antti hautamäki tutkimusprofessori johtaja agora …...• antti hautamäki (2008): kestävä...
TRANSCRIPT
Sosiaaliset innovaatiot
Antti Hautamäki
Tutkimusprofessori
Johtaja
Agora Center
Jyväskylän yliopisto
Kuljemme kohti palvelutaloutta
Tuottaja Asiakas
Pieni
jalostusarvo
Suuri
lisäarvo
Paperi
iPhone
Innovaatiot
Palvelut
Design
Näkökulmana
Paikka
arvoverkostossa
Teknologia-
talous
Palvelu-
talous
Luonnonvara-
talous
Lupaavat
innovaatiot
talouksien
rajapinnoilla
Elinkeinorakenne muuttuu innovaatioilla
Kestävä innovointi
Mitä innovaatiot ovat?
• Innovaatiot yhdistetään perinteisesti
tuottavuuteen, talouskasvuun ja
kilpailukykyyn.
• Innovaatiot mielletään uusiksi teknologioiksi
ja tuotteiksi, joilla saavutetaan kilpailuetua
• Mutta innovaatiot ovat uusia ratkaisuja meitä
askarruttaviin asioihin (wicked problems)
• Innovaatio on uusi hyödyllinen asia, joka
on otettu käyttöön
Innovaatiot kuuluvat kaikille
Innovation for all
• Tuotetaan innovaatioita, jotka ratkaisevat
yhteiskunnan häijyjä ongelmia ja edistävät
kestävää hyvinvointia
• Voimaannutetaan kansalaiset osallistumaan
yhteiskunnan kehittämiseen ja käyttämään
omaa luovuuttaan ja osaamistaan uusien
ratkaisujen tuottamiseen
Hautamäki & Oksanen, 2011: Tulevaisuuden kulttuuriosaajat
Sosiaaliset innovaatiot
• Rakenteelliset, systeemiset innovaatiot: • Uusi toimintapuitteita, organisaatioita, lainsäädäntöä
• Voidaan saavuttaa suuria säästöjä, lisää tuottavuutta
• Esimerkki: asiakas-tuottaja-malli ja palvelusetelit
• Arjen innovaatiot työpaikoilla, henkilökunnan oivallukset • Fiksumpia tapoja toimia, joustavuutta, organisaatio- ja
ammattirajojen ylittämistä
• Parannetaan palvelun laatua ja vaikuttavuutta
• Esimerkki: vanhusten kuntoilupäivä Valkeakoskella
• Demokratiainnovaatiot: • Lisäävät kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa ja
palveluorganisaatioissa
• Kansalaiset innovaattoreiksi: innovaatiodemokratia
• Esimerkkinä: vertaistoiminta verkossa, yhteiskunnalliset yritykset
Pehmeät innovaatiot
• Perinteisten kovien innovaatioiden sijaan
tulevaisuudessa tarvitaan pehmeitä
innovaatioita
• Pehmeitä innovaatioita ovat uudet ratkaisut
jotka liittyvät mm.
• Ihmisten arkeen
• palveluihin
• kestävään hyvinvointiin
• kansalaisyhteiskuntaan jne.
Ketkä tekevät pehmeitä innovaatioita
• Kansalaiset arjessa: äidit ja isät, nuoret ja
vanhat, naiset ja miehet, terveet ja sairaat,
omat ja vieraat
• Työntekijät työpaikoilla
• Asiakkaat ja palvelujen käyttäjät
• Kuluttajat käyttäessään tuotteita
• Asiantuntijat työssään
• Taiteilijat luodessaan teoksiaan
Pehmeä innovointi on ongelmien
ratkaisemista yhdessä
Asianomaiset
Toimijat
Tutkijat
Asiantuntijat
Voimavarojen
tarjoajat
Ongelman
muotoilijat
ja ratkaisun
fasilitoijat
Palvelujen ihmiskuva
Ihminen
elämänsä
subjektina
Halu
Motivaatio
Kyky
Osaaminen
Ulkoiset toiminta-
mahdollisuudet
Ihmisen
valinnat
Toiminta-
valmiudet
Oppimisprosessi
Palvelu = ihmisen toimintavalmiuksien ja –toimintamahdollisuuksien parantamista
niin että ihminen voi toteuttaa omia tavoitteittaan: voimaantuminen
Hyvään tuuppaaminen
• Ihmiset haluaisivat tehdä parempi valintoja, mutta epäonnistuvat usein
• Aristoteles: syynä heikkoluontoisuus
• On osoitettava, mitä hyvää seuraa tietyistä valinnoista (liikunta, ruokavalio, tupakanpolton lopettaminen, kohtuullisuus)
• On tuupattava hyvään suuntaan luomalla kannusteita ja helpottamalla päätöksen tekemistä ja siinä pysymistä
Hyvinvointipalvelujen uudelleen ajattelu
• Julkinen arvo (public value) suoritteiden mittariksi: • terveydenhuollon tulee lisätä ihmisten terveyttä ja pidentää elinikää
• sosiaalipalvelujen tulee tukea ihmisten arkisen elämän sujumista
• Koulun tulee luoda edellytykset ja halu jatkuvaan oppimiseen
• Yhteinen hyvä: yhteisillä rahoilla tuotetaan yhteistä hyvää, joka on kaikkien käytettävissä,
• Julkinen tila
• Julkiset tietovarannot ja rekisterit
• Voimaantuminen palvelun tavoitteeksi: ihmisen omien voimavarojen vahvistuminen ja omaehtoinen käyttäminen
• Vertaistoiminta
• Ennaltaehkäisy
• Hyvään tuuppaaminen (”nudge”): ihmisten tukeminen tekemään ja pitämään hyviä päätöksiä
• Ravintotottumukset
• Liikunta
• Palvelumuotoilun hyödyntäminen
Design-ajattelu
• Näkemys (insight) kokonaisuudesta
• Asetetaan ihminen keskiöön (human-
centered): empatia
• Muotoillaan palvelukokemusta
• Kokeillaan ja tehdään prototyyppejä
• Toimitaan moniammatillisissa tiimeissä
• Havainnoidaan yksilöitä ja yhteisöjä
• Kerrotaan tarinoita
Käyttäjätutkimuksesta elämänkontekstin
tutkimiseen
Käyttäjät
Tutkimuskohteet:
Käyttäjäkokemukset
Käyttäjäpalautteet
Markkinat
Konteksti?
Emergoituvat
elämän
kontekstit
Tulevat
käyttäjät
Tuitkimuskohteet:
Kulttuurin ja
elämäntapojen
muutokset
Radikaalit
innovaatiot
Ei synnytä
radikaaleja
innovaatioita
Radikaalien innovaatioiden aika
Uusi tekniikka Vanhat
toimintamallit
Kasvavat
kustannukset
Uusi tekniikka
+ =
Tehokkuus
ja laatu
Uudet
toimintamallit + =
Radikaalit
innovaatiot
Hyvinvointiyhteiskunta 2.0
• Perusta on jokaisen ihmisen mahdollisuus
elää arvokasta elämää ja kokea arvostusta
• Reaktiivisesta proaktiiviseen yhteiskuntaan
• Keskeisessä asemassa on uusi
oppimiskulttuuri 2.0:
• Arvonannosta syntyvä luottamus
• Rikastava vuorovaikutus
• Luova intohimo
Pekka Himanen, Kukoistuksen käsikirjoitus, 2010
Julkisten voimavarojen kehittäminen
• Toimintapuitteiden rakentaminen (enabling): yhteishyvä ja yhteisoma
• Innovatiivisuus: kokeileva kehittäminen, raja-aitojen kaataminen
• Verkottuminen: yhteistyö ja vuorovaikutus
• Kansalaisten voimaantuminen: osallisuus, vertaistoiminta
• Kestävä kehitys: vähähiilisyys, joukkoliikenne ja alueellinen omavaraisuus
Kumppanuudella kaikki voimavarat
käyttöön: PPP- kumppanuus
Kumppanuus
ja yhteistyö
”www”
People:
Kansalaiset
Public:
Kunnat ja muu
Julkinen sektori
Private:
Yritykset
Stimulaatio:
Julkinen sektori auttaa
kansalaisia ja yrityksiä
käyttämään omia
voimavarojaan ja
saa näin suuremman
vaikuttavuuden
Kunnan kehittämisen
lähtökohdaksi hyvä elämä
Hyvän elämän sisältö
Toimintakyky
”Eläminen”
Hyvän elämän aineelliset
edellytykset
Työnteko ja vaurastuminen
Hyvän elämän välttämättömät
edellytykset
Turvallisuus ja terveys
Ihmisten oma
vastuu korostuu
(epävirallista)
Työelämä
ratkaisee
(mm. eläkkeet)
Julkisen
sektorin tehtävä
(virallista)
Toimintojen kriteeriksi vaikuttavuus
Kunnan
voimavarat,
tehtävät ja
velvollisuudet
Kestävä
Hyvinvointi
Kuntien toiminnot: Oma palvelutuotanto
Ostopalvelut
Palvelusetelit
Vertaistuotanto
Hankintatoimi
Julkinen tila
Kaavoitus
Joukkoliikenne
Energia
Vesi …
Vaikuttavuusarviot hyvinvointimittareiden avulla
Kuntien innovaatiotoiminta
PPP Ohjaus
Kokeileminen
Erilaistuminen
Normien purkaminen
Tuottavuus
Yhteistoiminta
Innovaatiotoiminnan vahvistaminen
kunnissa
• Innovaatiojohtamisen vahvistaminen
• Eksperimentoiva ote: suositaan ja sallitaan kokeilut
• Ohjauskeinojen kehittäminen innovatiivisuutta lisäävän suuntaan (kannusteet, vapausasteet)
• Kuntien t&k-panosten lisääminen
• Henkilökunnan voimaannuttaminen
• PPP-kumppanuus: järjestöt ja yritykset aktiiviseksi osaksi palvelujärjestelmää
Sosiaalisten innovaatioiden
levittäminen
• Innovaatioiden käyttöönotto ei ole koskaan mekaaninen prosessi, toimintaympäristö on aina erilainen
• Kunnilla ja niiden ylityöllistetyillä yksiköillä ei ole aikaa eikä intressiä levittää innovaatioitaan
• Onnistunut sosiaalisten innovaatioiden levittäminen edellyttää valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyötä ja tiivistä verkottamista
• Tehokas tapa levittää innovaatioita on luoda yrityksille kannusteita innovoida ja tuotteistaa uusia palveluja ja palvelumalleja
Kirjallisuutta
• Olli Alanen ym. (2010): Metropolin hyvinvointi. Espoo
• Antti Hautamäki (2003): Kyllä Amerikka opettaa. Sitra
• Antti Hautamäki (2008): Kestävä innovaatio. Sitra
• Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen (2011):
Tulevaisuuden kulttuuriosaajat. Eduskunnan
tulevaisuusvaliokunta
• Antti Hautamäki ja Kaisa Oksanen (2011): Yliopisto
palveluinnovaatioiden kehittäjänä. Agora center