r a k e n n u s t e n k u n t o a r v i o j a k o r j a u s s u u n n i t e l m a

K I I K A L A N K O T I S E U T U M U S E O

Ki ikalan kot iseutumuseo – rakennusten kuntoarvio ja kor jaussuunnitelma

Tilaaja:

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriall inen museo SAMU

Tekijät:

Arkkitehtitoimisto Antti Nyman / Antti Nyman

www.anttinyman.fi

Restart Ky / Lauri Leppänen

www.restart.f i

Yhteistyössä:

r a k e n n u s t e n k u n t o a r v i o j a k o r j a u s s u u n n i t e l m a

K I I K A L A N K O T I S E U T U M U S E O

4

S I S Ä L LY S L U E T T E L O

1. JOHDANTO 5

2. RAKENNUKSET 7

2.1 AITTA 9

2.2 SAVUSAUNA 11

2.3 PAJA 13

2.4 TORPPA 15

2.5 RI IHI 19

2.6 LI ITERI 21

2.7 PÄÄRAKENNUS 23

3. KORJAUSOHJEET 27

3.1 AJOITUSKAAVIO 28

3.2 YMPÄRISTÖ 31

3.3 PERUSTUS JA ALAPOHJA 32

3.4 ULKOSEINÄT 33

3.5 KATTO 34

3.6 IKKUNAT JA OVET 36

Torpan lautaovi.

5

1 . J O H D A N T O

Tämän kuntoarvion ja korjaussuunnitelman ovat laa-tineet yhteistyössä Lauri Leppänen, Restart Ky ja Ant-ti Nyman, Arkkitehtitoimisto Antti Nyman. Työhön liittyvä kenttätutkimus suoritettiin elokuussa 2014 ja kirjallinen tuote valmistui lokakuussa 2014.

Kiikalan kotiseutumuseo on perustettu 1961 silloi-sen Kiikalan kunnan museo- ja kotiseutulautakunnan alaisuuteen. Museoalueen hoidosta ja ylläpidosta on vastannut Kiikala seura ry sen perustamisesta vuodes-ta 1993 alkaen. Kotiseutumuseon toiminta on perus-tunut suurelta osin talkootyöhön esineistön keräämi-sestä rakennusten siirtoon ja huoltoon. Museoalue ei ole alkuperältään vanha pihapiiri, vaan alueen raken-nukset on siirretty sinne useista eri taloista ja pihapii-reistä Kiikalan kunnan alueelta. Museotoiminta al-koi 1963 järvenkuivatusparakissa, joka on sittemmin vuonna 1990 purettu. Alueen nykyiset rakennukset on

siirretty alueelle eri vuosina 1963-94. Tässä työssä ei syvennytä rakennusten historiaan, vaan annetaan kä-sitys rakennusten rakenteista, kunnosta ja tarvittavista korjaustoimenpiteistä.

Rakennusten siirron yhteydessä tapahtunut uudel-leen rakentaminen on pitänyt tarvittavat korjaamisen ja huoltamisen toimenpiteet vähäisinä. Kiikalan koti-seutumuseolle kuntoarvion ja korjaussuunnitelaman laatiminen on tullut ajankohtaiseksi sen rakennus-kannan vanhetessa. Vuosikymmenten kuluessa mu-seoalueen rakennusten säilyminen rakennusteknisesti kunnossa, käyttöturvallisina ja esteettisesti kauniina edellyttää niiden säännöllistä huoltamista. Säännölli-nen huoltaminen pidentää eri rakennusosien teknistä käyttöikää ja näin vähentää tarvetta suuremmille kor-jauksille. Tämä kuntoarvio ja korjaussuunnitelma on tarkoitettu oppaaksi museoalueesta vastaaville ja kor-jaamisesta huolehtiville henkilöille ja organisaatioille.

Kuntoarvio ja korjaussuunnitelma sisältää johdan-non lisäksi kaksi lukua. Toisessa luvussa ”Rakennuk-set” perehdytään erikseen jokaiseen rakennukseen ja käydään läpi sen rakenteet ja kunto. Lisäksi annetaan suositukset rakennusosien huoltamiseen ja korjaami-seen. Kolmannessa luvussa ”Korjausohjeet” anne-taan ohjeet rakennusosittain niiden kunnostamiseen ja korjaamiseen.

Alueen rakennusten arvo on ensisijaisesti paikal-lishistoriallisesti merkittävien museoesineiden sälyttä-miseen liittyvä käyttöarvo. Lisäksi rakennukset tallen-tavat paikallista rakennustekniikkaa ja -tapaa siltä osin kuin se on siirron ja uudelleen rakentamisen yhteydes-sä säilynyt. Museoalue on ollut perustamisesta lähtien Kiikalalaisille merkittävä paikallisidentiteetin ja yhtei-söllisyyden vahvistaja. Säännöllisellä kunnossapidol-la ja huoltamisella alue voi jatkaa tätä roolia Kiikalan kyläyhteisössä.

Turussa 8.10.2014Tekijät

6

2. SAUNA

5. RIIHI

6. LIITERI

3. PAJA

7. PÄÄRAKENNUS

1. AITTA

4. TORPPA

P

HID

OLA

NJO

KI

Asemapiirros 1:500. Kuva Arkkitehtitoimisto Antti Nyman

7

2 . R A K E N N U K S E T

Museoalue koostuu Kiikalan kunnan alueelta eri pi-hapiireistä siirretyistä rakennuksista. Museotoimin-taan hankittu alue on rakentunut rakennus kerrallaan vuodesta 1963. Museotoiminta alkoi alueella sijain-neessa vanhassa järvenkuivaustyömaan parakkiraken-nuksessa, joka on purettu vuonna 1990. Ensimmäi-nen nykyisistä alueelle siirretyistä rakennuksista on aitta vuodelta 1963. Viimeisimpänä lisäyksenä alueelle on siirretty päärakennus vuonna 1994. Kaikki alueen

rakennukset edustavat paikallista rakennus- ja raken-tamistyyliä, vaikka siirron ja uudelleen rakentamisen yhteydessä on väistämättä kadonnut alkuperäisiä ra-kennusosia ja käytännön rakentaminen on tapahtunut nykyajan menetelmin.

Kuntoarvio ja korjaussuunnitelma koskee raken-nusten säilymisen ja turvallisen käytön takaavia raken-nusosia. Rakennuksista käydään läpi mm. perustus, runko, katto, ikkunat ja ovet sekä muuratut rakenteet

niiltä osin kuin ne liittyvät rakennuksen säilymiseen. Tässä dokumentissa ei perehdytä tulisijojen kun-toon ja käyttöturvallisuuteen. Rakennusten raken-nustaiteellinen arviointi on myös jätetty dokumentin ulkopuolelle.

Rakennusten huollossa ja korjaamisessa tulee kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että käytettävät rakentamistavat ja materiaalit ovat mahdollisimman yhdenmukaisia rakennuksen alkuperäisen rakenta-misajan kanssa.

1 A I T T ASiirto: 1963Alkuperä: Kiikala, Satakoski, Lähijoen talo

2 S A V U S A U N ASiirto: 1968Alkuperä: Kiikala, Tervankankare

3 PA J ASiirto: 1978Alkuperä: Kiikala, Kruusilan jäpi

4 T O R P PASiirto: 1970-luvullaAlkuperä: Kiikala, Peltola,

5 R I I H ISiirto: 1980Alkuperä: Kiikala, Kirkonkylä, Sepän talo

6 L I I T E R ISiirto: 1980-luvullaAlkuperä: Kiikala, Kirkonkylä, Peltoniemen talo

7 P Ä Ä R A K E N N U SSiirto: 1994Alkuperä: Kiikala, Peltola, Kylä-Sipilän soti-

lasvirkatalon päärakennus. Alkuperäinen rakennusvuosi 1837

R A K E N N U K S E T S I I R T O A J A N K O H D A N M U K A A N :

8

9

2 . 1 A I T T A

R A K E N N U S :Aitta on pitkänurkkainen salvottu hirsirakennus. Puinen jalas-rakenne tukeutuu nurkkakivien varaan. Kaksikerroksisen rakennuksen sisäänkäyntisivu si-sentyy ensimmäisen kerroksen osalta n.50cm, ja lau-taoven eteen muodostuu etutasanne. Rakennuksen päätyseinät on salvottu ylös asti ja katto tukeutuu vuoliaisten varaan. Harjakaton vesikatteena on 2-sau-vainen betonitiili. Betonitiilen alla on vanha bitumi-huopakate. Päätyseinien yläosassa on ikkunalasittomat aukot toiseen kerrokseen.

T O I M E N P I T E E T:Hirsiseinien vaakasaumoissa on paikoitellen lahovau-rioita, ja ne edellyttävät korjausta. Korjaustoimen-piteessä poistetaan laho puuaines riittävässä laajuu-dessa ja korvataan tiheäsyisellä männyn sydänpuulla. Korjauksessa on kiinnitettävä huomiota viistosateen aiheuttaman veden ohjautumiseen seinärakenteesta poispäin.

Katolle kertyvä sammal hidastaa katon kuivumis-ta ja nopeuttaa betonin haurastumista. Lisäksi sau-moihin tunkeutuva sammalkasvusto nopeuttaa uuden kasvuston syntymistä. Katolta on suositeltavaa pois-taa sammal harjaamalla tai painepesulla noin viiden vuoden välein.

Käyttöturvallisuuden varmistamiseksi aittaan on rakennettava uusi porras. Rakennuksesta irrallisen hir-

sirakenteisen portaan lisäksi sisäänkäyntitasanteella on suositeltavaa pitää nykyisenkaltaista puista poikittaista kynnyslautaa tai –rallia.

Jalasrakenne on kallistunut eteenpäin. Kallistumas-ta ei ole nykyisessä tilanteessa haittaa rakenteen toimi-vuuden kannalta. Kallistumaa tulee seurata, ja mikäli siinä havaitaan muutosta huonompaan suuntaan, täy-tyy ryhtyä toimenpiteisiin kallistuman pysäyttämiseksi ja korjaamiseksi.

Rakennuksen välittömässä läheisyydessä ole-va puusto (n.3m) on suositeltavaa raivata ilman kiertämisen ja rakennuksen kuivana pysymisen mahdollistamiseksi.

Valoaukkoihin on suositeltavaa asentaa pieneläinverkko.

Aitta edestä. Käyttöturvall isuuden takaamiseksi aitan sisäänkäyntiporras täytyy uusia. Hirsien vaakasaumat edellyttävät paikoittain korjaustoimenpiteitä.

Aitta kaakosta. Jalaksen kalistuma on havaittavissa rakennetta katsot-taessa sivulta. Puuston harvennus on tarpeell ista aitan ympäril lä.

10

11

2 . 2 S A V U S A U N A

R A K E N N U S :Savusauna on lohkokivien varaan salvottu pitkänurk-kainen kahden kerroksen korkuinen hirsirakennus. Rakennuksen päätyseinät on salvottu harjalle asti. Vuoliaisten varaan tukeutuvan harjakaton vesikatteena on 2-sauvainen betonitiili bitumihuopa-aluskatteella. Saunarakennuksessa on lauta ovi ja pieni kaksiruutui-nen ikkuna.

T O I M E N P I T E E T:Maanpinta edellyttää muotoilua saunarakennuksen ympärillä. Nousseen maanpinnan poistolla varmiste-taan pintavesien ohjautuminen poispäin rakennukses-ta. Maan pinnan muotoilun yhteydessä rakennuksen liikkunut lohkokiviperustus täytyy oikaista.

Hirsirunko on pääosin hyvässä kunnossa. Alin hirsikerros on paikoin laho maanpinnan nousemisen seurauksena ja edellyttää uusimisen. Etuseinän ylä-osassa vuoliaisen päälle mahdollisesti jonkin eläimen pesän aiheuttama lahovaurio ei ole aktiivinen ja ei siten edellytä korjaamista. Rakennuksen takana varas-toitavat hirret aiheuttavat saunarakennukseen kosteus-rasitusta ja ovat siten riski lahovaurioille. Hirret suosi-tellaan hävitettäväksi.

Saunarakennuksen betonitiilikatto on hyväs-sä kunnossa. Kaksi-sauvaisen betonitiilen alla on bitumihuopa.

Ulko-oven alareunan ja kynnyksen kunto tulee tar-kistaa maanpinnan muotoilun, perustuksen oikaisun

ja alimman hirsikerran vaihdon yhteydessä. Raken-nuksen 2-ruutuinen ikkuna ei edellytä toimenpiteitä.

Etuseinän yläosan lahovaurio ei laajene ja siten ei edellytä välittömiä toimenpiteitä.

Savusauna lounaasta. Etukulman hirsistä voidaan päätellä rakennuksen olleen joskus osa isompaa rakennuskokonaisuutta.

Vesikaton betoniti i let ovat hyvässä kunnossa. Räystäs ja tuuli laudat edellyttävät korjaamista.

Ryhdikäs ja kaunis hirsikehä on hyvässä kunnossa. Katto on suositelta-vaa puhdistaa harjaamalla noin viiden vuoden välein.

Maanpinta edellyttää muotoilua, perustuskivet oikaisun ja alin hirsikerta korjausta.

12

13

2 . 3 PA J A

R A K E N N U S :Paja on nurkkakivien varaan salvottu pitkänurkkai-nen maalattiallinen hirsirakennus. Nurkkakivien välit on täytetty kylmäladotuilla kivillä. Seinät on salvottu tasakertaan asti ja kattotuolit kannattelevat vesikatto-rakenteen. Betonitiilinen vesikate on toteutettu ilman aluskatetta. Pajarakennuksessa on lautaovi.

T O I M E N P I T E E T:Vesikatteessa on muutama vuotokohta, ja se vaatii korjaustoimenpiteitä. Katon tiilet ovat hyväkuntoi-set. Katto huoltamalla siitä saadaan jälleen vedenpitä-vä. Katolle kertyneet roskat ja sammalet tulee poistaa harjaamalla tai painepesulla. Katon puhdistaminen on

suositeltavaa toistaa noin viiden vuoden välein. Tiilien ladonta sekä ruoteiden kunto tulee tarkistaa ja tarvit-taessa lahot korvata uusilla. Katon räystäs- ja tuulilau-dat korvataan uusilla siinä laajuudessa kuin lahovauri-ot edellyttävät.

Maanpinta on noussut rakennuksen ympärillä, ja alin hirsikerta on osittain maata vasten. Rakennuk-sen lounaiskulman nurkkakivi on liikkunut viereisen puun juurten pakottamana. Rakennusta lähinnä ole-vaa puustoa tulee raivata noin kolmen metrin etäisyy-deltä. Maanpinta edellyttää muotoilemisen siten, että pintavedet ohjautuvat rakennuksesta poispäin. Alin hirsikerta vaatii korjauksen niiltä osin kuin se on laho.

Maanpinnan muotoilun ja alimman hirsikerran kor-jauksen yhteydessä täytyy rakennuksen nurkkakivien korko tarkistaa siten, että hirsikehä ei ole kosketukses-sa maan kanssa.

Hirsikehä on rakennuksen käyttötarkoituksen huo-mioiden hyvässä kunnossa lukuun ottamatta alinta hirsikertaa. Kehikko on lievästi painautunut vinoon. Kehikon jäykkyys tulee tarkistaa em. korjausten yhtey-dessä ja arvioida följäreiden tarve.

Rakennuksen koil l iskulman lahovaurioitunut räystäs.

Paja luoteesta. Lähimpien puiden poisto vähentää rasitusta rakennuksen katto- ja perustusrakenteisiin.

Luoteiskulman li ikkunut nurkkakivi. Maanpinnan nouseminen ja perustuksen painuminen on saattanut alim-man hirsikerran jatkuvaan kosteusrasitukseen.

14

15

2 . 4 T O R P PA

R A K E N N U S :Pitkänurkkainen tasakertaan asti salvottu hirsiraken-nus tukeutuu lohkokiviperustuksen päälle. Raken-nuksessa on eristämätön tuulettuva rossi-alapohja. Vesikatteena kattotuolirakenteiden päällä on 2-sau-vainen betonitiili ja sen alla bitumipintahuopa-aluska-te. Muurattuja savupiippuja rakennuksessa on kak-si. Rakennuksen hirsiseinät on vuorattu ulkoa päin punamullatulla vaihtelevalla rima-lautavuorauksella. Rakennuksen ikkunat ovat 2-lasiset 6-ruutuiset puuik-kunat kittilaseilla. Rakennuksessa on kaksi lautaovea. Rakennuksen eteläpäässä on lautarakenteinen porstua omalla rakennuksen runkoon nähden poikittaisella vesikatolla.

T O I M E N P I T E E T:Yleisesti ottaen rakennus on ryhdikäs ja käyttötarkoi-tus huomioiden hyvässä kunnossa. Rakennuksen be-tonitiilikatossa on muutama vuotokohta rikkoutunei-den tiilien ja piippujen juurien kohdalla. Katto vaatii puhdistuksen harjaamalla tai painepesulla. Rikkou-tuneet katto- ja harjatiilet tulee vaihtaa samanlaisiin korvaustiiliin ja piippujen juurien pellitykset tarkistaa vedenpitäviksi. Päätyräystäiden tuulilaudat ovat lahot ja edellyttävät uusimisen. Vähäisellä käytöllä oleviin savupiippuihin on suositeltavaa asentaa hatut. Etelä-päädyn porstuan Kattolappeen vesikate on hyvässä kunnossa ja huoltotoimenpiteeksi riittää puhdistus ja tarvittaessa tuulilautojen vaihto. Kattolape on kaareu-

tunut kuopalle luoteiskulman nurkkakiven liikkumisen seurauksena. Perustuksen oikaisun yhteydessä tulee varmistaa katon palautuminen oikeaan korkoon, ja vesikatteen vedenpitävyys.

Rakennuksen ulkovuorilaudoituksen alapäät sekä tippalistat ovat paikoin lahot ja vaativat korjaustoi-menpiteitä. Ulkovuorauksen korjaamisen yhteydes-sä tulee kartoittaa alimman hirsikerran lahovauriot ja tehdä tarvittavat korjaustoimenpiteet. Oletettavasti alimmassa hirsikerrassa on jonkin verran hirsikorja-ustarvetta. Hirsikehikon riveenä on käytetty mineraa-livillaa. Jatkossa hirsikorjausten yhteydessä mineraa-livilla korvataan pellava-riveellä niiltä osin kuin se on

Tuulettuva rossialapohja. Rakennuksen lattia on irrallaan rungosta. Alin hirsikerta edellyttää tarkistamisen ulkovuoren korjauksen yhteydessä.

Torppa koil l isesta. Rakennus on yleisesti ottaen ryhdikäs ja käyttötarkoi-tus huomioiden hyvässä kunnossa.

Katon itä-lape on sammaloitunut ja edellyttää puhdistamisen sekä vuoto-kohtien korjaamisen.

Ulkovuorauksen alapää ja tippalista vaativat korjaustoimenpiteitä.

16

kunoiden, ovien ja ulkovuorauksen alapäässä olevien tippalistojen toimivuus edellyttää tarkistamisen. Ra-kennuksessa on lukuisia kohtia, joissa viistosade pää-see ulkovuorauksen sisäpuolelle. Tippalistojen kor-jaamisessa ja huoltamisessa tulee johdonmukaisesti toteuttaa tippalistojen toimintaperiaatetta, jossa tippa-lista johdattaa veden poispäin rakennuksesta.

Maanpinnan nouseminen edellyttää maan poista-mista rakennuksen koilliskulmalla. Maanpinta tulee muotoilla siten, että sadevedet ohjautuvat poispäin ra-kennuksesta. Rakennuksen luoteiskulman nurkkakivi on liikkunut routimisen surauksena ja vaatii korjaami-sen oikeaan korkoon.

korjauksen yhteydessä mahdollista. Ulkovuorausta rasittava puusto ja pensaskasvillisuus on suositeltavaa poistaa rakennuksen välittömästä läheisyydestä. Puna-multaus suoritetaan korjaustoimenpiteiden jälkeen.

Rakennuksessa on kymmenen ikkuna-aukkoa ja kaksi ovea. Ikkunoiden korjaustarve vaihtelee aukoit-tain. Kolmen ikkuna-aukon ikkunat vaativat korjaus-toimenpiteen. Vaurioituneita puuosia korvataan uu-silla, harmaantunut puuaines poistetaan, suoritetaan pohjamaalaus, kittaus ja lopuksi pintamaalaus. Loput ikkunat ovat paremmassa kunnossa ja niihin riittää pääosin huoltomaalaus. Rakennuksen ovien pienat ja saranoiden kiinnitykset edellyttävät tarkistamisen. Ik-

Vasemmalla: Routimisen seurauksena nurkkakivi on l i ikkunut. Keskellä: Maanpinta vaati i muotoilua rakennuksen etelä- ja koil l issivuil la. Oikealla: Kasvusto estää i lman kierron rakennuksen ympäril lä ja rasittaa rakenteita.

Torppa etelästä.

17

Ikkunoiden eriasteisia vaurioita: 1. Lahovauriot edellyttävät puuosien korjauksia. 2. Harmaantu-nut ja halkeil lut puite voidaan kunnostaa poistamalla pehmeä puuaines, kittaamalla halkeamat ja maalaamalla öljymaalil la. 3. Tippalistojen toimintaperiaatteessa on oleell isinta veden ohjautu-vuus pois rakenteista. 4. Ikkunan huoltotarve on lähinnä kittausten korjaus ja huoltomaalaus.

Ulko-ovien saranoiden kiinnitys täytyy tarkistaa ja oveen lisätä puuttuva vaakajäykiste.

18

19

2 . 5 R I I H I

R A K E N N U S :Nurkkakivien varaan perustettu rakennus muodos-tuu kahdesta osasta: hirsikehästä ja rankarakenteises-ta osasta. Hirsikehä on lamasalvottu pitkänurkkainen rakennus, jonka päätyseinät on salvottu harjalle asti, ja vesikattoa kannattelevat päätyseiniin tukeutuvat vuo-liaiset. Rankarakenteisen osan seinät ovat pystylau-taa ja rankarakenteisen osan kattorakenteena ovat kattotuolit. Yhtenäinen vesikatto suojaa molempia rakennuksen osia. Vesikatteena on betonitiili ilman aluskatetta. Hirsikehän sisällä on maalattia ja rankara-kenteisella osalla tuulettuva rossialapohja. Rakennuk-sessa on kolme oviaukkoa, kaksi rankarakenteiseen osaan ja yksi hirsiosaan.

T O I M E N P I T E E T:Rakennuksen ympärillä kasvava puusto rasittaa perus-tuksia ja kattoa. Puuston harventaminen tulee teh-dä noin kolmen metrin säteellä rakennuksesta. Katto on pahoin sammaloitunut ja roskaantunut puustosta putoavien lehtien seurauksena. Katto tulee puhdis-taa harjaamalla tai painepesulla. Puhdistuksen jälkeen katto tarkistetaan ja mahdolliset rikkinäiset tiilet kor-vataan vastaavilla. Katosta puuttuva aluskate edellyt-tää, että katon kuntoa ja vedenpitävyyttä seurataan aktiivisesti. Hirsikehän osalle suositellaan aluskatteen asentamista. Tuulilaudat ovat lahot ja edellyttävät uusimisen.

Rakennuksen perustuskivet ovat liikkuneet maan-pinnan kohoamisen vuoksi. Maanpinta muotoillaan siten, että sadevedet ohjautuvat rakennuksesta pois-

päin ja alin hirsikerta tuulettuu alapuolelta. Maan ko-hoaminen on ollut voimakkainta rakennuksen län-si-puolella. Rakennuksen koilliskulman nurkkakivi on liikkunut niin paljon, että rakennuksen nurkka on ilmassa. Maanpinnan muotoilun yhteydessä tarkiste-taan nurkkakivien korot ja asemat.

Rakennuksen runko on pääosin hyvässä kunnos-sa. Alin hirsikerta ja rakennuksen itäseinä on osittain kärsinyt lahovaurioita. Alimman hirsikerran korjaus on hyvä ajoittaa maanpinnan muotoilun ja perustuk-sen korjaamisen yhteyteen. Takaseinän osalle suositel-laan uuden pystylaudoituksen asentamista suojaamaan seinää ja pysäyttämään vaurion etenemisen. Vauriota ei ole kannattavaa korjata massiivisten korjaustoimien vuoksi, riittää kun vaurion eteneminen pysäytetään.

Kuvat vasemmalta oikealle: 1.Rakennuksen lounaiskulman li ikkunut nurkkakivi on jättänyt rakennuksen tyhjän päälle. 2.Rakennuksen takana oleva puusto vaati i harvennusta. 3. Itäseinän hirsien suojaksi suo-sitellaan pystylaudoitusta. 4.Maanpinta tulee muotoil la rakennuksesta pois päin kaatavaksi. 5. Riihi on lähes kiinni l i i terirakennuksessa. 6. Puuston harvennus vähentää katolle tulevaa roskaa ja rasitusta.

Riihen lautaovi.

20

21

2 . 6 L I I T E R I

R A K E N N U S :Rankarakenteinen pystylaudoitettu rakennus on pe-rustettu lohkokivien varaan. Orsiristikkorakenne kannattelee vesikattoa. Vesikatteen muodostaa 2-sau-vainen betonitiili ja pahvialuskate. Rakennuksessa on kaksi isoa 2-lehtistä ladonovea. Rakennuksen lattia on lankkua ja lattian kannatinpalkit on salvottu rungon alajuoksuihin.

T O I M E N P I T E E T:Rakennusta lähellä oleva puusto tulee raivata pois. Katolla kasvava sammal ja kerääntyneet roskat tulee puhdistaa harjaamalla tai painepesulla. Katon puh-distuksen jälkeen kattotiilet tarkistetaan ja mahdolli-sesti vaurioituneet korvataan vastaavilla. Aluskate on revennyt muutamasta kohdasta ja edellyttää korjaami-

sen. Aluskatteen korjaamiseen käytetään öljykarkais-tua kovalevyä. Räystäs- ja tuulilautojen kunto edellyt-tää tarkistamisen ja lahot on korvattava uusilla.

Vesikaton pahvialuskate on asennettu suoraan tii-liruoteiden alle ilman tuuletusrimoja. Tuuletusrimo-jen puute aiheuttaa roskien kerääntymisen aluskatteen päälle ja rasittaa siten aluskatetta normaalia enemmän. Aluskatteen kuntoa tulee seurata vuosittain ja korjata tarvittaessa vaurioituneet kohdat. Vesikaton uusimi-sen tullessa ajankohtaiseksi tulee katon rakenne muut-taa toimivammaksi.

Rakennuksen ympärillä oleva maanpinta muotoil-laan rakennuksesta poispäin kaatavaksi pintavesien ohjaamiseksi. Maanpinnan muotoilun yhteydessä ra-kennuksen nurkkakivien korot tarkistetaan.

Rakennuksen sisällä varastoitavat esineet varau-tuvat ulkoseinään ja aiheuttavat sen kaareutumisen ulospäin. Sisällä varastoitavat esineet on sijoitettava ja tuettava siten, että ne eivät aiheuta rasitusta rakennuk-sen rungolle.

Rakennuksen nurkkakivien korot on tarkistettava.

Rakennuksen länsisivun maanpinta vaati i muokkausta.

Aluskate on vaurioitunut muutamasta kohdasta. Orsiristikkorakenne kannattelee vesikattoa.

Lahovaurio rakennuksen eteläpäädyn räystäässä.

22

23

2 . 7 P Ä Ä R A K E N N U S

R A K E N N U S :Lyhytnurkkainen lamasalvottu rakennus tukeutuu lohkotuista kivistä kylmäladotun perustuksen varaan. Alapohja on tuulettuva rossialapohja. Vesikattoraken-teena on vuoliaisrakenne, jossa vesikattoa kannatte-levat vuoliaiset tukeutuvat harjalle asti salvottuihin pääty- ja väliseiniin. Vesikatteen muodostavat aalto-mallinen betonitiili ja pahvialuskate. Rakennuksen pystysuuntainen rima-lautavuoraus on punamullattu. Ikkunat ovat pääosin 2-lasisia 4-ruutuisia T-mallin ik-kunoita. Sisäänkäyntikuistille avautuvat ikkunat ovat 9-ruutuiset. Ulko-ovi on 2-lehtinen puuovi. Raken-nuksessa on avoin kuisti omalla päärakennukseen nähden poikittaisella harjakatolla.

T O I M E N P I T E E T:Rakennus on yleisesti ottaen hyvässä kunnossa ja ryh-dissään. Kiireellisin toimenpide on vesikatteen uusi-minen. Haurastuneet betonitiilet ovat käyttöikänsä lopussa, joten katolla on useita katkenneita ja rikkou-tuneita tiiliä. Betonitiilien alla olevasta pahvialuskat-teesta puuttuu yläpuolinen tuuletusväli, joten tiilikaton ruoteet ovat suoraan aluskatteen päällä. Tuuletusvälin puute asettaa aluskatteen suurelle rasitukselle roskien kerääntymisen ja kastuttuaan hitaan kuivumisen vuok-si. Aluskate päättyy ennen ulkoseinän ulkopintaa, jo-ten aluskatteelle päätynyt vesi valuu talon rakenteisiin ja aiheuttaa vaurioriskin. Kuistin katossa rakenteisiin päässyt kosteus on lahottanut alusrakenteita ja edellyt-tää korjaamisen.

Hauraat aalto-malliset kattoti i let ovat käyttöikänsä lopussa.

Rakennus avautuu luoteeseen. Sisäänkäyntikuistin länsipuolen maanpinta vaati i muotoilua siten, että sadevedet ohjautuvat rakennuksesta poispäin.

Kuistin lahovaurioituneet kattorakenteet edllyttävät korjaamista. Ulkoseinän ulkopinnan sisäpuolelle päättyvä aluskate aiheuttaa riskin kosteusvauriolle.

24

vän hyväkuntoisista nykyisistä tiilistä ja toisen lappeen tekeminen hankittavista korvaustiilistä. Mikäli nykyis-ten kattotiilien kunto edellyttää niiden korvaamista molempien lappeiden osalta, voidaan vesikate korvata nykyisen kaltaisella betonitiilellä, savitiilellä, kolmiori-mahuopakatteella tai konesaumatulla rivipeltikatteella.

Ikkunat ja ulko-ovi edellyttävät huoltomaalauksen. Murtosuojauksen kannalta kuistille avautuvien ikku-noiden kiinnityksiin on lisättävä sisäpuoliset hakaset.

Katon korjaamiseen on useita vaihtoehtoja. Läh-tökohtana täytyy kuitenkin olla nykyisen tiilikatteen poistaminen ja korjaamisen aloittaminen aluskattees-ta. Aluskate täytyy ulottaa noin 20 cm ulkoseinän ulkopinnan ulkopuolelle ja yläpuolinen tuuletus var-mistaa tuuletusrimoilla. Katotiilien purkamisen yh-teydessä täytyy niiden kunto kartoittaa ja tutkia, mis-sä laajuudessa niitä voidaan hyödyntää vesikatteena. Hyvä ratkaisu voi olla toisen lappeen tekeminen riittä-

Rakennuksen länsipääty. Rakennus itään.

25

1. Maanpinnan kohoaminen aiheuttaa kosteusrasituksen kuistin rakenteil le. 2. Ulkovuorauksen irronneet rimat. 3. ja 4. Julkisivu kaakkoon. Rakennuksen ulkovuoraus on yleisesti hyvässä kunnossa.

26

Asemakaavaote, voimaantulo 31.5.1972

Museoviraston korjauskortisto on hyvä lähtökohta vanhojen rakennusten huoltamiseen ja korjaamiseen.

Museovirasto

KORJAUSKORTISTO

Sisältö

Yleistä.......................................................... 2Sanastoa .............................................. 2Hirsi rakennusmateriaalina ...................... 4

Kuntoarvio .................................................... 5Perustuksista johtuvat vauriot ................... 6Laho- ja hyönteisvauriot .......................... 6Rakenteen tiiviys .................................... 7Rungon vääntyminen .............................. 7

Korjaustyön periaate ...................................... 9Työohjeet .................................................... 10

KK 16 1.1.2000

Hirs i ta lon rungonkorjaus

Paikkaus ja suojaus .............................. 10Hirsien uusiminen ................................. 11Rungon oikaisu .................................... 13Runkoon liittyvien rakenteiden korjaus ..... 14Tilkitseminen ....................................... 14

Kirjallisuutta................................................ 16

Hirs irakennuksen runko on aikojen myötäsaat tanut kokea usei ta er i vaihei ta.

Käyt tökelpoiset osat rungosta on käyte t tyaina uudel leen hyväksi . Porvoolaisen1700-luvun lopul la rakennetun ta lon

seinää, jossa näkyy alkuperäis tenväl ikaton vasojen ja ikkuna-aukkojen

si jaint i ja kaksi myöhempääkorostusvaihet ta.

Hirs i rakennuksen perus tyyppi, vanha r i ih i . Rakennus on perus te t tu nurkkakiv ien varaan, runko on pi tkänurkkainen, päädyt y lös saakka salvotut ja kat to vuol iaisrakenteinen. Siunt io, Henriksfors.

1

2

U l ko laudoi tuksenkor jausKORJAUSKORTISTO

Museovirasto

Laudoituksel la on joskus suojattu vainjulkisivun tärkeimmät osat. Tässä on pihanpuolel la osa seinästä jätet ty vuoraamatta.

Yleistä ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .2Ulkovuori ..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .2Vuoraustyypit ja maalaus ....... . . . . . . . . . . . . . . .3Julkisivujen koristeet ..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3Rakenne ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3

Korjaustyön periaate ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4Ulkovuorin muutokset ..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4Koko julkisivun uusiminen ....... . . . . . . . . . . . . . . .4Lisälämmöneristäminen ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . .4Paneeli tyyppi ...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4Kunnostuksessa käytet tävä puumateriaali ..5Työvaiheet ...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5

Kuntoarvio ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .6Pinnan kuluminen ja halkei lu ...... . . . . . . . . . . . .6Lahovauriot ..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

Laho helma ........ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7Hyönteisvauriot ..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7Lahovaurion tutkiminen ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . .7Maalipinnan kunto ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

Lautojen irrottaminen ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8Paikkaaminen ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9

Halkeamat ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9Alueet ...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9Pystyvuori ..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9Vaakavuori ..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10Pontatun laudan vauriot ..... . . . . . . . . . . . . . . . . . .10

Lautojen kiinnitys ...... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10Maalaus ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11Huolto ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11Kirjal l isuutta ....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .12

S i s ä l t ö

1

K K 3 1 . 1 . 2 0 0 0

E tenkin merenrantakaupungeissa käytet t i in katteenati i l iä, joi ta 1700- ja 1800-luvuil la tuoti in

ulkomail ta. Vanha raumalaistalo on katet tuyksikouruisi l la poltetui l la t i i l i l lä.

Museovirasto 1967.

Valmistustavan kehit tyminen teki t i i l ikatosta t i ivi in jatäsmäll isen. Valssi t i i l iä vuosisadan alkukymmenil lä

rakennetussa talossa Pietarsaaressa.Museovirasto 1982.

T i i l i ka ton kor jausKORJAUSKORTISTO

Museovirasto

Yleistä ..................................................2Käsit tei tä ............................................2Tii l ikatetyypit ......................................3

Kuntoarvio ................................................3Korjaustyön periaate ...................................4Työohjeet ..................................................5

Kevyt kunnostus, katon paikkaus .............5Katon purkaminen ................................5Katon alusrakenteiden kunnostus .............6Aluskate .............................................6Tii l ikaton ruoteet ..................................6Räystäät .............................................7Tii l ien latominen uudelleen ....................7Katon varusteet ....................................7

Kirjal l isuutta ..............................................8

S i s ä l t ö

1

2

K K 6 1 . 1 . 2 0 0 0

Hyväkuntoisen vanhan rakennusmateriaalinvaihtaminen uuteen johtuu usein si i tä, et tei

uudisrakentamiseen tot tunut suunnit tel i ja tairakentaja muuta osaa. Hän tuntee i tsensä

avuttomaksi perinteisten rakenteiden ääressä, ja niinolki- tai purueriste tervapahveineen vaihdetaan

mineraalivi l laan ja muoviin. On selvää, et tä täl lainenturha vaihtaminen tulee kal l i iksi. Si tä paitsi vanhanrakennuksen historial l inen arvo on juuri si inä mikä

rakennuksessa on vanhaa, el i sen vanhassamateriaalissa. Siten materiaalien vaihtaminen myösvähentää rakennuksen kult tuurihistorial l is ta arvoa.

Y le i skor t t iKORJAUSKORTISTO

Museovirasto

Yleistä ..................................................2Kult tuurihistorial l inen arvo ja restaurointi .......3Korjauksen pääperiaatteet ...........................3

Käyttötarkoituksen valinta ......................3Jatkuva kunnossapito ............................3Asiantunti jan käyttö ..............................4Korjauksen suunnit telu ..........................4Kuntoarvio ..........................................5Hellävarainen korjaus ...........................5Sama materiaali, sama työtapa ..............6Korjauksen korjattavuus ........................6Kirjaaminen ........................................6

Korjaustoimenpiteet ....................................7Huonejako ..........................................7Perustukset ..........................................7Runkorakenteet ....................................7Lisäeristäminen ja t i ivistäminen ..............8Ikkunat ja ovet .....................................9Listoitukset ja pintamateriaali t . .............10Ulkovuoraus ......................................10Ulkomaalaus ......................................10Vesikate ...........................................11

Korjaajan vastuu ......................................11Kirjal l isuutta ............................................12

S i s ä l t ö

1

K K 1 1 . 1 . 2 0 0 0

27

3 . KO R J AU S O H J E E T

Alueen rakennusten rakentamistapa on hyvin mo-nimuotoinen. Siirtämisen ja uudelleen rakentamisen yhteydessä on sovellettu siirtoajalle tyypillistä yleistä rakentamistapaa vanhan rakennuksen alkuperäisen rakentamistavan kanssa. Rakennusmateriaaleina on käytetty perinteisten rakennusmateriaalien lisäksi mm. mineraalivillaa ja kalkkihiekkatiiltä. Uusien rakenta-mistapojen ja rakennusmateriaalien sekoittuminen vanhaan rakennukseen tekee korjaustöistä monitahoi-sen tehtävän.

Museoalueen tavoitteena on kertoa paikallisesta asumis-, rakennus-, ja rakentamisperinteestä. Raken-nusten korjaamisen ja huoltamisen lähtökohtana on pidettävä tätä tavoitetta ja pohdittava jokaisen toi-

menpiteen yhteydessä sen vaikutusta em. perinteen kerrontaan. Onko nyt korjattava rakennusosa luon-nollinen osa rakennusperintöä vai mahdollisesti ra-kennuksen siirron yhteydessä tullut lisä?

Rakennuksilla ei ole kaavallista suojelumerkintää. Rakennukset on vuoden 1972 asemakaavassa osoi-tettu museoiden ja niihin verrattavien rakennusten korttelialueelle.

Rakennusten huoltaminen ja korjaaminen on teh-tävä perinteisin käsityöhön painottuvin rakennusme-netelmin. Käytettävien rakennusmateriaalien tulee olla käyttökohteet huomioiden oikean laatuista uutta tai vaihtoehtoisesti vanhoista rakennuksista kierrätettyä materiaalia. Korjausohjeiden perustana on Museovi-

raston korjauskortisto (ISSN 1236-4517, nid.).Rakennusten huoltamiseen ja korjaamiseen sisältyy

monen tasoisia tehtäviä puhtaanapidosta kantavien rakenteiden korjaamiseen ja uusimiseen. Vuosittain tehtävien huoltotoimien säännöllisyys ja huolellisuus vähentää pitkällä aikavälillä suurempien korjausteh-tävien tarvetta. Museoalueelle on suositeltavaa laatia huoltokirja, josta selviää tehdyt toimenpiteet ja niiden laatu. Tämän korjausohjeen tarkoituksena on antaa kokonaiskuva Museoalueen korjaustoimenpiteistä ja niiden ajallisesta sijoittumisesta lähivuosina. Jokainen korjaustoimenpide on suunniteltava ennen toteutusta, ja tehdyistä töistä on laadittava kuvallinen raportti laa-dittavan huoltokirja liitteeksi.

28

3 . 1 T Y Ö J Ä R J E S T Y S

PÄÄRAKENNUKSEN KATTOKoko vesikatteen uusiminen alus-katteesta lähtien.

MAANPINNAN MUOTOILUPintavesien ohjaus ja maanpinnan lasku kaikkien rakennusten ympäril lä.

KATTOJEN HUOLTOKattojen puhdistus ja rikkoutuneiden ti i l ien vaihto, sekä otsa-, tuuli- ja räystäslautojen uusiminen

PUUSTON RAIVAUSPuuston raivaaminen rakennusten ympäriltä. JALASAITTA

Portaan uusiminen

PAJAN KUNNOSTUSHirsirungon, perustusten ja vesikat-teen kunnostus

TORPAN KUISTIRankarakenteisen kuistin oikaisu ja vesikaton kunnostus

Tässä kaaviossa on esitetty ohjeellinen aikataulu korjaustoimenpiteille. Toimen-piteet on merkitty aikajanalle kiireellisyysjärjestyksessä. Vuosittain toistuvat toi-menpiteet on merkitty niitä osoittavin symbolein.

2015 2016 2017 2018 2019

MAANPINNAN MUOTOILUMaanpinta nousee vuosittain lähemmäksi rakennusten puurakenteita. Maanpintaa on hyvä laskea lapiotyönä muutaman vuoden välein.

IKKUNOIDEN KUNNOSTUSIkkunoiden kunnostaminen vuosien varrella lähtien torpan huonokuntoisimmista ikkunoista

PUUSTON JA KASVILLISUUDEN RAIVAAMINENRakennusten seinän vierustoil la kasvavan puuston, pensaikon ja heinikon poisto vuosittain.

KATTOJEN PUHDISTUSTiil ikattojen kuntoa on seurattava vuosittain ja rikkoutuneet ti i let on uusittava, kertynyt sam-mal harjataan pois

29

SAVUSAUNAN KUNNOSTUSHirsirungon ja perustusten kunnostus

RIIHEN TAKASEINÄN VUORAUS

RIIHEN JA LIITERIN PERUSTUS

LIITERIN ALUSKATTEEN KORJAUS

TORPAN KUNNOSTUSUlkoverhouksen ja hirsirungon kunnostus

2020 2021 2022 2023 2024 2025

SAVUPIIPPUJEN HATUTTorpan ja päärakennuksen savupiippuihin hatut

AITAN HIRSIRUNKOHirsivaurioiden korjaus

30

Rakennuksen li ian lähellä kasvava puusto rasittaa rakennusta. Alahirressä kiinni oleva maa aiheuttaa jatkuvan kosteusrasituksen raken-nuksen runkoon.

31

M A A N P I N N A N M U O T O I L UMaanpinnan muotoilulla on merkittävä rooli raken-nuksen kunnossa pysymiseen. Rakennukseen päin kallistuva ympäristö ohjaa sadevedet perustuksiin ja alapohjaan aiheuttaen ylimääräistä kosteusrasitusta. Maanpinnan liiallinen läheisyys alapohjaan ja ulkovuo-reen nähden lisää kosteus- ja lahovaurioriskiä. Perus-tusten paikalla pysymisen edellytyksenä on riittävän kuivana pysyvä maaperä. Maaperän liiallinen kosteus rakennusten perustusten ympärillä voimistaa maape-rän routimista.

Rakennuksen ympäristön muotoilussa periaattee-na on maanpinnan viettäminen rakennuksesta pois-päin. Ulkovuorauksen ja maanpinnan välillä tulisi olla myös riittävästi tilaa ilman kierron ja rakenteiden kuivamisen mahdollistamiseksi. Maanpinnan muotoi-lun yhteydessä on hyvä tutkia luonnolliset reitit katol-ta tulevien sadevesien poistumiseen. Tässä kohteessa sadevesille riittävät kuitenkin maanpinnan muokkauk-silla tehtävät pintavesien ohjaukset.

3 . 2 Y M P Ä R I S T Ö

K A S V I L L I S U U SPuuston ja pensaskasvuston raivaaminen on mu-seoalueella vuosittain tehtävä toimenpide. Ympäristön toimiessa museokäytössä ei siihen kohdistu kotieläin-ten ja ihmisten luonnollista rasitusta, vaan sen hoito on tehtävä erillisenä toimenpiteenä.

Rakennusten liian lähellä kasvava puusto aiheut-taa rasitusta perustuksille ja katoille. Puiden juuristo voi kasvaessaan liikuttaa perustuksia ja rakennuk-sissa kiinni kasvavat puunrungot koko rakennuksen runkoa. Puista tippuvat lehdet ja roskat kerääntyvät katoille ja siten edesauttavat sammal-kasvuston kehit-tymistä. Isot oksat voivat katolle tippuessaan vaurioit-taa kattotiiliä. Rakennuksessa kiinni kasvavat pensaat aiheuttavat siihen kosteusrasitusta estämällä ilman luonnollisen kierron rakennuksen ympärillä.

Rakennusten ympärillä tulee olla minimissään kol-men metrin (3m) täysikasvuisista puista vapaa vyöhy-ke. Vastaava vyöhyke pensaille ja kukkaistutuksille on yksi metri (1m).

~1m~3m

HID

OLA

NJO

KI

Puuston ja rakennuksen välin on hyvä olla minimissään 3m. Kukkaistutus-ten ja pensaiden 1m.

Periaateleikkaus maanpinnan muotoilusta.

TIIVIS SAVI

MIN. 100 mm

SEPELI

VANHA MAANPINTA

UUSI MAANPINTA 1:10

PERUSMAA

RAKENNUS

32

3 . 3 P E R U S T U S J A A L A P O H J A

K I V I E N L A D O N T ARakennusten kivijalkojen liikkuneet tai paikoiltaan poistippuneet perustuskivet kunnostetaan nostamal-la rakennusta muutamia senttimetrejä ylöspäin pul-lotunkkien avulla ja latomalla perustuskivet takaisin paikoilleen. Kivinä käytetään mahdollisimman suuria ja laakeita luonnonkiviä. Isojen kivien väleihin voi-daan asentaa pienempiä kiilakiviä tueksi. Mikäli kiii-lakivien välejä halutaan vahvistaa laastilla, laastina käytetään kalkkisementti 50/50 laastia, ei kovempia sementtilaasteja.

N U R K K A K I V E T Vanhoissa rakennuksissa nurkkakivien korot kat-sotaan pääasiassa silmämääräisesti. Päärakennus-ta lukuun ottamatta pihapiirin rakennukset seisovat nurkkakivien varassa, joten nurkkakivien paikallaan pysymistä tulee seurata muutaman vuoden välein ja tarvittaessa korjata kivilatomuksia.

Päärakennuksen sokkelikivet Torpan sokkelikivet

Pajan nurkkakivi on l i ikkunut puun juurien voimasta.

Riihen nurkkakivi on siirtynyt paikoiltaan ja hirsikehä on osittain i lman tukea.

33

3 . 4 U L K O S E I N Ä T

K E N G I T Y SLahovaurioituneen hirsirungon korjaaminen on vält-tämätöntä, jotta vältytään lahoamisesta johtuvan ra-kennuksen painumisen aiheuttamilta lisävahingoilta. Rakennuksen painuminen saattaa rikkoa savupiippuja, uuneja tai ikkunoita. Ulkoverhouksen alaosan tippa-listat ja tarvittavilta osin pystylaudoituksen alaosat puretaan pois (mikäli rakennuksessa on ulkovuoraus). Rakennusta nostetaan tunkeilla, niin että lahot hirret saadaan poistettua ja uudet hirret veistettyä alle van-hojen mallien mukaan. Rakennusta nostetaan tunkeil-la mahdollisimman vähän ja suurta varovaisuutta nou-dattaen. Savupiippuja ja tulisijoja seurataan noston aikana jotta rakenteet eivät vaurioidu. Ikkunat ja ovet irrotetaan paikaltaan nostojen ajaksi. Hirsikorjaukset tehdään tiukkasyisistä hyväkuntoisista purkuhirsistä. Nurkkaliitokset ja hirsien jatkokset tehdään perintei-sillä hirsiliitoksilla vanhojen mallien mukaan. Hirsien välit tilkitään pellavaeristeellä.

U L K O V U O R A U SUlkovuorauksen tehtävä on suojata sisäpuolisia

rakenteita sään rasitukselta. Rakenteena ulkovuorauk-sen täytyy olla katkeamaton ylhäältä alas. Viistosateel-la ulkovuoraukseen kohdistuvan veden ja roiskeiden tulee kulkeutua ulkovuorausta pitkin alaspäin ja tip-pua lopulta joko vuorilaudoituksen tai jonkin listan tippanokasta maahan. Ulkovuorauksen korjaaminen perustuu edelliseen kuvaukseen. Vaurioherkimmät kohdat ovat vuorilaudoituksen alapäässä sekä kaikissa vaakalistoissa.

Pystylautaverhouksissa ulkoverhouksen alaosat katkaistaan tarvittavilta osin sisäänpäin nouseviksi niin, että laudan alapäät muodostavat tippanokan. So-

piva sahauskulma on noin 15 astetta. Laudan alapäät voidaan sahata käsisirkkelillä, tai yksittäiset laudat esi-merkiksi monitoimityökalulla, jolla voi sahata lautaan nähden kohtisuoraan. Puumateriaalina tulee käyttää tiukkasyistä kuusilautaa. Uusi verhouslauta sahataan yläpäästään samaan kulmaan kuin katkaistun laudan alapää ja sovitetaan tarkasti paikoilleen. Laudat asen-netaan aina sydänpuoli ulospäin. Tippalistat uusitaan männyn sydänpuusta, pintapuu sahataan materiaalista pois. Tippalistan sisä- ja ulkoreuna sahataan 15 asteen kulmaan ja kiinnitetään sydänpuoli ylöspäin naulaa-malla puun etureunasta alahirteen kiinni.

Pajan alimmat hirret vaativat kengityksen. Torpan ulkovuorauksen alareuna ja tippalista täytyy korjata.

34

3 . 5 K A T T O

Museoalueen kaikki katot ovat betonitiilikattoja. Ka-toista osa on rakennettu aluskatteellisina ja osa ilman sitä. Tiilityyppi on päärakennuksen aaltomallin tiiltä lukuun ottamatta kankitiili. Tiilikattojen korjaamisessa ja huoltamisessa noudatetaan Museoviraston korja-uskortiston tiilikaton korjaus -kortin ohjeita. Yleisesti tiilikatot puhdistetaan sammaleesta ja roskista harjaa-malla tai painepesulla, vauriot kartoitetaan ja rikkou-tuneet tiilet korvataan vastaavilla korvaustiilillä sekä räystäs ja tuulilaudat uusitaan tarvittaessa.

K A T O N T O I M I N T ATiilikaton täydellinen vesitiiviys perustuu tiilen ja ala-puolisen aluskatteen yhteistoimintaan. Mikäli tiili-katteen läpi pääsee viistosateella ja tuulella vettä, se kulkeutuu aluskatetta pitkin räystäälle kastelematta yläpohjarakenteita.

Alueella olevat aluskatteettomat katot (paja ja riihi) eivät välttämättä tarvitse aluskatetta rakennusten käyt-tötarkoitus huomioiden. Kyseisten kattojen huoltami-sessa tulee kuitenkin olla erittäin huolellinen ja niiden vesitiiviys edellyttää säännöllistä tarkkailua. Aluskat-teettomien rakennusten käytössä tulee huomioida niissä säilytettävien esineiden kestävyys mahdollisen vesivuodon sattuessa.

Jotta kattorakenne toimii oikein, on aluskatteen ja tiilen välissä oltava kaksi koolauspuuta. Ensimmäi-nen räystäältä harjalle menevä koolaus ns. tuuletus-rima muodostaa aluskatteen yläpuolelle yhtenäisen ilmatilan ja mahdollistavat tuuletuksen. Tuuletusriman päällä on harjan suuntaisesti menevät koolaukset eli varsinaiset tiilikatteen ruoteet. Museoalueella olevis-ta aluskatteellisista katoista puuttuvat tuuletusrimat. Kattojen tuulettuvuus on vähäistä, ja ne edellyttävät seurantaa aluskatteen ja tiilien väliin kertyvien lehtien ja roskien vuoksi. Kattoon kertyvät roskat estävät sen kuivumisen ja aiheuttavat pitkällä aikavälillä kattora-kenteiden lahoamisen.

Periaate aluskatteen ja kattoti i l ien tuulettumisesta. Kuvassa aluskatteena toimiva vanha pärekatto on puhdistettu ja korjattu paikall isesti bitumikermillä. Lahovaurioituneet ruoteet on uusittu ja vanhat ti i let ladottu uudelleen.

35

P Ä Ä R A K E N N U SMuseoalueen kattotiilet ovat päärakennusta lukuun ottamatta hyvässä kunnossa. Päärakennuksen tiilet ovat muista katoista poiketen aaltomalliset ja huomat-tavan hauraat. Katolla on useita vaurioituneita tiiliä, ja tiilet ovat kauttaaltaan niin hauraita, että katolla kulke-minen ei ole mahdollista ilman tiilien rikkoutumista. Katolla olevassa pahvialuskatteessa ei ole tuuletusvä-liä ja se päättyy virheellisesti ulkoseinän ulkopinnan sisäpuolelle. Katto edellyttää uusimisen aluskatetta myöten.

Suositeltavaa on purkaa päärakennuksen tiilet sa-malla kartoittaen niiden kunto. Hyvät ja kestävät tiilet voidaan mahdollisesti käyttää uudelleen. Harjalta vä-hintään ulkoseinän ulkopintaan asti ulottuvaksi alus-katteeksi asennetaan öljykarkaistu kovalevy tai diffuu-sioavoin kangasmainen aluskate, kuten esim. Kerabit super -aluskate. Aluskatteen päälle asennetaan tuule-

tusrima ja tiilien ruoteet. Mikäli purettaessa löytyi riittä-västi hyväkuntoisia tiiliä, voidaan ne hyödyntää toisel-la lappeella ja toiseen hankitaan vanhat hyväkuntoiset korvaustiilet. Kuistin katto operoidaan samalla tavalla.

M A A L A U SKattojen kuivana ja puhtaana pysymistä parantaa maalipinta. Betonitiilikatot voidaan maalata sementti-maalilla. Maalausta ei tule tehdä tiilen pintaan maali-kalvoa muodostavilla maalityypeillä.

L I I T T Y V Ä T R A K E N T E E TKattoihin liittyvien piippujen ja hormien liitoskohtien pellitykset tulee tarkistaa ja mahdolliset viat korjataan. Päätyräystäällä olevat tuulilaudat estävät sadeveden ja roskien pääsyn kattorakenteisiin. Lahovaurioituneet ja puutteelliset tuulilaudat tulee uusia.

Betoniti i l ikaton uudelleen maalaus parantaa katon kuivana ja puhtaana pysymistä.

Piippujen pell itykset täytyy tarkistaa.

Päärakennuksen kattoti i let ovat hauraat ja paikoin pahasti rapautuneet.Päärakennuksen kuistin katon rakenteet ovat paikon lahoneet lehtien, roskien, huonon tuulettuvuuden ja vaurioituneiden ti i l ien vuoksi.

36

3 . 6 I K K U N A T J A O V E T

Ikkuna- ja ovikorjaukset suoritetaan noudatetaan Mu-seoviraston korjauskortiston ikkuna- ja ovikorjauk-sia koskevien korttien ohjeita ja soveltaen RT-korttia 41-10726 (Puuikkunat, korjausrakentaminen). Ikku-noiden käynti korjataan, riippuvat irronneet saranat kiinnitetään, irtonainen helisevä ikkunalasi tiivistetään kittaamalla, puupinnat maalataan ja pintaheloitus kor-jataan toimintakuntoon.

Ikkunat voidaan jakaa kahteen eri pääryhmään niiden kunnon mukaan: huoltomaalaukseen ja korja-usmaalaukseen. Huoltomaalaus tehdään normaalikun-toisiin ikkunoihin ja korjausmaalaus perusteellisem-man käsittelyn vaativiin ikkunoihin. Osa ikkunoista edellyttää puuosakorjauksia, mikä tarkoittaa lahon tai muuten vaurioituneen puuosan korjaamista uudella korkealaatuisella tarkoitukseen sopivalla puulla. Käy-tettävän puutavaran laadulla on merkittävä vaikutus korjausten kestoikään. Museoalueen jokainen ik-kuna ja ovi on kuntotasoltaan erilainen ja edellyttää ikkunakohtaisen tarkastelun ennen korjaustyöhön ryhtymistä.

Torpan porstuan ikkuna.

37

H U O LT O M A A L A U S- käsiteltävästä alustasta poistetaan vain irtonainen ja

hionnassa irtoava maali. Lasien kiinnitys ja tiivistys täydennetään. Ruostuneet metalliosat teräsharjataan ja pohjamaalataan korroosionestomaalilla. Käynti korjataan.

- pohjamaalaus vain puupuhtaille alueille maalin val-mistajan ohjeiden mukaan. Ohenne maalinvalmista-jan suosituksen mukaan.

- 2x öljymaalaus maalin valmistajan ohjeiden mukaan ohuesti, tiukasti pyörösiveltimellä pohjaan hanga-ten. Lasirajaus maalataan kitin yli 2 mm lasiaukon puurajauksen mukaan.

K O R J A U S M A A L A U S- käsiteltävästä alustasta poistetaan kaikki maali ja

nukkaantunut puunpinta. Lasien kiinnitys ja tiivis-tys kunnostetaan. Ulkopuitteiden lasikittausten tulee olla tiiviit. Ruostuneet metalliosat teräsharjataan ja pohjamaalataan korroosionestomaalilla.

- pohjamaalaus maalin valmistajan ohjeiden mukaan. Ohenne maalinvalmistajan suosituksen mukaan. La-sihuullos pohjamaalataan ennen kittausta. Lasin ja huulloksen välin tiivistyskittaus. Lasikitti pellavaöljy-kittiä. Kittaus jätetään 2 mm vajaaksi lasin vastapuo-len puurajasta.

- halkeamat kitataan öljykitillä.- 2-3x öljymaalaus maalin valmistajan ohjeiden mu-

kaan ohuesti, tiukasti pyörösiveltimellä pohjaan hangaten. Lasirajaus maalataan kitin yli 2 mm lasi-aukon puurajauksen mukaan.

P U U O S A K O R J A U K S E T- puhdistus- nukkaantunut puupinta hiotaan kovaan puupintaan

asti. Harmaantuneessa puussa ei pysy maali kiin-ni. Laho ja vaurioitunut puu poistetaan porrastaen leikkauslinjaa kestävän liitoksen mahdollistamiseksi. Paikkapala muotoillaan sopivaksi ja liimataan pai-koilleen kosteuden kestävällä liimalla. Käytettävän puutavaran tulee olla samaa puulajia kuin alkupe-räisessä puitteessa. Puuosakorjauksissa käytetään tiheäsyistä sydänpuuta. Liimauksen jälkeen paikka-pala veistetään lopullisesti oikeaan muotoonn.

- korjausmaalausta vastaavat toimenpiteet

Kuva MuseovirastoKorjausmaalauksen tarpeessa oleva ikkunapuite. Nukkaantunut puuaines hotaan kovalle puulle, suoritetaan pohjamaalaus, halkeamat kitataan ja lopuksi puite pintamaalataan.

Esimerkki ikkunasta, jonka toimenpiteenä on huoltomaalaus.

38

M U I S T I I N PA N O T

39