DIALOGI 2015-HANKE

LISÄÄ NAISIAJOHTOPAIKOILLE.Monimuotoinen johtaminen lisääyritysten kilpailukykyä.

Monimuotoinen maailma kaipaa sekä miehiä että

naisia yritysten johtopaikoille.

Monimuotoiset yritykset pys-tyvät uudistumaan homogee-nisiä yrityksiä tehokkaammin ja vastaamaan monipuolisesti eri sidosryhmiensä - niin työn-tekijöiden, asiakkaiden kuin omistajienkin – toiveisiin.

NAISET LOISTAVATYLIMMÄSSÄ JOHDOSSAPOISSAOLOLLAAN.Suomi pitää sijaa 27, kärjessä Kiina, Puola ja Latvia.

24% 23%

koko maailmassa suomessa2009 20092011 20112012 20122013 2013

20%25%

21%27%

24% 24%

VAAN PUHALTAVATKOUUDET TUULET?Viime aikoina naiset ovat nousseet yritystenylimmille paikoille.

NAISJOHTAJIEN LUKUMÄÄRÄ ON SUOMESSA DRAMAATTIsEs-SA LASKUSSa.

Naisjohtajienmäärä ylimmässä

johdossa

Naisjohtajienmäärä

hallituksissa

Yritykset, joidenjohdossa ei

yhtään naista

29%

2014 2015

25%

2014 2015

21%13%

2014 2015

17%

30% Vertailun vuoksi: EU (ka) ............ 26% Ranska ............. 33% Viro ................... 28%Latvia ............... 36% Venäjä .............. 40%Ruotsi ............... 28%

Lähde: http://www.kauppalehti.fi/uutiset/naisjohtajia-yha-vahemman/ypsjV8WX

Naisjohtajien lukumäärä Suomessa:

30%

18%

71%51% naisista on kiinnostunut ylimmän johdon tehtävistä.

71% naisista uskoo, ettäheissä on aineista johtajaksi.

30% naisista uskoo, että mie-hillä ja naisilla on yhdenmukai-set etenemismahdollisuudet.

18% naisista uskoo, että suo-malainen johtamiskenttä on

tasa-arvoinen.

72% naisista on kiinnostunut keskijohdon tehtävistä.

MONEN MIELESTÄ TÄMÄ ONSILTI NAISTEN ASENNEONGELMA.Intoa on, mutta usko mahdollisuuksiin puuttuu.

Miehiset linnakkeet (oletan niitä olevan) lienevät mielikuvissa

kovimmilla ja perinteisesti miehisimmillä aloilla, raudan

ja isojen koneiden äärellä. Ehkä vanhanaikaisesti

mielleyhtymän fyysisen voiman ja johtajuuden

miehisyyden välillä elää edelleen (omassakin päässä).”

MIESVALTAISET ALATSAAVAT SAPISKAA.Naiset arvioivat mahdollisuutensa olevan heikoterityisesti IT- ja logistiikka-aloilla sekä teollisuudessa.

Kuvittelisin, että kone- ja kuljetusalalla, ja muilla vahvasti

miesvaltaisilla aloilla naisten johtotehtäviin pääseminen on vaikeampaa kuin esimerkiksi

kaupan alalla.”

Esimerkiksi sana ‘teollisuuspomo’ tuo

automaattisesti mieleen miehen. Yleisesti perinteiset insinöörialat ovat sellaisia, että ainakaan mielikuvan perusteella naisia ei näy.”

Perinteikkäillä toimialoilla (metsä, teollisuus) on naisena

hankalampi edetä. Itse olen töissä perinteikkäällä

toimialalla ja nainen monesti edelleen nähdään

tukifunktiona, assistenttina ja sellaisena, jonka pitäisi pitää

miehistä huolta. Uratasosta tai roolista huolimatta.”

NAISEN TÄYTYY TEHDÄTUPLASTI ENEMMÄN TÖITÄEDETÄKSEEN. Ennakkoasenteet leimaavat naisten osaamista ja pätevyyttä.

Miesvaltaisille aloille naisten vaikea saada jalansijaa. Vaatii

huomattavasti suurempaa ponnistusta ja näyttöä kuin

mieheltä.”

Etenkin IT- ja kuljetusaloja leimaavat pinttyneet

ennakkoluulot naisten osaamista ja pätevyyttä

kohtaan. Itsevarmoja ja urallaan tehokkaasti

eteneviä naisia pidetään opportunisteina ja hankalina työtovereina, mutta samoilla luonteenpiirteillä varustettuja miehiä pidetään järkevinä ja

päättäväisinä.”

Koska nykyjohto on pääasiassa miehiä, heille

ei tule mieleenkään ketään sopivaa naista, jota voisi

harkita nostaa johtotehtäviin. Naisten osaamista ei arvosteta

yhtä korkealle kuin miesten osin, koska naiset eivät

kehuskele osaamisellaan samalla tavalla kuin miehet.”

HYVÄ VELI -VERKOSTOTTOIMIVAT YHÄ. Miehet valitsevat kaltaisiaan – toisia miehiä.

Kaiken kaikkiaan on turhauttavaa huomata kerta toisensa jälkeen, että suoraan sanottuna

laiskat, kouluttamattomat ja osaamattomat miehet vievät parhaat tehtävät pätevien, ahkerien ja koulutettujen naisten nenän edestä.”

Hyvä veli -verkostojen ja pienten piirien suosimisen sijaan voitaisiin ymmärtää,

että monipuolisuus on vahvuutta.”

Nykyinen johtamiskulttuuri edelleen jokseenkin

miehinen - miehet ovat johtajina ja kenties hakevat

tiedostamattaankin ympärilleen samankaltaisesti

toimivia ihmisiä - miehiä?”

NAISTEN TÄYTYISI OTTAAURANSA OMIIN KÄSIINSÄ. Toisaalta näkymä johtajapestistäei houkuttele nykyisellään.

Naisten pitäisi hakeutua johtotehtäviin reippaammin, kehua itseään rohkeammin ja luottaa itseensä enemmän.”

Johtajuus ei innosta ainakaan vielä: naisjohtajien elämä

tuntuu olevan pelkkää stressiä ja vanhojen ukkojen kanssa

tappelemista.”

Naiset eivät innokkaasti hakeudu johtotehtäviin,

mutta kenties hakeutuisivat, jos johtajuus näyttäytyisi

realistisena vaihtoehtona.”

TARVITAAN TEKOJA. Naisjohtajien määrä ei tutkimalla parane.

Selvitysten ja sanahelinän si-jaan tarvitaan konkreettisia te-koja. Dialogi on työkalu näiden tekojen tunnistamiseen ja käy-täntöön vientiin.

Yksi Dialogin tärkeimpiä mis-sioita on tuoda työnantajat ja tulevaisuuden työntekijät sa-man pöydän ääreen rakenta-maan yhdessä parempaa työ-elämää.

Dialogissa vuoropuhelua käy-dään aina kolmella tasolla: yri-tysten sisällä, suhteessa po-tentiaalisiin työntekijöihin (opiskelijayhteistyö) sekä yh-teiskunnallisella tasolla.

TÄNÄ VUONNA DIALOGISSAON KYSYMYS NAISTENURAMAHDOLLISUUKSISTA.Mukana kymmenen suurta yritystä, Aalto EEja nippu muita yhteistyökumppaneita.

DIALOGI RAKENTUUNELJÄSTÄ OSA-ALUEESTA.Sisäisen, ulkoisen ja yhteiskunnallisenvuoropuhelun lisäksi kehitetään naistenjohtajuusvalmiuksia.

Sisäinenvuoro-puhelu

ValmeNnus-ohjelma

Ulkoinenvuoro-puhelu

Yhteis�kunnallinen

ilmiö

· Naistiimi· Kick-off· Vuoropuhelut I ja II· Sisäinen viestintä· Loppuraportti

· Opiskelijatiimi· Mentorointi-kahvit I ja II· Ulkoinen vuoro- puhelu I ja jättityöpaja

· Johtajuusvalmennus (Aalto EE)

· 10 000 tekoa -liikkeen toiminta· Ulkoinen näkyvyys· Julkaisu· Loppukaronkka

01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12

2015

TÖITÄ TEHDÄÄNKOKO VUOSI.

KÄYNNISTYS TOTEUTUS YHTEENVETO

SISÄINEN VUOROPUHELU

Hankehallinta

Valmennus

ULKOINEN VUOROPUHELU

YHTEISKUNNALLINEN ILMIÖ

Ohjaus-ryhmä 19.5.

Ohjaus-ryhmä 29.10

Aloitus Kickoff

Vuoro-puhelu

I

Vuoro-puhelu

II

Päivä 110.9.

Opiske-lijat

13.-26.4.

Julkistus5.3.

Opis-kelijat

Fem-power12.5.

AaltoEE

”Jättityö-paja”

29.9./30.9.

Tulokset

TilaisuusI 12.5.

TilaisuusII / Jätti-työpaja

29.9./30.9.

Loppu-karonkka

Päivä 223.9.

Loppu-raportti

TULEVIA NAISJOHTAJIAKUUNNELLAAN.Aalto Yliopiston naisopiskelijat pääsevät sparraamaan yrityksiä ja saavat vastineeksi arvokasta kokemusta ja mentorointia.

Keitähaemme?

• koulutusalatoivomusten poh-jalta

• Kohderyhmänä naisopiskeli-jat, jotka ovat kiinnostuneita johtaja-urasta/urapolusta

• Mukaan voivat hakea niin suomalaiset kuin ulkomaalai-set

Mitä osallistujaltavaaditaan?

• Yrityscasen ratkaiseminen naistiimin kesken

• Osallistuminen hankkeen ta-pahtumiin

• Hankkeen lähettiläinä toimi-minen

Mitä opiskelijatsaavat?

• Sparrausta = oma ”kummi-nainen” ja yritystiimi

• Kokemusta = ratkaistavaksi yrityscasen, jonka pääsevät esittelemään yritysten joh-dolle ja josta on hyötyä tule-vaisuuden työnhaussa

• Mahdollisuuden verkostoi-tua = osallistuminen Dialogin tapahtumiin ja työpajoihin

• Mahdollisuuden vaikuttaa = hankkeessa monin tavoin mukana muuttamassa suo-malaista työelämää osallistu-jina, viestijöinä, jne.

• ”Näkyvyyttä” = mahdollisuu-den profiloitua

MUKAAN HAASTETAANKAIKKI.Vuoden loppuun mennessä tavoitteena 10 000 tekoanaisten uramahdollisuuksien ja monimuotoisen johta�misen edistämiseksi.

Allekirjoitettu sitoumus siitä, että henkilö haluaa kannat-taa monimuotoisempaa työ-yhteisöä ja naisia johtoteh-täviin.

Lupaus konkreettisen teon tekemisestä, jolla sitoumus toteutuu.

Lupauksen jakaminen sosi-aalisessa mediassa sekä uu-sien osallistujien kutsumi-nen.

TAVOITTEENA PAREMPI TYÖELÄMÄ JAMENESTYVÄMPISUOMI.