lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen verkkolehtimed.utu.fi/tutke/kipina2/2010

Teema: arviointi ja palaute

Sisällys

Kipinä 2 /2010

8.6.2010

Julkaisi ja

TUTKE, Lääketietee l l inen

t iedekunta, Turun y l iopisto

Päätoimit taja

Pekka Kääpä

Toimitus

Helena Haapanen, Vel i-Mat t i

Le inonen, Mai ju Toivonen, Jetro

Tuular i

Graafinen suunnit telu ja tait to

Ant t i Tarponen

Yhteyst iedot

www.med.utu.f i / tutke/k ip ina /

ISSN 1798-8624

anna palautetta ja osallistu lehden tekemiseen! Ota yhteyttä toimitukseen tästä!

3 Pääkirjoitus:Palautteesta vaikuttavaa

Case: Uudet tuulet opiskelijapalautteen hyödyntämisessä!

4

Case: Kokemuksia uudesta palautejärjestelmästä Terve ja sairas ihminen -opintokokonaisuudessa

6

Hyviä käytänteitä: Kirurgia kehittää opetustaan opiskelijapalautteen perusteella

10

Kolumni: Opetuskoordinaattorin ajatuksia

12

Oppimisesta, sen arvioinnista ja palautteesta

14

Taasko palautekysely - Miksi vastaisin?16

TeeMa: arviOinTi ja PalaUTe

TUTKE on kokoaa koulutuskalenteria lääketieteellisen tiedekunnan opetus-henkilökuntaa, opetuksen koordinoin-titehtävissä toimivia sekä opiskelijoita varten sisältäen opetuksen kehittämi-seen liittyviä koulutuksia.

Kipinä 2/2010 | 3

Opiskelu lääketieteellisessä tiedekunnassa on vaativa, usein monimutkaisten asioiden ja yhteyksien oivaltamiseen ja ym-märtämiseen tähtäävä prosessi. Tiedekunnan opiskelijat ovat useimmiten hyvin päämääräsuuntautuneita ja haluavat juuri siksi saada tietoa, palautetta, siitä, kuinka he opiskelu-ural-laan etenevät. Onkin ilmeistä, että opiskelijoille säännöllisesti annettavalla palautteella, erityisesti sen laadulla, on keskei-nen merkitys heidän opiskelumotivaatioonsa, sitoutumiseensa opiskeluun ja myös myöhempiin urasuunnitelmiin. Palautteen puutteellisuus puolestaan vähentää intoa antaa oppiaineille ra-kentavaa palautetta opetuksesta. Toimivat kaksisuuntaiset pa-lautekäytännöt ovatkin laadukkaan oppimisen ja koulutuksen edellytyksiä ja siksi niiden kehitystyöhön tulee panostaa.

Laadukkaassa koulutuksessa käytettävien oppimistehtävien tu-lee olla riittävän haastavia opiskelijalle. Ei ole kovinkaan mo-tivoivaa tehdä opintojen alkuvaiheen oppimistehtäviä uudes-taan myöhemmässä opiskelun vaiheessa vain siksi, että näin on ollut aikaisemminkin tapana. Opiskelijoiden motivaation astetta ei myöskään lisää se, ettei saa asianmukaista palautetta tästäkään tehtävästä. Erinomainen esimerkki käytännön peda-gogisesta kehitystyöstä, jossa opetuksen haastetta ja oppimisen palautetta korostettiin aivan uudella ja mielekkäällä tavalla, esitellään tämän lehden Hyviä käytänteitä-osiossa. Kannattaa ottaa opiksi!

Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on nyt lähtenyt koulutuksen kehitysyksikkönsä TUTKEn ohjaamana aktiivi-sesti kehittämään palautekäytäntöjä koko tiedekunnan perus-koulutuksen tasolla. TUTKEn ja eri koulutusohjelmien edusta-jien yhteinen suunnitteluryhmä on paneutunut ensimmäiseksi opiskelijapalautteen hyödyntämisen ja läpinäkyvyyden kehit-tämiseen. Ryhmä on tehnyt tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa. Tuloksena on syntynyt tiedekunnan yhteinen palaute-kaavake, jossa opiskelijoiden koottujen mielipiteiden lisäksi käydään läpi myös opettajien omat kommentit. Näin saadaan kaikkien koulutustapahtumaan osallistuneiden mielipiteet ja kommentit näkyville, myös seuraavan vuoden kurssilaisten tiedoksi. Yhtenäinen palautejärjestelmä otetaan käyttöön tiede-kunnassa ensi syksynä. Aihetta on tarkemmin esitelty Kipinän tässä numerossa.

Tiedekunnan koulutuksen laadunvarmistuksen näkökulmasta on siis tärkeää, että opiskelijapalautteen vaikuttavuutta tuo-daan esiin ja että samalla kehitetään pontevasti jatkuvaa, mah-dollisimman henkilökohtaista oppimisen arviointi- ja palaute-järjestelmää. Haasteita koulutuksen laatutyössä siis riittää!

Palautteesta vaikuttavaa

Pääkirjoitus

Pekka Kääpä

4 | Kipinä 2/2010

Teksti Maiju Toivonen

UUdeT TUUleT OPiSKelijaPalaUTTeen HyödynTäMiSeSSä!

SUUnniTTelUn TaUSTaaLääketieteellisen tiedekunnan opis-kelijapalautejärjestelmää on kehitetty useamman vuoden aikana. Alkusyk-systä 2009 TUTKE kokosi työryhmän ja aloitti määrätietoisesti uuden palau-tejärjestelmän suunnittelutyön. Työ-ryhmään kuului edustajia TUTKEs-ta, lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmista sekä hoitotieteeltä. Tarkoituksena oli alusta alkaen saada koko tiedekuntaan yhtenäinen palaute-järjestelmä, joka olisi opiskelijan kan-nalta mahdollisimman selkeä ja helppo. Palautejärjestelmästä haluttiin kehittää myös mahdollisimman läpinäkyvä, jot-ta opiskelijat motivoituisivat mukaan koulutuksen kehittämistyöhön palautet-ta antamalla.

SUUnniTTelUSTa HyödynTäMiSeenTUTKE on aikaisemmin ideoinut pa-lautetiedon vertailtavuutta varten yh-deksän yhteistä monivalintakysymys-tä, joita nyt muokattiin uusiin tavoit-teisiin nähden tarkoituksenmukaisiksi. Monivalintakysymyksiin otettiin pai-nopisteiksi erityisesti opiskelijan oma tavoitteellisuus opiskelussa, teoreetti-sen tiedon soveltaminen sekä soveltu-vat opetusmenetelmät. Lisäksi palaute-lomakkeeseen lisättiin avoimet kysy-mykset, joihin opiskelija voi vapaasti kommentoida opintojakson tai –koko-naisuuden onnistumisen hetkiä ja kehit-tymistarpeita. Uutuutena lanseerattiin myös koostelomake, johon opiskelija-kriitikko laatii tiivistelmän opiskelija-palautteista sekä kerää opetushenkilö-kunnalta palautteen palautteesta. Näin myös opetushenkilökunta voi tuoda

esiin oman näkökulmansa opetuksen onnistumisesta sekä palautteen pohjal-ta mahdollisesti tehtävistä muutoksista. Tämä opetushenkilökunnan palaute pa-lautteesta lisää osaltaan palautejärjes-telmän läpinäkyvyyttä, sillä opiskelija-kriitikko lähettää koosteen täydennet-tynä opetushenkilökunnan palautteilla tiedoksi opiskelijapalautetta antaneelle kurssille. Saatu opiskelijapalaute olisi tarkoitus esitellä myös tulevalle kurssil-le opintojakson aluksi. Tällöin on tärke-ää tuoda esiin myös palautteen pohjalta tehdyt muutokset. Jotta opiskelijapalau-te on vaikuttavaa, tulee palautetta hyö-dyntää opetuksen kehittämistyössä.

UUden PalaUTejärjeSTelMän KäyTTöönOTTOAlkuvuonna 2010 työryhmä sai uuden palautelomakkeen pilotointia vaille val-miiksi. Palautelomakkeesta kerättiin pa-lautetta ja kehitysideoita lääketieteen ja hoitotieteen opiskelijoilta. Lopulta ke-väällä 2010 saatiin uusi palautelomake palautekoosteineen käyttöön ensimmäi-sen kerran. Ensimmäisenä uuden järjes-telmän toteutti patologian oppiaineen Terve ja sairas ihminen –opintokoko-naisuus. Syksystä 2010 lähtien tarkoi-tuksena on, että uusi palautejärjestelmä on käytössä koko tiedekunnassa kaikilla opintojaksoilla ja –kokonaisuuksilla. ■

PalKiTTU POSTeri aiHeeSTaTUTKE laati uudesta palautejärjestel-mästä posterin Turun yliopiston Pe-dagogisille messuille 26.5.2010. Seu-raavalla sivulla oleva posteri ”Opiske-lijapalautejärjestelmä: suunnittelusta hyödyntämiseen” palkittiin messujen parhaana posterina.

”Jotta opiskelijapalaute

on vaikuttavaa, tulee palautetta

hyödyntää opetuksen kehittämistyössä

Case

Maiju Toivonen toimii suunnittelijana TUTKEssa.

Kipinä 2/2010 | 5

Opiskelijapalautejärjestelmän kehitystyö lääketieteellisessä tiedekunnassa

Maiju Toivonen, Antti Tarponen, Anna-Liisa Koivisto, Veli-Matti Leinonen, Leena Salminen, Helena Haapanen, Miia Mäkinen, Pauliina Kronqvist, Pekka Kääpä

Lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksentutkimus- ja kehittämisyksikkö (TUTKE)

Opiskelijapalautejärjestelmä:suunnittelusta hyödyntämiseen

Koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämistyössä säännöllinen, tarkoituksenmukainen ja vertailukelpoinen opiskelijapalaute on keskeisen tärkeä. Kerättyjen palautteiden hyödyntäminen on tämän toiminnan laadunvarmistuksen keskiössä. Opiskelijat nähdään kehittämistyössä yhteis-työkumppaneina.

TAUSTAA

Vuoden 2010 alussa työryhmä kehitti aikaisemmista palautemuodoista saatujen kokemusten perusteella uuden sähköisen palautekaavakepohjan koko tiedekunnan käyttöön. Kaavake koostuu 8 erillisestä opiskelijoiden ja opettajien toimintaa peilaavasta kysymyksestä sekä kolmesta avoimesta kysymyskentästä. Kerätyistä vastauksista opiskelijaedustajat (kurssikriitikot lääketieteen alueella) tekevät yhteenvedon, joihin vastuuopettajat antavat kirjalliset kommenttinsa. Yhdistetty kirjallinen tuloste jaetaan lopuksi kurssin ja samalle kurssille seuraavana vuonna tuleville opiskelijoille sekä opettajille. Lisäksi tuloste toimitetaan TUTKEen vertailevaa seurantaa, laadunvalvontaa ja mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä varten. Pilotoinnin jälkeen kaava-ketta on kevään 2010 aikana kokeiltu useammassa opintojaksossa sekä lääketieteen että hoitotieteen alalla.

TOTEUTUS

1 2 3 4 Perustele/kommentoien osaasanoa

1. Olin tyytyväinen opintokokonaisuuteen

2. Sitouduin itse aktiivisesti oppimaanopintokokonaisuuden aikana

3. Opintokokonaisuus syvensi aiempaa osaamistani

4. Opintokokonaisuus edisti teoreettisen tiedonsoveltamista käytännön osaamiseen

5. Opettajat auttoivat minua ymmärtämäänopintokokonaisuudella opiskeltavia asioita kokonaisvaltaisesti

6. Opettajat käyttivät vaihtelevia ja opintoihin soveltuviaopetusmenetelmiä

7. Opintokokonaisuus tuki kehittymistäni tulevaan työhöni

8. Minua arvostettiin opiskelijana

Terve ja sairas ihminen (TSI)

Asteikko: 1 = täysin eri mieltä . . 4 = täysin samaa mieltä

Lääketieteellisen tiedekunnan koulutusohjelmien opiskelijapalaute

Missä opintokokonaisuudella onnistuttiin hyvin?

Miten opintokokonaisuutta voisi mielestäsi kehittää?

Muita mahdollisia kommentteja?

Kahdeksan peruskysymystä, joita käytetään kaikissa koulutusohjelmissa ja oppiaineissa. Lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö TUTKE analysoi ja arvioi näitä kysymyksiä keskitetysti.

Arviointilomake Palautelomake

1

0 %

1. Olin tyytyväinen opintokokonaisuuteen

2. Sitouduin itse aktiivisesti oppimaanopintokokonaisuuden aikana

3. Opintokokonaisuus syvensiaiempaa osaamistani

4. Opintokokonaisuus edisti teoreettisen tiedonsoveltamista käytännön osaamiseen

5. Opettajat auttoivat minua ymmärtämään opintokokonaisuudellaopiskeltavia asioita kokonaisvaltaisesti

6. Opettajat käyttivät vaihtelevia ja opintoihin soveltuvia opetusmenetelmiä

7. Opintokokonaisuus tuki kehittymistäni tulevaan työhöni

8. Minua arvostettiin opiskelijana

25 % 50 % 75 % 100 %

2 3 4 En osaa sanoa

37,1 % 59,5 %

13,9 % 54,8 %

22,4 % 73,3 %

43,2 %

35,7 %

30,7 %

45 %

55,7 %

48,2 %

62,6 %

12,6 %53,4 %

10,8 %

8,7 %

20,2 %

32,2 %

40,8%

31,3 %

Opintokokonaisuuden arviointi

Asteikko: 1 = täysin eri mieltä . . 4 = täysin samaa mieltä

Yhteenveto C4/D4, TSI (Terve ja sairas ihminen) –opintokokonaisuudenpalautteestaVastaajien määrä 110/150, vastausprosentti 73%

Lääke eteellinen edekunta Faculty of Medicine Turun yliopisto University of Turku FI-20014 Turun yliopisto, Finland www.utu. Puhelin/Telephone +358 (0)2 333 8487 Faksi/Fax +358 (0)2 333 8413 www.med.utu.

Missä opintokokonaisuudella onnistuttiin hyvin? (kriitikko täyttää)

Luennot olivat keskimäärin hyviä. Mikroskopointiopetus oli onnistunutta ja innostavaa. Obduktiotja niistä tiedottaminen toimivat hyvin. Muutenkin muutoksista kertominen kävi nopeasti. Kurssin henki oli hyvä ja opiskelijamyönteinen.

Miten opintokokonaisuutta voisi mielestäsi kehittää? (kriitikko täyttää)

Potilastapausopetus olisi hyvä lisä nykyiseen opetukseen. Tässä voitaisiin hyödyntää Medicaa. Obduktioidenohella voisi olla myös ”paperiavauksisa”, joista voitaisiin ottaa aiheita obduktioseminaareihin(tällöin seminaarien tekokin muuttuisi nykyistä johdonmukaisemmaksi). Luentojen saaminen etukäteen Medicasta luettavaksi olisi hyvä.

Muita mahdollisia kommentteja? (kriitikko täyttää)

Kurssi oli motivoiva ja opetushenkilökunta osaavaa ja opiskelijasta välittävää. Virtuaalimikroskopointi oli tärkeä mahdollisuusomaehtoiseen opiskeluun.

Opettajan palaute palautteesta

Kiitos palautteestanne! Kehitysehdotuksenne liittyen potilastapauksiin on hyvä ja paikallaan. Eli ’paperiavauksia’ / potilastapauksia tulemme keräämään ja käyttämään entistä selkeämmin opetuksen (luennot, obduktiot, obd.seminaarit.. ) tueksi. Obduktioseminaarientoteutus on ollut muutoksessa ja nyt ktt:-osuudenpoistuessa pohdimme seminaarien toteutusta (aiheet, kesto, laajuus) taas uudelleen.

Opiskelijat täyttävätpalautelomakkeen

Oppiaine saapalautteen

Kriitikko laatii koosteen palautteista

Opetushenkilökunta kommentoija kirjaa kehitystoimenpiteet

Kriitikko toimittaa koosteenopiskelijoille ja TUTKElle

Tiedekunnan käyttöön kehitetty yhtenäinen ja vertailukelpoinen opiske-

lijapalautejärjestelmä palvelee kaikkien opinto-ohjelmien suunnittelua, toteutusta ja kehitystyötä. Se lisää palautteiden

läpinäkyvyyttä ja toimii tehokkaasti koulutuksen laadunvalvon-

nassa.

YHTEENVETO

6 | Kipinä 2/2010

Voipio oli ollut mukana suunnittelussa ja tiesi, mitä tuleman piti.

TUTKEn kysymyspatteri on katta-va mutta halusimme ehdottomasti mu-kaan oman asteikkokysymyksen kom-mentteineen liittyen omiin konkreet-tisiin opetusmuotoihimme. Tämä on mielestämme tärkeä työkalu opetuksen kehittämiseen oppiainetasolla. Ja sitten muokkaamaan vanhaa Webropol-poh-jaa! Aten kanssa vielä tsekkasimme ky-symykset yhdessä.

Palautelomake lähti vanhaan, tut-tuun tapaan linkkinä opiskelijoiden sähköpostiin. Ja noin viikon kuluttua lähti ‘karhu’ eli vastauskehotus niille, joiden vastausta järjestelmä ei ollut vie-lä vastaanottanut.

Vastausprosentti oli samaa luok-kaa kuin kyselyissämme yleensä eli runsas 70 %. Webropoliin oli äskettäin tullut mahdolliseksi ns. Beta-raportti, josta saa asteikkokysymyksiin hienot ja havainnolliset pylväät. Palautekyse-lyn tuloksena olikin sivullinen kauniita pylväitä ja 13 sivua vapaita kommentte-ja ja perusteluja (onneksi valtaosa mu-kavaa palautetta hyvästä opetuksesta)! Ihanaa, että on olemassa kurssikrii-tikko. Atte saikin nyt luottamukselli-sesti käyttöönsä koko raakapalautteen

yhteenvetoa varten. Ensin hän kokosi meille ‘elintärkeän’ 3-sivuisen yhteen-vedon vapaista teksteistä kehitysehdo-tuksineen. Sitten hän vielä tiivisti pa-lautteen TUTKEN lomakkeeseen.

TUTKEn lomakkeeseen lisäsimme kliinisen opettajan kanssa lyhyen ‘pa-lautteen palautteesta’, jossa kerroim-me, mihin toimenpiteisiin palautteen suhteen aiomme ryhtyä. Nyt lomake oli valmis ja se toimitettiin tiedoksi sekä TUTKEen että kurssien opiskelijoille.

Aten 3-sivuinen yhteenveto elää vieläkin omaa elämäänsä. Se lähetet-tiin oppiaineen koko opetushenkilö-kunnalle tiedoksi ja opetuskokoukses-samme se käytiin huolella läpi ja sen pohjalta on jälleen tulossa muutoksia ensi vuoden kurssiin. Syksyllä asiaan palataan vielä viimeisten viilausten tii-moilta. Ja edellisen kurssin palautteen aiheuttamista toimenpiteistä on var-maan hyvä seuraavan kurssin alussa kertoa lyhyesti, jotta opiskelijat oppi-vat huomaanaan, että palautteella voi vaikuttaa.

Opiskelijoiden palaute siis saa muutoksia aikaan. Toiveena onkin, että palautteiden vastausprosentti nousee, kun opiskelijat huomaavat, että vastaa-minen kannattaa! ■

Teksti Hannele Nysten

Opetushoitajan näkökulma

Useita vuosia samanlaisena tois-tetussa palautekyselyssä on etuna ope-tuksen ja sen laadun pitkittäisseuran-ta. Mutta pysyvää nykymaailmassa on vain muutos!

C4/D4 –kurssien TSI-opintokoko-naisuus oli loppusuoralla, kun kuulin ensi kertaa TUTKEn palautelomak-

keesta ja näin uuden kysymyspatterin. Asteikkokysymykset kommentteineen/perusteluineen sekä vapaan tekstin laa-tikot näyttivät todella kattavalta paketil-ta. Kysely ei kuitenkaan ollut liian pitkä ja raskas, mikä aiheuttaisi vastauskatoa. Ja muuttunut asteikko 1,2,3,4, eos anta-nee paremman kuvan mielipiteistä, kun opiskelijat joutuvat oikeasti miettimään hetken, mihin ruksin laittaa. Eihän lää-ketieteen opiskelija tunnusta, että ‘en osaa sanoa’ ;) Nyt huulilta jo livahti ky-symys ‘Voimmeko kokeilla heti?’ Toki voitte.

Kliininen opettajamme oli ollut mukana kyselyä kehitettäessä ja profes-sori näytti vihreää valoa uudelle kyse-lylle. Myös C4-kurssin kriitikko Atte

Kokemuksia uudesta palautejärjestelmästä Terve ja sairas ihminen -opintokokonaisuudessaC4/D4 -lukukauden Terve ja sairas ihminen -opintokokonaisuus ehti ensimmäisenä käymään läpi uuden palautejärjestelmän uudet käytännöt. Patologian opetushoitaja Hannele Nysten ja Cursus Villin kurssikriitikko Atte Voipio esittelevät omia kokemuksiaan uudesta palautejärjestelmästä ja sen toimivuudesta käytännössä.

Case

Opiskelijoiden palaute saa muutoksia aikaan”

Kipinä 2/2010 | 7

TUTKEn tulevana syksynä käyt-töön otettava uudistettu Webropol-pa-lautekysely vaikuttaa noin tusinaan lää-ketieteen opiskelijaan muutenkin kuin vastaajina: vastedes he nimittäin laati-vat palautteesta tiivistelmän, jonka tar-koituksena on lisätä palautteen vaikut-tavuutta. Nämä opiskelijat ovat kurssi-kriitikoita.

Kurssikriitikot ovat vuosikurssinsa vapaaehtoisia. Kriitikon tehtäviä ovat palautteenantaminen ja kurssien kehit-täminen. Tämä tarkoittaa perehtymistä tuleviin opintokokonaisuuksiin, opetus-henkilökunnan kanssa keskustelua sekä kokemusten ja mielipiteiden kyselyä ylempien vuosikurssien opiskelijoilta ja kriitikoilta. Kurssikriitikot kokoontuvat säännöllisesti kurssi-isäntien ja muiden aktiivisten opiske-lijoiden kanssa käsittelemään opintoihin liittyviä ajankoh-taisia asioita.

Kriitikko antaa palautetta opinto-jakson aikana sopivaksi katsomallaan tavalla opetushenkilökunnalle, mikäli se tarpeelliselta tuntuu. Opintojakson lopuksi kriitikko voi kirjoittaa yhteen-vedon kurssista kehitysehdotuksineen hyödyntäen Webropol-palautteita, saa-miaan käsityksiä ja kuulemiaan mie-

lipiteitä. Kriitikot keräävät palautetta myös esimerkiksi Medicaan rakennetun nimettömyyden säilyttävän sähköposti-viestijärjestelmän avulla.

TUTKEn palautekyselyuudistus näkyy kriitikon työssä muutamalla ta-valla. Internetissä täytettävä Webropol-kysely lyhenee ja sen kysymykset poik-keavat jonkin verran aiemmasta. Lisäk-si kurssikriitikon laadittavaksi tulee yhteenvetolomake, joka on samanlainen kaikilla opintojaksoilla.

Uusi lomake kerännee palautet-ta vähintäänkin vanhan veroisesti. Lo-makkeen kysymykset ovat kattavia, vaikka niitä on hieman vähemmän kuin ennen. Aktiivinen kurssikriitikko voi myös omilla toimillaan pyrkiä varmis-

tamaan, että oppiaine lisää kyselyynsä muutaman hyvin valitun opintokokonai-suuden erityisluonnetta selvittävän ky-symyksen. Näin saadaan opintojaksojen kehittämiseksi tarvittava tieto kerättyä.

Uutta palautelomaketta on käytetty muutaman kerran kevään 2010 aikana. Tämän vuoden maaliskuussa päätty-

neen Terve ja sairas ihminen -kurssin lopuksi palautetta kerättiin uudella lo-makkeella. Saatu palaute ei juurikaan poikennut vanhalla palautekyselyl-lä saaduista tuloksista, joskaan tämän perusteella uudistuksesta ei voi tehdä erityisen perusteltuja johtopäätöksiä. Muutos näkyikin enemmän palautteen käsittelyssä kuin palautteen sisällössä.

Suurin muutos kurssikriitikon työssä on yhteenvetolomakkeen käyt-tö. Lomakkeeseen tehdään graafinen esitys kyselyn numeerisista arvioista (tämä kunnia on tällä erää suunniteltu lankeavaksi kurssikriitikon harteille). Lisäksi lomakkeessa on tilaa sanalli-selle selostukselle kurssin onnistuneis-ta, kehitettävistä ja muista palautteesta

esiin nousseista asioista. Kullekin koko-naisuudelle on oma vastaustilansa, jo-ten nämä kolme vastausta ovat helposti luettavissa omista kohdistaan. Lomak-keen lopussa on oppiaineelle varattu ti-laa, jossa oppiaine voi kertoa, minkälai-sia muutoksia palautteen innoittamana suunnitellaan ja toteutetaan.

Teksti Atte Voipio

Kurssikriitikon näkökulma

yhteenvetolomake tuo mahdollisuuden lisätä vuoro-vaikutusta opiskelijoiden ja oppiaineiden välillä, ja lisäksi sen avulla voi perehtyä etukäteen tuleviin kursseihin

”

Opetushoitaja Hannele Nysten ja kurssikriitikko Atte Voipio pitävät palaveria TSI:n palautteista.

8 | Kipinä 2/2010

Yhteenvetolomakkeen täyttäminen oli yllättävän haastavaa. Tarkoituksen-mukaisinta lienee tekstimäärän pitämi-nen lyhyenä, jotta opiskelijat jaksaisivat kiinnostua vähintään monta viikkoa ai-emmin päättyneen kurssin palautteista. Tällöin on kuitenkin mietittävä hyvin tarkkaan, mitä kirjoittaa. Tässä auttaa huomattavasti se, että kriitikko kirjoit-taa oppiaineen käyttöön menevän, yh-teenvetolomaketta huomattavasti pi-demmän ja laajemman tekstin. Tämän tehtyään kriitikolla on varsin selvä työ lomakkeen täyttämisessä.

Ensimmäisen kerran vaikeudet lie-nevätkin olleet pitkälti alkukankeutta, joka ajan kuluessa katoaa. Alkuvai-keuksista huolimatta yhteenvetoloma-ke tuntui kuitenkin hyvältä työkalulta: tuohan se mahdollisuuden lisätä vuo-rovaikutusta opiskelijoiden ja oppiai-

neiden välillä. Lisäksi sen avulla voi perehtyä etukäteen tuleviin kursseihin ja tarkkailla, kuinka hyvin oppiaineet noudattavat lupauksiaan ja kehittävät kurssejaan.

Opiskelijalle muutos palautteenan-nossa vaikuttaakin hyvältä. TUTKEl-ta tuleva peruskysely on lyhentynyt ja kysymykset ovat aiempaa täsmälli-sempiä. Tämä toivottavasti lisää vas-tausintoa. Uudessa menettelyssä eri-tyisen hyvää on juuri sen vuorovaikut-teisuus. Opiskelijan voi seurata vaivaa näkemättä opintojaksojen kehitystä - yhteenvedot on suunniteltu pistettä-väksi jakoon Medicaan, josta niitä voi käydä lukemassa. Lisäksi kurssikrii-tikko lähettää ne vuosikurssinsa säh-köpostilistalle.

Yhteenvetolomake on käytännölli-nen myös oppiaineelle, sillä sen avul-

la oppiaine voi osoittaa kiinnostuk-sen opetuksen kehitykseen: opintojak-son aluksi opiskelijoille voi lomakkeen avulla näyttää, mitä kurssista on aiem-min oltu mieltä ja mitä opetuksen kehit-tämiseksi on tehty. Palautteen vaikutta-vuuden esiintuominen jo opintojakson alussa varmasti myös lisää intoa palaut-teenantoon ja sitä kautta tuo myös uusia ja hyviä ideoita opintojaksojen kehitys-työhön.

TUTKEn kyselylomakeuudistuk-sesta ei voi vielä sanoa mitään kovin varmasti, mutta se vaikuttaa lupaavalta. Uudistus mahdollistaa opintojaksojen kehittämisessä tehdyn työn järjestel-mällisen raportoinnin ja seuraamiseen. Sen uskoisi lisäävän opiskelijoiden kiinnostusta palautteenantoon. Se on hyvä asia niin opiskelijoille kuin oppi-aineellekin. ■

Haluan Sinut

lääketieteen opettajan duodecim-palkinto Pekka Käävälle

Pekka Kääpä on osallistunut monipuo-lisesti koulutuksen ja oppimisen laadun kehittämiseen. Hän on Turun yliopis-ton lääketieteellisen tiedekunnan laatu-työn ohjausryhmän jäsen ja lääketieteen opettajien pedagogisten kurssien koor-dinaattori. Kääpä on myös mm. opetta-jatuutorointijärjestelmän ja sähköisen palautejärjestelmän suunnittelija ja ke-hittäjä.

Pekka Kääpä oli avainhenkilönä Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekun-nassa vuosina 2001-2008 toteutetussa opintouudistuksessa. Hänen panostuk-sensa koulutuksen laadun kehittämi-seen on johtanut myös Korkeakoulujen arviointineuvoston Turun yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle myön-tämään laatuyksikkö 2010-2012 -ni-mitykseen. Kääpä toimii Lääketieteen koulutuksen yhdistyksen puheenjoh-tajana ja on lisäksi yhteistyökumppani

Lääketieteen opettajan Duodecim-palkinto (10 000

euroa) on myönnetty professori, LKT Pekka Käävälle. Hän

työskentelee Turun yliopistossa lastentautiopin opettajana ja lääketieteellisen koulutuksen

tutkimus- ja kehittämisyksikön (TUTKE) johtajana. Palkinto

jaettiin 22.4.2010 Duodecimin Opetuksen kehittämisseminaarin

yhteydessä Espoossa.

monissa kansainvälisissä lääkärikoulu-tukseen liittyvissä tieteellisissä verkos-toissa.

lääKeTieTeen OPeTTajan dUOdeCiM-PalKinTO

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim perusti vuonna 2003 Lääketieteen opet-tajan Duodecim-palkinnon, jonka tar-koituksena on lääketieteen opetuksen arvostuksen lisääminen. Palkinto jae-taan joka kolmas vuosi pitkäjänteisesti lääkärien perus-, jatko- tai täydennys-koulutuksen tai tutkijakoulutuksen an-siokkaana kehittäjänä toimineelle hen-kilölle.

Ensimmäinen opettajapalkinto jaettiin vuonna 2004 Sara Sarjakoski-Peltolal-le ja Irma Virjolle. Toinen opettajapal-kinto jaettiin vuonna 2007 Karl-August Lindgrenille. ■

Kipinä 2/2010 | 9

Haluan Sinutopettaja-

tuutorikseni!

Mitä opettajatuutorointi on?

opettajatuutorointi on tiedekunnassamme jo va-kiintunut lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden tuki- ja ohjausjärjestelmä. ohjel-man kuuluvien tapaamisten päämääränä on tu-kea opiskelijoiden opintoja ja samalla edistää heidän ammatillista kasvuaan. opettajatuutoreil-le järjestetään yhteisiä tapaamisia, koulutusta ja ohjausta. nyt sinulla on mahdollisuus päästä mu-kaan tähän innostavaan toimintaan!

Mitä itse hyödyt opettajatuutoroinnista?

• Verkostoidut muiden opettajien kanssa

• Tutustut nuoriin tuleviin kollegoihin ja pääset seuraamaan heidän kehitystään

• Saat opiskelijaperspektiivin opettamiseen ja omaan työhösi ja kehityt opettajana

• Opit itsekin uutta, oma ammatti-identiteettisi vahvistuu ja opinto-ohjelma kokonaisuutena tulee tutummaksi

Kysy lisää, ota yhteyttä

Helena Haapanen, siheha@utu.fi, 333 7650.

”Koen opettajatuutoroinnin tärkeäksi opettajien ja opiskelijoiden vuorovaiku-tusta ja koko tiedekunnan koulutustehtä-vää vahvistavaksi toiminnaksi. Siksi aloi-tan itsekin ensi syksynä opiskelijaryhmän tuutoroinnin.”

Kliinisen farmakologian ja lääkehoidon professori, varadekaani risto huupponen

10 | Kipinä 2/2010

Kirurgia kehittää opetustaan opiskelijapalautteen perusteella

Hyviä käytänteitä

» En saanut mistään palautetta, en edes paljon kohutuista opetuskertomuksista.

» Palautetta ei herunut edes pakollisista ope-tuskertomuksista. Mitä iloa on opetuskerto-musten kirjoittamisesta, jos niistä ei saa edes palautetta?

» Toiminnasta ei saa mitään palautetta, joten hyöty on minimaalinen. Ajanhukkaa.

Opiskelijat ajattelivat liian usein, että opetukses-ta ei kannata antaa palautetta, koska asiat eivät kuitenkaan muutu.

» Ainahan näitä opetuskertomuksia pyydetään vähentämään, muttei siihen taida tulla muu-tosta:)

Keväällä 2009 nämä opiskelijoiden palautteet olivat yksituumaisen kielteistä, mutta kritiikki oli perusteltua. Voiko sellaista kritiikkiä jättää huomioimatta? Ei tietenkään voi.

PedagOginen KeHiTySTyöKevätlukukaudella 2010 kirurgian opetuskerto-mukset tehtiin kokonaan uudella tavalla. Kah-deksan kertomuksen sijasta niitä laadittiin vain kolme, mutta periaatteella, että laatu korvaa määrän. Opetuskertomukseen tuli uutuutena tie-teellisen tapausselostusartikkelin rakenne: lyhyt johdanto, potilastapauksen kuvaus ja kliiniset löydökset, pohdinta, johtopäätökset sekä kirjal-lisuusviitteet. Erityisesti pohdinta ja itsenäinen tiedonhaku oli räätälöity valmistuvan kurssin lähtötasoa ajatellen. Opetuskertomukseen tuli näin elementtejä, jotka ovat samoja kuin tulevas-sa potilastyössäkin.

Opetuskertomukset palautettiin kliiniselle opet-tajalle opetuskierrolla, ja ryhmäopetuksessa kä-

Keväällä 2010 pedagoginen kehitystyö kirurgian oppiaineen opetuskertomusten uudistamiseen. Lukuisien opetuskertomusten tekeminen ilman asiallista palautetta oli herättänyt viimeisen vuo-den lääketieteen opiskelijoissa ymmärrettävää turhautuneisuutta.

Tilanne ennen KeHiTySTyöTäC12-lukukauden kirurgian kurssilla vaadittiin aikaisemmin kahdeksasta potilaasta tehty ope-tuskertomus. Viimeisen lukukauden opiskelijat ovat kuitenkin lääkärin työssä jo laatineet pal-jon oikeita sairaskertomuksia, jolloin he kokivat opetuskertomusten kirjoittamisen turhaksi ja ko-kemustaan aliarvioivaksi:

» Mielestäni opetuskertomusten kirjoittaminen tässä vaiheessa opintoja on turhaa!

» Opetuskertomukset pois. Käytännössä kaikki ovat jo olleet töissä ja laatineet ihan oikeita-kin kertomuksia.”

Kun motivaatio oli huono, mentiin siitä mistä aita on matalin. Turhautuneet opiskelijat tekivät opetuskertomuksia leikkaa-liimaa menetelmällä ja kavereidenkin kertomuksia kopioitiin.

» Potilaita ei riittänyt kaikille ja monesta poti-laasta oli jo tehty useita tekstejä. Tekstin kir-joittaminen on vain toisen tekstistä sanojen muokkaamista.

» Tuntuu oikeasti typerältä vaatia opiskelijoilta pakolliset kertomukset, siinäkin tapauksessa, että potilaita ei riitä ja on kopioitava kurs-sikaverin tekemä teksti samasta potilaasta. Opettaako tämä kirurgiasta yhtään mitään?

Opetuskertomuksia ryöpsähti lukukauden lopul-la kolmen kliinisen opettajan luettavaksi yli tu-hat kappaletta, jolloin yksilöllisen palautteen an-taminen oli täysin mahdotonta.

Teksti Ilkka Koskivuo

Paras kliinisen opetuksen idea vuosiin!”

Kirurgian kliininen opettaja Ilkka Koskivuo on C12-

lukukausijohtaja.

Kipinä 2/2010 | 11

siteltiin samoja potilaita, joista kertomukset oli laadit-tu. Tärkein asia oli, että opiskelijoille luvattiin jokaises-ta opetuskertomuksesta kliinisen opettajan yksilöllinen kirjallinen palaute.

Opettajan näkökulmasta koko opetustilanne sai esiteh-tävänä toimineesta opetuskertomuksesta lisää ryhtiä. Opiskelijat olivat perehtyneet omaan aihepiiriinsä hy-vin ja saivat ryhmätilanteessa opettaa myös toisiaan. Joskus opettajakin sai opiskelijalta tämän Pubmedista löytäneitä uusia kiinnostavia referenssejä. Opetuskerto-mukset olivat laadukkaita ja niissä oli nähty paljon vai-vaa. Opettajille palautteiden kirjoittaminen teetti lisä-työtä, mutta juuri palautteista uusi opetuskertomus sai parhaat kiitokset.

eSiMerKKejä OPiSKelijaPalaUTTeeSTa » Opetuskertomus oli hyvä ja opettavainen.

» Opetuskertomukset tosi jees.

» Opetuskertomus on hyvä idea! Sitä soisi käytettävän laajemminkin.

» Paras kliinisen opetuksen idea vuosiin!

» Markkinoikaa tällaista ihmeessä sisätaudeillekin!

» Erinomainen parannus opetuskertomussysteemissä, edisti ihan eri tavalla oppimista kuin aiemmin, kun oli aikaa perehtyä kunnolla potilaan sairauteen. Kyl-lä laatu korvaa määrän!

» Opetuskertomusten laadintaan meni paljon aikaa, mutta oli opettavaa.

» Mielestäni opetuskertomus oli hienosti toimiva rat-kaisu.

» Paljon parempi systeemi kuin se C7-kurssilla käy-tetty!

» Uusi opetuskertomus todella hyvä. Kierrosta sai ihan eri tavalla irti, kun oli perehtynyt asiaan etukäteen.

» Tiesin vastauksen myös yhteen tenttikysymykseen tä-nään vain sen takia, että olin tehnyt asiasta tapaus-selostuksen.”

» Oli kiva, kun kerrankin sai ihan oikeaa palautetta.

» Hyvä perehtyä asiaan ennen kiertoa. Harvinaista ja mukavaa saada henkilökohtaista palautetta.

» Uusi systeemi on erinomainen! Tulee kerrattua asioi-ta ja oppiminen syvenee.

» Nyt kertomuksia oli sopiva määrä eli ei liikaa muttei liian vähääkään. Näin opetimme myös toisiamme.

» Kertomusten määrä oli sopiva. Palautteen saaminen tosiaan on olennainen osa, että kertomuksia viitsii tehdä, kun hommia muutenkin on paljon, mutta ker-tomuksia tekemällä kyllä oppii paljon.

Edellä olevat kommentit ovat uuden opetuskertomuksen evaluaatiokyselystä, johon vastasi 133 opiskelijaa (96 % kaikista). Opettajalle myönteiset palautteet toimivat sel-vänä signaalina, että alun perin kriittisistä palautteista lähtenyt opetusmenetelmäuudistus oli onnistunut ja sitä kannattaa jatkaa. ■

Valmistuvan C12-kurssin opiskelija lk Joonas Hem-milä ryhtyy tutkimaan rintakyhmypotilasta.

Kirurgian kurssilla opiskelijat toivovat enemmän kä-den taitojen opetusta kuin paperitöitä. Kuvassa lk Mikael Anttinen kolmen kurssikaverinsa käsittelyssä.

Oli kiva, kun kerrankin sai ihan oikeaa palautetta.”

Kolumni

12 | Kipinä 2/2010

Nyt lienee sopiva aika tarkastella nykyistä LL-tutkinnon opetussuunnitelmaa, kun

ensimmäiset opiskelijat valmistuivat keväällä 2008 käytyään läpi täysin uudistetun curriculumin. C1-C4 –

lukukausien opetussuunnitelmahan uudistettiin vuosina 2000-2003 ja kliininen

vaihe (lukuvuodet 3-6) v. 2003-2007. Itse sain olla mukana koordinaattorina kliinisen

vaiheen uudistamistyössä.

Miten Turun lääketieteen opetus eroaa muista Suomen lääketieteellisistä tiedekunnista? Koros-taisin opetuksen laajaa hajautusta läpi kliinisen curriculumin, Skärgårdmedicin och kultur- ruotsin kielen jaksoa C5:llä, Liikunta ja ravitsemus- jak-soa Vierumäellä sekä Lääkäri ja väestönsuoje-lu Hennalassa. Osa niistä on valittu jopa vuoden opintojaksoksi Turun yliopistossa! Opettajatuuto-rijärjestelmä on ainutlaatuinen maassamme ja va-linnaisopintojen tarjonta on edelleen varsin laaja. Lääketieteellistä etiikkaa on sisällytetty eri vaiheis-sa syventäviin opintoihin. Sen merkitystä lääkärin työhön opiskelijat eivät valitettavasti täysin sisäis-tä opintojen tässä vaiheessa. Olemme kaksinker-taistaneet yleislääketieteen opetuksen osuuden tutkinnossa ja pyrkineet muissakin oppiaineis-sa suuntaamaan käytännön opetusta enemmän yleislääkärin työhön sopivaksi. Olemme huomioi-neet opiskelijan myös yksilönä tekemällä ohjeistoa päihteiden käytön aiheuttamiin tilanteisiin. Opis-kelijoiden päihdeohjelma otetaan käyttöön syys-lukukaudella, ensimmäisenä tiedekorkeakouluna Suomessa!

Mitä kehityskohteita on meneillään tai suunnitel-missa? Tavoitteena oli integroida järkevällä taval-la prekliiniseen vaiheeseen kliinistä näkemystä ja

vastaavasti kliinisiin opintoihin perustieteitä. Sii-nä ei ole onnistuttu kuin osittain. Senkin vuoksi C1-C4 lukukausien sisältö arvioitiin äskettäin uu-delleen ja muutoksia on tulossa. Esimerkiksi ensi elokuussa juuri tiedekunnassa aloittaville opiske-lijoille tarjotaan teemoittain kliinistä lääketiedet-tä jo johdantokurssilla. Molekyylilääketiedettä pyritään sisällyttämään aiempaa enemmän esi-merkiksi kliinisiin opintoihin. Mielestäni olisi tar-peellista testata kliinisiä taitoja ja tietoja laajenta-malla OSCE-tentti kaikkiin kliinisiin oppiaineisiin viimeisenä lukuvuonna. Sen käytännön toteutus on suuri ponnistus tiedekunnalta, mutta suurin hyöty tulisi opiskelijalle itselleen. Keskeneräi-nen projekti on myös ydinainesanalyysiin liittyvä osaamistavoitteiden luominen tutkintoon. Siinä pyritään mm. korostamaan niin sanottuja ylei-siä taitoja (kompentenssit) vastaamaan työelä-män vaatimuksia. Tämä on tulevan lukuvuoden keskeinen kehityskohde. Muuntokoulutusohjel-man loppuminen vuonna 2011 on tuonut tum-mia pilviä hajautetun koulutuksen jatkumiselle. Rahoitusjärjestelyt jatkossa näyttävät positiivi-silta ainakin Satakunnan hajautetussa koulutuk-sessa suurimpien opintokokonaisuuksien osal-ta. Uskon, että hajautus jatkuu 2011 jälkeenkin Satakunnassa tarkoituksenmukaisella laajuudel-la. Uutena ”aluevaltauksena” on Vaasan keskus-sairaala, jossa pilotoidaan tulevana lukuvuonna kirurgiassa ja sisätaudeilla käytännön harjoittelua ja opetustakin jossain muodossa. Ryhmät me-nevät Vaasaan täysin vapaaehtoispohjalta. Mui-ta tulevaisuuden haasteita ovat ravitsemuksen ja aivovammaopetuksen lisääminen opetussuunni-telmiin sekä T-sairaalan valmistumisen myötä tu-levien hoitolinjojen vaikutus opetussuunnitelmiin ja käytännön opetukseen nykyisten klinikoiden poistuttua.

Opetuskoordinaattorin ajatuksia

Veli-Matti Leinonen, LL-tutkinnon opetuskoordinaattori 2004-2010

Kipinä 2/2010 | 13

14 | Kipinä 2/2010

Teksti Arto Jauhiainen ja Matti Lappalainen

Verraton oppimiskyky on yksi niitä ihmisen lajityypillisiä ominaisuuksia, jotka erottavat meidät eläimistä. Joskus opimme asioita tiedostamattamme ikään kuin luonnostaan, kuten vaikkapa uuden ihmisen nimen. Toisinaan ponnistelemme kykyjemme äärirajoilla opiskellessamme hyvin monimutkaisia asiakokonaisuuksia tai taitoja. Itse asiassa koko elämämme ja toimintamme on alituista oppimista - ja päinvastoin: oppiminen on elämää.

Meillä on myös kyky oppia ymmärtämään ja sääte-lemään omaa oppimistamme. Näitä oman älyllisen toiminnan tarkkailua koskevia taitoja kutsutaan nk. metakognitiiviksi taidoiksi. Nykykäsityksen mukaan oppiminen onkin kyky tai taito, jota voidaan kehit-tää ja parantaa. Tämän taidon kehittyminen ei rajoitu esim. kouluvuosiin, vaan myös yliopisto-opetuksella voidaan tukea (tai olla tukematta!) oman toiminnan arviointitaitoja, jotka ovat keskeisiä mm. ammatissa kasvamisen ja elinikäisen oppimisen kannalta.

Oppimisesta, sen arvioinnista ja palautteesta

OPPiMinen aKTiiviSena PrOSeSSina

Oppiminen ei oikeastaan milloinkaan rakennu tyh-jän päälle, vaan aikaisemmille kokemuksille, tiedoil-le, uskomuksille, asenteille, taidoille jne. Oppimi-nen voidaan käsittää ajattelun muuttumiseksi, ja se on luonteeltaan aktiivinen prosessi, uudentyyppisten elementtien rakentamista. Tutkijat puhuvat oppimi-sesta myös käsitteellisenä muutoksena. Oppiminen on kulttuurisesti ja historiallisesti liitetty vahvasti kognitiivisiin asioihin. Kuitenkin tutkimustulokset ja jokaisen arkipäivän kokemukset osoittavat, että tun-teilla on merkittävä vaikutus oppimiseen. Emootiot liittyvät läheisesti oppimisen motivaatioperustaan. Samaakin ainesta opiskeltaessa eri ihmiset liittävät siihen erilaisia tavoitteita ja merkityksiä ja pyrkivät omaksumaan asiaa hieman eri tavoin. Tutkijat ovat-kin erottaneet oppimiseen erilaisia lähestymistapoja (esim. syväsuuntautunut, pintasuuntautunut, strate-ginen) tai orientaatioita (ammatillinen, akateeminen, sosiaalinen, persoonallinen). On kuitenkin oleellista huomata, että ei ole sinänsä hyviä (oikeita) tai huono-ja (vääriä) ja tapoja opiskella ja opettaa, vaan niiden käyttökelpoisuus suhteutuu opettavaan ainekseen, oppimisen tavoitteisiin ja kulloisiinkin resurssei-hin. Joissakin tilanteissa taitavan oppijan merkki voi olla kyky joustavasti vaihdella pinnallista (toistavaa, muistamista painottavaa) ja syvällistä (ymmärtämistä painottavaa) opiskelutapaa.

MOniMUTKainen OPPiMiSyMPäriSTö

Oppiminen tapahtuu aina jonkinlaisessa ympäristös-sä, johon vaikuttavat oppijan lisäksi myös opittava ai-nes ja opettaja ominaisuuksineen ja opetustapoineen, kulloisetkin opetus- ja työskentelymuodot, välineet ja materiaalit sekä muut resurssit, esimerkiksi ryhmäko-ko. Näin oppimisessa on kysymys oppijan ja hänen

Kipinä 2/2010 | 15

lu sisältää monenlaista arviointia, kuten luento- ja kirjatenttejä, seminaariesitel-miä ja ryhmätöitä. Yliopistossa arviot annetaan yleensä numeroina. Ne eivät kuitenkaan anna kovin täsmällistä kuvaa siitä, mitä on opittu tai jäänyt oppimatta. Lääketieteellisen tiedekunnan opetus si-sältää monista muista tiedekunnista poi-keten runsaasti myös klinikkaopetusta, jossa oppimistilanteet ovat aitoja, konk-reettisia työtilanteita. Niiden oheen si-sältyy usein luontevia vastavuoroisia pa-lautteenantomahdollisuuksia, joissa voi-daan suhteuttaa opittua sille asetettuihin tavoitteisiin. Arviointia, jossa korostuu mm. oppijan oma aktiivisuus, tutkiva ja soveltava ote tietoon ja mielekkyys oppi-jan kannalta voidaan kutustaan autentti-seksi arvioinniksi.

Palautteen antaminen on aina vuorovai-kutustilanne, joka perustuu viestin lä-hettämiseen ja sen vastaanottamiseen eli sen tulkintaan. Neutraaliksi ja asiallisek-si tarkoitettu palaute voi kuulostaa vas-taanottajasta säälimättömältä kritiikiltä, sillä vastaanottajan kannalta palauteti-lanne koskettaa aina persoonaansa olipa palaute sitten tarkoitettu miten ”asialli-seksi” tahansa. Rakentavan, oppimista ja kasvamista edistävän palautteen anta-minen on vaativa tehtävä, jota voi ja on syytä harjoitella. Seuraavassa joitakin yleisiä periaatteita siitä, minkälaista ra-kentava ja kehittävä palaute voisi olla:• anna opiskelijan aloittaa: mitä hän

omasta mielestään oppi ja missä hänel-lä oli vaikeuksia

• omassa osuudessasi aloita opiskelijan vahvuuksista

• muista kohdistaa palaute tuotokseen tai toimintaan, ei persoonaan

• ole riittävän spesifi• perustele väitteesi • käsittele heikkoudet aina selkeästi,

mutta asiallisesti• muista ilmapiirin merkitys - älä latista• ”kerro kysymällä”: tekemällä kysy-

myksiä tuet opiskelijan itsearviointi-taitojen kehittymistä ja pääset kiinni

kulloisenkin oppimisympäristönsä väli-sestä vuorovaikutuksesta, johon liittyy erilaisia jännitteitä. Jännite voi olla op-pimisen kannalta tuhoava tai rakentava. Jos esimerkiksi oppijalla on hyvät taidot säädellä omaa oppimistaan, ottaa vas-tuuta omasta oppimisestaan ja olla itse-näinen ja opettaja myös antaa oppijalle sopivassa määrin vastuuta oppimisesta, jännite on luultavasti rakentava ja oppi-misprosessi sopivan haasteellisen.

Vaikka kukaan ei voi oppia toisen puo-lesta, on kuitenkin ympäristöllä ja ennen kaikkea toisilla ihmisillä suuri merkitys oppimiseen. Asiantuntijaksi kasvami-sessa, josta lääkärikoulutuksessa mitä suurimmassa määrin on kyse, tämä ko-rostuu erityisesti. Koulutus on ennen kaikkea asiantuntijakulttuuriin kasva-mista, jossa monet kokeneemmat ”mes-tarit” johdattavat nuorempia kollegoi-taan.

Lääkärintyö sisältää runsaasti senkal-taista osaamista, jota kutsutaan nk. hil-jaiseksi tiedoksi tai äänettömiksi am-mattitaidoiksi. Näiden ilmaiseminen ja opettaminen on usein hankalaa. Tällöin korostuu oppijan, opettajan (ohjaajan) ja koko oppimisympäristön vuorovai-kutus. Tällaisissa tilanteissa ohjaajal-ta vaaditaan taitoa asettua ohjattavansa asemaan; kykyä hahmottaa, miten novii-si näkee kyseisen tilanteen. Tällöin op-pimisesta annettavan palautteen merki-tys korostuu.

arviOinTi ja PalaUTe OSana OPPiMiSTa: PalaUTTeen anTaMiSeSTa OPeTTajan ja OPiSKelijan dialOgiin

Arviointi vaikuttaa aina tavalla tai toisel-la oppijan toimintaan; mitä arvioidaan, sitä opiskellaan ja opitaan. Arvioinnin tulisikin kohdistua aina oppimiseen kan-nalta relevantteihin asioihin ja olla sel-laista, joka tukee myös opiskelijan oppi-mis- ja arviointitaitoja. Yliopisto-opiske-

Turun yliopiston kasvatustieteen professori Arto Jauhiainen.

Turun yliopiston opetuksen kehittä-mispäällikkö Matti Lappalainen.

hänen ajatteluunsa, jolloin voit myös korjata virheellisiä käsityksiä

• muista dialogi - tarkista, miten opis-kelija on ymmärtänyt antamasi palaut-teen

• lopetus: suuntaudutaan luottavaisin mielin opiskelijaa arvostaen tulevai-suuteen uskoen hänen haluunsa ja ky-kyynsä kehittyä.

Palautteen dialogisuus koskee myös opiskelijoilta kerättävää palautetta hei-dän opetuksestaan: opettajien tulisi pys-tyä antamaan vastapalaute eli kertomaan opiskelijoiden antaman palautteen pää-linjat ja ne toimenpiteet, mihin palaut-teen vuoksi ryhdytään ja miksi joitakin kaivattuja muutoksia ei ehkä tehdä. ■

itse asiassa koko elämämme ja toimintamme on alituista oppimista - ja päinvastoin: oppiminen on elämää.

”

16 | Kipinä 2/2010

Teksti Jetro Tuulari, Raija Holmi,

Kati Lempinen, Sebastian Abrahamsson,

Anu Aalto ja Jenni Pelkonen

Yliopistokoulutuksesta ei vielä 1980-lu-vulla kerätty palautetta juuri lainkaan. Olemme kuitenkin astuneet Webro-pol-aikaan ja kerättävien palautteiden määrä on kasvanut muutamassa vuo-sikymmenessä valtavaksi. Palautetta kerätään ahkerasti myös omassa tiede-kunnassamme ja sitä myös käsitellään opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden kesken. On kuitenkin perusteltua esit-tää kysymys: Mihin tämä palauterumba vaikuttaa? Opiskelijoille ei palautteen tuloksista tai sen perusteella tehdyistä muutoksista juurikaan tiedoteta. Palau-tekyselyihin vastaaminen vaatii opis-kelijoilta motivaatiota, johon opetus-henkilökunta voisi vaikuttaa tekemällä palautekyselyistä käyttäjäystävällisiä ja tiedottamalla opiskelijoita palautteen merkityksestä.

Taas Tuli kysely… Kurssin jälkeen sähköpostilaatikkoon saapuu tuttu viesti. Palautekyselyyn johtava linkki löytyy avatusta sähkö-postista. Vastuuntuntoinen opiskelija tietenkin avaa linkin ja aloittaa kyse-lyyn vastaamisen.

Kyselyt ovat harmittavan usein erittäin pitkiä. Kysymykset voivat kohdistua yksittäisiin opetustapahtumiin tai olla itseään toistavia. Toisaalta kyselyissä on usein myös kohtia, jotka hyvin luul-tavasti pysyvät vuodesta toiseen sa-mana esim. kysymykset opetustilojen soveltuvuudesta opetukseen. Pitkän kyselyn täyttäminen on raskasta ja liian usein vastaamismotivaatio hävi-ää opiskelijan kahlatessa useita sivuja pitkien monivalintojen läpi. Seuraaval-

Kuva Opinto- ja ammatti-asiaintoimikunta (OATK)

la kerralla kysely voi jäädä kokonaan vastaamatta.

Millainen kyselyn piTäisi olla…?Palautekyselyn tulisi olla käyttäjäystä-vällinen eli lyhyt ja tarpeeksi avoimia kohtia sisältävä. Helposti täytettävä palautelomake on täytetty pienellä vaivalla ja avoimiin kysymyksiin opis-kelijan on mahdollista kertoa mieleen eniten jääneet positiiviset ja negatiivi-set asiat.

läheTin vasTaukseT. MiTä siTTen?Opiskelijat eivät saa nykyisellään tie-toa antamastaan palautteesta eli siitä mitä kaikkien vastausten perusteella voidaan suoritetusta opintojaksosta todeta. Yhtä vähän tietoa välittyy siitä miten oppiaine on reagoinut kerättyyn palautteeseen. Palautteen käsittelyn läpinäkyvyys on kaikkien osapuolten hyödyn mukaista.

Nykyisin opiskelija joutuu liian usein pohtimaan:

• Johtavatko palautteesta saaduttulokset muutoksiin oppiaineenopetuksessa tai opetuksenyleisjärjestelyissä?

• Miten on käynyt edellisen vuo-sikurssin antaman palautteenjälkeen?Millaisiamuutoksiaop-piaineessa on tehty palautteenperusteella?Miksijoihinkinmuu-toksiineipystytä?

Oppiaineen tiedotus on palautteen käsittelyssä avainasemassa.

Kipinä 2/2010 | 17

apua opikselijoilTa!Jokaisella vuosikurssilla on nimetty kurssikriitikko. Kriitikko toimii opetus-henkilökunnan apuna palautteen kä-sittelyssä. Hän kokoaa yhteenvedon palautekyselyistä. Tätä yhteenvetoa voidaan käyttää opetuksen suunnit-telussa apuna. Oppiaineen on myös vastattava opiskelijoille yhteenvedos-sa esille tulleisiin asioihin.

Opiskelijoilta kerätty palaute on par-haimmillaan opetushenkilökunnalle tehokas työkalu opetuksen kehittä-miseen. Opiskelijoille tehtävä tiedotus parantaa vastausmotivaatiota ja siten myös vastausprosentteja ja pitää yllä jatkuvaa kehitystä tiedekuntamme opetuksessa. Kyselyiden laadun ja tiedottamisen parantamisen pitäisi olla koko tiedekunnan yhteinen ta-voite.

Tähän tavoitteeseen pääseminen on pian lähempänä todellisuutta, sillä TUTKE on yhdessä opiskelijajäsenten kanssa kehittänyt palautteenantojär-jestelmää ja ennen kaikkea palaut-teen käsittelyä.

Jotta uudistuksien vaikutukset tule-vat esiin käytännön tasolla tarvitaan opiskelijoiden aktivoitumista myös palautteenantajina. Palautteenantoa tulisi pitää meidän oikeutenamme eikä niinkään pakkona. ■

Opinto- ja ammattiasiaintoimikunnan (OATK) mainos palautteen antamisesta

johtavatko palautteesta saadut tulokset muutoksiin oppiaineen opetuksessa tai opetuksen yleisjärjestelyissä?

”

Hyvää kesää Toivoo Kipinän toimitus