PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

4/2012

Ekapeli opettaa

lukemaan

Kielipolku 10 vuotta

iPad ja kosketuksen ihme

Lapset ja nuoret sosiaalisessa mediassa

KIELIPOLKU 4/20122

Pelaamalla voi oppia lukemaan.

s. 6

Kannen kuva: Shutterstock

(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä Dysfasia)

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.11. vuosikertaISSN 1799-5868Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJAAivoliitto ry

YHTEYSTIEDOTSuvilinnantie 2, 20900 Turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 210info@aivoliitto.fietunimi.sukunimi@aivoliitto.fiwww.aivoliitto.fiwww.sunnanvind.fi

TOIMITUStoimitus.kielipolku@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 292tiina.viljanen@aivoliitto.fiToimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 262paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fiToimitussihteeri Pia Puustellip. 050 568 8149pia.puustelli@aivoliitto.fi

TOIMITUSNEUVOSTOProfessori Pirjo KorpilahtiTurun yliopisto, puheenjohtajaErityisluokanopettaja Mari JaakkolaVeromäen koulu, Vantaan kaupunkiErikoistutkija Elisa PoskipartaOppimistutkimuksen keskus, Turun yliopistoErityisopettaja Tiina SiiskonenNiilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan kouluYhdistyksen jäsen, toimittaja Tarja AutioAivoliitto ry:n edustajat:Suunnittelija Elina SaloViestintäpäällikkö Päivi Seppä-LassilaTiedottaja Pia PuustelliToiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASUMIKTOR Taitto Marko Vuorio, MIKTORKuvat futureimagebank.com, Shutterstock jaScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010ritva.helander@tjm-systems.fiaineistot@tjm-systems.fip. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET,TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖTPia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)pia.vuoltee@aivoliitto.fi

TILAUSHINNAT35 € vuosikerta, 9 € irtonumero. 1.1.2013 alkaen 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero.Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

TEEMA: Tietotekniikka kaikille

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Kielipolku-lehden aikatauluNO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

1. Vertaistuki pe 11.1. ti 15.1. pe 15.2.

2. Minäkuva ja sukupolvien ketju pe 12.4. ma 15.4. ma 20.5.

3. Uusi varhaiskasvatuslaki pe 9.8. ti 13.8. pe 13.9.

4. Kieli ja kulttuuri pe 11.10. ti 15.10. pe 15.11.

34/2012 KIELIPOLKU

s isältö4/2

01

2

ARTIKKELIT6 Tietotekniikka tekee oppimisesta hauskempaa10 iPad ja kosketuksen ihme11 iPadia käytetään Aivoliitossa ahkerasti14 Lapset viihtyvät netissä ja somessa18 Välkystä Kielipolkuun20 Miten lapsesi oppii puhumaan?24 Elämän keväästä syksyyn26 Kuluttajaparlamentti otti kantaa vaalien alla34 Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2013

PALSTAT4 Ledare5 Pääkirjoitus16 Kolumni22 Tutkittua28 Liitto tiedottaa31 Kolumni32 Tapahtumakalenteri33 Koulutuskalenteri37 Poimittua40 Yhdessä – postia yhdistyksiltä41 Yhdistykset alueittain43 Aivoliiton yhteystiedot

Kielipolku täytti 10 vuotta.

s. 18Tableteille luodaan jatkuvasti uusia puhetta tukevia sovelluksia.

s. 10

KIELIPOLKU 4/20124

LED

ARE

TIIN

A V

ILJA

NE

N

I dag använder barn iPhone redan på daghemmet och pekskärmar är vardagsmat för dem, och deras föräldrar lever med Facebook.

I år fyller tidningen Kielipolku (som tidigare hette Dysfasia) tio år. Om vi går bakåt i tiden, till året då Hjärnförbundet grundades, 1977, talade man om

barnafatiker, och förbundets tidning Afasi skrev om deras sak. I dag diskuterar vi tidningens roll och form i stort. Bör den distribueras som en trycksak eller kunde den kanske komma ut bara i elektronisk form?

Datortekniken i min egen generation startade med räknestickan. Via datorer stora som rum och en gång med hjälp av hålkort har vi förflyttat oss till da-gens värld där datoriserade apparater är mångfaset-terade och det centrala sättet för sociala kontakter är med hjälp av datorer.

I dag använder barnen iPhone redan på daghem-met och pekskärmar är vardagsmat för dem. Deras föräldrar lever med Facebook och andra datoriserade sociala medier. Detta nya sätt att kommunicera och att få kontakt med andra likasinnade har kommit för att stanna – åtminstone än så länge.

Vi kan dock fråga oss om all den kunskap som produceras i de sociala medierna är vettig. Dåliga exempel är till exempel meddelanden som: ”Jag är på stugan” (varsågod tjuvar, töm min bostad) eller

”Vi ska ha fest!” (utomstående är välkomna att för-störa vårt hem). Hur många ungdomar råkar ut för att i vuxen ålder ångra sig på grund av bilder som nu kanske är lite roliga men har spridits till hela världen via nätet?

Datatekniken är en förträfflig dräng, som det gamla ordspråket säger, men inte som husbonde. Med hjälp av den underlättas mycket: den gör kom-munikationen snabbare, gör det möjligt att lära sig mycket nytt och sprider kunskap till allt flera.

Datatekniken ska tjäna oss alla. Den bör vara lät-tillgänglig så att man på bästa sätt kan utnyttja den.

Det här numret av tidningen Kielipolku försöker få oss att förstå lite av datateknikens värld så att vi ska kunna använda tekniken både inom rehabiliteringen och i vardagssysslor.

Jag hoppas på en givande läsning av den på pap-per tryckta men med hjälp av datorteknik framställ-da tidningen Kielipolku! ■

Tiina Viljanen är verksamhetsledare för Hjärnförbundet.

Datateknik för alla

54/2012 KIELIPOLKU

PÄÄ

KIRJOITU

STIIN

A V

ILJAN

EN

Mar

jo H

aapi

o

Kielipolku-lehti (aiemmalta nimeltään Dysfasia) täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Kun menem-me vielä kauemmas historiassa, aina Aivolii-

ton syntymävuoteen 1977, puhuttiin lapsiafaatikois-ta ja heidän asioitaan käsiteltiin liiton Afasia-lehdes-sä. Tänä päivänä keskustelemme lehden roolista ja muodosta ylipäänsä, tulisiko sen olla painettu vai sähköisesti ilmestyvä.

Oman sukupolveni tietotekninen historia lähtee liikkeelle laskutikusta. Huoneen kokoisten tietoko-neiden ja reikäkorttien kautta olemme siirtyneet nykypäivään, jossa laitteisto on monenkirjava ja so-siaalinen media keskeinen viestintäkeino.

Tänä päivänä lapset käyttävät iPhonea jo päivä-kodeissa, tabletit ovat heille arkipäivää ja heidän vanhempansa elävät Facebookissa ja muissa sosi-aalisissa medioissa. Tämä uusi tapa kommunikoida, saada ja antaa vertaistukea, on tullut jäädäkseen – ainakin toistaiseksi.

Voimme toki kysyä, onko kaikki sosiaalisen medi-an kautta tuotettu tieto järkevää. Huonoja esimerk-kejä voivat olla esimerkiksi viestit: ”Olen mökillä” (käykääpä vorot tyhjentämässä asuntoni) tai ”Meillä

on kotibileet” (ulkopuoliset tervetuloa tuhoamaan kotimme). Kuinka moni nuori joutuukaan aikuisiäs-sä katumaan netin kautta levitettyjä, nyt hauskoilta tuntuvia kuvia itsestään?

Tietotekniikka onkin oivallinen renki, kuten van-ha sanonta kuuluu, mutta se ei voi olla isäntä. Tuon apulaisen avulla helpottuu moni asia: kommuni-kointi nopeutuu, oppiminen mahdollistuu, tietoa saadaan yhä useamman ulottuville.

Tietotekniikan tuleekin palvella meitä kaikkia. Sen pitää myös olla helposti jokaisen saatavilla, jotta sitä voidaan parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää.

Tämä Kielipolku-lehti paneutuu tietotekniikan maailmaan, jotta voisimme entistä paremmin hyö-dyntää sitä niin kuntoutuksessa kuin arjen toimin-noissakin.

Toivotan antoisia lukuhetkiä paperille painetun, tietotekniikan avulla toteutetun Kielipolku-lehden parissa. ■

Tiina Viljanen on Aivoliiton toiminnanjohtaja.

Tietotekniikka kaikille

Tänä päivänä lapset käyttävät iPhonea jo päiväkodeissa, tabletit ovat heille arkipäivää ja heidän vanhempansa elävät Facebookissa.

6KIELIPOLKU 4/2012

Yhä suurempi osa oppimate-riaalista tulee lähitulevaisuu-dessa tarjolle tablettitietoko-

neilta. Ne haastavat painetun tekstin ja aiemmat oppimateriaalit, kun tie-toa lähestytään jo pienestä pitäen kir-jan sijasta sylissä olevasta älylaittees-ta. Laitteilla on jo nyt tavoitettavissa suuri osa kirjoitetusta maailmasta ja pian myös elävöitetyt oppimisympä-ristöt.

HE

IKK

I LY

YTI

NE

N

Tietotekniikka tekee oppimisesta hauskempaa

Tablettitietokoneet luovat uusia oppimisympäristöjä lapsille, joilla on oppimisvaikeuksia. Esimerkki

oppimispelistä on Ekapeli, jonka avulla opetellaan lukemaan.

Pett

eri K

ivim

äki

Kuvassa Ekapeliä pelaavat Säynätsalon koulun oppilaat Sanni Soininen (vasem-malla), Samuel Aarnio ja Maija-Riina Parviainen.

Tietotekniset laitteet voidaan valjastaa oppimisen kannalta tehok-kaiden menetelmien käyttöön. Hy-vä esimerkki on lukemista opettava Ekapeli, joka on kaikkien saatavissa ilmaiseksi LukiMat-palvelusta. Palve-lusta löytyy pelejä myös matematii-kan perustaitojen opetteluun.

MISTÄ OPPIMISESSA ON KYSYMYS?

Suuri osa oppimisesta tapahtuu spontaanisti ilman erityistä pyrkimys-tä oppia. Asiasta, jolle altistamme it-semme, opimme aina jotain riippuen altistumisen määrästä ja muodosta.

Pieni lapsi oppii puhumaan, jos hänellä on mahdollisuus osallistua puheeseen perustuvaan vuorovaiku-tukseen elinympäristössään. Oppi-minen alkaa jo kohdussa ja on lähes rajatonta. Jos lapsen lähiympäristös-sä on johdonmukaisesti hänen kans-saan eri kieliä puhuvia ihmisiä, lapsi omaksuu nämä kielet. Sama koskee muitakin taitoja. Spontaani oppimi-nen etenee lapsen kehityksen var-haisvaiheesta lähtien iloisen tekemi-sen merkeissä ilman ulkoista painetta tai oppimistarkoitusta.

OPPIMINEN OPPIJALLE SOPIVAKSI

Tavoitteellinen oppiminen vaatii omaehtoista panostusta ja määrä-tietoista suuntautumista opittavaan asiaan. Oppiminen voi edetä luonte-vasti kiinnostuksesta, mielihalusta ja/tai tietoisuudesta, että asia on opit-tava. Mitä suuremman ponnistelun tavoitteen saavuttaminen oppijalta edellyttää, sitä tärkeämpää on opti-moida opettelu mielenkiintoa ylläpi-tävään muotoon.

Ihmiset ovat erilaisia. Ideaalinen oppimisympäristö huomioi vaihte-lun ja tarjoaa kullekin oppijalle so-vitetun etenemistien. Tähän pystyy taitava opettaja, joka tuntee opetet-tavansa. Tavoitteellinen oppiminen tapahtuu pääasiassa koulumaisissa ympäristöissä, joissa yksityisopetus on harvoin mahdollista. Siksi kaikki mahdollisuudet tehdä oppimisym-päristö yksilölle sopivammaksi kan-nattaa käyttää.

74/2012 KIELIPOLKU

Uusi tietotekniikka tarjoaa tähän hyvän mahdollisuu-den, mutta vaatii vielä runsaasti kehitystyötä. Käytännös-sä tietokone komennetaan ottamaan mallia taitavasta opettajasta ja täydentämään tätä vielä keinoilla, joihin ihminen ei ilman erityisvälineitä pysty. Tämä on mahdol-lista, jos opittava taito tunnetaan hyvin.

LUKUTAITO OPPIMISEN KOHTEENA

Lukutaito on tiedonhankinnan perusvälineenä poikkeuk-sellisen tärkeä taito. Se myös tunnetaan hyvin.

Suomen kielen kirjoituksen oppiminen on periaat-teessa helppoa. Äänteillä ja kirjaimilla on sekä lukemisen että kirjoittamisen suunnassa johdonmukainen yhteys. Oppiakseen lukemaan lapsen on tallennettava mieleen-sä kirjainten vastinäänteet. Kirjain-äänneyhteyksien op-pimisen jälkeen lapsi usein melko äkkiä oivaltaa, että vastinäänteitä tuottamalla kirjain kirjaimelta hän pystyy lukemaan.

Näennäisestä helppoudesta huolimatta yli kymme-nesosalla lapsista on vaikeuksia oppia lukemaan. Vaikeu-det ilmenevät kahdessa vaiheessa. Aluksi kirjainten vastin- äänteiden mieleen tallennus voi vaatia poikkeuksellisia ponnisteluja. Toinen haaste on sanatunnistuksen auto-matisointi. Siihen liittyy kirjainten äänteiksi muuttamisen nopeuttamisen lisäksi myös tarve pystyä tunnistamaan kerralla isompia kirjoituksen yksiköitä. Tämä valmius kas-vaa parhaiten lukemalla.

Lukemisen imuun pääseminen on lapselle haastava ongelma, jos alkuvaihe on vaatinut pitkää harjoittelua työläällä kirjain kirjaimelta -menetelmällä. Lukemisen päätavoitteen, luetun ymmärtämisen, voi saavuttaa vain riittävän sujuvalla lukutaidolla.

EKAPELILLÄ OPETELLAAN LUKEMAAN

Hyvä oppimisympäristö tarjoaa opittavan asian kulle-kin oppijalle mahdollisimman helposti omaksuttavassa muodossa ja pitää oppijan mielenkiinnon yllä riittävän pitkään. Jos lapsella on oppimisvaikeuksia, mielenkiinnon tulee usein säilyä pitkäänkin, jotta vaikeudet voitetaan riittävällä harjoittelulla.

Ekapeli pyrkii juuri tähän lukutaidon perusaskeleissa. Peli on kehitetty pitkäaikaisen lukutaidon tutkimuksen tuottaman tiedon pohjalta. Pelissä on huomioitu pullon-kaulat, joita lasten valmiuksien monimuotoisessa kirjossa voi syntyä oppimisen esteiksi.

ASKEL ASKELEELTA ERILAISILLA POLUILLA

Uudet oppimisympäristöt vangitsevat oppijan mielen-kiinnon tavanomaista opetusta paremmin. Ne mukau-tuvat yksilön oppimisedellytyksiin ja oppimisen kulkuun tarjoten sopivasti etenemisaskeleita ja kannusteita. Näin myös ne lapset, joiden on aihetta syystä tai toisesta harjoi-tella enemmän, saavat myönteisiä kokemuksia. Kärsivälli-senä opettajana tietokone saattelee oppijan negatiivista

palautetta antamatta kannustavasti tukien maaliin asti. Toisaalta pelaajan kyllästymistä ennaltaehkäistään sijoit-telemalla väliin sopivasti haastavia tehtäviä.

Tunnettujen ongelmakohtien ylittämiseen on Ekape-lissä rakennettu vaihtoehtoisia, etenemistä helpottavia polkuja, joista kaikille oppijoille löytyy riittävät keinot vai-keuksien voittamiseen. Peli on ohjelmoitu tunnistamaan pelaajan kohtaamat vaikeudet niin, ettei ylipääsemätöntä estettä pääse syntymään.

Esimerkiksi äänteiden toisistaan erottamiseen ja ään-teiden yhdistämiseen liittyvät ongelmat ovat tyypillisiä lukivaikeuksia. Niiden voittamiseen voidaan käyttää mo-nenlaisia keinoja. Äänteiden ja kirjainten yhdistämishar-joittelu voidaan esimerkiksi aloittaa toisistaan helposti erottuvista äänteistä. Kun lapsi saa hyvän otteen kirjaimis-ta myös vaikeammin erottuvat äänteet saadaan eriytettyä mielen kartassa. Äänteiden yhdistämistä taas on helppo tukea muun muassa erilaisin näköön perustuvin keinoin, liikkuvaa kuvaa hyödyntäen.

8KIELIPOLKU 4/2012

LYHYITÄ JA TOISTUVIA PELITUOKIOITA

Peli antaa palautteen vanhemmal-le tai opettajalle, jonka kannustus on lapselle arvokasta. Vanhemman opastusta tarvitaan kannustuksen lisäksi siinä, että pelin käytön ajoitus pysyy hallinnassa. Pelijakso ei kerralla saa jatkua liian pitkään, ettei teho hä-viä ja riski kyllästymiselle kasva.

Lapsen oppimisen kannalta op-timaalinen harjoitteluaika on noin kymmenen minuuttia. Kymmen-minuuttisten jaksojen toistaminen mahdollisimman monta kertaa päi-vän aikana on kuitenkin hyödyllistä. Se tehostaa aikayksikköä kohti saa-vutettua oppimistulosta ja lyhentää taidon omaksumisen kokonaisaikaa.

EKAPELI AUTTAA KÄRSIVÄLLISESTI

Useimmille lapsille, joille lukemaan opettelun alkuvaihe on haastava, muutaman viikon harjoittelu Ekape-lillä 3−5 kertaa päivässä vie taidon luokkatovereiden tasolle. Tämän ta-pahtuessa heti koulun aloittamisen aikaan lapsi välttyy ikävältä tunteel-ta, että hän on muita jäljessä. Onhan pienen oppijan suurin haave usein tuossa vaiheessa oppia lukemaan.

Ekapeli auttaa kärsivällisesti. Myös lapsi, jolle lukemaan oppimi-

nen on poikkeuksellisen haastavaa, voi saada siitä avun, kunhan sinnik-kään harjoittelun tueksi on tarjolla riittävästi myös ulkoisia kannusteita. Lapsen on voitava kokea, että hänen opetteluaan arvostetaan.

PELI ON RÄÄTÄLÖITÄVISSÄ

Peli pystyy automaattisesti sovittau-tumaan hyvinkin pitkälle tavallista sitkeämmän vaikeuden voittami-seen, mutta sitä on mahdollista myös räätälöidä asiantuntevan avustajan tuella. LukiMat-palvelu tarjoaa tarvit-taessa tähän apua lapsen opettajalle tai vanhemmalle.

Virheettömän peruslukutaidon onnistunutkaan opettelu ei aina riitä imaisemaan lasta lukemisen pariin, mikä tietysti on paras lukutaidon opettaja. Tällöin voi olla tarpeen jat-kaa harjoittelua ja käyttää Ekapeliä vielä seuraavan askeleen opettelussa eli riittävän sujuvuuden saavuttami-seksi.

EKAPELI ON MUUALLA GRAPHOGAME

Tulevaisuuden oppimisympäristöt si-jaitsevat Ekapelin tapaan älylaitteissa, jotka on ohjelmoitu hyviksi opettajik-si. Hyvän opettajan määreeseen voi-daan niissä lisätä parhaan tieteellisen tietämyksen mukainen opettaminen.

Myös Ekapeli opettaa parhaimmiksi tunnistettujen periaatteiden mukai-sesti eli kirjain–äännevastaavuuksiin perustuvalla menetelmällä.

Tieteellisen tiedon pohjalta ede-tään myös muotoiltaessa Ekapeliä tukemaan lukutaitoa muissa maissa, joissa lukutaidon harjoittelumahdol-lisuuden tarve on vielä suurempi kuin Suomessa. Muualla peliä kutsutaan nimellä Graphogame. Tutkimuspoh-jainen näyttö laaditun kieliversion vaikuttavuudesta hankitaan aina en-nen pelin jakelua uusiin kieliympäris-töihin.

Graphogame-tyyppisillä ratkai-suilla luodaan todennäköisesti tule-vaisuudessa aiempaa tehokkaammin oppimista tukevia polkuja. Dynaami-sella sisällöntuotannolla päästään laajasti tukemaan koulun opettamien taitojen ja tietojen hankintaa. ■

Psykologian tohtori Heikki Lyytinen toimii professorina Jyväskylän

yliopiston psykologian laitoksella ja on LukiMat-hankkeen johtaja.

LukiMat on tietoverkkovälitteinen peruslukutaidon sekä matematiikan

oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristö. Lisätietoja:

www.lukimat.fi.

Pett

eri K

ivim

äki

Tutkija Ritva Ketonen opastaa ja kolmasluokkalainen Reetta Ala-Mutka testaa uutta Ekapeli-versiota.

94/2012 KIELIPOLKU

Musiikki on muutakin kuin ääntä – se näkyy, tuntuu ja koskettaa.

Kiinnostaako Sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen?

TunneMusiikki-kurssillasaat uusia taitoja tuottaa iloa kanssaihmisillesi musiikin kautta. Opit kohtaamaan myös iän myötä heikentyneet aistit musiikin ja liikkeen keinoin. Lähde mukaan ja virkisty itsekin!

Kevään kurssit (kurssin hinta 55 euroa) 27.–23.2.2013 Salo19.–31.5.2013 Salo

Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti eläkeikäisille. Yhteistyössä Näkövammaisten keskusliitto ry, Kuuloliitto ry ja Vanhustyön Keskusliitto ry. Hakulomakkeet ja lisätiedot Eläkeliitosta:puh. (09) 7257 1178 taiheini.siltainsuu@elakeliitto.fiwww.elakeliitto.fi

10KIELIPOLKU 4/2012

Puuhailen keittiössä ja yhtäkkiä kuuluu musiikkia. Puolitoista-vuotias diginatiivi on saanut

iPadin paitsi auki, myös onnistunut valitsemaan kuvakansiosta kuvaesi-tyksen ja musiikin. Hän on sormeillut ja kosketellut laitetta jo alle vuoden iästä. Näin hän on oppinut, kuinka kosketuksella saa asioita tapahtu-maan ja laitteen pitämään ääntä – taikasormi toden totta!

Olen ollut kehittämässä tieto-koneavusteista toimintaa vuodesta 1989, jolloin perustimme Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Las-tenlinnan apuvälinekeskuksen yhte-yteen Tietoteekin. Tietotekniikka on aina innostanut minua. Jo 1970-luvun lopulla, työskennellessäni opiske-lun ohella huollon sihteerinä Digital Oy:ssä, johtajan piti tulla patistamaan minua kotiin, kun menetin ajantajuni uppouduttuani ATK-huoneessa tieto-tekniikan ihmeelliseen maailmaan.

KOSKETUSNÄYTTÖ EI OLE UUSI KEKSINTÖ

1980-luvun loppupuolella Isossa-Bri-tanniassa kehitetty BBC Microcompu-

ter System -tietokone oli jotakin aivan ihmeellistä. Sen käyttöjärjestelmä oli suunniteltu esteettömäksi ja siihen oli saatavissa paljon kuntoutukseen ja opetukseen sopivia ohjelmia, suu-rimmaksi osaksi maksuttomia.

Pimeään ruutuun sai ilmestymään värikkäitä palloja, jälkiä ja kuvia. Ää-net olivat voimakkaita ja innostavia. Tuntui ihmeelliseltä, kun kosketta-malla sormella pimeää ruutua sai jo-tain tapahtumaan. Samoihin aikoihin myös Apple kehitti omaan käyttöjär-jestelmäänsä kosketusnäyttöä. Aluksi se oli tosin irrallinen ja vasta 1990-lu-vulla näyttöön integroitu.

VAUVAT INNOSTUIVAT ELÄVÄSTÄ SATUKIRJASTA

Testasimme 1990-luvun alussa Las-tenlinnan silloisen apuvälineyksikön vastaavan Nuutti Hiltusen kanssa tietokoneohjelmia kahdeksan kuu-kauden ikäisillä vauvoilla. Käytimme sekä BBC-laitetta että Applen lait-teilla toimivaa Just Grandma and Me -sovellusta, joka on eräänlainen mul-timediaa hyväkseen käyttävä sähköi-nen satukirja. Silloisen Brøderbund

Software -yhtiön kehittämä ohjelma oli huikean hauska sekä meidän että vauvojen mielestä. Lapset eivät huo-manneet edes reagoida äidin poistu-miseen huoneesta kesken tarinan.

BBC-laitteita on edelleen käytössä Lastenlinnassa. Samoin samat vanhat Brøderbundin sadut Applen laitteilla jaksavat innostaa lapsia edelleen.

Testimme jäi silloin vain pintaraa-paisuksi. Minulle tuli kuitenkin tunne, että lapsen kiinnostuksen herättämi-seen tietokonesovellusta kohtaan tarvitaan välitöntä palautetta, innos-tavaa ääntä sekä herkullisia kuvia ja liikettä.

LAITTEET JA SOVELLUKSET OVAT HANKITTAVISSA

Tietokoneavusteisen kuntoutuksen vahvoja etuja on aina ollut, että lait-teiden hinnat eivät yleensä ole olleet esteenä niiden hankkimiselle.

Applen ja erityisesti BBC:n ohjel-mat olivat enimmäkseen Public Do-main -sovelluksia eli niin sanottuja julkisohjelmia, jolloin ne on saatu käyttöön ilmaiseksi tai ainakin pie-nin kustannuksin. Päiväkodit, koulut

HA

NN

ELE

ME

RIK

OS

KI

iPad ja kosketuksen ihmeKosketusnäyttöiset laitteet ja tietokonesovellukset ovat avanneet uusia

mahdollisuuksia kuntoutukseen ja opetukseen jo 1980-luvulta lähtien. Viimeisin kehitysvaihe ovat tablettitietokoneet.

Tiet

otee

kin

kuva

-ark

isto

Paula Herkm

an

Lastenlinnan Tietoteekissa vauvoja ihastuttavat yhä 1990-luvun alun koneet ja sovellukset. Vasemalla kuva vuodelta 1992 ja oikealla vuodelta 2012.

114/2012 KIELIPOLKU

ja lasten vanhemmatkin ovat siksi pystyneet hankkimaan niitä.

Toisaalta silloin, kun kuntoutuja on tarvinnut erityisohjaimia, erityis-ohjelmia tai tietokonepohjaisia pu-helaitteita, ovat hinnat olleet korkeita ja ovat sitä edelleen.

IPADIIN ON KEHITTEILLÄ VALTAVASTI SOVELLUKSIA

Tulevaisuudessa tablettilaiteilla on varmasti suuri rooli kuntoutuksessa ja opetuksessa. Joillakin paikkakun-nilla ja joissain yksiköissä näin on jo nyt. Erilaisia oppimiseen liittyviä hankkeita ja sovelluksia kehitetään kaiken aikaa.

Lastenneurologisen kuntou-tuksen yhdistys (entinen Suomen CP-terapiayhdistys) järjesti keväällä Espoossa ensimmäisen seminaarin iPadin käytöstä kuntoutuksessa ja opetuksessa. Joukko iPad-innokkaita kokoontui yhteen ja sai kosketuksen siihen, mitä iPad-rintamalla kuntou-tuksen ja opetuksen suunnalla tapah-tuu. Yksi päivä oli aivan liian lyhyt aika

aiheen käsittelyyn, mutta varmasti päällimmäiseksi ajatukseksi osallis-tujille jäi iPadin tarjoamat valtavat mahdollisuudet.

APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ON AINA YKSILÖLLISTÄ

Olen käyttänyt iPadia marraskuusta 2011. Se oli rakkautta ja hurahtanei-suutta ensi silmäyksellä. Yömyöhään saakka seikkailin sovelluskaupassa. Vaikka sovellukset ovat edullisia ja suureksi osaksi jopa ilmaisia, rahan-menoa ei voinut mitenkään estää. Olen kokeillut laitteen käyttöä tera-piassa muutaman asiakkaani kanssa. Joillekin sen käyttö soveltuu, toisille ei.

Kuten kaikessa tietokoneavus-teisessa toiminnassa iPad on huono isäntä, mutta hyvä renki. Esimerkik-si lapsella, jolla on tarkkaavuuden haasteita, saattaa iPad toimia hyvä-nä tukena sen suuntaamiseen. Kun olemme lasten terapiassa käyttäneet iPadia, olemme myös tulostaneet toi-minnasta syntyneet kuvat tai lähettä-neet ne äidille tai isälle sähköpostitse.

KOKEMUSTEN JAKAMINEN ON TÄRKEÄÄ

Kokemusten jakaminen tietokonea-vusteisesta kuntoutuksesta on tärke-ää ja hyödyttää kaikkia. Esimerkiksi Facebookissa on iPad kuntoutuksessa ja opetuksessa -ryhmä, jossa voidaan keskustella kaikesta mahdollisesta asiaan liittyvästä ja tuoda sinne omia kokemuksia ja ideoita sovelluksista.

Keväällä 2013 on tarkoitus järjes-tää seuraava valtakunnallinen kun-toutuksen ja opetuksen iPad-semi-naari. ■

FM, puheterapeutti ja työnohjaaja Hannele Merikoski toimii erityisasi-antuntijana Avainsäätiön Esteetön

viestintä – yhteinen asia -hankkeessa sekä itsenäisenä ammatinharjoittaja-na Lasten terapiakeskus Terapeijassa.

Lisäksi hän työskentelee Aivoliiton Kuvat ja viittomat -sopeutumisval-

mennuskursseilla, jotka on suunnattu kielihäiriöisten lasten perheille.

iPadia ja sen eri sovelluksia käytetään Aivoliitossa paljon. Puheterapeutit käyttävät niitä sekä sopeu-tumisvalmennuskursseilla että lasten yksilöterapi-

assa.

LAPSET TEKIVÄT OMIA ELOKUVIAViime kevään ja kesän aikana Aivoliiton kursseilla tehtiin lasten kanssa yhdessä muun muassa elokuvia SonicPics-sovelluksen avulla.

Ensin lapset käsikirjoittivat tarinan ryhmässä, ja aikuinen piirsi rytmissä käsikirjoituksen paperille. Sit-ten tarina näyteltiin yhdessä. Samalla joka kohtauk-sesta otettiin iPadin kameralla valokuvia. Seuraavana päivänä tarinan kuvat käytiin läpi ja jokaisen kuvaan liitettiin ääni iPadilla nauhoittamalla.

Lopputuloksena oli upea ääni- ja kuvasarjaesitys, joka esitettiin päätöspäivänä vanhemmille ja sisaruksil-le. Esitys oli myös mahdollista tallentaa videomuotoon,

SA

LLA PA

LLAR

I

iPadia käytetään Aivoliitossa ahkerastiAivoliitossa iPad on käytössä puheterapiassa ja perheiden

sopeutumisvalmennuksessa.

Aiv

oliit

on k

uvap

ankk

i

Lapset tekivät oman elokuvan iPadin SonicPics-sovel-luksella Aivoliiton perhekurssilla. Kuvassa karhuna Manu Haapaniemi.

12KIELIPOLKU 4/2012

jota voi katsoa myös PC-tietokoneella. Kesän aikana lasten elokuvissa seikkailivat niin intiaanit, keijut ja menninkäiset kuin demonit ja velhotkin.

TABLETTI ON KÄYTÄNNÖLLINENPuheterapiatilanteissa iPad toimii yhtenä motivoivana harjoitusvälineenä. Laite on kevyt ja helppo ottaa mu-kaan esimerkiksi päiväkotikäynnille. Kosketusnäyttö on helppokäyttöisempi kuin tavallisen tietokoneen hiiri.

Suomenkielisiä sovelluksia (englanniksi apps eli applications) on vielä melko vähän. Monet englannin-kielisetkin sovellukset toimivat kielellisessä harjoitte-lussa hyvin. Osassa niistä voidaan myös tarvittaessa laittaa äänet pois päältä.

Monen sovelluksen kokeiluversio tai ensimmäinen kenttä on ilmainen ja täydestä versiosta joutuu mak-samaan muutaman euron.

ERI TAITOJA ERI SOVELLUKSILLASovelluksia löytyy erilaisia ja eritasoisia, pienten las-ten syy-seuraussovelluksista esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen harjoitteluun koulunaloitusvaiheessa.

Eri sovelluksilla voi harjoitella kerrontaa, kielellistä ymmärtämistä tai käsitteitä. Kielenkehityksen tukemi-sessa myös iPadia käytettäessä korostuu vuorovaiku-tus; sovellukset itsessään eivät tue kielenkehitystä, jos lapsi jätetään yksin käyttämään tablettia. Olennaista on, että aikuinen käyttää laitetta yhdessä lapsen kans-sa, vuorotellen ja jutellen näytön tapahtumista.

Sovelluksia on jo nyt tuhansia ja niitä tulee jatku-vasti lisää. Kannattaa siis kokeilla eri sovelluksia ja ky-syä vinkkejä puheterapeutilta. ■

Salla Pallari toimii puheterapeuttina Aivoliitossa.

ÄÄNIPELIT:Seek & Find: Eri ympäristöjä (maatila, metsä, eläintarha), joissa ruudun hah-moja näpäyttämällä tapahtuu jotakin. Sanaseikkailu: Etsi kuvasta paikat tu-tuille kuville, mukana äänet ja sanat.Animal Sounds, Vocal Zoo ja Musical Animals: Kuuntele eläinten ääniä.Kids CARS: Kuuntele kulkuneuvojen ääniä.ÄÄNTELY, MATKIMINEN: Talking Tom 2: Tom-kissa innostaa ään-telemään ja juttelemaan, se matkii kai-ken sanomasi. Magic Voice: Ääntele, niin pupu hyp-pää hatusta.OHJEEN NOUDATTAMINEN: Annetaan ohjeita vuorotellen lapsen kanssa.Abby Robots, Abby Monsters, Abby Dolls: Rakenna oma robotti, hirviö tai nukke.Princess: Pue prinsessalla kauniit vaat-teet.Make An Animal: Tee hassuja eläimiä yhdistämällä eri eläinten osia.My PlayHome: Nukkekoti, jossa voi tehdä erilaisia arjen askareita.

Esimerkkejä Aivoliitossa käytetyistä iPad-sovelluksista

Cake Fun! by Bluebear, Sundae maker!: Leivo ja koristele kakku tai tee jääte-löannoksia.VISUAALINEN HAHMOTTAMINEN:Etsitään kuvasta esimerkiksi piilotet-tuja asioita, yhtäläisyyksiä tai eroavai-suuksia. Animal Hide & Seek: Etsi piilossa olevat eläimet.Hello Kitty: Hidden Objects: Etsi yksityis-kohtia Hello Kitty -aiheisista kuvista.KÄSITTEITÄ JA SANAVARASTOA:Match it up 1, 2 ja 3: Etsi samanlaiset, etsi parit tai etsi yhteenkuuluvat asiat.Sort It Out: Luokittele esineet eri luok-kiin.What’s Diff 2, What’s Different Free: Etsi se, joka ei kuulu joukkoon.Opposites: Yhdistä vastakohdat.KERRONTA:Story Wheel: Pyöräytä tarinapyörää ja kerro tarina, voit nauhoittaa sen ja kuunnella jälkeenpäin.Absurd: Sovelluksessa on hassuja ku-via, jotka innostavat lasta kertomaan kuvasta.

iSequence: Järjestä kuvat oikeaan jär-jestykseen.SOITTAMINEN JA RYTMI:Music Sparkles: Soita eri soittimia.Pluto Learns Piano: Harjoittele sävel-miä pianolla ja pingviinipelin avulla.Rhythm Pad: Harjoittele rytmejä rum-pujen avulla.LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN:Sanataituri: Harjoittele äänne-kirjain-yhdistämistä ja lukemista ja kirjoitta-mista. LISÄTIETOJA: Facebook-ryhmä: iPad lasten kuntou-tuksessa ja opetuksessa.Tietoa tablettien käytöstä kuntoutuk-sessa ja kommunikoinnissa: www.papunet.net/tietoa/tabletit.Sormet – Arjen oppimiskokemukset su-lautuvissa oppimisympäristöissä: www.sormet.fi.Varhaiskasvatuksen oppimisympäristö-hanke Molla: http://molla.ejuttu.fi/molla-hanke.JaatisWikin iPad-vinkkejä: http://jaatiswiki.wikispaces.com/iPad-vinkkeja.

134/2012 KIELIPOLKU

Pisteenkaari 13 • 03100 Nummela • (09) 225 2440 • www.kaarikeskus.fi

turvallista asumista ja hoitoa ympäri vuorokaudensekä monipuolista virkistystoimintaa ja tapahtumia

Ikäihmisten keskus nummelassa

14KIELIPOLKU 4/2012

Lapset käyttävät paljon tietoko-netta jo aivan pienestä pitäen. He käyvät netissä ja pelaavat

pelejä. Pienten lasten mediabaro-metri 2010 -tutkimuksen mukaan kaikista 0–8-vuotiaista lapsista 43 prosenttia käyttää internetiä ainakin joskus ja kolmannes vähintään kerran viikossa.

Internetin käyttö lisääntyy lapsen iän mukana. EU-kids Online 2010 -tutkimuksen mukaan jo lähes kaikki 9–16-vuotiaat käyttävät nettiä. Sa-man tutkimuksen mukaan 9–12-vuo-tiaista suomalaisista 46 prosentilla on profiili jossakin sosiaalisen median palvelussa.

MISSÄ LAPSESI ON NETISSÄ?

Internet palveluineen ja sisältöineen on jatkuvassa muutoksessa. Sosiaa-lisen median palveluita syntyy koko ajan lisää ja aikuisten voi olla vaikea pysyä kärryillä jälkikasvunsa suo-simista sivustoista. Kun äiti tai isä käyttää Facebookia, on lapsi ehkä mukana GoSussa (goSupermodel) tai Habbo Hotellissa.

Myös pelisivustoilla on sosiaalisen median piirteitä, koska palveluihin voi rekisteröityä ja niissä voi keskus-tella muiden pelaajien kanssa. Pelejä pelataan usein yhdessä kavereiden

kanssa verkossa. Monet lapset luovat netissä uusia kontakteja ja kaverisuh-teita.

MIKSI NETISSÄ ON KIVAA?

Lapset hakevat sosiaalisesta medias-ta samoja asioita kuin aikuisetkin: he haluavat tuntea itsensä hyväksytyiksi ja osaksi jotain itseään kiinnostavaa ryhmää. Netissä siis tavataan kaverei-ta, oleskellaan, pelataan ja tehdään kivoja asioita.

Monissa palveluissa on mah-dollisuuksia erilaiseen toimintaan, kuten hahmojen luomiseen ja nii-den kehittelyyn. Esimerkiksi tytöille

PIA

PU

US

TELL

I

Lapset viihtyvät netissä ja somessa

Internetin ja sosiaalisen median vaaroista puhutaan paljon. Lasten ja nuorten kohdalla uhat korostuvat. Virtuaalimaailmaa ei kuitenkaan kannata kokonaan

kieltää lapsilta. Vanhempien ohjauksessa siitä on paljon iloa ja hyötyä.

154/2012 KIELIPOLKU

suunnatussa GoSussa voi omaa mal-lihahmoaan kaunistaa erilaisilla vaat-teilla ja kampauksilla sekä sisustaa hahmon huonetta. Lisäksi palvelussa voi esimerkiksi tehdä omaa lehteä tai pelata.

SÄÄNNÖT JA OHJAUS ESTÄVÄT KIUSAAMISTA

Sosiaalisessa mediassa voi, kuten re-aalimaailmassakin, myös tulla kiusa-tuksi tai kohdata ahdistavaa ja ikäta-solleen sopimatonta sisältöä.

Vanhempien tuleekin ohjata ja valvoa lastensa netin käyttöä, pe-laamista ja sosiaalisessa mediassa toimimista. Jos virtuaalimaailma on vanhemmalle vieras, voi helpom-malta tuntua sen käytön kieltäminen lapsilta. Lapset kuitenkin löytävät keinoja päästä nettiin kielloista huo-limatta. Lapsi voi myös tuntea itsensä syrjityksi, jos kaikki kaverit kuitenkin käyttävät nettiä.

Lasten virtuaalimaailmaan tutus-tuminen ei ole ylivoimaisen vaikeaa. Useimmissa lapsille ja nuorille tarkoi-tetuissa palveluissa on ohjeet myös vanhemmille. Vanhempien onkin hyvä tutustua palveluihin yhdessä lapsen kanssa jo ennen kuin tämä luo niihin profiilin.

Tärkeää on myös jatkossa kysellä lapselta, mitä hän netissä milloinkin tekee ja keskustella siellä vastaan tulleista asioista. Pieniä lapsia tulee myös opettaa nettikäyttäytymisessä. He eivät välttämättä aluksi hahmota, että virtuaalihahmojen takana on oi-keita ihmisiä, toisia lapsia.

PERUSASIOISTA KANNATTAA SOPIA

Perusasioista kannattaa sopia lapsen kanssa. Esimerkiksi profiilin yksityi-syysasetukset on hyvä tarkistaa yh-dessä, eikä profiilista kannata tehdä kaikille julkista. Ilmaisissakin palve-

luissa on yleensä mahdollisuus mak-sullisiin lisäpalveluihin. On siis hyvä sopia, että lapsi kysyy aina vanhem-maltaan luvan ostaessaan netissä jotakin. Lisäksi tulee puhua käyttä-jätunnuksista ja salasanoista, joita ei koskaan saa luovuttaa toisille.

Tärkeää on myös, että lapsi kertoo heti vanhemmilleen kohdatessaan netissä jotain pelottavaa tai ahdis-tavaa. Ikävistä viesteistä ja kiusaami-sesta tulisi aina kertoa vanhemmille. Lasta ei silti pidä syyllistää, vaikka jo-tain tapahtuisikin lapsen oman huo-limattomuuden takia.

ONGELMATILANTEISSA SAA APUA

Vakavissa huijaus- ja kiusaamistapa-uksissa tulee ottaa yhteyttä palve-lun tarjoajaan. Palvelujen ylläpitäjät haluavat yleensä huolehtia käyttä-jiensä turvallisuudesta ja auttavat selvittämään väärinkäyttötilanteita. Jos asiaan liittyy väkivallalla uhkai-lua, yksityisyyden suojan rikkomis-ta tai muuta rikollista, voi olla syytä ottaa yhteyttä myös poliisiin. Näissä tapauksissa kiusaamisviestit tai muut todisteet kannattaa säästää. Yksi kei-no tallennukseen on esimerkiksi ruu-tukaappauskuva epämiellyttävästä sisällöstä.

Uusien netistä löytyneiden kave-reiden tapaaminen kasvokkain kan-nattaa aloittaa yhdessä vanhempien kanssa. Näin myös vanhemmat ta-paavat toisensa.

IKÄRAJOJA KANNATTAA NOUDATTAA

Lapsen käyttämien palvelujen ikära-jat kannattaa aina tarkistaa ja noudat-taa niitä. Nuorille ja aikuisille suunna-tuissa palveluissa lapsi saattaa nähdä huomattavasti itseään vanhemmille tarkoitettuja mainoksia ja muuta si-sältöä.

Esimerkiksi Facebookin alaikäraja on 13 vuotta ja IRC-Gallerian 12 vuot-ta. Nuorille suunnattu Habbo Hotel-kin suosittelee palveluaan 13 vuotta täyttäneille, vaikka virallinen alaikä-raja on 10 vuotta. Lapsille sallittuja palveluja ovat puolestaan esimerkiksi 6−12-vuotiaille suunnattu Panfu, ty-töille suunnatut GoSu ja Stardoll sekä peliyhteisö Aapeli.

NETTI ON HAUSKA JA HYÖDYLLINEN

Virtuaalimaailma ei kuitenkaan ole lapsille pelkästään vaarallinen ja uh-kaava, vaan siitä voi olla heille paljon iloa ja hyötyä. Tässäkin lehdessä on muissa artikkeleissa esitelty muun muassa opetuksen ja oppimisen tu-kena toimivia pelejä ja sovelluksia. Lisäksi netti tarjoaa oikein käytettynä lähes rajattomat mahdollisuudet tie-donhakuun esimerkiksi koulutyössä.

Apua lasten mediankäytön ohjaa-miseen löytyy muun muassa Man-nerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Vanhempainnetistä. Sieltä löytyy paljon tietoa ja käytännön vinkkejä erilaisiin tilanteisiin. Internetin ja di-gitaalisen median lisäksi neuvoja on tarjolla myös esimerkiksi television katseluun ja kännykän käyttöön. ■

Pia Puustelli on Aivoliiton tiedottaja.

MLL:n Vahempainnetti: www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/lapset_ja_media/

EU Kids Online -kyselytutkimus: www.minedu.fi/OPM/Verkkouutiset/

2012/07/eu_kids_on_line.html?lang=fi&extra_locale=en

(englanninkielinen tiedote).

KIELIPOLKU 4/201216

Näinä päivinä sosiaalinen media hallitsee suurimmalla osalla ihmisistä heidän jokapäi-väistä elämäänsä. Sosiaalista mediaa pursuaa

ympärillemme joka tuutista: televisiosta, kännykästä ja tietokoneilta.

Televisio ja netti ovat nykypäivän uutislähteitä. Erityisesti nuoret ja kouluikäiset käyttävät enää vä-hän sanomalehtiä uutistiedon lähteenä. Eri tietoläh-teissä kuten televisiossa, Facebookissa, YouTubessa, Spotifyssa ja Twitterissä on kaikissa omat hyvät ja huonot puolensa.

Sosiaalisesta mediasta ja netistä on hyötyä kou-lumaailmassa. Esimerkiksi Moodle on hyvä sähköi-nen oppimisympäristö. Opettajat voivat laittaa sinne luentodioja, jotka ovat käytettävissä koulun omien sivujen kautta ja omilla koulun antamilla tunnuksil-la. Se onkin hyvä keksintö, koska aina ei jaksa tun-nilla kirjoittaa pitkiä muistiinpanoja. Moodlesta on helppo lukea ja tallentaa materiaaleja koulupäivän jälkeen kotona.

Toinen hyvä kouluissa käytettävä järjestelmä on Wilma. Sieltä näkee omat lukujärjestyksensä, arvosa-nansa, tulevat kokeet ja opintokäynnit. Lisäksi koulu-tehtävien teossa voi myös käyttää erilaisia nettisivuja tietoa etsiessään.

Haastattelimme ystäviämme sosiaalisesta me-diasta ja kaikki kertoivat käyttävänsä eniten Face-bookia. Myös itse pidämme eniten siitä, koska siellä voi vaihtaa kuulumisia kavereiden kanssa. Sinne voi

laittaa kuvia ja videoita, joista itse pitää sekä löytää uusia kavereita. Käytämme myös paljon YouTubea, koska sieltä löytyy kivoja videoita katseltaviksi ja kuunneltaviksi.

Vaikka netistä on paljon hyötyä, siellä kannattaa myös olla varovainen. Nettiin ladatut kuvat, videot ja kirjoitukset eivät poistu sieltä koskaan.

Myös nettikiusaaminen on suuri ongelma, sillä netin kasvottomassa maailmassa on helppo loukata toista, vaikka ei oikeasti tarkoittaisi mitään pahaa.

Netin lähes loputon ja ilmainen maailma jaksaa usein kiinnostaa illasta toiseen. Kannattaa kuitenkin muistaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon si-tä päivässä käyttää. Liiallinen käyttö voi johtaa netti-riippuvuuteen, joka on vakava asia. Pahimmillaan se voi tuhota jopa työn, perheen tai terveyden.

Vaikka netillä on myös pimeä puolensa, voidaan sitä pitää historiamme mahtavimpana keksintönä. Sen avulla voi helposti ostaa lähes kaikkea, lukea, saada uusia ystäviä, pelata ja saada uutta tietoa yh-dellä hiiren napautuksella. ■

Heini Kankare asuu Turun Nuortentalossa ja opiskelee viimeistä vuotta Bovalliuksen ammatti-instituutissa

hoiva-avustajaksi. Hän harrastaa kuntoilua, katselee elokuvia ja kuuntelee musiikkia. Jan Mäki-Takala on

Turun Nuortentalon entinen asukas. Hän opiskelee Turun ammatti-instituutissa teknistä alaa ja harras-

taa tietokone- ja lautapelejä sekä kirjoittaa runoja.

HE

INI K

AN

KA

RE

JA

JA

N M

ÄK

I-TA

KA

LA

Hyppy sosiaalisen median kanin koloon

Vaikka netillä on myös pimeä puolensa, voidaan sitä pitää historiamme mahtavimpana keksintönä.

KOLU

MN

I

Han

ne It

ärin

ne

174/2012 KIELIPOLKU

ALAJÄRVEN APTEEKKIKeskuskatu 14, 62900 Alajärvi

Korsholms KommunMustasaaren Kunta

MIKKELIN PALVELUKOTI KY50130 Mikkeli

www.mikkelinpalvelukoti.fi

Mielen kodikkuutta 15 henkilölle

www.pkssk.fi

Itä-PasilanPysäköinti Oy

Helsinki

PARK HOTELLämmintä tunnelmaa jugend-talon

kodikkaassa miljöössä.Rauhankatu 1, 20100 Turku

puh. 02-273 2555, fax 02-251 9696

UUDENKAUPUNGIN I APTEEKKI

Alinenkatu 28, Uusikaupunkipuh. 02-842 6200

Ämmän Betoni OyÄmmänsaari, puh. 08-617 900

Kasken ApteekkiKaskenkatu 10, Turkupuh. (02) 2311 030

LUMON OY

Patolakoti OyKuntouttavaa ja ammattitaitoista hoitoa ja hoivaa ryhmäkodeissa

puh. 09-728 6797 tai info@patolakoti.fi, Siltavoudintie 14 A, 00640 Helsinki

Vaasan sairaanhoitopiirinkuntayhtymä

Vaasan keskussairaalawww.vshp.fi

KORPILAHDEN APTEEKKIJoensuuntie 2, 41800 Korpilahti

puh. 014-821 775www.korpilahdenapteekki.fi

Vetelin ApteekkiKoulutie 77, Vetelipuh. 06-862 1419

Yläneen ApteekkiKuntolantie 1B, Ylänepuh. 02-256 3259

Willan ApteekkiPrisma, Kauppakuja 2, Hyvinkää

puh. 019-475 7700

Supermaster KyTimo Hentunen, puh. 09-143 703

www.supermaster.fiKauppakorkean kurssit

Taksiautoilija Juhani Palomäki

Luopa, puh. 0400 261 143

Tilitalja OyVuorikatu 35 A, Lahtipuh. 0400 833 126

www.tilitalja.fi

Martin ApteekkiKupittaankatu 146, Turku

puh. 02- 2351 222

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖwww.niilohelander.net

Tunturi Auto OyKittiläntie 1, Sodankylä

puh. 016-636 255

Keski-Pohjanmaanerikoissairaanhoito- ja

peruspalvelukuntayhtymäMariankatu 16-20, 67200 Kokkola

Puh. (06) 826 4111www.kpshp.fi

TaksiautoilijaTuula Järvinen

07560 Pukkila, puh. 0400 493 316

www.lehtomaenkoti.net

Lehtomäen koti on kristillisellä pohjalla toimiva

päihdeongelmaisten miesten hoitokoti. Vaihtoehtona

päihteille kodissa tarjotaan Jumalan armoa ja

rakkautta.

PÄIHDETYÖTÄARMOSTA KÄSIN

PALVELUKESKUS RIEKONLENTOAsumis- ja kuntoutuspalvelua mielenterveys- ja päihdeasiakkailleRovaniemi, puh. 016-775 508, 0400 383 761, www.riekonlento.com

KUOPION EV.LUT.SEURAKUNNAT

Raahen Energia OyPL 39, 92101 Raahepuh. 08-439 3111

Maanrakennus Lindqvist Oy

Uusi Porvoontie 1623, 01190 Box puh. 0400 481 024

Hammaslääkäri Airi Tanner

Okselantie 5 A, Helsinkipuh. 09-587 7536

Aavasaksan TaksiasemaKilpisjärventie 645, Aavasaksa

puh. 040 521 5134

18KIELIPOLKU 4/2012

Kielipolku-lehti täytti tänä vuon-na kymmenen vuotta. Lehden juuret ulottuvat kuitenkin vuo-

teen 1979. Tuolloin Helsingin afasia-yhdistys alkoi julkaista Välkky-lehteä päätoimittajanaan Manu Rytisalmi. 1980-luvun alussa lehti siirtyi uuden valtakunnallisen Afasialiiton (myö-hemmin nimeltään Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, nykyään Aivoliitto) jul-kaisuksi. Lehdessä kerrottiin liiton toi-minnasta, kuulumisista ja tiedotettiin sopeutumisvalmennuskursseista ja koulutuspäivistä.

Ensimmäiset kymmenen vuotta lehteä tehtiin enemmän tai vähem-män vapaaehtoisin voimin. Vuonna 1988 lehti sai ensimmäisen vakitui-sen toimittajansa ja sen nimi muu-tettiin Afasiaksi.

YHDEN LEHDEN SIJAAN KAKSI

Afasia-lehti jakautui kahdeksi eri lehdeksi vuonna 2002, kun Aivohal-vaus- ja dysfasialiitto alkoi julkaista omia lehtiä kummallekin jäsenryh-

mälleen. AVH-lehti on aivoverenkier-tohäiriöiden erikoislehti ja tuolloin Dysfasia-nimellä julkaistu lehti on puheen- ja kielenkehityksen erikois-lehti. Dysfasia-lehden ilmestyminen ajoittui liiton 25-vuotisjuhlavuoteen. Lehden silloinen päätoimittaja ja lii-ton toiminnanjohtaja Terttu Elo to-tesi pääkirjoituksessaan:

– Me lehden tekijät katsomme, että liiton monimuotoisen dysfasia-toiminnan ja viestinnän tukena uusi lehti tarjoaa mahdollisuuden maan parhaiden asiantuntijoiden tuella jakaa lukijakunnalle tärkeää tietoa. Tämä on merkittävä parannus dysfa-sia-asioiden eteenpäin viemiseksi ja perheiden tukemiseksi.

Jo lehden toisen numeron 2/2002 päätoimittajana oli liiton uusi toimin-nanjohtaja Tiina Viljanen, joka jat-kaa tehtävässä edelleen.

DYSFASIASTA TULI KIELIPOLKU

Vuonna 2010 julkaistu Käypä hoito -suositus otti käyttöön termin lasten

ja nuorten kielellinen erityisvaikeus. Niinpä lehdelle oli keksittävä uusi ni-mi. Se olikin vaikea tehtävä. Lehdel-le haluttiin yksinkertainen, selkeä ja positiivinen nimi, joka kuvaa lehden sisältöä.

Dysfasia-lehden numerossa 3/2010 julistettu kilpailu toi koko jou-kon ehdotuksia, samoin ehdotuksia tekivät Aivoliiton uuden visuaalisen ilmeen toteuttanut OSG Viestintä sekä lehden toimitusneuvoston jä-senet. Nimivalinnan loppuvaiheessa mukana olivat nimet Kielisilta, Puhe & Kieli, Puhekupla ja Kielellä. Näistä useimmat, kuten monet muutkin esille nousseet ehdotukset, olivat kuitenkin jo käytössä.

Kielipolku-nimen keksi toimi-tusneuvoston jäsen, erityisopettaja Tiina Siiskonen. Hänen mukaansa Kielipolku viittaa kielen kehitykseen, sen mutkiin ja haasteisiin ja laajem-min koko elämänkaaren erilaisiin vaiheisiin.

Välkyllä ja sen seuraajilla, kuten myös nykyisellä Kielipolku-lehdellä, on ollut alkuajoista lähtien tärkeänä

PÄ

IVI S

EP

PÄ

-LA

SS

ILA

Välkystä KielipolkuunKielipolku-lehdellä on ollut vuosien saatossa monta nimeä.

Tehtävä on kuitenkin säilynyt samana alusta lähtien.

194/2012 KIELIPOLKU

tehtävänä tarjota uusinta tietoa kie-lellisestä erityisvaikeudesta, sen tut-kimuksesta ja kuntoutuksesta sekä ammattilaisille että liiton jäsenille.

AKTIIVINEN TOIMITUSNEUVOSTO

Dysfasia-lehden toimitusneuvoston puheenjohtajana oli aluksi professori Timo Ahonen Jyväskylän yliopistos-ta. Hän jatkoi tehtävässään vuoteen 2008 saakka. Uudeksi puheenjohta-jaksi pyydettiin tuolloin professori Pirjo Korpilahti Turun yliopistosta.

Kielipolku-lehden toimitusneu-vosto koostuu alan ammattilaista, pai-kallisyhdistysten edustajasta ja liiton edustajista. Aktiivisella toimitusneu-vostolla onkin ollut tärkeä rooli leh-den toimittamisessa. Se kokoontuu muutaman kerran vuodessa, ideoi lehden teemoja ja miettii kuhunkin teemaan sopivia kirjoittajia. Toimitus-neuvoston asiantuntijajäsenet myös usein ottavat ensimmäisen yhteyden verkostoihinsa kuuluviin kirjoittajiin artikkelipyyntöjen muodossa.

Toimitusneuvosto seuraa leh-den edistymistä ideasta valmiiseen lehteen sen eri vaiheissa. Lehden käytännön toteuttamisesta ja toi-mittamisesta vastasi aiemmin leh-den toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila. Nykyisin käytännön työ on siirtynyt pitkälti toimitussihteeri Pia Puustellille. Myös lehden kirjoittajat ansaitsevat maininnan. He välittävät tuoretta tietoa ja kokemuksia omalta alaltaan. Lehti taitetaan ja painetaan tällä hetkellä Miktorissa. Taitto on Marko Vuorion käsialaa.

OMA PALSTA YHDISTYKSILLE

Lehden Yhdessä-palsta tarjoaa yh-distyksille tilaa oman toimintansa esittelemiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen. Tämän mahdollisuuden käyttämisessä yhdistykset voisivat olla nykyistä aktiivisempia, sillä näille sivuille toimitus ei voi luoda sisältöä. Lyhyt teksti ja kuva tai pari riittää. Palstan lopussa on tarkemmat ohjeet aineiston lähettämisestä. Näemmekö

ensi vuonna uusien yhdistysten hyö-dyntävän tätäkin mediaa?

VERTAISTUESTA KULTTUURIIN

Vuoden 2013 teemoiksi toimitus-neuvosto on valinnut vertaistuen, minäkuvan ja sukupolvien ketjun, uuden varhaiskasvatuslain sekä kie-len ja kulttuurin. Kielipolku ilmestyy ensi vuonna 15.2., 20.5., 13.9. ja 15.11. Toivotamme antoisia lukuhetkiä Kie-lipolun parissa myös juhlavuoden jälkeen! ■

Päivi Seppä-Lassila on Aivoliiton viestintäpäällikkö ja

Kielipolku-lehden toimituspäällikkö.

20KIELIPOLKU 4/2012

Kaikki vanhemmat varmasti odottavat lapsensa ensim-mäisiä sanoja. Puolitoistavuo-

tiaalla on keskimäärin noin 50 sanan käyttösanasto. Viimeistään jos sanas-ton kasvamiseen ei tule selvää spurt-tia vuoden ja yhdeksän kuukauden ikään mennessä, kannattaa asiasta keskustella puheterapeutin kanssa.

KEHON KIELI TUKEE PUHETTA

Vanhemmat voivat helposti tukea lapsen toimintakyvyn kehittymis-tä vauvaiästä alkaen. Tärkeää on kommunikoida lapsen kanssa. Kie-lelliseen vuorovaikutukseen liittyy puheen lisäksi voimakkaasti kehon kieli: osoittaminen, ilmeet ja eleet. Jo pieni vauva pystyy myös ”juttele-maan” vanhemman kanssa äännellen

ja jokeltaen. Koska lapsi omaksuu kie-len vuorovaikutuksessa vanhempien ja muiden läheisten ihmisten kanssa, yhteiset jutteluhetket, leikit, laulut ja lorut ovat tärkeitä.

Hyviä kokemuksia on saatu myös niin kutsuttujen tuki- tai vauvaviitto-mien käytöstä. Ne ovat viittomakie-len merkkejä, joita käytetään koros-tamaan viestin avainsanoja vauvalle puhuttaessa. Tukiviittomia käytettä-essä lapsi oppii yleensä ilmaisemaan itseään viittomalla ennen puhumista. Viittomien käyttö ei kuitenkaan hi-dasta puheen oppimista, vaan yleen-sä päinvastoin nopeuttaa sitä.

KIELELLISIIN VAIKEUKSIIN ON TARTUTTAVA HETI

Käypä hoito -suositus painottaa kie-lellisen erityisvaikeuden hoidossa

varhaista tukea. Neuvoloissa ryhdy-täänkin asianmukaisiin toimiin, kun lähetekriteerit selkeästi täyttyvät.

Varhainen tuki eli kielellisesti suo-tuisan toimintaympäristön turvaami-nen kuitenkin tuntuu vielä ontuvan. Seulonnassa korostetaan usein nor-maalivaihtelun laajuutta. Myös kieli-häiriöisten lasten puheella on taipu-mus vähitellen lisääntyä ja selkiytyä. Kun näin käy, usein ilman muuta oletetaan, että kielellinen toiminta-kykykin on kehittynyt ikätasoiseksi ja koko ongelma on pois päiväjärjes-tyksestä. Tukitoimet voivat jäädä riit-tämättömiksi, mistä voi olla lapselle myöhemmin haittaa.

HOITOON OHJAUKSESSA ON EROJA

Ikään nähden niukka sanavarasto voi vaikeuttaa muun muassa kuul-lun ymmärtämistä ja uuden tiedon omaksumista. Nämä voivat olla osa-tekijöinä aiheuttamassa oppimisvai-keuksia koulussa. Lapsella voi myös olla vaikeuksia tunteiden ilmaisemi-sessa. Ongelmiin tarttuminen vasta kouluiässä tekee niiden korjaamises-ta haastavampaa.

Diagnosointi- ja hoitokäytän-nöissä on alueellisia ja toimintayk-

PIA

PU

US

TELL

I

Miten lapsesi oppii puhumaan?

Kielellisen erityisvaikeuden varhainen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Lapsen kielellisten valmiuksien tukeminen on avainasemassa

ongelmasta aiheutuvien vaikeuksien vähentämisessä. Vanhemmat ja päivähoidon

ammattilaiset voivat tehdä paljon lapsen kielellisen toimintakyvyn ja muun muassa uusien sanojen

oppimisen tukemiseksi.

Eliis

a La

ine

Haapaniemet piirtä-vät yhdessä päivän tapahtumia kuvaker-tomukseksi Aivoliiton perhekurssilla. Ku-vassa etualalla Henna (vasemmalla), Eetu, Sanna ja Manu sekä takana vanhemmat Ilpo ja Virpi Haapa-niemi.

214/2012 KIELIPOLKU

sikkökohtaisia eroja. Nämä johtuvat toisaalta puheterapiaresursseista, toisaalta siitä, että kehityksellisiä haasteita arvioivat ammattilaiset ovat eri tavoin perehtyneet kielellisiin ongelmiin.

PERHEIDEN TILANTEET VAIHTELEVAT

Helsingissä asuvat Kristi ja Kari Si-piläinen huomasivat jo varhain, että heidän vanhimmalla lapsellaan Kar-lilla oli vaikeuksia kielenkehityksessä. He olivat itse aktiivisia ja ottivat asian toistuvasti esiin neuvolassa.

– Kaksivuotiskäynnillä Karlin tilan-netta päätettiin seurata vielä puoli vuotta. Sen jälkeen saimme ensin lähetteen puheterapeutille ja siel-tä myöhemmin erikoislääkärille eli foniatrille, Kristi Sipiläinen kertoo.

Foniatrilta Karl sai uuden lähet-teen tiiviimpään puheterapiaan ja lisäksi lähetteen toimintaterapeutin tutkimuksiin. Karlilla todettiin kielel-lisen erityisvaikeuden lisäksi siihen usein liittyviä muita oireita, kuten motoriikan ongelmia ja aistiyliherk-kyyttä.

Lapsetkin ovat yksilöitä ja kaikki erilaisia. Maskussa perheineen asuva Virpi Haapaniemi ajatteli poikansa Eetun olevan vain luonteeltaan eri-lainen kuin puheliaat sisaret. Neuvo-lasta Eetu kuitenkin ohjattiin nelivuo-tiaana puheterapeutin tutkimuksiin ja hänellä todettiin viivästynyt pu-heenkehitys.

– Vasta diagnoosin jälkeen kiinni-tin huomiota siihen, ettei Eetu aina ihan ymmärtänyt kaikkia ohjeitani. Asian huomaamista vaikeutti myös mallioppiminen: Eetu teki asioita iso-siskojen perässä, Virpi Haapaniemi kertoo.

VANHEMMILLA JA LAPSILLA ON OIKEUS TUKEEN

Hyvää hoitoa ja alueellista tasa-arvoa pitäisi edistää tietoa lisäämällä. Koko-naisuuden ymmärtäminen on tärke-ää. Kun ymmärretään, mistä mikäkin arjen haaste johtuu, on helpompi myös kompensoida niitä.

Tuen saaminen vaatii usein van-hemmilta suurta aktiivisuutta. Sipi-läisten perhe on kokenut tämän kai-kissa vaiheissa.

– Saatuani foniatrilta lähetteen soitin läpi lähes 40 puheterapeuttia ennen kuin vapaa paikka löytyi. Meil-lä on kuitenkin ollut onni löytää lo-pulta Karlille erinomaiset terapeutit. Ainahan terapeutin erityisosaaminen tai kemiat eivät kohtaa asiakkaan tar-peiden kanssa, Kristi Sipiläinen tote-aa.

Molemmat pojat ovat hyötyneet terapiasta. Karl saa tällä hetkellä kaksi kertaa viikossa puheterapiaa ja ker-ran viikossa toimintaterapiaa. Hänen vanhempiensa mukaan terapioista on ollut hänelle suuri apu puheen ja motoriikan kehityksessä. Myös Eetu on puheterapian ja muiden tukitoi-menpiteiden avulla oppinut puhu-maan selvästi entistä sujuvammin.

Pojat ja heidän vanhempansa ovat saaneet myös oppia puheen tukemisesta kuvien ja tukiviittomien avulla. Eetu Haapaniemi kävi diag-noosinsa jälkeen esikoulun erityis-opettajan ohjaamassa pienluokassa. Tänä syksynä hän meni kouluun ja pääsi koulussakin pienluokkaan. Karl Sipiläinen puolestaan on vielä päivä-kodissa. Siellä hänellä on muutaman muun lapsen kanssa yhteinen avus-taja tukenaan.

AIVOLIITON KURSSEJA ERI TILANTEISIIN

Aivoliitto tarjoaa sopeutumisval-mennusta perheille, jossa lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus. Kursseilla on omaa ohjelmaa kielihäi-riöisille lapsille sekä heidän vanhem-milleen ja sisaruksilleen. Vanhemmil-le tarjotaan muun muassa asiantun-tijaluentoja ja ryhmäkeskusteluja. Kurssien sisältö ja toimintamuodot painottuvat eri tavoin eri kursseilla.

Haapaniemet osallistuivat Ai-voliiton koulunsa aloittavien lasten perhekurssille viime keväänä. Sipi-läiset olivat puolestaan viime kesä-nä jo toisella Aivoliiton järjestämällä kurssilla. Ensin he osallistuivat alle kouluikäisten lasten perhekurssille ja vuotta myöhemmin Kuvat ja viit-tomat -kurssille, jonka avulla he aiko-vat lisätä puhetta tukevien keinojen käyttöä perheen arjessa.

– Ensimmäisellä kurssilla vasta todella tajusin Karlin tilanteen. Sii-hen asti olin suhtautunut siihen vain ohimenevänä puheenkehityksen vaikeutena, joka korjataan riittävällä harjoittelulla, Kari Sipiläinen kuvaa.

Kursseilla saatava asiantunteva tieto ja muiden samassa tilanteessa olevien perheiden vertaistuki ovatkin molempien perheiden mukaan mer-kittävä apu.

– Suosittelen kaikille samassa ti-lanteessa oleville osallistumista kurs-seille ja vertaistukitoimintaan esimer-kiksi Aivoliiton paikallisyhdistyksissä. Eri perheissä on saatu erilaista tukea ja tehty erilaisia ratkaisuja. Muiden kokemuksista on paljon hyötyä mie-tittäessä oman lapsen tilannetta. Meillä seuraava haaste on järjestää Karlin esikoulu ja koulunaloitus par-haalla mahdollisella tavalla, Kari Sipi-läinen kertoo lopuksi. ■

Pia Puustelli on Aivoliiton tiedottaja.

Artikkelissa on käytetty asiantuntijana foniatrian

erikoislääkäri Marja Asikaista, joka toimii ennaltaehkäisevän

terveydenhuollon apulaisyli-lääkärinä Vantaalla.

Aiv

oliit

on k

uvap

ankk

i

Karl Sipiläinen viittoo ohjaaja Roosa Ruotsalaisen avustuksella kuvista Aivoliiton kurssilla.

22KIELIPOLKU 4/2012

TUTKITTUA

Pia Isoaho on väitöskirjassaan tutkinut kielellisten taitojen kehitystä kielellisessä erityis-

vaikeudessa kouluiässä sekä tämän kehityksen suhdetta luki- ja matema-tiikan taitoihin.

Tutkimuksessa seurattiin 43 kie-lellinen erityisvaikeus -diagnoosin saaneen lapsen kielellisiä taitoja en-simmäisestä kolmanteen luokkaan koulussa. Kielen, lukemisen ja ma-tematiikan taidot kartoitettiin testi-patteristolla vuosittain. Vanhempi-en, opettajien ja puheterapeuttien näkemys lasten kielellisistä taidoista, oppimisesta sekä arviot tulevasta kartoitettiin kyselylomakkeilla.

Tutkimusjoukon kielelliset taidot kehittyivät tutkimusjaksolla, mutta eivät saavuttaneet kaikin osin ikäto-verien taitotasoa. Kielellisissä taidois-sa oli paljon yksilöllistä vaihtelua.

Niillä lapsilla, joilla oli diagnosoi-tu puheen ymmärtämisen häiriö, oli

Kielellinen erityisvaikeus voi tuottaa lukivaikeutta

Kielellinen erityisvaikeus ei häviä kouluiässä. Siihen liittyvä selkeä lukivaikeuden riski onkin huomioitava lasten opiskelussa.

Matemaattisiin taitoihin sillä ei kuitenkaan näyttäisi olevan vaikutusta.

enemmän heikkoja kielellisiä testitu-loksia kuin lapsilla, joiden diagnoosi oli puheen tuoton häiriö. Tutkimus-joukon tekninen lukutaito heikkeni tutkimusjaksolla ikätasoon nähden, mutta luetun ymmärtämisen taidot vahvistuivat.

Kolmannella luokalla pääosa tut-kittavista jäi teknisessä lukemisessa heikolle tasolle. Luetun ymmärtä-misessä heistä jäi heikolle tasolle kolmannes. Vahvat taidot lukemisen kaikilla osa-alueilla oli kolmannella luokalla alle kymmenesosalla tutki-tuista.

Matemaattiset taidot kehittyivät sen sijaan tasaisesti eikä erityisiä ma-temaattisia vaikeuksia tullut esiin. Kyselylomakkeiden vastauksissa ko-rostui positiivinen suhtautuminen lasten oppimiseen ja tulevaisuuteen.

Kielellistä erityisvaikeutta arvi-oidaan esiintyvän 2–7 prosentilla lapsista. Kielellinen erityisvaikeus

on kansainvälisissä pitkittäistutki-muksissa todettu pysyväksi, laajasti elämään vaikuttavaksi ilmiöksi. Kou-luiässä se on riski lukivaikeudelle ja laajemmille oppimisvaikeuksille.

Kielellinen erityisvaikeus ei häviä kouluiässä. Siihen liittyvä selkeä lu-kivaikeuden riski onkin huomioitava lasten opiskelussa. ■

Pia Isoaho: Kielellinen erityisvaikeus (SLI) ja sen kehitys ensimmäisinä kou-

luvuosina. Väitöskirja luettavissa sähköisenä:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8054.

Katso myös artikkeli kielellisen erityis-vaikeuden varhaisesta toteamisesta

tämän lehden sivuilta 20–21.

Nuorisobarometri 2012 -tutkimuksessa haastateltiin nyt nuorten lisäksi heidän vanhempiaan. Sisällöllisesti perheiden arkeen liittyvien kattoteemojen alla muut teemat kuten osallistuminen, luottamus, sosiaaliset verkostot, terveys, elintavat ja lapsuudenkodin taustat punoutuvat toisiinsa.

Tutkimuksessa havaittiin muun muassa nuorten yhteenkuuluvuuden tunteen aiemmin heikentyneen trendin kääntyneen. Erityisen paljon on vahvistu-nut yhteenkuuluvuus nettiyhteisöihin, mutta yhteys koetaan kiinteämmäksi myös suhteessa ystäväpiiriin, sukuun, koulu- tai työyhteisöön ja suomalaiseen yh-teiskuntaan.

Lisäksi havaittiin esimerkiksi vanhemmilla olevan olennainen rooli nuorten terveystottumusten muo-toutumisessa. Lapsuudenperheen taloudellinen toi-meentulo ja sosioekonominen asema ovat yhteydessä lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen.

Myös perheen sisäinen dynamiikka muokkaa ter-veystottumuksia: vanhempien esimerkki ja ennen kaikkea perheen yhteinen tekeminen vaikuttavat las-ten ja nuorten ruokailu- ja liikuntatottumuksiin. Kyse ei ole vain suunnitelmallisesta tekemisestä vaan yhtä lailla arkisesta yhdessäolosta. ■

Sami Myllyniemi (toim.): Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri 2012.

LUOTTAMUKSELLISET SUKUPOLVISUHTEET VAHVISTAVAT NUORTEN HYVINVOINTIA

LYHYESTI

234/2012 KIELIPOLKU

TUTKITTUA

Miia Ronimus selvitti väi-töstutkimuksessaan, miten esikouluikäiset ja koulun-

käyntiä aloittavat lapset motivoituvat digitaalisen pelin avulla tapahtuvaan lukemisen alkeiden harjoitteluun. Lapset pelasivat Ekapeli-tietokone-peliä, joka tarjoaa lisätukea lukemaan oppimiseen ja pyrkii ehkäisemään lu-kivaikeutta.

Tutkittujen Ekapeli-versioiden motivoivuudesta saatiin lupaavia, mutta ristiriitaisia tuloksia. Lapset it-se arvioivat pelaamisen olevan haus-kaa, mutta he eivät juuri hymyilleet tai nauraneet pelaamisen aikana, ja lapsen omasta aloitteesta tapahtuva pelaaminen oli harvinaista kotiolois-sakin.

Vanhemmat ja opettajat arvioivat lasten keskittyvän Ekapelin pelaami-seen selvästi paremmin kuin muihin oppimistilanteisiin, mutta Ekapelin pelaaminen kodeissa ja kouluissa oli kuitenkin melko vähäistä ja epäsään-nöllistä. Tutkimuksen aineistonke-ruun jälkeen Ekapelistä on kehitetty uusia versioita, joiden motivoivuu-teen on kiinnitetty aiempaa enem-män huomiota.

Ekapeli on kehitetty psykologian laitoksen Lapsen kielen kehitys -pit-kittäistutkimuksessa kerätyn tiedon pohjalta. Aiemmissa tutkimuksissa Ekapelin on havaittu parantavan las-ten lukemisvalmiuksia ja lukutaitoa, mutta sen motivoivuutta ei ole en-nen tutkittu. ■

Miia Ronimus: Digitaalisen oppimis-pelin motivoivuus. Havaintoja Ekape-

liä pelanneista lapsista. Väitöskirja julkaistu sarjassa

Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research

numerona 437, Jyväskylä 2012, ISSN: 0075-4625,

ISBN: 978–951-39-4720-0 (nid.) ja se on luettavissa sähköisessä muodossa

Jyväskylän yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4721-7.

Katso myös Ekapelistä kertova artikkeli tämän lehden sivuilta 6–8.

Tietokonepeli voi tukea oppimismotivaatiotaEkapeli parantaa lasten lukemisvalmiuksia.

Lasten halukkuudesta sen pelaamiseen on saatu lupaavia, mutta ristiriitaisia tuloksia.

Anne Puurosen väitöskirjatutkimuksen mukaan enemmistö nuorista kertoo arvostavansa savutto-muutta. Nuoret olisikin hyvä ottaa mukaan tupakka-valistuksen tekemiseen myös tekijöinä, ei vain valis-tuksen kohteena. Valistus on usein liian aikuislähtöistä eikä välttämättä tavoita nuoria parhaalla mahdollisel-la tavalla.

Myös valistuksessa esiintyvät sukupuoliasetelmat voivat olla hyvin stereotyyppisiä: naisten tupakointi esitetään epämiellyttävänä, koska miehet eivät pidä tupakoivista naisista, kun taas miesten kohdalla pu-hutaan haitoista miesten terveydelle. Samoin paris-kunnat ovat aina mies–nais-pariskuntia.

Kun nuorilta itseltään kysyttiin heidän motivaatio-taan tupakoimiseen, kävi ilmi, että jonkinlainen ”moti-voimaton tupakointi” oli melko yleistä: nuoret tupakoi-vat ilman mitään erityistä syytä tai tarvetta. Tämä olisi Puurosen mukaan syytä huomioida myös valistusta suunniteltaessa. ■

Anne Puuronen: Ei pala, palaa, ei pala. Laadullinen tutkimus nuorten tupakoimattomuuden edistämisestä. Nuorisotutkimusseuran/Nuorisotutki-

musverkoston julkaisuja 126. ISBN 978-952-5994-12-4.

NUORET ARVOSTAVAT SAVUTTOMUUTTA

LYHYESTI

24KIELIPOLKU 4/2012

Turun Nuortentalo julkaisi keväällä 2012 runokirjan Sielujen Valtameri. Idea kirjan julkaisuun syntyi alun perin entisen asukkaan Jan Mäki-Takalan ru-

noista, mutta kokoelmassa on myös muiden nuorten ja ohjaajien tekstejä. Kirjaa voi ostaa Turun Nuortentalosta.

MELANKOLISIA RAKKAUSRUNOJA

Jan on kirjoittanut myös oman, vielä julkaisemattoman kokoelmansa Elämää käärmeiden paratiisissa – elämän keväästä syksyyn.

– Aloin kirjoittaa runoja lukioaikana ensimmäisten vakavampien ihastusten myötä. Minun on aina ollut hel-pompi ilmaista tunteitani runojen avulla kuin kertoa niis-tä suoraan tunteideni kohteelle, Jan kertoo.

Janin kokoelma on muutamaa runoa lukuun otta-matta hyvin melankolinen. Suurin osa runoista kertoo

sydänsuruista, pettymyksistä ja peloista. Jan kertoo kir-joittavansa myös iloisista aiheista. Parhaat runot syntyvät kuitenkin silloin, kun tunnelataus on voimakas. Katkeran-suloinen rakkaus onkin siksi eniten runoja tuottava aihe.

TUNTEET HERÄÄVÄT LUONNON MUKANA

Kevät on Janille tuotteliainta aikaa. Hän kertoo ikään kuin heräävänsä yhdessä luonnon kanssa. Runoilla hän ilmai-see ja työstää tunteitaan.

– En usko, että pystyisin kirjoittamaan aiheesta, josta minulla ei olisi omaa kokemusta. Niin henkilökohtaisia nämä ovat.

Runojen lisäksi Jan kirjoittaa myös pieniä tarinoita ja novelleja. Useimmiten ne ovat fantasiaa.

– Olen luultavasti liian lyhytjännitteinen kirjoittamaan kaunokirjallisuutta romaaniksi asti, mutta runokirjan voi-sin sen sijaan kuvitella joskus kirjoittavani. Vielä valmiita runoja ei ole kirjaksi asti, hän toteaa.

TEKSTEJÄ RUNOSIVUSTOILLA

Kirjan sijasta Jan julkaisee runojaan jo internetissä. Sieltä löy-tyy useita erilaisia runosivustoja, kuten rakkausrunot.com, ajatus.org ja runosto.net.

– Netti on oiva keino saada runojaan ihmisten luet-tavaksi. Ennenhän hengentuotteet piti kirjoittaa yleisten vessojen seiniin, jos halusi ne suuremman lukijakunnan tietoisuuteen, Jan nauraa.

Hän kirjoittaa aina jokin tietty tyttö mielessään ja on myös antanut runoja suoraan tunteidensa kohteille.

– Palaute on ollut positiivista, mutta sinkkuna tässä ollaan edelleen, Jan kertoo hymyillen.

KIRJOITTAMINEN TOIMII VASTAPAINONA

Jan asui Turun Nuortentalossa pari vuotta. Hän opiskelee Peltolan ammattikoulussa maanmittausalan perustutkin-toa. Käytännön opetus on usein rankkaakin fyysistä työtä ja runojen kirjoittaminen on hyvää vastapainoa tälle. ■

Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana

Turun Nuortentalossa.

MA

RIA

NN

E K

ULM

ALA Elämän keväästä syksyyn

Runot ovat Jan Mäki-Takalalle keino ilmaista tunteita. Hän julkaisee tekstejään internetin runosivustoilla.

Maanmittausalaa opiskeleva Jan Mäki-Takala toivoo tulevaisuudelta hyvää työpaikkaa ja inspiraatiota runojen kirjoittamiseen jatkossakin.

Han

ne It

ärin

ne

254/2012 KIELIPOLKU

On kevät,mutta mies on kuin maakellari,sisältä yhtä kylmä ja pimeä.Kaikki pahuus, mitä hän on joutunut todistamaanon kuluttanut kaiken hyvän hänestä.Silti hän ei pidä itseään marttyyrinä,vaan oman lajinsa malliesimerkkinä.Hän on synkkä, toivoton ja pinnan altaniin kovin väsynyt.

Joka päivä hän teeskentelee hymyn japakottautuu jatkamaan.Mutta se kaikki on turhaa.Hän ei enää pysty uskomaan ihmisiintaikka rakkauteentehden sydämestään autiosaaren,tavoittamattoman.Hänen päässään pahat ajatukset,pelot ja harhatryömivät levottomasti kuinkäärmeet pesässään.

Turhaan tuhlasin tunteitani

kuin kyyneliä valtamereen.

Pelkkää harhaa ja haavetta.

Oi kuinka kauas todellisuudesta olin eksynyt.

Nyt voin palata takaisin todellisuuteen,

kylmään ja tyhjään elämääni.

Sydämeni on murskana.

Ole hyvä, pidä vain sirpaleet.

Nuortentalo tukee arjessa selviytymistä

Nuortentalo tarjoaa asumispalveluita

valtakunnallisesti.

Valmennus- ja muita palveluita on tarjolla Turun, Kuopion ja

Jyvässeudun alueilla.Suomen Nuortentalo Oy

www.nuortentalo.fi

Runot: Jan Mäki-Takala

26KIELIPOLKU 4/2012

Suomen historian toinen Ku-luttajaparlamentti kokoontui lokakuussa täysistuntoonsa

eduskuntaan. Tilaisuudessa oli koolla hieman

vajaa kolmekymmentä valtakunnal-lisesti merkittävää sosiaali- ja terve-ysalan järjestöä.

Järjestöjen edustajat keskusteli-vat kuntavaalien alla ajankohtaisis-ta kysymyksistä: terveyskeskusten käyntimaksujen poistamisesta, alko-holimainonnan kieltämisestä sekä kansalaisten oikeusturvan paranta-misesta vakuutusyhtiöiden ja muu-toksenhakuelinten päätöksenteossa. Lisäksi tilaisuudessa oli paneelikes-kustelu, jonka aiheena oli terveys- ja sosiaalipalveluiden turvaaminen kuntauudistusten yhteydessä. Parla-mentin puhemiehenä toimi tohtori Pentti Arajärvi.

Jokaisen kysymyksen käsittely aloitettiin kahden asiantuntijan – asi-an puolustajan ja vastustajan – väli-sellä väittelyllä. Tämän jälkeen paikal-laolijat saivat esittää puheenvuoroja. Lopuksi järjestöjen edustajat äänesti-vät käsiteltävästä kysymyksestä. Ää-nestyksen tuloksena muodostuneet kannanotot luovutettiin erillisessä tilaisuudessa eduskuntaryhmille eteenpäin vietäviksi.

ALKOHOLIMAINONTA POIS

Alkoholimainonnan kieltämistä vas-tusti parlamentissa Panimo- ja virvoi-tusjuomateollisuusliiton toimitusjoh-taja Elina Ussa. Kieltoa puolusti EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Väittelyn ja keskustelun jälkeen äänestyksen tuloksena Kuluttajapar-lamentti vaatii alkoholimainonnan

täyskieltoa, koska sillä voitaisiin vai-kuttaa nykyiseen alkoholimyöntei-seen asenneilmapiiriin sekä tukea terveysvalistuksen vaikuttavuutta.

MUUTOKSENHAKU LÄPINÄKYVÄKSI

Kuluttajaparlamentti kävi myös ikui-suushaasteen kimppuun. Tuleeko kansalaisten oikeusturvaa parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenha-kuelinten päätöksenteossa? Väittelyn asiasta kävivät Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Raija Huh-tanen puolustajana ja Kevan johta-jaylilääkäri Tapio Ropponen vastus-tajana.

Parlamentti oli yksimielinen siitä, että kansalaisten oikeusturvaa pitää parantaa lainsäädäntöä ja toimintata-poja muuttamalla. Parlamentti myös esitti toimenpidelistan oikeusturvan parantamiseksi. Sen mukaan nyky-ään harvinaista suullista käsittelyä pi-täisi muutoksenhakulautakunnissa ja vakuutusoikeudessa lisätä, vaativaan

päätöksentekoon pitäisi osallistua ai-na alan asiantuntijalääkäri, päätökset pitäisi perustella selkeästi ja lääkäreil-lä pitäisi olla ilmoittamisvelvollisuus sidonnaisuuksistaan.

TERVEYSKESKUSMAKSU RASITTAA KÖYHÄÄ

Terveyskeskusmaksujen poistamista puolusti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki. Maksujen säilyttämistä puolusti Suomen Kuntaliiton sosiaa-li- ja terveysasioiden johtajan Tarja Myllärinen. Keskustelun ja äänes-tyksen jälkeen Kuluttajaparlamentti vaatii terveyskeskusten käyntimak-sun poistamista, koska se tukisi vähä-varaisia ja voisi vähentää terveyseroja väestöryhmien välillä. ■

Marja Saine on kuluttaja-asioihin pe-rehtynyt vapaa toimittaja ja

tietokirjoittaja. Jenni Vainioranta toimii Kuluttajaparlamentin

pääsihteerinä Kuluttajaliitossa.

MA

RIA

NN

E S

AIN

E J

A J

EN

NI V

AIN

IOR

AN

TA Kuluttajaparlamentti otti kantaa vaalien allaKuluttajaparlamentti keskusteli ja äänesti kuntavaalien alla kolmesta aiheesta. Lopputuloksena oli vaatia alkoholimainonnan täyskieltoa, terveyskeskusten

käyntimaksun poistamista ja kansalaisille parempaa oikeusturvaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa.

Ant

ero

Aal

tone

n

Kuluttajaparlamentin täysistunnon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen virallisia edustajia.

274/2012 KIELIPOLKU

Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoimaa valtakunnallisesti merkittävien kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa kuluttaja-asioiden edistämiseksi. Ku-luttajaparlamentissa kansalaisjärjestöt keskustelevat, väittelevät ja tarvittaessa äänestävät keskeisistä oman alansa ajankohtaisista ja kuluttajien kannalta merkit-tävistä asioista.

Kuluttajaparlamentin täysistuntoon kutsutaan jär-jestöjen lisäksi alan asiantuntijoita, kansanedustajia

ja ministereitä. Toimintavuoden lopuksi täysistunnon kannanotot luovutetaan eduskuntaryhmien edusta-jille. Kuluttajaparlamentin sihteeristö seuraa kannan-ottojen vaikuttavuutta yhteiskunnalliseen päätöksen-tekoon.

Kuluttajaparlamentin kautta poliittiset päättäjät tulevat tietoisiksi keskeisten kansalaisjärjestöjen nä-kemyksistä ja kannoista merkittäviin poliittisiin kysy-myksiin.

Mikä on Kuluttajaparlamentti?

”EU:n kuluttajapolitiikan linjaukset suhteessa Suomen kansallisiin toimiin olisi tärkeä teema käsitellä tässäkin foorumissa.”Lauri Ihalainen, kuluttaja-asioista vastaava ministeri.

”Suomalainen muutoksenhakujärjestelmä on kan-sainvälisesti ainutlaatuinen. Muissa maissa pyydetään asiantuntijalausunnot kirjallisesti, asianosainen saa ne nähtäväkseen ja hän voi kommentoida niitä.” Raija Huhtanen, Tampereen yliopisto.

”Jos saisin päättää, työntekijän toimintakykyä arvioisi erikoissairaanhoito, työkykyä työterveyshuolto ja työ-kyvyttömyyttä eläkevakuutuslaitos.”Tapio Ropponen, Keva.

”Alkoholia mainostetaan myös paljon piilomainonta-na – ruokaohjelmissa, elokuvissa, erilaisissa promoo-tioissa.”Marjatta Vehkaoja, Mielenterveyden Keskusliitto ry.

”Terveyskeskusmaksu on melkein sama kuin yhden päivän työttömyyspäiväraha. Jos käyt lääkärissä, sen päivän käyttöraha on mennyt.”Reijo Pipinen, Vailla vakinaista asuntoa ry.

”Terveyskeskusten käyntimaksuista hyötyvät eniten perintätoimistot.”Paavo Koistinen, Suomen Potilasliitto ry.

”Minua hämmentää jatkuva keskustelu siitä, miten palveluita voidaan purkaa, kun pitäisi keskustella, mi-ten niitä voitaisiin turvata.”Pentti Arajärvi, Kuluttajaparlamentin puhemies.

KIELIPOLKU 4/201228

Liitto tiedottaaJOHANNES HIETALA

JÄRJESTÖSUUNNITTELIJAKSI

Johannes Hietala on aloittanut lokakuussa järjestö-suunnittelijana Aivoliiton Kuopion aluetoimistossa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat yhteistyö Itä-Suomen jäsenyhdistysten ja verkostojen kanssa sekä liiton valtakunnalliseen toimintaan osallistuminen.

Johannes on valmistunut fysioterapeutiksi Mik-kelin ammattikorkeakoulusta Savonlinnan kampuk-selta. Hän on työskennellyt aiemmin Aivoliiton lasten ja nuorten kursseilla sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL).

Hän on kotoisin Jyväskylästä ja asui opintojensa ajan Savonlinnassa. Johanneksen harrastuksiin kuu-luu monipuolinen kestävyysliikunta. Viime aikoina etenkin kajakkimelonta on ollut hänelle mieluisaa.

TUNNUSTUS PITKÄSTÄ URASTA NUORTENTALOTOIMINNASSA

Aivoliitto palkitsi lokakuussa kymmenvuotisesta työskentelystä Nuortentalotoiminnassa neuropsy-kiatrisen valmennuksen vastaavan ohjaajan Pia La-vermanin ja valmentajan Marianne Kulmalan sekä nuortenohjaaja Tuula Rämön. Turun Nuortentalossa

järjestetyssä tilaisuudessa heitä onnittelivat Suomen Nuortentalo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Risto Laalo ja Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

VIESTINNÄN NEUVOTTELUKUNTA

Aivoliittoon on perustettu viestinnän neuvottelu-kunta, joka toimii Aivoliiton viestintää tukevana ja neuvoa antavana asiantuntijaryhmänä. Se aloitti työskentelynsä marraskuun alussa.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Ai-voliiton hallituksen jäsen, liikkeenjohdon konsultti Heikki Lehmusto. Jäseniksi neuvottelukuntaan on kutsuttu Aivoliitto ry:n puheenjohtaja, neurologian erikoislääkäri Terttu Erilä, lääketieteen toimittaja, tietokirjailija Maarit Huovinen, kansanedustaja Mi-kael Jungner, ohjelmajohtaja Ari Järvinen, sosiaa-lineuvos Mauno Lehtinen, toimitusjohtaja, kustan-taja Petteri Paasilinna, kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, yrityssuhteiden ja aikuiskoulutuksen johtaja Pirjo Vuokko sekä Aivoliitosta viestintäpääl-likkö Päivi Seppä-Lassila, viestintäsuunnittelija Miia Suoyrjö ja toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

PUHEVAMMAISTEN PÄIVÄ: MITEN SANOISIT JOS ET VOISI PUHUA?

Aivoliiton esittelypisteellä Turun Hansatorilla kävi puhevammaisten päivän aikana satoja kiinnostunei-ta tutustumassa aiheeseen. Tarjolla oli monipuolista esitemateriaalia aivoverenkiertohäiriöistä, afasiasta, kielellisestä erityisvaikeudesta ja puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Yleisöllä oli mahdollisuus ko-keilla erilaisia puhetta tukevia ja korvaavia kommu-nikointikeinoja, esimerkiksi tilata karkkeja puhelait-teen avulla ja arvuutella viittomia. Aivoliiton puhete-rapeutit opastivat kommunikointikeinojen käytössä.

Mar

ia L

ehto

Pia

Puus

telli

Kuvassa palkinnoista ja onnitteluista iloitsevat Pia Laverman (vasem-malla), Marianne Kul-mala ja Tuula Rämö.

294/2012 KIELIPOLKU

Liitto tiedottaa

Päivä liittyi puhevammaisten viikkoon, jota koor-dinoi Kehitysvammaliiton tietotekniikka- ja kommu-nikaatiokeskus Tikoteekki.

PULSSI TUTUKSI OSAAVA NAINEN -MESSUILLA

Yksi elämä -hankekokonaisuuteen kuuluva Aivoliiton ja Sydänliiton yhteinen Tunne pulssisi -hanke oli nä-kyvillä Osaava Nainen -messuilla. Messut järjestettiin 12.–14.10. Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa. Aivoliiton ja Varsinais-Suomen Sydänpiirin yhteinen osasto kiinnosti satoja kävijöitä. Monille heistä tieto pulssin tunnustelun merkityksestä aivoterveydelle oli uusi.

Lähes 200 messuvierasta halusi itse kokeilla, mil-tä eteisvärinä tuntuu. Kokeilumahdollisuuden tarjosi keinotekoinen pulssikäsi. Ihmiset näyttivät selvästi arvostavan arkisia keinoja, joilla voi aktiivisesti seu-rata omaa terveyttään ja havaita mahdolliset ter-veysongelmat jo ennen kuin niistä ehtii koitua heille suurempaa vahinkoa.

Tunne pulssisi -hankkeella pyritään lisäämään eteisvärinätietoisuutta. Eteisvärinä (flimmeri) on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteis-värinän suurin merkitys on sen osuus aivoinfarktin taustatekijänä. Huomattavaa vahinkoa syntyy siitä, että eteisvärinä jää liian usein huomaamatta.

Tunne pulssisi -hankkeessa Aivoliiton vastuulla ovat viestintäkampanja, opetusaineistojen tuotta-minen sekä ammattihenkilökunnan koulutustapah-tumat. Viestintäkampanjalla pyritään tavoittamaan mahdollisimman kattavasti yli 60-vuotiaat suomalai-set sekä terveydenhuollon ja vanhustyön ammatti-henkilöt.

ELÄMÄ PELISSÄ VALMENTAA POSITIIVISUUTEEN

Yksi elämä -hankekokonaisuus on mukana tuke-massa parhaillaan käynnissä olevaa Yle TV1:n Elämä pelissä -ohjelmasarjaa, jonka aloitusjakso nähtiin syyskuun lopussa. Tänä syksynä ohjelmasarjan tee-mana on kielteisen elämänasenteen vaikutus ihmi-sen terveyteen.

Han

ne It

ärin

ne

Kansainvälistä puhe-vammaisten päivää vietettiin 6.10.

Aivoliiton ja Varsinais-Suomen Sydänpiirin yhtei-nen Tunne pulssisi -osasto keräsi kiinnostuneita Osaava Nainen -messuilla.H

anne

Itär

inne

KIELIPOLKU 4/201230

Liitto tiedottaaElämä pelissä tarjoaa syksyllä 2012 terveysvalmen-nusta harjoiteohjelman avulla kaikille suomalaisille. Harjoiteohjelman tarkoitus on opastaa käsittele-mään vastoinkäymisiä entistä paremmin. Arjen vas-toinkäymisten sietokykyä mittaavan nettitestin on tehnyt liki 220 000 henkilöä. Valmennukseen puoles-taan ilmoittautui lähes 40 000 suomalaista.

Lisätietoja: http://yle.fi/ohjelmat/kortit/elama-pelissa/

SITKEYS VALTTIA HOIDOSSA JA KUNTOUTUKSESSA

Kuntoutuksen puute ja lääkärien vaihtuvuus haittaa-vat monen pitkäaikaissairaan henkilön arkea, kertoo Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton jäsenilleen tekemä kysely. Sen mukaan vain 12 prosentille vas-taajista on laadittu terveydenhuoltolain edellyttämä hoito- ja kuntoutussuunnitelma.

Lain mukaan kuntien on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus si-sältäen muun muassa kuntoutustarpeen tutkimisen, sopeutumisvalmennuksen ja kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa.

Kyselyyn vastanneiden kokemusten mukaan kuntoutukseen pääsy edellyttää sitkeyttä ja oma-aloitteisuutta. Kuntoutukseen pääsy koetaan vai-keaksi mutta toisaalta vastaajista 38 prosenttia on ollut kuntoutuksessa tai sopeutumisvalmennuskurs-silla. Lääkäri tai hoitaja on ottanut kuntoutusasiat pu-heeksi joka neljännen vastaajan kanssa, ja yhtä moni pitkäaikaissairas on itse ehdottanut kuntoutukseen pääsyä. Puolella vastaajista kuntoutusmahdollisuu-det ovat jääneet keskustelematta kokonaan.

Kyselyn vastauksista heijastuu terveyspalvelujen saatavuuden eriarvoisuus: valtaosa vastaajista on tyytyväinen hoitoonsa, mutta toisaalla ilmenee on-gelmia niin lääkärille pääsyssä kuin hoitovälineiden saamisessakin.

Kyselyyn vastanneista kaksi kolmesta on päässyt hoitotakuun mukaisesti terveyskeskuslääkärin vas-taanotolle ja 60 prosenttia erikoislääkärille julkisessa terveydenhuollossa. Hoitotakuun mukaan kiireettö-män hoidon tarpeen arviointi pitää tehdä viimeis-tään kolmantena päivänä yhteydenotosta ja lääke-tieteellisesti tarpeelliseksi todettuun hoitoon tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa.

Puolet vastanneista on hakeutunut yksityiselle lääkäriasemalle nopeamman hoidon saamiseksi. Monessa vapaamuotoisessa vastauksessa viitataan

siihen, että lääkärit vaihtuvat jatkuvasti ja että aikoja on vaikea saada.

Vastaajien enemmistö osallistuisi elintapamuu-toksia tukevaan vertaisryhmään, jos terveydenhuol-to tarjoaisi siihen mahdollisuuden. Toistaiseksi vain noin joka neljännelle on tarjottu tukea elintapamuu-toksiin.

Kyselystä selvisi myös, että suurin osa vastaajista olisi valmis tekemään terveydentilansa huomioon ottavaa työtä kuntoutuksen jälkeen tai on jo työ-elämässä mukana. Lisäksi työterveyshuollon piirissä olevat henkilöt ovat tyytyväisiä saamiinsa palvelui-hin.

Kyselyyn vastasi 534 henkilöä, joista puolet oli yli 50-vuotiaita. Kyselyn toteuttivat Aivoliitto, Diabetes-liitto ja Sydänliitto osana Yksi elämä -hankkeita.

Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Tarkoituksena on vaikuttaa kansalaisiin, yhteisöihin, terveydenhuol-toon ja koko yhteiskuntaan siten, että kansanterveys paranee. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdis-tys.

Lisätietoja: projektipäällikkö Marika Railila, Aivolii-ton Yksi elämä -hankkeet, p. 040 543 7287, marika.railila@aivoliitto.fi

Aivoliiton keskustoimisto Suvituulessa on suljettuna

20.12.2012–1.1.2013.

Toivotamme kaikille rauhallista ja hyvää joulua!

314/2012 KIELIPOLKU

Nopeasti ja jatkuvasti muuttuvassa maailmassa tulevaisuuden ennakointi on välttämätöntä.

Miten tulevaisuutta voi tutkia, kun se ei vielä ole olemassa nykyhetkessä? Tämä on mah-dollista kun yksilöt, yritykset ja yhteisöt ke-

hittävät systemaattisesti ennakointiosaamistaan ja siitä kumpuavaa tulevaisuuslukutaitoa.

Tulevaisuuslukutaito tähtää mahdollisten maail-mojen luotaamiseen. Vaikka tulevaisuus ei ole vielä tapahtunut, sen kehkeytymisestä on jo nähtävillä erilaisia ja eritasoisia merkkejä eli etukäteissignaale-ja. Tulevaisuuslukutaito on kykyä tunnistaa ja tulkita tulevaisuuden kehityssuuntia.

Tulevaisuudentutkimuksessa ei tehdä täsmällisiä ennusteita, vaan ennakoidaan erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Ennustamalla on jo vuosituhansia py-ritty saamaan varmaa tietoa tulevaisuudesta – vaik-kapa kristallipallon tai astrologian avulla. Tulevaisuu-dentutkimus puolestaan sai alkunsa 1940-luvulla Eu-roopassa ja Yhdysvalloissa. Suomeen tieteenala tuli 1980-luvulla.

Tulevaisuudentutkimus on kokonaisvaltaista, monitieteistä ja kriittistä pitkän tähtäyksen analyy-sia tulevaisuuden teemoista. Nopeasti ja jatkuvasti muuttuvassa maailmassa tulevaisuuden ennakointi on välttämätöntä.

Ennakointiosaamiseen kuuluu erityisesti skenaa-rioajattelu – tulevaisuuden käsikirjoitusten laatimi-nen. Tyypillistä on pitkälle katsomisen lisäksi vallitse-vien kehitysurien kyseenalaistaminen, toisin ajattelu sekä luovasti ja rohkeasti tulevaisuuteen kurkottami-nen. Yhä enemmän siinä käytetään myös kuvallista aineistoa ja pelitekniikoita.

Ennakointi on jatkuva prosessi, koska tulevaisuus muuttaa alati muotoaan ja suuntaansa. Tulevaisuus-lukutaitoakin voi asteittain kehittää opettelemalla erilaisia ennakointimenetelmiä. Tavoitteena on pu-reutua muutoksen sisimpään olemukseen ja pohtia sen merkityksiä. Taitoa voi kehittää erityisissä tulevai-suusklinikoissa, joissa opitaan käyttämään muutok-sen tunnistamismetodeja.

Toimintaympäristön muutosta kannattaa aina luodata sekä vahvojen tulevaisuussignaalien eli me-gatrendien kautta että heikkojen signaalien tunnis-

tamisen kautta. Esimerkkejä megatrendeistä ovat ilmastonmuutos, väestön vanheneminen ja digita-lisaatio.

Heikot signaalit ovat puolestaan merkkejä tällä hetkellä marginaalissa olevista, mahdollisesti vahvis-tuvista nousevista ilmiöistä. Esimerkkejä ovat hidas elämä, kohtuullistaminen eli vapaaehtoinen kulu-tuksen vähentäminen, pyrkimys omavaraisuuteen, vertikaaliviljely ja itse tekemisen kaipuu.

On varauduttava myös täysin epätodennäköisten yllätystekijöihin – mustiin joutseniin. Ne ovat erittäin harvinaisia tapahtumia, joilla on dramaattisia vaiku-tuksia koko yhteiskuntaan. Tulevaisuus ei aina ete-ne lineaarisesti ja ennustettavasti, vaikka tietoa olisi kuinka paljon.

Esimerkkejä mustista joutsenista ovat vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terroristi-isku ja Japanin kolmiosainen kriisi Fukushimassa: maanjäristys, tsu-nami ja ydinvoimalaonnettomuus. Musta joutsen voi olla vaikutuksiltaan myös positiviinen – tällaisia olisivat esimerkiksi vapaan energian keksiminen tai vaikkapa automaattinen oppiminen.

Olemme nyt siirtyneet niukkuuden aikakaudel-le, jolloin energian ja muiden resurssien kulutusta vähentävien ja korvaavien innovaatioiden ja niihin liittyvän osaamisen tarve korostuu.

Tulevaisuuden näyttämönä on kaikkialla läsnä oleva ubiikkiyhteiskunta, jossa tieto- ja viestintätek-nologia on sulautunut ympäristöömme ja muokan-nut yhteiskuntaa sekä yhdistynyt nano- ja biotekniik-kaan sekä kognitiotieteisiin. Kulttuurin merkitys- ja elämyshakuiset virtaukset ryöppyävät, informaatio on avointa ja vapaata, uusia yhdistelmiä syntyy jat-kuvasti ja vanhoja murenee. Ubiikkiyhteiskunta ja sen ideaalisin toteutusmuoto – merkitysyhteiskunta – jatkaa internetin kehitystä siitä, mihin tietoyhteis-kunta jäi. ■

FT Sirkka Heinonen toimii professorina Turun yliopiston Tulevaisuuden

tutkimuskeskuksessa.

Kuinka kehittää tulevaisuus-lukutaitoa?M

arku

s H

eino

nen

KOLU

MN

IS

IRK

KA

HE

INO

NE

N

32KIELIPOLKU 4/2012

TAPAHTUMAKALENTERI

Kielellinen erityisvaikeus -yhdistyksen perustaminen

Turun seudulleAika: 20.11.Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvi-tuuli, Turku.Turun seudulla ei ole tällä hetkellä toimivaa kielellinen erityisvaikeus -yhdistystä eikä vertaistoimintaa perheille. Asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita keskustelutilaisuuteen, jonka aiheena on uuden yhdistyksen perustaminen. Mukana tilaisuudessa Aivoliiton järjestöpäällikkö Tom Ant-honi ja suunnittelija Elina Salo.Lisätiedot ja ennakkoilmoittautumi-set: Elina Salo, p. 040 5437 292 taielina.salo@aivoliitto.fi.Katso myös kutsu tämän lehden si-vulta 40.

Liikkeelle-peruskoulutusAika: 21.−22.1.Paikka: Ratina − Tampereen Stadion.Peruskoulutuksessa koulutetaan innostavia ja osaavia yhdistysten liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia. Koulutus tarjoaa eväitä yhdistyksen liikuntatoiminnan käynnistämiseen

ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen teorian ja käytännön avulla.Lisätiedot: www.soveli.fi/koulutus tai Tinja Saarela, p. 050 430 8251 tai tinja.saarela@soveli.fi.

Educa2013 – Opetusalan valtakunnallinen

koulutustapahtumaAika: 25.– 26.1.Paikka: Helsingin Messukeskus.ADHD-liitto, Aivoliitto, Autismi- ja As-pergerliitto sekä ADHD-keskus esit-televät toimintaansa yhteispaikalla (3h59) Educa-messuilla.Lisätiedot: www.educamessut.fi.

Erilainen oppija vauvasta ikäihmiseen

Aika: 6.2.Paikka: Toimintakeskus Harjula, Lohja.Monen toimijan yhteistyönä järjes-tetään kaikille avoin tilaisuus, jonka teemana ovat erityisesti neurologiset erityisryhmät ja heidän tarpeensa eri-laisina oppijoina. Tilaisuus koostuu näyttelystä, jossa näytteilleasettajat tarjoavat tietoa aiheesta. Lisäksi näyt-telytiloissa pidetään tietoiskuja.Lisätiedot: Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 tai veijo.kivisto@aivoliitto.fi.

Liikkeelle-peruskoulutusAika: 11.2.Paikka: Kuninkaantien lukio, Espoo.Aika: 25.−26.2.Paikka: Porvoon urheiluhalli.Peruskoulutksissa koulutetaan innos-tavia ja osaavia yhdistysten liikunta-vastaavia ja vertaisohjaajia. Koulu-tukset tarjoavat eväitä yhdistyksen liikuntatoiminnan käynnistämiseen ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen teorian ja käytännön avulla.Lisätiedot: www.soveli.fi/koulutus tai Tinja Saarela, p. 050 430 8241 tai tinja.saarela@soveli.fi.

Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus

-yleisötilaisuusAika: Helmikuu.Paikka: Kajaani.Avoin yleisötilaisuus lasten ja nuor-ten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta.Lisätiedot vuodenvaihteen jälkeen: www.aivoliitto.fi tai Elina Salo, p. 040 5437 292 tai elina.salo@aivoliitto.fi.

MARRASKUU 2012

TAMMIKUU 2013

HELMIKUU 2013

Tee testi

Elämän suola ei ole purkissa

www.pienipaatospaivassa.fi

Lisätietoja tapahtumista löytyy Aivoliiton verkkosivuilta:

www.aivoliitto.fi.

334/2012 KIELIPOLKU

KOULUTUSKALENTERI

AISTITIEDON KÄSITTELYN HAASTEET -KOULUTUS

Järjestäjä: ADHD-liitto, Aivoliitto ja Autismi- ja Asperger-liitto.Aika: 27.11.Paikka: Valkea talo, auditorio, Ilkantie 4, Helsinki.Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.autismiliitto.fi/aistikoulutus.

TILATTAVIA KOULUTUKSIA LASTEN KANSSA TOIMIVILLE

1. Lapsen kielenkehityksen tukeminen • Puhetta tukevat keinot (kuvat, piirtäminen, viittomat, puhelaitteet) • Leikit ja pelit kehityksen tukena • Tukikeinot arjen toiminnassa.Kohderyhmä: Päivähoidon, perhepäivähoidon ja lasten kerhojen henkilöstö. Tavoite: Osallistujilla on käytännön keinoja tukea lasten kielellistä kehitystä. Sisältö: Lyhyt tai laajempi teoriaosuus sekä käytännön vinkkejä ja harjoituksia. Koulutus toteutetaan mielellään tilassa, jossa voi liikkua vapaasti. Voidaan toteuttaa myös kouluttajan tiloissa Erityisosaamiskes- kus Suvituulessa Turussa.Kouluttajat: Puheterapeutti ja fysioterapeutti.Koulutuksen kesto: 4–6 tuntia tilaajan toiveiden mukaan.

2. Erilainen lapsi liikunta- tai harrastusryhmässä • Miten tunnistaa ja ottaa huomioon lapsen vaikeuksia toimia ryhmässä? • Keskittyminen, ohjeiden ymmärtäminen. • Kömpelyys, aistitiedon käsittely.

Kohderyhmä: Lasten liikuntaryhmien ja muiden harrastusryhmien vetäjät, iltapäiväkerhojen ohjaajat, urheiluseurojen valmentajat.Tavoite: Osallistujat kykenevät tunnistamaan lasten erityisvai- keuksia ryhmässä ja heillä on keinoja toimia näiden lasten kanssa.Sisältö: Lyhyt teoriaosuus ja käytännön ratkaisujen etsiminen esimerkkien ja harjoitusten avulla.Kouluttajat: Puheterapeutti, fysioterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja.Koulutuksen kesto: 4–6 tuntia tilaajan toiveiden mukaan.

3. Koulun teemailtapäivä/päivä lapsille Aihe: Kielellinen erityisvaikeus ja muut neuropsykiatriset vaikeudet. • Ikätasoista tietoa kielellisistä ja muista neuropsykiat- risista erityisvaikeuksista. • Toiminnallisia harjoituksia. • Ollaan kaikki kavereita! Herätellään keskustelua samanlaisuudesta ja erilaisuudesta.Kouluttajat: Puheterapeutti, fysioterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja.

Lisätietoja koulutuksista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi tai www.aivoliitto.fi.

34KIELIPOLKU 4/2012

YLEISTÄ TUETUISTA LOMISTATuetut lomat ovat sosiaalista lomatoimintaa, jota Aivolii-to ry järjestää yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Loma-huollon kanssa. Tuki tulee Raha-automaattiyhdistykseltä ja se jaetaan hakemusten perusteella.

Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia per-heille, joissa lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvai-keus. Lomakohteita ovat yleensä kylpylät ja hotellit. Myös yhdistykset järjestävät lomia omille jäsenilleen, joten pai-kalliselta kielellinen erityisvaikeus -yhdistykseltä kannat-taa kysyä lomista.

Lisäksi lomajärjestöillä on omaa valtakunnallista loma-toimintaa, johon voi jokainen suomalainen hakea. Lomis-sa on kuitenkin tietyt sosiaaliset ja taloudelliset hakueh-dot. Niihin voit tutustua lomajärjestöjen verkkosivuilla.

HAKEMINENLomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa Aivoliiton alue- ja keskustoimistoista. Soita ja tilaa kaavakkeet. Kaa-vakkeita saa myös verkko-osoitteesta www.mtlh.fi. Verk-kosivuilla voi myös täyttää sähköisen hakukaavakkeen. Hakuaika lomille päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua.

VALINTAPERUSTEETTuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso, jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vai-kuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuk-sessa.

Lomille valinnat tehdään Maaseudun Terveys- ja Lo-mahuollon kanssa yhdessä. Lomille hyväksytyt saavat kutsukirjeen lomalle noin kaksi kuukautta ennen loman alkua. Kielteisestä päätöksestä ei ilmoiteta.

LISÄTIETOJALisätietoja lomista antavat Aivoliiton järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, p. 040 5437 290 tai risto.lappalainen@aivoliitto.fi sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, p. 010 2193 464 tai 040 567 0628 tai lomat@mtlh.fi.

PERHELOMAT1. Kielellinen erityisvaikeus -lapsiperheiden lomaviikko KalajoellaAika: 16.–21.6.Paikka: Hotelli RantakallaOmavastuuosuus: 23€/vrk/aikuinen, alle 17-vuotiaat lapset ilmaiseksi.Hakuaika: 16.3.2013 mennessä, lomalle otetaan 8–10 perhettä.Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto. Loma perheille, joissa lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus. Täysihoito ja majoitus perhekoon mukai-sissa huoneissa, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö, lomapaikan vapaa-ajan ohjelma ja ryhmälle suun-nattu oma ohjelma. Hotelli Rantakalla tarjoaa monenlais-ta kesäkivaa lapsiperheille. Lisätietoja: www.rantakalla.fi. Aivoliiton työntekijä on loman alussa mukana 2 päivää.

Aivoliitto ry, Autismi- ja Aspergerliitto ry ja ADHD-liitto ry järjestävät yhdessä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon kanssa seuraavat kaksi tuettua lomaa vuoden 2013 aikana.

2. Perheiden lomaviikko Porissa Aika: 9.–14.6.Paikka: Yyterin kylpylähotelliOmavastuuosuus: 23€/vrk/aikuinen, alle 17-vuotiaat lapset ilmaiseksi.

Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2013

KIELIPOLKU 4/201234

Lähetä hakukaavake osoitteeseenMaaseudun Terveys- ja Lomahuolto Mannerheimintie 31 B 2000250 HelsinkiTai tee sähköinen lomahakemus netissäwww.mtlh.fi

354/2012 KIELIPOLKU

Hakuaika: 9.3.2013 mennessä, lomalle otetaan 8–10 perhettä.Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry.Täysihoito ja majoitus perhekoon mukaisissa huoneissa, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin käyttö, lomapaikan vapaa-ajan ohjelma ja ryhmälle suunnattu oma ohjelma. Yyterin kylpylä tarjoaa monenlaista kesäkivaa ja Yyterin kuuluilla hiekkarannoilla riittää toimintaa koko perheelle. Lisätietoja: www.yyterinkylpylahotelli.fi.

3. Perheiden lomaviikko PolvijärvelläAika: 4.–9.8.Paikka: Huhmarin LomakeskusOmavastuuosuus: 23€/vrk/aikuinen, alle 17-vuotiaat lapset ilmaiseksi.Hakuaika: 4.5.2013 mennessä, lomalle otetaan 8–10 perhettä.Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto.Täysihoitoloma. Lomakeskus Huhmarin Vesimaailma-kylpylä on perheiden käytössä. Lisäksi Huhmarin alue ja luonto tarjoavat monipuolista aktiviteettia lomailijalle. Höytiäisen järvi tarjoaa mahdollisuuden uimiseen, ka-noottimelontaan, veneilyyn ja kalastukseen. Lapsille on ohjattua toimintaa viikon aikana. Lisätietoja: www.lomakeskushuhmari.com.

YLEISTÄ SOLUKU-LOMISTASosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdolli-suuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja. Toiminnalla pyritään lisäämään yksilön omatoimisuutta ja elämän mielekkyyttä sekä vahvistamaan sosiaalista verkostoa. Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara ja luontolomatoiminnalla pyritään edistämään ihmisten mahdollisuuksia liikkua luonnossa sairaudesta tai vam-masta huolimatta. Lomat on tarkoitettu kaikille neurolo-gisen vamman tai sairauden saaneille henkilöille.

JÄRJESTÄJÄTMaaseudun Terveys- ja Lomahuolto järjestää lomatoimin-taa yhdessä Aivoliiton ja Neurologisten vammaisjärjestö-jen kanssa. Lomat toteutetaan yhteistyönä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon valitsemissa eri lomakohteissa. Lisäksi lomille osallistuu sosiaali-, terveydenhuolto- sekä liikunta-alan oppilaitosten opiskelijoita apuohjaajina.

HINNATLomien hinta on 15 €/vrk aikuisilta. Alle 17-vuotiaat lapset lomailevat ilmaiseksi. Hinta sisältää ruoat, majoituksen ja ohjelman. Lomat ovat siis täyshoitopaketteja. Matkat lomapaikoille ja takaisin kustantaa jokainen lomalainen itse.

HAKEMINENLomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa liittojen toi-mistoista. Kaavakkeen voi tulostaa tai täyttää sähköisesti myös verkkosivulla: www.mtlh.fi.

Paperimuodossa täytetyt hakukaavakkeet postitetaan suoraan Maaseudun Terveys- ja Lomahuoltoon, missä tehdään valinnat yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa.

Lomille voi hakea yhdessä omaisen tai puolison kans-sa. Lomat ovat avoimia kaikille Suomen kansalaisille. Ha-kukaavakkeessa pitää olla nimen ja osoitteen lisäksi sosi-aaliturvatunnus, tulotiedot sekä perustelut, miksi haluaa lomalle.

Lomille otetaan myös pyörätuolin käyttäjiä ja vaikea-vammaisia, heille on omat kiintiöt lomakohteen mukaan. Mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päi-vittäisissä toiminnoissa, hänellä tulee olla oma avustaja mukana.

AVUSTUS- JA TURVALLISUUSKYSELYHakemusten tulee olla perillä kolme kuukautta ennen loman alkua. Sen jälkeen valituille lähetetään kutsukirje, jossa on liitteenä avustus- ja turvallisuuskysely. HUOM! Lomalle valittujen tulee palauttaa kysely takaisin kahden viikon sisällä valintatiedon saamisesta. Näin järjestäjät pystyvät varautumaan riittävästi avustamiseen ja tarvitta-vien turvallisuusseikkojen huomioimiseen. Palauttamalla avustus- ja turvallisuuskyselyn lomalainen vahvistaa sa-malla lomalle tulonsa.

VAKUUTUKSETLomalaisten on itse huolehdittava vapaa-ajan vakuutuk-sista, sillä lomat ovat vapaa-aikaa, eikä lomalaisia ole jär-jestöjen taholta vakuutettu tapaturmien varalta.

LISÄTIETOJALisätietoja lomista saa Aivoliiton järjestösuunnittelija Ris-to Lappalaiselta, p. 040 543 7290 tai risto.lappalainen@aivoliitto.fi sekä Aivoliiton verkkosivuil-ta: www.aivoliitto.fi.

354/2012 KIELIPOLKU

36KIELIPOLKU 4/2012KIELIPOLKU 4/2012

36

SOLUKU-LUONTOLOMAT 2013 1. Talviliikuntaloma lapsiperheille VuokatissaAika: 24.2.–1.3.Paikka: Vuokatin urheiluopistoLoma toteutetaan yhteistyössä Vuokatin urheiluopiston kanssa. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjille. Tule perheinesi kokeilemaan talviliikuntalajeja ja nauttimaan kauniista luonnosta ja urheiluopiston monipuolisista lii-kuntapalveluista. Lomaohjelmassa on päivittäin ohjattua laskettelua ja hiihtoa. Opistolla perheet majoitetaan per-heille soveltuviin huoneisiin. Lisätietoja Vuokatin urhei-luopistosta: www.vuokattisport.fi. Lomalle otetaan 10 perhettä. Täysihoito kuuluu loman hintaan.Hinta: 15€/vrk aikuinen, alle 17-vuotiaat lapset ilmaiseksi.Hakuaika lomalle päättyy 23.12.2012.

2. Talviliikuntaloma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille VuokatissaAika: 4.–9.3.Paikka: Vuokatin urheiluopistoTervetuloa liikkumaan Vuokatin keväisille hangille sekä nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjatusta liikunnasta. Vuokatti monipuolisena urheilukeskuksena tarjoaa liikun-nan lisäksi hyvää ruokaa ja hienoja maisemia. Loma sopii myös pyörätuolia käyttävälle henkilölle. Lisätietoja Vuo-katin urheiluopistosta: www.vuokattisport.fi. Täysihoito maittavine ruokineen kuluu loman hintaan. Jos tarvitset ympärivuorokautista avustamista, sinulla tulee olla oma avustaja mukana. Lomalle otetaan 20 perhettä.Loman ohjatun liikunnan sisältö: • Kelkkalaskettelumoduuli, yksi päätoiminen ohjaaja yhdessä opiskelijoiden kanssa.• Pystylaskettelu, yksi päätoiminen ohjaaja ja opiskelijat.• Murtomaahiihtoa. • Sisäliikuntaa, uintia ja muita mahdollisia sisäpelejä.• Mahdollisuus pilkkikalastukseen ja lumikenkäilyyn.Hinta: 15€/vrk eli koko loma 75€. Hakuaika lomalle päättyy 7.1.2013.

3. Luonto- ja kulttuuriloma omaishoitajille Ilomantsissa Aika: 30.7.–4.8.Paikka: Möhkön MantaOmaishoitajille tarkoitettu virkistys- ja voimaantumislo-ma. Lomalla liikutaan luonnossa ja nautitaan karjalaisesta kulttuurista sekä pohditaan omaa jaksamista ja sitä, mistä saataisiin virtaa arjen pyörittämiseen. Majoitus kulttuuri-historiallisesti merkittävällä Möhkön kylällä. Loma toteu-tetaan Möhkön Mantan luontopalveluiden kanssa. Loma sisältää täysihoidon. Lisätietoja Möhkön Mantan palve-luista: www.mohkonmanta.net.Hinta: 15€/vrk eli koko loma 75€. Hakuaika lomalle päättyy 30.4.2013.

4. Perinteinen luontolomaviikko aikuisille ja nuorille aikuisille SuomussalmellaAika: 19.–24.8.Paikka: HossaLiikkuen luonnossa -loma toteutetaan yhteistyössä Möh-kön Mantan luontopalvelujen kanssa. Hossan järvikankaat ja kirkkaat vedet tarjoavat unohtumattoman elämyksen. Tule lataamaan akkuja ja hakemaan luonto-oppia hyvässä seurassa. Vaikeavammaiselle on avustusta lomalla päivit-täisissä toiminnoissa. Jos tarvitset jatkuvaa säännöllistä avustusta, on henkilökohtaisen avustajan oltava mukana. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjälle. Täysihoito sisäl-tyy loman hintaan. Lisätietoja Hossan alueesta: www.luontoon.fi/retkikohteet/retkeilyalueet/hossa.

Ryhmä 1 on päivätoimintaryhmä, joka jakaantuu pienim-piin toimintaryhmiin, kuten kalastus, marjastus ja lyhyet päiväretket. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös huonom-pikuntoisille ja pyörätuolin käyttäjille.Ryhmä 2 on vesistövaellus- ja patikointiryhmä. Ryhmän voi valita lomalla aina päivittäin eli jonain päivänä voi lähteä patikoimaan ja toisena liikkumaan vesille. Vesillä liikumme kanooteille ja veneillä. Päivän kävelymatkat sopeutamme kulkijoiden liikuntakyvyn mukaan ja ne vaihtelevat kilometristä jopa yli 10 kilometrin matkoihin. Lisäksi on mahdollista myös kalastaa Hossan lohipitoisissa vesissä ja yöpyä autiotuvalla tai laavulla.Hinta: 15€/vrk eli koko loma 75€.Hakuaika lomalle päättyy 23.5.2013.

5. Luontovalokuvaus- ja kalastusloma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille IlomantsissaAika: 16.–21.9.Paikka: Möhkön MantaLiikkuen luonnossa – luontovalokuvaus- ja kalastusloma. Loma toteutetaan yhteistyössä Möhkön Mantan luonto-palvelujen kanssa. Majoitus 2 päivää Jänissaaressa ja 3 päi-vää Möhkön kylällä esteettömissä majoitustiloissa. Teem-me kahden päivän kalastus- ja kuvausretken esteettömään erätukikohtaan Jänissaareen. Retkeilemme veneellä Pet-keljärven kansallispuistoon ja tutustumme alueen sota-historiaan ja luontopolkuihin. Nautimme luontohenkisen porukan seurasta ja Mantan karjalaisesta ruokapalvelusta. Loma sopii pyörätuolia käyttäville ja toimintarajoitteisille henkilöille, mutta henkilökohtainen avustaja tulee olla mukana, jos tarvitsee jatkuvaa ympärivuorokautista avus-tamista. Lisätietoja Mantan luontopalveluista osoitteesta: www.mohkonmanta.net. Lomalle otetaan 12–15 henkilöä.Hinta: 15€/vrk eli koko loma 75€.Hakuaika lomalle päättyy 18.6.2013.

Muutokset lomiin ovat vielä mahdollisia. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto pidättää oikeuden lomamuu-toksiin. Muutoksista ilmoitetaan heti.

374/2012 KIELIPOLKU

Aivoliitto ry

Tunnus: 5006009Info: 1200

00003 VASTA

USLÄ

HETYS

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun

Tervetuloa jäseneksi!

Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

✂

PoimittuaKuntaliitto on julkaissut Lykkylä-verkkopelin, jos-

sa pelaaja voi astua kunnanjohtajan saappaisiin. Lykkylä-peli avautui Virtuaalikunta.net -verkkosi-

vustolle, jonka avulla pyritään lisäämään etenkin nuorten kuntatietoja.

Niin nuorille kuin aikuisillekin sopivassa pelissä teh-tävänä on järjestää Lykkylän julkiset palvelut rajatulla budjetilla sekä edistää kunnan työllisyyttä ja asukkaiden tyytyväisyyttä. Kuten reaalielämässä, lopulliset päätökset palvelujen järjestämisestä hyväksytään kunnan valtuus-tossa.

Lykkylä etsii kunnanjohtajaaPeli on tuotettu tukemaan oppilaitoksia nuorten

demokratiakasvatustyössä, ja sen ensisijainen kohde-ryhmä ovat peruskoulun yläkoulujen oppilaat. Virtuaa-likunta.net -sivusto pitää sisällään perustietoa kuntien toiminnasta ja tiedon omaksumista tukevia pelisovel-luksia. Materiaali on tuotettu yhteiskuntaopin opetus-tavoitteiden mukaisesti.

Lisätietoja: Projektipäällikkö, tiedottaja Kirsi Luoman-pää, Kuntaliitto, p. 050 411 2666 ja www.virtuaalikunta.net. ■

Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen Isäksi ensi kertaa -teos perustuu haastatteluihin ja tutkimusraport-teihin, jotka valottavat odottavan ja ”synnyttävän”

miehen monia rooleja ja sopeutumista isyyteen.Lapsen myötä moni asia muuttuu niin miehen arvo-

maailmassa, ekonomiassa, parisuhteen työnjaossa kuin itsekeskeisyyteen oppineessa omakuvassakin. Esimerk-

Opas uusille isille kihenkilöiden avointen kertomusten kautta käsitellään muun muassa elämänvaiheeseen liittyviä huolia, suh-detta omiin vanhempiin ja tulevan lapsen sukupuoleen asetettuja mielikuvia.

Jari Sinkkonen, Isäksi ensi kertaa, WSOY 2012.

Lisätietoja: Tiedottaja Tuuli Leppänen, p. 040 5646 734 tai tuuli.leppanen@bonnierbooks.fi. ■

38KIELIPOLKU 4/2012

Haluan liittyä:SLI-yhdistykseen (aiemmin dysfasiayhdistys)

liiton kannatusjäseneksi.

Kieli suomi ruotsi muu

Sukupuoli nainen mies

Olen

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt. Jäsenmaksu on 10-25 € yhdistyksestä riippuen.

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on yksityi-siltä 50 € ja 80 € yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekis-tereihin. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_______________________________________

Allekirjoitus

henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus läheinenlapsen syntymävuosi ____________________ammattilainenmuu _________________________________

Nimi ____________________________

Osoite ____________________________

Postinumero ____________________________

Postitoimipaikka __________________________

Puhelin ____________________________

Sähköposti ____________________________

Syntymäaika ____________________________

✂

Poimittua

Lastenkirjainstituutin jakaman Onnimanni-palkinnon sai tänä vuonna Celia-kirjaston lasten ja

nuorten palvelut. Valtion erikoiskir-jasto Celia palvelee lukemisesteisiä lapsia ja nuoria valtakunnallisesti.

Celia tekee ainutlaatuista ja tärke-ää työtä näkövammaisten lasten ku-vakirjojen eli koskettelukirjojen pa-rissa. Erityiskiitokset Celian lasten ja nuorten palvelut saivat toimintansa kehittämisestä vastaamaan 2000-lu-vun haasteisiin. Tästä esimerkkinä

Celian lasten ja nuorten palvelut palkittiin

voidaan mainita Celian eri-ikäisille suunnatut kirjakerhot. Celia on lisäk-si panostanut muun muassa lukivai-keuksisten nuorten tavoittamiseen asiakkaiksi perustamalla heille suun-natut lukihäiriö.fi-sivuston ja Senat sakaisin -Facebook-sivun.

Vuonna 1993 ensimmäisen kerran jaettu Onnimanni-palkinto myönne-tään yhdelle henkilölle, työryhmälle tai yhteisölle lasten- ja nuortenkirjal-lisuutta tai sen asemaa ja merkitystä edistävästä toiminnasta.

Lisätietoja Onnimanni-palkinnosta: Toimistosihteeri Seija Haapakoski, Lastenkirjainstituutti, p. 03 3141 8400 tai seija.haapakoski@lastenkirjainstituutti.fi.

Lisätietoja Celia-kirjastosta: Tiedotta-ja Johanna Kainulainen, Celia-kirjas-to, p. 040 186 9129 tai johanna.kainulainen@celia.fi. ■

394/2012 KIELIPOLKU

Itämeren iloisimmat risteilyt!

www.vikingline.fi

40KIELIPOLKU 4/2012

Lähetä postiaYhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumis-taan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten säh- köisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valit-see julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 1/2013 tarkoitetut aineistot 11.1.2013 mennessä.

Yhdessä

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

Turun seudulla ei ole tällä het-kellä toimivaa kielellinen eri-tyisvaikeus -yhdistystä eikä

vertaistoimintaa perheille. Järjestäm-me Suvituulessa Turussa 20.11.2012 klo 18−20 yhdistyksen perustami-sesta keskustelutilaisuuden. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat lämpi-mästi tervetulleita mukaan. Mukana

Tule perustamaan paikallisyhdistystä Turkuuntilaisuudessa ovat Aivoliiton järjestö-päällikkö Tom Anthoni ja suunnitte-lija Elina Salo.

Tilaisuudessa saa tietoa Aivoliiton toiminnasta, vertaistuesta ja yhdis-tyksen perustamisesta sekä mahdol-lisuuden tavata muita perheitä.

Erityisosaamiskeskus Suvituuli sijaitsee Hirvensalossa noin 8 kilo-

metrin päässä Turun keskustasta. Keskustasta pääsee aivan Suvituulen viereen busseilla 14 ja 15.

Tarjoilun vuoksi toivomme ennak-koilmoittautumisia suunnittelija Eli-na Salolle, elina.salo@aivoliitto.fi tai p. 040 5437 292. ■

Pohjois-Karjalan ADHD-, autis-mi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry täyttää tammikuussa 2013

neljä vuotta. Näiden vuosien aika-na olemme oppineet monia taitoja, joilla voimme tukea yhdistyksemme eri-ikäisten jäsenperheiden tarpeita vertaistuen, toiminnan, luentojen ja muun tekemisen kautta.

Kevään ja syksyn toiminnalliset tapaamiset Kuntokeitaalla keilailun, biljardin, minigolfin ja seinäkiipeilyn merkeissä ovat tarjonneet mukavaa vaihtelua arkeen. Palkatut ohjaajat antavat vanhemmille mahdollisuu-den tapaamiseen keskusteluiden merkeissä tai oman hengähdystau-on kahvista nautiskellen. Osallistuji-en runsas määrä on yllättänyt meidät positiivisesti.

Syksyn toiminnan kohokohdaksi muodostui Aksoni ry:n perinteinen syysretki elokuussa, jolloin suun-tasimme Puhoksen Pajarinhoviin. Siellä pääsimme sisään AquaParkiin erityissopimuksella, jolloin saatoim-me nauttia veden rentouttavasta maailmasta oman jäsenistön kesken. Ruokailun jälkeen pääsimme nautti-maan kauniista ja lämpimästä ulkoil-masta, jolla oli suuri vaikutus retken toiseen kohokohtaan käyntiin Kitee Zoo -eläinpuistossa.

Joensuun seudun autismin kir-jon -aikuiset ja Aikuisaksonit ovat kokoontuneet säännöllisesti vuoden aikana. Molemmat ryhmät ovat hyvä esimerkki aktiivisista ja innostavista ryhmistä.

Kuntokeitaan toiminnalliset ta-paamiset jatkuvat ensi vuonna enti-seen tapaan. Retkiä ja muita ideoita otetaan vastaan koko ajan. Toivotta-vasti mahdollisimman moni rohkais-tuisi ehdottamaan jotain toimintaa, hyvää puhujaa tai aihetta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä hallituksen jäse-niin! Muistakaa myös seurata kotisi-vujamme ja Facebook-ryhmää, joissa tiedotamme yhdistyksestämme ja tapahtumista alueella. ■

Lisätietoja verkkosivuilta: www.aksoni.suntuubi.com/?cat=1 tai

www.aspergeritjns.suntuubi.com/

Anne-Maarit Palviainen, Aksoni ry:n puheenjohtaja

Aksoni ry:n vuosi täynnä toimintaa

414/2012 KIELIPOLKU

Yhdistykset alueittainETELÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 HELSINKIveijo.kivisto@aivoliitto.fi

Adhd-aikuisten ryhmä, Kouvola Vertaisohjaaja Kata Kaukiainen kata.aada@gmail.com, p. 040 7320 285

Vertaistukiryhmä, LappeenrantaHeidi Pautamoheidi.pautamo@luukku.com, p. 040 7272 410

Vertaisohjausryhmä, Kotka Vertaisohjaaja Jaana Rautiojaanarautio@luukku.com, p. 050 5977 361

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY

www.dyfa.fiArto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.comAila Peippo (siht), p. 046 85678 23aila.peippo@dnainternet.netSporttikerho (kerran viikossa)Arto Mäenpää, p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY

www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fiKaika Korhonen, kaika.korhonen@paakaupunkiseudun-dysfasiayhdistys.fiJäsenasiat Katja Niemi, katja.niemi@paakaupunkiseudun-dysfasiayhdistys.fiHYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY

www.hsdy.org/Nina Väyrynen (pj), Nina.HSDY@gmail.comPäivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi

KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY

www.kymenlaaksonaada.orgkymenlaakson.aada@gmail.comFacebook: Aada ry.

Vanhempain ja läheisten vertaisohjausryhmä, Kouvola

Kata Kaukiainenkata.aada@gmail.com, p. 040 73 20 285

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu Lukka, vuorotteluvapaalla 23.9.2013 saakka.

Tilaukset Aivoliitosta: kirsi.haanpera@aivoliitto.fi tai p. 040 7155 223.

Ostamalla juhlakorun tuet Aivoliiton toimintaa.

Aivoliitto ry 35-vuotta juhlakorut

Solmioneula 75 €

Rintaneula 70 €Kaulakoru ja ketju 100 € Riipuksen leveys n. 3 cm

Korut hopeaa, kivenä aito pinkki safiiri. Hinta sisältää lahjapakkauksen sekä toimitus- ja postimaksut. Koruja saatavilla juhlavuoden ajan.

Kultaseppä Mikko Laineen Aivoliitolle suunnittelemat upeat hopeakorut itselle tai lahjaksi.

42KIELIPOLKU 4/2012

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289Tulliportinkatu 25 B70100 Kuopiojohannes.hietala@aivoliitto.fi

Yhdistykset alueittain

Alueella ei ole tällä hetkellä SLI-yhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 Kajaaniristo.lappalainen@aivoliitto.fiVastuualue: tuettu lomatoiminta

POHJOIS-KARJALAN ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY

www.aksoni.suntuubi.comAnne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261annemaarit.palviainen@gmail.comNoora Mikkonen (siht.) p. 040 412 3792nmikkone@luukku.com

VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RYAnita Rikalainen, p. 040 732 8360Koivukuja 8, 78210 Varkauswww.wamdy.infovarkaudenseudun@wamdy.info

POHJOIS-SAVON NEUROLOGISET ERITYIS-VAIKEUDET JA AUTISMIKIRJOYHDISTYS EIJSVEIKEET RY

www.eijsveikeet.fiTulliportinkatu 52, 70110 Kuopio (käynti sisäpihan puolelta)p. 044 7211 127 (ma klo 15-18)Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse:toimisto@eijsveikeet.fi

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY

www.es-ada.comTarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net

Puumalan aluekerhoMarjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003Koivutie 15, 52200 Puumalamarjoa.montonen@netti.fi

Ristiinan aluekerhoAnu Puttonen, p. 040 567 8770Katariinantie 10, 52300 Ristiinaanu.puttonen@luukku.com

ITÄ-SAVON PUATTI RYwww.puatti.comKati Sairanen (pj) p. 050 542 8499puheenjohtaja@puatti.comAnne Otranen-Silvennoinen (sihteeri, jäsenasiat)sihteeri@puatti.com

LÄNSI-SUOMEN ALUESuunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292Hämeenkatu 13 B33100 TAMPEREelina.salo@aivoliitto.fiVastuualue: kielellinen erityisvaikeus

KANTA-HÄMEEN AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA JA ADHD-YHDISTYS HYMY RY

koti.aina.net/~hymy/Johanna Lehmusoksaj.lehmusoksa@netti.fi

PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.saunalahti.fi/pdy/dysfasia.htmpdy@sci.fiPL 11, 33451 TampereHannele Selin, p. 045 2602 141hannele.selin1@gmail.com

Vertaistukiopintokerho (Tampere)Hannele Selin, ks. tiedot yllä

Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI

Hannu Laaja, p. 0500 886 037hannu.laaja@saunalahti.fi

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI RY

www.dysfasia.orgHämeenkatu 26 A15140 LAHTIJäsenasiatTuomo Leppänen, p. 0440 776 845tuomo@leppaset.com

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYJari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki

TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY

Yhdistyksellä ei ole tällä hetkellä toimintaa.

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY

Tietoa toiminnasta ja tapahtumista www.samdy.info Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaansamdy@samdy.infoTuija Koskipuheenjohtaja@samdy.infoSaara Korkeamäki, jäsenasiatjasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 (iltaisin)

Kankaanpään aluekerhokankaanpaa@samdy.infoSatu Holopainenp. 040 575 2188sadut@netti.fiMinna Lehtinenp. 050 330 5068minlehti@suomi24.fi

Kokemäen aluekerhokokemaki@samdy.infoOuti Juhela 0400 807 171outijuhela@luukku.com

Rauman aluekerhorauma@samdy.infoADHD-aikuisten ja -nuorten vertais-tukihenkilöMira p. 044 992 2165mira.rokka@raumalainen.com

AFASIALASTEN TUKI RYwww.nic.fi/~hkuusela/Maarit Heimonenmaarit.heimonen@elisanet.fi

Keski-Suomen kerhoks. yhdistyksen tiedot

Ääneseudun kerhoks. yhdistyksen tiedot

ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JALÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY

ellary@suomi24.fiPaula Immonen, p. 040 542 0345Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaapaula.immonen1@luukku.com

ETELÄ-POHJANMAAN JA POHJANMAAN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -YHDISTYS KIERVA

YhteyshenkilötMaaret Ojaluoma, maaret.ojaluoma@sedu.fiAnne Ikonen (pj), anne.ikonen@gmail.com

434/2012 KIELIPOLKU

YhteystiedotAIVOLIITTO RYSuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@aivoliitto.fietunimi.sukunimi@nuortentalo.fiinfo@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi

ALUEELLINEN TOIMINTAJärjestöpäällikkö Tom AnthoniMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42

JÄSENREKISTERI JA TILAUKSETToimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT JAKOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623

TULKKIPALVELUTPuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTITYksi elämä -hankkeetProjektipäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26 p. 040 5437 287Viestintäsuunnittelija Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 5343 201 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879Tunne pulssisi -hankeTiedottaja Liisa Koivula p. 050 5689 263Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 4095 675

Ovet auki afaattisille – Juttu-tupaProjektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

Onnistunut työhönpalaaminen -projektiPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskiks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

TOIMISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223

VIESTINTÄViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Järjestötiedottaja Hanne Itärinne p. 050 3623 217Tiedottaja Pia Puustelli p. 050 5688 149

SUOMEN NUORTENTALO OYTurun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Hanna-Riikka Salminen p. 050 442 0092Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eeva Salomaa p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Anna Airaksinen p. 050 447 8763 anna.airaksinen@nuortentalo.fi

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAOili HolopainenPohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 5376021 oili.holopainen@suomi24.fi

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANeurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 2138 509 libbe.ranta@gmail.com

M3 Itella Oyj

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku

Joulukortit 2012

Tämän vuoden joulukorttimme ovat Aivoliiton järjestötiedottajana toimivan Hanne Itä-rinteen käsialaa. Viidessä kauniissa akvarellikortissa enkelit ja tontut ovat talvisissa puu-hissaan.

Joulukortit on painettu Suomessa ja niiden tuotolla tuetaan Aivoliiton toimintaa. Liiton jäsenille postitetaan aiempien vuosien tapaan marraskuussa yksi joulukorttisarja.

Korttien kääntöpuolilta löytyvät osoiteviivoitukset, tyhjä tila omille joulutoivotuksille ja Aivoliiton logo.

Tutustu korttimalleihin verkkokaupassamme www.aivoliitto.fi/verkkokauppa ja tilaa hyvissä ajoin!

Aivoliitto ry • Suvilinnantie 2, 20900 Turku • p. 02 2138 200 • www.aivoliitto.fi • info@aivoliitto.fi

Joulukorttimainos.indd 1 25.9.2012 9:13:08