminaariin. Ilmoittautuminen aukeaa klo 9.00 ja seminaari alkaa klo 10.00.

Tapahtumapaikat:Seminaaripäivä on Helsingissä, Kampin Finnkinon Tennispalatsissa. Osoite: Salomonkatu 15, 00100 Helsinki. Tennispalat-siin pääset kävellen Helsingin päärautatieasemalta, metropysäkki on Kamppi ja lisää joukkoliikenteen tarjoamista mah-dollisuuksista voit katsoa HSL:n reittioppaasta. Vinkki: Mikäli saavut taksilla on helpoin paikka pysähtyä autolla Eteläinen Rautatienkatu 8.

Iltaohjelmaa suunnitellaan Linnanmäelle. Helsingin keskustasta Linnanmäelle järjestämme mahdollisesti yhteiskuljetusta. Tarkemmat tiedot iltaohjelmasta tarkentuvat myöhemmin. Stay tuned!

Rinnakkaispuheenvuoroihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Voit vapaasti valita sinulle mieluisat vaihtoehdot. Huomioithan, että osa rinnakkaissessioista pidetään pienemmissä saleissa, jotka saattavat täyttyä nopeasti.

Pekka Hyysalo

Helena Åhman

Seminaariin voivat pal-kallisena luottamusmies-koulutuksena osallistua vain evankelis-luterilaisen kirkon luottamusmiehet. PALTA ei hyväksynyt tätä koulutusta tälle vuodelle palkalliseen vapaaseen oikeuttavaksi koulutukseksi kristillisten järjestöjen ja ortodoksisen kirkon luotta-musmiehille.

VUODEN 2020 LUOTTAMUSMIESTEN KOULUTUKSET JULKAISTAAN SEURAAVASSA NUMEROSSA.

28 29 3/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 3/2019

J ä s e n p a l v e l u

p u h . 0 2 0 7 9 1 2 5 3 0

JÄSENEDUT

OpintorahaKirkon alat ry myöntää stipendejä varsinaisille jäsenilleen kirkollisen am-mattitutkinnon suorittamiseen, alan jatko-opintoihin tai opintomatkoihin sosiaalisin tai taloudellisin perustein. Opintorahan suuruus on 50−200 euroa. Hakulomake www.kirkonalat.fi/lomakkeet.

Kotimaa- yhtiötKotimaa ja Askel -lehtien kestotilaus ensimmäisenä vuonna -50 %Kotimaa ja Askel -lehtien 1 vuoden määräaikaistilaus -50 %Etu koskee vain uusia tilauksia ja edut voi käyttää vain kerran/jäsen. Il-moittamalla tilaajapalveluun, että olet Kirkon alojen jäsen pääset lunastamaan edun.

LomaedutOta 1. askel hyvinvointiisiLiiton kautta voit hakea PHT ry:n kuluvan vuoden 1. askel -hyvinvointijaksolle. Lisätietoja myös netistä PHT ry:n www.pht.fi. Tuetut lomatSolaris-lomat ry järjestää Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia tuettuja lomia. Lomat myönnetään sosiaalisin, terveydellisin tai taloudellisin perustein. Tarkemmat ohjeet ja hakulomake www.solaris-lomat.fi. Hakemukset on palautettava 2 kk ennen loman alkua. Lisätietoja ja hakulomakkeita saa myös s-postilla solaris@solaris-lomat.fi tai soittamalla 0600 418 200 klo 9−12.

Jäsenmaksulla saat siis kaikkea tätä ja paljon muuta!

▶ Jäsenmaksu on 1,3 % veronalaisesta tulosta.▶ Se sisältää työttömyyskassamaksun.▶ Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen.▶ Kaikki jäsenedut löytyvät www.kirkonalat.fi▶ Lisätietoja jäsenpalvelustamme puh. 0207 912 530.▶ Vakuutustodistuksia viisumia varten saa Turvasta puh. 010 195 110.

CV-klinikka Miten valmennukseen pääsee mukaan?

▶ Uravalmennukseen pääsee mukaan varaamalla ajan Sonja Vainiolta joko puhelimitse numerosta 040 508 5162 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen valmennusvainio@gmail.com.

▶ Varaudu kertomaan jäsennumerosi sekä toiveistasi valmennuksen suhteen. Varaa esille myös CV eli ansioluettelo.▶ Jos CV:tä ei ole valmiina, on hyvä kirjata ylös omaa työhistoriasi. ▶ Ennen valmennusta on myös hyvä pohtia jo etukäteen, mitä valmennuksella haluaa saavuttaa ja mitä toiveita on tulevaa työuraa ajatellen. ▶ Valmennus tapahtuu joko puhelimitse tai videopuheluna esimerkiksi Whatsapp-sovelluksen kautta. ▶ Helsingin alueella on myös mahdollista sopia henkilökohtainen tapaaminen.▶ Jäsenillä on käytettävissä kaksi valmennuskertaa vuodessa. ▶ Valmennuskeskustelut ovat aina luottamuksellisia.

                      䰀椀椀琀琀漀 㘀　                       䬀椀爀欀漀渀 愀氀愀琀 爀礀           䄀猀攀洀愀洀椀攀栀攀渀欀愀琀甀 ㈀Ⰰ 　　㔀㈀　 䠀攀氀猀椀渀欀椀                    瀀甀栀攀氀椀渀 　㈀　㜀 㤀㈀ 㔀㌀　                       眀眀眀⸀欀椀爀欀漀渀愀氀愀琀⸀⸀                          匀甀倀攀爀吀欀                              瀀甀栀攀氀椀渀 　㤀 ㈀㜀㈀㜀 㤀㌀㜀㜀

  䤀渀猀甀爀攀渀挀攀 渀漀⸀ 㔀㔀㌀ⴀ　㘀㜀㘀㈀　ⴀ堀    嘀愀氀椀搀 ㈀⼀㈀　㤀

一椀洀椀   

匀礀渀琀礀洀愀椀欀愀   

䨀猀攀渀渀甀洀攀爀漀   

Edunvalvonta, Kirkon virka- ja työehtosopimus ja sitä koskeva neuvonta, luottamusmies- ja neuvottelujärjestelmäKirkon alat ry neuvottelee jäsentensä puolesta virka- ja työehtosopimukset ev.lut. kirkon, ort.kirkon ja kristillisten järjestöjen sopimusaloilla. Kirkon alat ry:n luottamusmiehet työpaikoilla (n. 300) auttavat Sinua työelämän ongelmissa ja neuvottelevat sopimusten paikallisesta soveltamisesta. Ainoastaan jäsenillä on mahdollisuus käyttää neuvottelujärjestelmää, jonka avulla paikallisesti riitautukseen päättyneet erimielisyydet sopimusten soveltamisesta voidaan viedä edelleen keskusjärjestötasolle ratkaistavaksi. Ellet ole jäsen, joudut viemään itse asiasi käräjäoikeuteen. Kirkon alat ry:n toimistossa Sinua palvelevat lakimiehet, joille voit myös soittaa ja kysyä neuvoa.

Koulutustilaisuudet, aluetoimikuntien tapahtumat ja matkat Liitto järjestää eri puolilla maata työelämäkoulutusta jäsenilleen. Tilaisuuksista tarkemmin Kirkon töissä -lehden kou-lutussivuilla ja netissä www.kirkonalat.fi/koulutus. Koulutukset ovat ilmaisia jäsenille ja liitto maksaa matkat julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaan. Kirkon alat ry:llä on 21 aluetoimikuntaa, jotka järjestävät alueellaan monenlaisia koulutus- ja virkistystapahtumia ja opintomatkoja. Yhdistykset tiedottavat tilaisuuksistaan omilla sivuillaan netissä ja Kirkon töissä -lehdessä.

Ansiosidonnainen työttömyysturvaKirkon alat ry:n varsinaisena jäsenenä olet vakuuttanut itsesi Super työttömyyskassassa. Kassa maksaa jäsenilleen työttömyysetuutta ja vuorottelukorvausta laissa määritellyin edellytyksin.Puhelinpalvelu 09 2727 9377 ma,pe klo 9.00-13.00 ja ke klo 12.00-15.00Käyntiosoite: Kellosilta 3, Itä-Pasila, HelsinkiSuper työttömyyskassa on siirtynyt Nettikassa palveluun, kaikki sähköinen liikenne ohjataan tapahtumaan Nettikassan välityksellä https://nettikassa.supertk.fi.

Lehti, netti, uutiskirje, kalenteri Liiton Kirkon töissä -lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Uutiskirje lähetetään sähköpostitse kymmenen kertaa vuodessa. Ajankohtaiset asiat netistä www.kirkonalat.fi. Kalenteri postitetaan ainoastaan sen tilanneille.

MatkustajavakuutusJäsenmaksuun sisältyy kaikkialla maailmassa voimassa oleva matkustajavakuutus. Vakuutus on todennettavissa voimassa olevalla jäsenkortista. Etu lakkaa sen vuoden lopussa, jolloin jäsen täyttää 68 vuotta. Tarkemmat tiedot Turva puh. 010 195 110.

Maksuton puhelinneuvonta – apua yksityiselämän oikeusasioihin Kirkon alat ry:n jäsenillä on jäsenetuna oikeus saada Eversheds Asianajotoimiston lakimiehiltä neuvontaa puhelimitse yksityis-elämäänsä liittyvissä oikeudellisissa asioissa.Sinun tulee kirjautua Kirkon alojen kotisivuille, jotta näet Everheds Asianajotoimiston palvelun numerot.

30 31 3/2019 Kirkon töissä Kirkon töissä 3/2019

VIKING LINE Viking Line tarjoaa risteilymatkoja erikoishintaan Kirkon alojen jäsenille. Edut on tarkoitettu jäsenten vapaa-ajan matkoille ajalla 1.1.–31.12.2019. http://www.vikingline.fi/extranet-startpage/vapaa-ajan-matkat/Vapaa-ajan matkoja varattaessa ilmoitetaan tuotetunnus.Asiakasnumeroa ei tarvitse ilmoittaa.

Vapaa-ajan risteilytEtu on jopa 10 % päivän hinnasta. Varaukseen myöhem-min tehtävät muutokset saattavat vaikuttaa myös aiemmin varattujen palvelujen hintaan.

▶ Helsinki-Tukholma -risteily, tuotetunnus FKKRY▶ Helsinki-Tallinna Päiväristeily, tuotetunnus FKKRYP▶ Turku-Tukholma -vuorokauden risteily, tuotetunnus FKKRYVoit myös käyttää kausittain voimassa olevia arvoku-ponkitarjouksia, etu kaudesta riippuen jopa 50 % päivän hinnasta, tuotetunnus FPKRY

Vapaa-ajan reittimatkat Etu on Helsinki-Maarianhamina-Tukholma-reitillä jopa 20 %, Helsinki-Tallinna-reitillä henkilölipuista jopa 15 %, autosta jopa 20 %,Turku-Maarianhamina-Tukholma-reitillä hyteistä jopa 10 % ja autosta jopa 20 %.Alennus myönnetään henkilölipun, auton ja hytin hinnas-ta. Lopullinen hinta määräytyy lähtöpäivän ja -ajan, varausajankohdan ja ajoneuvon koon mukaan.Muut palvelut normaalin hinnaston mukaan.Tuotetunnus FVRESVoit myös käyttää kausittain voimassa olevia arvokupon-kitarjouksia, etu kaudesta ja reitistä riippuen jopa 50 % päivän hinnasta, tuotetunnus FPREIT

Jäsenetujen Online www.vikingline.fi s-posti booking@vikingline.com tai Myyntipalvelustamme, puh. 0600 41577 (2,01 €/vastattu puhelu + pvm/mpm).

TALLINKSILJATallinkSilja myöntää 20 prosentin alennuksen Tallinkin ja Silja Linen normaalihintaisista risteily- ja reittimatkoista. Alennus koskee henkilö- ja hyttipaikkoja, matkustajaliiken-teen ajoneuvoja sekä laivojen kokoustilaa. Varauskoodin saat numerosta 0207 912 530.

ECKERÖ LINEEckerö Line myöntää Kirkon alojen jäsenille RISTEILYT JA REITTIMATKAT RYHMILLE (vähin-tään 10 hlöä) jopa 15 % ryhmäalennuksen. Mainitse varausta tehdessäsi asiakastunnus Kirkon alat ry U-3115. Varaukset puhelimitse Eckerö Linen ryhmämyyntipalve-lusta. Alennuksia ei voida myöntää jälkikäteen eikä niitä voi yhdistää muihin alennuksiin tai tuotepaketteihin. Alennuksen edellytyksenä on voimassa oleva jäsenkortti, joka on varauduttava esittämään pyydettäessä lippujen lunastuksen yhteydessä.Ryhmävaraukset/tiedustelut: 09 2288540, ryhmat@eckeroline.fi - ryhmätwww.eckeroline.fi/sttk - Yksittäisten jäsenten alennukset

JÄSENEDUTLAIVARISTEILYEDUT

HOLIDAY CLUB RESORTS

▶ Holiday Club Saimaa hotelli, villas ja loma-asunnot▶ Holiday Club Tampereen Kylpylä, hotelli ja loma-asunnot▶ Holiday Club Katinkulta, hotelli, villas ja loma-asunnot▶ Holiday Club Kuusamon Tropiikki, hotelli, villas ja loma-asunnot▶ Holiday Club Salla, hotelli ja loma-asunnot▶ Holiday Club Saariselkä, hotelli ja loma-asunnot▶ Holiday Club Caribia hotelli ja villasLoma-asuntokohteet: Airisto, Rönnes, Ähtäri, Hannunki-vi, Punka-harju, Pyhä, Ruka, Pyhäniemi, Tahko, Himos, Ellivuori

Kirkon alojen jäsenistö saa vähintään 15 % alen-nuksen Holiday Clubin loma-asuntojen ja vähintään 15 % kylpylähotellien päivän hinnoista. (sis. majoitus ja aamiaiset). Holiday Club tulee tarjoamaan Kirkon alojen jäsenistölle myös kampanja tarjouksia joissa alennus voi olla loma-asuntojen vuokrahinnoista jopa 40 %. Loma-asunnot Loma-asuntojen vuokraan sisältyy loppusiivous ja liina-vaatteiden vaihto kunkin kohteen vaihtopäivänä kerran viikossa. Kylpylähotellit Kylpylämajoitukseen sisältyy aamiainen. Vuokrauksen tekeminen Hotellivaraukset tehdään Holiday Club Online -varaus-järjestelmän kautta. Voit pyytää koodin toimistosihteeril-tämme numerolla 0207 912 530. Loma-asuntovaraukset tehdään soittamalla Holiday Clubin asiakaspalvelunumeroon puh. 030 68 600, ma–pe 8–18, la 10–15.

JÄSEN YYS

JÄSENEKSI LIITTYMINEN Kirkon alat ry:hyn liitytään oman alan jäsenyhdistysten kautta. Jäseneksi voi liittyä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, Suomen ortodoksisessa kirkkokunnassa sekä kris-tillisissä järjestöissä ja yhteisöissä työskentelevät viranhaltijat ja työntekijät sekä muut kirkon alan ammateissa olevat. Liittymislomakkeen löydät www.kirkonalat.fi:stä tai pyydä liiton toimistosta, puh. 0207 912 530, tai oman työpaikan luottamusmieheltä. Mikäli työnantaja perii jäsenmaksua suoraan palkasta, täytetään myös lomakkeen alareunassa oleva valtakirja. Jäsenmaksu v. 2019 on 1,3 % ennakonpidä-tyksen alaisesta tulosta. Jos maksat itse, toimita jäsenilmoi-tuslomake liiton toimistoon ilman valtakirjan täyttämistä. Liitto lähettää viitteelliset jäsenmaksutilisiirrot, kun lomake on käsitelty. Jäsenyys alkaa päivästä, jolloin hakemus saapuu liiton toimistoon. Jäsenmaksu maksetaan liittymispäivästä lähtien. Takautuvasti ei voi liittyä. Jäsenhakemuksen toimit-taminen liittoon on jäsenen vastuulla. Postita siis lomake mahdollisimman pian!

LIITON TAI TYÖTTÖMYYSKASSAN VAIHTO Jäsenen siirtyessä toisesta liitosta ja työttömyyskassasta Kirkon alojen ja sen työttömyyskassan jäseneksi tulee il-moitus tehdä 30 päivän sisällä, jotta työttömyysturva jatkuu keskeytyksettä.

JÄ