keski-vuosaaren renessanssi - helsingin kaupunki · 2014-10-23 · esikaupunkien renessanssi on...

Helsingin kaupunkiKaupunkisuunnitteluvirasto

Keski-Vuosaaren renessanssiLähtötiedot ja kehittämistavoitteet

Liite 2Kslk 12.6.2012

© Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012

Ksv/ Keski-Vuosaaren renessanssi -työryhmä:

Toivola Crista

Antila-Lehtonen Tiina

Härkönen Marko

Kiljunen-Siirola Raisa

Kuusisto Terhi

Makkonen Leena

Salmikivi Heikki

Salonen Peik

Sohn Anna-Maija

Tulikoura Susa

Valjakka Inga

Yli-Tolppa Sari

Kuvat: KSV, ellei toisin mainita

Graafinen suunnittelu ja taitto: Sari Yli-Tolppa

Julkaisusarjan graafinen suunnittelu: Timo Kaasinen

Pohjakartta: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 016/2012

3

Sisältö

1. Johdanto................................................................................................ 4

Keski-Vuosaaren.täydennysrakentamisen.periaatteet.............................. 5Renessanssityö.ja.päätöksenteko............................................................. 5

2. Lähtötiedot............................................................................................ 6

Alueen.sijainti........................................................................................... 6Kulttuurimaisema.ja.rakennettu.kulttuuriympäristö................................. 7Alueen.rakentuminen.............................................................................. 10Luonto.ja.maisema.................................................................................. 11Topografia.ja.maaperäKasvillisuusLuonnonarvotIlmasto

Liikkuminen............................................................................................. 14Alueen.yhteydetKulkutapajakaumaJoukkoliikennePyöräily.ja.jalankulkuAutonomistus.Keski-Vuosaaressa

Väestö...................................................................................................... 16Asunnot................................................................................................... 16Työpaikat................................................................................................. 17Yritykset.ja.toimipaikat............................................................................ 17Palvelut.................................................................................................... 17KoulutPäiväkoditKulttuuriVirkistysalueet.ja.liikuntaKaupalliset.palvelut

Rakennukset............................................................................................ 20HallintamuodotKäyttötarkoitus

3. Suunnittelutilanne............................................................................ 22

Valtakunnalliset.alueidenkäyttötavoitteet............................................... 22Uudenmaan.maakuntakaava.(8.11.2006)............................................... 22Uudenmaan.2..vaihemaakuntakaava.2012............................................. 23Yleiskaava.2002....................................................................................... 23Maankäytön.kehityskuva.(Helsingin.kaupunkisuunnitteluviraston.julkaisuja.2008:4).................................................................................... 24Helsingin.strategiaohjelma..................................................................... 24MA-ohjelma............................................................................................. 24Asemakaavatilanne................................................................................. 25Kaavoitetut.vielä.toteutumattomatVuosaaren.keskustaVuosaaren.pohjoinen.ostoskeskus

Liikennesuunnittelutilanne.-.Jokeri.2..................................................... 26Viheralueiden.suunnittelutilanne............................................................ 28

4. Analyysi................................................................................................ 29

Alueeseen.vaikuttavat.voimat................................................................. 29Alueen.ominaispiirteet.ja.arvot............................................................... 30Osa-alueiden.hahmottaminen................................................................. 30Korttelitehokkuus.................................................................................... 31Viheralueiden.vahvuudet........................................................................ 32SWOT-analyysi........................................................................................ 33Asukaskysely........................................................................................... 34Kerro.kartalla

5. Täydennysrakentamisen tapoja ja mahdollisuuksia Keski-Vuosaaressa............................................................................................. 38

”Keski-Vuosaari.-.Täydennysrakentamisen..mahdollisuudet”.-.konsulttityö................................................................ 38Konsulttityön.tuloksista

Täydennysrakentamisen.mahdollisuuksia.-.Keski-Vuosaaren.itäosa.Keskuspuistosta.Porslahdentielle............................................................ 41Täydennysrakentamisen.tapoja.............................................................. 42Lamellin.korottaminen.ja.jatkaminenLamellin.korottaminen.ja.hissien.rakentaminenLiiketilatonttien.ottaminen.aktiiviseen.käyttöönOlemassa.olevan.rakenteen.jatkaminen.Korttelin.täydentäminen

Muita.tutkittavia.alueita.......................................................................... 45Täydennysrakentamisen.periaatteita.Keski-Vuosaaressa....................... 45

6. Keski-Vuosaaren renessanssin kehittämistavoitteet ja täydennysrakentamisen periaatteet............................................... 46

Keski-Vuosaaren.täydennysrakentamisen.periaatteet............................ 48Vuorovaikutus.......................................................................................... 49Keski-Vuosaaren.renessanssi.ja.jatkosuunnittelu................................... 49

7. Lähteet.................................................................................................. 50

Liitteet........................................................................................................ 51

”Keski-Vuosaari.-.Täydennysrakentamisen.mahdollisuudet”Konsulttityön.(Arkkitehtiryhmä.A6,.2009).arviointimateriaali....................................... 51

4

1. Johdanto

Esikaupunkien Renessanssi on täyden-nysrakentamiseen liittyvää strategista maankäytön suunnittelua, jota Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt vuodesta 2008 alkaen. Renessanssityös-sä on laadittu yleisiä kehittämistavoitteita ja -periaatteita, jotka ohjaavat alueen kaa-voitusta. Renessanssityö siirtyy jatkossa osaksi yleiskaavatyötä.

Lähtökohtana on ollut etsiä ratkaisuja kaupungin kasvun haasteisiin ja Helsin-gin esikaupunkialueen seudullisen roo-lin muuttumiseen. Tavoitteena on ollut kehittää tapoja, joilla täydennysrakenta-

misella ja erilaisella kaupunkitilan kehit-tämisellä parannetaan esikaupunkialuei-den asumistasoa ja viihtyvyyttä. Tavoit-teena on myös palvelutason säilyttämi-nen tai lisääminen.

Monilla esikaupunkialueilla on havait-tavissa muutoksia, jotka kaikki eivät ole toivottavia. Näistä keskeisimpiä ovat vä-estön väheneminen ja ikärakenteen yksi-puolistuminen sekä paikallisten palvelu-jen väheneminen. Lisäksi rakennuskanta on tullut peruskorjausikään.

Täydennysrakentaminen voidaan mieltää monella eri tavalla. Sen lisäksi,

että ideoidaan erilaisia fyysisiä ja laadul-lisia toimintatapoja täydennysrakentami-sen edistämiseksi, olennaista on myös edistää esikaupunkien kehittämisestä ja täydennysrakentamisesta käytävää kes-kustelua.

Esikaupunkien renessanssissa valit-tiin ensimmäisiksi alueellisiksi kohteiksi Kannelmäki - Pohjois-Haaga ja Mellunky-lä sekä sen jälkeen Laajasalo ja Oulunky-lä. Viimeinen alueellisen tarkastelun koh-de on Keski-Vuosaari.

Ilmakuva, KMO 2011

5

Keski-Vuosaaren täydennysrakentamisen periaatteetKeski-Vuosaareen on määritelty renes-sanssityön pohjalta täydennysrakenta-misen periaatteet vuoden 2012 alussa käynnistyneen Helsingin yleiskaavatyön lähtökohtien tukemiseksi ja asemakaa-voituksen mahdollistamiseksi ennen Hel-singin uuden yleiskaavan valmistumista.

Tavoitteena on kaupunkirakennetta tii-vistämällä tukea raideliikenteen verkos-tokaupungin kehittämisen edellytyksiä Helsingin seudulla. Suunnittelualueena on vanha Vuosaari Niinisaarentiestä ete-lään aina Vuosaaren keskustaan ja met-roasemalle saakka.

Keski-Vuosaari on lähellä satamaa ja sen työpaikka-alueita. Pohjoisosassa Nii-nisaarentie yhdistää sataman Itäväylään. Nyt alue on Helsingin itäisintä kaupun-kirakennetta. Östersundomin rakentumi-nen muuttaa Vuosaaren maantieteellistä asemaa merkittävästi ja luo uusia kehit-tämismahdollisuuksia.

Jokeri 2:n alkaessa liikennöidä Kallvi-kintiellä syksyllä 2015 paranevat alueen hyvät liikenneyhteydet entisestään. Ta-voitteena on tulevaisuudessa mahdollis-taa runkobussilinjana aloittavan seudulli-sen yhteyden muuttaminen raiteeksi. Tä-män tavoitteen tukemiseksi on tärkeää li-sätä maankäyttöä reitin varrella. Täyden-nysrakentaminen keskeisen joukkoliiken-nekäytävän varrella on seudullisesti kat-soen kestävää kaupunkirakentamista.

Alueella on vahva paikallisidentiteet-ti ja asukkaat arvostavat asuinaluettaan. Keski-Vuosaari on kuitenkin usean muun samaan aikaan, pääosin 1960-luvulla ra-kentuneen esikaupungin ohella tullut pe-ruskorjausikään. Tonttien lisärakentami-nen voi olla keino rahoittaa korjauksia ta-loyhtiöissä. Alueelta onkin tullut tiedus-teluja kaavamuutosten laatimismahdolli-suuksista.

Myös väestön ikärakenne on yksipuo-listunut. Paikallisten palvelujen ylläpitä-miseksi on tärkeää vahvistaa väestöpoh-jaa alueella. Täydennysrakentamisessa

huomioidaan paikalliset ominaispiirteet.Täydennysrakentamisen mahdolli-

suuksista on laadittu kaksi selvitystyö-tä. Molemmissa on etsitty rakentami-sen paikkoja ja täydennysrakentamisen periaatteita alueen arvot huomioon otta-en. Lisäksi selvityksissä on tutkittu erilai-sia täydennysrakentamisen malleja, mm. hissien tai hissillisten rakennusten toteut-tamista tonteilla, joilla tällä hetkellä on hissittömiä rakennuksia. Selvitystöiden lisäksi kehittämistavoitteiden pohjana on ollut Jokeri 2:n reitin ja suunnitelmat sen alustavista pysäkkijärjestelyistä.

Renessanssityössä lähdettiin liikkeel-le selvittämällä lähtötietoja karttoina ja ti-lastoina sekä analysoimalla alueen fyy-sistä rakennetta ja toimintoja. Näistä joh-dettiin täydennysrakentamisen periaat-teet alueelle.

Marraskuussa 2010 avattiin Interne-tissä avoin ”Kerro kartalla” -kysely alu-eella asuville ja siellä toimiville. Kartalle oli mahdollista merkitä paikkoja, jotka oli-vat miellyttäviä ja toisaalta paikkoja, jot-ka kaipaisivat kohentamista tai joille voisi rakentaa. Vastauksia on hyödynnetty täy-dennysrakentamisen periaatteita määri-teltäessä. Kyselyn tuloksia ja alustavia kehittämistavoitteita esiteltiin asukkail-le marraskuussa 2011. Monet taloyhtiöi-den hallituksissa toimivat asukkaat kiin-nostuivat lisärakentamisen mahdollisuu-desta tonteille ja pohjoisen ostoskeskuk-sen todettiin tarvitsevan lisää ostovoimaa ympärilleen. Toisaalta useat vuosaarelai-set pitivät avaraa ja metsäistä yleisilmettä laatutekijänä ja pelkäsivät sen katoavan.

Joulukuussa 2011 kierrettiin lisäksi bussilla alueen asukkaiden kanssa katso-massa tehdyissä selvitystöissä esille tul-leita mahdollisia täydennysrakentamisen paikkoja ja arvioitiin niitä keskustellen sekä palautelomakkeen avulla. Pääasias-sa vuorovaikutus tapahtuu varsinaisten suunnitteluhankkeiden, kuten asemakaa-van muutosten käynnistyttyä sekä yleis-kaavatyön yhteydessä.

Renessanssityö ja päätöksentekoTäydennysrakentamisen periaatteet ovat pohjana asemakaavan muutostöissä Kes-ki-Vuosaaren alueella sekä uuden yleis-kaavan valmistelussa. Työn tarkoituksena on myös innostaa alueen asukkaita osal-listumaan oman alueensa tulevaisuuden rakentamiseen. Tonttikohtaisia asemaa-kaavan muutoksia alueella laaditaankin jo tontinomistajien ja asuntoyhtiöiden aloitteesta.

6

2. Lähtötiedot

Alueen sijaintiVuosaari sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Helsingin keskustasta itä-koilli-seen. Vuosaarta rajaavat lännessä Var-tiokylänlahti, pohjoisessa Mustavuoren ja Porvarinlahden luontoalueet, idässä Vuosaaren satama ja Vuosaarenlahti se-kä etelässä Vuosaarenselkä.

Keski-Vuosaarella tarkoitetaan pää-osin 1960-luvulla rakennettua asuinalu-etta, joka rajautuu Rastilan pientaloalu-eeseen. Renessanssialuetta rajaavat Nii-nisaarentie, Vuosaarentie ja osittain Pors-lahdentie. Eteläreuna yhdistyy Vuosaaren keskustaan. Kallvikintie halkaisee alueen pohjois-eteläsuunnassa.

Suunnittelualueen rajaus. KMO 2011.

Alueelliset renessanssityöt.

7

Kulttuurimaisema ja rakennettu kulttuuriympäristöVuosaaren kylä on Helsingin pitäjän van-hoja, jo keskiajalla asutuksensa saanei-ta rannikkokyliä. Vuosaari menetti saa-rimaisuutensa 1600-luvun lopulla ja sii-tä tuli osa mannerta. Vuosaaren maise-ma on kuulunut Uudenmaan rannikon tyypilliseen viljelyvyöhykkeeseen, jos-sa maisemaa hallitsivat kartanot ja suu-rehkot tilat puutarhoineen ja viljelyaluei-neen. Vuosaari oli kuitenkin maatalous-valtaista ruotsinkielistä aluetta aina 1930-luvulle asti, jolloin tiilitehdas Saseka Oy aloitti tehdastuotantonsa nykyisen Kal-lahden asuinalueen tienoilla. Maanomis-tajana Saseka käynnisti Vuosaaren kaa-voitusprosessin 1950-luvulla.

Keski-Vuosaaren asuntoalueen läh-tökohtana olivat 1960-luvulla metsäi-nen harjuselänne ja alava, avoin laaksoti-la. Nordsjön kartano sekä Marielundin ja Porslarsin tilat sijaitsivat vanhassa kult-tuurimaisemassa peltojen ympäröimänä. Maisemaa hallitsivat laajat peltoaukeat ja niitä kehystävät metsäalueet. Maanmit-taushallitus kartoitti alueen vuonna 1957. Arkkitehti Olof Stenius laati osalle Vuo-saaren kylää rakennuskaavaehdotuksen vuoden 1959 aikana. Rakennuskaavan ensimmäinen, periaatteiltaan jo toteutu-nutta aluetta vastannut versio vahvistet-tiin vuonna 1963. Vuosaari liitettiin Hel-sinkiin 1966 Helsingin maalaiskunnas-ta osana suurta alueliitosta, ja alueelle laadittiin asemakaava vuonna 1970 alu-een ollessa jo suurimmaksi osaksi raken-tunut. Vuosaaren kaavan taustalla ovat 1950-luvulla ja 60-luvun alussa laajalti suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa sovelletut lähiöperiaatteet.

Alueen kaavoituksessa hyödynnettiin 1950-luvun maiseman rakennetta ja ole-vaa tiestöä. Kallvikintie noudattaa vanhaa tienlinjausta selänteellä, joka toimii myös Rastilan laakson ja Norsjön laakson väli-senä vedenjakajana. Porslahdentie seu-raa selänteen ja laakson reunaa, joka on toiminut vanhana kärrytienä. Tie erot-

taa keskuspuiston eteläosan laaksoalu-een muusta Nordsjön laaksotilasta. So-ranotto on jättänyt jälkiä Vuosaaren mai-semaan ja osaltaan ohjannut sen raken-tumista.

Keski-Vuosaaren yleisten puistojen ja pihojen suunnittelun tavoitteena oli luo-da koko alueelle omalaatuinen ja yhte-näinen leima. Alueelle on todennäköises-ti laadittu Asuntosäästäjät ry:n toimek-siannosta myös viheraluesuunnitelma. Asuinkortteleiden pihat ovat syntyneet itsenäisinä suurkorttelikokonaisuuksina, jotka nähtiin jo kaavoitusvaiheessa osa-na luonnonalueiden ja rakennusten muo-dostamaa kokonaisuutta.

Keski-Vuosaari edustaa lähiöperiaat-teiden mukaista ns. metsäkaupunkia. Asemakaavassa rakentaminen on selän-teiden rinteillä väljästi maastoa myötäile-vää. Pitkät lamellitalot on sijoitettu tois-tuviksi linjoiksi, joiden väliin jää pihatilaa ja paikoin matalampia, pistemäisiä piha-taloja. Rinteillä ja lakialueilla on pisteta-loja. Pysäköinti on pääosin kentillä ja ka-toksissa, osin pihakansien alla. Liikenne on ulkosyöttöistä, jalankulkuverkosto ris-teilee puistossa. Puistoalueita on kortte-lisaarekkeiden väleissä ja katualueiden varrella suojavyöhykkeina. Alueen kes-keinen arvo on sen keskellä kulkeva laaja keskuspuisto, jonka varrelle sijoittuu eri-laisia virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Kaupalliset palvelut sijoittuivat kahteen ostoskeskukseen ja erillisiin pieniin liike-rakennuksiin. Rakennukset muodosta-vat pääosin saarekemaisia suurkorttelei-ta. Omaperäisyyttä alueelle tuovat ajan-kohdalle tyypillistä kokeellisuutta edus-tavat talotyypit.

Keski-Vuosaaren ympäristö on säi-lyttänyt ominaispiirteensä ja arvonsa varsin hyvin. Se on laadukas esimerk-ki 1960-luvun suomalaisesta metsäkau-pungista. Alueen arvoja ja ominaispiirtei-tä on selvitetty Keski-Vuosaaren maise-ma- ja kaupunkikuvallisessa selvitykses-sä (2006:4).

Simo ja Eeva Ristan valokuvia Vuosaaresta vuodelta 1970.

8

Keski-Vuosaaren viheralueet ja ra-

kennetut aluekokonaisuudet. Kes-

ki-Vuosaaren maisema- ja kaupun-

kikuvallinen selvitys, KSV 2006:4

47

Selännemetsät

Lakialue- / rinnemetsät

Keskuspuiston mäntykangas

Tienvarsi / suojametsä

Rakennettu puisto

Laaksopuistot

Umpeenkasvamassa oleva puisto

Rakennettu puisto

Tienvarsi/suojametsä

Leikkipuisto

Rakennetut aluekokonaisuudet

Keski-Vuosaaren viheralueet ja rakennetut aluekokonaisuudet

Keski-Vuosaaren viheralueet ja rakennetut

aluekokonaisuudet. Viheralueet ja raken-

netut aluekokonaisuudet on jaoteltu niil-

le tunnusomaisten piirteiden perusteella.

Aluejako pohjautuu suunnitteluhistoriaan,

sekä alueiden sijoittumiseen suhteessa

maiseman ja kaupungin rakenteeseen.

Asunto-osakeyhtiöt Säästömasto, Säästöpoiju ja Säästökeula

Asunto-osakeyhtiöt Säästöluoto, Lokkisaarentie, Säästökari, Pienivillasaarentie ja Neitsytsaarentie

Asunto-osakeyhtiö Kivisaarentie

Asunto-osakeyhtiöt Säästöpurje, Sydremmaren, Dalen Babord, Merikorttitie 10, 12 ja 14

Asunto-osakeyhtiö Säästökannas

Asunto-osakeyhtiö Säästörasti

Asunto-osakeyhtiöt Säästöniemi, Vuosaaren Ulappa 8 ja Ulappasaarentie 10

Rivitaloyhtiöt

Pohjoinen ostoskeskus








Rivitaloyhtiöt



47

Selännemetsät




Rakennettu puisto

Laaksopuistot


Rakennettu puisto


Leikkipuisto


Keski-Vuosaaren viheralueet ja rakennetut aluekokonaisuudet

Keski-Vuosaaren viheralueet ja rakennetut

aluekokonaisuudet. Viheralueet ja raken-

netut aluekokonaisuudet on jaoteltu niil-

le tunnusomaisten piirteiden perusteella.

Aluejako pohjautuu suunnitteluhistoriaan,

sekä alueiden sijoittumiseen suhteessa

maiseman ja kaupungin rakenteeseen.








Rivitaloyhtiöt


Selännemetsät




Rakennettu puisto

Laaksopuistot


Rakennettu puisto


Leikkipuisto

Keskuspuisto

9

ALUEKOKONAISUUDET

ASäästömasto (Punakiventie 7-9), Säästöpoiju (Vuosaarentie 10) ja Säästökeula (Porslahdentie 23) 1966 Viljo Revell, Heikki Castrén

”Revellin saareksi” kutsuttu alue koostuu 1960-luvun ihanteita erityisen hyvin kuvastavasta tornitalojen sarjasta (Säästömasto) betonikansineen, rivitaloalueesta (Säästökeula - alueen ainoa rivitaloyhtiö, jota ei ole ra-kennettu hartiapankkityönä) puutarha-arkkitehti Katri Luostarisen suun-nittelemine piha-alueineen ja korkeasta maamerkkimäisestä lamellitalos-ta (Säästöpoiju). Alueen keskelle jäävä metsäinen kallioalue ja avokalli-oleikkaukset muodostavat selustan rakennetulle kokonaisuudelle.

BSäästöluoto (Haapasaarentie 1-9) ja Lokkisaarentie (Lokkisaarentie 1-3, Haapasaa-rentie 4-10) 1963 Niilo Kokko

Säästökari (Isonvillasaarentie 1-7), Pienivillasaarentie 1-3 (Neitsytsaarentie 1-3) ja Pienivillasaarentie 2 (Pienivillasaarentie 2 ja 6) 1963 Pentti Syväoja

Neitsytsaarentie (Neitsytsaarentie 2-4 ja 6-8) 1964 Klaus Grath

Kokonaisuus muodostuu pitkien lamellitalojen ja pistetalojen kokonai-suudesta. Erityinen arvo ovat jatkuvat, vaihtelevan monimuotoiset piha-tilat pikine näkymineen. Pieni Villasaarentien ja Säästöluodon pihat ovat mahdollisesti Katri Luostarisen suunnittelemat. Kohokohtia ovat erikoiset talotyypit kuten pihatalot ja pitkät lamellitalot läpikulkuaukkoineen. Piho-jen havupuuvaltainen reuna liittyy keskuspuistoon.

CKivisaarentie (Kivisaarentie 3 ja 2-4 ja 6-12) 1963 Lauri Silvennoinen

Kahdeksan lamellitalon ja kahden tornitalon muodostama kokonaisuus. Lamellitalot rytmittävät maisematilaa, mäntyvaltaiset piha-alueet ovat il-meeltään yhtenäisiä ja avoimia, teräväkulmaiset tornitalot ovat kauas näkyvä maamerkki. Pihojen havupuuvaltainen reuna liittyy keskuspuis-toon.

DSäästöpurje (Merikorttitie, Merikorttikuja, Purjetie, Kallvikintie) 1963 Ilmo Valjakka

Sydremmaren (Merikorttikuja 5-7) 1967 Hilding Ekelund

Dalen Babord (Merikorttikuja 6) 1969 Hilding Ekelund

Merikorttitie 10 (Merikorttitie 10) 1972 Matti K. Mäkinen

Merikorttitie 12 (Merikorttitie 12) 1970 Antti Miettinen

Merikorttitie 14 (Merikorttitie 14) 1971 Blomstedt - Krogius - Pettersson - Tuominen

Vaihtelevaan vapaasti polveilevaan maastoon sijoittuva suurkortteli (D) on yhtenäinen mutta monimuotoinen kokonaisuus. Avokallio on läsnä monissa pihoissa, ja jyrkkä rinne ja lakialueet luovat omat erityispiirteen-sä pihoille. Mäntyjen runkojen vertikaalisuus ja asuintalojen nauhaikku-noiden horisontaaliset linjat luovat alueelle ominaisen luonteen. Musta-valkoisen väriskaalan korosteena rakennusten yksityiskohdissa on käy-tetty myös hillittyjä värejä.

Asunto-osakeyhtiö Säästöpurjeen suuri rakennuskokonaisuus koostuu kolmikerroksisista lamellitaloista ja viisikerroksisista pistetaloista, jotka si-jaitsevat metsäisellä selänteellä mäntyvaltaisen metsävyöhykkeen lo-massa. Asuintalojen arkkitehtuuri on vähäeleisen vivahteikasta. Asunto-osakeyhtiöiden Sydremmaren ja Dalen Babord muodostama kokonai-suus koostuu pistetaloista ja lamellitalojen ryhmästä. Merikorttitien var-rella on kolme eri arkkitehtien suunnittelemaa pistetaloa.

E Säästökannas (Koukkusaarentie 1-7) 1965 Veijo Kahra

Ilmeeltään yhtenäiset pitkät lamellitalot muodostavat vaikuttavan viuh-kamaisen sommitelman. Piha-alueilla on runsas puusto ja avokallioisia osia. Korttelikokonaisuuteen liittyy Vuosaaren ylä-asteen kampamainen koulurakennus (1969 Veikko Nortomaa).

FSäästörasti (Rastilantie 2) 1970 Antti Miettinen

Kuuden pistetalon muodostama saareke sijoittuu jyrkkärinteisen kallio-kumpareen lakialueelle ympäristöään korkeammalle. Rakennukset näky-vät maamerkkeinä kauas. Piha-alueet ovat suojaisia.

GSäästöniemi (Ulappasaarentie 1-3) 1967 Touko Neronen (ARAS 1968),

Vuosaaren Ulappa 8 (Ulappasaarentie 6-8) 1967-68 Antti Miettinen

Ulappasaarentie 10 (Ulappasaarentie 10) 1965 Pentti Syväoja

Veistokselliset kolme terassitaloa (Säästöniemi) sijoittuvat voimakkaas-ti laskevaan maastoon rinteen suuntaisesti. Arkkitehtuuri on tavanomai-sesta poikkeavaa, talomassat terassoituvat, suurten parvekkeiden kai-teet ovat keltaiset. Ryhmään kuuluu myös entisen lämpökeskuksen veis-toksellinen piippu. Terassitaloryhmä ja niitä vastapäätä sijaitsevat raken-nukset (Vuosaaren Ulappa 8 ja Ulappasaarentie 10) muodostavat raja-tun katutilan.

HRivitaloyhtiöt:

Säästöpari (Airoparintie 5-7) 1966-67 Antti Miettinen

Säästösaari (Porslahdentie 18) ja Säästölampi (Porslahdentie 2-8) 1964 ARAS: Ne-ronen, Miettinen, Pajamies

Tyypillisiä Keski-Vuosaarelle ovat hartiapankkityönä rakennetut rivitalo-ryhmät. Ne sijoittuvat maastossa selänteiden reunoille tasamaastoon, vanhojen peltoaukioiden laidoille. Rakentamisessa on käytetty siporex-lankkua ja kahitiiltä, parhaimmillaan suunnittelu on tyylikkään yksinker-taista ja funktionalismin periaatteiden mukaista. Rivitaloalueet ovat viih-tyisiä kokonaisuuksia, kullakin taloyhtiöllä on omat tunnuspiirteensä, jot-ka luovat paikalle identiteettiä. Asunto-osakeyhtiö Säästöparin sisäpihal-la on hartiapankkirakentamisen muistomerkki.

Lisäksi Keski-Vuosaaressa on muutamia yksittäisiä rivitaloja kerrostalo-kortteleihin ja keskuspuistoon rajautuneina.

IPohjoinen ostoskeskus (Mustalahdentie 4) 1964-65 Lauri Silvennoinen

Keski-Vuosaaressa oli alun perin kaksi ostoskeskusta. Eteläinen ostos-keskus (1966 Viljo Revell, Heikki Castrén) purettiin 2003. Jäljellä on vain pohjoinen ostoskeskus, joka sijaitsee Lauri Silvennoisen suunnitteleman lamelli- ja tornitalokokonaisuuden (C) osana, pohjois-eteläsuuntaisen raitin varrella Kangaslammen puiston vieressä. Ostoskeskus piha-aluei-neen yhdistää Kangaslammen puiston keskuspuistoon. Ostoskeskus on arkkitehtuuriltaan ja jäsentelyltään säilynyt lähes alkuperäisenä.

JVuosaaren keskuspuisto

Keskuspuiston alue vastaa pitkälle rakennuskaavassa 1963 määritelty-jä alueita. Keskuspuiston varrelle on sijoitettu erilaisia virkistys- ja va-paa-ajan toimintoja. Hiekkakuoppa maisemoitiin urheilupuistoksi (arkki-tehti Einari Teräsvirta). Alueelle tehtiin ajalle tyypillisiä varsin visionääri-siä suunnitelmia talviurheilukeskuksesta, maauimalasta yms. Mäntykan-kaan lenkkipolut ja suoraviivainen pääraitti, Vuosaaren puistopolku, yh-disti pohjoisosan urheilukenttään. Pohjoisosan Kangaslampi (nyk. Ilves-korvenpuisto) on ruopattu ja kunnostettu 1960-luvulla. Kangaslammen ympäristö on muuttunut alkuperäisestä eri vuosikymmenten kunnos-tuksissa. Vuosaaren leikkipuisto sijaitsi keskuspuiston ytimessä eteläisen laakson länsireunalla. Haapasaarenpuiston ja Punakivenpuiston suun-nitelmat ovat 1970-luvun lopusta. Keskuspuiston ominaispiirteitä ovat pohjoisosan männikkömetsät ja eteläosan avoimet laaksot, jotka ovat nyt kasvaneet umpeen.

10

Alueen rakentuminenKeski-Vuosaaren rakentuminen liittyy 60-lukuun, jolloin maaltamuutto käynnistyi voimakkaana muuttoliikkeenä taajamiin. Vuosaari rakentui pääasiallisesti Asunto-säästäjät ry:n rakennuttamana vuodesta 1963 lähtien kymmenen vuoden sisällä. Rakentaminen tapahtui suurkorttelikoko-naisuuksina elementtitekniikalla ja osit-tain hartiapankkimenetelmällä.

1980- ja 90-luvuilla täydennettiin alu-een pientaloalueita maltillisesti. 2000-lu-vun rakentaminen alueella on kohdistu-nut toisaalta metron lähelle keskustaan, toisaalta koillisen pientaloalueille ja Pors-lahdentien varteen.

Rakentuminen vuosikymmenittäin.

11

Luonto ja maisema

Topografia ja maaperä

Keski-Vuosaaren alue kuuluu eteläisen Suomen Vuosaaresta Hyvinkäälle ulottu-vaan pitkittäisharjujaksoon, joka on syn-tynyt jääkauden vaikutuksesta. Alueen maastossa on näkyvissä muinaisrantoja, esimerkiksi rantavalli Rastilan kartanon pohjoispuolisilla kallioilla. Kallioperän murroslinjat erottuvat maisemassa pit-kinä kallio- ja laaksoketjuina, kuten Var-tiokylänlahti-Mustavuori sekä Vuosaa-renlahti-Mustavuori. Ne yhtyvät Musta-vuoren pohjoispuolella, josta murroslin-ja jatkuu pohjoisessa Vantaan ja Sipoon alueille. Tämä murroslinja on ollut vielä noin tuhat vuotta sitten Vuosaaren man-

tereesta erottanut merenkulkukelpoinen salmi.

Vuosaaren maaperä on pääosin jää-kauden ja sen sulamisvesien lajittelemaa ja kasaamaa soraa ja hiekkaa, laaksojen alavimmat kohdat hiesua ja savea. Har-juselänteellä on pieniä, osin soistuneita suppapainanteita, kuten esimerkiksi Kan-gaslampi. Selänteiden luoteisrinteillä on moreenia ja kivikkoja. Korkeimmilla pai-koilla on mannerjään silottamia avokal-lioita. Alueen korkein maastokohta on Vanttikallion laki, joka kohoaa noin 32 metriä merenpinnan yläpuolelle.

Selänteet muodostavat kaksi laaksoa: Rastilan laakson ja Nordsjön laakson, jo-ka on entinen merenpohja. Rastilan laak-soalueen vedet laskevat Vartiokylänlah-

Keski-Vuosaaren rakennukset ja topografia. Keski-

Vuosaaren maisema- ja kaupunkikuvallinen selvitys,

KSV 2006:4

teen. Nordsjön laaksoalueen ja sitä koh-ti viettävien rinteiden pintavedet laske-vat Vuosaarenlahteen. Keski-Vuosaaren selvitysalue rajautuu etelässä Vuosaaren etelärinteeseen, joka toimii koko Vuosaa-ren itä-länsisuuntaisena vedenjakajana. Selvitysalueen keskiosa kuuluu Helsingin seudun tärkeään pohjavesialueeseen.

Keski-Vuosaaren 1960-luvun kerros-taloalue sijoittuu pääosin harjuselänteel-le, pientaloja on sijoitettu etenkin myö-hempinä vuosikymmeninä myös alavam-malle maalle. Lamellitalot ovat vallitsevia loivapiirteisillä tai varsn tasaisilla alueilla. Pistetalokorttelit asettuvat useimmiten korostamaan maastonmuotoja. Rivitalo-korttelit asettuvat pääsääntöisesti laakso-alueelle tai aivan laakson reunalle.

12

Kasvillisuus

Keski-Vuosaaren asuntoalueella ympäris-tö on ollut rakentamisvaiheessa laaksois-sa avointa peltomaisemaa tai selänteil-lä mäntykangasta. Nykyisin peltoalueet on pääosin rakennettu puistoiksi. Laak-sojen puistoalueilla kasvillisuus on luon-teeltaan lehtomaista kangasmetsää, jon-ka valtalajina on koivu. Harjuselänteen puistot ovat säilyneet luonnonmukaisi-na keskuspuistossa ja paikoin rakennus-ten väleissä. Alueen valtapuuna on män-ty. Kallioisten lakialueiden kasvillisuus on säilynyt melko hyvin. Rakennuskorttelei-den sisään jääneistä selännemetsistä on kehittynyt metsäisiä tai puistomaisia, pai-koin jopa puutarhamaisia pihoja.

Luonnonarvot

Helsingin luontotietojärjestelmässä osoi-tetut arvokkaat luontokohteet sijoittuvat Keski-Vuosaaren osa-alueen ulkopuolel-le, lähinnä pohjoisen Mustavuoren alu-eelle ja Vartiokylänlahdelle sekä Uutelaan ja Kallahdenniemelle. Suunnittelualue ulottuu pieneltä osin Vartiokylänlahden pohjukkaan, jossa on kosteikkoalue ja ar-vokasta linnustoa. Golfkentän pohjois- ja länsipuolen luontokohteet rajoittuvat pie-neltä osin suunnittelualueeseen.

Ilmasto

Alue on suojassa merituulelta pitkien merenlahtien välissä. Pitkät, pohjois-ete-läsuuntaiset kadut ovat alttiita kylmille pohjoistuulille.

Keski-Vuosaaren selänteet ja laaksot,

Meri Mannerla-Magnusson.

13

Maaperä. Keski-Vuosaaren maisema- ja kaupunkiku-

vallinen selvitys, KSV 2006:4

14

Liikkuminen

Alueen yhteydet

Keski-Vuosaaren eteläosassa on met-roasema. Vuosaaren sataman yhtey-det hoidetaan Kehä III:n jatkeena olevan Vuosaaren tunnelin kautta. Muut seudul-liset yhteydet alueelta ovat Itäväylän ja Kehä I:n risteykseen johtava Vuotie se-kä alueen pohjoisosasta Itäväylälle liit-tyvä Kallvikintie. Keski-Vuosaaren aluet-ta reunustavat alueelliset kokoojakadut Vuotie, Kallvikintie, Niinisaarentie ja Lai-vanrakentajantie. Niinisaarentietä käyte-tään Vuosaaren sataman kuljetuksiin sil-loin kun tunnelia ei voi käyttää tai kun ky-seessä on erityisen leveä tai korkea kulje-tus. Porslahdentie on paikallinen kokoo-jakatu samoin kuin Vuosaarentie.

Kulkutapajakauma

HSL:n liikennetutkimuksen haastattelu-jen mukaan henkilöautoa käytetään pää-asiallisena kulkutapana noin kolmas-osaan Keski-Vuosaaresta lähtevistä mat-koista. Joukkoliikennettä käytetään noin neljäsosaan matkoista. Kävellen ja pyö-räillen Keski-Vuosaaren matkoista teh-dään 40 %, mikä selittynee Vuosaaren si-säisellä palveluja harrastustarjonnalla.

Liikennemäärät / vrk.

15

Joukkoliikenne

Keski-Vuosaaren joukkoliikenne perustuu liityntäliikenteeseen metrolle, jonka pää-tepysäkki sijaitsee Vuosaaren keskustas-sa. Metron vuoroväli Itäkeskuksesta haa-rautuvilla osilla on 8 minuuttia. Bussilin-joista 90 liikennöi Vuosaaren keskustas-ta Kallvikintietä pohjoiselle ostoskeskuk-selle, 96 Rastilan metroasemalta Vuosaa-ren metroasemalle ja sieltä Porslahden-tietä pohjoiseen. Linjat 90A, 90B ja 90BK liikennöivät Vuosaaren satamaan. Lin-ja 98 tarjoaa yhteyden Vuosaaren met-roasemalta Marjaniemen kautta itäkes-kukseen ja linja 78 yhteyden Mellumäen ja Kontulan kautta Malmille. Yllämainittu-jen lisäksi alueella liikennöi useita Helsin-gin Jouko-kaupunginosalinjoja.

Linja 78 korvautunee vuonna 2015 nykymuotoisen Jokeri 550:n kaltaisella Jokeri 2 -runkolinjalla, joka liikennöi tihe-ällä vuorovälillä reittiä Vuosaari–Kontu-la–Malmi–Paloheinä–Kuninkaantammi–Myyrmäki. Aluksi linjaa liikennöidään lin-ja-autoilla, mutta sen siirtämistä raiteille selvitetään jo.

Pyöräily ja jalankulku

Alueen kokoojakatujen varsilla on kevy-enliikenteen pääreittitasoiset väylät, jot-ka on erotettu autokaistoista osin istu-tusvyöhykkeillä. Kevyen liikenteen ver-kosto rakentuu silti enimmäkseen puisto-alueiden ulkoilureittien kautta alueellises-ti kattavaksi. Liikenne on suunniteltu ul-kosyöttöiseksi, jolloin keskeiset viheralu-eet ja alueen sisäiset jalankulku- ja pyö-

Joukkoliikenne.

Pääulkoilureitit. Keski-Vuosaaren ja Rastilan alue-

suunnitelma 2007–2016, HKR.

räily-yhteydet eivät risteä katujen kanssa. Vuosaaren puistopolku on pääosin asfalt-tipintainen, muut ulkoilureitit ovat sora-pintaisia. Seudulliset pyörätieyhteydet Keski-Vuosaaresta lähtevät Vuotien vart-ta, Vartiokylänlahden rantaa tai Kallvikin-tietä pitkin alueen ulkopuolelle. Musta-vuoresta kohti Porvoota johtaa valtakun-nallinen pyörämatkailureitti.

Seudullinen pääreitti

Paikallinen pääreitti

Oleva ylikulku/alikulku

Puuttuva ylikulku/alikulku

16

Autonomistus Keski-Vuosaaressa

Noin puolet Keski-Vuosaaren asuntokun-nista on autottomia. Pientalovaltaisilla alu-eilla autottomia asuntokuntia on selvästi vähemmän kuin kerrostaloalueilla. Erityi-sesti metroaseman tuntumassa autotto-mien asuntokuntien osuus on korkea.

VäestöRenessanssialueella asui vuoden 2009 lopussa 13570 henkilöä, mikä on 2 % Helsingin väestöstä. Keski-Vuosaaren asukasluku oli huipussaan 70-luvun puo-livälissä yli 15000 henkilöä. Väestö vähe-ni tasaisesti 2000-luvun taitteeseen asti, kunnes Mosaiikkiraitin suurkortteli, koil-lisosan pientaloalue, Sudenkuopan ja Omenamäen asunnot valmistuivat ja vä-estömäärä lähti nousuun. Vuosina 2001-2004 väestö kasvoi lähes kolmen prosen-tin vuosivauhtia ja nyt kasvu on tasaan-tunut noin puoleentoista prosenttiin vuo-dessa. Alueen väestömäärä on nyt noin vuoden 1990 tasolla. Ellei asuntoja kaa-voiteta lisää, ennustetaan väestön mää-rän jälleen pysähtyvän vuonna 2015 läh-teäkseen uuteen laskuun.

Asumisväljyys on väestön ikääntyes-

sä ja elintason noustessa kasvanut. Van-hoissa perheasunnoissa asuu yksinäisiä senioreja. 1972 enemmistö talouksis-ta oli kolmen hengen tai sitä suurempia. Tänä päivänä Keski-Vuosaaressa on eni-ten yhden hengen talouksia.

Kymmenen viime vuoden täydennys-rakentaminen tuotti 120 000 k-m2 lisää asuinkerrosalaa, jonka avulla saatiin vä-estökäyrän suuntaa muutettua nouse-vaksi. Asumisväljyyden kasvun ja täy-dennysrakentamisen yhteisvaikutukse-na tämä tarkoitti 2000 asukkaan lisäys-tä alueella.

Keski-Vuosaaren väestön keski-ikä on kaupungin keskiarvon yläpuolella. 25–30 -vuotiaiden osuus Keski-Vuosaaressa on koko Helsingin osuuteen verrattuna nel-jänneksen pienempi ja yli 65-vuotiaiden osuus taas vastaavasti neljänneksen suu-rempi.

AsunnotKeski-Vuosaaressa on 7350 asuntoa (2009), joista suurin osa asunto-osake-yhtiöissä omilla tonteillaan. Asunnoista viidesosa on arava- ja korkotukivuokra-asuntoja.

Autonomistus.

Keski-Vuosaaren väestön ikäjakauma.

Alueen asuntokanta on kerrostaloval-tainen. Vuoden 2008 lopussa asunnoista 88% sijaitsi kerrostaloissa ja 12% pienta-loissa. Asuntojen ollessa pääosin 60-lu-vulla rakennettuja, on tarjolla kuitenkin melko pieniä asuntoja. Keski-Vuosaa-ren asunnoista 60 % on yksiöitä ja kak-

17

sioita, mikä vastaa koko Helsingin jakau-maa. Kolmioita on 20 % ja tätä suurem-pia asuntoja 20% (tiedot vuoden 2008 lo-pusta). Alueelle on valmistunut vuosien 2000-2009 aikana 1709 asuntoa, joista 47 % yksiöitä ja kaksioita. Alueen asun-tojen keskikoko on 53,5 m2, mikä on vä-hemmän kuin koko Helsingin tai koko esikaupunkialueen asuntojen keskipin-ta-ala.

Nykyisellä elintasolla ja asumisväljyys-vaatimuksilla lapsiperheille ei siis löydy riittävän tilavia asuntoja. Lapsiperheet saattavatkin joutua vaihtamaan kotikau-punginosaa tai jopa kotikaupunkia etsi-essään asuntoa.

Alueen säilyminen elävänä pitkälläkin aikavälillä edellyttää täydennysrakenta-mista.

TyöpaikatKeski-Vuosaaressa on 1,3 työpaikkaa kymmentä henkeä kohden, mikä on pal-jon vähemmän kuin koko Helsingin kes-kimääräinen työpaikkasuhde (6,6 työ-paikkaa kymmentä henkeä kohden). Jos tarkastellaan aluetta laajemmin ja ote-taan mukaan 30.11.2008 avatun Vuo-

saaren uuden sataman työpaikka-alue, saadaan koko Vuosaaren peruspiirin tu-lokseksi 2,3 työpaikkaa kymmentä hen-keä kohti.

Keski-Vuosaaren työpaikkojen luku-määrä oli nousujohteinen aina 90-luvun alkuun asti, jolloin mm. Shellin pääkont-tori muutti Tikkurilaan. Alueella työssä-käyviä oli 2008 lopussa noin 1600 henki-löä. Koko Vuosaaren peruspiirin alueella kävi töissä 4500 henkilöä.

Yritykset ja toimipaikatKeski-Vuosaari on väestömäärältään Hel-singin kolmanneksi suurin osa-alue. Vaik-ka alueen väestömäärä on suuri, on työ-voiman osuus väestöstä suhteellisen pie-ni – alueella asuu melko paljon eläkeläi-siä ja työttömiä. Vuosaaressa on – kuten lähes koko Itä-Helsingissä – suhteellisen vähän työpaikkoja. Keski-Vuosaaressa työpaikkojen määrä on vähäisempi kuin aivan asemanseudun tuntumassa. Suu-rin osa alueen toimipaikoista on kooltaan melko pieniä.

Keski-Vuosaaren väestömäärän on ennustettu kääntyvän laskuun vuoden 2015 jälkeen. Täydennysrakentaminen

on keskeisessä roolissa katoavan osto-voiman korvaamisessa ja uusien toimin-tojen ja työpaikkojen synnyttämisessä alueelle.

Palvelut

Koulut

Vuosaaressa on neljä koulutonttia. Hete-niityntien ja Kallvikintien kulmassa on He-teniityn ala-asteen koulu, Vuosaaren pe-ruskoulussa Koukkusaarentiellä on perus-koulun 1.-9. luokat. Vuosaaren ala-asteen koulu toimii Punakiventiellä. Tehtaanpuis-ton yläasteen kanssa samassa rakennuk-sessa Vuosaaren keskustassa toimii Vuo-saaren lukio. Nordsjö lågstadieskola toi-mii monitoimitalo Rastiksessa.

Päiväkodit

Päiväkodit (Meritähti, Porslahti, Kolibri, Hanna, Villa Familiaris ja ruotsinkielinen Daghemmet Rastis) sijoittuvat asuinaluei-den lomaan. Lisäksi on muutamia ryhmä-perhepäiväkoteja. Vuosaaren keskuspuis-tossa on suosittu leikkipuisto Lohikäär-mepuisto, jossa on ohjattua toimintaa.

Asuntojen koko Keski-Vuosaaressa. Työpaikat yhteensä.

2000-luvun asuntotuotanto Keski-Vuosaaressa.

18

Kulttuuri

Vuosaaren keskustassa sijaitsevan Vuo-talon ansiosta alueella on vireä kulttuu-rielämä. Vuotalon ohjelmistossa on mm. konsertteja, lasten esityksiä, elokuvia, stand up -klubeja, teatteria ja taidenäyt-telyjä. Saliin mahtuu 320 henkinen ylei-sö. Toimijoina Vuotalossa ovat Helsin-gin kaupunginkirjasto, Helsingin kulttuu-rikeskus, Helsingin suomenkielinen työ-väenopisto, kahvila Pokkari ja lipunmyyn-tipiste.

Virkistysalueet ja liikunta

Vuosaaren urheilutalossa Vuosaarentiel-lä aivan metroaseman ja kauppakeskus Columbuksen läheisyydessä on uimahal-

li ja palloiluhalli. Urheilutaloon on valmis-tumassa laajennusosa, joka otettaneen käyttöön alkuvuodesta 2011. Vuosaaren urheilukenttä sijaitsee Vuosaaren kes-kuspuiston länsireunalla. Urheilukentäl-lä on 1000 metrin kuntorata, tenniskent-tä ja talvisin luonnonjää luistelua varten. Ulkoilureitit Vuosaaren keskuspuistosta johtavat eri suuntiin: pohjoiseen Musta-vuorelle ja Vuosaarenhuipulle, lännessä Vartiokylänlahden rantaan, etelässä Mus-tankivenpuiston kautta merenranta-alu-eille. Keski-Vuosaaren itäpuolella on laaja pohjois-eteläsuuntainen Vuosaaren ulkoi-lupuisto Mustavuoresta Uutelaan ja me-relle asti. Ulkoilupuiston keskiosaan on rakentumassa urheiluhalleja sekä ulkolii-

kuntakenttiä. Nordsjön kartanon itäpuo-lella sijaitsee 18-reikäinen Vuosaari Golf.

Vuosaaressa on runsaasti merellisiä virkistysalueita. Uimarantoja ja paikkoja on Rastilassa, Kallahdenniemellä, Aurin-kolahdessa ja Uutelassa. Myös venesata-mia on useita Vartiokylänlahden rannalla, Kallahdessa, Aurinkolahdessa, Uutelassa ja Vuosaarenlahdella. Vuosaaresta on ve-neyhteyksiä myös Itäiseen saaristoon.Hiihtomahdollisuuksissa Vuosaaressa on Mustavuoren alueella, Vuosaaren kes-kuspuistossa, Uutelassa ja Rastilassa.

Viheralueiden palvelut. Keski-Vuosaaren ja Rastilan

aluesuunnitelma 2007-2016, HKR.

Leikkipuisto

Leikkipaikka

Koira-aitaus

Skeittipaikka

Luistelukenttä

Taideteos tai muistomerkki

Viljelypalsta-alue

Kuntoilurata

Jalkapallokenttä

Pelikenttä

Yleisurheilukenttä

Uimaranta (LIV)

19

Kaupalliset palvelut

Keski-Vuosaaren kaupalliset palvelut ovat keskittyneet kahteen paikkaan: pohjoisel-le ostoskeskukselle ja Vuosaaren keskus-taan. Pienet 1960-luvun ihanteiden mu-kaiset lähikaupat ovat poistuneet asuin-kortteleiden sisältä ja niiden tontit on muutettu asuinrakentamiseen. Pohjoi-sella ostoskeskuksella toimii S-market, R-kioski, pankkiautomaatti, parturi-kam-paamo, hammaslääkäri, Helsingin lähiö-projektin perustama Vuosaaren lähiö-asema sekä pizzeria ja kaksi keskiolutra-vintolaa. Ostoskeskuksen kehittämises-tä on meneillään asemakaavamuutos-hanke. Vuosaaren keskustassa on Co-lumbus-kauppakeskuksen palvelut sekä Vuosaarentien varren pienet liikkeet (op-tikko, kampaamo, kioski).

Kauppakeskus

Y-tontit

Ostoskeskus

Kirjasto

Alakoulut

Yläkoulut

Lukio

Liikuntapalvelut

Nuorisotalot

Päiväkodit, perhepäivähoito

Päivittäistavaramyymälä

Polttoaineenjakelupaikka

Posti

Terveysasema

Vanhuspalvelut

Apteekki

Vuosaari ja palvelut

Alueen palveluita.

20

Rakennusten halllintamuodot.

Rakennukset

Hallintamuodot

Keski-Vuosaaressa on pääosin asunto-osakeyhtiöitä niiden omistamalla maal-la. Etenkin alueen sisimmässä ja vanhim-massa osassa lähinnä Vuosaaren keskus-

puistoa rakennukset ovat lähes pelkäs-tään asunto-osakeyhtiöitä. Kaupungin vuokrataloyhtiöitä ja muita vuokrataloja on alueen ulkokehällä sekä kerros- että pientaloissa samoin kuin 2000-luvulla ra-kennettuja asumisoikeusasuntoja. Hitas-yhtiöitä ei Keski-Vuosaaressa monta ole.

21

Käyttötarkoitus

Keski-Vuosaaren rakennuksista suu-rin osa on kerrostaloja. Koukkusaaren-tien-Vannastien pientaloalue on keskel-lä, toisaalta uusia pientaloja on rakennet-tu Keski-Vuosaaren koillisosaan ja Ome-namäen alueelle. Julkiset palveluraken-nukset sijoittuvat puiston reunoille ja kes-kustaan.

Rakennusten käyttötarkoitus.

22

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetKeväällä 2009 tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa alu-eidenkäytön järjestelmää, josta sääde-tään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Ta-voitteilla ohjataan valtakunnallisesti mer-kittäviä alueidenkäytön asioita. Valtakun-nalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittele-vät mm. toimivaa aluerakennetta, ehey-tyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympä-ristön laatua, toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa sekä Helsingin seudun erityiskysymyksiä.

Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet edistävät erityisesti ilmastomuutoksen hillintää, jossa keskeinen rooli on liiken-teen ja asumisen järjestelyillä. Yksityis-autoilun tarvetta tulee vähentää paran-tamalla joukkoliikennettä. Lisäksi uusiu-tuvien energialähteiden hyödyntämistä vauhditetaan sekä kaukolämmön ja jä-teperäisen polttoaineen käyttöä ediste-tään.

Erityistä huomiota saa osakseen Hel-singin seutu, jonka kehyskunnissa ra-kenteeltaan hajanaiset pientaloalueet ovat laajentuneet samalla kun asukasti-heys on laskenut. Alueidenkäyttötavoit-teissa korostuu, että Helsingin seudun lii-kenteen tulee perustua pääasiassa raide-liikenteeseen. Alueidenkäytön mitoituk-sella tulee parantaa joukkoliikenteen toi-mintaedellytyksiä ja hyödyntämismah-dollisuuksia. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä var-mistettava tonttimaan riittävyys.

Uudenmaan maakuntakaava (8.11.2006)Uudenmaan maakuntakaavassa Keski-Vuosaari on taajamatoimintojen aluetta. Sitä reunustaa Itä-Helsingin Itäisen kult-tuuripuiston viheralue länsipuolella ja Vuosaaren viheralue idässä. Itä-Helsin-gin kulttuuripuistosta kulkee viheryhte-ystarpeen merkintä Mellunkylän kautta Viikki-Kivikon vihersormelle.

Suuri osa Vuosaarta on pohjavesialu-etta. Maakaasun runkoputki (yli 40 bar) kulkee läpi Keski-Vuosaaren pohjoisen osan. Alueen pohjoista reunaa kulkee myös 400 kV:n voimalinja. Edellisiin liit-tyy rakentamisrajoituksia (MRL 33§, 1 momentti).

Alueen pohjoisosassa on valtakunnal-lisesti arvokas harjualue tai muu geolo-ginen muodostelma. Tätä hieman poh-joisempana on Natura 2000 -verkoston alue osana laajempaa viheralueverkos-toa. Myös Vuosaaren eteläpuolen Kallah-ti on merkitty Natura 2000 -rasterilla.

Lähin keskustatoimintojen alue on Vuosaaren keskuksessa. Tätä kautta kul-kee metrorata, jonka merkintä jatkuu

Vuosaaren sataman alueelle asti. Sata-ma on merkitty liikennealueeksi satama-toimintoja varten, tähän merkintään liit-tyy myös rakentamisrajoitus (MRL 33§, 1. momentti). Rannassa on laivaväylä. Satamassa on myös energia- ja/tai jäte-huoltoon varattu alue -merkintä. Sata-masta lähtee moottoriväylä sekä ratayh-teys tunneleissa. Näitä seuraa kehäkau-pungin kehittämisvyöhyke -merkintä, joka osoittaa voimakkaan maankäytön muutospaineen aluetta kehäväylään tu-keutuen. Vyöhyke on tarkoitettu ensisijai-sesti työpaikkatoimintojen alueeksi, mut-ta myös kaupallisten palveluiden käyttö-jä varten.

3. Suunnittelutilanne

Ote Uudenmaan maakuntakaavakartasta (2006).

23

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2012Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaa-va on parhaillaan lausuntokierroksella (05/2012). Vaihemaakuntakaava 2. mai-nitaan uudistavaksi maakuntakaavak-si ja siinä tarkastellaan vahvistettuja Uu-denmaan maakuntakaavaa sekä 1. vai-hemaakuntakaavaa sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavaa.

Edelliseen maakuntakaavaan verrattu-na Keski-Vuosaaren merkintöihin on tul-lut muutoksia. Alue on ehdotuksessa tii-vistettävää taajamatoimintojen aluetta ja pääkaupunkiseudun poikittainen joukko-liikenteen yhteysväli (Jokeri 2) kulkee alu-een läpi. Pohjoisen Kehäkaupungin kehit-tämisvyöhyke on poistettu. Kulttuuriym-päristön tai maiseman vaalimisen kannal-ta tärkeä kohde (RKY 2009) löytyy Keski-Vuosaaren pohjoispuolelta.

Tiivistettävä taajamatoimintojen alue -merkintä tarkoittaa, että aluetta on suunniteltava joukkoliikenteeseen tukeu-tuvana kyseisen taajaman muuta aluet-ta tehokkaammin rakennettavana aluee-na. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alu-een ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäris-töön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkis-tysalueiden riittävyyteen.

Yleiskaava 2002Helsingin yleiskaavassa 2002 Keski-Vuo-saari on kerrostaloja pientalovaltaista aluetta, jonka keskellä on kaupunginosa-puisto. Lisäksi Keski-Vuosaaren 1960-lu-vun kerros- ja rivitaloalue on Helsingin Yleiskaavassa 2002 osoitettu kulttuuri-historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväk-si alueeksi. Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaispiirteet säilyvät. Keskustatoimintojen alue on Vuosaaren keskuksessa, josta myös kulkee raidelii-kenteen yhteys -merkintä metrolle. Se-kä Vuosaaren keskuksessa että sataman alueella on työpaikka-, teollisuus-, toimis-toja satamatoimintojen alueet.

Ote lausuntokierroksella olevasta Uudenmaan 2. maa-

kuntakaavaehdotuksesta (2012) .

Ote Yleiskaava 2002 -kartasta.

Tiivistettävä taajamatoimintojen alue

Pääkaupunkiseudun poikittainen joukkolikenteenyhteysväli

Viheryhteystarve

Kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde, valtakunnallisesti merkittävä (RKY 2009)

Energiahuollon alue

24

Maankäytön kehityskuva (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2008:4)Helsingin maankäytön kehityskuva visioi kaupungin maankäytön kehitystä. Se on strateginen ja tukee eri suunnittelutason työtä. Vuoden 2009 kehityskuvassa ke-hitysperiaatteet koottiin neljän otsikon ja kartan alle. Ne ovat ”laajentuva pääkes-kus ja erilaiset klusterit, monimuotoinen kaupunkiasuminen, elävä kaupunkimai-sema ja metropolista yhtenäinen”. Seu-raavaan on koottu kehityskuvan merkit-tävät Keski-Vuosaarta kuvaavat kehitys-sisällöt. Teemat on yhdistetty.

Kehityskuvassa Keski-Vuosaari on osa Esikaupunkien renessanssin kehitysalu-eita. Alueen elinvoimaisuutta kehitetään sen tulevaisuuden vaatimuksiin vastaa-maan: asuntotarjontaa ja asumisvaihto-ehtoja monipuolistetaan ja kaupunkitilan koettua laatua parannetaan.

Asuminen saa voimaa luonnosta ja toisaalta merenlahtien maisemista. Vuo-saaren elävälle kaupunkimaisemalle on tyypillistä 1950, 1960- ja 1970-lukujen ra-kentaminen sekä aikakausille tyypillinen, voimakkaasti erottavien liikenneväylien maisema. Pientaloaluevyöhykkeet ovat kerroksellisia. Vuosaari on myös osaksi merenlahtien maisemakokonaisuutta. Ta-voitteena tällä vyöhykkeellä on kaupunki-maisema, jossa vuorottelevat merenlah-det ja rakennettujen alueiden selkeät reu-nat. Myös virkistystoiminnot ovat tärkeä osa alueen toiminnallisuutta.

Keski-Vuosaari sijaitsee Maankäytön kehityskuvassa nimetyllä Metropolialu-een itä-länsi -käytävän reunalla. Alueille on yhteistä Helsingin keskusta, joka yh-distää käytävän alueet toisiinsa. Vuosaari kytkeytyy vyöhykkeeseen erityisesti met-royhteyden avulla. Vyöhykkeellä kaupun-gin itä ja länsi yhdistyvät, työvoiman saa-tavuus paranee ja elinkeinot monipuolis-tuvat.

Satama ja Kehä III:n vyöhyke ovat ta-varankuljetuksen ja logistiikan toimin-tojen alueita, jolla on paikallisia kehitys-mahdollisuuksia. Elinkeino- ja klusterike-hitykselle oleellista idässä on erityisesti Vuosaaren satama. Se on itäisen kaupun-gin voimavara, voimakas sysäys uudelle kerrostumalle ja elinkeinotoimintojen ke-hittymiselle, mm. logistiikkatoimintojen kehitykselle on mahdollisuus. Myös Ke-hä III:n vyöhyke kulkee läheltä Keski-Vuo-saarta. Se on erityisesti yritystoiminnan, palvelujen ja logistiikan vyöhyke, yhdis-

tää myös lentoasemaa ja seutua ja on kansainvälisiä toimintoja tukeva kehitys-mahdollisuus.

Helsingin strategiaohjelmaStrategiaohjelmassa esitetään kaupungin keskeiset tavoitteet ja kehittämiskohteet sekä tärkeimmät toimenpiteet valtuusto-kaudelle. Helsingin kaupungin strategi-aohjelma vuosille 2009–2012 jakautuu neljään pääkohtaan, joista yksi on kau-punkirakenne ja asuminen. Kaupunkira-kenne ja asuminen taas sisältää kolme alakohtaa, joiden sisältönä ovat asumi-sen määrän ja laadun turvaaminen, kau-punkirakenteen eheyttäminen ja ilmas-tonmuutokseen vastaaminen sekä lii-kennejärjestelmän kehittäminen raidelii-kenteeseen tukeutuen joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla sekä kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia lisäämällä.

MA-ohjelmaHelsingin kaupungin maankäytön ja asu-misen toteuttamisohjelma pyrkii vastaa-maan kaupungin kasvun haasteisiin. Oh-jelma laaditaan kymmenvuosittain ja tar-kistetaan neljän vuoden välein.

Olennaisia sisältöjä ajankohtaisessa MA-ohjelmassa 2008–2017 ovat moni-puolisen asuntotarjonnan takaaminen, vetovoimaisten ja omaleimaisten uusi-en alueiden synnyttäminen sekä vanho-jen alueiden elinvoimaisuuden vahvista-minen täydennysrakentamisella. Tärkei-tä laatuja rakentamiselle ovat taloudelli-nen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Ilmastonmuutoksen vaatimuksiin vasta-taan yhdyskuntarakennetta eheyttämäl-lä ja huolehtimalla rakentamisen ener-giatehokkuudesta. Myös perheiden asu-misen turvaaminen kaupungissa on tär-keä sisältö.

Seuraavan kauden MA-ohjelma (2012-) on tällä hetkellä (05/2011) kau-punginhallituksen - ja kaupunginvaltuus-ton käsittelyvaiheissa. Pääperiaatteina ovat tiivis, joukkoliikenneyhteyksiin tu-keutuva yhdyskuntarakenne ja riittä-vä kaavavaranto, asuntotuotanto ja sen monipuolinen hallinta-, rahoitusmuoto- ja asuntokokojakauma. Asuinalueiden houkuttelevuutta ja toiminnallisuutta ko-rostetaan.

25

Asemakaavatilanne

Kaavoitetut vielä toteutumattomat

Kurkimoisiossa ja Omenamäessä on vah-vistettuja asemakaavoja, jotka eivät ole vielä toteutuneet. Rakentaminen on pää-semässä vauhtiin molemmissa kohteis-sa ja ne valmistunevat muutamien vuo-sien sisällä. Kallvikintien ja Rastilantien kulman päivittäistavaramyymälä raken-tunee myös hyvin pian. Samaan kortte-liin kaavoitetun uuden viisikerroksisen asuinkerrostalon toteuttaminen edellyt-

Asemakaavatilanne.

tää Vuosaaren kiinteistöt Oy:n kiinteis-tönhuollon varikon siirtoa. Kallvikintien risteykseen rakennetaan kiertoliittymä. Pohjoisen ostoskeskuksen viereen kaa-voitettua päiväkotia aletaan myös raken-taa syksyllä 2012.

Vuosaaren keskusta

Vuosaaren keskustaan valmistellaan kaavamuutoksia vuonna 2009 hyväksy-tyn kaavaluonnoksen pohjalta. Vuosaa-ren Urheilutalon pysäköintialueen paikal-le Vuosaarentie 3:ssa suunnitellaan asun-

tokorttelia. Urheilutalon ja metroaseman väliselle alueelle suunnitellaan asuin-, lii-ke- ja toimistokorttelia.

Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus

Kaavamuutoksen valmistelu jatkuu kaa-vaehdotuksen, lausuntojen ja muistutuk-sien pohjalta. Alueelle suunnitellaan os-toskeskuksen laajennusta ja senioriasu-mista.

Analyysikartoissa näkyy sinisellä kaa-voitetut, kaavoitettavat ja suunnitteilla olevat rakennukset.

26

Liikennesuunnittelutilanne - Jokeri 2Joukkoliikenteen kehittäminen on ase-tettu Helsingissä ja pääkaupunkiseudul-la keskeiseen asemaan. Tavoitteeksi on-kin asetettu joukkoliikenteen nopeutta-minen ja laatutason parantaminen.

Seudun liikenne kasvaa eniten poi-kittaisliikenteessä. Se näkyy poikittais-ten väylien liikenteen nopeana kasvuna ja ruuhkautumisena. Poikittaisliikentees-sä henkilöauton käyttö on laajaa ja jouk-koliikenteen kulkumuoto-osuus on ollut vähenemään päin. Kehityksen kääntämi-seksi tarvitaan voimakkaita toimenpitei-tä poikittaisen joukkoliikenteen kilpailu-kyvyn kehittämiseksi.

Jokeri 2 -bussilinjan perustaminen on tehokkain yksittäinen toimenpide, jol-la vaikutetaan poikittaisen joukkoliiken-teen kulkumuoto-osuuteen. Jokeri 2 on

joukkoliikenteen poikittainen runkolinja, joka kulkee aluksi Vuosaaren ja Myyrmä-en välillä. Jokeri 2:n toinen mahdollises-ti myöhemmin toteutettava vaihe sijoit-tuu Myyrmäen ja Matinkylän väliin. Lin-ja perustuu itäpäässä nykyiseen Helsin-gin linjaan 78, jonka reitti on Vuosaari - Mellunmäki - Kontula - Malmi. Tavoittee-na on aloittaa linjan liikennöinti syksyllä 2015. Jokeri 2:sta tulee nykyisen Jokeri-linjan kaltainen runkolinja. Linjalla on ti-heä vuoroväli, liikennevaloetuudet, ajan-tasaiset tiedotuspalvelut sekä korkealaa-tuiset pysäkit ja kalusto. Myöhemmässä vaiheessa linja on tarkoitus siirtää raiteil-le, omille kaistoilleen.

Vuosaaressa Jokeri 2:n reitti kulkee Kallvikintien ja Vuosaarentien kautta metroasemalle. Vuonna 2008 laaditus-sa Jokeri 2 hankesuunnitelmassa esitet-tiin myös Jokeri 2 -linjan jatkamista Vuo-

Jokerin reittikartta, koko kaupunki.

saaren satamaan, mutta sitä ei nähty sillä hetkellä tarkoituksenmukaisena. Tavoit-teellinen pysäkkiväli on noin 400 metriä, mikä Kallvikintiellä ja Vuosaarentiellä alit-tunee. Kallvikintiellä muutamia nykyisiä tiheässä sijaitsevia pysäkkejä on tarkoitus yhdistellä siten, että uudet pysäkit sijoit-tuisivat uuden Lidlin ja pohjoiselle ostos-keskukselle johtavan Mustalahdentien al-kupään kääntöpaikan lähelle. Jokeri 2:n on tarkoitus pysähtyä em. pysäkeillä sekä Vuosaarentien ja urheilukentälle vievän Heteniityntien kulmassa sijaitsevilla ny-kyisillä pysäkeillä. Muutamien pysäkkien yhteyteen on kaavailtu myös liityntäpysä-köintipaikkoja polkupyörille. 500 metrin kävelyvyöhyke Jokeri 2 -linjalle ulottuu idässä Vuosaaren keskuspuistoon sekä lännessä Rantakiventien ja Rastilan pien-taloalueille.

27

Jokeri 2 ja pysäkkien saavutettavuus.

Asukkaiden määrä 5 minuutin kävelymatkan sisällä pysäkeiltä

28

Viheralueiden suunnittelutilanneVirkistysalueiden suunnittelu perustuu Yleiskaavassa 2002 esitettyyn viheralue-rakenteeseen.

Keski-Vuosaari sijaitsee kahden laajan yleiskaavassa osoitetun viheralueen välis-sä. Meren rannat ja pohjoispuoliset met-sät ovat myös lähellä. Alueen länsipuolel-la Vartiokylänlahteen ja Itä-Helsingin me-rellisiin alueisiin liittyen sijaitsee Itä-Hel-singin kulttuuripuisto, jonka suunnittelu-periaatteet on hyväksytty kaupunkisuun-nittelulautakunnassa 11.10.2011. Itä-puolella on laaja Vuosaaren ulkoilupuis-to. Vuosaaren ulkoilupuiston osat Uutela, Vuosaaren kartanopuisto, hautausmaal-le varattu alue, Vuosaaren liikuntapuis-to, viljelypuisto, golfkenttä ja Vuosaaren-huipun ulkoilualue tarjoavat monipuoli-

Yleiskaavan 2002 viheraluerakenne. Vuosaaren keskuspuiston kehittäminen.

(kaupunkisuunnitteluvirasto 2010).

sia ulkoilupalveluita. Yleiskaavallisena ta-voitteena on ollut liittää Keski-Vuosaaren alue ympäröiviin viheralueisiin poikittai-silla virkistysyhteyksillä. Kaupunkisuun-nitteluvirastossa on käynnissä myös Itä-Helsingin saariston kaavoitus.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto teettänyt vuonna 2010 FCG Finnish Con-sulting Group Oy:llä yleiskaavatarkaste-lujen pohjaksi Kaupunginosapuistojen kehittäminen esikaupunkien renessans-sialueilla-nimisen selvityksen, jossa on esitetty kehittämistavoitteita Vuosaaren keskuspuiston alueelle.

Rakennusvirasto on laatinut Keski-Vuosaaren ja Rastilan aluesuunnitelman 2007–2016, jossa on kartoitettu alueen puistojen nykytila ja kunnostustoimet.

29

Alueeseen vaikuttavat voimatKeski-Vuosaaren alueella tapahtuu re-nessanssityöstä riippumattakin muutok-sia. Kaavoitettua kerrosalaa on vielä to-teuttamatta Kurkimoisiossa, Omenamä-essä ja keskustassa. Vuosaarentie 3:een suunnitellaan asuntokorttelia ja urheilu-talon ja metron väliin asuin-, liike- ja toi-mistokorttelia. Vuosaarentie 10 ja Puna-kiventie 1–11 tutkitaan täydennysraken-tamisen mahdollisuutta. Pohjoisen os-toskeskuksen laajennuksen kaavamuu-tos on vireillä. Rastilantien ja Kallvikin-tien kulmasta on varattu tontti Lidlille ja uudelle asuinkerrostalolle.

Tärkeä seudullinen muutos on poikit-tainen joukkoliikenteen runkolinja Joke-ri 2, joka alkaa liikennöidä Vuosaaresta Malmin ja Paloheinän kautta Myyrmä-keen vuonna 2014. Kallvikintien varrella Keski-Vuosaaressa olisi neljä pysäkkipa-ria ja keskustassa kaksi. Jokeri II:n reitti vahvistanee Kallvikintien asemaa alueen pääkatuna. Jokeri II:n oletetaan Jokeri I:n tavoin tulevaisuudessa muuttuvan pika-raitiotieksi, jolloin ratikalla on oma kaista kadun keskellä.

Vuosaaren sataman kupeeseen toivo-taan lisää työpaikkoja, jotka osaltaan tie-tysti vahvistavat alueen palveluita. Kes-ki-Vuosaaren ja sataman väliin jää pitkä Vuosaaren ulkoilupuisto, jonka keskelle liikuntapuiston hallit alkavat pian raken-tua. Luonteva virkistysyhteys Vuosaaren keskuspuiston ja liikuntahallien välillä on oleellinen.

Östersundomin osayleiskaavaluon-noksessa on esitetty yhteyttä Vuosaares-ta Laivanrakentajantieltä pohjoiseen Ös-tersundomin pääkadulle. Seudullisesti yhteys muuttaisi Vuosaaren asemaa itäi-sestä pääteasemasta keskeisemmäksi.

4. Analyysi

K-V suunnitellutrakennukset.d n 20.12.2010 14:04:27

Keskustankehitys, +200as

Sataman työpaikat

Liikuntapuistonrakentaminen

Pohj. ostarin kasvu

Jokeri IIvyöhyke

“nivelpuisto” ja yhteydet

yhteys Östersundomiin

Vuosaarenkeskuspuisto

Omenamäki+120 as.

Kurkimoisio+250 as.

Vuosaarenulkoilupuisto

LIDL

VAIKUTTAVAT VOIMAT

30

Osa-alueita. Keskusta/ Vuosaarentie1.

Keskuspuidton toiminnallinen ydin2.

Pientaloalue välissä3.

Koukkusaarentien alue4.

Rastilantien alue5.

”Länsipuolen metsäkaupunki”6.

Ostari ja Kangaslampi7.

Sudenkuoppa8.

”Itäpuolen metsäkaupunki9.

Pientalokylä10.

Revellin tornit11.

Revellin rivitalot12.

Porslahdentien varren eteläosa13.

Omenamäki14.

Epämääräinen keskustan lievealue15.

Rantakivi-Kurkimoisio16.

Alueen ominaispiirteet ja arvotKeski-Vuosaaren 1960-luvun alue on säi-lyttänyt varsin hyvin suunnittelun tavoit-teeksi asetetun metsäkaupungin leiman. Alueen tunnuspiirteitä ovat ulkosyöttöi-nen liikenne, rakennusryhmien saareke-maisuus, palveluiden sijoittaminen os-toskeskuksiin, metsävaltainen keskus-puisto ja runsas jalankulkuverkosto. Alu-een arvoja ja ominaispiirteitä on selvitetty Keski-Vuosaaren maisema- ja kaupunki-

kuvallisessa selvityksessä (2006:4). Täy-dennysrakentamishankkeiden suunnitte-lussa alueen ominaispiirteet ovat suun-nittelun lähtökohtana.

Osa-alueiden hahmottaminenKartassa on hahmoteltu rakenteeltaan yhtenäiset osa-alueet, joiden täydennys-rakentamisen tarkastelut on perusteltua ajatella kokonaisuuksina.

31

KorttelitehokkuusKeski-Vuosaaren alueen korttelitehok-kuudet ovat keskustan kortteleita lukuun ottamatta välillä 0,3–0,6, mikä on kerros-taloalueeksi hyvin väljä. Tehokkuus vas-taa lähinnä tiivistä rivitaloaluetta, kuten Paloheinää, Metsälää tai Veräjämäkeä. Korttelialueiden välissä on puistokaista-leita erottamassa kortteleita toisistaan ja katualueista, mikä osaltaan lisää väljyy-den tunnetta. Vuosaarentien palveluihin rajautuvat uudet ja täydennetyt korttelit ovat tehokkaampia.

Korttelitehokkuudet kaavan mukaan.

32

Viheralueiden vahvuudetKeski-Vuosaari sijaitsee meren ja laajo-jen viheralueiden ympäröimänä. Alueen keskellä sijaitseva keskuspuisto on alu-een vihreä ja metsäinen selkäranka, jos-ta on luonteva kehittää virkistysyhteyk-siä laajoille virkistysalueille Vartiokylän-lahden, Vuosaarenhuipun ja Vuosaaren liikuntapuiston suuntaan sekä Aurinko-lahden rannoille.

Viheralueiden vahvuudet ja kehittämiskohdat. Keski-

Vuosaaren ja Rastilan aluesuunnitelma 2008–2017,

HKR.

Ulkotilojen hierarkia. Pihat muodostavat keskeisen osan alueen vihreydestä. Korttelipihojen liit-tyminen luontevasti ilman aitoja keskus-puistoon ja kortteleiden läpi kulkevat rai-tit ovat osa alkuperäistä suunnittelupe-riaatetta.

Alueen virkistysalueiden kehittämisen tavoitteina on säilyttää ja kehittää alueen asukkaiden arvostamaa luonnonlähei-syyttä ja hyviä ulkoilumahdollisuuksia se-kä helposti saavutettavia lähileikkipaikko-ja. Asukasrakenteen muuttumisen myötä on varauduttava rakentamaan ja kohenta-maan leikkipuistoja sekä toisaalta otetta-va huomioon ikääntyvä väestö. Osa kou-lujen kentistä ja päiväkotien pihoista liit-tyy luontevasti keskuspuistoon. Keskus-puiston pohjoisosan metsäistä luonteen edellytykset turvataan ja puiston keski-osan puistotoimintoja parannetaan.

Maisemallisesti sulkeutunut alue

Puoliavoin alue

Avoin alue

Kehitettävä kulkuyhteys

Säilytettävä/avattava näkymäyhteys

Avoimena kehitettävä alue

Metsäisenä kehitettävä alue

Hoitoluokan nostosuositus

T

HEIKKOUDET

W

+ -

S metro• meri ja luontoalueet lähellä• ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet, • uh, golfpohjoinen ostari• keskustan palvelut, Columbus• Vuotalo• edulliset hyväpohjaiset asunnot• väljä metsäkaupunkitunnelma• hyvät kevyenliikenteen verkostot• aktiivisia asukkaita• satama (työpaikat ja tunnettuus)• sosiaalisesti tasapainoinen alue•

VAHVUUDET

OMAHDOLLISUUDET UHAT

liityntäbussiliikenne metrolle • hidas ja vuorot harvojapalvelut keskittyneet Vuosaaren • keskustaankehitys painottunut keskustan • eteläpuolellejulkista rakennettua ulkotilaa • vähänviheralueet osin jäsentymättömiä • ja hoitamattomia -> luo turvatto-muuttapuskittuminen (esim. Kangaslam-• men ympäristö)

täydentyvä keskusta sitoo alueen • ArinkolahteenJokeri II:n varsi kehittyy• pohjoinen ostoskeskus laajenee • Vuosaareen toiseksi painopis-teeksiVuosaaren vihersormen kehitty-• minen itäpuolelleliikuntapuisto muuttaa Vuosaaren • seudullista sijaintia keskeisem-mäksisataman yritysalue kasvaa•

alueen väestö vähenee• palvelut keskittyvät keskustaan ja • sen eteläpuolellerakennuskannan peruskorjaami-• nen vie varatluonto on ainoa viihtyisyystekijä• yhteisöllisyyden katoaminen • hartiapankkisukupolven mukana (yhteisöllisyys ei näy rakenteessa)tiukat suojelutavoitteet estävät • kehityksen (esim. pohj. ostari)toiminnallinen kehitys uhkaa • alueen arvoja

33

SWOT-analyysiKeski-Vuosaaren alueesta laadittiin SWOT-analyysi, jota asukastoimikunta sai kommentoida kokouksessaan. Ky-seessä on kahden ulottuvuuden neli-kenttä. Kaavion vasempaan puoliskoon kuvataan myönteiset ja oikeaan puolis-koon negatiiviset asiat. Kaavion yläpuo-lessa kuvataan nykyistä (sisäistä) tilaa ja alapuolella on tulevaisuuskuva (ulkoiset tekijät).

T

HEIKKOUDET

W

+ -

S metro• meri ja luontoalueet lähellä• ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet, • uh, golfpohjoinen ostari• keskustan palvelut, Columbus• Vuotalo• edulliset hyväpohjaiset asunnot• väljä metsäkaupunkitunnelma• hyvät kevyenliikenteen verkostot• aktiivisia asukkaita• satama (työpaikat ja tunnettuus)• sosiaalisesti tasapainoinen alue•

VAHVUUDET

OMAHDOLLISUUDET UHAT

liityntäbussiliikenne metrolle • hidas ja vuorot harvojapalvelut keskittyneet Vuosaaren • keskustaankehitys painottunut keskustan • eteläpuolellejulkista rakennettua ulkotilaa • vähänviheralueet osin jäsentymättömiä • ja hoitamattomia -> luo turvatto-muuttapuskittuminen (esim. Kangaslam-• men ympäristö)

täydentyvä keskusta sitoo alueen • ArinkolahteenJokeri II:n varsi kehittyy• pohjoinen ostoskeskus laajenee • Vuosaareen toiseksi painopis-teeksiVuosaaren vihersormen kehitty-• minen itäpuolelleliikuntapuisto muuttaa Vuosaaren • seudullista sijaintia keskeisem-mäksisataman yritysalue kasvaa•

alueen väestö vähenee• palvelut keskittyvät keskustaan ja • sen eteläpuolellerakennuskannan peruskorjaami-• nen vie varatluonto on ainoa viihtyisyystekijä• yhteisöllisyyden katoaminen • hartiapankkisukupolven mukana (yhteisöllisyys ei näy rakenteessa)tiukat suojelutavoitteet estävät • kehityksen (esim. pohj. ostari)toiminnallinen kehitys uhkaa • alueen arvoja

SWOT-taulukko.

34

Asukaskysely

Kerro kartalla

Heti hankkeen aluksi (marraskuussa 2010) avattiin Internetissä avoin kysely alueella asuville ja siellä toimiville. Kartal-le sai merkitä paikkoja, jotka ovat miel-lyttäviä ja toisaalta paikkoja, jotka kaipai-sivat kohentamista tai joille voisi jopa ra-kentaa lisää.

Kyselyä markkinoitiin laajasti muun muassa koulujen, yhdistysten, taloyh-tiöiden, Vuosaari -lehden ja www.vuo-saari.fi - paikallisportaalin kautta. Vasta-uksia saatiin runsaasti: karttamerkintöjä tuli kuukaudessa 1050 kappaletta. Vuo-saarelaiset arvostavat asuinaluettaan, sil-lä miellyttäviä paikkoja merkittiin paljon enemmän kuin epämiellyttäviä. Mahdol-lisia rakentamispaikkoja merkittiin myös kymmeniä.

Vuosaaressa vastaajat arvostavat alu-een luonnonläheisyyttä, hyviä ulkoilu-mahdollisuuksia ja meren läheisyyttä. Asuinympäristöä pidetään viihtyisänä ja joukkoliikenneyhteyksiä hyvinä. Miellyt-tävinä paikkoina pidettiin erityisesti puis-toja ja viheralueita. Näitä vihreillä täpil-lä merkittyjä kohteita olivat muun muas-sa Ilveskorvenpuisto, Vuosaaren keskus-puisto, Punakiventien ja Revellinmäen la-ki eli Mallasmäki, Marielundinpuisto, Var-tiokylän lahden ulkoilureitti, Mustavuo-ren alue ja leikkipuistot.

Epämiellyttävinä paikkoina oli merkit-ty erityisesti pohjoisen ostoskeskuksen ja metroaseman seutu. Ilveskorven puis-ton ja lammen todettiin olevan huonosti hoidettu ja siellä istuskelee epämääräis-tä porukkaa. Rauhatonta, sotkuista ja tur-vatonta todettiin olevan myös metroase-man tuntumassa. Epämääräisiä ulkoalu-

eita toivottiin kohennettavan muun mu-assa selkeyttämällä kävelyreittejä, paran-tamalla valaistusta ja puuttumalla rauhat-tomuuteen. Vanha ostoskeskuskin kai-paisi vastaajien mielestä remonttia.

Toiminnallisesti tärkeinä pidettiin pal-velukeskittymiä eli Columbusta ja poh-joista ostoskeskusta, urheilukenttää, ur-heilutaloa, Vuotaloa, leikki- ja koirapuis-toja sekä metroasemaa.

Täydennysrakentamispaikkoja ehdo-tettiin pohjoisen ostoskeskuksen ympä-rille palvelujen tukemiseksi, Revellinmä-elle eli Mallasmäelle, Vuosaaren keskus-tan tyhjille alueille, puistomaisille isoil-le tonteille, Vuotien päälle kannelle se-kä Keski-Vuosaaren osa-alueenreunoil-le. Muutama merkintä koski jo kaavoitet-tuja tontteja, joita ei ole vielä ehditty ra-kentaa.

Rakentamisehdotusten lisäksi vuo-saarelaiset ehdottivat runsaasti uusia toimintoja, kuten kesäteatteria, asukas-taloa, koirapuistoa, frisbeegolfrataa, kios-kia ja muita pieniä palvelupisteitä.

Reiteistä käytetyimmäksi osoittautui Vuosaaren puistopolku keskuspuistos-sa ja sen eteläiset jatkeet. Pohjois-ete-läsuuntainen valtasuoni metrolta kotei-hin ja toisaalta pohjoisen ostoskeskuk-sen palveluihin oli piirretty kartalle kym-menillä samansuuntaisilla viivoilla. Mui-ta tärkeitä reittejä olivat Kallvikintie, ul-koilureitit puistoissa sekä poikittaissuun-taiset kadut.

Nettivastaaminen sujui hyvin keski-ikäisiltä: suurin osa (58 %) vastaajista oli 40–64 -vuotiaita, 10 % oli eläkeiässä. Vastaajat tunsivat alueen hyvin ja olivat kotiutuneet Vuosaareen, sillä 65 % vas-taajista oli asunut Vuosaaressa yli kuu-den vuoden ajan.

Keski-Vuosaaren kysely, siihen tul-leet kommentit ja keskustelut ovat edel-leen katseltavina Kerrokartalla -palvelun etusivun kautta, osoitteessa: http://ker-rokartalla.hel.fi/. Valitsemalla Kommen-tit -sivun ja edelleen rajaamalla tarkas-teltavia kommentteja saa kartalle näky-viin esimerkiksi kohentamista kaipaavat kohdat.

Käytettyjä reittejä

35

Tähän voisi rakentaa jotain muuta

Pohjoisen ostarin ympäristöön toivotaan lisää pal-A. veluita: luomukauppaa, urheilusalia, nuorisoti-laa jne.

Heteniityn urheilukentälle ehdotetaan kahvilaa B. ja kenttää toivotaan kaikkien asukkaiden käyt-töön. Kentälle toivotaan myös katettua katsomoa ja parempia sosiaalitiloja jalkapallon seuraamis-ta varten.

Vuosaaren peruskoulun taakse ehdotetaan kesäte-C. atteria ja mopoilua toivotaan rajoitettavan. Kesä-teatteria ehdotettiin myös useisiin muihin paikkoi-hin Keski-Vuosaareen.

Vuosaaren peruskoulun ja Punakiventien välistä D. metsäistä aluetta toivotaan kehitettävän puisto-maisemmaksi. Myös uutta koirapuistoa esitetään.

Epämiellyttävä paikka

Vanhan ostoskeskuksen viereisen lammen viih-A. tyisyyttä heikentävät epäsiisteys ja juopottele-vat ihmiset

Pohjoisen ostoskeskuksen aluetta pidetään ylei-B. sesti epäviihtyisänä ja epäsiistinä. Keskiolutkuppi-loiden suuri määrä kerää alueelle negatiivisiä lie-veilmiöitä ja palveluissa olisi parantamisen varaa.

Vuosaaren peruskoulun ympäristöä pidetään epä-C. siistinä

Kirkon takana ei ole riittävää valaistustaD.

Aluetta tulisi siistiä ja parantaa polkupyörien säi-E. lytysmahdollisuuksia. Pysäköintihallit ovat epä-miellyttäviä ja turvattomia.

Vuosaaren metroaseman ja Columbuksen kauppa-F. keskuksen alueelle kerääntyy paljon lieveilmiöitä.

36

Miellyttävä paikka

Vartiokylän lahden pohjukan ulkoilumaastot ovat A. viihtyisät

Ilveskorvenpuisto ja Kangaslampi ovat hieno kesä-B. keidas asuinalueen keskellä

Jotkut myös pitävät nykyistä ostaria miellyttä-C. vänä.

Heteniityn urheilukenttä on monille tärkeä paikka. D. Alueen ylpeys – jalkapallojoukkue Viikingit – pe-laa siellä kotiottelunsa.

Vuosaaren puistopolku on alueen kevyen liiken-E. teen sydän ja valtaväylä.

Viihtyisä puisto, jossa mainiot piknik- ja auringon-F. ottomahdollisuudet.

Punakiven puisto ja sen viereinen urheilukenttä G. ovat lapsiperheillä kovassa käytössä.

Porslahdentien ja Punakiventien välinen kallioista H. metsäaluetta pidetään tärkeänä ulkoilupaikkana

Urehilutalo ja uimahalli ovat tärkeitä urheilupaik-I. koja.

Kauppakeskus Columbuksen palveluja pidetään J. arvossa.

Tässä paikassa on tärkeää toimintaa

Vartiokylän lahden ulkoilumaastot.A.

Mustavuoren metsä tarjoaa tärkeitä virkistyspal-B. veluita.

Pohjoiseen ostoskeskukseen ovat keskittyneet C. käytännössä kaikki Keski-Vuosaaren kaupalliset palvelut.

Heteniityn urheilustadionilla tarjotaan liikuntapal-D. veluita kouluille ja siellä pelataan myös jalkapal-loa Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

Viljelypalstat Käärmeenniementien kupeessa ovat E. keskeistä vapaa-ajan tarjontaa

Lohikäärmepuisto on alueen keskeisin leikkipuis-F. to.

Vuosaaren urheilutalon liikuntapalvelut.G.

Vuotalo ja kirjasto tuovat kulttuuritarjontaa Vuo-H. saareen.

Kauppakeskus Columbuksessa sijaitsevat koko I. Vuosaaren keskeisimmät kaupalliset palvelut.

A

B

C D

E

F

G

H I

J K

L

37

A

B

C D

E

F

G

H I

J K

L

Tähän voisi rakentaa asuntoja

Rantakiventien päähän ehdotetaan pistekerrosta-A. loja tai pientaloja.

Tonteilla olisi tilaa tiivistää.B.

Kallvikintien päähän sopii monentyyppinen asun-C. torakentaminen.

Niinisaarentien reunaan sopisi townhouse-rivistö D. tai pienkerrostaloalue.

Ostoskeskuksen tontille ehdotetaan tiivistä ker-E. rostalorakentamista. Koko ostoskeskus ehdote-taan purettavaksi ja tilalle rakennettavaksi uusia korkeita taloja. Myös ostarin itäpuolella olisi tilaa täydennysrakentamiselle.

Myös idempänä Niinisaarentien varressa olisi F. paikkoja asuintaloille.

Uudelle Lidl:n tontille voisi rakentaa myös asun-G. toja.

Lohikäärmepuiston pohjois- ja eteläpuolella voisi H. olla tilaa muutamalle rivitalolle.

Revellin pistetalojen itäpuolella sijaitsevalle kuk-I. kulalle ehdotetaan niin pien- kuin kerrostalora-kentamistakin.

Metroradan, leirintäalueen ja rannan välissä olisi J. tilaa rakentamiselle

Vuotien kattaminen mahdollistaisi merkittävän li-K. särakentamisen tiealueelle.

Vuosaaren metroaseman viereen ehdotetaan ker-L. ros- ja tornitalorakentamista.

Kohennettava paikka

Rantakiventieltä nousevat portaat ovat huonos-A. sa kunnossa

Lammen yleisilmettä tulisi kohentaa ja vähentää B. juoppoporukoiden aiheuttamaa häiriötä

Pohjoisen ostoskeskuksen aluetta tulisi kehittää C. voimakkaasti: nuorisolle kokoontumistiloja ja os-toskeskukseen laajennus. Aluetta toivotaan kehi-tettävän alueen torimaisena sydämenä.

Koko urheilukentän alue kaipaisi selkeämpää jä-D. sentämistä. Itse urheilukenttää tulisi kehittää voi-makkaasti. Erityisesti toivotaan katettua katso-moa. Kentän takana kulkevalle puistopolulle tar-vittaisiin parempi valaistus.

Vanhan huoltoaseman tonttia tulisi siistiä ja ra-E. kentamista vauhdittaa.

Valaistus Lohikäärmepuiston pohjoispuolella on F. todella heikkoa. Osin valotolpat puuttuvat koko-naan.

Keski-Vuosaaren länsiosassa sijaitseva urheilu-G. puisto on epäsiisti ja keskeneräinen.

Vuosaarentien ja Lohikäärmepuiston väliin jää-H. vä alue on pimeä ja epäsiisti. Lohikäärmepuistoon tarvittaisiin myös uusi

Alueen yleisilme on epäsiisti ja epämääräinen. I. Mosaiikkitorin parkkihallia pidetään turvattoman oloisena.

Kauppakeskus Columbuksen edusta on epäsiis-J. ti ja rauhaton. Aluetta pitäisi kehittää toiminnal-lisesti torimaisena ja korjata rikkoutuneet julki-set kalusteen.

Koripallokentän alue on epäsiisti. Voisi kehittää K. esimerkiksi skeittipaikkana.

Tyhjä ja sekava alue.L.

38

Keski-Vuosaareen sopivia täydennysra-kentamisen tapoja on tarkasteltu kah-dessa kaupunkisuunnitteluvirastossa tehdyssä tai teetetyssä työssä. ”Keski-Vuosaari - täydennysrakentamisen mah-dollisuudet” keskittyi täydennysrakenta-misen mahdollisuuksien ideoimiseen tie-tyillä Keski-Vuosaaresta valikoiduilla alu-eilla. Kaupunkisuunnitteluviraston työ ”Täydennysrakentamisen mahdollisuuk-sia - Keski-Vuosaaren itäosa Keskuspuis-tosta Porslahdentielle” taas keskittyi Kes-ki-Vuosaaren keskuspuiston vyöhykkeen täydennysmahdollisuuksiin ja täydensi siten hyvin edellä mainittua työtä. Työt ovat tarkastelutasoltaan asemakaavata-soista työskentelyä lähentyviä ja niissä on löydetty hyviä mahdollisuuksia alu-een täydennysrakentamisen sisällöiksi. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu molem-pien töiden sisältöjä.

”Keski-Vuosaari - Täydennysrakentamisen mahdollisuudet” - konsulttityöHelsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja Lähiöprojekti teettivät vuonna 2009 sel-vityksen Keski-Vuosaaren täydennysra-kentamisesta, ”Keski-Vuosaari - Täyden-nysrakentamisen mahdollisuudet”, jonka konsulttina toimi Arkkitehtiryhmä A6 Oy. Keski-Vuosaareen laadittujen, yksittäis-ten ja lähinnä tonttikohtaisten, asema-kaavanmuutosten yhteydessä oli nous-sut esille tarve laatia laajemman alueko-konaisuuden kattava esitys alueen täy-dennysrakentamismahdollisuuksista. Konsultin työtä ohjasi ohjausryhmä, jon-ka näkemyksistä ja kommenteista koot-tiin lista esitettyjen täydennysrakenta-miskohteiden esittelyn oheen. Kommen-tit ovat luettavissa konsulttityöstä koo-tussa raportissa.

Konsulttityön tarkastelualueena oli Helsingin piirijakojärjestelmän mukainen Keski-Vuosaaren osa-alue, josta oli rajat-tu pois alueita, joilla täydennysrakenta-mismahdollisuuksien tutkiminen ei ollut

aiheellista tämän työn yhteydessä. Pois-rajattuja alueita olivat mm. Vuosaaren keskuspuisto ja Kallvikintie ympäristöi-neen sekä Liikuntapuiston ja Urheiluken-tän välinen yhteys.

Toimeksiannon keskeinen tavoite oli täydennysrakentamisen mahdollisuuk-sien ideoiminen, havainnollistaminen ja esilletuominen. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää, miten voidaan täydennysra-kentaa sopusoinnussa alueen ominais-piirteiden kanssa. Myös täydennysraken-tamisen tekninen ja taloudellinen toteut-tamiskelpoisuus oli tarkastelun tärkeitä arvoja. Lisäksi pyrittiin kehittämään toi-mintatapoja, joita voisi soveltaa muilla-kin alueilla.

Konsulttityössä esitettyjä rakennus-paikkoja arvioitiin renessanssityön kulu-essa eri näkökulmista. Arvion kautta eri vaihtoehdot näyttäytyivät eri arvoin pai-notettuina ja ne jaettiin kolmeen ryhmän: mahdollisiin, lisätutkittaviin ja ei suositel-taviin. Arviointi renessanssityön kehitys-ideoiden suhteen sisälsi asumisen, pal-velujen, julkisen liikenteen ja kaupunki-kuvan näkökohdat. Kaavataloudellinen ja teknisen toteuttamisen arviointi tuotti laskelmia kaupungin ja yksityisten maan-omistajien hyödystä. Arviointi rakenne-tun kulttuuriympäristön ja maiseman nä-kökulmasta korosti puolestaan 60-luvun arvojen säilymistä täydennysrakentamis-kohteissa. Tämä arviointimateriaali on ra-portin liitteenä.

5. Täydennysrakentamisen tapoja ja mahdollisuuksia Keski-Vuosaaressa

39

Konsulttityö, koko tarkastelualue.

40

Konsulttityön tuloksista

Konsulttityön tuloksena koottiin Keski-Vuosaaren täydennysrakentamisen ylei-set tavoitteet. Näitä olivat keskeisten ar-vojen säilyminen, avoin ja yhtenäinen ra-kennustyyli sekä leimalliset puisto ja ka-tualueet. Entiset liikerakennukset ja nii-den säilyminen tai niiden ”uusi tulemi-nen” nähtiin tärkeänä. Mahdollisuuksia olivat erityisesti Jokeri 2 -vyöhykkeen se-kä metroaseman tiivistäminen, asunto-kannan monipuolistamisen tarpeet, poh-joisen ostarin asiakaspohjan vahvistami-nen ja täydennysrakentamisen mahdol-lisuudet positiivisen imagon kehittämi-seen.

Työssä löydetyt rakennuspaikat löy-dettiin edellisiä periaatteita tukien ja tar-kasti alueen piirteitä tarkastellen. Löy-detyissä ratkaisuissa korostuivat alueen olemassa oleva typologia, korkeudet ja ryhmittely ja niiden kunnioittaminen. Toi-saalta mainittiin, että tilannekohtaises-ti uudet, aluetta rikastuttavat elementit ovat mahdollisia. Olemassa oleva raken-ne otettiin työssä perusteellisesti huomi-oon. Työ on tehty yksityiskohtaisesti ja huolella ja siinä esille nousseet seikat on hyvä ottaa huomioon alueen jatkosuun-nittelussa.

Tarkastelun alla olivat täydennysra-kentamisen sijainti alueella, tontin järjes-telyt ja suhde muuhun ympäristöön, ra-

kennustypologia, rakennusten peruspa-rannustarpeet esteettömyyskysymys-ten, mm. hissien osalta, täten myös ul-lakkorakentaminen ja edelleen kiinteistö-jen pysäköintiratkaisut jne.

Yleisesti voi todeta, että konsulttityös-sä löydetyt täydennysrakentamisen pai-kat ovat alueen tai sen kortteleiden reu-navyöhykkeillä. Ehdotettujen rakennus-ten typologia on alueelle tyypillistä, la-melli- ja pistetalorakennuksia, kerros- ja pientalokohteita. Rakennukset sijaitsevat harmonisesti vanhassa rakenteessa ja ot-tavat huomioon olemassa olevan raken-teen ja sen toiminnot.

Lähes kaikkia konsulttityössä esitet-tyjä rakentamispaikkoja pitää tarkastel-la asemakaavatasolla mahdollisten lisä-rakentamishankkeiden yhteydessä. Val-mista kaavaa ei tehdyn konsulttityön pe-rusteella ole mahdollista tehdä ilman li-säselvitystöitä. Konsulttityössä esitetty-jä rakennuspaikkoja arvioitiin renessans-sityön aikana eri näkökulmista ns. liiken-nevalokarttojen avulla. Arviointimateriaa-li on raportin liitteenä.

Renessanssityön näkökulmasta kon-sulttityön ehdotukset ovat hyviä lisära-kentamisajatuksia ja niitä voisi kehittää edelleen. Erityisesti koko alueen kehitys-tä tukeva näkökulma toisi lisävaihtoeh-toja täydentämismahdollisuuksien vali-koimaan.

Näkymä työssä käsitellyn alueen pohjoisosaan.

Kuva Sonja Sahlsten.

41

Tutkitun alueen rakeisuuskaavio 1 : 10 000.

Kuva Sonja Sahlsten.

Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia - Keski-Vuosaaren itäosa Keskuspuistosta PorslahdentielleKaupunkisuunnitteluvirastossa tehtiin kesällä 2011 jatkotyötä Arkkitehtiryhmä A6:n tekemälle konsulttityölle. Täyden-nysrakentamisen mahdollisuuksia - työs-sä tutkittiin täydennysrakentamista alu-een itäosassa Keskuspuiston ja Porslah-dentien rajaamalla alueella. Työssä on esitetty sekä uusia täydennysrakentami-sen paikkoja ja ideoita sekä edelleen tut-kittu A6:n esittämiä paikkoja.

Työssä esitettyjä tapoja voidaan hy-vin ajatella sovellettavaksi periaatteelli-sina ratkaisuina muuallakin Keski-Vuo-saaressa talotyyppien samankaltaisuu-den takia.

42

Täydennysrakentamisen tapoja

Lamellin korottaminen ja jatkaminen

Olemassa olevien 3-kerroksisten lamelli-talojen jatkaminen yhdellä portaalla saat-taisi olla paikoin mahdollista. Jatkeesta voi tehdä yhden kerroksen nykyisiä la-melleja korkeamman ja uutta ylintä ker-rosta voi jatkaa sivukäytävällä olemassa olevan rakennusmassan päälle. Lisära-kentamisesta saataisiin näin tehokkaam-paa ja taloihin enemmän hissillisiä asun-toja.

Jatkeiden sijoittuessa nykyisten auto-katosten paikalle paikoitusta on tarvetta järjestää jossain määrin uudelleen. Auto-paikkatilanne on tutkittava taloyhtiökoh-taisesti. Reserviä on jossain tapauksissa olemassa niin reilusti, että ei ole tarvetta lisätä autopaikkojen määrää, vaikka ker-rosala kasvaisikin.

Pienen Villasaaren tien poikittainen leikkaus ennen ja

jälkeen täydennysten. Kuvat Sonja Sahlsten.

Nykytila sekä lamellin jatke ja korotus Pienen Villa-

saaren tie 1:ssä (havainnekuva).

43

Isonvillasaarentien 2:n pihan puoleinen julkisivu ny-

kytilassa ja korotuksen jälkeen (havainnekuva).

Isonvillasaarentie 2:n kadun puoleinen julkisivu koro-

tuksen ja hissitornien lisäyksen jälkeen.

Lamellin korottaminen ja hissien rakentaminen

Toinen vaihtoehto lamellien lisäraken-tamiselle on A6:n ehdottama lamellien korottaminen rakentamalla nykyisellään hissittömiin rakennuksiin uudet hissitor-nit. Hissien rakentaminen niukasti mitoi-tettuihin rappukäytäviin ei onnistu. Tä-mä vaihtoehto mahdollistaa korottami-sen koko rakennuksen alalta.

Karkeasti tarkasteltuna korottaminen onnistuu yleensä helposti rakenteiden osalta, koska alueen rakennukset on suu-rimmaksi osaksi perustettu maanvarai-sesti joko perusmaan varaan tai suoraan kalliolle tai murskepatjan välityksellä kal-lioon. Lisäkerroksen tai -kerrosten toteut-taminen kevytrakenteisina (puu- tai me-talli-) pienentää huomattavasti kantaviin rakenteisiin kohdistuvaa kuormitusta. Ul-lakkorakentamisen mahdollisuudet tulee aina tarkastella rakennuskohtaisesti.

44

Liiketilatonttien ottaminen aktiiviseen käyttöön

Keski-Vuosaaren koillisosan pitkien la-mellien väleissä on pieniä liiketilatont-teja, joista 2 on tällä hetkellä rakennet-tuna. Olemassa olevia liiketiloja pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan tai tilalle voidaan rakentaa uusi rakennus, esimerkiksi uudentyyppinen kaupunkivil-la harrastetiloineen. Tontit voidaan myös muuttaa asuinkäyttöön, joille sallitaan ja kannustetaan rakentamaan asuintilojen lisäksi myös työ- tai pienverstastiloja.

Uuden tai muutettavan rakennuksen aseman kaupunkirakenteessa tulee säi-lyä eräänlaisena pistemäisenä poikkeuk-sena pitkien horisontaalisten massojen välissä, vaikka ulkomuoto poikkeaisi rei-lustikin alkuperäisestä.

Olemassa olevan rakenteen jatkaminen

Paikoin on mahdollista lisärakentaa jat-kamalla olemassa olevaa rakennetta, esi-merkiksi lisäämällä lamellitaloja, rivitalo-ja tai pistetaloja rakenteen jatkeeksi. Tä-mä on parhaimmillaan hyvin luonteva ja huomaamatonkin täydennysrakentamis-tapa.

Korttelin täydentäminen

Korttelin täydentämistä on tutkittu mm. Naurulokinpolun ja Porslahdentien vä-lissä. A6:n ehdotuksessa uusi rakenta-minen on sijoitettu Porslahdentien var-teen, mikä supistaa korttelin sisällä ole-vaa puistoaluetta ja muuttaa katukuvaa. Toisessa vaihtoehdossa uudet rakennuk-set on sijoitettu vanhojen rakennusten lomaan Naurulokinpolun puolelle. Tämä taas vaikuttaisi erityisesti nykyisten asuk-kaiden oloihin pienentämällä heidän pi-hojaan.

Korttelia voi täydentää myös uudenlaisilla rakennus-

tyypeillä.

45

Puiston rajan täsmentämistä uusin asuinrakennuksin

on tutkittu Punakiventien kohdalla.

eelle voidaan myös saada kaivattuja uu-denlaisia rakennus- ja asuntotyyppejä. Mahdollisimman monipuolinen asunto-rakenne alueella mahdollistaa muutta-misen kotikaupunginosan sisällä, vaikka elämäntilanne ja asumistarpeet muuttui-sivatkin. Ikääntyvä väestö tarvitsee erilai-sia palveluasuntotyyppejä, kenties pieniä asuntoja hissillisessä talossa ja mahdolli-suuden palveluihin. Lapsiperheet kaipaa-vat isompia asuntoja ja erilaisia pientalo-vaihtoehtoja.

Täydennysrakentaminen voi poiketa arkkitehtuuriltaan vanhasta, jolloin jäte-tään selkeästi näkyviin vanha osa tai mu-kautua olemassa olevaan arkkitehtuuriin. Tapauskohtaisesti myös kaupunkiraken-teesta poikkeava kerrostuma on mahdol-lisuus. Alueelle voisi tuoda myös nyky-aikaista koerakentamista 60-luvun talo-

tyyppikokeilujen rinnalle. Uudet raken-nusmuodot, asuntotyypit ja rohkeat ko-keilut toisivat uudistuvalle alueelle tuu-lahduksen uutta ja korostaisivat vanhaa rakennetta erilaisuudellaan.

Tonttikohtainen täydennysrakentami-nen voi olla myös merkittävä keino ra-hoittaa taloyhtiön peruskorjauksia. Esi-kaupunkialueilla onkin virinnyt viime vuo-sien aikana halukkuutta tutkia lisäraken-tamista tonteilla, erityisesti siellä, missä on peruskorjausikäistä rakennuskantaa.

Täydennysrakentamismalleja sovelle-taan renessanssiperiaatteiden mukaisesti ja toteutettavuus tutkitaan tapauskohtai-sesti myös kulttuurimaiseman ja raken-netun kulttuuriympäristön arvot huomi-oiden.

Muita tutkittavia alueitaEdelleen tarkasteltavia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi Jokeri 2:n kehityskäytä-vä ja Kallvikintien varsi, joita kummassa-kaan selvityksessä ei erityisesti käsitelty. Pohjoisen ostoskeskuksen kehittämisen vaikutukset alueen palvelutasoon on tär-keä kehityssisältö. Perhe- ja ikääntyvän väestön asumisen tarpeet antavat sisäl-töjä rakennussuunnittelulle.

Helsingin kaupunkisuunnitteluviras-tossa on käynnistynyt uuden yleiskaa-van pohjaksi useita täydennysrakentami-seen liittyviä selvitystöitä. Näistä erityi-sesti Keski-Vuosaareen liittyy Jokerivarsi-en maankäyttötarkastelut -työ, jossa laa-ditaan Jokeri II-kehityskäytävän maan-käytön kehittämisperiaatteet ja maan-käytön visio. Työssä tullaan tutkimaan Keski-Vuosaaren osalta Kallvikintien ym-päristön täydennysrakentamismahdolli-suuksia. Työ on Keski-Vuosaaren osalta luonteva jatko renessanssityön kehittä-mistavoitteille.

Täydennysrakentamisen periaatteita Keski-VuosaaressaTäydennysrakentaminen on haastavaa ja se koetaan helposti uhaksi olemassa olevan kulttuuriympäristön eheydelle ja asuinympäristön laadulle. Olennais-ta onkin huolellinen ja korkeatasoinen suunnittelu onnistuneen tuloksen ai-kaansaamiseksi. Parhaimmillaan, huo-lellisesti ja innovatiivisesti suunniteltu-na täydennysrakentaminen voisi kui-tenkin tuoda rakennettuun ympäris-töön mielenkiintoisen uuden arkkiteh-tuurin kerroksen, joka voi raikkaalla ta-valla erottua alueelle ominaisesta ark-kitehtuurista säilyttäen kuitenkin alu-een rakeisuuden. Mielenkiintoinen ja elävä kaupunginosa on kerroksellinen ja monipuolinen.

Täydennysrakentamisen avulla alu-

46

Renessanssin yleisenä tavoitteena on elävä kaupunkiympäristö, joka vastaa ny-kyistä paremmin asukkaidensa tarpeisiin. Tavoitteena on kaupunkirakennetta tiivis-tämällä myös tukea raideliikenteen ver-kostokaupungin kehittämisen edellytyk-siä Helsingin seudulla.

Täydennysrakentamisen periaatteiden määrittelyssä on huomioitu alueen mai-semallinen ja kaupunkikuvallinen koko-naisuus ja seuraavat kaupunkisuunnitte-lulautakunnan vuonna 2006 sen pohjal-ta hyväksymät Keski-Vuosaarta koskevat suojelu- ja kehittämistavoitteet:

Alueen arvokkaiden ominaispiirteiden tulee olla • suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana.

Kortteleiden tilarakenne sekä rakennukset ja ra-• kennelmat säilytetään.

Täydennysrakentaminen on mahdollista, mikäli se • kyetään toteuttamaan siten, että alueen arvokkaat ominaispiirteet säilyvät.

Piha-alueiden alkuperäiset ominaispiirteet säilyte-• tään. Pihoja ei saa aidata. Pysäköintiratkaisuja ke-hitetään alueen luonteeseen sopivalla tavalla.

Viheralueet, keskuspuisto ja urheilupuisto säilyte-• tään laajoina yhtenäisinä alueina ja niiden alkupe-räiset ominaispiirteet säilytetään.

Metsäluonnon elinvoimaisuus turvataan. Um-• peenkasvaneita kasvillisuusalueita ja näkymälin-joja avataan. Laaksopuistojen asema säilytetään ja palautetaan hoidon avulla.

Kaupunkikuvan kannalta tärkeiden reunavyöhyk-• keiden asema säilytetään. Katualueiden tilaraken-ne säilytetään alueelle ominaisena. Katualueiden reunametsien ja puistojen elinvoimaisuus turva-taan hoidon avulla.

6. Keski-Vuosaaren renessanssin kehittämistavoitteet ja täydennysrakentamisen periaatteet

Kaupunkirakenteellisten lähtökohtien muuttuessa on korostettu Jokeri 2 -linjan kehityskäytävää, pohjoisen ostoskeskuk-sen, samoin kuin metroaseman ympäris-tön tiivistämistä ja toisen tärkeän kokoo-jakadun, Porslahdentien, reuna-alueiden täydentämistä. Keskuspuisto säilyy alu-een vihreänä selkärankana, johon virkis-tystoiminnot ja asuinkortteleiden laajat metsäiset piha-alueet liittyvät.

Jokerilinjan osalta on arvioitu kävely-mahdollisuuksia pysäkeiltä ottaen huo-mioon mahdollisuus bussirunkolinjan muuttamisesta pikaraitiotieksi tulevai-suudessa

Palvelujen ylläpitäminen ja erityises-ti pohjoisen ostoskeskuksen palvelui-den vahvistaminen vaatii riittävää asu-kaspohjaa. Alueen arvokkaasta ja raken-nustaiteellisesti merkittävästä ympäris-töstä johtuen on tarpeen määritellä ylei-set periaatteet kaupunginosan täyden-nysrakentamiseksi siten, että arvot pys-tytään säilyttämään tai niitä korostetaan tuoden kuitenkin mukaan myös uusia nä-kökulmia.

47

Keski-Vuosaaren kehittämistavoitteet havainnekuva.

KESKUSPUISTON SELKEYTTÄMINEN

KESKUSTAN JÄRJESTELYT

OSTARIN VETOVOIMAISUUS

KALLVIKINTIEN VARREN KEHITYSKÄYTÄVÄ

VUOSAARENTIEN KATUMILJÖÖ

VIRKISTYSYHTEYDET

LAADUKAS JULKINEN TILA JA RAKENNETUT PUISTOT

KESKI-VUOSAAREN RENESSANSSIHavainnekuva


48

Keski-Vuosaaren täydennysrakentamisen periaatteet

Kaupunkirakennetta tiivistetään Kallvikintien varrella Jokeri 2:n mahdollistamiin hy-• viin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuvana.

Kallvikintietä ja Porslahdentietä kehitetään kaupunkimaisina katuina säilyttäen katu-• näkymässä kuitenkin myös Keski-Vuosaarelle tyypillisiä metsäisiä osuuksia.

Vuosaaren keskustaa kehitetään toiminnallisesti monipuolisena kaupunginosan kes-• kuksena hyödyntäen Vuosaaren sataman tuomia mahdollisuuksia.

Pohjoisen ostoskeskuksen palveluiden toimintaedellytyksiä vahvistetaan rakentamal-• la asuntoja ostoskeskuksen tuntumaan.

Tonttikohtainen lisärakentaminen mahdollistetaan alueella.•

Vuosaaren keskuspuisto säilytetään alueen vihreänä selkärankana.•

Täydennysrakentamisessa huomioidaan alueelle ominainen rakeisuus ja kulttuuriym-• päristön piirteet.

Kaupunkirakennetta tiivistetään Kallvikintien varrella Jokeri 2:n mahdollistamiin hyviin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuvana.

Jokeri 2:n alkaessa liikennöidä syksyllä 2015 alueen liikenneyhteydet paranevat. Täydennysrakentaminen keskeisen jouk-koliikennekäytävän varrella tukee kestä-vää kaupunkirakentamista.

Kallvikintietä ja Porslahdentietä kehitetään kaupunkimaisina katuina säilyttäen katunäkymässä kuitenkin myös Keski-Vuosaarelle tyypillisiä metsäisiä osuuksia.

Kallvikintien katualue on tällä hetkel-lä leveä, epäkaupunkimainen katutila. Sen reunamilla on pysäköintialueita ja viherkaistaleita. Toisaalta avoimet katu-tilat ovat Keski-Vuosaaren rakennetul-le miljöölle tyypillisiä ja yksi alueen ar-voista. Jokeri 2:n reitti vahvistaa Kallvi-kintien asemaa alueen pääkatuna. Kall-vikintien aiempia suunnitteluperiaatteita on tarpeen pohtia uudestaan seudullisen liikennejärjestelmän kehittymisen seu-rauksena.

Tiivistämistä kadun varrella arvioidaan sovittaen yhteen alueen ominaispiirteitä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tu-kevaan kaupunkiympäristöön. Etenkin pysäköintipaikkoja voidaan osana yksi-tyiskohtaisempaa suunnittelua arvioida uudelleen sekä tutkia maanalaisia, kor-vaavia pysäköintiratkaisuja. Leveästä au-

toväylästä voi kehittyä täydennysraken-tamisen avulla kotoisa ja elävä katu.

Vuosaaren keskustaa kehitetään toiminnallisesti monipuolisena kaupunginosan keskuksena hyödyntäen Vuosaaren sataman tuomia mahdollisuuksia.

Vuosaaren keskusta on liikenteen solmu-kohta ja Jokeri 2:n myötä alueella on en-tistäkin paremmat joukkoliikenneyhtey-det. Keskusalueen tiivistämistä tavoitel-laan edelleen. Rakentamisen tulisi ta-pahtua keskustamaiseen tapaan elävi-nä ja monipuolisina sekakortteleina (asu-mista, julkisia ja yksityisiä palveluita, lii-ketiloja).

Metroaseman lähiympäristön tiivis-tämisellä turvataan monipuoliset palve-lut ja lisätään työpaikkoja hyvien joukko-liikenneyhteyksien vieressä. Rakentami-sessa pyritään luomaan kaupunkimais-ta katutilaa ja jalankulkijalle miellyttävää ympäristöä. Vuosaaren keskustan yhteyt-tä Aurinkolahteen pyritään parantamaan. Vuosaarentietä kehitetään kaupunkimai-sena. Se toimii välittäjänä metsäisem-män asuntoalueen ja Vuosaaren keskus-tan välillä.

Pohjoisen ostoskeskuksen palveluiden toimintaedellytyksiä vahvistetaan rakentamalla asuntoja ostoskeskuksen tuntumaan.

Pohjoinen ostoskeskus on tärkeä paino-piste Keski-Vuosaaren kehittämisessä. Pohjoisen ostoskeskuksen aluetta kehi-tetään elinvoimaisena ja vetovoimaise-na paikallisena palvelukeskuksena. Lä-hipalveluiden merkitys on vanhuksille ja lapsiperheille erityisen suuri. Täydennys-rakentamisen mahdollisuudet tutkitaan erityisesti kävelyetäisyyden päässä pal-veluista.

Tonttikohtainen lisärakentaminen mahdollistetaan alueella.

Keski-Vuosaaressa on peruskorjaustar-peessa olevaa rakennuskantaa. Alueella arvioidaan tehtyjen selvitysten perusteel-la olevan tonttikohtaisia lisärakentamis-mahdollisuuksia, mikä voi olla keino ra-hoittaa peruskorjauksia taloyhtiöissä.

Täydennysrakentamista asunto-osa-keyhtiöiden tonteilla tuetaan ja siihen kannustetaan. Rakentamisen mahdolli-suudet ja tavat tutkitaan tapauskohtai-sesti asemakaavatyön yhteydessä. Uu-den rakentamisen tulee tapahtua ole-massa olevan ympäristön ehdoilla tuo-den siihen lisäarvoa ja kiinnostavaa ker-roksellisuutta.

49

VuorovaikutusKeski-Vuosaaren renessanssin tuloksia ja alustavia kehittämistavoitteita esitel-tiin yli 70 asukkaalle Vuosaaren perus-koululla marraskuussa 2011. Asukasiltaa edelsi Vuosaari -lehdessä julkaistu artik-keli renessanssin tavoitteista. Keskustelu oli vilkasta. Monet taloyhtiöiden hallituk-sissa toimivat innostuivat lisärakentami-sen mahdollisuudesta tonteille ja pohjoi-sen ostoskeskuksen todettiin tarvitsevan lisää ostovoimaa ympärilleen. Toisaalta useat vuosaarelaiset pelkäsivät alueen avaran ja metsäisen yleisilmeen, joka on alueen merkittävä laatutekijä, katoavan.

Sateisena joulukuun lauantaina kier-rettiin linja-autolla katsomassa mahdol-lisia täydennysrakentamisen paikkoja. Käytössä olivat kartat ja palautelomake, johon jokaista esimerkkikohdetta saattoi arvioida. Lomakkeita palautettiin kahdek-san. Niinisaarentien eteläpuolinen lisära-kentaminen, joka edellyttäisi kaasuput-ken ja Niinisaarentien siirtoa, jakoi mie-lipiteitä. Kirkon lähistölle ideoitu lamelli-talo terassitalojen itäpuolella sai kanna-tusta, kun taas kadunvarsien tai puisto-käytävien varsille, lamellien väliin ideoi-tujen pistetalojen pelättiin tukkivan alu-een avaran ilmeen. Nykyisten rakennus-ten korotus 1–2 lisäkerroksella sai niin ikään kannatusta. Myös sellaiset tontit, joilla on tai joihin on alkuperäisessä kaa-vassa osoitettu matalan liikerakennuksen

paikka, todettiin pääsääntöisesti sopivan täydennysrakentamiseen.

Pääasiassa vuorovaikutus tapahtuu varsinaisten suunnitteluhankkeiden, ku-ten asemakaavan muutosten käynnistyt-tyä sekä yleiskaavatyön yhteydessä.

Keski-Vuosaaren renessanssi ja jatkosuunnitteluTäydennysrakentamisen periaatteet ovat pohjana asemakaavan muutostöissä Kes-ki-Vuosaaren alueella sekä uuden yleis-kaavan valmistelussa.

Tonttikohtaisia asemaakaavan muu-toksia laaditaan tontinomistajien ja asun-toyhtiöiden aloitteesta.

Vuosaaren keskuspuisto säilytetään alueen vihreänä selkärankana.

Vuosaaren keskuspuisto kaipaa osin sel-kiyttämistä ja kunnostusta. Keskuspuis-toa kehitetään huolehtien turvallisista pyöräily- ja kävely-yhteyksistä. Reittejä puiston keskiosasta etelään aina meren rantaan asti tulee parantaa ja selkiyttää. Itä-länsi -yhteyksiä parannetaan. Vuosaa-ren keskuspuiston ja uuden Vuosaaren ulkoilupuiston liikuntapalveluiden välille pyritään luomaan luonteva virkistysyhte-ys. Puiston keskiosassa sijaitseva yleis-ten rakennusten tontti voidaan muuttaa puistoksi. Tavoitteena on vahvistaa myös olemassa olevia kohtauspaikkoja ja luoda uusia toiminnallisia kohtia puiston aktiivi-sesti käytettyihin kohtiin.

Täydennysrakentamisessa huomioidaan alueelle ominainen rakeisuus ja kulttuuriympäristön piirteet.

Suurelta osin arvokkaalle arkkitehtoni-selle ja maisemalliselle kokonaisuudel-le pyritään tuomaan lisäarvoa ja elävyyt-tä huolellisesti paikkaansa suunnitellulla täydennysrakentamisella.

50

7. Lähteet

Helsingin paikkatietopalvelu (2011). <www.ptp.hel.fi>

Helsingin kaupunki (2008). Laadukkaan asumisen Helsinki, maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008-2017. Ta-lous- ja suunnittelukeskus, kehittämisosasto.

Helsingin kaupunki (2009). Strategiaohjelma 2009-2012.

Helsingin luontotietojärjestelmä (2011) <http://ptp.hel.fi/ltj/>. Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Helsingin seudun aluesarjat (2011). <www.aluesarjat.fi>

Helsingin yleiskaava 2002, ehdotus, selostus (2003). Julkaisuja 2002:17. Helsingin kaupunki, yleissuunnitteluosasto.

Helsingin väestöennuste 2010-2040 (2009). Tilastoja 2009: 32. Helsingin kaupungin tietokeskus.

Helsinki alueittain 2010 (2010). Helsingin kaupungin tietokes-kus.

Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki - Helsingin maankäy-tön kehityskuva (2008). Helsingin kaupunkisuunnitteluviras-ton julkaisuja 2008: 4

Keski-Vuosaaren ja Rastilan aluesuunnitelmat 2007-2016. HKR.

Keski-Vuosaaren maisema- ja kaupunkikuvallinen selvitys, Hel-singin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja, 2006:4

Keski-Vuosaari, rakennusinventointi 1999. Salastie, Riitta, toim. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja, 1999:7

Kartat ja ilmakuvat

Helsingin kaupunki: Kaupunkisuunnitteluvirasto, Kiinteistövi-rasto, Rakennusvirasto

Helsingin seudun aluesarjat <aluesarjat.fi>

Helsingin seudun liikenne HSL

Maanmittauslaitos

Tilastokeskus

KMO, 2011

51

42

Konsulttityön täydennysrakentamiskohteet ja kaavatalous

”Keski-Vuosaari - Täydennysrakentamisen mahdollisuudet” (Arkkitehtiryhmä A6 Oy) -selvityksen mukaisia rakennuspaikkoja arvioitiin kaavatalouden ja teknisen toteut-tamisen suhteen. Tonttitaloutta käsiteltiin selvityksessä esitetty kohde kerrallaan. Huomioon otettiin uuden tontin pinta-ala, uuden rakentamisen kerrosala, tontin maan-omistus, kerrosalan ja-kautuminen suhteessa maanomistukseen, rakennusoikeuden arvo (kerrostalon arvoksi määriteltiin 450 e/kem2 ja pientalon 700e/kem2), arvon jakautumi-nen maanomistajien suhteen, arvonleikkaus, täydennysrakentamisen takia korvattavat aiemmat pysäköintipaikat, niiden hinta, teknisiä kustannuksia jne. Lopulta laskelma kertoo paljonko yksityinen maanomistaja ja kaupunki hyötyisivät hankkeesta.

Täydennysrakentaminen vaikuttaa ar-vioinnin mukaan olevan lähes kaikkialla kannattavaa. Kartalla kannattavuus esitetään liikennevaloin, joissa kaksi eri vihreän sävyä kuvaa kannattavaa ja punainen tappiollista. Pääosa kartan tonteista on vaalean vihreitä eli melko kannattavia joko kaupungille tai yksityiselle maanomistajalle. Kaikkein kannattavimpia kirkkaimman vihreitä ra-kennuspaikkoja ovat Niinisaarentien siirron kustannuksista huolimatta pohjoiset kohteet sekä Revellinmäki. Tappiollisia kohteita on kaksi. Kallvikintien varteen Satamasaarentien eteläpuolelle esitetyt kerrostalot tulisivat nykyisten pysäköintipaikkojen kohdalle, mistä syystä vanhat pysäköintipaikat on korvattava maanalaisessa laitoksessa. Ra-kennusoikeuden arvo ei riitä kattamaan vanhojen pysäköintipaikkojen korvaamista. Toinen tappiollinen kohde on kerrostalo Heteniityntiellä paikassa, johon on vuosi-tuhannen vaihteessa valmistunut rivitalo. Rakennusoikeuden arvo ei riittäisi asuntojen lunastamiseen. Kaksi kartan kohdetta on merkitty keltaisella, sillä kummankin laskel-massa on epävarmuustekijöitä.

43

Konsulttityön arviointi kaavatalouden suhteen

Liitteet

”Keski-Vuosaari - Täydennysrakentamisen mahdollisuudet” Konsulttityön (Arkkitehtiryhmä A6, 2009) arviointimateriaali

52

40

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja Lähiöprojekti teettivät vuonna 2009 selvityk-sen ”Keski-Vuosaari - Täydennysrakentamisen mahdollisuudet” (Arkkitehtiryhmä A6 Oy). Konsulttityössä esitettyjä rakennuspaikko-ja arvioitiin renessanssityön kuluessa eri näkökulmista. Arviointi renessanssityön kehitysideoiden suhteen sisältää asumisen, palvelujen, julkisen liikenteen ja kaupunki-kuvan näkökohdat. Kaavataloudellinen ja teknisen toteuttamisen arviointi tuotti laskel-mia kaupungin ja yksityisten maanomistajien hyödystä. Arviointi rakennetun kulttuuriym-päristön ja maiseman näkökulmasta korosti puolestaan 60-luvun arvojen säilymistä täydennysrakentamiskohteissa. Lisäksi nel-jänneksi arviointimenetelmäksi edellisten rinnalle voidaan tuottaa asukasnäkökulma esimerkiksi pyöräilemällä asukasryhmän kanssa maastossa täydennysrakentamispaik-kojen kautta ja ke-räämällä kommentteja valmiilla lomakkeella.

Konsulttityön täydennysrakentamiskohteet ja renessanssityön kehitysideat

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja Lähiöprojektin teettämän selvityksen ”Keski-Vuosaari - Täydennysrakentamisen mahdollisuudet” (Arkkitehtiryhmä A6 Oy) mukaisia rakennuspaikkoja arvioitiin ensiksi renessanssityössä esiin tulleiden kehitys-ideoiden suhteen. Arviointikriteerejä oli neljä: asuminen, palvelut, julkinen liikenne ja kaupunkikuva. Kaikki arvioinnit esitetään liikennevalokartoin, joissa vihreä kuvaa positiivista arviota ja punainen negatiivista. Koska kaikki rakentaminen tuo alueelle lisää kerrosalaa ja esitetyistä rakennuspaikoista jokainen vahvistaa alueen väestöpohjaa ja elinvoimaisuutta, liikutaan tällä renessans-sityön arviointikartalla vihreän eri sävyissä. Värierot on saatu pisteyttämällä rakennus-paikat arviointikriteerien mukaan seuraavasti.

Asumista käsiteltiin monipuolisuuden lisäämisen kautta, jolloin konsulttityössä esitetystä pientalosta sai kerrostalovaltaisella alueella plussaa. Plussan sai myös silloin kuin täydennysrakentaminen paransi olemassa olevien asukkaiden tilannetta, esimerkiksi suojasi vanhaa piha-aluetta melulta.

Palveluista haluttiin nostaa erityisesti pohjoinen ostoskeskus esiin niin, että 600 metrin säteellä siitä sijaitsevat täydennys-rakentamiskohteet ansaitsivat lisäplussan arviointiin.

Julkisen liikenteen taso on koko suunnit-telualueella hyvä, mistä seuraa arvioinnissa lähtökohtaisesti plussa. Rakennuspaikan sijainti korkeintaan 600 metrin etäisyydellä metroasemasta tai 400 metrin etäisyydellä Jokeri II:n linjauksesta tuotti lisäplussan. Mi-käli molemmat joukkoliikenteen runkolinjat olivat kävelyetäisyydellä rakennuspaikasta, sai paikka kolme plussaa.

Kaupunkikuvallinen arviointi oli edellisiä subjektiivisempi. Jos täydennyskohde jatkoi luontevasti olemassa olevaa rakennetta tai korjasi kaupunkitilallisen ongelman, se sai pluspisteitä. Kohteisiin liittyviä kommentteja ja jatkokehittelytoiveita kirjattiin ylös.

Renessanssityön kehitysideoiden valossa tärkeimmiksi täydennyskohteiksi muodostui-vat Kallvikintietä reunustavat rakennuspaikat. Lisäksi ne rakennuspaikat, jotka on saatu siirtämällä Niinisaarentietä pohjoiseen, osoit-tautuivat parhaiten renessanssityön ideoita tukeviksi. Kriteereillä yksikään rakennuspaik-ka ei saanut kielteistä arviota, mutta hieman edellistä heikompia olivat Porslahdentien varteen ja keskuspuiston nivelkohtaan eh-dotetut täydennysrakentamispaikat. Lähes kaikkia paikkoja pitää suunnitella ja tarkastel-la vielä uudelleen, valmista kaavaa ei näiden perusteella ole mahdollista tehdä suoraan.

Renessanssityön kehitysideat antaisivat aihetta keskittää täydennysrakentamista eh-dotettua enemmänkin Kallvikintien kehitys-käytävän ja Pohjoisen ostoskeskuksen äärelle. Kokonaisuutena olisi tutkittava Kallvikintien varren ja Vuosaaren keskuspuiston reunojen täydennysmahdollisuudet. Uutta, 60-luvun kaupunkirakenteesta selkeästi erottuvaa rakennetasoa voisi luoda uusilla talotyypeillä. Esimerkiksi tapiolamaista atriumtaloa ei juu-rikaan Keski-Vuosaaressa ole. Näin 60-luvun periaatteiden kokeellisuus talotyyppien suhteen tuotaisi tähän päivään.

Konsulttityön arviointi

41

Konsulttityön arviointi renessanssityön kehitysideoiden suhteen

40











40











53

44

Konsulttityön täydennysrakentamiskohteet ja rakennettu kulttuuriympäristö

Esitettyjen rakentamispaikkojen sovel-tuvuutta tarkasteltiin rakennetun kulttuu-riympäristön arvojen näkökulmasta. Arviot ja kommentit koskevat täydennysrakenta-miskohteita sellaisina kuin ne on esitetty ”Keski-Vuosaari. Täydennysrakentamismah-dollisuudet” (Arkkitehtiryhmä A6) -rapor-tissa. Talotyyppi ja kaupunkirakenteellinen sommitelma vaikuttavat siis tähän arviointiin edellisiä enemmän. Vaalittavia ominaispiir-teitä olivat rakennusten ja maiseman suhde, alueelle ominainen korttelirakenne, pääkatua reunustava yhtenäinen rakentamaton (viher)vyöhyke, avoin katutila, pihoille ominainen tilallinen avoimuus sekä alueelle ominaiset talotyypit (rivitalo, pistetalo, lamellitalo - monet variaatiot).

1960-luvun arvojen säilymisen kannalta parhaina pidettiin Revellinmäen täydennysra-kentamispaikkoja, ulkoilupuistoon johtavan nivelalueen pientalokohteita, Niinisaarentien siirron mahdollistamia rakennuspaikkoja sekä yksittäisiä vanhaan korttelirakentee-seen sovitettuja rakennuksia. Kallvikintien ja Porslahdentien varsien sekä keskuspuiston reunamien rakennuspaikkojen nähdään rikkovan alueen 1960-lukulaisia ominaispiir-teitä. Tältä osin renessanssityön kehitysideat ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot ovat ristiriidassa keskenään.

45

Konsulttityön arviointi kulttuuriympäristön suhteen

5446

Arviointi renessanssityön kehitysideoiden suhteen, lisätietokaavake

55 47

Arviointi kaavatalouden suhteen, lisätietokaavake

5648

Arviointi rakennetun kulttuuriympäristön suhteen, lisätietokaavake

Helsingin kaupunkiKaupunkisuunnitteluvirasto



keski-vuosaaren renessanssi - helsingin kaupunki · 2014-10-23 · esikaupunkien renessanssi on...

Documents