Tietoasiantuntija-lehti 3/2014 Pia Adibe

MUUTOSJOHTAMISESTA OPPIMISEN JOHTAMISEEN - KEHITTÄVÄ DIALOGI

UUDISTUMISEN APUVÄLINEENÄ

Yhteinen oppiminen on luovaa suunnittelua ja kokeilevaa työskentelyä Helsingin yliopiston Kumpulan

kampuskirjastossa, kertoi Hannele Fabritius Tietojohtamisen Teemapäivässä 6.6.2014. Helsingin yliopiston

kirjastossa on muutosjohtamisesta siirrytty oppimisen johtamiseen Toimiva Oy:n kehittämiskonsultti Heli

Ahosen tutkimukseen perustuvien menetelmien avulla.

Muuttuva toimintaympäristö ja monimutkaistuvat työtehtävät vaativat uudenlaisia keinoja, kun vakiintuneista

työnkuvista siirrytään verkostotyöhön. Muodollinen koulutus ei kykene vastaamaan riittävän nopeasti työssä

vaadittaviin osaamistarpeisiin. Uusien asioiden oppimiseen on panostettava.

Uudistuva organisaatio ja dialoginen johtaminen

Kumpulan kampuskirjastonjohtaja Hannele Fabritiuksen mukaan nykyajan haasteet oppimiselle vaativat myös

esimiehiltä paljon. - Dialogisessa johtamisessa hyödynnetään uudenlaisia kehityskeskusteluja sekä

yhteissuunnitellaan oppimista työyhteisössä ja verkostossa. Näin oppimisen osuvuus parantuu ja samalla

muotoillaan uusia oppimiskäytäntöjä, Fabritius kertoo menetelmän hyödyistä.

Johda oppimista: kokeile, havainnoi, reagoi

Toimiva Oy:n Heli Ahosen kehittämät dialogiset kehittämismenetelmät on otettu käyttöön Kumpulan

kampuskirjastossa vuonna 2009. Muuttuvan toimintaympäristön jäsentämisessä on hyödynnetty Cynefin-

mallia (Snowden and Boone, 2007), jonka avulla voidaan jäsentää monimutkaisia sosiaalisia

toimintaympäristöjä.

Mallin mukaan monimutkaisessa toimintaympäristössä asiantuntijan toimintamuodoiksi riittivät havainnointi,

analysointi ja reagointi. Kompleksisessa toimintaympäristössä tämä ei enää riitä, vaan toiminnan ja johtamisen

kaavana on kokeile, havainnoi ja reagoi. Kokeilemalla ja havaintojaan reflektoimalla oppii reagoimaan oikealla

tavalla, vaikka toimitaan tuntemattomalla alueella, josta kenelläkään ei ole valmista tai varmaa tietoa.

Nelikenttä maastona ja oppimiskartta kompassina

Kehityskeskustelujen ympärille nivoutuva kehittävän dialogin menetelmä alkaa vuosittaisen nelikentän eli

toimintasuunnitelman laadinnalla. Nelikenttä rakentuu kysymyksistä mistä – minne (vakiintuneista käytänteistä

kehittyneisiin) ja analyysin kohteina ovat oppimis- ja tuotantotavat sekä asiakassuhteet, tuotteet ja palvelut.

Yhteiset tavoitteet määritellään asiakasvetoisen oppimisen sekä yhteiskehittelyoppimisen avulla. Näin mukaan

saadaan uutta ennakoivia avauksia sekä yhteistä, uusien palveluiden ja tuotteiden innovointia. -Tuloksena on

nelikenttä, joka kertoo työyhteisön oppimisen tarpeet ja tavoitteet sekä kehityssuunnan, toteaa Fabritius.

- Kehityskeskustelu käydään kehittävän dialogin menetelmällä, johon kuuluu nelikentän läpikäyminen sekä

työntekijän näkemys työidentiteetistään. Pysyvä ammatti-identiteetti on muuttumassa työidentiteetiksi, joka

muotoutuu muuttuvien työtehtävien mukaan ja on perinteistä ammatti-identiteettiä joustavampi.

Keskustelussa käydään myös läpi sitä, millaisia oppimistapoja työtehtäviin sisältyy ja miten niitä voisi kehittää ja

uudistaa, hän jatkaa. - Tämän pohjalta laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, johon kukin valitsee 3-

5 tärkeintä kehityskohdetta. Erilaiset oppimistavat huomioidaan oppimissuunnitelman laadinnassa ja kehitetyt

välineet aktivoivat jokaista löytämään oman oppimisensa, Fabritius täsmentää.

Yksikön yhteisessä oppimispalaverissa yksilöllisten oppimissuunnitelmien pohjalta käydään yhteinen keskustelu

ja oppimissuunnitelmat yhdistetään teemoittain organisoidun ennakkotehtävän, vertaisryhmiin perustuvan

etukäteisvalmentautumisen ja pariporinan avulla. – Näin syntyy jaettu ja yhteisesti koettu oppimiskartta, joka

toimii myös erinomaisena perehdyttämisvälineenä, ynnää Fabritius.

Yhteiseksi tekeminen ja osallistaminen synnyttää uusia ideoita

Oppimispalvereita on vuosittain pidetty kahdesta kolmeen. Kumpulan kampuskirjastossa kehittävän dialogin

ensimmäinen oppimispalaveri järjestettiin keväällä 2011. Tuloksena oli visuaalinen oppimiskartta (kuva 1)

”tikkataulumalli”. Seuraavan vuoden teemoittaisen oppimispalaverin tuloksena syntyi vuorovaikutteisempi

oppimiskartta, kun teemojen alakohtia varustettiin linkeillä (kuva 2).

Hannele Fabritius on tyytyväinen Kumpulan kampuskirjaston oppimisprosessiin, joka on tuonut mukanaan

monia ja mielenkiintoisia kokeiluja, joiden toimivuutta arvioidaan ja kehitetään yhdessä henkilöstön kanssa

koko ajan lisää oppien. - Olemme joustavampia muutoksessa. Kehittävän dialogin konkreettisena hyötynä on

yhteiseksi tekeminen, jossa koko henkilöstö on mukana. Osallistamisen kautta on puolestaan syntynyt uusia

oppimisideoita ja oppimistapojen hakemisen kautta uusia menetelmiä. Näin on saatu aikaan jatkuvan

oppimisen ja uudistumisen kehä, Fabritius iloitsee.

Kuva 2. Oppimiskartta teemoittain. Visualisointi Jesse Klemola.

Kuva 1. Kumpulan kampuskirjaston ”tikkataulumalli” osaamiseen. Visualisointi Jesse Klemola.

Lisätietoja:

hannele.fabritius@helsinki.fi heli.ahonen@toimivaoy.fi