katsaus vuoteen 2016 - helsinki.fi...2016 aikana, ja päätös toimintojen yhtiöittämisestä...

KATSAUS VUOTEEN 2016JA STRATEGIA- KAUTEEN 2013–2016

56SHANGHAI

RANKING 2016

HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2016 JA STRATEGIAKAUTEEN 2013–2016 2

LUKIJALLE

LUKIJALLE

Katsaus vuoteen 2016 ja strategiakauteen 2013–2016 kertoo Helsingin yliopiston toiminnan tulok-sista strategiakaudella 2013–2016. Tarkastelun kohteena on erityisesti kaudelle asetettujen tavoit-teiden saavuttaminen, tavoitteisiin liittyvät toi-menpiteet ja niiden vaikutukset.

Katsauksen rakenne pohjautuu strategian neljään päätavoitteeseen:

Helsingin yliopisto

• kuuluu maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon

• kantaa vastuunsa yhteiskunnallisena vai-kuttajana

• on innostava ja hyvinvoiva yhteisö • rakentaa taloutensa kestävälle pohjalle.

Jokaisen pääluvun alkuun on koottu tavoitteeseen liittyvät keskeiset onnistumiset, kehittämiskohteet ja seurantaindikaattorien toteumat.

Alalukujen sisällä katsaus jäsentyy siten, että en-siksi käsitellään vuotta 2016 ja sitten koko strate-giakauden tärkeimpiä toimenpiteitä ja tapahtumia.

Katsausta täydentää tilastokooste, joka julkaistaan Yliopisto lyhyesti -verkkosivulla1 huhtikuussa 2017.

Yliopisto taloutta käsitellään laajasti Yliopiston ta-lous -verkkosivulla2, joka sisältää Helsingin yli-opiston tilinpäätöksen ja muita talousjulkaisuja.

Julkaistu3 29.3.2017

1 https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/helsingin-yliopisto-lyhyesti 2 https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/yliopiston-talous 3 Päivitetty 5.7.2017. Katso muutokset takasivulta.

Katsaus rakentuu strategian teemoille, mikä voi hankaloittaa yksittäisen aiheen löytymistä. Luke-misen helpottamiseksi alle on listattu keskeisiä si-sältöjä, joihin julkaisun pdf-verkkoversiossa voi-daan siirtyä linkkien kautta.

• Yliopistovertailut eli rankingit

• Tutkimuksen vahvuusalueet • Tutkimusinfrastruktuurit • Tutkimusrahoitus • Julkaisut

• Opiskelijavalinta • Opiskelijat • Kansainväliset opiskelijat

• Tutkinnot • Koulutusuudistus (Iso Pyörä)

• Yhteiskunnallinen vuorovaikutus • Tutkimustulosten ja osaamisen hyödyntä-

minen

• Henkilöstön rekrytointi • Kansainvälinen henkilöstö • Työhyvinvointi

• Palveluiden kehittäminen • Yliopistopalvelut • • Talous • Valtionrahoitus tuloskriteereittäin • Organisaatiomuutokset • Tilat ja tilankäyttö

https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/helsingin-yliopisto-lyhyesti

https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/yliopiston-talous


https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/helsingin-yliopisto-lyhyesti



LUKIJALLE

HELSINGIN YLIOPISTO 2016 LYHYESTI

• 31 878 tutkinto-opiskelijaa • 1 992 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa • 6 011 tutkintoa • 3 483 uutta tutkinto-opiskelijaa • 21 778 opiskelijaa Avoimessa yliopistossa • 1 997 ulkomaalaista opiskelijaa, 109 kansalaisuutta • 1 132 ulkomaalaista henkilöstön edustajaa, 88 eri kansalaisuutta • 10 552 julkaisua, joista vertaisarvioituja 65 % • 5 089 täydentävän rahoituksen projektia, 3 522 liittyy tutkimukseen • 56. sija Shanghain vertailussa • 15 yliopiston itse koordinoimaa Suomen Akatemian kansallista tutkimuksen huippuyksikköä, viisi

muualla koordinoitavaan huippuyksikköön kuuluvaa tutkimusryhmää ja 17 akatemiaprofessoria • 9 tutkijaa Helsingin yliopistosta Highly Cited Researchers-listalla, yhteensä listalla 16 suomalaista

tutkijaa • 96 keksintöilmoitusta ja 46 patenttihakemusta, kaksi uutta spin out -yhtiötä • 70. sija vuonna 2016 valmistuneiden työllistettävyys -vertailussa (Global University Employability

Ranking) • 27 000 rekisteröityä alumnia • 40,3 miljoonaa euroa lahjoituksia yliopistolle Tekoja maailman parhaaksi -varainhankintakampan-

jan avulla (v. 2013–2016, tavoite 25 miljoonaa euroa). • 5,4 miljoonaa kävijää julkisilla verkkosivuilla, sivukäyntejä 34 miljoonaa • 24 000 mediaosumaa + tv- ja radio-osumat


LUKIJALLE

SISÄLLYS LUKIJALLE ............................................................................................................................................................. 2

Helsingin yliopisto 2016 lyhyesti ................................................................................................................. 3

REHTORILTA ......................................................................................................................................................... 5

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET ......................................................................................................... 6

KUULUU MAAILMAN 50 PARHAAN YLIOPISTON JOUKKOON ......................................................... 10

Kansainväliset vertailut .................................................................................................................................13

Kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuuri ...................................................................................... 14

Huippututkimuksen tunnistaminen ja tukeminen ................................................................................15

Kansainvälisyys ja monikielisyys näkyväksi ja kuuluvaksi ............................................................... 20

Aktiivinen rekrytointi – parhaat opiskelijat ja työntekijät................................................................. 23

Opiskelijan parhaaksi – Opiskelun tukeminen ...................................................................................... 25

KANTAA VASTUUNSA YHTEISKUNNALLISENA VAIKUTTAJANA ................................................... 29

Helsingin yliopiston 375-juhlavuosi ..........................................................................................................31

Tutkimustulokset ja osaaminen yhteiskunnan käyttöön ....................................................................31

Osallistava toimija – vuorovaikutuksella ratkaisuihin ....................................................................... 34

Tärkeät yhteistyötahot yliopiston vaikutuspiiriin ............................................................................... 36

ON INNOSTAVA JA HYVINVOIVA YHTEISÖ ........................................................................................... 38

Huolellinen henkilöstösuunnittelu ........................................................................................................... 40

Vuorovaikutteinen ja yhteisöllisyyttä tukeva johtaminen ................................................................ 41

Toimivat rakenteet ja selkeät toimintatavat ........................................................................................ 43

RAKENTAA TALOUTENSA KESTÄVÄLLE POHJALLE .......................................................................... 46

Talous ............................................................................................................................................................... 48

Toiminnan fokusointi ja rakenteellinen kehittäminen ....................................................................... 54

Rahoitusmallien monipuolinen hyödyntäminen ................................................................................. 56

Tilat ................................................................................................................................................................... 59

LUETTELO TAULUKOISTA JA KUVIOISTA ............................................................................................... 64


REHTORILTA

REHTORILTA

Helsingin yliopiston strategiakausi 2013–2016 oli kokonaisuutena menestyksekäs, mutta myös mo-nella tapaa raskas. Kahden edellisen vuoden isot muutokset olivat poikkeuksellisia Helsingin yliopis-ton historiassa. Rahoitusleikkausten takia käynnis-tetty muutosohjelma vei voimavarojamme ja vaati huomattavia henkilöstövähennyksiä.

Kaikesta huolimatta, pitkäjänteinen työ toi hyvän akateemisen tuloksen ja vuonna 2016 Helsingin yli-opisto arvioitiin maailman 56. parhaimmaksi yli-opistoksi Shanghain yliopistovertailussa. Tämä on kautta aikain paras sijoitus tällä maailmanlaajuisesti tunnetuimmalla ranking-listalla.

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen tulokset ovat yhteiskunnalle merkittäviä monella tavalla. Niillä voidaan tukea yhteiskunnallista päätöksente-koa, ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, työllisyyttä ja talouden kasvua sekä parhaimmillaan ratkaista glo-baaleja ongelmia. Tutkimustulosten vaikuttavuuden lisääminen onkin yksi Helsingin yliopiston keskei-sistä tavoitteista.

Kauden aikana käynnistimme mittavan kandidaatin ja maisterin tutkinto-ohjelmien Iso Pyörä -koulutus-uudistuksen. Syksyllä 2017 käynnistyy 32 laaja-alaista kandiohjelmaa ja 60 maisteriohjelmaa. Vuonna 2014 uudistetut 32 tohtoriohjelmaa jatkavat toimintaansa.

Koulutusohjelmat on suunniteltu osaamisperustai-siksi ja tutkintojen tuottama osaaminen antaa val-miudet työelämään pitkällä tähtäyksellä. Koulutus-ohjelmissa eri alojen opettajat tulevat tekemään

aiempaa enemmän yhteistyötä. Lisäksi sekä opiske-lijan toiminta että opetusmenetelmät tulevat tuke-maan opiskelijan osaamisen kehittymistä. Halu-amme, että opiskelija on keskiössä.

Vuonna 2015 juhlimme yhteisönä ja kumppaniemme kanssa 375-vuotiasta ansiokasta taivaltamme Suo-men sivistyksen rakentajana ja vaalijana sekä tie-teen, tutkimuksen ja korkeimman koulutuksen edel-läkävijänä ja laadun parantajana.

Vuorovaikutusta yliopiston ja sen alumnien, yhteis-työkumppaneiden ja sidosryhmien kanssa on kau-den aikana voimistettu merkittävästi. Thinkfest – tieteen ja ajattelun kaupunkifestivaali, yrittäjyysyh-teisö Think Company, tieteen näyteikkuna ja kohtaa-mispaikka Tiedekulma ja tiedepohjainen ideakil-pailu Helsinki Challenge ovat tästä erinomaisia esi-merkkejä.

Tulevaisuuden visiomme on kirkas ja tavoite selvä. Helsingin yliopisto on muutoksen tekijä ja edelläkä-vijä, suuri vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmalla. Olemme jatkossakin Suomen paras yliopisto ja yksi maailman parhaista. Osaamme, voimme ja haluamme olla globaali vaikuttaja – yh-dessä.

Tutkijamme ja opettajamme, koko henkilö-kunta ja opiskelijamme, ovat jälleen tehneet erinomaista työtä ja tekevät tänäkin vuonna: iso ja lämmin kiitos teille kaikille!

Jukka Kola, rehtori

http://thinkfest.helsinki.fi/

http://thinkfest.helsinki.fi/

http://thinkcompany.fi/

http://tiedekulma2017.helsinki.fi/

http://challenge.helsinki.fi/


TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET


Alkukesästä vuonna 2015 tulivat tietoon Suomen hallituksen yliopistojen rahoitukseen kohdistamat säästötoimenpiteet. Tämän seurauksena yliopiston hallitus päätti 16.9.2015 käynnistää talouden tasa-painottamiseksi muutosohjelman, johon sisältyi tarve vähentää henkilöstöä enintään 1200 henkilöllä. Toimenpiteiden kohteena oli yliopiston koko henki-löstö. Muutosohjelmaan liittyviä yhteistoimintaneu-votteluja käytiin työnantajan edustajien ja pääluotta-musmiesten kesken koko syksyn ajan ja prosessiin kuuluvat työnantajan selvitykset annettiin heti vuo-den 2016 alussa.

Talven ja kevään 2016 aikana yliopisto irtisanoi tuo-tannollisin ja taloudellisin perustein kaikkiaan 372 henkilöä, joista 48 opetus- ja tutkimushenkilöstön puolelta.

Yhteistoimintaprosessiin sisältyi jo pitkään suunnit-teilla ollut yliopiston hallintohenkilöstön siirtyminen uuteen palveluorganisaatioon eli Yliopistopalvelui-hin (YPA), joka aloitti toimintansa 1.5.2016 (ks. seu-raava alaluku).

Yhteistoimintamenettelyn mukaiseen työnantajan selvitykseen sisältyi myös täydennyskoulutuksen jär-jestämisen uudelleenorganisointi. Täydennyskoulu-tuksesta jouduttiin jo vuonna 2014 vähentämään yh-teistoimintamenettelyn kautta paljon henkilöstöä. Koska toiminta jatkui edelleen tappiollisena, joudut-tiin 2016 uusiin irtisanomisiin. Yliopiston tuottama täydennyskoulutus ja koulutusvienti keskitettiin, jonka jälkeen toiminta yhtiöitettiin. Uusi yhtiö HY+ aloitti toimintansa 1.6.2016. Tila- ja kiinteistökes-kuksen toimintojen osalta päätettiin myös selvittää yhtiöittämisvaihtoehtoa. Selvitystyö tehtiin vuoden 2016 aikana, ja päätös toimintojen yhtiöittämisestä inhouse-yhtiöön tehtiin tammikuussa 2017.

Vuoden 2016 lopussa yliopiston henkilöstön määrä henkilötyövuosina mitattuna oli 7266. Henkilötyö-vuosien määrä laski 807:lla (-10 %) verrattuna stra-tegiakautta edeltävään vuoden 2012 lähtötasoon. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli 570 henki-lötyövuotta (-7 %).



Kuvio 1. Helsingin yliopiston henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin 2012–2016

Opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä laski strate-giakauden aikana 35 henkilötyövuotta (-1 %), muun henkilöstön puolella laskua tapahtui 764 henkilötyö-vuoden verran (-20 %). Harjoittelukoulujen opetta-jien määrä laski kahdeksalla (-5 %) henkilötyövuo-della. Strategiakauden henkilötyövuosien vähenty-misestä 95 % selittyy muun henkilöstön määrän vä-henemisellä, johon on vaikuttanut koko strategia-kauden vuonna 2012 voimaan tullut muuta henkilös-töä koskenut rekrytointilupamenettely.

Kuvio 2. Henkilötyövuosien kumulatiivinen muutos 2013–2016, opetus- ja tutkimushenkilöstö ja muu henkilöstö

Kuvio 3. Henkilötyövuosien kumulatiivinen muutos (%) 2013–2016, opetus- ja tutkimushenkilöstö ja muu henkilöstö

Keväällä 2016 toteutetut henkilöstön irtisanomiset tulevat täysimääräisesti näkyviin vasta vuoden 2017 henkilötyövuosikertymässä. Irtisanomisten vaiku-tuksien lisäksi eläköitymisen kautta vapautuvia teh-täviä jää täyttämättä ja määräaikaisen henkilöstön määrä tulee laskemaan asteittain.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuodet vähenivät vuosina 2015–2016 106 vuotta (-3 %). Muun henkilöstön henkilötyövuodet laskivat merkit-tävästi opettajia ja tutkijoita enemmän yhteensä 464 henkilötyövuotta (-14 %). Koko muun henkilöstön henkilötyövuosien laskusta yli puolet selittyy hallin-tohenkilöstön vähentymisellä (-248 henkilötyö-vuotta).

Henkilöstölukumäärä oli vuoden 2016 joulukuussa 7 553, josta opetus- ja tutkimushenkilöstöä oli 4 621, muuta henkilöstöä 2 789 ja harjoittelukoulujen ope-tushenkilöstöä 143.

4 190 4 186 4 180 4 260 4 154

3 7383 575 3 511 3 439

2 975

145 143 140 139 137

8 073 7 904 7 831 7 8387 266

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

2012 2013 2014 2015 2016

Opetus- ja tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Harj.koulujen opetushenkilöstö Kaikki yhteensä

-4 -1070

-35

-163 -227-300

-764-1000

-800

-600

-400

-200

0

200

2013 2014 2015 2016

Opt-henkilöstö (htv) Muu henkilöstö (htv)

0% 0% 2%-1%

-4% -6%-8%

-20%-25%

-20%

-15%

-10%

-5%

0%

5%

2013 2014 2015 2016

Opt-henkilöstö (%) Muu henkilöstö (%)



YLIOPISTOPALVELUT – UUSI PALVELUORGANISAATIO Vuoden 2016 alussa käynnistettiin uuden yliopisto-palvelut-organisaation toteutus. Toteutusta edelsi selvitysmiesraportti kesällä 2015 ja syksynmittainen työryhmätyöskentely, jossa luotiin pohja toimialoit-taiseen toteutukseen.

Syksyllä 2015 oli käynyt selväksi, että hallintoon ja tukipalveluihin kohdistuvat henkilöstösäästöt toteu-tetaan organisaatiomuutoksen yhteydessä. Uuden organisaation tehtävät täytettiin nopealla aikatau-lulla kevään 2016 aikana siten, että irtisanomiset to-teutettiin maalis-huhtikuussa ja uusi palveluorgani-saatio aloitti toimintansa 1.5.2016.

Yliopistopalveluihin koottiin yliopiston yksiköistä seuraaviin toimintoihin kuuluvat tukipalvelutehtä-vät: henkilöstöpalvelut, opetus- ja opiskelijapalvelut, talouspalvelut, tutkimuspalvelut, viestintä ja yhteis-kuntasuhteet, yleishallinto ja toiminnanohjaus. Käy-tännössä koko hallintohenkilöstö siirtyi pois tiede-kunnista, laitoksista ja erillisistä laitoksista yliopisto-palveluihin yhteisen johdon alle. Yliopistopalvelut tuottavat palveluitaan kampuksilla lähipalvelutii-meissä sekä keskitetysti yhteisinä palveluina.

Uusi palveluorganisaatio tarkoitti monelle yliopiston hallinnossa ja tukipalveluissa työskentelevälle siirty-mistä uuteen tehtävään, tiimiin ja uuden esimiehen alaisuuteen sekä monelle myös siirtymistä kokonaan toisenlaiseen toimintaympäristöön, toiselle kampuk-selle tai palvelemaan eri tieteenalan toimijoita kuin aikaisemmin.

Uuden organisaation henkilölukumäärä oli vuoden 2016 lopulla 852 henkilöä. Yliopistopalveluita täy-densi 29 eläköitymissopimuksen1 tehnyttä henkilöä, jotka tukevat omassa tehtävässään palveluita työ-suhteensa päättymiseen asti (kuvio 4).

1 Kuviossa 4 ”erittelemätön”.

Kuvio 4. Henkilöstölukumäärä ja osuus yliopistopalveluissa vuoden 2016 lopussa yksiköittäin

Palveluorganisaation uudistuksen ja henkilöstösääs-töjen yhtäaikaisen toteuttamisen takia muutoksen läpivienti tapahtui hyvin nopeasti ja edellytti myös monien prosessien ja työnjakojen välitöntä uudista-mista. Käynnistyessään uusi organisaatio haki vielä suurta osaa toimintamalleistaan, tarkemmista työn-jaoistaan ja prosesseistaan. Tämä näkyi myös osin käyttäjille epätietoisuutena ja palveluiden sekavuu-tena tai jopa puuttumisena.

Kesä ja syksy 2016 edellyttivät uudelta organisaati-olta samanaikaisesti välttämättömien tehtävien hoi-tamista sekä uusien tehtävien, toimintamallien ja työnjakojen haltuunottoa. Joulukuussa 2016 toteu-tettiin ensimmäinen henkilöstölle suunnattu palve-lupalautekysely, jossa yliopistopalvelut sai arvosa-naksi 4,8 asteikolla 1-10.

Syksyn aikana valmisteltiin uutta käyttäjälähtöisem-pää palvelumallia, jota testataan ja otetaan käyttöön vuonna 2017.

Hallintohenkilöstön määrässä oli selvä laskeva trendi koko strategiakauden. Määrä väheni kauden ensimmäisinä vuosina huolellisen henkilöstösuun-nittelun ja luvanvaraisen rekrytoinnin avulla 3–4 % vuosivauhdilla. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeis-ten toimenpiteiden seurauksena hallinnon luku-määrä laski strategiakauden viimeisenä vuonna edel-liseen vuoteen verrattuna reilulla viidenneksellä (ku-vio 5).

27732 %

15818 %117

13 %

11213 %

839 %

789 %

212 %

61 %

293 % Opetus- ja opiskelijapalvelut

Talouspalvelut

Henkilöstöpalvelut

Yleishallinto

Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Tutkimuspalvelut

Toiminnanohjausyksikkö

Yliopiston johto

Erittelemätön



Kuvio 5. Hallintohenkilöstön lukumäärän ja henkilötyövuosien1 kehitys 2012–2016

VALMISTAUTUMINEN UUTEEN STRATEGIAAN 2017–2020 Strategiakauden lopulla yliopiston toimintaympä-ristö muuttui. Taloudellinen tilanne heikkeni sekä kilpailu parhaista opiskelijoista ja tutkijoista tiuk-keni. Toimintaympäristön muutokset otettiin huo-mioon uuden strategian 2017–2020 valmistelussa.

Vuoden 2015 aikana kirkastettiin strategian visio, ta-voitteet ja kehittämiskohteet. Valmistelu toteutettiin vuorovaikutteisesti siten, että strategian laadintaan pääsi vaikuttamaan mahdollisimman moni yliopis-

tolainen. Kampuksilla järjestettiin strategiatilai-suuksia, jotka olivat katsottavissa suorina lähetyk-sinä verkossa ja videotallenteina. Strategiablogi mahdollisti kommentoinnin verkossa. Tiedekuntien ja yksiköiden keskustelutilaisuuksissa pohdittiin, miten onnistumme tutkimuksessa ja opetuksessa jatkossakin. Yliopiston hallitus hyväksyi uuden stra-tegian tammikuussa 2016, minkä jälkeen aloitettiin uuden strategian mukaisten toimeenpanosuunnitel-mien valmistelu vuodelle 2017.

Uuden strategian visiossa Helsingin yliopisto haluaa olla globaali vaikuttaja – yhdessä. Yliopisto rakentaa parempaa maailmaa ottamalla entistä vahvemman roolin globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Ratkai-suja etsitään yhdessä nykyisten ja uusien kumppa-nien kanssa. Vision saavuttaakseen yliopisto valitsi kolme strategista tavoitetta kaudelle 2017–2020:

1) luova, kansainvälinen oppimisen ja huippu-tutkimuksen ympäristö

2) opiskelija keskiöön ja 3) uusiutumisen mahdollistavat voimavarat.

Yliopisto käynnisti uuden strategian toimeenpanon jo vuonna 2016. Valmistelussa esiin nostetut strate-giset valinnat vaikuttivat vuoden tärkeimpiin toi-menpiteisiin, kuten koulutusuudistus Ison Pyörän toimeenpanoon, rakenteelliseen kehittämiseen, uu-den palveluorganisaation toteuttamiseen sekä talou-den tasapainottamiseen.

1 Henkilötyövuodet kertymäsuureena voi olla väliaikaisesti poikki-leikkauslukumäärää suurempi.

1648 1586 1532

1430

1119

1 615 1 555 1 506

1 4621 214

0

500

1000

1500

2000

2012 2013 2014 2015 2016

Hallintohenkilöstö (lkm) Hallintohenkilöstö (htv)

http://strategia.helsinki.fi/


KUULUU MAAILMAN 50 PARHAAN YLIOPISTON JOUKKOON


Tavoiteohjelmien tärkeimmät kehittämiskohteet 2013–2016 Helsingin yliopisto

- uudistaa kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinto-ohjelmat (Iso Pyörä -koulutusuudistus) - panostaa kansainväliseen rekrytointiin - vahvistaa yliopistokumppanuuksia - vahvistaa tutkimusinfrastruktuurejaan - kehittää tutkimustoiminnan rakenteita - tukee opiskelua ja jouduttaa opintojen etenemistä.

Missä Helsingin yliopisto onnistui 2013–2016?

• Yliopisto nosti sijoitustaan kansainvälisissä yliopistovertailuissa. Paras sijoitus oli 56. sija Shanghain listalla vuonna 2016.

• Vuonna 2016 valmistuneiden työllistettävyys -vertailussa (Global University Employability Ranking) yliopisto saavutti sijan 70, nousua lähes 30 sijaa kauden aikana (2013: 99).

• Maailman noin 18 000 yliopisto joukossa Helsingin yliopisto kuuluu 0,5 prosentin kärkikastiin. Kan-sainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu lähes kaikissa tärkeimmissä vertai-luissa välille 50–100.

• Kauden aikana yliopistossa toimi 15 yliopiston itse koordinoimaa Suomen Akatemian kansallista tut-kimuksen huippuyksikköä, viisi muualla koordinoitavaan huippuyksikköön kuuluvaa tutkimusryh-mää ja 17 akatemiaprofessoria.

• Yliopisto menestyi Euroopan tiedeneuvoston ERC:n rahoitushauissa. Helsingin yliopistolle myön-nettiin vuonna 2016 kymmenen rahoitusta, Suomen muille yliopistoille yhteensä kolme.

• Yliopisto toimi aktiivisesti 17 kansainvälisessä European Strategy Forum for Research Infrastructu-res (ESFRI) -tutkimusinfrastruktuurissa.

• Yliopisto menestyi hyvin kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta-arvioinneissa. 35 tiekar-talle valitusta hankkeesta 21 on yliopiston koordinoimia tai sellaisia, jossa yliopisto on kumppanina.

• Vuonna 2016 yliopisto sijoittui ainoana tutkimusorganisaationa korkeimmalle tasolle tutkimusorga-nisaatioiden avoimen toimintakulttuurin arvioinnissa.

• Vertaisarvioitujen kansainvälisessä yhteistyössä laadittujen julkaisujen määrä on kasvanut strategia-kaudella lähes 10 %.

• Suomesta vuoden 2016 Highly Cited Researchers-listalle on rankattu 16 tutkijaa, joista 9 tutkijaa on Helsingin yliopistosta.

https://www.helsinki.fi/fi/tutkimus/tutkimuksen-huiput

http://avointiede.fi/toimintakulttuuri/tutkimusorganisaatiot


http://hcr.stateofinnovation.com/



• Kymmenen tiedekunnan tieteellisten julkaisujen tieteenalapainotettu julkaisuindeksi ylitti maailman keskiarvon (Category Normalized Citation Impact, CNCI; 2013–2016 Web of Science/InCites-ai-neisto)

• Yliopisto uudisti kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinto-ohjelmat: syksyllä 2017 käynnistyy 32 laaja-alaista kandiohjelmaa ja 60 maisteriohjelmaa ja vuonna 2014 perustetut 32 tohtoriohjelmaa jatkavat toimintaansa.

• Koulutusuudistuksessa sujuvia opintopolkuja on edistetty yhtenäistämällä koulutusohjelmien ope-tussuunnitelmatyötä ja lukuvuosittaisen opetusohjelman laatimista. Uusien koulutusohjelmien ope-tussuunnitelmatyö lähtee osaamistavoitteiden määrittelystä.

• Koulutusuudistuksen seurauksena hakukohteiden määrä väheni, mikä helpottaa toisen asteen koulu-tuksesta tulevien hakijoiden opiskelupaikkojen valintaa. Hakijan ei tarvitse sitoutua vielä tässä vai-heessa yksittäisen oppiaineen tasolla, vaan hän voi valita opintojen edetessä useamman tieteenalan vaihtoehtojen välillä.

• Yliopisto kehitti opiskelijapalautetta ottamalla käyttöön valtakunnallisen Kandipalaute-järjestelmän sekä laajentamalla yliopiston oman palautejärjestelmän HowULearnin käyttöä.

• Opiskelijat ja opettajat saivat käyttöönsä mobiilit työpöydät (Kurssisivu, Opintoni- ja opetukseni-sivut).

• Opettajien akatemian toiminta vakiintui ja se loi uudenlaista ja rikastavaa yhteisöllistä opetuksen kehittämistyötä ja -näkemystä, jolla on pysyvää ja pitkäkestoista vaikutusta koko yliopistoon ja sen toimintakulttuuriin.

Edelleen kehitettävää Helsingin yliopisto

• pyrkii lisäämään kansainvälistä tutkimusrahoitusta. Strategiakaudella 2017–2020 tavoitteena on kaksinkertaistaa kansainvälinen tutkimusrahoitus vuoden 2015 25 miljoonasta eurosta 50 miljoo-naan euroon

• jatkaa uusien tutkimusta tukevien palvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa • parantaa tutkimusinfrastruktuurien käyttöä ja saavutettavuutta • lisää yliopistoyhteisön ja sidosryhmien tietoisuutta tutkimuksen vahvuusalueista • lisää tutkimuksen avoimuutta, avoimen tiedon tuottamista ja hyödyntämistä • jatkaa hallinnon ja palveluorganisaation toimintamallien kehittämistä, jotta tutkimukseen jää enem-

män aikaa • kiinnittää huomiota uusien opiskelijoiden vastaanottamisen ja tuutoroinnin entistä parempaan jär-

jestämiseen. • panostaa kansainvälisten maisteriopiskelijoiden rekrytointiin.



Seurantaindikaattorit – Kuuluu maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon

Indikaattori Toteuma 2013

Toteuma 2016

Tavoite 2016

Saavutettu % tavoitteesta

Suunta 2013–2016

Sijoittuminen kansainvälisesti noteeratuilla ranking-listoilla 64–100 56–91 50 – ↗

Kansainväliset vertaisarvioidut artikkelit ja monografiat 6 155 6 336 (1) 5 200 116 % ↗

Kilpaillun ulkomaisen tutkimusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta

3,7 % 4,6 % 6 % 77 % ↗

Kilpaillun kansallisen tutkimusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta

16,2 % 17,5 % 15 % 117 % ↗

HY ERC-rahoituspäätösten2 osuus (%) Suomen kaikkien yliopistojen rahoituspäätöksistä

16,7 % 31,6 % (1) 45 % 70 % ↗

HY ERC-rahoituspäätösten2 osuus (%) Euroopan kaikista rahoituspäätöksistä

0,2 % (2 päät.)

0,6 % (1) (6 päät.)

1,20 % 50 % ↗

Kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä (HY + Suomen ulkopuoliset toimijat)

2 685 3 416(1) 2 600 120 % ↗

Ylempää kk-tutkintoa suorittavien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä3

888 808 1 400 58 % ↘

Tohtorin tutkintoa suorittavien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä

852 907 1 000 91 % ↗

Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön lukumäärä / opetus- ja tutkimushenkilöstö

20,6 % 22,0 % 26,50 %4 83 % ↗

Ensimmäisenä vuonna 55 op suorittaneet opiskelijat / kaikki 1. vuoden opiskelijat

42,8 % 44,7 % (1) 45 % 99 % ↗

1 Uusin saatavissa oleva toteuma on vuodelta 2015. 2 European Research Council, sisältää Starting Grants, Advanced Grants, Synergy Grants ja Proof of Concept rahoituspäätökset. 3 Vastaavat tutkintomäärät olivat: 2013: 185; 2014: 198; 2015: 208 ja 2016: 187. 4 Kansainvälisen opetus-ja tutkimushenkilöstön määrällistä 15 prosentin tavoitetta tarkistettiin strategiakauden kuluessa ylöspäin 26,5 prosenttiin.



KANSAINVÄLISET VERTAILUT

Kansainvälisten vertailujen eli rankingien avulla seu-rataan yliopistojen sijoittumista maailman noin 18 000 yliopiston joukossa. Helsingin yliopiston asema maailman sadan parhaan tutkimusyliopiston joukossa on ollut hienoisessa nousussa kuuden vii-meisen vuoden aikana.

Hyvät rankingsijoitukset tuovat Helsingin yliopis-tolle tunnettuutta, mikä auttaa hankkimaan muita yliopistoja yhteistyökumppaneiksi sekä hyviä ulko-

maisia opiskelijoita ja tutkijoita. Rankingeja seura-taan maailmanlaajuisesti yhä enemmän niihin koh-distuvasta perustellusta kritiikistä huolimatta.

Tunnetuimmat yliopistovertailut ovat Shanghain Jiao Tong yliopiston ARWU, Times Higher Educa-tion lehden THE, Quacquarelli Symonds’in QS ja Taiwanin NTU-yliopiston ranking. Shanghain ja Tai-wanin listaukset perustuvat pääasiassa tutkimustoi-minnan laajuuden ja vaikuttavuuden bibliometri-seen analyysiin. THE:n ja QS:n listauksissa käyte-tään julkaisuanalyysien lisäksi subjektiivisia tutki-joille, asiantuntijoille ja työnantajille tehtäviä maine-kyselyjä opetuksesta ja tutkimuksesta.

Kuvio 6. Helsingin yliopiston sijoitukset rankingeissa 2011–2016

Shanghain listalla yliopisto saavutti vuonna 2016 si-jan 56 (nousua 11 sijaa, ks. kuvio 6 ). Sijoitus on HY:n kaikkien aikojen paras tällä maailmanlaajuisesti tun-netuimmalla ranking-listalla. Sijoituksen kohentu-miseen vaikutti eniten parannus eniten siteerattuja tutkijoita mittaavassa HiCi-indikaattorissa.

THE-listalla sijoituksen putoamiseen vaikuttivat eniten pisteiden heikkeneminen mainetutkimuk-sessa ja suhteellisen aseman heikkeneminen rahoi-tuksessa.

QS-listalla sijoitus parani jonkin verran erityisesti kansainvälistä mainetta työnantajien keskuudessa

mittaavassa tekijässä sekä sitaatioiden määrää ja kansainvälisyyttä mittaavissa tekijöissä.

Taiwanin listalla sijoitus pysyi lähes ennallaan.

Neljän rankingin (Shanghai, THE, QS ja Taiwan) si-joitusten keskiarvo vuonna 2016 oli 77. Vuonna 2011 keskiarvo oli 80.

Maailman ei-englanninkielisten yliopistojen jou-kossa Helsingin yliopiston sijoitusten keskiarvo vuonna 2016 oli 22 (nousua 1). Koko Euroopassa si-joitus oli 25 (nousua 2).

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Shanghai 74 73 76 73 67 56

QS 89 78 69 67 96 91

THE (Times) 91 109 100 103 76 91

Taiwan 66 56 64 68 69 71

Vuosikeskiarvo 80,00 79,00 77,25 77,75 77,00 77,25

74 7376

73

67

56

89

78

6967

969191

109

100

103

76

91

66

56

64

6869

71

80,00 79,0077,25 77,75 77,00

77,25

50

60

70

80

90

100

110

Sijo

itus

Shanghai

Taiwan

Vuosi-keskiarvo

QS

THE



Pohjoismaisista yliopistoista Helsingin yliopisto oli vuonna 2016 Shanghain listalla sijalla 3, QS:n listalla 3, THE:n listalla 2 ja Taiwanin listalla 3. Keskimää-räinen sijoitus Pohjoismaissa oli 3. Suomalaisista yli-opistoista HY on edelleen paras kaikissa listauksissa.

Helsingin yliopisto oli sadan parhaan joukossa myös muissa, mutta vähemmän tunnetuissa yleisrankin-geissa (US News, RUR, URAP, Webometrics).

70 SIJOITUS - GLOBAL UNIVERSITY EMPLOYABILITY RANKING1 2016

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta kiintoisa ranking on myös Times Higher Education -lehden julkaisema yliopistoista valmistuneiden työllistettä-vyys -vertailu (Global University Employability Ran-king 2016), jossa Helsingin yliopisto saavutti sijan 70. Vertailussa mitataan valmistuneiden mahdolli-suuksia kansainvälisillä työmarkkinoilla kysymällä työnantajien halukkuutta palkata yliopistoista val-mistuneita. Helsingin yliopisto on parantanut ase-maansa joka vuosi vertailun ensimmäisestä vuodesta 2012 lähtien, jolloin sijoitus oli 103.

KANSAINVÄLISEN TASON TUTKIMUSINFRASTRUKTUURI

Yliopiston tutkimusinfrastruktuureja kehitettiin strategiakaudella erillisen tutkimusinfrastruktuu-riohjelman mukaisesti. Ohjelmassa esiteltyjä menet-telytapoja sovellettiin muun muassa uusittavan kan-sallisen tutkimusinfrastruktuurien tiekartan hank-keiden sekä Suomen Akatemian FIRI -infrastruktuu-rihakujen2 yliopiston sisäisissä priorisoinneissa. Strategiakauden aikana korostunut panostus tutki-mustoiminnan avoimuuden lisäämiseksi vaikuttaa myös tutkimusinfrastruktuureihin. Infrastruktuu-rien avoimuutta ja saavutettavuutta korostetaan ja ne ovat keskeisiä teemoja yliopiston tutkimusinfra-struktuuripolitiikassa.

1 https://www.timeshighereducation.com/features/global-uni-versity-employability-ranking-2016 2 Finnish Research Infrastructure 3 European Advanced Translational Research Infrastructure in Medicine

Yliopiston rakenteellinen kehittäminen ja toiminnan profilointi vaikuttavat myös tutkimusinfrastruktuu-reihin. Profilointien kautta muodostetut yksiköt ja verkostot edistävät oman temaattisen alueensa infra-struktuureja, kuten elämäntieteiden alueella Hel-sinki Institute of Life Science (HiLIFE), ilmakehä- ja ympäristötutkimuksessa National Institute for In-tegrated Atmospheric and Earth System Science (INAR) ja digitaaliset ihmistieteissä Helsinki Centre for Digital Humanities (HELDIG).

Tutkimusinfrastruktuurien toiminnan tukemiseksi perustettiin toukokuussa 2016 laboratoriohenkilös-tön poolit, jotka auttavat tukihenkilöstön sijoittami-sessa yksiköihin ja tarjoavat henkilöstölle jatku-vuutta työsuhteisiin määräaikaisten projektien päät-tyessä.

Tutkimustietojärjestelmä TUHAT:n osaksi luotiin portaali, jonka kautta yliopiston tutkimusinfrastruk-tuurit ovat löydettävissä. Portaalin rakennetta mm. hakutoimintojen osalta muokataan ja täydennetään vielä asteittain, niin ikään sinne ilmoitettujen infra-struktuurien tietoja täydennetään ja parannetaan jatkuvasti. Vuoden 2017 helmikuussa infrastruktuu-riportaali sisälsi 133 infrastruktuurin perustiedot. Osana yliopistopalveluiden muodostamista infra-struktuureiden kehittämisessä auttavat tukipalvelu-kokonaisuudet jäsenneltiin ja koostettiin yliopiston intranetiin Flammaan.

Yliopiston osallistuminen Euroopan-laajuisiin Euro-pean Strategy Forum on Research Infrastructures (ESFRI) -tiekartalla oleviin tutkimusinfrastruktuu-reihin on ollut tärkeä seurantakohde strategiakau-della. Helsingin yliopisto on yksi laajimmin ESFRI-infrastruktuureihin osallistuvista yliopistoista Eu-roopassa ja merkittävin kansallinen toimija Suo-messa. ESFRI-infrastruktuureja on yliopistossa kai-killa kampuksilla yhteensä 17.

Lääketieteen ESFRI-tutkimusinfrastruktuurihank-keet etenivät merkittävästi vuonna 2013, kun Suomi liittyi valtiollisesti osaksi EATRIS3- ja BBMRI4 -inf-rastruktuureita. Vuonna 2015 ESFRI -infrastruktuu-rien valmistelu eteni ilmakehätieteiden ICOS5- ja kielitieteiden CLARIN6 -infrastruktuurien osalta val-tiojäsenyysvaiheeseen. ICOS:n kansainvälinen pää-maja on Suomessa, Helsingin yliopiston ja Ilmatie-teen laitoksen yhteydessä Kumpulan kampuksella. CLARIN-infrastruktuurin kansallisia toimintoja koordinoidaan HY:n nykykielten laitoksella.

4 Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastruc-ture 5 Integrated Carbon Observation System 6 Common Language Resources and Technology Infrastructure

https://www.timeshighereducation.com/features/global-university-employability-ranking-2016

https://www.timeshighereducation.com/features/global-university-employability-ranking-2016

https://www.helsinki.fi/en/helsinki-institute-of-life-science

https://www.helsinki.fi/en/helsinki-institute-of-life-science

http://www.inar.helsinki.fi/

http://www.inar.helsinki.fi/

https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/digital-humanities

https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/digital-humanities

https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/equipment/search.html



Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Suomen Akate-mian organisoima kansallisten tutkimusinfrastruk-tuurien tiekartan uusiminen suoritettiin vuosien 2013–2014 aikana. Helsingin yliopisto osallistui pro-sessiin alusta lähtien vaikuttamalla sekä aikatauluun että menettelytapoihin. Yliopisto menestyi erittäin hyvin tiekartta-arvioinneissa, 35 tiekartalle valitusta hankkeesta 21 on yliopiston koordinoimia tai sellai-sia, jossa yliopisto on kumppanina.

Helsingin yliopiston menestys Suomen Akatemian FIRI-tutkimusinfrastruktuurihauissa on myös ollut hyvällä tasolla koko strategiakauden ajan. Hanke-määrissä laskettuna yliopisto on mukana keskimää-rin noin puolessa hauissa rahoitetuista infrastruk-tuureista (9–11 rahoitusta saanutta yliopiston han-ketta per haku), kokonaissummien osalta yliopiston osiot hankkeista kattavat vajaan kolmanneksen myönnetystä FIRI-rahoituksesta (4–7 M€ per haku).

HUIPPUTUTKIMUKSEN TUNNISTAMINEN JA TUKEMINEN

Katso tutkimuksen vahvuusalueet ja profilointi lu-vusta Tutkimuksen vahvuusalueet ja profilointi.

TUTKIMUSRAHOITUKSEN HANKKIMISEN TUKI JA SEN KEHITTÄMINEN

Yliopisto pyrkii tutkimusrahoituksen hankkimisen tuella nostamaan rahoitushakemusten tasoa ja pa-rantamaan tutkijoidensa menestystä kilpaillun täy-dentävän tutkimusrahoituksen hauissa. Samalla py-ritään vähentämään tutkijoiden hakemusten tekemi-seen käyttämää työaikaa ja hallitsemaan täydentä-vän rahoituksen riskejä.

Strategiakaudella yliopiston tavoitteena oli kaksin-kertaistaa kilpaillun ulkomaisen tutkimusrahoituk-sen osuus kokonaisrahoituksesta 6 prosenttiin, mi-hin ei päästy. Yliopiston ja opetus- ja kulttuuriminis-teriön sopimuksessa kansainvälisen tutkimusrahoi-tuksen kasvattaminen erityisesti yritysyhteistyötä li-säämällä on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi. Yli-opiston muutosohjelmassa uuden rahoituksen han-kintaan tähtäävät toimet tasapainottavat yliopiston taloutta. Strategiakaudella 2017–2020 tavoitteena on kaksinkertaistaa kansainvälinen tutkimusrahoi-tus vuoden 2015 25 miljoonasta eurosta 50 miljoo-naan euroon.

Vuonna 2016 toteutetussa palveluiden uudelleenor-ganisoinnissa tutkimusrahoituksen haun tukeen pa-nostettiin kokoamalla tutkimusrahoituksen palvelut

kampusten lähipalveluihin, muodostamalla strate-gisten hankkeiden palvelut koordinoimaan yliopis-ton kannalta merkittäviä rahoitushakuja, sisällyttä-mällä tutkimuspalveluihin projektikoordinaation palvelut ja kokoamalla vastuu budjetointineuvon-nasta talouspalveluihin. Muutosten toteuttamista ja toiminnan vakiinnuttamista jatketaan 2017. Keskei-siä tavoitteita ovat muun muassa lähipalvelujen toi-minnan varmistaminen, palvelujen tunnetuksi teke-minen ja budjetointituen kehittäminen. Näillä kai-killa pyritään takaamaan tutkijoiden saamien palve-lujen toimivuus.

Vuonna 2015 aloitettua Grant Writer -toimintaa vah-vistettiin 2016 sisällyttämällä tutkimusrahoituksen palveluihin Grant Coachien tehtävät. Vuoden 2017 keväästä lähtien kaikilla kampuksilla toimii tutki-musrahoituksen asiantuntijoiden lisäksi yksi tai use-ampi Grant Coach, joka tukee tutkijoita valikoitujen merkittävien rahoitushakemusten valmistelussa.

Täydentävän tutkimusrahoituksen tuotot olivat vuonna 2016 noin 188 miljoonaa euroa, missä on kasvua edelliseen vuoteen noin prosentin verran (taulukko 1). Helsingin yliopisto on eniten Suomen Akatemian rahoitusta saanut yliopisto (tuotot 2016 n. 103 M€). Yliopistojen profiloitumiseen tarkoitet-tua Akatemian rahoitusta yliopistolle myönnettiin 10,4 miljoonaa euroa (2015: 9 M€). Tekes rahoitti yliopiston hankkeita noin 13 miljoonalla eurolla (2015: 13 M€). (ks. myös luku Talous)

Taulukko 1. Täydentävän tutkimusrahoituksen tuotot 2015–2016

Rahoituslähde 2016 2015 Muutos %

Suomen Akatemia 103,4 104,1 -1 %

Tekes 12,7 13,1 -3 %

Muu kotimainen 38,6 38,1 1 %

EU-rahoitus 20,4 20,7 -1 %

Muu ulkomainen 12,2 8,9 37 %

Muu rahoitus 0,6 0,9 -38 %

Yhteensä 187,9 186,0 1 %

Yliopistossa toimi 15 yliopiston itse koordinoimaa Suomen Akatemian kansallista tutkimuksen huippu-yksikköä, viisi muualla koordinoitavaan huippuyk-sikköön kuuluvaa tutkimusryhmää ja 17 akatemia-professoria. Akatemian yhteydessä toimivan strate-gisen tutkimuksen neuvoston hauissa toisessa haussa rahoitettiin vuonna 2016 kansallisesti 14 kon-sortiota (vuonna 2015 ensimmäisessä haussa 16),



joista Helsingin yliopisto on partnerina neljässä (en-simmäisen haun hankkeista yliopisto koordinoi yhtä ja on partnerina kuudessa).

27 M€ HORISONTTI 2020 -RAHOITUSTA 44 HANKKEELLE VUONNA 2016 Yliopistolle on myönnetty rahoitusta EU:n Hori-sontti 2020 -ohjelmasta vuosina 2014–2016 yli 65 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 rahoitusta myönnet-tiin 44 hankkeelle (2015: 31), joiden yhteenlaskettu rahoitus yliopistolle on yli 27 miljoonaa euroa (2015: 21 M€). Yliopiston hakemusten keskimääräinen on-nistumisprosentti Horisontti 2020 -hauissa 2016 oli 19 % (2015: 11 %).

Strategiakauden aikana yliopisto on systemaattisesti kehittänyt puiteohjelmaan kuuluvien Euroopan tie-deneuvoston ERC:n rahoitusten hakutukea. Yliopis-tossa on käynnissä 23 ERC:n rahoittamaa hanketta ja vuonna 2017 aloittaa kahdeksan uutta hanketta. Yliopistolle myönnettiin vuonna 2016 10 rahoitusta, Suomen muille yliopistoille yhteensä 3. Yliopiston onnistumisprosentti ERC:n Consolidator Grant -haussa oli 21,7 %, mikä ylitti reilusti koko haun onnistumisprosentin 13,8 %.

AVOIMEN TIETEEN EDISTÄMINEN Strategiakauden aikana tieteen ja tutkimuksen avoi-muudesta muodostui yliopistolle strateginen vah-vuus. Yliopisto on osallistunut aktiivisesti opetus ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeeseen ja sitä kautta avoimen tieteen edellytysten kehittämiseen kansallisesti. Yliopisto menestyi ATT-hankkeen avoimen tieteen toiminta-kulttuuriarviossa parhaiten suomalaisista korkea-kouluista vuosina 2015 ja 2016. Vuonna 2016 Helsin-gin yliopisto sijoittui ainoana tutkimusorganisaa-tiona korkeimmalle tasolle tutkimusorganisaatioi-den avoimen toimintakulttuurin arvioinnissa.

Helsingin yliopisto hyväksyi vuonna 2015 tutki-musdatapolitiikan ensimmäisenä suomalaisena kor-keakouluna. Politiikassa määritellään digitaalisten tutkimusaineistojen keräämistä, tallentamista, käyt-töä ja hallintaa koskevat yliopistotason periaatteet ja linjaukset. Väitöskirjojen näkyvyyden, tunnettuuden ja vaikuttavuuden vuoksi Helsingin yliopiston väi-töskirjat julkaistaan yliopiston avoimessa digitaali-

sessa arkistossa. Lisäksi yliopistossa tuotetut tutki-musjulkaisut ja -aineistot ovat lähtökohtaisesti avoi-mia.

Strategiakauden aikana yliopisto on erityisesti kehit-tänyt avoimen tieteen palveluita ja koulutusta. Yli-opisto koordinoi kansallisen tohtorikoulutettaville suunnattua avoimen tieteen verkkokurssia. Yliopisto perusti keskitetysti toimivan ja monialaisen Data-tuki-verkoston, joka tarjoaa tutkijoille tutkimusda-tan hallintaa, käyttöä, löytyvyyttä ja jakamista tuke-via työvälineitä. Yliopiston kirjasto laati tutkijoille kattavat avoimen julkaisemisen ja tutkimusdatan-hallinnan oppaat. Yliopisto otti käyttöön tutkimusai-neistojen hallinnan suunnitteluun kehitetyn kansal-lisen työkalun, Tuulin. Helsingin yliopiston kirjasto vastasi kansallisen Tuuli-projektin koordinaatiosta ja työkalun kehittämisestä.

Vuonna 2016 yliopisto käynnisti tutkimusdatainfra-struktuurin kehittämishankkeen (MILDRED-hanke) osana tutkimusdatapolitiikan toteuttamissuunnitel-maa. Hankkeen tavoitteena on tarjota tutkijoille kan-sainvälisen tason toimintaympäristö digitaalisten tutkimusaineistojen käsittelyyn sekä parantaa avoi-men tieteen ja datan jakamisen edellytyksiä.

Avaamalla tutkimusaineistoja ja -julkaisuja yliopisto tarjoaa uusia yhteistyömahdollisuuksia asiantuntija- ja tutkimusyhteisöille. Yliopisto avasi tiedeyhteisölle ja tutkimusdatapohjaiseen tuotekehitykseen tarkoi-tetun ThinkOpen-pilottisivuston lokakuussa 2016. Sivusto kokoaa yhteen yliopiston tutkimushankkei-den avoimesti julkaisemaa tutkimusdataa, sovellus-kehityksessä syntynyttä koodia sekä yliopiston Open Access -julkaisuiden julkaisutiedot.

HY KORKEIMMALLA TASOLLA AVOIMEN TOIMINTAKULTTUURIN ARVIOINNISSA VUONNA 2016

Julkaisujen avoin saatavuus (Open Access, OA) on vuonna 2016 kasvanut merkittävästi Helsingin yli-opistossa. Avoin tieteellinen julkaiseminen voidaan toteuttaa julkaisemalla suoraan OA-lehdessä (kultai-nen OA), tallentamalla artikkeli avoimeen julkaisu-arkistoon (vihreä OA) tai avaamalla artikkeli maksua vastaan perinteisessä tilausmaksun perivässä leh-dessä (ns. hybridimalli).

Tutkimusjulkaisun rinnakkaistallentaminen Helsin-gin yliopiston digitaaliseen julkaisuarkisto Heldaan (vihreä OA) on vakiinnuttanut tärkeän asemansa väylänä ja keinona toteuttaa avointa julkaisemista. Yliopiston kaikista vuoden 2016 julkaisuista on tuo-reeltaan rinnakkaistallennettu reilu viidennes ja tie-


http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/avuksi/tutkimusdatan-hallinta/tutkimusdatapolitiikka/

http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/avuksi/tutkimusdatan-hallinta/tutkimusdatapolitiikka/



teellisistä vertaisarvioiduista artikkeleista1 neljän-nes. Eri tiedekuntien käytännöissä on kuitenkin sel-viä eroja.

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ja lää-ketieteellisen tiedekunnan kaikista vuoden 2016 jul-kaisuista yli kolmannes löytyy Heldasta, kun taas teologisen, oikeustieteellisen ja humanistisen tiede-kunnan julkaisujen rinnakkaistallenteiden osuus jää alle kymmenennekseen. Vertaisarvioitujen artikke-leiden kohdalla erot eri tiedekuntien välillä ovat hie-man lievemmät.

Helsingin yliopisto liittyi kansalliseen ORCID-kon-sortioon toukokuussa 2016. Yksilöivä tutkijan OR-CID-tunniste pysyy samana, vaikka sukunimi, insti-tuutio tai rahoittaja vaihtuisivat. ORCID parantaa tutkijan kansainvälistä näkyvyyttä sekä helpottaa tiedonsiirtoa organisaatioiden ja palveluiden välillä. Osa kansainvälisistä tutkimusrahoittajista edellyttää tunnistetta hakijoiltaan. Konsortioon kuuluu 12 suo-malaista tutkimusorganisaatiota sekä Tieteen tieto-tekniikan keskus (CSC), joka koordinoi konsortiota OKM:n toimeksiannosta.

JULKAISUT Vuonna 2016 yliopiston tutkijat ja opettajat julkaisi-vat 10 552 julkaisua2, joista vertaisarvioituja julkai-suja oli 6 984 (66 %) ja yhteiskunnalliseen vaikutta-vuuteen painottuvia julkaisuja 3 568 (34 %). Tarkas-teltaessa kolmen vuoden keskiarvoja vertaisarvioitu-jen julkaisujen määrä on pysynyt vakaana. Vuoden 2016 julkaisuista oli

• vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita 6 984 (2015: 6 825)

• tieteellisiä monografioita 101 (125) ja toimi-tettuja teoksia 164 (140)

• vertaisarvioimattomia tieteellisiä kirjoituk-sia 1 219 (1 505)

• ammattijulkaisuja 1280 (1 081) • yleistajuisia kirjoituksia 1 069 (1 111).

Julkaisujen kokonaismäärä näyttää vakiintuneen viime vuosina tasolle noin 11 500 julkaisua per vuosi. Strategiakautta edeltänyt vuosi 2012 oli lukumää-rässä mitattuna huippuvuosi: silloin julkaistiin lähes 11 600 julkaisua. Vuoden 2016 julkaisuja tilastoi-daan vielä 2017 aikana, minkä jälkeen lopullinen jul-kaisumäärä tarkentuu.

Vertaisarvioitujen julkaisujen3 määrä on jonkin ver-ran noussut edellisvuoteen verrattuna (2016: 7 249;

1 Sisältää opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutyyppiluokituk-sen tyypin A1 Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit. 2 Tilanne 1.3.2017

2015: 7 090). Lopullinen lukumäärä ollut viime vuo-sina noin 7 500 takautuvan tilastoinnin jälkeen. Ver-taisarvioitujen julkaisujen osuus kaikista julkaisuista vaihtelee tiedekunnittain 42–88 %.

Kansainvälisiä vertaisarvioituja julkaisuja oli 6 088 vuonna 2016, joka on 87 % kaikista vertaisarvioi-duista julkaisuista. Määrä ylittää selvästi strategia-kaudelle asetetun varovaisen tavoitteen (5 200).

Myös kansainvälisessä yhteistyössä tuotetut julkai-sut ovat lisääntyneet merkittävästi ja niille asetettu tavoite (2 600) on ylitetty. Vertaisarvioituja yhteis-julkaisuja laadittiin 3 293. Lähes puolet kaikista ver-taisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista laaditaan kansainvälisessä yhteistyössä. Vertaisarvioitujen kansainvälisessä yhteistyössä laadittujen julkaisujen määrä on kasvanut strategiakaudella lähes 10 %.

+10 % KANSAINVÄLISTEN YHTEISJULKAISUJEN MÄÄRÄN KASVU 2013–2016

Helsingin yliopistolla on tärkeä rooli yhteiskunnalli-sessa keskustelussa, jossa yksi kanava on tutkijoiden ja opettajien laatimat julkaisut. Osa julkaisuista edustaa keskustelevaa, tiedottavaa tai popularisoi-vaa näkökulmaa. Tällaisia ovat esimerkiksi vertaisar-vioimattomat tieteelliset kirjoitukset sekä ammat-tiyhteisölle ja suurelle yleisölle suunnatut julkaisut.

Yhteiskunnallisesti vaikuttavien julkaisujen määrä on hieman laskenut viime vuosina. Ammatti- ja sa-nomalehdissä julkaistujen artikkeleiden osuus on pysynyt viime vuosina melko samana. Kokonaisuu-tena yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen tähtää-vien julkaisujen laatiminen on laskevasta trendistä huolimatta merkittävä osa Helsingin yliopiston ope-tus- ja tutkimushenkilöstön toimintaa, joskin tie-teenalakohtaiset erot ovat suuria.

Yhteiskunnallisesti vaikuttavien julkaisujen osuus 2014–2016 on suurin teologisessa tiedekunnassa (58 %). Myös humanistisessa, oikeustieteellisessä ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa osuus on merkit-tävä. Vähäisintä yvv-julkaiseminen on matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa (12 %) ja farma-sian tiedekunnassa (13 %).

3 Sisältää OKM:n julkaisutyyppiluokituksen julkaisuluokat A ver-taisarvioidut artikkelit ja C tieteelliset monografiat.

https://orcid.org/

https://orcid.org/



Julkaisujen kielet Helsingin yliopiston kieliperiaatteiden mukaan yli-opisto tavoittelee toimivaa monikielisyyttä, jossa kansainvälisyydestä huolimatta kannetaan vastuuta myös kansalliskielten, suomen ja ruotsin, asemasta tieteen kielinä. Julkaisujen kieliä seurataan TUHAT-tutkimustietojärjestelmän avulla.

Molemmilla kansalliskielillä on vakiintunut asema yliopiston tutkimuksessa. Ruotsinkielisten julkaisu-jen osuus on pysynyt 2,4 prosentin tasolla, mutta suomenkielisten julkaisujen osuus on hieman pie-nentynyt. Strategiakauden alussa näiden osuus oli noin 31 % ja sen lopussa 29 %.

Tutkimuksen kansainvälistyminen näkyy englannin-kielisten julkaisujen osuuden tasaisena vuosittaisena kasvuna. Kauden alussa näiden osuus oli noin 63 % ja sen lopussa 66 %. Yhtenä syynä tähän on kansain-välisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuuden kasvu.

Tiedekuntien julkaisumenestys suhteessa maailman keskiarvoon Tutkimuksen arviointien yhteydessä Helsingin yli-opiston julkaisujen vaikuttavuutta on yleensä arvi-oitu tieteenaloittain, mutta julkaisuja voidaan tar-

kastella myös tiedekunnittain. TUHAT-tutkimustie-tojärjestelmään tallennettujen vertaisarvioitujen tut-kimusjulkaisujen yhdistäminen ulkoisiin analyy-sitietokantoihin mahdollistaa suoran vertailun maa-ilman keskiarvoon1.

Tiedekuntien vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit strategiakauden ajalta (2013–2016) analysoitiin Web of Science pohjaisessa InCites-tietokannassa (kuvio 7). InCitesissä julkaisut ja niiden saamat viit-taukset normalisoidaan (CNCI2) tieteenalakatego-rioittain, jolloin tieteenalojen erilaisten julkaisuja viittauskäytäntöjen vaikutus voidaan häivyttää.

Korkeimman keskiarvon (kuvio 7) saavuttavat lääke-tieteellinen (1,95), matemaattis-luonnontieteellinen (1,94) sekä bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta (1,69). Lähes kaikki tiedekunnat ylittävät maailman keskiarvon.

Eri tieteenalojen ja siten tiedekuntien julkaisujen kattavuudet Web of Sciencessä vaihtelevat huomat-tavasti. Parhaimmillaan kattavuus on lääketieteelli-sessä tiedekunnassa, 82 % ilmoitetuista vertaisarvi-oiduista artikkeleista. Oikeustieteellisen tiedekun-nan kattavuus on heikoin, 6 %. Matalat kattavuudet ovat vahvasti yhteydessä julkaisun kieleen, joten tie-dekunnat, joissa suomenkieliset julkaisut ovat yleisiä saavat pienempiä kattavuuslukuja kansainvälisissä tietokannoissa.

Kuvio 7. Tieteenalapainotettu julkaisuindeksi (CNCI2) tiedekunnittain, 2013–2016 keskiarvo

Maailman keskiarvo = 1. Kuviossa on ilmoitettu myös tiedekuntakohtaiset kattavuudet. CNCI data included herein are derived from InCites ® prepared by THOMSON REUTERS ®, Inc. (Thomson®), Philadelphia, Pennsylvania, USA: © Copyright THOMSON REUTERS ® 2016. All rights reserved.

1 Määritelmän mukaan maailman keskiarvo on aina tasan yksi. 2 Category Normalized Citation Impact, CNCI.

Bio- ja ympäristötieteellinen

Eläinlääketieteellinen

Farmasian

Humanistinen

Käyttäytymistieteellinen

Lääketieteellinen

Maatalous-metsätieteellinen

Matemaattis-luonnontieteellinen

Oikeustieteellinen

Svenka social- och kommunalhögskolan

Teologinen

Valtiotieteellinen

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5

Kat

tavu

us

CNCI

http://hdl.handle.net/10138/160446

https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/

https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/



Viitatuimmat tutkijat Viitatuimpien tutkijoiden vertailussa tunnetuin ran-king on Highly Cited Researchers (HCR) -listaus, joka perustuu Web of Sciencen sitaatioaineistoihin. Lehdet, joissa julkaisut ovat ilmestyneet, on ryhmi-telty 22 tieteenalaan. Kunkin alan artikkeleista vain viitatuin 1 % huomioidaan. Alasta riippuen tutkijalta edellytetään 11–15 tällaista huippuartikkelia 10 vuo-den tarkastelujaksolla. Humanistiset tieteet eivät ole mukana tässä vertailussa.

Suomesta vuoden 2016 HCR-listalle on rankattu 16 tutkijaa, joista yhdeksän tutkijaa on Helsingin yli-opistosta. Vahvimmin edustettuina ovat geotieteili-jät (neljä tutkijaa, joista yksi on listan ykkönen). Muut alat ovat farmakologia ja toksikologia (kaksi tutkijaa), molekyylibiologia ja genetiikka (kaksi tut-kijaa) sekä kasvi- ja eläintiede (yksi tutkija).

HCR-listauksia on saatavilla vuodesta 2014. Suoma-laisten yliopistojen listalle rankattujen henkilöiden määrä on ollut vuosittain keskimäärin 16 henkeä, joista keskimäärin yhdeksän eli noin 56 % Helsingin yliopistosta.

56 % SUOMALAISISTA ”HIGHLY CITED RESEARCHERS” -TUTKIJOISTA HELSINGIN YLIOPISTOSTA

1 Tuloksiin ei sisälly hiukkasfysiikan ja genetiikan massakollabo-raatioita, jotka vääristävät yhteisjulkaisutuloksia hieman.

Artikkeleita arvostetuissa lehdissä Arvostetussa monitieteisessä Nature-lehdessä sekä sen rinnakkaissarjoissa ilmestyi 2016 yhteensä 52 ar-tikkelia, joiden tekijöistä vähintään yhdellä on affili-aationa Helsingin yliopisto. Eniten artikkeleita il-mestyi lehdissä Nature Communications (25), Na-ture (15) ja Nature Genetics (7). Lisäksi Science-leh-dessä ilmestyi kuusi artikkelia.

Kansainvälinen yhteisjulkaiseminen Helsingin yliopistolla on strategiakaudella ollut yh-teistyötä noin 2 700 InCites-tietokannassa tunniste-tun ulkomaisen yliopiston tai tutkimusorganisaa-tion1 kanssa. Yhteistyökumppaneiden määrä on kas-vanut tasaisesti; strategiakauden aikavälillä 11 %.

Eniten julkaistaan Yhdysvalloissa toimivien organi-saatioiden kanssa. Näiden yhteisjulkaisujen määrä on lisäksi merkittävässä kasvussa (36 %) strategia-kauden aikavälillä. Seuraavaksi eniten julkaistaan Ranskassa, Englannissa, Saksassa, ja Ruotsissa toi-mivien organisaatioiden kanssa. Yhteisjulkaisemi-nen Italian, Australian ja Espanjan kanssa on kasva-nut strategiakaudella noin 50 %. Lisäksi yhteisjulkai-seminen Kiinassa toimivien organisaatioiden kanssa on kasvanut voimakkaasti, jopa 70 %.

Helsingin yliopiston merkittävimmät ulkomaiset yh-teistyöorganisaatiot julkaisuilla mitattuna ovat Ka-roliininen instituutti, Lontoon yliopisto, Kööpenha-minan yliopisto, Kalifornian yliopistolaitos ja Har-vardin yliopisto.

Kaikkien tiedekuntien yhteisjulkaisut ovat lisäänty-neet merkittävästi strategiakaudella. Eniten kan-sainvälisten yhteisjulkaisujen suhteellista osuutta vuosina 2014–2016 verrattuna edelliseen vuosijak-soon ovat kasvattaneet bio- ja ympäristötieteellinen, lääketieteellinen sekä valtiotieteellinen tiedekunta (tiedekunnat, joilla vähintään 100 kansainvälistä yh-teisjulkaisua).

http://hcr.stateofinnovation.com/



KANSAINVÄLISYYS JA MONIKIELISYYS NÄKYVÄKSI JA KUULUVAKSI

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että kansainvälisyys eteni strategiakaudella hyvin. Suurin osa enna-koiduista toimenpiteistä saatiin toteutettua ja mää-rälliset tavoitteet saavutettiin pääosin.

KANSAINVÄLINEN HENKILÖSTÖ Kansainvälisen opetus-ja tutkimushenkilöstön mää-rällinen tavoite 15 %1 osuudesta saavutettiin jo stra-tegiakauden alkupuolella. Aktivoitunut kansainväli-nen rekrytointi, mukaan luettuna useissa yksiköissä käyttöön otettu Search Committee -toiminto edes-auttoi ulkomaisen henkilöstön määrän kasvua erityi-sesti tutkijanuran ensimmäisellä ja toisella portaalla (kuvio 8). Vuonna 2016 yliopistossa oli palvelussuh-teessa yhteensä 1017 opettajaa ja tutkijaa, mikä vas-taa 22 % osuutta koko opetus- ja tutkimushenkilös-töstä. Suurimmat kansallisuusryhmät olivat Venäjä, Kiina ja Saksa.

Kuvio 8. Kansainvälisen henkilöstön %-osuus opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilöstöryhmissä vuonna 2016

Kansainvälisten maisteri- ja tohtoriopiskelijoiden määrä lisääntyi strategiakaudella. Tutkijakoulutuk-sen rakenteelliset uudistukset edesauttoivat kan-sainvälisten opiskelijoiden rekrytointia mutta strate-giakauden loppupuolella aloitettu Iso Pyörä -tutkin-nonuudistus ja samaan aikaan yliopistolain muutok-sella toteutettu, syksyllä 2017 aloittavia ei EU/ETA-opiskelijoita koskeva lukuvuosimaksullisuus hidasti kasvua vuonna 2016.

1 Kansainvälisen opetus-ja tutkimushenkilöstön määrällistä 15 prosentin tavoitetta tarkistettiin strategiakauden kuluessa ylös-päin 26,5 prosenttiin.

22 % KANSAINVÄLISEN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖKUNNAN OSUUS

Ulkomaalaisten tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoi-den integraatiota yliopistoyhteisöön edistettiin mo-nin tavoin. Syyskuussa 2014 julkaistiin yliopiston päivitetyt kieliperiaatteet. Ne perustuvat suomen, ruotsin ja englannin kielen rinnakkaisuuteen ja nii-den perusteella strategiakaudella kehitettiin voimak-kaasti englanninkielistä sisäistä viestintää sekä hen-kilöstön ja opiskelijoiden palveluja.

Kansainväliset henkilöstöpalvelut keskittyivät vuonna 2016 tukemaan kansainvälistä henkilöstöä, rekrytointia ja henkilöliikkuvuutta. Suomeen saapu-ville opiskelijoille ja tutkijoille kohdistettu Uni Arrival Advisor -verkkosivusto kehitettiin ja lansee-rattiin yhteistyössä opiskelijapalveluiden kanssa. Si-vusto toimii maahanmuuton tukena kooten yhteen olennaista tietoa maahanmuuttoon liittyen. Näin käyttäjä voi löytää vastaukset yleisimpiin maahan-muuttoon liittyviin kysymyksiin suoraan verkossa omatoimisesti.

Strategiakaudella kansainväliset henkilöstöpalvelut on edistänyt ulkomaalaisen henkilöstön integraa-tiota ja viihtymistä, tukenut kansainvälisten huippu-jen rekrytointia ja edelleen kehittänyt palvelumalleja ja -prosesseja.

Kansainvälisen henkilöstön integraatioon ja viihty-vyyteen on pyritty vaikuttamaan positiivisesti muun muassa laajentamalla hyväksi havaittu UniBuddy-kaveritoiminta koko yliopiston kattavaksi. Työnteki-jöille suunnatun kaveritoiminnan kautta on yhdis-tetty jo yli sata yliopistolaista. Viihtyvyyden edistä-miseen on panostettu myös yhteistapahtumien avulla, joita on järjestetty Aalto-yliopiston, Helsingin kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Erittäin suosituksi on osoittautunut ulkomaalaisten työnteki-jöiden puolisoille suunnattu Find a Job in Fin-land -tapahtuma, joka on järjestetty strategiakauden aikana kolme kertaa.

Strategiakauden aikana kehitettiin ja sähköistettiin useita kansainvälisen liikkuvuuden palveluproses-seja SAP HR -järjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Lisäksi luotiin muita käytännön tukivälineitä, kuten yliopiston verkkosivuille maahantulon tueksi tehdyt Arrival Guide for International Staff ja Uni Arrival

28%

33%

15%

9%5%

9%

0%

10%

20%

30%

40%

1. porras

2. porras

3. porras

4. porras

vakituiset professorit

Muu opt.henkilöstö



Advisor. Yliopiston henkilöstölle suunniteltujen ja toteutettujen koulutusten kautta on tuotu esiin paitsi sisäisiä palveluita, myös henkilöstön mahdollisuuk-sia oman kansainvälisen osaamisen kehittämiseen ja kokemuksen lisäämiseen, esimerkiksi henkilökunta-vaihdon kautta.

Helsingin yliopiston osaaminen ja luodut tukipalve-lut ovat herättäneet kiinnostusta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Asiantuntijapalveluiden kattavuus sähköisistä tukipalveluista koulutuksiin ja yhteisöllisiin tapahtumiin on hyvä osoitus hallinnon osaamisesta ja idearikkaudesta, sekä kehitysmyön-teisestä asenteesta. Helsingin yliopiston kansainväli-set henkilöstöpalvelut on ollut aktiivinen alan ver-kostoissa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yli-opisto on ollut mukana kehittämässä muun muassa Finnish Academic Mobility -verkoston, Suomen EURAXESS1 -verkoston ja Utrecht Network Resear-cher Mobility -työryhmän toimintaa kansainvälisten henkilöstöasioiden ja henkilöstöliikkuvuuden tii-moilta. Yliopisto liittyi myös EURAXESS-verkostoon ensimmäisten suomalaisten yliopistojen joukossa vuonna 2014.

KANSAINVÄLISET OPISKELIJAT Vuonna 2016 maisterintutkintoa opiskelevien ulko-maalaisopiskelijoiden määrä jatkoi vähenemistään edellisistä vuosista: heitä oli 816, kun vuonna 2013

lukumäärä oli 890. Yliopiston strategiakaudelle ase-tetusta tavoitteesta jäätiin selvästi, sillä vuoden 2016 tavoitteen toteuma oli 58 %. Ulkomaisia tohtoriopis-kelijoita oli sen sijaan enemmän, heidän lukumää-ränsä oli 908, mikä oli runsaat 90 % tavoitteesta. Maisterivaiheen opiskelijoista vain 9 % oli kansain-välisiä opiskelijoita vuonna 2016, kun taas tohtori-vaiheessa heidän osuutensa oli 20 %.

Varsinkin maisterivaiheen kansainvälisten opiskeli-joiden määrä on kansainvälisesti vertailtuna alhai-nen. Eniten kansainvälisiä maisteri- ja tohtoriopis-kelijoita oli Kiinasta (229), Venäjältä (158), Intiasta (92), Virosta (81) ja Yhdysvalloista (75). Suurin osa kansainvälisistä maisteri- ja tohtoriopiskelijoista tuli EU/ETA-alueen ulkopuolelta: heidän osuutensa oli 66 %, maisteriopiskelijoista yli 74 %.

Strategiakaudella valmisteltiin Iso Pyörä -koulutus-uudistusta, jonka myötä myös maisterikoulutus muuttuu entistä kansainvälisemmäksi. Uusia mais-teriohjelmia on yhteensä 60, joista 32 on englannin- tai monikielisiä. Koulutuksen kansainvälinen mark-kinointi aloitettiin heti uusien ohjelmien perustami-sen jälkeen kesällä 2016. Vuonna 2016 valmistaudut-tiin myös EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksujen käyttöön ottoon syksystä 2017 eteenpäin. Vuoden 2016 aikana pää-tettiin lukuvuosimaksujen suuruudesta ja valmistel-tiin maksuihin liittyvää apurahajärjestelmää.

Kuvio 9. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat ja suoritetut tutkinnot 2008–2016

Lähde: Oodi

1 EURAXESS - Researchers in Motion https://euraxess.ec.europa.eu/

396

509

633

792

897 890 890

868816

588612

698

737803

855885

906 908

13574

118 111 141185 198 208 187

47 67 63 62 70 81 109 117 1070

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat Tohtorin tutkintoa suorittavat opiskelijatYlempi korkeakoulutukinto Tohtorin tutkinto

https://euraxess.ec.europa.eu/



KAKSI- JA MONIKIELISYYDEN VAHVISTAMINEN Usea tiedekunta on kirjannut kaksikielisten (suomi ja ruotsi) tutkintojen kehittämisen strategiseksi ke-hittämiskohteeksi. Vuonna 2016 kaksikielistä kandi-daatin tutkintoa suorittamaan ilmoittautui 311 opis-kelijaa, joista yli 60 %:lla on suomi äidinkielenä. KaTu-tutkintoa tarjottiin kahdeksassa oppiaineessa: oikeustieteessä, taloustieteessä, sosiaalipsykologi-assa, sosiaalityössä, biologiassa, ympäristötieteissä, fysiikassa ja kemiassa. Kaksikielisen tutkinnon suo-rittaminen oli suosituinta oikeustieteessä (206 opis-kelijaa joista 118 suomenkielistä ja 88 ruotsinkie-listä).

KANSAINVÄLISEEN VAIHTOON KANNUSTAMINEN Opiskelijaliikkuvuudessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuoteen verrattuna. Yli kolmen kuukauden kestäville vaihtojaksoille opiskelijat osal-listuivat siten, että asetettu tavoite toteutui 91 pro-senttisesti. Näin oli myös vuonna 2015. Alle kolmen kuukauden vaihtojaksojen määrä väheni viime vuo-teen verrattuna Helsinki Summer Schoolin välivuo-desta johtuen.

Suosituimmat vaihtokohteet ja maat, joista meille saapuu eniten vaihto-opiskelijoita, ovat pysyneet vuodesta toiseen melko samoina. Saapuvien opiske-lijoiden lähtömaina Saksa ja Ranska ovat selvästi suurimpia – melkein puolet saapuvista Erasmus-opiskelijoista ovat näiden maiden yliopistoista. Suo-mesta Eurooppaan suuntaudutaan tasaisemmin kär-kimaissakin. Kymmenen joukossa on eurooppalais-ten maiden lisäksi Kiina ja Venäjä.

Liikkuvuusohjelmia vertailtaessa käy ilmi Erasmus-vaihtojen epätasapaino – Euroopasta meille saapu-via opiskelijoita on melkein puolet enemmän kuin meiltä Euroopan maihin lähteviä. Samanaikaisesti hakijamäärät ja vaihtojaksot Euroopan ulkopuolisiin kohteisiin jatkavat tasaista kasvuaan. Siellä myös lähtevien ja saapuvien opiskelijoiden tasapaino on Erasmusta parempi.

Opettaja-tutkija-henkilökuntavaihtojen osalta vuonna 2016 on tapahtunut notkahdus meiltä ulko-maille lähtevien määrässä. Ainoastaan Erasmus-opettajavaihdossa vaihtojen määrä on pysynyt melko tasaisena. Osallistujien palaute on ollut edelleen erinomaista, joten notkahdus johtunee yliopistolla vuoden 2016 aikaisista muutoksista ja uudelleenjär-jestelyistä.

Tiedekunta Lähteneet

2016 Saapuneet

2016 Yhteensä

2016 Tavoite1

2013-2016 Toteuma

2016 Toteuma

2015

Bio- ja ympäristötieteellinen 32 83 115 130 88 % 92 %

Eläinlääketieteellinen 8 18 26 45 58 % 53 %

Farmasia 15 52 67 60 112 % 105 %

Humanistinen 169 214 383 460 83 % 80 %

Käyttäytymistieteellinen 82 87 169 160 106 % 94 %

Lääketieteellinen 14 22 36 60 60 % 73 %

Maatalous-metsätieteellinen 83 151 234 250 94 % 92 %

Matemaattis-luonnontieteellinen 74 142 216 220 98 % 89 %

Oikeustieteellinen 136 158 294 280 105 % 109 %

Svenska social- och kommunalhögskolan 29 32 61 74 82 % 85 %

Teologinen 18 9 27 80 34 % 38 %

Valtiotieteellinen 154 226 380 375 101 % 106 %

Koko yliopisto 814 1194 2008 2200 91 % 91 %

1 Tiedekuntien tavoitteet ovat tiedekuntien tavoiteohjelmista. Tiedekuntien tavoitteiden summa ei vastaa koko yliopiston tavoitetta, joka on päätetty ennen tiedekuntien tavoitteita.



AKTIIVINEN REKRYTOINTI – PARHAAT OPISKELIJAT JA TYÖNTEKIJÄT

HENKILÖSTÖ Vuotta 2016 leimasi vahvasti yhteistoimintaneuvot-teluista johtuva kaikkien rekrytointien luvanvarai-suus. Poikkeuksellisesta rekrytointitilanteesta huoli-matta yliopisto panosti vuoden 2016 aikana strategi-ansa mukaisesti huippujen rekrytointiin. Muuta-massa akateemisen johdon rekrytointiprosessissa tehtiin yhteistyötä kansainvälisen, akateemisiin rek-rytointeihin erikoistuneen suorahakuyrityksen kanssa parhaiden osaajien tavoittamiseksi. Kansain-välistä rekrytointia edistettiin myös kokeilemalla pi-lottiluonteisesti niin kutsutun pre visit -mallin käyt-töä. Sekä akateeminen suorahaku että pre visit -ko-keilu rahoitettiin kansainvälisen rekrytoinnin tuke-miseen erikseen varatulla rahoituksella.

Yliopistopalveluiden myötä muotoutuneen henkilös-töpalveluiden lähitiimit ottivat vuonna 2016 entistä vahvemman roolin akateemisten rekrytointien tuke-misessa ja prosessien ohjaamisessa. Myös vuonna 2015 käyttöön otetun sähköisen rekrytointijärjestel-män käyttö laajeni aktiivisesti rekrytoinneissa.

Aktiivista ja kansainvälistä rekrytointia on edistetty strategiakaudella monin tavoin. Tiedekuntiin on pe-rustettu hakukomiteat selvittämään mahdollisuudet tavoittaa parhaita hakijoita apulaisprofessorien ja professorin tehtävien hakuihin. Keväällä 2014 otet-tiin käyttöön ulkomailta rekrytoitaville professoreille tarkoitettu starttipaketti, jonka avulla voidaan lisätä Helsingin yliopiston kilpailukykyä suhteessa muihin yliopistoihin. Samalla alettiin myöntää starttirahoi-tusta myös apulaisprofessoreille.

Professorien aloja ja tehtävien täyttöä sekä professo-rien vakinaistamispolkujärjestelmää (tenure track) koskeva ohjeistus uudistettiin elokuusta 2015 lukien. Professorien rekrytoinnissa siirryttiin yhteen yhte-näiseen malliin, jossa tehtävä ilmoitetaan aina haet-tavaksi siten, että se voidaan hakijoista riippuen täyt-tää joko apulaisprofessorin tai professorin tehtä-vänä. Samalla päätöksenteko professorien ottami-sesta siirtyi kanslerilta rehtorille. Tavoitteena on löy-tää akateemiselle uralle lahjakkaimmat, sopivimmat

ja motivoituneimmat henkilöt ja antaa samalla jous-toa rekrytointeihin.

Myös professorien rekrytointiprosessin nopeuttami-seen tähtäävä uudistustyö aloitettiin kauden loppu-puolella. Helsingin yliopistoon otettiin strategiakau-della yhteensä 130 uutta vakinaista professoria. Apu-laisprofessoreita yliopistossa oli 46.

Henkilöstöpalveluissa otettiin strategiakaudella käyttöön sähköisen rekrytoinnin mahdollistava jär-jestelmä ja perustettiin rekrytoinnin tueksi keskite-tyn rekrytoinnin tiimi, joka osallistuu erityisesti yli-opistopalvelujen henkilöstön rekrytointeihin.

OPISKELIJAT Strategiakauden aikana koulutussektorilla on tapah-tunut muutoksia ja uudistuksia, jotka heijastuvat myös opiskelijavalintaan. Kauden alussa opiskelija-valinnan tavoitteena oli lisätä uusien ylioppilaiden määrää, joka korvautui kauden puolessa välissä en-simmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien seuran-naksi. Vuoden 2016 opiskelijavalinnasta lähtien yli-opiston on varattava aloituspaikkoja ensikertalaisille hakijoille. Yliopistojen hakujärjestelmä uudistui val-takuunnalliseksi korkeakoulujen hakujärjestelmäksi ja Opintopolku.fi-portaali otettiin käyttöön syksyn 2014 yhteishaussa, jossa Helsingin yliopistosta oli mukana yksi hakukohde. Täysimittaisesti Opinto-polku.fi-portaali otettiin käyttöön Helsingin vuoden 2015 opiskelijavalinnassa.

Vuoden 2016 opiskelijavalinnassa kotimaisiin mais-terikoulutuksiin haetettiin ensimmäistä kertaa Opin-topolku.fi-portaalin kautta ja otettiin käyttöön hake-muksen käsittelymaksu hakijoille, jotka olivat suorit-taneet pohjakoulutuksensa EU/ETA-alueen ulko-puolella.

Kauden aikana naisten osuus hakeneissa ja opiskelu-paikan vastaanottaneissa vaihteli 61–69 %. Nuorten, alle 20-vuotiaiden hakijoiden osuus on laskenut 28 prosentista noin 20 prosenttiin ja yli 29-vuotiaiden osuus on noussut alle 10 prosentista 13 prosenttiin.

Yliopisto on kansainvälistynyt englanninkielisten maisteriohjelmien vakiinnutettua paikkansa yliopis-tossa. Hyväksyttyjen opiskelijoiden määrä oli hui-pussaan vuoden 2015 valinnassa, jolloin englannin-kielisiin maisteriohjelmiin hyväksyttiin lähes 500 uutta opiskelijaa. Kauden aikana Yhdysvallat on noussut kansainvälisten hakijoiden TOP10-jouk-koon, sillä vuonna 2016 yhdysvaltalaiset muodosti-vat seitsemänneksi suurimman hakijaryhmän. (ks. myös luku Kansainväliset opiskelijat)



Taulukko 2. Hakijatilasto 2016

Tiedekunta Hakeneet Muutos

edell. vuo-teen (+/-%)

Hakijat aloi-tuspaikkaa

kohden

Hyväksy-tyt

Paikan vastaanot-

taneet

Ilmoittau-tuneet

Bio- ja ympäristötieteellinen 1 682 -10,3 % 9 233 202 201

Eläinlääketieteellinen 732 -1,7 % 11 69 69 69

Farmasian tiedekunta 1 788 6,9 % 10 195 185 184

Humanistinen tiedekunta 4 118 -10,7 % 7 596 584 580

Käyttäytymistieteellinen 5 842 3,2 % 11 546 537 537

Lääketieteellinen 2 215 15,4 % 11 201 201 201

Maatalous-metsätieteellinen 1 345 -15,1 % 5 296 282 281

Matemaattis-luonnontieteellinen 2 693 -13,2 % 3 698 565 556

Oikeustieteellinen 2 948 6,2 % 11 269 269 269

Svenska social- o. kommunalhögskolan 380 -16,3 % 3 104 96 95

Teologinen 723 -7,1 % 4 195 193 193

Valtiotieteellinen 3 824 -10,5 % 13 304 300 297

Helsingin yliopisto yhteensä 23 469 -3,2 % 3 701 3 483 3 463

Lähde: Opintopolku

Opiskelijamarkkinointi Strategiakausi on ollut tapahtumarikas ja sisältänyt paljon kehittämistoimia, jotka ovat vaikuttaneet opiskelijarekrytointiin ja -markkinointiin. Kauden aikana on laadittu opiskelijarekrytoinnin markki-nointisuunnitelma, otettu käyttöön Opintopolku.fi-portaali ja vietetty yliopiston 375-vuotisjuhlaa. Yh-teistyö viestintä- ja yhteiskuntasuhteiden kanssa on tiivistynyt erityisesti kauden viimeisenä vuotena.

Vuonna 2016 aloittaneen yliopistopalveluiden haki-jamarkkinointitiimi oli suuren haasteen edessä; markkinointi oli kohdennettava lukuvuoden 2017-2018 alussa aloittaviin uusiin koulutusohjelmiin.

Samanaikaisesti Suomen koulutuskentällä tapahtui suuri muutos, kun lukuvuosimaksut otetaan käyt-töön EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskeli-joilta vuoden 2017 syksystä eteenpäin. Tällä on suuri merkitys kansainvälisten maisteriohjelmien markki-nointiin.

Vuoden 2016 aikana hakijamarkkinointitiimi on kes-kittynyt yhdenmukaistamaan koulutusten kuvaa-mista Opintopolku.fi-portaalissa ja uudistamaan yli-opiston opiskelijamarkkinointia uuteen aikakauteen.

Strategiakauden aikana on uudistettu hakijamarkki-nointiin ja -rekrytointiin liittyvät verkkosivut, por-taalit, uutiskirjeet, videot sekä kampanjailme ja mai-nonta sosiaalisessa mediassa.

Loppukaudella panostettiin erityisesti kansainvälis-ten maisteriohjelmien markkinointiin; seitsemälle koulutusohjelmalle tehtiin webinaarit ja 18 ohjel-malle markkinointivideot. Panostaminen on myös tuottanut tulosta, esimerkiksi verkkosivustoilla kävi-jämäärä lisääntyi edellisestä syksystä 47 %. Eniten kävijöitä oli USA:sta, Meksikosta, Kolumbiasta, Inti-asta ja Iso-Britanniasta.

Ruotsinkielinen rekrytointipanostus ”Uni på väg” on järjestänyt vuosien 2013–2016 aikana 35 kouluvie-railua, joihin on osallistunut lähes 6 000 lukiolaista ympäri maata. Yli 70 Helsingin yliopiston opiskelijaa 25 eri koulutusohjelmasta ovat pitäneet yhteensä 230 luentoa ruotsinkielisissä lukioissa osana Uni på väg -konseptia, jossa esimerkkiluentoja tarjotaan puolen päivän ajan. Konsepti on ollut erittäin pidetty – 81 % lukiolaisista sanoo Uni på väg -ohjelman li-sänneen heidän kiinnostustaan opiskella Helsingin yliopistossa.



OPISKELIJAN PARHAAKSI – OPISKELUN TUKEMINEN

TUTKINNOT JA OPISKELIJAT Vuonna 2016 yliopistossa suoritettiin 2 755 alempaa korkeakoulututkintoa, 2 685 ylempää korkeakoulu-tutkintoa ja 508 tohtorintutkintoa. Alempien kor-keakoulututkintojen osalta jäätiin hieman jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitusta ta-voitteesta, joka on 3 000 tutkintoa vuodessa. Ylem-pien korkeakoulututkintojen yhteismäärä on hyvin lähellä yliopiston kokonaistavoitetta. Tohtorintut-kintoja sen sijaan suoritettiin edelleen reilusti yli ko-konaistavoitteen, joka on 445 tutkintoa vuodessa.

Tiedekunnittain tarkasteltuna tutkintotavoitteet saa-vutettiin vaihtelevasti. Alempien korkeakoulutukin-tojen osalta yli puolet tiedekunnista saavutti sovitun

tutkintotavoitteen, mutta viidessä tiedekunnassa tutkintomäärä jäi selvästi tavoitteen alle. Ylempien korkeakoulututkintojen osalta tavoite saavutettiin kuudessa tiedekunnassa. Tohtorintutkintoja osalta lähes kaikki tiedekunnat ylittivät tutkintotavoit-teensa.

508 TOHTORINTUTKINTOA – 114 % TAVOITTEESTA

Alempaa korkeakoulututkintoa suorittavien opiske-lijoiden lukumäärä jatkaa laskuaan. Vuonna 2016 alemman korkeakoulututkinnon suorittajia oli 17 540, joista naisten osuus oli 62 %. Ylemmän kor-keakoulututkinnon suorittajia oli 9 662 (naisten osuus 66 %). Tohtorintutkintoa suorittavien määrä oli 4 424 ja heistä naisia oli 61 %.

Taulukko 3. Suoritetut tutkinnot tiedekunnittain 2016

Tiedekunta Alemmat tutkinnot Ylemmät tutkinnot Tohtorin tutkinnot

Tutkinnot Tavoite Toteuma Tutkinnot Tavoite Toteuma Tutkinnot Tavoite Toteuma

Teologinen 201 180 112 % 149 160 93 % 14 15 93 %

Oikeustieteellinen 269 270 100 % 287 265 108 % 16 16 100 %

Lääketieteellinen 192 193 99 % 98 103 95 %

Humanistinen 455 570 80 % 516 497 104 % 60 52 115 %

Matemaattis-luonnontieteellinen 388 400 97 % 312 350 89 % 80 64 125 %

Farmasian 120 150 80 % 46 50 92 % 16 10 160 %

Bio- ja ympäristötieteellinen 108 155 70 % 103 147 70 % 60 55 109 %

Käyttäytymistieteellinen 449 522 86 % 351 433 81 % 51 36 142 %

Valtiotieteellinen 345 360 96 % 395 350 113 % 48 43 112 %

SSKH 78 65 120 %

Maataloustieteellinen 275 264 104 % 252 255 99 % 47 35 134 %

Eläinlääketieteellinen 67 64 105 % 82 62 132 % 18 16 113 %

Koko yliopisto 2 755 3000 92 % 2 685 2 762 97 % 508 445 114 %

Lähde: Oodi



Kuvio 10. Suoritetut tutkinnot 2010–2016

Lähde: Oodi

Kuvio 11. Opiskelijamäärien kehitys vuosina 2010–2016

Lähde: Oodi

Taulukko 4. Tohtorintutkinnot ja opiskelijat tutkijakouluittain vuonna 2014–2016

2014 2015 2016

Tutkijakoulu Tutkinnot Opiskelijat Tutkinnot Opiskelijat Tutkinnot Opiskelijat

Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkijakoulu 91 2 107 168 2 169 191 2 128

Luonnontieteellinen tutkijakoulu 46 506 84 518 79 499

Terveyden tutkimuksen tutkijakoulu 94 1 089 172 1 162 152 1 276

Ympäristö-, elintarvike- ja biotieteellinen tutkijakoulu 40 604 82 568 85 561

Muu1 209 374 23 7 1 6

Yhteensä 480 4 680 529 4 424 508 4 470

1 Taulukossa muilla opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka eivät ole siirtyneet uusiin tohtoriohjelmiin.

2854 29102638 2607

2719 2825 2755

2243 2189

25142694 2648 2692 2685

434 442 432 453 480 529 508

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Alempi tutkinto Ylempi tutkinto Tohtorin tutkinto

2163720456

19643 19141 18691 18052 17540

86009527 9740 9468 9494 9588 9662

4736 4796 4820 4671 4682 4431 4470

0

5000

10000

15000

20000

25000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat Tohtorin tutkintoa suorittavat



KANDIDAATIN, MAISTERIN JA TOHTORIN TUTKINTO-OHJELMIEN UUDISTAMINEN

Strategiakauden aikana uudistettiin kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinto-ohjelmat.

Tohtorikoulutusuudistus Tohtorikoulutuksessa tehtiin strategiakaudella mit-tava rakenteellinen uudistus. Hallituksen päätök-sellä vuoden 2014 alusta siirryttiin tutkijakoulura-kenteeseen, ja yliopistoon perustettiin neljä tutkija-koulua

• Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkija-koulu

• Luonnontieteellinen tutkijakoulu • Terveyden tutkimuksen tutkijakoulu ja • Ympäristö-, elintarvike- ja biotieteellinen

tutkijakoulu.

Tutkijakoulujen alat eivät noudata tiedekunta- tai kampusrakennetta, vaan perustuvat yhteistyöhön tutkimuksessa ja tohtorikoulutuksessa. Tutkijakou-lujen tehtävänä on oman tieteenalansa tohtorikoulu-tuksen koordinoiminen, hyvien käytäntöjen kehittä-minen ja tohtorien työelämätaitoja vahvistavan kou-lutuksen järjestäminen.

Varsinainen tieteenalakohtainen tohtorikoulutus on vuoden 2014 alusta järjestetty 32 eri tohtoriohjel-massa. Kaikki Helsingin yliopistossa tohtorin tutkin-toa suorittavat kuuluvat rahoituslähteestä riippu-matta johonkin yliopiston tohtoriohjelmaan, ja tut-kinnonsuoritusoikeus myönnetään tohtoriohjel-maan. Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntää edel-leen tiedekunta, joka myöntää myös tutkinnon ja vastaa tutkintojen laadusta. Suurin osa tiedekun-nista myöntää tutkintoja useammasta kuin yhdestä tohtoriohjelmasta, ja yleensä tohtoriohjelmaan kuu-luu usean eri tiedekunnan tohtorikoulutettavia.

Tohtorikoulutuksen rakenteiden rinnalla uudistuk-set ovat koskeneet myös tohtorikoulutuksen rahoi-tusta. Ensimmäiset Helsingin yliopiston rahoittamat nelivuotiset tohtorikoulutettavan tehtävät avattiin tohtoriohjelmissa haettavaksi lokakuussa 2013. Siir-tymävaiheen jälkeen yliopiston tohtorikoulutukseen varaama rahoitus riittää kattamaan kaikkiaan 77 uutta nelivuotista tohtorikoulutettavan tehtävää vuosittain.

Seuraava suuri muutos tohtorikoulutuksen saralla on jo käynnissä, kun Iso Pyörä -koulutusuudistuksen myötä tohtoriohjelmasta tulee tutkinto-ohjelma, jolla on oma opetussuunnitelmansa. Tohtoriohjel-mien rooli tohtorikoulutuksen ytimessä vahvistuu

näin entisestään. Lisäksi Iso Pyörä yhtenäistää toh-torikoulutettavien valintamenettelyjä ja väitöskirjan tarkastusprosessia sekä vahvistaa jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä väitöskirjaohjauksen, opintojen etenemisen ja tohtorin tutkinnon tuottamien työelä-mävalmiuksia tukemiseksi.

Kandi- ja maisteriohjelmien uudistus Kandidaatin ja maisterin tutkinto-ohjelmien uudis-tus (Iso Pyörä) käynnistettiin vuonna 2015. Tavoit-teena on ollut selkiyttää tutkintorakennetta, lisätä liikkuvuutta tutkintojen, alojen ja yliopistojen välillä sekä vähentää opiskelijavalinnan hakukohteita. Mit-tavan uudistustyön jälkeen syksyllä 2017 käynnistyy 32 laaja-alaista kandiohjelmaa sekä 60 maisterioh-jelmaa.

Suunnittelutyön perustana ovat olleet osaamisperus-taisuus sekä työllistyvyys. Koulutusohjelmalla, opin-tokokonaisuudella ja opintojaksolla on kullakin ol-tava omat osaamistavoitteensa. Osaamistavoitteita määriteltäessä työllistyvyys on yksi keskeinen näkö-kulma. Kaikkien tutkintojen opetussuunnitelmassa on oltava joko työelämäjakso tai pakollinen tai va-paaehtoinen työharjoittelu. Tiedekunnissa tehtyä uudistustyötä on ohjattu opintoasianneuvoston an-tamilla linjauksilla sekä rehtorin päätöksillä. Vuonna 2016 valmisteltiin koulutusohjelmien opetussuunni-telmat ja valintakriteerit sekä julkaistiin markki-nointimateriaalia ja hakijoille suunnattu aineisto Opintopolku.fi-palvelussa.

Helsingin yliopiston opiskelijavalintojen hakukoh-teet ovat vähentyneet huomattavasti. Vuonna 2016 yhteishaussa hakukohteita oli yli 100, mutta uusien koulutusohjelmien käynnistyessä enää vain noin 50. Hakukohteiden vähentäminen on ollut mahdollista sen vuoksi, että koulutusuudistuksessa muodostet-tiin laaja-alaisia koulutusohjelmia. Hakukohteiden väheneminen helpottaa toisen asteen koulutuksesta tulevien hakijoiden opiskelupaikkojen valintaa. Ha-kijan ei tarvitse sitoutua hakuvaiheessa yksittäisen oppiaineen tasolla vaan hän voi valita opintojen ede-tessä useamman tieteenalan välillä. Kandidaatin tut-kinnon jälkeen on useimmiten mahdollisuus valita useiden maisteriohjelmien välillä.

Myös kansainväliset opiskelijat voivat hakea entistä selkeämmin uusiin maisteriohjelmiin. Maisteriohjel-mien kielivaihtoehtoja on selkiytetty niin, että sama englanninkielinen opetus voi olla sekä kokonaan englanninkielisen opintosuunnan että monikielisen opintosuunnan opiskelijoiden opetustarjontana.



TUTKINTOJEN JA OPETUKSEN LAATU Vuoden 2013 aikana Opettajien akatemia järjestäytyi sekä käynnisti toimintansa. Uusia opettajia on va-littu akatemiaan vuosina 2014, 2015 ja 2017. Vuonna 2017 heitä on yhteensä 80.

Opettajien akatemian vaikuttavuutta arvioitiin vuonna 2015. Arviointiraportin mukaan Opettajien akatemia on luonut uudenlaista ja rikastavaa yhtei-söllistä opetuksen kehittämistyötä ja -näkemystä, jolla on pysyvää ja pitkäkestoista vaikutusta koko yli-opistoon ja sen toimintakulttuuriin. Keskeisinä ele-mentteinä on ollut Opettajien akatemian jäsenten kollegiaalinen yhteistyö – ”yhteinen sallittu innos-tus” – sekä akatemian rahoituksella toteutetut yhtei-sölliset opetusinnovaatiot eri yksiköissä.

Opettajien akatemiasta on muodostunut sekä yhtei-sönä että yksittäisten jäsentensä kautta taho, jonka näkemyksiä kuunnellaan ja pyydetään mielellään. Opettajien akatemia toimii yliopistoyhteisössä aktii-visesti vaikuttaen laajasti yhteisiin kehittämishank-keisiin ja -uudistuksiin. Opettajien akatemia on vai-kuttanut opetuksen arvostukseen ja asemaan yliopis-toyhteisössä myös kansainvälisesti, mistä kertovat syntyneet ”sisarakatemiat” Virossa ja Tanskassa sekä Opettajien akatemiasta julkaistut kansainväliset re-fereeartikkelit.

Yksi Opettajien akatemialle annettu tehtävä on ollut työstää yliopistolle opetusfilosofia, jossa yliopiston opetustehtävän pysyväisluonteiset arvo- ja laatuläh-tökohdat kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Aiem-min ne dokumentoituivat vain määräaikaisiin strate-giakauden aineistoihin, kuten opetuksen kehittämis-ohjelmiin.

Helsingin yliopiston opetusfilosofiaan kiteytettiin vuonna 2014 arvot ja lähtökohdat, joihin yliopisto yhteisönä sitoutuu. Opetusfilosofia on osa opetusta ja opintoja koskevaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös Helsingin yliopiston opetuksen ja opintojen eettiset periaatteet sekä Helsingin yliopistossa käy-tettävät opetustaidon arvioimisen kriteerit. Koko-naisuus palvelee yliopiston strategista suunnittelua ja käytännön opetustyötä niiden arvoperustana. Opetusfilosofiaa käytetään opetuksen kehittämi-sessä ja samalla sitä koko ajan yhteisesti tarkastel-laan, arvioidaan ja kehitetään.

DIGITAALISET OPETUS- JA OPPIMISYMPÄRISTÖT

Digitaalisen opetus- ja oppimisympäristön välineitä on saatu asteittain käyttöön strategiakauden aikana. Vuonna 2014 valmistunut Kurssisivu tarjoaa ”yhden

luukun” -periaatteella opiskelijalle helpon tavan löy-tää opintojaksojen materiaalit ja oppimisympäristöt. Vuotta myöhemmin käyttöön otetut Opintoni- ja Opetukseni-sivut ovat opiskelijan ja opettajan omia mobiileja työpöytiä. Palvelut sujuvoittavat opiskelua ja oppimista sekä tarjoavat ajantasaista tietoa ja opastusta opintoihin sekä opetukseen liittyvissä asi-oissa.

Lukujärjestys- ja tilavarausohjelma Optimen käyt-töönotto laajeni niin, että pilottiyksikkönä toimineen käyttäytymistieteellisen tiedekunnan lisäksi ohjel-man käyttö aloitettiin Kumpulan ja Viikin kampuk-silla tammikuussa 2016. Optimen avulla opiskelijoi-den lukujärjestykset saadaan mahdollisimman suju-viksi, kun opetuksen ajoituksessa voidaan asettaa suosituslukujärjestykset ensisijaisiksi tiloja ja ope-tusaikoja valittaessa.

Lähivuosina käyttöön otettavasta uudesta opintohal-linnon tietojärjestelmästä (OTM/Sisu) rakennetaan yliopisto-opiskelun sähköinen palvelukokonaisuus, joka mahdollistaa muun muassa suunnitelmatietoon perustuvan opintojen etenemisen seurannan.

OPISKELIJAPALAUTE Opiskelijapalautetta kehitettiin ottamalla käyttöön valtakunnallinen Kandipalaute sekä laajentamalla yliopiston oman palautejärjestelmän HowULearnin käyttöä. Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittä-misyksikön kehittämä HowULearn-kysely otettiin käyttöön lukuvuoden 2014–2015 aikana koko yli-opistossa. Kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat, lukuunottamatta Svenska social- och kommunal-högskolanin ja lääketieteen opiskelijoita, saivat kyse-lyn. Kysely tarjoaa uuden digitaalisen oppimisen työ-kalun oppimisen ohjaukseen. Vastattuaan kyselyyn opiskelija saa yksilöidyn ja kirjallisen palautteen omasta oppimisestaan. Opiskelijoille lähetettävä pa-laute on tuotettu yhteistyössä yliopistopedagogiikan tutkijoiden ja opintopsykologien kanssa. Lisäksi HowULearn-palaute mittaa myös kuormitusta, stressiä ja opiskelukykyä, joiden esiintymisestä saa-daan tiedekuntakohtaista tietoa opetuksen ja opinto-jaksojen kehittämistä varten.

Yliopistojen yhteisesti kehittämä valtakunnallinen Kandipalaute otettiin käyttöön vuonna 2013. Kandi-palautteeseen vastasi vuonna 2016 yli kaksi kolmas-osaa kandidaatiksi valmistuneista. Kyselyn tuottama aineisto mahdollistaa valmistuneiden kandidaattien vuosiluokkien vertailun, kehittämiskohteiden tun-nistamisen, toimenpiteiden vaikutusten seuraami-sen sekä aineiston tutkimuskäytön.

http://www.helsinki.fi/opetus/opetusfilosofia/opetusfilosofia.pdf


KANTAA VASTUUNSA YHTEISKUNNALLISENA VAIKUTTAJANA



- tunnistaa ja kehittää strategisia kumppanuuksia - lisää yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttamista poliittiseen päätöksentekoon - lisää yhteydenpitoa sidosryhmiinsä - valmistautuu 375-juhlavuoteen.


• Vuonna 2015 yliopisto käynnisti kansainväliset strategiset yliopistokumppanuudet Tukholman ja Pekingin yliopistojen kanssa.

• Yliopisto kehitti tapoja vahvistaa ja tuoda esille yliopiston roolia globaalien haasteiden ratkaisijana. • Uusi tieto ja osaaminen välittyvät tiedeyhteisön ulkopuolelle tutkimustulosten, keksintöjen, menetel-

mien, muiden tutkimusten tuotosten ja osaavien koulutettujen ihmisten välityksellä. • Tutkimustulosten kaupallistaminen kehittyi strategiakaudella hyvin. Vuonna 2016 keksintöilmoituk-

sia käsiteltiin 96 kappaletta (2013: 56) ja patenttihakemuksia jätettiin 46 kappaletta (2013: 5). • Avoin tiede tuo tutkimuksen tulokset laajasti koko yhteiskunnan saataville. Vuonna 2016 yliopisto

sijoittui ainoana tutkimusorganisaationa korkeimmalle tasolle tutkimusorganisaatioiden avoimen toimintakulttuurin arvioinnissa.

• Yliopiston tutkijat osallistuivat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun mediassa sekä toimivat asiantuntijoina mm. eduskunnassa, valtionhallinnossa ja kuntasektorilla.

• Yliopisto loi uusia monitietieteisiä kohtaamistapoja ja toimme esille tieteen ja sen tekijät innostavalla tavalla (esimerkiksi Helsinki Challenge ja Helsinki Think Company).

• Tiedekulma vakiinnutti paikkansa tieteen näyteikkunana ja kohtaamispaikkana.

• Yliopisto toteutti Tekoja maailman parhaaksi -varainhankintakampanjan, jossa lahjoitustavoitteet saavutettiin kaikissa kohderyhmissä (yhteensä 40,3 M€; tavoite 25 M€)

• Luotiin selkeät ja kestävät toimintamallit yritys- ja säätiövarainhankintaan.


http://thinkcompany.fi/

https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/tiedekulma




• panostaa vahvasti yliopiston ja elinkeinoelämän yhteistyöhön sekä kumppanuuksien rakentamiseen • viestii enemmän yliopiston alueellisesta merkityksestä ja toiminnan alueellisesta vaikuttavuudesta • kommunikoi entistä paremmin yliopiston tutkimustoiminnan merkitystä yhteiskunnallisille päättä-

jille • vie kansainvälisen varainhankinnan suunnittelusta toteutukseen • jatkaa yksityishenkilöiden ja alumnien aktivointia lahjoittamisessa.

Indikaattorit – Kantaa vastuunsa yhteiskunnallisena vaikuttajana


Toteuma 2016

Tavoite 2016


Suunta 2013–2016

Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista työvoimaan kuuluvista1

94,1 % 92,7 %2 98 % 94,6 % ↘

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sidosryhmäaktiviteetti: Alumniksi rekisteröityneiden määrä

18 778 26 927 40 000 67,3 % ↗

Varainhankinnan tulokset 0,9 M€ 40,3 M€3 25,0 M€ 161,2 % ↗

1. Tunnuslukuvuonna mukaan otetaan henkilöt, jotka ovat edellisenä vuonna suorittaneet alemman, ylemmän tai tohtorintutkinnon Hel-singin yliopistossa ja kuuluvat työvoimaan tunnuslukuvuoden lopussa. Heistä lasketaan työllisten osuus. 2 Uusin saatavissa oleva toteuma on vuodelta 2014. 3 Lahjoitukset ja lahjoituslupaukset 2013–2016 yhteensä.



HELSINGIN YLIOPISTON 375-JUHLAVUOSI

Strategiakauden merkittävimpiin tapahtumiin kuu-lui Helsingin yliopiston 375-juhlavuosi vuonna 2015. Juhlavuoden tapahtumilla ja viestinnällä edistettiin strategian Huipulle ja yhteiskuntaan -visiota. Huip-pututkimusta avattiin vahvojen tiedeteemojen avulla elämykselliseksi kokemukseksi yliopiston sidosryh-mille, kumppaneille, suurelle yleisölle ja yliopistoyh-teisölle. Tiedeteemat näkyivät monikanavaisesti juh-lavuoden viestinnässä ja kokonaisohjelmassa, Tiede-kulmassa, varainhankinnassa ja tiedepohjaisessa Helsinki Challenge -ideakilpailussa.

Juhlavuoden tapahtumilla voimistettiin yliopiston alumnien, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien vuorovaikutusta yliopiston kanssa sekä rakennettiin yhteisöllisyyttä yliopiston sisällä. Päätapahtumina olivat muun muassa Kaisaniemen metroaseman ni-menmuutos Helsingin yliopistoksi, ensimmäinen koko yliopiston Alumnipäivä, Vuosipäiväjuhla, Lah-joita tänään -päivä, Thinkfest – tieteen ja ajattelun kaupunkifestivaali, juhlavuoden päätösseminaari ja Helsinki Challenge -palkintogaala. Yli sadan ohjel-man joukkoon kuuluneet Avoimen yliopiston Studia Generalia -luentosarjat keräsivät paikan päälle ja verkon suoriin lähetyksiin noin 12 000 osallistujaa.

Juhlavuoden osallistavalla toiminnalla vahvistettiin yliopiston roolia yhteiskunnan hyvinvoinnin raken-tajana. Tiedepohjaiseen Helsinki Challenge -ideakil-pailuun rekisteröitiin yli 140 ideaa. Tuomaristo va-litsi 20 semifinalistitiimiä vuoden mittaiseen kiih-dyttämöohjelmaan, satojen yhteiskunnan eri alojen osaajien sparraukseen. Neljän PitchNight-tapahtu-man avulla erilaiset yleisöt saivat näkymän kansain-väliseen Helsinki Challenge -kokonaisuuteen. Ta-pahtumiin osallistui noin 2 000 henkilöä, ja sosiaali-nen media kasvatti tiimien yleisön satoihin tuhan-siin. Voittajiksi valittiin kaksi tiimiä toteuttamaan omaa ideaansa jaetulla 375 000 euron palkintosum-malla: Katri Saarikiven NEMO-tiimi ja Markku Olli-kaisen Biodiversity Now -tiimi. Toinen Hel-sinki Challenge -ideakilpailu käynnistettiin vuonna 2016 Suomen 100-vuotisjuhlaan liittyvänä kymme-nen suomalaisen yliopiston yhteistyönä, joka jatkuu vuoden 2017 ajan.

Yliopiston museoiden, Observatorion ja puutarhojen juhlavuoden päänäyttelyt ja -tapahtumat houkutteli-vat neljännesmiljoona osallistujaa. Tiedekunnat jär-jestivät alumnitapaamisia kotimaassa ja ulkomailla, juhlaseminaareja puhujinaan muun muassa Tarja Halonen ja Pekka Hallberg sekä juhlistivat tiedekun-tien ja opetuksen merkkivuosia.

375-vuosipäivänä yliopistotason uudet verkkosivut julkaistiin tavoitteena lisätä yliopiston digitaalista vaikuttavuutta. Yliopistojen englanninkielistä verk-kojulkaisemisen näkyvyyttä tarkastelevassa Webometrics -mittauksessa Helsingin yliopisto on strategiakaudella sijoittunut kymmenen parhaan joukkoon Euroopassa, sadan parhaan joukkoon maailmanlaajuisesti. Sosiaalisen median yleisöt kas-voivat juhlavuonna odotetusti, ja kasvu on jatkunut vakaana eri kanavissa myös kansainvälisten yleisö-jen keskuudessa.

TUTKIMUSTULOKSET JA OSAAMINEN YHTEISKUNNAN KÄYTTÖÖN

Helsingin yliopiston keksintöilmoitusten ja tutki-muslähtöisten innovaatioiden kaupallistaminen on keskitetty Helsingin Innovaatiopalvelut Oy:hyn (HIS). HIS:n toiminta on jaettu kolmeen toimialuee-seen: bio- ja lääketieteet, luonnontieteet sekä huma-nistiset ja yhteiskuntatieteet.

Vuonna 2016 keksintöilmoituksia käsiteltiin 96 kap-paletta. Patenttihakemuksia jätettiin 46 kappaletta. Strategiakauden aikana keksintö- ja patenttihake-musten määrä kasvoi kymmeniä prosentteja: vuonna 2013 keksintöilmoituksia oli 56 ja patenttihakemuk-sia viisi.

96 KEKSINTÖILMOITUSTA VUONNA 2016 Vuonna 2014 perustettiin Innovaatiotoimikunta. Se käsittelee asiat, jotka koskevat yliopiston innovaatio-toimintaa ja yliopistotutkimuksesta syntyvän yritys-toiminnan rahoitukseen osallistumista. Keksintöjen tai muiden immateriaalioikeuksien kaupallistamista linjaavat. kaupallistamisen periaatteet valmistuivat samana vuonna. Kauden aikana onnistuttiin saa-maan TEKES-rahoitusta yli kymmenelle kaupallista-mishankkeelle, joista syntyi useita kaupallistamisyri-tyksiä, ja tutkimuksen vaikuttavuutta lisäävälle KINO-projektille.

Helsingin yliopisto osallistui vuonna 2016 kolmatta kertaa peräkkäin yritys- ja sijoittajatapahtuma Slushiin. Tavoitteena oli löytää yrittäjäkandidaatteja ja sijoittajia uusille Helsingin yliopistosta lähtöisin



http://www.webometrics.info/

https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/hy_keksintoohje_2016.pdf



oleville spin-out yrityksille. Tapahtumassa esiteltiin yliopiston kaupallistamisportfolion hankkeita. Vuo-tuinen osallistuminen tapahtumaan on välittänyt viestiä yliopiston aktiivisesta toiminnasta kaupallis-tamisessa sekä yliopistossa syntyvistä kaupallistetta-vista innovaatioista ja uusista yhtiöistä.

22 000 OPISKELIJAA AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VUONNA 2016

Avoin yliopisto järjesti vuonna 2016 noin 2 000 lu-ento- ja verkkokurssia, kirjallisuuskuulustelua ja verkkotenttiä. Runsaat 22 000 opiskelijaa suoritti noin 110 000 opintopistettä. Uutta toimintaa ovat avoimet verkkokurssit, MOOCit (Massive Open On-line Course). Toteutuneita MOOC-kursseja olivat esimerkiksi F-Securen ja tietojenkäsittelytieteen op-piaineen kanssa järjestetty Cyber Security Base -opintojakso. Avoin yliopisto ja valtiotieteelli-nen tiedekunta järjestivät yhdessä Finnish Political Culture and System -kurssin, jonka avoimia materi-aaleja tarjottiin muun muassa vastaanottokeskusten käyttöön. Studia Generalia -yleisöluentosarjat kerä-sivät yliopistolle ja verkkoon noin 15 000 osallistu-jaa. Avoimen yliopiston opiskelija- ja suoritettujen opintopisteiden määrä ovat kasvaneet vuosittain, osaksi kehittyneiden verkko-opiskelumahdollisuuk-sien myötä.

Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ toteutti vuonna 2016 yliopistollisena aikuiskouluttajana runsaat 200 koulutusta, joihin osallistui noin 4 500 henkilöä. Suurin osallistujaryhmä olivat opettajat, joita kiin-nosti erityisesti digitaalisuuden hyödyntäminen ope-tuksessa ja oppimisessa. Koulutus- ja kehittämispal-velut HY+:n toteuttamien koulutusten määrä ja osal-listujaryhmät säilyivät strategiakaudella varsin muuttumattomina 2016 tapahtuneesta yhtiöittämi-sestä huolimatta.

Tutkimustietoa ja innovaatiokumppanuutta maa-seudun kehittämiseen tarjoava Ruralia-instituutti jatkoi tutkimus- ja kehittämistoimintaansa kumppa-niensa kanssa vakaasti laitoksen siirryttyä osaksi maatalous-metsätieteellistä tiedekuntaa vuonna 2015.

TULOSTEN HYÖDYNTÄMISEN TEHOSTAMINEN Helsinki Think Company on yhteisöllinen työtila ja kohtaamispaikka yrittäjyydestä kiinnostuneille yli-opiston opiskelijoille ja tutkijoille. Vuonna 2016 Hel-sinki Think Companylla järjestettiin lähes 500 ta-pahtumaa, joihin osallistui lähes 16 000 henkilöä. Avainprojekteihin – 4UNI ideakilpailu, Bootcamp, MiniChallenge – osallistui 200 henkilöä. Vuoden ai-kana yli 200 yritystä, tiimiä tai organisaatiota työs-kenteli tai järjesti sisältöä Think Company -yhteisön piirissä kampusten toimipisteillä keskustassa, Vii-kissä ja Meilahdessa.

Helsinki Think Companyn toiminta laajeni strategia-kaudella kolmelle kampukselle ja kasvatti osallistu-jamääräänsä. Think Company auttoi osaltaan tuke-maan opintojen työelämäyhteyksiä ja yhteiskunnal-lista vaikuttavuutta, mitä tuettiin myös Sitran palkit-semalla ryhmämentorointiohjelmalla. Think Com-pany ry:n perustaminen osaksi kansallista opiskeli-javetoisten yhteisöjen verkostoa vakiinnutti toimin-taa ruohonjuuritasolla. Avainprojektien toiminta on kehittynyt vuosien toiminnan myötä.

63 685 SIVULATAUSTA CHALLENGE.HELSINKI.FI -SIVUSTOLLA VUONNA 2016

Suomi100-juhlavuoden viettoon Helsingin yliopisto valmistautui käynnistämällä tiedepohjaisen Helsinki Challenge -ideakilpailun yhdessä yhdeksän muun suomalaisen yliopiston kanssa. Juhlavuoden Hel-sinki Challenge pureutuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ratkaisemiseen. Kilpailuun haki 110 tii-miä, joihin kuului 340 asiantuntijaa 160 organisaa-tiosta.

Yliopiston alumnien, yhteistyökumppaneiden ja eri sidosryhmien vuorovaikutusta ylipiston kanssa vah-vistettiin muun muassa Science and Business in Dia-logue -yritystapahtumien ja Säätiöfoorumin avulla.





Hyödyntämisvalmiudet ja yritysyhteistyö Vuoden 2016 aikana selvitettiin yritysyhteistyön ny-kytilaa ja haasteita, kehitettiin palveluita muun mu-assa pilotoimalla kaksi uutta palvelua: Cup of Science ja innovaatioagentit sekä kehittämällä aka-teemisen konsultaation toimintoa. Lisäksi vaikutta-vuusklinikka- ja hankekiihdyttämötoimintaa jatket-tiin edellisvuosien tapaan.

Elinkeinoelämän, julkishallinnon sekä järjestösekto-rin ja yliopiston lähentymiseen haettiin uudenlaista toimintatapaa akateemisen konsultaation KINO-projektissa. Projektissa selvitettiin haastattelujen avulla erityisesti humanististen ja valtiotieteen alan tutkijoiden asenteita ja kokemuksia akateemisen maailman ulkopuolella tapahtuneesta konsultaati-onomaisesta tiedonsiirrosta. Lisäksi tarkasteltiin toisten eurooppalaisten yliopistojen konsultaatiotoi-mintoja. Selvityksen pohjalta henkilöstö- ja talous-palvelujen kanssa työstetään mallia akateemisen konsultaation käyttöönottamiseksi Helsingin yli-opistossa. Samalla on tullut ilmeiseksi, että erityi-sesti humanistis-yhteiskunnallisten tieteiden osalta akateeminen konsultaatio voisi olla tärkeä yhteis-kunnallisen vaikuttavuuden mittari.

Yritysyhteistyötiimi kehitti uuden Cup of Science -konseptin elinkeinoelämän ja yliopiston tutkijoiden törmäyttämiseksi. Yritysyhteistyötiimi tutustui ruotsalaiseen Aim Day -konseptiin, jossa yrityksiä ja tutkijoita pyritään tuomaan yhteen ja löy-tämään yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Menestyk-sekkään mallin perusteella marraskuussa kokeiltiin pienempää ja ketterämpää törmäyttämistä. Pilotiksi valittiin kolme elintarvikealan yritystä, joilta pyydet-tiin etukäteen yrityksiä askarruttavia kysymyksiä. Tutkijat kohtasivat yritykset tunnin aamukahvitilai-suudessa. Kolmesta yrityksestä kahden kanssa sovit-tiin jatkotapaamiset teemojen jatkokehitykseen.

Loppuvuodesta 2016 valittiin ja koulutettiin kuusi innovaatioagenttia. Nämä tiedekunnissa ja erillisissä laitoksissa työskentelevät tutkijat pääsevät aloitta-maan työnsä 2017 alusta. Innovaatioagenttien tehtä-vänä on tavata laitoksensa tutkijoita ja jakaa heille tietoa EU-rahoituskanavista sekä yritysyhteistyön sekä kaupallistamisen mahdollisuuksista.

Vuonna 2016 järjestettiin kolme uudistunutta vai-kuttavuusklinikkaa, joissa tutkijoille annetaan työ-kaluja tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseksi. Syksyllä avautunutta strategisen tutkimuksen neu-voston rahoitushakua varten pidettiin myös oma vai-kuttavuusklinikkansa, jonka lisäksi halukkaille tutki-musryhmille annettiin intensiivistä hakutukea. Vuonna 2016 järjestettiin ensimmäistä kertaa koulu-tusta Tekesin Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa -

rahoitusmuotoa varten. Rahoitus on tarkoitettu tut-kimustyöhön pohjautuviin kaupallistamishankkei-siin. Klinikoilla kävi yhteensä noin sata tutkijaa sekä Helsingin yliopistosta että pääkaupunkiseudun muista korkeakouluista. Koulutuksesta saatu palaute oli erittäin myönteistä.

Vuoden aikana kehitettiin ja pilotoitiin hankekiih-dyttämö, joka vauhdittaa tutkijoiden ideoiden eteen-päin viemistä ja kehittää samalla tutkijoiden val-miuksia yritysyhteistyön tekemiseen. Kiihdyttämöön osallistui yhteensä 13 tiimiä ja eri koulutuskerroille 167 henkilöä. Kouluttajina toimivat yliopiston omat asiantuntijat sekä kutsutut ulkopuoliset asiantunti-jat.

OSAAMISEN SIIRROLLE UUDET TOIMINTAMALLIT Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+:n järjestämien Eduvisits-vierailujen kysyntä kasvoi selvästi vuonna 2016. Ulkomaisille opetusalan ammattilaisille, päät-täjille ja opiskelijoille järjestettiin viisitoista suoma-laiseen opetukseen ja koulutusjärjestelmään pereh-dyttävää Eduvisits-vierailuohjelmaa.

Taideyliopiston kanssa HY+ käynnisti keskustelut laajasta yhteistyöstä Eduvisits-vierailujen ja koulu-tusviennin parissa. Lahden seudun kehitys LADEC Oy:n kanssa sovittiin aktiivisesta yhteistyöstä kan-sainvälisten Eduvisits-, Food Safety Visits- ja Health Visits-vierailujen osalta, teemoina muun muassa kiertotalous ja hyvinvointi.

Koulutusvienti kehittyi suotuisasti. Saudi-Arabian opetusministeriö hyväksyi tarjouksen 50 opettajan täydennyskoulutuksesta toteuttavaksi Suomessa vuonna 2017 ja sitoutui alustavasti noin 600 opetta-jan täydennyskoulutukseen Suomessa. Food Sa-fety -hankkeessa toteutettiin koulutukset Pekingissä, Helsingissä ja Turussa. Helsingin yliopisto on mu-kana tarjousneuvottelussa Guinean koulutusjärjes-telmän uusimiseksi. HY+ osallistuu Vietnamin Fin-nish University Hubin markkinaselvitykseen, jolla tavoitellaan osallisuutta valmennuskeskuksen toi-minnassa ja vietnamilaisten opiskelijoiden sujuvia opintoja maisteriohjelmissa Suomessa.

HY+ liittyi suomalaisten koulutusviennin toimijoi-den Eduexport-kattojärjestöön laajojen koulutus-viennin toteutusten varmistamiseksi osapuolten yh-teistyönä. Finnish Consulting Groupin (FCG) kanssa päätettiin solmia allianssisopimus koulutusviennin ja muun kansainvälisen toiminnan osalta.



HELSINGIN YLIOPISTO NÄKYVÄKSI KANSAINVÄLISEKSI VAIKUTTAJAKSI Vuonna 2016 Viestinnän kumppanuudet Helsingin kaupungin, ulkoministeriön ja Finnpron kanssa jat-kuivat. Yhteistyö tukee yliopiston kansainvälistä nä-kyvyyttä, sillä organisaatiot tuovat Suomeen kan-sainvälisiä toimittajia, vuonna 2016 yli sata journa-listia. Kansainvälinen media oli erityisen kiinnostu-nut opettajankoulutuksesta ja suomalaisesta koulu-tusjärjestelmästä, syöpä- ja geenitutkimuksesta, puhtaasta ruoasta ja yliopiston Slushissa esittele-mistä innovaatioista.

Helsingin yliopisto mainittiin englanninkielisessä mediassa 10 500 kertaa, ruotsinkielisessä mediassa 1 500 ja ranskaksi, espanjaksi, portugaliksi, saksaksi tai venäjäksi 1 500 kertaa. Lukuihin eivät sisälly printtimediat sekä radio- ja tv-osumat.

Yliopiston kansainvälinen tiedeviestintä vahvistaa mielikuvaa huippuyliopistosta ulkomaisessa medi-assa.

5,4 MILJ. KÄYTTÄJÄÄ YLIOPISTON VERKKOSIVUILLA

Vuonna 2016 Helsingin yliopiston julkisilla verkko-sivuilla oli 5,4 miljoonaa käyttäjää, jotka katsoivat eri verkkosivuja 34 miljoonaa kertaa. Yliopistojen avointa, englanninkielistä verkkojulkaisemisen nä-kyvyyttä mittaavassa Webometrics-sijoituksessa Helsingin yliopisto sijoittui 12. Euroopassa ja 87. maailmanlaajuisesti. Myös sosiaalisen median ylei-söt jatkoivat kasvua.

Strategiakaudella yliopiston uudistetut verkkosivut edistivät merkittävästi kansainvälistä näkyvyyttä. Kansainvälisten mediaosumien määrä kasvoi tuhan-silla ja painottui englanninkieliseen sisältöön, ruot-sin ollessa toisella sijalla. Kansainvälisen näkyvyy-den kasvuun vaikutti osaltaan yhteistyö Finnpron, ulkoministeriön ja Helsingin kaupungin kanssa, laaja kiinnostus Helsinki Challenge -tiedekilpailua kohtaan, kansainvälistynyt alumniyhteistyö sekä toi-minta LERU- (League of European Research Univer-sities) ja CASE- (Council for Advancement and Sup-port of Education) verkostoissa.

OSALLISTAVA TOIMIJA – VUOROVAIKUTUKSELLA RATKAISUIHIN

MONITIETEISTEN KOHTAAMISTEN EDISTÄMINEN

Tiedekulman toiminta jatkui vuonna 2016 Aleksan-terinkadulla sekä fasiliteettien että ohjelman osalta. Asiakaskyselyissä Tiedekulman sijaintia, ilmapiiriä ja ohjelmia pidettiin yleisesti hyvinä. Tiedekulman toiminnan nähtiin vaikuttavan positiivisesti ja virkis-tävästi mielikuviin Helsingin yliopistosta.

Vuonna 2016 Tiedekulmassa järjestettiin yhdeksän useita päiviä kestävää teema- tai ohjelmakokonai-suutta. Suurelle yleisölle suunnattuja tapahtumia oli runsaat 150, joista lähes 80 prosenttia yliopistolais-ten järjestämiä. Suoria videolähetyksiä toteutettiin yli 80, ja tilaisuuksista julkaistiin yli 100 videotallen-netta Tiedekulman kanavissa. Onnistuneita ohjel-makokonaisuuksia olivat erityisesti Kaiken maail-man dosentit -sarja, Uusi avaruus -viikko, ulkomi-nisteriön kanssa yhteistyössä toteutetut Arktinen tu-levaisuus -päivät sekä Tutkijakollegiumin Kympin sarja.

Vuonna 2016 jatkettiin syksyllä 2017 avattavan Tie-dekulman palvelukehitystä yhteistyössä kampustoi-mijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Yliopis-tonkatu 4:ään syntyvästä Tiedekulmasta on tavoit-teena tehdä kansainvälinen oppimis- ja kohtaamis-areena, joka lisää tieteen yhteiskunnallista vaikutta-vuutta ja auttaa Helsingin yliopistoa viestimään tut-kimuksestaan yhteiskunnan eri toimijoita ja kan-sainvälistä yleisöä palvelevalla tavalla.

Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien yhteinen Vox Helsinki -sarja jatkoi puheenvuoroja hyvästä elämästä. Helsinki Design Weekin ja Helsingin yli-opiston yhteistyönä järjestettiin PechaKucha-ilta.

Strategiakauden aikana Tiedekulman toiminta ke-hittyi ja se vakiinnutti paikkansa tieteen näyteikku-nana ja kohtaamispaikkana. Tapahtumia välitettiin virtuaalisesti. mikä houkutteli yleisöä myös tapahtu-mien jälkeen.

OPISKELIJOIDEN VALMENTAMINEN TYÖELÄMÄÄN Vuonna 2016 urapalvelut edisti yliopiston tavoitetta luoda opiskelijoille mahdollisuuksia perehtyä yrittä-jyyden toimintamalleihin ja johtamiseen sekä tavoi-tetta tukea opiskelijoiden innovaatiotoimintaa.




Työelämäorientaatiokursseilla lähes 2000 opiskeli-jaa vieraili työpaikoilla ja haastatteli alumneja. Yli-opiston ryhmämentorointiohjelmassa, joka sai Sit-ran tunnustuksen työelämäyhteistyöstä, yli 30 työ-elämässä toimivaa yliopiston alumnia mentoroi 130 opiskelijaa. Yrityskumppaneiden kanssa järjestettiin opiskelijoille avoimia tilaisuuksia kohdata alumneja ura-asioiden äärellä.

Työpaikkatietokanta Rekrynettiin jätettiin 6 000 il-moitusta, ja sen kautta välitettiin 700 harjoittelu-paikkaa. Yliopiston tuettu harjoittelujärjestelmä uu-distettiin, minkä seurauksena vuodelle 2017 jätettiin noin 1 200 hakemusta.

Koulutuksen vaikuttavuudesta eli työllistymisen laa-dusta tietoa antavaa Uraseurannat-kyselyä ja sen hyödyntämistä kehitettiin yliopistojen Latua-hank-keessa.

Aiemmin strategiakaudella perustettiin yksilöllinen uraohjaus, joka kasvatti suosiotaan kauden aikana ja palveli vuosittain satoja opiskelijoita. Rekryforum-tietokanta uudistettiin Rekrynetiksi, mikä on lisän-nyt opiskelijoiden rekrytointi-, harjoittelu-, projekti-työ- ja pro gradu-tilaisuuksia tuhansilla ilmoituk-silla. Tuettujen harjoittelupaikkojen ilmoittamiseen luotiin yliopistotason alusta, ja harjoittelulle laadit-tiin yhtenäinen ohjeistus.

YHTEISKUNTAVASTUUTA JA VAIKUTTAMISTA YLIOPISTOLLA Kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun teemat näkyivät yliopistolla läpi vuoden 2016. Yliopisto osallistui Reilun kaupan sekä ympäristö- ja kehy-viikkoihin. Lisäksi aloitettiin yhteinen HYviä te-koja -kampanja yhdessä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun kanssa. Monitieteisessä Sustainability Master Class -ohjelmassa, joka käynnistettiin loppu-vuodesta Outotecin ja LähiTapiolan kanssa, haettiin ratkaisuja kaivannaisteollisuuden ympäristö- ja yh-teiskuntavastuuhaasteisiin.

Yliopisto on sitoutunut vähentämään toimintansa ympäristökuormitusta. Vuonna 2016 yliopiston käy-tössä olevien rakennusten sähkönkulutus väheni kol-mella, lämmönkulutus viidellä, vedenkulutus yhdellä prosentilla. Vähennystä selittävät energiatehokkuus-toimet ja toiminnan muutokset. Tietoisuutta ympä-ristöasioista lisättiin yliopiston ympäristöviikon energiatyöpajoissa, kampusten välisellä pyöräilyki-salla, WWF:n Earth hour -tapahtumalla, opettajan-koulutuslaitoksen järjestämässä, kestävää ruokaa ja energiaa käsittelevässä ympäristötapahtumassa sekä ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikön verkko-oppimateriaalin avulla.

Päättäjäyhteistyössä jatkettiin aktiivista yhteydenpi-toa poliittisiin ja yhteiskunnallisiin päättäjiin tilai-suuksin, vierailuin ja uutiskirjein. Keväällä viestittiin yliopistoon kohdistuneiden leikkausten seurauksista ja yt-neuvotteluista. Uutena toimintamuotona polii-tikkoja kutsuttiin tutustumaan innovaatioiden kau-pallistamiseen ja Helsingin Innovaatiopalvelut Oy:n toimintaan Slush-tapahtumaan. Yliopisto osallistui toista kertaa SuomiAreena-tapahtumaan Porissa johdon tapaamisin ja lounain. Lokakuussa kanslerin isännöimässä Mihin tiedettä tarvitaan -seminaarissa puhujina oli päättäjiä yhteiskunnan eri tahoilta.

Strategiakaudella yliopisto osallistui näkyvästi yh-teiskunnan ajankohtaisiin keskusteluihin tuoden esiin muun muassa ympäristöasioita. Vuonna 2015 pakolaiskriisiä käsiteltiin tapahtumasarjassa Univer-sity of Helsinki Says Welcome. Eduskuntavaalien alla nostettiin esiin taloutta ja koulutuspolitiikkaa, jota käsiteltiin myös ruotsinkielisessä seminaarissa.

YLIOPISTO ALUEEN KEHITTÄJÄNÄ Vuonna 2016 yliopisto jatkoi Helsingin kaupungin kanssa laajaa yhteistyötä muun muassa Think Com-panyn, Helsinki Challengen, kaupunkiakatemian, Health Capital Helsingin ja Helsinki Life Science Centerin muodossa.

Mikkelissä yliopisto osallistui aktiivisesti alueelli-seen yhteistyöhön tutkimus- ja kehityshankkeiden, tapahtumien ja asiantuntijatehtävien kautta yhteis-työssä alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Erityinen painopiste on ollut vuoden 2016 aikana tutkimustoiminnan kehittämisessä muiden Mikke-lissä toimivien yliopistojen kanssa. Käytännössä tämä on näkynyt uusien tutkimusryhmien valmiste-lussa sekä erilaisten uusien tutkimustoimintaa kehit-tävien toimintamallien kautta, joita ovat muun mu-assa tutkijahotelli ja yhteisen vierailevien tutkijoiden konseptin valmistelu. Yliopisto toteutti Mikkelissä lukuisia yleisötilaisuuksia eri yhteistyökumppanei-den kanssa, kuten Mikkelin Tiedepäivän, Studia Ge-neralia -luentoja, International Mikkeli Dayn sekä Luomuinstituutin luentosarjan.

Vuonna 2016 Lahdessa aluekehittämisen painopis-teitä olivat yritysyhteistyön lisääminen ja yrittäjyy-den edistäminen, ilmiölähtöinen monitieteinen tut-kimus ja kehittäminen sekä koulutusyhteistyö ja op-pimisen uudet muodot. Näitä edistettiin yhteistyö-verkostossa, jossa tärkeimpiä kumppaneita ovat ol-leet Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden kaupunki, Lahden ammattikorkeakoulu ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Kauden aikana aloitet-tiin hahmottamaan yrittäjyyden ekosysteemiä sekä linkittää tutkimusta ja opetusta entistä systemaatti-

http://uraseurannat.wordpress.tamk.fi/

http://uraseurannat.wordpress.tamk.fi/

https://www.helsinki.fi/en/cooperation/masterclass


http://h227.it.helsinki.fi/



semmin tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti ajankoh-taisiin kehitysympäristöihin. Yliopisto on toteutta-nut itse ja yhteistyössä yleisötilaisuuksia, joista suu-rin on vuosittainen Lahden tiedepäivä. Helsingin yli-opiston koordinoima Päijät-Hämeen LUMA-keskus järjesti lukuisia tapahtumia, kerhoja, leirejä ja kou-lutustilaisuuksia mm. lapsille, nuorille ja opettajille.

Ruotsinkielinen luokanopettajankoulutus Syksyllä 2016 käynnistyi Helsingin yliopistossa ruot-sinkielinen luokanopettajankoulutus, jonka paino-pistealueita ovat monikielisyys, monimuotoisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Koulutukseen ote-taan vuosittain 40 uutta opiskelijaa.

Aloite luokanopettajakoulutuksen järjestämisestä Helsingissä tehtiin Helsingin yliopistossa joulu-kuussa 2013. Lähtökohtana oli pitkään esillä ollut pätevien ruotsinkielisten opettajien puute Etelä-Suomessa.

Ruotsinkieliset säätiöt ovat tukeneet kasvatustieteitä ja opettajankoulutusta osana yliopiston varainhan-kintaa yhteensä noin 7,5 miljoonalla eurolla, mikä mahdollistaa useiden uusien rekrytointien tekemi-sen ruotsinkielisen opettajankoulutuksen tarpeisiin. Tämä vahvistaa entisestään kasvavaa Siltavuoren-penkereen ruotsinkielisen opetuksen keskittymää, joka jatkossa kattaa luokanopettajankoulutuksen li-säksi myös lastentarhanopettajankoulutuksen, yleis- ja aikuiskasvatustieteen sekä opettajan pedagogiset opinnot.

Helsingin yliopisto oli koko strategiakauden ajan ak-tiivisesti mukana valtakunnallisessa, ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittamisen ja kehit-tämisen neuvottelukunnassa. Sen erityisenä tehtä-vänä on seurata ruotsinkielisen korkeakouluopetuk-sen tarvetta ottaen huomioon koulutuksen kysyntä, työmarkkinoiden vaatimukset ja alueelliset tarpeet.

27 000

REKISTERÖITYNYTTÄ ALUMNIA

TÄRKEÄT YHTEISTYÖTAHOT YLIOPISTON VAIKUTUSPIIRIIN

STRATEGISET KUMPPANUUDET Yliopisto käynnisti vuonna 2015 kansainväliset stra-tegiset yliopistokumppanuudet Tukholman ja Pekin-gin yliopistojen kanssa. Kummankin yliopiston kanssa sovittiin 3–4 aluetta, joilla edistettäisiin yh-teistutkimusta ja tutkijakoulutusta. Pekingin yliopis-ton yhteistyöaloiksi päätettiin ilman laatu, vertaileva oikeustiede, opetus ja oppiminen ja lääketiede. Vas-taavasti Tukholman yliopiston kanssa yhteistyötä tehdään Itämeritutkimuksessa, kielitieteissä ja opet-tajankoulutuksessa.

Kullekin yhteistyöalueelle myönnettiin siemenrahoi-tusta, ja tavoitteena oli, että kolmivuotiskaudella 2015–2017 yhteistyö kehittyisi niin, että yhteistyö voisi jatkua ulkopuolisen rahoituksen turvin. Alku-vuodesta 2016 toteutetun väliarvioinnin perusteella yhteistyötä voidaan pitää tuloksekkaana, ja kaikille yhteistyöalueille myönnettiin jatkorahoitus vuodelle 2017.

AKTIIVISET ALUMNIT Strategiakaudella yliopiston alumnitoiminnalla laa-jennettiin ja aktivoitiin alumniyhteisöä, kehitettiin alumnipalveluiden merkityksellisyyttä ja viestinnän monikanavaisuutta.

Alumneja ja yhteistyötahoja kutsuttiin vuoden 2016 aikana osallistumaan yliopiston toimintaan, vahvis-tamaan työelämäyhteyksiä sekä tukemaan osaltaan yliopiston varainhankintaa. Thinkletter Alumni -uu-tiskirjeen rinnalle ovat tulleet sosiaalisen median ka-navat, joiden merkitys on kasvanut huomattavasti. Alumnitoiminnalle on luotu some-ryhmiä ja profii-leita, jotka mahdollistavat alumniyhteydenpidon monimuotoistamista.

Vuonna 2016 merkittävimmät alumnitoiminnan ta-pahtumakokonaisuudet olivat toista kertaa järjes-tetty Alumnipäivä maaliskuussa ajattelun ja tieteen Thinkfest-kaupunkifestivaali lokakuussa sekä ulko-mailla järjestetyt alumnitilaisuudet. Alumnipäivä-konsepti tukee alumni-identiteetin ja aktiivisen yh-teisöllisyyden kehittymistä. Thinkfest käsitteli digi-talisaatiota muun muassa aamukahvien ja tiedesau-nojen avulla ja Helsinki Challenge Impact Night -ta-pahtumassa. Tapahtumiin osallistui yli 2 000 henki-löä, ja yhteistyö Helsingin Sanomien kanssa on laa-jentanut näkyvyyttä.

Alumniyhdistyksen jäsenille oli tarjolla kymmeniä poikkitieteellisiä tapahtumia, joihin osallistui lähes



2 500 alumnia: seminaareja, luentoja, matkoja, juh-lia. Jäsenet saivat Yliopisto-lehden vuosikerran, alennuksia ja mahdollisuuden vaikuttaa yliopiston tulevaisuuteen kumppanuusohjelmien muodossa. Vuoden Alumniksi valittiin rockmuusikko Tuomari Nurmio.

Yliopiston ulkomaille suuntautunut alumnitoiminta laajeni vuonna 2016 ja onnistui saavuttamaan myös uutta, kansainvälisesti toimivaa alumnijoukkoa. Alumniyhdistyksen paikallisklubi China Alumni Club in Beijing:in kick-off-tilaisuus järjestettiin Pe-kingissä keväällä. Paikallisklubin käynnistystilaisuus Suomen suurlähetystössä synnytti noin 100 hengen verkoston yliopiston kansainvälisen vaikuttamisen tueksi. Yliopiston alumnipalvelut järjesti kesällä Ka-lifornian Berkeleyssä rehtorin isännöimän alumnita-paamisen, johon osallistui yli kolmekymmentä seu-dulla vaikuttavaa alumnia.

TUOMARI NURMIO

VUODEN ALUMNI 2016

Vuonna 2016 rekisteröityjä alumneja oli lähes 27 000 (Alumnikampus ja -yhdistys), kun tavoite oli 40 000. Alumneista noin 6 500 on alumniyhdistyk-sen jäseniä. Strategiakaudella alumnien määrä kas-voi merkittävästi (2013: 15 600), mutta tavoitteesta jäätiin selvästi. Osaltaan tähän vaikuttavat erityisesti opiskelijasta alumniksi -siirtymävaiheen rekrytointi-toimenpiteet, jotka vaihtelevat suuresti yliopiston yksiköiden välillä. Lisäksi digitaaliset alumnirekiste-röitymisen palvelut ovat vielä kehittämisvaiheessa.


ON INNOSTAVA JA HYVINVOIVA YHTEISÖ


- edistää työhyvinvointia - kehittää henkilöstön osaamista ja digitaalisuutta - kehittää palvelurakennetta.


• Vuosina 2013 ja 2015 henkilöstölle suunnattujen työhyvinvointikyselyjen1 tuloksissa oli positiivista kehitystä edellisiin tuloksiin verrattuna lähes kaikissa kysymyksissä. Osa-alueista myönteisimmin arvioitiin oman työn sisältöä ja osaamista sekä lähiesimiestyötä. Sen sijaan mahdollisuuksia edetä uralla yliopistossa arvioitiin negatiivisemmin. Kyselyn osa-alueista vain strateginen johtaminen yli-opistotasolla jäi arviointiasteikolla 1–5 alle kolmen.

• Yliopisto loi profiloitumisrahoituksella uudenlaisia mahdollisuuksia vakinaistamispolulle ja profes-sorin tehtäviin.

• Yliopisto laajensi HowULearn-palautejärjestelmää, joka mittaa opiskelijoiden kuormitusta, stressiä ja opiskelukykyä. Palautteen avulla kehitetään opetusta ja opintojaksoja.

• Yliopisto kehitti kansainvälisen henkilöstön perehdytystä. • Työyhteisösovittelu konfliktien ratkaisumenetelmänä otettiin onnistuneesti käyttöön.

• Yliopisto aloitti työketjujen yksinkertaistamisen ja yhdenmukaistamisen yliopistopalvelujen myötä. • Yliopistolla hyödynnettiin ketteriä ja kevyempiä työmenetelmiä (esimerkiksi Scrum, Lean ja palvelu-

muotoilu). • Yliopisto perusti kolme henkilöstöpoolia laboratoriotehtävissä työskenteleville henkilöille. Poolien

avulla pyritään parantamaan määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleiden laboratoriotyöntekijöi-den asemaa vakinaistamalla työsuhteita sekä tarjoamaan laadukkaat laboratoriopalvelut kaikille niitä tarvitseville ryhmille.

• Kokonaisarkkitehtuurityö vakiinnutti asemansa. • Toteutettiin useita tietoinfrastruktuuria parantavia tietojärjestelmähankkeita. • Yhteinen sähköposti- ja kalenteriohjelmisto otettiin käyttöön.

1 Työilmapiirikysely toteutetaan kahden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2017.



• kehittää strategisen johtamisen avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta • pyrkii ehkäisemään opetus- ja tutkimushenkilöstön hallinnollista kuormittumista • kehittää isojen henkilöstöön vaikuttavien asioiden vuorovaikutteista käsittelyä • kehittää palveluja palautekäytäntöjä • vahvistaa digitaalista osaamista.

Indikaattorit – On innostava ja hyvinvoiva yhteisö


Toteuma 20151

Tavoite 2016


Suunta 2013-2016

Työilmapiirikyselyn palaute: johtaminen (skaala 1-5) 3,00 2,91 3,80 77 % ↘

Työilmapiirikyselyn palaute: osaaminen 3,56 3,57 3,80 94 % ↔

Työilmapiirikyselyn palaute: työyhteisö ja yhteistyö 3,46 3,47 3,80 91 % ↔

1 Työilmapiirikysely toteutetaan joka toinen vuosi. Vuonna 2016 kyselyä ei tehty.


HUOLELLINEN HENKILÖSTÖSUUNNITTELU

Huolellisen henkilöstösuunnittelun merkitystä on korostettu strategiakauden aikana ja kaikkien yksi-köitten henkilöstösuunnitelmat on tarkistettu vuo-sittain. Yliopistojen kiristyneen taloustilanteen vuoksi muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytointi pidettiin luvanvaraisena läpi koko strate-giakauden, tavoitteena laskea hallintohenkilöstön määrää hallitusti. Rekrytoinnin luvanvaraisuuden myötä yliopisto päätyi toisaalla vakinaistamaan mer-kittävän määrän määräaikaisissa työsuhteissa työs-kennelleitä työntekijöitään.

Syksyllä 2015 käynnistynyt yhteistoimintamenettely pysäytti rekrytoinnit kokonaan prosessiin kuuluvien neuvottelujen ajaksi. Loppuvuodesta 2015 opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytoinnit käynnistettiin jäl-leen välttämättömimmissä tilanteissa opetuksen ja tutkimuksen turvaamiseksi.

Kevään 2016 irtisanomisia seurasi työnantajan vel-voite huolehtia irtisanotun henkilöstön mahdolli-sesta uudelleensijoituksesta ja takaisinotosta. Näillä toimenpiteillä on ollut merkittävä vaikutus normaa-liin henkilöstösuunnitteluun ja rekrytointiin. Kai-kissa uusissa rekrytoinneissa on otettu huomioon ir-tisanotun henkilöstön uudelleensijoitusmahdolli-suudet. Uudelleensijoitus- ja takaisinottovelvollisuu-desta on huolehdittu keskitetyissä rekrytointipalve-luissa.

Yliopisto sai vuonna 2016 yliopistojen profiloitu-mista varten myönnettävän ns. Profi-rahoituksen, joka toi uudenlaisia mahdollisuuksia paikkojen avaa-miselle vakinaistamispolulle ja professorin tehtäviin.

Vuoden 2016 aikana yliopisto perusti kolme henki-löstöpoolia laboratoriotehtävissä työskenteleville henkilöille. Poolien avulla pyritään parantamaan määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleiden labo-ratoriotyöntekijöiden asemaa vakinaistamalla työ-suhteita sekä tarjoamaan laadukkaat laboratoriopal-velut kaikille niitä tarvitseville ryhmille. Ensimmäi-sen puolen vuoden aikana on kartoitettu pooleihin kuuluvan henkilöstö, kehitetty ja yhtenäistetty rekry-tointikäytäntöjä, yhtenäistetty välinehuoltoa ja han-kintoja sekä parannettu tiedotusta.

Toiminnan organisoitumisessa ja poolien yhteistoi-minnan käynnistämisessä on ollut haasteita. Toi-minnan tavoitteet eivät ole olleet riittävän selvät tai niitä on tulkittu eri tavoin. Tämä on osittain seu-rausta siitä, että yliopistopalvelujen tuki järjestäyty-misvaiheessa on ollut riittämätöntä. Poolitoimin-nassa nähdään paljon etuja ja hyötyjä, mutta osaami-

sen oikea kohdistaminen kaikkien muiden muutos-ten ohessa, vaatii vielä aikaa. Laboratoriopoolien toi-minnan kehittämistä jatketaan kaudella 2017–2020.

TOIMINTAA TUKEVA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Strategiakauden aikana on vahvistettu erityisesti kansainvälisyys-, viestintä-, verkosto-, johtamis- ja talousosaamista sekä työyhteisötaitoja. Lisäksi kou-lutuksellista tukea on tarjottu yliopiston toimintata-pojen omaksumiseen ja kehittämiseen sekä digitaa-listen työkalujen käyttöön.

Henkilöstölle on tarjottu coachingia, työnohjausta ja mentorointia. Tavoitteena on ollut tukea työnteki-jöitä oman työn kehittämisessä ja esim. uuden työ-roolin vahvistamisessa. Toteutukset ovat olleet sekä yksilö- että ryhmämuotoista.

Yliopistolta irtisanotuille henkilöille järjestettiin mo-nia osaamisen kehittämiseen liittyviä toimia. Kevään ja kesän 2016 aikana järjestettiin työnhakuun liitty-viä infotilaisuuksia ja työnhaun valmennusta sekä yksilöllistä työnhaun coachingia. Lisäksi irtisano-tuille tarjottiin pidempikestoista muutoskoulutusta, jonka kautta on mahdollista mm. suorittaa pätevyyk-siä ja kehittää yrittäjyysvalmiuksia. Työvoimakoulu-tuksen tavoitteena on, että osallistujat voivat lisä-osaamista hankkimalla työllistyä mahdollisimman nopeasti uudestaan.

Hallintohenkilöstön osaamisen hallinnan työryhmä ehdotti tammikuussa 2015, että yliopistossa luodaan ja otetaan käyttöön koko yliopiston hallintohenkilös-tön kattava yhteinen osaamisen hallinnan, kehittä-misen ja johtamisen malli. Malli otettiin käyttöön yli-opistopalveluissa vuoden 2016 aikana. Toimialoittai-nen substanssiosaamisen vahvistaminen on ollut tärkeässä roolissa yhdenmukaisen palveluorganisaa-tion kehittämisessä.

Opetushenkilöstölle on ollut tarjolla yliopistopeda-gogiikan koulutuksia sekä laaja opetusteknologian käyttöön liittyvä koulutustarjonta. Lisäksi uutena kokonaisuutena heille tarjottiin vertaismentorointi-koulutus ja vertaismentorointiryhmiä.

Strategiakauden aikana nousi selkeästi ilmi tarve di-gitaalisen osaamisen kehittämiselle. Maaliskuussa 2015 rehtori asetti digitaaliseen työskentely-ympä-ristöön liittyviä käytäntöjä linjaavan ja kehittävän työryhmän. Työryhmä linjasi millaista digitaalista osaamista edellytetään opetus- ja tutkimushenkilös-töltä ja mitä digitaalisen työskentely-ympäristön ke-hittäminen edellyttää johtamiselta ja tulevilta infra-struktuuriratkaisuilta. Digitaalisen osaamisen vah-


vistaminen nousi yhteiseksi teemaksi koko yliopisto-yhteisössä ja se on keskeinen asia tulevalla strategia-kaudella.

Sujuvan työskentelyn tueksi on tarjottu kaikilla kam-puksilla koulutuksia, joissa on perehdytty yliopiston mobiilityöhön sopiviin välineisiin ja niiden käyttöön liittyviin suosituksiin.

VUOROVAIKUTTEINEN JA YHTEISÖLLISYYTTÄ TUKEVA JOHTAMINEN

Johtamistaitojen kehittämisen näkökulmasta vuosi 2016 oli muista vuosista poikkeava. Johtajia ja esi-miehiä tuettiin muutoksessa muun muassa heille räätälöidyillä valmennuksilla ja coachingilla. Yliopis-topalveluiden esimiehille oli myös tarjolla yhteisölli-syyttä vahvistava työpajasarja, jossa pohdittiin esi-miehisyyttä yleensä ja työstettiin erityisesti yliopisto-palveluiden yhteisiä käytäntöjä ja toimintamalleja.

Strategista ja vuorovaikutteista johtamista tuettiin nelipäiväisillä UniLead-ohjelmilla. Kansainväli-syyttä ja monikielisyyttä edistettiin järjestämällä englanninkieliset UniLead-ohjelmat dekaanien ni-meämille uusille akateemisille johtajille sekä tulevai-suuden johtajapotentiaaleille. Hallinnon esimiehille ja asiantuntijoille tarjottiin räätälöitynä tilauskoulu-tuksena toteutettu Korkeakouluhallinnon ja johta-misen opintokokonaisuus (KOHA). Kokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa hallintotyön ammattimai-suutta, vuorovaikutusta pääkaupunkiseudun toimi-joiden kesken sekä parhaiden käytäntöjen jakamista johtamiskysymyksissä.

Johtoryhmille on ollut tarjolla asiantuntija-apua joh-toryhmätyöskentelyn kehittämisen tueksi. Uusille professoreille suunnattiin oma mentorointiohjelma, jonka lisäksi heille on järjestetty vuosittain professo-rin työhön liittyviä perehdytystilaisuuksia.

Esimiestyöhön liittyvää osaamista on tuettu lyhyem-millä koulutuksilla, joissa on käsitelty työyhteisön vuorovaikutustaitoja, hyviä henkilöstöhallinnon käytäntöjä, vaikeiden asioiden puheeksi ottamista sekä viestintään ja valmentavaan johtamiseen liitty-viä käytäntöjä. Lisäksi esimiesten osaamisen kehitty-mistä on tuettu talousjohtamisessa, projektinhallin-nassa ja mediataidoissa. Kehityskeskustelukulttuu-rin vahvistamiseksi esimiehille pidettiin useita kou-lutuksia ja työyhteisöille räätälöityjä tilaisuuksia, joissa aiheeseen syvennyttiin osaamisen johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta.

Varhaisen tuen toimintamallista järjestettiin koulu-tuksia kaikilla kampuksilla. Toimintamallin käyt-töönottoa jatkettiin tiedekuntien ja erillisten laitos-ten johdon kanssa käydyissä työterveyshuollon vuo-sitapaamisissa.

Johtamista ja esimiestyötä on arvioitu osana työhy-vinvointikyselyä, joka on toteutettu vuosina 2013 ja 2015. Kyselyn tulosten mukaan esimiestyöhön ollaan tyytyväisiä ja tulokset ovatkin tältä osin parantuneet. Yliopistotasolla tapahtuvan strategisen johtamisen osalta tulokset olivat puolestaan heikentyneet. Tältä pohjalta strategiseen johtamiseen on lähdetty kehit-tämään avoimempia ja yhteisöllisyyttä vahvistavia toimintatapoja. Työhyvinvointikysely toteutetaan seuraavan kerran vuonna 2017.

YHTEISÖLLISYYDEN RAKENTAMINEN JA SISÄINEN VIESTINTÄ Vuonna 2016 yliopistolla oli käynnissä useita isoja muutosprosesseja: yhteistoimintaneuvottelut, orga-nisaatiomuutokset, yliopistopalvelujen muodosta-minen, uusien koulutusohjelmien perustaminen ja strategian uudistus. Etenkin yt-viestintä vaati hyvin intensiivistä sisäistä muutosviestintää, mutta myös ulkoista viestintää. Sisäisen yt-viestinnän lähtökoh-tana oli tasapainoinen, säännöllinen, ajantasainen ja mahdollisimman avoin viestintä. Flamma vahvisti asemaansa muutosviestinnän pääkanavana. Myös Yammer nousi tärkeäksi kanavaksi, sillä se mahdol-listi kysymysten ja vastausten julkaisemisen sekä vertaisviestinnän.

Yhteisöviestinnän mittaus, ComBaro, tehtiin mar-raskuussa 2016. Sen tulosten mukaan Helsingin yli-opistolla on hyvät lähtökohdat työyhteisöviestinnän kehittämiselle. Erityisesti johtamisviestintään tarvi-taan kuitenkin lisää vuorovaikutteisuutta ja avoi-muutta, jotta yliopistoyhteisön sisäinen viestintä saadaan entistä tehokkaammaksi ja koko työyhteisö siten vielä kommunikoivammaksi. Tulosten perus-teella kehittämistä kaipaavat erityisesti isojen asioi-den, muutosten ja henkilöstöön vaikuttavien asioi-den vuorovaikutteinen käsittely.

TYÖ- JA OPISKELUYHTEISÖN HYVINVOINTI Yliopistoyhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta vuosi 2016 oli raskas ja suurten muutosten vuosi. Henki-löstölle suunnattiin muutostukeen liittyviä tukitoi-mia, joita tarjottiin sekä suurina yhteisinä tilaisuuk-sina että suoraan työyhteisöille tai yksilöille räätälöi-tyinä toimina. Yliopistopalvelut tarjosi hyvinvointiin


ja jaksamiseen liittyvää tukea monin tavoin yhteis-työssä työterveyshuollon, ulkopuolisten asiantunti-joiden ja yliopistopappien kanssa.

Uudessa organisaatiossa panostettiin työhyvinvoin-tikäytäntöihin liittyvään tukeen. Lähipalveluiden henkilöstöpäälliköt tekivät aktiivista yhteistyötä sekä yksiköiden kanssa varhaiseen tukeen liittyvissä toi-missa että keskitettyjen palveluiden kanssa niin yk-siköiden yhteisöllisyyden vahvistamiseen kuin esi-miestyön tukeen liittyen.

Strategiakauden alussa koottiin Helsingin yliopiston henkilöstöpoliittiset linjaukset. Uusi työterveyshuol-lon sopimuskausi alkoi 1.1.2015. Työterveyshuollon toiminta ja resurssit on pyritty keskittämään entistä enemmän ennaltaehkäisevään työterveyshuoltotyö-hön.

Vuosina 2013 ja 2015 toteutettujen työhyvinvointi-kyselyjen tuloksissa oli positiivista kehitystä edelli-siin 2011 vuoden tuloksiin verrattuna kautta linjan lähes kaikissa kysymyksissä, joista saatiin vertailu-tieto. Vuoden 2015 tulokset olivat pitkälti samanlai-set 2013 tulosten kanssa, mutta vastausprosentti oli alhaisempi. Osa-alueista myönteisimmin arvioitiin oman työn sisältöä ja osaamista sekä lähiesimies-työtä. Työtehtävät koettiin mielenkiintoisiksi ja haastaviksi ja myös omat vaikutusmahdollisuudet työn sisältöön arvioitiin hyviksi. Sen sijaan mahdol-lisuuksia edetä uralla yliopistossa arvioitiin negatii-visemmin. Kyselyn osa-alueista vain strateginen joh-taminen yliopistotasolla jäi alle kolmen.

Työympäristön riskien arviointi otettiin strategia-kaudella selkeämmin osaksi toiminnanohjausta ja sitä kautta mukaan vuosittaiseen toiminnan suunnit-teluun. Myös työterveyshuollon työpaikkaselvitys-prosessia uudistettiin. Uudistettujen toimenpiteiden tavoitteena on vahvistaa terveydelle vaarallisten te-kijöiden riskien arviointia, lisätä esimiesten tietoi-suutta riskien arvioinnissa esiin tulleista merkittä-vistä työympäristön epäkohdista ja tuoda esille kor-jaavat toimenpiteet vastuineen ja aikatauluineen.

Strategiakauden aikana otettiin onnistuneesti käyt-töön työyhteisösovittelu yhtenä konfliktien ratkaisu-menetelmänä ja koulutettiin yliopiston sisäisiä sovit-telijoita työyhteisösovittelijakoulutuksessa. Yliopis-ton henkilöstölle järjestettiin myös työyhteisö- ja viestintätaitoihin liittyvät monipuoliset luentosarjat työhyvinvointiin liittyvien käytäntöjen tueksi.

Työyhteisöjen perehdyttäjiä tuettiin erityisesti kan-sainvälisen henkilöstön perehdytykseen liittyvissä kysymyksissä ja perehdytykseen liittyvää koulutusta tarjottiin niin uusille työntekijöille, perehdyttäjille kuin esimiehillekin. Kansainväliselle henkilölle jär-jestettiin yhteisiä perehdytystilaisuuksia ja koulu-

tuksia suomalaisesta työkulttuurista. Uutena toteu-tuksena aloitettiin uusille professoreille suunnattu perehdytystilaisuus sekä heille suunnattu mento-rointiohjelma.

Opintojen sujuminen ja opiskelijoiden hyvinvointi Vuosina 2012 ja 2013 yliopistossa oli käynnissä Opis-kelijoiden ensimmäinen vuosi -projekti. Helsingin yliopisto sai järjestettäväkseen European First Year Experience -konferenssin toukokuussa 2013. FYE-konseptin nimeksi Helsingin yliopistossa tuli Minun yliopistoni – Mitt universitetet – My University. Flammaan koottiin henkilökunnalle suunnatut Mi-nun yliopistoni -sivut, jonne kerättiin työkalupakki ensimmäisen vuoden opintojen sujuvoittamiseksi. Työkalupakki sisältää palvelulupauksen, suositukset ensimmäisen vuoden osalle ja työkaluja hyvien käy-täntöjen muodossa (kuten ohjauskartan). Opiskelu-kanava yliopiston ulkoisilla verkkosivuilla uudistet-tiin. Näkökulmana on uuden opiskelijan polku aina opiskelupaikan saamisesta paikan vastaanottami-seen ja lopulta opintojen aloittamiseen. Minun yli-opistoni -konsepti lanseerattiin Oppimisseikkailu-tapahtumassa maaliskuussa 2014.

Yliopistopalvelujen toiminnan käynnistymisen myötä opetuksessa ja ohjauksessa on lähdetty yhte-näistämään käytäntöjä kaikissa niissä asioissa, joissa ei ole erityisperusteita poiketa yhteisistä toiminta-malleista. Opiskelijoiden palvelut on järjestetty kuu-teen lähipalvelupisteeseen samalla panostaen säh-köisten palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Uudis-tuksessa myös opintopsykologitoiminta sijoitettiin muiden opiskelijapalveluiden yhteyteen, jolloin päästään parempaan koordinointiin muiden palve-luiden kanssa. Silti edelleen kysyntä ylittää tarjon-nan tässä palvelussa, joten palveluiden kehittämi-seen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Tasa-arvotoimikunta aloitti vuonna 2016 uuden Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivit-tämisen. Yliopistoyhteisön jäsenet ja yksiköt otettiin mukaan suunnitelman laatimiseen. Myös ohjeistus epäasiallisen kohtelun ja häirinnän ehkäisemisestä uudistettiin. Yliopisto päätti myös osallistua Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 100 tasa-arvote-koa -hankkeeseen.

Keväällä 2016 järjestettiin kaikille yliopistolaisille suunnattu työhyvinvointi- ja työsuojelu sekä tasa-ar-votilaisuus, jossa jaettiin Maikki Friberg -tasa-arvo-palkinto. Monikulttuurisuuden ja monikielisyyden tiedostaminen on arjen toimintaa yliopistolla. Tä-


män toiminnan edistämisestä palkittiin yliopiston-lehtori Maria Ahlholm ja hänen organisoimansa Suomen kieli sanoo tervetuloa! -kielikoulutushanke.

Läpi strategiakauden voimassa ollut tasa-arvo- ja yh-denvertaisuussuunnitelma sisältää yliopistolla voi-massa olevat tavoitteet ja toimenpiteet sekä pysy-väksi tarkoitetut toimintamallit. Tasa-arvon ja yh-denvertaisuuden toteutumista seurattiin muun mu-assa henkilöstön työhyvinvointikyselyillä sekä perus-tutkinto-opiskelijoille suunnatulla yhdenvertaisuus-kyselyllä 2015. Esteettömyyteen liittyviä asioita edis-tettiin suunnitelmallisesti perustamalla muun mu-assa opiskelijoiden ja opettajien tueksi Erityisjärjes-telyjen asiantuntijaryhmä ja luomalla uusia käytän-töjä erityisjärjestelyiden toteuttamiseksi. Kansainvä-listä tasa-arvoyhteistyötä edistettiin esimerkiksi osallistumalla LERUn Gender-ryhmän toimintaan. Toimintatapoja haastavissa ja epäasiallisissa ohjaus- ja opetustilanteissa on selkeytetty ohjeistuksella, jonka lisäksi henkilökuntaa on koulutettu suunnitel-mallisesti, jotta aiempaa parempi puuttuminen epä-kohtiin olisi mahdollista.

TOIMIVAT RAKENTEET JA SELKEÄT TOIMINTATAVAT

Toimenpiteet toimintatapojen keventäminen ja pe-rustoimintaa tukevat palvelut kytkeytyvät siten yh-teen, että merkittävin edistyminen voidaan kytkeä vuoteen 2016 ja uuden yliopistopalvelut-organisaa-tion rakentamiseen. Siihen liittyvä työskentely aloi-tettiin jo syksyllä 2014 ja vuoden 2015 aikana tehtiin paljon valmistelevaa työtä. (ks. myös luku Yliopisto-palvelut – uusi palveluorganisaatio)

Yliopistopalveluiden rakentamisen osatavoitteena on ollut ottaa haltuun hallintohenkilöstön osaamisen kehittämistä ja johtamista kokonaisuutena. Muutok-sen toteutumiselle tuli lisäpotkua yliopistoon koh-distuneista resurssileikkauksista – niihin ei voitu hallinnon osalta vastata enää vanhassa, sirpaloitu-neessa rakenteessa. Yliopistopalvelujen aikana on päästy aloittamaan työketjujen yksinkertaistaminen, mikä oli vanhassa toimintamallissa haastavaa, eikä edennyt tehokkaasti. Lisäksi yliopistopalvelut tar-joaa palvelujen käyttäjälähtöiselle kehittämiselle yh-teisen alustan.

Vaikka välitön vähennys näkyy hallintohenkilöstön määrässä, ei vielä voida todeta, onko hallintotyön ko-konaismäärä vähentynyt. Muutoksessa hallintoteh-täviä siirtyi jonkin verran opetus- ja tutkimushenki-

löstölle, mikä ei kaikissa tapauksissa ole tarkoituk-senmukaista asioiden ketterän ja tehokkaan hoita-misen näkökulmasta. Tavoiteltujen säästöjen odote-taan toteutuvan vasta prosessien ja palveluiden ke-hittämisen kautta lähivuosina.

Vuonna 2016 käynnistettiin yliopistopalveluiden prosessien kehittäminen Lean-ajattelun mukaisesti. Uuden palvelurakenteen luomisessa on huomioitu auditointiryhmältä saatua palautetta. Myös yliopis-ton laadunhallinnan kokonaisuutta, verkostoa ja koulutuksia on ryhdytty organisoimaan uudelleen.

Isompana virtana koko strategiakauden ajan hallin-nossa ja tukipalveluissa on viety eteenpäin ketterää kehittämistä, jolla tavoitellaan sekä toimintatapojen keventämistä että käyttäjälähtöisempiä palveluita. Tietoteknisissä kehityshankkeissa scrum-toiminta-malli on tullut oletusarvoiseksi. Useampia kehittä-mishankkeita on toteutettu palvelumuotoilua hyö-dyntäen. Tästä esimerkkinä Kaisa-kirjaston Älyllistä designia, Tutkijan palvelut sekä Tiedekulma 2017.

Samoin palveluiden digitalisoimisen kautta on ha-ettu tehokkaampia ja käyttäjälähtöisempiä palve-luita ja toimintatapoja. Digitalisaatiota on edistetty muun muassa lukuisissa opintopuolen järjestelmä-uudistuksissa, samoin kuin esimerkiksi sähköisten työkalujen yhtenäistämisen kautta Office 365 -käyt-töönotossa. Kirjastojen palveluissa digitalisoiminen on ollut vahva kehityssuunta jo pidempään.

LAADUNHALLINTA Laadunhallinnan keskeisimpiä toimenpiteitä strate-giakaudella olivat Kansallisen koulutuksen arviointi-keskuksen (KARVI) auditointiin valmistautuminen ja sen toteutus vuonna 2014 sekä laboratorioiden laadunhallinnan ja turvallisuuden kokonaisuuden kehittäminen vuosina 2014–2016.

Helsingin yliopisto läpäisi auditoinnin ja sai alku-vuodesta 2015 laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta. Auditointiryhmän esittämät kehittämistoi-menpiteet käynnistettiin välittömästi auditoinnin jälkeen.

http://suomenkielisanootervetuloa.fi/


https://www.helsinki.fi/fi/laatu


9 000 PÄIVITTÄISEN KÄVIJÄN KÄVIJÄENNÄTYS PÄÄKIRJASTO KAISATALOSSA

KIRJASTOT Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisatalossa koki kävijäennätyksen yli 9 000 päivittäisen kävijän rajan rikkoutuessa maaliskuussa 2016. Kirjasto on Suo-men suosituin oppimisympäristö ja käytetyin kirjas-torakennus. Kirjaston e-aineistokokoelma leveni ja syveni huomattavasti strategisen rahoituksen avulla. E-kirjojen käyttö ja yliopiston julkaisurekisteri Hel-dan suosio kasvoivat. Kirjasto tarjoaa asiakkailleen Suomen laajimmat ja hyödynnetyimmät e-aineistot.

Yliopisto ja sen kirjastot panostivat merkittävästi sii-hen, että kansallisen FinElib-konsortion käymissä lehtiaineistoneuvotteluissa saataisiin parempia tu-loksia ja että kustantajien kanssa solmituissa sopi-muksissa otettaisiin huomioon myös tiedon avoi-muus.

Kansalliskirjaston peruskorjattu päärakennus avat-tiin yleisölle 1.3.2016.

KOKONAISARKKITEHTUURI Strategiakauden aikana yliopistotasoinen kokonais-arkkitehtuurityö vakiintui osaksi päivittäistä toimin-taa ja kehittämisprojektien käynnistämistä ja seu-rantaa.

Yliopiston kokonaisarkkitehtuuriryhmä (KA-ryhmä) on tehnyt vuodesta 2012 alkaen kokonaisarkkiteh-tuuriperiaatteisiin ja strategian toimenpiteisiin pe-rustuvia arviointeja erityisesti erillisrahoitusta tar-vitsevista projekteista. Strategiakauden aikana KA-ryhmässä tehtiin noin 50 kokonaisarkkitehtuuriarvi-oita eri projekteista.

Kauden aikana määriteltiin ydintietojen hallinta-malli. Yhtenäisten ydintietojen käyttö, esimerkiksi henkilö- ja organisaatiotiedon osalta, mahdollistui useassa tietojärjestelmässä hyödyntäen palvelu-väyläratkaisua.

Sovellussalkun avulla on saatu entistä kattavampi näkymä yliopiston tietojärjestelmäomaisuuteen. Sa-malla on jalkautettu myös sovellusten omistajien tehtäviä ja yhtenäistetty sovelluksiin liittyvän tiedon ylläpitoprosesseja.

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN Strategiakauden aikana aloitettiin ja toteutettiin useita merkittäviä tietojärjestelmäprojekteja. Uudet tietojärjestelmät ovat helpottaneet yliopistoyhteisön kommunikointia ja tiedon jakamista sekä vahvista-neet yliopiston tietojärjestelmien yhtenäistä ja ajan-tasaista tietopohjaa.

Office 365 -projektissa otettiin koko henkilökunnan käyttöön yliopiston yhteinen sähköposti- ja kalen-teriohjelmisto. Ohjelmisto helpottaa kommunikoin-tia, tiedon jakamista ja kokousten suunnittelua sekä tukee selkeiden toimintatapojen kehittymistä.

Organisaatiorekisteri sisältää yhtenäisen ja ajanta-saisen tiedon Helsingin yliopiston organisaatiora-kenteesta ja -yksiköistä. Rekisteri toimii organisaa-tio-ydintiedon lähteenä ja näyttää keskitetysti yli-opisto-organisaation eri näkökulmista, mikä vähen-tää tarvetta ylläpitää erillisiä saman sisältöisiä rekis-tereitä.

ESB-palveluväylä (Enterprise Service Bus) on tietoa välittävä tietojärjestelmä, johon on liitetty jo kymme-niä yliopiston järjestelmiä. ESB on integraatiorat-kaisu, joka välittää tietoa lähde- ja kohdejärjestel-mien välillä. Palveluväylän käyttö mahdollistaa ydin-tiedon hallinnan toteutumisen siten, että tietoa väli-tetään yhdestä lähdejärjestelmäksi määritellystä tie-tovarannosta muihin sitä tarvitseviin tietojärjestel-miin. Tietoa ei tarvitse ylläpitää kohdejärjestelmissä, vain ainoastaan lähteessä, jolloin tiedon eheys säilyy.

Strategiakaudella alkaneessa, monivuotisessa ja usean yliopiston yhteisessä OTM (Sisu) -hankkeessa toteutetaan Oodi-opintohallintojärjestelmän kor-vaaja uudella teknologialla ja uusilla ominaisuuk-silla. Ratkaisu tukee opiskelijan opintojen suunnitte-lua ja sitä kautta opintojen etenemistä. Uusi järjes-telmä tukee vanhaa järjestelmää paremmin opinto-hallinnon prosesseja ja mahdollistaa toiminnan te-hostamisen.

Digitaalinen opetus- ja oppimisympäristö (DOO) -projektissa on toteutettu Opintoni ja Ope-tukseni -sivut, jotka kokoavat yliopiston keskeiset opiskelijan ja opettajan digitaaliset palvelut yhteen. Toteutetun pohjan päälle rakennetaan moderni tie-tojärjestelmäkokonaisuus, jonka keskeisenä tavoit-teena on käyttäjälähtöisyys ja eri ydintietojärjestel-mien hyödyntäminen.

Asianhallinta-, tiedonohjaus- ja dokumentinhallin-tajärjestelmän (Riihi) käyttöönotto on tukenut yhtei-siä toimintatapoja vireille tulevien asioiden hoitami-seen ja päätösasiakirjojen laatimiseen. Riihi-projek-tissa otettiin käyttöön täysin sähköinen asiankäsitte-lyprosessi sekä asiakirjojen elinkaaren hallinta. Koko


yliopiston käytössä oleva järjestelmä parantaa tie-donkulkua ja -hakua ja mahdollistaa asioiden käsit-telyn ja päätöksenteon seurannan.

Identiteetin- ja pääsynhallinnan (IAM, Identity and access management) laajassa hankkeessa korvataan yliopiston vanhentunut, käyttäjähallinnon järjes-telmä helpommin ylläpidettävällä ratkaisulla. Ta-voitteena on toteuttaa käyttäjille helppokäyttöinen ja turvallinen tapa kirjautua tietojärjestelmiin. Uusi ratkaisu tukee ydintiedon hallintaa henkilötietojen osalta ja mahdollistaa esimerkiksi prosessien auto-matisoinnin ja itsepalvelun käyttäjätunnusten ja käyttöoikeuksien jakelussa.

Strategiakaudella aloitettiin kehittämään yliopiston keskitettyä asiakkuuksien ja kumppanuuksien hal-lintaa. Kehittämistyötä tehtiin kokonaisarkkitehtuu-riryhmän alaisessa ASKU-verkostossa ja HaKe20- projekteissa Tavoitteena on ottaa käyttöön yliopisto-tasoinen tietojärjestelmäratkaisu sidosryhmien tie-tojen ja niihin liittyvien toimenpiteiden ja tapahtu-mien hallintaan. Uusi ratkaisu korvaa suuren mää-rän erillisiä rekistereitä ja tietojärjestelmiä ja paran-taa asiakastietojen saatavuutta ja käytettävyyttä.


RAKENTAA TALOUTENSA KESTÄVÄLLE POHJALLE


- kehittää toimintarakennettaan - profiloituu vahvuusalueillaan - tasapainottaa talouttaan - valmistautuu uuden strategian toimeenpanoon.


• Yliopisto onnistui tasapainottamaan taloutensa vuonna 2016. • Yliopisto toteutti Tekoja maailman parhaaksi -varainhankintakampanjan, jossa lahjoitustavoitteet

saavutettiin kaikissa kohderyhmissä (yhteensä 40,3 M€; tavoite 25 M€) • Yliopisto kasvatti osuuttaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin perusteella myönnetystä

rahoitusosuudesta. Kaudelle asetettu 24 prosentin tavoite saavutettiin rahoitusosuuden ollessa vuonna 2016 24,3 prosenttia. Osuuden kasvuun vaikutti eniten tutkimuksen tuloskriteerit.

• Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n osakkeet olivat vuonna 2016 monivuotisen suunnittelun ja työn jälkeen kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston omistuksessa.

• Yliopisto tunnisti neljä suurta haastetta: digitalisaatio, ikääntyminen ja hyvinvointi, globalisaatio ja kestävä kehitys. Näihin perustuen nimettiin yliopiston kolme strategista tutkimusaluetta: elämän-tieteet, ihmismieli muut-tuvassa maailmassa, aineen rakenne ja materiaalit.

• Strategiakauden aikana tehtiin useita rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä niin yliopiston sisäi-sesti kuin valtakunnallisestikin. Muutokset vaikuttivat tutkimus- ja opetustoiminnan, hallinto- ja tu-kipalveluiden sekä yliopistokonsernin rakenteeseen.

• • Strategiakauden aikana yliopiston perustoiminnan käytössä olevien tilojen määrä väheni 502 000

huoneneliömetristä 463 000 huoneistoneliömetriin (htm²). • Opetustilojen käyttöaste oli vuonna 2016 keskimäärin 75 % (vuonna 2013: 74 %). • Kauden aikana tehdyt laajat selvitykset valtion joidenkin sektoritutkimuslaitosten sijoittumisesta

yliopistokampuksille ovat tuottaneet tulosta ja näitä laitoksia on sijoitettu yliopistokäytöstä vapautu-viin tiloihin. Toimenpiteet vahvistavat yliopiston ja sektoritutkimuslaitosten yhteistyötä.

• Kansalliskirjaston rakennushistoriallisesti arvokkaan Engelin osan peruskorjaus valmistui vuonna 2015 ja kirjasto avattiin yleisölle maaliskuussa 2016.



• vahvistaa ja profiloi tutkimustaan strategisten tutkimusalueidensa avulla • tiivistää tilankäyttöä entisestään • jatkaa aktiivista varainhankintaa niin Suomessa kuin ulkomailla.

Indikaattorit – Rakentaa taloutensa kestävälle pohjalle

1 Tilakustannuksissa tavoitellaan pienempää osuutta kokonaiskustannuksista.

Strategian indikaattorit 2013–2016 Toteuma 2013

Toteuma 2016

Tavoite 2016


Suunta 2013-2016

Tilakustannusten osuus kokonaiskustannuksista1

17.0 % 16,6 % 15,8 % 95 % ↗

Helsingin yliopiston osuus (%) OKM:n yliopistoille kohdentamasta perusrahoituksesta

23,92 % 24,31 % 24,00 % 101 % ↗


TALOUS

Helsingin yliopiston taloutta on sopeutettu rekry-tointilupamenettelyin vuodesta 2012 alkaen. Vuo-delle 2016 kohdistui merkittävät leikkaukset ja koko-naisrahoitus väheni 60 miljoonaa euroa. Talous saa-tiin tasapainoon laajan muutosohjelman avulla.

Vuotta varjostivat yt-neuvottelut, jotka johtivat irti-sanomisiin.

Yliopiston toiminnan alijäämä oli neljä miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnasta kertyi kahdeksan miljoo-naa euroa, joten yliopiston ylijäämä oli yhteensä 4,3 miljoonaa euroa.

(Taloutta käsitellään myös Helsingin yliopiston ti-linpäätöksessä ja muissa talousjulkaisuissa. Katso lisätietoja verkkosivuilta1.)

Kuvio 12. Helsingin yliopisto tuotot ja kulut vuonna 2016

1 https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto/yliopiston-talous




TUOTOT

Vuonna 2016 Helsingin yliopiston kokonaistuotot olivat 692 miljoonaa euroa. Edelliseen vuoteen ver-rattuna laskua oli 58 miljoonaa euroa (-7,8 %) (tau-lukko 5).

Yliopiston kokonaistuotot koostuvat perusrahoituk-sesta, täydentävästä rahoituksesta sekä yliopiston omista tuotoista (sijoitustoiminta, Helsingin yliopis-ton rahastoilta saadut tuotot ja varainhankinta).

Taulukko 5. Helsingin yliopiston kokonaistuotot vuosina 2014–2016

Tuotot, miljoonaa euroa 2016 % 2015 % 2014 %

Valtion perusrahoitus 412,4 60 % 453,7 60 % 439,0 61 %

Täydentävä rahoitus *) 256,7 37 % 259,1 35 % 258,8 36 %

Varsinaisen toiminnan tuotot 669,2 712,7 697,8

Sijoitustoiminnan tuotot 8,9 24,0 12,7

Helsingin yliopiston rahastoista 2,7 3,4 4,2

Varainhankinnan tuotot 10,8 10,3 1,9

Sijoitustoiminnan ja varainhankinnan tuotot 22,4 3 % 37,6 5 % 18,9 3 %

KOKONAISTUOTOT 691,6 100 % 750,4 100 % 716,7 100 %

Muutos edelliseen vuoteen %, varsinainen toiminta -6,1 % 2,1 % 2,1 %

Muutos edelliseen vuoteen % -7,8 %

4,7 %

3,2 %

*) Sisältää investointiavustusta 2,7

2,3

1,7

Perusrahoitus sisältää opetus- ja kulttuuri- sekä val-tiovarainministeriöiltä saadut tuotot. Perusrahoitus laski yli 41 miljoonaa euroa (-9,3 %) ollen 412 miljoo-naa euroa. Perusrahoitus muodostaa 60 prosenttia yliopiston kokonaistuotoista (kuvio 13).

Täydentävän rahoituksen tuotot olivat vuonna 2016 257 miljoonaa euroa ja muodostivat 37 prosenttia kokonaistuotoista. Täydentävän rahoituksen tuotot laskivat prosentin edellisvuoteen verrattuna. Valta-osa täydentävästä rahoituksesta on tutkimusrahoi-tusta (188 M€, 73 %), osa muuta täydentävää rahoi-tusta (69 M€, 27 %). Tutkimusrahoitus kasvoi 2 mil-joonaa vuoteen 2015 verrattuna.

Sijoitustoiminnan, Helsingin yliopiston rahastoilta saadut tuotot ja varainhankinnan tuotot olivat yh-teensä 22 miljoonaa euroa, kolme prosenttia koko-naistuotoista. Yliopiston omat tuotot laskivat 15 mil-joonaa euroa. Sijoitustoiminnan tuotot laskivat ja olivat kahdeksan miljoonaa euroa. Helsingin yliopis-ton rahastoilta saadut tuotot olivat kolme miljoonaa euroa. Varainhankinnan tuotot kasvoivat hieman ol-len 10,8 miljoonaa euroa.

Kuvio 13. Kokonaistuottojen lähteet 2016, miljoonaa euroa ja osuus %

Täydentävä tutkimusrahoitus koostuu Suomen Aka-temian, yritysten, Euroopan unionin, säätiöiden, kuntien sekä muiden tahojen rahoituksesta (kuvio 14).

Vuonna 2016 täydentävästä tutkimusrahoituksesta (188 M€) 155 miljoonaa euroa oli Suomesta ja 33 miljoonaa euroa ulkomailta. Ulkomaisen tutkimus-rahoituksen osuus oli 17 prosenttia.

Opetus- ja kulttuuri-ministeriö

404,259 %

Valtiovarainministeriö8,21 %

Omat tuotot22,43 %

Täydentävä rahoitus

256,737 %


Suomen Akatemialta saadun tutkimusrahoituksen osuus väheni edellisvuodesta miljoona euroa. Suo-men Akatemian rahoitus oli 103 miljoonaa euroa, joka muodostaa 55 prosenttia Helsingin yliopiston tutkimusrahoituksesta. Kotimaisten säätiöiltä saa-dun tutkimusrahoituksen osuus nousi kaksi miljoo-naa euroa ja oli 21 miljoonaa euroa, eli 11 prosenttia.

EU:sta saatu tutkimusrahoitus väheni edellisvuo-desta miljoona euroa, ollen 20 miljoonaa euroa. EU-rahoituksen osuus on 11 prosenttia Helsingin yliopis-ton tutkimusrahoituksesta ja 63 prosenttia Helsingin yliopiston ulkomaisesta tutkimusrahoituksesta. Te-kesin rahoitus oli 13 miljoonaa euroa, ollen 7 pro-senttia Helsingin yliopiston tutkimusrahoituksesta.

Kuvio 14. Täydentävän tutkimusrahoituksen lähteet 2016, miljoonaa euroa ja osuus %

KULUT Helsingin yliopiston kokonaiskulut olivat 687 mil-joonaa euroa (laskua 2,4 %). Suurimmat menoerät ovat henkilöstökulut (60 %) ja vuokrakulut (14 %). Henkilöstökulut olivat 411 ja vuokrakulut 95 miljoo-naa euroa, yhteensä 506 miljoonaa euroa, muodos-taen yhdessä 74 prosenttia kokonaiskuluista. Henki-löstökulut laskivat 30 miljoonaa euroa.

Kuvio 15. Kokonaiskulujen jakautuminen 2016, miljoonaa euroa ja osuus %

Taulukko 6. Helsingin yliopiston kokonaiskulut vuosina 2014–2016

Kokonaiskulut, miljoonaa euroa 2016 % 2015 % 2014 Henkilöstökulut 410,5 60 % 440,5 63 % 437,3 64 %

Tilavuokrat (pääomavuokrat) 94,8 14 % 88,2 13 % 86,9 13 %

Muut kulut (sis. sijoitustoim. kulut) *) 158,4 23 % 153,2 22 % 144,9 21 %

Poistot 12,2 2 % 11,7 2 % 10,8 2 %

Varainhankinnan siirrot 11,3 2 % 10,5 1 % 1,9 0 %

KOKONAISKULUT 687,3 100 % 704,1 100 % 681,8 100 %

Muutos edelliseen vuoteen % -2,4 % 3,3 % 1,7 %

*) Muut kulut sisältää investointiavustuksella hankit-tuja laitteita 2,7 2,3 1,7

Suomen Akatemia

103,455 %

Ministeriöt8,95 %

EU20,411 %

Yritykset5,02 %

Säätiöt20,511 %

Tekes12,77 %

Kunnat 4,02 % Muut

12,87 %

Henkilöstö410,560 %

Vuokrat94,814 %

Aineet ja tarvikkeet

49,97 %

Ostopalvelut61,09 %

Matkat16,62 %

Poistot12,22 %

Muut30,914 %

Varainhankinnan siirrot11,32 %


TILIKAUDEN YLI- JA ALIJÄÄMÄ Vuonna 2016 Helsingin yliopiston toiminnan ali-jäämä oli -4,1 miljoonaa euroa.

Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 5,7 miljoonaa euroa ja rahastoilta saatujen tuottojen osuus 2,7 mil-joonaa euroa. Yliopiston vuoden 2016 kokonaistulos oli 4,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä tarkoittaa 0,6 prosentin osuutta yliopiston kokonaismenoista. (taulukko 7)

Taulukko 7. Helsingin yliopiston yli- ja alijäämä 2014–2016

Yli-/alijäämän muodostuminen, miljoonaa euroa 2016 2015 2014

Helsingin yliopisto -4,1 20,8 18,8

Sijoitustoiminta, netto 5,7 22,3 11,9

Helsingin yliopiston rahastosta 2,7 3,4 4,2

YLIJÄÄMÄT YHTEENSÄ 4,3 46,3 34,9

% yliopiston kokonaiskuluista 0,6 % 6,6 % 5,1 %

Ylijäämä vastaa x päivän menoja 2 25 19

Kuvio 16. Yli- ja alijäämän muodostuminen vuosina 2010–2016, miljoonaa euroa

2-4

4

1519 21

-4,1

1

0

3

11

12

22

5,75

6

7

4

4

3

2,7

-10

0

10

20

30

40

50

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Varsinainen toiminta Sijoitustoiminta Rahastot

1,9

13,8

29,4

34,9

4,37,7

46,3


TUOTTOJEN LÄHTEET KAMPUKSITTAIN JA YKSIKÖITTÄIN Perus- ja täydentävän rahoituksen suhde vaihtelee eri yksiköissä. Kumpulan ja Meilahden kampuk-silla täydentävän rahoituksen osuus oli 51 %. Vii-kissä täydentävän rahoituksen osuus oli 45 % ja

Keskustakampuksella alin, eli 31 % kokonais-tuotoista.

Tutkimuslaitosten täydentävän rahoituksen osuus oli 63 %, palvelulaitoksilla 34 % ja muilla laitoksilla 26 % kokonaisrahoituksesta.

Kuvio 17. Rahoitus kampuksittain1 vuonna 2016, miljoonaa euroa

Kuvio 18. Erillisten laitosten2 rahoitus vuonna 2016

1 Keskustakampus sisältää seuraavat tiedekunnat: teologinen, oikeustieteellinen, humanistinen, käyttäytymistieteellinen, valtiotieteellinen sekä seuraavat muut yksiköt Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopiston tutkijakoulut ja Helsinki Life Science Center. Kumpulan kampus: matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Meilahden kampus: lääketieteellinen tiedekunta. Viikin kampus: bio- ja ympäristötieteellinen, farmasian, maatalous-metsätieteellinen ja eläinlääketieteellinen tiedekunta. 2 Palvelulaitokset: Tila- ja kiinteistökeskus, Kielikeskus, Tietotekniikkakeskus, UniSport, Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin yliopiston koe-eläinkeskus. Tutkimuslaitokset: Tutkijakollegium, Suomen molekyylilääketieteen instituutti, Neurotieteen tutkimuslaitos ja Biotekniikan instituutti. Muut laitokset: Kansalliskirjasto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Avoin yliopisto, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut.

108

39 3966

48

40 37

55

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

Keskusta Kumpula Meilahti Viikki

Milj

. €

Perusrahoitus Täydentävä rahoitus

55

1834

28

3112

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Palvelulaitokset Tutkimuslaitokset Muut laitokset

Milj

. €



Kuvio 19. Tiedekuntien1 rahoitus vuonna 2016, miljoonaa euroa

Kuvio 20. Erillisten laitosten2 rahoitus vuonna 2016, miljoonaa euroa

1 Tiedekunnat: TTDK teologinen, OIKTDK oikeustieteellinen, LTDK lääketieteellinen, HUMTDK humanistinen, MLTDK matemaattis-luonnontieteellinen, FTDK farmasian, BYTDK bio- ja ympäristötieteellinen, KÄYTTDK käyttäytymistieteellinen, VALTTDK valtiotieteel-linen, SSKH Svenska social- och kommunalhögskolan (erillinen yksikkö, ei tiedekunta), MMTDK maatalous-metsätieteellinen ja ELTDK eläinlääketieteellinen. 2 Erilliset laitokset: TILA Tila- ja kiinteistökeskus, KK Kansalliskirjasto, BI Biotekniikan instituutti, HULIB Helsingin yliopiston kirjasto, FIMM Suomen molekyylilääketieteen instituutti, TIKE Tietotekniikkakeskus, LUOMUS Luonnontieteellinen keskusmuseo, UniSport, Kielikeskus, AVOIN Avoin yliopisto, NT Neurotieteen tutkimuslaitos, KEK Helsingin yliopiston koe-eläinkeskus, Tutkijakollegium, HYKKE Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut.

39 39 4030 24 19 18 15

7 7 5 3 4

40 37

13

1316

1912

11

9 4 5 1 0,030

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Milj

. €


6

20

8

21

4

16

10

2

63 2 4 3 1

21

5

14

1

14

0,3

4

5

0,21

20,4

0,5 2

0

5

10

15

20

25

30

Milj

. €



TOIMINNAN FOKUSOINTI JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN

TUTKIMUKSEN VAHVUUSALUEET JA PROFILOINTI

Strategiakaudella yliopisto tunnisti neljä suurta haastetta: digitalisaatio, ikääntyminen ja hyvin-vointi, globalisaatio ja kestävä kehitys1. Näihin pe-rustuen nimettiin yliopiston kolme strategista tutki-musaluetta2: elämäntieteet, ihmismieli muuttuvassa maailmassa, aineen rakenne ja materiaalit.

Strategisia tutkimusalueita käytetään apuna toimin-nan ohjauksessa ja resurssien kohdentamisessa, niillä terävöitetään yliopiston tutkimusprofiilia ja ohjataan tutkimusta monitieteiseen ja ratkaisukes-keiseen suuntaan yli organisaatiorajojen sekä pyri-tään laajempien osaamiskeskittymien luomiseen. Strategisten tutkimusalueiden lisäksi yliopisto tun-nisti kaksi korkeatasoisen tutkimuksen kärkeä: Ilma-kehä ja ilmasto sekä Matematiikka.

Yliopisto on kehittänyt tukipalveluita strategisten tutkimusalueiden ja tutkimuksen kärkien toiminnan edistämiseksi sekä kohdentaa resursseja ja tukipal-veluita profiloituihin kohteisiin. Yliopisto on ottanut strategiset tutkimusalueet huomioon laatiessaan ha-kemuksensa Suomen Akatemian yliopistojen profi-loitumista tukevaan rahoitukseen sekä sitoutunut tu-kemaan ja kohdentamaan tulevaisuudessa voimava-rojaan uudelleen näiden alueiden, kuten myös tun-nistettujen nousevien alojen tutkimukseen ja koulu-tukseen.

Yliopisto on hakenut strategiakauden aikana aktiivi-sesti yliopistojen profiloitumiseen tarkoitettua Suo-men Akatemian profiloitumisrahoitusta (Profi). Ha-kemuksia on laadittu kaikkiin kolmeen avoinna ol-leeseen profiloitumishakuun. Ensimmäinen hake-mus painottui strategiseen tutkimusalueeseen Elä-mäntieteet, toinen tutkimusalueeseen Ihmismieli muuttuvassa maailmassa. Kolmannessa profiloitu-mishaussa keskeisiä kohteita ovat ilmakehätieteet ja ilmaston sekä ekosysteemien tutkimus, datatieteet ja kestävän kehityksen tutkimus (Sustainability Science).

1Digital World, Ageing and Wellbeing, Globalization and Sustainability

Profilointitoimien kautta yliopistoon on perustettu tai perusteilla useita temaattisia keskittymiä:

• HiLIFE - Helsinki Institute for Life Sciences • HELDIG - Helsinki Centre for Digital

Humanities • INAR - Institute for Atmospheric and Earth

System Research • HiDATA - Helsinki Centre for Data Science • HSSC - Helsinki Sustainability Science

Centre

Ensimmäisen Profi-haun tuloksena yliopistolle myönnettiin yhteensä yhdeksän miljoonaa euroa, jotka suunnataan HiLIFE:lle sekä siihen liittyvien fy-siikan, ICT:n sekä tilastotieteen profilointitoimiin.

Toisessa haussa haettiin rahoitusta viidelle toisiinsa kytkeytyvälle profilointitoimenpiteelle. Nämä ovat yllä mainittu HELDIG, Learning in the Digital World, Interdisciplinary Russian Studies, Global Law ja Behavioral Life Science. Läpikäyvänä tee-mana toimenpiteissä on digitalisaatio, sekä tutki-musmetodeissa että tutkimuksen kohteena. Tähän tarkoitukseen saatiin rahoitusta yli kymmenen mil-joonaa euroa. Kolmannen Profi-haun tulokset odote-taan saatavan kesällä 2017.

RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on parantaa yliopiston toimintaedellytyksiä muuttuvassa toimin-taympäristössä. Sillä tavoitellaan yliopiston koko-naishyötyä sekä vahvistetaan tutkimuksen ja opetuk-sen laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälistä kilpailu-kykyä. Rakenteellinen kehittäminen edellyttää pe-rusteltuja valintoja ja poisvalintoja.

Strategiakauden aikana tehtiin useita rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä niin yliopiston sisäisesti kuin valtakunnallisestikin. Muutokset vaikuttivat tutkimus- ja opetustoiminnan, hallinto- ja tukipalve-luiden sekä yliopistokonsernin rakenteeseen.

Yliopisto osallistui strategiakaudella useiden valta-kunnallisten rakenteellisen kehittämisen hankkei-den valmisteluun, kuten Keskus- ja aluehallinnon vi-rastoselvitys (VIRSU) -hankkeeseen liittyen Varasto-kirjaston, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Ku-luttajatutkimuskeskuksen aseman selvittämiseen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kenttäasemasel-vitykseen. Lisäksi yliopisto oli mukana Suomen yli-opistot UNIFI ry:n käynnistämissä koulutusaloittai-sissa selvityksissä ja laajapohjainen tiede- ja teknolo-giamuseo pääkaupunkiseudulle -selvityksessä.

22 Life Science, Human Mind in Changing World, Matter and Materials


Tiedekunta- ja laitosrakenteen kehittäminen Vuoden 2016 alussa Fysiikan tutkimuslaitos (HIP) liitettiin matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekun-taan ja Aleksanteri-instituutti humanistiseen tiede-kuntaan erillisiksi laitoksiksi. Oikeuslääketieteelli-nen ruumiinavaustoiminta siirrettiin yliopistosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).

Hallitus päätti huhtikuussa 2016 perustaa Helsinki Institute of Life Science -nimisen erillisen laitoksen (HiLIFE), joka aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. Laitokseen liitetään toimintayksikköinä ai-kaisemmin erillisinä laitoksina toimineet Bioteknii-kan instituutti, Neurotieteen tutkimuskeskus ja Suo-men molekyylilääketieteen instituutti sekä tutkimus-infrastruktuurina Helsingin yliopiston koe-eläinkes-kus.

Vuoden aikana päätettiin, että käyttäytymistieteelli-nen tiedekunta muuttuu laitoksettomaksi 1.1.2017 alkaen ja muuttaa nimensä kasvatustieteelliseksi tie-dekunnaksi. Tiedekunnan oppiaineista ja koulutus-vastuista psykologia ja logopedia siirretään 1.1.2017 lukien lääketieteelliseen tiedekuntaan sekä fone-tiikka ja kognitiotiede humanistiseen tiedekuntaan.

Yliopiston toimintarakenteen kehittämisestä keskus-teltiin kevään aikana yliopistoyhteisössä. Rehtorin asettama toimintarakennetyöryhmä selvitti huhti-syyskuussa vaihtoehtoisia malleja ja teki ehdotuksen uudeksi toimintarakenteeksi. Hallitus päätti loka-kuussa, että yliopistossa toimii jatkossakin 11 tiede-kuntaa ja että ainelaitosten asema taloudellisesti it-senäisinä yksikköinä päättyy 2017 lopussa. Erillisten laitosten asema ja rakenne osana yliopiston toimin-tarakennetta selvitetään vuoden 2017 aikana.

Ison Pyörä -koulutusuudistuksen myötä muodoste-tut kandidaatin ja maisterin tutkinto-ohjelmat aloit-tavat toimintansa syksyllä 2017. Koulutusohjelmara-kenne vaikuttaa toiminnalliseen organisaatioon merkittävästi. Koulutusohjelmien suhteesta tiede-kuntien sisäiseen rakenteeseen päätetään vuoden 2017 aikana. Tohtoriohjelmat uudistettiin jo vuonna 2014, jolloin neljä tutkijakoulua ja 32 tohtoriohjel-maa aloitti toimintansa. (ks. myös luku Kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinto-ohjelmien uudistami-nen)

Aiemmin strategiakaudella toteutettiin useita muu-toksia organisaatiorakenteessa. Vuoden 2015 alussa lääketieteellisestä tiedekunnasta muodostettiin lai-tokseton tiedekunta. Ruralia-instituutti liitettiin maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan erilli-senä laitoksena. Uusina yksikköinä aloittivat valtio-tieteellisen tiedekunnan laitoksille sijoitetut Kulutta-jatutkimuskeskus (KTK) ja Kriminologian ja oikeus-politiikan instituutti (Krimo).

Vuonna 2013 IPR University Center siirrettiin Hel-singin yliopistosta Svenska Handelshögskolaniin. Helsingin taloustieteellinen tutkimuskeskus HECE-Ristä (HY:n, Aalto-yliopiston ja Hankenin yhteinen) ja yliopiston taloustieteen oppiaineesta muodostet-tiin yksikkö politiikan ja talouden tutkimuksen lai-tokseen. Lisäksi yliopiston aikaisemmin erilliset Lahden toiminnot organisoituun vuonna 2014 tutki-mus- ja opetusverkostoksi.

Vuonna 2014 ryhdyttiin toimiin Koulutus- ja kehit-tämiskeskus Palmenian toiminnan saattamiseksi palvelemaan aikaisempaa paremmin yliopiston stra-tegiaa. Seuraavana vuonna Palmenian toimipisteet Lahdessa, Kouvolassa ja Kotkassa lakkautettiin ja ni-meksi muutettiin Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut. Toiminta erillisenä laitoksena päättyi HY+:n aloittaessa toimintansa 1.6.2016 Hel-singin yliopiston rahastojen tytäryhtiönä.

Tuki- ja hallintopalvelut sekä yliopistokonserni Yliopisto jatkoi kevään 2016 aikana edellisen vuoden aikana valmisteltua ja päätettyä tuki- ja hallintopal-veluiden uudelleenorganisoimista yhdeksi palvelu-organisaatioksi, yliopistopalveluiksi. Yliopistopalve-lut aloitti toimintansa 1.5.2016. (ks. myös luku Yli-opistopalvelut – uusi palveluorganisaatio)

Yliopisto päätti yt-prosessin yhteydessä antamas-saan työnantajaselvityksessä 27.1.2016 yhtiöittää täydennyskoulutuspalvelut sekä selvittää vaihtoeh-toa, jossa tila- ja kiinteistökeskuksen toiminta luovu-tetaan perustettavalle yhtiölle.

Tila- ja kiinteistöpalveluiden yhtiöittämistä selvitet-tiin syksyn 2016 ajan. Päätös tila- ja kiinteistöpalve-luiden yhtiöittämisestä inhouse-yhtiöön tehtiin tam-mikuussa 2017. Yhtiön toiminnan käynnistyessä 2018 alkuun mennessä kiinteistö- ja toimitilajohta-misen palvelut siirtyvät yliopistopalveluihin omaksi toimialakseen.

Muita yliopistokonserniin liittyviä muutoksia vuonna 2016 olivat Funidata Oy:n perustaminen ja Gaudeamus Oy:n siirtyminen yliopiston omistuk-seen. Funidata Oy kehittää yhdessä kumppanikor-keakoulujen kanssa opetuksen ja opiskelun ydintie-tojärjestelmää. Gaudeamus Oy julkaisee korkeata-soista tietoja tiedekirjallisuutta


RAHOITUSMALLIEN MONIPUOLINEN HYÖDYNTÄMINEN

VALTIONRAHOITUS Yliopistojen valtionrahoitus on vuodesta 2012 alkaen jaettu tuloskriteerien osuuksiin perustuvalla lasken-nallisella mallilla. Rahoitusmalli koostuu opetuksen ja tutkimuksen laskentakriteerien tuloksen perus-teella jaettavasta rahoituksesta (2017 alkaen yh-teensä 72 % perusrahoituksesta) ja muiden koulu-tus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella jaetta-vasta osuudesta (2017 alkaen 28 % perusrahoituk-sesta, sisältää strategisen rahoituksen, valtakunnal-listen tehtävien perusteella jaetun rahoituksen ja ala-kohtaisen osuuden).

Strategiakauden aikana ministeriön rahoitusmallia on pyritty kehittämään enemmän laadullisia teki-jöitä huomioivaan suuntaan ottamalla käyttöön opis-kelijapalaute rahoitusperusteena sekä ottamalla Jul-kaisufoorumi-luokitukseen perustuvat painotukset käyttöön julkaisulukumäärien kertoimina.

Helsingin yliopiston osuus valtionrahoituksesta Yliopistojen valtionrahoitus yhteensä on noin 1,9 miljardia euroa. Vuodesta 2013 alkaen on käy-tössä ollut laskennallinen rahoitusmalli, jonka avulla jaetaan suurin osa valtionrahoituksesta, noin 1,6 miljardia euroa. Yliopistojen osuudet lasketaan käyttämällä pääsääntöisesti kolmen edellisen vuo-den keskiarvoja1 kunkin tuloskriteerin osalta.

Kuviossa 21 on esitetty HY:n osuudet OKM-malliin perustuvasta valtionrahoituksesta vuosille 2013–2017 myönnetyn osalta.

Kuvio 21. Helsingin yliopiston laskennallinen perusrahoitus (rahoitus vuosille 2013–2017 ja HY:n osuus, 1 000 €)

Helsingin yliopisto on asettanut strategiassa ja tavoi-teohjelmassa kaudelle 2013–2016 tavoitteekseen OKM:n rahoitusmallin perusteella myönnetystä ra-hoitusosuudesta 24 %. Tämä osuutena määritelty ta-

voite on käytännössä saavutettu vuosittain huoli-matta siitä, että valtion kokonaisrahoituksen taso on laskenut kauden aikana merkittävällä tavalla ensin yliopistoindeksin leikkausten ja jäädytysten ja sen jälkeen rahoitusleikkausten muodossa.

1 Esimerkiksi laskettaessa rahoitusta vuodelle 2017 vuonna 2016 käytettiin tuloskriteerien keskiarvoa vuosilta 2013–2015.

1 219 521 1 230 798 1 252 797 1 203 709 1 188 693

383 340 393 701 400 750 386 704 386 606

23,92%

24,24% 24,24% 24,31%

24,54%

23,6 %

23,7 %

23,8 %

23,9 %

24,0 %

24,1 %

24,2 %

24,3 %

24,4 %

24,5 %

24,6 %

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

1 800 000

2013 2014 2015 2016 2017

HY (1000€)

Muut yliopistot yhteensä (1000€)

HY:n osuus %


Helsingin yliopiston rahoitustulos kriteereittäin Taulukossa 8 on esitetty HY:n osuudet rahoituskri-teerikohtaisesti. Vuodelle 2015 malliin tehtiin joita-kin muutoksia: koulutus-osuuden laskentakriteerien keskinäisiä painotuksia muutettiin ja uusi opiskelija-palaute -rahoituskriteeri otettiin käyttöön.

Tutkimus-osuuden osalta julkaisujen perusteella ja-ettavan rahoituksen laskentatapaa muutettiin julkai-

sufoorumiluokat huomioon ottavaksi ja aikaisem-masta kahdesta erillisestä julkaisujen laskentakritee-ristä siirryttiin yhteen ns. julkaisufoorumi-pisteiden kriteeriin. Mallin kriteerien keskinäiset painotukset ovat samalla kauden aikana vaihdelleet siten, että tutkintojen ja 55 opintopistettä suorittaneiden kri-teerin painotusta on laskettu vastaavasti nostettu työllistymisen painoarvoa. Vuodelle 2017 painoarvoa siirrettiin opetuksen kriteereistä muihin korkea-koulu- ja tiedepolitiikan tavoitteisiin, kun erityisesti strategiarahoituksen osuutta vahvistettiin.

Taulukko 8. Helsingin yliopiston osuus yliopistojen rahoitusmallissa tuloskriteereittäin vuosina 2013–2017

Helsingin yliopiston osuus kriteerillä rahoitusvuodelle

Rahoitusmallin kriteeri 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos

2017-20131 %-yksikköä

Kriteerin paino

mallissa

Ope

tus

(yht

eens

ä 39

%)

Ylemmät korkeakoulututkinnot 16,5 % 17,4 % 18,2 % 18,5 % 18,3 % 1,8 13 %

Alemmat korkeakoulututkinnot 23,0 % 21,8 % 20,8 % 20,1 % 19,6 % -3,4 6 %

Työllistyneet maisterit 21,1 % 17,9 % 16,2 % 17,2 % 18,4 % -2,7 2 %

Vähintään 55op suorittaneet 17,8 % 18,3 % 18,5 % 18,7 % 19,9 % 2,1 10 %

Ulkom. ylemmät kk-tutkinnot 11,2 % 10,6 % 11,9 % 12,8 % 12,9 % 1,7 1 %

Kv. vaihto-opiskelu 18,1 % 18,2 % 18,1 % 17,7 % 17,6 % -0,5 2 % Avoimessa yliopistossa, erillisissä opinnoissa suoritetut opintopisteet 19,9 % 19,8 % 19,9 % 19,5 % 19,3 % -0,6

2 %

Opiskelijapalaute 17,6 % 16,9 % 16,8 % -0,8 (1) 3 %

Opetuksen rahoituskriteerit yhteensä 18,5 % 18,6 % 18,5 % 18,5 % 18,7 % 0,2 39 %

Tutk

imus

Tohtorintutkinnot 27,8 % 27,7 % 27,4 % 27,5 % 28,9 % 1,1 9 %

KV tutkimusrahoitus 34,4 % 36,2 % 37,4 % 36,6 % 35,5 % 1,1 3 %

Muu tutkimusrahoitus 22,4 % 23,1 % 24,1 % 25,3 % 26,6 % 4,2 6 %

Julkaisut 27,7 % 27,7 % 30,6 % 30,6 % 31,6 % 1,0 (1) 13 %

(2013–2014: muut tieteelliset julkaisut) 30,7 % 32,7 % - - - - Ulkomaalainen opetus- ja tutkimushenkilöstö (htv) 27,6 % 27,9 % 27,9 % 27,1 % 26,5 % -1,1

2 %

Ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot 28,4 % 27,0 % 23,2 % 24,1 % - -

Tutkimuksen rahoituskriteerit yhteensä 27,7 % 28,2 % 28,8 % 29,0 % 30,0 % 2,3 33 %

Muu

t ta

voitt

eet Valtakunnalliset tehtävät 40,5 % 41,0 % 41,0 % 41,0 % 42,5 % 2,0 7 %

Alakohtainen osuus 18,8 % 18,8 % 18,8 % 18,8 % 16,9 % -1,9 9 %

Strateginen rahoitus 25,6 % 26,5 % 24,8 % 25,0 % 25,2 % -0,4 12 % Muut koulutus- ja tiedepolitiikan

tavoitteet yhteensä 27,6 % 28,1 % 27,4 % 27,5 % 26,3 % -1,3 28 %

Strategisen tavoitteen saavuttamiseen liittyviä toimenpiteitä 2013–2016 Rahoitusmalliin tulososuuksiin eniten vaikuttavat toiminnalliset tulokset syntyvät yliopiston perustoi-minnan – opetuksen ja tutkimuksen – ja siihen liit-tyvien strategisten tavoitteiden saavuttamisen kautta. Tulososuuksien kehitys suhteutuu aina valta-kunnalliseen kehitykseen, eli Helsingin yliopiston tulisi parantaa tuloksiaan suhteessa enemmän kuin

1 Kriteerien vertailuvuosissa on seuraavat poikkeukset: opiskelijapalaute 2015–2017 ja julkaisut 2015–2017.

muiden yliopistojen, jotta rahoitusmallin tu-lososuuksissa saavutetaan selkeää kasvua. Lasken-nassa käytettävät kolmen vuoden keskiarvot toi-saalta tasaavat muutosta, toisaalta takaavat sen että ”poikkeusvuodet” (esimerkiksi 2000-luvulla toteute-tut tutkinnonuudistukset) heijastuvat melko pitkään tietyissä rahoitusmallin kriteereissä ja yliopistojen välisissä suhteellisissa osuuksissa.


Raportoinnin laadun kehittämisellä on pyritty var-mistamaan, että kaikki rahoitukseen vaikuttavat tuo-tokset on kirjattu ajoissa, jotta ne luetaan hyväksi mi-nisteriön tiedonkeruissa. Strategiakauden aikana mm. opetuksen toimialan ja opiskelijarekisterin sekä kirjaston ja tutkimuksen toimialan toteuttamilla toi-menpiteillä on pystytty perusraportoinnin laadun-varmistuksella vaikuttamaan rahoitustulokseen konkreettisin tavoin. Toiminnanohjauksessa on ke-hitetty rahoitusmalliin liittyvää tiedontuotantoa ja tuotettu kauden aikana ennusteita sekä analyyseja tuloksesta.

Osana muutosohjelmaan valmistautumista vuoden 2015 aikana toimi ns. tulonhankintaryhmä, jonka yhtenä tehtävänä oli tunnistaa osa-alueita, joilla Hel-singin yliopisto voi parantaa suoriutumista tulospe-rustaisessa rahoituksessa. Esimerkiksi kandipalaut-teen käyttöönotossa Helsingin yliopiston tulososuu-det olivat selvästi alemmat kuin valtakunnallinen osuus valmistuneista kandeista edellyttäisi. Kandi-palautteen toteutuksessa tehokkaammin onnistu-neet yliopistot ovat uuden rahoituskriteerin käyt-töönoton alkuvaiheessa saaneet suhteellista etua ra-hoitustuloksissa. Palautteen vastaajamäärän kasvat-tamiseen tähdänneet toimenpiteet ovat vuosina 2015–2016 jo huomattavasti parantaneet vastaus-prosenttia, mutta kolmen vuoden keskiarvossa hidas alku heijastuu vielä jonkin aikaa.

40,3 M€

LAHJOITUKSIA TEKOJA MAAILMAN PARHAAKSI -VARAINHANKINTAKAMPANJASSA 2013–2016

1 Massive Open Online Course

VARAINHANKINTA Varainhankinnan tavoitteena on antaa yliopistolle taloudellista liikkumavaraa tutkimuksen ja opetuk-sen kehittämiseen.

Strategiakauden aikana toteutettiin Tekoja maail-man parhaaksi -varainhankintakampanja, joka toi esiin vahvasti yliopiston tiedeteemat. Kampanja ylitti 25 miljoonan euron tavoitteen lahjoitusten ja lahjoituslupausten ollessa 2013–2016 yhteensä 40,3 miljoonaa euroa. Lahjoitustavoitteet saavutettiin kaikissa kohderyhmissä.

Pitkäjänteisen lahjoittajasuhteiden kehittämisen tu-loksena on onnistuttu saavuttamaan lahjoittaja-pysyvyyttä uusintalahjoitusten kautta sekä kasvatta-maan lahjoitettuja summia. Avainasemassa onnistu-misessa ollut Kirahviklubin laadukas toiminta, kiin-nostava kampanjointi sekä suorat kontaktit.

Kauden aikana luotiin selkeät ja kestävät toiminta-mallit yritys- ja säätiövarainhankitaan pitäjänteisen kumppanuusyhteistyön toteuttamiseksi. Esimerk-kejä onnistuneesta yhteistyöstä ovat kumppaneiden mahdollistamat lahjoitusprofessuurit, yritysyhteis-työssä järjestetyt MOOC-kurssit1 ja monitieteinen MasterClass-ohjelma sekä vuodesta 2010 saakka jat-kunut yhteistyö Helsingin Sanomien kanssa.

Kansainvälisen varainhankinta käynnistettiin strate-giankauden aikana, mutta jäi pilotointiasteelle. Pi-lottihankkeiden puitteissa tehtiin taustatyötä ja to-teutettiin tapaamisia Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Varainhankinnan nykytilasta ja kansain-välisen varainhankinnan mahdollisuuksista teetet-tiin analyysi ulkopuolisella asiantuntijataholla, jonka kanssa jatketaan strategista yhteistyötä varainhan-kintaosaamisen vahvistamiseksi, toiminnan skaalaa-miseksi ja kansainvälistämiseksi.

Strategiakaudella yksityishenkilöiden lahjoittami-sessa edettiin myönteisesti, mutta pienlahjoittajia ja alumneja ei saatu liikkeelle toivotulla tavalla. Osak-seen varainhankintaa hankaloittivat yliopistoleik-kaukset ja niiden ympärillä käyty keskustelu sekä jul-kisuudessa että yliopistoyhteisön piirissä.

https://www.helsinki.fi/fi/yhteistyo/lahjoittajalle/kirahviklubi-on-nakoalapaikka



TILAT

Laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset toimitilat tuke-vat yliopiston strategian toteuttamista ja toiminnan pidemmän aikavälin kehittämistä. Yliopiston halli-tuksen hyväksymän Toimitilaohjelman 2015–2019 keskeiset tavoitteet ohjaavat Tila- ja kiinteistökes-kuksen (TILA) toimintaa. Ne koskevat toimitilojen hallintaa, käyttöä, ylläpitoa ja kehittämistä sekä in-vestointisuunnitelman toteuttamista.

Tilankäyttöä on kaudella 2013–2016 suunnitelmalli-sesti tiivistetty, tiloja on vähennetty ja tilojen muun-neltavuutta ja monitoimisuutta lisätty erityisesti tila-muutosten yhteydessä. Laajoilla tilajärjestelyillä ja toimitilojen määrää vähentämällä on tilakustannus-ten osuutta yliopiston menoista saatu pienennettyä muun muassa vuokraamalla tiloja yhteistyökumppa-neille.

Kiinteistöjen hoidon, huollon ja siivouksen avulla on varmistettu tilojen toimivuus ja käyttökelpoisuus kestävän kehityksen tavoitteet huomioon ottaen. Ra-kennusten ja taloteknisten järjestelmien suunnitte-lun ja käytön keskeisenä lähtökohtana on energiate-hokkuus ja energiaa säästävien innovaatioiden hyö-dyntäminen.

Talotekniikan nykyaikaistaminen mahdollistaa osal-taan yliopistolle strategisesti tärkeän tutkimusinfra-struktuurin kehittämisen. TILAn asiantuntijat ovat osallistuneet tiiviisti tutkimusinfrastruktuurien han-kinnan suunnitteluun ja niiden edellyttämien tila-muutosten valmisteluun.

Yliopiston toimitilaohjelman tavoitteiden mukaisesti on olennaista, että yliopiston rakennukset säilyvät terveellisinä ja turvallisina suunnitelmallisen kor-jaus- ja poistopolitiikan sekä asianmukaisen ja riittä-vän ylläpidon avulla.

TOIMITILOJEN OMISTUSSUHTEET Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n (HYK) toimitilat olivat vuonna 2016 monivuotisen suunnittelun ja työn jälkeen 100 %:sti Helsingin yliopiston omistuk-sessa.

Vuonna 2015 tehtyjen osakekauppojen seurauksena Helsingin yliopistosta tuli Helsingin Yliopistokiin-teistöt Oy:n ainoa omistaja. Aikaisempia omistajia olivat valtio (33 %) sekä Svenska Handelshögskolan ja Taideyliopisto (yhteensä 6 %). Yliopiston tiloista noin 60 % on vuokrattu Helsingin Yliopistokiinteis-töt Oy:ltä ja noin 30 % Helsingin yliopiston rahas-toilta (HYR). Tämän lisäksi yliopiston käytössä on jonkin verran konsernin ulkopuolelta vuokrattuja ti-loja.

Yliopisto on vuokrannut yliopistokonsernin tilat käyttöönsä nettovuokraperiaatteella, jolloin vuokra sisältää pääomavuokran, kiinteistöveron, vakuutuk-set ja yhtiön osalta myös yleiskulut. Yliopisto on vas-tannut itse tilojen ylläpito- ja käyttökustannuksista.

Tila- ja kiinteistökeskus on vastannut yliopistokon-sernin omistuksessa ja käytössä olevien kiinteistöjen hankejohtamisesta, kehittämisestä ja hallinnasta sekä toimitilojen investointisuunnitelmaan sisälty-vien hankkeiden rakennuttamisesta. TILA on vas-tannut myös kiinteistöjen hoidosta, huollosta ja kun-nossapidosta sekä muista kiinteistö- ja tilapalve-luista.

TILAT JA TILANKÄYTTÖ Vuonna 2016 yksiköiden käytössä oli tiloja seuraa-vasti:

• tiedekunnat ja ainelaitokset 55 % • keskeiset valtakunnalliset yksiköt 12 %

(Kansalliskirjasto ja Luonnontieteellinen keskusmuseo)

• muut erilliset laitokset 21 % • muu toiminta 12 % (keskushallinto, Yliopis-

tomuseo, ruokalat ja kahvilat sekä harjoitte-lukoulut).

Kampuksittain tarkasteltuna vuonna 2016 eniten ti-loja oli käytössä keskustakampuksella (35 %), vähi-ten Kumpulan kampuksella (10 %). Kampusten osuudet eivät ole muuttuneet merkittävästi strate-giakaudella.


Kuvio 22. Huoneistoala1 (htm2) kampuksittain vuonna 2016

Käyttötarkoituksen mukaan tarkasteltuna tilanne on pysynyt hyvin samanlaisena koko strategiakauden: tiloista toimistotiloja oli 20 %, opetus- ja tutkimusti-

loja 20 %, laboratoriotiloja 11 % ja liikenne ja tekni-siä tiloja 20 %. Erityis- ja säilytystiloja oli yhteensä 24 % ja muita tiloja kuvion 23 erittelyn mukaan.

Kuvio 232. Tilat3 käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2016 (huoneistoala, htm2)

Tilankäytön muutokset 2013–2016 Strategiakauden aikana yliopiston perustoiminnan käytössä olevien tilojen määrä väheni 502 000 huoneneliömetristä 463 000 huoneistoneliömet-riin (htm²). Helsingin yliopistolla oli kauden ai-kana vuokrattua tilaa kaikkiaan noin 578 000–584 000 huoneistoneliömetriä. Pääosa tiloista oli Helsingissä ja vain noin 8 % muualla maassa. Var-sinaisia toimitiloja oli 18 paikkakunnalla. Lisäksi

1 Sisältää ulosvuokratut tilat (htm2): keskusta 4 423, Viikki 6 172, Meilahti-Ruskeasuo 37 742 ja Kumpula 950. 2 Kuvion tietoja korjattu pdf-verkkojulkaisuun 5.7.2017. 3 Sisältää sekä yliopiston perustoiminnan käytössä olevat ja edelleen vuokratut ja asuntokäytössä olevat tilat.

14 paikkakunnalla on pieniä miehittämättömiä toi-mitiloja kuten seismografiasemia. Yliopiston pe-rustoimintaan eivät sisälly asunto- ja majoitustoi-minnassa, edelleen vuokrattuina, vapaina ja korjat-tavina olevat tilat.

Yliopistokäytössä olevien tilojen määrä on supistu-nut vuosien 2013–2016 aikana noin 26 000 htm2. Toimistotyötiloissa ja opetustiloissa on tiivistetty tilankäyttöä. Kirjastot ovat vähentäneet fyysisiä ko-koelmia digitaalisen aineiston lisääntyessä. Tilan

206 14835 %

156 71727 %

107 71618 %

57 24610 %

50 2389 %

6 3821 %

Keskusta

Viikki

Meilahti-Ruskeasuo

Kumpula

Muu maa

Muu Helsinki

119 08920%

113 57519%

112 15819%

72 50612,4 %

70 75312%

30 2595%

29 3095%

23 8524%

12 9452%

ToimistotilatLiikenne- ja tekniset tilatOpetus- ja tutkimustilatErityistilatSäilytystilatYhteistilatSosiaali- ja virkistystilatAsuin- ja majoitustilatRuokailu-ja keittiötilat


vähentäminen on tarkoittanut lukuisia tilajärjeste-lyjä ja muuttoja. Muuttajia on ollut vuosittain useita satoja.

Yliopistokäyttö loppui muun muassa seuraavista tiloista.

Konsernin omistamat tilat:

• Vironkatu 1, majoitustilaa, toimistotilaa. Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy myi kiin-teistön 2014.

• Aleksanterinkatu 7, toimistotilaa. Helsingin yliopiston rahastot vuokrasi kiinteistön Ympäristöministeriölle 2014.

• Teollisuuskatu 23, toimistotilaa, atk-ko-nesali, verstas- ja varastotilaa. Helsingin yliopiston rahastot myi kiinteis-tön 2012, yliopistokäyttö loppui 2015.

Ulkopuolelta vuokratut tilat:

• Kluuvikatu 7, toimistotilaa (2013) • Vuorikatu 24, toimistotilaa (2014) • Mannerheimintie 166, eläintilaa (2014) • Arppeanum, yliopistomuseo ja Luomuk-

sen kivikokoelmat (2014).

Majoituskäytössä olevien tilojen määrä kasvoi noin 9 000 htm2:llä (74 %). Pihlajamäen kansainvälis-ten vaihto-opiskelija- ja tutkija-asuntojen perus-korjaus- ja laajennushanke valmistui vuonna 2013 ja Otaniemen Aalto-Inn otettiin käyttöön samana vuonna. Asunto- ja majoitustoiminta tukee yliopis-ton kansainvälistymisen strategiaa. Helsingin yli-opiston Tila- ja kiinteistökeskuksen majoituspalve-lut toimii operaattorina myös Aalto-yliopistolle.

Opetustilojen käyttöasteen nostamiseksi tavan-omaisia opetustiloja on strategiakaudella otettu keskitettyyn hallintaan ja samalla opetustiloja on vähennetty muuntamalla niitä muihin käyttötar-koituksiin.

75 % OPETUSTILOJEN KESKIMÄÄRÄINEN KÄYTTÖASTE VUONNA 2016 Keskitetyssä varauksessa olevia opetustiloja oli vuonna 2016 yhteensä 324 ja niiden käyttöaste1 oli keskimäärin 75 %. Käyttöaste on pysynyt samana,

1 Käyttöaste lasketaan keskitetyssä varausjärjestelmässä olevien opetustilojen perusteella. 100 %:n käyttöaste saavutetaan, kun tila on käytössä 1 000 t/vuosi (noin 7 t/pv, 5 pv/vk ja 28 vk/v).

vaikka opetustilojen määrä on vähentynyt 5 % vuo-desta 2015, koska samalla on vähentynyt myös va-rattujen opetustuntien määrä. Korkein käyttöaste oli Kumpulan kampuksella 84 %, keskustakam-puksella 80 %, Viikissä 62 % ja Meilahti-Ruskea-suon kampuksella 56 %. Yksittäisistä opetustiloista päärakennuksen, Siltavuorenpenkereen Athenan, Fabianinkatu 26:n ja Eläinsairaalan opetustilojen käyttöaste oli korkein.

TILAKUSTANNUKSET Perustoiminnan tilakustannukset olivat vuonna 2016 yhteensä 112 M€ (kuvio 24). Tilakustannuk-sista kaksi kolmasosaa ovat pääomavuokria ja vas-tikkeita tilojen omistajille, minkä lisäksi tilakus-tannuksiin sisältyy tilojen ylläpitokustannukset, käyttökustannukset ja käyttäjäpalvelut.

Kuvio 24. Yliopiston perustoiminnan tilakustannukset vuonna 2016 (1 000 €, osuus %)

Yliopiston yksiköiltä veloitetaan tilakustannukset sisäisenä vuokrana, jossa todelliset tilakustannuk-set on tasattu eri rakennusten välillä alueittain. Ti-lojen hinnat lasketaan tilatyypeittäin. Esimerkiksi toimistotilan sisäinen vuokra nettokäyttöalaa (nkm2) kohti oli Helsingissä noin 27,6 eu-roa/nkm². Neliöhinnat eivät ole kuitenkaan ver-rannollisia ulkopuolelta vuokrattavien tilojen hin-toihin, koska yliopiston sisäiseen vuokraan on jyvi-tetty myös osuus yhteisistä käytävistä, auloista ja muista tiloista. Lisäksi sisäinen vuokra sisältää toi-mitilojen käyttökustannukset ja käyttäjäpalvelut yleistä toimitilavuokraa kattavammin.

Ylläpitokustannuksista suurin erä oli lämpöener-gian ostot 4,7 M€. Kunnossapitomenot olivat

Vuodesta 2014 lähtien kaikki tavanomaiset opetustilat ovat ol-leet keskitetyssä varausjärjestelmässä.

74 20066 %

14 00113 %

14 90413 %

9 0448 %

Pääomavuokrat ja vastikkeetKiinteistöpalvelutTilapalvelutLiitännäispalvelut


4,0 M€. Käyttökustannuksista suurimmat olivat siivouspalvelut 6,5 M€ ja sähkön hankinta 5,3 M€. Käyttäjäpalvelujen menoista suurimmat kokonai-suudet olivat vahtimestaritoimi 2,6 M€. Käyttäjä-palvelujen menoissa olivat mukana myös hankin-tojen poistot 3,0 M€.

Asunto- ja majoituspalvelujen liikevaihto oli 5,4 M€. Liiketoiminnan tulot kattoivat 91 % liike-toiminnan menoista. Toiminta oli alijäämäinen noin 0,5 M€.

Strategiakaudella tilakustannusten seurantaindi-kaattorina käytettiin toteutuneiden tilakustannus-ten osuutta yliopiston kokonaismenoista. Yliopis-ton hallituksen asettama tavoite oli vuoden 2016 loppuun mennessä 15,8 % Prosenttiosuus pieneni vuoden 2013 17 prosentista vuoden 2016 16,6 pro-senttiin.

16,6 % TILAKUSTANNUSTEN OSUUS YLIOPISTON KOKONAISMENOISTA VUONNA 2016 Kauden aikana ovat perustoiminnan tilakustan-nukset pysyneet euromääräisesti lähes samoina. Tilan vähentyminen on tasannut kustannustason nousun. Yliopiston kokonaismenot ovat vähenty-neet rahoituksen vähentyessä, mikä on kasvattanut tilakustannusten suhteellista osuutta.

Rakennus- ja korjaushankkeiden kustannukset ei-vät sisälly tilakustannuksiin. Rakennusten omista-jat vastaavat uudisrakentamisesta ja peruskorjauk-sesta, joiden kustannukset vaikuttavat kuitenkin pääomavuokrien nousuna yliopiston tilakustan-nuksiin. Vuosittaisen kunnossapidon kustannuk-set sisältyvät tilakustannuksiin samoin kuin tilojen erillisvarustaminen.

TILANKÄYTÖN TEHOSTAMINEN KAMPUKSITTAIN Yliopisto on strategiakauden aikana vähentänyt ti-lojaan hallituksen linjausten mukaisesti. Tila- ja kiinteistökeskus on sovittanut tiloja yhteen yksi-köiden toiminnan ja sen muutosten kanssa sekä valmistellut laajoja tilankäytön tehostamistoimen-piteitä kaikilla kampuksilla yhteistyössä tiedekun-tien ja erillisten laitosten kanssa.

Kauden aikana tehdyt laajat selvitykset valtion joi-denkin sektoritutkimuslaitosten sijoittumisesta

yliopistokampuksille ovat tuottaneet tulosta ja näitä laitoksia on sijoitettu yliopistokäytöstä va-pautuviin tiloihin. Toimenpiteet vahvistavat yli-opiston ja sektoritutkimuslaitosten yhteistyötä.

Keskustakampus Kansalliskirjaston rakennushistoriallisesti arvok-kaan Engelin osan peruskorjaus valmistui vuonna 2015 ja kirjasto avattiin yleisölle maaliskuussa 2016.

Yliopistonkatu 4 entisen Hallintorakennuksen pe-ruskorjaus käynnistyi vuonna 2016. Katutasoon liittyvissä kerroksissa aloittaa syksyllä 2017 uuden-lainen Tiedekulma, kohtaamispaikka kaupunkilai-sille ja yliopistolaisille. Kellarikerroksiin tulee Uni-Sportin liikuntatilat ja yläkerrokset vuokrataan ul-kopuolisille.

Strategiakausi käynnistyi keskustakampuksella Kaisa-kirjaston valmistumisen myötä vapautunei-den kirjastotilojen tilajärjestelyillä. Tässä yhtey-dessä peruskorjattiin Unioninkatu 35, tilat tulivat pääosin sosiaalitieteille. Yliopistomuseo siirtyi Arppeanumista päärakennuksen uuden puolen en-tiseen kirjastosaliin, jonne avautui pysyvä perus-näyttely maaliskuussa 2015.

Kiinteistöjä kunnostettiin myös yliopiston ulko-puolisille toimijoille vuokrattavaksi. Aleksanterin-katu 7:n tilat korjattiin ympäristöministeriön käyt-töön ja Franzénia-rakennus korjattiin Helsingin kaupungille päiväkotikäyttöön. Molemmat hank-keet valmistuivat keväällä 2015. Helsingin yliopis-ton rahastot (HYR) myi Franzénian vuonna 2016.

Metsätaloon sijoitettiin valtiotieteelliseen tiede-kuntaan vuonna 2015 liitetyt Kuluttajatutkimus-keskus (KTK) ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo). Sinne siirtyi päärakennuksesta samana vuonna myös humanistisen tiedekunnan kanslia.

Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa toteu-tettiin vuonna 2014 laaja ulkoalueen uudistustyö, minkä tuloksena istutusalueet muodostavat evo-luutiopuun. Yksi uudistuksen tarkoituksista oli val-mistella uuden pääsisäänkäynnin rakentamista puutarhan eteläpuolelle.

Kumpulan kampus Chemicumin talotekniikan vuonna 2013 käynnis-tynyt laaja vaiheittainen peruskorjaus valmistui syksyllä 2016. Peruskorjattuna Chemicumin talo-tekniikka mahdollistaa kemian tutkimusinfra-struktuurin ajanmukaisen toiminnan. Korjaustöi-den valmistuttua laitoksen tilankäyttö tehostui ja



mahdollisti osaltaan yliopistokäytössä olevien tilo-jen vähentämisen Kumpulan kampuksella.

Vuonna 2014 Physicumissa tehtiin tilajärjestelyjä kirjaston ja matemaattis-luonnontieteellisen tiede-kunnan kanssa. Muutostöiden jälkeen tiedekun-nan kanslia muutti Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan alueelta Physicumiin. Arppeanum-ra-kennuksesta luopuminen vuonna 2015 merkitsi ra-kennuksessa olleiden kivikokoelmien siirtoa Kum-pulan kasvitieteelliseen puutarhaan ja Physicumin varastotiloihin.

Meilahden kampus Vuonna 2016 suurin osa oikeuslääketieteen toi-minnoista ja henkilökunnasta siirtyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) palvelukseen ja oi-keuslääketieteen tilat siirtyivät suurelta osin THL:n käyttöön 1.1.2016 alkaen.

Psykologian ja logopedian tilojen suunnittelu Haartmaninkatu 3:een käynnistyi. Terveystieteen keskuskirjasto Terkko vähentää fyysisiä kokoel-mia, ja vapautuvan kirjastotilan suunnittelu uu-denlaiseksi tapaamis-, tapahtuma- ja yritysyhteis-työtilaksi käynnistyi.

Vuonna 2015 Haartmaninkatu 3 tontille valmistui uudisrakennus HUSLAB:n käyttöön. HUSLAB:lta vapautuviin tiloihin Haartmaninkatu 3:n niin kut-sulle vanhalle puolelle siirtyvät psykologian ja lo-gopedian oppiaineet vuonna 2017.

Lääketieteellisellä tiedekunnalla on koko strategia-kauden ajan ollut käynnissä laaja tilankäytön te-hostamishanke. Siihen liittyen 2013 valmistui Bio-medicum 1:n koe-eläintilojen laajennus- ja ajan-mukaistamishanke. Vuonna 2015 tiedekunnan kanslialle ja Meilahden talouspalveluille toteutet-tiin uudet toimitilat Biomedicum 1:een ja Ruskea-suolta muuttaneelle kansanterveystieteelle Biome-dicum 2B -torniin.

Ruskeasuon rakennuksista luopumista on valmis-teltu koko strategiakauden ajan. Alueen asemakaa-voittaminen asuntorakentamiselle on käynnissä ja toimintojen siirtämistä sijoittamista Meilahteen ja Tilkanmäelle valmistellaan.

Viikin kampus Vuonna 2016 valtion sektoritutkimuslaitoksille suunniteltiin ja toteutettiin tiloja Viikkiin. Luon-nonvarakeskus (Luke) muutti monitilatoimistoiksi

rakennettuihin tiloihin Latokartanonkaari 7:ään ja 9:ään. Luke:lle vuokrattiin ja rakennettiin yliopis-ton eri rakennuksiin lisäksi erilaisia laboratorio- ja aputiloja.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) sijoittumi-selle Viikkiin tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja ja käynnistettiin SYKE:n toimistotilojen suunnittelu D-rakennukseen (Latokartanonkaari 11) ja SYKE:n merikeskuksen laboratoriotilojen suunnittelu E-E-rakennukseen (Agnes Sjöberginkatu 2).

Biokeskus 1:n talotekniikan vaiheittainen perus-korjaus käynnistyi 2016.

1970-luvulla rakennetun Viikin F-talon peruskor-jaus- ja laajennushanke koe-eläinkeskuksen jyrsi-jätoimintojen käyttöön valmistui vuonna 2013. Tiedepuiston Asunnot Oy:n Vuolukiventien asun-tolakiinteistöjen peruskorjaus- ja laajennushanke valmistui vuoden vaihteessa 2013.

Vuonna 1995 valmistuneen Biokeskus 2:n talotek-niikan peruskorjaus ja siihen liittyvät tilajärjestelyt toteutettiin vuosina 2014–2015. Peruskorjaus edellytti farmasian tiedekunnalle ja biotieteen lai-tokselle laajoja evakkojärjestelyjä.

Tietotekniikkakeskuksen uusi pääkonesali valmis-tui Metsätieteiden talon luentosalisiipeen syksyllä 2014. Tietotekniikkakeskuksen toiminta saatiin strategiakaudella keskitettyä Viikkiin.

Helsingin ulkopuoliset yksiköt Yliopiston toiminta Lahdessa keskitettiin Niemen alueelle vuonna 2015 ja tämän edellyttämät viimei-setkin muutostyöt valmistuivat vuonna 2016.

Lammin biologisen aseman asuntoloiden ja alue-järjestelmien peruskorjaus valmistui vuonna 2013. Samassa yhteydessä rakennettiin hakevoimala ja siirryttiin hakelämmitykseen.

Mäntsälässä Saaren Tuotantoeläinklinikan perus-korjaus suunniteltiin ja urakkatarjoukset saatiin vuonna 2015. Hankkeen toteutus kuitenkin siirret-tiin myöhemmäksi.

Hyytiälän metsäaseman asuntoloiden peruskor-jauksen esiselvitys ja tilatarveselvitys, ja Tvärmin-nen eläintieteellisen aseman päärakennuksen, op-pilasasuntolan, tutkija-asuntolan ja huoltoraken-nuksen korjausten hankeselvitystyö aloitettiin vuo-den 2014 lopulla. Investointipäätöksiä ei ole vielä tehty.


LUETTELO TAULUKOISTA JA KUVIOISTA

Taulukot Taulukko 1. Täydentävän tutkimusrahoituksen tuotot 2015–2016 ........................................................................................ 15 Taulukko 2. Hakijatilasto 2016 .................................................................................................................................................24 Taulukko 3. Suoritetut tutkinnot tiedekunnittain 2016........................................................................................................... 25 Taulukko 4. Tohtorintutkinnot ja opiskelijat tutkijakouluittain vuonna 2014–2016 ............................................................26 Taulukko 5. Helsingin yliopiston kokonaistuotot vuosina 2014–2016 .................................................................................. 49 Taulukko 6. Helsingin yliopiston kokonaiskulut vuosina 2014–2016 ................................................................................... 50 Taulukko 7. Helsingin yliopiston yli- ja alijäämä 2014–2016 ................................................................................................. 51 Taulukko 8. Helsingin yliopiston osuus yliopistojen rahoitusmallissa tuloskriteereittäin vuosina 2013–2017 ................... 57

Kuviot Kuvio 1. Helsingin yliopiston henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin 2012–2016 ................................................................. 7 Kuvio 2. Henkilötyövuosien kumulatiivinen muutos 2013–2016, opetus- ja tutkimushenkilöstö ja muu henkilöstö ........... 7 Kuvio 3. Henkilötyövuosien kumulatiivinen muutos (%) 2013–2016, opetus- ja tutkimushenkilöstö ja muu henkilöstö .... 7 Kuvio 4. Henkilöstölukumäärä ja osuus yliopistopalveluissa vuoden 2016 lopussa yksiköittäin .......................................... 8 Kuvio 5. Hallintohenkilöstön lukumäärän ja henkilötyövuosien kehitys 2012–2016 .............................................................. 9 Kuvio 6. Helsingin yliopiston sijoitukset rankingeissa 2011–2016 ......................................................................................... 13 Kuvio 7. Tieteenalapainotettu julkaisuindeksi (CNCI) tiedekunnittain, 2013–2016 keskiarvo ............................................ 18 Kuvio 8. Kansainvälisen henkilöstön %-osuus opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilöstöryhmissä vuonna 2016 ........... 20 Kuvio 9. Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat ja suoritetut tutkinnot 2008–2016 ................................................................... 21 Kuvio 10. Suoritetut tutkinnot 2010–2016 ..............................................................................................................................26 Kuvio 11. Opiskelijamäärien kehitys vuosina 2010–2016 .......................................................................................................26 Kuvio 12. Helsingin yliopisto tuotot ja kulut vuonna 2016 ..................................................................................................... 48 Kuvio 13. Kokonaistuottojen lähteet 2016, miljoonaa euroa ja osuus %................................................................................ 49 Kuvio 14. Täydentävän tutkimusrahoituksen lähteet 2016, miljoonaa euroa ja osuus % ..................................................... 50 Kuvio 15. Kokonaiskulujen jakautuminen 2016, miljoonaa euroa ja osuus % ...................................................................... 50 Kuvio 16. Yli- ja alijäämän muodostuminen vuosina 2010–2016, miljoonaa euroa .............................................................. 51 Kuvio 17. Rahoitus kampuksittain vuonna 2016, miljoonaa euroa ......................................................................................... 52 Kuvio 18. Erillisten laitosten rahoitus vuonna 2016 ................................................................................................................ 52 Kuvio 19. Tiedekuntien rahoitus vuonna 2016, miljoonaa euroa ............................................................................................ 53 Kuvio 20. Erillisten laitosten rahoitus vuonna 2016, miljoonaa euroa ................................................................................... 53 Kuvio 21. Helsingin yliopiston laskennallinen perusrahoitus (rahoitus vuosille 2013–2017 ja HY:n osuus, 1 000 €) ........ 56 Kuvio 22. Huoneistoala (htm2) kampuksittain vuonna 2016 ................................................................................................. 60 Kuvio 23. Tilat käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2016 (huoneistoala, htm2)................................................................... 60 Kuvio 24. Yliopiston perustoiminnan tilakustannukset vuonna 2016 (1 000 €, osuus %) .................................................... 61

HELSINGIN YLIOPISTON KATSAUS VUOTEEN 2016 JA STRATEGIAKAUTEEN 2013–2016

Julkaistu 29.3.2017

Päivitetty 5.7.2017

- Kuvio 23. Tilat käyttötarkoituksen mukaan vuonna 2016 (huoneistoala, htm2): kuvion tietoja korjattu

katsaus vuoteen 2016 - helsinki.fi...2016 aikana, ja päätös toimintojen yhtiöittämisestä...

Documents