kannuksen kaupungin perusopetuksen … ja koulutus... · 2015-05-05 · suomi äidinkielenä 7.3...

KANNUKSEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

vuosiluokat 1-9 01.08.2012

2

OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

1. Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1.2 Opetussuunnitelman sisältö

2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat…………………………………….6

2.1 Arvot ja toiminta-ajatus 2.2 Perusopetuksen tehtävä 2.3 Perusopetuksen järjestäminen

3. Opetuksen toteuttaminen…………………………………………………...9

3.1 Oppimiskäsitys 3.2 Oppimisympäristö 3.3 Toimintakulttuuri 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat 3.5 Opetusjärjestelyt ja tuntijako 3.6 Koulun toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki…………………………………………13

4.1 Yleinen tuki 4.2 Tehostettu tuki 4.3 Erityinen tuki 4.4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4.4.1 Yleisen tuen tavoitteet, järjestäminen ja yhteistyö alkuope-tuksessa, luokilla 3-6, luokilla 7-9

4.4.2 Tehostetun tuen tavoitteet, järjestäminen ja yhteistyö al-kuopetuksessa, luokilla 3-6, luokilla 7-9

4.4.3 Erityisen tuen tavoitteet, järjestäminen ja yhteistyö alkuope-tuksessa, luokilla 3-6, luokilla 7-9

4.5. Yksilölliset suunnitelmat 4.5.1 Oppimissuunnitelma 4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunni-telma

5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot………………………………26

5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1. Tukiopetus 5.1.2. Osa-aikainen erityisopetus 5.1.3. Erityisopetus 5.1.4. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen 5.1.5. Pidennetty oppivelvollisuus

3

5.1.6. Toiminta-alueittain opiskelu 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki

5.2.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö 5.2.2. Ohjauksen järjestäminen 5.2.3. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen 5.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta

5.3. Joustavan perusopetuksen toiminta 5.4. Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 5.4.1. Oppilashuolto 5.4.2. Turvallisuuden edistäminen 5.4.3. Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 5.4.4. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus…………………………………………..50

6.1. Saamelaiset 6.2. Romanit 6.3. Viittomakieliset 6.4. Maahanmuuttajat

7. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt ..…………………....51 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet ..……………………….… …52 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus ..…………………………………………….55

Suomi äidinkielenä 7.3 Toinen kotimainen kieli ……………………………………………....71

Ruotsin kieli 7.4 Vieraat kielet ..………………………………………………………….75 7.5 Matematiikka ...…………………………………………………………87 7.6 Ympäristö- ja luonnontieto ………………………………………….100 7.7 Biologia ja maantieto ..……………………………………………….105 7.8 Fysiikka ja kemia ..……………………………………………………113 7.9 Terveystieto ..…………………………………………………………124 7.10 Uskonto ..…………………………………………………………….130 Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Muut uskonnot 7.11 Elämänkatsomustieto ..…………………………………….………130 7.12 Historia ..……………………………………………………….…….143 7.13 Yhteiskuntaoppi ..…………………………………………………..147 7.14 Musiikki ..………………………………………………………….....149 7.15 Kuvataide ..…………………………………………………………..155

4

7.16 Käsityö ..………………………………………………………………161 7.17 Liikunta ..……………………………………………………………..171 7.18 Kotitalous ..………………………………………………………….183 7.19 Valinnaiset aineet ..……………………………………………….. 185 7.20 Oppilaanohjaus ..………………………………………………….. 205

8. Oppilaan arviointi …………………………………………………………...208 8.1 Arviointi opintojen aikana ..………………………………………… .208 8.2 Päättöarviointi ………………………………………………………… 215 8.3 Todistukset ……………………………………………………………. .217 LIITE 1 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko LIITE 2 Valtioneuvoston asetus 1435/2001 LIITE 3 Kannuksen perusopetuksen tuntijako

5

1.OPETUSSUUNNITELMA

1.1 Opetussuunnitelman laatiminen

Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma

laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Ope-

tussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa

määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusope-

tuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja

perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat pää-

tökset.

Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta

ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat

• perusopetuslaki ja -asetus

• valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista

tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

• esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

• opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma

• opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 §:n mukainen vuosittainen

suunnitelma.

Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa.

Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukoh-

taisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman

yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan

huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn.

Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppi-

lashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja

terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.

1.2 Opetussuunnitelman sisältö

Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin

opetuksen järjestäminen edellyttää:

• arvot ja toiminta-ajatus

• yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet

• kieliohjelma

• noudatettava paikallinen tuntijako

• toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset

• opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus

• opetuksen mahdollinen eheyttäminen

• aihekokonaisuuksien toteuttaminen

• opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai

opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa

• valinnaisaineiden opetus

• tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle

• yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa

• kodin ja koulun yhteistyö

• yhteistyö muiden tahojen kanssa

6

• oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen

• oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet

• ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt

• kerhotoiminnan järjestäminen

• tukiopetuksen järjestäminen

• erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

• eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus

• oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja

päättöarvioinnin kriteereihin

• opinnoissa etenemisen periaatteet

• todistukset

• tietostrategia

• toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen.

2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

2.1 Arvot ja toiminta-ajatus

Toiminta-ajatus

Kannuksen perusopetus tukee oppilaiden laajaa yleissivistystä, kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vas-

tuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetus

parantaa erilaisten oppijoiden oppimisedellytyksiä ja edistää tasa-arvoisuutta. Opetuksessa painote-

taan oma-aloitteellisuutta ja vastuullisuutta sekä työnteon ja yrittämisen tärkeyttä. Kotiseudun tun-

temuksen ja arvostamisen oppiminen antaa eväät kansainvälistymiseen.

Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa kehitetään valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten.

Näitä valmiuksia ovat lukuja kirjoitustaito, laskutaito, oppimis- ja työskentelytavat sekä yhteisölli-

syyteen kasvaminen ja sosiaaliset taidot. Lisäksi vuosiluokilla 1-2 erityisesti opastetaan turvalliseen

käyttäytymiseen liikenteessä.

Arvopohja

Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoike-

uksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lap-

sen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä,

vastuullisuutta, turvallisuutta, yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista sekä terveellisiä

elämäntapoja.

Alkuopetuksen arvot perustuvat ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, ja monikulttuurisuuden hyväk-

symiseen sekä luonnon monimuotoisuuden ja maapallon elinkelpoisuuden säilyttämiseen eli kestä-

vään kehitykseen.

Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen,

pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja

paikalliset erityispiirteet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähem-

mistöt. Opetuksessa painotetaan erityisesti oman kotiseudun, Kannuksen ja Keski-Pohjanmaan, laa-

jaa ja syvällistä tuntemista. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistumi-

7

nen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan

oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja

kansainvälistyvässä maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä

ymmärrystä.

Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan

huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille

valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä.

Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnus-

tuksetonta.

Perusopetuksen toiminta-ajatuksen ja arvopohjan tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin

sekä jokapäiväiseen toimintaan.

2.2 Perusopetuksen tehtävä

Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtä-

vänä on toisaalta tarjota yksilöille mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus

ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä

ja tasa-arvoa.

Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen, ja terveen itsetun-

non kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiu-

det jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusope-

tuksen on tuettava myös jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä ja äidinkielen kehi-

tystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen.

Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtä-

vänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä

lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on

myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuriperintöä sekä uudistaa ajattelu-

ja toimintatapoja.

Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen,

antamat valmiudet. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää val-

miuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten.

Esi- ja perusopetuksen on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien luokkien

opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä varten. Vuosiluokat

8-9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-

opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä.

2.3 Perusopetuksen järjestäminen

Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten,

että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien

kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.1 Oppilaalla on lain

mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä

8

riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus

saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritel-

lyt opintososiaaliset edut ja palvelut.2

Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan su-

kupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuu-

den tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella3. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopi-

muksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten

ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa4.

Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta kou-

lupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on

mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunni-

oittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin

puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdolli-

suudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen

sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin.

1 Perusopetuslaki (628/1998) 3 § 2 mom. (477/2003), 3 § 3 mom. ja 29 § 1 mom.

2 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010), 31 § 1 mom. ja 31 a § 1 mom. (477/2003)

3 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 § 2mom.

4 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus (Salamanca Statement)

1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg) 1996 ja YK:n vammaisten

henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006

Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta.

Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskente-

lyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulli-

seksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista.

Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten

ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen

ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen,

jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehi-

tystä tukevien toimijoiden kanssa.

Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset

sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A

1435/20.12.2001, 6 §) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu

oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (43 §). Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmas-

sa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuk-

sen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta.

Mikäli opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän

sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisäl-

löt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien

oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai use-

ammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kes-

ken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokoko-

naisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia.

9

Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset

viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiai-

neiden opetustunnit.

3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet

Koulussamme oppilaalla on mahdollisuus hankkia itselleen laaja yleissivistys monipuolisen perus-

koulutuksen avulla. Koulu antaa oppilaalle valmiuksia ajatella ja toimia kansainvälisesti. Kotiseu-

dun tuntemuksen ja arvostamisen oppiminen antaa eväät kansainvälistymiseen.

Koulu kannustaa oppilasta tietojen ja taitojen hankintaan ja antaa hänelle mahdollisuuden kehittyä

toiset huomioon ottavaksi, suvaitsevaksi, vastuuntuntoiseksi, elämäänsä hallitsevaksi, hyvän itse-

tunnon omaavaksi yksilöksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa

koulu kehittää oppilaan valmiuksia opiskelua, työtä ja elämää varten.

Kasvatuksessa ja opetuksessa painotetaan oma-aloitteellisuutta ja vastuullisuutta sekä itsenäistä tie-

donhankintaa, yhteistyötaitoja, työntekoa ja yrittämistä.

Oppilas ymmärtää ihmisen riippuvuuden ja vastuun luonnosta ja ympäristöstä. Hän oppii harkitse-

maan tekojaan, perustelemaan ratkaisujaan sekä kantamaan teoistaan vastuun. Hän sisäistää hyvät

tavat ja käyttäytyy niiden mukaan. Tärkeää on oppilaan realistisen minäkuvan vahvistuminen ja

kyky ilmaista itseään niin oppimistilanteissa, omassa yhteisössään kuin kansainvälisissäkin yhteyk-

sissä.

3.1 Oppimiskäsitys

Oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakentamisprosessiksi,

jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen on tavoitteellista opiskelua erilaisissa tilan-

teissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa.

Opittavana on uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen

välineitä.

Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien

tietoja tunnerakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa aineista. Vaikka oppimisen

yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta,

motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee aktiivisessa, vasta-

vuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja

päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmaratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on

tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä

sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.

10

3.2 Oppimisympäristö

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisten ja psyykkisten rakenteiden koko-

naisuutta. Fyysinen oppimisympäristö tarkoittaa luontoa, ihmistä sekä rakennettua ympäristöä. Tä-

hän kuuluvat erityisesti rakennukset ja tilat, opetusvälineet sekä lähiympäristö. Psyykkinen oppi-

misympäristö taas muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Oppi-

misympäristön on oltava sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen, viihtyisä ja asianmukainen, ja

sen on tuettava oppilaan terveyttä.

Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen tulee olla esteettisesti miellyttävä.

Opiskelutiloja ja –välineitä tulee voida käyttää joustavasti siten, että ne ohjaavat käyttämään moni-

puolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Erilaisten työvälineiden ja materiaalien sekä kirjas-

topalveluiden tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että hän voi opiskella aktiivisesti ja itsenäisesti.

Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan

jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mu-

kaan tietoverkkojen käyttämiseen.

Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä hänen aktiivi-

suuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Sen tulee tukea myös sekä opettajan ja oppilaan että

oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Oppimisympäristön tulee edistää myös oppilaan oman toi-

minnan arviointia. Oppimisympäristössä tulee vallita avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen

ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaalle. Alkuopetuksessa op-

pimisen kannalta on keskeistä opettajan ja oppilaan välinen, oppilaiden keskinäinen sekä oppilaan ja

koulun kaikkien aikuisten välinen vuorovaikutus.

Oppimisympäristön tulee alkuopetuksessa olla oppimisen kannalta virikkeinen ja sen tulee houku-

tella lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen. Erilaisten työvälineiden ja materiaalien sekä kirjas-

topalvelujen tulee olla oppilaan ulottuvilla koulun sijainnista huolimatta niin, että oppilas voi oppia

aktiivisesti ja itsenäisesti. Oppilaalle on tarjottava tilaisuuksia myös leikkiin, monipuoliseen työs-

kentelyyn sekä liikuntaan sisällä ja ulkona.

3.3 Toimintakulttuuri

Toimintakulttuuri on käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Tavoitteena on, että

kaikki koulun käytännöt tukevat kasvatus- ja opetustyön tavoitteita. Toimintakulttuuriin kuuluvat

kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaat-

teet ja kriteerit. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toi-

mintaan kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin.

Toimintakulttuurin tarkennukset tulevat esille sekä koulun lukuvuosisuunnitelmassa että koulukoh-

taisissa opettajainkokouksissa.

11

3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat

Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin op-

pimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan

ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valin-

nalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita,

joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä

ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja

vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee

edistää monipuolisesti tietoja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien

ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elä-

myksiin ja leikkiin.

Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa.

Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne

•• virittävät halun oppia

•• ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen

•• ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat

ja tavoitteet

•• aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti

•• edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista

ja niissä harjaantumista

•• kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja

•• tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista

•• edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä

sekä vastuun kantamista toisista

•• kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä

hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten

•• auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan

vaikuttaa siihen.

•• kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa

Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetus-

ryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimista-

poihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja

motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden

yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation.

Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä

tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyn-

tää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta.

Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toi-

minnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien

keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa

tukee eriyttämistä.

Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisno-

peuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin

opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettä-

vissä olevaan aikaan.

12

Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osal-

listumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppi-

laita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohja-

taan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden

kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin

ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä

näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta.

Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehi-

tysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon.

3.5 Opetusjärjestelyt ja tuntijako

Valtioneuvosto on 20.12.2001 antanut asetuksen perusopetuksen uudesta tuntijaosta. Kannuksen

kaupungissa noudatettava perusopetuksen tuntijako perustuu ko. asetukseen. Sivistyslautakunnan

hyväksymässä tuntijaossa vuosiluokilla 1-2 on oppilaalle annettava opetusta vähintään 20 vuosi-

viikkotuntia. Liitteenä Kannuksen kaupungin perusopetuksen tuntijako 1.8.2004 lukien.

Perusopetuksen vuosiluokilla 3-6 opiskellaan oppiaineita hajautetusti eli lukuvuosi muodostaa yh-

den oman kokonaisuuden.

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 noudatetaan 5-jaksojärjestelmää eli lukuvuosi on jaettu viiteen

lähes yhtä pitkään jaksoon. Oppiaineiden oppimäärät on kurssitettu, ja yhden kurssin pituus on 38

tuntia. Jokaisessa jaksossa opiskellaan noin 4-6 oppiainetta. Näin oppilas voi paremmin keskittyä

jakson oppiaineisiin ja oppii hallitsemaan laajempia kokonaisuuksia. Osa oppiaineista voi kuitenkin

olla kokonaan tai osittain hajautettuina, jolloin niitä opiskellaan useamman jakson aikana. Taito- ja

taideaineita opiskellaan pääosin hajautetusti.

3.6 Koulun toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

Koulun itsearviointi on osa opetussuunnitelman jatkuvaa kehittämistä. Kehittämistyö on sekä yleistä

koulun toiminnan ja toimintaedellytysten parantamista että oppiaine- ja oppiaineryhmäkohtaista

kehittämistä. Arvioinnin kohteiden ja kriteerien valinta perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyi-

hin tavoitteisiin. Itsearviointi suunnataan koulun eri toiminta-alueisiin, jolloin arvioidaan kerrallaan

vain osaa koulun tavoitteista. Arviointi kattaa kuitenkin vuorollaan kaikki toiminnan osa-alueet.

Itsearviointiin osallistuvat opettajat, oppilaat ja muut kouluyhteisön jäsenet sekä oppilaiden huolta-

jat ja mahdollisesti muut koulun ulkopuoliset yhteistyötahot.

Arviointia voidaan suorittaa mm. kyselylomakkeilla, haastatteluilla ja erilaisilla ryhmäkeskusteluil-

la. Lisäksi osallistutaan valtakunnallisiin matematiikan, äidinkielen ja vieraiden kielten kokeisiin

sekä tarpeen vaatiessa valtakunnallisen tason tietojen keruuseen ja arviointiin. Opetusmenetelmiä

arvioidaan koulussa kehityskeskusteluilla sekä tutustumalla eri luokkien ja koulujen työskentelyyn.

13

4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuu-

det ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja

oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta

ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan,

vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.

Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa,

kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset

oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannus-

tetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistu-

mista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimis-

vaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimin-

taympäristöön liittyvät tekijät.

Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen il-

metessä5. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännös-

sä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnja-

ko. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa

tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia.

Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten

muiden arviointien tuloksia6. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia

oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti

suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä

toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista.

Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden

huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja

opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tär-

keää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä.

Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen

antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen

antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti

huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta

perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa

koulusta toiseen.

5 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)

Tuki erityisissä tilanteissa

Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämän-

tilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan

sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä mää-

rin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista7. Koulukotiin

sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen

14

järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaala-

koulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista8. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitet-

tujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta9. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen

osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus10.

Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös

toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuk-

sen järjestämislupa, tai valtion koulun.

Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa,

jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppi-

laastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa

oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan.

Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman

perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mai-

nittujen normien mukaan.

6 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä

lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa

säätelevä valtioneuvoston asetus) (380/2009) 9 §

7 Perusopetuslaki 4 § 3 mom.

8 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) 41 § 1, 2, ja 4 mom.


4.1 Yleinen tuki

Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina

työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edel-

lytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä

tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman

hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitys-

tä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilais-

ten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opetta-

jien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtä-

vänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja

ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaas-

teensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa

vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista.

Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa

opiskelutilanteissa ja oppiaineissa.

Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja

tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakenne-

taan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan

ja huoltajan kanssa.

Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettaji-

en yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjeste-

lyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös

15

oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetus-

ryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä.

Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja

aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksenjärjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla ne

osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia.

10 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 § 3 ja 4 mom.


4.2 Tehostettu tuki

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaises-

ti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn

oppimissuunnitelman mukaisesti12. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä.

Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vah-

vempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti

oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuo-

toistumista ja kasautumista.

Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta eri-

tyisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa 5.1.3. Tehoste-

tun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityis-

opetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa

tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistä-

jänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason

ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnis-

tumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä

itsestään ja koulutyöstä.

Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana.

Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppi-

laan tuen tarvetta.

12 Perusopetuslaki 16 a § 1 mom. (642/2010)

Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan

•• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena

•• oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista

•• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

•• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla

tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea

16

Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja eten-

kin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion

laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää

sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogi-

sen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppi-

missuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huolta-

jan luvalla.

Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen

piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai

muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppi-

laan asian käsittelystä säädetään13. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu

tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tar-

kemmin luvussa 4.5.1.


4.3 Erityinen tuki

Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saa-

vuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pi-

dennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustu-

vasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista14. Käytettävissä ovat perusope-

tuksen kaikki tukimuodot.

Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että

oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen.

Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytys-

tensä puitteissa vastuuta opiskelustaan.

Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan aina-

kin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä15. Päätös teh-

dään hallintolain mukaisesti16. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkit-

tävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää

oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvit-

tavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen17. Oppimäärän yksilöl-

listäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusope-

tuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos

psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sai-

rauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn

vuoksi voida antaa muuten18. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehos-

tetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnet-

tomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. 14 Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010)

15 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642 /2010)

16 Hallintolaki (434/2003)



17

Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja

tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys19.

Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai

työntekijä hankkii

•• oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen

etenemisestä

•• moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvi-

tyksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta

Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden

kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan peda-

gogiseksi selvitykseksi.20

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan

•• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena

•• oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista


•• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla

tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea

•• perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn

oppimäärän

Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja

muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materi-

aaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen

valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteelli-

nen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään

oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaal-

la on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tar-

peen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen

todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää

tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehos-

tettua tukea.

19 Perusopetuslaki 17§ 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34, 35 ja 36 §

20 Perusopetuslaki 17§ 3 mom. (642/2010)

18

4.4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki


Oppilaan tukeen liittyvien hallintopäätösten tekijät määritellään opetuksen järjestäjän johtosäännös-

sä22. Kolmiportaisen tuen käytössä erityisopettajat koordinoivat oppilaan tuen organisointia, lomakkeiden

käyttöä ja täyttöä sekä käytännön toteuttamista, johon kuuluu konsultaatiota kaikkien luokan- ja

aineenopettajien, kodin ja asiantuntijatahojen kanssa tarpeen mukaan.

4.4.1 YLEISEN TUEN TAVOITTEET, JÄRJESTÄMINEN JA YHTEISTYÖ

ALKUOPETUKSESSA

Tavoitteena on, että yleisen tuen avulla oppilas selviytyy yleisopetuksessa omassa lähikoulussaan.

Yleisen tuen muotoja ovat tukiopetus, oppimissuunnitelman laatiminen, osa-aikainen erityisopetus,

avustajapalvelut, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta.

Yhteistyössä yleisen tuen järjestämisessä ovat mukana oppilas, huoltajat, oppilasta opettavat opetta-

jat, kouluavustajat ja oppilashuoltotyön henkilöstö.

YLEISEN TUEN TAVOITTEET, JÄRJESTÄMINEN JA YHTEISTYÖ (3.-6.lk)

Kannuksessa luokilla 3-6 yleisen tuen tavoitteena on, että oppilas selviytyy yleisopetuksessa lähi-

koulussa.

Yleisen tuen järjestämistapoina ovat opetuksen eriyttäminen, opettajien yhteistyö, opetusryhmien

joustava muuntelu, tukiopetus, tarvittaessa oppimissuunnitelman laatiminen, osa-aikainen erityis-

opetus, avustajapalvelut sekä koulun kerhotoiminta.

Yhteistyössä yleisen tuen järjestämisessä ovat mukana oppilas, oppilaan huoltajat, oppilasta opetta-

vat opettajat, kouluavustajat sekä oppilashuoltotyö.

YLEISEN TUEN TAVOITTEET, JÄRJESTÄMINEN JA YHTEISTYÖ (7. - 9.lk)

Kannuksessa luokilla 7-9 yleisen tuen tavoitteena on, että oppilas selviytyy yleisopetuksessa.

Yleisen tuen järjestämistapoina ovat opetuksen eriyttäminen, opettajien yhteistyö, opetusryhmien

joustava muuntelu, tukiopetus, tarvittaessa oppimissuunnitelman laatiminen, osa-aikainen erityis-

opetus, avustajapalvelut sekä koulun kerhotoiminta.

Yhteistyössä yleisen tuen järjestämisessä ovat mukana oppilas, oppilaan huoltajat, oppilasta opetta-

vat opettajat, kouluavustajat sekä oppilashuoltotyö.

4.4.2 TEHOSTETUN TUEN TAVOITTEET, JÄRJESTÄMINEN JA YHTEISTYÖ

ALKUOPETUKSESSA

19

Tavoitteena on, että oppilas selviytyy tehostetun tuen avulla yleisopetuksessa ensisijaisesti omassa

lähikoulussaan.

Tehostetun tuen muotoja ovat tukiopetus, oppimissuunnitelman laatiminen, osa-aikainen erityisope-

tus, Takalon jousto-opetus, avustajapalvelut, aamu- ja iltapäivätoiminta, koulun kerhotoiminta sekä

puhe-, toiminta- ja fysioterapia. Alkuopetusta on mahdollista käydä 2-3-vuotta. Oppilaan siirtyessä

tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan pedagoginen arvio. Tämän laativat luokanopettaja ja eri-

tyisopettaja yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Tämän arvion perusteella moniammatillinen työ-

ryhmä, johon kuuluvat tarvittaessa rehtori, oppilasta opettavat opettajat sekä erityisopettaja, päättää

yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa oppilaan siirtämisestä tehostetun tuen piiriin. Tämän jälkeen

oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.

Jos lähikoulun antama tehostettu tuki ei riitä, oppilas voi siirtyä Takalon koulun jousto-opetukseen.

Päätöksen siirtymisestä tekevät opettajat, rehtori ja huoltajat yhdessä. Alkuopetuksen jälkeen oppi-

las voi siirtyä takaisin omaan lähikouluunsa, jos siellä on mahdollista tarjota riittävää tukea. Oppi-

laan on myös mahdollista tarvittaessa siirtyä suuremmasta kouluyksiköstä pienempään, jos tehostet-

tua tukea voidaan siellä riittävästi tarjota.

Yhteistyössä tehostetun tuen järjestämisessä ovat mukana oppilas, huoltajat, oppilasta opettavat

opettajat, kouluavustajat, oppilashuoltotyön henkilöstö sekä puhe,- toiminta- ja fysioterapeutit.

TEHOSTETUN TUEN TAVOITTEET, JÄRJESTÄMINEN JA YHTEISTYÖ (3.-6. lk)

Tehostetun tuen tavoitteena on, että oppilas selviytyy yleisopetuksessa ensisijaisesti lähikoulussa.

Tehostetun tuen järjestämistapoina ovat opintojen yksilöllinen ohjaus, tukiopetus, oppimissuunni-

telman laatiminen, osa-aikainen erityisopetus, samanaikaisopetus, opetusryhmien joustava muun-

telu, avustajapalvelut, koulun kerhotoiminta sekä puhe-, toiminta- ja fysioterapia.

Luokanopettaja ja erityisopettaja laativat oppilaasta pedagogisen arvion. Tämän arvion perusteella

moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat tarvittaessa rehtori, oppilasta opettavat opettajat sekä

erityisopettaja, päättää yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa oppilaan siirtämisestä tehostetun tuen

piiriin.

Yhteistyössä tehostetun tuen järjestämisessä ovat mukana oppilas, oppilaan huoltajat, oppilasta

opettava(t) opettaja(t), rehtori, kouluavustajat sekä oppilashuoltotyö, puhe,- toiminta- ja fysiotera-

peutit.

TEHOSTETUN TUEN TAVOITTEET, JÄRJESTÄMINEN JA YHTEISTYÖ (7. - 9. lk)

Tehostetun tuen tavoitteena on, että oppilas selviytyy ensisijaisesti yleisopetuksessa.

Tehostetun tuen järjestämistapoina ovat opintojen yksilöllinen ohjaus, tukiopetus, oppimissuunni-

telman laatiminen, osa-aikainen erityisopetus, samanaikaisopetus, opetusryhmien joustava muun-

telu, avustajapalvelut, koulun kerhotoiminta sekä yleiset terapia- ja tukipalvelut. Mahdollisuuksien

mukaan tarjotaan joustavan perusopetuksen toimintaa (JOPE).

Aineenopettaja ja erityisopettaja laativat oppilaasta pedagogisen arvion. Tämän arvion perusteella

moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat rehtori, oppilasta opettava opettaja sekä erityisopettaja,

päättää yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa oppilaan siirtämisestä tehostetun tuen piiriin.

20

Yhteistyössä tehostetun tuen järjestämisessä ovat mukana oppilas, oppilaan huoltajat, oppilasta

opettavat opettajat, rehtori, kouluavustajat sekä oppilashuoltotyö, puhe,- toiminta- ja fysioterapeutit.

4.4.3 ERITYISEN TUEN TAVOITTEET, JÄRJESTÄMINEN JA YHTEISTYÖ

ALKUOPETUKSESSA

Tavoitteena on, että esiopetuksen ja alkuopetuksen aikana yleisopetuksen oppilaan oppimäärää ei

yksilöllistettäisi. Jos oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty ennen koulun aloittamista, tavoitteena

tulee olla hänen siirtymisensä erityisen tuen piiristä takaisin tehostetun tai yleisen tuen piiriin.

Jos tehostettu tuki ei riitä, oppilaalle laaditaan pedagoginen selvitys, jonka laativat luokanopettaja,

erityisopettaja ja rehtori yhteistyössä vanhempien kanssa. Hallinnollisen päätöksen erityisen tuen

piiriin siirtämisestä tekee sivistystoimenjohtaja.

Erityisen tuen muotoja ovat tukiopetus, oppimissuunnitelman laatiminen, osa-aikainen erityisopetus,

Takalon jousto-opetus, avustajapalvelut, aamu- ja iltapäivätoiminta, koulun kerhotoiminta, puhe-,

toiminta- ja fysioterapia. Alkuopetusta voi tarvittaessa käydä 2-3-vuotta.

Oppilaan siirtyessä erityisen tuen piiriin, hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

koskeva suunnitelma (HOJKS), joka tarkistetaan kerran lukukaudessa. HOJKS:n laatii opettaja(t).

Jos oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Päätöksen purka-

minen perustuu uuteen pedagogiseen selvitykseen. Päätöksen purkamisesta tekee sivistystoimenjoh-

taja.

Yhteistyössä erityisen tuen järjestämisessä ovat mukana oppilas, huoltajat, oppilasta opettavat opet-

tajat, kouluavustajat, oppilashuoltotyö, puhe,- toiminta- ja fysioterapeutit sekä erikoissairaanhoito.

ERITYISEN TUEN TAVOITTEET, JÄRJESTÄMINEN JA YHTEISTYÖ (3-6 lk)

Erityisen tuen tavoitteena on, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen

jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa sekä opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja

oppilasta kannustetaan ottamaan kykyjensä mukaan vastuuta opiskelustaan.

Jos tehostettu tuki ei riitä, rehtori laatii oppilaalle pedagogisen selvityksen. Hallinnollisen päätöksen

erityisen tuen piiriin siirtämisestä tekee sivistystoimenjohtaja. Erityisen tuen järjestämisessä käyte-

tään perusopetuksen kaikkia tukimuotoja ja oppilaalle laaditaan HOJKS, joka tarkistetaan vähintään

kerran lukukaudessa. HOJKS:n laativat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltaji-

ensa kanssa. Tarvittaessa HOJKS valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Jos oppilas ei enää

tarvitse erityistä tukea, tulee sen lopettamisesta tehdä erillinen päätös, joka perustuu uuteen pedago-

giseen selvitykseen. Päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja.

Yhteistyössä erityisen tuen järjestämisessä ovat mukana oppilas, oppilaan huoltajat, oppilasta opet-

tavat opettajat, rehtori, kouluavustajat, oppilashuoltotyö, puhe,- toiminta- ja fysioterapeutit sekä

erikoissairaanhoito.

ERITYISEN TUEN TAVOITTEET, JÄRJESTÄMINEN JA YHTEISTYÖ (7. – 9. lk)

21

Erityisen tuen tavoitteena on, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen

jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa sekä opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja

oppilasta kannustetaan ottamaan kykyjensä mukaan vastuuta opiskelustaan.

Jos tehostettu tuki ei riitä, moniammatillinen työryhmä laatii oppilaalle pedagogisen selvityksen.

Voidaan hyödyntää psykologin lausuntoa/arviota. Hallinnollisen päätöksen erityisen tuen piiriin

siirtämisestä tekee sivistystoimenjohtaja. Erityisen tuen järjestämisessä käytetään perusopetuksen

kaikkia tukimuotoja ja oppilaalle laaditaan HOJKS, joka tarkistetaan vähintään kerran lukukaudes-

sa. HOJKS:n laativat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Tarvit-

taessa HOJKS valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Jos oppilas ei enää tarvitse erityistä tu-

kea, tulee sen lopettamisesta tehdä erillinen päätös, joka perustuu uuteen pedagogiseen selvitykseen.

Päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja.

Yhteistyössä erityisen tuen järjestämisessä ovat mukana oppilas, oppilaan huoltajat, oppilasta opet-

tavat opettajat, rehtori, kouluavustajat, oppilashuoltotyö, puhe,- toiminta- ja fysioterapeutit sekä

erikoissairaanhoito.

4.5 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT

4.5.1 OPPIMISSUUNNITELMA

Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä

tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuun-

nitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleis-

tä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana.23

Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan.

Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan

oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimis-

suunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tar-

koituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimi-

seensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille.

Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän

yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen.

Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun

tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimi-

seen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryt-

täessä perusopetuksen ylemmille luokille.

22 Kuntalaki (365/1995) 14 §

23 Perusopetuslaki 16 a § (642/2010)

Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan

kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää:


•• oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoit-

teet

•• opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa

•• pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät,

22

opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja

muu tuki

•• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjauk-

selliset tai muut ratkaisut

•• moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet

•• yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki

•• edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arvioin-

titavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi

•• suunnitelman laatimiseen osallistuneet

Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua op-

pimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on

laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan

oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle,

jos sellainen on tehty.

Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan

ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin

jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti24. Jos tällainen hallintopäätös

tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava

opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamis-

järjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet.

24 Perusopetusasetus (852/1998) 11 § 3 mom.

Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin

ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppi-

määrän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin

osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä25. Erityisistä ope-

tusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.

Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan26,

minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin

samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuva-

taan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä.

Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea

Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin

osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Oppilasta var-

ten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua

voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua

oppilaan valmiuksien kannalta.

Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaises-

ti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaises-

23

ti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan.27 Oppimissuunnitelma laaditaan

aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole

ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edusta-

jan kanssa28. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee

oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä.


26 Perusopetusasetus 9 b § 1 mom. (1768/2009).



Erityinen tuki

Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökoh-

tainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Oppimissuunnitelman laatiminen Kannuksessa luokille 1-9

Kannuksessa yleisen tuen piirissä olevalle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (yhteisesti sovi-

tulla ja tarkoituksenmukaisella lomakkeella) tarvittaessa luokilla 1-9.

Tehostetun tuen aikana oppimissuunnitelma laaditaan luokilla 1-9. Suunnitelma perustuu pedago-

gisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelmaan kirjataan kaikki oppilaalle järjestettävä

tuki.

Oppimissuunnitelman laativat yleisen tuen piirissä luokanopettaja, huoltajat ja oppilas esikoulussa

aloitetun suunnitelman jatkoksi. Tehostetun tuen piirissä suunnitelman laativat oppilaan opettaja(t)

ja erityisopettaja yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Oppilasta opettava(t) opetta-

ja(t) laativat yleisen ja tehostetun tuen oppimissuunnitelman vuosiluokilla 7-9 yhteistyössä oppilaan

ja hänen huoltajansa kanssa. Tarvittaessa laatimiseen osallistuvat myös muut asiantuntijat. Ylemmil-

lä luokilla oppilaan osuus suunnitelman laatimisessa kasvaa. Suunnitelma tehdään erilliselle lomak-

keelle.

Luokanopettaja/oppilasta opettava opettaja kirjaa oppimissuunnitelman ja seuraa sitä jatkuvasti.

Yleisessä tuessa luokilla 1-2 opettaja arvioi oppimissuunnitelman toteutumisen oppilaan kanssa ke-

vätlukukauden päättyessä, tehostetussa tuessa arviointiin osallistuvat myös huoltajat. Luokilla 3-6

kevätlukukauden päättyessä opettaja arvioi suunnitelman toteutumista yhdessä vanhempien kanssa.

Oppilasta opettava opettaja/erityisopettaja arvio oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa oppimissuun-

nitelman toteutumista vähintään kerran lukuvuodessa vuosiluokilla 7-9.

4.5.2 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ

KOSKEVA SUUNNITELMA

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen

opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan eri-

tyistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.29

24

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitel-

maan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteis-

työssä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistel-

laan moniammatillisena yhteistyönä.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteises-

ti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyn-

tiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä

ja muista tarvittavista tukitoimista.

HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjes-

täminen edellyttää:


•• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet


•• oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuo-

siviikkotuntimäärät

•• opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä

•• oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoit-

teet


titavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi

•• pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät,

opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja

muu tuki

•• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjauk-

selliset tai muut ratkaisut

•• erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetus-

palveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet

•• kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen

ryhmässä

--kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva

oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä

•• moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet

•• kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan

ohjauksesta ja valvonnasta

•• oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toimin-

nan järjestäjän kanssa

•• yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki

•• suunnitelman laatimiseen osallistuneet

Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan,

HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi

•• luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden

tavoitteet ja keskeiset sisällöt


titavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöl-

listetyn oppimäärän mukaan

25

Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien

lisäksi

•• kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä

toiminta-alueittain


titavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta- alueittain

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppi-

laalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhtey-

dessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyö-

dyntää huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei

kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan anta-

mat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutok-

senhakukeinoilla.

Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpei-

den mukaiseksi30. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina

oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjeste-

lyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunni-

telman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppi-

missuunnitelma.

HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAN SUUNNITEL-

MAN LAADINTA KANNUKSESSA (1-9 LK.)

Opetussuunnitelmassa määritellään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitel-

man laadinta ja seuranta, toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä

menettelytavat oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Kannuksessa HOJKS-asiakirjan laativat oppilaan opettaja(t) ja erityisopettaja yhteistyössä oppilaan

ja hänen huoltajiensa kanssa. HOJKS-asiakirjan laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehos-

tettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä. Tarvittaessa HOJKS valmistel-

laan moniammatillisena yhteistyönä. HOJKS laaditaan sivistystoimenjohtajan tekemän erityistä

tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi ja se tarkistetaan vähintään kerran lukukaudessa

yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. HOJKS-suunnitelma muutetaan aina oppilaan tuen

tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Suunnitelma tehdään erilliselle lomakkeelle, ja sen

kirjaa erityisopettaja. Pyritään siihen, että alkuopetuksen aikana oppilasta ei yksilöllistetä missään

oppiaineessa, vaikka hänelle laadittaisiin HOJKS-asiakirja. Pikkutakalon oppilaalle voidaan oppiai-

ne yksilöllistää jo alkuopetuksen aikana.


5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Luvussa 5 kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla.

Lisäksi luku sisältää joustavan perusopetuksen toimintaa koskevan osuuden. Luvussa kuvataan

myös oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen.

26

5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI

5.1.1 TUKIOPETUS

Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan ly-

hytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta31. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen

liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella

voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti

kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla.

Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus

siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppitun-

tien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanai-

kaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti.

Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien

aikana.

Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyt-

tö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja,

joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa.


Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittä-

vä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiope-

tuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille.

Tukiopetus yleisen tuen aikana

Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen

ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liitty-

vistä vaikeuksista.

Tukiopetus tehostetun tuen aikana

Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana anne-

tun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa

tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestä-

minen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin

tuen tarpeisiin.

Tukiopetus erityisen tuen aikana

Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana anne-

tun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa

oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tukiopetuksella

voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin.

Tukiopetuksen järjestäminen Kannuksessa (1-9 lk)

27

Oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetusta annetaan tuen kaikilla tasoilla oppilaalle, joka

on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea. Tukiope-

tuksella voidaan myös ennalta ehkäistä vaikeuksia ja eriyttää opetusta.

Tukiopetusta antaa etupäässä oppilaan oma opettaja/luokanopettaja oppituntien ulkopuolella. Kou-

lun muu opettaja voi antaa tukiopetusta oppituntien ulkopuolella, oppituntien aikana samanai-

kaisopetuksena, erillisessä pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Oppilaan lukujärjestys laaditaan

perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 siten, että se edistää tukiopetuksen antamisen mahdollisuutta.

Tukiopetuksen järjestämisessä on luokanopettajalla ja aineenopettajalla ensisijainen aloitevastuu,

mutta aloitteen voi tehdä myös erityisopettaja. Tukiopetuksesta sovitaan vanhempien kanssa. Van-

hempien apua voidaan tarvittaessa käyttää myös tukiopetuksesta aiheutuvan oppilaan kuljetuksen

järjestämiseen. Koulukuljetuksessa olevien oppilaiden odotustunnit tulisi ensisijaisesti käyttää tu-

kiopetukseen, jos siihen on tarvetta.

Annetun tukiopetuksen riittävyys, vaikutus ja jatkotarve arvioidaan aina ennen kuin oppilas siirtyy

tehostetun tai erityisen tuen piiriin.

5.1.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista

erityisopetusta muun opetuksen ohessa32. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppi-

laan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-

aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoi-

hin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa,

sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että osa-aikaista

erityisopetusta varten on tarvittavaa ja riittävää erityispedagogista osaamista.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä

tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saa-

maan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioi-

daan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla.

Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-aikainen

erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan

tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestä-

misen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien

kanssa. 32 Perusopetuslaki 16 § 2 mom. ( 642/2010)

Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea

Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppi-

laan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvitessaan

osa-aikaista erityisopetusta.

Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana

28

Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. En-

nen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana

saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetuk-

seen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan

tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen.

Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana

Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiske-

leeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen eri-

tyisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana

pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestämi-

nen kirjataan HOJKSiin.

Osa-aikainen erityisopetus Kannuksessa (1-9 lk)

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan tuen kaikilla tasoilla. Opetuksen tavoitteena on parantaa oppi-

laan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä ongelmien kasvua. Tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan

saamaan muuhun opetukseen.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä

tai yksilöopetuksena. Opetus pyritään hoitamaan yhteistyössä kodin kanssa.

Aloitteen osa-aikaisesta erityisopetuksesta tekee luokanopettaja, aineenopettaja tai erityisopettaja.

Tiedottamisesta kotiin vastaa oppilaan opettaja. Opetuksen järjestämissuunnitelman ja arvioinnin

tekevät luokanopettaja ja erityisopettaja yhdessä. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppi-

laan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä vuosiluokilla 7-9. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä

oppilashuoltoryhmän kanssa. Sisältö- ja kirjaamisvastuu on erityisopettajalla. Osa-aikaisen erityis-

opetuksen oppilaskohtaiset tavoitteet ja järjestäminen kirjataan tehostetun tuen alkaessa op-

pimissuunnitelmaan ja erityisen tuen alkaessa HOJKS- asiakirjaan.

Annetun osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys, vaikutus ja jatkotarve arvioidaan aina ennen kuin

oppilas siirtyy tehostetun tai erityisen tuen piiriin.

5.1.3 ERITYISOPETUS

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mu-

kaan annettavasta tuesta33. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen

tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, ope-

tus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan

suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa oh-

jaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja ope-

tuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät

siten kuin HOJKS:n laatimisen yhteydessä luvussa 4.5.2 on ohjeistettu.

29

Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun

opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Eri-

tyisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen

mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään.34 Opetusryhmiä muodostettaessa

tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoit-

teet35. Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa36.


34 Perusopetuslaki 17 § 1 ja 2 mom. (642/2010)


36 Perusopetusasetus 2 § (893/2010)

Erityisopetus Kannuksessa (1-9 lk.)

Kannuksessa on Pikkutakalossa oma erityisopetusryhmä, jonka oppilaat voidaan tarvittaessa integ-

roida yleisopetuksen ryhmiin (esim. taitoja taideaineet). Muuten kaikki oppilaat opiskelevat yleis-

opetuksen ryhmissä.

Erityisopetus toteutetaan joustavin järjestelyin (Takalon jousto-opetus), samanaikaisopetuksena,

pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Erityisopetus koskee oppilaita, joilla on erityisen tuen päätös.

Erityisopetuksen tiedottamisesta koteihin vastaa luokanopettaja ja erityisopettaja vuosiluokilla 7-9.

Erityisopettaja, luokanopettaja, aineenopettaja, vanhemmat ja oppilas suunnittelevat opetuksen ta-

voitteet, sisällön ja toteuttamistavat sekä arvioivat suunnitelman toteutumisen (HOJKS). Sisältö- ja

kirjaamisvastuu on erityisopettajalla.

5.1.4 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA

OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN

Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppi-

määriin37. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla

siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa.

Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsi-

sältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta

huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöl-

listää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelu-

tekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea

näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen

oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin.

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason

määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle

riittävän haasteellisia.

Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöl-

listää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys,

joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että

oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia

tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioi-

daan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiai-

30

neen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin

lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.

Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppi-

laan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKS:ssa. Kunkin oppiaineen opetukses-

ta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin

sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen

yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla.

Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -

menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä.

37 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003) ja 11 § 1 mom. (453/2001)

Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen nume-

roarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todis-

tuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiai-

neet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän

suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapaut-

tamisesta tehdään perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin

kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta

tai ohjattua toimintaa38. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden

opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa 5.1.5.

OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA

VAPAUTTAMINEN KANNUKSESSA (1-9 lk.)

Tavoitteena on, että oppilaan oppimäärää ei yksilöllistetä alkuopetuksen aikana. Oppilaalle tehdyssä

pedagogisessa selvityksessä arvioidaan jokaisen oppiaineen kohdalla erikseen, tarvitseeko oppilas

niissä yksilöllistetyn oppimäärän. Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset oppisisällöt,

oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKS-asiakirjassa. Tavoitteena on,

että oppilas voisi siirtyä erityisen tuen piiristä tehostetun tai yleisen tuen piiriin.

Sivistystoimenjohtaja tekee hallintopäätöksen oppilaan vapauttamiseksi oppimäärän suorittamisesta.

5.1.5 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti

ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa sää-

dettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta39. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ole-

ville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta40. Tarkoitus on vahvis-

taa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman

hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa

näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityk-

31

sessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.41

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alka-

mista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alka-

mista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta.42 Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleval-

la lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta.

Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi

toteutua.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä.

Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja

valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetuk-

seen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen,

tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti

seuraavilla tavoilla:

•• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi

vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloit-

taa tämän jälkeen perusopetuksen.

•• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyt-

tää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuk-

sen.

•• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyt-

tää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuot-

ta säädettyä myöhemmin43 eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä

aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilö-

kohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Pidennetyn oppivel-

vollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä

aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää op-

piainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrä-

tään44. Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidenne-

tyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.

38 Perusopetusasetus 5 § 1 mom.



41 Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)

42 Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) ja 26 a § 1 mom. (1288/1999)

43 Perusopetuslaki 27 §

44 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista

tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Tuntijakoasetus) (1435/2001) 9 § 2 mom.

Pidennetty oppivelvollisuus Kannuksessa

Lapsi voi käydä pidennetyn oppivelvollisuuden päiväkodissa, omassa lähikoulussaan, tarvittaessa

Takalon jousto-opetuksessa kolme vuotta (1-2-luokilla) tai Pikkutakalossa. Päätös oppivelvollisuu-

den pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua tai esiopetuksen aikana.

5.1.6 TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU

32

Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä.

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-

alueittain45. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan

terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain46. Opetuksen järjestämises-

tä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä47. Opetussuunnitel-

maan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päi-

vittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä

tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehit-

tämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan

koko potentiaalin käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa.

Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä

edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa

suunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppi-

laalle mielekkäitä.

Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vah-

vuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältö-

jä voidaan yhdistää.

45 Tuntijakoasetus 9 § 3 mom.



Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asi-

antuntijoiden välistä yhteistyötä.

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi anne-

taan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältö-

jä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää ko-

konais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoi-

tella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen

suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämi-

seen liittyviä osa-alueita.

Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja

sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on,

että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin

muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteen-

omaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatio-

keinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sana-

varastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajatte-

lua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana.

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Ope-

tuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen har-

33

joittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edel-

lytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aiste-

jaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen

ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien sti-

mulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-

seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa

kognitiivisten taitojen oppimiseen.

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäris-

tön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja

turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viet-

toa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen,

kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle.

Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.

TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU KANNUKSESSA

Kannuksessa vaikeimmin kehitysvammaisten opetus järjestetään toiminta-alueittain. Opetussuun-

nitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot,

päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen suunnittelussa lähtökohtana ovat

oppilaan vahvuudet ja opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Oppilaan

arviointi annetaan kirjallisena.

Motoristen taitojen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja

hienomotoristen taitojen kehittymistä. Taitoja harjoitellaan arjen eri tilanteissa.

Kieli ja kommunikaatiotaidoissa harjoitellaan ilmaisujen ymmärtämistä ja tuottamista. Opetus si-

sältää kielellistä ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja

sanojen tunnistamista. Taitoja harjoitellaan koulupäivän aikana.

Sosiaalisten taitojen oppimisessa tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Yh-

teistyötä tehdään koko koulun kanssa, osallistutaan koulun toimintaan, päivänavauksiin, ruokailuun,

välitunteihin ja käydään integraatiotunneilla.

Päivittäisten toimintojen taidoissa lisätään oppilaan aktiivista osallistumista ympäristön toimintoi-

hin. Tavoitteena on edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetus sisältää terveyttä, turvalli-

suutta, arkielämän taitoja ja ympäristössä liikkumista. Ylemmillä luokilla järjestetään mahdolli-

suuksien mukaan työharjoittelua.

Kognitiivisten taitojen tavoitteena on se, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan.

5.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa48. Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä

kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mu-

kaista opetusta, ohjausta ja tukea49. Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä.

34

Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltai-

sen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan

oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvolli-

suutensa50. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta

kouluyhteisön jäsenenä51. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvalli-

suutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia.

On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettami-

seen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Koulun on oltava yhteis-

työssä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulun-

käyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Yhteistyö

edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huol-

tajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista

sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja

koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja

kulttuuritausta.

Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä

arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta

osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden

edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissa-

oloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle52. Koulun tulee antaa huoltajille tietoa oppilashuollon

toiminnasta53 sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-,

onnettomuus- ja kriisitilanteissa.

Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppi-

lasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon

liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjalli-

sen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys

oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa54.

Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan

pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua

tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluas-

teelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan

ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö järjestetään

siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja

hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdol-

lisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista

oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa55.


49 Tuntijakoasetus 4 § 1 mom.

50 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 § 1 mom.

51 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 § ja Lastensuojelulaki 2

§ 2 mom.


35

53 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642 /2010), 3 § 3 mom. ja 26 § 2 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa

säätelevä valtioneuvoston asetus 4 § 2 mom., 9 ja 13 § ja Lastensuojelulaki

9 ja 12 §

54 Perusopetuslaki 31 a § 3 ja 4 mom., 40 §, 41 § 4 mom. (642/2010) ja 41 § 1, 2 ja 3 mom.

Paikallisen opetussuunnitelman laadinta

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osuus on laadittu yhteistyössä sosi-

aali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa56. Täl-

löin on otettu huomioon myös muiden kasvatuksen kannalta keskeisten toimijoiden osallistuminen

yhteistyöhön ja tiedonkulun sujuvuus.

KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ KANNUKSESSA (1-9 lk.)

Kodin ja koulun välisen yhteistyön tavoitteena on oppilaantuntemuksen ja oppimisen edellytysten

lisääminen, opetuksen suunnittelun ja toteuttamisen helpottuminen sekä molemminpuolisen luotta-

muksen edistäminen. Yhteistyö myös auttaa oppilaiden huoltajia tukemaan lastensa tavoitteellista

oppimista sekä parantaa turvallisuutta koulussa ja koulumatkalla.

Yhteistyömuotoina käytetään henkilökohtaisia kontakteja, tiedotteita, koulun ja luokan kotisivuja,

vanhempainiltoja sekä vanhempien osallistumista koulun toimintaan esimerkiksi retkien jär-

jestämisen muodossa.

Vastuu yhteistyön edellytysten kehittämisestä on koululla. Rehtori tiedottaa huoltajien oikeuksista ja

velvollisuuksista yhteistyössä, opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, arvioinnista, oppi-

lashuollon toiminnasta, toimintamalleista ja tiedottamiskäytännöistä erilaisissa ongelma-, onnetto-

muus- ja kriisitilanteissa sekä tuen tarpeista ja mahdollisuuksista yleisellä tasolla. Opettaja on yh-

teistyösuhteen aktiivinen ja aloitteellinen toimija luokkien tasolla. Huoltajalla on ensisijainen vastuu

lapsensa kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa lapsen kasvatuksesta ja ope-

tuksesta kouluyhteisön jäsenenä.

Huoltajien osallisuuden ja huoltajille tiedottamisen periaatteina ovat monipuoliset tiedotuskäytän-

teet. Tiedottamisessa tulee ottaa huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä kieli- ja

kulttuuritausta. Oppilaat ovat aktiivisia toimijoita yhteistyön suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Oppilaiden poissaoloja seurataan Wilma-ohjelman kautta reaaliajassa. Huoltajan tulee tiedottaa kou-

luun oppilaan poissaolon syy. Luokanopettaja ilmoittaa huoltajille oppilaan luvattoman poissaolon.

Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan poissaolosta saman aamupäivän aikana vuosiluokilla 7-9. Oppi-

laiden poissaoloja seurataan Wilma-ohjelman kautta reaaliajassa. Toistuvien poissaolojen ilmaantu-

essa toteutetaan erikseen päätettyä toimintamallia. Opettaja ilmoittaa huoltajille oppilaan luvattoman

poissaolon.

Koulukiusaamistapauksissa toimitaan KiVaKoulu-periaatteiden mukaan. Opettaja toimii ongelma-

ja kurinpitoasioissa toimivaltansa puitteissa ja tiedottaa kotiin. Tarvittaessa huoltajat kutsutaan kou-

lulle palaveriin, jossa myös rehtori voi olla läsnä. Asioita käsitellään tarvittaessa myös oppilashuol-

toryhmässä.

5.2.2 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN

36

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta57. Ohjaustoiminnan tarkoituksena

on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjau-

tuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen ai-

kana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen

suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toi-

mia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osal-

taan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset

tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1 – 2, 3 – 6 ja 7 – 9 täsmennetään luvussa 7.21.

Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat val-

miudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opet-

tajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusope-

tuksen ajan ja eri nivelvaiheissa.

Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan eri osa-

alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen

tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla ta-

pahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka

liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnan-

mahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On

tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan

opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä.

55 Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 15 §



Ohjaus osana yleistä tukea

Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa

edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien

syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuu-

den tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan

arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannusta-

miseen ja ohjaamiseen.

Ohjaus tehostetun tuen aikana

Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen

tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana

saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alka-

essa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät

tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai yhteis-

työtilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaa-

tiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan

oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle.

37

Ohjaus erityisen tuen aikana

Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana anne-

tun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan

ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan

myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu-

ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvista-

mista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko-

opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suun-

niteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppi-

lashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön

asiantuntemusta.

OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN KANNUKSESSA (1-9)

Ohjauksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitoja sekä itseohjautuvuutta.

Oppilaan ohjaus on jatkuva prosessi, se kuuluu luontevana osana jokaiseen koulupäivään. Keskei-

simpiä vastuuhenkilöitä ohjauksen järjestämisessä ovat oma opettaja, oppilaanohjaaja ja erityisopet-

taja, mutta koulun arjessa ohjauksesta ovat vastuussa kaikki koulun aikuiset työntekijät sekä yhteis-

työtahot.

Toimintatapoina ovat esimerkiksi oppilaskerhot, opiskelustrategioiden kehittäminen ja läksyparkki-

toiminta.

5.2.3 TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallis-

tumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut58. Tulkitsemis- ja

avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset

ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö.

Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia.

Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symboli-

järjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdolli-

suus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuut-

ta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset

tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mah-

dollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja

kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotou-

tumiseen.

Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa

hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan

sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvit-

semat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa

oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai mui-

den symbolien avulla.

38

Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä

myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta si-

ten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään.

Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilas-

kohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvi-

oida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja

koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan

tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta

koulun päivittäisissä tilanteissa.

Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitse-

mis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon

henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulko-

puolisten asiantuntijoiden lausuntoja.


Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea

Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tu-

keen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Oikea-aikainen ja riittävä tul-

kitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan

oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki pa-

rantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla

voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve.

Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana

Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja

avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana,

arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitel-

maan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen

ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat

uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan.

Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana

Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus

sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityi-

sen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista.59 Oppilaalle laaditaan

erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä

henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen

toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yh-

dessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohden-

nettuja tukipalveluja.

39

TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN KANNUKSESSA (1-

9)

Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tavoitteena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin pe-

rusedellytykset ja toimiva oppimisympäristö, edistää itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä

kehittää myönteistä itsetuntoa.

Tulkitsemis- ja avustajapalveluita voidaan käyttää sekä yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryh-

mälle. Opettajan tehtävä on suunnitella, opettaa sekä arvioida palveluiden käyttö. Avustaja voi olla

mukana suunnittelussa ja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin annettujen ohjeiden mukai-

sesti.

Avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajan ja oppilashuollon henkilös-

tön yhteistyönä ennen tehostetun tuen aloittamista sekä pedagogisessa selvityksessä ennen erityisen

tuen aloittamista. Päätöksen palveluiden järjestämisestä tekee opetuksen järjestäjä.

5.2.4. PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA

Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta

opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa60. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä

ja laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitel-

mallista tukea.

59 Perusopetuslaki 17 § 2 ja 3 mom. (642/2010)

60 Perusopetuslaki 47 §

Koulun kerhotoiminta

Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa61 määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppi-

laiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osalli-

suutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta

antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla

vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä.

Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajat-

telun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja

liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja

tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden

kanssa.

Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen

hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua.

Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea.

Kerhotoiminnan vapaaehtoisuus tulee säilyttää.

Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen,

mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja

tarpeet.

40

Koulun kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä

toimintana. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan

perusteiden pohjalta laaditun paikallisen suunnitelman mukaisesti.

61 Perusopetusasetus 9 §

PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA KANNUKSESSA (1-9 lk.)

Kannuksessa voidaan järjestää perusopetuksen yhteydessä kirjasto- ja kerhotoimintaa, joka tarvitta-

essa on osa oppilaille tarjottavaa suunnitelmallista tukea. Toiminnan järjestämisestä päättää opetuk-

sen järjestäjä.

Kirjastotoiminnassa edistetään koulujen omaa kirjaston kehittämistä ja käyttöä sekä yhteistyötä

kaupunginkirjaston kanssa.

Oppilaskerhojen järjestämisessä tehdään yhteistyötä huoltajien ja kolmannen sektorin kanssa. Ker-

hojen järjestämisessä kysytään oppilaiden toiveita, mutta oppilashuoltoryhmä suosittelee myös ker-

hoja tuen tarpeessa oleville oppilaille. Tavoitteena on, että jokainen oppilas voisi osallistua ainakin

yhteen kerhoon koko perusopetuksen ajan.

5.3 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA

Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen

7-9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa62.

Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja eh-

käistä syrjäytymistä. Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetus-

suunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja oppimisen ja kasvun tukea. Opetus jär-

jestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniamma-

tillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen.63

Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7-9 -luokkien oppilaille, joilla on alisuoriu-

tumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syrjäytyminen jatko-

koulutuksesta ja työelämästä. Poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa myös erityistä tukea saava

oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää

opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuutena pitää oppilaan edun mukaisena.64

Oppilas valitaan toimintaan oppilaan tai hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen perusteella. Ope-

tuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä. Otettaessa oppilaita toi-

mintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.65

Joustavan perusopetuksen toiminnan, josta käytetään jäljempänä ilmaisua joustava perusopetus,

tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Pe-

rusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta toisen asteen koulu-

tukseen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään

työmuotoihin, joilla vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevi-

en yhteistä kasvatustyötä.

62 Perusopetuslaki 5 § (1707/2009)

41

63 Perusopetusasetus 9 a § (1768/2009)

64 Perusopetusasetus 9 b § 1 mom. (1768/2009)

65 Perusopetusasetus 9 b § 2 mom. (1768/2009)

Toiminta toteutetaan perusopetusta koskevien yleisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunni-

telman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen mukaisesti. Koulun toimintakulttuuria, toimintatapoja

ja opetusmenetelmiä kehitetään vastaamaan joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksi-

löllisiä tarpeita. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää oppilaan hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaan

yhteistyöhön, oppilashuoltoon ja ohjaukseen. Opetus järjestetään koulussa lähiopetuksena ja osaksi

työpaikoilla sekä muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna. Oppilasta varten asetetut ta-

voitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne vastaavat pe-

rusopetuksen tavoitteita. Joustavassa perusopetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia

opiskelumenetelmiä.

Toiminnassa korostuvat moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yh-

teistyö, johon voivat osallistua mm. ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön oppilai-

tokset sekä nuorten työpajat. Toiminnan suunnittelua ja organisointia varten voidaan muodostaa

ohjausryhmä.

Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös. Päätös valmistellaan moniammatillisesti oppilashuolto-

työssä. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle

jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusope-

tuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä, moniammatillinen yhteistyö, tarvit-

tavat tuki- ja neuvontapalvelut sekä toiminnan seuranta. Joustavan perusopetuksen oppilas voi saada

tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea. Mikäli oppilaalle on tehty päätös erityisen tuen antami-

sesta, joustavan perusopetuksen toteuttaminen kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa ope-

tuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Jos joustavan perusopetuksen toiminta päättyy yk-

sittäisen oppilaan kohdalla ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään siitä hallintopäätös.

Joustava perusopetus toteutetaan pienryhmämuotoisesti, mikä edellyttää yleensä oman opetusryh-

män muodostamista. Opetusta voidaan antaa myös osittain tai kokonaan muun ryhmän yhteydessä.

Muissa oppimisympäristöissä, kuten työpaikoilla, tapahtuva oppiminen on oleellinen osa joustavaa

perusopetusta. Se suunnitellaan vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Opiskelun

tulee sisältää riittävästi opettajan antamaa vuorovaikutteista opetusta myös muissa oppimisympäris-

töissä toteutettavien opetusjaksojen aikana. Oppilaalle annetaan näille jaksoille opetussuunnitelman

tavoitteiden mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen ja oppimistehtävät arvioidaan osana oppilaan

arviointia. Koulun tulee sopia kirjallisesti opettajien ja työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella

opiskelua ohjaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuista. Muissa oppimisympäristöissä toteutettavat

opetusjaksot suunnitellaan yhteisymmärryksessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilaalla

on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea myös näiden jakso-

jen aikana. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikissa oppimisympäristöissä on huolehdittu työ-

turvallisuudesta ja varauduttu mahdollisten tapaturmien varalta. Opetuksen järjestäjän tulee pereh-

dyttää joustavan perusopetuksen tehtävissä toimivat henkilöt, koulun ulkopuoliset toimijat mukaan

lukien, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin säädöksiin.

Opetuksen järjestäminen moniammatillisesti edellyttää, että opettajan lisäksi toimintaan osallistuu

nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki-

ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä henkilö tai henkilöitä.

JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA KANNUKSESSA (7-9 LK.)

42

Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja eh-

käistä syrjäytymistä. Joustavan perusopetuksen toiminta on tarkoitettu niille 7-9-luokkien oppilaille,

joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan syr-

jäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä.

Kartoitetaan joustavan perusopetuksen tarve ja pyritään järjestämään joustavaa perusopetusta tämän

perusteella.

Järjestäminen ja toimintatavat sekä yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken täsmenne-

tään toiminnan käynnistyessä.

5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN

EDISTÄMINEN

5.4.1 OPPILASHUOLTO

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden

sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimin-

taa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen

oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu koulutervey-

denhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen.66 Oppilashuolto kuuluu

kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille.

Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.67 Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että

yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista

ja tervettä kasvua ja kehitystä.

Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa

oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistä-

mällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä. Oppilashuollol-

la edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan

tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata

mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia.

Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja

ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä

terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa68.

Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmi-

en ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Erityis-

tä huomiota tulee kiinnittää oppilaan mielenterveyden turvaamiseen. Ehkäisevä lastensuojelu ja ter-

veyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta

vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä. Koulu-

terveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan oppi-

lashuollon moniammatillista yhteistyötä.69 Oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan

kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin

muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa.

43

Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluter-

veydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toimintaohjeissa tulee ottaa

huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien

riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen

selvittämiseksi.70

66 Perusopetuslaki 31 a § 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja

Kansanterveyslaki 14 § 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 §

67 Perusopetuslaki 31 a § 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja

Kansanterveyslaki 14 § 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 §

68 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä

valtioneuvoston asetus 12, 13 ja 15 §, Lastensuojelulaki 9 §

69 Perusopetuslaki 16 ja 16 a, 17 ja 17 a § (642 /2010), Lastensuojelulaki 3, 8, 9 ja

12 §, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 ja 13 §

70 Lastensuojelulaki 25 § 1 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston

asetus 13 ja 18 §

Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huolta-

jaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee turvata se, että oppilaan ja huoltajan näke-

myksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa oppi-

laalle ja huoltajalle. Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen

asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu.71

Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä, esi-

merkiksi oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon

kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa72 sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja

rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön

järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten poliisin ja pelastustoimen tai

muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä

kysymyksissä.

Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden ja hyvinvoinnin

edistämiseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaat-

teet ja toimintatavat. Kouluyhteisön yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa voidaan

kehittää moniammatillisessa yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri

toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa73, jonka käsit-

tely kuvataan luvussa 5.4.3.

Kouluruokailu

Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja

ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria74. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla

tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti

tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaali-

nen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Oppi-

laille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee

osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön

kesken. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tu-

kitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoi-

toon liittyvissä tarpeissa.75

44

5.4. 71 Perusopetuslaki 31 a § 3 ja 4 mom. (642/2010)




5.4.2 TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön76. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja

sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökun-

nan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen

on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa.

Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvalli-

suutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden

edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalises-

ta tuesta.

Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa

tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmää-räykset, joilla edistetään koulun

sisäistä järjestystä77. Opetussuunnitelman yhteydessä on myös laadittava suunnitelma oppilaiden

suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma tulee toimeenpanna ja sen

noudattamista ja toteutumista tulee valvoa.78

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhtei-

sössä työskenteleville79. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista

tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä

tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen

tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö.

75 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. ja 31 a § 1 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä

valtioneuvoston asetus 13 §


77 Perusopetuslaki 29 § 3 ja 4 mom.

78 Perusopetuslaki 29 § 2, 3 ja 4 mom.

79 Perusopetuslaki 29 §, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston

asetus 12 §,

Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään koh-

distuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja kiusatun

välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiusaaminen tapahtuu ryhmässä.

Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä

vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna fyysisenä kosketuksena. Kiusaa-

misen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja

väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön,

ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua.

Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin

tilanteisiin on puututtava.

45

Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa myös tietoa väkivallan, kiusaami-

sen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön toimintatavoista

näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä.

Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälinei-

siin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön ulkopuolella

tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä,

että työelämään tutustumispaikka on turvallinen ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään

tutustumisen aikana oppilaalle turvallinen.80 Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat

myös koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät.

Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta tur-

vallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista81. Niistä sekä kuljetusjärjestelyis-

tä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle.

Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalli-

set linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä so-

vitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liit-

tyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle.

80 Perusopetuslaki 29 § 1 mom., Työturvallisuuslaki (738/2002) 9 § ja 10 § ja

Terveydensuojelulaki (763/1994) 26 ja 27 §

81 Perusopetuslaki 32 § 1 mom. (1139/2003), 34 § 1 mom. (1288/1999), Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa

säätelevä valtioneuvoston asetus 12 §

Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudate-

taan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita

sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Paikallisessa opetussuunnitelmassa näitä

ohjeita sovitetaan yhteen.

Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun toimin-

taohjelma82. Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain- ja asetuksen edellyttämä

ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma83. Pelastussuunnitelmasta on tiedotettava tarvittavalla tavalla

koulun koko henkilökunnalle.

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet.

Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan

suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kans-

sa84. Paikallinen yhteistyö opetustoimen eri toimijoiden ja muiden viranomaisten kanssa tukee

tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisys-

sä85.

5.4.3 HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO

JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN

Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan

kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn

voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtä-

viin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu86. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun

johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan

46

kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös

opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä87. Ratkaisu asian kä-

sittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan

huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen

säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja88.

Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija,

aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä

tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuk-

sen järjestäjä.89

Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat

lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä90. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa

ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omak-

si eduksi tai toisen vahingoksi.

Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista,

kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityis-

elämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudelli-

sesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta.

Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttami-

sesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös

oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologi-

sesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset

ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten

ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto.91

82 Työturvallisuuslaki 8, 9 ja 10 §

83 Pelastuslaki (468/2003) 9 § 3 mom., Pelastusasetus (787/2003) 9 ja 10 §

84 Perusopetuslaki 29 § 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa säätelevä

valtioneuvoston asetus 12 §, Työturvallisuuslaki 9 ja 10 §

85 Perusopetuslaki 29 § ja 32 §, Pelastuslaki 9 § 3 mom., Pelastusasetus 9 § ja 10 §, Poliisilaki

(493/1995) 1 § 1 mom. ja 1 § 2 mom. (21/2001), Työturvallisuuslaki 8 §


87 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 4/2010 vp



90 Perusopetuslaki 40 § (642/2010), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

(621/1999) 24 § 1 mom. 30 kohta

91 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom. 25, 29 ja 30 kohta.

Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, kouluter-

veydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavi-

en toimielinten jäsenet92. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät

saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettä-

viä tietoja sisältäviä asiakirjoja.

Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja

luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toimin-

nasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät vält-

tämättömät tiedot93.

47

Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on

välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi

koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaik-

ka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen

rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus

salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttä-

mättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta94. Opetuksen järjestäjällä on salas-

sapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättö-

mät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuol-

lon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä95.

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen

tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estä-

mättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uu-

delle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada

vastaavat tiedot.96 Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan

siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilli-

seen koulutukseen. 92 Perusopetuslaki 40 § 1 mom.(642/2010)

93 Perusopetuslaki 40 § 2 mom.(642 /2010)

94 Perusopetuslaki 40 § 3 mom.(642/2010)



5.4.4 OPPILASHUOLLON JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN KANNUKSESSA

Opetussuunnitelma on laadittu oppilashuollon sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta yhteistyössä

kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa97. Opetussuunnitel-

man laatimisessa on tehty yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kans-

sa. Opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon kunnan muut lasten ja nuorten hyvinvointia

ja turvallisuutta koskevat linjaukset.

Opetussuunnitelma sisältää suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja

häirinnältä98.



Kannuksessa oppilashuollon palvelut perusopetuksessa järjestetään sosiaali,- terveys- ja sivistystoi-

men yhteistyönä. Oppilashuoltotyötä organisoi oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehto-

ri/vararehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, perheneuvonnan sosiaalityön-

tekijä sekä luokanopettaja. Tarvittaessa mukaan kutsutaan myös koululääkäri ja – poliisi tai lasten-

suojelun sosiaalityöntekijä sekä oppilas ja hänen vanhempansa vuosiluokilla 1-6. Oppilashuolto-

ryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa. Toiminnan tavoitteena

on edistää oppilaan hyvinvointia ja turvallisuutta sekä poistaa kasvun ja oppimisen esteitä, oppimis-

vaikeuksia ja muita oppilaan hyvinvointiin liittyviä ongelmia mahdollisimman varhain.

48

Oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat, rehtori / vararehtori, erityisopettaja, oppilaanohjaaja, kouluku-

raattori, terveydenhoitaja sekä tarvittaessa oppilas ja hänen vanhempansa, opettajia, sosiaalityönte-

kijä, perheneuvonnan työntekijät vuosiluokilla 7-9. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarpeen mu-

kaan, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa.

Oppilashuoltotyössä koulukuraattori vastaa oppilashuollollisesta tuesta sekä tarvittaessa yhteis-

työstä lastensuojeluviranomaisten tai poliisin kanssa tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren kasvu ja

kehitys voi kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua.

Yhdessä kouluterveydenhoitajan kanssa koulukuraattori vastaa oppilashuollollisesta tuesta koulun-

käynnissä sekä lapsen ja nuoren fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen tukemises-

sa.

Koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja perheneuvonnan sosiaalityöntekijä vastaavat yhdessä

oppilashuollollisesta tuesta oppilaan kehitykseen ja mielenterveyteen liittyvissä vaikeuksissa sekä

tuesta oppilaan elämäntilanteisiin liittyvissä erilaisissa vaikeuksissa, esim. perheväkivalta, päihde-

tai mielenterveysongelmat perheessä.

Koulukuraattori vastaa yhdessä rehtorin kanssa oppilashuollollisesta tuesta kurinpitorangaistuksen

yhteydessä tai silloin kun oppilaan opetukseen osallistuminen on evätty sekä yksittäistä oppilasta

koskevan asian vireillepanosta ja käsittelystä.

Kouluterveydenhoitajat vastaa yhdessä rehtorin kanssa kasvu- ja oppimisympäristön terveyden, tur-

vallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisestä, seurannasta ja arvioinnista kouluyhteisössä. Kouluter-

veydenhoitajan oma vastuualue on oppilaan terveyden- tai sairauden hoitoon tarvittavan tuen ja seu-

rannan järjestäminen.

Rehtori vastaa oppilashuoltotyössä oppilashuollon yhteistyöstä koulutuksen eri siirtymävaiheissa.

Rehtorin vastuulle kuuluu myös tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta sekä

tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen. Koulukuljetus-

ten turvallisuudesta sekä odotusaikojen järjestämistä ja turvallisuutta koskevista ohjeista sekä henki-

löstön, oppilaiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden perehdyttämisestä oppilashuollon järjestä-

mistä koskevaan suunnitelmaan vastaa myös rehtori. Hänen vastuulleen kuuluu toimintaohjeiden

päivittäminen, toteutumisen seuranta ja arviointi sekä oppilashuollon yleiset kirjaamiskäytännöt.

Erityisopettaja ja oppilashuoltoryhmä vastaavat oppilashuollollisesta tuesta tehostetun ja erityisen

tuen tarpeessa olevan sekä joustavassa perusopetuksessa olevan oppilaan tukemisessa.

Opinto-ohjaaja vastaa yhteistyöstä oppilaan ohjauksessa sekä jatko-opintojen suunnittelussa.

Luokanopettaja ja luokanvalvojat vastaavat poissaolojen ehkäisemisestä, seuraamisesta ja niistä

ilmoittamisesta.

Kaupungin ruokahuoltopäällikkö vastaa kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestämisestä.

Koulupoliisi vastaa turvallisuuteen liittyvästä valistustyöstä sekä auttaa tarvittaessa koulun kriisiti-

lanteissa.

49

Jos yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsitellään oppilashuoltoryhmässä, vanhemmille tulee tie-

dottaa ennen asian käsittelyä. Käsittelystä kirjataan vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja

niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annet-

tu. Tietojen käsittelystä vastaa rehtori. Kouluterveydenhoitajista ja opettajista asian käsittelyyn osal-

listuvat ne, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu.

Koulutuksen eri siirtymävaiheissa koulujen oppilashuoltoryhmät toimivat yhdessä varmistaakseen

oppilaan koulunkäynnin esteettömän jatkumisen. Poissaolojen seurannassa käytetään Wilma-

työkaluohjelmaa. Aiheettomat poissaolot selvitetään.

Kasvu- ja oppimisympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä käytetään

kouluterveyskyselyjä sekä muita tarpeelliseksi katsottavia huoltajien ja oppilaiden antamia palaut-

teita. Tapaturmien ennalta ehkäisemisessä varmistetaan, että henkilökunnasta vähintään 5%:lla on

tarvittava EA1-valmius.

Kurinpitorangaistusten yhteydessä varmistetaan, että oppilaan opiskelumahdollisuudet, hyvinvointi

ja turvallisuus eivät vaarannu. Vastuuhenkilöinä ovat rehtori ja koulukuraattori (kts. ylhäältä vas-

tuut)

2. Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa

Opetussuunnitelman yhteydessä määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa.

Tätä osuutta voidaan kutsua kriisisuunnitelmaksi. Kriisisuunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyö-

tä tarvittavien viranomaisten kanssa ja otetaan huomioon muut uhka- ja vaaratilanteita sekä kriisiti-

lanteita koskevat suunnitelmat ja ohjeistukset. Suunnitelmassa kuvataan:

•• kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen

•• yhteistyö ja keskinäinen työn- ja vastuunjako kriisitilanteisiin varauduttaessa sekä kriisitilanteissa

•• pelastussuunnitelman, koulun järjestyssääntöjen ja muiden turvallisuusohjeiden yhteensovittami-

nen

•• toimintaohjeet erilaisissa äkillisissä kriisitilanteissa

•• johtamisen, sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä koulujen ja opetuksen järjestäjän välisen tie-

dottamisen ja viestinnän periaatteet äkillisissä kriiseissä

•• psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen

•• kriisisuunnitelmasta tiedottaminen, siihen perehdyttäminen ja toimintavalmiuksien harjoittelu

•• kriisisuunnitelman päivitys ja arviointi. (vuosittain)

Kannuksessa toimitaan yhteisen kriisisuunnitelman (liite 1) ja jokaisen koulun oman turvallisuus-

suunnitelman mukaan. Suunnitelmat päivitetään ja niitä arvioidaan vuosittain.

3. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaami-

seksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudat-

tamista ja toteutumista99. Tässä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja

aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet. Suunnitelmassa kuvataan:

•• kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen

•• väkivallan ja aggressiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen

•• häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen

50

•• asian käsittely yksilö-, ryhmä- ja koko yhteisön tasolla, oppilaan yksilöllinen tuki, tarvittava hoito

ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että teon kohteena olevan osalta

•• yhteydenottotavat kotiin ja yhteistyö huoltajan kanssa

•• yhteistyö viranomaisten kanssa

•• suunnitelmasta tiedottaminen ja kouluyhteisön henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteis-

työkumppanien perehdyttäminen ohjeisiin

•• suunnitelman päivittäminen, toteutumisen seuranta sekä seurantaan liittyvä kirjaaminen ja arvi-

ointi.


Kannuksessa toteutetaan KiVaKoulu-ohjelmaa sekä ”Väkivallan uhan hallintamalli Kannuksen kou-

lutoimessa” – ohjelmaa (liite 2)

6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1. Saamelaiset

6.2. Romanit

Romanioppilaiden perusopetuksen järjestämisessä tulee ottaa huomioon romanien valtaväestöstä

poik-keava kulttuuritausta. Lapsi kasvaa oman väestöryhmänsä kulttuuriin seuraamalla aikuisia ja

oppimalla malleista. Kulttuurisesti erilaisten lähtökohtien vuoksi opetuksen tulee tukea romanioppi-

laita

uskomaan itseensä oppijoina, tietoisina oppimisestaan ja mahdollisuuksistaan. Erityisesti romanilas-

ten kielellisiä valmiuksia tulee vahvistaa.

Opetuksen lähtökohtana on, että Suomen romanit ovat suomalaisia ja arvostavat omaa kotimaataan

ja omaa kulttuuriaan. Opetuksen tavoitteena on romanioppilaiden oman kulttuuri-identiteetin ja kou-

lun-käyntimotivaation tukeminen.

6.3. Viittomakieliset

6.4. Maahanmuuttajat

Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan kasvatuksen ja opetuksen yleisiä tavoitteita sekä oppi-

mistavoitteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat huomioonottaen. Opetuksen tulee luoda perustaa

oppilaan kaksikielisyydelle ja antaa hänelle mahdollisuus kasvaa sekä oman kulttuuriyhteisön että

suomalaisen yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi.

Maahanmuuttajalapsille opetetaan suomea toisena kielenä mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei

ole äidinkielisen tasoinen.

Maahanmuuttajalle tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen ope-

tusta. Lisäksi annetaan erityistä tukea myös muilla oppimisen ja kasvun eri osa-alueilla. Opetukses-

sa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria. Oppilaan ja hänen

huoltajansa tietämystä oman maansa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynne-

tään opetuksessa. Mikäli Suomen koulutusjärjestelmä, opetusmenetelmät ja oppimiskäsitykset ovat

hyvin erilaiset kuin maahanmuuttajaoppilaan lähtömaassa, on kodin ja koulun yhteistyön oltava

erityisen tiivistä väärinkäsitysten ja epäluulojen karsimiseksi.

Oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito otetaan huomioon arvioinnissa.

51

7.OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

Opetuksen yleiset tavoitteet

Yksi tärkeimmistä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteista on oppilaan myönteisen minäkuvan

vah-vistuminen. Oppimisen halu ja ilo tulisi säilyä.

Oppilaan tulee vähitellen ottaa enemmän ja enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Hänen tulee

oppia tutkimaan ja työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Luokassa oppilaat tukevat tois-

tensa oppi-mista, eivätkä kilpaile keskenään paremmuudesta. Oppilasta opetetaan tunnistamaan oma

oppimistyy-linsä ja kehittämään itseään oppijana. Hän opettelee kriittistä tiedonhankintaa sekä käyt-

tämään tietoja viestintävälineitä.

Tärkeä tavoite on myös omaksua tietoja ja taitoja eri sisältöalueista ja aineryhmistä saadakseen val-

miuk-sia elämäänsä ja jatkuvaan oppimiseensa.

Oppilas ymmärtää ihmisen riippuvuuden ja vastuun luonnosta ja ympäristöstä. Hän oppii harkitse-

maan tekojaan, perustelemaan ratkaisujaan sekä kantamaan teoistaan vastuun. Hän kehittää fyysisiä

ja motori-sia taitojaan sekä ylläpitää terveyttään ja hyvinvointiaan. Oppilas kehittää luovuuttaan,

tutustuu eri tai-demuotoihin sekä suomalaiseen ja kannuslaiseen kulttuuriin.

Oppilas kasvaa toiset huomioon ottavaksi, ahkeraksi, suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi

yhtei-sön jäseneksi. Hän sisäistää hyvät tavat ja käyttäytyy niiden mukaan.

Alkuopetuksen tavoitteet

Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa kehitetään valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista var-

ten. Jotta oppilas selviytyy ylemmillä luokilla opinnoistaan, on hänen hallittava alkuopetuksen päät-

tyessä perustaidot.

Tärkeimmät alkuopetuksessa hankittavat taidot ovat lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen. Oppi-

laan tulisi hankkia riittävä mekaaninen lukutaito, jotta hän voisi ymmärtää lukemaansa. Lukutaidon

kehittymisen myötä kehittyy myös kirjoitustaito. Oppilas oppii vähitellen tuottamaan omaa tekstiä ja

ottamaan huomioon kielen sopimuksia ja sääntöjä.

Alkuopetuksen matematiikan tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden

omaksumiselle sekä matemaattiselle ajattelulle.

Edellisten lisäksi alkuopetuksessa hyvin tärkeitä taitoja ovat oppimis- ja työskentelytaidot sekä yh-

teistyö- ja sosiaaliset taidot. Oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuun omasta toiminnastaan sekä

työskentelemään yhteisvastuullisesti parin tai ryhmän kanssa.

7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet

Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkaste-

lemaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tieteenalojen ajattelua. Opetusta eheytettäessä pe-

rustaidot ovat yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä.

Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt

sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta

52

vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luon-

teenomaisilla ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla.

1. IHMISENÄ KASVAMINEN

Ihmisenä kasvaminen –aihekokonaisuus tukee oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallin-

nan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja ter-

veen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä.

Tavoitteet

Oppilas oppii

- ymmärtämään omaa kasvuaan ja ainutkertaisuuttaan

- arvioimaan oman toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän

- tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana

- toimimaan yhteisön jäsenenä

Aihekokonaisuuteen voivat kuulua esimerkiksi

- oman kasvun ymmärtäminen, tunteiden tunnistaminen ja käsittely

- terveet elämäntavat

- opiskelutaidot ja tavoitteellinen itsensä kehittäminen

- toisten ihmisten huomioon ottaminen, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo

- vastuukasvatus, oikeudet ja velvollisuudet

- kummi- ja tukioppilastoiminta

2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS

Perusopetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-

identiteetin olemusta, löytämään oman kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kult-

tuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen.

Tavoitteet

Oppilas

- oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näke-

mään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalais-

ta kulttuuria

- oppii näkemään oman sukupolvensa kulttuurin aikaisempien sukupolvien elämäntavan jat-

kajana ja kehittäjänä

- tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia

monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä

- saa käsityksen, mistä ihmisen kulttuuri-identiteetti rakentuu


- tutustuminen omaan kulttuuriin, kotiseudun kulttuuriin, suomalaisuuteen, pohjoismaalai-

suuteen ja eurooppalaisuuteen

- tutustuminen muihin kulttuureihin ja monikulttuurisuuteen

- ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisten ennakkoluulojen murtaminen

- kansainvälisyys eri elämänalueilla sekä ystävyyskoulu/kuntatoiminta

53

- tapakulttuurien merkitys

3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO

Viestintätaidoista painotetaan kykyä keskustella, osallistua, hankkia tietoa ja vaikuttaa. Oppilas

opettelee myös median viestien vastaanottamista ja tuottamista.

Tavoitteet

Oppilas oppii

- viestinnän perustaidot ja kehittyy monipuoliseksi, vastuulliseksi viestijäksi ja median käyt-

täjäksi

- mediakriittisyyttä

- ilmaisemaan ajatuksiaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan

- käyttämään viestinnän välineitä


- omien ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen sekä erilaisten viestintätilanteiden tunnistami-

nen ja niiden harjoitteleminen

- erilaiset mediat ja niiden käyttö (esim. lehdet, kotisivut ym.) eri tilanteissa

- yhteistyö mm. paikallislehden kanssa

- lähdekritiikki ja tietoturva

- median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa sekä verkkoetiikka

- viestintävälineiden tuntemus ja monipuolinen käyttö

4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS

Perusopetuksen tulee auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista,

kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luo pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille.

Koulun tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, tavoitteelliseksi, yhteistyökykyiseksi ja

osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttaa häntä muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmah-

dollisuuksistaan.

Tavoitteet

Oppilas oppii

- ymmärtämään kouluyhteisön, yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä,

toimintaa ja tarpeita

- muodostamaan oman mielipiteen ja perustelemaan sen monipuolisesti

- osallistumaan vastuullisesti yhteisten asioiden hoitoon omassa kouluyhteisössä ja paikal-

lisyhteisöissä

- toimimaan pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi, kohtaamaan muutoksia, epävar-

muutta ja ristiriitoja sekä arvioimaan toiminnan tuloksia

- sisäisen yrittäjyyden valmiuksia


- perustiedot kouluyhteisön, yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta ja

työnjaosta

- paikalliset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

54

- osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa

- yhteistoiminta oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi

- yritystoimintaan tutustuminen esim. yritysvierailuilla

- tietoja yrittäjyydestä ammattina

5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ

TULEVAISUUDESTA

Perusopetuksen tulee kasvattaa ympäristötietoisia, kestävän elämäntavan tuntevia kansalaisia. Kou-

lun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, so-

siaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille.

Tavoitteet

Oppilas oppii

- että hänen oma kulutuksensa vaikuttaa ympäristöön

- huomaamaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä selvittämään syitä ja seurauksia

- ymmärtämään ympäristönsuojelun tärkeyden ja kestävän kehityksen ihmisen hyvinvoin-

nin kannalta

- ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan ja toimintatavoillaan sekä omaa tulevai-

suuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme

- edistämään hyvinvointia omassa yhteisössään sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja

mahdollisuuksia maailmanlaajuisesti


- yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristöstä ja ihmisen hyvinvoinnista

- oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen

- ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa

- kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä

- tehokkuuden ja ympäristönsuojelun huomioiminen tuotannossa, yhteiskunnassa ja arjen

toiminnoissa

- tuotteen elinkaari ja kierrätys

6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE

Turvallisuus ja liikenne –aihekokonaisuus auttaa oppilasta ymmärtämään ja edistämään turvallisuut-

ta sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle

ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti.

Tavoitteet

Oppilas oppii

- toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi

- edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti

- toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti

- toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä

- vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen

55


- onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen

- työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus

- koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistävät toimintamallit (Lions Quest,

Vastuun portaat-ohjelma, tukioppilastoiminta)

- keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt

- huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet

- lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen

7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA

Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittymisestä ja vaikutuksista, opastaa

järkeviin valintoihin ja saada pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-

arvokysymyksiä. Opetuksen tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden

ymmärtämistä ja käyttöä.

Tavoitteet

Oppilas oppii

- ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla ja eri ympä-

ristöissä

- käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti

- käyttämään tietotekniikkaa ja tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin

- arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutusta tulevaisuuteen


- teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja sen rakenteissa

- teknologia terveydenhoidossa, paikallisessa tuotantoelämässä ja ympäristönsuojelussa

- eri tieteenalojen ja teknologian vuorovaikutus

- teknologian ja tietotekniikan kehitys ja niiden kehittämiseen ja käyttämiseen liittyvät eetti-

set ja moraaliset ongelmat sekä hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset

- tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia

7.2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Suomi äidinkielenä

Äidinkieli ja kirjallisuus 1.-2. lk

Kielen merkitys oppimisessa on olennainen, eikä äidinkielen oppiminen rajoitu mihinkään oppiai-

neeseen, ikäkauteen tai luokkatasoon. Kielen oppiminen tulee nähdä jatkumona, joka on alkanut jo

kotona, päivähoidossa ja esiopetuksessa. Opetuksessa on otettava huomioon, että ensimmäisellä

luokalla oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa: toiset tutustuvat kirjaimiin,

kun toiset lukevat jo itsenäisesti kirjoja. Kieli on sekä oppimisen kohde että väline kaikissa oppimis-

tilanteissa.

56

Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattava oppilaan arkeen

liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota. Oppimisprosessissa lukemaan ja kirjoitta-

maan oppimisen tulee olla toisiaan tukevia prosesseja, joissa myös tieto kielen äännejärjestel-

mässä kehittyy.

Suomi äidinkielenä

Tavoitteet

Oppilas

• haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja hänen kokonaisil-

maisunsa kehittyy

• kuuntelee keskittyen ja eläytyen tilanteen mukaan

• osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä ilmaisemalla omia tietojaan, ko-

kemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään

• oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä, kuten äänne, kir-

jain, tavu, sana, aakkoset ja aakkosjärjestys ja alustavasti myös lause ja teksti. Hän oppii ymmär-

tämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taito-

jen kehittymisessä.

• oppii tarkkailemaan lukemistaan ja luetun ymmärtämistään

• tutustuu kieleen ilmiönä tekstejä kuunnellessaan, lukiessaan ja kirjoittaessaan ja tottuu jo tarkaste-

lemaan kielen merkityksiä ja muotoja

• saa mahdollisuuksia kehittää lukuja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan sekä kehittää vies-

tintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä

• oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja

sääntöjä

• kuuntelee ja lukee kirjallisuutta niin, että hän sen avulla tutustuu kirjakieleen, hänen sana- ja ilmai-

suvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa ja hä-

nelle tarjoutuu mahdollisuus aikuisen lukemista kuunnellessaan löytää kirjallisuuden kiehtova

maailma

• opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja.

Keskeiset sisällöt

Puhuminen ja kuunteleminen Oppilas osallistuu pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluihin. Hän työstää kokemaansa improvisoin-

nin, kerronnan, leikin ja draaman avulla. Lisäksi hän harjoittelee keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää

kuuntelemista. Oppilas tutustuu kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen opettajan luennan ja ker-

ronnan avulla. Hän harjoittelee runoja ja loruja, myös ulkoa. Vahvistetaan oppilaan kokonaisil-

maisua ja esiintymistaitoja integroimalla äidinkieltä taide- ja taitoaineisiin.

Lukeminen ja kirjoittaminen

Oppilas harjoittelee päivittäin lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti. Samalla kartutetaan

hänen kielellistä tietoisuuttaan. Lisäksi harjoitellaan oikeaa kynäotetta, tarkoituksenmukaista kirjoi-

tusasentoa ja vahvistetaan silmän ja käden yhteistyötä. Lisäksi harjoitellaan myös tietokoneen hiiren

käyttöä sekä tietokoneella piirtämistä ja kirjoittamista.

Harjoitellaan runsaasti äänne-kirjain-vastaavuutta: yhdistetään äänteitä ja kirjaimia tavuiksi ja

tavuja sanoiksi, puretaan kokonaisia sanoja tavuiksi, äänteiksi ja kirjaimiksi.

Oppilas harjoittelee kirjainmuotojen piirtämistä, niin että kirjoittamisen rytmi löytyy; isojen ja

pienten tekstauskirjainten sekä tyyppikirjainten opettelua sekä kirjainten yhdistämisen harjoittelua.

Oppilas kirjoittaa sanoja äänne-kirjain-vastaavuudeltaan oikein.

57

Oppilas tunnistaa lyhyitä tuttuja sanoja ja vähitellen etenee kohti outoja ja pitkiä sanoja; vähitellen

hän siirtyy ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen.

Oppilas tutustuu tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin. Näitä menetelmiä ovat:

- tekstin sisällön ennakoiminen otsikon ja kuvien perusteella

- pysähtyminen ymmärtämisen kannalta järkevissä

kohdissa

- keskeisten asioiden löytäminen tekstistä ja päätelmien

tekeminen luetusta

- luettavan liittäminen omiin kokemuksiin ja tietoihin

kielestä ja ympäröivästä maailmasta

Oppilas harjoittelee erilaisten tekstien (painettujen ja sähköisten) avaamista yhdessä keskustellen,

siten että oppilaan tekstinymmärtäminen syvenee.

Oppilas harjoittelee oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri ri-

veille, isot alkukirjaimet erisnimissä ja lauseiden alussa, lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teks-

teissä (piste, huutomerkki ja kysymysmerkki).

Oppilas tuottaa omia arkikokemuksiinsa, havaintoihinsa, mielipiteisiinsä ja mielikuviinsa pe-

rustuvia tekstejä niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa. Kannuksen koululaitoksessa vuosiluokilla 1-2 käytetään uusimpia kirjainmalleja, numeroita ja ma-

temaattisia merkkejä opetussuunnitelman perusteiden mukaan.

Kirjallisuus

Kirjallisuuteen tutustutaan monipuolisesti, opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja

vähitellen itse lukien. Luetaan ja käsitellään kirjoja niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja

lukukokemusten jakaminen. Tutustutaan käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni.

Harjoitellaan kirjaston käyttöä. Ensimmäisen luokan aikana tutustutaan oman koulun kirjastoon tai

kirjasto-autoon, toisen luokan aikana vieraillaan kaupunginkirjastossa.

Tutustutaan paikallisten lastenkirjailijoiden tuotantoon. Lisäksi tarjotaan oppilaille elävää lastenteat-

teria.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta äidinkielessä toisen luokan päättyessä

Puhuminen ja kuunteleminen

Oppilas osallistuu keskusteluun sekä puhujana että kuuntelijana. Hän pystyy ilmaisemaan itseään

suullisesti: hän pystyy kertomaan pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että

kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa. Hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin.

Lukeminen ja kirjallisuus

Oppilas kykenee erittelemään sanojen tavuja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sano-

jen merkityksiä ja muotoja. Hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja tietää, mihin aakkos-

järjestystä voi käyttää.

58

Lukeminen on melko sujuvaa: oppilas tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta

etenemistä. Hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa. Häneltä

sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen.

Luetun ymmärtämisen taidot ovat kehittyneet tekstin yksityiskohtien tunnistamisesta ja toistamises-

ta myös päätelmien tekemiseen. Oppilas on alkanut jo tarkkailla lukeissaan, ymmärtääkö hän luke-

maansa. Hän tietää, että apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia.

Oppilas etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa. Hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja löy-

tääkseen tietoa. Hän on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja.

Hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja

käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen.

Kirjoittaminen

Oppilas haluaa ilmaista itseään kirjoittamalla. Hän osaa tuottaa erilaisia tekstejä. Käsin kir-

joittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa. Hän osaa

kirjoittaa omia tekstejä tietokoneella. Helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lä-

hes virheetöntä. Lauseisiin alkaa il-mestyä loppumerkkejä ja lauseen alkuun iso kirjain.

Aihekokonaisuudet äidinkielessä 3. - 9. lk

1. Ihmisenä kasvaminen

- lukemalla saa tietoa, elämyksiä ja kokemuksia, jotka avartavat elämänpiiriä ja kehittä-

vät ajattelutaitoa

- kommunikointitaidot

- hyvät tavat

- tavoitteellisen toiminnan oppiminen

- yhteistoiminnallisten taitojen oppiminen

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

- oman kotimaan ja muiden maiden lastenkirjallisuuteen tutustumalla opitaan kulttuurien

monimuotoisuutta ja erilaisia tapoja

- oman paikkakunnan kirjallisuuteen ja kirjailijoihin tutustumista

- oman äidinkielen merkitys lapselle

- oma murre

- koulun juhlat

- yhteys muiden maiden koululaisiin

3. Viestintä ja mediataito

- äidinkielen perustaitojen oppiminen antaa mahdollisuuden viestintään ja kyvyn ymmärtää

viestejä

- opetellaan käyttämään viestinnän ja median välineitä ( luokkalehti, kotisivut, videon te-

keminen, päivänavaukset)

- opetellaan suhtautumaan kriittisesti sanallisen ja kuvallisen viestin sisältöön

Äidinkieli on aineena erityisasemassa, koska se on sekä opiskelun kohde

että väline.

59

- vierailut kirjastoon

- tiedonhankintataidot

- sanomalehti opetusvälineenä

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

- äidinkielen perustaidot ovat tarpeen, jotta voi osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan toimin-

taan

- tutustutaan ammatteihin, joissa äidinkielentaidot korostuvat

- luokan yhteisen tapahtuman järjestäminen (mainokset, myynti)

- koulu- ja luokkakirjastosta huolehtiminen

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

- omalla äidinkielellä saatava tieto auttaa ihmisiä toimimaan oman ja ympäristön hyvinvoin-

nin puolesta

- elämyksellisyys

- oppilaan omat arvopohdinnat erilaisissa lukemis-, kirjoittamis- ja keskustelu-tilanteissa

6. Turvallisuus ja liikenne

- koulun ja luokan yhteiset säännöt

- turvallinen ja hyväksyvä oppimisympäristö rohkaisee monipuoliseen ilmaisuun

7. Ihminen ja teknologia

- teknologian merkitys arkielämässämme

- teknologian eettinen ja tarkoituksenmukainen käyttäminen

- tiedon hankinta eri lähteistä

- tietotekniikan hyödyntäminen monipuolisesti

3. luokan tavoitteet

Oppilas

- haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja hänen koko-

naisilmaisunsa kehittyy

- rohkaistuu osallistumaan keskusteluun

- opettelee erilaisten tekstien sujuvaa lukemista

- kartuttaa sanavarastoaan

- tutustuu luetun ymmärtämistä parantaviin strategioihin

- osaa kirjoittaa selkeällä käsialalla

- osaa huomioida omaa tekstiä kirjoittaessaan kirjoitetun kielen sääntöjä ja sopimuksia

- löytää ikäkaudelleen sopivaa ja itseään kiinnostavaa lukemista

- lukee paljon ja monipuolisesti lastenkirjallisuutta

3. luokan keskeiset sisällöt

Vuorovaikutustaidot

- pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluun osallistumista sekä puhujana että kuuntelijana

- vastaanottajan huomioimista omassa viestinnässä; selkeä ja kuuluva ääni

60

- itsensä ilmaisemista kirjallisesti erilaisissa tilanteissa (esim. riimit, runot, tarinat)

- ikäkauteen sopivat luokan yhteiset ilmaisuharjoitukset

- ryhmätyötaitojen kehittäminen

Tekstin ymmärtäminen

- keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelun harjoittelua

- tekstin sisällön ja rakenteen ennustamista kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten

ja ennakkotietojen perusteella

- pääasioiden ja sivuasioiden erottelun harjoittelua

- fiktion ja faktan erottelun harjoittelua

- sujuvan lukutaidon kehittäminen

- sanavaraston kartuttaminen

- lukutaidon käyttäminen hyödyksi ja huviksi

Kirjoittaminen ja puhuminen

- pienimuotoisia suullisia esityksiä tutulle yleisölle

- yleiskielen käytön harjoittelua erilaisissa kirjoituksissa, jotka perustuvat mielikuvitukseen,

kokemukseen ja tietoon

- kirjoittamista luontevana osana työskentelyä, jatkuvaa ja pienimuotoista

- selkeän ja sujuvan käsialan opettelemista

- oikeinkirjoituksen perusasioiden vakiinnuttaminen; iso ja pieni alkukirjain, lopetusmerkit,

yleisimmät yhdyssanat

Tiedonhallintataidot

- erilaisten tietokirjojen käytön harjoittelua

- yhteistyötä Kannuksen kirjaston kanssa; kirjojen hakua ja varausta

Kielen tehtävä ja rakenne

- sanojen ryhmittelyä merkityksen ja taivutuksen perusteella, verbien, substantiivien ja ad-

jektiivien tunnistaminen ja tuottaminen

- lauseen hahmottamista tekstin osaksi

Kirjallisuus ja muu kulttuuri

- vähintään yhden kirjan lukeminen yhdessä

- luokan yhteisten kokonaisteosten ja erilaisten lyhyiden tekstien runsasta lukemista ja kuun-

telemista sekä niiden käsittelyä eri tavoin

- oman lukukokemusten jakamista ja kirjavinkkausta

- keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä kuten juoni, pää- ja sivuhenkilö, tapahtumapaikka ja –

aika, sekä niiden käytön harjoittelu

61


Oppilas

- opettelee erilaisten tekstien sujuvaa lukemista


- löytää ikäkaudelleen sopivaa luettavaa

- lukee paljon erilaisia lastenkirjoja

- harjoittelee käyttämään erilaisia luetun ymmärtämistä parantavia strategioita

- osaa kirjoittaa oikein selkeällä käsialalla

- kehittää taitoaan ilmaista itseään kirjallisesti

- osaa ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa


Vuorovaikutustaidot

- kertomista, omien mielipiteiden ilmaisua, kysymysten esittämistä ja keskusteluun osallis-

tumista pienryhmä- ja luokkatilanteissa

- itsensä ilmaisemista kirjallisesti erilaisissa tilanteissa kolmannen luokan sisältöjä laajenta-

en ja lisäksi esim. päiväkirja, kirjeet

- erilaisissa viestintätilanteissa toimiminen esim. asiointi, puhelin ja muut esiintymistilanteet

- ikäkauteen sopivat luokan yhteiset ilmaisuharjoitukset

Tekstinymmärtäminen

- edelleen keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelun harjoittelua

- eri lukustrategian käytön harjoittelua tekstin sisällön ymmärtämiseksi esim. kysymysten

tekeminen, ajatuskartat

- lukutaidon käyttäminen hyödyksi ja huviksi



Kirjoittaminen ja puhuminen

- erityyppisiä suullisia esityksiä luokan edessä esim. esineen spontaani kuvailu tai omasta

harrastuksesta kertominen

- jatketaan oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoittelua, harjoitellaan pilkun käyttöä

- käsialalla kirjoittamista mahdollisimman paljon

- erilaisten omien tekstien tuottamista luontevana osana työskentelyä


- yhteistyö Kannuksen kirjaston kanssa, erilaisten kirjojen etsiminen ja lainaaminen

- tiedon etsimistä kirjoista, CD:ltä sekä tietoverkoista

Kielen tehtävät ja rakenne

- kaikkien sanaluokkien harjoittelua

- verbien persoonamuodot, aktiivi ja passiivi sekä aikamuodoista preesens ja imperfekti

- adjektiivien vertailumuodot

- synonyymit

- vastakohdat

- harjoitellaan lauseiden yhdistämistä konjunktioiden avulla

62


- yhteisten teosten ja erilaisten tekstien runsasta lukemista ja kuuntelemista sekä niiden kä-

sittelyä ja oman lukukokemuksen jakamista

- oppilaiden valitsemien kirjojen lukemista ja käsittelyä esim. dramatisointi ja kuvitus


Oppilas

- harjaantuu toimimaan erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisena kuuntelijana ja puhujana

- kehittää omaa kerrontaansa ja kokonaisilmaisuaan

- oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä

- tottuu tarkkailemaan ja arvioimaan itseään lukijana

- tutustuu erilaisiin lukutapoihin

- opettelee käyttämään erilaisia luetun ymmärtämistä parantavia strategioita

- hallitsee käsialakirjoituksen

- kehittää taitoaan ilmaista itseään kirjallisesti


- harjoittelee erilaisten tekstien tuottamista

- tutustuu ikäkautensa mukaiseen kotiseutunsa ja maansa kirjallisuuteen

- lukee paljon ja monipuolisesti erilaista lasten- ja nuorten kirjallisuutta

- oppii valitsemaan itselleen sopivaa ja tarkoituksenmukaista luettavaa

- säilyttää positiivisen asenteen lukemiseen


Vuorovaikutustaidot

- keskustelutaitojen kehittäminen (aktiivinen kuuntelu, puheenvuorot keskustelussa)

- viestintätilanteen ja –välineen huomioiminen (näytelmä, kuunnelma, video, elokuva, tieto-

tekniikka)

- oman kerronnan ja ilmaisun kehittäminen ( esim. ilmaisutaitoharjoituksia)

- mielipiteen perusteleminen



- sujuvan lukutaidon kehittäminen ( ääneen lukeminen)


- kertomuksen rakenteeseen perehtyminen (juonikaavioiden tekeminen)

- erilaisten tekstien lukeminen (kertomukset, tietotekstit, runot)

- eri lukustrategioiden käyttäminen (ennakointi, pääasioiden löytäminen, ajatuskartat, tiivis-

täminen, väliotsikointi, kysymysten esittäminen, muistiinpanot ja alleviivaukset, päättele-

minen ja arviointi)

- lukutaidon käyttäminen huviksi ja hyödyksi

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen

- kirjainmallien kertaaminen, käsialalla kirjoittaminen ainakin äidinkielen tehtävissä

- otsikointia ja otsikon tulkintaa

- kappalejako

63

- oikeinkirjoituksen perusasioiden vakiinnuttaminen (välimerkit, yhteen ja erikseen kirjoit-

taminen, iso ja pieni alkukirjain, repliikkiviiva)

- kirjoittaminen on luonteva osa työskentelyä jatkuvana ja pienimuotoisena toimintona

- yleiskieli ja puhekieli

- tiedon etsiminen, tiivistäminen ja kertominen tai kirjoittaminen omin sanoin (tukisanalis-

ta)

- suullisessa esityksessä äänenkäytön harjoittelua

- luontevan esiintymisen harjoittelua

- keskinäisen palautteen antamista ja vastaanottamista sekä tekstistä että puheesta


- yhteistyö kirjaston kanssa

- kirjaston käytön harjoitteleminen etsittäessä tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä

- tiedon oikeellisuuden pohtiminen

- olennaisen ja epäolennaisen erottaminen tiedosta

- tiedon muokkaaminen omaksi tekstiksi

Kielen tehtävä ja rakenne

- kaikki sanaluokat

- verbin pääluokat ja persoonamuodot

- verbin aikamuodot (preesens ja imperfekti – kertaaminen ; perfekti ja pluskvamperfekti-

opetteleminen)

- lauseenjäseniin tutustuminen (predikaatti, subjekti, objekti)

- lausetajun kehittäminen: päälause ja sivulause, pilkun käyttäminen yksinkertaisissa tapa-

uksissa


- vähintään yhden kirjan lukeminen yhdessä

- luokan yhteisten kokonaisteosten lukeminen, kuunteleminen ja niiden työstä-minen eri ta-

voin

- muiden lyhyempien tekstien lukeminen ja käsitteleminen yksin ja yhdessä

- oman lukukokemuksen jakaminen (keskusteleminen, parilukeminen tms.)

- tutustuminen oman paikkakunnan kirjalliseen tuotantoon tai mahdollisesti kirjailijaan

- kirjavinkkaus muille luokille

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä

Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

- rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa

kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskusteluti-

lanteissa

- kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoi-

hin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilan-

teen ja –välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävää ja saavuttaa

vastaanottoajan

- osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii

perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa

- osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja vies-

tintätilannetta koskevia päätelmiä

64

- pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallis-

tuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän

- on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon

- osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita

- tuntee tiedonhankinnan päävaiheet

- on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja

sähköisistä lähteistä

- löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia

- erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merki-

tystä itselleen

- käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän

- osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja

ohjeen

- suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mie-

likuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma

ääni ja laajeneva sanavarasto

- ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa

käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa

käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti

- osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala

- osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla

- hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssa-

nojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös

muita välimerkkejä

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän

- hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtä-

misessä ja tuottamisessa

- on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja

luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen pe-

rusteella sanaluokkiin

- tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa

- hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen

tekstin osaksi

- tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa

ilmaisussaan

- on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnai-

sia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin

- pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laa-

jentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan

- on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun

fiktioon.

65


Oppilas

- harjaantuu toimimaan tavoitteellisena puhujana, lukijana ja kirjoittajana yksin ja ryhmäti-

lanteissa

- saavuttaa sujuvan peruslukutaidon

- osaa käyttää erilaisia lukustrategioita

- oppii lukemaan ja tulkitsemaan erilaisia tekstejä

- hallitsee käsialakirjoituksen

- hallitsee oikeinkirjoituksen perusasiat

- oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti sekä suullisesti että kirjallisesti

- lukee paljon ja monipuolisesti erilaista kirjallisuutta

- säilyttää positiivisen asenteen lukemiseen


Vuorovaikutustaidot

- keskustelutaitojen kehittäminen (aktiivinen kuunteleminen ja puheenvuorojen noudattami-

nen)

- oman mielipiteen perusteleminen

- viestintätilanteen ja -välineen huomioiminen

- oman kerronnan ja ilmaisutaidon kehittäminen


- palautteen antaminen ja vastaanottaminen



- erilaisten tekstien lukeminen ja tulkinta (kertomus, fantasianovelli, tietoteksti)

- luetun tekstin analysoiminen ohjatusti ja luetusta keskusteleminen

- eri lukustrategioiden käyttäminen ( ennakointi, pääasioiden etsiminen, ajatuskartat, tiivis-

täminen, väliotsikointi, kysymysten esittäminen, muistiinpanot ja alleviivaukset, päätelmi-

en tekeminen ja arviointi)

- lukutaidon käyttäminen huviksi ja hyödyksi

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen

- käsialakirjoituksen käyttäminen ainakin äidinkielen tehtävissä

- kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittäminen

- oikeinkirjoituksen perusasioiden vakiinnuttaminen ( välimerkit, yhteen ja erikseen kirjoit-

taminen, iso ja pieni alkukirjain)

- kappalejaon harjoitteleminen

- kirjoittaminen on luonteva osa työskentelyä jatkuvana ja pienimuotoisena toimintona

- erilaisten tekstien kirjoittaminen käsin ja mahdollisuuksien mukaan tietotekniikkaa hyö-

dyntäen ( esim. selostus, uutinen, kuvaus, kirje, mielipidekirjoitus)

- tietojen etsiminen, tiivistäminen ja kertominen omin sanoin (tukisanalista)

- suullisessa esityksessä katsekontaktin ottaminen yleisöön

- esityksen jaksottaminen ja havainnollistaminen

- luontevan esiintymisen harjoittelua, äänenkäytön harjoittelua (selkeys ja voimakkuus)

66


- yhteistyö kirjaston kanssa

- kirjaston käytön harjoittelu mahdollisuuksien mukaan

- tiedonhankinnan suunnitteleminen

- kehitetään tiedon muokkaamista omaksi tekstiksi

- yksinkertaisten lähdemerkintöjen käyttäminen

Suhde kieleen

- kaikkien sanaluokkien kertaaminen

- verbin pääluokkien ja persoonamuotojen kertaaminen

- verbin aikamuotojen kertaaminen

- lauseenjäseniin tutustuminen

- lausetajun kehittäminen (päälause, sivulause, pilkun käyttäminen)


- luokan yhteisten kokonaisteosten lukeminen ja käsitteleminen monipuolisesti

- oman lukukokemuksen jakaminen

- kirjallisen esityksen tekeminen kirjailijasta ja kirjasta

- tutustuminen nuorten novelleihin, satuihin, tarinoihin, runoihin jne.

- kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen (tutustuminen esim. Kalevala, Aleksis Kivi,

Tove Jansson tms.)

- elokuvan, teatterin, television, videon ja pelien rakentamaan fiktioon tutustuminen

7. - 9. luokan tavoitteet

Lukeminen ja kirjallisuus

Lukemisen ja kirjallisuuden opettamisella pyritään saavuttamaan monipuolinen lukutaito

sekä pitämään yllä aktiivista, vapaaehtoista lukuharrastusta. Tavoitteena on, että oppilas

ymmärtää lukemansa ja kykenee lukemalla kartuttamaan tietojaan ja osaa tulkita kriittisesti

erilaisia tekstejä. Kaunokirjallisuuden käsittelyssä elämyksellisyys korostuu.

Kirjoittaminen

Kirjoittamisen opettamisella pyritään ajattelun ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Kirjoittami-

nen on keskeinen itseilmaisun, viestinnän ja oppimisen tapa. Kirjoittamalla ihminen luo ja hahmot-

taa omaa maailmankuvaansa.

Puhuminen

Puhuminen on vuorovaikutusta, johon kuuluu myös kuuntelemisen taito. Puheviestintä liittyy

luontevasti kaikkeen äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun. Yhdessä tekeminen, pari- ja

ryhmätyöt harjaannuttavat vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Tavoitteena on, että oppilaat

osaavat ottaa vastuuta keskustelun sujumisesta sekä osaavat kuunnella myös toisten ajatuksia.

Kielitietous

Kielitietouden opettamisen tavoitteena on, että tieto omasta kielestä syvenee. Oppilas ymmärtää

oman kielensä muotoja merkitysrakenteet.

Tavoitteena on:

- lukemisen, kirjoittamisen ja puhumisen rohkeus, taito ja ilo

- oman kielen arvostus

67


Vuorovaikutustaidot

7. luokan sisällöt

- viestintärohkeuden ja –varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittä-misen ja puo-

lustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua.

- omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia


- viestintärohkeuden ja –varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puo-

lustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua.

- omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä –taitojen arviointia

- perustietoa vuorovaikutuksesta ja eri tavoista viestiä eri välineillä sekä suullisesti että kir-

jallisesti

- puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriita-

tilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen (esim. ongelmanratkaisukeskustelu ja

väittely)


- viestintärohkeuden ja –varmuuden kehittämistä:

- omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua

- omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä –taitojen arviointia

- keskustelun ja väittelyn harjoittelua, puheen pitäminen

- perustietoa kokoustekniikasta



- ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua

- lukukokemuksen jakamista

- kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehit-

täjinä

- kertovat, selostavat ja kuvailevat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä

- tekstin sisällön tiivistämistä



- lukukokemusten jakamista

- siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille


täjinä

- kuvailevat, kertovat, ohjaavat, pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asia- ja kaunokirjalli-

sissa teksteissä

- tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstin merkityksen

rakentajina (esim. runojen, kuvauksen ym. tulkintaa)

- tekstin sisällön tiivistämistä, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnista-

mista, erittelyä ja arviointia vaikuttavuuden kannalta(esim. mainos- ym. mediateksti)

68

- puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsi-

mistä



- lukukokemusten jakamista

- siltojen rakentamista tekstin ja vastaanottajan välille


täjinä

- kuvailevat, ohjaavat, pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asia- ja kaunokirjallisissa teks-

teissä

- kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja ja tekstien tarkastelua rakenteellisina ja merkityksellisinä

kokonaisuuksina

- tekstien verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstin merkityksen

rakentajina (esim. runojen, kuvauksen ym. tulkintaa)

- tekstien vertaamista eri näkökulmista ( esim. mediakriittisyyttä)

- puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden etsi-

mistä

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen


- tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua (jaksotus)

- kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista

(pää- ja sivulauseen tunnistamista, pilkku pää- ja sivulauseen välissä ja luettelossa, tavalli-

simmat yhdyssanat, iso ja pieni alkukirjain, suoran esityksen välimerkit)

- erilajisten tekstien kirjoittamista käsin ( kertomus, kuvaus)

- suullisia esityksiä ja ilmaisukeinojen monipuolistamista

- kuulijan huomioon ottavan ilmaisuja viestintätavan opettelua

8. luokan sisällöt - omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessin vakiinnut-

tamista

- tekstin rakentamisen malleja esim. aikajärjestys, tärkeysjärjestys


(pilkkusäännöt, yhdyssanojen ja ison ja pienen alkukirjaimen käytön hiomista, päätteiden

liittäminen numeraaleihin, muiden välimerkkien käytön tarkentamista)

- tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin ja tilanteisiin

- suullisia esityksiä yleiskielellä (keskustelu, väittely ym.)


- omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessin vakiinnut-

tamista

- tekstin rakentamisen malleja esim. vertailujärjestys, ongelmanratkaisujärjes-tys, aihepiiri-

järjestys ja paikanmukainen käsittelyjärjestys

- otsikon tulkintaa ja rajaamista, aloitus ja lopetus


(lauseenvastikkeet vierassanojen ja –nimien oikeinkirjoitus, lyhenteet, tavallisimmat on-

gelmasanat ja –rakenteet)

- tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin ja tilanteisiin

69

- puheiden pitämistä, keskustelua

Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin


- Sanaluokkien kertausta kielenhuollon kannalta (esim. ylä- ja alakäsitteet, adjektiivien ver-

tailuasteet, korrelaatti, konjunktiot ja liitepartikkelit), sijamuodot, verbien taivutus, pääluo-

kat, aikamuodot

- yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukemista, runsaasti myös erilajisten lyhyitten

tekstien käsittelyä

- fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen kaunokirjallisuuden

luokittelua pää- ja joihinkin alalajeihin

- teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista mahdollisuuksien mukaan, kokemusten eritte-

lyä ja jakamista


- verbin modukset, lauseenjäsenet



- fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen

- kaunokirjallisuuden luokittelua pää- ja joihinkin alalajeihin


lyä ja jakamista


- suomen kielen tilanteenmukaisen, sosiaalisen ja maantieteellisen vaihtelun sekä yleiskielen

käytön perusteiden pohdintaa

- perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta sekä äidin-

kielen merkityksestä; perustietoa sukukielistä ja suomen kielen ominaispiirteistä

- suomen kielen vaiheita ja vaihteluita



- fiktion rakenteiden erittelyä luokkatasolle sopivia käsitteitä käyttäen kaunokirjallisuuden

luokittelua pää- ja joihinkin alalajeihin

- tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen teosten tuntomerk-

kejä

- kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista: tietoa keskeisistä teoksista ja niiden kirjoitta-

jista sekä Kalevalasta, kansanperinteestä ja Suomen kirjallisuuden päävaiheista


lyä ja jakamista

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8

Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän

- haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että

yksin esiintyessään

- osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa

70

- osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryh-

mäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen,

lisätietoja ja perusteluja

- edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun

asioista ollaan eri mieltä

- tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon

viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän

pystyy vaihtamaan nuorison oman puhe-kielen tarvittaessa yleispuhekieleksi

- pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja

hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta

toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän

- osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää

vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja

ajatuksiinsa

- tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa mo-nenlaisessa

tekstiympäristössä

- lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lu-kutapaa käyttäen

- erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista

- tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja

- osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut

- pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan

henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä

- osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia

- tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja

ilmaisuun

- pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditii-visista keinoista

- pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen,

käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä

tekstin tarkoitukseen ja sävyyn

- pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä

havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän

- osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tietoja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti

välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne

- tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä

tuottaessaan

- kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen;

hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata

- pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa

kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia,

yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä

- pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin

hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintä-välineitä

71

- osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja

rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen

mukaan tiivistää tekstiään

- soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista

ja oikeinkirjoituskäytänteistä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän

- on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen

- löytää itseään kiinnostavaa tietoja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa

perustella valintojaan

- on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja,

tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan

runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti

sovitun määrän

- tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden

klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia

- pystyy jakamaan lukuja katselukokemuksensa muiden kanssa

- osaa puhua kielen äänne-, muotoja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa

sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät

ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin;

hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä

- tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan

- tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja

monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on

perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.

7.3 TOINEN KOTIMAINEN KIELI

Ruotsin kieli

Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön

maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on

totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja

pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä

kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli

on taitoja kulttuuriaine.

Ruotsi B-kielenä (B1)

Vuosiluokat 7-9

Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saa-

vuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintaky-

vyn kehittymistä.

72

Tavoitteet

Kielitaito

Oppilas oppii

- kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän ta-

vanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen

- ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyh-

teyden tukemana

- kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja koke-

muksiin liittyvissä tilanteissa.

Kulttuuritaidot

Oppilas oppii

- ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa

- viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa ruotsin-

kieliselle kulttuurille luontevalla tavalla.

Opiskelustrategiat

Oppilas oppii

- käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten

omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä

- tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämäl-

lä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita

- arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.


7. lk (Kurssit 1-3)

Aihepiirit

- tervehdyksiä, sukulaisuussanoja, harrastussanoja

- huoneita, huonekaluja, värejä

- kellonajat, viikonpäivät, säätila, vuodenajat

- ruokia, kouluaineita

Viestintätilanteet

- tervehtiminen ja kuulumisten vaihto

- itsestä kertominen

- harrastukset

- perhe ja koti

- koulu ja vapaa-aika

- ajan ilmaukset, säätila

- lyhyet viestintätilanteet

Rakenteet

- substantiivit, yksikkö ja monikko

- adjektiivin taivutus

- persoonapronominit

- persoonapronominien omistus- ja objektimuodot

73

- lukusanat

- verbien infinitiivi ja preesens

- yleisimmät prepositiot

- päälauseen sanajärjestys

Oppimaan oppiminen ja viestintästrategiat

Oppilas oppii

- suunnittelemaan omaa oppimistaan ja tavoitteitaan

- käyttämään kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja

- käyttämään erilaisia tiedonhankintavälineitä

- käyttämään sanastoa

- harjoittelemaan ääntämistä ja intonaatiota

- tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä ottamaan vastuuta omasta työskentelystään

- arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita.

8. lk (Kurssit 4-5)

Aihepiirit

- harrastuksia

- viikonpäivät, kuukaudet

- vaatteita, ruokia

- maita, kaupunkeja

- kulkuneuvot

- säätila

- kaupunkisanastoa

Viestintätilanteet

- kuulumiset ja vointi

- puhelimessa

- vaate- ja ruokaostokset

- lyhyet kirjalliset viestit

- loma- ja matkustustilanteet

- tien kysyminen ja neuvominen

- omasta asuinpaikasta kertominen

Rakenteet

- substantiivin taivutus

- lisää pronomineja

- järjestysluvut

- lisää prepositioita

- verbien imperfekti, imperatiivi ja perfekti

- man-lause


Oppilas oppii 7. luokan tavoitteiden lisäksi

- lisää erilaisia työtapoja

- hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa opiskelussaan

- kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivia vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategi-

oita.

74

9. lk (kurssi 6)

Aihepiirit

- elokuvat

- koulutus ja ammatinvalinta

- ympäristöasiat

Viestintätilanteet

- ajanviete, elokuvat ym.

- arkipäivän ilot ja surut

- työharjoittelusta kertominen

- peruskoulun jälkeisistä opinnoista kertominen

Rakenteet

- adjektiivien vertailu

- lisää pronomineja

- verbin taivutus

- futuuri, konditionaali, att + infinitiivi

- lisää prepositioita

- sivulauseen sanajärjestys ja jälkilause


Oppilas oppii 7. ja 8. luokan tavoitteiden lisäksi

- lisää erilaisia kielenopiskelulle tyypillisiä työtapoja

- työskentelemään säännöllisesti ja ottamaan vastuuta opiskelustaan

- kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivia vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategi-

oita.


Kielitaito

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtä-

minen

Puhuminen Tekstin ymmärtämi-

nen

Kirjoittaminen

Ruotsi A2.1 Peruskielitai-

don alkuvaihe

A1.3

Toimiva alkeiskieli-

taito

A2.1 Peruskielitai-

don alkuvaihe

A1.3

Toimiva

alkeiskielitaito

Kulttuuritaidot

Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja

kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruot-

sinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön

merkityksen.

Opiskelustrategiat

Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on

oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

75

7.4 VIERAAT KIELET

Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa.

Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään

ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja

kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua.

Vieras kieli oppiaineena on taitoja kulttuuriaine.

Englanti A-kielenä

A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille

yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun

myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky.

Vuosiluokat 3−6

Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itsel-

leen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten.

Hänen tulee tiedostaa, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. Oppilaalle tulee

kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia.

Tavoitteet

Kielitaito

Oppilas oppii

- kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään kohdekielellä yksinker-

taisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen

- ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin

keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana

- kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpei-

siin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

Kulttuuritaidot

Oppilas oppii

- tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuu-

rin yhtäläisyyksiin ja eroihin

- viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille

luontevalla tavalla.

Opiskelustrategiat

Oppilas oppii

- toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa

- käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa

- käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä

- käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan

- tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan

työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

76


Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta

- lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja

perheenjäsenet

- koulu ja oppilastoverit sekä opettajat

- asuminen maalla ja kaupungissa

- ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot

- asioiminen erilaisissa tilanteissa

- perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, kielestä riippuen mahdollisesti myös kohdekult-

tuurista Suomessa

3. - 4. lk

- esittäytyminen, tervehdyksiä, nimen ja kotipaikan kysyminen, voinnin kysyminen

- itsestä ja perheestä kertominen, kodin kuvailu

- säästä keskusteleminen

- luonto; asuminen maalla (4. lk)

- koulutilanteita

- lääkäri, hammaslääkäri (4. lk), sairaudet

- mielipiteen ilmaiseminen

- kellonajat (4. lk; tasatunnit 3. lk)

- ostosten teko (4. lk), ruuan ja juoman pyytäminen, tilaaminen ja tarjoaminen

- lukusanat 1-100

- kuukaudet ja vuodenajat (4. lk)

- sanastoryhmiä: värejä, eläimiä, urheilu ja harrastukset, maita ja kieliä, kehonosia, soitti-

mia, viikonpäivät, ajoneuvoja, vaatteita, ammatteja

5. lk

- kotipaikan esittely

- harrastuksen, oman mielenkiinnon kohteen esittely

- ostostilanne: How much is this, please? Can I try this on, please?

- ravintola: ruuan pyytäminen ja maksaminen

- lipun osto

- puhelinkeskustelu


- luonnon-, ympäristönsuojelu

- ohjeiden ymmärtäminen ja antaminen

- tiedonhankintaa: kirjasto jne.

6. lk

- edellisten kertaaminen ja syventäminen

- tietotekniikan perussanastoa, tietoliikenne

- tulevaisuuden suunnitelmia

- arkea ja juhlaa

- hätätilanteita

- nähtävyyksiä

Rakenteet

- viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen keskeinen kielioppi

- tarvittaessa kohdekielen kirjoitusjärjestelmä kielialueen normin mukaan

77

3. - 4. lk

- be-verbi, have/has, can/can't

- myönteinen ja kielteinen imperatiivi

- yleispreesens: I play, I don't play; Do you play?, y.3.p.: He plays (4. lk)

- my, your, his/her

- our/your, their (4.lk)

- in, on, under, behind

- in front of, next to (4.lk)

- a/an

- säännöllinen monikko

- epäsäännöllinen monikko: a man, men, a fish, many fish (4. lk)

- s-genetiivi

- kysymyssanoja

- be going to (4. lk)

5. lk

- artikkelit a/an, the analyyttisemmin, artikkelien käytön eroja: a/an, the

- yleispreesens (myönteinen, kielteinen, kysyvä)

- kestopreesens, preesensien erot alustavasti

- kysymyslauseen sanajärjestys

- persoonapronominien objektimuodot alustavasti: me, you, him, her...

- this/that - these/those

- lyhyiden adjektiivien vertailu: short, shorter than, the shortest

- järjestyslukuja ja päiväyksiä

- There is... There are...

- lisää prepositioita: opposite, between, above...

- imperfekti (alustavasti säännölliset verbit ja be)

6. lk

- imperfekti intensiivisesti

- adjektiivien vertailu (lyhyet ja pitkät)

- kesto- ja yleispreesensin eroja

- apuverbit

- prepositioverbejä

- indefiniittipronomineja

- pers.pron. objektimuodot

- kysymyslauseen sanajärjestys

- myönteisen lauseen sanajärjestys alustavasti (SPOTPA)

- will/won't alustavasti

Viestintästrategiat

- puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen

- rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta

- omien viestien suunnittelu

- puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovai-

kutuksessa

- kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa

78

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6.luokan päättyessä

Kielitaito

Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmär-

täminen

Puhuminen Tekstin ymmärtä-

minen

Kirjoittaminen

Englanti A2.1 Toimiva

alkeiskielitaito

A1.3 Kehittyvä

alkeiskielitaito

A2.1 Toimiva

alkeiskielitaito

A1.3 Kehittyvä

alkeiskielitaito

Kulttuuritaidot

Oppilas

- tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja

- pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilan-

teissa.

3. - 4. lk

- kohtelias kielenkäyttö: nimen käyttö tervehdittäessä; please, thank you

- suomalainen arki

- kohtelias luokkakieli

- britti-ikoneita: a double-decker bus, a red post-box

- punta/euro-käyttö

- brittiläisyys kirjojen kuvituksessa

- perinteiset laulut ja lorut

- tapakulttuuri, suomalaisen ja brittikulttuurin eroja

- jalkapallo ja jääkiekko

5. lk

- läheisempi tutustuminen brittiläiseen elämäntapaan: koti, koulu (koulupuvut), harrastukset

- britti-ikoneita: a policeman, a milkman, erilaisia kylttejä (B&B; Mind the gap!; Look right,

Look left ...)

- tutustuminen Brittein saarten eri osiin: Skotlanti, Wales, Irlanti, Lontoo

- vasemmanpuoleinen liikenne

- kohtelias puheenvuoron pyytäminen ja pitäminen (Excuse me, I beg your pardon, I'm sor-

ry...)

- kohtelias kielenkäyttö ja käyttäytyminen: matkustaminen (jonotus), ostoksilla jne.

6. lk

- teemana koko englanninkielinen maailma

- suvaitsevaisuus, erilaisuuden ymmärtäminen

- tutustutaan muihin englantia puhuviin maihin (USA, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Ka-

ribian saaret, Intia/Etelä-Afrikka)

Opiskelustrategiat

Oppilas

- käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja

kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa

- ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskente-

lyään.

79

3. - 4. lk

- oman oppimisen suunnittelu ja tavoitteet

- oman oppimisen säännöllinen arviointi

- vastuu omasta työskentelystä

- pari-, ryhmätyötaidot, itsenäinen työskentely

- projektit: itse-, pariarviointi

- sanojen ryhmittely ja opiskelu aihepiireittäin

- miellekartat

- elaborointi

- puukuvain, juonikalvo

- ääntämisen ja intonaation harjoittelu (koti-CD)

- tekstin pääkohtien ymmärtäminen

5. - 6. lk

- millainen kielenoppija minä olen; miten minä opin parhaiten

- itse- ja pariarviointi (painotus): mitä ja miten kannattaa opiskella

- projektityöskentely (integrointi muihin aineisiin): itse- ja pariarvioinnin kehittäminen

- synonyymien, kiertoilmaisujen käyttö

- sanakirjan käyttö

- sanojen merkityksen päättely ja arvaaminen muun tekstin avulla

- skimming - tekstin pääajatusten ymmärtäminen ("nopea" lukeminen)

- scanning - yksityiskohtien etsiminen tekstistä, esim. paikat ja luvut

- puheenvuoron ylläpitäminen... Well (now)..., Let me think...

Vuosiluokat 7-9

Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä

harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa.

Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten

opiskelulle ominaisia strategioita.

Tavoitteet

Kielitaito

Oppilas oppii

- ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältä-

västä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä

- selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kerto-

maan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksi-

tyiskohtia

- tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista.

Kulttuuritaidot

Oppilas oppii

- tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten

- viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäi-

vän tilanteissa

- tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden.

80

Opiskelustrategiat

Oppilas oppii

- käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiske-

lustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa

- hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä

- tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä

- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvit-

taessa muuttamaan työskentelytapojaan.


Luokilla 3−6 esiin tulleen lisäksi

7. lk (Kurssit 1-2)

Aihepiirit

- koti, perhe

- asuminen maalla ja kaupungissa, lähiympäristö

- lemmikit

- koulunkäynti (GB, NZ)

- ystävät ja ystävyys

- harrastukset

- rahankäyttö ja ostokset

- vaatteet ja pukeutuminen

- ruoka ja ruokailu

Painotetut viestintätilanteet

- esittäytyminen ja esittely

- tuttavan tapaaminen

- paikasta ja ajankohdasta sopiminen

- uutiset ja niihin reagointi

- harrastuksista ja kiinnostuksista kertominen

- ehdottaminen ja vastaaminen

- kohteliaisuudet ja reagoinnit

- ruokailutilanteita

- pyytäminen, tarjoaminen

Rakenteet

- olla, omistaa

- yleispreesens, yleisimperfekti, perfekti, pluskvamperfekti

- adjektiivien vertailu

- prepositioita

- adverbejä

- ajan ilmaisuja

- verbin ing-muoto

- futuuri, futuuri ja if-ehtolause

- sanajärjestys

- kestopreesens ja kestoimperfekti

- 1. konditionaali, 1. konditionaali ja if-ehtolause alustavasti

- imperatiivi

81


- Minä englannin oppijana –lomakkeet

- Learning tips -vihjeet ja niiden aktivoinnit

- säännölliselle opiskelulle välttämättömiä strategioita ja työtapoja kuten aktiivisuus pari- ja

ryhmätyöskentelyssä, kotitehtävien säännöllinen tekeminen

- kielitaidon puutteiden korvaaminen esim. selittämällä sanoja toisin

- tietoja viestintätekniikan hyödyntäminen (esim. valmisohjelmat, tiedon hankinta projekti-

työskentelyssä)

- oman työskentelyn ja kielitaidon arviointi

8. lk (Kurssit 3-5)

Aihepiirit

- Eurooppa, eurooppalaisten nuorten identiteetti, maiden ominaispiirteitä

- matkustaminen, lomailu

- oman ja vieraan kulttuurin vertailu

- Brittiläinen kansainyhteisö, Intia

- Yhdysvallat: historiaa, maantietoa, juhlapäiviä, merkkihenkilöitä

- amerikkalainen elämäntapa eurooppalaisin silmin

- nuorten ja aikuisten suhteet

- koulukiusaaminen

- terveet elämäntavat

- idoleita ja sankareita

- Suomi: perustiedot, ulkomaalainen Suomessa, suomalainen ruoka, urheilu, teknologia…

Painotetut viestintätilanteet

- ulkomaalaisen kohtelias tapaaminen

- matkustustilanteita


- amerikanenglannin ja brittienglannin eroja

- käsityksiä ja ohjattua keskustelua Amerikasta ja amerikkalaisuudesta

- ohjatut keskustelut kurssin aihepiireistä: nuorten ja vanhempien suhteet, idolit ja sankarit,

Suomi ja suomalaisuus

Rakenteet

- substantiivit: laskettavat ja ei-laskettavat, artikkelit, yksikkö ja monikko

- relatiivipronominit

- muodollinen subjekti

- paljoussanat

- verbinmuotojen kertaus

- persoonapronominikertaus, uutena objektimuodot ja itsenäiset omistusmuodot

- artikkelin käyttö maantieteellisten nimien yhteydessä

- adjektiivit ja adverbit sekä niiden vertailu

- be able, have to

- paikan ja ajan prepositioita

- modaaliapuverbit ja korvaavia rakenteita

- refleksiivipronominit

- futuurin ja 1. konditionaalin sekä ehtolauseiden vahvistus

- 2. konditionaali ja ehtolause alustavasti

82

- liitekysymykset



- Learning tips -vihjeet ja niiden aktivoinnit tehtävissä

- systemaattisempi työtapojen käyttö ja strategioiden hyödyntäminen, kuten uusien sanojen

merkityksien päättely asiayhteydestä

- tietoja viestintätekniikan kehittyneempi hyödyntäminen esim. tiedonhankinnassa

- kehittyneempi kyky arvioida oman kielitaidon eri osa-alueita suhteessa tavoitteisiin sekä

työskentelytapojen muuttaminen tarvittaessa

9. lk (Kurssit 6-8)

Aihepiirejä

- ihmissuhteet

- tunne-elämä

- terveys ja hyvinvointi

- kestävä kehitys

- opiskelu, työ ja elinkeinot

- yhteiskunnan palvelut

- tiedotusvälineet, viestintä, mainonta

- arkielämän teknologia

- nuorisokulttuuri, taide ja viihde…

Rakenteita

- passiivi

- -ing-muoto

- infinitiivi

- lisää konditionaalia

- epäsuora kysymys ja esitys

- monipuolinen, mittava kertaus



- Learning tips -vihjeet ja niiden aktivoinnit tehtävissä

- aikaisempaa pitkäjännitteisempi ja tavoitteellisempi työtapojen käyttö, strategioiden hyö-

dyntäminen ja vastuullinen työskentely oppimistavoitteiden saavuttamiseksi


Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmär-

täminen

Puhuminen Tekstin ymmär-

täminen

Kirjoittaminen

Englanti B1.1 Toimiva

peruskielitaito

A2.2 Kehittyvä

peruskielitaito

B1.1 Toimiva

peruskielitaito

A2.2 Kehittyvä

peruskielitaito

83

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.

Opiskelustrategiat

Oppilas

- käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja

- on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun

merkityksen.

Valinnaiset kielet (B2)

Valinnaisen kielen opetus painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilan-

teissa ja toimii samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulu-

tuksessa. Nämä opetussuunnitelmat on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille.

Tavoitteet

Kielitaito

Oppilas oppii

- kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja

välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa

- ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja

kieltoja

- lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä

- kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä

sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään.

Taitoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1−A1.2 ja kuullun

ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2−A1.3.

Kulttuuritaidot

Oppilas oppii

- tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria sekä tutustumaan nii-

den välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin.

Opiskelustrategiat

Oppilas oppii

- käyttämään rohkeasti kielitaitoaan

- hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita

- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

Ranska

Vuosiluokat 8 - 9 (Kurssit 1 - 4)



84

- tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen, esitteleminen, voinnin kysyminen

- kiittäminen, anteeksipyyntö, kohtelias kysyminen ja pyytäminen

- viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat, päivämäärät, kellonajat, juhlapäivät

- vaatteita, värejä, sää

- koti, itsestä kertominen, perhepiiri, ystävät, vapaa-aika, harrastukset

- iän/paikan kysyminen ja kertominen

- asioiminen esim. kaupassa, ravintolassa ja kahvilassa

- ruoka-aineet, ateriat, ateriointi

- lukusanat 1-1000, järjestysluvut

- tiedusteleminen, kutsun esittäminen, tapaamisen sopiminen ja ehdottaminen

- ihasteleminen, ihmetteleminen

- henkilön kuvailu, ruumiinosat

- kielten nimiä, Euroopan maita

- tien kysyminen ja neuvominen, ympäristön kuvailu, ilmansuunnat

- ohjeiden antaminen

- mielipiteitten ilmaiseminen

- kirjeen, kortin ja viestin laatiminen

- aamutoimet

- henkilötietojen ja ammatin ilmoittaminen

Rakenteet

- epämääräinen ja määräinen artikkeli, substantiivien suku ja monikko

- adjektiivinen demonstratiivipronomini, persoona- ja possessiivipronominit

- prepositioita ja prepositioilmauksia, kuten à, dans, avec, chez ym.

- kysymyslauseita ja -sanoja, kuten qui, quel, qu’est-ce que, où, combien ym.

- kieltolause (ne-pas), kieltosanat

- säännöllisiä ja epäsäännöllisiä verbejä

- imperatiivi, genetiivi, yhdyssanoja

- adjektiivien taipuminen ja paikka

- passiivin ilmaiseminen on-pronominilla

- partitiivi, partitiivinen en

- persoonapronominien objektimuodot (le, la, les)

- persoonapronominien adverbiaalimuodot (lui, leur)

- lähifutuuri (aller+infinitiivi)

- kieltolauseen objekti (pas de)

- relatiivipronominit qui, que, où

- painolliset pronominit

- refleksiiviverbi

- passé composé eli perfekti

- adjektiivinen tout

85

Saksa





- kiittäminen, anteeksipyyntö, kohtelias kysyminen ja pyytäminen

- keskeiset ajanilmaukset

- perheestä, koulusta ja vapaa-ajasta kertominen

- asioiminen kahvilassa, kaupassa, matkatoimistossa


- juhlat

- tulevaisuuden suunnitelmat

- saksalaiseen kielialueeseen tutustuminen

Rakenteet


- säännöllisten ja epäsäännöllisten verbien taivutusta preesensissä ja perfektissä

- imperatiivi

- pää- ja sivulauseiden sanajärjestys

- akkusatiivi ja datiivi

- keskeiset prepositiot

- man-rakenne

- omistuspronominit

Venäjä




kyrillisten kirjainten opiskelua: tunnistamista ja kirjoittamisen harjoittelua

ääntämisen harjoittelua, intonaatio, painoton o, ässät

tervehdykset, tapaaminen, nimen kertominen

venäläiset nimet

tutustuminen, perheen esittely

kodin esittely

ihastelu

asuminen, asunto, huonekalut

ruokailu

mielipiteen ilmaisu

ammateista keskustelu

koulutus

86

kielitaidosta kertominen

keskustelua pöydän ääressä

puhelimessa

paikan etsiminen kartalta

metro ja sen historiaa

viikonpäivät ja kuukaudet

säästä kertominen, säätila, vuodenajat

venäläisten lukuharrastuksesta

rahasta

tien kysyminen ja neuvominen

metrossa matkaaminen, lipun ostaminen

kulkuvälineistä ja lipuista

ostoksilla

pukeutumisesta, vaatteet, värit

matkalla

venäläinen liikennekäyttäytyminen

kaupunki, Moskova ja Pietari

Rakenteet

substantiivien suku ; persoona- ja possessiivipronominit

adjektiivien muotoja suvun mukaan

vebitaivutusta (ketjut-verbit)

lisää adjektiiveista: nominatiivimuotoja

prepositionaali

substantiivien monikko

eloton akkusatiivi

verbitaivutusta (vitjat-verbit)

olla-verbin preteriti

kellonajat (tasatunnit)

lukusanat 1 – 100

olla-verbin futuuri

omistuksen ilmaiseminen

datiivi: ikä, mistä pitää /ei pidä, miltä tuntuu, kenelle?

persoonapronominien datiivi

adverbit

persoonattomat rakenteet

ajanilmauksia (viikonpäivät)

genetiivi: omistus, kielto, tavallisimmat genetiiviä vaativat prepositiot

määrää ilmaisevia sanoja

persoonapronominien genetiivi

elollinen akkusatiivi

liikeverbit (mennä kävellen/mennä kulkuneuvolla jonnekin)

minne (akkusatiivi) ja millä kulkuneuvolla (prepositionaali)

adjektiivien nominatiivin monikko

sijojen yksikkömuotojen kertausta

pehmeävartaloiset adjektiivit

paikan prepositiot

87

preteriti

lisää ajanilmauksia

Viestintästrategiat, kaikki kielet

- puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen

- rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta

- omien viestien suunnittelu

- oman kielenkäytön tarkkailu

- puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa

- kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa

Arviointi: Numeroarviointi

7.5 MATEMATIIKKA

Tavoitteet ja sisällöt 1.-2. lk

Matematiikan opetuksen tulee tarjota mahdollisuuksia löytää matemaattisia oivalluksia, nähdä ma-

tematiikan täsmällinen loogisuus ja tutustua matematiikan täsmälliseen kieleen.

Matematiikan opetuksen tulee edetä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja mate-

matiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjes-

telmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita

on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun ja toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti.

Myös tietotekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa mahdollisuuksien mu-

kaan.

Tavoitteet

Oppilas

• oppii kehittämään ajatteluaan ja kokee tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemi-

sesta

• huomaa käsitteiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen

• ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen perustuvia kehityskaudelleen soveltuvia

perus-laskutaitoja

• oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjalli-

sesti tai suullisesti

• oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita

• harjaantuu tekemään havaintoja matemaattisista ongelmista


Luvut ja laskutoimitukset - lukumäärä, lukusana ja numerosymboli

- lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen hajottaminen ja

kokoaminen konkreettisin välinein

- kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate

- yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla

- kertolaskuja ja kertotauluja

- jakolaskua konkreettisilla välineillä

88

- eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusuora, päässä-

lasku,

kynän ja paperin käyttö

- erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista

- murtoluvun käsitteen pohjustaminen konkreettisin välinein

Algebra - säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista

- yksinkertaisia lukujonoja

Geometria - ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu

- ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen

- kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen

- geometriset peruskäsitteet (piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma)

- kaksiulotteisten muotojen rakentaminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä kolmiulotteisten kappa-

leiden

tunnistaminen ja rakentaminen

- yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia

Mittaaminen - mittaamisen periaate

- pituus, massa, pinta-ala, tilavuus, aika ja hinta

- mittavälineiden käyttö

- tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen

- mittaustuloksen arviointi

Tietojen käsittely ja tilastot - tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen

- yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen

- koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta matematiikassa toisen luokan päättyessä

Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas ymmärtää matematiikan peruskäsitteitä.

Oppilas pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa toisille oppilaille ja

opettajalle, ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjalli-

sesti.

Oppilas osaa vertailla ja luokitella: yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana, välissä, enem-

män, vähemmän, yhtä monta, paljon, vähän. Hän osaa kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, =

ja <.

Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra Oppilas tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja

lukusuoraesityksen sekä vaaka- että pystysuunnassa.

Oppilas hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodos-

tamisen. Hän tuntee parilliset ja parittomat luvut.

Oppilas tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä.

Hän ymmärtää yhteen-, vähennys-, kertoja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa.

Hän osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa.

Oppilas tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kah-

desosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa.

Geometria Oppilas tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio, ympyrä,

pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet, muun muassa piste, jana, murtoviiva, puo-

89

lisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin. Hän osaa käyttää yk-

sinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.

Mittaaminen Oppilas osaa suorittaa mittauksia yksinkertaisilla mittausvälineillä ja tuntee keskeisimmät mittaus-

suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika.

Oppilas osaa käyttää matemaattisia tietoja ja taitoja arkipäivän ongelmissa.

Aihekokonaisuudet 3. – 5. lk


- ajattelun kehittyminen: luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut ja reaaliluvut

- yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus


- numerot: arabialaiset, roomalaiset

- yksikköjärjestelmä (SI)

3. Viestintä- ja mediataito

- sanallinen ilmaisu → matemaattinen lauseke


- prosenttilaskut, tilastot, todennäköisyys

- diagrammit

- säästäminen

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä

- kuluttajan valinnat



- geometria, hahmottaminen, arviointi ja päättelytaito


- laskin ja tietokone

3. luokan tavoitteet ja sisällöt

Tavoitteet Oppilas oppii

- tutkimalla ja havainnoimalla muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä

(kymmenjärjestelmä -käsitteen varmentaminen)

- käyttämään matemaattisia käsitteitä

- lukujen luokittelua, järjestämistä ja vertailua lukusuoralla

- käyttämään peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia

- löytämään ilmiöstä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita

- perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille

- esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta

- käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita

- keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä.

90

Sisällöt

Luvut ja laskutoimitukset - kymmenjärjestelmä

- käsitteen varmentaminen

- tutustuminen 60-järjestelmään: kellonajat pistemerkintänä

- lukujen luokittelua, järjestämistä ja vertailua lukusuoralla

- kertolaskua : kertotaulut 0-10, allekkain kertominen (1-numeroinen kertoja)

- sisältöjako, ositusjako, jakolaskua kertolaskun avulla

- laskualgoritmeja

- murtoluvun käsitteeseen tutustuminen

- laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen

- vaihtoehtoisten ratkaisumallien tutkiminen

Algebra - lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen

- suhteita ja riippuvuuksia

- säännönmukaisuuksia: vaihdannaisuus ja liitännäisyys

Geometria, mittaaminen ja mittayksiköt - yksinkertaisia suurennoksia ja pienennöksiä

- peilauksia suoran suhteen, symmetria, yhtenevyys konkreetein välinein

- erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu

- monikulmion piiri

- kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen

- mittaamisen periaatteen vahvistaminen: pituus (mm, cm, dm, m, km), massa (g, kg) ja aika

(s, min, h, d) ja mittayksiköiden muunnoksia

- mittatuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen

Tietojen käsittely ja tilastot - yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen

- pylväsdiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen


Tavoitteet

Oppilas oppii

- tutkien ja havainnoiden ja sitä kautta muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejär-

jestelmiä

- käyttämään ja ymmärtämään matemaattisia käsitteitä

- käyttämään ja hyödyntämään peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia

- löytämään ilmiöstä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita



- käyttämään ja noudattamaan matemaattisia sääntöjä ja ohjeita

Sisällöt

Luvut ja laskutoimitukset - kymmenjärjestelmän varmentaminen, luvut 0-99 999

91

- lukujen vertailua, luokittelua ja järjestämistä

- tutustuminen 60-järjestelmään: kellonaikoja

- kertotaulujen varmentaminen

- sisältöjako, ositusjako, jaollisuus

- laskualgoritmeja:

allekkain kertominen (2-numeroinen kertoja)

jakokulmassa jakaminen (1-numeroinen jakaja)

- samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua

- desimaaliluvun käsite, murtoluvun ja desimaaliluvun välinen yhteys

- desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua

- laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen

- vaihtoehtoisten ratkaisumallien tutkiminen

Algebra - lausekkeen käsite

- lausekkeen kirjoittaminen ja laskeminen

- sulkeiden käyttö

- lausekkeen arvon laskeminen vaiheittain

- lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen

- suhteita ja riippuvuuksia

- säännönmukaisuuksia: vaihdannaisuus ja liitännäisyys

- helppojen yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä

Geometria, mittaaminen ja mittayksiköt - yhdenmuotoisuus

- suurennoksia ja pienennöksiä ( esim. ruutumittakaavan avulla)

- peilauksia pisteen ja suoran suhteen, symmetria, yhtenevyys konkreetein välinein

- kulmien, erilaisten kolmioiden ja muiden monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu

- yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat

- ympyrä ja sen osia

- mittaamisen periaatteen vahvistaminen

- mittatuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen

Tietojen käsittely ja tilastot - tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista

- pylväs- ja viivadiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen

- koordinaatistoon tutustuminen


Tavoitteet

Oppilas oppii

- tutkimaan, havainnoimaan ja niiden pohjalta muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja kä-

sitejärjestelmiä

- käyttämään, ymmärtämään ja soveltamaan matemaattisia käsitteitä

- käyttämään ja hyödyntämään peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia

- löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita



- käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita

92

- työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä


Luvut ja laskutoimitukset

- kymmenjärjestelmä –käsitteen varmentaminen, 60-järjestelmän varmentami-nen kel-

lonaikojen avulla

- murtoluvun käsite, murtolukujen muunnoksia

- desimaaliluvun käsite

- prosenttikäsite

- murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys

- murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua sekä kertominen ja jakaminen

luonnollisella luvulla

- laskutoimitusten tulosten arviointia, tarkistamista ja pyöristämistä

- negatiivisen kokonaisluvun käsite

- erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista

Algebra

- lausekkeen käsite

- lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen

- säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia

- yhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä

Geometria

- ympyrä ja sen osia

- kulman mitta ja kulmien luokittelua

- kolmion ja nelikulmion kulmien summa

- erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu

- piiri- ja pinta-alalaskuja

- kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen

- mittayksiköiden käyttöä, vertailua ja muuntamista (pituus, massa, pinta-ala, tilavuus)

- mittaustuloksen arviointia ja mittaamisen tarkistamista

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys

- tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen

- koordinaatisto

- keskiarvon käsite ja laskeminen

- diagrammien piirtäminen ja tulkinta

- tietojen luokittelua ja järjestämistä

- tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen

93

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5.luokan päättyessä

Ajattelun ja työskentelyn taidot

Oppilas

- osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman

ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lu-

kujen avulla tai diagrammeilla

- pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy

kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla,

kirjoittamalla ja symbolien avulla

- osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla,

järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla

- osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä

yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa

kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä

- osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinker-

taisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi

- osaa noudattaa sääntöjä.

Luvut, laskutoimitukset ja algebra

Oppilas

- ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti;

hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri

metodeilla

- osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset

yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen

jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden

- osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia.

Geometria

Oppilas

- osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan

yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden

käsitteiden muodostamaa rakennetta

- tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja

pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot

- ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja

mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä

- osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä.

94

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys

Oppilas

- osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea

yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja

- osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä

mahdottoman ja varman tapauksen.

Vuosiluokat 6 - 9

Matematiikan aihekokonaisuudet


- ajattelun kehittyminen



- numerot: arabialaiset, roomalaiset

- kreikkalaiset aakkoset

- yksikköjärjestelmä(SI)

- valuutta


- sanallisesta ilmaisusta matemaattiseen lausekkeeseen

- alennuslaskuja


- prosenttilaskut, tilastot ja todennäköisyys

- diagrammit

- vaalitulokset, vaalimatematiikka, verotus ja lainat

- leirikoulun rahoituksen seurantaa


- oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen

- kuluttajan valinnat



- geometria, hahmottaminen, etäisyyksien arviointi ja päättelytaito

- nopeus-,aika-,kiihtyvyys- ja matkalaskut


- laskin ja tietokone

- taulukkolaskentaohjelmat

- energia: kulutus ja säästö

95


Tavoitteet

Oppilas oppii

- ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään mate-

matiikan ja arkielämän välisiä yhteyksiä

- laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia erilaisten laskutoimitusten avulla

- loogista ja luovaa ajattelua

- soveltamaan erilaisia ajattelun taitoja ja menetelmiä tiedon hankintaan

- ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään

- esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella

- työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti


Ajattelun taidot ja menetelmät

- loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakenta-

mista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä

- matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen

- ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttö


- luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut

- peruslaskutoimitusten varmentaminen

- aikalaskut, aikaväli

- lukujen jaollisuussääntöjä

- murtoluvun supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna

- laskulausekkeita

- pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttöä

Algebra

- lauseke ja sen sieventäminen

- yhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä ja laskutoimitusten avulla

Geometria

- kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä

- tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen (ei ympyrän) ja soveltaminen

- kappaleiden nimeämistä ja luokittelua

- kappaleiden tilavuuden ja pinta-alan laskeminen

- suurennoksia ja pienennöksiä, yhdenmuotoisuus ja mittakaava

Todennäköisyys ja tilastot

- todennäköisyyden käsite

- tyyppiarvon ja mediaanin pohjustaminen

- diagrammien tulkintaa

- tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa

96


Tavoitteet

Oppilas oppii


matiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä

- laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia erilaisten

- laskutoimitusten avulla





- näkemään säännönmukaisuuksia

- työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä.



- loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakenta-


- vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö


- todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja

erehdys, vääräksi osoittaminen

- luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna

- kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä

- ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä

- matematiikan historiaa


- luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut

- vastaluku, itseisarvo, käänteisluku

- kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla ja murtoluvuilla

- lausekkeiden sieventäminen

- potenssi, eksponenttina kokonaisluku

- prosenttikäsitteen vahvistaminen

Algebra

- lauseke ja sen sieventäminen

- potenssimerkinnät ja eksponentin vaikutusalue

- potenssilauseke ja sen sieventäminen

- polynomin käsite ja sieventäminen

- muuttujan käsite, lausekkeen arvon laskeminen

- neliöjuuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella

Geometria

- peruskäsitteitä

- kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä

97

- säännölliset monikulmiot

- ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä

- tasokuvioiden piirin laskeminen

- geometrinen piirtäminen

- symmetria suoran ja pisteen suhteen sekä kierto ja siirto tasossa

- yhtenevyys

- kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä

- kulmien välisiä yhteyksiä


Tavoitteet

Oppilas oppii



- laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia erilaisten laskutoimitusten avulla



- tulkitsemaan ja käyttämään vertailuissa ja riippuvuuksissa tarvittavia käsitteitä (suhde, ver-

ranto)

- ratkaisemaan ensimmäisen asteen yhtälöitä



- näkemään säännönmukaisuuksia









erehdys, vääräksi osoittaminen, suora todistus





Luvut, laskutoimitukset

- luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä

- suhde ja verranto

Algebra

- polynomin arvon laskeminen

- polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku

- yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko

- ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen

98

- vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen

- ongelmanratkaisu yhtälön avulla

- lukujonojen tutkimista ja muodostamista

Geometria

- laskeminen likiarvoilla

- yhdenmuotoisuus ja mittakaava

- monikulmioiden pinta-alojen laskeminen

- ympyrän kehän ja kaaren pituuden laskeminen

- ympyrän ja sektorin pinta-alan laskeminen

- Pythagoraan lause


Tavoitteet

Oppilas oppii



- laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia



- laskemaan kappaleiden tilavuuksia ja pinta-aloja

- ratkaisemaan suorakulmaisen kolmion osia Pythagoraan lauseen ja trigonometrian avulla


- esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella (todennäköisyydet ja tilastot)

- näkemään säännönmukaisuuksia (funktiot)









erehdys, vääräksi osoittaminen, suora todistus






- prosenttilasku, korko-ja liuoslaskut

- promille

- yhtälön käyttö prosenttilaskussa

Funktiot

- riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla

- funktion käsite

99

- yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon

- funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja vä-

heneminen

- suoraan ja kääntäen verrannollisuus

- lineaarinen funktio

- paraabelit

Tilastot

- frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi

- keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen

- hajonnan käsite

- diagrammien tulkinta

- tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa

Geometria

- kappaleiden tilavuuden ja pinta-alan laskeminen

- kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä

- trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen

Todennäköisyys ja yhtälöparit

- todennäköisyyden käsite

- yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti



Oppilas

- huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet

- osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole

olemassa

- osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon

- osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuo-

toon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen

oikeellisuuden

- osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa

- osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai

muuta diagrammia käyttäen.


Oppilas osaa

- arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on

luotettava peruslaskutaito

- korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan

luvun alkutekijöihinsä.

- ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta

- käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien

ongelmien ratkaisemisessa.

100

Algebra

Oppilas osaa

- ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön

- sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita

- potenssien laskutoimitukset

- muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen al-

gebrallisesti tai päättelemällä

- käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen

- arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.

Funktiot

Oppilas

- osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta

- osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan

- osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan

- osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen

säännön annetun lukujonon muodostumisesta

- tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden

suoran leikkauspisteen piirtämällä.

Geometria

Oppilas osaa

- tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet

- soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja

- käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen

- löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä

taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa

- soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa

- käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemi-

seen

- suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksi-

köitä.

Todennäköisyys ja tilastot

Oppilas osaa

- määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutki-

muksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merki-

tyksen arkielämän tilanteissa

- lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit,

keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.

7.6 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO

Vuosiluokat 1-2

Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt voidaan valita oppilaiden edellytysten

ja kehitystason perusteella. Lisäksi aiheiksi voidaan valita oppilasta kiinnostavia tai ajankoh-

taisia ilmiöitä ja tapahtumia. Tavoitteet

101

Oppilas

• oppii tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä ja havaitsemaan omassa elinympäristössään

tapahtuvia muutoksia

• oppii hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla ja tutkimalla

• osaa vertailla ja luokitella havaintojaan

• oppii suojelemaan luontoa ja säästämään energiaa

• harjoittelee psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalisia tai-

toja

• harjoittelee tekemään terveyteensä liittyviä valintoja

• oppii toiminaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä noudattamaan annettuja oh-

jeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä.


Eliöt ja elinympäristöt - elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet

- eliöiden erilaisten elinympäristöjen, kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon havainnoimista

- oman lähiympäristön tavallisimpien kasvi-, sieni- ja eläinlajien tunnistamista sekä niiden tärkeim-

pien

ominaispiirteiden kuvailemista

- luonnon tarkkailemista eri vuodenaikoina

- kasvien ja eläinten elämänvaiheisiin tutustumista

- ruoan alkuperä ja tuottaminen

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana

- oman lähiympäristön luonnonilmiöiden havainnointia ja tutkimista sekä vuorokauden- ja vuoden-

aikoihin liittyviin käsitteisiin tutustumista

- luonnonympäristön ja ihmisen muovaaman ympäristön vertailua

- kotiseutuun ja omaan maakuntaan tutustumista

- maapallo ihmisen elinpaikkana

Ympäristön ilmiöitä - oppilaan jokapäiväisessä ympäristössä tapahtuvien fysikaalisten ilmiöiden ja niiden syiden tutki-

mista

käyttäen esimerkkeinä sääilmiöitä sekä liikettä ja liikkumista

Ympäristön aineita - arkielämään kuuluvien aineiden ja esineiden tutkimista sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys

- ilman ja veden ominaisuuksiin tutustumista sekä palaminen ja paloturvallisuus

Ihminen ja terveys - ihmisen kehon kasvuun ja kehitykseen tutustuminen

- terveystottumukset ja omasta terveydestä huolehtiminen

- sairastaminen ja yksinkertaiset ensiaputoimet

- henkinen hyvinvointi ja mielenterveys sekä niitä tukevien sosiaalisten vuorovaikutustaitojen

harjoitteleminen

- terveyttä edistävä liikkuminen

Turvallisuus - kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, oman koulun

turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen

- sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, toisen omaisuuden kunnioitta-

minen

Aihekokonaisuuteen voivat kuulua esimerkiksi oman alueen kunnossapito koulun pihalla, puiden

istutus koulun pihalle, vuodenaikojen seuraaminen koulun lähiympäristössä, yhteistyö Maaseu-

tuopiston kanssa, retki Lehtorantaan, kierrätys ja Lestijoen hyödyntäminen opetuksessa .

102

Vuosiluokat 3-4

Oppilasta ohjataan tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita

ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa

lähtökohtana ovat oppilaan aikaiset tiedot, taidot ja kokemukset. Opetus tukeutuu tutkivaan ja on-

gelmakeskeiseen lähestymistapaan. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle

kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja

sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella.

Tavoitteet

Oppilas

- havainnoi monipuolisesti lähiseudun elinympäristöä ja sen ilmiöitä

- oppii hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla ja tutkimalla

- oppii kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan

- oppii tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita

- pyrkii suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja

- harjoittelee psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostusta ja sosiaalisia

taitoja.

- harjoittelee toimimaan itsensä ja ympäristönsä terveyttä ja turvallisuutta edistävästi


3. luokka

Eliöt ja elinympäristöt

- elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet

- pihan kasveihin ja lähiympäristön tavallisimpiin eliölajeihin tutustuminen

- Suomen luonto, vuodenajat ja eläimet

Oma lähiympäristö

- maaston keskeiset piirteet ja kartta, ilmansuunnat

- Suomi ihmisen elinpaikkana

Ympäristön ilmiöitä ja aineita

- yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita

- arkielämän materiaaleja ja niiden säästävä käyttö

Ihminen, terveys ja turvallisuus

- terveellinen, turvallinen ja viihtyisä ympäristö

- vastuun herättäminen itsestä ja ympäristöstä

4. luokka


- ruoan alkuperä ja tuottaminen: maanviljely, kotieläimet, ravinnontuotanto

- erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin

103

Oma lähiympäristö

- Pohjois-Eurooppa elinalueena: valtiot, luonto, elinkeinot ja ihmiset

Ympäristön ilmiöitä

- ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä

- lämpöön liittyvien ilmiöiden tutkiminen

- magnetismiin ja sähköisiin ilmiöihin tutustuminen

Ympäristön aineita

- veden ja ilman ominaisuuksia

- veden olomuodot ja kiertokulku

- palaminen ja paloturvallisuus

Ihminen, terveys ja turvallisuus

- oma terveys ja toiminen hätätilanteessa


Luonnon tutkimisen taidot

Oppilas

- osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen

olennaisiin piirteisiin

- osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten omi-

naisuuksien perusteella

- osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon

ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön

- osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa

- osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoit-

taen ja piirtäen.

Eliöt ja ympäristöt

Oppilas

- ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympä-

ristöjen kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden tavalli-

simpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista

eläimistä

- tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri

vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen

- tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan

- osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja

vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja

viihtyisyyttä

- ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, kart-

tamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta

ja omasta lähiympäristöstään

- osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa

- oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden

alueiden maisemallisen rikkauden

104

- ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maa-

pallon ihmisen elinpaikkana.

Ympäristön aineita ja ilmiöitä

Oppilas

- osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina

- osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja

luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä

- osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa

tutkia erilaisten rakenteiden lujuutta

- osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee

kodissa käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja

osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti

- tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen

ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen

sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen

- tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja

osaa toimia niiden mukaisesti

- osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla

veden kiertokulkua luonnossa

- ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa se-

kä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä

- tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että

kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuot-

timia, tupakka- ja alkoholituotteita

- osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä.

Ihminen ja terveys

Oppilas

- osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tär-

keimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja

- tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja le-

po, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot

koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen

- osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja

nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä

- osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkei-

den käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja ha-

kea apua tarvittaessa.

Turvallisuus

Oppilas

- osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden

fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot;

hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja

lähiyhteisössä

- tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei

- tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa lii-

kenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikenne-

säännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa.

105

7.7 BIOLOGIA JA MAANTIETO

Vuosiluokat 5 - 6

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata

oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Oppilaan tulee saada elämyksiä ja ko-

kemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöään. Opetus tukeutuu tutkivaan oppimi-

seen.

Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Maantiedon opetuksen ta-

voitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan.

Maantiedon opetus luo pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainväli-

syydelle.

Terveystiedon opetus integroidaan vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen. Tavoit-

teena on, että oppilas ymmärtää kokonaisvaltaisesti omaa kasvuaan ja kehitystään.

Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnonsuojelua ja elinympäris-

töjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi

kansalaiseksi.

Tavoitteet

Oppilas

- oppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta sekä elämää ja sopeutumista elinympäris-

töihinsä

- hahmottaa eliökunnan kokonaisuuden ja pystyy luokittelemaan eliöitä

- liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa

- ymmärtää ihmisen ja ravinnontuotannon suhteen

- oppii huolehtimaan ympäristöstään ja suojelemaan luontoa

- tietää perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista

- tunnistaa murrosiän tunnuspiirteitä ja oman yksilöllisen kehityksensä

- pystyy tulkitsemaan karttoja ja erilaisia diagrammeja sekä käyttämään erilaisia tiedonläh-

teitä

- hahmottaa maailmankartan ja tuntee sen keskeisen nimistön

- perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin


5. – 6. luokka

Eliöt ja elinympäristöt sekä luonnon monimuotoisuus

- lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu

- kasvien kasvu sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen

- eliökunnan järjestelmään tutustuminen

- eliöiden elinympäristöt ja niihin sopeutuminen

- metsän eliöihin ja ravintoketjuihin tutustuminen

- elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen

- jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet

106

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu ja kehitys

- ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset,

psyykkiset ja sosiaaliset muutokset

- kehityksen yksilöllinen vaihtelu, oman kehon arvostaminen sekä tervettä kasvua ja kehi-

tystä tukevat ja haittaavat tekijät

- ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu

Eurooppa osana maailmaa

- Euroopan tarkasteleminen maailmankartalla sekä Euroopan karttakuvan hahmottaminen

- Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla

- maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataitojen harjoittelu

- erilaiset kasvillisuusalueet elinympäristöinä: sademetsät, savannit, arot, aavikot

- Afrikka ja Aasia: luonnon ja ihmisen vuorovaikutus maapallolla



Oppilas

- osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa

- osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuk-

sia sekä selostaa niiden tuloksia

- tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti.


Oppilas

- tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja

kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä

- tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla

- osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla

- ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnos-

ta ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän

- osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojel-

la.

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys

Oppilas

- osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista

- osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää mur-

rosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä nii-

den yksilöllisestä ilmenemisestä

- osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asi-

oita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata

tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta

- tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa.

107

Karttataidot

Oppilas

- osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä

ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja

- osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä

osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä

- osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja.

Eurooppa osana maailmaa

Oppilas

- tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luon-

nonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa.

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla

Oppilas

- tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoris-

tot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet

- tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esi-

merkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toi-

mintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten

elämää erilaisissa ympäristöissä

- osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teol-

lisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet

muutoksia ympäristössä

- osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä.

Biologia

Vuosiluokat 7 – 9

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetus kehittää oppilaan luon-

nontuntemusta ja ohjaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustu-

vat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian

opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovai-

kutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa.

Biologian opetus perustuu tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua.

Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää

biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus tulee järjestää siten, että oppi-

laat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoi-

suus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa.

108

Tavoitteet

Oppilas oppii

- käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä

- kuvaamaan elämän perusilmiöitä ja niiden edellytyksiä

- tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan

myönteisesti sen vaalimiseen

- hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa

- tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita sekä kiinnostuu kasvien kasvatta-

misesta

- tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaa-

lisuuden biologisen perusta

- tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä

- tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään on-

gelmien ratkaisumahdollisuuksia

- ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön

periaatteet.

Biologian opetus luokilla 7-9 tukee Kannuksen kaupungin määrittelemistä kasvatus- ja opetustyön

keskeisistä painoalueista selvästi ainakin seuraavia aihekokonaisuuksia:

- Ihmisenä kasvaminen

- Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä

- Ihminen ja teknologia


7. luokka

Vesiekosysteemit ja lajintuntemus

Tavoitteena on tutustua vesiekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan. Lisäksi tutustutaan eliökun-

nan järjestelmään, ympäristönsuojelun perusteisiin sekä opiskellaan kotiseudun keskeistä eliölajis-

toa.

Sisältö

vesiekosysteemin rakenne, toiminta ja ominaispiirteet

- eliökunnan meressä tapahtuneeseen syntyyn ja kehitykseen sekä eliökunnan järjestelmän

perusteisiin tutustuminen

- kotiseudun keskeisten kasvi- ja eläinlajien, määrittäminen ja tuntemus sekä ohjattu kasvien

tai hyönteisten kerääminen

- ympäristönsuojelun perussisällöt ja tavoitteet

8. luokka

Maaekosysteemit ja kasvisolu

Kurssin tavoitteena on tutustua maaekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan sekä laajentaa edel-

leen lajintuntemusta. Tutustutaan kasvisolun rakenteeseen. Lisäksi kurssilla käydään läpi keskeisiä

metsänhoidon, luonnon monimuotoisuuden sekä ympäristönsuojelun sisältöjä ja tavoitteita.

109

Sisältö

- maaekosysteemin rakenne, toiminta ja ominaispiirteet sekä lajintuntemuksen laajentami-

nen (kasvi-, eläin- ja sienilajisto)

- kasvisolun rakenne ja kasvin toiminta

- metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen

- luonnon monimuotoisuus

- ympäristönsuojelun sisältöjen ja tavoitteiden syventäminen

- eliökunnan myöhempään, maalla tapahtuneeseen kehitykseen perehtyminen sekä eliökun-

nan järjestelmän täydentäminen ja syventäminen

- yhden ekosysteemin omakohtainen tutkiminen (ympäristön tila ja ympäristönmuu-

tokset), oman lähiympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu

9. luokka

Ihminen ja elämän kehitys

Tavoitteena on perehtyä keskeisiin ihmisen rakenteisiin, elintoimintoihin, lisääntymiseen sekä peri-

män ja ympäristön merkitykseen ihmisen kehityksessä. Lisäksi tutustutaan biotekniikan ja kestävän

kehityksen keskeisiin sisältöihin sekä

Sisältö

- eläinsolun rakenteeseen ja elintoimintoihin tutustuminen ja niiden tutkiminen

- ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot

- ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen

- perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä

- ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet

- biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset

- ekologisesti kestävä kehitys ja oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen


Biologian tutkimustaidot

Oppilas osaa

- käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan

- työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä

kasveja tai hyönteisiä ohjeiden mukaisesti

- toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia.

Luonto ja ekosysteemit

Oppilas osaa

- jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluon-

non kasvi-, eläin- ja sienilajeja

- kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan

- nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä

- tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia

- selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä

- kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen

kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet.

110

Elämä ja evoluutio

Oppilas osaa

- kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta

- selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta

- kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä

- selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet

- jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn.

Ihminen

Oppilas osaa

- kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pää-

piirteet

- selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja

- selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden

kulun ja synnytyksen

- käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä.

Yhteinen ympäristö

Oppilas osaa

- kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja

ympäristösuojelun merkitystä

- tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta

- kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerk-

kejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Maantieto

Vuosiluokat 7 – 9

Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetus

kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuk-

sen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja

sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille

tasolle saakka. Opetus ohjaa oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioi-

maan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan.

Maantiedon opetus tulee järjestää siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ym-

märtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon

opetus toimii siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoit-

teena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosi-

aalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetus tukee oppilaiden kas-

vua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi.

Tavoitteet

Oppilas oppii

- käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maan-

tieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä

sekä sähköisiä viestimiä

- määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet

111

- ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla

- ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa

- ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja

muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoit-

tumista

- tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin

ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin

- tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä op-

pii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä

- tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä

suunnitteluun ja kehittymiseen

- ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympä-

ristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti.

Maantiedon opetus luokilla 7-9 tukee Kannuksen kaupungin määrittelemistä kasvatus- ja opetustyön

keskeisistä painoalueista selvästi ainakin seuraavia aihekokonaisuuksia:

- Ihmisenä kasvaminen

- Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

- Viestintä ja mediataito

- Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys



7. luokka

Maa – ihmisen kotiplaneetta

Kurssin tavoitteena on hahmottaa maapallon karttakuvaa, tutustua maapallon sisäisiin ja ulkoisiin

tapahtumiin sekä perehtyä Amerikan kaksoismantereen luonnonoloihin ja ihmistoimintaan.

Sisältö

- maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottamien

sekä maailman alueellinen jäsentäminen

- maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat ja niiden seuraukset

- Pohjois- ja Etelä-Amerikka: kahden maanosan luonnonolojen, ihmistoimin-nan ja kulttuu-

risten piirteiden vertailu

8. luokka

Eurooppa

Kurssin tavoitteena on tutustua Euroopan aluemaantieteeseen sekä hahmottaa Eurooppa osana maa-

ilmaa.

Sisältö

- Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä

niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla

- Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus

112

9. luokka

Suomi maailmassa

Kurssin tavoitteena on tutustua Suomen luonnon, maiseman sekä ihmistoiminnan kehitykseen ja

vuorovaikutukseen. Lisäksi hahmotetaan miten ihminen voi vaikuttaa oman ympäristönsä tilaan ja

osallistua sen kehittämiseen.

Sisältö

- Suomen karttakuva ja maisema

- luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu ympäris-

tö ja perinnemaisemat

- Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit

- vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä

- Suomi osana maailmaa

- oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen: luonnonympäristö, ra-

kennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö


- ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä ongelmien rat-

kaisumahdollisuuksien pohtiminen

- Itämeren alueen ympäristökysymykset

- ihminen luonnonvarojen kuluttajana


Maantieteelliset taidot

Oppilas osaa

- etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä

ja kartan mittakaavaa

- tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uu-

tislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa

- havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla

- vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodia-

grammin tilastotietojen perusteella.

Maailman jäsentäminen

Oppilas osaa

- hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantie-

teelliset peruspiirteet

- soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistie-

tojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle.

Euroopan jäsentäminen

Oppilas osaa

- kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan

maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden

113

- vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa

muiden maailman alueiden kanssa.

Suomen jäsentäminen

Oppilas osaa

- selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat

vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla

- kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista

Suomessa

- analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuu-

ri- ja perinnemaisemat

- osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä

suunnitteluun ja kehittymiseen

- suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäris-

töön liittyviä tutkimuksia

- tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuu-

rit

- kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja

koko maailman kanssa.


Oppilas osaa

- selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, ku-

ten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saas-

tuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma

- kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja paran-

taa Itämeren alueen ympäristön tilaa

- kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi

ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyk-

siä voidaan ratkaista.

7.8. FYSIIKKA JA KEMIA

Opetuksen lähtökohdat

Oppimisympäristö ja työtavat

Fysiikan ja kemian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta luonnontieteille ominaiseen ajatteluun,

tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa, sekä kehittää opiskelussa tarpeelli-

sia oppimisvalmiuksia. kyseisiin tavoitteisiin pyritään mm. seuraavilla oppimisympäristöjen ja työ-

tapojen valinnoilla:

- viihtyisä, turvallinen ja asianmukaisesti varusteltu fyysinen oppimisympäristö

- oppilaan motivaatiota, uteliaisuutta ja luovuutta tukeva avoin, rohkaiseva ja kiireetön

psyykkinen oppimisympäristö

- opettajajohtoiset opetuskeskustelut ja sosio-konstruktiiviseen ajatteluun pohjautuva tiedon

rakentaminen ryhmässä

- kokeellinen tutkimus, minkä lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja ko-

kemukset

114

- laboratoriotyöskentely käyttäen sekä yksinkertaisia välineitä että mahdollisuuksien mu-

kaan moderneja tutkimus- ja mittalaitteistoja

- tietotekniikan hyödyntäminen tiedonhankinnassa, mittauksissa ja tulosten käsittelyssä

mahdollisuuksien mukaan

Aihekokonaisuudet fysiikassa ja kemiassa

5. - 6. lk

Tavoitteet


- oppilas kiinnostuu häntä ympäröivistä ilmiöistä

- oppilas oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan fysiikan ja kemian kokeellisia töitä yhteis-

työssä parinsa tai ryhmän kanssa

- oppilas oppii tekemään johtopäätöksiä

- oppilas kasvaa vastuuntuntoiseksi ryhmän jäseneksi

- oppilas oppii luottamaan omiin kykyihinsä


- oppilas kiinnostuu vesistöjemme ainutlaatuisuudesta ja suojelusta (eritysesti kiinnitetään

huomiota Lestijokeen)

- oppilas ymmärtää oman osuutensa veden puhtauden ylläpitäjänä koko maailmassa


- oppilas oppii selittämään suullisesti ja kirjallisesti kokeellisen työnsä vaiheet ja päätelmät


- oppilas oppii ryhmätyötaitoja

- oppilas oppii tarkastelemaan asioita ja ilmiöitä kriittisesti

- oppilas oppii ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta kouluyhteisössä


- oppilas oppii keinoja, joilla voidaan säästää luonnonvaroja

- oppilas pyrkii muuttamaan kulutustottumuksiaan ympäristöystävällisemmiksi

- oppilas oppii vertailemaan eri tuotteiden elinkaaria

- oppilas oppii ymmärtämään kierrätyksen merkityksen jokapäiväisessä elämässä


- oppilas huomioi turvallisuusnäkökohdat aina tehdessään fysiikan ja kemian töitä

- oppilas ymmärtää näkö- ja kuuloaistien ainutlaatuisuuden sekä näiden aistien suojelun

tärkeyden

- oppilas ymmärtää, että fysiikan lait tulee ottaa huomioon liikennekäyttäy-tymisessä

7. Teknologia ja ihminen

- oppilas huomaa ja pohtii fysiikan ja kemian ilmiöitä arkiympäristössään

115


Tavoitteet

Oppilas oppii

- työskentelemään ja toimimaan turvallisesti, itseään ja ympäristöään suojellen

- noudattamaan annettuja ohjeita

- tekemään havaintoja, mittauksia ja johtopäätöksiä

- pohtimaan tiedon luotettavuutta

- tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita

- tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita ja raportoimaan niitä

- käyttämään fysiikan ja kemian alaan liittyviä käsitteitä


Luonnon rakenteet

- Maan vetovoima

- kitka

- voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä

- turvallinen liikkuminen ja tapaturmien ehkäiseminen

- Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä

- Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas

Aineet ympärillämme

- ilman koostumus ja ilmakehä

- veden ominaisuudet (tutustuminen esim. Kannuksen vesiosuuskuntaan)

- vesi liuottimena

- luonnonvesien tutkiminen ( esim. Lestijoki)

- veden puhdistamien (tutustuminen veden puhdistamoon)

- vesien suojelu


Tavoitteet

Oppilas oppii

- työskentelemään ja toimimaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen

- noudattamaan annettuja ohjeita

- tekemään havaintoja ja mittauksia

- etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta

- pohtimaan tiedon luotettavuutta

- tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan

- tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita

- tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita

- käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fy-

siikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä

116

- ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden haitallisuuksia



- maaperän erilaisia aineita, ominaisuuksia, luokittelua ja erotusmenetelmiä

- elinympäristöön kuuluvien aineiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden turvallinen

käyttö

- vaikuttavat aineet päihteissä ja huumaavissa aineissa sekä niiden haitat

Energia ja sähkö

- energia, uusiutuvat ja uusiutumattomat energialähteet

- energian säästäminen

- lämpö, valo ja liike sähkön avulla

- erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja

- kodin sähkölaitteet ja niiden turvallinen käyttö



Oppilas

- osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa

annettuja ohjeita

- osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa ha-

vaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja

niiden muutoksiin

- osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esi-

merkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominai-

suuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä

vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää

- osaa tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän ai-

neen liukenemiseen

- osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden omi-

naisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa

- osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tie-

tojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.

Energia ja sähkö

Oppilas

- tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käy-

tetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen

- tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa

luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin.

117

Luonnon rakenteet

Oppilas

- osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman- ja

vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä

- osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumises-

sa ja liikenteessä

- tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat,

Kuun vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja

tähtitaivaasta

- osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä.


Oppilas

- tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmär-

tää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä

- osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan

- osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia

merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta, ki-

teytystä ja seulomista

- tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaares-

ta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi happamuutta

- tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat

haitallisia, ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista.

Aihekokonaisuudet fysiikassa ja kemiassa vuosiluokilla 7 - 9

7. - 9. luokat


- Tavoitteena on saada monipuolisilla oppimisympäristöillä ja -menetelmillä oppilaat kiin-

nostumaan itsensä kehittämisestä luonnontieteiden oppijana.

- Parin tai ryhmän kanssa suoritettavat tehtävät ja kokeelliset työt saavat oppilaat suunnitte-

lemaan, toteuttamaan sekä tekemään johtopäätöksiä yhdessä.

- Kaikkien on huolehdittava tunnollisesti omasta osuudestaan ja kasvettava vastuulliseksi

ryhmän jäseneksi.

- Ihminen ja avaruus; maailmankaikkeuden synty ja kehitys.


- Oppilas oppii arvostamaan vesistöjemme ainutlaatuisuutta ja ymmärtää sen suojelemisen

tärkeyden.

- Oppilas oppii lisäksi ymmärtämään puhtaan veden merkityksen globaalisen hyvinvoinnin

edellytyksenä.


- Oppilas oppii selittämään suullisesti ja kirjallisesti kokeellisen työnsä vaiheet ja päätelmät.


- Ryhmätyöskentelyyn osallistuminen.

- Vastuu omasta toiminnasta luokassa.

- Kuluttajavalistus

118


- Tunneilla pohditaan keinoja säästää luonnonvaroja.

- Oppilas oppii vertailemaan eri tuotteiden elinkaaria sekä kierrätyksen tärkeyttä jokapäiväi-

sessä elämässä.

- Energian tuottaminen ja käyttö.


- Kemian ja fysiikan töissä painotetaan jatkuvasti turvallisuusohjeiden tärkeyttä ja merkitys-

tä. Tavoitteena on, että oppilas aina huomioisi turvallisuusnäkökohdat tehdessään töitä.

- Kemikaalit ja niiden turvallinen käyttö.

- Näön ja kuulon merkitys ainutkertaisena aistina. Selvitetään mikä voi vahingoittaa näköä

ja kuuloa ja miten niitä voi suojella.

- Sähkölaitteiden turvallinen ja tarkoituksenmukainen käyttö.

- Fysiikan lakien huomioonottaminen liikennekäyttäytymisessä.

- Paloturvallisuus


- Oppilas ymmärtää teknologian merkityksen arkielämässä.

Fysiikka

Oppisisällöt vuosiluokille 7 – 9


Tavoitteet

Tavoitteena on oppilaan fysikaalisen ajattelun kehittäminen, luonnonlakeihin ja perusrakenteisiin

tutustuminen. Näiden avulla hän hahmottaa luonnontieteellisen maailmankuvan. Oppilas harjaantuu

tekemään pieniä luonnontieteellisiä tutkimuksia. Hän ymmärtää kokonaisuuksia ja osaa liittää opit-

tuja asioita aiemmin opittuihin asioihin.

Luonnontieteellisen ajattelun perusteella oppilas ymmärtää teknologian mahdollisuuksia ja rajoituk-

sia. Oppilas oppii ymmärtämään ympäristöä ja ottamaan kantaa ympäristön tilaa koskeviin kysy-

myksiin.

Oppisisällöt

Fysiikan työtapoja

- fysikaalinen maailmankuva

- mittaamisen perusteet

Värähdys- ja aaltoliike

- jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristössämme

- aaltoliike, aaltoliikkeen synty, eteneminen, vastaanottaminen, heijastuminen ja taittuminen

- ääni aaltoliikkeenä, melu ja siltä suojautuminen

- valo aaltoliikkeenä, valon heijastuminen ja taittuminen

- yksinkertaisten optisten laitteiden toiminta (silmä)

119

Lämpöenergia

- lämpötila ja lämpölaajeneminen

- lämpöenergia ja olomuodon muutokset

- energian säilyminen ja muuntuminen

- lämpöenergian siirtymistavat ja varastoituminen


Tavoitteet


tutustuminen. Näiden avulla hän hahmottaa luonnontieteellisen maailmankuvan.

Oppilas harjaantuu tekemään pieniä luonnontieteellisiä tutkimuksia. Hän ymmärtää kokonaisuuksia

ja liittää opittuja asioita aiemmin opittuihin asioihin. Luonnontieteellisen ajattelun perusteella oppi-

las ymmärtää teknologian mahdollisuuksia ja rajoituksia. Sen vuoksi hän oppii ymmärtämään ympä-

ristöä ja ottamaan kantaa ympäristön tilaa koskeviin kysymyksiin.

Oppisisällöt

Liike ja voima

- tasainen ja muuttuva liike

- vuorovaikutus ja voima

- massa ja paino

- tiheys

- kitka ja sen merkitys jokapäiväisessä elämässä

- paine ja noste

Liike ja energia

- työ, mekaaninen energia ja teho

- yksinkertaisia mekaanisia koneita, niiden toimintaperiaate ja sovelluksia

- liikenneturvallisuus

- painopiste ja tasapaino

Luonnon rakenteet

- aineen rakenne ja radioaktiivisuus

- ionisoivan säteilyn vaikutukset

- tähtitiede


Tavoitteet


tutustuminen. Näiden avulla hän hahmottaa luonnontieteellisen maailmankuvan. Oppilas harjaantuu

tekemään pieniä luonnontieteellisiä tutkimuksia. Hän ymmärtää kokonaisuuksia ja liittää opittuja

asioita aiemmin opittuihin asioihin. Luonnontieteellisen ajattelun perusteella oppilas ymmärtää tek-

nologian mahdollisuuksia ja rajoituksia. Sen vuoksi hän oppii ymmärtämään ympäristöä ja ottamaan

kantaa ympäristön tilaa koskeviin kysymyksiin.

120

Oppisisällöt

Sähkö

- sähkövaraus

- tasavirtapiiri, jännite, sähkövirta ja mittalaitteet

- resistanssi ja vastusten kytkennät

- sähkötyö, -teho ja -energia

- kestomagneetti, sähkömagneetti ja sähkömagneettinen induktio ilmiöinä ja käytännön so-

velluksissa

- sähkön tuottaminen, siirtäminen ja käyttökustannukset


Luonnon tutkimisen taidot Oppilas

- osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa

- osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yk-

sinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämää-

riä yhdessä muiden oppilaiden kanssa

- osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja

graafien avulla sekä tulkita niitä

- osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luo-

tettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä

- tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhan-

kintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.

Liike ja voima

Oppilas

- osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia

suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima

- osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista

sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden teke-

miseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen

- ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja

tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia

- osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää nii-

den avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tihey-

den avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan

- tuntee työn ja energian välisen yhteyden

- ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.

Värähdys- ja aaltoliike Oppilas

- tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn,

etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen

- tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia il-

miöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla

- osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen

erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa

121

- ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu

ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.

Lämpö Oppilas

- tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa

tulkita niitä

- osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpene-

mistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla

- osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastel-

lessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.

Sähkö Oppilas

- osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön peri-

aatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia

- ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien

vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja

käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina

- tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä

- tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa se-

littää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyö-

tyjä ja haittoja.

Luonnon rakenteet

Oppilas

- tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarat-

tomista ja osaa suojautua säteilyltä

- hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa ha-

vainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla

- osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuoro-

vaikutus ja säteily

- ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntu-

misesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa.

Kemia


Tavoitteet

Oppilas oppii

- työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen

- tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia


Kemiaa tutkimaan, aine ja reaktio

- turvallinen työskentely

- kokeellisten tuloksien esittäminen ja tulkitseminen

122

- alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekä reaktionopeuk-

sien vertailu

- aineiden paloherkkyys, palamisreaktio ja sen kuvaaminen kemian merkkikielellä

Ilma

- ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle

- ilmakehän ympäristöongelmat


Tavoitteet


- käyttämään luonnontieteellisen tiedon hankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä

ja arviomaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

- tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttä-

mään niitä

- käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja

- kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita yksinkertaisten reaktioyhtälöiden avul-

la

- soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa


Aineiden kemiaa

- alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin ja jak-

sollisen järjestelmän avulla

- happamuus ja emäksisyys

- palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä, happamoituminen

- reaktioyhtälöiden tutkiminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen

Elollinen luonto

- hiili, hiilivedyt

- orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karbok-

syylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö

- hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä te-

ollisuuden raaka-aineina

- fotosynteesi ja palaminen, energialähteet

Vesi

- vesi ja veden ominaisuuksia

- veden puhdistus

123


Tavoitteet


- ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä

niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle

- tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle


Metallien kemiaa

- tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä

tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys

- sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset

Tuotteiden elinkaari

- tutustutaan kemianteollisuuden tuotteisiin, elinkaariarviointiin, uudelleen-käyttöön ja kier-

rätykseen

- puunjalostusteollisuus ja sen tuotteita

- öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteita

- pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit


Oppilas

- osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä

- osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan

aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happa-

muutta

- osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä

- tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä,

esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen

- tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkik-

si fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja kor-

roosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa

- tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmi-

sen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja

raskasmetalleja

- tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita

ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä

- osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja tehdä valintoja kuluttajana

- osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä,

esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia

- osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokitte-

lussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit

- osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen

- osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion

yhtälön

124

- osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä ja sidosten muodostumisesta kemiallises-

sa reaktiossa atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella

jaksollisessa järjestelmässä.

7.9 TERVEYSTIETO

Vuosiluokat 7 − 9

Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on

edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä

on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä

valmiuksia.

Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toi-

mintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuk-

sista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden

edistämiseksi.

Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen

lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuk-

sessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja

turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen

soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdin-

taa.

Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1–4 osana ympäristö- ja luonnontieto- oppiaineryhmää, vuosi-

luokilla 5–6 osana biologia/maantietoa ja fysiikka/kemiaa ja itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla

7–9. Terveystiedon opetus tulee suunnitella siten, että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva

terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan,

kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuk-

sen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa.

Tavoitteet

Oppilas oppii

- tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtä-

mään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä

- ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen

ihmisten hyvinvoinnissa

- ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauk-

siin liittyviä arvoja ja näkemyksiä

- kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä

sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja

125

- huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen

sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä

tilanteissa

- tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviy-

tymisen taitoja

- arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden

ja terveyden näkökulmasta

- käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja

hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi

- ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten per-

heen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä.


Kasvu ja kehitys

- ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema

- fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä edistävä lii-

kunta, ravitsemus ja terveys

- psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset suh-

teet, mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino

- sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu yhtei-

sössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito

- nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus

- omasta terveydestä huolehtiminen

Terveys arkielämän valintatilanteissa

- ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisruokava-

liot

- tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat

- ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen

- seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja

normit

- tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen, itsehoito

- liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja en-

siapu

Voimavarat ja selviytymisen taidot

- terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat

- tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot

- kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri

- kansantaudit

- ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys

- keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ

- lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö

126


Kasvu ja kehitys

Oppilas

- tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä

terveyden näkökulmasta

- osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä

terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terve-

ysvaikutuksia

- osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esi-

merkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista

- tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään

- osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden

mahdollisia ratkaisuja.


Oppilas

- tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä

sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä

- osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huu-

meiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja

seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä

- tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esi-

merkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta

- osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden eh-

käisyä pääpiirteissään

- tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaa-

ra- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.


Oppilas

- osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esi-

merkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä

tilanteeseen sopivalla tavalla

- osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukai-

sen käytön perusteet

- osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimer-

kein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja

- osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida

- tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä

terveyden näkökulmasta

- osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä

terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terve-

ysvaikutuksia

- osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esi-

merkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista

- tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään

127

- osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden

mahdollisia ratkaisuja.


Oppilas

- tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä

sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä

- osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huu-

meiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja

seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä

- tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esi-

merkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta

- osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden eh-

käisyä pääpiirteissään

- tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaa-

ra- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.


Oppilas

- osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esi-

merkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä

tilanteeseen sopivalla tavalla

- osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukai-

sen käytön perusteet

- osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimer-

kein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja

- osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida

kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri

Oppilas

- tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä

- osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä

keinoista omassa lähiympäristössään

- tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua

niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti

- osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia

koskevaa lainsäädäntöä.

Terveystiedon oppiaineksen jako vuosiluokille 7 - 9

7. luokka

Tavoitteet

Terve minä

Oppilas

- oppii käyttämään terveyteen liittyviä käsitteitä

128

- tunnistaa ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja ymmärtää nuoruu-

den fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä

- ymmärtää itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin

liittyviä arvoja ja näkemyksiä


- kasvu ja kehitys: terveys ihmisen elämän kulussa

- kasvu ja kehitys: ravitsemussuositukset, energian tarve

- kasvu ja kehitys: liikunnan vaikutukset terveyteen

- psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetunto, tunteet, vuorovaikutustaidot

- seksuaalinen kasvu ja kehitys, samanlaiseksi, erilaiseksi

8. luokka

Tavoitteet

Paljon pelissä

Oppilas

- arvioi terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia tekijöitä sekä tunnistaa ja pohtii tervey-

teen liittyviä valintoja

- arvioi ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä terveyteen

- ymmärtää yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon

merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa

- ymmärtää sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen,

vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä

- tunnistaa, ymmärtää ja kehittää terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja

- arvioi terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistaa ja poh-

tii terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja

- huolehtii itsestään ja tunnistaa avun tarpeen ja toimii tarkoituksenmukaisesti turvallisuu-

teen liittyvissä tilanteissa


- terveys arkielämän valintatilanteissa: yleisimmät päihteet, tupakka, alkoholi, riippuvuus ja

mielihyvä

- terveys arkielämän valintatilanteissa: nuorten tavallisia vaivoja ja niiden itsehoito

- elämäntavan ja valintojen vaikutus terveyteen, uni, lepo, henkilökohtainen puhtaus

- ravitsemus ja terveys, luuston kehittyminen ja osteoporoosi, kauneusihanteet, syömishäiri-

öt

- terveyttä edistävä liikunta, lihastasapaino ja ryhti, fyysisen toimintakyvyn kehittäminen

- psyykkinen kasvu sosiaaliset suhteet, perhe, ystävät, vastuu, ongelmatilanteiden ratkaise-

minen

- seksuaaliterveys: seksuaalisuus, seurustelu, ehkäisy, seksuaalirikoslaki

- terveys arkipäivän valinnoissa: tavallisimmat huumeet, lääkkeiden väärinkäyttö

- terveys arkipäivän valinnoissa: tavallisia nuorten sairauksia, allergiat, astma, niska- ja sel-

kävaivat, diabetes, epilepsia

- terveys arkipäivän valinnoissa: turvallisesti kotona vapaa-aikana ja liikenteessä

- auttamisvelvollisuus, hätäensiapu, ensiapu erilaisissa tilanteissa

129

- turvallisesti liikenteessä mopolla, vesillä, jäällä

- ensiapu, myrkytykset, tapaturmat, hypotermia, päänvammat

9. luokka

Tavoitteet

Kokonaisuus kuntoon

Oppilas

- kuvaa ja arvioi terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä

sekä tunnistaa ja pohtii terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja

- ymmärtää yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen

ihmisten hyvinvoinnissa

- huolehtii itsestään ja ympäristöstään, tunnistaa ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen

sekä toimii tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen

liittyvissä tilanteissa

- tunnistaa, ymmärtää ja kehittää terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja

- arvioi ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja ter-

veyden näkökulmasta

- käyttää terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyn-

tää niitä terveyden edistämiseksi


- kasvu ja kehitys: tulevaisuuden terveysnäkymät

- terveys arkipäivän valinnoissa: omat ruokailutottumukset, vitamiinit ja hivenaineet, erityis-

ruokavaliot, ruoka-allergiat

- terveys arkipäivän valinnoissa: liikuntaohjelma, terveysliikunta, liikunta elämäntavaksi

- voimavarat ja selviytymisen taidot: jaksaminen, stressi, kriisitilanteet ja niistä sel-

viytyminen, sosiaalinen tuki

- seksuaaliterveys: sukupuolitaudit, raskauden keskeyttäminen, seksuaalinen moninaisuus

- terveys, yhteiskunta ja kulttuuri: päihteet ja media

- terveys, yhteiskunta ja kulttuuri: puutostaudit, tartuntataudit, kansantaudit, Kannuksen

kaupungin terveyspalvelut, terveellinen ympäristö

- terveys arkipäivän valinnoissa: vaaratilanteissa toimiminen

- terveys arkipäivän valinnoissa: onnettomuustilanteen arvioiminen, toiminta erilaisissa on-

nettomuustilanteissa

Aihekokonaisuudet

- Ihmisenä kasvaminen –aihekokonaisuus

- Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

- Viestintä ja mediataito

- Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys


- Turvallisuus ja liikenne

- Ihminen ja teknologia

- Aihekokonaisuudet näkyvät monipuolisesti terveystiedon keskeisissä oppisisällöissä.

130

- Aihekokonaisuudet voivat myös toteutua koulussa mahdollisesti toteutettavissa terveys-

kampanjoissa.

7.10 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät

Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan

oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitel-

lään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa koros-

tetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia,

etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä.

Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa

aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata us-

konnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen

ja katsomuksellinen yleissivistys sekä myönteinen suhtautuminen uskontoihin.

Opetuksen tavoitteena on

- perehdyttää omaan uskontoon

- perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen

- tutustuttaa muihin uskontoihin

- auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä

- kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta.

Evankelisluterilainen uskonto

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti us-

konnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä.

Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen

vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja kat-

somuksellinen yleissivistys.

Vuosiluokat 1 - 5

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 3−5 on aineksien tarjoami-

nen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan oppilaita ympäröivään

uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta, perehdytään Raamattuun sekä roh-

kaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen.

Tavoitteet

Oppilas

- oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden, ymmärtämään

pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä

- tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin

- tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin

131

- ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden

- tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan

- tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin

katsomuksiin

- oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristilli-

sen etiikan soveltamista.

Keskeiset sisällöt 1.-2.- luokilla

Luottamus ja turvallisuus - käsitellään oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia kysymyksiä

- tutustutaan Raamatun kertomuksiin ja Jeesuksen opetuksiin Jumalan huolenpidosta

- pyritään luomaan tunnelmallisia ja elämyksellisiä tuokioita, jolloin lapsi saa mahdollisuuden hil-

jentyä

Arvokas ja ainutlaatuinen elämä - elämän kunnioitus Jumalan lahjana

- tuetaan oppilaiden eettisyyden ja vastuullisuuden kasvua (keskeisiä aihealueita ovat elämän ja

luonnon

kunnioitus, oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus ja valintojen tekeminen)

- käsitellään teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia

- suvaitsevaisuuteen kuuluu myös tutustuminen herätysliikkeisiin, muihin kirkkoihin ja uskontoihin,

jotka

liittyvät oppilaiden elämään

- painotetaan kristillisessä etiikassa keskeistä kultaisen säännön periaatetta, jonka mukaan ihmisen

tulee

kohdella toista niin kuin hän toivoo itseään kohdeltavan

Minun juureni - pohditaan perheen ja suvun arvoja ja perinteitä

- tutustutaan seurakunnan keskeisimpiin toimintamuotoihin, jotka koskettavat oppilasta (tällaisia

ovat

jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset sekä kristillinen palvelu eli diakonia)

- tutustutaan oman seurakunnan toimintaan (esimerkiksi ensimmäisellä luokalla oman seurakunnan

edustajan vierailu luokassa, toisella luokalla oman kotiseurakunnan kirkkoon tutustuminen)

Kirkkovuoden juhlat - tutustutaan kalenteri- ja kirkkovuoden juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään

- juhliin valmistautumisen ja vieton yhteydessä tarkastellaan juhlien kristillisiä sisältöjä ja eettistä

merkitystä sekä niihin liittyviä tapoja

- tutustutaan lasten virsiin ja hengelliseen musiikkiin

Keskeiset sisällöt 3.-5. –luokilla

Vuosiluokkien 1 - 2-tavoitteiden perusteella annettua opetusta jatketaan vuosiluokilla 3 - 5. Syven-

netään keskeisiä sisältöjä vuosiluokittain.

Luottamus ja turvallisuus

- oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asi-

oita

- Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta

132

Arvokas ja ainutlaatuinen elämä

- minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä

- toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus

- teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia

- suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin,

jotka liittyvät oppilaiden elämään

Raamatun kertomuksia ja opetuksia

- alku- ja patriarkkakertomukset

- Egyptistä Luvattuun maahan

- Jeesuksen elämä ja opetukset, Isä meidän -rukous

Eettisyyteen kasvaminen

- ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta

- kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä


Luterilaisen kirkon elämä

- seurakunta oppilaan elämässä

- kirkkoja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja

- luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta

- seurakunnan keskeisiä toimintoja, kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia

sekä toiminta seurakunnan jäsenenä

- kristilliset symbolit kirkossa ja oppilaan ympäristössä, kirkkotaide sekä virsiä ja muita

hengellisiä lauluja

Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma

- oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot lähiympäristössä, Suomessa ja maailmalla

- juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä

Vuosiluokalla 3 painotetaan erityisesti Raamatun kertomuksia sekä Israelin kansan vaiheita. Vuosi-

luokalla 4 painotetaan luterilaisen kirkon ja seurakunnan toimintaa sekä pääsiäisen tapahtumia ja

niiden merkitystä kristinuskolle. Vuosiluokalla 5 käydään läpi käskyt ja Jeesuksen elämä ja maan-

päällinen toiminta.


Oppilas tuntee keskeiset asiat Raamatusta ja Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta ja osaa

käyttää oppimaansa lisätiedon hankkimiseen

Oppilas

- tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia

- tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa seurakunnan

- tietää Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tun-

tee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.

Oppilas hahmottaa uskontoa ilmiönä

Oppilas

- ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta

133

- tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia

- näkee uskonnon vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa

Oppilas

- hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta

- osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä

- pystyy ikäkauttansa vastaavasti hahmottamaan omaa maailmankatsomustaan.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla

Oppilas

- kykenee eettiseen pohdintaan

- tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omas-

sa elämässään.

Vuosiluokat 6 − 9

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6−9 on syventää ja laajentaa

oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin

tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.

Tavoitteet

Oppilas

- tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä

- ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yh-

teisön elämässä

- perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana

- perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yh-

teiskunnan elämässä

- perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen sekä luterilaisuuteen Suomessa

- tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään

- osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä

- tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa

näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.


Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta

- elämän merkitys ja rajallisuus

- uskon ja tiedon suhde

Maailmanuskonnot

- keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pää-

piirteet

- uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

Kirkko

- keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä

134

- kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia

- kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään

- kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen us-

ko, kristilliset symbolit

Suomalainen katsomusperinne

- yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko

sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus

- uskonnonvapaus

- luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne

- suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika

Ihminen eettisenä olentona

- eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen

- kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen

- ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana

- kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja

vertaukset

Vuosiluokilla 6 - 9 käsitellään keskeisiä sisältöjä painottaen:

Vuosiluokalla 6: alkuseurakunnan elämää sekä kristinuskon vaiheita ja leviämistä. Painotetaan

myös eettisiä arvoja.

Vuosiluokalla 7: maailmanuskonnot

Vuosiluokalla 8: kirkkohistoria sekä suuret kristilliset kirkkokunnat ja vapaat suunnat

Vuosiluokalla 9: Suomen kirkkohistoria, evankelis-luterilaisen kirkon toiminta ja hallinto sekä muut

uskonnolliset ja katsomukselliset liikkeet. Perehdytään eettisiin kysymyksiin.

Lisäksi tutustutaan Raamattuun kristinuskon pyhänä kirjana

- Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä

- Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta

- Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä

- Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö

- Raamatun kulttuurivaikutuksia


Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kir-

kosta

Oppilas

- tuntee Raamatun keskeisen sisällön

- tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen kes-

keiset vaiheet

- tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilai-

suuden perusluonteen

- ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.

135

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä

Oppilas

- ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luon-

netta

- tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa

- tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet

- arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.


Oppilas

- tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen

- hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä

- kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla

Oppilas

- kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan

- tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.

Aihekokonaisuuksista ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, vastuu ympä-

ristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta.

Ortodoksinen uskonto

Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen

ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä nä-

kemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksessa pyritään uskonnollisen ja

katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.

Vuosiluokat 1 – 5

Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1–5 on tietojen, taitojen ja kokemi-

sen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailman-katsomuksensa rakentumiseksi ja eettisesti

vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi.

Tavoitteet

Oppilas

- vahvistaa ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä

- perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkovuoteen, pyhien ih-

misten elämään, ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan toimin-

taan

- tutustuu uskonopin peruskysymyksiin

- perehtyy Raamatun kertomuksiin, niiden sanomaan ja oppii pohtimaan Raamatusta ja op-

pilaan omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä

- tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin

katsomuksiin.

136


Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset

- pyhät ajat ja kirkkovuoden suuret ja keskisuuret juhlat

- oman kirkon ja oppilaan oma suojeluspyhä

- paastot sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset

- kirkon suuria opettajia ja marttyyreja

Kirkon jäsenenä

- ortodoksinen perinne perheessä, koulussa, kotipaikkakunnalla, Suomessa, maailmassa

- oman seurakunnan toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset ja seurakunnan lapsityö

- luostarien toiminta

- kirkollisia järjestöjä

- lähiympäristön muita kirkkoja ja uskontoja

- oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla

- juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä

Raamattu pyhänä kirjana

- alkukertomukset ja patriarkkakertomukset

- Egyptistä Luvattuun maahan

- Jeesuksen elämä ja opetukset, Herran rukous

- evankeliumien kirjoittajat

- ylösnousemus ja uusi elämä

- Uuden testamentin ajanhistoriaa

Liturginen elämä

- jumalanpalvelusten toimittajat ja liturgiajumalanpalvelus

- sakramentteja, erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen

- kirkkomusiikki: tropareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien toimitusten veisuja

- kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana

- ikoni kuvana ja pyhänä esineenä

Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen

- ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena

- Pyhän Kolminaisuuden persoonat ja niiden erityispiirteet

- pelastus ja iankaikkinen elämä

- kirkko ja seurakunta

- kymmenen käskyn etiikka


Oppilas tuntee keskeiset asiat ortodoksisuudesta

Oppilas

- tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksikristityn elämää

- tuntee pääpiirteissään ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee

seuraamaan kirkkovuotta omassa elämässään

- tuntee ortodoksista ihmisnäkemystä sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä

ja pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään.

137

Oppilas tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia

Oppilas

- tuntee pääpiirtein Vanhan ja Uuden testamentin erilaisen luonteen

- tuntee Kristuksen opetuksia, elämänvaiheet ja kirkon synnyn

- osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästään nousevia eettisiä kysy-

myksiä ja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään.


Oppilas

- tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä

- tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää

- pystyy käyttämään oppimaansa ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi

- kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään.

Oppilas tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja

Oppilas

- tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä

- tunnistaa oman perheensä uskonnollisen taustan

- tuntee oman kotiseurakuntansa toimintaa

- tuntee lähiympäristössään olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.

Vuosiluokat 6 – 9

Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppi-

laan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta ja

merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentu-

mista.

Tavoitteet

Oppilas

- vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elä-

mässä

- perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan ja

uskonkäsitykseen

- tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää us-

konnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä

- perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana

- tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa

näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan

- tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään

- osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.


Raamattu

- Raamatun synty ja sisältö

- Raamattu pyhänä kirjana

- Profeetat, kuninkaiden aika, psalmit

- Apostolien teot

138

Kirkkohistoria

- kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat

- kirkkokunnat sekä ekumenia

- Suomen ortodoksisen kirkon historiaa

- Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja nykytilanne

- Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys

Maailmanuskonnot

- keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja uskonnol-

lisen elämän pääpiirteet

- uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

Liturgiikka ja uskonoppi

- sakramentit

- jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia, paastoliturgia ja muita kirkollisia toimituksia

- kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki

- uskonopin keskeiset kohdat

Etiikka

- ortodoksinen ihmiskäsitys

- eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen

- Vuorisaarnan etiikka


Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta

Oppilas

- tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan or-

todoksista kirkkovuotta

- tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen

- on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista

- tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen

- tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä.

Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön

Oppilas

- tuntee Raamatun sisäisen rakenteen

- ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen

- ymmärtää Raamatun osana kirkon Traditiota

- tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen liturgi-

sen käyttöyhteyden.


Oppilas

- tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt

- osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa

- tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen

- tuntee oman seurakunnan toimintaa

139

- tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa

- tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa.

Oppilas tuntee maailmanuskontoja

Oppilas

- ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle

- tunnistaa suuret maailmanuskonnot

- osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Muut uskonnot

Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien pe-

rusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita. Muiden

uskontojen opetuksesta annetaan opetussuunnitelmien perusteet erillisillä päätöksillä.

7.11 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin

kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset

ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä

keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koske-

via merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina.

Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa

elämäänsä.

Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi

ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltai-

seen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnas-

sa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja

taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon

opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi

hyvän elämän rakentajiksi.

Vuosiluokat 3 − 5

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elä-

mänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

Tavoitteet

Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä

- etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan

kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään

- kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaa-

miensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja

katsomuksellista harkintaa

140

- tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen

periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luon-

nosta

- tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin.


Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepii-

reistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaan.

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

- toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen

- hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys

- ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä

- oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikka-

us ja köyhyys maailmassa

- ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä

- hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti - kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet

- erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus

- suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö

- elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatso-

muksia

Yhteisö ja ihmisoikeudet - yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultai-

nen sääntö

- lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet

- tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma

- etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni eetti-

siä ongelmia ja niiden ratkaisuja

Ihminen ja maailma - ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa

- elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elä-

män erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa

- luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten

elämässä, maailmanperintö ja ympäristö



Oppilas

- kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeu-

tusta

- ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita

141

- kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten

toimintalähtökohtien olemassaolon

- ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

Oppilas

- tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä

- osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö)

- rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella

- pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään

- osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.

Yhteisö ja ihmisoikeudet

Oppilas

- tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita

- ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen

- ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin.

Ihminen ja maailma

Oppilas

- tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä

- ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle

- osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita.

Vuosiluokat 6 − 9

Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa

koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä

oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan.

Tavoitteet

Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä

- etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmotta-

maan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan il-

maista itseään ja elämänkatsomustaan

- kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan

kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajat-

telun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

- omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeu-

denmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta it-

sestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

- laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri

kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomukselli-

sia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden

vaikutusta elämäntapaamme.

142


Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1−5

käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuri-

identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta.

Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta

- yhteiskuntateorian perusteet, demokratia

- politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys

Katsomusten maailma

- katsomusten historiaa, katsomusvapaus

- maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus

- tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen

- uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus

Kulttuuri

- kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto

- kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus

- käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokes-

keinen

Etiikka ja hyvä elämä

- etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu

- ihmisoikeusetiikka, ihmisoikeusrikoksia kuten holokausti

- ympäristöetiikka

- monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä

Tulevaisuus

- tulevaisuuden tutkiminen

- luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö

- minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi



Oppilas

- osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä

- tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seu-

rauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat

- kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eetti-

sen ratkaisun

- kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta

elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättö-

mämmän arvion välillä.

143

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

Oppilas

- tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä

ja kehityskulkuja

- kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperintei-

siin

- ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron

- osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilai-

sista katsomuksista.

Yhteisö ja ihmisoikeudet

Oppilas

- tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron

- hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön

- pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden

- tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä

- tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvoja

oikeusvaatimusten perusteita

- tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimisti-

siä näkemyksiä tulevaisuudesta.

Ihminen ja maailma

Oppilas

- ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita

- tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia

- osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön

- ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.

7.12 HISTORIA

Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa

käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma

kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä

yleistä että Suomen historiaa.

Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan kä-

sitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. Oppilaita

kasvatetaan asennoitumaan myönteisesti erilaisiin kulttuureihin.

Vuosiluokat 5 – 6

Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historial-

lisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin histo-

rian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallan-

kumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toimin-

nallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen ja hyödyntää historiallista tietoa tulevaisuu-

den hahmottamisessa.

144

Tavoitteet

Oppilas oppii

- ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muut-

tua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä

- ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä

esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika

- tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutok-

sia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syn-

tyä

- tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa

- esittämään muutoksille syitä.

- ymmärtämään kriittisen suhtautumisen tärkeyden

Keskeiset sisällöt 5. luokka

Omat juuret ja historiallinen tieto

- oman perheen ja kotiseudun historia

- muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkit-

seminen

Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit

- kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimi-

sen seurauksena

- maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ih-

misten elämään

Eurooppalaisen sivilisaation synty

- antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri

- antiikin heijastuminen tähän päivään

- Suomen esihistoria ja viikinkiaika

Keskeiset sisällöt 6. luokka

Keskiaika

- uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema

- Suomen liittäminen osaksi Ruotsia

Uuden ajan murros

- eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan tait-

teessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tietees-

sä

Suomi Ruotsin valtakunnan osana

- elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina

- suomalaisen kulttuurin muotoutuminen

Vapauden aate voittaa alaa

- Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset

145

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-

luvulle saakka:

a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri, esim. Kiina

b) kaupankäynnin kehitys

c) kulttuurin kehitys

d) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys

e) väestössä tapahtuneet muutokset


Tiedon hankkiminen menneisyydestä

Oppilas

- osaa erottaa tosiasian ja mielipiteen välisen eron

- ymmärtää mikä on historiallinen tiedonlähde, ja että tietoa saadaan useista eri läh-

teistä

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

Oppilas

- tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yh-

teiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä.

- tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole

sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta.

- osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmi-

set ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen.

Historiallisen tiedon käyttäminen

Oppilas

- osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön

joidenkin toimijoiden kannalta

- tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin ta-

pahtuu.

Vuosiluokat 7 – 9

Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon

luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää

hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.

Tavoitteet

Oppilas oppii

- hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa

- käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mieli-

piteensä niiden pohjalta

- ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

- selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia sekä ymmärtämään oikeutensa

ja vastuunsa kansalaisena

- tuntemaan ihmisoikeudet ja keskeiset ihmisoikeussopimukset

146

- arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tie-

toa.


Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla. Siten, että

pääpaino on seitsemännellä luokalla 1800-luvun ja 1900-luvun alun historiassa. Kahdeksan-

nella luokalla keskitytään 1900-luvun historiaan kohti nykyaikaa. Keskeiset sisällöt on jaettu

seuraavasti:

Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate

- elämää 1800-luvun Suomessa

- 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroo-

passa

- kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa

Teollinen vallankumous

- teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään

- kaupungistuminen

Murrosten aika Suomessa

- sääty-yhteiskunnan mureneminen

- Suomen venäläistäminen ja sen vastustus

Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen

- imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille

- ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset

- Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset

- Suomen itsenäistyminen ja sisällissota

Laman ja totalitarismin aika

- maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan

- elämää demokratioissa ja diktatuureissa

Toisen maailmansodan aika

- toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset

- Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen

Suomi 1950-luvulta nykypäivään

- elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämää

- suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun

- kylmä sota

- maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat

Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa

- länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäris-

töön

- tiedonvälityksen kehitys

147

Ihmisoikeuskysymykset ja kansojen yhteistyö

- ihmisoikeudet, ihmisoikeusrikokset kuten joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot

- YK:n toiminta, ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

- Lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja muut keskeiset ihmisoikeus-

sopimukset

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka:

a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri, esim. Pohjois-Amerikka

b) tasa-arvoisuuden kehitys

c) kulttuurin kehitys

d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys

e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen


Tiedon hankkiminen menneisyydestä

Oppilas

- osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä

- pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

Oppilas

- kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla ai-

kajärjestykseen.

- osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään.

- osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.

Historiallisen tiedon käyttäminen

Oppilas

- pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös

nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota

- pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan

niitä.

Aihekokonaisuudet:

- kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

- viestintä- ja mediataito

- vastuu ympäristöstä. hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

- turvallisuus ja liikenne

- ihminen ja teknologia

7.13 YHTEISKUNTAOPPI

Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja

vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen 9:nnen vuosiluokan yhteiskuntaopin opetuksen tulee an-

taa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdol-

lisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi

kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vai-

kuttamisesta. Oppilasta kasvatetaan käyttämään eri viestinnän välineitä kriittisesti.

148

9. luokka

Tavoitteet

Oppilas

- saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta

- oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota

kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana

- oppii tuntemaan julkiset palvelut

- saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen

- oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvin-

voinnin tekijänä

- oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään

- kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta

- oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnal-

lisena toimijana

- tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset.


Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Huomioidaan

erityisesti paikallisuus ja nuoren ihmisen näkökulma.

Yksilö yhteisön jäsenenä

- perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit

- yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja

EU:ssa

Yksilön hyvinvointi

- hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet

- tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi

Vaikuttaminen ja päätöksenteko

- kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa

- demokratia, vaalit ja äänestäminen

- politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla

- media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Kansalaisen turvallisuus

- oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu

- liikenneturvallisuus

- turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus

Taloudenpito

- yksityisen taloudenpidon periaatteet

- työnteko ja yrittäjyys

149

Kansantalous

- yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina

- ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys

Talouspolitiikka

- talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouk-

siin

- julkinen talous ja verotus


Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen

Oppilas

- kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä

- pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista

- osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja

ja niiden seurauksia.

Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen

Oppilas

- ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on ole-

massa useita vaihtoehtoja

- ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

Aihekokonaisuudet:

- ihmisenä kasvaminen

- osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

- viestintä- ja mediataito

- vastuu ympäristöstä. hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta



7.14 MUSIIKKI

Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen koh-

teensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisunväli-

neitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ym-

märtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa

ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että

musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun

yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman mu-

siikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja ute-

liasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaa-

miseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuul-

lisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvos-

tamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä

150

muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdolli-

suuksia.

Musiikki 1-2 –luokilla

Musiikin opetuksen tehtävänä on innostaa oppilasta monipuoliseen musiikilliseen ilmaisuun ja

toimintaan, jossa keskeistä on yhdessä tekeminen. Yhteisten musiikillisten elämysten ja koke-

musten avulla oppilas oppii sekä ryhmässä toimimisen taitoja sekä musiikin perustaitoja. Musiikin

oppimisessa laulaminen, soittaminen, kuuntelu ja musiikkiliikunta tukevat toisiaan ja kaikilla

oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua niihin.

Oppilasta ohjataan havainnoimaan ympäröivää äänimaailmaa, ja häntä rohkaistaan kertomaan ha-

vainnoistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan. Hänelle tarjotaan kokemuksia musiikin eri alueilta ja eri

kulttuurien musiikista, ja häntä kannustetaan osallistumaan yhteisönsä musiikkitoimintaan.

Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tukee muiden oppiaineiden liittäminen mu-

siikin opetukseen (esim. kuvataide, liikunta, äidinkieli, käsityöt).

Oppilasta ohjataan arvostamaan omaa ja muiden musiikillista toimintaa ja tuotoksia.

Tavoitteet

Oppilas

• kokee leikinomaisesti ja kokonaisvaltaisesti erilaisia musiikkiin

liittyviä käsitteitä musiikin mukaan liikkuen ja kuunnellen käyttää

luontevasti ääntään

• rohkaistuu omaan musiikilliseen ilmaisuun laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin

• tutustuu erilaisiin melodia- ja rytmisoittimiin

• kuuntelee ja havainnoi keskittyneesti ääniympäristöä ja musiikkia

• omaksuu musiikillisen ilmaisun perustaitoja ja tietoja

• oppii toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä

• tutustuu oman maan ja muun maailman musiikkiin

• tietää, mitä mahdollisuuksia Kannuksessa on harrastaa musiikkia.


- monipuolista musiikkiin tutustumista myös kuunnellen, niin että painopiste on elämyksellisyydes-

sä

- äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen

- ikäkauteen sopivia lastenlauluja ja laululeikkejä

- ajankohtaisia lauluja: vuodenajat, yhteiset juhlat

- kannuslaiseen musiikin harrastamiseen tutustumista

- oman maan ja muiden kulttuurien kansanmusiikkia

- kehosoittimilla soittamista

- rytmi- ja melodiasoittimilla soittamista

- omien musiikkiin liittyvien arviointien ja mieltymysten pohtimista ja perustelua

- musiikin peruskäsitteisiin tutustuminen laulaen, soittaen, liikkuen ja kuunnellen (esim. rytmi, me-

lodia, harmonia, muoto, sointiväri, dynamiikka, tempo)

Vuosiluokat 3 – 4

Vuosiluokilla 1–4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen

leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle kokemuksia

monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan

omia mielikuviaan.

151

Tavoitteet

Oppilas oppii

- käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen

sekä ryhmässä että yksin

- kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia

- käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina

- ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta

- toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana.


- äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen, ikäkauteen sopivia laululeikkejä

- lauluohjelmistoa sekä moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia

- yhteissoittoon valmentavia harjoituksia ja soitto-ohjelmistoa keho-, rytmi-, ja melodia- ja

sointusoittimilla lähtökohtana perussyketajua kehittävät harjoitukset

- monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten,

mielikuvien ja kokemusten kuvailua

- musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuotoisten äänisommitelmien ja improvisoin-

nin keinoin

- musiikin elementteihin – rytmiin, melodiaan, harmoniaan, dynamiikkaan, sointiväriin ja

muotoon – liittyvää peruskäsitteistöä musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen

keksinnän yhteydessä

- laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että mui-

den maiden ja kulttuurien musiikkiin ja sisältää esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin

lajeista


Oppilas

- osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun

- hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun

ja yhteissoittoon

- hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa

- osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia

musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa

- tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, ku-

vallisesti tai liikkeen avulla

- osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet.

Vuosiluokat 5 – 9

5. – 9. luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuk-

sia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin

yhteydessä.

152

Tavoitteet

Oppilas

- ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan ryhmän jä-

senenä toimien

- oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja

syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan

- oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan,

sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia

käsitteitä ja merkintöjä

- rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen kek-

sinnän keinoin.


- äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja edustavaa

yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa

- yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -

kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa

- monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuuri-

sesti

- omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi

ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen

153

Oppisisällöt

1-2 3-4 5-6

Rytmi:

perusrytmi

pitkän- ja lyhyen sävelen

erottaminen

rytmimerkkejä vastaavat nuotit

ja tauot

rytmien lukeminen

tahdin käsite

hidas-nopea

tasa- ja kolmijakoisuus

rytmisoittimet

Rytmi:

rytmidiktaatteja

lisää rytmien symboleja

iskusävel

pisteellinen nuotti

tanssirytmejä eri maista

rytmipartituuri

Rytmi:

polyrytmiikka

pop- ja rock musiikin rytmiik-

kaa

eri maiden kansantansseja

Melodia:

tunnistus ja muistaminen

korkea-matala

nouseva, laskeva ja samalla

tasolla pysyvä sävelkulku

Melodia:

nuottiviivasto ja nuotit C1- C2

nuoteista laulaminen ja soit-

taminen (kellopeli, nokkahuilu)

sävellystehtävät

sävellaji -käsite

Melodia:

omat sävellykset

improvisointi

melodia musiikin eri lajeissa

katsaus eri aikakausien sävel-

lyksiin

Harmonia:

duuri-molli

säestys kellopelillä

kaanon

Harmonia:

kaanon

moniääniset soittotehtävät

kellopelillä ja nokkahuilulla

kanteleäestykset

partituuri

Harmonia:

kolmisointu

yhteissäestyksiä

tutustuminen muuhun kuin

länsimaisen musiikin harmoni-

aan

154

Muoto:

säe, säkeistö

muotorakenteiden kokeminen

laulaen, soittaen, liikkuen

Muoto:

parillinen ja kahdenpuoleinen

rakenne

äänipartituurit

Muoto:

teema ja muunnelmat

rondo

kysymys-vastaus (blues)

musikaali, operetti, ooppera,

konsertto, sinfonia

7. luokka


Laulamaan ja soittamaan

- ääni ja minä

- yksiäänisestä moniääniseen lauluun

- kitara

- basso

- rummut

- lyömäsoittimet

- mahdollisuuksien mukaan kosketinsoitimet

Musiikkia meillä ja muualla

- Kalevala

- Kansa tanssii ja laulaa

- Iskelmän taikaa

- Suomirock

- 90-luku trendien vuosikymmen

- blues

- ruotsalaisrokkarit menestyvät maailmalla

- Tallinnan laulujuhlat - Viron suurin musiikkitapahtuma

- Venäjällä on monenlaista musiikkia

- Tansania- musiikkia Afrikasta

- Brasilia- samban kotimaa

Taidepaussi

- sinfoniaorkesterin soittimet

- Sibelius

- Piano ja Beethoven

- Urkuri nimeltään Bach


Oppilas

- osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti

- hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osal-

listumaan yhteissoittoon

- osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä

kuulemastaan

155

- osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan

yhdessä muiden kanssa

- tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia

- tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää

- osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä

- osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja aja-

tustensa kehittelyssä ja toteutuksessa.

Aihekokonaisuudet musiikinopetuksessa

Ihmisenä kasvaminen

- yhteismusisointi kasvattaa yhteisvastuullisuuteen ryhmässä

- musiikin ja musiikkiharrastuksen merkitys oman fyysisen ja psyykkisen kasvun sekä yh-

teistoiminnan tukena ja vahvistajana

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

- suomalainen, pohjoismainen ja eurooppalainen musiikkiperinne ja tapakulttuuri

- vieraiden kulttuurien musiikkiperinne ja tapakulttuuri

- monikulttuurisuus, vähemmistöt, ihmisoikeudet ja suvaitsevaisuus

Osallistuva kansalaisuus

- pitkäjänteisyys, ja yhteistyötaidot musisoinnissa

- muusikkous ja musiikki ammattina

- musiikki vaikuttajana yhteisössä ja yhteiskunnassa

Viestintä ja mediataito

- mediakriittisyys musiikkitarjonnassa

- eettisyys ja esteettisyys valinnoissa

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

- terveysriskit, melu ja kuulonhuolto

- oma käyttäytyminen musiikin kuluttajana ja vastuullisuus ääni- ja musiikkiympäristössä

- suhtautuminen tekijänoikeuksiin ja kopiointiin musiikissa

Ihminen ja teknologia

- musiikin teknologian vastuullisuuteen ja kriittisyyteen kasvaminen

- eettisten ja moraalisten arvokysymysten pohdintaa musiikkitarjonnan suhteen

- median tarkoituksenmukainen käyttö ja tekninen osaaminen

7.15 KUVATAIDE

Kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoi-

suuden kehittymistä. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmene-

mismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaal-

le syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Opetuksen tulee antaa valmiuksia omaan kuvalliseen

ilmaisuun ja elinikäiseen harrastamiseen sekä antaa mahdollisuuden oppia ymmärtämään oman ja

vieraiden kulttuurien visuaalista maailmaa.

156

Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mie-

likuvat ja elämykset. Aihepiirit liitetään oppilaalle merkityksellisiin asioihin ja kokemuksiin. Kuva-

taiteen opetuksessa on tavoitteena kehittää oppilaan mielikuvitusta ja luovia ongelmanratkaisutaito-

ja. Opetuksen lähtökohtina ovat luonnon ja rakennetun ympäristön kuvamaailma, median välittämät

kuvat, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mah-

dollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjännitteisen työskentelyn.

Yleiset tavoitteet vuosiluokille 1 - 7

Oppilas

- oppii kehittämään kuvallista ajatteluaan

- oppii ilmaisussaan tarvittavia taitoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessoin-

tia, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, valintojen tekoa ja niiden pe-

rustelua sekä omien tavoitteiden asettelua

- saa rakentelun ja tilan hahmottamisen kokemuksia luonnon ympäristössä ja ra-

kennetussa ympäristössä, jotta hänen avaruudellinen ajattelunsa kehittyy

- oppii kuvataiteen välineellisen ilmaisun taitoja ja tekniikoita

- oppii tarkastelemaan kuvataiteellista toimintaa, sekä omaansa että yleisellä tasolla

- kehittää esteettistä ja eettistä tietoisuuttaan

- ymmärtää suomalaisen kulttuurin erityispiirteitä samalla arvostaen muiden mai-

den ja maanosien kulttuuria.

Kuvataiteen tekniikoita, välineitä ja materiaaleja

Seuraavassa keskeisimpiä tekniikoita ja materiaaleja, joista ainakin valtaosaan tulisi tutus-

tua kuvaamataidonopetuksessa:

Tekniikka Välineet ja materiaalit

Piirtäminen lyijykynä, grafiittikynä, kiinantus-si,

hiili, puna- ja ruskoliitu, vaha-liidut, öl-

jypastelliliidut

Maalaaminen vesivärit, peitevärit, valmisvärit, sormi-

värit

Grafiikka materiaalipainanta: (kasvit, tekstii-li,

paperi, palikat) press-print-painanta,

monotypia (kertapaino) linopainanta

Muovailu ja rakentelu muovailuvaha, savi, paperimassa, taika-

taikina, palikat, luonnonma-teriaali,

kierrätysmateriaali, hiekka, lumi, jää,

kanaverkko

Kuvallinen viestintä ja

mediateknologia

videokamera, valokuvakamera (perin-

teinen tai digitaalinen), piirrosohjelmat

tietokoneella

157

Tavoitteet

Vuosiluokat 1-2

Kuvataiteen opetuksessa lähtökohtana on lapsen oma elämis- ja kokemusmaailma. Vuosi-

luokilla 1-2 opetus pyritään toteuttamaan leikin ja tekemisen kautta. Opetuksessa keskitytään ku-

van tekemisen perustaitojen opettelemiseen sekä tutustumaan kuvataiteeseen. Oppilasta rohkais-

taan tekemään esteettisiä havaintoja ja luomaan mielikuvia sekä ohjataan ja kannustetaan kertomaan

havainnoistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan. Häntä myös ohjataan ilmaisemaan itseään erilaisin ku-

vataiteellisin keinoin.

Oppilaan omia oivalluksia ja valintoja arvostetaan ja siten häntä ohjataan oma-aloitteisuuteen

ja tuetaan pohtivaa, tutkivaa ja pitkäjänteistä asennetta työskentelyyn. Siten oppilas oppii ar-

vostamaan omia ja muiden tuotoksia.

Vuosiluokat 3 – 4

Oppilas osaa ilmaista itseään kuvataiteen keinoin. Oppilas osaa käyttää keskeisiä työvälineitä ja

materiaaleja. Oppilas osaa tarkastella kuvia sekä keskustella niistä käyttäen kuvataiteen peruskäsit-

teitä. Oppilas oppii kokeilemalla ja tutkimalla luottamaan omiin ratkaisuihinsa ja oppii arvostamaan

lopputulosta. Oppilas oppii näkemään ja arvioimaan luonnonympäristöänsä ja rakennettua ympäris-

töä.

Vuosiluokat 5 - 6

Oppilas osaa ilmaista itseään monipuolisesti kuvataiteen eri keinoja, työvälineitä ja tekniikoita käyt-

täen. Oppilas oppii kuvailmaisun eri vaiheet. Oppilas oppii paitsi tarkastelemaan, myös arvioimaan

taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta. Oppilas oppii arvos-

tamaan valmiita tuotoksiaan.

Piirustus ja grafiikka

3. lk lyijykynä, hiili, vahavärit

perusmuodot, piste ja viiva, kuvasommittelua, valo ja varjo

linopainantaa,frottagetekniikka,mallikepainanta,materiaalipainanta

4. lk muoto ja liike

kolmiulotteisuus

linopainanta

5. lk valo ja varjo, rytmi

kasvojen mittasuhteet, liikkeen kuvaaminen

linoleikkaus

sarjakuvat

6. lk varjostus, perspektiivi, henkilökuvia, ruutusuurennos

linoleikkaus, tekstaus

Maalaus

3. lk vesivärit, peitevärit, sivellintekniikka, laveeraus, kuiva, kostea paperi

värien sekoitusta, välivärit, murretut värit, kylmät ja lämpimät värit

omien ajatusten, havaintojen, mielikuvien ja tunteiden ilmaisemis-ta kuvalli-

158

sesti

4. lk sommittelua, värien tunnearvo

pää-, väli- ja murretut värit -kertaus

lähellä - kaukana

omien ajatusten, havaintojen, mielikuvien ja tunteiden ilmaisemis-ta kuvalli-

sesti

5. lk värioppia, vastavärit,

sekatekniikkaa

omien ajatusten, havaintojen, mielikuvien ja tunteiden ilmaisemista ku-

vallisesti

6. lk maisema, sommittelu, asetelma, värikontrastit

omien ajatusten, havaintojen, mielikuvien ja tunteiden ilmaise-mista kuvalli-

sesti

Keramiikka, muovailu, rakentelu

3. lk savityöt: makkaratekniikka, kipsityöt, lumi

kollaasi, koristeita, rakentelua pahvista

4. lk savityöt: kohokuva, paperimassa, lumi, paperin taittelu, koristeet

rakentelua pahvista

5. lk savityöt: osista kokoaminen, kipsityöt ,rakentelua,

lavastussuunnittelua erilaisista materiaaleista, koristeet

6. lk savityöt: henkilöhahmoja, levytekniikka ,kipsityöt, koristeet

tilataidetta, ympäristötaidetta

Taiteen tuntemus

3. lk Justus Galleria, suomalaisia taiteilijoita,

mahdollisesti taiteilijavierailu

ympäristötaiteesta esim. kotipihan kalusteet

4. lk Justus Galleria, ulkomaisia taiteilijoita

ympäristötaiteesta esim. puiston suunnittelu

5. lk primitiivinen taide, taiteen suunnat ,taidekuvien tarkastelua

Justus Galleria, nettigalleriat

erilaisia rakennustyylejä, esim. Mäkiraonmäki ja museo

6. lk antiikin taide, taiteen suunnat, taidenäyttelyt :Justus Galleria ja museo-

käynnit

(esim. internetin kautta), taidekritiikkiä

Viestintä

3. lk symbolit, julisteet, kertomuksen kuvittaminen

internet: koulun kuvissivut, sanomalehdet

kuvakoot: lähikuva, kokokuva, yleiskuva

kuvakulmat: alataso, normaalitaso, ylätaso

4. lk internet: piirrosohjelmat, taidesivut

kuvakoot

kuvakulmat

kuvaviestin sisällön ymmärtäminen

5. lk julisteet, sanomalehti, sarjakuvat,

tietokone kuvaamataidon välineenä

159

kuvitteellinen ja todellinen kuva

6. lk sanomalehden käyttö: mainoskuva, uutiskuva,

sarjakuvat, valokuvan käyttö, videokamera, TV,

ohjelmien analysointia, internetin käyttö


Oppilas

- osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa ha-

vaintojaan kuviksi

- osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää ma-

teriaalin ominaisuuksia

- osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää

luonnostelua työskentelynsä apuna

- osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista

- osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan

- osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia taidemieltymyk-

siään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä

- tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa

kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua

- osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä

- osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua

ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa

- osaa tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa

- tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoi-

den töitä

- osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan

- osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja

- osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä

- osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa

7. luokka

Tavoitteet

Oppilas

- syventää aikaisemmin opittuja tietoja ja taitoja

- oppii hahmottamaan kuvataiteen ilmiöitä osana laajempaa kokonaisuutta

- oppii tuntemaan joitakin taidehistorian ilmiöitä

- oppii tarkastelemaan taidetta, ympäristöä ja viestinnän osa-alueita ja sen vaikuttamisen

keinoja esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta

- tutustuu erilaisiin taidealan ammatteihin.

Keskeiset sisällöt 1-2 lk

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - piirtäminen, maalaaminen, grafiikka, muovailu ja rakentelu

160

- ilmaisulle sopivien välineiden ja materiaalien valinta ja niiden ominaisuuksien tutkiminen

- sommittelun elementit: väri, viiva, muoto, tila ja liike ilmaisussa

- kuvien tarkastelu ja arviointi ja kuvista keskustelu kuvataiteen käsitteillä

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu - luonnon ympäristö, esineympäristö ja rakennettu ympäristö

- kolmiulotteinen rakentaminen

Taiteen tuntemus ja kulttuurien osaaminen - oman paikkakunnan museo- ja taidenäyttelyt mahdollisuuksien

mukaan

- taiteilijan ja muotoilijan työhön ja työtilaan tutustuminen


- taidekuvan tarkastelu ja niistä keskustelu

- kulttuurien välisyys omassa yhteisössä: myytit, kuvat ja esineet

Keskeiset sisällöt 3-6 lk

Piirustus

- viiva, valöörit ilmaisullisena keinona

- erilaiset piirtimet ja paperit

- perspektiiviopin perusteet (keskeisperspektiivin soveltaminen maisemassa ja kappaleiden

kuvaamisessa, erilaiset perspektiivityypit, kahden pakopisteen käyttö)

- koulugrafiikkaa kerraten (monotypia, esinepainanta)

- mallipiirustus (ihmisen mittasuhteet, asetelma)

Taidehistoria, kuvallinen viestintä ja kuvan tarkastelu - rakennettu ympäristö ja luonnonympäristö

- taidehistoriallisten esimerkkien hyödyntäminen eri asioiden havainnollistamisessa

- näyttelykäynnit (mahdollisuuksien mukaan Galleria Justuksessa sekä kirjastossa)

- mainoskuvien analysointi, mielikuvamainonta

- painotuotteen suunnittelu, kohderyhmäajattelu

- tekstaus, kalligrafia

- internetin käyttö

- erilaisten taiteenalojen ammatteja (sisällytetään eri tehtävien yhteyteen)

Valokuva, TV ja video

- elokuva-analyysi

- kuvausharjoitus videolla

- elokuvakerronnan peruselementit

- digitaalinen valokuvaus


Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

Oppilas osaa

- ilmasta itseään kuvallisin keinoin

- käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materi-

aaleja ja työskentelytekniikoita

- valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimman materiaalin ja tekniikan

- selostaa kuvan tekemisen prosessin luonnoksista valmiisiin töihin.

161

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen

Oppilas osaa

- tunnistaa keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja osaa sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yh-

teyteen

- tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia

- hyödyntää näyttely- ja museokäyntejä sekä Internetin kulttuuripalveluja.

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu

Oppilas

- osaa erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologi-

sia ominaisuuksia

- tuntee suunnittelu ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään

- tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä.

Kuvaviestintä ja mediaosaaminen

Oppilas osaa

- kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta, videokuvausta ja digitaalista

kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua

- analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta.

Työskentelytaidot ja tiedonhankintataidot

Oppilas

- osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saadun palautteen

omassa työskentelyssään

- osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa

- pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteis-

työhön muiden kanssa

- osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnonympäristöä ja

rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa.

7.16 KÄSITYÖ

Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen

varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja

materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan

arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palve-

luihin.

Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja

keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja

itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongel-

manratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutus-

tumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen.

162

Vuosiluokat 1−4

Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1−4 on perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja -

taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja

materiaalivalinnoissa. Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja ja hän oppii perusvalmiuk-

sia suunnitelmiensa toteuttamiseen. Häntä ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia perustyöväli-

neitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen pitkäjänteisyyttään ja on-

gelmanratkaisutaitojaan kehitetään sekä ryhmässä että itsenäisessä työssä. Monipuolinen työskente-

ly, taidon kehittyminen ja osaamisen kokemus antavat työniloa, ja oppilaassa syntyy myönteinen

asenne työn tekemistä ja opiskelua kohtaan. Opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille

käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja tekstiilityöstä.

Tavoitteet

Oppilas

- oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työväli-

neitä ja menetelmiä

- omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja

laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä

- oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä

taidoissa, jolloin hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa kehittyvät

- oppii avaruudellista hahmottamista suunnittelussaan ja työskentelyssään

- oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin

- oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita

- oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elin-

kaari

- tutustuu mahdollisuuksien mukaan tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri

vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä

- oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin

- tutustuu arkielämään liittyvään teknologiaan

- oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä.


- keskeisiä tekstiili- ja teknisen työn materiaaleja, työvälineitä ja työtapoja

- työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät

- omien töiden suunnittelua ja sen yhteydessä suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavien tek-

niikoiden kokeilua ja harjoittelua, suunnitelmien erilaisia kuvaustekniikoita sekä tuotteiden

valmistamista

- kotipaikkakunnalle omaleimaisia, sekä vanhoja että moderneja käsityötuotteita, -välineitä,

-materiaaleja ja työtapoja niihin liittyvine harrastuksineen ja ammatteineen tulevaisuuden

mahdollisuuksina sekä piirteitä lähiympäristössä mahdollisesti vaikuttavien muiden kult-

tuurien käsityöperinteestä

- oppilasta lähellä olevia, luonnossa ja rakennetussa ympäristössä esiintyviä ilmiöitä ja nii-

den teknologisia sovelluksia

- materiaalin ja tuotteiden huolto, kunnostus ja korjaus sekä kierrätys ja uudelleen käyttö

163

3. luokka

Kolmannella luokalla oppilaalla on puoli vuotta tekstiilitöitä ja puoli vuotta teknisiä töitä

Tekninen työ

Puutyöt

- Oppilasta ohjataan suunnitelmalliseen työskentelyyn

- Harjoitellaan mittaamista ja merkitsemistä

- Tutustutaan puun työstö- ja viimeistelytekniikoihin: esim. sahaus, viilaus, ja hionta

- Tutustuminen puun liitostekniikoihin: esim. liimaaminen puristimen avulla, naulaaminen

tai tapitus

- Harjoitellaan puun kairaamista ja poraamista ohjatusti

- Harjoitellaan puun pintakäsittelytekniikoita: esim. petsaus, lakkaus ja maalaus

Metallityöt

- Tutustutaan metalliin työstettävänä materiaalina (ohutlevy, metallilanka )

- Harjoitellaan mittaamista ja merkitsemistä metallipinnalle (pistepuikko, piirtopuikko)

- Tutustutaan metallin työstötapoihin: esim. leikkaaminen, lävistäminen, taivuttaminen

Elektroniikka ja teknologia - Tutustutaan yksinkertaisen virtapiirin toimintaan ja rakentamiseen esim. pujottelupeli:

alusta, paristo, lamppu, johdin, kytkin. Harjoitellaan samalla ohjatusti juottamista

- Tutustutaan opettajan esimerkkien ja esim. luokasta löytyvien laitteiden avulla teknologi-

siin sovelluksiin

Muut materiaalit

- Oppilas saa kokemuksia muiden materiaalien käytöstä opettajan valinnan mukaan esim.

muovi, kumi, nahka, lastu, kaarna

Tekstiilityö

Keskitytään ompelutaitojen kehittämiseen. Totutellaan valmistettavien töiden etukäteissuunnitte-

luun.

Ompelu

- Työvälineiden nimityksiä

- Ompeluajokortti: ompelukoneen osat, lankojen pujotukset ja puolaaminen, koneompelun

aloittaminen ja lopettaminen, sauman ompeleminen, suora ommel ja sik sak

- Kankaan oikea ja nurja puoli, kankaan leikkaaminen

- Silittäminen

- Napin ompelu

164

4. luokka

Neljännellä luokalla oppilaalla on puoli vuotta tekstiilitöitä ja puoli vuotta teknisiä töitä

Tekninen työ

Puutyöt

- Harjaannutaan suunnitelmallisessa työskentelyssä

- Harjoitellaan ja kerrataan tarkkaa mittaamista ja merkitsemistä ( lisäksi 45 asteen kulma )

- Harjoitellaan kaarisahausta helpoilla muodoilla ja opitaan myös viimeistelemään kaarevat

pinnat

- Opitaan käyttämään kiskopuristimia apuvälineinä liimauksessa

- Tutustutaan pylväsporakoneen säätöihin, terän vaihtoon ja ohjattuun käyttöön

- Harjoitellaan pinnan höyläämistä ja puun talttaamista (käsihöylä, tasa- ja kourutaltta, raspi

)

- Tutustutaan uusiin pintakäsittelytekniikoihin (esim. öljyäminen, pohja- ja kuviomaalaus )

Metallityöt

- Harjaannutaan käyttämään rautasahaa, erilaisia viiloja sekä poraamaan penkkiporakoneella

ohjatusti

- Harjoitellaan levyn leikkaamista levyleikkurilla ( 0,5 – 1,0 mm levyt ) Liitostekniikkana

ruuviliitos

Elektroniikka ja teknologia

- Harjoitellaan elektroniikkarakentelua yksinkertaisella rakennussarjalla esim. kouluelektro-

niikan sarjoista majakka, itsenäinen juottaminen

- Tutustutaan kodin yksinkertaisten pienlaitteiden toimintaan ( esim. avataan rikkoutunut

vatkain )

Muut materiaalit

- Tutustutaan uusiin materiaaleihin ja niiden työstämiseen opettajan valinnan mukaan esim.

tuohi, rottinki, tina, kivi

Tekstiilityö

Opitaan perustaidot neulonnasta. Kerrataan ompelukoneen käyttöä. Tehdään etukäteissuunnitelmat

valmistettavista töistä.

Neulonta

- Silmukoiden luominen

- Oikea silmukka

- Päättely

Ompelu

- Ompelukoneen käytön kertaaminen

165


Oppilas

- osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella toteut-

tamiskelpoisen tuotteen

- työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvalli-

suuden huomioon ottaen

- hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja

- työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsi-

työntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyi-

syydestä

- ymmärtää elinympäristön teknologisia toimintaperiaatteita

- arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia

- suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön.

Vuosiluokat 5 − 9

Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5−9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja

ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-,

työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitte-

luun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppi-

laiden yhteistyötaitoja voidaan myös kehittää toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri op-

piaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää

kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle

annetaan mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan

joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön. Tämä valinta tehdään kerran 5. ja 6. luokkaa varten ja 7.

luokkaa varten uudelleen.

Tavoitteet

Vuosiluokkien 1 − 4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, ja lisäksi

oppilas

- oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä

tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelli-

set arvot

- perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja

teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan

suunnittelutyöhönsä

- perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita

voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa

- oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia

ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen

apunaan erilaisia tietolähteitä

- oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskun-

nan ja luonnon hyvinvoinnissa

- oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja.

166


Käsityön yleiset sisällöt - tuote- ja prosessi-ideointi

- muodot, sommittelu ja värit

- materiaali- ja kuluttajatietous

- tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö

- erilaiset työjärjestykset ja työohjeet

- käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun muassa

kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan

- erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumen-tointitekniikoita

- tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita

muista kulttuureista

- oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen

- oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhtei-

seen tarkasteluun

Teknisen työn sisällöt

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu

- tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa

- erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri

tekniikoin

- rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli

viesti

- erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä

sekä niiden sovelluksia

Valmistaminen

- teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen

käyttö

- teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistämi-

nen ja työstäminen

- monipuolista laiterakentelua

- kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys

167

Tekstiilityön sisällöt


- tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepii-

rien yhteydessä

- sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti

- tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä mahdollisuuksien

mukaan

- tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esimerkiksi kaavoituksen perustei-

ta

- tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri

tekniikoin

Valmistaminen

- tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttö-

kohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto

- tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja

työstäminen luovasti

- tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys

5. luokka

Oppilas valitsee joko teknisen työn tai tekstiilityön. Lisäksi hän on yhteensä kuukauden yhteisen

käsityön opetuksessa.

Tekninen työ

Puutyöt

- Harjoitellaan työselostuksen ja mittapiirroksen tekemistä paperille

- Opitaan itsenäisesti tarkka mittaaminen ja merkitseminen eri välineitä käyttäen

- Harjoitellaan sahausta erityyppisillä sahoilla ( esim. kaari- ja halkaisusaha, lehtisaha, ku-

viosaha )

- Puukolla vuolemista ja askarteluveitsen käyttöä

- Kapean pinnan ja kaarevan muodon höyläystä ( kavahöylä )

- Taltan käyttö puun työstämisessä ( lovileikkaus )

- Tutustutaan puun sorvaamisen periaatteisiin

- Opitaan pylväsporakoneen ja akkuporakoneen käyttö

- Ruuviliitoksen oppiminen ja poratappiliitoksen harjoittelu

- Tutustutaan uusiin pintakäsittelytekniikoihin esim. puun pinnan polttaminen

Metallityöt

- Harjoitellaan työntömitan käyttöä ja mittatarkkojen piirrosten piirtämistä

- Tutustutaan metallityöstön perinteeseen, esim. taonta, kylmätaivutus, pakottaminen ja

muotoilu ( emalointi )

- Harjoitellaan niittiliitoksen tekemistä

168


- Opitaan elektroniikan komponenttien tuntemista tilattavan sarjan avulla esim. kaksintaiste-

lupeli ( ledi, resistori, transistori, piirilevy )

- Tutustutaan esim. puhelimen, kaiuttimen ja/tai soittokellon rakenteeseen ja toimintaan

- Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan voimansiirtotekniikkaan esim. pienoissähkömootto-

rilla tai ”kumimoottorilla” toimivan kulkuneuvon rakentaminen ( laiterakentelua )

Muut materiaalit

- Opettajan valinnan mukaan voidaan opetella esim. muovin työstömenetelmiä tai la-

sin/peilin käyttöä töiden yhteydessä

Yhteinen käsityö

- Polkupyörän rakenne ja toiminta

- Polkupyörän huolto ja korjaus: ketjujen pesu ja voitelu, renkaan paikkaus, jarrujen, satulan

ja ohjauksen säätö

- tutustuminen polkupyörän lisälaitteisiin

- Ompelukoneen huolto: neulan vaihto, pölyjen puhdistus, paininjalan vaihto, lankojen pujo-

tukset

- Ompelutyö teemalla vanhasta uutta, esimerkiksi säilytyspussi tai penaali / vaatteen en-

tisöinti, esimerkiksi vanhoista farkuista shortsit jne.

Tekstiilityö

Kehitetään ompelutaitoja. Kokeillaan erilaisia erikoistekniikoita. Edelleen suunnitellaan työt etukä-

teen huolellisesti.

Ompelu

- Vaatetustyön alkeet; jonkin vaatteen valmistaminen.

Neulonta

- Silmukoiden luominen, oikea silmukka, nurja silmukka, neuleen päättäminen.

Seuraavista tekniikoista valiten

- Virkkaaminen / kudonta / huovuttaminen / värjääminen / painantatyöt / kirjontatyöt tms.

6. luokka

Oppilas on yhteensä yhden kuukauden yhteisen käsityön opetuksessa kuten 5. luokallakin.

Tekninen työ

Puutyöt

- Oppilaalle annetaan mahdollisuus suunnitella itse töitään. Harjoitellaan teknisen piirtämi-

sen kautta tarkkaa mittaamista ja valmiiden mittapiirrosten tulkitsemista

- Opitaan saranointi ja lukon asentaminen työhön

- Tappi- ja jiiriliitoksen tekemisen

169

- Opitaan käyttämään sähkökäyttöisiä puutyökoneita (porakone, hiomakoneet, kuviosaha )

- Harjaannutaan sorvauskappaleiden tekemisessä

Metallityöt

- Metallin piirrotusvälineet ja metallityöohjeiden lukeminen

- Tutustutaan syvällisemmin metallityöstön perinteeseen

- Harjoitellaan metallin liittämistapoja


- Elektroniikan sarjan avulla opitaan tavallisimmat komponentit,

esim. minisireeni ( resistori, kapasitori, transistori, pienoiskovaääninen,

piirilevy)

- Hallitaan itsenäinen juottaminen

- Mahdollisuuksien mukaan monipuolista laiterakentelua

Muut materiaalit

- Opettajan valinnan mukaan esim. töiden verhoilua, muovin muotoon sahaus, kuumamuo-

toilu ja vesihionta

6. luokan yhteinen käsityö

- Kodin luvalliset sähkötyöt ja sähköturvallisuus

- Tutustuminen tasavirtamoottorin rakenteeseen ja toimintaan.( Esim. avataan käytöstä pois-

tettu/ rikkoutunut pölynimuri, vatkain tai partakone )

- Vaihtoehtoisesti tutustutaan elinympäristön huolto ja korjauskohteisiin

- Vaatehuoltoa: vaatteiden pesuohjeet, silitys, tahran poisto, napin ompelu, vaatteiden korja-

us

- Painantatyö, esimerkiksi valmiiseen t-paitaan

Tekstiilityö

Kehitetään edelleen ompelutaitoja ja opitaan lisää neulontaa. Kudotaan kangaspuilla. Suunnitellaan

valmistettavat työt mahdollisimman tarkkaan ja itsenäisesti.

Ompelu

- Vaatteen ompelu: suunnittelu, kaavat, leikkuusuunnitelma, sovittaminen, saumurin käyttö


Neulonta

- Työn suunnittelu

- Langan ja puikkojen valinta, neulemerkit, ohjeen seuraaminen

- Kaventaminen, suljettu neule

- Silmukan nostaminen

- Viimeistely

- Kirjonnan mahdollisuudet koristelussa; tupsut, hapsut

Kudonta

- kangaspuilla tai kudontakehyksellä kutominen

170

7. luokan tekninen työ

Puutyöt

- Käsityötapojen kertausta

- Harjoitellaan teknistä piirtämistä ja opetellaan tekemään työstä selostus ja materiaaliluette-

lo

- Tutustutaan puumateriaalien koneelliseen työstämiseen turvallisuusvaatimukset huomioi-

den

- Erilaisten liitostapojen käyttö puumateriaalilla

- Liimalevyn valmistus

- Yleisimpiin puun pintakäsittelytekniikoihin tutustumista

Metallityöt

- koneenpiirustuksen harjoittelua ja piirustusten lukutaidon harjoittelua

- Käydään läpi tavallisimmat metallityötavat, käsityökaluin tapahtuva metallin työstö

- Koneellisiin työstötapoihin tutustumista työturvallisuus huomioiden

- Metallin liitostekniikoihin tutustumista ( hitsaus, niittaus ja juottaminen )

- Yleisimpiin pintakäsittelytekniikoihin tutustuminen

Kone- ja sähkötyöt - 2- ja 4- tahtimoottoreiden toimintaperiaatteet

- Tutustutaan pienmoottorikoneiden huoltoon ja korjaamiseen

- Elektronisten peruskomponenttien tunnistus ja toiminta

- Elektroniseen laitteeseen tutustuminen rakenteluharjoituksen avulla

- Kodin sähköjärjestelmään tutustuminen

7. luokan tekstiilityö

- Pukeutuminen eri tilanteissa

- Oma pukeutuminen, vaatteiden valintaperusteita

- Kodin tekstiilien ja sisustustekstiilien hankkimis- ja valintaperusteita

- Tekstiili- ja materiaalitietoa

- Taloudellisuus, järkevä kuluttaminen ja tekstiilien korjaus- ja kierrätys-mahdollisuuksia

- Valmiiden työohjeiden ymmärtäminen ja seuraaminen

- Käsityöperinteen arvostaminen ja soveltaminen omiin töihin

- Oman työn arvostaminen, oman työskentelyn arviointi

- Suunnittelutaito ja sitoutuminen työskentelyprosessiin

Ompelutyöt

- Ompelukoneen ja saumurin käyttötaidon kehittäminen

- Pukuompelun taitojen kehittäminen, kaavojen käyttö, leikkuusuunnitelma

- Erilaisten materiaalien käsittely

Lankatyöt

- Neulonnan ja virkkauksen taitojen kehittäminen

- Neulekoneen käytön perusteet

- Kirjonta, askartelu, perinnekäsityöt


171


Oppilas

- havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti

tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaa-

lit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus

- ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle

- dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin

avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on

tarkoitus valmistaa

- osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoi-

lu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.

Valmistaminen

Oppilas

- työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä

huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä

- hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty,

ekologinen ja esteettinen

- osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä

- osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsittei-

tä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia

- osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.

Itsearviointi ja prosessin pohdinta

Oppilas

- kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan

- havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa

- osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukai-

sesti

- arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukai-

suuskriteerein

- ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia

- muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

7.17 LIIKUNTA

Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosi-

aaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydelli-

nen merkitys.

Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mah-

dollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.

Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaeh-

toista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon otta-

mista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitse-

vaisuuteen.

172

Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta.

Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus

pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen.

Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olo-

suhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja tervey-

dentila.

Vuosiluokat 1-2

Alkuopetuksen liikunnan opetuksessa tulee korostaa leikinomaisuutta. Opetusta eriytetään tarpeen

mukaan. pari- ja pienryhmissä tapahtuvalla harjoittelulla opetetaan yhteistoimintaa ja toisten huo-

mioon ottamista.

Vuosiluokat 3 − 4

Alaluokkien liikunnan opetuksessa huomioitavia sosiaalis-eettisiä periaatteita:

Vuosiluokkien 3−4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset

kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannus-tavassa ilmapiirissä ja se etenee

motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja. Taitavuu-den kehittämistä jatketaan ja motoristen

perustaitojen hallintaa varmistetaan. Lajitaitojen opettaminen aloitetaan. Liikunnan opetuksen

lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja

omia oivalluksia.

Tavoitteet

Oppilas

- oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa. Kyseessä

olevien taitojen avulla pyrkii kehittämään koordinaatiota, kestävyyttä, nopeutta ja jalkojen

ponnistusvoimaa.

- oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perus uima-taidon 25m

jollakin uintitekniikalla.

- harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman

keskinäisen kilpailun korostumista

- oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä.

Sosiaalis-eettisistä periaatteista korostuu ”oppilas ottaa muut huomioon” -tavoite. Siihen pyr-

kiminen liikuntatunneilla tarkoittaa konkreettisesti seuraavaa:

- Keskustellaan oppilaiden kanssa siitä, minkälaista peliä pyritään pelaamaan, miksi näin

tehdään ja millaisilla säännöillä tällaiseen peliin päästään.

- Tehdään sääntösovelluksia, joiden tarkoituksena on karsia itsekkäät pelisuoritukset ja en-

naltaehkäistä sosiaalista kärhämöintiä. Esim. koripallossa pallon on käytävä vähintään nel-

jällä pelaajalla ennen kuin koriin heittoa saa yrittää tai palloa ei saa riistää pelaajan kädestä

tai jalkapallopelissä pelaaja saa tehdä vain rajatun määrän maaleja.

- Oppilailta vaaditaan asiallista käytöstä taidoiltaan heikompia pelitovereita kohtaan ja sitä,

ettei oppilas ”narise” ääneen ja solvaa joukkueensa jäseniä epäonnistumisista. Ohjataan

oppilaita ajatteluun, että koko joukkue vastaa esim. oman maalin ”puhtaanapidosta”, eikä

kenelläkään ole syytä lopettaa pelaamista, vaikka joukkue on tappioasemassa.

- Totutetaan oppilaat pelitapaan, joka ei sisällä kovia fyysisiä kontakteja.

173

- Pyritään siihen, että oppilas tukee omalla panoksellaan koko joukkueen etua esim. anta-

malla niin tarkkoja syöttöjä kuin mahdollista. Ohjataan oppilaat kannustamaan pelitoverei-

taan ja antamaan tunnustusta hyvistä suorituksista jopa vastustajallekin.

- Harjoitellaan pelaamista ilman tuomaria, jolloin oppilaiden on tunnustettava rikkomuksen-

sa oma-aloitteisesti esim. kättä nostamalla.

- Pelataan siten, että oppilaat ovat vuorollaan tuomarina, jolla on sekä valtaa että vastuuta

omassa roolissaan. Oppilastuomarin tulee pyrkiä oman taitonsa mukaisesti mahdollisim-

man oikeaan tulkintaan ja toisaalta pelaajien on hyväksyttävä hänen tulkintansa.

- Harjoitusryhmät tai –parit muodostetaan monin eri perustein, esim. taidoiltaan saman-

tasoisten oppilaiden tai taidoiltaan eritasoisten oppilaiden ryhmä, oppilaiden omalla valin-

nalla tai opettajan satunnaisella valinnalla muodostettu ryhmä.

- Vaihdellaan pareja ja ryhmäkokoonpanoja niin usein, että oppilaat tottuvat työskentele-

mään muiden kuin parhaan kaverinsa kanssa ja hyväksyvät parikseen kenet tahansa.

- Opetetaan taitavia oppilaita ohjaamaan pelitilanteissa heikompitaitoisia pelitovereitaan po-

sitiivisella tavalla joko verbaalisesti tai esim. jakamalla syöttöjä tasapuolisesti kaikille

oman joukkueen pelaajille.

- Vaihdellaan pelipaikkoja siten, että kaikki pääsevät pelaamaan kaikkia paikkoja pyrkien

pois kaavasta, jossa parhaat pelaajat ovat hyökkääjiä ja heikommat puolustajina.

- Oppilaat opettelevat vastaamaan omasta pelipaikastaan ja esim. koripallon paikkapuolus-

tuksessa palaamaan heti omalle puolustuspaikalleen vastustajan saatua pallon.

- Tehdään joukkuejaot monin eri tavoin esim. vaatteiden värin tai aakkosjärjestyksen perus-

teella, syntymäkuukauden mukaan. Huutojakoja ei käytetä.


- juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin esim. eri

yleisurheilulajeihin.

- voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä

- musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja

- leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja esim. pesäpalloa, koripalloa, lentopalloa,

jalkapalloa ja salibandyä

- luontoliikuntaa, suunnistusta lähiympäristössä

- talviliikuntaa esim. hiihtoa, luistelua ja erilaisia jääpelejä ja leikkejä

- veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia

- liikunnallisia leikkejä esim. viestileikit


Oppilas

- hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa

- osaa juosta, hypätä ja heittää

- osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä

- osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan

- osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä

- osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen

- osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen

- pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti

- pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä

- toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa

- osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtau-destaan

174

- toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja

yritteliäästi liikunnan opetukseen.

Vuosiluokat 5 − 6

Vuosiluokkien 5 − 6 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä jo kehitysvaiheessa korostu-

vat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Vuosiluokilla 5-6 paino-

tetaan sekä lajitaitojen kehittämistä että niiden soveltamista käytäntöön. Liikunnan oppiaines raken-

tuu aina edellisinä vuosina opituille asioille. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppi-

laan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen

liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tue-

taan oppilaan itsensä ilmaisua.

Tavoitteet

Oppilas

- kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja

- oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä

- oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään

- kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja

- oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa

- oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä

- opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta

- tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdol-

lisuuksista.


- juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa

- voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä

- musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia

- pallopelejä esim. jalkapalloa, lentopalloa, pesäpalloa, salibandyä ja sulkapalloa

- suunnistusta ja retkeilyä lähiympäristössä

- talviliikuntaa, hiihtoa, luistelua ja jääpelejä ja leikkejä

- uintia ja vesipelastusta

- toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa esim. kuntotestien avulla

- uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta esim. tutustumalla oman kaupun-

gin eri liikuntamahdollisuuksiin


Oppilas

- osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa

- osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä

- osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa

- osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan

- osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja

velvollisuuksista

- osaa luistella sujuvasti

- hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat

175

- hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja

- tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä

- osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään

- osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikunta-tunnille

asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan

- toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun

pelin periaatetta.

Vuosiluokat 7 - 9

Poikien liikunta

Tavoitteet

Liikunnanopetuksen tavoitteena on kasvattaa oppilasta liikunnan avulla ja kasvattaa oppilasta liik-

kumaan. Liikunnan avulla kasvattamisessa tuetaan oppilaan positiivisen minäkuvan muodostumista

ja ohjataan havainnoimaan pitkäjänteisen harjoittelun tuloksellisuutta.

Liikunnanopetuksen keskeisiä tavoitteita ovat ryhmässä toimimisen oppiminen, avun antaminen ja

vastaanottaminen, kyky työskennellä ryhmän jokaisen jäsenen kanssa , sääntöjen noudattaminen ja

vastuullinen liikuntavälineiden käyttö.

Kasvattamisella liikuntaan tarkoitetaan oppilaan kehon kunnon ja motorisiin taitoihin liittyvien

ominaisuuksien jatkuvaa kehittämistä ja oppilaan ohjausta kuntonsa tarkkailuun ja kehittämiseen.

Kasvattamisella liikuntaan tarkoitetaan myös monipuolisten liikuntataitojen ja –tietojen kehittämistä

ja myönteisten liikuntakokemusten tarjoamista, jotka mahdollistavat jatkuvan liikuntaharrastuksen

viriämisen. Liikunnassa positiivisen oppimisilmapiirin luominen on tärkeä edellytys tavoitteiden

saavuttamiselle.

Oppilas

- Kehittää motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan lajitaitoja

- Oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä kehittä-

mään omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan

- Kehittää uimataitoaan sekä oppii vedestä pelastamisen taitoja

- Oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin

- Kokee liikunnan ja oppimisen iloa

- Oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä kehittyy

vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa


7. luokka

Erityistavoitteet

- Työskentelytapojen oppiminen ja liikuntavälineistä huolehtiminen

- vastuunottaminen omasta ja parityöskentelyn sujumisesta

176

Perusliikunta

- perusliikunnassa tavoite on kehittää oppilaan motorisia perustaitoja sekä kykyä työsken-

nellä itsenäisesti

Voidaan valita joitakin seuraavista:

- Juoksu: joitakin seuraavista :pikajuoksun tekniikka, reaktioleikit, lipunryöstö, aitajuoksun

rytmi

- Heitto: pallonheitto tai keihäänheitto

- Hyppy: pituushypyn tai korkeushypyn tekniikkaa

- kestävyysjuoksuharjoitteita

- kuntotestin osioina Cooper-testi ja 60 metrin juoksu

Suunnistus

- perusasioiden kertaamista, kuten: karttamerkit, mittakaava, kartan suunnastus, korkeuskäy-

rät

- suunnistus kartan avulla: yhteinen karttaretki, helppo rata

Palloilu


- jalkapallo, koripallo, pesäpallo

- perustaitojen, kuten esim: kuljetus, syöttö , kuoletus, pallon suojaus, perusheitot, perus-

lyönti ja näpäys, pallon heitto ja kiinniotto, palloa vastaan liikkumisen harjoittelua pelin

omaisesti

- vapaan paikan hakemisen, pelipaikkojen harjoittelua

- pienpelejä, tärkeimmät säännöt

Voimistelu ja telinevoimistelu

Voimistelussa ja telinevoimistelussa tavoite on, että oppilas kehittää monipuolisesti kehon tunte-

mustaan ja liikehallintaansa.

- hyppyjä, hyppelyjä, notkeusharjoittelua ja lihashuoltoa

- lihasvoiman ja -kestävyyden harjoittamista

- kehon toimintakykykyisyystestaus

Telinevoimistelu

Telinevoimistelussa tavoite on lisäksi, että oppilas oppii avustamaan oppilastoveriaan ja ottamaan

vastuuta yhteistyöstä liikuntavälineiden esille ottamisessa ja varastoimisessa.

- eri telineillä voidaan harjoittaa perusliikkeitä oppilaan taitotason mukaisesti, kuten esim:

vaaka, silta, kuperkeikat, käsinseisonta, kärrynpyörä, oikonoja päinsuistunta, kieppi, tasa-

painoliikkeitä, kyykkyhyppy, haarahyppy, jännehyppy, lentokuperkeikka, voltti eteenpäin

Hiihto ja luistelu

Hiihdossa tavoitteena on kehittää suksilla liikkumisen taitoa ja herättää kiinnostusta hiihtoon talvi-

liikuntamuotona.

- perinteisen ja vapaan hiihtotavan tekniikkaa

- suksien huollon ja voitelun perusteet teoriassa

- luistelussa perusluistelutaidot ja pelinä kaukalopallo

177

Uinti

Uinnissa tavoite on, että oppilas oppii liikkumaan monipuolisesti ja taloudellisesti vedessä ja ym-

märtää uinnin kuntoliikuntamerkityksen.

Voidaan valita oppilaiden lähtötason mukaisesti:

- rintauinnin, selkäkroolin tai kroolin tekniikka

- pää edellä veteen hyppääminen

- temppuja vedessä

8. luokka

Erityistavoitteet

- yhteistyötaitojen oppiminen, erilaisuuden hyväksyminen

- yksilölliseen harjoitteluun tottuminen

- oman kunnon kehittämiseen harjaantuminen

Perusliikunta

- Juoksu: aitajuoksun tekniikkaa, kestävyysjuoksuharjoitteita

- Heitto: keihäänheitto tai kuulantyöntö

- Hyppy: moniloikkaa esim. 10- tai 5-loikkaa, pituus- tai korkeushyppy

- Kuntotestin osioina 60m juoksu ja kestävyystesti, esim. Cooper-testi

Suunnistus

- Suunnanotto kartalta ja suunnassa kulkeminen

- Matkanmittaus, peukalokartanluku

- Suunnistusrata yksin tai parin kanssa

Palloilu

- Jalkapallo, koripallo: harhautuksia, pallottomien pelaajien liikkuminen, hyökkäysharjoi-

tuksia, levypallopeli, pienpelit ja säännöt

- Lentopallo: liikkuminen, peruslyönnit, ala-aloitus, pallotteluharjoituksia, 3 v 3 peli, piste-

lasku

- Pesäpalloilu: lyönnin suuntaus, kärkijuoksijan kuljettaminen, liikkuminen ulkokentällä

- Tennis tai sulkapallo: peruslyönnit

- Salibandy: pelailua

Voimistelu

- Lihashuoltoa

- Kehon toimintakykyisyystestaus

Telinevoimistelu

- Eri telineillä 7.luokalla harjoiteltuja liikkeitä, niitä kehitellen

- Lyhyt sarja permannolla

Hiihto ja luistelu

- Perustekniikoiden kertaus, mäenlasku tekniikoita

- Perusluistelutaitojen kertaus, luisteluleikkejä

- Pelinä kaukalopallo

Uinti

- Kroolin tekniikka

178

- Rintauinnin kertaus

- Sukellukset, hengenpelastustaidot

9. luokka

Erityistavoitteet

- oppilaan oman liikuntaharrastuksen löytäminen ja vahvistaminen

- liikuntataitojen kehittäminen ja harrastaminen

Perusliikunta


- heitto: kuulantyöntö tai kiekonheitto

- hyppy: tekniikoiden kertaus

- kuntotestin osioina 60m juoksu ja kestävyystesti, esim. Cooper-testi

Palloilu

- jalkapallo, lentopallo, salibandy: hyökkäys- ja puolustusharjoituksia, paljon pelaamista

- pesäpallossa kehitellään pelitaktiikkaa ja parannetaan perustaitoja

Suunnistus

- reitinvalintaa, pääpaino kartan avulla radalla suunnistuksessa

- eriyttäminen taitotason mukaan

Voimistelu ja tanssi

- lihashuolto

- voidaan opettaa yleistansseja kuten esim. valssi

- kehon toimintakykyisyystestaus

- telinevoimistelussa käytyjen telineiden kertausta

Uudet lajit

- tutustutaan squashiin ja opetellaan perustaitoja

Hiihto ja luistelu

- kuntohiihtoa, hiihdon perustaitoja syventäen

- kaukalopallo tai perusluisteluharjoituksia

Uinti

- kertausta halutuissa uintitekniikoissa

- voidaan pelata vesipelejä

- matkauintia

Tyttöjen liikunta

Tavoitteet

Liikunnanopetuksen tavoitteena on kasvattaa oppilasta liikunnan avulla ja kasvattaa oppilasta liik-

kumaan. Liikunnan avulla kasvattamisessa tuetaan oppilaan positiivisen minäkuvan muodostumista

ja ohjataan havainnoimaan pitkäjänteisen harjoittelun tuloksellisuutta.

179

Liikunnanopetuksen keskeisiä tavoitteita ovat ryhmässä toimimisen oppiminen, avun antaminen ja

vastaanottaminen, kyky työskennellä ryhmän jokaisen jäsenen kanssa, sääntöjen noudattaminen ja

vastuullinen liikuntavälineiden käyttö.

Kasvattamisella liikuntaan tarkoitetaan oppilaan kehon kunnon ja motorisiin taitoihin liittyvien

ominaisuuksien jatkuvaa kehittämistä ja oppilaan ohjausta kuntonsa tarkkailuun ja kehittämiseen.

Kasvattamisella liikuntaan tarkoitetaan myös monipuolisten liikuntataitojen ja –tietojen kehittämistä

ja myönteisten liikuntakokemusten tarjoamista, jotka mahdollistavat jatkuvan liikuntaharrastuksen

viriämisen. Liikunnassa positiivisen oppimisilmapiirin luominen on tärkeä edellytys tavoitteiden

saavuttamiselle.

Oppilas

- Kehittää motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan lajitaitoja

- Oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä kehittä-

mään omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan

- Kehittää uimataitoaan sekä oppii vedestä pelastamisen taitoja

- Oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin

- Kokee liikunnan ja oppimisen iloa

- Oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä kehittyy

vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa


7. luokka

Erityistavoitteet

- Työskentelytapojen ja liikuntavälineistä huolehtimisen oppiminen

- Vastuunottaminen omasta ja parityöskentelyn sujumisesta

Perusliikunta

Perusliikunnassa tavoite on kehittää oppilaan motoristen perustaitojen sujuvuutta sekä kykyä työs-

kennellä itsenäisesti.

- Juoksu: joitakin seuraavista :pikajuoksun tekniikka, reaktioleikit, aitajuoksun rytmi

- Heitto: pallonheitto tai keihäänheitto

- Hyppy: pituushypyn tai korkeushypyn tekniikkaa


- kuntotestin osioina Cooper-testi ja 50 metrin juoksu

Suunnistus

Suunnistuksessa tavoite on, että oppilas osaa liikkua metsässä parin kanssa karttaa lukien rastipis-

teeseen. Oppilasta ohjataan havainnoimaan luontoa monipuolisesti jokamiehen oikeudet huomioi-

den.

- perusasioiden kertaamista, kuten: karttamerkit, mittakaava, kartan suunnastus, korkeuskäy-

rät

- suunnistus kartan avulla: yhteinen karttaretki, helppo rata

Palloilu

Palloilussa tavoite on, että oppilas oppii toimimaan ryhmässä ja ottaa huomioon toiset

pelaajat sekä kehittää omia palloilutaitojaan. Voidaan valita joitakin seuraavista:

- jalkapallo, koripallo, pesäpallo

180

- perustaitojen, kuten esim.: kuljetus, syöttö , kuoletus, pallon suojaus, perusheitot, perus-

lyönti ja näpäys, pallon heitto ja kiinniotto, palloa vastaan liikkumisen harjoittelua pe-

linomaisesti

- vapaan paikan hakemisen , pelipaikkojen harjoittelua

- pienpelejä, tärkeimmät säännöt


Voimistelussa ja telinevoimistelussa tavoite on, että oppilas kehittää monipuolisesti kehon tunte-

mustaan ja liikehallintaansa.

- hyppyjä, hyppelyjä , notkeusharjoittelua ja lihashuoltoa, voimistelua välineellä

- lihasvoiman ja -kestävyyden harjoittamista

- helppoja tansseja

- kehon toimintakykykyisyystestaus

Telinevoimistelu

Telinevoimistelussa tavoite on lisäksi, että oppilas oppii avustamaan oppilastoveriaan ja ottamaan

vastuuta yhteistyöstä liikuntavälineiden esille ottamisessa ja varas-toimisessa.

- eri telineillä perusliikkeitä oppilaan taitotason mukaisesti, kuten esim.: vaaka, silta, kuper-

keikat, käsinseisonta, kärrynpyörä, oikonoja päinsuistunta, kieppi, tasapainoliikkeitä,

kyykkyhyppy, haarahyppy, jännehyppy, lentokuperkeikka, voltti eteenpäin

Hiihto ja luistelu

Tavoitteena on kehittää suksilla ja luistimilla liikkumisen taitoa.

- perinteisen ja vapaan hiihtotavan tekniikkaa

- suksien huoltoa

- luistelu: perusluistelutaitoja, luisteluleikkejä

- luistelu: kaukalopallo tai ringette

Uinti

Uinnissa tavoite on, että oppilas oppii liikkumaan monipuolisesti ja taloudellisesti vedessä ja ym-

märtää uinnin kuntoliikuntamerkityksen. Voidaan valita oppilaiden lähtötason mukaisesti:

- rintauinnin, selkäkroolin tai kroolin tekniikkaa

- pää edellä veteen hyppääminen

- temppuja vedessä

8. luokka

Erityistavoitteet

- toimiminen ryhmän jäsenenä, erilaisuuden hyväksyminen

- yksilölliseen harjoitteluun tottuminen

- oman kunnon kehittämiseen harjaantuminen

Perusliikunta

- Juoksu: aitajuoksun tekniikkaa, kestävyysjuoksuharjoitteita

- Heitto: keihäänheitto tai kuulantyöntö

- Hyppy: pituus- tai korkeushyppy

- Kuntotestin osioina 50m juoksu ja Cooper-testi

181

Suunnistus

- Suunnanotto kartalta ja suunnassa kulkeminen

- Matkanmittaus, peukalokartanluku

- Suunnistusrata yksin tai parin kanssa

Palloilu

- Jalkapallo, koripallo: harhautuksia, pallottomien pelaajien liikkuminen, hyökkäysharjoi-

tuksia, levypallopeli , pienpelit ja säännöt

- Lentopallo: liikkuminen, peruslyönnit, ala-aloitus, pallotteluharjoituksia, 3 v 3 peli, piste-

lasku

- Pesäpalloilu: lyönnin suuntaus, kärkijuoksijan kuljettaminen, liikkuminen ulkokentällä

- Tennis tai sulkapallo: peruslyönnit, salibandy, pelailua


- Askelsarjoja yhdistäen käsiliikkeitä, rintakehän ja selän liikkuvuutta ja kiertoa ylläpitäviä

liikkeitä, aerobic

- Lihashuoltoa ja rentoutumisharjoituksia

- Valssi ja jenkka

- Kehon toimintakykyisyystestaus

Telinevoimistelu

- Eri telineillä 7.luokalla harjoiteltuja liikkeitä ja niitä kehitellen

- Lyhyt sarja permannolla

Luistelu

- Perusluistelutaitoja

- Ringette tai kaukalopallo

Hiihto

- Mäenlaskun perustaitoja

- Kuntohiihtoa

Uinti

- Kroolin tekniikka

- Rintauinnin kertaus

- Sukellukset, hengenpelastustaidot

9. luokka

Erityistavoitteet

- oppilaan oman liikuntaharrastuksen löytäminen ja vahvistaminen

- liikuntataitojen kehittäminen ja harrastaminen

Perusliikunta


- yleiskestävyystesti esim. Cooper-testi

- voidaan syventää hyppyjen ja heittojen lajitaitoja

182

Palloilu


- jalkapallo, lentopallo, salibandy: hyökkäysharjoituksia, kenttätasapainon säilyttämisharjoi-

tuksia aloituksen vastaanottamisharjoituksia, paljon pelaamista

- pesäpallossa kehitellään pelitaktiikkaa ja parannetaan perustaitoja

- tennis tai sulkapallo

Suunnistus

- reitinvalintaa, pääpaino kartan avulla radalla suunnistuksessa

- eriyttäminen taitotason mukaan

Voimistelu ja tanssit

- aerobic tai ilmaisuliikuntaa

- lihashuolto ja rentoutus

- polkka tai yleistanssi tai valssi kerraten

- kehon toimintakykyisyystestaus

Uudet lajit

- tutustutaan squashiin opetellaan perustaitoja

Hiihto ja luistelu

- kuntohiihtoa, hiihdon perustaitoja syventäen

- kaukalopallo tai ringette tai perusluisteluharjoituksia

Uinti

- kertausta halutuissa uintitekniikoissa

- voidaan pelata vesipelejä

- matkauintia

Aihekokonaisuudet

Ihmisenä kasvamisen –aihekokonaisuus voi toteutua liikunnassa erityisesti terveiden elämäntapojen,

toisten ihmisten huomioon ottamisen, oikeuden mukaisuuteen ja vastuuseen kasvamisen osalta.

Kulttuuri-identiteetti vahvistuu liikunnassa omien kansallisten liikuntalajiemme kuten hiihto, pesä-

pallo, kansantanssit ja lavatanssit, harrastamisen yhteydessä. Oppilaita ohjataan näkemään oma su-

kupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana.

Vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta on liikunnassa luontoa kunnioittavaa ja säilyttä-

vää liikkumista metsässä ja ulkoliikuntapaikoilla, toimintaohjeiden noudattamista uimahallissa ja

liikuntatiloissa sekä liikuntavälineiden huolellista ja asiallista käyttämistä.

Turvallisuus ja liikenne –aihekokonaisuus voi toteutua liikunnassa oppilaan toimiessa liikuntatunti-

en erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti ja vastuullisesti sekä liikkuessaan liikunnan

monille suorituspaikoille.

183

7.18 KOTITALOUS

7. luokka

Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja,

yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä

on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiym-

päristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta.

Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä

oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen.

Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin

kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muut-

tuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuk-

sen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden

eri alojen tietoa.

Tavoitteet

Oppilas oppii

- ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin

kannalta

- pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa

- tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttä-

mään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja

työtapoja

- toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen

liittyviä ongelmia

- tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälis-

tymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia.


Perhe ja yhdessä eläminen

- hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat

- sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri

- tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä

Ravitsemus ja ruokakulttuuri

- ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka

- ruoan laatu ja turvallisuus

- perusruoanvalmistusmenetelmät

- aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakult-tuurissa

- ruokakulttuurien muuttuminen

184

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta

- oman rahankäytön suunnittelua

- kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet

- tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö

- kulutuksen ympäristövaikutukset

Koti ja ympäristö

- asunnon ja tekstiilien hoito

- kotitalouden jätehuolto

- kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä

Kotitalouden arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. oppilaan

- tuntikäyttäytymiseen: aktiivisuuteen ja tehtävien tekemiseen

- tiedon hankintaan: tavoitteena on oppilaan itsenäinen työskentely ja annettujen ohjeiden

noudattaminen

- työn suunnitteluun: työvälineiden käyttöön ja työvaiheiden järjestykseen

- työn toteutukseen: työskentelyn siisteyteen ja huolellisuuteen sekä jälkitöiden tekemiseen

- työn arviointiin: pyritään siihen, että oppilas osaa arvioida omaa työskentelyään, ryhmänsä

työskentelyä ja työskentelyn tuloksia

- yhdessä elämiseen: toisten huomioonottamiseen ja hyviin tapoihin

Päättöarvosanan kriteerit arvosanalle 8

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

Oppilas

- osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään esim. auttamalla

muita sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä

- tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa

soveltaa niitä oppimistilanteessa.

Käytännön työtaidot

Oppilas

- tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa

käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa

- osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravit-

semussuositukset huomioon ottaen

- osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä tur-

vallisesti

- osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä

- osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä

- osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita se-

kä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta.

Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot

Oppilas

- osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pak-

kausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta

185

- osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyt-

tösuunnitelmansa

- tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet.

7.19 VALINNAISET AINEET

Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten op-

piaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekoko-

naisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden tehtävä on myös

antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valin-

naisten aineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita.

Valtioneuvoston asetuksen 1435/2001 6. §:ssä on määritelty valinnaisten aineiden yhteenlaskettu

vähimmäisviikkotuntimäärä sekä niiden jakaminen

- oppiaineiden syventäviin tai soveltaviin oppimääriin

- useasta oppiaineesta muodostettuihin kokonaisuuksiin

- vieraisiin kieliin

- tietotekniikkaan liittyviin aineisiin.

Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä

vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan.

Vieraiden kielten osalta näissä perusteissa on määritelty A- ja B-kielinä opetettavien valinnaisten

kielten tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Muista valinnaisista kielistä päätetään opetussuunnitelmassa.

Mikäli opetuksen järjestäjän hyväksymässä tuntijaossa ylitetään perusopetusasetuksen määrittelemä

oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä, voivat viikkotunnit ylityksen osalta sisältää myös valinnaisia

aineita.

Tuntijaossa on vuosiluokilla 1 − 4 taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) vä-

himmäistuntimäärän lisäksi varattu kuusi vuosiviikkotuntia näille aineille yhteistä opetusaikaa. Myös

vuosiluokilla 5 − 9 on kuusi vuosiviikkotuntia näiden aineiden yhteistä opetusaikaa. Paikallisessa ope-

tussuunnitelmassa taide- ja taitoaineiden yhteinen opetusaika voidaan jakaa mainittujen aineiden kes-

ken yhteisesti kaikille oppilaille tai se, taikka osa siitä voidaan jättää oppilaskohtaisesti valittaviksi tai-

de- ja taitoaineiden syventäviksi opinnoiksi.

VALINNAISET KIELET

9. luokka

Opetuksen tavoitteena on kohdekielen alkeisiin tutustuminen. Opetus edistää myös oppilaan kielen-

opiskelutaitoja ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. Nämä opetussuunnitelmat on laa-

dittu yhdelle vuosiviikkotunnille.

Tavoitteet

Kielitaito

Oppilas

- saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille

186

- kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa

- omaksuu tarpeeksi sanoja ja fraaseja jotta hän selviytyisi matkalla turistin tavallisimmissa

tilanteissa, esim. kaupassa ja kahvilassa.

Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on kaikilla kielitaidon eri osa-alueilla taso A1.1.

Kulttuuritaidot

Oppilas

- tutustuu alustavasti kohdekieleen ja -kulttuuriin sekä oppii ymmärtämään joitakin oman

kulttuurinsa ja kohdekulttuurin välisiä keskeisiä yhtäläisyyksiä ja eroja.

Opiskelustrategiat

Oppilas oppii

- käyttämään yritteliäästi joitakin oppimiaan tavallisimpia sanoja ja fraaseja

- hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita

- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

ENGLANTI

Kurssi: Englannin syventävä kurssi

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi

Arviointi: Suoritusmerkintä

Tavoitteet

- syventää oppilaan osaamista kielitaidon eri osa-alueilla (puhuminen, lukeminen,

kirjoittaminen ja kuunteleminen)

- vahvistaa sanaston ja rakenteiden osaamista

- kehittää oppilaan valmiuksia jatko-opintoihin esim. lukiossa


Kurssin sisältö syventää 7.-9. luokkien perusoppiainesta.

- puheviestintätaitojen harjoittelua eri tavoin

- erilaisten autenttisten tekstien lukemista

- monenlaisten tekstien kirjoittamista

- vaativampien kuullun ymmärtämisten tekemistä

- aiemmin opiskeltujen rakenteiden kertaamista

RUOTSI

Kurssi: Pohjoismaat

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi


Tavoitteet

187

- laajentaa oppilaan Pohjoismaiden tuntemusta

- syventää aiemmin opittuja sanasto- ja rakennealueita

- vahvistaa ruotsinkielen eri osa-alueiden sekä suullista että kirjallista tuottamista ja ymmär-

tämistä


- tutustuminen pohjoismaiden kulttuuriin ja maantieteeseen

- toiminnallisia tehtäviä esim. projektityö yksin tai ryhmässä

ITALIA

Kurssi: Italian alkeet

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi





- kiittäminen, anteeksipyyntö, kohtelias kysyminen

- ajan ilmaiseminen, sää, värejä, vaatteita

- koti, kansallisuus, perhepiiri, ystävät


- asioiminen esim. kahvilassa ja kaupassa

- lukusanat

Rakenteet

- epämääräinen ja määräinen artikkeli, substantiivin suku ja luku

- persoona- ja possessiivipronominit

- demonstratiivipronominit questo ja quello

- adjektiivin taivutus ja paikka

- verbien taivutusluokat ja tavallisimmat epäsäännölliset verbit

- tavallisimmat kysymyssanat

- käskymuoto

- tavallisimmat prepositiot ja niiden yhdistäminen artikkeliin

- partitiivinen artikkeli

- pronominaaliadverbi c’è / ci sono

RANSKA

Kurssi: Ranskan alkeet

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi


188




- kiittäminen, anteeksipyyntö, kohtelias kysyminen

- viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat, päiväys, kellonajat, vaatteita, värejä, sää

- koti, perhepiiri, ystävät


- asioiminen esim. kaupassa ja kahvilassa

- lukusanat 1-100

Rakenteet


- adjektiivinen demonstratiivipronomini, persoona- ja possessiivipronominit

- prepositioita ja prepositioilmauksia, kuten à, dans, avec, chez

- kysymyslauseita ja kysymyssanoja, kuten qui, quel, qu’est-ce que, où, combien

- kieltolause (ne-pas)

- joitakin tavallisimpien verbien preesensmuotoja

- muutamia käskymuotoja

- genetiivi

- adjektiivien taipuminen ja paikka

Viestintästrategiat, molemmat kielet

- alkeellisen puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen

- rajatun tiedon löytäminen alkeellisesta tekstistä tai puheesta

- osaa kirjoittaa oikein joitakin tuttuja sanoja ja ilmaisuja

- oman kielenkäytön tarkkailu

- puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa, ehkä myös toiseen

kieleen tai eleisiin turvautuminen.

VENÄJÄ

Kurssi: Matkalla Venäjällä

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi



Antaa tietoa maasta ja kulttuurista. Pietari ja Moskova, venäläiset tavat, juhlat ja herkut. Kyrilliikan

saloihin tutustuminen (venäläinen kirjaimisto) esim. paikkojen lukemiseksi matkalla. Suullisia kie-

lenkäyttötilanteita kaupassa ja ravintolassa ym. Antaa kipinän Venäjän kielen opiskeluun.

MATEMATIIKKA

Kurssi: Tutkivaa matematiikkaa

Kohde: 8. lk

Laajuus: 1 kurssi

189


Tavoitteet

- kehittää matemaattista ajattelua ja geometrista hahmotuskykyä

- antaa valmiuksia ratkaista arkipäivässä kohdattavia matematiikkaan liittyviä tilanteita

- mediataitojen harjoitteleminen ( taulukkolaskenta, tekstinkäsittely, tietojen haku internetis-

tä)


Matemaattisesti ratkaistavia ongelmatilanteita, joita pyritään ratkaisemaan pohdinnan ja yrityksen

avulla

- erilaajuisia tutkimustehtäviä

- toiminnallisia tehtäviä

- pulmatehtäviä, pelejä

- projektityö

Kurssi: Matematiikan syventävä kurssi

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi


Tavoitteet

- harjaannuttaa oppilasta johdonmukaiseen ja täsmälliseen ajatteluun

- kehittää oppilaan itsenäistä ja vastuullista opiskelua

- kehittää oppilaan valmiuksia jatko-opintoihin esim. lukiossa


Kurssin sisältö on pääsääntöisesti 9. luokan perusoppiainesta syventävää.

Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan voidaan käsitellä esim. seuraavia sisältöjä:

- polynomit

- rationaalilausekkeet

- yhtälöt ja yhtälöparit

- funktiot

- vektorit

Kurssi: Matematiikan tukikurssi

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi



Matematiikan perustietojen hallintaa tukeva kurssi.

FYSIIKKA JA/TAI KEMIA

190

Kurssi: Työkurssi

Kohde: 8. lk

Laajuus: 1 kurssi



Kurssilla perehdytään laajemmin arkipäivän kemiallisiin ja fysikaalisiin ilmiöihin tekemällä run-

saasti projektiluontoisia töitä laboratoriossa.

TIETOTEKNIIKKA

Tavoitteet

Oppilas oppii

- vastuulliseen tietokoneen käyttöön

- käyttämään tietotekniikkaa opiskelussaan

- käyttämään erilaisia työvälineohjelmia

- toimimaan lähiverkossa

- käyttämään Internetin palveluita, hakemaan tietoa Internetistä

- www-sivunteon perusteet

- ohjelmoinnin perusajatuksen

- multimedian perusajatuksen

Keskeiset sisällöt - tärkeimpien työvälineohjelmien käyttö laajahkojen projektitöiden, tutkielmien yms. laa-

dinnassa

- käyttöjärjestelmän perusominaisuudet

- lähiverkon resurssit ja niiden käyttö

- tiedonhaku Internetistä, Internetin palvelut, www-sivunteon perusteet

- ohjelmoinnin perusteet

- multimedian teon perusteet

Oppisisällöt opiskellaan pääasiassa valinnaisainekursseilla vuosiluokilla 8 - 9 valittavia kursseja on

useita.

Kurssi: Valinnainen tietotekniikka (1)

Kohde: 8. lk

Laajuus: 2 kurssia



Kurssilla opetellaan käyttämään tekstinkäsittely -, grafiikka- ja julkaisuohjelmia.

Tutustutaan multimediasovelluksiin. Laaditaan pienimuotoinen julkaisu.

191

Kurssi: Esitys-grafiikka

Kohde: 8. lk

Laajuus: 1 kurssi


Keskeiset sisällöt Opetellaan käyttämään grafiikka- ja julkaisuohjelmaa. Tutustutaan multimedia-sovelluksiin. Laadi-

taan multimediaesitys.

Kurssi: Taulukkolaskenta

Kohde: 8.lk

Laajuus: 1 kurssi


Keskeiset sisällöt Opetellaan käyttämään perusteellisesti taulukkolaskentaohjelmaa.

Kurssi: Netti-kurssi

Kohde: 8. lk

Laajuus: 1 kurssi



Netiketti (käyttäytyminen internetissä), sähköpostin hallinta, tiedonhaku, internet puhelut, internetin

palvelut ja internetin hyötykäyttö, tietoturvakoulu.

Kurssi: Valinnainen tietotekniikka (2)

Kohde: 9. lk

Laajuus: 2 kurssia



Tietokone ja ohjelmat. Kurssilla opetellaan käyttämään tietokoneen keskeisiä ohjelmistoja.

Kurssi: Multimedia

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi



Kurssilla tutustutaan multimedian perusteisiin ja laaditaan toimiva multimediaesitys.

Kurssi: Ohjelmointikurssi

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi


192


Opiskellaan ohjelmoinnin perusteita. Kurssilla tutustutaan ohjelmointikieleen ja harjoitellaan pieni-

muotoisten ohjelmien tekemistä. Kurssilla kokeillaan 3-ulotteista ohjelmointia ja peliohjelmointia.

Kurssi: Internet-kurssi

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi



Opiskellaan kotisivujen tekemistä.

Kurssi: Digitaalinen kuvankäsittely

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi



Kurssilla tutustutaan kuvankäsittelyohjelman eri toimintoihin, kuvien skannaukseen, editointiin ja

digitaalikameran käyttöön.

Kurssi: Tietotekniikka työssä ja tutkimuksessa

Kohde: 9. lk

Laajuus: 2 kurssia



Kurssilla opetellaan käyttämään perusteellisesti jotain monitoimiohjelmaa niin, että sen tekstinkäsit-

tely-, tietokanta- ja taulukkolaskentaominaisuudet tulevat tutuiksi.

Arviointikriteerit arvosanalle 8

Oppilaan tulee osata käyttää kullakin kurssilla keskeistä käyttöliittymää ja ohjelmistoa siten , että

hän pystyy toimimaan täysin itsenäisesti silloin kun hän käyttää kyseisen käyttöliittymän taikka oh-

jelmiston perusominaisuuksia.

Kursseilla annettujen harjoitustöiden tulee täyttää niille asetetuttujen minimivaatimusten lisäksi vaa-

timuksen virheettömyydestä, joka tarkoittaa esim. kotisivukurssilla sitä että harjoitustyönä tehdyt

sivustot toimivat virheettömästi eri käyttöympäristöissä.

Oppilaan tulee oppitunnilla keskittyä siihen aiheeseen, jota kyseisellä kurssilla käsitellään.

BIOLOGIA

193

Kurssi: Valinnainen maa- ja metsätalous

Kohde: 8. lk

Laajuus: 2 kurssia


Tavoitteet

Maa- ja metsätalouden kurssien tavoitteena on, että oppilas saa perustietoa maa- ja metsätaloudesta,

kotieläintuotannosta, maaseudun elinkeinoista. Kurssiin kuuluu paljon kokeellisia osioita. Kurssilla

suoritetaan myös tutustumiskäyntejä alan tutkimuslaitoksiin, jatkokoulutusta antaviin oppilaitoksiin

sekä paikkakunnalla toimiviin alan yrityksiin. Kursseilla syvennetään biologian yhteisillä kursseilla

hankittua maaseutuympäristön lajintuntemusta.


- Maatalouden olosuhteet Suomessa

- Kasvinviljelyn edellytykset, lajisto

- Kotieläintuotannon edellytykset ja tuotantoeläimet

- Maaseudun elinkeinot

- Maa- ja metsätalouden työkoneet ja –välineet

- Metsätalouden merkitys Suomessa

- Metsänhoidon vaiheet ja työmuodot

- Maaseutuympäristön hoito ja eliölajisto

Kurssi: Maa- ja metsätalouden perusteet

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi



Maa- ja metsätalouden kurssilla oppilas saa perustietoa maa- ja metsätaloudesta, kotieläintuotannos-

ta sekä puutarhan hoidosta. Kurssilla suoritetaan myös tutustumiskäyntejä alan tutkimuslaitoksiin,

jatkokoulutusta antaviin oppilaitoksiin sekä paikkakunnalla toimiviin alan yrityksiin.

Kurssi: Lajintuntemuskurssi

Kohde: 8. lk tai 9. lk

Laajuus: 1 kurssi



Lajintuntemuskurssilla syvennetään biologian yhteisillä kursseilla hankittua lajintuntemusta. Kurs-

silla keskitytään kotipaikkakunnan yleisimpiin eläinryhmiin (erityisesti linnut, nisäkkäät ja hyöntei-

set) sekä kasvilajistoon. Työskentelytapoina ovat oppitunneilla tapahtuvat demonstraatiot, tunto-

merkkeihin ja määritykseen perehtyminen sekä retkeilyt, kokoelmien laatimiset ja valokuvaus.

194

Kurssi: Ympäristökurssi


Laajuus: 1 kurssi



Ympäristökurssilla keskitytään oman elinympäristön tutkimuksen, ympäristön tilan seurantaan sekä

ympäristönsuojeluun. Kurssilla tutkitaan monipuolisesti ympäristöä niin luokassa kuin maastossa-

kin.

YHTEISKUNTAOPPI

Kurssi: Valinnainen ekonomia (1)

Kohde: 8. lk

Laajuus: 2 kurssia


Keskeiset sisällöt - taloudellisuus ja rahankäyttö

- kaupankäynti ja kulttuurin tuntemus

- laskentatoimi ja viestintä

- vierailukäynnit: kauppa, pankki ja muut yritykset

Arvosanaan kahdeksan (8) vaadittavat kriteerit

Taloudellisen tiedon luonne

Oppilas

- tietää, että kaupalliset aineet sisältävät useamman alan tietoja ja taitoja (kauppa, kuluttaja-

tieto, pankkitoiminta, viestintäala, matkailu, yritystoiminta, markkinointi, vakuutustoimin-

ta ja kirjanpito)

- ymmärtää taloudellisia ilmiöitä, jotka ihmiset ovat toiminnallaan saaneet aikaan

Taloudellisen tiedonhankinta ja informaation käyttö

Oppilas

- osaa hankkia ja käyttää taloutta koskevaa informaatiota sekä tulkita tilastoja sekä graafisia

esityksiä

- pystyy tarkastelemaan taloudellista informaatiota kriittisesti

- hallitsee taloudellisen päättelemisen taidot

- osaa käyttää taloudellisia käsitteitä selittäessään taloudellisia ilmiöitä

- osaa ratkaista jokapäiväisessä elämässä eteen tulevia taloudellisia ongelmakysymyksiä

- pystyy kehittämään luovuuttaan laatiessaan esityksiä, esitteitä ja julisteita

Oppilaalla on ongelmanratkaisutaitoja.

Asenteet ja sosiaaliset taidot

Oppilas

- pystyy olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa (esim. tekemään ryhmätöitä, yritys-

haastatteluja)

195

- on yhteistoiminnallinen

- on itseohjautuva niitä vaativissa tehtävissä

- pystyy suunnittelemaan omaa oppimistaan ja hänellä on uusien asioiden oppimishalu sekä

hän kykenee arvioimaan omia tuloksiaan

Oppilaalla on myönteinen asenne yritystoimintaan ja hän tiedostuu taloudellisuudesta.

Kurssi: Valinnainen ekonomia (2)

Kohde: 9. lk

Laajuus: 2 kurssia


Keskeiset sisällöt Kurssilla oppilas oppii taloudellisuutta ja rahankäyttöä, kaupankäyntiä, kulttuurin tuntemusta, las-

kentatoimia ja viestintää. Kurssilla käydään vierailemassa kaupassa, pankissa ja muissa yrityksissä.

Kurssi: Ekonomian lisäkurssi

Kohde: 9. lk

Laajuus: 2 kurssia


Keskeiset sisällöt Opiskelussa perehdytään seuraaviin aihekokonaisuuksiin:

- vakuutustoiminta ja asuminen, yritystoiminta

- markkinointi

Kurssi: Nuori yrittäjyys kurssi


Laajuus: 1 kurssi


Keskeiset sisällöt Kurssilla opetellaan pienimuotoisen yritystoiminnan perusteet ja toteutetaan ”Nuori yrittäjyyspro-

jekti”.

Kurssi: Ekonomia, markkinointi

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi


Keskeiset sisällöt - perustietoa markkinoinnista

- mainonta lehdessä, televisiossa, radiossa ja internetissä

Kurssi: Lakitiedon perusteita

196

Kohde: 8. lk

Laajuus: 1 kurssi


Keskeiset sisällöt Selvitämme nuorten oikeuksia ja velvollisuuksia yhteiskunnassa. Hankimme tietoja, jotka auttavat

nuorta selviytymään käytännön elämän tilanteissa, esim. asioimaan virastoissa. Ryhmä voi vaikut-

taa kurssin sisältöön.

MUSIIKKI

Kurssi: Valinnainen musiikki (1)

Kohde: 8. lk

Laajuus: 2 kurssia


Tavoitteet

Vahvistetaan oppilaan musisointitaitoja soittaen, laulaen, kuunnellen ja itse keksien.


Populaarimusiikin tyylejä

- blues

- country

- gospel

- soul

- folk

- disko

- proge

- heavy

- pop

- rock

Eurooppaa ristiin rastiin

- kelttiläinen musiikki

- italialainen musiikki

- ruotsalainen musiikki

Taidemusiikki

- jokaiselle kuukaudelle on oma klassinen teos, johon tutustutaan

- barokkimusiikki ; Bach, Händel, Vivaldi

Suomi-iskelmästä poprockiin

- kansa laulaa 1950-2000

Näyttämömusiikki

- ooppera

- musikaali

- baletti

- elokuvamusiikki

- tv- sarjojen musiikki

Hengellinen musiikki

- Suomi- gospel

197

- negrospirituaalit

Kurssi: Musiikin syventävä kurssi

Kohde: 8. lk ja/tai 9.lk

Laajuus: 1 kurssi


Keskeiset sisällöt Valitaan musiikin kurssin lisäksi. Syvennetään musiikin kurssilla opittuja asioita laulaen, soittaen,

kuunnellen ja itse keksien.

Kurssi: Kitaransoitto

Kohde: 8. lk

Laajuus: 1 kurssi



- kitaran virittäminen

- sointumerkeistä soittaminen

- barresoinnut

- tabulatuurit

Kurssi: Minustako laulaja ?

Kohde: 8. lk ja/tai 9.lk

Laajuus: 1 kurssi


Keskeiset sisällöt - laulajan perustekniikka

- mikrofonin käyttö

- esiintymistilanne ja siihen valmistautuminen

- monipuolisen lauluohjelmiston harjoittelemista

Kurssi: Valinnainen musiikki (2)

Kohde: 9. lk

Laajuus: 2 kurssia


Tavoitteet Vahvistetaan 8. luokalla opittuja musisointitaitoja laulaen, soittaen, kuunnellen ja itse keksien.


Populaarimusiikin tyylejä

- pop

- rock

- reggae

- latinalaisamerikkalaisia rytmejä

198

- jazz

Maailmanmusiikki

- monikulttuurinen maailma

- son

- tango

- mbalax- populaarimusiikkia Senegalista

- gamelan- musiikia Indonesiasta

- Japani- taikorumpuja

- Australian alkuperäiskansojen musiikkia

- Intian musiikkia

Taidemusiikki

- suuria sinfonioita

- viulutunnelmia

- pianotunnelmia

- konserttoja

Suomalainen musiikki

- populaarimusiikkia laulaen ja soittaen

- tämän vuosituhannen suomalaisia säveltäjiä

Hengellinen musiikki

- Bachin Matteus- passio

KUVATAIDE

Kurssi: Valinnainen kuvataide (1 ja 2)

Kohde: 8. lk ja/tai 9. lk

Laajuus: 2 kurssia



Syvennetään 7. luokan opintoja. Tehtävät liittyvät kuvataiteen perustekniikoiden kehittämiseen

edelleen. Mukaan otetaan myös ryhmätöitä, joissa oppilaat tekevät pienryhmissä isompia projekteja.

Tekniikka

Piirtäminen

Maalaaminen

Grafiikka

Muovailu ja rakentelu

Kuvallinen viestintä ja mediateknologia

199

9. luokan pitkän valinnan kevätlukukaudella toteutetaan lopputyö. Oppilas itse valitsee aiheen, ma-

teriaalit, tekniikan sekä toteuttamistavan. Lopputyöhön liittyy myös kirjallinen osio jota täytetään

ennen ja jälkeen työn tekemisen. Aikaa käytetään 24-30 tuntia. Lopputöistä pidetään näyttely.

Kurssi: Piirustus- ja maalaus

Kohde: 8. lk

Laajuus: 1 kurssi



Kurssilla käydään läpi eri piirtämisen ja maalaamisen tekniikoita, materiaaleja ja välineitä. Aihealu-

eita ovat mm seuraavat:

- mallipiirtäminen (asetelmat, elävä malli)

- tarinan kuvitus

Kurssi: Kuvataiteen lyhytkurssi

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi



Kurssilla käydään läpi samoja asioita kuin pitkässä valinnassa. Tehtävät eivät ole samoja joten myös

pitkän valinnan ottaneet voivat osallistua kurssille. Kurssi on suunnattu erityisesti niille joiden va-

lintoihin kuvataiteen pitkä valinta (kaksi kurssia) ei sovi.

Kurssi: Valokuvauskurssi

Kohde: 8.lk

Laajuus: 1 kurssi



Kurssilla perehdytään valokuvaamisen historiaan ja tyylisuuntiin. Opiskellaan

modernin järjestelmäkameran ja kompaktikameran ominaisuuksia ja mahdollisuuksia

kuvaamisessa. Kuvataan ryhmissä ja yksin.

Kurssi: Elokuvakurssi

Kohde: 9.lk

Laajuus: 1 kurssi



Kurssilla perehdytään elokuvan historiaan ja erilaisiin tyylisuuntiin. Opiskellaan

kuvaustekniikkaa ja kuvatun materiaalin jälkikäsittelyä. Kuvataan ja toteutetaan

lyhytelokuva. Valmiista elokuvasta tehdään DVD.

200

KÄSITYÖ


Valinnaista teknistä työtä saa opiskella 2 tai 4 tuntia viikossa. Opetusta eriytetään oppilaan tieto-

jen, taitojen ja toiveiden mukaisesti mahdollisimman pitkälle. Valinnaisen teknisen työn lähestymis-

tapa on hyvin oppilaskeskeinen, valinnan vapaus on suuri ja oppilaan oma panos opiskelussa mer-

kittävä.

Valinnaiskurssien sisältö koostuu mm:

- Töiden ja ideoiden itsenäistä suunnittelua. Työpiirustusten laatiminen ja selostus työstä.

- Työturvallisuus koneiden käytössä. Suojavälineet, työvälineet ja työtavat

- Puun käyttö materiaalina. Liitostekniikoiden harjoittelu.

- Puuntyöstökoneiden käytön monipuolinen harjoittelu.

- Metallin työstö- ja liitostavat

- Elektroniikan sovelluksia ja laiterakentelua

- Koneiden huoltoa, korjausta ja rakentelua ( esim. pienkoneet )

- Viimeistely- ja pintakäsittelytekniikat

- Ongelmanratkaisutekniikoita


Lisäksi 8. luokalla saa valita 1 vuosiviikkotunnin kurssin teknistä työtä. Kurssi ei edellytä

teknisen työn opiskelua 7:llä luokalla. Kurssilla saa perustietoja ja –taitoja teknisen käsityön mene-

telmistä ja perusteista. Sisältö koostuu oppilasryhmän valinnan mukaan puu- ,metalli- ja elektronii-

kan perusteista. Materiaalien työstö, liitokset ja viimeistely tulevat tutuiksi valmistettavien töiden

kautta.

Mahdollisia 1 vuosiviikkotunnin kursseja ovat:

- Teknistä tytöille

- Muita mahdollisia lyhytkursseja voivat olla mm kaiutinrakentelu, elektroniikka, pienko-

neet



Valinnaista teknistä työtä saa opiskella 2 tai 4 tuntia viikossa. Opiskelussa painottuu entistä

enemmän oppilaan itsenäinen töiden suunnittelu ja ideointi. Oppisisällöt rakentuvat oppilaiden yksi-

löllisten valintojen mukaisesti.

Valinnaiskurssien sisältö mm:

- Tekninen piirustus, suunnitelmallinen itsenäinen työnteko ja työselostuksen laatiminen.

- Työturvallisuus koneiden käytössä ja tulitöissä. Suojavälineiden käyttö.

- Puuntyöstökoneiden ja laitteiden hallinnan kehittäminen töiden kautta

- Metallin työstö koneellisesti ja metallin liitostavat

- Pintakäsittelytekniikat ( pääasiassa puu- ja metallipinnat )

- Sähkö- ja elektronisten laitteiden sovelluksia

- Koneiden ja laitteiden huoltoa ja korjausta ( esim. työvälineiden terien teroitus )

- Mahdollisuuksien mukaan laiterakentelua ja mekaniikkaa

- Teknisen työn ”erikoistekniikoiden” kokeilua ( esim. koristeveistoa ja verhoilua)

- Ongelmanratkaisutekniikoita

201


Tekstiilityön valinnaiskurssit

Oppilas voi valita sekä 8. että 9. luokalla

- kahden vuosiviikkotunnin peruskurssin, jolla on numeroarviointi

- lisäksi kahden vuosiviikkotunnin lisäkurssin

- lisäksi tai erikseen yhden vuosiviikkotunnin kurssin, joka arvioidaan hyväksymismerkin-

nällä

8. luokan kurssien sisältö

- suunnittelutaitojen kehittäminen

- työohjeiden ja mallipiirustusten ymmärtäminen ja hyväksi käyttäminen oman työn suunnit-

telussa ja toteutuksessa

- erilaisten materiaalien käsittely, tukimateriaalit, vanutikkaus, kiinnittimet ja reunakkeet

- ompelutaitojen kehittäminen, pukuompelu, kaavojen muuttaminen yksilöllisten tarpeitten

mukaan

- käsin ja koneella neulominen, työohjeen laatiminen mittojen ja neuletiheyden mukaan,

neuletyön kokoaminen ja viimeistely, neulotut reunukset

- virkkaaminen ohuesta langasta, mallin seuraaminen

- perinteinen kirjonta

9. luokan kurssien sisältö

- ennen opitun soveltaminen, työn suunnittelu ja kirjallinen raportointi valmistuksen yhtey-

dessä

- oman käsityötaidon merkitys nykymaailmassa, jossa kaikkea saa valmiina

- käsityökoneiden valintaperusteita

- tekstiilit kodin viihtyisyyden luojina, värit sisustuksessa, kodinperustajan tekstiilihankinnat

- lasten vaatetus, omavalintainen ommeltu, neulottu tai virkattu vaate

- turvalliset lelut, omavalintainen pehmolelu

- vaatetukseen tai sisustukseen liittyvä omavalintainen, itse suunniteltu ”lopputyö”

- tekstiiliaskartelua kodin somisteeksi tai asua täydentämään

- uudet kirjontamateriaalit, konekirjonta

Mahdollisella lisäkurssilla käsitellään lukuvuoden oppisisältöjä laajemmin. Yhden vuosiviikkotun-

nin kurssilla opiskeltavat aiheet valitaan sisällöistä yhdessä oppilaiden kanssa (esim. lankatyöt tai

vaateompelu).

LIIKUNTA

Kurssi: Lisätty liikunta

Kohde: 8. lk

Laajuus: 1 kurssi



202

Perustuntien lisänä liikuntaa eri lajeissa. Sääntötuntemus, perustaidot ja lajien perusominaisuudet

Kurssi: Palloilukurssi (1)

Kohde: 8. lk

Laajuus: 1 kurssi



Pelejä monipuolisesti, perustaitojen harjoittelua, säätötuntemusta ja otteluita.

Kurssi: Ensiapukurssi

Kohde: 8. lk

Laajuus: 1 kurssi



Ensiapu I:stä vastaava oppimäärä. Soveltuu mm. hoitoalalle aikoville oppilaille.

Kurssi: Lisätyn liikunnan jatkokurssi

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi



Perustuntien lisänä pallopelejä ja yksilölajeja.

Kurssi: Palloilukurssi (2)

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi



Pelejä monipuolisesti. Perustaitojen syventämistä ja otteluita.

Kurssi: Powerbic

Kohde: 8. lk, 9.lk

Laajuus: 1 kurssi



Erilaisiin jumppiin tutustuminen: lihaskuntojumppia painojen kanssa, spinning, pilates, jooga ja

vedessä aquabiciä ja vesijuoksua. Kurssin tavoitteena on oppilaiden lihaskunnon ja kehonhallinnan

kehittäminen mukavasti yhdessä liikkuen.

Kurssi: Kuntoilukurssi

203

Kohde: 8.lk ja/tai 9. lk

Laajuus: 1 kurssi



Kurssilla pyritään parantamaan omaa fyysistä kuntoa, kestävyyttä ja lihaskuntoa. Tavoitteena on

opetella kuntosalissa eri työtapoja ja harjoitella eri ammateissa vaadittavia fyysisiä testejä varten

(esim. palomies, poliisi). Kurssilla tutustutaan myös sykemittarin käyttöön oman suorituksen seu-

rannassa.

KOTITALOUS

Tavoitteet

Kaikilla kursseilla on tavoitteena 7lk:n taitojen ja tietojen syventäminen ja laajentaminen sekä yh-

teistyötaitojen kasvattaminen ja näiden kautta oppilaan itseluottamuksen lisääminen selvitäkseen

arjessa eteenpäin.

Kurssi: Valinnainen kotitalous (1)

Kohde: 8. lk

Laajuus: 2 kurssia



- terveellinen ja monipuolinen ravitsemus ja ruokatalouden hoito: käytännön ruuanvalmis-

tusta, leivontaa ja ateriasuunnittelua

- erikoisruokavalioita toteutetaan käytännön töinä

- maakuntaruokia ja tietoa niistä

- kalenterivuoden juhlat otetaan huomioon ruuanvalmistuksessa

- jokapäiväistä kodinhoitoa: asunnon ja tekstiilien hoitoa

- järkevään ja vastuulliseen kuluttamiseen pyritään työskentelyssä

Kurssi: Kotitalouden kurssi

Kohde: 8. lk

Laajuus: 1 kurssi



Ruuan valmistusta, leivontaa, kodinhoitoa. Yksityiskohtaisempi sisältö mietitään oppilaiden kanssa

yhdessä kunkin ryhmän kiinnostuksen mukaan siten, että kaikkia osa-alueita sisältyy kurssiin.

Kurssi: Valinnainen kotitalous (2)

Kohde: 9. lk

Laajuus: 2 kurssia


204


- terveellinen ravitsemus ateriasuunnitelmineen ja ruuanvalmistusharjoituksineen kuten

kurssilla 1

- kansainvälisiä ruokia ja tietoa ruokakulttuureista

- lastenruokien valmistusta

- kalenterivuoden ja kodin juhlien järjestäminen mm. juhlaleivonnaisia

- jokapäiväistä kodinhoitoa: asunnon ja tekstiilien hoitoa

- harkitsevaan ja taloudelliseen kuluttamiseen pyritään työskentelyssä

Kurssi: Leivontakurssi

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi



- suolaiset ja makeat leivonnaiset

- erilaiset taikinatyypit

- nopeasti valmistuvaa suolaista ja makeaa pientä tarjottavaa

ÄIDINKIELI

Kurssi: Ilmaisutaito

Kohde: 8. lk

Laajuus: 1 kurssi

Arviointi: Suoritusmerkintä (Huom. jatkuva palaute)

Keskeiset sisällöt Kurssi alkaa ilmaisutaidon perusharjoituksista, joita ovat:

- tutustumisharjoitukset

- pari- ja ryhmäyttämisharjoitukset

- luottamusharjoitukset

- rentoutumisharjoitukset

Myöhemmin harjoitellaan erilaisia ilmaisutaidon perustekniikoita:

- pantomiimi

- still-kuvat

- ääni-, liike- keskittymis- ja aistiharjoitukset

Perustekniikoiden hallinnan ja ryhmäytymisen myötä siirrytään kartuttamaan ilmaisurohkeutta:

- improvisaatio

- draamakokonaisuudet eri teemoista

Kurssi: Valinnainen ilmaisutaito

Kohde: 8. lk

Laajuus: 2 kurssia

Arviointi: Numeroarviointi (Huom. jatkuva palaute)

205

Keskeiset sisällöt Kurssi alkaa ilmaisutaidon perusharjoituksista, joita ovat:

- tutustumisharjoitukset

- pari- ja ryhmäyttämisharjoitukset

- luottamusharjoitukset

- rentoutumisharjoitukset

Myöhemmin harjoitellaan erilaisia ilmaisutaidon perustekniikoita:

- pantomiimi

- still-kuvat

- ääni-, liike- keskittymis- ja aistiharjoitukset

Perustekniikoiden hallinnan ja ryhmäytymisen myötä siirrytään kartuttamaan luovuutta ja ilmaisu-

rohkeutta:

- improvisaatio

- draamakokonaisuudet eri teemoista

Rohkeuden kartuttua harjoitellaan esiintymistaitoja:

- äänenkäyttö

- roolin rakentaminen

- tekstin tulkinta ja eläytyminen

Kurssiin sisältyy mahdollisuuksien mukaan myös esiintymisiä erilaisissa tilaisuuksissa sekä teatte-

riin tutustumista.

Kurssi: Äidinkielen syventävä kurssi

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi



- Puheviestintätaitojen harjoittelu: selostus, esitelmä, tilannepuheet, väittely, keskustelu, pe-

rusteltu puheenvuoro

- Monenlaista kirjoittamista: työpaikkahakemus, pyötäkirjat ym., koevastaus, haastattelu

ym. lehtijuttuja yhteistyössä paikallislehden kanssa

- Erilaisten tekstien ja kuvien lukemista ja tulkintaa: sanoma- ja aikakausilehdet, lehtikuvat,

mainokset, ilmoitukset, nettitekstit, novellit, runot ym.

ÄIDINKIELI JA MUSIIKKI

Kurssi: Ilmaisuprojekti

Kohde: 9. lk

Laajuus: 1 kurssi

Arviointi: Suoritusmerkintä (Huom. jatkuva palute)


206

Kurssi alkaa ryhmäytymis-, tekniikka-, rentoutumis- ja esiintymisharjoituksilla. Taitojen kartuttua

aletaan harjoitella näytelmää tai muuta esitystä, suunnitellaan lavastusta ja puvustusta. Kurssin päät-

teeksi järjestetään yleisöesitys/-esityksiä..

Pyritään integroimaan muiden oppiaineiden, kuten musiikin, liikunnan tms. kanssa.

TEKSTINKÄSITTELY

Kurssi: Valinnainen tekstinkäsittely (1)

Kohde: 8. lk

Laajuus: 2 kurssia



Kymmensormijärjestelmä sekä perustietoa tekstinkäsittelystä.

Kurssi: Valinnainen tekstinkäsittely (2)

Kohde: 9. lk

Laajuus: 2 kurssia



Tekstin kirjoittaminen ja tekstinkäsittelyn hyötykäyttö. Taulukkolaskennan hyötykäyttö tekstinkäsit-

telyssä, asiakirjamallit.

7.20 OPPILAANOHJAUS

Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edis-

tämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun

kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnos-

tuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppi-

laanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä

ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä

tasa-arvoa.

Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen

asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä,

joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

Tavoitteet

Oppilas

- oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen

- oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, oppii toimimaan erilaisissa ryhmissä sekä oppii

erilaisia yhteistoimintamuotoja

207

- oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään

apua ongelmatilanteissa

- oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit

- oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan

- saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja pe-

rusopetuksen päättövaiheessa

- oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia

suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tietoja viestintäteknologian tarjoamia mah-

dollisuuksia sekä käyttämään tietolähteitä kriittisesti

- oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuu-

densuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa sekä oppii tunnistamaan päätöksiinsä ja

valintoihinsa vaikuttavia tekijöitä ja keskustelemaan niistä

- saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiai-

ne-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa

- oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan moni-

kulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.

Vuosiluokat 1 – 2

Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1-2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja

koulun muun toiminnan yhteydessä.

Vuosiluokat 3 – 6

Vuosiluokkien 3 – 6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja

vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta tulee ohjata myös hänen tehdes-

sään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata

oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuolisia työtapoja. Oppilasta

tulee ohjata myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen.

Työelämään tutustuttaminen

Työelämään tutustuttaminen pyritään saamaan jatkuvaksi kokonaisuudeksi läpi koko perusopetuk-

sen. Alaluokilla se tapahtuu useiden eri oppiaineiden yhteydessä. Vuosiluokkien 3–6 aikana aloite-

taan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. Lähdetään liikkeelle vanhempien sekä koulun am-

mateista. Tutustutaan oman lähiympäristön yrityksiin ja ammatteihin. Pyritään tekemään vierailuja

lähiympäristön yrityksiin, kutsutaan eri ammattien edustajia vierailemaan koululla, tehdään haastat-

teluja ym. sekä pyritään hankkimaan kouluille kummiyritykset.

Tavoitteena on alaluokilla, että oppilas ymmärtää työnteon tarpeelliseksi toimeentulon kannalta ja

arvostaa työntekoa ja erilaisia ammatteja. Lisäksi tavoitteena on ymmärtää, että ammatteihin tarvi-

taan perusopetuksen lisäksi muuta koulutusta. Painotetaan erityisesti oman yrittämisen tärkeyttä

koulutuksessa ja tulevassa ammatissa.

Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3 – 6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja

koulun muun toiminnan yhteydessä. Myös vuosiluokkien 3 – 6 oppilaiden tulee saada henkilökoh-

taista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.

208

Vuosiluokat 7 – 9

Perusopetuksen 7. – 9. vuosiluokkien oppilaanohjaus tulee järjestää siten, että se tarjoaa oppilaalle

kokonaisuuden, joka muodostuu

- luokkamuotoisesta ohjauksesta

- yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta

- sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta

- työelämään tutustumisesta.

Oppilaalle tulee järjestää henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella

opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä.

Keskusteluissa voi olla mukana myös oppilaan huoltaja. Oppilaalle tulee järjestää pienryhmäoh-

jausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallis-

tuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia ky-

symyksiä.

Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskelu-valinnoissa sekä ohja-

ta käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tie-

topalveluita.

Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa

ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä.

Oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi

ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelä-

mästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä.. Tavoitteena on, että jokainen tutustuisi käytän-

nössä vähintään kolmeen eri ammattiin yläkoulun aikana. Työelämään tutustumisjaksojen

(TET-jaksot) tulee tukea oppilaan ammatinvalintaa sekä kunnan ja lähialueen elinkeinora-

kennetta. Lisäksi sen tulee edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Työelämään tutustumisen

yhteydessä oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia.

TET-jaksoihin voidaan kahdeksannella luokalla käyttää viisi koulupäivää ja yhdeksännellä luokalla

kymmenen koulupäivää. TET-jaksoilla oppilaat voivat tutustua myös eri koulutusmahdollisuuksiin

työskentelemällä esim. toisen asteen oppilaitoksissa.

Työelämään tutustumisjaksojen lisäksi vuosiluokilla 7-9 tehdään tutustumiskäyntejä paikkakunnan

yrityksiin ja lähialueen toisen asteen oppilaitoksiin. Pyydetään koululle yrittäjiä ja ammattien ja

koulujen edustajia. Pyritään myös järjestämään koululle tai luokille kummiyrityksiä.

Erityisesti työelämään tutustumisen yhteydessä pyritään tiiviiseen yhteistyöhön muiden oppiainei-

den kanssa.

Luokkamuotoinen ohjaus

Tavoitteet

Oppilas

- oppii itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja

- muodostaa kokonaiskäsityksen koulun toimintatavoista ja opiskelumahdollisuuksista

209

- oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan

omia opiskelutaitojaan

- oppii kehittämään itselleen sopivia opiskelustrategioita

- tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatko-

opiskelumahdollisuuksista

- hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista

- opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla.

Keskeisistä sisällöistä painottuvat

7. vuosiluokalla:

- itsetuntemus ja ammatillinen kehitys

- kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi

- opiskelun taidot

8. vuosiluokalla:

- tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot

- työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat

- Suomen koulutusjärjestelmä

9. Vuosiluokalla:

- jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin

- opiskelu ja työskentely ulkomailla

- ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut

- tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

Oppilaanohjauksessa painottuu tiivis yhteistyö kotien, eri aineenopettajien ja luokanvalvojien sekä

muun oppilashuoltohenkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa. Eri aihekokonaisuuksista oppilaanohja-

uksessa painottuvat

- ihmisenä kasvaminen

- kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

- viestintä ja mediataito

- osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

- vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta



8. OPPILAAN ARVIOINTI

Arviointi jaetaan opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät.

8.1. ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA

Arvioinnin tehtävä

Tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua. Vuorovaikutuksen ja palautteen avulla tuetaan oppilas-

ta muodostamaan realistinen kuva itsestään ja annetaan tietoa oppilaalle ja hänen huoltajilleen opin-

tojen edistymisestä. Näin samalla tuetaan myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arvioinnin

avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ym-

märtämään oppimistaan.

210

Arvioinnin periaatteet

Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Sen tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen

oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnin tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista sekä perustua mo-

nipuoliseen näyttöön. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja

toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan.

Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman ta-

voitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8). Opetussuunnitelmassa määritel-

lään yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Yhtenä osana arviointia käytetään oppiainei-

den valtakunnallisia kokeita. Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee

opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä ja saavutettuja tavoitteita.

Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden

yhdistelmänä. Yhteisten aineiden arvioinnissa tulee todistuksissa käyttää numeroarvostelua viimeis-

tään kahdeksannella vuosiluokalla. Jos oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot

ennen tätä, tulee numeroarvostelua käyttää lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kysei-

sen oppiaineen opiskelu päättyy.

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäes-

sä selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.

Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai

muilla tavoin.

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Oppilas siirretään seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitel-

massa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. Eri-

tyisistä syistä voidaan oppilas siirtää seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suori-

tuksia. Tällöin arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan luokan opinnoissa hyväk-

sytysti. Voidaan päättää myös, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman

opinto-ohjelman mukaisesti.

Oppilas jää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiainees-

sa tai aineryhmässä on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Hy-

lätyn arvosanan tai vastaavan sanallisen arvion jossakin oppiaineessa saanut oppilas saa mahdolli-

suuden lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä erillisessä kokeessa osoittaa saavut-

taneensa asianomaisessa aineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Erillinen koe voi sisältää monipuo-

lisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistu-

matta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle

myös, jos se on hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisikaan hylät-

tyjä suorituksia. Tällöin kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:

- oppilaan kokonaistilanteen arviointi, esim. kehitystason kartoitus koulupsykologin avulla

- oppilaan työskentelytaitojen arviointi, mm. keskittymiskyky, pitkäjänteisyys ja vastuu

omasta työstä.

Jos oppilas aiotaan jättää vuosiluokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, on huoltajalle varattava

mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty, voidaan oppi-

laan jättämisestä vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan op-

211

pimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä.

Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

Oppilaan huoltaja voi erikseen hyvästä syystä (esim. heikko koulumenestys, runsaat poissaolot)

anoa oppilaalle mahdollisuutta vuosiluokan kertaamiseen.

Oppilaan opintojen etenemistä tuetaan myös muilla menetelmillä, kuten yksilöllisesti suunnitelluilla

opinto-ohjelmilla. Huoltajien kanssa keskustellaan kaikista tarjolla olevista tukikeinoista.

Päätöksen oppilaan siirtymisestä seuraavalle vuosiluokalle tai luokalle jättämisestä tekevät rehtori ja

oppilasta opettaneet opettajat (alaluokilla luokanopettaja) yhdessä.

Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Kun oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot

ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusope-

tusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulu-

työn päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon

koulumenestyksen perusteella. Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että oppilas voi suorittaa

myös hyväksytysti suorittamansa opintokokonaisuuden uudelleen, jos se yleisen koulumenestyksen

perusteella on tarkoituksenmukaista.

Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko

oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden

vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää mene-

telmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipa-

laute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa.

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa

opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia

arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yh-

dessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen

järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoittei-

siin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa

määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa

oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin

oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa

päätöksessä on päätetty.

212

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtai-

sessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Op-

pilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat moto-

riikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset tai-

dot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoittei-

siin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet

oppimiselle.

Arvioitavat oppiaineet

Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto –aineryhmää lukuun otta-

matta erillisinä. Vuosiluokilla 1-4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto.

Vuosiluokilla 5-6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja ke-

mia. Vuosiluokilla 7-9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erik-

seen.

Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arvioinnissa arvioidaan oppilaan oppimaan oppimisen taitoja. Pohjana ovat työskente-

lylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia mutta

sitä voidaan arvioida myös erikseen esimerkiksi sanallisena arviointina.

Arviointi kohdistuu oppilaan taitoon

- keskittyä, kuunnella

- työskennellä itsenäisesti

- huolehtia tehtävistään ja tavaroistaan

- suunnitella, säädellä , toteuttaa ja arvioida omaa työtään

- työskennellä vastuullisesti

- toimia yhteistyössä toisten kanssa

Tavoitteena on, että oppilas osaa yhdistää työskentelytaitojen eri osa-alueet luonte-vaksi oppimis-

prosessiksi, jossa itsearviointi ohjaa oman työn suunnittelua ja toteuttamista.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäris-

tön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opetta-

vat opettajat. Arviointi voi olla sanallinen tai numeerinen riippuen luokka-asteesta. Käyttäytymisen

arviointia ei merkitä ero- eikä päättötodistukseen.

Yläluokilla opettajat arvioivat oppilaan käyttäytymisen erilliselle kaavakkeelle. Arvioinnin tukena

on luokanvalvojan laatima yhteenveto oppilaan myöhästymisistä ja rangaistuksista. Oppilaan käyt-

täytymisen arvosanaksi tulee pääsääntöisesti opettajien antamien numeroiden keskiarvo pyöristetty-

nä lähimpään kokonaislukuun. Tarvittaessa opettajakunnan päätöksellä tästä voidaan poiketa.

Käyttäytymisen arvioinnin perusteena käytetään alla olevaa arvosteluskaalaa:

10 erinomainen

- käytös luontevaa, ystävällistä ja rehellistä

- oppilas ottaa toiset huomioon ja tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa

- noudattaa yhteisiä sääntöjä ja edistää niiden noudattamista

213

- huolehtii tunnollisesti yhteisestä omaisuudesta

- erittäin myönteinen asenne koulutyöhön

- ei rangaistuksia

9 kiitettävä

- edellä olevaan nähden lieviä puutteita ja satunnaisia poikkeuksia

8 hyvä

- toiset huomioon ottava mutta ei aina tule hyvin toimeen toisten kanssa

- pääsääntöisesti myönteinen asenne koulutyöhön –yhteistyöhaluinen, tekee tehtävät

- koulun sääntöjen ja ohjeiden noudattamisessa pieniä rikkeitä

- huomautuksin ojennettavissa

7 tyydyttävä

- käytös usein häiritsevää- ei osallistu oppimistapahtumaan

- kielenkäytössä huomauttamista

- rikkoo usein yhteisiä sääntöjä ja on epärehellinen

- suhtautuu yhteiseen omaisuuteen välinpitämättömästi

- on melko usein osallisena koulukiusaamiseen

- huomautusten lisäksi muita rangaistuksia (kotimuistutuksia, jälki-istuntoja)

6 kohtalainen

- käytös lähes jatkuvasti häiritsevää

- kielteinen asenne koulua kohtaan

- kielenkäytössä usein huomauttamista

- koulun säännöistä ja ohjeista lähes piittaamaton

- pinnauksia

- useita jälki-istuntoja ja muita rangaistuksia

5 välttävä

- häiritsee jatkuvasti työyhteisön toimintaa

- säännöistä ja ohjeista piittaamaton

- törkeä kielenkäyttö

- useita luvattomia poissaoloja

- monia rangaistuksia

4 hylätty

- ei sovellu kouluyhteisöön

Oppilaan itsearviointi

Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearvioinnin

tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Tavoitteena on, että oppi-

laan itsetunto ja realistinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat.

Oppilas oppii

- tiedostamaan asetetut tavoitteet

- asettamaan opiskelulleen tavoitteita

- tarkastelemaan ja säätelemään oppimisprosessiaan

- asettamaan tavoitteita työskentelylleen ja yhdessä toimimiselle

214

- tunnistamaan omaa edistymistään

Lukuvuoden aikana oppilaan tulee voida arvioida itseään ja saada palautetta itsearvioinnista. Itsear-

vioinnin tulee kohdistua monipuolisesti osaamisen ja oppimisen eri alueisiin.

Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee

ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas

kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.

Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää

menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Eri-

tyisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet määritellään hänelle laadittavassa

henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että

1) oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, hänen suorituk-

sensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset suhteessa ylei-

sen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

2) oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, ar-

vioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunni-

telmassa määriteltyihin oppilaan omiin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei

arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauk-

siin. Yksilöllisten oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanal-

lista arviota kaikilla vuosiluokilla.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen

opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan henkilökohtaisessa

opintojen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty.

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain arviointi perustuu henkilökohtaisessa

opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin oppilaan omiin tavoitteisiin. Oppi-

laan arviointi kohdistuu oppimisvalmiuksiin ja edistymiseen toiminta-alueittain. Oppimisvalmiuksia

ovat aistitoiminnot, käyttäytyminen ja vuorovaikutustaidot, kiinnostuneisuus ja tarkkaavaisuus op-

pimistilanteissa, itsenäistyminen toiminnoissa ja työskentelytaidot. Arvioitavia toiminta-alueita

ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kogni-

tiiviset taidot. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheut-

tamat esteet oppimiselle.

Maahanmuuttajaoppilaan arviointi

Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähi-

tellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden

merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämän monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen so-

vitetuilla arviointimenetelmillä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen

tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Oppimäärä päätetään kunkin oppilaan kohdalta erik-

seen. Arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa

etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö

tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.

215

Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, huol-

taja voi pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta ja numeroarvioinnin kriteerit

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi, tuntijaon

nivelkohtaan, oppilaan arvioinnin tueksi. Suomi tai ruotsi toisena kielenä sekä maahanmuuttajaoppi-

laan oma äidinkieli muodostavat poikkeuksen tästä. Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiainei-

den tietoihin ja taitoihin.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta määrittelee kansallisen tason, joka sellaisenaan toimii arvi-

oinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason ar-

vosanalle kahdeksan (8).

Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan

oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoit-

teet.

Kuvausta voidaan käyttää myös laadittaessa oppilaan oppimissuunnitelmaa. Oppilaan tietoja ja tai-

toja verrataan toisaalta hänen aiempiin suorituksiinsa ja osaamiseensa, toisaalta kuvaukseen oppi-

laan hyvästä osaamisesta.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta oppimis- ja työskentelytaidoissa 2. lk.:n päättyessä

Opettajan kanssa Opettajan ohjauksessa oppilas osaa käyttää käsiteltävien aiheiden keskeisiä käsitteitä. Hän osallistuu

niiden soveltamiseen, syy-seuraussuhteiden pohdintaan, ongelmien ratkaisemiseen sekä muuhun

ohjat-tuun keskusteluun. Opettajan ohjauksessa työskennellessään hän keskittyy työskentelyyn teh-

tävän vaatiman ajan, jäsentää oppimaansa sekä osaa arvioida oppimistaan eri tavoin. Hän osaa toi-

mia annettujen ohjeiden mukaisesti.

Vuorovaikutuksessa muiden kanssa Oppilas hallitsee ja säätelee omaa toimintaansa ja käyttäytymistään sekä kuuntelee muita. Muiden

kanssa työskennellessään oppilas ottaa huomioon toiset ihmiset sekä heidän mielipiteensä. Oppilas

osallistuu rakentavasti yhteiseen työskentelyyn ja kantaa vastuuta omasta osuudestaan. Hän arvostaa

omaa ja toisen työtä sekä noudattaa hyviä tapoja. Oppilas osaa puolustaa rakentavasti omia oikeuk-

siaan ja mielipiteitään itselleen tärkeissä asioissa.

Itsenäisesti Työskennellessään itsenäisesti oppilas osaa suunnitella omaa työtään, ryhtyä työhön ja saattaa sen

valmiiksi edellytystensä sekä annettujen ohjeiden mukaisesti. Oppilas osaa hahmottaa omaa oppi-

mistaan ja ymmärtää, miten hän voi vaikuttaa oppimiseen. Hän osaa pyytää apua sitä tarvitessaan ja

arvioida työtään. Oppilas oppii huolehtimaan välineistään ja tehtävistään.

Numeroarvioinnin kriteerit ovat seuraavat:

10 erinomainen

216

Mikäli oppilas ylittää lähes kaikkien oppiaineen kriteereiden edellyttämän hyvän osaamisen tason ja

tämän lisäksi hän osoittaa erityistä harrastuneisuutta oppiaineen aihepiiriä kohtaan.

9 kiitettävä

Mikäli hän ylittää useimpien oppiaineen kriteerien edellyttämän hyvän osaamisen tason.

8 hyvä

Mikäli hän osoittaa oppiaineen kriteereiden edellyttämää hyvää osaamista; joidenkin kriteereiden

saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen.

7 tyydyttävä

Mikäli hän osoittaa osaamista, jota useimmat oppiaineen hyvän osaamisen kriteerit edellyttävät.

6 kohtalainen

Mikäli oppilas osoittaa joidenkin oppiaineen hyvän osaamisen kriteerien edellyttämää tasoa.

5 välttävä

Mikäli oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jos-

sakin määrin kriteereiden edellyttämää hyvää osaamista.

Kriteereiden avulla arvioidaan ensisijaisesti sitä, kuinka hyvin oppilas on saavuttanut opetussuunni-

telman perusteissa kuvatut oppiaineen tavoitteet ja miten hyvin hän hallitsee oppiaineen sisällöt.

Perusopetuksella on oppiaineiden tavoitteiden lisäksi muita koulun tehtävän mukaisia tavoitteita,

jotka ohjaavat opetusta. Näiden yleistavoitteiden arvioinnille ei kuitenkaan ole laadittu erillisiä kri-

teereitä, koska niitä ei arvioida erillisellä arvosanalla päättötodistuksessa. Yleisten kasvatustavoit-

teiden toteutumista arvioidaan, kun annetaan arvio oppilaan käyttäytymisestä ja arvioidaan hänen

työskentelyään.

8.2 PÄÄTTÖARVIOINTI


Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perus-

opetuksen tavoitteet eri oppiaineissa.


Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti.

Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoli-

seen näyttöön perustuen.

Päättöarvosana perustuu kussakin yhteisessä oppiaineessa oppilaan osaamiseen perusopetuksen

päättövaiheessa vuosiluokilla 7 - 9. Päättöarviointia varten on laadittu kriteerit hyvästä osaamisesta.

Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tietoja taitotason arvosanalle kahdeksan (8).

Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän

osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteereiden saavut-

tamatta jättämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen.

217

Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pys-

tyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista.

Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Työskentelyn arvioinnissa

otetaan huomioon oppiaineen kriteereiden sisältämät työskentelytaidot.

Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden ja monipuolisen näy-

tön pohjalta numeroarvosanana.

Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Työskentelyn arvioinnissa

otetaan huomioon oppiaineen kriteereiden sisältämät työskentelytaidot.

Jos henkilökohtaisessa opetusta järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas

opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppi-

laan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyi-

hin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida

suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilö-

kohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen

arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mu-

kaan.


Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut

perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.


Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti.

Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuk-

sen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöar-

vioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen

päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen.

Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen

arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mu-

kaan.

Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tietoja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioin-

nin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keski-

määrin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen

voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen.

218

Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pys-

tyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista.

Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan.

Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiai-

neessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa ope-

tuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin ta-

voitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteis-

sa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilö-

kohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

Arvioitavat oppiaineet

Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat oppiaineet ovat

äidinkieli ja kirjallisuus

toinen kotimainen kieli

ensimmäinen vieras kieli

matematiikka

fysiikka

kemia

biologia

maantieto

terveystieto

uskonto tai elämänkatsomustieto

historia

yhteiskuntaoppi

musiikki

kuvataide

käsityö

liikunta

kotitalous

Äidinkieli ja kirjallisuus – oppiaineessa arvioidaan 7.2. mainitut oppimäärät, joista oppilas opiskelee

yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden

kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut.

Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen.

Ne valinnaisaineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän,

arvioidaan numeroin (5 - 10). Jos valinnainen aine muodostuu jonkin yhteisen oppiaineen syventä-

vistä tai

soveltavista opinnoista, merkitään numeroin arvioitavan valinnaisaineen nimi ja siitä annettu arvo-

sana välittömästi yhteisen oppiaineen arvosanan jälkeen.

Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaisaineet arvioidaan sanallisesti. Mikä-

li sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen

suoritus voi korottaa arvosanaa. Kaikki tällaiset yhteiseen oppiaineeseen liittyvät sanallisesti arvioi-

tavat valinnaisaineet merkitään välittömästi kyseisen oppiaineen arvosanan jälkeen.

219

8.3. TODISTUKSET

Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten omi-

naisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja

se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.

Kannuksessa käytetään 1-2 luokilla sanallista arviointia lukuvuositodistuksessa .

Lukuvuositodistuksen lisäksi lukuvuoden aikana Kannuksessa vuosiluokilla 1-2 arvioidaan oppilas-

ta jollakin seuraavista tavoista:

1. arviointikeskustelu

2. välitodistus

3. muunlainen sanallinen arviointi

Arviointikeskustelu voidaan järjestetään marras-tammikuun aikana. Siihen osallistuvat lapsi, huolta-

ja(t) ja opettaja. Keskustelusta laaditaan muistio.

Välitodistuksen tarkoituksena on antaa tietoa lapsen edistymisestä sekä hänen mahdollisuuksistaan

ja keinoistaan päästä opetussuunnitelman tai HOJKS:n tavoitteisiin. Välitodistuksen muotona on

Primus-ohjelman mukainen kaavake. Mahdollinen välitodistus annetaan syyslukukauden päätteeksi.

Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset

Perusopetuksen 3. - 9. luokilla käytettävät todistukset ovat

1. Lukuvuositodistus

2. Välitodistus

3. Erotodistus

Oppilaalle annetaan lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Opinto-ohjelman mukaisten oppiai-

neiden, aineryhmien ja käyttäytymisen arviointi merkitään numeroarvosteluna 3. - 9. luokilla. Nu-

meroarvosana kuvaa, miten oppilas on saavuttanut vuosiluokan tavoitteet. Lukuvuositodistukseen

merkitään myös tieto mahdollisista kesällä suoritettavista lisäopinnoista (ehdot) tai luokalle jättämi-

sestä.

Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on

opiskellut lukuvuoden aikana. Perusopetuksessa arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää

lukuun ottamatta kaikki oppiaineet erillisellä numeroarvosanalla niillä luokka-asteilla, joilla oppiai-

neita opetetaan. Vuosiluokilla 3 - 4 ympäristö- ja luonnontieto arvioidaan yhdellä arvosanalla; vuo-

siluokilla 5 - 6 arvioidaan biologia ja maantieto sekä fysiikka ja kemia yhdellä arvosanalla. Vuosi-

luokilla 7 - 9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erillisellä ar-

vosanalla. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa arvioidaan ne oppimäärät, jotka kuuluvat oppilaan

opinto-ohjelmaan. Oppilaalla voi olla korkeintaan kaksi arvosanaa äidinkieli ja kirjallisuus -

oppiaineesta. Jos oppilas on opiskellut maahanmuuttajien äidinkieli -oppimäärän mukaisesti, todis-

tukseen merkitään, mitä kieltä hän on opiskellut.

Vuosiluokilla 7 - 9 ne valinnaisaineet , jotka ovat oppimäärältään vähintään kahden vuosiviikkotun-

nin mittaisia, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valin-

naisaineet arvioidaan sanallisesti hyväksytty.

Lukuvuositodistuksen lisäksi lukuvuoden aikana vuosiluokilla 3 - 9 oppilasta arvioidaan jollakin

seuraavista tavoista:

1. Arviointikeskustelu

220

2. Välitodistus

3. Muunlainen sanallinen arviointi

Arviointikeskustelu voidaan järjestää lukuvuoden aikana. Siitä päätetään lukuvuosisuunnitelman

yhteydessä. Arviointikeskusteluun osallistuvat

- luokanopettaja/luokanvalvoja ja huoltaja(t)

- luokanopettaja/luokanvalvoja, huoltaja(t) ja oppilas.

Välitodistuksen tarkoituksena on antaa tietoa oppilaan edistymisestä sekä hänen mahdollisuuksis-

taan päästä OPS:n tai HOJKS:n tavoitteisiin. Välitodistus annetaan numeroarvosteluna vuosiluokilla

4-6 syyslukukauden jälkeen ja vuosiluokilla 7-9 toisen jakson jälkeen; 3. luokalla välitodistuksen

asemesta käydään arviointikeskustelu marras-, tammikuun välisenä aikana. Myös vuosiluokilla 4-9

on mahdollisuus arviointikeskusteluun.

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa koulua eri opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen

kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuuttaan suoritetuksi oppivelvolli-

suutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä on koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen

mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviointia. Erillistä erotodis-

tusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.

Todistuksiin merkitään todistuksen, koulutuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, oppilaan syn-

tymäaika, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä (lukuun ottamatta

päättötodistusta, johon ei ilman huoltajan toivomusta merkitä käyttäytymisen arvosanaa) sekä oppi-

laan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Lukuvuositodistukseen

merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvos-

telua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko.

Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetus-

suunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli ky-

seinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta ope-

tuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Jos oppilaan oppitunneista vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, todistuk-

sessa tulee mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet.

Jos HOJKS:ssa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan

numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja – kohtaan tulee maininta

siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet HOJKS.ssa määritellyn yksilöllisen

oppimäärän mukaan.

Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi

antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistus voi

toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat yhdessä muodostaa

lukuvuositodistuksen.

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta

tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä

tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Eroto-

221

distukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siir-

tyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.

Todistuksiin merkitään todistuksen nimi, opetuksen järjestäjän ja koulun nimi, oppilaan nimi ja syn-

tymäaika, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan

opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan

erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta

siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen

merkitään perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkin-

tä, että ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukai-

sia. Opetuksen järjestäjä päättää todistuksen ulkoasusta.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli ky-

seinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta ope-

tuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun ope-

tuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet.

Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiai-

neessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä

sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on

opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Perusopetuksen päättötodistus

Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin

arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä.

Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin kaikkiin todistuksiin seuraavin poikkeuksin. Päättö-

todistukseen merkitään

1) oppilaan koko nimi ja henkilötunnus

2) rehtorin allekirjoitus

3) yhteisten oppiaineiden ja aineryhmien sekä numeroin arvosteltavien valin-naisaineiden ar-

viointi sanoin (välttävä - erinomainen) ja numeroin (5 - 10)

4) valinnaisaineiden osalta oppilaan opiskelemien oppiaineiden laajuus vuosiviikkotunteina

5) maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut opinto-ohjausta ja työelämään

tutustumista

6) oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja

vieraat kielet, uskonto ) merkitään suoritettu oppimäärä

7) arviointia oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättö-todistukseen

Valinnaisen oppiaineen nimen kohdalle tulee merkintä “valinnaiset opinnot”, ja siinä ilmoitetaan

myös oppiaineen nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai

merkinnällä ”hyväksytty”. Jos valinnainen aine ei liity mihinkään yhteiseen aineeseen, merkitään se

todistukseen otsikolla “muut valinnaiset aineet”.

222

Jos oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnais-

aineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle mer-

kitään “osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkin-

tä ”hyväksytty”.

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroar-

vosanaa valinnaisena oppiaineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen

tulee merkintä “hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja

se arvostellaan numeroin.

Päättötodistuksessa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan eikä siitä voi antaa erillis-

tä numeroarvostelua. Arviointia oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.

Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä

sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisaineista. Jokaisesta liitteestä

tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikä-

li kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta

opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.

Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen

perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun ope-

tuskielellä.

Jos oppilas on opiskellut yksilöllisten oppimäärien mukaan (HOJKS), päättötodistuksessa voidaan

käyttää joko sanallista tai numeroarvostelua, jolloin numeroarvosana varustetaan tähdellä(*). Todis-

tuksen lisätietoihin tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksi-

löllisen oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarvi-

ointi on sanallinen.

Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee tarvittaessa antaa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodis-

tus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa,

hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Jos perusopetuk-

sen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko

oppimäärän suorittamisesta.

Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin

arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä.

Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seu-

raavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin

allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sa-

noin (välttävä – erinomainen) ja numeroin (5-10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äi-

dinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu

oppimäärä. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut op-

pilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei

merkitä päättötodistukseen.

223

Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi

kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviik-

kotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee

merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien

sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”.

Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään

yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Ai-

neesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai

merkinnällä ”hyväksytty”.

Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valin-

naisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla

tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai

merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä riippuen.

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroar-

vosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee

merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se ar-

vostellaan numeroin.

Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä

sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liit-

teestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodis-

tukseen.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikä-

li kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta

opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.

Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen

perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun ope-

tuskielellä.

Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan,

myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen.

Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvo-

sana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä

siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.

Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodis-

tus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa

Muut todistukset

Muut perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat

1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta

2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä

224

3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta

Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa,

hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta

tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman

oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosi-

luokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos

perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusope-

tuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merki-

tään oppiaineen nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuo-

siviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet

saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

LIITE 1 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko

Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opetta-

misen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen

A1.

1

Kielitai-

don al-

keiden

hallinta

* Ymmärtää erittäin rajalli-

sen määrän tavallisimpia

sanoja ja fraaseja (terveh-

dyksiä, nimiä, lukuja, ke-

hotuksia) arkisissa yhteyk-

sissä.

* Ei edes ponnistellen ym-

märrä kuin kaikkein alkeel-

lisinta kieliainesta.

*Tarvitsee erittäin paljon

apua: toistoa, osoittamista,

käännöstä.

*Osaa vastata häntä koskeviin

yksinkertaisiin kysymyksiin

lyhyin lausein. Vuorovaikutus

on puhekumppanin varassa, ja

puhuja turvautuu ehkä äidin-

kieleen tai eleisiin.

* Puheessa voi olla paljon pit-

kiä taukoja, toistoja ja katkok-

sia.

* Ääntäminen voi aiheuttaa

suuria ymmärtämisongelmia.

* Osaa hyvin suppean perus-

sanaston ja joitakin opeteltuja

vakioilmaisuja.

* Puhuja ei kykene vapaaseen

tuotokseen, mutta hänen hallit-

semansa harvat kaavamaiset

ilmaisut voivat olla melko vir-

heettömiä.

*Tuntee kirjainjärjestelmän,

mutta ymmärtää tekstistä

vain hyvin vähän.

*Tunnistaa vähäisen määrän

tuttuja sanoja ja lyhyitä

fraaseja ja osaa yhdistää

niitä kuviin.

* Kyky ymmärtää entuudes-

taan tuntematon sana edes

hyvin ennakoitavassa yh-

teydessä on erittäin rajalli-

nen.

*Osaa viestiä välittömiä tarpeita

hyvin lyhyin ilmaisuin.

*Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet

ja numerot kirjaimin, merkitä

muistiin henkilökohtaiset perus-

tietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttu-

ja sanoja ja fraaseja.

*Osaa joukon erillisiä sanoja ja

sanontoja.

* Ei kykene vapaaseen tuotok-

seen, mutta kirjoittaa oikein muu-

tamia sanoja ja ilmauksia.

A1.

2

Kehitty-

vä al-

keiskieli-

taito

*Ymmärtää rajallisen mää-

rän sanoja, lyhyitä lauseita,

kysymyksiä ja kehotuksia,

jotka liittyvät henkilökoh-

taisiin asioihin tai välittö-

mään tilanteeseen.

* Joutuu ponnistelemaan

ymmärtääkseen yksinker-

taisiakin lausumia ilman

*Osaa viestiä suppeasti joitakin

välittömiä tarpeita ja kysyä ja

vastata henkilökohtaisia perus-

tietoja käsittelevissä vuoropu-

heluissa. Tarvitsee usein puhe-

kumppanin apua.

*Puheessa on taukoja ja muita

katkoksia.

*Ääntäminen voi aiheuttaa

*Ymmärtää nimiä, kyltte-

jä ja muita hyvin lyhyitä

ja yksinkertaisia tekstejä,

jotka liittyvät välittömiin

tarpeisiin.

* Tunnistaa yksinkertaisesta

tekstistä yksittäisen tiedon,

jos voi lukea tarvittaessa

*Osaa viestiä välittömiä tarpeita

lyhyin lausein.

*Osaa kirjoittaa muutamia lausei-

ta ja fraaseja itsestään ja lähipii-

ristään (esim. vastauksia kysy-

myksiin tai muistilappuja).

* Osaa joitakin perussanoja ja

sanontoja ja pystyy kirjoittamaan

hyvin yksinkertaisia päälauseita.

226

selviä tilannevihjeitä.

*Tarvitsee paljon apua:

puheen hidastamista, tois-

toa, näyttämistä ja kään-

nöstä.

usein ymmärtämisongelmia.

* Osaa hyvin suppean perus-

sanaston, joitakin tilannesidon-

naisia ilmaisuja ja peruskie-

liopin aineksia.

* Alkeellisessakin vapaassa

puheessa esiintyy hyvin paljon

kaikenlaisia virheitä.

uudelleen

* Kyky ymmärtää entuudes-

taan tuntematon sana edes

hyvin ennustettavassa yh-

teydessä on rajallinen.

* Ulkoa opetellut fraasit voivat

olla oikein kirjoitettuja, mutta

alkeellisimmassakin vapaassa

tuotoksessa esiintyy hyvin paljon

kaikenlaisia virheitä.

227

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa


A1.

3

Toimiva

alkeis-

kieli-

taito

* Ymmärtää yksinkertai-

sia lausumia (henkilökoh-

taisia kysymyksiä ja jo-

kapäiväisiä ohjeita, pyyn-

töjä ja kieltoja) ru-

tiinimaisissa keskusteluis-

sa tilanneyhteyden tuke-

mana.

* Pystyy seuraamaan yk-

sinkertaisia, välittömiin

tilanteisiin tai omaan ko-

kemukseensa liittyviä kes-

kusteluja.

* Yksinkertaisenkin viestin

ymmärtäminen edellyttää

normaalia hitaampaa ja

kuulijalle kohdennettua

yleiskielistä puhetta.

*Osaa kertoa lyhyesti itsestään

ja lähipiiristään. Selviytyy

kaikkein yksinkertaisimmista

vuoropuheluista ja palvelutilan-

teista. Tarvitsee joskus puhe-

kumppanin apua.

* Kaikkein tutuimmat jaksot

sujuvat, muualla tauot ja kat-

kokset ovat hyvin ilmeisiä.

*Ääntäminen voi joskus tuottaa

ymmärtämisongelmia.

*Osaa rajallisen joukon lyhyitä,

ulkoa opeteltuja ilmauksia, kes-

keisintä sanastoa ja perustason

lauserakenteita.

* Alkeellisessakin puheessa

esiintyy paljon peruskielioppi-

virheitä.

* Pystyy lukemaan tuttuja ja

joitakin tuntemattomia sa-

noja. Ymmärtää hyvin ly-

hyitä viestejä, joissa käsitel-

lään arkielämää ja rutiinita-

pahtumia tai annetaan yk-

sinkertaisia ohjeita.

* Pystyy löytämään tarvit-

semansa yksittäisen tiedon

lyhyestä tekstistä (postikor-

tit, säätiedotukset).

* Lyhyenkin tekstipätkän

lukeminen ja ymmärtämi-

nen on hyvin hidasta.

*Selviytyy kirjoittamalla kaik-

kein tutuimmissa, helposti en-

nakoitavissa arkisiin tarpeisiin

ja kokemuksiin liittyvissä tilan-

teissa.

*Osaa kirjoittaa yksinkertaisia

viestejä (yksinkertaisen posti-

kortin, henkilötiedot, yksinker-

tainen sanelu).

* Osaa kaikkein tavallisimpia

sanoja ja ilmauksia, jotka liit-

tyvät omaan elämään tai konk-

reetteihin tarpeisiin. Osaa kir-

joittaa muutamia yksilauseisia

virkkeitä.

* Alkeellisessakin vapaassa

tuotoksessa esiintyy monenlai-

sia virheitä.

228

Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta


A2.

1

Perus-

kieli-

taidon

alkuvai-

he

* Pystyy ymmärtämään

yksinkertaista puhetta tai

seuraamaan keskustelua

aiheista, jotka ovat hänelle

välittömän tärkeitä.

* Pystyy ymmärtämään

lyhyiden, yksinkertaisten,

itseään kiinnostavien kes-

kustelujen ja viestien (oh-

jeet, kuulutukset) ydinsi-

sällön sekä havaitsemaan

aihepiirin vaihdokset tv-

uutisissa.



normaalilla nopeudella ja

selkeästi puhuttua yleiskie-

listä puhetta, joka usein

täytyy lisäksi toistaa.

* Osaa kuvata lähipiiriään muu-

tamin lyhyin lausein. Selviytyy

yksinkertaisista sosiaalisista

kohtaamisista ja tavallisimmista

palvelutilanteista. Osaa aloittaa

ja lopettaa lyhyen vuoropuhe-

lun, mutta kykenee harvoin

ylläpitämään pitempää keskus-

telua.

*Tuottaa sujuvasti joitakin

tuttuja jaksoja, mutta puheessa

on paljon hyvin ilmeisiä taukoja

ja vääriä aloituksia.

* Ääntäminen on ymmärrettä-

vää, vaikka vieras korostus on

hyvin ilmeistä ja ääntämisvir-

heistä voi koitua satunnaisia

ymmärtämisongelmia.

*Osaa helposti ennakoitavan

perussanaston ja monia keskei-

simpiä rakenteita (kuten men-

neen ajan muotoja ja konjunkti-

oita).

* Hallitsee kaikkein yksinker-

taisimman kieliopin alkeellises-

sa vapaassa puheessa, mutta

virheitä esiintyy yhä paljon

perusrakenteissakin.

*Ymmärtää yksinkertaisia

ja kaikkein tavanomaisinta

sanastoa sisältäviä tekstejä

(yksityiskirjeitä, pikku-

uutisia, arkisimpia käyttö-

ohjeita).

* Ymmärtää tekstin pää-

ajatukset ja joitakin yksi-

tyiskohtia parin kappaleen

pituisesta tekstistä. Osaa

paikantaa ja verrata yksittäi-

siä tietoja ja pystyy hyvin

yksinkertaiseen päättelyyn

kontekstin avulla.

* Lyhyenkin tekstipätkän

lukeminen ja ymmärtämi-

nen on hidasta.

* Selviytyy kirjoittamalla kaik-

kein rutiininomaisimmista arkiti-

lanteista.

* Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksin-

kertaisia viestejä (henkilökohtai-

set kirjeet, lappuset), jotka liitty-

vät arkisiin tarpeisiin sekä yksin-

kertaisia, luettelomaisia kuvauk-

sia hyvin tutuista aiheista (todelli-

sista tai kuvitteellisista henkilöis-

tä, tapahtumista, omista ja per-

heen suunnitelmista).

*Osaa käyttää perustarpeisiin

liittyvää konkreettia sanastoa

ja perusaikamuotoja sekä yk-

sinkertaisin sidossanoin (ja,

mutta) liitettyjä rinnasteisia

lauseita.

*Kirjoittaa kaikkein yksinker-

taisimmat sanat ja rakenteet

melko oikein, mutta tekee

toistuvasti virheitä perusasi-

oissa (aikamuodot, taivutus)

ja tuottaa paljon kömpelöitä

ilmaisuja vapaassa tuotokses-

sa.

229

Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta


A2.

2

Kehitty-

vä pe-

ruskieli-

taito

* Ymmärtää tarpeeksi kye-

täkseen tyydyttämään

konkreetit tarpeensa. Pys-

tyy seuraamaan hyvin

summittaisesti selväpiirtei-

sen asiapuheen pääkohtia.

*Pystyy yleensä tunnista-

maan ympärillään käytävän

keskustelun aiheen. Ym-

märtää tavallista sanastoa

ja hyvin rajallisen joukon

idiomeja tuttuja aiheita tai

yleistietoa käsittelevässä

tilannesidonnaisessa pu-

heessa.



yleispuhekieltä, joka ään-

netään hitaasti ja selvästi.

Toistoa tarvitaan melko

usein.

* Osaa esittää pienen, luettelo-

maisen kuvauksen lähipiiristään

ja sen jokapäiväisistä puolista.

Pystyy osallistumaan rutiinin-

omaisiin keskusteluihin omista

tai itselleen tärkeistä asioista.

Voi tarvita apua keskustelussa

ja vältellä joitakin aihepiirejä.

*Puhe on välillä sujuvaa, mutta

erilaiset katkokset ovat hyvin

ilmeisiä.

*Ääntäminen on ymmärrettä-

vää, vaikka vieras korostus on

ilmeistä ja ääntämisvirheitä

esiintyy.

*Osaa kohtalaisen hyvin taval-

lisen, jokapäiväisen sanaston ja

jonkin verran idiomaattisia il-

maisuja. Osaa useita yksinker-

taisia ja myös joitakin vaati-

vampia rakenteita.

* Laajemmassa vapaassa pu-

heessa esiintyy paljon virheitä

perusasioissa (esim. verbien

aikamuodoissa) ja ne voivat

joskus haitata ymmärrettävyyt-

tä.

*Ymmärtää pääasiat ja joi-

takin yksityiskohtia muuta-

man kappaleen pituisista

viesteistä jonkin verran

vaativissa arkisissa yhteyk-

sissä (mainokset, kirjeet,

ruokalistat, aikataulut) sekä

faktatekstejä (käyttöohjeet,

pikku-uutiset).

* Pystyy hankkimaan hel-

posti ennakoitavaa uutta

tietoa tutuista aiheista sel-

keästi jäsennellystä muuta-

man kappaleen pituisesta

tekstistä. Osaa päätellä tun-

temattomien sanojen merki-

tyksiä niiden kieliasusta ja

kontekstista.

* Tarvitsee usein uudelleen

lukemista ja apuvälineitä

tekstikappaleen ymmärtä-

miseksi.

* Selviytyy kirjoittamalla tavan-

omaisissa arkitilanteissa.

*Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen,

yksinkertaisen kuvauksen tapah-

tumista, menneistä toimista ja

henkilökohtaisista kokemuksista

tai elinympäristönsä arkipäiväi-

sistä puolista (lyhyet kirjeet,

muistilaput, hakemukset, puhe-

linviestit).

*Osaa arkisen perussanaston,

rakenteet ja tavallisimmat sidos-

keinot.

* Kirjoittaa yksinkertaiset sa-

nat ja rakenteet oikein, mutta

tekee virheitä harvinaisem-

missa rakenteissa ja muodois-

sa ja tuottaa kömpelöitä il-

maisuja.

230

Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässä


B1.

1

Toimiva

peruskie-

li-taito

*Ymmärtää pääajatukset ja

keskeisiä yksityiskohtia

puheesta, joka käsittelee

koulussa, työssä tai vapaa-

aikana säännöllisesti tois-

tuvia teemoja mukaan luki-

en lyhyt kerronta. Tavoittaa

radiouutisten, elokuvien,

tv-ohjelmien ja selkeiden

puhelinviestien pääkohdat.

* Pystyy seuraamaan yhtei-

seen kokemukseen tai

yleistietoon perustuvaa

puhetta. Ymmärtää tavallis-

ta sanastoa ja rajallisen

joukon idiomeja.

* Pitemmän viestin ymmär-

täminen edellyttää normaa-

lia hitaampaa ja selkeäm-

pää yleiskielistä puhetta.

Toistoa tarvitaan silloin

tällöin.

*Osaa kertoa tutuista asioista

myös joitakin yksityiskohtia.

Selviytyy kielialueella tavalli-

simmista arkitilanteista ja epä-

virallisista keskusteluista. Osaa

viestiä itselleen tärkeistä asiois-

ta myös hieman vaativammissa

tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys

tai käsitteelliset aiheet tuottavat

ilmeisiä vaikeuksia.

*Pitää yllä ymmärrettävää pu-

hetta, vaikka pitemmissä puhe-

jaksoissa esiintyy taukoja ja

epäröintiä.

*Ääntäminen on selvästi ym-

märrettävää, vaikka vieras ko-

rostus on joskus ilmeistä ja ään-

tämisvirheitä esiintyy jonkin

verran.

*Osaa käyttää melko laajaa

jokapäiväistä sanastoa ja joita-

kin yleisiä fraaseja ja idiomeja.

Käyttää useita erilaisia rakentei-

ta.

* Laajemmassa vapaassa pu-

heessa kielioppivirheet ovat

tavallisia (esim. artikkeleita ja

päätteitä puuttuu), mutta ne

haittaavat harvoin ymmärrettä-

vyyttä.

*Pystyy lukemaan monen-

laisia, muutaman sivun pi-

tuisia tekstejä (taulukot,

kalenterit, kurssiohjelmat,

keittokirjat) tutuista aiheista

ja seuraamaan tekstin pää-

ajatuksia, avainsanoja ja

tärkeitä yksityiskohtia myös

valmistautumatta.

* Pystyy seuraamaan tuttua

aihetta käsittelevän pa-

risivuisen tekstin pääajatuk-

sia, avainsanoja ja tärkeitä

yksityiskohtia.

* Arkikokemuksesta poik-

keavien aiheiden ja tekstin

yksityiskohtien ymmärtä-

minen voi olla puutteellista.

* Pystyy kirjoittamaan ymmärret-

tävän, jonkin verran yksityiskoh-

taistakin arkitietoa välittävän

tekstin tutuista, itseään kiinnosta-

vista todellisista tai kuvitelluista

aiheista.

*Osaa kirjoittaa selväpiirteisen

sidosteisen tekstin liittämällä eril-

liset ilmaukset peräkkäin jaksoik-

si (kirjeet, kuvaukset, tarinat,

puhelinviestit). Pystyy välittä-

mään tehokkaasti tuttua tietoa

tavallisimmissa kirjallisen vies-

tinnän muodoissa.

*Osaa useimpien tutuissa tilan-

teissa tarvittavien tekstien laadin-

taan riittävän sanaston ja raken-

teet, vaikka teksteissä esiintyy

interferenssiä ja ilmeisiä kier-

toilmaisuja.

* Rutiininomainen kieliaines

ja perusrakenteet ovat jo suh-

teellisen virheettömiä, mutta

jotkut vaativammat rakenteet

ja sanaliitot tuottavat ongel-

mia.

231

Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässä


B1.

2

Sujuva

peruskie-

li-taito

* Ymmärtää selväpiirteistä

asiatietoa, joka liittyy tut-

tuihin ja melko yleisiin

aiheisiin jonkin verran vaa-

tivissa yhteyksissä (epäsuo-

ra tiedustelu, työkeskuste-

lut, ennakoitavissa olevat

puhelinviestit).

* Ymmärtää pääkohdat ja

tärkeimmät yksityiskohdat

ympärillään käytävästä

laajemmasta muodollisesta

ja epämuodollisesta kes-

kustelusta.

* Ymmärtäminen edellyt-

tää yleiskieltä tai melko

tuttua aksenttia sekä satun-

naisia toistoja ja uudel-

leenmuotoiluja. Nopea syn-

typeräisten välinen keskus-

telu ja vieraiden aiheiden

tuntemattomat yksityiskoh-

dat tuottavat vaikeuksia.

*Osaa kertoa tavallisista, konk-

reeteista aiheista kuvaillen, eri-

tellen ja vertaillen ja selostaa

myös muita aiheita, kuten elo-

kuvia, kirjoja tai musiikkia.

Osaa viestiä varmasti useim-

missa tavallisissa tilanteissa.

Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole

kovin tarkkaa.

*Osaa ilmaista itseään suhteel-

lisen vaivattomasti. Vaikka

taukoja ja katkoksia esiintyy,

puhe jatkuu ja viesti välittyy.

*Ääntäminen on hyvin ymmär-

rettävää, vaikka intonaatio ja

painotus eivät ole aivan kohde-

kielen mukaisia.

*Osaa käyttää kohtalaisen laa-

jaa sanastoa ja tavallisia

idiomeja. Käyttää myös monen-

laisia rakenteita ja mutkikkaita-

kin lauseita.

* Kielioppivirheitä esiintyy

jonkin verran, mutta ne haittaa-

vat harvoin laajempaakaan vies-

tintää.

* Pystyy lukemaan muuta-

man kappaleen pituisia teks-

tejä monenlaisista aiheista

(lehtiartikkelit, esitteet,

käyttöohjeet, yksinkertainen

kaunokirjallisuus) ja selvi-

ää myös jonkin verran päät-

telyä vaativista teksteistä

käytännönläheisissä ja itsel-

leen tärkeissä tilanteissa.

* Pystyy etsimään ja yhdis-

telemään tietoja useammas-

ta muutaman sivun pituises-

ta tekstistä suorittaakseen

jonkin tehtävän.

* Pitkien tekstien jotkin

yksityiskohdat ja sävyt saat-

tavat jäädä epäselviksi.

*Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia

ja julkisempiakin viestejä, kertoa

niissä uutisia ja ilmaista ajatuksi-

aan tutuista abstrakteista ja kult-

tuuriaiheista, kuten musiikista tai

elokuvista.

* Osaa kirjoittaa muutaman

kappaleen pituisen jäsenty-

neen tekstin (muistiinpanoja,

lyhyitä yhteenvetoja ja selos-

tuksia selväpiirteisen keskus-

telun tai esityksen pohjalta).

Osaa esittää jonkin verran tu-

kitietoa pääajatuksille ja ottaa

lukijan huomioon.

* Hallitsee melko monenlaiseen

kirjoittamiseen tarvittavaa sanas-

toa ja lauserakenteita. Osaa il-

maista rinnasteisuutta ja alistei-

suutta.

*Pystyy kirjoittamaan ym-

märrettävää ja kohtuullisen

virheetöntä kieltä, vaikka vir-

heitä esiintyy vaativissa ra-

kenteissa, tekstin jäsentelyssä

ja tyylissä ja vaikka äidinkie-

len tai jonkin muun kielen

vaikutus on ilmeinen.

232

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa


B2.

1

Itsenäi-

sen kieli-

taidon

perustaso

* Ymmärtää asiallisesti ja

kielellisesti kompleksisen

puheen pääajatukset, kun

se käsittelee konkreetteja

tai abstrakteja aiheita.

Pystyy seuraamaan ylei-

sesti kiinnostavaa yksi-

tyiskohtaista kerrontaa

(uutiset, haastattelut, elo-

kuvat, luennot).

* Ymmärtää puheen pää-

kohdat, puhujan tarkoituk-

sen, asenteita, muodolli-

suusastetta ja tyyliä. Pystyy

seuraamaan laajaa puhetta

ja monimutkaista argumen-

tointia, jos puheen kulku on

selvästi merkitty erilaisin

jäsentimin (sidesanat, ryt-

mitys). Pystyy tiivistämään

tai ilmaisemaan kuulemas-

taan avainkohdat ja tärkeät

yksityiskohdat.

* Ymmärtää suuren osan

ympärillään käytävästä

keskustelusta, mutta voi

kokea vaikeaksi ymmärtää

useamman syntyperäisen

välistä keskustelua, jos

nämä eivät mitenkään hel-

*Osaa esittää selkeitä, täsmälli-

siä kuvauksia monista koke-

muspiiriinsä liittyvistä asioista,

kertoa tuntemuksista sekä tuoda

esiin tapahtumien ja kokemus-

ten henkilökohtaisen merkityk-

sen. Pystyy osallistumaan aktii-

visesti useimpiin käytännölli-

siin ja sosiaalisiin tilanteisiin

sekä melko muodollisiin kes-

kusteluihin. Pystyy säännölli-

seen vuorovaikutukseen synty-

peräisten kanssa vaikuttamatta

tahattomasti huvittavalta tai

ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu

ei aina ole täysin tyylikästä.

*Pystyy tuottamaan puhejakso-

ja melko tasaiseen tahtiin, ja

puheessa on vain harvoin pi-

tempiä taukoja.

*Ääntäminen ja intonaatio ovat

selkeitä ja luontevia.

*Osaa käyttää monipuolisesti

kielen rakenteita ja laajahkoa

sanastoa mukaan lukien

idiomaattinen ja käsitteellinen

sanasto. Osoittaa kasvavaa tai-

toa reagoida sopivasti tilanteen

asettamiin muotovaatimuksiin.

* Kieliopin hallinta on melko

hyvää, eivätkä satunnaiset vir-

*Pystyy lukemaan itsenäi-

sesti muutaman sivun pitui-

sia tekstejä (lehtiartikkelei-

ta, novelleja, viihde- ja tie-

tokirjallisuutta, raportteja ja

yksityiskohtaisia ohjeita)

oman alan tai yleisistä ai-

heista. Tekstit voivat käsi-

tellä abstrakteja, käsitteelli-

siä tai ammatillisia aiheita,

ja niissä on tosiasioita, asen-

teita ja mielipiteitä.

*Pystyy tunnistamaan kir-

joittajan ja tekstin tarkoituk-

sen, paikantamaan useita eri

yksityiskohtia pitkästä teks-

tistä. Pystyy nopeasti tun-

nistamaan tekstin sisällön ja

uusien tietojen käyttöarvon

päättääkseen, kannattaako

tekstiin tutustua tarkemmin.

* Vaikeuksia tuottavat vain

pitkien tekstien idiomit ja

kulttuuriviittaukset.

* Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksi-

tyiskohtaisia tekstejä monista

itseään kiinnostavista aihepiireis-

tä, tutuista abstrakteista aiheista,

rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä

muodollisempia sosiaalisia vies-

tejä (arvostelut, liikekirjeet, oh-

jeet, hakemukset, yhteenvedot).

*Osaa kirjoittaessaan ilmaista

tietoja ja näkemyksiä tehok-

kaasti ja kommentoida mui-

den näkemyksiä. Osaa yhdis-

tellä tai tiivistää eri lähteistä

poimittuja tietoja omaan teks-

tiin.

* Osaa laajan sanaston ja vaa-

tivia lauserakenteita sekä kie-

lelliset keinot selkeän, sidos-

teisen tekstin laatimiseksi.

Sävyn ja tyylin joustavuus on

rajallinen, ja pitkässä esityk-

sessä voi ilmetä hyppäyksiä

asiasta toiseen.

* Hallitsee melko hyvin oikein-

kirjoituksen, kieliopin ja väli-

merkkien käytön, eivätkä virheet

johda väärinkäsityksiin. Tuotok-

sessa saattaa näkyä äidinkielen

vaikutus. Vaativat rakenteet sekä

ilmaisun ja tyylin joustavuus tuot-

233

pota sanottavaansa. heet yleensä haittaa ymmärret-

tävyyttä.

tavat ongelmia.

234

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa


B2.

2

Toimiva

itsenäinen

kielitaito

* Ymmärtää elävää tai

tallennettua, selkeästi

jäsentynyttä yleiskielistä

puhetta kaikissa sosiaa-

lisen elämän, koulutuk-

sen ja työelämän tilan-

teissa (myös muodolli-

nen keskustelu ja synty-

peräisten välinen vilkas

keskustelu).

* Pystyy yhdistämään

vaativia tehtäviä varten

kompleksista ja yksi-

tyiskohtaista tietoa kuu-

lemistaan laajoista kes-

kusteluista tai esityksis-

tä. Osaa päätellä ääneen

lausumattomia asenteita

ja sosiokulttuurisia viit-

teitä sekä arvioida kriit-

tisesti kuulemaansa.

* Ymmärtää vieraita pu-

hujia ja kielimuotoja.

Huomattava taustamelu,

kielellinen huumori ja

harvinaisemmat idiomit ja

kulttuuriviittaukset saatta-

vat yhä tuottaa vaikeuksia.

*Osaa pitää valmistellun esityk-

sen monenlaisista yleisistäkin

aiheista. Pystyy tehokkaaseen

sosiaaliseen vuorovaikutukseen

syntyperäisten kanssa. Osaa

keskustella ja neuvotella monis-

ta asioista, esittää ja kommen-

toida vaativia ajatuskulkuja ja

kytkeä sanottavansa toisten

puheenvuoroihin. Osaa ilmaista

itseään varmasti, selkeästi ja

kohteliaasti tilanteen vaatimalla

tavalla. Esitys voi olla kaava-

maista, ja puhuja turvautuu

toisinaan kiertoilmauksiin.

*Osaa viestiä spontaanisti,

usein hyvinkin sujuvasti ja vai-

vattomasti satunnaisista epä-

röinneistä huolimatta.

*Ääntäminen ja intonaatio

ovat hyvin selkeitä ja luon-

tevia.

* Hallitsee laajasti kielelliset

keinot ilmaista konkreetteja ja

käsitteellisiä, tuttuja ja tunte-

mattomia aiheita varmasti, sel-

keästi ja tilanteen vaatimaa

muodollisuusastetta noudattaen.

Kielelliset syyt rajoittavat il-

maisua erittäin harvoin.

* Kieliopin hallinta on hyvää.

*Pystyy lukemaan itsenäi-

sesti usean sivun pituisia,

eri tarkoituksiin laadittuja

kompleksisia tekstejä (päi-

välehtiä, novelleja, kauno-

kirjallisuutta). Jotkin näistä

voivat olla vain osittain

tuttuja tai tuntemattomia,

mutta henkilön itsensä kan-

nalta merkityksellisiä.

* Pystyy tunnistamaan kir-

joittajan asennoitumisen ja

tekstin tarkoituksen. Pystyy

paikantamaan ja yhdistä-

mään useita käsitteellisiä

tietoja monimutkaisista

teksteistä. Ymmärtää riittä-

västi tiivistääkseen pääkoh-

dat tai ilmaistakseen ne toi-

sin sanoin.

* Vaikeuksia tuottavat vain

pitkien tekstien harvinai-

semmat idiomit ja kulttuuri-

viittaukset.

*Osaa kirjoittaa selkeitä, yksi-

tyiskohtaisia, muodollisia ja epä-

muodollisia tekstejä monimutkai-

sista todellisista tai kuvitelluista

tapahtumista ja kokemuksista

enimmäkseen tutuille ja toisinaan

tuntemattomille lukijoille. Osaa

kirjoittaa esseen, muodollisen tai

epämuodollisen selostuksen,

muistiinpanoja jatkotehtäviä var-

ten ja yhteenvetoja.

*Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsen-

tyneen tekstin, ilmaista kantansa,

kehitellä argumentteja systemaat-

tisesti, analysoida, pohtia ja tiivis-

tää tietoa ja ajatuksia.

* Kielellinen ilmaisuvarasto ei

rajoita havaittavasti kirjoittamis-

ta.

* Hallitsee hyvin kieliopin,

sanaston ja tekstin jäsennyk-

sen. Virheitä voi esiintyä har-

vinaisissa rakenteissa ja

idiomaattisissa ilmauksissa

sekä tyyliseikoissa.

235

Usein puhuja korjaa virheensä

itse, eivätkä virheet haittaa

ymmärrettävyyttä.

Taitotasot C1-

C2

Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa

Kuullun ymmärtämi-

nen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen

C1.

1

Taitavan

kielitaidon

perustaso

*Ymmärtää suhteelli-

sen vaivattomasti pi-

tempääkin puhetta tai

esitystä (elokuvia, lu-

entoja, keskusteluja,

väittelyjä) erilaisista

tutuista ja yleisistä

aiheista myös silloin,

kun puhe ei ole selke-

ästi jäsenneltyä ja si-

sältää idiomaattisia

ilmauksia ja rekiste-

rinvaihdoksia.

*Ymmärtää hyvin eri-

laisia äänitemateriaaleja

yksityiskohtaisesti ja

puhujien välisiä suhteita

*Osaa pitää pitkähkön, val-

mistellun muodollisenkin esi-

tyksen. Pystyy ottamaan ak-

tiivisesti osaa monimutkaisiin

käsitteellisiä ja yksityiskohtia

sisältäviin tilanteisiin ja joh-

taa rutiiniluonteisia kokouk-

sia ja pienryhmiä. Osaa käyt-

tää kieltä monenlaiseen sosi-

aaliseen vuorovaikutukseen.

Tyylilajien ja kielimuotojen

vaihtelu tuottaa vaikeuksia.

*Osaa viestiä sujuvasti, spon-

taanisti ja lähes vaivattomasti.

*Osaa vaihdella intonaatiota ja

sijoittaa lausepainot oikein il-

maistakseen kaikkein hienoim-

*Ymmärtää yksityiskohtai-

sesti pitkähköjä, kompleksi-

sia tekstejä eri aloilta.

*Pystyy vaihtelemaan luku-

tapaansa tarpeen mukaan.

Osaa lukea kriittisesti ja

tyylillisiä vivahteita arvioi-

den sekä tunnistaa kirjoitta-

jan asennoitumisen ja teks-

tin piilomerkityksiä. Pystyy

paikantamaan ja yhdistä-

mään useita käsitteellisiä

tietoja monimutkaisista

teksteistä, tiivistämään ne ja

tekemään niistä vaativia

johtopäätöksiä.

*Vaativimmat yksityiskoh-

*Pystyy kirjoittamaan selkeitä,

hyvin jäsentyneitä tekstejä mo-

nimutkaisista aiheista, ilmaise-

maan itseään täsmällisesti ja ot-

tamaan huomioon vastaanottajan.

Osaa kirjoittaa todellisista ja ku-

vitteellisista aiheista varmalla,

persoonallisella tyylillä käyttäen

kieltä joustavasti ja monitasoises-

ti. Pystyy kirjoittamaan selkeitä ja

laajoja selostuksia vaativistakin

aiheista.

*Osoittaa, että hallitsee monia

keinoja tekstin jäsentämiseksi ja

sidosteisuuden edistämiseksi.

*Kielellinen ilmaisuvarasto on

hyvin laaja. Hallitsee hyvin

236

ja tarkoituksia tunnista-

en.

*Vieras aksentti tai hy-

vin murteellinen puhe-

kieli tuottavat vaikeuk-

sia.

piakin merkitysvivahteita.

*Sanasto ja rakenteisto ovat

hyvin laajat ja rajoittavat ilmai-

sua erittäin harvoin. Osaa il-

maista itseään varmasti, selke-

ästi ja kohteliaasti tilanteen

vaatimalla tavalla.

*Kieliopin hallinta on hyvää.

Satunnaiset virheet eivät hanka-

loita ymmärtämistä, ja puhuja

osaa korjata ne itse.

dat ja idiomaattiset teksti-

kohdat saattavat vaatia use-

amman lukukerran tai apu-

välineiden käyttöä.

idiomaattiset ilmaukset ja tavalli-

set sanonnat.

* Hallitsee erittäin hyvin kie-

liopin, sanaston ja tekstin jäsen-

nyksen. Virheitä voi esiintyä sa-

tunnaisesti idiomaattisissa ilma-

uksissa sekä tyyliseikoissa.

LIITE 2 Valtioneuvoston asetus 1435/2001

Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2001

Valtioneuvoston asetus

perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain

(628/1998) 14 §:n 1 momentin nojalla:

1 luku

Yleistä

1 §

Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esiopetuksen, perusopetuksen, lisäopetuksen ja maahanmuuttajille järjestet-

tävän perusopetukseen valmistavan opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä perusopetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppi-

aineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako).

2 luku

Opetuksen valtakunnalliset tavoitteet

2 §

Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäris-

töään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi. Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen

ja työn arvostaminen. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin ta-

poihin.

Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevai-

suuteen ja luottamukseen. Opetuksella tuetaan myös aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista ja annetaan valmiuksia toimia demokraatti-

sessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää kestävää kehitystä.

3 §

Tarpeelliset tiedot ja taidot

Opetuksen tulee antaa oppilaille perusta laajaan yleissivistykseen sekä aineksia ja virikkeitä maailmankuvan avartumiseen ja syvenemiseen. Tä-

mä edellyttää ihmisten tunteiden ja tarpeiden, uskontojen ja elämänkatsomusten, historian, kulttuurin ja kirjallisuuden, luonnon ja terveyden sekä

talouden ja teknologian tuntemusta. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien eri aloilta sekä mahdollisuuksia ke-

hittää käden taitoja ja luovuutta sekä liikunnan taitoja.

Opetuksessa tuetaan oppilaiden ajattelun ja viestinnän taitojen kehittymistä. Tavoitteena on äidinkielen monipuolinen hallinta sekä valmiudet

vuorovaikutukseen myös toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä. Tavoitteena on, että oppilaat oppivat matemaattisen ajattelun ja matema-

tiikan soveltamisen perusteita sekä hallitsevat tietoja viestintätekniikkaa.

239

Muulla kuin äidinkielellä annettavassa opetuksessa oppilaille annetaan lisäksi opetuksessa käytettävään kieleen ja siihen liittyvään kulttuuriin

perustuvia erityisiä tietoja, taitoja ja valmiuksia. Opetuksen järjestämisluvan mukaan erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilli-

seen järjestelmään perustuvassa opetuksessa oppilaille annetaan myös opetuksen perustana olevaan maailmankatsomukseen tai kasvatusopilli-

seen järjestelmään perustuvia tietoja, taitoja ja valmiuksia.

4 §

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja elinikäinen oppiminen Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mu-

kaista opetusta, ohjausta ja tukea. Opetuksessa otetaan erityisesti huomioon tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot.

Oppilashuollon tulee edistää oppilaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja siten turvata hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset.

Oppimisympäristön tulee antaa oppilaalle mahdollisuuksia kasvuun ja oppimiseen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Erityistä huomiota kiinnitetään

oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja voittamiseen sekä syrjäytymisen torjumiseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen.

Oppilaita ohjataan ja kannustetaan omatoimiseen, kriittiseen tiedonhankintaan ja monipuolisiin yhteistyötaitoihin. Oppimistaitojen kehittämises-

sä pyritään tuottamaan valmiudet ja halu jatko-opintoihin ja koko elämän kestävään oppimiseen. Tavoitteena on, että oppilaalle kehittyy myön-

teinen minäkuva. Oppilaita autetaan jäsentämään ja hyödyntämään oppimaansa.

5 §

Muille kuin oppivelvollisuuttaan suorittaville oppilaille annettavan opetuksen erityiset tavoitteet Esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lap-

sen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla.

Lisäopetuksen erityisenä tavoitteena on kehittää nuoren valmiuksia uranvalintaan, parantaa edellytyksiä jatko-opintoihin sekä edistää elämänhal-

lintataitoja.

Aikuisille annettavan perusopetuksen erityisenä tavoitteena on oppilaan elämänkokemus, olosuhteet ja ikä huomioon ottaen tarjota mahdollisuus

saavuttaa perusopetuksen tiedot ja taidot sekä jatko-opintovalmiudet.

Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin

kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja

kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman kult-

tuurin tuntemusta.

3 luku

Perusopetuksen tuntijako

6 §

Oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijako Perusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppiaineiden ja niistä muodostettujen aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen seuraavasti:

Aineryhmä, Vuosiviikkotunnit1) opetuksen aloit-

tamisajankohdasta tai edellisestä Vuosiviikko-

oppiaine tuntien määrityskohdasta laskettuna

vähintään:

tunnit yhteensä

vähintään:

240

Vuosiluokat

1 2 3 4 5 6 7 8 9

Äidinkieli ja kirjalli-

suus 14

1

4 14

4

2

Vuosiluokilta 1-6 alka-

va kieli (A-kieli) - - 8 8

1

6

Vuosiluokilta 7-9 alka-

va kieli (B-kieli) - - - - - - 6 6

Matematiikka 6 1

2 14

3

2

Ympäristö- ja luonnon-

tieto 9

3

1

Ympäristöoppi

Biologia ja maantieto 3 7

Fysiikka ja kemia 2 7

Terveystieto 2)

3

Uskonto tai elämänkat-

somustieto 6 5

1

1

Historia ja yhteiskun-

taoppi - - - - 3 7

1

0

Taide ja taitoaineet 2

6 30

5

6

Musiikki 4 3

Kuvataide 4 4

Käsityö 4 7

Liikunta 8 10

Kotitalous - - - - - - 3 3

Oppilaanohjaus - - - - - - 2 2

Valinnaiset aineet 1

3

Vapaaehtoinen A-kieli - - 6 63)

1

2

1)

Vuosiviikkotunti = 38 oppituntia 2)

Terveystietoa opetetaan integroidusti vuosiluokilla 1-6 ja kolme vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 7-9.

241

3) Oppilas voi vuosiluokilla 7-9, kielestä riippuen, opiskella vapaaehtoista A-kieltä joko valinnaisena aineena tai B-kielen sijasta opetettavana

yhteisenä aineena. - Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä

Valinnaisena aineena voidaan opettaa 1 momentissa mainittujen oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodos-

tettuja kokonaisuuksia, vieraita kieliä sekä tietotekniikkaan liittyviä aineita. Valinnaisten aineiden nimet määritellään opetussuunnitelmassa.

7 §

Muille kuin oppivelvollisille annettavan perusopetuksen tuntijako Perusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppiaineiden ja niistä muodostettujen aineryhmien opetukseen seuraavasti:

Aineryhmä Pakolliset kurssit Valinnaisena tarjottavi-

en

Oppiaine vähintään kurssien vähimmäismää-

rä

Äidinkieli ja kirjallisuus 4 1

Kielet 14 6

Toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet

Matematiikka 8 1

Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 2

Yhteiskunnalliset ja luonnontieteelliset aineet 12

Historia ja yhteiskuntaoppi

Fysiikka

Kemia

Biologia

Maantieto

Muita perusopetukseen soveltuvia aineita tai aihealu-

eita

Yhteensä vähintään 44

Oppilaan tulee valita 1 momentissa säädetyistä yhteiskunnallisten ja luonnontieteellisten aineiden ryhmään kuuluvista aineista vähintään neljä.

Oppilaan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-kielen oppimäärän mukaisesti ja vähintään yhtä kieltä B-kielen oppimäärän mukaisesti. Oppi-

laalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa vierasta kieltä.

Vankilassa järjestettävässä opetuksessa voidaan poiketa 1 momentista sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

8 §

Kieltenopetusta koskevat erityissäännökset Jos opetus annetaan osittain tai kokonaan muulla kuin koulun opetuskielellä, voidaan äidinkielen ja kirjallisuuden sekä A-kielen opettamiseen

käytettävä tuntimäärä jakaa 6 tai 7 §:stä poiketen koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sekä opetuksessa käytet-

242

tävän kielen opettamiseen opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tuntimäärä tulee määrittää siten, että koulun opetuskielen mukaan määräy-

tyvän äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa voidaan perusopetuksen aikana saavuttaa äidinkielelle ja kirjallisuudelle asetetut tavoitteet. Kou-

lun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärän tulee olla kuitenkin vähintään puolet äidinkielen ja kirjallisuuden

sekä A-kielen 6 tai 7 §:n mukaisesta tunti- ja kurssimäärästä perusopetuksen aikana.

Koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain

suomen tai ruotsin kieltä erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti.

Jos saamenkieliselle, romanikieliselle tai vieraskieliselle oppilaalle opetetaan perusopetuslain 12 §:n mukaan äidinkielenä oppilaan omaa äidin-

kieltä, voidaan oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden sekä muiden kielten opettamiseen käytettävä tuntimäärä jakaa 6 tai 7 §:stä poiketen kielten

opettamiseen opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tässä momentissa tarkoitetulle oppilaalle opetetaan toisen kotimaisen kielen sijasta suo-

men kieltä tai ruotsin kieltä erityisen oppimäärän mukaisesti.

Koulussa, jossa on saamelaisten kotiseutualueella asuvia oppilaita, tulee valinnaisena aineena olla saamen kieli. Koulussa, jossa saamenkielisille,

romanikielisille ja vieraskielisille oppilaille opetetaan äidinkielenä oppilaan omaa äidinkieltä, tulee valinnaisena aineena olla ruotsin kieli tai

suomen kieli.

Viittomakielen opetus järjestetään äidinkieleen ja kirjallisuuteen sekä muihin kieliin varatuilla tunneilla.

9 §

Erityisopetusta koskevat erityissäännökset Perusopetuslain 17 §:n 2 momentin mukaan erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus voidaan, jos se on oppilaan oppimisedel-

lytykset huomioon ottaen perusteltua, järjestää perusopetuslain 18 §:n perusteella 6 tai 7 §:stä poiketen siten kuin oppilaalle laaditussa henkilö-

kohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määrätään.

Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettujen pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjes-

tää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden

opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain siten kuin opetussuunnitelmassa

määrätään.

10 §

Erityisen koulutustehtävän saaneen opetuksen järjestäjän antamaa opetusta koskevat erityissäännökset Perusopetuslain 7 §:n 3 momentin mukaisen erityisen koulutustehtävän saaneen opetuksen järjestäjän antamassa opetuksessa voidaan poiketa 6

tai 7 §:stä sen mukaan kuin opetuksen järjestämisluvassa määrätään.

11 §

Erinäiset määräykset Opetussuunnitelman perusteissa määrätään ne tiedot ja taidot, jotka oppilaan tulee perusopetuksen oppimäärän suorittaessaan saavuttaa.

4 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

12 §

Voimaantulo

243

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2002.

Tällä asetuksella kumotaan peruskoulun tuntijaosta 23 päivänä syyskuuta 1993 annettu valtioneuvoston päätös (834/1993) sekä aikuislukion tun-

tijaosta 26 päivänä syyskuuta 1994 annetun opetusministeriön päätöksen (873/1994) 1 § ja 3 §:n 4 momentti, ensin mainittu säädös siihen myö-

hemmin tehtyine muutoksineen ja jälkimmäisen säädöksen 3 §:n 4 momentti sellaisena kuin se on päätöksessä 1203/1998.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

13 §

Siirtymäsäännös Edellä 12 §:n 2 momentissa mainittujen päätösten mukaan laadittua opetussuunnitelmaa voidaan noudattaa siihen saakka kunnes opetushallitus

päättää tämän asetuksen mukaisista opetussuunnitelman perusteista ja niiden mukaan laadittavien opetussuunnitelmien käyttöönotosta. Opetus-

hallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että tämän asetuksen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan viimeistenkin vuosi-

luokkien osalta käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 2006.

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2001

Opetusministeri

Maija Rask Johtaja

Kirsi Lindroos

244

LIITE 3 Kannuksen perusopetuksen tuntijako

Kannuksen kaupungin perusopetuksen tuntijako 1.8.2004 lukien

Perusopetuksen oppiaineiden opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa

kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen

vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia)

Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Min.

Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42 42

A-kieli >>> >>> 2 2 2 2 2 3 3 16 16

B-kieli >>> >>> >>> >>> >>> >>> 3 2 1 6 6

Matematiikka 3 4 4 4 4 4 3 3 4 33 32

Ympäristöoppi 2 2 3 2 9 (yht.)

Biologia ja maantieto 2 2 2 2 3 11 19

Fysiikka ja kemia >>> >>> >>> >>> 1 1 2 3 2 9 9

Terveystieto >>> >>> >>> >>> >>> >>> 0,6 1,4 1 3 3

Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 1 2 1 2 1 1 1 11 11

Historia ja yhteiskuntaoppi 2 1 2 2 3 10 10

Musiikki 1- 1- 2 2 2- 2- 1 7- 7

Kuvataide 1- 1- 2 2 2- 2- 2 8- 8

Käsityö 1- 1- 2 2 2- 2- 3 11- 11

Liikunta 2- 2- 2 2 2- 2- 2 2 2 18- 18

Kotitalous >>> >>> >>> >>> >>> >>> 3 3 3

Oppilaanohjaus >>> >>> >>> >>> >>> >>> 0,4 0,6 1 2 2

Valinnaiset aineet 7 6 13 13

Oppilaan vähimmäistuntimäärä 20 20 23 23 25 26 30 30 30 226 222

Vapaaehtoinen A-kieli 0 [12]

245

- - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä

( ) = Opetetaan valinnaisena

Vl.1-2 koulut saavat itse päättää taitoja taideaineisiin 1 vvt:n kohdentamisen

Vl.1-6 136 vvt ja 7-9 90 vvt - koululla oikeus ylittää oppilaan vähimmäistuntimäärä annettujen resurssien puitteissa

kannuksen kaupungin perusopetuksen … ja koulutus... · 2015-05-05 · suomi äidinkielenä 7.3...

Documents