kiin(nit)tymisiä luovaan tieteelliseen kirjoittamiseen attachments … · your research and...

Kiin(nit)tymisiä luovaan tieteelliseen

kirjoittamiseen – Attachments to Creative

Scientific Writing

KT, kirjoittajakouluttaja, tietokirjailija Virpi Yliraudanjoki

Helsingin yliopiston kielikeskuksen seminaari 26.3.2015

Kiin(nit)tymisiä luovaan tieteelliseen kirjoittamiseen –

– Attachments to Creative Scientific Writing

Seminaarialustus – Seminar lecture:

1. Tieteellinen kirjoittaminen – Scientific writing

2. Luova tieteellinen kirjoittaminen – Creative

scientific writing

3. Tiedon, todellisuuden ja metodologian liitto

tutkimuseettisenä lataajana – Union of knowledge,

reality and methodology as a research ethical

loader

4. Tutkijan tietäjyys ja (oma) ääni – Researcher’s

(own) voice

5. Kirjoittamisen koulut – Schools of Writing

6. Luovaan tieteelliseen kirjoittamiseen virittävä

kirjoitusharjoitus – Practical training session


kirjoittamiseen / Virpi Yliraudanjoki 2015 2

1. Tieteellinen kirjoittaminen – Scientific

writing

Tieteellinen kirjoittaminen keskeinen osa tutkimusta

– kirjoittaminen ja ajattelu

Konventionaalisuus – esim. viittauskäytäntö,

lähdeluettelo selkeys

Scientific writiting in research – writing and

thinking, conventions




writing

Tutkimus on sanojen/ asiakokonaisuuksien

tuottamista pyritään esittämään, tulkitsemaan,

selittämään, ymmärtämään tai muuttamaan

asioita ja asiaintiloja – kohdeyleisö

Tutkimuskysymys tai -tehtävä – tutkimustavoitteet

– teoreettinen viitekehys

Research question or -task – aim of research –

theoretical frame




writing

Tieteellinen teksti – vakuuttamisen taitoa (Olli

Löytty & Merja Kinnunen 2002)

Kenelle tekstiä kirjoittaa?

Scientific writing/text – to assure

To whom do you write?




writing

Tieteellisen kirjoittamisen tarkoitus:

◦ Kirjoittamisen tarkoitus ei ole päästä väärin

ymmärretyksi neroksi, vaan tarkoituksena on

kommunikoida (Umberto Eco 1990)

◦ Scientific writing aims to communicate




writing

Vakuuttaminen – luotettavuus ja asiantuntijuus

Tutkimuksen peruslähtökohtien kiinnittäminen ja

avaaminen:

◦ Miksi, mitä, miten, tavoite

◦ Teoreettinen viitekehys

◦ Tutkimuskohtainen tieteenfilosofia tieto, todellisuus,

metodologia, metodit, analyysi

◦ Tutkijan tietäjyys ja (oma) ääni – kirjoittaminen

◦ Tulokset ja johtopäätelmät

◦ The basic elements of research – attach and

open up writing




writing

Tieteellinen teksti:

◦ Johdonmukaisuus & vakuuttavuus

◦ ns. luottamussopimuksen solmiminen ja

vaaliminen läpi tutkimuksen

◦ Scientific text – make and nurture so called

agreement of trust through the research and -text




writing

Luottamussopimus & läpinäkyvyyden

periaate (Jukka Törrönen 2002)

◦ Tutkimuksen peruslähtökohdat

tutkimuskohtainen aukikirjoittaminen & reflektointi

◦ tutkija keskustelee tutkimuksensa kanssa

läpivalaisten sitä myös muutoksista

◦ Tutkimusetiikka

Agreement of trust – stick on the basic elements of

your research and discuss with your research in

writing relates to research ethics and writing




writing

”Lyyli ja Hanna Autti eivät koskaan voineet ajatella,

että heidän ottamistaan valokuvista tehdään

tulevaisuudessa elokuva, valokuvanäyttely ja

tutkimus. Sitä, miten he siihen suhtautuisivat,

emme saa koskaan tietää – mutta tutkijan on hyvä

tiedostaa eettiset velvoitteet menneisyydessä

eläneitä ihmisiä kohtaan.” (Mervi Autti 2010, 63.)

Discuss with your research – relates to research

ethics and writing



2. Luova tieteellinen kirjoittaminen –

Creative scientific writing

Kaikki kirjoittaminen on luovaa

Luova tieteellinen kirjoittaminen

tutkimusparadigman liikkuvassa muutoksessa

tyylien monentuminen

Luova tieteellinen kirjoittaminen

tutkimuskohtainen kiinnittyminen tieteenfilosofiaan

ja sen ohjaamaan tietäjyyteen ja kirjoittamisen

tapaan

Creative scientific writing – depending on the basic

elements of research researcher knowing

writing according to it





Mihály Csíkszentmihályi (unk./amerikk. 1934– )

Luovuus:

Luova yksilö (eri tekijöiden summa)

Erityisala (esim. kuvataide, tekniset tieteet,

kirjoittaminen)

Kenttä (erityisalan piirissä toimivat henkilöt)

-> Luova tuote arvoineen = vuorovaikutus luovan

yksilön, erityisalan ja kentän välillä

Creativity and creative product with it’s value

creative person, special field and persons in it

communication between them





Yksilön luovuutta ennakoivia ominaisuuksia

(Kari Uusikylä 2012): Kyky nähdä ongelmia, joita muut eivät havaitse

Kyky tuottaa uusia ja omaperäisiä ideoita

Toiminnan sujuvuus tuottavuus

Joustavuus kaavamaisen jäykkyyden sijaan

Kyky kehitellä ideoita eteenpäin

◦ Person’s creativity ability to: see problems

which others don’t see, produce new and original

ideas, flexibility, to develop ideas





Luovuus edellyttää oman tieteen/taiteenalan &

kirjoittamisen näkökulmasta:

◦ Alansa asiantuntijuutta tietopohjaa

◦ Riskinottokykyä

◦ Epävarmuuden sietämistä

◦ Ajallista joustavuutta

◦ Itseriittoisuutta = (lähes sietämätönkin) varmuus omasta

”jutusta”

◦ Creativity in own field of science/art & writing calls for:

knowledge, ability to take risks, ability to tolerate

uncertainty, temporal flexibility, (almost unbearable) self-

confidence





Luova persoonallisuus – luovuuden ruokkiminen:

◦ Herkkyys – nahattomuuteen(kin) saakka – rohkeutta

◦ Uteliaisuus – ajattelun epäsovinnaisuutta ja järjestyksen

kaipuuta – soveltamista

◦ Riippumattomuus – oma näkemys, ennakkoluulottomuus,

voimakas työmotivaatio – soveltamista

◦ Intuitio – luottamus tietoisen ja tiedostamattoman

prosessoimiin oivalluksiin eli intuitioihin – rohkeutta

◦ Flow – työskentelyn helppous ja vaikeus – sitkeyttä

◦ Creative personality: sensitive, curious, independent, trust

in intuitions, knows what it takes to flow





Luovuutta & intuitiota hyödyntävä tieteellinen

kirjoittaminen (mm. Mary Hamilton & Kathy Pitt

(2009):

◦ Erilaiset viestinnän keinot & kekseliäs hyödyntäminen

kaunokirjallisuus, tarinallisuus

◦ Tutkimuskirjoittamisen peruslähtökohtien & tyylien

perusteltu soveltaminen esim. poeettinen kieli

◦ Tutkijan (oman) äänen kuuluminen mikä on tutkijan

(oma/omin) ääni?

◦ Taide virikelähteenä uuteen tietoon/maailmaan

avautuminen

◦ Creativity & intuition in scientific writing: different ways in

communication, basic elements of research writing <–>

validate and apply, researcher’s (own) voice?, art as

stimulus





Valerie J. Janesick (2001): ◦ Tanssin metafora (laadullisen) tutkimusprosessin ja

luovuuden & intuition yhteydessä eri elementtien

yhteinen liike

◦ Luova tutkija on utelias paitsi oman (tieteen)alan, myös

muiden (tieteen)alojen suhteen

◦ kannustaa sukeltamaan syvälle omaan tutkijuuteen,

tietäjyyteen kokeilemaan (soveltamaan)

ennakkoluulottomasti (perustellusti) esim.

tutkimuskirjoittamisen tyylejä

◦ Dive deep into your knowing as a researcher and try

different styles in (scientific) writing remembering

arguments & basic elements of research



2. Luova tieteellinen kirjoittaminen – Creative

scientific writing

Maria Antoniou & Jessica Moriarty (2008): mitä

akateemiset kirjoittajat voi(si)vat oppia luovilta

kirjoittajilta?

◦ Älä jaa akateemista ja luovaa kirjoittamista kytkös

treenikirjoittamiseen (Natalie Goldberg)

◦ Reflektoi tutkijana – (auki)kirjoittaessasi

◦ Luo kirjoittajaryhmään (omalta osaltasi) inspiroiva,

motivoiva, kokeileva ja kannustava ilmapiiri – rakentava,

utelias kriittisyys

◦ Pyri oman äänen kuulosteluun ja kirjoittamiseen

◦ Practice writing connecting scientific writing and creative

writing, reflect as a researcher while writing, constructive

and curious critisism, your (own) voice?





Kirjoittaminen maalaamisena – Writing as Painting:

◦ Intuitiivisesti assosioiva kirjoittamisen metodi ja tyyli

(Yliraudanjoki 2013)

◦ Lähtökohta teoreettisessa kiinnittymisessä ruumiillinen

tietäjä avautuu tekstin luennan pohjalta tietämään

tietämisestään luetun ruumiillinen, kaiuttava

elvyttäminen ja kirjoittaminen

◦ Aiheesta kirjoitetaan teorian virittämänä intuitiivisesti

assosioiden kirjoittamalla maalaten

◦ Avautumaan jäävä tieto, maailma ja tietäjyys uuteen?

Writing as Painting – intuitively associative method and style

of writing bodily soothsayer opens to know and writes

about it according to theoretical basis writing as painting

aiming towards (opening) knowledge, world and knowing

new?





reality and methodology as a research ethical loader

Tieto – intressit

Todellisuus

Metodologia

Tutkimuseettinen lataaminen &

kirjoittaminen sen mukaisesti

Connect and write (basic elements of research):

knowledge and intrests, reality, metodology

research ethical loading & writing according to it





methodology and reality as a research ethical loader

Tiedon intressit – Interests of knowledge (Jürgen Habermas

1976):

Tekninen – tiedon välinearvo (technical – medium of value)

Praktinen – kommunikaatio (practical – communication)

Emansipatorinen – valta ja vapautuminen (emansipatorical –

power and aiming to be released)

Myös – also:

Mahdolliset (tiedolliset) maailmat – avautumaan jäävä tieto ja

todellisuus (possible opening realities and knowledge)

Ontologinen intressi – avautumaan jäävä tieto (opening

reality and knowledge)

Tieto – knowledge:

Subjektiivinen – tutkittavat, tutkija (subjective)

Objektiivinen – ”puhdas” ja vahva – tutkittavat, tutkija

(objective ”pure”, also strongly objective Sandra Harding)

Konstruktionistinen – yksilö & kulttuuri – tutkittavat, tutkija

(constructionism)






Todellisuus – reality:

Idealistinen – ideoiden maailma (ideas)

Materialistinen – materialisoitunut maailma

(materialism)

Realistinen (tieteellinen realismi) – on olemassa

(tiedostavasta mielestä riippumaton)

tutkimustodellisuus – myös ”sanaton sopimus”

(realistic)

Metodologia – methodology (for example):

Etnografia – ethnography – knowledge, reality, data

and researcher writing

Diskurssianalyysi – discourse analysis – knowledge,

reality, data and researcher writing






Tutkimuksen eettisyys – läpivalaisu

tutkimusprosessin aukikirjoittaminen

luottamussopimuksen ylläpitäminen

Eettisyys & tutkimusprosessin läpivalaisu &

refleksiivinen asenne tutkimuksen ja kirjoittamisen

ytimessä

Research ethical attitude scanning/writing

research process open reflecting and writing

researcher






Ajattelun jälkien avaaminen:

◦ Voi suunnata kirjoittamaan tutkimuksen

”rönsyistä” (Olli Löytty 2008) mihin rönsyt

tutkimuskohtaisesti viittaavat?

◦ Voi suunnata tutkimaan ja kirjoittamaan ehkä

”toisin” mitä se tutkimuskohtaisesti ja

tutkijakohtaisesti tarkoittaa?

◦ Reflecting researcher perhaps writing in some

”another” way what could it mean?



4. Tutkijan tietäjyys ja (oma) ääni –

Researcher’s (own) voice

Tutkijan ääni ja oma ääni (Antti Eskola 2008):

◦ Tutkijan ääni = moniäänisyys, tutkimuksen lähtökohdat &

keskustelu muiden tutkimusten ja tutkijoiden kanssa

◦ Oma ääni = yksiäänisyys (omaäänisyys), tulosten

esittäminen

◦ Researcher’s voice = basic elements of research &

discussing with other researches

◦ Researcher’s own voice = results of research and own

experiences





Tutkijan (oma) ääni

Sulautuu yhteen ruumiillisessa subjektissa tutkija-

tietäjässä:

◦ Todellisuuden, tiedon ja metodologian tietävä kytkös

◦ Eletty ruumis & ruumiillisesti eletty maailma perustana

◦ Filosofinen virtaus: ruumiinfenomenologia (Maurice

Merleau-Ponty)

◦ Ruumiillinen tietäjä <-> kokemukset & tunteet & kulttuuri

(teoria)

merkitykset

Alkuperäinen puhe (ääni)/asenne maailmaan tunteita

poeettinen kieli

Kirjoittaminen tutkimuskohtaisen tietäjyyden ohjaamana

Bodily researcher uniting researcher’s own voice

research reality, knowledge (= experiences & feelings &

cultural context; theory), methodology and writing





Luova tieteellinen kirjoittaminen – huomioi myös:

◦ ”On tultava samanlaiseksi kuin ne, jotka tulevat

arvostelemaan tekstin. Tämä on kova paikka

monelle, mutta se on vain ymmärrettävä eikä

asialle voi mitään tehdä. Jos on kovin

omaperäinen ja itsenäinen, hintana on se, että

kukaan ei anna tunnustusta. Mutta tietysti voi olla

hauskempaa olla omaperäinen ja itsenäinen kuin

arvostettu.” (Rauno Tamminen 1993)

Consider also in creative scientific writing – ”too”

creative? perhaps lack of recognition?




Ranskalainen kirjallisuuden ja kielen tutkija Hélène

Cixous (1937– ) kirjoittaa, ja kertoo kirjoittamisesta,

lumoavasti.

Mitä kirjoittaminen on Cixous’n (1993) mukaan?

◦ Kieliä, joiden väliin jäävä rivi saa ne värisemään.

Kirjoittaminen muodostaa kielten väliin jäävän läpikulun.

◦ Hélène Cixous (1993): Three steps on the Ladder of

Writing Schools of Writing



5. Kirjoittamisen koulut – Schools of Writing Cixous (1993) on kuvannut kirjoittamista (écriture

féminine) kolmen askelman kautta:

◦ Kuoleman

◦ Unien ja

◦ Juurten koulut

◦ In writing (Cixous 1993):

The School of the Dead

The School of Dreams

The School of Roots




Kirjoittamisen koulut pyrkimys totuudellisuuteen

kohti kirjoittaminen avautumaan jäävä tieto,

maailma ja tietäjyys

Parhaat asiat pyrkivät totuudellisuuteen

epäpuhdas (imund) – ruumiillisen tutkijan oma

(omin) ääni?

Epäpuhdas kirjoituskohtaisesti avautumisen tilaan

mahdollistaa tutkimuskohtaisen soveltamisen

Schools of Writing aiming towards truthfulness which is

something best & impure (also in research – bodily

researcher’s (most) own voice?) writing towards

opening knowledge, reality, knowing/knower




Kuoleman koulu:

◦ Herkistyminen viimeiset sana(ni)t

◦ Kirjoita se kirja, jonka kirjoittamiseen sinulla ei

ole rohkeutta eikä voimia.

Unien koulu:

◦ Ruumiillisuus kirjoita unet sellaisenaan

Juurten koulu:

◦ Alkuperä, juuret epäpuhdas ilo (intuitio)

◦ The School of the Dead last words

◦ The School of Dreams dreams as they are

◦ The School of Roots impure, joy (intuition)




Hélène Cixous (2008):

”Joten, jäljität salaisuutta, joka pakenee. Lähestyt

salaisuutta ja se pakenee, ja maalaaminen, tai

kirjoittaminen tapahtuu salaisuuden

jäljittämisessä, maalaaminen tai kirjoittaminen on

salaisuuden jäljittämistä.” (vapaa käännös VY)

”You race towards a secret which escapes (…)

painting or writing happens in racing that secret,

painting or writing is tracing a secret.”





Treenikirjoittaminen Natalie Goldberg

(kirjailija, kuvataiteilija ja kirjoittamisen opettaja) –

säännöt ja

sisäisen sensorin tunnistaminen (kohti omaa

ääntä)

alkuajatusvetoinen kirjoittaminen (kohti omaa

ääntä)

itselle sopiva harjoitusaika

Practice writing (Natalie Goldberg) – rules and

identify censor inside (towards own voice),

follow initial idea (towards own voice), suitable

practice time



6. Luovaan tieteelliseen kirjoittamiseen

virittävä kirjoitusharjoitus – Practical training

session

Säännöt treenikirjoittamisessa: 1. Pidä kynä liikkeessä koko harjoitusajan. (Write the whole practice

time)

2. Luovu kontrollista. (Give up control)

3. Täsmennä. Tarkenna. (Define)

4. Älä ajattele (liikaa). Tartu energisoivaan alkuajatukseen. (Initial

idea write)

5. Unohda kielioppi. Ehdit hioa tekstiä (myöhemmin) tarpeen

mukaan. (Forget grammar later on)

6. Anna itsellesi lupa kirjoittaa ”roskaa” parastasi. (Write ”rubbish”

your best actually)

7. Mene ytimiin. Kirjoita kohti tunteita (esimerkiksi pelkoja, iloja)

herättäviä asioita. Niissä on energiaa – ne vapauttavat energiaa.

Kokeile. (Write straight from the heart/feelings release energy

– try) Kiin(nit)tymisiä luovaan tieteelliseen




Treenikirjoitusharjoitus – practice writing session:

Mieti (asia)sana tai käsite, joka liittyy tutkimushankkeeseesi

(tai suunnitteilla olevaan) (Pick a word or concept relating to

your research/or research interest)

Valitse yksi Cixous’n kirjoittamisen koulu (Kuolema, Unet,

Juuret), jonka virittämänä kirjoitat valitsemastasi

(asia)sanasta tai käsitteestä (Choose one Writing School from

Cixous Dead, Dreams or Roots in which you write about

your word or concept)

Kirjoita sovittu aika valitsemastasi (asia)sanasta tai

käsitteestä valitsemassasi kirjoittamisen koulussa (Write the

whole practice time about your word or concept in Writing

School you chose)

◦ Kirjoita alkuajatusvetoisesti (intuitio) tyylilläsi (Initial idea –

write in your own style)

◦ Pyri kirjoittamaan suoraan päin sisäistä sensoriasi (Aim to

write towards your censor inside)



6. Luovaan tieteelliseen kirjoittamiseen

virittävä kirjoitusharjoitus – Practical training

session

Harjoitus – writing exercise:

Miltä kirjoittaminen tuntui? – How did it feel to write?

Koitko kirjoittavasi alkuajatusvetoisesti? – Did you write

following your initial idea?

Tunnistitko sisäisen sensorisi ääntä? – Did you identify your

censor inside?

Onnistuitko kirjoittamaan päin sisäistä sensoriasi? – Did you

manage to write towards your censor inside?

Kirjoittamisen koulut – oivalluksia? – Schools of Writing – any

inspirations?

Muita ajatuksia treenikirjoitusharjoituksesta? – Other ideas

about practice writing?




Lämmin Kiitos mielenkiinnostanne!

Warmest thanks for your interest!

[email protected]



mailto:[email protected]

Luennon lähteitä & lukuvinkkejä

aihepiiriin: Andersson, Claes 2004. Luova mieli. Kirjoittamisen vimma ja

vastus. Helsinki: Kirjapaja Oy.

Antoniou, Maria & Moriarty, Jessica 2008. What can

academic writers learn from creative writers? Developing

guidance and support for lecturers in Higher Education.

Teaching in Higher Education 2, 157–167.

Autti, Mervi 2010. Etsimessä neitikulttuuri. 1900-luvun alun

valokuvaajanaisia Rovaniemellä. Acta Universitatis

Lapponiensis 178. Helsinki: Musta Taide.

Bachelard, Gaston 1957/2003. Tilan poetiikka. Suomentanut

ja esipuheen kirjoittanut Tarja Roinila. Helsinki: Nemo.

Cixous, Hélène 1993. Three Steps on the Ladder of Writing.

Kääntäneet Sarah Cornell ja Susan Sellers. New York:

Columbia University Press.



Lähteitä Cixous, Hélène 2008. White Ink. Interviews on sex, text and

politics. Susan Sellers (toim.) New York: Columbia University

Press.

Cixous, Hélène 2013. Medusan nauru ja muita ironisia

kirjoituksia. Suomentaneet Heta Rundgren & Aura Sevón.

Helsinki: Tutkijaliitto.

Clark, Romy & Ivanič, Roz 1997. The Politics of Writing.

London and New York: Routledge.

Crotty, Michael 1998. The Foundations of Social Research.

Meaning and perspective in the research process. London:

Sage.

Derrida, Jacques 2003. Platonin apteekki ja muita kirjoituksia.

Helsinki: Gaudeamus.

Eco, Umberto 1990. Oppineisuuden osoittaminen eli miten

tutkielma tehdään. Suomentanut Pia Mänttäri. Tampere:

Vastapaino.



Lähteitä

Elbow, Peter 2000. Everyone Can Write. Essays Towards a Hopeful

Theory of Writing and Teaching Writing. New York, Oxford: Oxford

University Press.

Eskola, Antti 2008. Tutkijan ääni – vai oma ääni? Teoksessa Kirsti

Lempiäinen, Olli Löytty & Merja Kinnunen (toim.) Tutkijan kirja.

Tampere: Vastapaino, 211–218.

Goldberg, Natalie 2004. Avoin mieli. Kuinka elää kirjoittajan elämää.

Suomentanut Marja-Riitta Vainikkala-Kejonen. Helsinki:

Kansanvalistusseura.

Goldberg, Natalie 2006. Lukeva mieli. Tekstin arkkitehtuuria

etsimässä. Suomentaneet Niina Hakalahti ja Jyrki Tuulari. Helsinki:


Goldberg, Natalie 1986/2008. Luihin ja ytimiin. Kirja kirjoittajalle.

Suomentaneet Niina Hakalahti & Jyrki Tuulari. Helsinki:




Lähteitä

Goldberg, Natalie 2009. Hyvä kaukainen ystävä. Kuinka kirjoittaa

elämäntarina. Suomentanut Marja-Riitta Vainikkala. Helsinki:


Guttorm, Hanna 2014. Sommitelmia ja kiepsahduksia: nomadisia

kirjoituksia tutkimuksen tulemisesta (ja käsityön

sukupuolisopimuksesta). Väitöskirja. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia

252. Helsingin ylipisto.

Habermas, Jürgen 1976. Tieto ja intressi. Teoksessa Raimo

Tuomela ja Ilkka Patoluoto (toim.) Yhteiskuntatieteiden filosofiset

perusteet. Osa I. Helsinki: Gaudeamus, 118–141.

Hamilton, Mary & Kathy Pitt 2009. Creativity in academic writing.

Escaping from the straitjacket of genre? Teoksessa Awana Carter,

Theresa Lillis & Sue Parking (toim.) Why Writing Matters. Issues of

access and identity in writing research and pedagogy. Amsterdam,

Philadelphia: John Benjamins Publishing Company, 61–79.



Lähteitä Hannula, Mika, Suoranta, Juha & Vadén, Tere 2003. Otsikko uusiksi.

Taiteellisen tutkimuksen suuntaviivat. Eurooppalaisen filosofian

seura ry. Tampere: 23ᵒ45 niin & näin -lehden filosofinen

julkaisusarja.

Harding, Sandra 1991. Whose Science? Whose Knowledge?

Thinking from Women’s Lives. Milton Keynes: Open University

Press.

Harding, Sandra 1993. Rethinking Standpoint Epistemology: “What

is Strong Objectivity”? Teoksessa Linda Alcoff & Elizabeth Potter

(toim.) Feminist Epistemologies. New York, London: Routledge, 49–

82.

Harding, Sandra 1998. Is Science Multicultural. Postcolonialisms,

Feminisms, and Epistemologies. Bloomington and Indianapolis:

Indiana University Press.

Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 2013. Tutki ja

kirjoita. Helsinki: Tammi.



Lähteitä

Hirvonen, Ari 2006. Eettisesti hyvä tutkimus. Teoksessa Jaana

Hallamaa, Veikko Launis, Salla Lötjönen ja Irma Sorvali (toim.)

Etiikkaa ihmistieteille. Tietolipas 211. Helsinki: Suomalaisen

kirjallisuuden Seura, 31–49.

Janesick, Valerie J. 2001. Intuition and Creativity. A Pas de Deux for

Qualitative Researchers. Qualitative Inquiry 5, 531–540.

Kinnunen, Merja & Löytty, Olli 2002 (toim.) Tieteellinen

kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino.

Krieger, Susan 1991. Social Science and the Self. Personal Essays

on an Art Form. New Brunswick, New Jersey: Rutgers University

Press.

Kuhn, Thomas S. 1994. Tieteellisten vallankumousten rakenne.

Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Alkuperäisteos ilmestynyt 1964.

Juva: WSOY.

Latvala, Johanna, Peltonen, Eeva & Saresma, Tuija 2004 (toim.)

Tutkija kertojana. Tunteet, tutkimusprosessi ja kirjoittaminen.

Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 79. Jyväskylän yliopisto.



Lähteitä

Löytty, Olli 2008. Ajattelun jäljet tutkimustekstissä. Teoksessa Kirsti

Lempiäinen, Olli Löytty & Merja Kinnunen (toim.) Tutkijan kirja.

Tampere: Vastapaino, 251–260.

Merleau-Ponty, Maurice 2012. Filosofisia kirjoituksia. Toimittaneet ja

suomentaneet Miika Luoto ja Tarja Roinila. Helsinki: Nemo.

Määttänen, Pentti 2001. Filosofia. Johdatus peruskysymyksiin.

Helsinki: Gaudeamus.

Pelias, Ronald J. 2011. Writing Into Position. Strategies for

Composition and Evaluation. Teoksessa Norman K. Denzin &

Yvonna S. Lincoln (toim.) Handbook of Qualitative Research.

Thousand Oaks: Sage, 659–668.

Pietarinen, Juhani 2002. Eettiset vaatimukset tutkimustyössä.

Teoksessa Sakari Karjalainen, Veikko Launis, Risto Pelkonen &

Juhani Pietarinen (toim.) Tutkijan eettiset valinnat. Helsinki:

Gaudeamus, 58–69.



Lähteitä

Renander, Bengt 2003. Luovan prosessin tunteet.

Suomentanut Virpi Näsänen. Helsinki: Nemo.

Richardson, Laurel 2000 (tai tuoreempi painos). Writing. A

Method of Inquiry. Teoksessa Norman K. Denzin & Yvonna S.

Lincoln (toim.) Handbook of Qualitative Research. Thousand

Oaks: Sage, 923–948.

Ricœur, Paul 2000. Tulkinnan teoria. Diskurssi ja merkityksen

lisä. Suomentanut Heikki Kujansivu. Alkuperäisteos

ilmestynyt 1976. Helsinki: Tutkijaliitto.

Ronkainen, Suvi 2000. Sandra Harding – Sijoittautumisen ja

sitoutumisen tietoteoreetikko. Teoksessa Anneli Anttonen,

Kirsti Lempiäinen & Marianne Liljeström (toim.) Feministejä –

Aikamme ajattelijoita. Tampere: Vastapaino, 161–186.



Lähteitä

Ronkainen, Suvi, Pehkonen, Leila, Lindbom-Ylänne, Sari &

Paavilainen, Eija 2014. Tutkimuksen voimasanat. Helsinki:

Sanoma Pro Oy.

Ronkainen, Suvi, Suikkanen, Asko & Kunnari, Marika 2014.

Tieteellinen tieto ja tutkimuksen yhteiskunnallinen tehtävä.

Teoksessa Reetta Muhonen & Hanna-Mari Puuska (toim.)

Tutkimuksen kansallinen tehtävä. Tampere: Vastapaino, 87–

118.

Strellman, Urpu & Vaattovaara, Johanna (toim.) 2013. Tieteen

yleistajuistaminen. Helsinki: Gaudeamus.

Svinhufvud, Kimmo 2007. Kokonaisvaltainen kirjoittaminen.

Helsinki: Tammi.

Tamminen, Rauno 1993. Tiedettä tekemään. Jyväskylä:

Atena Kustannus.



Lähteitä

Törrönen, Jukka 2002. Tieteellisen tekstin rakenne.

Teoksessa Merja Kinnunen & Olli Löytty (toim.) Tieteellinen

kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino, 29–49.

Uusikylä, Kari 1999. Luovuus. Taito löytää, rohkeus toteuttaa.

Jyväskylä: Atena, 12–77.

Valian, Virginia 1977. Learning to Work. Teoksessa Sara

Ruddick & Pamela Daniels (toim.) Working It Out. 23 Women

Writers, Artists, Scientists, and Scholars Talk About Their

Lives and Work. New York: Pantheon Books.

Varto, Juha 2011. Miksi miettiä metodologioita? Teoksessa

Katariina Holma ja Kaisu Mälkki (toim.) Tutkimusmatkalla.

Metodologia, teoria ja filosofia kasvatustutkimuksessa.

Helsinki: Gaudeamus, 13–24.



Lähteitä

Yliraudanjoki, Virpi 2009. Vaikea rakkaus kirjoittaa. Teoksessa

Seppo I. Sotasaari (toim.) Ajattele – jos uskallat. Filosofi Toivo

Salosen 60–vuotisjuhlakirja. Rovaniemi: Lapin

yliopistokustannus, 216–224.

Yliraudanjoki, Virpi 2010. Mikä luokaton lukio? Feministinen

kouluetnografia luokattomuuden järjestyksissä. Acta

Universitatis Lapponiensis 191. Rovaniemi: Lapin

yliopistokustannus.

Yliraudanjoki, Virpi 2013. Writing as Painting. Creative

Scholarly Writing From Hélène Cixous’ Post-structuralism and

Maurice Merleau-Ponty’s Body Phenomenology. Journal of

Literature and Art Studies 8, 525–531.



kiin(nit)tymisiä luovaan tieteelliseen kirjoittamiseen attachments … · your research and...

Documents