KEHITYSALUSTOILLA

NELOSKIERTEESEEN

Käyttäjälähtöiset living lab - ja testbed-

innovaatioympäristöt

Tulevaisuuden kehitysalustat -hankkeen loppuraportti

Movense Oy

Kimmo Rönkä & Janne Orava

The Center for Knowledge and Innovation Research, HSE

Veli-Pekka Niitamo & Kari Mikkelä

2 (60)

ESIPUHE Kehitysalustojen merkitys nousi esille vuoden 2004 aikana, kun Helsingin seudun innovaatiostrategiaa (Yhdessä huipulle, 2004) laadittiin. Kehitysalustojen rooleina on toimia kehittämis-, oppimis- ja vuorovaikutusympäristöinä ja sitä kautta vahvistaa Helsingin seudun strategisesti tärkeitä osaamisalueita sekä kilpailukykyä. Asumisen liiketoimintaklusterityöhön liittyen Tekes kartoitti kansainvälisiä Living Lab -kehitysalustoja ja niiden menestystekijöitä vuonna 2005. Kiinnostavimpana nousi esiin opetuksen, tutkimuksen ja liiketoiminnan yhdistävät kehitysalustat (Living Lab Europe, 2005). Tulevaisuuden kehitysalustat -hankkeen valmistelu käynnistettiin kevättalvella 2006, jolloin mukaan osarahoittajaksi lähti myös Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes. Culminatumin organisoima kehityshanke toteutettiin osana Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaa (toimintalinja 2) ja konsultti valittiin kesällä 2006. Toimintatavaksi valittiin käytännönläheinen, eri kehitysalustojen yhteistyötä lisäävä verkottumismalli, jossa pääpaino oli käytännön tekemisellä sekä eri kehitysalustojen keskinäisellä verkottumisella. Tulevaisuuden kehitysalustat –hankkeessa kartoitettiin kansallisesti tärkeimpiä kehitysalustoja ja kehitysalusta-aihioita sekä koottiin yhteen toimintalähtöinen ja lisäarvoa tuottava yhteistyömalli. Hankkeessa myös käynnistettiin systemaattinen, yhdessä tehtävä kehitysalustakonseptien kehittämistyö ja edistettiin suomalaisten kehitysalustojen kansainvälistä verkottumista (erityisesti European Network of Living Labs –verkosto). Kansainvälistä yhteistyön lisäämiseksi järjestetään syksyllä 2007 seminaari, johon kutsutaan osallistujia myös ulkomailta. Tulevaisuuden kehitysalustat -hankkeen kansallinen loppuraportti ”Kehitysalustoilla neloskierteeseen” on tilannekuvaus siitä, miten erilaiset kehitysalustat nähdään tällä hetkellä osana innovaatioympäristöjä. Dynaamisessa tutkimus- ja kehittämistyössä toimintamalleja kehitetään edelleen eteenpäin, mutta käyttäjälähtöisyys on tullut pysyväksi osaksi innovaatiotoimintaa. Projektin ohjausryhmään kuuluivat Tatu Laurila (Culminatum Ltd Oy, 31.1.2007 saakka, Pääkaupunkiseudun markkinointi Oy, 1.2.2007 lähtien), Irma Patala (Culminatum Ltd Oy, 1.2.2007 lähtien), Satu Haaparanta (Tekes), Kari Raina (Art and Design City Helsinki Oy), Kimmo Ojuva (DIMES ry), Jarmo Eskelinen (Forum Virium Helsinki), Jussi Muurikainen (Forum Virium Helsinki, 31.3.2007 saakka), Pekka Koponen (Forum Virium Helsinki, 1.4.2007 lähtien), Minna Koivumäki (Kustaankartanon vanhustenkeskus), Minna Tarkka (m-Cult), Mikko Punakivi (RFID Lab Finland), Katariina Raij ja Sari Sarlio-Siintola (Well Life Center), Kimmo Kurunmäki (Helsingin yliopisto, kaupunkitutkimuksen verkosto) ja Merja Koski (Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelma). Konsultteina hankkeessa ovat olleet Kimmo Rönkä ja Janne Orava Movense Oy:stä sekä Veli-Pekka Niitamo ja Kari Mikkelä HSE/CKIR:stä. Raportin taittoi Vesa Kemppainen Movense Oy:stä. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana viisi kertaa. Kiitokset kaikille työhön osallistuneille erittäin aktiivisesta panoksestanne! Helsingissä 11.6.2007 Irma Patala Satu Haaparanta Culminatum Tekes

3 (60)

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 4

ABSTRACT 5555

1. JOHDANTO – KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN INNOVAATIOYMPÄRISTÖ 7

1.1 Tausta ja lähtökohdat 7 1.2 Tavoitteet 8 1.3 Raportin sisältö ja rakenne 8 1.4 Määritelmät 9 2. TUTKIMUS, KEHITYS JA INNOVAATIOT 11

2.1 Tutkimuslaboratorioista tosielämän ympäristöihin 11 2.2 Tuottajalähtöisyydestä käyttäjälähtöisyyteen 12 2.3 Suljetusta avoimeen innovaatiojärjestelmään 14 2.4 Arvoketjuista arvoverkkoihin 15 2.5 Julkiset hankinnat innovaatiokiihdyttäjinä 16 3. KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET KEHITYSALUSTAT 19

3.1 Kehitysalustat osana 2000-luvun innovaatioympäristöä 19 3.2 Kotimaiset kehitysalustat 21 3.3 Ulkomaalaiset kehitysalustat 23 3.4 European Network of Living Labs 23 4. KEHITYSALUSTOJEN ORGANISOINTI 25

4.1 Kehitysalustat osana käyttäjälähtöistä innovaatiojärjestelmää 25 4.2 Kehitysalustat tuovat käyttäjät toimintaympäristöille 27 4.3 Kehitysalustat innovatiivisuuden neloskierteenä 29 4.4 Kehitysalustojen palvelumallit 31 4.5 Kehitysalustojen parhaat käytännöt 33 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 37

LÄHDELUETTELO 41

LIITTEET 43

1. Arabianranta - esittely 2. Forum Virium Helsinki - esittely 3. Kustaankartanon vanhustenkeskus - esittely 4. m-cult - esittely 5. RFID Lab Finland - esittely 6. Well Life Center - esittely 7. LiTe Open -verkoston kehitysalustoja 8. European Network of Living Labs -verkoston kehitysalustat 9. Evaluointikriteerit European Network of Living Labs -verkoston toisen vaiheen ehdokkaille 10. EU komission Living Lab Portfolio KEHITYSALUSTAT ESIMERKKIKOHTEINA

1. RFID Lab Finland (luku 2.4 Arvoketjuista arvoverkkoihin) 2. Kustaankartanon vanhustenkeskus (luku 2.5 Julkiset hankinnat innovaatiokiihdyttäjänä) 3. DIMES ry (luku 3.1 Kehitysalustat tulivat osaksi 2000-luvun innovaatioympäristöä) 4. Well life Center (luku 4.1 Kehitysalustat ovat osa käyttäjälähtöistä innovaatiojärjestelmää) 5. m-cult (luku 4.2 Kehitysalustat tuovat käyttäjät toimintaympäristöille) 6. Arabianranta (luku 4.3 Kehitysalustat innovatiivisuuden neloskierteenä) 7. Forum Virium Helsinki (luku 4.5 Kehitysalustojen parhaat käytännöt)

4 (60)

TIIVISTELMÄ Hanke on Culminatum Ltd Oy:n koordinoiman ”Tulevaisuuden kehitysalustat ja innovaatiorahoituksen tehostaminen” -kaupunkiohjelmahankkeen kehitysalustoja koskeva osuus. Hankkeen rahoittajia ovat Culminatum Ltd Oy ja Tekes. Kehitysalustojen rooli ja merkitys nostettiin yhdeksi Helsingin seudun innovaatiostrategian (Yhdessä huipulle, 2004) strategiseksi painopisteeksi. Tulevaisuuden kehitysalustat -kaupunkiohjelmahankkeen tavoitteena oli:

• kansallisesti tärkeimpien kehitysalustojen ja kehitysalusta-aihioiden kartoittaminen ja kokoaminen yhteen toimintalähtöisen ja lisäarvoa tuottavan yhteistyömallin synnyttämiseksi

• systemaattisen, yhdessä tehtävän kehitysalustakonseptien kehittämistyön käynnistäminen • suomalaisten kehitysalustojen kansainvälisen verkottumisen edistäminen.

Hankkeeseen osallistui aktiivisesti seitsemän Helsingin metropolialueella toimivaa kehitysalustaa: Arabianranta / Art and Design City Helsinki Oy, DIMES ry, Forum Virium Helsinki, Kustaankartanon vanhustenkeskus, m-cult, RFID Lab Finland ja Well Life Center. Kehitysalustat ovat fyysisiä tai digitaalisia kehitysympäristöjä, joissa tuotteita ja palveluja tutkitaan, kehitetään ja testataan tilannetta varten rakennetussa kokeiluympäristössä (testbed) tai aidossa elämisen ympäristössä (living lab). Kehitysalusta yhdistää sekä lineaarisen tuote- ja palvelukehitysprosessin että syklisen käyttäjälähtöisen innovaatioprosessin. Käyttäjätarpeiden ja -kokemusten avulla voidaan synnyttää innovatiivisuutta edistävä monialainen ja monenvälinen kehityskierre, ns. neloskierre, jossa osapuolina ovat, tutkimustahot/laitokset, yritykset, julkinen sektori ja käyttäjät. Tutkimustahot/laitokset (korkeakoulut, KIBS-toimijat ja järjestöt) tuovat neloskierteeseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaamista. Julkisen sektorin (kaupungit ja valtionhallinto) roolina on mahdollistaa innovatiivinen toimintaympäristö. Prosessissa käyttäjiä edustavat erilaiset, eri-ikäiset ja eri motiiveilla toimivat ihmiset, joiden näkemyksiä, kokemuksia, tarpeita ja haluja selvitetään sekä tarpeisiin ja haluihin vastataan. Käyttäjät edustavat aitoja elämisen ympäristöjä tai sellaisia aitoja elämisen tilanteita, joissa he toimivat käyttäjinä. Yritykset sekä yhteisöt ovat tuotteiden ja palvelujen kehittäjiä, jotka hyödyntävät neloskierteen käyttäjälähtöisyyttä, monialaisuutta ja monenvälisyyttä. Kehitysalustoilla neloskierteeseen -raportissa esitetään kuusi toimenpidettä, jotka ovat:

1. Vahvistetaan käyttäjälähtöisten kehitysalustojen roolia ja merkitystä osana kansallista ja eurooppalaista innovaatiojärjestelmää.

2. Viedään käyttäjälähtöiset kehitysalustakonseptit osaksi korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

3. Käynnistetään pääkaupunkiseudulle kehitysalustojen toiminnan kehittymistä, verkottumista ja kansainvälistymistä tukeva Kehitysalustafoorumi (Helsinki Living Lab Round Table).

4. Edistetään käyttäjälähtöisten kehitysalustakonseptien tuotteistamista ja osaamisen kansainvälistämistä.

5. Edistetään kestävien hallintomallien toteuttamista osana ns. neloskierre-kehitysalustoja. 6. Kehitetään julkisen sektorin innovatiivisuutta osana julkisten hankintojen uudistamista.

5 (60)

ABSTRACT One of the four focal points of the Innovation Strategy for the Helsinki Region (Culminatum 2004) is to strengthen the clusters of expertise and to create common development platforms. Development platforms bring together the developers, public sector, exploiters and end users of new technologies and related products and services. Financiers of the project are Culminatum Ltd Oy and Tekes. The objectives of the development platform section of the Urban Programme project are:

• to chart the nationally most important development platforms and embryos of such, and to bring them together to create an action-based and value-adding model of cooperation;

• to start development work for a systematic, joint development platform concept; • to promote the international networking of Finnish development platforms.

Seven development platforms operating in Helsinki metropolitan area participated actively to the project: Arabianranta area / Art and Design City Helsinki Oy, DIMES ry (digital media service innovations), Forum Virium Helsinki (digital services), Kustaankartano center for the elderly, m-cult centre for new media culture, RFID Lab Finland and Well Life Center. Development platforms are physical or digital development environments, where products and services are developed, tested and evaluated either in for situation built environment (testbed) or in real living environment (living lab). User-driven development platform links both linear product development process and cyclic user-driven innovation process. By means of user needs and user experiences can be generated conducive to innovation multidisciplinary cooperation (so called quadruple helix), where actors are research institutes, companies, public sector and final users. Research institutes (universities, KIBS-actors and organisations) bring to user-driven development platform their research, development and innovation know-how. Role of public sector (cities and governments) is to enable innovative environments and processes. In the user-driven process different people both in age and motivation represents users and their visions, experiences, needs and wishes, which are to be solved and answer their needs and wishes. Users represent real living environments or such real living situations, where they act as a final user. Companies and organisations utilize user-driven processes as well as multidisciplinarity in their own product and service development In “User-driven development platforms” report we present six actions, which are:

1. Strengthen the role and significance of user-driven development platforms as a part of national and European innovation system.

2. Promote user-driven development platform concepts as a part of research, development and innovation operations of universities, research institutes and companies.

3. Launch development platform forum (so called Helsinki Living Lab Round Table) in Helsinki region in order to support development, networking and internationalisation of development platforms.

4. Promote commercialisation of user-driven development platforms and internationalisation know-how.

5. Promote execution of sustainable managing and operating models as a part of user-driven development platforms.

6. Develop innovativeness of public sector as a part of renewal of public procurement.

6 (60)

Kuva 1. Kansalaisvaikuttamiseen keskittyvä m-cult on vahvasti mukana mm. Kallio kukkii -

tapahtumassa.

7 (60)

1. JOHDANTO – KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN

INNOVAATIOYMPÄRISTÖ

1.1 Tausta ja lähtökohdat

Helsingin seudun innovaatiostrategiassa (Yhdessä huipulle, 2004) valittiin neljä strategista painopistettä seudun kehittämiseen. Nämä painopisteet olivat

(I) Tutkimuksen ja osaamisen kansainvälisen vetovoiman lisääminen (II) Osaamiskeskittymien vahvistaminen ja yhteisten kehitysalustojen luominen (III) Julkisten palvelujen uudistaminen ja innovaatiot (IV) Innovaatiotoiminnan tuki.

Kehitysalustojen rooli ja merkitys nähdään yhtenä työkaluna, jolla Helsingin seudun kilpailukykyä ja kansainvälistä lisäarvoa ja houkuttelevuutta lisätään. 2000-luvulla painopiste tutkimuksen innovaatioista on siirtynyt jatkuvasti lähemmäksi markkinoita ja käyttäjiä. Vasta onnistuneen kaupallistamisen jälkeen voidaan arvioida, onko kyseessä todellinen innovaatio. Tutkimuksen ja kehitystoiminnan ajureiksi ovat nousseet markkinavetoisuus ja erityisesti käyttäjälähtöisyys. Kehitysalusta-ajattelu on tuonut tuote- ja palvelukehitykseen malleja, joiden avulla tuotetta ja palvelua voidaan yhdessä käyttäjien kanssa innovoida, testata ja kehittää ennen markkinoille viemistä. Kehitysalustoihin kuuluvilla living lab -konsepteilla arvioidaan olevan vaikutusta Helsingin seudun elinkeinoelämän kehittämiseen. Helsingin kaupungin uudessa elinkeinostrategiassa (2007) todetaan seuraavaa:

”Living lab -konseptilla voidaan vahvistaa Helsingin asemaa

tietoyhteiskuntakehityksen eurooppalaisena tiennäyttäjänä ja digitaalisten

palveluiden edelläkävijänä. Tavoitteena on saada Helsinkiin investointeja ja uutta

liiketoimintaa. Uusilla palveluilla ja toimintamalleilla on myös mahdollista löytää

ratkaisuja kaupungin omiin tarpeisiin esimerkiksi terveydenhuoltosektorilla.”

Helsingin Arabianrantaa pidetään yhtenä Euroopan tunnetuimmista living lab -alueista. Osana Arabianrannan kehittämistä ns. living lab -toiminta1 alkoi jo vuonna 2003 ja sen jälkeen alueella on toteutettu useita yritys- ja korkeakouluvetoisia T&K-hankkeita. Vuonna 2005 perustetussa Forum Virium Helsinki2 -klusterissa yritykset, tutkimustahot ja Helsingin kaupunki kehittävät yhdessä tulevaisuuden digitaalisia palveluja ja sisältöjä. Muita kansallisia kehitysalustoihin liittyviä aloitteita ovat DIMES ry (digitaalinen media), Kustaankartanon vanhustenkeskus (Ikääntyvät kaupunkilaiset -hanke sekä InnoKusti-hanke), m-cult (medialähtöisyys), RFID Lab Finland (logistiikka) sekä Well Life Center (terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen). Tarkemmin näitä kehitysalustoja on esitelty raportin liitteessä. Vuoden 2006 aikana lanseerattu eurooppalainen European Network of Living Labs -verkosto (ENoLL, www.openlivinglabs.eu) luo perusteet laajemman eurooppalaisen innovaatioalustan luomiselle (European Innovation Infrastructure) vuosien 2007–2013 aikana. ENoLL-verkoston ns. ensimmäiseen aaltoon kuuluu 19 erilaista living lab -aluetta eri puolella Eurooppaa. Living lab –teema oli myös yksi Suomen hallituksen valitsemista pääteemoista heinäkuussa 2006 alkaneella EU-puheenjohtajuuskaudella.

1 MIE/SIE Mobile Individuals in Europe / Supporting Individualisation of Environments -EU-hankevalmistelussa v. 2003 ja INTELCITIES-hankkeessa v. 2003-2005 julistettiin Arabianranta Living Lab -alueeksi. 2 Laajamittaisia Living Lab -hankkeita ovat mm. ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palvelluja kehittävä Terveellinen kaupunginosa sekä Ubiikki Helsinki, jossa tutkitaan joka paikan tietoteknologian luomia uusia liiketoiminta- ja palvelumalleja

8 (60)

Suomessa perustettiin vuoden 2007 alussa kansallinen kehitysalustojen toimintaa tukeva Living Labs and Testbeds, Open Forum - verkosto (LiTe Open). LiTe Open on kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuva DIMES ry:n ohjelma, jonka tavoitteena on kehittää todellisia testausalustoja uusien teknologioiden tuotteistamiseksi. Verkosto on julistanut avoimen kutsun projekti-ideoille, kehitysehdotuksille ja yleisille ehdotuksille verkoston toimintaan liittyen. Kansallisesti kehitysalustat liittyvät myös vuosina 2007–2013 toteutettavaan osaamiskeskusohjelmaan, jossa kehitysalustat ovat osana eri osaamisklusterien innovatiivisia toimintamalleja (ks. www.oske.net). Kehitysalustoilla on oma roolinsa myös strategisen huippuosaamisen keskusten kehittämisessä (ks. http://www.tekes.fi/osaamisenkeskittymat/).

Pääkaupungin kansainvälistä tutkimuksen ja osaamisen vetovoimaa vahvistaa myös huhtikuussa 2007 julkistetun Sailaksen raportin ehdotusten mukainen TKK:n, HSE:n ja TaiKIn yhteinen innovaatioyliopisto. Toivottavaa on, että innovaatioyliopiston toiminnallinen suunnittelu käynnistetään samassa yhteydessä kun innovaatioyliopistoa valmistellaan lainsäädännöllisesti ja hallinnollisesti aloittamaan toimintansa vuoden 2009 alusta. Uudistetun yliopistorakenteen tulisi heijastaa myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan avointa luonnetta, rinnakkaisuutta ja syklisyyttä sekä ihmis- ja käyttäjäkeskeisyyttä. Yliopiston tulisi luoda oma roolinsa avointen innovaatioympäristöjen ja kehitysalustojen kehittäjänä, organisoijana ja toimijana pääkaupunkiseudella, Suomessa ja kansainvälisesti.

1.2 Tavoitteet

Tulevaisuuden kehitysalustat -hankkeen tavoitteena on: (1) kansallisesti tärkeimpien kehitysalustojen ja kehitysalusta-aihioiden kartoittaminen ja

kokoaminen yhteen toimintalähtöisen ja lisäarvoa tuottavan yhteistyömallin synnyttämiseksi;

(2) systemaattisen, yhdessä tehtävän kehitysalustakonseptien kehittämistyön käynnistäminen;

(3) suomalaisten kehitysalustojen kansainvälisen verkottumisen edistäminen. Hankkeen pääpaino on siis ollut kehitysalustojen keskinäisen yhteistyön ja verkottamisen lisäämisessä. Projektin aikana on pyritty edistämään kaikenlaisen tiedon, kokemusten, käytännön ja osaamisen siirtymistä kehitysalustoilta toiselle. Hankkeessa tehty konseptikehitys perustuu sekä alan kirjallisuuteen, havaintoihin ja kokemuksiin nykyisiltä kehitysalustoilta että hankkeessa konsulttityönä tehtyihin rakenteellisiin yksinkertaistuksiin.

1.3 Raportin sisältö ja rakenne

Tulevaisuuden kehitysalustat -hanke on osa Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaa (toimintalinja 2), jonka tavoitteena on pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävien seudullisten toimenpiteiden tukeminen. Loppuraportin alussa (luku 2) kerrotaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan muutoksista sekä meneillään olevista globaaleista muutostrendeistä. Luvussa 3 esitellään Helsingin seudun, kansallisia sekä kansainvälisiä kehitysalustoja yleisesti. Projektissa mukana olleiden kehitysalustojen tarkemmat kuvaukset on esitetty raportin liitteissä 1-7. Luvussa 4 esitellään toimintamalleja ja esimerkkejä parhaista käytännöistä, miten kehitysalustoja voidaan organisoida ja johtaa. Raportin lopussa on esitetty kehitysalustojen toteuttamiseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia.

Hanke käynnistyi elokuussa 2006 ja loppuraportti valmistui kesäkuussa 2007. Hankkeeseen liittyen järjestetään kaksi seminaaria. Ensimmäinen pidetään kesäkuussa 2007, jolloin julkistetaan hankkeen loppuraportti. Tämän julkistusseminaarin kohderyhmänä ovat päättäjät, yritykset sekä kehitysalustoihin liittyvät muut sidosryhmät. Toinen seminaari järjestetään syksyllä 2007 fokusoituna kutsuseminaarina erityisesti ulkomaalaiselle kohderyhmälle myynti- ja markkinointimielessä.

9 (60)

1.4 Määritelmät Tässä raportissa viitataan kehitysalusta-termillä julkisiin, avoimiin ja/tai yhteiskäytössä oleviin kehitysalustoihin, kuten avoimet testbedit ja living labit. Joissain yhteyksissä kehitysalustat voidaan nähdä monimuotoisempana kokonaisuutena, kuten Culminatumin 2004 julkaisemassa Kehitysalustat-ydinryhmän esityksessä on kuvattu (ks. taulukko alla). Tällöin määritelmään kuuluu myös innovaatio-platformit, suljetut testbedit sekä ohjelmistoalustat, jotka on siis tässä raportissa jätetty pois kehitysalustan määritelmästä.

Taulukko 1. Raportissa käytettyjen termien määritelmät.

Termi Määritelmä

Kehitysalusta on käyttäjälähtöinen innovaatioympäristö, joka kokoaa yhteen tuotteiden ja palveluiden tarjoajat, jotka kehittävät niitä yhteistyössä kehittäjien kanssa, sekä niitä hyödyntävät loppukäyttäjät. Kehitysalusta-termi sisältää tässä raportissa kaksi tarkemmin määriteltyä kehitys-/innovaatioympäristöä – testbed ja living lab (ks. alla)

Testbed on toiminnallista ja/tai teknologista tuote- ja palveluinnovointia varten rakennettu innovaatioympäristö, jossa tuotteiden ja palveluiden teknologia on kehittämisen keskipisteessä. Loppukäyttäjät sekä muut kehittämisessä mukana olevat tahot, kuten tuotteiden ja palveluiden tarjoajat sekä kehittäjät, ovat mukana avustavassa roolissa. Testbed-toiminnan tarkoituksena on useimmiten todeta teknologian toimivuus (ns. proof of concept -periaate).

Living lab on aito elämisen ympäristö, joka on valjastettu innovaatiokäyttöön. Living labin keskipisteessä on tuotteen tai palvelun loppukäyttäjä aidossa käyttötilanteessa. Muut kehittämiseen liittyvät toimijat, kuten tuotteiden ja palveluiden tarjoajat sekä mahdolliset kehittäjät tukevat omilla toimillaan loppukäyttäjän pyrkimyksiä tuoda esille tuotteen tai palvelun käyttöön liittyviä ideoita ja ajatuksia - innovaatioita.

Innovaatio tarkoittaa kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa ja osaamista (lähde: Tekes 2007). Innovaatioita ovat teknologiset innovaatiot, prosessi-innovaatiot, tuotekonseptit, liiketoimintainnovaatiot ja yhteiskunnalliset eli sosiaaliset innovaatiot.

Avoin

innovaatio

määrittelee, mikä yrityksen ulkopuolinen tieto tulisi hyödyntää yrityksen toiminnassa ja mikä yrityksen sisäinen tieto tulisi ulkoistaa. Vastaavasti suljettu innovaatio rajoittaa sisäisen tiedon käytön ainoastaan yrityksen sisälle, eikä hyödynnä yrityksen ulkopuolella olevaa tietoa. (lähde: Wikipedia)

Innovaatio-

ympäristö

on fyysinen, digitaalinen tai sosiaalinen ympäristö, johon on luotu puitteet innovaatioiden syntymiselle.

Käyttäjä-

lähtöisyys

on käyttäjien tarpeiden huomioon ottamista tuotekehitys- ja innovaatioprosesseissa.

Tilanne-

lähtöisyys

on tilanteiden (kontekstin) huomioon ottamista tuotekehitys- ja innovaatioprosessissa.

T&K&I on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (vrt. T&K eli Tutkimus- ja Kehitys sekä R&D eli Research & Development)

Kolmois-

kierre

Kolmoiskierteellä (Triple Helix) tarkoitetaan julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja tutkimuksen välistä monimuotoista ja -suuntaista yhteistyötä.

Nelos-

kierre

Neloskierteellä (Quadruple Helix) tarkoitetaan julkisen sektorin, elinkeinoelämän, tutkimuksen ja käyttäjien (kansalaiset, kuluttajat, asukkaat, työntekijät ja vapaa-ajanviettäjät) välistä yhteistyötä. Neloskierre-sana lanseerattiin Neloskierrettä kaupunginosiin -kirjassa (Toim. Ari Tolvanen ja Hannu Kurki) vuonna 2004.

10 (60)

Kuva 2. Helsingin Kustaankartanon vanhustenkeskuksen aidossa asumisympäristössä kehitetään

ja testataan vanhusten hoitoon soveltuvia uusia tuotteita ja palveluita yhteistyössä korkeakoulujen

ja yritysten kanssa.

11 (60)

2. TUTKIMUS, KEHITYS JA INNOVAATIOT

Tutkimustoiminta on kehittynyt voimakkaasti 1900-luvulla, jolloin yliopiston

erillisyydestä siirryttiin toisen maailmansodan jälkeen yhä laajenevaan

teollisuuden ja tutkimuksen väliseen yhteistyöhön. 2000-luvulla käyttäjät ovat

tulleet pysyväksi osaksi yritysten, tutkimuksen ja julkisen sektorin välistä

yhteistyötä. Luvussa valotetaan T&K&I-toiminnan kehitystä, innovaatioiden

luokittelua sekä taustaa käyttäjälähtöisille innovaatiomalleille.

2.1 Tutkimuslaboratorioista tosielämän ympäristöihin Yliopistojen asema yhteiskunnassa on muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana. Alun perin yliopistolaitos eli itsenäisenä tieteenharjoittamisen keskuksena, jolloin tyypillisesti alan tutkijat tekivät pitkäjänteistä, usein yksinäistäkin tieteellistä työtä omissa ”tutkijankammioissaan”. Ennen toista maailmansotaa yliopistot toimivat itsenäisinä akateemisen opetuksen keskuksia, jotka sijaitsivat kaupunkien keskustoissa tai omilla kampuksillaan (esim. Oxford ja Cambridge). 1950- ja 1960-luvuilla USA:ssa alettiin rakentaa yrityslähtöisiä tiedepuistoja teknillistieteellisten yliopistojen läheisyyteen (esim. University of Stanford). Yritykset hakeutuivat yliopistojen tutkimuslaboratorioiden läheisyyteen houkuttimenaan osaaminen ja osaajat. Suomessa Teknillinen korkeakoulu aloitti siirtymisen Otaniemeen 1950-luvun aikana. Erilaiset tutkimus- ja tuotekehityslaboratoriot olivat tämän ajan tärkeintä kehitysinfrastruktuuria. 1980- ja 1990-luvuilla alettiin rakentaa tiede- ja teknologiakeskuksia, joiden tarkoituksena oli lisätä verkottumista, edistää tutkimuksen ja yritystoiminnan välistä yhteistyötä ja vauhdittaa yritysten kansainvälistymistä. Tuolloin myös Suomessa rakennettiin ensimmäiset teknologiakeskukset yliopistokaupunkeihin mm. Innopoli (Otaniemi, Espoo), Technopolis (Oulu) ja Hermia (Hervanta, Tampere). Teknologiakeskukset sekä kansallinen vahva tutkimus- ja kehityspanostus (mm. TEKES) onnistuivat lisäämään yritysten kiinnostusta tutkimukseen, mikä lopulta toi mukanaan kärkiyritysten pääkonttoreita kampusten läheisyyteen. Tiedepuistojen toiminnan tavoitteena oli aktiivinen avoimuus ja erilaisten keskustelu- ja toimijafoorumien luominen yli sektorirajojen. Tiedepuisto nähtiin nähdä paikkana, mutta myös välineenä, jolla korkeakouluissa syntynyttä osaamista siirretään hyödyntämään yritysten liiketoimintaa. 2000-luvulla tavoitteena on ollut toteuttaa aikaisempaa monipuolisempia kampuksia, joilla työnteon, tutkimisen ja opiskelun lisäksi on myös korkeatasoista asumista ja runsas palvelutarjonta vähintään välittömässä läheisyydessä. Esimerkkejä uusimpien suunnitteluperiaatteiden toteuttamisesta ovat Helsingissä Arabianrannan alue sekä suunnitteilla oleva Espoon Suurpellon alue. Alueiden toimijat (asukkaat, opiskelijat, työntekijät ja vierailijat) ovat keskeinen resurssi, jonka

hyödyntäminen on vasta aluillaan. Monipuolisilla alueilla, kuten kampusalueella, on aito arkinen

yhteys sekä kuluttajamarkkinoille että arkisiin elämisen ympäristöihin, mikä saattaa olla

tulevaisuudessa hyvin merkittävä osa alueen ja yritysten kilpailukykyä.

12 (60)

Yliopisto

Yritys

Käyttäjä

Tutkimus-laboratoriot

Erillinen yliopisto

Tuotekehitys-laboratoriot

Yliopistot & teollisuus

Kehitys-alustat

Yliopistot, teollisuus,julkinen sektori & käyttäjät

Perustutkimus-lähtöisyys

Tuotekehitys-lähtöisyys

Käyttäjä-lähtöisyys

Alue

Kuva 3. Perustutkimuslähtöisista tutkimuslaboratorioista käyttäjälähtöisiin kehitysalustoihin.

Globalisaatio on muuttanut monilta osin yritysten, yhteiskunnan ja yksilöiden toimintaa. Tuotannollinen työ ja yhä enenevissä määrin myös suunnittelu ja tuotekehitys siirtyvät sinne, missä tuotteen markkinat ja asiakkaat ovat ja missä työn tekemisen kustannukset ovat edulliset. Globalisaatio itsessään on lisännyt pienten yritysten mahdollisuuksia, mutta menestyminen maailmanmarkkinoilla edellyttää sekä korkeaa erityisosaamista että vahvaa verkottumista. Tietoon perustuva talous on vastaavasti nostanut korkeakoulujen roolia alueen kilpailukyvyn perustana. Yritysten sijaintipaikan valintaan vaikuttavat kuluttajamarkkinat, alueen tutkimusosaamisen laatu ja korkeakoululaitoksen kyky tuottaa uusia osaajia yritysten tarpeisiin. Teknologisten innovaatioiden lisäksi kilpailuetua haetaan käyttö- ja kuluttajaosaamisesta, koska vasta kaupallistettu idea on todellinen innovaatio. Yritykset joutuvat ottamaan huomioon käyttäjien erityistarpeet ja mieltymykset niin tuotekehittelyssä, markkinoinnissa kuin organisaatioiden toimintamalleissakin (esim. Hämäläinen, 2006). Erilaiset käyttäjäryhmät tulevat olemaan suuressa roolissa, kun uuden talouden tuotteita ja palveluja kehitetään. Näiden käyttäjäryhmien (ns. käyttäjäpoolit) synnyttäminen ja ylläpito ovat vaativa mutta välttämätön tehtävä erilaisia kehitysalustoja rakennettaessa. Tulevaisuudessa tavoitellaan alueiden kykyä synnyttää käyttäjälähtöistä sosiaalista pääomaa, joka

vahvistaa innovatiivisten kuluttajamarkkinoiden toimintaa. Kehitysalusta-ajattelulla haetaan sekä

kykyä mobilisoida käyttäjäosaaminen että muodostaa aitoja elämisen kehitysympäristöjä.

2.2 Tuottajalähtöisyydestä käyttäjälähtöisyyteen Valmistava teollisuus sekä tuotteiden ja palvelujen kehittäjät ovat kehitystyön kuluessa – usein monien epäonnistumisten jälkeen – ymmärtäneet, että pelkkä uusi idea, nerokas teknologia tai oivaltava toimintamalli ei vielä tuo kaupallista menestystä. Kaupallisesti menestyneet tuotteet ja palvelut vaativat syvällistä ymmärrystä käyttäjien toimista, tyyleistä ja haluista. Idean lisäksi tarvitaan tietoa ihmisten käyttökokemuksista ja tuotteiden ja palvelujen käytettävyydestä. Laajemmin 2000-luvulla on alettu puhua muotoilusta sekä tuotteiden ja palvelujen konseptoinnista. Käyttäjätiedon hallinnasta alkoi muodostua yrityksille tärkeä kilpailutekijä. (Keinonen & Jääskö, 2004 ja Hyysalo, 2006) Käyttäjälähtöisyydessä kilpailuetua haetaan sillä, että tunnetaan ja ymmärretään loppukäyttäjän tarpeet mahdollisimman hyvin. Käyttäjätiedon avulla voidaan luoda hyödyllinen ja miellyttävä tuote sen käyttäjille. Tällainen laite tai palvelu on:

• Haluttava; se vastaa käyttäjien toiveita ja tarpeita • Hyödyllinen; se auttaa käyttäjiä saavuttamaan tavoitteensa ja kehittämään toimiaan • Käytettävä; sen operointi onnistuu hyvin ja johtaa toivottuihin tuloksiin myös käytännössä • Miellyttävä; sen käyttö tai hallussapito tuottaa mielihyvää, jopa iloa tai ainakin vähentää

kurjuutta (Hyysalo, 2006).

13 (60)

Yrityksen kannalta on hyödyllistä tietää, miten käyttäjät oikeasti käyttävät tuotteita tai palveluja. Käyttöä koskeva tieto on keskeistä sekä tuotteen teknisille toteuttajille, markkinoijille, myyjille että huollolle ja teknisen tuen suunnittelijoille (Hyysalo, 2006). Käyttäjälähtöinen suunnittelu alkoi voimistua 1980-luvun lopulta alkaen. Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa kaikkien mukana olevien (loppukäyttäjien, suunnittelijoiden, tuotannon, alihankkijoiden jne.) näkökulmien mukaan ottamista suunnitteluprosessiin. Tästä monenvälisyydestä ja monialaisuudesta johtuen perinteisesti lineaarisiin suunnitteluprosesseihin tuli yhä enemmän syklisiä piirteitä (ks. kuva alla).

Ymmärretään ja määritetään käyttöyhteys

Tunnistetaan tarve

Ratkaisu täyttää vaatimukset Eritellään

vaatimukset

Tuotetaan suunnittelu- ratkaisuja

Arvioidaan ratkaisuja

Perus-Tutkimus

Sovel-tava

tutkimus ja tuote-kehitys

Tuotanto Markki-nointi

Myynti

Lähde: Rothwell 1994; Berg 2007

Kuva 4. Teknologiatyöntöinen lineaarinen tuotekehitys (Lähde: Rothwell 1994; Berg 2007) ja

vuorovaikutteisten järjestelmien ihmiskeskeinen suunnitteluprosessi (engl. human-centred design

processes for interactive systems) (lähde: ISO 13407)

Käyttäjälähtöinen suunnittelu on nähty myös valtiontasoisena strategia-asiana. Tanskan hallitus teki vuonna 2005 4-vuotisen strategian, jonka mukaan käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen on kansallinen prioriteetti. Osana tätä päätöstä perustettiin Copenhagen Business Schooliin Danish User Centered Innovation Lab, jossa on mukana yrityksinä Bang & Olufsen, Coloplast, Danisco, Lego, Novo Nordisk ja IO Interactive sekä tutkimuspartnerina MIT professori Eric von Hippelin johdolla. (http://uk.cbs.dk) Käyttäjälähtöisen tutkimuksen menetelmät muodostavat tärkeän perustan kehitysalustoille: 1. Käyttäjälähtöisyys: Käyttäjien tarpeet ja käyttöyhteydet pitää pystyä tunnistamaan 2. Käyttäjälähtöinen suunnitteluprosessi: Suunnitteluprosessi on syklinen eikä lineaarinen MIT:n professori Eric von Hippel huomasi, että käyttäjät pystyvät ja ovat halukkaita kehittämään tuotteita ja palveluja eteenpäin. Von Hippelin mukaan käyttäjälähtöiset innovaatioprosessit antavat suuria etuja vuosisatoja käytössä olleisiin valmistajalähtöisiin tuotekehitysprosesseihin. Oleellista on myös se, että yksityisten käyttäjien ei tarvitse kehittää kaikkea itsekseen, vaan he voivat hyötyä ideoista ja ajatuksista, joita käyttäjäyhteisöt ovat kehittäneet vapaasti jaettavaksi. (von Hippel, 2005) Von Hippel lanseerasi kärkikäyttäjien (lead users) ryhmän, jolla on kaksi ominaisuutta:

(1) He tuntevat edelläkävijöinä nykyiset markkinatrendit ja luovat uusia (2) He saavat hyötyä kehitetyistä uusista ratkaisuista ja ovat siksi halukkaita kehittämään

tuotteita ja palveluja. Monella alalla käyttöön perehtyneet käyttäjät ovat erinomaisia suunnittelutyössä. Ilmiötä kutsutaan nimellä ammattilais-amatöörit (pro-am = professional-amateurs). Teollisuudesta esimerkkejä ovat mm. Suunnon sukelluskellot, Legon Mind Storm -rakennussarja ja Linux-käyttöjärjestelmä.

14 (60)

Käyttäjien vuorovaikutusprosessi vaikuttaa siihen, miten kehitystyössä mukana oleva henkilö sitoutuu tehtävään. Monella alalla onkin pitkä kokemus siitä, miten esimerkiksi asukkaiden kanssa ylläpidetään eri osapuolia motivoivaa ja kehitystyötä hyödyntävää yhteistyötä. Helsingissä Maunulan alueella aloitettiin foorumitoiminta runsas kymmenen vuotta sitten. Tähän mennessä alueella on järjestetty yli 60 aluefoorumia ja 8 kesäseminaaria (www.maunula.net).

Kehittäjä

Käyttäjät

Kehittäjä

Käyttäjät

Kehittäjä

Käyttäjät

Kehittäjä

Käyttäjät

Osallistaa Osallistuu Vaikuttaa Voimaantuu/valtaistuu

Kuva 5. Käyttäjien voimaantumisprosessi (user empowerment).

Myös tuotekehityksessä yritykset ovat tunnistaneet sen, että avoimen innovaatiotoiminnan onnistumisen edellytyksenä käyttäjäyhteisöjen voimaantuminen (ns. user empowerment).

2.3 Suljetusta avoimeen innovaatiojärjestelmään Teollisuuden T&K-prosessit olivat pitkään suljettuja, yhden yrityksen sisäisiä prosesseja, jotka kestivät ajallisesti pitkään ja joiden riskit olivat suuria. Viime aikoina on eri yhteyksissä kehitetty avoimempia innovaatiomalleja. IBM:n Richard Straubin mukaan innovaatiotoiminta on muuttunut avoimeksi, globaaliksi, yhteistyötä vaativaksi, monialaiseksi ja nopeasykliseksi (ENoLL-seminaari, 24.11.2006). Avoin innovaatio eli Open Innovation on professori Henry Chesbroughin kehittämä termi. Chesbroughin mukaan yritykset hakevat uusia toimintatapoja innovaatioprosessiensa tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Itse ja yksin kehittämisen sijasta yritykset ovat alkaneet etsiä aktiivisesti ideoita ja teknologioita yrityksen ulkopuolelta. Myös yhteistyötä on alettu tehdä toimittajien ja kilpailijoiden kanssa arvon luomiseksi asiakkaille. (Chesbrough 2004).

Tutkimus Tuote- ja palvelukehitys

Aika

Tutkimus Tuote- ja palvelukehitys

Aika

Kuva 6. Suljettu ja avoin innovaatioympäristö. (kuvan alkuperäinen lähde: Chesbrough, 2004).

15 (60)

Tutkimusprojektit päättyvät usein ilman yrityksen kannalta toivottua tulosta, mikä on tavallaan luonnollinen seuraus tutkimustoimintaan liittyvästä riskinotosta. Riskiä sisältävän tutkimusprojektin tarkoituksena onkin usein yritykselle uusien teknologioiden, menetelmien tai toimintatapojen kehittäminen. Suljetussa innovaatioympäristössä nämä ideat jäävät yrityksen sisäisiksi ja usein kaupallisesti hyödyntämättä. Avoimessa, epälineaarisessa innovaatioympäristössä yritys ulkoistaa (myy tai lisenssoi käyttöoikeudet tms.) ne ideat, joita ei itse aio viedä kehityshankkeina eteenpäin. Vastaavasti yrityksen ei tarvitse kehittää kaikkea itse, vaan markkinoilta etsitään ja ostetaan toiminnalle sopivia kehityshankkeisiin sopivia ideoita, joista kehitetään omia innovaatioita. (ks. tarkemmin Chesbrough, Open Innovation, 2004)

2.4 Arvoketjuista arvoverkkoihin Käyttäjälähtöisyys edellyttää myös liiketoiminnan uudistumista. Kaupallistettava innovaatio edellyttää myös yrityksen oman toimintaympäristön muutoksia kuten uudistetun liiketoimintaverkon. Tuotantolähtöiset liiketoimintamallit perustuvat vertikaaliseen liiketoimintaosaamiseen, joka nykyaikana ei useinkaan riitä kilpailukyvyn saavuttamisessa. Vertikaaliset liiketoimintaketjut tarvitsevat horisontaalisiin yhteistyömuotoihin perustuvia arvoverkkoja. (Möller et al, 2004)

• Hyvin tunnetut ja tarkkaan spesifioidut toiminnot

• Hyvin tunnetut toimijat• Hyvin tunnetut teknologiat• Hyvin tunnetut

liiketoimintaprosessit• Vakaat

arvontuotantojärjestelmät

• Hyvin tunnetut arvon-tuotantojärjestelmät

• Paikallisia ja askelittain tapahtuvia muutoksia olemassa olevissa arvojärjestelmissä

• Täysin uudet arvojärjestelmät

• Vanhoja ja uusia toimijoita mukana

• Muutokset radikaaleja• Luodaan uusia

arvotoimintoja• Arvotoimintoihin ja toimijoihin

liittyvä epävarmuus suurta

Stabiilit, selkeätarvojärjestelmät

Vakiintuneetarvojärjestelmät,lisäparannuksia

Vasta muodostumassa olevat arvojärjestelmät, radikaaleja muutoksia

PERUSARVONTUOTANTO ARVONTUOTANNONUUDISTAMINEN

UUDEN ARVONTUOTANTO-JÄRJESTELMÄN SYNTYMINEN

PERUSLIIKETOIMINTA-VERKOT

LIIKETOIMINTAAUUDISTAVAT VERKOT

UUTTA LIIKETOIMINTAAKEHITTÄVÄT VERKOT

Kuva 7. Liiketoiminnan uudistaminen. (lähde: Möller et al 2004).

Liiketoiminnan uudistaminen on osa tuotekehitystoimintaa ja kehitettävät mallit tukevat avointa innovaatiojärjestelmää. Tutkimus- ja kehitystoiminta, jossa tehdään pitkäjänteistä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, usein synnyttää uusia arvoverkkoja yrityksille. Myös käyttäjälähtöisyys itsessään haastaa yritysten perinteiset liiketoimintaverkot; erityisesti palvelujen kehittämisessä käyttäjien holistisuuden takia tarvitaan uudenlaisia horisontaalisia liiketoimintaverkkoja. Käyttäjälähtöinen, aidossa toimintaympäristössä toimiva kehitysalusta edistää yritysten horisontaalisten liiketoimintaverkostojen uudistamista.

16 (60)

KEHITYSALUSTAESIMERKKI: RFID Lab Finland - toimintatavan ja liiketoimintaverkoston

muuttaminen

RFID Lab Finland on esimerkkitapaus kehitysalustasta, joka on lyhyehkön historiansa aikana kyennyt

onnistuneesti muuttamaan toimintatapaansa ja liiketoimintaverkostoaan. Kehitysalustan toiminta käynnistyi

vuosina 2005–2006 yhden alan toimijan toimiessa käytännön koordinoijana. Toisen vaiheen rahoitusta

haettaessa vuosiksi 2007–2008 haluttiin toimintamallia ja liiketoimintaverkostoa muuttaa siten, että

käytännön koordinaattoriksi tulisi puolueettomampi taho ja, joka olisi samalla halukas sitoutumaan

kehitysalustan kehittämiseen ja toimintaan pidemmälläkin aikavälillä. Vuoden 2007 alusta kakkosvaiheen

toteuttajatahoksi valittiin EVTEK Electria, jonka yhtenä pyrkimyksenä on kasvattaa RFID Lab Finlandin

toimintaa vuosina 2007–2008 laaja-alaisemmaksi ja jatkaa toimintaa itsenäisesti yksikkönä vuoden 2008

jälkeen.

Kuva 8. RFID Lab Finland

2.5 Julkiset hankinnat innovaatiokiihdyttäjinä Julkisella sektorilla on tärkeä rooli innovaatiotoiminnan avauksien tekijänä. Usein ollaan tilanteissa, joissa ei vielä välttämättä ole syntynyt kaupallisesti itsenäisesti toimivia markkinoita. Syntyvien markkinoiden läheisyys tunnistetaan, mutta markkinavetoisuutta ei ole vielä syntynyt. Julkisten hankintojen avulla on mahdollista synnyttää kilpailuetua kansalliselle yritystoiminnalle. Esimerkiksi Suomen valtion päätökset GSM-verkkoon siirtymisestä edesauttoivat alan ICT-teollisuuden menestymistä. LERU:n (League of European Research Universities) raportissa Universities and Innovation: The Challenge for Europe on todettu, että valtioiden tulisi käyttää vaikutusvaltaansa suurina tavaroiden ja palveluiden ostajina ja kannustaa yrityksiä innovatiivisuuteen ja hyödyntämään laajemmin korkeakoulujen tutkimus- ja tietopohjaa. Euroopan valtiot käyttävät vuosittain yli 170 miljardia euroa julkisiin hankintoihin, mutta tästä vain yksi prosentti käytetään tutkimukseen ja tuotekehitykseen, kun vastaava osuus Yhdysvalloissa on 15 prosenttia. 3

3 Ks. Euroopan komissiossa tehty selvitys julkisista hankinnoista: Pre-commercial Procurement of Innovation (2006). Missing Link in the European Innovation Cycle. European Commission. March 2006.

17 (60)

KEHITYSALUSTAESIMERKKI: Kustaankartanon vanhustenkeskus - kaupungin tarjoamien

palveluiden tehostaminen

Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa kesällä 2006 alkaneen viisivuotisen InnoKusti-hankkeen tavoitteena

on tehostaa vanhusten hoitoon liittyviä palveluita, tuotteita ja prosesseja. Hankkeen aikana kokeillaan

teknologioiden uusia käyttötapoja aidossa ympäristössä yhdessä asukkaiden ja hoitajien kanssa aidoissa

käyttötilanteissa. Helsingin kaupunki rahoittaa hanketta viiden vuoden aikana yhteensä 2,6 miljoonalla eurolla.

Helsingin kaupungin näkökulmasta hankkeen tavoitteena on kehittää vanhustenhoitoa ja levittää esille tulleet

parhaat käytännöt muihin vanhainkoteihin ja hoitoyksiköihin ja näin ollen kerryttää huomattaviakin säästöjä

tehostuneiden prosessien ja tehokkaampien tuotteiden ja palvelumallien käytöllä. Ilman Helsingin kaupungin

merkittävää rahoitusta ja mahdollisuutta testata tuotteita ja palveluita aidossa ympäristössä aidoilla käyttäjillä

jäisivät tulokset joko kokonaan saavuttamatta tai ainakin niiden saamiseen kuluisi huomattavasti enemmän

aikaa.

Kuva 9. Kustaankartano

18 (60)

Kuva 10. Well Life Center on hyvinvointialan kehitysalusta, jossa Hyvinvointi-TV on osa Laurean opetusta,

One-toOne -laboratorio tutkimusta ja demonstroimista sekä tarjoaa työ- ja asiointiympäristöt eri

toimijoille.

19 (60)

3. KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET

KEHITYSALUSTAT Luvussa kerrotaan käynnissä olevista kansallisista ja kansainvälisistä

kehitysalustoista sekä niiden taustoista. Luvussa esitellään hankkeessa

tarkemmin läpikäydyt kehitysalustat sekä kansallinen LiTe Open -verkosto ja

eurooppalainen European Network of Living Labs -verkosto. Tarkemmat tiedot

kehitysalustoista löytyvät raportin liitteistä. Euroopan IT- ja telekommunikaatioteknologioiden kehityksen konvergoituessa (telematiikka) aloitettiin varhainen testbed- ja käyttäjäpilotointi EU:n 3. ja 4. tutkimuksen puiteohjelmissa. EU:n ”Telematic Applications” -ohjelmassa (mm. koulutus, terveydenhuolto, liikenne, ympäristö, ICT-infrastruktuuri) käynnistettin 1990-luvun alkupuolella lukuisia kehityshankkeita, jotka tämän raportin terminologian mukaisesti perustuivat testbedien käyttöön ja joissa käytettiin käyttäjäkeskeisiä living lab -menetelmiä4.

Käyttäjäkeskeisyyden ja arkielämän pilottien merkityksen kasvu näkyi 1990-luvulla myös muissa EU:n ohjelmissa, kuten kaupunkien ja alueiden kehittämisessä EU:n rakennerahastojen piirissä. Myös yritykset käynnistivät testilaboratorioita, joissa käyttäjien kehittäjärooli kasvoi. Tästä yhtenä esimerkkinä on Philipsin aloitteesta syntynyt Eindhovenin alueen verkottuneen kodin simulointitutkimus. Suomessa mm. HPY ja Telecom Finland käynnistivät omat ICT-palvelujen kehittämisen testilaboratorionsa. Telematiikan alan käyttäjäkeskeisten kehittämispalveluiden tarjonta keskittyi 1990-luvulla erityisesti TKK:n Otaniemen kampus-alueelle ja Oulun yliopiston toimintapiiriin. Kun teknologian testaamisen rinnalla aloitettiin palvelun tai tuotteen monitasoinen validointi aidossa käyttäjäympäristössä, syntyi termi living lab5. Living labien isänä pidetään professori William Mitchell’ia (MIT Media Lab ja School of Architecture), joka käytti living lab -termiä USA:ssa 1990-luvulla kuvatessaan lähinnä asumisen tutkimuslaboratoriota. Hänen mukaansa käyttäjäkeskeisten tutkimusmenetelmien avulla aidoissa kotiympäristöissä (living lab) voidaan tunnistaa piileviäkin tarpeita, rakentaa prototyyppejä, arvioida ja vahvistaa moniulotteisia ratkaisuja, joita tarvittiin yhä enemmän evoluutionaarisesti muuttuvissa elämisen ympäristöissä. Toiminnan ensivaiheessa tuhannet piilotetut sensorit mittasivat MIT:n kampus-alueella asukkaiden arkikäyttäytymistä. Living lab -toiminta levisi asumisen kehittämisestä työympäristöjen ja siitä aina kaupunginosien ja kaupunkisuunnittelun kehittämiseen. USA:sta living lab -tyyppinen kehittäminen levisi myös mm. Aasian kehittyviin maihin (mm. Kiina, Taiwan, Etelä-Korea) ja osiltaan Eurooppaan. Levitessään USA:n ulkopuolelle living lab -toiminta löysi uusia muotoja ja soveltamisaloja. Living lab -metodiikka tarjosi uusia elementtejä ja kehittämisperiaatteita Euroopassa jo aikaisemmin käynnistetylle testbed-toiminalle.

3.1 Kehitysalustat osana 2000-luvun innovaatioympäristöä Ensimmäiset ICT-alan testialustat (testbed) keskittyivät pääosin teknologian kehittämiseen. Niitä rakensivat 1990-luvulla sekä tutkimuslaitokset ja yritykset. Varsinkin yritysten testialaustat oli tarkoitettu yleensä niiden omien tuotteiden sekä niihin liittyvien rinnakkaistuotteiden ja -palveluiden sekä infrastruktuurin testaamiseen. Testialustat olivat näin aluksi enimmäkseen suljettuja.

4 Tekesin, VTT:n ja EU:n vuonna 1994 julkaisemassa Telematics Finland -julkaisussa esiteltiin seitsemän suomalaista testbediä. 5 Living lab –ajattelu rantautui Suomeen TaiK:n professori Jarmo Suomisen toimesta 2002 hänen toimiessaan vierailevana tutkijana Bostonissa MIT:ssä, jossa professori William Mitchell oli lanseerannut living lab -menetelmän.

20 (60)

Hankkeissa, joissa oli julkista rahoitusta avoimen innovaation periaatteet yleistyivät erityisesti korkeakoulu-yritys–yhteistyössä. Tutkimuslaitosten ylläpitämät testialustat olivat pääosin puoliavoimia useille eri kehittäjille. Käyttäjäkeskeinen tuote- ja palvelukehitys laajeni mm. EU- ja TEKES-rahoitteisten pilottiprojektien kautta. Pilotointia tukivat mm. osallistavan T&K-toiminnan kehittäjät yliopistoissa ja konsulttiyrityksissä sekä testaamiseen ja menetelmäkehitykseen keskittyneet käytettävyyslaboratoriot. Hyvänä esimerkinä pioneerivaiheen living lab -toiminnasta oli Otaniemen kampusalueen 2500 asukkaan, 1000 opettajan ja 15.000 opiskelijan pilottiyhteisö. Se toimi lähes koko 1990-luvun ICT:llä tuetun tietopalvelun, oppimisen ja tietotyön kehittämisen koekenttänä. Pilottikäyttäjäryhmät (alueen asukkaat, opiskelijat, opettajat, yritysten työntekijät jne.) kehittivät yhdessä asiantuntijoiden kanssa kymmeniä uusia ICT-palveluja ja innovatiivisia palveluiden käyttötapoja. Mm. ensimmäinen suomalainen kansalaisille avoin ja maksuton 75.000 käyttäjän internetpalvelu – FreeNet (1992-) - ja ensimmäiset esi-kaupalliset verkkolehdet – OtaOnline: Kauppalehti ja Iltalehti (1994-) - kehitettiin tässä yhteisössä tuhansien ihmisten yhteistyönä (co-development). Tätä nykyisin living lab -palveluksi kutsuttavaa kampusalueen käyttäjäkeskeistä kehittämistä koordinoi pääosin TKK:n Koulutuskeskus Dipoli. 2000-luvulle käännyttäessä suomalainen living lab -menetelmiä hyödyntävä kehittämistoiminta laajeni ja systematisoitui. Mm. Helsingin Arabianrannassa (Helsinki Virtual Village 1997-) ja Oulussa (Octopus, PanOulu, Rotuaari, jne. 2000-) käynnistettiin omat hankkeet. Langattomien palveluiden ja ratkaisujen kehittäminen nousi suomalaisten erityisalueeksi. Koko Suomi oli hetken maailman kiinnostavin mobiilien palveluiden kehitysalusta ja katumme täyttyivät teknoturisteista. Innovatiiviset palvelut keräsivät myös palkintoja globaalisti: näitä saivat mm. Helsingin Lasipalatsissa kehitetyt Helsingin kaupunginkirjaston kaikille avoin Kaapeli-kirjastopalvelu ja Aula Osuuskunnan mobiilit yhteisöpalvelut (mm. Hunaja). Myös eTampere-hankkeessa integroitiin internet-pohjaisia julkisia kansalaispalveluja verkkoon. Syntyi mm. itsehoidon mobiilipalveluita. Turussa kaupunki perusti tiedepuiston kanssa ICT-Turku-organisaation. Näin syntyivät mm. julkisiin tiloihin sijoittuvat avoimet langattomat tietoverkot Sparknet ja OpenSpark, jotka pohjustivat uusien hajautettujen käyttäjäkeskeisten kehitysalustahankkeiden syntyä. Suomalaisena kärkiyrityksenä Nokia otti living lab -termin käyttöön kuvaillessaan ja kehittäessään tutkimusympäristöä luovan tietotyöläisen tulevaisuuden tarpeisiin6. Tämän pohjalta syntyi myöhemmin Nokian, Taideteollisen korkeakoulun, VTT:n ja CKIR:n yhteistyö living lab -toiminnan kehittämiseksi. Erityisesti Nokian toiminnan kautta Living lab -termin käyttö laajeni nopeasti sekä Euroopassa että Suomessa yhteistoiminnallisista työ- ja asumisympäristöistä kaikille teema-alueille, joissa kyettiin tutkimaan käyttäjäkeskeisiä ilmiöitä arjen ympäristöissä.

..in a real

world..EmergingTechnologyEmergingTechnology

UsersUsers

Results

FirmsFirmsAcademiaAcademia

Kuva 11. Living lab -peruskonsepti (lähde: Eriksson, Niitamo & Kulkki, 2005)

6 Nokian ja usean muun yrityksen sekä Tekesin rahoittama MassBe-hanke (2003–2004)

21 (60)

3.2 Kotimaiset kehitysalustat Tulevaisuuden kehitysalustat -hankkeen ytimessä olevia kehitysalustoja (testbed) ja arkielämän kehittämisympäristöjä (living lab) ovat pääkaupunkiseudulla Arabianranta (EU-hankkeissa verkkopohjaisten kansalaispalvelujen kehittäminen), DIMES ry (digitaalinen media), Forum Virium Helsinki (digitaaliset sisällöt ja palvelut), Kustaankartanon vanhustenkeskus (InnoKusti-hanke), m-cult (medialähtöisyys), RFID Lab Finland (logistiikka) sekä WellLife Center Espoossa (terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen). Kehitysalustojen tarkemmat esittelyt löytyvät liitteistä 1-7.

Taulukko 2. Yhteenveto hankkeessa mukana olleista kehitysalustoista.

Kehitysalusta Teema / painotus Lyhyt kuvaus

Arabianranta Eläminen, ICT, hyvinvointi, käytettävyys

Kumpula-Arabianrannan kampusaluetta tukevan kehitysympäristön luominen.

DIMES ry Media, ICT

Digitaalisiin mediapalveluihin ja niihin liittyviin innovaatioihin keskittyvä kansallinen yhteistyöaloite

Forum Virium

Helsinki

Digitaaliset palvelut, media, asuminen, terveydenhuolto, liikenteenohjaus, kauppa, koulutus ja oppiminen

Klusterihanke, jolla käynnissä useita digitaalisten palveluiden ja sisältöjen kehittämiseen keskittyviä yhteishankkeita

Kustaankartanon

vanhustenkeskus

Terveydenhuolto, hyvinvointi

5-vuotinen gerontologian hanke, jossa tutkitaan iäkkäiden hoitoon liittyvää teknologiaa ja sen vaikuttavuutta.

m-cult Media, osallistuvat menetelmät

Tukee uuden mediakulttuurin tuotantoa, tutkimusta ja kehitystä

RFID Lab Finland RFID-tekniikka ja sen soveltaminen

Tavoitteena on koota ja jakaa RFID-tietoutta suomalaisille yrityksille

Well Life Center Hyvinvointiosaaminen

Laurean ammattikorkeakoulun johtama ja ylläpitämä hyvinvointiosaamisen kehitysympäristö.

Taulukko 3. Kehitysympäristöjen ja -alustojen tyypittely (Lähde: Culminatum, 2004).

Tyyppi Innovaatio-

platformi

Living lab Avoin testbed Suljettu

testbed

Ohjelmisto-

alusta

Kuvaus Uudenlainen toiminta-, organisoitumis- tai rahoitusmalli / ”project incubator”

Laaja, alueellinen kehityshanke, jonka tekninen ja sosiaalinen infrastruktuuri ennakoi tulevaa

Kaupallista teknologiaa pidemmälle kehittynyt T&K-resurssi tai infrastruktuuri, jonka käyttö-oikeutta tarjo-taan asiakkaille

Tiettyä, rajattua tarkoitusta varten luotu kehittynyt tek-ninen järjestelmä järjestelmä teknologian kehittämiseksi ja validoimiseksi

Rajapinta ohjelmistojen kehitykseen

Tavoite Innovatiivisten projektien fasilitointi

Mikromarkkinan ja sosiaalisen kontekstin luominen

Uuden teknologian ja tuotteiden testaus toden tapaisessa ympäristössä

Uuden teknologian ja tuotteiden testausja validointi

Ohjelmistojen kehitys stan-dardi rajapinnan ja kehitys-työkalujen avulla

Esimerkkejä Venture Cup Arabianranta, Crossroads Copenhagen

Octopus (Oulu), Aurora Borealis

Advanced Technology Transit Bus, Nasa Intelligent Operations Tbed

Symbian

22 (60)

Muulla Suomessa toimivia tai suunnitteilla olevia julkis- ja yksityisrahoitteisia kehitysalustoja ovat mm.

• Agroteknologia Lab (Seinäjoki) • Converging Networks Laboratory, VTT (Oulu) • e-businessLL (Lappeenrannan seutu () • eHealth/Well-being (Lahti) • Foodwest (Seinäjoki) • Helsinki Testbed, Ilmatieteen laitos ja Vaisala • Kemi-Tornio • netWork Oasis (Joensuu) • Porin alue • Porvoo Living Lab • Rovaniemen alue • Skärgårdnet (Turun saaristokunnat) • Snowpolis (Vuokatti, Sotkamo ja Kajaani) • Testing Lab (Kuortane)

Uusia hankkeita valmistellaan jatkuvana virtana eri puolilla Suomea. DIMES ry käynnisti nopeasti laajevan testialusta- ja living lab -toiminnan koordinoimiseksi ja yhteistyön helpottamiseksi vuoden 2007 alussa LiTe Open -foorumin (Living Labs and Testbeds, Open Forum), jonka toimintaan on avoin kutsu osallistua kaikille suomalaisille kehitysalustoille (ks. esimerkkilaatikko alla).

KEHITYSALUSTAESIMERKKI: DIMES ry - kehitysalustojen verkottaja

Living Labs and Testbeds, Open Forum (LiTe Open) on DIMES ry:n kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut

ohjelma, jonka tavoitteena on kehittää todellisia testausalustoja uuden teknologian tuotteistusta varten.

Ohjelma käynnistyi maaliskuussa 2007 Rovaniemellä, jolloin paikalla oli toistakymmentä kehitysalustaa eri

puolilta Suomea (ks. liite 8). Ennen LiTe Openin perustamista Suomessa ei ollut vastaavaa puolueetonta

toimijaa, joka olisi yhtä laaja-alaisesti pyrkinyt tuomaan yhteen kansallisia kehitysalustoja ja verkottamaan

niitä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Ohjelman kautta kehitysalustoilla on mahdollisuus ehdottaa omia

projekti-ideoita ja kehitysajatuksia tai osallistua kansainvälisiin hankkeisiin, joista esimerkkinä EU-rahoitteinen

Panlab-hanke. LiTe Openiin voivat hakea kaikki halukkaat kehitysalustat.

Kuva 12. Dimes

23 (60)

3.3 Ulkomaalaiset kehitysalustat

EU:n testbed- ja living lab -tyyppinen toiminta oli pitkään varsin hajanaista. Testbedien osalta toiminnan koordinaatio alkoi 2003 perustetun suurten ICT-alan yritysten käynnistämän EUREKA Umbrella CELTIC:n kautta. IST-ohjelman puitteisiin käynnistettiin Eurooppa-tason testbed-palveluiden kehittämiseksi osin samojen tahojen käynnistämä PanLabs-konsortio. Toiminta näissä hankkeissa oli aluksi kuitenkin varsin teknologiavetoista – living lab -menetelmät ovat nousseet osaksi hankkeiden todellisuutta vasta vuoden 2006 aikana. Muidenkin IST-ohjelma-alueiden testbed-hankkeet ovat ottaneet vähitellen käyttöön living lab -tyyppisiä toimintamuotoja. Vuodesta 2003 lähtien EU:n testbed- ja living lab -toimintojen lähentämistä on toteutettu erityisesti kahdessa ns. strategisessa tutkimustavoiteohjelmassa: uusien työympäristöjen (NWE) tavoitetutkimuksessa ja e-Julkiset-palvelut -alueella7. NWE-ohjelman CoreLabs-hanke koordinoi eurooppalaisen living lab -yhteistyön ja European Network of Living Labs (ENoLL) -toiminnan käynnistämisen. C@R (Collaboration@Rural) hankkeen puitteissa aloitettiin toisiaan täydentävien living lab -palvelumallien kehittäminen. Myös muissa EU:n ”New Infrastructure Paradigms and Experimental Facilities” -yksikön Living Lab -portfolion hankkeissa (ks. liite 11) kehitetään eri teknologia- ja sovellusaloille living lab -toimintamalleja. Lähempänä markkinoita toimivista kehitysalustahankkeista keskeisin on DG Enterprise and Industryn osarahoittama Interlace-konsulttiyrityksen koordinoima Living Labs Europe -verkosto, joka on brändännyt eurooppalaisten kaupunkien mobiilipalveluratkaisuja ja luonut niille vertailuindikaattoreita (ks. www.livinglab.eu).

3.4 European Network of Living Labs Osana Suomen puheenjohtajakauden virallista ohjelmaa julkistettiin 20. marraskuuta 2006 eurooppalainen living lab -verkosto. European Network of Living Labs: A Step towards a European Innovation System -tapahtumaan osallistui noin 300 EU-maiden tutkimus-, teknologia- ja innovaatiopoliittista asiantuntijaa julkiselta sektorilta, tutkimuslaitoksista ja yritysmaailmasta. Tämä oli ensiaskel kohti uutta eurooppalaista innovaatiojärjestelmää. Euroopassa on voimakas tarve luoda työpaikkoja sekä edistää tuottavuutta ja taloudellista kasvua innovaatioiden avulla. ENoLL-verkosto (www.openlivinglabs.eu) on osa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, jonka puitteissa yritykset, viranomaiset ja kansalaiset yhteisvoimin luovat, kehittävät ja testaavat uusia palveluja, liiketoimintaa, markkinoita ja tekniikoita arjen ympäristöissä. ENoLL–verkostoon valittiin sen ensimmäisessä aallossa 19 living labia 15:sta Euroopan maasta. Verkosto keskittyy uusien tietoyhteiskuntapalveluiden, liiketoimintojen, teknologioiden ja markkinoiden kehittämiseen. Verkoston tavoitteena on asettaa ihminen tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan keskiöön. ENoLL-verkoston toinen aalto avattiin avoimeen hakuun Portugalin Guimaraesissa 21.5.2007 pidetyssä tilaisuudessa, jonka järjesti Portugalin EU-puheenjohtajisto. ENoLL-verkoston rinnalla toimii alan asiantuntijoiden ”Living Labs Open Innovation Community” (http://www.ami-communities.eu/wiki/Living_Labs_Open_Innovation_Community) sekä Portugalissa toukokuussa 2007 lanseerattu ”Living Labs Partner Network”. Partneriverkosto käynnistetään vuoden 2007 aikana ja siitä kehitetään erityisesti living lab -toimintaa palvelevien pienten innovatiivisten yritysten, alan tutkimusyksiköiden ja potentiaalisten asiakasyritysten yhteistyöfoorumiksi. ENoLL-toiminnan käynnistymisen jälkeen living lab -toiminta on laajenemassa useissa maissa. Kansallista yhteistyötä käynnistetään Suomen ohella ainakin Ruotsissa, Hollannissa, Itävallassa, Saksassa, Belgiassa, Portugalissa, Espanjassa, Unkarissa, Italiassa, Sloveniassa, Norjassa ja

7 EU-hanketoiminnassa Suomesta olivat alussa mukana VTT, Nokia, TAIK, CKIR/HSE, Tampereen kaupunki ja Helsingin kaupunki (Arabianranta). Mainittavia eurooppalaisia hankkeita, joissa suomalaisilla oli keskeinen rooli, olivat MieSie, Mobilife, Intelcities ja Mosaic. Samaan aikaan perustettiin EU:n toimesta laaja tutkijoiden verkosto-organisaatio AMI@Work.

24 (60)

Tanskassa. Living lab -osaamisen kansainvälisessä verkottamisessa tutkimuksella (korkeakoulujen ja tutkijoiden väliset verkostot) sekä alan pienillä innovaatiopalveluyrityksillä (tiivis toiminta asiakasrajapinnassa ja suuri motivaatio kansainvälistymiseen) on merkittävä rooli, joiden toimintaa voitaisiin myös kansallisella rahoituksella tulevaisuudessa tukea.8 Nopeasti laajenevaa toiminnan koordinoimiseksi CoreLabs-projekti perusti keväällä 2007 EU:n Living Labs Portfolio Leadership Groupin (LLP/LG). Ryhmässä on 25 jäsentä, jotka on valittu osin vaaleilla ja osin nimetty IST-projektien toimesta. Ryhmässä ovat edustettuina ENoLL:n jäsenet sekä NWE-ohjelman IP-, SSA- ja CA-projektit. Ryhmän puheenjohtajisto tulee Suomesta, Ruotsista ja Portugalista. Kesällä 2007 käynnistyy NICe:n (Nordic Innovation Centre) rahoittama ENoLL Nordic –sateenvarjohanke, jolla tuetaan pohjoismaisen living lab -verkoston syntymistä ja joka kehittää työkalupakkia living labeille sekä tuottaa asiakas yrityksille tietoa living lab -palveluista (ks. www.nordicinnovation.net). Hanke on osa laajempaa käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan (User-Driven Innovation) pohjoismaista kehittämis- ja politiikkaohjelmaa.

Kuva 13. RFID Lab Finland -kehitysalusta kehittää ja vie käytäntöön logistiikan uusimpia

sovelluksia yhdessä korkeakoulujen ja yritysten kanssa.

8 Tällä hetkellä kansainvälistä merkittävää tutkimusyhteistyötä kehitysalustojen alueella tekevät Suomessa erityisesti CKIR/HSE yhdessä MIT:n kanssa (Prof. Otto Scharmer, Mitchell, von Hippel), Hitostubashi Univ. (Prof.Nonaka), Univ. of Michigan (Prof Biocca) kanssa. TAIK ja prof Suominen massakustomointi MIT, ks. prof. Larsson, von Hippel ja Mitchel). HIIT (Univ. Of California, Berkeley, Univ. of Barcelona, Prof Castells). SoberIT/HUT (Prof Hämäläinen) on vahvasti avannut yhteistyötä Kiinan suuntaan sekä Shanghain että Pekingin alueella yhdessä DIMES/Forum Virium, Nokian ja CKIRin kanssa.

25 (60)

4. KEHITYSALUSTOJEN ORGANISOINTI

Tutkimus- ja kehitystoiminta on muuttunut yhä nopeasyklisemmäksi.

Matkalla keksinnöstä tai ideasta innovaatioksi tarvitaan infrastruktuuria (innovaatiojärjestelmä), toimintaympäristöä (innovaatioympäristö) ja

prosessia (varsinainen innovaatiotoiminta). Tässä luvussa käsitellään sitä, miten kehitysalustat ovat osa käyttäjälähtöistä ja nopeasyklistä tutkimus-

ja kehitystoimintaa. Lisäksi luvun lopussa kerrotaan siitä, miten kehitysalusta tulisi organisoida (palvelumallit) sekä millaisia parhaita

käytäntöjä (best practices) on hankkeen aikana tullut esille.

4.1 Kehitysalustat osana käyttäjälähtöistä innovaatiojärjestelmää Innovaatiojärjestelmämme jakautuu perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen, tuotekehitykseen, kaupallistamiseen ja lopulta markkinoille viemiseen (liiketoiminta). Perustutkimusta, jossa aika markkinoille on jopa 10 vuotta, tekevät suurimmat yritykset, mutta ennen kaikkea yliopistot. Soveltavan tutkimuksen tehtävä on lähellä alueellista yritysyhteistyötä, ja tähän työhön Suomessa keskittyvät ammattikorkeakoulut. Yritysten oman kehittämistoiminnan painopiste on usein tuotekehityksessä. Kehitysalustojen roolina on mm. edesauttaa kehitystyön (perustutkimus ja tuotekehitys) tulosten viemistä markkinoille. Erilaisissa testiympäristöissä (testbed) voidaan tuotetta ja palvelua viimeistellä ja aidoissa elämisen ympäristöissä (living lab) saadaan käyttäjäpalautetta, joka liittyy käyttäjälähtöisiin, holistisiin käyttäjätarpeisiin ja -haluihin.

JULKINEN T&K-RAHOITUS

PÄÄOMASIJOITTAJAT

JULKISET HANKINNAT

LIVING LABRESEARCH LAB

R&D LAB

TEST BED

PERUSTUTKIMUS TUOTEKEHITYS LIIKETOIMINTAKAUPALLISTAMINEN

Kuva 14. Kehitysalustat ovat käyttäjälähtöisyyttä edistävä osa innovaatiojärjestelmässä.

26 (60)

Innovaatiojärjestelmässä julkisella T&K-rahoituksella (esim. Tekes) voidaan edistää riskin ottamista erityisesti perustutkimuksessa. Mitä lähempänä markkinoita ollaan, sitä suurempaan rooliin tulevat erilaisten pääomasijoittajien roolit. Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää sellaisen uuden osaamisen (esim. uusi teknologia, palvelukonsepti tms.) markkinoille tuloa, josta ei ole vielä olemassa varsinaisia markkinoita. Julkinen sektori voi näissä tapauksissa toimia ensimmäisenä ostajana (ns. first buyer) ja siten edistää täysin uuden liiketoiminnan kehittymistä. Kansallisesti edistyksellisellä ja innovatiivisuuteen perustuvalla julkisten hankintojen menettelyillä voidaan vaikuttaa useiden toimialojen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittymiseen (esim. Suomessa tehdyt päätökset GSM-verkon rakentamisesta vaikuttivat ICT-alan kehittymiseen).

PERUSTUTKIMUS TUOTEKEHITYS LIIKETOIMINTAKAUPALLISTAMINEN

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINENINNOVAATIOPROSESSI

(SYKLINEN)

TUOTEKEHITYSPROSESSI (LINEAARINEN)

Kuva 15. Kehitysalustat yhdistävät lineaarisen tuotekehitysprosessin ja käyttäjälähtöisen syklisen

innovaatioprosessin.

Kehitysalustojen roolina on olla lähellä markkinoita ja tuoda teollisuuden tietoon arkitilanteisiin liittyviä käyttäjätarpeita ja -kokemuksia. Kehitysalustat lähestyvät lähtökohtaisesti innovaatioprosessia markkinoiden suunnasta – siis päinvastoin kuin yleensä teknologian kehittämisessä, jossa kehitys lähtee tutkimuksesta tuotekehitykseen ja markkinoille viemiseen. Kehitysalustat yhdistävät siten kaksi erilaista kehitysprosessia: lineaarisen tuotekehitysprosessin ja syklisen käyttäjälähtöisen innovaatioprosessin. Kehitysalustat haastavat käyttäjätarpeillaan ja -kokemuksillaan tuotekehitysprosessin – tästä syntyy kehämäinen neloskierre, jossa kierrettä synnyttävinä osapuolina ovat käyttäjät, yritykset, julkinen sektori ja tutkimus. Tätä kehitystoiminnan neloskierrettä esitellään tarkemmin luvussa 4.3.

TUTKIMUS

LIIKE-TOIMINTA

TUOTE-KEHITYS

KEHITYS-ALUSTAT

Kuva 16. Kehitysalustat yhdistävät yrityksessä tutkimuksen, tuotekehityksen ja liiketoiminnan.

Kuvan alkuperäinen idea: Research to Business -malli (Finpro ja TaiK).

27 (60)

Kehitysalustoja voidaan hyödyntää kaikilla yrityksen toiminnan tasoilla: tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja liiketoiminnassa. Tämän takia kehitysalustaympäristössä toimiva yritys voi hyödyntää nopeasti liiketoiminnassa myös tutkimuksellisia johtopäätöksiä – tai päinvastoin, arkisessa liiketoiminnassa huomattu käyttäjätarve voi käynnistää uuden tutkimushankkeen.

KEHITYSALUSTAESIMERKKI: Well Life Center - tuotekehityksellä neloskierteeseen

Well Life Centerin yhdessä TDC Songin ja mukana olevien kaupunkien kanssa kehittämä Hyvinvointi-TV on

esimerkki kehitysalustan avulla kehitetystä palvelutuotteesta, jonka tuotekehityksessä loppukäyttäjillä on ollut

erityisen merkittävä rooli. Palvelun kehityksen lähtökohdat ovat olleet loppukäyttäjien tarpeiden tunnistaminen

ja niihin vastaaminen loppukäyttäjien ehdoilla.

Teknisesti Hyvinvointi-TV:n ratkaisut eivät ole uusia, vaan palvelussa hyödynnetään olemassa olevia ja

toimiviksi todettuja teknologisia ratkaisuja ja tuotteita. Innovatiivista sen sijaan on se, miten olemassa olevaa

teknologiaa on hyödynnetty kokoamalla toimiva palvelutuote loppukäyttäjien tarpeita kuuntelemalla. Uuden

teknologian itseisarvoista hyödyntämistä tärkeämpää on ollut paketoida käytetyt teknologiset ratkaisut siten,

että loppukäyttäjän on erityisen helppo omaksua palvelun käyttö. Palvelussa ei ole unohdettu sosiaalisiakaan

ulottuvuuksia, vaan normaalin ohjelmavirran lisäksi käyttäjät voivat hyödyntää palvelua toistensa kanssa

kommunikointiin videokonferenssin tapaan.

Kuva 17. Well Life Center

4.2 Kehitysalustat tuovat käyttäjät toimintaympäristöille Helsingin seutu on Suomen veturi tutkimusosaamisessa. Vuonna 2005 alueella oli yhteensä noin 32 300 henkilöä T&K-tehtävissä, joista yrityksissä oli noin 16 550 henkilöä sekä julkisella sektorilla ja korkeakouluissa (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) 15 750 (Tilastokeskus). Yliopistoissa opiskeli noin 64 200 henkilöä (Opetusministeriön KOTA-tietokanta) ja ammattikorkeakouluissa noin 35 750 henkilöä (Opetusministeriön AMKOTA-tietokanta). Helsingin seudulla on yhdeksän yliopistoa ja kahdeksan ammattikorkeakoulua. Yliopistot ovat Helsingin yliopisto (HY), Teknillinen korkeakoulu (TKK), Helsingin kauppakorkeakoulu (HSE), Svenska Handelshögskolan (Hanken), Taideteollinen korkeakoulu (Taik), Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia ja Maanpuolustuskorkeakoulu. Ammattikorkeakoulut ovat Arcada, Diakonia, Haaga-Helia, Humanistinen, Metropolia (Stadia ja Evtek yhdistyvät 1.8.2008 alkaen), Laurea, Sydväst ja Poliisiammattikorkeakoulu. Helsingin seudun tärkeimmät osaamiskeskittymät ovat Meilahti (HY-lääketiede), Viikki (maa-, metsä- ja biotieteet), Keskustakampus (HY-humanistiset tieteet), Otaniemi (teknologia: TKK ja VTT), Kumpula-Arabianranta (luonnontieteet: HY ja luovat alat: TaiK, Arcada ja Stadia) ja Helsinki Business Campus (liiketaloustieteet: HSE ja Hanken). Yritystoiminnan kannalta tärkeimmät alueet ovat Otaniemi-Keilalahti, Leppävaara, Ruoholahti, Pitäjänmäki, Vallila, Herttoniemi, Myyrmäki-Martinlaakso ja Lentokentän alue.

28 (60)

Kuva 18. Kehitysalustat osana Helsingin seudun tiedekaupunkiverkostoa. Alkuperäinen kartta:

Culminatum 2004.

Arabianrannan alue on toistaiseksi ollut kokonaisvaltaisin living lab -alue, jossa on asumista, työpaikkoja, tutkimusta sekä vapaa-ajan toimintoja. Uusia asuntoalueita, joille tullaan kehittämään kehitysalustoja, ovat ainakin Espoon Suurpelto ja Vantaan Aviapolis. Ruoholahden aluetta ollaan kehittämässä KIBS-alojen (Knowledge Intensive Business Services) keskukseksi. Alueella sijaitsee jo tällä hetkellä runsaasti kansainvälisesti toimivia palvelualojen yrityksiä (esim. Accenture, Nokia R&D Center sekä TKK:n ja HY:n yhteinen tutkimusyksikkö HIIT).

Kehitysalustat tuovat uuden ulottuvuuden osaamispohjaiseen maankäytön suunnitteluun. Kehitysalusta-ajattelun tulisi olla mukana myös ns. Huippuyliopiston (TKK, HSE ja TaiK) kehittämisessä.9

KEHITYSALUSTAESIMERKKI: m-cult - avoin kaupunkitelevisio

Uuden mediakulttuurin keskus m-cult toimii avoimen kaupunkitelevision M2HZ:n koordinaattorina. 14.–

20.5.2007 Kallio kukkii -festivaaliin kytkeytyvän testilähetysviikon aikana kaikkiaan yli 400 ihmistä osallistui

kaupunkitelevision kautta välitetyn ohjelmavirran tuottamiseen. Testijakson aikana tavoitteena oli saada

kokemuksia nopeasta tuotantomallista ja jakeluratkaisuista, jotka ovat avoimia niin tekijöille kuin katsojillekin.

M2HZ-yhteistyöverkosto on erittäin kattava käsittäen niin yksittäisiä ihmisiä kuin useamman tuhannen ihmisen

yhteisöjäkin. Ilman vapaaehtoisvoimia kokeilu tuskin onnistuisi ainakaan nykyisessä mittakaavassa.

Vapaaehtoinen tekeminen luo myös sellaista yhteenkuuluvuuden ja yhteisen tekemisen tunnetta, jota on

vaikea luoda kaupallisissa hankkeissa.

Kuva 19. m-cultin avoin kaupunkitelevisio

9 Luova kampusverkosto -hankkeessa (Culminatum 2004) käsiteltiin seudun yliopistoja ja korkeakouluja osana Helsingin seudun maankäytön suunnittelua.

29 (60)

4.3 Kehitysalustat innovatiivisuuden neloskierteenä Kolmoiskierteellä (Triple Helix) tarkoitetaan julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja tutkimuksen välistä monimuotoista ja -suuntaista yhteistyötä. Neloskierteellä10 (Quadruple Helix) tarkoitetaan julkisen sektorin, elinkeinoelämän, tutkimuksen ja käyttäjien (kansalaiset, kuluttajat, asukkaat, työntekijät ja vapaa-ajanviettäjät) välistä yhteistyötä. Neloskierre-mallissa käyttäjillä on aktiivinen rooli. Käyttäjät edustavat markkinoita ja niillä olevia erilaisia haluja ja tarpeita, jolloin koko kehitysprosessi aktivoituu uudella tavalla. Voidaan myös sanoa, että onnistunut käytäntöön vieminen ja kaupallistaminen edellyttävät neloskierrettä. Käyttäjät tekevät mallista sen neljäntenä pyöränä syklisenä toimivan ympäristön, joka pohjautuu käyttäjälähtöisen suunnittelun malleihin. Ratkaisua haetaan syklisesti niin kauan, kunnes se täyttää käyttäjien (loppukäyttäjät, yritykset, mahdollistajat ja palvelun tuottajat) tarpeet. Neloskierre on myös monenvälinen ja monialainen innovaatioympäristö; se voi olla käyttäjälähtöinen innovaatioympäristö, jossa käyttäjät voivat toimia kehityksen innovaattoreina (user-driven). Innovaatioaloitteita voi tulla myös mahdollistajilta (kaupunki ja julkinen sektori; policy-driven) sekä kehittäjiltä (tutkimus; technology-driven). Yritysten perusedellytyksiin kuuluu innovaatiokyvykkyys ja -halukkuus, ja tätä peruslähtökohtaa voidaan voimistaa aktiivisella yhteistyöllä muiden neloskierteen toimijoiden kanssa (yritykset; company-driven).

Menetelmä

Palvelu

Menetelmä

Palvelu

Case I

Case II

Case III

HYÖDYNTÄJÄT

YRITYKSET- käyttäjäosaamisesta kilpailukykyä

YHTEISÖT (palvelun tuottajat)- palvelujen kehittäminen

KEHITTÄJÄT

KORKEAKOULUT- tutkimus- koulutus (työvoima)

KIBS-TOIMIJAT- käytettävyys & muotoilu- IPR-oikeudet- kaupallistaminen

JÄRJESTÖT- erityisosaaminen, harrastukset- kansalaisvaikuttaminen

KÄYTTÄJÄT

(asukkaat, kansalaiset, kuluttajat, työntekijät)- asuminen, työnteko, vapaa-aika

- kansalaisvaikuttaminen / aluehyödyt- erityisosaamisen (harrastus, työ tms.) kehittäminen

MAHDOLLISTAJAT

KAUPUNKI- kaupunkisuunnittelu- palvelujen syntyminen

JULKINEN RAHOITUS- osaamisen kehittyminen

Kuva 20. Käyttäjälähtöinen neloskierre

Neloskierteen toimijoita ovat mahdollistajat (kaupunki ja julkinen rahoitus), hyödyntäjät (yritykset ja palveluja tuottavat yhteisöt), kehittäjät (korkeakoulut ja KIBS-toimijat ja järjestöt) sekä käyttäjät (asukkaat, kansalaiset, kuluttajat ja työntekijät). Neloskierre tarvitsee toimiakseen jonkinlaisen managerin, verkottajan tai moderaattorin, joka toimii ns. solmukohtana (node). Mahdollistajia (enablers) ovat kaupungit ja muut julkiset toimijat. Kaupungin ja muun julkisen roolina on mahdollistaa koko prosessin syntyminen. Mikäli kyse on uudesta alueesta, on alueen asemakaavan sallittava innovatiivinen ja aloitteellinen toiminta. Olemassa olevalla alueella tarvitaan joustavuutta ja halua erilaisten uusien ratkaisujen kehittämiseen ja kokeilemiseen. Syntyviä toimintamalleja ja ratkaisuja voidaan soveltaa muilla seudun alueilla (esimerkiksi Arabianrannan best practice -käytäntöjen monistaminen muihin kaupunginosiin).

10 Neloskierre-sana lanseerattiin Neloskierrettä kaupunginosiin -kirjassa (Toim. Ari Tolvanen ja Hannu Kurki) vuonna 2004, jolloin sanalla oli enemmän kansalaisten roolia tarkoittava merkitys. Aluekehittäminen generatiivisena johtajuutena -raportissa (Sotarauta et al 2006) neloskierteellä tarkoitetaan sitä, että järjestöt ovat mukana kehitystyössä.

30 (60)

Hyödyntäjiä (utilizers) ovat yritykset ja yhteisöt, joiden tarkoituksena on aidoissa ympäristöissä saadun käyttäjäpalautteen avulla parantaa nykyisiä tuotteitaan tai palvelujaan. Yritykset voivat myös hyödyntää käyttäjien näkemyksiä, toiveita ja tarpeita niin, että neloskierre aloittaa kokonaan uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämissyklin. Kehittäjiä (developers) ovat korkeakoulut, tutkimuslaitokset, KIBS-toimijat ja järjestöt. Korkeakoulujen roolina on tuoda tutkimuksellisuutta, tutkimusmenetelmiä, akateemista ja ammatillista huippuosaamista sekä kouluttaa prosessin aikana osaajia eri osapuolten tarpeisiin. KIBS-toimijoiden tehtävänä on edistää käytännönläheisyyttä, nopeuttaa innovaatioiden kaupallistamista sekä turvata prosessissa eri osapuolten tekijänoikeuksia. Järjestöt edustavat yhteiskunnan kolmatta sektoria ja sellaista erityisosaamista, josta prosessi saa hyödyllistä käyttäjänäkökulmaa. Aluekehittäjien tehtävänä on edistää yksittäisten alueiden (tiedepuistot, kampukset, asuin- ja työpaikka-alueet) kysyntää ja elinvoimaisuutta. Käyttäjiä (users) ovat erilaiset, eri-ikäiset ja eri motiiveilla toimivat ihmiset, joiden näkemyksiä, kokemuksia, tarpeita ja haluja selvitetään kehitysprosessissa. Käyttäjät edustavat aitoja elämisen ympäristöjä, jotka voivat olla heidän koti-, työ- ja harrastusympäristöjään (living lab -alueet) tai sellaisia aitoja elämisen tilanteita, joissa käyttäjät toimivat (living lab -tilanteet).

KÄYTTÄJÄT:

KEHITTÄJÄT

HYÖDYNTÄJÄT

MAHDOLLISTAJAT:

T&K-hankkeetTyövoiman koulutusKaupallistaminenKansainvälistyminenYrittäjyys

T&K-hankkeet (rahoitus)Julkiset hankinnat

Yritysten kilpailukykyPK-yritysten tukeminen

InfrastruktuuriPalvelujen mahdollistaminen

KansalaisvaikuttaminenKunnallispolitiikkaAluevaikuttaminen

Käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Käyttäjätarpeet ja –arvostukset

MarkkinointiMyynti

KaupallistaminenKuluttajatrendit

TutkimusrahoitusKoulutusrahoitusKv-tukiYrittäjyystuki

WORK, LIVE & PLAY-ROOLEISSA

KAUPUNKI, VALTIO KORKEAKOULUTKIBS –TOIMIJATJÄRJESTÖT

YRITYKSET YHTEISÖT

Kuva 21. Neloskierteen osapuolten väliset keskinäiset rajapinnat.

Neloskierre-mallissa eri osapuolilla on jokaisella keskinäiset rajapinnat, jotka tulee pystyä määrittämään. Kaupungin mahdollistajan rooli koskee myös käyttäjiä, tutkimusta ja hyödyntäjiä. Yrityksillä on käyttötutkimuksen lisäksi kiinnostus tutkimukseen ja tiedonsiirtoon (korkeakoulut uuden osaamisen ja uusien osaajien tuottajana; yhteistyö KIBS-toimijoiden kanssa). Tutkimuksen perusrahoitus tulee julkisen rahoituksen kautta ja tähän kehitystyöhön muutenkin liitetään yhteistyö erilaisten käyttäjäryhmien (ns. käyttäjäpoolien) kanssa. Käyttäjillä on perinteisesti ollut aluetoiminnassa yhteyksiä kaupunkisuunnitteluun ja jatkossa tulisikin pystyä hyödyntämään myös näitä kansalaisvaikuttamisen ja -demokratian kanavia ja verkostoja myös yrityslähtöisessä innovaatiotoiminnassa.

31 (60)

KEHITYSALUSTAESIMERKKI: Arabianranta - tiivistä ja menestyksekästä yhteistyötä kaikkien

neloskierteen toimijoiden kanssa

Arabianrannan kehitysyhtiö Art and Design City Helsinki Oy (ADC) on jo vuodesta 1997 toiminut

menestyksekkäästi Arabianrannassa kehittäen kaupunginosaa niin asukkaiden, opiskelijoiden,

työntekijöiden, yritysten, vierailijoiden kuin kaupunginkin näkökulmasta. Yksi kehitysyhtiön

tärkeimmistä tehtävistä on ollut alueella asuvien ja sinne muuttavien asukkaiden asuinympäristön

kehittäminen varmistamalla mm. kommunikointi alueen asukkaiden ja kaupungin edustajien välillä.

Vuosien saatossa alueella on tehty useita omana aikanaan uusia ja rohkeitakin kokeiluja, joista osaa

ollaan ottamassa käyttöön muilla Helsingin asuinalueilla.

Kokeiluja ovat olleet mm. yhteispihat, taloyhtiöiden kotisivut, joita asukkaista valitut eModeraattorit

ylläpitävät, sekä alueellinen tietoverkko. Yhteispihat ovat pihoja, jotka ovat yhteisiä useamman

taloyhtiön kanssa ja joita voivat kaikki alueen asukkaat käyttää kuten perinteisiä porteilla ja aidoilla

rajattuja taloyhtiökohtaisia pihoja. Taloyhtiöistä valittavien vapaaehtoisten eModeraattoreiden

ylläpitämät taloyhtiösivut puolestaan ovat avoimia vain tietyn taloyhtiön asukkaille. Taloyhtiösivuilla

asukkaat voivat keskenään keskustella ja jakaa tietoa erityisesti asumiseen ja alueeseen liittyvistä

asioista. Alueverkko on alueen palveluyhtiön (Arabian Palvelu Oy) omistama, mutta ulkopuolisen

operaattorin ylläpitämä valokuituun perustuva nopea tietoverkko. Tällä hetkellä alueoperaattorina

toimii Saunalahti Oyj. Yhdessä ADC:n kanssa Saunalahti on toteuttanut useita pilotteja, joihin alueen

asukkaat ovat aktiivisesti osallistuneet. ADC on toiminut menestyksekkäästi yhdistäen kaikki

neloskierteen toimijat toimimaan keskenään ja kehittämään yhdessä erityisesti aluetta niin

palveluiden, tuotteiden kuin toimintamallienkin avulla.

Kuva 22: Arabianrannan yhteisöä

4.4 Kehitysalustojen palvelumallit Aikaisemmissa luvuissa kerrottiin neloskierteestä osana käyttäjälähtöistä innovaatioympäristöä. Kehitysalustan tuloksellisuus edellyttää sekä käytännönläheistä toimintaa yksittäisissä case-kohteissa että pitkäjänteisempää osaamisen kerryttämistä kehitysalustan toimijoille. Merkityksellistä on se, miten kehitysalusta on organisoitu ja miten sen palvelumalleja on pyritty tuotteistamaan. 11 Kehitysalustalla tulee olla taidot (kyky testata, kehittää, tutkia ja innovoida kiinnostavia tuotteita ja palveluja), kyvykkyydet (kyky viedä laadukkaita prosesseja läpi) sekä johtamistaitoa (kehitysalustan johtaminen, vuorovaikutus neloskierteen eri organisaatioiden kanssa).

11 CoreLabs EU-hankkeessa (2006–2008) on kehitetty eurooppalaista living lab -palvelumallia. Palveluiden kehittämisessä on tunnistettu viisi kriittistä tekijää, jotka ovat käyttäjät, osaaminen, teknologiat, organisointi ja metodit. Living lab -palveluita on kolmella tasolla: käyttäjäyhteisöt, kehitysalustat ja innovaatiopalvelut.

32 (60)

Taulukko 4. Kehitysalustan organisointi.

Kehitysalustan tehtävä Tekijät ja vastuut

Management Koordinaattori

Koulutus ja

perehdyttäminen

Yhteys kaupunkiin ja aluetasolle

Kansainvälinen verkottuminen (esim. ENoLL)

Alueelle juurruttaminen

Palvelukonsepti Koordinaattori (ns. yhden luukun -periaate)

Palvelun tuottajat (korkeakoulut ja konsultit)

Hyödyntäjät (yritykset)

Mahdollistajat (kaupunki)

Käyttäjät (asukaskäyttäjät ja muut käyttäjäpoolit)

Tekninen alusta ”web 2.0”

Toteuttaja ja ylläpitäjä

Tiedon keruu, vuorovaikutus (hankkeet)

User empowerment (”käyttäjien voimaantuminen”)

Opetus ja tutkimus Menetelmäkehitys (korkeakoulut)

Yritysten kouluttaminen (erit. ammattikorkeakoulut)

Kansainväliset verkostot

Kehitysalustan kestävä organisointi edellyttää sitä, että vastuussa oleva organisaatio on sitoutunut yksittäistä projektitasoa pidemmälle ajanjaksolle. Kehitysalusta tulisikin perustaa vähintään 3-5 vuoden ajanjaksolle, jotta tieto saadaan siirtymään projektilta toiselle. Kehitysalustan managerin tehtävä on vaativan verkottajan tehtävä, jossa voidaan puhua jopa generatiivisesta johtajuudesta12 Kehitysalustan käynnistämiseksi tarvitaan koulutusta ja perehdyttämistä. Toimintamalli edellyttää luottamuksen synnyttämistä neloskierteen osapuolten kesken, mikä vaatii ajallisesti jopa useamman vuoden onnistuneita projekteja ja hyviä, käytäntöihin liittyviä tuloksia. Kehitysalusta tarvitsee toimiakseen myös palvelukonseptin sekä neloskierteen osapuolten tehtävien täsmällistä roolitusta.13 Erityisesti ICT- ja digitaalisten palvelujen kehittämisessä tarvitaan internet-kanavaa teknisenä alustana, jossa eri osapuolet voivat sekä jakaa kokemuksia että kumuloida toisten avulla osaamista. Kehitysalustan toiminnan organisoimisessa on hyödyllistä, että mukana on opetuksen ja tutkimuksen vahva läsnäolo. Erityisesti ammattikorkeakoulujen opiskelijaprojektien avulla voidaan toteuttaa edullisesti työvaltaisia kehitysprosesseja, jossa opiskelija saa kiinnostavan case-kohteen, ammattikorkeakoulu tärkeän yrityskontaktin ja yritys saa edullisesti uutta tietoa sekä mahdollisesti rekrytoitua uusia osaajia palvelukseensa.

12 Ks. Sotarauta, Kosonen & Viljamaa 2007: Aluekehittäminen generatiivisen johtajuutena. 2000-luvun aluekehittäjän työnkuvaa ja kompetensseja etsimässä. 13 Helsinki Living Lab -hankkeessa tuotteistetaan living lab -palveluprosessia (v. 2007–2008 käynnissä oleva Tekes- ja yritysrahoitteinen projekti).

33 (60)

4.5 Kehitysalustojen parhaat käytännöt

Erilaisia kehitysalustoja ja niiden toimintamalleja on kehitelty viimeisen viiden vuoden ajan sekä Suomessa että eri puolilla Eurooppaa. Tyypillistä on ollut se, että jokainen kehitysalusta on syntynyt yksilöllisistä lähtökohdista ja siksi eri kehitysalustojen ryhmittely on ollut vaikeaa toteuttaa. Kehitysalustoilla neloskierteelle -raportissa on esitetty mallina ns. neloskierre-malli ja ehdotettu kehitysalustojen toiminnan systematisointia eri toimijoiden (elinkeinoelämä, tutkimus, julkinen sektori ja käyttäjät) näkökulmasta.

Kehitysalustoilla on seuraavia yhteisiä tavoitteita: • Nopeus: nopeuttaa T&K-prosessia • Kustannustehokkuus: saavuttaa taloudellisia säästöjä sekä nopeuden että käyttäjien

palautteen avulla nopeammin tehtyjen korjausten hyödyntämisen avulla • Aito käyttäjäpalaute: loppuasiakkaiden/-käyttäjien erilaisten arvojen ja asenteiden

ymmärtäminen osana tuotteiden ja palvelujen kehittämistä • Aidot kontekstit: tilannelähtöisyyden edellyttämät aidot elämisen tilanteet • Syklisyys: käyttäjälähtöisten, käyttäjävaatimuksiin pohjautuvien syklisten prosessien

kehittäminen • Avoin innovaatioprosessi: hyödyntää tuotekehitysprosessin epälineaariset kohdat ml.

mahdollisuudet hyödyntää (ostaa tai maksaa käyttöoikeuksista) muilla alueilla kehitettyjä ratkaisuja

• Horisontaalisuus: horisontaalisten liiketoimintaverkostojen kehittäminen perinteisten vertikaalisten sijaan

Edellä (luku 4.3) esiteltiin kehitysalustojen toimijoiden tehtäviä sekä keskinäisiä yhteyksiä. Seuraavassa taulukossa on lisäksi tuotu esille eri osapuoliin liittyviä tulevia haasteita ja mahdollisuuksia, joita ei vielä ole toteutunut eri hankkeiden kehitysalustoilla. On kuitenkin todennäköistä, että tulevaisuudessa tulee tapahtumaan voimakkaampaa profiloitumista myös kehitysalustoilla. Taulukko 5. Kehitysalustojen toimijoiden rooli ja tavoitteet sekä haasteet ja mahdollisuudet.

Rooli ja tavoitteet Haasteet ja mahdollisuudet

Yritykset • Testata ja kehittää tuotteita ja palveluja aidoissa käyttöympäristöissä.

• Kilpailukyvyn kasvattaminen • Uusien yritysten syntyminen

• Myynti, markkinointi, muotoilu ja tekniikka samoissa prosessissa

Tutkimus ja

tiedonsiirto

• Tarjota menetelmiä, joilla yritykset voivat testata ja kehittää tuotteita ja palveluita

• Tutkimus- ja koulutuspalvelut • Tutkimus • Opetus • Läheisyyden merkitys (kampuksilla vai

niiden vieressä/lähellä)

• Tarjota työelämää palvelevaa opetusta ja tutkimusta (kehitysalusta osana korkeakoulun normaalia toimintamallia)

• ”Kolmas tehtävä” (alueellinen vaikuttavuus)

Julkinen

sektori

(Public)

• Mahdollistaa innovatiiviset aloitteet • Kannustaa ja tukea • Uusien yritysten perustamisen

tukeminen • Yritysten kansainvälistymisen tukeminen

• Julkisten hankintojen innovatiivisuuden edistäminen (PPP-kumppanuushankkeet)

• Käyttäjäaktiivinen ts. elävä kaupunki (Living City)

Käyttäjät • Osallistaa - osallistua - vaikuttaa - voimaantua

• Käyttäjäpopulaatioiden tunnistaminen (elämäntavat ja -tyylit, fyysinen ikä tai kunto)

• Elämänsykliin ja elämäntapaan liittyvät käyttäjähyödyt

• Kansalaisjärjestöjen (esim. asukasyhdistykset) osaamisen hyödyntäminen teollisuuden T&K&I-projekteissa

34 (60)

Kehitysalustat voidaan jakaa avoimiin testbed ja living lab -tyyppisiin kehitysalustoihin. Testbed-kehitysalustalla on tuote- ja palveluinnovointia varten rakennettu innovaatioympäristö (esim. RFID Lab Finland), joka toimii pysyvänä liiketoiminnan esittelypaikkana sekä osana tutkimusta ja tuotekehitystä. Living lab -kehitysalusta on olemassa oleva alue, joka on olemassa tuote- ja palveluinnovointia varten ennen ja sen jälkeenkin. Living labissa oleellista ovat aidot käyttäjät aidoissa ympäristöissä, joissa tuotteita ja palveluita voidaan testata ja edelleen kehittää.

Living LabTest Bed

Liike-toiminta

Tuote-kehitys

Tutkimus

InnoKusti

Hyvinvointi-TV

IPTV-pilottiFinPilot2

Koetehdas

M2HZ

Tuote- ja palveluinnovointia varten rakennettu innovaatioympäristö.

Tuote- ja palveluinnovointia varten rakennetaan

innovaatioympäristö, joka puretaan testauksen jälkeen

Tuote- ja palveluinnovointia tehdään olemassa olevassa

ympäristössä.

Terveellinenkaupunginosa

Kuva 23. Kehitysalustojen luokittelua.

Kehitysalustojen parhaina käytäntöinä voidaan nostaa esille mm. seuraavia kokonaisuuksia:

• Kehitysalustat pareina: Tuotteita ja palveluja testataan olemassa olevassa ympäristössä (esim. Arabianranta), mutta saatuja tuloksia sovelletaan uudella, suunnitteilla ja rakenteilla olevalle alueelle (esim. Keski-Pasila ja Kalasatama Helsingissä sekä Suurpelto Espoossa). Erityisesti kaupunkirakenteessa aikasyklit ovat hyvin pitkiä, joten olemassa olevilta alueilta saatu osaaminen tulisi siirtää mahdollisimman hyvin osaksi uusien alueiden suunnittelua (erityisesti aluetason palveluliiketoiminnan kehittämisessä).

• Kehitysalustoilla saatujen kokemusten siirtäminen käytäntöön (pilotointi): Kehitysalustoilla

voidaan saada konseptoitua uusia teknologioita, joita tulisi pystyä siirtämään käytännön rakentamiseen. Esimerkiksi lähilogistiikan uusia sovelluksia (RFID Lab Finland) tulisi pystyä siirtämään osaksi rakenteilla olevia tavallisia asuntoalueita. Vanhusten hoidossa kehittyjä sovelluksia (Kustaankartanon vanhustenkeskus) voitaisiin jo tällä hetkellä viedä osaksi kotona asumisen edistämistä tavallisilla alueilla. Näihin pilotointiketjuihin tarvittaisiin hyviä toimintamalleja.

• Käyttäjäpooli on kehitysalustan kriittinen tekijä: Living lab -alueet ovat oikeasti living lab -

alueita vasta sitten, kun niihin kuuluu aitoja käyttäjiä aidoissa ympäristöissä. Tämän takia toimiva living lab edellyttää sitä, että alueella tulisi olla jo asukkaita tai muita erilaisia käyttäjiä (esim. opiskelijoita ja työntekijöitä). Kehitysalustoilla tulisi olla kykyä ja tahtoa myös ylläpitää aitoa vuorovaikutteista keskusteluyhteyttä ennen kehityshanketta, sen aikana ja erityisesti palautteena sen jälkeen.

35 (60)

• Kehitysalustojen kehittäminen alueita profiloimalla: Tulevaisuudessa tultaneen

kehitysalustoja profiloimaan nykyistä enemmän, koska globaalin osaamisen tarpeisiin tarvitaan yhä tarkemmin fokusoitua tietoa. Onkin todennäköistä, että Helsingin seudulla tullaan hakemaan eri profiileilla myös alueita. Selvästi potentiaalinen tuleva living lab -alue voisi olla Helsingin Viikin asuntoalue, jossa on jo kokeiltu yli 10 vuoden ajan erilaisia eko- ja energiatehokkuuden tuotteita ja ympäristöjä.

• Kehitysalustojen kehittäminen käyttäjäpooleja profiloimalla: Käyttäjien

monimuotoistuminen on jo tällä hetkellä voimakas trendi, joten Helsingin seudulla tulisi pystyä tunnistamaan nykyistä paremmin esim. eri harrastuksiin liittyvät käyttäjäryhmät. Tällaisten käyttäjäpoolien tunnistamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen tultaneen tarvitsemaan erityisiä palveluntuottajia.

KEHITYSALUSTAESIMERKKI: Forum Virium Helsinki - kehitysalustoilla saatujen kokemusten

siirtäminen käytäntöön (pilotointi)

Julkisten palvelujen uudistaminen on länsimaissa yksi lähivuosien suuria haasteita. Koska Suomessa on

voimakas ja hyvätasoinen julkisten palvelujen toimijakenttä, avaa yritysten kanssa tehtävä kehitystoiminta

mahdollisuuden kansainvälisestikin menestyksekkäiden konseptien kehittämiseen.

Terveydenhuolto on yksi suurimmista uudistumispaineiden kohteena olevista palvelualoista. Forum Viriumin

Helsingin Terveellinen kaupunginosa -hanke kehittää asukkaiden terveyttä uudella tavalla edistävän asumis- ja

elinympäristön. Hanke tarjoaa kokonaisvaltaisen mahdollisuuden ratkoa isoja terveydenhuollon haasteita.

Työskentely tapahtuu aidossa kohdeympäristössä (Herttoniemen kaupunginosa), jossa uusia toimintatapoja

sekä kehitetään että viedään käytäntöön. Keskeisenä tavoitteena on luoda uudenlaisia keinoja

terveyspalveluiden kysynnän hallintaan ja ohjaukseen. Keinoja ovat mm. kustannustehokkaat ja palveluiden

saatavuutta parantavat asiointi- ja palvelukanavat sekä yksilön vastuuta ja omatoimisuutta lisäävät

palvelumuodot. Hanke luo myös uudenlaisen alustan kuntasektorin, yritysten, valtionhallinnon sekä 3. sektorin

toimijoiden väliselle yhteistyölle.

Terveellinen kaupunginosa -hanke hakee merkittäviä vaikutuksia niin terveyspolitiikan, innovaatiopolitiikan

kuin elinkeinopolitiikankin kentässä. Kehitystyön tuloksia monistetaan ja hyödynnetään laajasti Helsingissä,

pääkaupunkiseudulla sekä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kuva 24. Itähelsinkiläisiä senioreita

36 (60)

Kuva 25. Arabianrannan alue on ollut kansainvälinen edelläkävijä käyttäjälähtöisten asumiseen

liittyvien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä – aitona elämisen ympäristön living lab -alueena.

37 (60)

5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

Luvussa esitetään hankkeen aikana nousseet tärkeimmät johtopäätökset

sekä esitetään ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi. 1. Vahvistetaan käyttäjälähtöisten kehitysalustojen roolia ja merkitystä osana

kansallista ja eurooppalaista innovaatiojärjestelmää.

Kehitysalustoilla on merkittävä rooli, kun tuotekehityksen prosesseja muutetaan nykyistä käyttäjälähtöisemmäksi. Kehitysalustan toimintamalli perustuu käyttäjien tarpeiden ja tilanteiden ymmärtämiseen sekä samanaikaiseen yritysten liiketoimintamallien kehittämiseen. Kehitysalustojen avulla voidaan myös edistää avoimeen innovaatioon perustuvia toimintamalleja. Suomi ja etenkin Helsingin seutu on useissa kansainvälisissä arvioissa todettu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä innovaatioympäristöistä. Suomen tuotekehitystoiminta on kuitenkin suurelta osin teknologialähtöistä ja perustuu yhä joko materiaali-, teknologia- tai valmistajalähtöisiin innovaatioihin. Tulevaisuudessa painopistettä tulee siirtää enemmän käyttäjälähtöisyyteen sekä hanketasoisen innovoinnin että koko innovaatiojärjestelmän tasolla. Erilaisia kehitysalustoja on toteutettu viimeisten kymmenen vuoden aikana yhä enenevissä määrin, ensimmäisten liittyessä teollisuuden tarpeeseen testata ja kehittää mobiileja tietoteknisiä laitteita ja sovelluksia. Toiminta laajeni nopeasti myös terveys- ja hyvinvointialoille sekä laajemmin digitaalisten palvelujen alueelle. Erilaisia kehitysalustoja ollaan toteuttamassa osana käynnistyvää neljättä osaamiskeskusohjelmaa (erityisesti asuminen ja jokapaikan tietotekniikka). Kehitysalustat tulevat olemaan merkittävässä roolissa myös SHOK-verkostossa (Strategisen huippuosaamisen keskukset). Kehitysalustojen roolia tulee vahvistaa osana perustutkimusta (Suomen Akatemia) ja soveltavaa tutkimusta (Tekes), mihin tarvitaan sekä hanketason rahoitusta että kehitysalustaympäristöjen ylläpitoon liittyvää rahoitusta. Kansallisesti edistetään kehitysalustojen verkottumista (LiTe Open) sekä varmistetaan suomalaisten kehitysalustojen kärkiasema eurooppalaisten kehitysalustojen verkottumisessa (ENoLL). Vastuutaho: Tekes, Suomen Akatemia, SITRA, LiTe Open, ENoLL 2. Viedään käyttäjälähtöiset kehitysalustakonseptit osaksi korkeakoulujen,

tutkimuslaitosten ja yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.

Kehitysalustat ovat uusi innovaatiotoiminnan malli, joka edellyttää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan toimintamallien rajapintojen ja liittymäkohtien uudelleen määrittelyä. Perustutkimuslähtöisten korkeakoulujen tutkimuslaboratorioiden, tuote-kehityslähtöisten yritysten T&K-laboratorioiden sekä käyttäjälähtöisten kehitysalustojen (testbed ja living lab) konsepteja tulee kehittää kaikkia osapuolia hyödyntävällä tavalla. Suomen innovaatiojärjestelmää ollaan selkeästi muuttamassa markkinavetoisempaan suuntaan. Tässä muutoksessa käyttäjälähtöisillä kehitysalustoilla on merkittävä rooli. Samalla, kun kehitysalustat helpottavat yrityslähtöisiä kaupallistamiseen tähtääviä hankkeita, ne antavat suuntaviivoja teknologisten ratkaisujen lisäksi sosiaalisista ja kulttuurisista kokonaisuuksista. Kehitysalustat voisivat olla osa eri korkeakouluissa tehtävää opetusta, oppimista ja kehitystyötä. Opiskelijaprojektit, lopputyöt ja väitöstutkimukset voisivat olla osa kehitysalustojen tiedon ja osaamisen kartuttamista. Korkeakouluja kehitettäessä, kuten esimerkiksi TKK:n, HSE:n ja TaiK:n yhteisessä innovaatioyliopistohankkeessa, tulee uudistaa myös opetukseen liittyvää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Hyvät esimerkit osoittavat , kuten Well Life Center / Laurea, että kehitysalustat tiivistävät kumppanuusyhteistyötä (yritykset, julkinen sektori ja käyttäjät),

38 (60)

lisäävät markkinalähtöisyyttä sekä motivoivat opiskelua. Eri tarkoituksiin profiloiduilla kehitysalustoilla voisi olla kansallisesti laajempikin rooli monenvälisen yhteistyön, avointen innovaatioympäristöjen sekä käyttäjälähtöisyyden edistämisessä. Konseptien kehittämisessä on tärkeää lisätä eri osapuolten välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Kehitysalustat lähestyvät tuote- ja palvelukehitystä käyttäjälähtöisesti ja hyödyntäen eri näkökulmia (yritykset, julkinen sektori, tutkimus sekä käyttäjät eri rooleissa ja tilanteissa). Kehitysalustat voivat lähtökohtaisesti hyödyntää olemassa olevia verkostoja ja niissä olevaa käyttäjäosaamista. Perinteisesti vain kansalaiskeskusteluissa käytettyjä kansalaisverkostoja voitaisiin hyödyntää myös yritysten erilaisessa kehittämistyössä. Esimerkiksi ilmastonmuutosta hidastavien teknologioiden kehittämisessä tulisi luoda keskusteluyhteyksiä Viikin ekologisen asuntoalueen motivoituneiden käyttäjäasukkaiden kanssa. Tekes on siirtänyt painopistettä teknologisen osaamisen kehittämisestä enemmän käyttäjälähtöisten innovaatioiden suuntaan. Kehitysalustamallien avulla voidaan kehittää käyttäjälähtöisyyttä tukevia rakenteita, joiden avulla kaupallistamis- ja markkinoille viemisvaiheen yritykset saavat arvokasta tietoa käyttäjien todellisista arvoista ja asenteista. Kehitysalustavaihe voisi olla säännöllinen osa Tekes-rahoitteisen projektin käyttäjälähtöisyyden varmistusta. Myös akateeminen perustutkimus (Suomen Akatemia) voisi osallistua kehitysalustojen menetelmäkehitykseen niin, että tieto ja osaaminen leviäisivät horisontaalisesti eri tutkimusaloilta toiselle. Vastuutaho: Tekes, Suomen Akatemia, yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset 3. Käynnistetään pääkaupunkiseudulle kehitysalustojen toiminnan kehittymistä,

verkottumista ja kansainvälistymistä tukeva Kehitysalustafoorumi (Helsinki Living Lab

Round Table).

Kehitysalustoilla on merkittävä rooli Helsingin seudun innovaatioympäristöjen kehittämisessä, jossa on nykyisellään yhdeksän yliopiston ja kahdeksan ammattikorkeakoulun voimin kansallisesti suurin osaamisinfrastruktuuri. Kehitysalustakonseptit ovat sovellettavissa lähes kaikille niille teollisuuden ja tutkimuksen alueille, joissa tehdään tiivistä kehitystyötä loppukäyttäjien kanssa. Kehitysalustojen kehittymistä tuetaan parhaiten sillä, että edistetään erilaisten korkeakoulujen ja kehitysalustojen välistä vuoropuhelua. Samalla kerrotaan jo toteutetuista hankkeista ja niissä opituista parhaista käytännöistä. Hyvät esimerkit sekä onnistuneet ja tulokselliset kokeilut ovat parhaita välineitä käyttäjälähtöisten kehitysalustojen kansalliselle laajentamiselle. Kehitysalustafoorumin tarkoituksena on saattaa yhteen toimijoita ns. Round Table -tyyppisten tapaamisten avulla. Samalla foorumi voisi edistää kansallisesti erilaisten käyttäjälähtöisten tutkimusmenetelmien ja erityisesti hyvien käytäntöjen leviämistä toimialariippumattomasti. Foorumin toimintaa tulisi kehittää yhteistyössä osallistujien kanssa siten, että foorumille asetetaan selkeät tavoitteet. Round Table -tapaamisten tulisi olla Helsingin metropolialueen kehitysalustojen foorumi. Yhteistyö kansallisella tasolla tapahtuisi LiTe Open -verkoston ja eurooppalaisella tasolla ENoLL-verkoston kautta, josta konkreettisena esimerkkinä mahdolliset yhteiset seminaarit vuosittain. Kehitysalustafoorumin rahoituksesta tulisi vastata niin Tekesin, kehitysalustojen, kaupunkien kuin osallistuvien korkeakoulujenkin. Koko toiminnan onnistumisen edellytyksenä on puolueeton ja sitoutunut vetäjä, joka kehittää toimintaa ja organisoi tapaamisia. Foorumin sisäinen ja ulkoinen tiedotus hoidetaan web-portaalin avulla. Ekstranet-osio on suunnattu foorumin jäsenille ja julkinen osio markkinointikanavaksi Helsingin metropolialueen kehitysalustoista kiinnostuneille tahoille sekä Suomessa että ulkomailla. Kehitysalustafoorumin nimiehdotus: Helsinki Living Lab Round Table Vastuutaho: Culminatum, LiTe Open -verkosto ja ENoLL-verkosto

39 (60)

4. Edistetään käyttäjälähtöisten kehitysalustakonseptien tuotteistamista ja osaamisen

kansainvälistämistä.

Käyttäjälähtöisten kehitysalustojen toimintamallit, menetelmät, organisointitavat ja prosessit vaihtelevat eri kehitysalustojen välillä. Jatkossa tarvitaan kehitysalustojen toimintamallien (palvelujen) tuotteistamista niin, että erilaiset hyödyntäjätahot (yritykset ja yhteisöt) voivat luotettavasti, helposti (yhden luukun periaate) ja kustannustehokkaasti käyttää kehitysalustoja osana kehitystyötä. Kehitysalustojen avulla voidaan edistää myös osaamisen kansainvälistämistä tuotteistamalla prosessit erityisesti vientiä ja kansainvälistämistä varten. Kehitysalustatarkastelujen avulla voidaan myös edistää eri osapuolten näkökulmien terävöittämistä. Monialaisuuden ja monenvälisyyden tarkoituksena on saada kehitysvaiheessa riittävän monipuolisia näkökulmia esille, joiden avulla tuotetta tai palvelua voidaan parantaa. Tuotteistamisen tarkoituksena on luoda jatkuvaa räätälöintiä vakioidummat menettelytavat ja -prosessit, joiden avulla voidaan toteuttaa dynaamisesti vaihtelevia case-tutkimuksia. Erityisesti tuotteistamista tarvitaan tutkimuksessa ja tiedonsiirtämisessä, jossa toimijoina on sekä korkeakouluja (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) että KIBS-toimijoita. Esimerkiksi meneillään olevassa Helsinki Living Lab -hankkeessa tuotteistetaan toimintatapoja ja -prosesseja, joilla palveluntuottajat ja menetelmäkehittäjät voivat myydä osaamistaan mahdollisille hyödyntäjille (yritykset ja yhteisöt). (ks. www.helsinkilivinglab.fi) Kehitysalustalla tulee olla taidot (kyky testata, kehittää, tutkia ja innovoida kiinnostavia tuotteita ja palveluja), kyvykkyydet (kyky viedä laadukkaita prosesseja läpi) sekä johtamistaitoa (kehitysalustan johtaminen ja vuorovaikutus neloskierteen eri organisaatioiden kanssa). Haasteina kehitystyölle ovat eri osapuolten roolit: yliopistojen (kansainvälistyvä perustutkimus, mutta myös aluevaikuttaminen), ammattikorkeakoulut (työelämää palvelevat kehitysympäristöt) ja KIBS-toimijat (avoimen innovaatioprosessin kaupalliset hyödyt tutkimuksessa ja tuotekehityksessä). Kehitysalustojen avulla voidaan konkreettisesti esitellä ja markkinoida suomalaista huippuosaamista kansainvälisesti. Helsingin metropolialueen kehitysalustat voivat toimia verkostona, joka myy ja markkinoi kumppanuusyrityksiä kansainvälisesti.

Vastuutaho: Korkeakoulut, TEKES, Culminatum ja KIBS-toimijat

40 (60)

5. Edistetään kestävien hallintomallien toteuttamista osana ns. neloskierre-

kehitysalustoja.

Kehitysalustojen hallintomalleja tulee kehittää niin, että toimintamalleissa on selkeät vastuut ja roolit kaikille neloskierteen toimijoille (julkinen sektori, elinkeinoelämä, tutkimus ja käyttäjät). Kehitysalustojen hallintomallit vaihtelevat sen mukaan, millaisista lähtökohdista kehitysalusta on syntynyt (alueellinen kehitysalusta - Arabianranta; julkis-yksityinen kehitysalusta - Forum Virium Helsinki; julkis-tutkimuksellinen kehitysalusta - Kustaankartanon vanhustenkeskus jne.). Kehitysalustojen hallintomalleja tulee kehittää niin, että niissä varmistetaan selkeästi ja rahoituksellisesti kestävästi toiminnan jatkuvuus lyhytkestoisten case-projektien rinnalla. Kehitysalustakonsepti edellyttääkin ns. ”prosessipäällikkyyttä”, joka ohjaa, tukee ja verkottaa erilaisissa kehitysvaiheissa olevia case-projektien projektipäälliköitä. Prosessin ylläpitäminen ja hiljaisen tiedon kumuloituminen edellyttää pitempiaikaisia organisaatioita joko julkisen sektorin perustamia ja tukemia (esim. Art and Design City Helsinki Oy), julkisen sektorin ja teollisuuden yhteisiä (teknologiakeskukset ja tiedepuistot) tai opetukseen, koulutukseen ja tutkimukseen liittyviä organisaatioita (ammattikorkeakoulut). Hallinto- ja organisointimalleissa tulisi soveltaa asiakaslähtöisiä periaatteita, kuten ns. yhden luukun -periaatetta). Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun pyrkimyksenä on palvella myös kansainvälisiä asiakkaita, joilla ei ole ensikäden tietämystä ja verkostoa Suomessa. Vastuutaho: Culminatum, kaupungit ja ammattikorkeakoulut 6. Kehitetään julkisen sektorin innovatiivisuutta osana julkisten hankintojen

uudistamista.

Julkiset hankinnat ovat parhaimmillaan oleellinen osa innovatiivista kehitystoimintaa. Julkinen sektori (kaupunki ja valtionhallinto) on merkittävä suunnittelun teettäjä ja toteutuksen tilaaja. Neloskierteen kumppanuusmalleilla (julkinen sektori, yritykset, tutkimus ja käyttäjät) voidaan hakea uusia julkisten hankintojen avulla uusia innovatiivisia ratkaisuja ja toimintamalleja. Kehitysalustojen roolina on innovatiivisten sovellusten käytäntöön viemisen edistäminen.. Julkinen sektori voi toimia ns. ensimmäisenä ostajana tilanteissa, joissa ei vielä ole kaupallisia markkinoita. Oleellista on eri osapuolia ja näkemyksiä yhdistävien julkisen ja yksityisen kumppanuuksien synnyttäminen. Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa julkisen sektorin tehtävänä on taata riittävät palvelut kansalaisille. EU:n alueella julkinen sektori on suuri palveluntuottaja ja julkisella sektorilla on useita erilaisia rooleja. Toimintaympäristö poikkeaa USA:sta, jossa julkinen sektori toimii selkeästi osana kansallista ja alueellista innovaatiopolitiikkaa ja alueen sekä teollisuuden imagon rakentamista. Kulttuurierojen takia USA:ssa voidaan hyödyntää Eurooppaa paremmin sitä mahdollisuutta, joka julkisella sektorilla on (vrt. Raleigh the Led City). Suomessa ja EU:ssa toimintamalleina ovat tulevaisuudessa erilaiset kumppanuusmallit, joissa mahdollistetaan palvelujen tuottaminen monella eri tavalla. Living lab on väline julkisen sektorin menetelmäkehitykseen, jonka avulla kehitetään, testataan ja tuotteistetaan uusia julkisen sektorin palvelumalleja. Julkisilla hankinnoilla voidaan Euroopassa ja Suomessa kehittää menetelmiä, joiden avulla myös korkeakoulujen kehittämä uusi osaaminen viedään julkisten hankintojen avulla nopeammin kaupallistamisvaiheeseen. Living lab -tyyppisillä alueilla tai -prosesseilla voidaan tuoda laadukkaita työkaluja, joiden avulla julkinen hankinta luo innovatiiviseen kehittämistoimintaan tarvittavat pilotoinnin kriteerit ja muut edellytykset. Vastuutaho: Kaupungit ja valtionhallinto

41 (60)

LÄHDELUETTELO Berg, 2007: Tuotekehitys, osana tuotantoa. 20.3.2007. TKK. www.tuta.hut.fi/studies/Courses_and_schedules/Teta/TU-22.1101/luennot/luentokalvot/tuotekehitys.pdf Chesbrough, Henry (2004). Open innovation. The New Imperative for Creating and Profiting from

Technology. Harvard Business School Press. Boston, Massascusetts. Copenhagen Business School (http://uk.cbs.dk) Culminatum (2004): Esitys kehitysalustoja koskevaksi linjaukseksi Helsingin seudun innovaatiostrategiaan. Eriksson, Mats & Niitamo, Veli-Pekka & Kulkki, Seija (2005). State-of-the-art in utilizing Living Labs approach to user-centric ICT innovation - a European approach. European Network of Living Labs (www.openlivinglab.eu) Helsingin seudun elinkeinostrategia (2007): Yritysmyönteiseksi kumppaniksi. Helsingin kaupunki, elinkeinopalvelu. Hippel von, Eric (2006). Democratizing Innovation. The MIT Press. Cambridge, Massachusetts. Hyysalo, Sampsa (2006). Käyttäjätieto ja käyttäjätutkimuksen menetelmät. Edita Publishing Oy. Helsinki. Hämäläinen, Timo (2006). Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa – Kansallisen ennakointiverkoston näkemyksiä Suomen tulevaisuudesta. Sitra, Helsinki. International Organization for Standardization (1999) ISO 13407: Human-centred design

processes for interactive systems.

Kansallinen osaamiskeskusohjelma (www.oske.net) Keinonen, Turkka & Jääskö, Vesa (toim.) (2003). Tuotekonseptointi. Teknologiateollisuuden julkaisuja nro 12/2003. Teknologiateollisuus ry. Helsinki. LERU (League of European Research Universities) Universities and Innovation: The Challenge for Europe . Living Lab Europe (2005). Living Lab Europe Finland. Elämisen monialainen tutkimusalusta. Konseptiselvitys. Konsultti: Kimmo Rönkä, Movense Oy. Rahoittaja: Tekes. Living Labs Europe –verkosto (www.livinglab.eu) Maunulan aluefoorumi (www.maunula.net) Möller, Kristian & Rajala, Arto & Svahn, Senja (2004). Tulevaisuutena liiketoimintaverkot. Johtaminen ja arvonluonti. Teknologiateollisuuden julkaisuja nro 11/22004. Teknologiateollisuus ry. Helsinki. Opetusministeriö (2006) KOTA- ja AMKOTA-tietokanta. Pre-commercial Procurement of Innovation (2006). Missing Link in the European Innovation Cycle. European Commission. March 2006. Rothwell, R. (1994): Towards the Fifth Generation Innovation Process. International Marketing Review, Vol 11, No 1.

42 (60)

Rönkä, Kimmo & Lehmuskoski, Miia & Lehmuskoski, Ville (2004). Luova kampusverkosto. Uudenmaan osaamisen maankäyttöstrategia, vaihe II. Culminatum. Sotarauta, Markku & Kosonen, Kati-Jasmin & Viljamaa, Kimmo (2007). Aluekehittäminen generatiivisen johtajuutena. 2000-luvun aluekehittäjän tuönkuvaa ja kompetensseja etsimässä. tampereen yliopisto, alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisuja 23/2007. Tampere. Strategisten huippuosaamisten keskittymät (www.tekes.fi/osaamisenkeskittymat/) Tilastokeskus (2006). Tolvanen, Ari & Kurki, Hannu (toim.) (2005) . Neloskierrettä kaupunginosiin. Kumppanuudet ja

roolit alueiden kehittämisessä. Kulttuuriasiankeskus, Helsingin kaupunki. Helsinki. Yhdessä huipulle. Helsingin seudun innovaatiostrategia. Culminatum 2005.

43 (60)

Liite 1: Arabianranta - esittely Perustiedot

Kehitysalustan nimi Helsinki Virtual Village / Arabianranta

Manageri/vastuuorganisaatio Kari Raina Art and Design City Helsinki Oy

Teema/fokus/painotus Eläminen, ICT, hyvinvointi, käytettävyys

Kehitysalustan kuvaus Arabianranta on Helsingin itärannalla sijaitseva tosielämän laboratorio, joka kattaa 13 000 opiskelijan, 250 yrityksen lisäksi 4000 asukkaan testialueen sekä asuntorakentamiseen liittyvien uusien pilottien testaamisen, kuten yhteisöllisten hankkeiden (yhteispihat, yhteiskerhotilat, alueellinen tietoverkko) lisäksi myös monia itse arkkitehtuuriin ja hallintomalleihin liittyviä pilotteja. Helsinki Virtual Village -brändi sen sijaan on Arabianrannan virtuaalisen ja todellisen maailman kohtauspaikka, jossa uusia digitaalisen sisällöntuotannon ja palveluiden malleja voidaan testata ja pilotoida. Samoin alusta luo mahdollisuudet ylläpitää testaajapoolia sekä toimii informaatiokanavana eri hankkeiden puitteissa.

Tutkimusyhteistyökumppanit TaiK, HY, Arcada, Stadia, Pop&Jazz Konservatorio, Prakticum, Heltech, HSE, Haaga-Helia, Laurea

Yritysyhteistyökumppanit/ kärkiyritykset

Saunalahti, Iittala Oyj, Teamware Group Oy, Nokia, Doberman, Siemens, Aptus, SysOpenDigia, Wärtsilä, Elisa, Helsingin Energia

Muut yhteistyökumppanit (esim. kaupungit, kunnat ja yleishyödylliset organisaatiot)

Helsingin kaupunki, kauppa- ja teollisuusministeriö, Tekes, Culminatum, Dimes, Divia, Design Forum

Kansainvälinen yhteistyö European Network of Living labs, The Technopolicy Network, “New Century Cities” network (MIT), Euroforum (GER)

Käyttäjät Arabianrannan asukkaat (asuminen, ICT, hyvinvointi ja käytettävyys), yritykset (ICT ja luovan teollisuuden kasvuyritykset), työntekijät (ICT, luovan teollisuuden ja osaamisen alat), opiskelijat (taide, design, luovan teollisuuden ja osaamisen alat, hyvinvointi ja tiede, ICT), vierailijat (ICT, design, taide ja arkkitehtuuri)

Referenssit ja toteutuneet hankkeet, projektit ja ohjelmat

• Alueverkko • Helsinki Virtual Village-portaali • Aptus varaus- ja kulunvalvontajärjestelmä • Area Balanced Scorecard (ABS) • Areal Customer Experience (ACE) • Asumisen talotekniikka (ASTAT) • Bluetooth lämmitystolpa (Siemens) • eModeraattori-toiminta • Helsinki Living Lab (ml. case Destia, Kesko ja Saunalahti) • Helsinki Virtual Village -media ja web-kyselyt • Innovative Cities for the Next Generation (icing) • IntelCities • IPTV-pilotti (Saunalahti) • Käpytikka • Kumpula-Arabianranta luova kampus • Taloyhtiösivut • wlan hotspotit • Yhteispihat

Yhteystiedot Art and Design City Helsinki Oy Hämeentie 133 A 00560 Helsinki www.helsinkivirtualvillage.fi

44 (60)

Lisätiedot

Managerointimalli Julkinen-yksityinen yhteistyö

Rahoitusmalli/rahoittajat Julkista rahaa mm. Helsingin kaupungilta ja TEKES-tutkimusohjelmista

Aikataulu Arabianrannan kehittämisen alkusanat lausuttiin vuonna 1995. Varsinainen rakennusprojekti käynnistyi toukokuussa 1997 ja Art and Design City Helsinki Oy perustettiin samana vuonna. Helsingin kaupungin näkökulmasta projekti valmistuu, kun alue on rakennettu valmiiksi. Näillä näkymin alue valmistuu vuoteen 2012 mennessä.

Erikoisosaaminen Kokonaisvaltaista osaamista asumiseen, yritystoiminnan ja kampustoiminnan yhdistämisestä samaan holistiseen hankkeeseen. Teemallista ja konseptisuunnittelun osaamista. Osaamista myös valokuituun perustuvasta alueverkosta ja sen operoinnista kuten myös asumisen uusista piloteista (kuten yhteispihat) ja niiden hallintamuodoista.

Tavoitteet ja toivotut tulokset Arabianrannan osalta uusi, yhteisöllisempi ja konseptisuunnitteluun perustuva kaupunkisuunnittelunäkemys, joka ottaa huomioon kaikki alueen kehittämiseen vaikuttavat tekijät ei vain asuntosuunnittelua. Best practice -malli kopioitavaksi muualle sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Hyödynnettävät menetelmät • Webropol-webkyselytyökalu • Tutkimusyhteistyökumppaneiden omat menetelmät • Fokusryhmähaastattelut

Parhaat käytännöt ja opit • eModeraattori-toiminta • Taloyhtiösivut • Yhteisöllinen vaikuttaminen ja uudet yhteisölliset palvelut (mm. yhteispihat) • Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen ihmisten arjessa

Kuva 26. Art and Design City Helsinki Oy koordinoi Arabianrannan asuinalueella tehtäviä T&K-hankkeita.

Kuva 27. Forum Virium Helsingissä kehitettiin päiväkotien kuva- ja videopäiväkirjaa. Kuvat: Forum Virium Helsinki & Movense.

45 (60)

Liite 2: Forum Virium Helsinki - esittely Perustiedot

Kehitysalustan nimi Forum Virium Helsinki

Manageri/vastuuorganisaatio Jarmo Eskelinen Forum Virium Helsinki

Teema/fokus/painotus Digitaaliset palvelut, media, asuminen, terveydenhuolto, liikenteenohjaus, kauppa, koulutus ja oppiminen

Kehitysalustan kuvaus Yritysten, tutkimustahojen ja julkistahojen perustama klusteri, jolla käynnissä useita digitaalisten palveluiden ja sisältöjen kehityshankkeita

Tutkimusyhteistyökumppanit Sitra, VTT

Yritysyhteistyökumppanit/ kärkiyritykset

Destia, Digita, Elisa, Nokia, TeliaSonera, TietoEnator, Veikkaus/Innoka, WM-Data, YIT-Yhtymä, Yleisradio, IBM, Itella, MTV3, SOK, Swelcom, Vaisala

Muut yhteistyökumppanit (esim. kaupungit, kunnat ja yleishyödylliset organisaatiot)

Helsingin kaupunki, Tekes

Kansainvälinen yhteistyö B-Star (Shanghai, Kiina), European Network of Living Labs (EU), FinnNode (Silicon Valley, USA)

Käyttäjät • Terveydenhuollon palvelujen käyttäjät Herttoniemen alueella Helsigissä • Valittujen kaupunkitapahtumien yleisö Helsingissä Liikenteen infopalvelujen käyttäjät pääkaupunkiseudulla

Referenssit ja toteutuneet hankkeet, projektit ja ohjelmat

Toteutuneet: • Finnish Mobile TV • HITS - Älykkäät liikennepalvelut • Päiväkotien kuva- ja videopäiväkirjapalvelu • Eurovision Mobile Experience Communities Käynnissä: • Terveellinen kaupunginosa • Ubiikki Helsinki • Sino-Finnish co-operation -projektikokonaisuus

Yhteystiedot www.forumviriumhelsinki.fi Forum Virium Helsinki Radiokatu 5 D RTI talo, 1. krs. 00240 Helsinki info@forumvirium.fi

Lisätiedot

Managerointimalli Julkinen-yksityinen yhteistyö

Rahoitusmalli/rahoittajat Toiminnan päärahoittajana toimii Helsingin kaupunki ja yhteistyökumppaniyritykset. Hankkeissa rahoituksesta vastaavat mukana olevat yritykset ja julkistahot sekä TEKES.

Aikataulu Forum Virium Helsinki klusterihanke käynnistyi vuoden 2006 alussa. Digitaalisten palvelujen Forum Virium Center on suunniteltu avattavaksi vuosien 2008 -2009 vaihteessa.

Erikoisosaaminen Innovaatiotoiminta julkisten palvelujen rajapinnassa sekä eri toimialojen väliset yhteydet.

Tavoitteet ja toivotut tulokset TULEVAISUUSKONSEPTIEN VAUHDITTAMINEN: Koota tulevaisuuskonseptien toimijoita yhteen, tukea yhteistyötä ja hankkeiden toteutusta Hankkia hankkeille rahoitusta VERKOSTOITUMINEN: Hoitaa klusterin sisäistä ja ulkoista viestintää sekä laajentaa verkostoa INNOVAATIOYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN: Kehittää Forum Virium Helsingin innovaatioprosessia, edistää Open Innovation-toimintaa HELSINGIN ALUEEN KEHITTÄMINEN: Osallistua Helsingin alueelliseen kehittämiseen

46 (60)

Liite 3: Kustaankartanon vanhustenkeskus - esittely Perustiedot

Kehitysalustan nimi Kustaankartanon vanhustenkeskus - InnoKusti-hanke

Manageri/vastuuorganisaatio Minna Koivumäki, InnoKusti-hanke

Teema/fokus/painotus Terveydenhuolto, hyvinvointi

Kehitysalustan kuvaus Gerontologian hanke, jossa tutkitaan iäkkäiden hoitoon liittyvää teknologiaa ja sen vaikuttavuutta.

Tutkimusyhteistyökumppanit InnoKusti-hanke: TKK (LITE - Life Quality Improvement through Technology –projekti), Helsingin kaupungin kotihoito / Helsingin yliopiston hanke Kustaankartanon vanhustenkeskus: TKK, Ikääntyvät kaupunkilaiset 2020 -hanke (IKU - Ikäihmisten kuntouttavat hoito- ja toimintaympäristöt -projekti; LITE - Life Quality Improvement through Technology -projekti; AAPINEN - Auttavan Automaation Pilotointi -projekti)

Yritysyhteistyökumppanit/ kärkiyritykset

Elsi Technologies, Emfit Oy, Miratel Oy, AudioRiders Oy

Kansainvälinen yhteistyö InnoKusti-hankkeella ei ole vielä tässä vaiheessa omia kansainvälisiä verkostoja. Kustaankartanon vanhustenkeskus kuuluu STAKES:n koordinoimaan kansainväliseen RAI-vertailuverkostoon. Lisäksi Kustaankartanolla on kansainvälisiä yhteistyötahoja, kuten Sendai-keskus Japanissa.

Käyttäjät Kustaankartanon vanhustenkeskuksen vanhukset ja hoitohenkilökunta

Referenssit ja toteutuneet hankkeet, projektit ja ohjelmat

InnoKusti-hankkeen menossa olevat projektit: • Turvallisesti aktivoivaan arkeen (2006-2007); turvalaitteen testaaminen ja

hoitokäytäntöjen kehittäminen • Askelturva A (2006-2007); tuotekehitystä • Askelturva G (2007-2009); turvalaitteen testaaminen ja hoitokäytäntöjen

kehittäminen • Inno-ääni (2006-2008) • ”Interaktiivinen TV” (työnimi) (2007-2009)

Yhteystiedot Minna Koivumäki 040 334 0640 minna.koivumaki@hel.fi Kustaankartanon vanhustenkeskus Oltermannintie 32 00620 Helsinki http://www.hel.fi/wps/portal/Sosiaalivirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Sosiaalivirasto/Vanhusten+palvelut/Vanhustenkeskukset/Kustaankartanon+vanhustenkeskus/INNO-Kusti+-hanke

47 (60)

Lisätiedot

Managerointimalli Julkinen-yksityinen yhteistyö

Rahoitusmalli/rahoittajat Päärahoittajana toimii Helsingin kaupunki. Yksittäisissä hankkeissa rahoittajina ovat myös mukana olevat yritykset

Aikataulu 5-vuotinen hanke on käynnistynyt kesällä 2006. Helsingin kaupungin rahoitus myönnetään hankkeelle vuosittain.

Erikoisosaaminen Kustaankartanossa on käytössä sisäinen info-TV-kanava, jossa lähetetään esim. johtoryhmän kokoukset ja muut tapahtumat suorana lähetyksenä.

Tavoitteet ja toivotut tulokset

Vanhusten hoidossa käytettävien teknologioiden uusien käyttötapojen kokeilua aidossa ympäristössä parantaen käytettävyyttä ja käyttöönottoprosessia, tutkimalla kustannusvaikutuksia sekä olemassa olevien hoitoprosesseja kuvaamalla ja muuttamalla.

Hyödynnettävät menetelmät • Osallistava suunnittelu / johtaminen Muita menetelmiä otetaan käyttöön projektien edistymisen myötä

Parhaat käytännöt ja opit Hankkeen opit ja havainnot liittyvät vielä tässä vaiheessa kehittämisprosesseihin ja käyttöönottoprosesseihin. Varsinaisia uusia innovaatioita ei ole vielä tässä vaiheessa kehitetty. • Uuden teknologian vientiä hoitotyön osastoille helpottaa ylimääräinen

henkilöstöresurssi sitä varten. • Yhteisen, hyvin arkisen kehittämistyön tekeminen yhdessä osaston kanssa auttaa

osastoa mieltämään uuden teknologian käytön ja merkityksen paremmin. • Osastot ovat rohjenneet antaa palautetta ja hyviä kehittämisehdotuksia, kun

osastojen yhdyshenkilönä on ollut heille tuttu yhteyshenkilö.

Kuva 28. Kustaankartanossa kehitetään ja testataan ikääntyvien hoitoon tarkoitettuja sovelluksia.

48 (60)

Liite 4: m-cult - esittely Perustiedot

Kehitysalustan nimi m-cult / Live lab Helsinki

Manageri/vastuuorganisaatio Minna Tarkka m-cult uuden mediakulttuurin keskus

Teema/fokus/painotus Media, osallistuvat menetelmät

Kehitysalustan kuvaus Tukee uuden mediakulttuurin tuotantoa, tutkimusta ja kehitystä. Erityisenä painopistealueena 2004 alkaen mobiili, urbaani ja yhteisöllinen media.

Tutkimusyhteistyökumppanit Useita tutkimusyhteistyökumppaneita, kuten VTT Media ja Internet, TKK Viestintätekniikka / FinnOnto-konsortio, HIIT, TKK Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Yhteys viestintäalan AMK-kehityshankkeisiin: DINA/Arcada, Videos/Stadia

Yritysyhteistyökumppanit/ kärkiyritykset

M2HZ-kumppaneita 2005 alkaen Elisa, HP; keskustelut YLE:n kanssa käynnissä.

Muut yhteistyökumppanit (esim. kaupungit, kunnat ja yleishyödylliset organisaatiot)

Oikeusministeriö/Demokratiayksikkö; Helsingin kaupunki: Nuorisoasiainkeskus, Stadia, Kirjasto10, Lähiöprojekti, Kontupiste sekä Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto Helka; Media- ja kulttuuriorganisaatioita: mm. Assembly, AV-arkki, Basso, Kallion Kulttuuriverkosto, Kokeellisen elektroniikan seura, Nälkäteatteri, OUBS, Todellisuuden tutkimuskeskus, Ylioppilasteatteri, Zodiak; Kansalaisjärjestöjä mm. Dodo, Greenpeace, KEPA, Kuluttajat-Konsumenterna ry, maailma.net

Kansainvälinen yhteistyö Useita kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, mm. Banff New Media Institute (CA), Forum Des Images (Paris, FR), Futuresonic (Manchester, UK), Media Lab Tallinn (Tallinna, EE), Public Art Lab (Berlin, DE), Sarai Media Lab (Delhi, IN), V2 (Rotterdam, NL), Virtual Platform Netherlands (Amsterdam, NL), Transmission-verkosto.

Käyttäjät Hankkeen tuottajakumppanit ovat sen ensisijaisia käyttäjiä: joukko sähköisen kulttuurin, esittävän taiteen tuottajia, erityis- harrastus- ja asukasryhmiä jotka etsivät näkyvyyttä toiminnalleen. Heidän kauttaan tavoitetaan paikallisten ja intressiyleisöjen ”mosaiikki” ja aktivoidaan yleisöjä tuottajiksi.

Referenssit ja toteutuneet hankkeet, projektit ja ohjelmat

• m-cult.net –tietopalvelu 2002- • Uusi mediakulttuuri innovaatioympäristönä ja Nordic media cultures –

tutkimukset 2002-03 (OPM, LVM, KTM ja Pohjoismainen ministerineuvosto) • Rajapinnalla –dokumenttisarja uudesta mediakulttuurista (yhteistuotanto

Koskela Art & Media House, YLE Teema). • ISEA2004, International Symposium of Electronic Art 2003-04 (yhteistuotanto

LUME, Kiasma, Tallinnan taideakatemia) • USED, Urban Spaces and Experience Design – taiteen ja tutkimuksen

vuorovaikutushanke 2005-07 • Digitaalinen televisio kansalaisvaikuttamisen kanavana –selvitys ArviD 2005

(yhteistyö Tieke ry) • M2HZ, avoin kaupunkitelevisio 2005-, koelähetysjakso toukokuu 2007 demosi

kanavaprofiilin • Osallistuva ennakointi 2007-

Yhteystiedot www.m-cult.org m-cult PL 170 00531 Helsinki Finland informer@m-cult.org minna.tarkka@m-cult.org

49 (60)

Lisätiedot

Managerointimalli Yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii välittäjäorganisaationa kulttuuri- ja järjestökentän sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Toimintamallina verkosto: pieni organisaatio ja yhteistoiminta kumppanien kanssa.

Rahoitusmalli/rahoittajat Opetusministeriö, Helsingin kaupunki (toiminta-avustus), Uudenmaan liitto / Live lab Helsinki -kehitysalusta. Hankerahoitus USED-tutkimushanke 2005-07 Suomen Akatemia ja Taiteen keskustoimikunta. Lisäksi projekti- ja konsultointihankkeiden tuotot.

Aikataulu m-cult perustettiin vuonna 2000. Ylläpitänyt digitaalisen mediakulttuurin tietopalvelua 2002 alkaen ja laatinut useita selvityksiä alalta eri ministeriöille. 2003-04 päätuotanto elektronisen taiteen symposium ISEA2004, joka on Pohjois-Euroopan suurimpia mediakulttuuritapahtumia. 2005 esiselvitys ja 2006 alkaen rahoitus Uudenmaan liitolta yhteisö- ja kaupunkimedian Live lab Helsinki -kehitysalustahankkeelle. Tämän yhteydessä käynnistettiin avoin kaupunkitelevisiohanke M2HZ, jonka koelähetykset järjestettiin 2007 ja varsinainen lähetystoiminta alkaa lokakuussa 2007.

Erikoisosaaminen Ruohonjuuritason verkostointi, taide-, kulttuuri- ja kansalaisnäkökulma. Tapahtumaosaaminen ja kulttuurinäkökulma teknologiaan ja kaupunkitilaan. Mediademokratian ”think and do -tank”.

Tavoitteet ja toivotut tulokset Kehittää monikanavaympäristöön ruohonjuuritason televisiokanava, joka tuottaa näkyvyyttä pääkaupunkiseudun kulttuuri- ja kansalaistoimijoille ja yhdistää eri mediatoimijoiden resursseja yhden vahvan kanavan synnyttämiseksi. Tuloksena monistettava, avoimeen teknologiaan perustuva monikanavatelevision konsepti. Lisätä asukkaiden osallisuuden ja vertaisuuden tunnetta ja rikastaa arkikokemusta paikallisten toimijoiden ja globaalien intressiyhteisöjen sisällön kautta. Tuloksena parempi alueellinen hyvinvointi ja monikulttuurinen integraatio. Tuoda digitaalisen kulttuurin ja osallistuvan median kansainvälistä osaamista rikastamaan suomalaista mediaa, demokratiaa ja innovaatioympäristöä. Tuloksena uudet vuorovaikutteiset menetelmät alue- ja valtionhallinnossa kansalaisten kuulemiseen ja osallistumiseen sekä paikallisen mediatoiminnan madaltunut kynnys.

Hyödynnettävät menetelmät • avoimet verkkoteknologiat ja public access -televisiotoiminta • hajautettu, kevyt tuotantomalli • kulttuurin ja osallistuvan demokratan näkökulma teknologiakehitykseen • konseptityöpajat ja kehitystapaamiset

Parhaat käytännöt ja opit • yhteisön ja yhteistoiminnan rakentaminen on orgaaninen, keskusteleva ja hidas prosessi, jota ei voi ylhäältä pakottaa.

• teknologian ja hallinnon kehityshankkeet eivät saavuta käyttäjien arkea, markkina- ja tarvelähtöinen kehitystyö lähtee usein väärään suuntaan jo premisseiltään. Sosiaalinen ja kulttuurinen innovaatio etsii ratkaisuja myös ei-teknologisista yhteisöllisistä käytännöistä.

• aito osallistumisen kulttuuri edellyttää riskinottokykyä, luottamusta ja myös konfliktien esiin tuomista.

Kuva 29. m-cult oli mukana Kallio kukkii –tapahtumassa.

50 (60)

Liite 5: RFID Lab Finland - esittely Perustiedot

Kehitysalustan nimi RFID Lab Finland

Manageri/vastuuorganisaatio Sami Kalliokoski Projektipäällikkö EVTEK RFID Lab GSM +358 40 585 4937 sami.kalliokoski@rfidlab.fi Mikko Punakivi Ohjelmajohtaja Technopolis Oyj / Vantaan HiTech - ohjelma Puh. 09 2517 8169, GSM 040 568 4808 mikko.punakivi@technopolis.fi

Teema/fokus/painotus RFID-tekniikka ja sen soveltaminen

Kehitysalustan kuvaus RFID Lab Finland on Vantaan HiTech-ohjelmaan kuuluva ja osin TE-keskuksen sekä jäsenyritysten rahoittama kehitysalustahanke, jonka tarkoituksena on auttaa yrityksiä ja organisaatioita RFID-tekniikan soveltamisen ensiaskelissa. RFID Lab tarjoaa neutraalia informaatiota, asiantuntemusta ja palveluja RFID-tekniikkaan ja sen soveltamiseen liittyen, erityisesti logistiikan ja omaisuuden hallinnan sovellusalueilla.

Tutkimusyhteistyökumppanit EVTEK ammattikorkeakoulu / Asko Kippo, Laurea ammattikorkeakoulu / Petri Oikkonen, Oulun ammattikorkeakoulu / Sakari Kauppinen, TKK Logistiikka / Professori Kari Tanskanen, TKK Teollisuustalous / Professori Eero Eloranta, TTY Rauman Yksikkö / Lauri Sydänheimo, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka / Johtava tutkija Antti Permala, VTT Tietotekniikka / Tutkimusprofessori Heikki Seppä, VTT Tuotteet ja tuotanto / Erikoistutkija Johan Scholliers

Yritysyhteistyökumppanit/ kärkiyritykset

Anna Digital, Confidex, Elektrobit, Enfucell, GS1 Finland Oy, Hewlett-Packard, Idesco, LogiNets, Logy Competence / Logy ry, Norfello, Norfello, Ponsec Finland, TeliaSonera, ToP Tunniste, Trackway, UPM Raflatac, Vilant Systems, Voyantic

Muut yhteistyökumppanit (esim. kaupungit, kunnat ja yleishyödylliset organisaatiot)

Tekes, (http://www.tekes.fi/vamos) / Ismo Mäkinen, Consello Consulting Oy, Keksintösäätiö, Suomen logistiikkayhdistys

Kansainvälinen yhteistyö RFID Innovation Center (Norja), RFID Test Center (Tanskan teknologinen instituutti)

Käyttäjät Logistiikka-yritykset, lääketeollisuus, elektroniikkateollisuus, terveydenhuolto, metalliteollisuus, metsäteollisuus, pakkausteollisuus, yksityishenkilöt, koulut ja tutkimusorganisaatiot sekä yritykset jotka ovat kiinnostuneita ottamaan RFID-teknologian tuotevalikoimaansa

Referenssit ja toteutuneet hankkeet, projektit ja ohjelmat

• Koulutustilat • Koetehdas • RFID testi- ja demokeskus • Useita sekä julkisia että salaisia case studyja

Yhteystiedot Postiosoite: RFID Lab Finland PL 35, 01531 Vantaa

Käyntiosoite: RFID Lab Finland Teknobulevardi 3-5 01530 Vantaa

51 (60)

Lisätiedot

Managerointimalli Julkinen-yksityinen yhteistyö

Rahoitusmalli/rahoittajat Julkisina rahoittajina toimivat Vantaan HiTech -ohjelma ja TE-keskus. Jäsenyritykset rahoittavat hanketta jäsenmaksujen, demolaitteistojen ja asiantuntijatyön muodossa

Aikataulu RFID Lab Finlandin toiminta käynnistyi vuoden 2004 lopussa ja RFID Lab Demohuone avattiin helmikuussa 2005. Toisen vaiheen rahoitus on saatu vuosille 2007–2008, jonka jälkeen toiminta on jatkumassa osana EVTEK:n toimintaa.

Erikoisosaaminen • RFID-teknologian demonstroiminen ja toteuttaminen • Suomen RFID-alan toimijat (yritykset, koulut ja tutkimustahot) jäseninä ja

jäsenien kanssa tiivis yhteistyö.

Tavoitteet ja toivotut tulokset • Edistää RFID-alan suomalaisten jäsenyritysten kasvua, kansainvälistymistä ja asiakashankintaa

• Tarjota neutraalia RFID-tietoa ja auttaa potentiaalisia hyödyntäjiä (kauppa, teollisuus) ymmärtämään tekniikan hyödyt ja rajoitteet

• Kehitysalustatoiminnallaan edistää uuden yritystoiminnan syntymistä ja tiivistää T&K toimijoiden ja yrityksen välistä yhteistyötä

• Uusien alan jäsenyritysten määrän jatkuva kasvattaminen

Hyödynnettävät menetelmät • Yhteishankkeet • Demohuonetoiminta • www.rfidlab.fi -portaali • RFID Lab -seminaarisarja • Tiedotustoiminta

Parhaat käytännöt ja opit • Avoin ja rehellinen toiminta tärkeätä ilmapiirin ja osallistumisen kannalta • Demohuone paras tapa esittää ja opettaa teknologiaa

Kuva 30. RFID Lab Finland

52 (60)

Liite 6: Well Life Center - esittely Perustiedot

Kehitysalustan nimi Well Life Center

Manageri/vastuuorganisaatio Katariina Raij Laurea ammattikorkeakoulu

Teema/fokus/painotus Hyvinvointiosaaminen

Kehitysalustan kuvaus Well Life Center on osaamisen tutkimukseen ja yhteiseen arvopohjaan rakentuva hyvinvointiosaamisen kehittämisympäristö. Toiminta perustuu kumppanuuteen ja yhdessä tekemiseen innovatiivisia ratkaisuja tavoittelevissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. WLC tuo lisäarvoa yhteistyökumppaneilleen hyvinvointiosaamisen ja sen tutkimusosaamisen asiantuntijana. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan prosesseissa keskiössä on asiakas (koko elinkaaren osalta) - perheet, työikäiset ja ikääntyneet. WLC tarjoaa ympäristön, jossa ideasta on mahdollista kehittää innovaatio ja edelleen saattaa se loppuasiakkaalle. Kehittämisprosessien etenemistä edistävät WLC:n tutkimus- test lab - ja living lab -ympäristöt keskinäisenä dialogina. WLC:n hyvinvointiosaamisen tutkimus- ja kehittämislinjat on tunnistettu hyvinvointipalvelujen kansallisista ja kansainvälisistä kehittämisstrategioista.

Tutkimusyhteistyökumppanit Laurea ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto (liikuntatieteiden laitos), Teknillinen korkeakoulu, VTT

Yritysyhteistyökumppanit/ kärkiyritykset

ArctiCareTechnologies Oy, Culminatum Ltd Oy, FysioSporttis Oy, Hur Oy, JOVO Oy, Lääkärikeskusyhtymä Oy, Medixine Oy, TDC Song Oy, Videra Oy

Muut yhteistyökumppanit (esim. kaupungit, kunnat ja yleishyödylliset organisaatiot)

Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Uudenmaan Sydänpiiriyhdistys ry

Kansainvälinen yhteistyö Sendain kaupunki (Japani), Tohoku Fukusi Yliopisto (Japani)

Käyttäjät Kuntapäättäjät, perhe- ja sosiaalipalvelujen kehittämisyksiköt, vanhuspalveluiden kehittämisyksiköt, omaishoitajat, Palvelutalojen asukkaat, Vanhusneuvostot, kotihoidon asiakkaat Nyt hankkeet ikääntyville, mutta scope koko ihmisen elinkaari; tulossa mm. kehitysvammaisten vanhemmille palveluiden kehitystä

Referenssit ja toteutuneet hankkeet, projektit ja ohjelmat

• Hyvinvointi-TV -konsepti osana suomalais-japanilaista ACTIVE-hanketta • Coping at Home -hanke osana TEKES:n FinnWell-ohjelmaa • KOTIIN-hanke osana EU:n InnoElli Senior -ohjelmaa • Youth at Risk Leonardo-rahoitteinen, kansainvälinen yhteistyöhanke • Laboratoriot; ActivityLab, One-to-One Lab, HabitatLab ja LabLife

Yhteystiedot Well Life Center Metsänpojankuja 3 02130 Espoo otaniemi.info@laurea.fi www.wlc.fi

53 (60)

Lisätiedot

Managerointimalli WLC on Laurea-ammattikorkeakouluvetoisena julkisvetoinen, jossa toiminta rakentuu korkeakoulujen, julkisen-, yksityisen- ja kolmannen sektorin väliseen yhteistyöhön tutkimus- ja kehittämishankkeissa. T&K-hankkeiden sopimussalkussa määritetään eri kumppaneiden vastuualueet ja roolit asiantuntijaosaamisen mukaan, sekä sovitaan tulosten jakaminen

Rahoitusmalli/rahoittajat Julkinen sektori, TEKESin FinnWell-ohjelma, EU:n InnoElli Senior -ohjelma, EU:n Leonardo-ohjelma, ESR-hankeraha, Sosiaali- ja terveysministeriö

Aikataulu WLC:n tutkimuksellinen kehittäminen aloitettiin vuonna 2001. Fyysisen toimintaympäristön rakentuminen mahdollisti toiminnan käynnistämisen vuoden 2004 syksyllä. Merkittävimpinä saavutuksina vuoteen 2007 mennessä ovat 1) korkeakoulujen, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön toimintamallin kehittyminen erityisesti vuoden 2006 aikana 2) IKÄ-seminaarit yhdessä Culminatumin kanssa vuosina 2005-2006 3) Cluster in Motion Kansallisen osaamiskeskusohjelman huippuhanke vuonna 2005 4) TEKES:n FinnWell-ohjelmaan pääsy vuosina 2005 ja 2006 5) InnoElli Senior -ohjelmaan pääsy vuonna 2006. Hankerahoitukset vuoden 2007 loppuun saakka, mutta uusia rahoitushakemuksia laajentuviin T&K- hankkeisiin on jätetty ja suunnitteilla 6) WLC:n yhtiöittämisprosessi käynnissä

Erikoisosaaminen Hyvinvointiosaaminen ja sen tutkimus- ja kehittämisosaaminen lisäarvona yhteistyökumppaneille, jolloin teknologiainnovaatioihin integroituu niiden mahdollistama palveluosaaminen. Hyvinvointiosaaminen sisältää asiakkuusosaamisen, joka mahdollistaa asiakasvetoisuuden T&K-hankkeissa.

Tavoitteet ja toivotut tulokset WLC:n tavoitteena on tuottaa ja kehittää tutkimukseen perustuvia hyvinvointi-innovaatioita uusina palvelutuotteina, toimintamalleina ja työkulttuurina sekä jakaa ja levittää saavutettua osaamista. Lisäksi tavoitteena on luoda lisäarvoa julkiselle sektorille, yrityksille, korkeakouluille ja kolmannen sektorin organisaatioille hyvinvointi- ja sen palveluosaamisen asiantuntijana. WLC:n tutkimustyö tuo lisäarvoa ja hyödyllistä tietoa kumppaneittemme omaan tuotekehitys-, tutkimus- ja kehitystyöhön. Toivotut tulokset ovat teknologiaa hyödyntävät palvelutuotteet, niistä rakentuvat palvelukonseptit ja niiden edellyttämän osaamisen levittäminen sekä rakenteiden ja johtamisen uudistaminen.

Hyödynnettävät menetelmät • Research lab - test lab - living lab - loppukäyttäjä -ketju palvelutuotekehittelyssä

• Toimintatutkimus professionaalisessa kontekstissa Learning by Developing -toimintamalli (opettajat, opiskelijat & työelämän asiantuntijat yhdessä T&K- hankkeissa)

Parhaat käytännöt ja opit WLC-konseptin kehittyminen ja kehittäminen

Kuva 31. Well Life Centerin Hyvinvointi-TV (vas.) ja 1to1-täysmittakaavalaboratorio (oik.).

54 (60)

Liite 7: LiTe Open -verkoston kehitysalustoja

Kehitysalusta Manageri /

vastuu-

organisaatio

Teema /

painotus

Yhteistyökumppanit

(tutkimus)

Yrityskumppanit

Karjaranta Living

Lab, Pori

Lisätietoja: Pirjo Rehula, pirjo.rehula@pori.fi

Hyvinvointi, terveydenhuolto

netWork Oasis,

Joensuu

(www.network-

oasis.net/fi/)

Ilkka Kakko (kehityspäällikkö) / netWork Oasis

ICT Joensuun tiedepuisto Oy

Northern Rural-Urban

Living Lab

(NorthRULL),

Oulu/Rovanimemi/m

uu Pohjois-Suomi

Lisätietoja: Timo Pärkkä / Oulun yliopisto

ICT Lapin yliopisto, Oulun yliopisto, Luleån yliopisto, Kemi-Tornion AMK, Oulun AMK, Kajaanin AMK, Regional Centre of North-East Finland, Northern Ostrobothnia, Mid-Ostrobothinia Rovaniem, Lapin liittoi

Oulu Innovation, Rovaniemi Regional Development Agency Ltd., Lapland Centre of Expertise for the Experience Industry, Naturpolis Ltd

Octopus-verkosto,

Oulu

(www.octo.fi)

Eero Laine (johtaja) / Octopus Network

ICT, media OAMK, TAMK, EVTEK, VTT, Oulun yliopisto, KTAMK, RAMK, Lapin yliopisto, Savonia-AMK, Kuopion yliopisto, Turun AMK ja Turun yliopisto Oulun kaupunki

Nokia, Finnet, TeliaSonera, Oulu Innovation (toimijaverkostossa yli 60 yritystä ja yhteisöä)

Snowpolis,

Vuokatti/Sotkamo

(www.snowpolis.fi)

Antti Leppävuori / Snowpolis Oy

Hyvinvointi, ICT Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto (mittalaitelaboratorio MILA), Biotekniikan laboratorio, Kajaanin Ammattikorkeakoulu, Sotkamon lukio, Vuokatti Campus Sotkamon kunta, Kajaanin kaupunki, TE-keskus, Kainuun liitto

Kajaanin puhelinosuuskunta, Elektrobit Group Oyj, Holiday Club Katinkulta, Incap Oyj, IT-pooli, Kainuun Etu Oy, Kaspek Oy, Sunit Oy, Vuokatin Urheiluopisto, Vuokatinrinteet

Suurpelto, Espoo

(www.suurpelto.fi)

Lisätietoja: Matti Kokkinen, matti.kokkinen@espoo.fi

Eläminen, ICT, hyvinvointi

Wireless Lahti

(www.lla.fi)

Lisätietoja: Ari Kalmari, ari.kalmari@lahtisbo.fi / Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

ICT Teknillinen korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, VTT Lahden kaupunki, Päijät-Hämeen Sosiaali- ja terveyhtymä/Heimo hyvinvointipiiri

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, TeliaSoneraFinland Oyj, Quickclic Finland Oy, Mobile Safe Track Oy, Elsi Technologies Oy, Oy Wireless Media Finland Ltd, Suomen Puheentunnistus Oy, Mecastep Oy, In Net Oy, Sympa Oy

Vuores, Tampere

(www.vuores.fi)

Pertti Tamminen (projektijohtaja) / Tampereen kaupunki

Eläminen, ICT TEKES, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto, eTampere, Pirkanmaan liitto, PIR Pirkanmaan ympäristökeskus, Tiehallinto, Hermia

55 (60)

Liite 8: European Network of Living Labs -verkoston

kehitysalustat

Kehitysalusta Manageri /

vastuu-

organisaatio

Teema /

painotus

Yhteistyökumppanit

(tutkimus)

Yrityskumppanit

Arc Labs Waterford

(www.tssg.org)

TSSG, Miguel Ponce de Leon miguelpdl@tssg.org

ICT

Botnia Living Lab

(www.testplats.com)

CDT, Annika Sällström, annika@cdt.ltu.se

ICT CDT, Luleån teknilllinen korkeakoulu, Umeån yliopisto, Octopus-verkosto, Oulu

Ericsson, TeliaSonera

Frascati Living Lab ESA, Luigi.Fusco@esa.int

ICT (avaruus-teknologia,

Rooman Tov Vergata yliopisto, Banca d’Italia teknologiakeskus, INFN ydinfysiikkalaboratorio, ENEA teknologiakeskus, CNR, ESA Frascati

Freeband experience lab

(www.freeband.nl)

FreeBand, Daan.Velthausz@telin.nl

ICT Delftin, Twenten ja Eindhovenin yliopistot, Telematica Instituut

Yli 30 organisaatioa mm. KPN, Lucent Technologies, Philips, Ericsson, Genexis, TNO

Györ Automotive LL

(www.livinglab.shp.hu)

PANAC, Tunde Kallai, tkallai@axelero.hu

Autoteollisuus Unkarin talous- ja kuljetusministeriö, West-Pannon alueelllinen kehitysyhtiö, Innonet COMIST & CoSpaces EU IST projektit ja PANAC

Gyor Industrial Park Ltd, Varinex Rt, X10D Ltd, MONET 2000 ltd

Gödöllö Rural LL

(www.livinglab.shp.hu)

Tunde Kallai, tkallai@axelero.hu

Maatalous St. Stephan maatalousyliopisto Unkarin maatalous- ja maaseudun kehitysministeriö

Helsinki Living Lab

(www.helsinkilivinglab.fi)

Jarmo Eskelinen, jarmo.eskelinen@forumvirium.fi & Kari Raina, Kari.Raina@adchelsinki.fi

Eläminen, ICT, media, hyvinvointi. terveydenhuolto

TaiK, HY, Arcada, Stadia, Pop&Jazz Konservatorio, HSE, Sitra, VTT Helsingin kaupunki, Tekes

Destia, Digita, Elisa, Nokia, TeliaSonera, TietoEnator, Veikkaus, WM-Data, YIT-Yhtymä, Yleisradio, IBM, MTV3, SOK, Swelcom, Vaisala

i2Cat Catalonia Digital Lab

(www.i2cat.net)

UPC, Esteve Almirall almirall@lsi.upc.edu

ICT Gencat, UPC, Tadia Abertis, Prous Science, Televisio de Catalunya, Alcatel, Telefonica, Mediapark, Retevision, Al-Pi, Vodafone, Cesca, Nortel Networks, Cisco Systems

IBBT-iCity Living Lab

(www.i-city.be)

IBBT-iCity, Jo Pierson, jo.pierson@vub.ac.be

ICT (mobiili) Flaamin hallitus, Hasseltin ja Fleuven kaupungit

Esim. Concentra Media, Microsoft, Siemens, Research Campus Hasselt, Telenet, Baha Consulting, BKM, Business Network Systems, Cegeka, Cronos, Essec jne.

56 (60)

Kehitysalusta Manageri /

vastuu-

organisaatio

Teema /

painotus

Yhteistyökumppanit

(tutkimus)

Yrityskumppanit

Knowledge Workers LL CeTIM, Bernhard Katzy, prof.Katzy@cetim.org

ICT CeTIM, University Bw Munich, Fraunhofer, HTWG University Constance, LUSM ja LIACS of Universiteit Leiden, AlpAndria University Initiative Aladin

Siemens, Philips, IABG, Orange, Microsoft, Galileo, Anywi, Xpert, Arel, Vivici, chinglish.com, @semantic, Zorg Gemak Leiden

LL ICT Usage Lab Thierry Nagellen, thierry.nagellen@orange-ftgroup.com

ICT French National Research Center, INRIA, Nizza Sophia-Antipolisin yliopisto, Group of Telecommunications Schools

ST Micro, IBM, Texas, Philips, Amadeus, France Telecom, Alcatel Space, Bouygues Telecom, SFRCegetel Business Foundation, SAP Labs

Madeira Living Lab

(www.madeiratecnopolo.pt)

The Public and Regional Administration, alvaro.oliveira@alfamicro.pt

ICT

Manchester EastServe

(www.eastserve.com)

Manchester Digital Development Agency, Steve Curwell, s.r.curwell@salford.ac.uk

ICT

Mobile City Bregenz

(www.bregenz.at)

FVH, jens.schumacher@fhv.at

ICT (mobiili) Mobilkom Austria

Mobile City Bremen

(www.mobilecity.org)

BIG Bremen, Dieter Voss, dieter.voss@big-bremen.de

ICT (mobiili) Yli 40 yritystä ja tutkimuslaitosta

Open Innovation Centre

Brussels

(www.oicb.be)

IBBT, Pieter.Ballon@vub.ac.be

ICT

Slovenia eLivingLab

(www.elivinglab.org/)

University of Maribor, Joze Gricar gricar@fov.uni-mb.si

ICT Esim. University of Corvinus Budapest, Unkari, University of Graz, evolaris Researc Lab, Itävalta, Technical University of Košice, Faculty of Economics, Slovakia, University of Maribor, Faculty of Organizational Sciences, eCenter, Slovenia, University BW München jne.

ACL Services Ltd., EBA Electronic Business Agency, Microsoft Slovenia, Oracle, Oria, Our Space, SAP d.o.o., Select Technology d.o.o.

Turku Archipelago LL

(www.turunmaanseutu.fi)

Region Åboland, fredrik.husberg@parnet.fi

ICT

Wirelessinfo Czech LL

(www.wirelessinfo.cz)

Karel Charvat, charvat@wirelessinfo.cz

ICT (maatalous, metsätalous, hälytysjärjestelmät, logistiikka, julkishallinto)

57 (60)

Liite 9: Evaluointikriteerit European Network of Living

Labs -verkoston toisen vaiheen ehdokkaille “The following criteria have proven to be important when running a sustainable Living Lab. The evaluation of applications is made against these criteria. All criteria have not to be met before joining ENoLL. Evaluators look instead at the balance of the satisfied set of criteria in comparison with the lifecycle phase of the Living Lab operations.” 1. Capability to improve the effectiveness of customer’s research, development and

innovation process 2. Comprehensiveness of the Living Lab’s service offering 3. Measures to engage people as real-life users in the innovation processes 4. Possibility to utilize real-life testing, validating and usage contexts 5. User-centricity within the entire service process 6. Capability to serve full product lifecycle development 7. Means to support development within the entire value chain 8. Quality of user-driven innovation methods and tools 9. Availability of required technology and/or testbeds 10. Evidence of expertise gained from the Living Lab operations 11. Level of own commitment to open innovation process 12. IPR issues management 13. Cost-efficiency of the Living Lab’s services 14. Characters of business-citizens-government partnership in use 15. Maturity of the Living Lab organization 16. Validity of business model and self-sustainability of the Living Lab 17. Role in the regional/national/European innovation system 18. Experience in international networking

58 (60)

Liite 10: EU-komission Living Lab Portfolio

••• 1/2

LIVING LABS PORTFOLIO

Scope European Network of Living Labs, launched by the Finnish EU presidency in November 2006, is one example of research, development and innovation (RDI) creation. In order to match enabling technological capabilities with personal, societal and economic needs and challenges, adequate environments are to be created. They facilitate the interplay between different RDI stakeholders such as users, buyers, entrepreneurs, scientists, engineers and policy makers.

Services and products are developed in a real-life Living Lab environment in a human-centric and co-creative way based on continuous feedback mechanisms between developers and users. As open innovation platforms Living Labs aim at creating user environments where

A Living Lab is a system enabling people, users of services and products, to take active roles as contributors and co-creators in the research, development and innovation process. A Living Lab is based on a business-citizens-government partnership. The Living Labs portfolio consists of: 1) European Network of Living Labs, 2) Living Labs Open Innovation Community for interested individuals, 3) emerging Living Labs Partner Network for interested organizations such as creative SMEs, and 4) Living Labs related projects.

LIST OF PROJECTS:

• CLOCK - ChaLLenges Of Collaborative worKing environments

• CORELABS - Co-creative Living Labs

• C@R - Collaboration@Rural : A collaborative platform for working and living in rural areas

• COSPACES - Innovative Collaboration Work Environments for Individuals and Teams in Design and Engineering

• ECOSPACE - eProfessional Collaboration Space

• LABORANOVA - Collaboration Environments for Strategic Innovation

• WearIT@Work - Empowering the mobile worker by wearable computing

• OPENFUTURES - OpenFutures - Future Centers as Collaborative Working Environments

59 (60)

users meet ideation opportunities and prototypes or demonstrators of technology since the early stages of the RDI process, not only at the end, like in more classical field trials or product testing approaches.

Within the scope of the i2010 initiative, starting from a European Network of 19 Living Labs launched by the Finnish Presidency, the network is planned to be expanded beyond 50 members during future Portuguese and Slovenian presidencies. Living Labs operate as environments to stimulate innovation in the interest of all players in the value network: from technology providers to service providers, to different users and buyers. The major characteristic of Living Labs is their human-centric and user-driven perspective. Living Labs are often structured by application domains or user groups rather than in terms of technologies applied.

Fields of activity CLOCK – coordination action focusing on Living Labs as a user centric design and development methodology. Technology, Policy, Industry and Road Map focus areas. CoreLabs - coordinates activities related to a European Network of Living Labs. Living Labs: Mobile City Bregenz, Austria; Arc Labs, Ireland; Mobile City Bremen, Germany; Botnia LL, Sweden; Helsinki LL, Finland.

C@R - boosts introduction of collaborative working environments as key enablers catalyzing rural development. Living Labs: Turku Archipelago LL, Finland; Gödöllö Rural LL, Hungary CoSpaces - develops organisational

models and distributed technologies to support innovative collaborative workspaces for people and project teams within distributed virtual

manufacturing enterprises. Living Lab: Györ Automotive LL, Hungary ECOSPACE – achieving seamless, dynamic and creative collaboration across teams, organisations and communities through a personalised collaborative working environment. Living Lab: Knowledge Workers LL, Munich,

Germany Laboranova – changing existing technological and social infrastructures for collaboration and supporting knowledge workers in sharing, improving and evaluating ideas across teams, companies and networks. Living Lab: CatLab, Living Lab Catalonia, Spain WearIT@work – developing solutions based on wearable computing technology in the fields of Healthcare, Emergency Rescue, Aircraft Maintenance and Production Management and Training. OpenFutures - aims at accelerating the innovation, dissemination and use of Future Centers as collaborative working environments. Facilitation of main Living Labs events.

2

1

3,9 4

5

6

7,8

10

11

12

13

15

14

16

18

17

19

HeadquarterNameNr

Pargas, FinlandTurku archipelago LL19

Sophia-Antipolis, FranceLL ICT Usage Lab18

Maribor, SloveniaSlovenian Living Lab17

Munic, GermanyKnowldge Worker LL16

Bremen, GermanyMobile City Bremen15

Voralberg, AustriaMobile City Bregenz14

Madeira, PortugalMadeira Living Lab13

Manchester, UKMachester East Serve12

Barcelona, Spaini2Cat Catalonia Digital Lab11

Helsinki, FinlandHelsinki Living Lab10

Hasselt, BelgiumHasselt & Leuven LL9

Budapest, HungaryGödöllö Rural L8

Budapest, HungaryGyör Automotive LL7

Frascati, ItalyFrascati Living Lab6

Enschede, NetherlandsFreeband experience ab5

Litovel, Czech RepublicWirelessinfo Czech LL4

Brussels BelgiumOpen Innovation Centre3

Luleå SwedenBotnia Living Lab2

Waterford, IrelandArc Labs Waterford1

HeadquarterNameNr

Pargas, FinlandTurku archipelago LL19

Sophia-Antipolis, FranceLL ICT Usage Lab18

Maribor, SloveniaSlovenian Living Lab17

Munic, GermanyKnowldge Worker LL16

Bremen, GermanyMobile City Bremen15

Voralberg, AustriaMobile City Bregenz14

Madeira, PortugalMadeira Living Lab13

Manchester, UKMachester East Serve12

Barcelona, Spaini2Cat Catalonia Digital Lab11

Helsinki, FinlandHelsinki Living Lab10

Hasselt, BelgiumHasselt & Leuven LL9

Budapest, HungaryGödöllö Rural L8

Budapest, HungaryGyör Automotive LL7

Frascati, ItalyFrascati Living Lab6

Enschede, NetherlandsFreeband experience ab5

Litovel, Czech RepublicWirelessinfo Czech LL4

Brussels BelgiumOpen Innovation Centre3

Luleå SwedenBotnia Living Lab2

Waterford, IrelandArc Labs Waterford1

Living LabNetwork

Living LabNetwork

LivingLab

LivingLab

LivingLab

Living LabNetwork

Living LabNetwork

LivingLab

LivingLab

LivingLab

Living LabNetwork

Living LabNetwork

LivingLab

LivingLab

LivingLab

Network Values

SIZECritical MassEconomy of Scale”Market” Coverage

DIVERSITYTotal CompetenceIncreased CreativityMass-customisation

Network Values

SIZECritical MassEconomy of Scale”Market” Coverage

DIVERSITYTotal CompetenceIncreased CreativityMass-customisation

Action ”Levels”

Improvement of individualLL services

LL Network enabledServices

Joint Open Innovation Community Activities

Coordinated National & Regional Policy Making

Action ”Levels”

Improvement of individualLL services

LL Network enabledServices

Joint Open Innovation Community Activities

Coordinated National & Regional Policy Making

60 (60)

Kehitysalustat ovat fyysisiä tai digitaalisia kehitysympäristöjä, joissa tuotteita ja palveluja tutkitaan, kehitetään ja testataan tilannetta varten rakennetussa kokeiluympäristössä (testbed) tai aidossa elämisen ympäristössä (living lab). Kehitysalustojen rooleina on toimia kehittämis-, oppimis- ja vuorovaikutusympäristöinä ja sitä kautta vahvistaa Helsingin seudun strategisesti tärkeitä osaamisalueita sekä kilpailukykyä. Kehitysalustat ovat vahvassa nousussa myös kansainvälisesti. Euroopassa on suomalaisten vahvalla panoksella luotu European Network of Living Labs –verkosto (www.openlivinglabs.eu), jossa on tähän mennessä mukana vajaa 20 aluetta eri puolilla Eurooppaa. ENoLL-verkosto kutsuu parhaillaan uusia living lab –alueita mukaan verkostoonsa. Kehitysalusta yhdistää sekä lineaarisen tuote- ja palvelukehitysprosessin että syklisen käyttäjälähtöisen innovaatioprosessin. Käyttäjätarpeiden ja -kokemusten avulla voidaan synnyttää innovatiivisuutta edistävä monialainen ja monenvälinen kehityskierre, ns. neloskierre, jossa osapuolina ovat tutkimustahot/laitokset, yritykset, julkinen sektori ja käyttäjät. Tulevaisuuden kehitysalustat -hankkeen kansallinen loppuraportti ”Kehitysalustoilla neloskierteeseen” on tilannekuvaus siitä, miten erilaiset kehitysalustat nähdään tällä hetkellä osana innovaatioympäristöjä. Dynaamisessa tutkimus- ja kehittämistyössä toimintamalleja kehitetään edelleen eteenpäin, mutta käyttäjälähtöisyys on tullut pysyväksi osaksi innovaatiotoimintaa. Tämä julkaisu on Culminatum Ltd Oy:n koordinoiman ”Tulevaisuuden kehitysalustat ja innovaatiorahoituksen tehostaminen” -kaupunkiohjelmahankkeen kehitysalustoja koskevan kehitystyön raportti. Hankkeen rahoitukseen osallistui myös Tekes. Konsulttina hankkeessa olivat Movense Oy ja CKIR/HSE.