1

2

Eri kalastusmuodot edustavat yleisimpiä harrastuksia maassamme. Tuhansienjärvien Suomesta löytyy runsaasti erilaisia kalavesiä, joilla kalastaa. Paneudum-me tässä oppaassa onginnan, heittokalastuksen, perhokalastuksen ja pilkinnänperimmäisiin saloihin, jotta sinun olisi helppo harrastaa näitä jännittäviä urheilu-kalastusmuotoja.

NÄITÄ TARVITSET ONKIMISEEN

Koho Siimaa

Ohutta letkua

Koukku

Paino

Matopurkki

Onkivapa, esimerkiksilasikuituinen teleskooppivapa

2

3

NÄIN SYNTYY TOIMIVA ONKI

Pujota siiman pää vavan kärkirenkaan läpi kahdesti. Kierräsiiman pää ainakin neljä kierrosta onkisiiman ympäri. Pujotasiiman pää viimeksi muodostuneen siimalenkin läpi. Kostutasolmupunos kunnolla! Ja kiristä sen jälkeen solmu. Katkaisesiima reiluun vavan mittaan.

Katkaise paripientä pätkääletkua... ...ja

pujota nesiimaan

.

Näihin lenkkeihinkiinnitetään koho.Kohon ja koukun kokoja muoto valitaankalastettavien kalojenmukaan.

Sopiva määrä painojapuristetaan siimaan kohon jakoukun väliin.

Koukku kiinnitetäänsiimaan samalaisellasolmulla kuin siimavapaan. Muistakostutus ennenkiristystä!

3

4

ONKESI ON NYT TOIMNTAVALMIS...TÄSSÄ MUUTAMA EHDOTUS

Lierot

Toukat

Leipä

Maissinjyvä

Korkinpalalla suojaatkoukkua hyvin.

Karikoiden kupeet

Puronsuut

Niemien nokat Salmet ja kapeikot

Ongellasi voit pyytääkaikenlaisia kaloja,vaikkapa näitä.

Taimen

Särki

Eri koukkukoot:

12 10 8 4 1

24 22 20 18 16 14

Muista valita koukku ongittavien kalojen mukaan.Vältä liian isokokoisia koukkuja, jotta kalat tarttuisivathyvin. Täkyongessa taas käytetään usein isokokoisiapolvikoukkuja. Muista myös, että nykyiset koukut ovathirmu teräviä!!!4

5

TARVITSET ENÄÄ SOPIVAN SYÖTIN.

Nämä kohot on oikeinpainotettu. Pinnalla näkyyvain vähän kohon antennia.

Kokeile onkimista myöslähellä pohjaa tai pohjalta.

ONGI ERI PAIKOISTA

Kaislikon reunat

Laitureiden ympäristöt

Lahna

Ahven 5

6

HEITTOKALASTUSHeittokalastusvälinein voit helpommin ja nopeammin kalastaaisompia alueita kuin ongella. Yletyt pidemmälle ja syvemmälle.Lisäksi pystyt tarjoamaan kaloille erilaisia vieheitä monineri tavoin.

6

7

HEITTO-KALASTUKSEENTARVITSET

Lusikkauistimia

Lippoja

Vaappuja

JigejäPerukkeita ja viehelukkoja

Siimaleikkuri

Varasiimaa

Vieherasioita

Puukko

Haavi

Avokela jaheittovapa

Varustelaukku tai pakki7

8

HEITTÄMINEN

Heittämistä voi harjoitella vaikkapanurmikolla ja tietysti rannalta veteen.Kannataa aloittaa heittopainolla tailusikkauistimella ilman koukkua.

1. Tartu vavan kahvasta niin,että kelanjalka on mukavastisormien välissä. Nosta siimaetusormellasi ja vapautasiimasanka.

2. Asetu seisomaan edusta ja vapaheittosuuntaan, vie vapa tasaisellaliikkellä ylös takaviistoon..ja

3. Aloita etu-heitto välittömästitaivuttaen vapaavoimakkaastieteenpäin. Muistakäyttää vavanvoimaa, einiinkäänomiasi!

4. Muista päästää siima etuheitossa oikein. Mikäli hellität otteesiliian aikaisin viehe ampaisee korkealle ylös. Jos taas liian myö-hään, niin se läjähtää aivan eteesi.

8

9

Aloita kasaamalla vapa ja kiinnittämällä kela vapaan. Pujota siimavaparenkaiden läpi ja kiinnitä siiman päähän peruke tai viehelukko.

Tietysti käyttäen tuttuaviehesolmua.

Ota tavaksi epätasainen kelaus-nopeus ja anna vieheillesi lisäliikettävavalla. Näin saat enemmän kaloja !

5. Annavieheenlentäähaluamaasikohtaan jaaloitakelaaminenvedensyvyydenmukaan.Matalassavedessäaloitetaan heti, syvemmässäkannattaa odottaa kunnes viehevajoaa kalojen ulottuville.

7. Kun kala on kiinni, muista antaasen väsyttää itsensä kunnolla pitämällävapa 45-90 asteen kulmassa siimaannähden. Liian hätäinen yritys haaviakala johtaa useimmiten siimankatkeamiseen sekä kalan ja uistimenmenetykseen.

6. Kun kala iskee, tee vastaisku ja tartutakala nostamalla vapa rivakasti pystyyn.

Muista aina ennen kalastusta:- tarkistaa siimasi kunto, eritoten siiman uloin pää.- säätää kelan jarru antamaan siimaa sopivalla kitkalla.

9

10

MISTÄ...

Eri kalalajit viihtyvät eri paikoissa. Särjet jasalakat viihtyvät matalassa rantavedessä.Raitapaidat eli ahvenet liikkuvat samoissa paikoissa,

mutta myös matalikoilla ja kareilla. Hauetviihtyvät vähän syvemmällä

rantapenkan tai karikontuntumassa. Keväisin ja syksyisin

hauetkin löytyvät matalasta, joskusvain muutaman kymmenen sentin syvyydestä. Ankerias on puolestaan

tyypillinen pohjakala, joten sitä kannattaa pyytää vain pohjan tuntumasta.

Pysy mahdollisimman matalana ja piilossajottei kalat näkisi sinua.

Muista hiipiä varovasti rantaan kun menet kalaan.Älä mekasta kavereiden kanssa tai pidä muutakaan ääntä.

Aloita kalastaminen aivan rantapenkanvierestä. Tässä kalat usein oleskelevat, elletole niitä pelästyttänyt.

Vältä kovin värikkäitä ja erottuviavaatteita.10

11

...MITEN?Lusikkauistimilla on ylensäpotkiva uinti, anna lisäpotkuavavanliikkeillä. Käytä lämpimäs-sä vedessä tiheäliikkeistä jakylmässä vedessähidaspotkuistalusikkaa.

Kelaa lippoja epästasaiseen tahtiin,välillä hitaasti ja välillä nopeasti.

Vaaputkin kelataan vaihtelevin nopeuksin. Niiden uintia voidaan virittäätaivuttamalla nokkalenkkiä varovaisesti pihdeillä eri suuntiin.

Jigiäpompotetaan jaraahataan pohjallaja sen tuntumassa taikalastetaan välivedessänykäyksittäin.

Muista ettei kaloja saakiduttaa ! Päästä heti takasinliian pienikasvuiset ja muutkinsellaiset kalat joita et tarvitse.

Otettu kala tainnutetaan heti kolauttamalla sitä silmientaakse, joko puukalikalla tai ns. papilla. Pistä eli verstä kalaheti katkaisemalla kannas kidusten alapuolelta.

Kalaa perattaessa käännä se selälleen, aukaise vatsa, poistasen jälkeen sisälmykset ja kidukset. Pyyhi kala puhtaaksi.

Tässä muutama vinkki haavimiseen. Pidä vapaapystyssä, se väsyttää kalaa. Älä kelaa kalaa liian lähellevavan kärkeä, se katkaisee silloin siiman helposti. Vedäkala hosumatta haavin päälle ja nosta se vedestä kuvanosoittamalla tavalla. Muuten saatat katkaista kokohaavin jos kala on iso.

Varo hauen teräviä hampaita. Käytä puutikkua taierikoista kidanaukaisijaa jos joudut sormin irroittamaanuistinta hauen suusta. Vieläkin parempi keino on käyttääkalapihtejä koukun irroitukseen. 11

12

HEITTO-ONKI Heittovälineillä voit myös harrastaa onkimista. Heitto-ongella yletytkalastamaan kauempaa rannasta kuin tavallisella ongella.

Tarvitset antennikohon jonka alapäässä on silmukka.Stoparisolmulla voit säädellä onkisyvyttä liikuttelemalla solmua.

Syvyyden säädön jälkeen siima ja stopparisolmu sen mukanakelataan normaaliin tapaan kelalle. Heitossa siima

liukuu kohon silmukan läpi kunnes solmu pysähtyykohon silmukkaan.

PYSÄYTINSOLMU

Erillisestä, noin 15 cm pituisesta siimasta muodostetaan U-muotoinen lenkkipääsiiman viereen. Kierrä lenkin toinen pää, viehesolmun tapaan pääsiiman jatoisen pään ympäri ainakin neljä kierrosta ja pujota pää takaisin muodostuneenlenkin läpi. Kostuta ja kiristä sekä katkaise siimanpäät noin 1,5 cm mittaan.

SIVUPERUKESOLMU

Käyttäen lusikkauistinta perukkeineen jalisäksi yhtä tai useampaa sivuperuketta, voidaanheittovälinein kalastaa tehokkaasti kampelaa, ahventa taivaikkapa silakkaa. Kampelaa ja ahventa kalastettaessa käytetäänlieroja tai katkaa syöttinä, mutta silakkalitkassa joko kullan tai hopean värisiäpaljaita kiiltäviä koukkuja. Koita myös jigejä sivuperukkeissa ahvenille!

12

13

Vapa:Hyvälaatuinen vapa-aihio on nykyään valmistettu hiilikuidusta tai hiili/lasikuitu seoksesta. Lisäksilaadukkaassa vavassa on korkkikahva, joka on miellyttävä käsitellä kaikissa lämpötiloissa. Vavassa tulee ollamyös tukeva kelakiinnike ja laadukkaat keraamiset vaparenkaat.

Kela:Hyvässä kelassa on tasaisesti toimiva ja riittävän tehokas jarru ! Yleensä hyvä kela sisältää metallistatyöstettyjä rattaistoja ja kuulalaakereita. Hyvälaatuinen kela on varustettu ruostumattomasta metallista taihyvästä komposiitista. Sen tulee myös tuntua jämäkältä eikä siinä pidä esiintyä väljyyttä tai kummallisia ääniä.

Muista myös siima, perukkeet, leikarit ja lukot.Vieheiden koukkujen pitää olla teräviä, muuten kalateivät pysy kiinni laadukkaillakaan välineillä !Aivan samansuuntaiset neuvot pätevät myös onkija perhokalastusvälineitä hankittaessa. Keskiraskas yhdenkäden

varustusVapa 1,80-2,30 m.Siima 0,20-0, 38 mm.Viehepainot 7-30 g.

Ultarakevyt yhdenkäden varustusVapa 1,0-1,70 m.Siima 0,10-0,20 mm.Viehepainot 0,5-10 g.

Kevyt yhdenkäden varustusVapa 1,50-2,10 m.Siima 0,12-0,25 mm.Viehepainot 3,0-15 g.

Raskas kahden-käden varustusVapa2,40-3,50 m.Siima0,28-0,60 mm.Viehepainot 10-60 g.

13

MUUTAMIA VINKKEJÄKALASTUSVÄLINEIDEN OSTAJALLE!Tärkeintä on koota varusteet, jotka sopivat yhteen kooltaan ja toiminnoiltaan!Vapoja ja keloja löytyy eri tarkoituksiin. Päätä aina ensin mihin tulet käyttämään omiasi. Silloin sinulleselviää myös pitääkö sinun hankkia pieni ultrakevyt varustus vai vaikkapa suurten haukien kalastukseensoveltuva varustus.Aloittelijan kannattaa kuitenkin yleensä hankkia mahdollisimman yleiskäyttöinen heittokalastusvarustus.Hanki mahdollisimman laadukkaita varusteita ja välineitä!

14

PERHOKALASTUSPerhokalastus ei ole kovinkaan vaikea kalastusmuoto vaikka usein niin luullaan.Perhokalastus ei ole myöskään sen kalliimpi kalastusmuoto kuin heittokalastus.Perhoilla voi pyytää monia muitakin kalalajeja kuin lohikaloja, vaikkapa haukia !

PERHOKALASTUKSEENTARVITSET

Polaroivataurinkolasit

Kellutusainetta pintaperhoille

Perhorasioita pinta-jauppoperhoille

Perhosiima

Vaihtoperukkeita

Perhokalastusliivitja haavi

Perhovapa

Perhokela

Kahluusaappaattai housutKahluusauva

Siimaleikkurit jakärkiperukesiimat

Kartioperuke

Pohjasiima

14

15

PERHOKALASTAJAN PERUSHEITOT

Perhokalastajan on syytä oppia hallitsemaan muutamia heittojahyvin. Näillä heitoilla selviää jo varsin hyvin erilaisissa kalastus-tilanteissa. Muista oikea ote vavasta, älä heiluta rannetta vaan annavavan tehdä työ.

Perusheitto ja voimaheitto ovat hyviä valintoja, kun tarvitaan pitkiäheittoja ja heittotilaa on paljon.

Muista oikea ote !

Voimaheitossa tehdään siimakädellä kiihdytysvetoja ja ammutaan siima menemään.

Vavan liikkumasektorintulee olla pieni.

Rullausheitto on hyvä vaihtoehto saada perho kalan ulottuville kun takaheittotilaa ei ole.

Serpentiiniheitto on tarpeellinen kunperholle pitää saada suora viistämätön kulkualavirtaan.

Sivuttaisheitto onkäytännössä perusheitto sivulla ja se on hyvinusein käyttökelpoinen heitto.

15

16

MISTÄ LÖYTYVÄT VIRRAN KALAT?

Perhokalastajan kannattaa aina ennen kalastusta tutkia miltävirta näyttää. Tätä kutsutaan veden lukemiseksi ja näinyritetään löytää kalojen todennäköisimmät olinpaikatvirrassa. Näitä oleskelupaikkoja tai ”Hot Spotteja”löytämällä saat varmemmin kalaa.

Koskenniskat

Kuopat

Koskenkuohut

Suvannot

Sivupurojensuut

Virran-reunat

Kivien huopeet

Vedenalaiset kivet ja kuopat voi paikantaa alavirtaanmuodostuvista peileistä, joissa vesi on ajoittain sileääpinnaltaan. Hyvä ottipaikka !

Jokainen näkee pinnan yläpuolelle ulottuvan kiven helposti.Niiden ympärillä kannataa aina perhojaan uittaa !

Päivisin kalat usein piilottelevat veden kovertamienrantapenkkojen katveessa.Uita perhojasiaivan rannassa,penkan alla.

Rantakasvillisuuson kalojen mieleenkahdestakin syystä. Kasvustonalle voi piiloutua hyvin ja siitä putoaa erilaisia hyönteisiäsyötäväksi. Perhot uitetaan kasvuston alle ylävirrasta käsin.

16

17

PERHOT JA NIIDEN SIDONTA

Kannataa aina hankkia mahdollisimman hyviä perhonsidontatyökaluja jatavikkeita. Huonoilla ei saa sidottua hyviä perhoja ja sidonta ei ole mielekästä.Perhoja löytyy kahta eri tyyppiä, pintaperhoja sekä sekä uppoperhoja. Molempiasidotaan usean eri kokoisina. Oikealla näkyy pari isoa uppoperhoa taimenelle jakirjolohelle, mutta ne kelpaavat hauillekin.

Piilosolmutyökalu

Häkilähöyhenet

Karvat ja pohjavillat

Sidontaneula Häkiläpihdit

Sakset

Sidontavaha ja lakkapullo

Dubbausaineet Perhonsidonta-penkki Tinselit ja silkit Sidontalangat ja

rullapitimet

Näin sidotaan kuuluisa suomalainen pintaperho nimeltä Nalle Puh. Osienvärejä vaihtamalla pystyy sitomaan monenlaisia ottiperhoja.

Erilaiset perhot jäljittävät kaloille mieluisaa ravintoa, kuten hyönteisten erikehitysasteita ja kalanpoikasia.

Pintaperhoilla jäljitellään yleensä veden pinnallaliikkuvia hyönteisiä. On todella jännittävää seurata kunkala nousee ja tarttuu perhoon ! 17

18

KALALAJI SOPIVA VIEHE

AHVEN Lipat

TAIMEN Lusikat

SÄRKI Lierot

HARJUS Perhot

HAUKI Vaaput

SIIKA Perhot

KUHA Vaaput

18

19

SIIMA Ø ESIINTYMINEN SAA MYÖS NÄILLÄ

Rantavyöhykkeet,niemet, matalikot

Lierot, lusikat,vaaput, jigit

Virtavedet, luusuat,merimatalikot,niemet

Lipat, vaaput, perhot

Matalat rantavedet,lumpeikot ja korteikot

Perhot, leipä,toukat ja lierot

Virtavedet jarantavyöhykkeet Lipat, jigit, lierot

Ruovikot, niemet,salmet, karikot

Lusikat, jigit, putkiperhot

Virtavedet, jokisuut,karikot

Minivaaput, lipat

Sameat sisälahdet,selkäkarit, ulapat

Painouistimet, jigit

19

20

TALVIPILKILLÄ ON HAUSKAA!!!

Talviset pilkkireissut ovat kovassa suosiossa etenkin kevättalvisin. Pilkkivarustus on varsin yksinkertainen jaedullinen hankkia. Ehdottomasti tärkeää on pukea lämpimät vaatteet ja jalkineet.

Jäänaskalit ovat pakolliset varusteet, jotkapidetään aina kaulassa roikkumassa!

Jääkaira

Pilkki-jakkara

Reppu-jakkara

Sohjokauha

Viehelukko

Tasapainopilkki

Pystypilkki

Pilkkivapa

Toukkarasia

Vara- japerukesiimat

20

21

PILKKI KUNTOON

Pääsiimaan solmitaansivuperuke jonka päähänperholukolla kiinnitetäänvaikkapa perho.

Siikaa ja harjustavoi yrittää virtojensuvannoista taijärvien ranta-vesistä, vaikkapamorrilla. Syöttinävoi käyttää toukkaatai madonpätkää.

Ahventa löytää karikkojen japakkojen ympäriltä, kaislikkojenreunamilta, niemien nurkilta jasyvänteiden reunoilta. Ahventa voinarrata morrin lisäksi sekä pysty,että tasapainopilkeillä.

Pääsiimaankin onusein kätevää sitoaperho- tai viehelukko.

Rautua eli nieriää kannattaa hakea kareilta, niemienympäriltä ja järvien luusuoista. Sopivia vieheitä ovatkirjavanväriset rautulusikat, joihin pilkin ja koukunväliin sidotaan siimaperuke. Syötteinä kannattaakokeilla matoja, toukkia tai perhoja.

Taimenet elävät samoilla paikoillakuin raudutkin. Taimenta kannattaakokeilla tasareilla ja pystypilkeillä.Syötteinä voi kokeilla matoja,toukkia tai perhoja.

Rannikoillamme aika ajoin esiintyvä turska liikkuu yleensäparvissa. Turskaa kannattaa pilkkiä syvältä syvänteiden reunoilta.Pilkkinä käytetään isoa turskapilkkiä eli juksaa. Siimaan kannattaasitoa useitakin sivuperukkeita. Koukkuihin kannattaa laitta syötiksikalanpaloja tai kestosyöteiksivärikkäitä letkunpätkiä.

21

22

LUONNOSSA OLLESSA.... ON SALLITTUA!

• Liikkua vapaasti

• Poimia marjoja ja sieniä

• Käydä uimassa ja peseytyä

• Käyttää retkikeittimiä, valaisu- ja lämmityslaitteita

• Kerätä kukkia, maustekasveja ja yrttejä, paitsi rauhoitettuja lajikkeita

• Onkia ja pilkkiä maksutta

• Kerätä kuivia oksia ja risuja

• Leiriytyä ja telttailla

22

23

... ON KIELLETTYÄ!

• Rikkoa kenenkään rauhaa

• Sytyttää avotulta ilman lupaa

• Häiritä eläinten pesiä ja poikasia

• Liikkua moottoriajoneuvolla maastossa

• Liikkua pihamailla, kasvavilla pelloilla tai istutuksilla

• Aiheuttaa vahinkoa, haittaa tai häiriötä

• Roskata ympäristöä

• Pitää koiria kytkemättä ilman lupaa

23

24

Suomineidon helmoihin kätkeytyy lähes200 000 upeaa järveä!Meillä on noin 20 000 kmjokia ja kymmeniätuhansiapuroja. Rantaviivaa on yli180 000 km josta meren-rantaa on 40 000 km.Kalavesistämme on tavattu noin100 eri kalalajia!

Suomesta löytyy todella monipuolisetkalastusmahdollisuudet. Meillä on vaihtele-vaa merialuetta, reheviä sisävesiä ja karujasuuria järviä. Vesistöistämme löytyy hyviäolosuhteita niin karujen kuin rehevienkinvesistötyyppien kaloille.Kalastuslakimme takaa nykyisin kaikille myöshyvät kalastusmahdollisuudet ! Kun lähdetkalaan niin muista aina hankkia tarvittavatluvat ja noudattaa voimassa olevia alamitta-säädöksiä.

Oheisesta kartasta näet millaisia kaloja voitpyytää eripuolilta Suomea. Pohjoisen vedetovat karuja lohikaloja suosivia alueita. Lapis-sa voit kalastaa mm. taimenta, harjusta,rautua ja siikaa. Tietenkin myös ahventa jahaukea. Lisäksi useisiin mereen laskeviinvirtavesiimme nousee lohta.Eteläisemmässä Suomessa vedet ovatrehevämpiä ja suosivat särkikaloja,haukea, ahventa sekä mm.kuhaa. Lisäksi joka-puolelta maatammelöytyy sopivia vesiätaimenten ja siikojenkalastamiseen.Merialueemme onvaihtelevaa ja tarjoaasamoja kalalajeja kuinsisämaan vedet. Lisäksimereltä voit pyytäämm. kampelaa jasilakkaa.

25

KAVERIN KANSSA KALAAN KAMPANJASSATOIMITAAN!

Kaverin Kanssa Kalaan-kampanjan tarkoituksena oninnostaa nuoria hyvänharrastuksen pariin.Vuodesta 1998 astitoiminut kampanja ontarjonnut kalastustietoutta ja mukavia kalastuspäiviä jo yli 200 000:lleperuskoulun 4.-6.-luokkalaiselle !Käytännön toiminnastavastaavat kalaseurojenaktiivijäsenet - koulutetutkalakummit.

Kampanjassa ovat mukana myös näyttelijätJasper Pääkkönen ja Tuomas Reunanen, sekäuusimpana mukaan tullut toimittaja Mikko”Peltsi” Peltola.

Suosituimpia toimintamuotoja ovat :

Koulaisillejärjestettävätkalapolku-teemapäivät...

Opetustuokiot kouluillaja koulujen lähivesillä....

Mukavat kesäleiritkalaisten vesien äärillä...

26

Vuonna 2004 kilpailtiin kirjoitus- ja piirustuskilpailussa aiheesta Hauskin kalajuttu.

“On kaunis kesäpäivä ja Petteri istuu ongella laiturilla. Koho painuuhetkeksi pinnan alle ja Petteri kiskaisee ylös pienen särjen ylös tietämät-tä, että 5,7 kiloinen hauki oli juuri haukkaamassa särkeen kiinni. Haukijäi saamatta, mutta se ei haitannut Petteriä pätkääkään !

Fasaani parkaVuosi sitten kesällä paras kaverini ja minä lähdimmeongelle erään joen rantaan. Ongimme vähän aikaa, jasitten kaverini lähti kävelemään eteenpäin joenreunaaonki kädessä. Kun hän huomasi, että koho painuiveden alle, hän havahtui ja otti askeleen taaksepäin.Hän astui heinäpuskaan. Yhtäkkiä puskasta kuuluikova ja kimeä rääkäisy. Pelästynyt fasaaninaaras lähtilentoon äkisti ja keverini pelästyi niin, että putosijokeen. Onneksi vesi ei ollut syvää ja kaverini pääsitakaisin rannalle. Nauroin kippurassa kaverini märkiävaatteita ja pelästynyttä ilmettä. Onneksi fasaanille eikäynyt pahasti, mutta pelästynyt se oli. Se saattoimyös olla hautomassa munia ja toivon, että se palasipesälleen. Kotimatkalla vitsailin, että jos kaverini olisiastunut kovempaa, olisi hauskaa palata kalareissultafasaani kädessä. Siinä olisi ollut isällä ihmettelemistä.P.S. Tämä todella on totta.

Lisäksi järjestetään LEIKKIMIELISIÄ KILPAILUJA!

Vuonna 2002 kilpailtiinhauskimmista kalastusaiheisista valokuvista...

27

Mistä kilpaillaan seuraavaksi?Lisätietoa kampanjasta löydät kotisivuilta osoitteestawww.vapaa-ajankalastaja.fi

Kilpailunvoitti15-vuotiasMikaelMarjanenkuvallaanhyppäävästähauesta.

Kivan kuvan otti myös 16-vuotias Anniina Hakkarai-nen, jonka kuvassa kissa nimeltä Miuku-Anterotarkistaa Anniinan saaman taimenen hampaidenpuhtauden.

Vuonna 2006 valokuvattiin ”kesäisiä kalamuistoja”.

Vuoden 2008 valokuvauskilpailuntuotokset.

Kilpailun voitti AarniKotolan ottama kuva

iloisesta pikkusiskostaanKaislasta. Kuvassa Kaislaon juuri onkinut elämänsä

ensimmäisen kalan.

Toiselle sijalle ylsiAleksi Vuokniemenkännykkäkamerallaikuistama otos veljestäänSamulista yölliselläkalareissulla Simojoella.

Kati Jalovaaran ottama kuva ahventa esittelevästäpikkusiskostaan Siiristä tuli kilpailussa kolmannellesijalle.

28

SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN

KESKUSJÄRJESTÖ

Kalastusharrastuksen etuSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö onkaikkien suomalaisten vapaa-ajankalastajien yhteinenjärjestö. Sen tehtävänä on kouluttaa ja tiedottaajäsenistöään sekä valvoa kaikkien vapaa-ajan-kalastajien etuja maassamme.

Tule mukaan toimintaan!Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöönkuuluvissa seuroissa on 65 000 jäsentä noin 700 erikalastusseurassa. Kalastusseuroissa opetellaan erikalastusvälineiden valmistusta, harrastetaan ja opetel-laan kalastusta eri pyyntimenetelmin, tehdään kalastus-retkiä kivoihin kalapaikkoihin ja järjestetään mukavialeirejä vesien äärellä. Halukkaille järjestetään myösmonipuolista kilpailutoimintaa. Kalastuseuroistalöytyy usein myös uusia kalakavereita!Koska kalaseuroja löytyy jokapuolelta maatamme, niinsinunkin asuinpaikkasi lähistöllä saattaa toimia kala-seura.Lisätietietoa ja yhteystietoja löytyyvapaa-ajanakalastajien kotisivuiltawww.vapaa-ajankalastaja.fi

Ota yhetyttä ja tule mukaankerhotoimintaan!

Kaverin KanssaKalaan kampanjanyhteistyökumppaneinaolemme olleetedistämässä nuorisonkalastusharrastusta!

29

SAALISPÄIVÄKIRJAPitämällä kalastustapahtumistaan saalispäiväkirjaa saa kalastaja koottua itselleen ja muidenkin käyttöönpaljon tietoa mitkä asiat vaikuttavat onnistuneen kalaretken syntyyn.Kalastaja oppii paljon paremmin,selkeämmin ja nopeamminkin oivaltamaan mitä seikkoja tulee huomioida jos mielii herkutella kalaruualla.Kalojen käyttäytyminen on tunnetusti sidoksissa erilaisiin muuttuviin tekijöihin, kuten lämpötilaan, ilman-paineeseen ja tuuleen. Lisäksi kalat kelpuuttavat erilaisia pyydyksiä eri olosuhteissa. Esimerkiksi edellisker-ran ottiväri ei seuraavalla kerralla maistu kaloille ollenkaan. Kalastuspäiväkirjaan merkityistä seikoistapystyy ajan myötä selvästi näkemään milloin kannattaa uittaa mitäkin viehettä jonkun kalalajin saamiseksi.Näin päiväkirjan pitäjästä kehittyy kalastaja joka ymmärtää luontoa hyvin ja saa myös kaloja retkillään.

Perustyökaluina tarvitaan muistiinpanovälineet ja päiväkirja, joko itse tehty tai valmiina hankittu. Muitatarvittavia välineitä ovat lämpömittari ilman ja veden lämmön mittaamiseen, kalojen mittaamiseen mitta-nauha ja punnitsemiseen vaaka, sekä hyvää tarkkaavaisuutta luonnossa liikuttaessa, jotta saadaan myös muutolosuhteet muistiin. Nykyisin löytyy myös tietokoneelle tehtyjä kalastuspäiväkirjaohjelmia. Tietokoneenavulla on myöhemmin erittäin helppoa kerätä kalasaaliiseen vaikuttavia asioita ja tapahtumia.

MALLISIVU KALASTUSPÄIVÄKIRJASTA

30

Kalastusluvat kuntoon!Kalastaminen on mielekästä kun tietää toimivansa lupasäädösten mukaisesti. Nuorilla on melko vapaatkalastusoikeudet, mutta kaikki kalastus ei kuitenkaan ole maksuista vapaata. Myös 65 vuotta täyttäneillä onsamat oikeudet kuin alle 18-vuotialla.

ILMAN MAKSUA NUORET SAAVAT:

Harrastaa ongintaa...

pilkkimistä... ...sekä viehe-kalastustayhdellä vavallaja vieheellä.

Luvanavaraista on kalastaminen passiivisilla pyydyksillä, kuten verkolla ja katiskalla sekä uistelu useammal-la kuin yhdellä vavalla ja vieheellä ! Myös kalastaminen lohi- ja siikapitoisissa virtavesissä sekä erikseenkielletyissä kohteissa on kiellettyä ilman lupaa.

Aikuiset 18-65 vuotiaat tarvitsevat kalastuksenhoitomaksun muuhun kuin ongintaan tai pilkintään. Lisäksiaikuiset tarvitsevat viehekalastukseen läänikohtaisen vieheluvan tai vesialueen omistajan luvan.

Onkiminen ja pilkkiminen ovat kaikille maksuttomia yleiskalastusoikeuksia!

Tämän oppaan julkaisjat ovat:Suomen Vapaa-ajanakalastajien KeskusjärjestöAlkuperäisteoksen idea: Evald IngerhedKuvitus: Tommy GustavssonPainopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

Suomenkielinen toteutus, kartta ja perhokalastusosa:Wild fly, Lenne TörnqvistPiirustukset ja valokuvat s. 26-27: KKK-kilpailuarkistoValokuvat s. 25, 30: KKK-kilpailuarkisto, Sami Kainulainen,Janne Rautanen, Kalervo Saarinen

31

MUISTA TURVALLISUUS!

Tutustu kalojen maailmaan käymällä uimassa.Harjoittele uimaan kunnolla, aseta itsellesi tavoite.Aluksi vaikkapa 100 m ja pikkuhiljaa pidemmälle.Muista uida pituustesti rannan suuntaisesti.

Istu tai seiso polvillasi veneessäaina kun se on mahdollista.Haaviminenkin sujuu helpostiistuen kunhan pysyt rauhallisena.Jos veneesi kaatuu, niin onyleensä viisasta pysyäveneen luona kunnessaa apua.

Muista pukea kelluntaliivit kun nousetveneeseen ! Älä milloinkaan kuormitapienvenettä liian monella ihmisellä!

Tarkkaile rantojen pelastus-välineistöä ja jos huomaatniissä puutteita, niin ilmoitaasiasta viranomaisille! Hädän yllättäessä

äyskäri on oiva apu.Älä tee tarpeitasi ylilaidan!

Pelastusköysi onerinomainenapuvälinevuodenympäri!

On hyvä käyttääliukuesteitä jalkineissa ainakalastaessasi kalliorannoilta.Pitkävartisesta haavista tainostokoukustakin voi ollapaljon apua jos kompuroi.

Kaverin kanssa kalassa on sekä hauskempaa,että turvallisempaa !

ÄLÄ IKINÄ HUUDA APUA ELLET TODELLA TARVITSE SITÄ!

32

KÄYTTÄYDY FIKSUSTI!Älä kalasta ilman lupaa.Noudata kaikkia määräyksiä.

Älä ota kalaa enempää kuin tarvitset.Älä tapa turhaan.Jätä kalojen myynti ammattikalastajille.Älä aiheuta turhaa häiriötä.Huomio myös muita.Älä roskaa ympäristöä.Muista aina turvallisuus.Kunnioita ja vaali herkkää luontoa.

Lähde usein kaverin kanssa kalaan.SVK