0

Opinnäytetyö,

Rakennusterveysasiantuntija

RTA 2016 – 2017

Helsinki 2017

PÄIVI KALLI

Peruskorjauskohteen päätöksenteon

prosessi sisäilmateknisessä mielessä

1

Tiivistelmä

Rakennusterveysasiantuntijan koulutusohjelma 45 op. Opinnäytetyön jättöpäivämäärä

Tekijä(t)

Päivi Kalli

Ryhmä

RTA 2016 - 2017

Opinnäytetyön nimi

Peruskorjauskohteen päätöksenteon prosessi sisäilmateknisessä

mielessä

Sivu- ja

liitesivumäärä

51

Peruskorjaushankkeen päätöksenteon prosessissa on tärkeää, että hankkeen tavoitteet,

korjaustarpeet ja kustannukset ovat oikealla tasolla jo hankkeen alkuvaiheista lähtien.

Opinnäytetyössä selvitettiin kirjallisuusselvityksin rakennushankkeen vaiheet, ja niissä tehtävät

päätökset.

Opinnäytetyössä tutkittiin esimerkkikohteen avulla minkälaisia sisäilmaa heikentäviä,

kosteusteknisiä asioita ja kustannuksia lisääviä työvaiheita tulee esiin korjaustarveselvityksistä ja

tutkimuksista, joita ei ole huomioitu peruskorjaushankkeen tarveselvitysvaiheessa. Tämän

selvityksen tutkimuskysymykset ovat: voidaanko esimerkkikohteesta tehtävät johtopäätökset

hyödyntää muihin kohteisiin, voidaanko peruskorjauskohteen sisäilmateknisiä korjauksia

ennakoida kustannusarviossa sekä minkälaisiin sisäilmaa parantaviin toimenpiteisiin on syytä

varautua jo ennen suunnittelua ja mahdollisesti jo ennen tutkimuksiakin. Tähän työhön sisältyy

myös esimerkkikohteen työmenetelmien valinta.

Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena on laadittu muistilista peruskorjauskohteen riskien

ennakkohallinnasta alustavassa kustannusarviossa. Muistilistan avulla rakennuttaja pystyy jo

ennen kuntotutkimusta kartoittamaan alustavasti hankkeen korjaustarpeet ja riskitekijät

rakennusosittain sekä varautumaan niihin kustannusarviossa.

Avainsanat

Peruskorjaushankeen vaiheet, rakennuttaminen, kustannusarvio

Luottamuksellisuus

julkinen

2

Abstract

Healthy Buildings Training Programme 45 cr. Thesis submission date

Author(s)

Päivi Kalli

Class

RTA 2016 - 2017

Title

Renovation project decision process from technical indoor air point of

view

No . of pages and annexes

51

It is important in the renovation project decision process that targets, renovation requirements and

expenses are at the correct level from the beginning of the project. Literature survey was used in

this thesis work to resolve building project phases and decisions.

This thesis work used example target to find out what kind of indoor air weakening, moisture-

technical issues and cost increasing work phases will appear from repair report and examinations

which are not considered in the renovation project requirement phase. Examination questions in

this thesis are: can the conclusions of the example target be used in other projects, is it possible to

estimate indoor air costs in advance and what kind of indoor air improvement actions should be

taken before examinations and planning. This thesis also includes selected repair methods of the

example target.

The checklist of preliminary cost and risk estimation of the renovation project is

done as a result of this thesis. Builder can use the checklist to map preliminary repair

needs and risk factors by specified building sections and prepare for them in the cost

estimation.

Keywords

Renovation project phases, construction of buildings, cost estimation

Confidentiality

public

3

Sisällysluettelo

ESIPUHE

1.  Johdanto ............................................................................................................................. 6 

2.  Rakennushankkeen päävaiheet ........................................................................................... 7 

2.1.  Rakennushankkeen vaiheet ........................................................................................ 7 

2.1.1.  Hankkeen vaiheet ja päätöstilanteet ................................................................... 8 

2.1.2.  Tarveselvitysvaihe .............................................................................................. 8 

2.1.3.  Hankesuunnitteluvaihe ....................................................................................... 9 

2.1.4.  Suunnitteluvaihe ................................................................................................. 9 

2.1.5.  Rakentamisvaihe .............................................................................................. 10 

2.1.6.  Takuuaika ......................................................................................................... 10 

2.2.  Rakennushankkeen laatutavoitteet ........................................................................... 11 

2.3.  Rakennushankkeen kosteudenhallinta ...................................................................... 11 

2.3.1.  Kosteudenhallintaprosessi ................................................................................ 11 

2.3.2.  Kosteudenhallinnan laatutekijät ....................................................................... 12 

2.3.3.  Hankkeen kosteudenhallinnan tavoiteasettelu ................................................. 12 

2.3.4.  Hankkeen kosteusriskiluokka ........................................................................... 13 

2.3.5.  Kosteuslähteet .................................................................................................. 15 

2.4.  Rakennushankkeen tavoitehintamenettely ............................................................... 16 

2.5.  Rakennusosa-arvio menettely .................................................................................. 16 

3.  Sisäilma, Sisäilmasto ja Sisäilmastoluokitus ................................................................... 17 

3.1.  Sisäilma ja sisäilmasto ............................................................................................. 17 

3.2.  Sisäilmaa koskevia määräyksiä ja ohjeita ................................................................ 18 

3.3.  Sisäilmastoluokitus ................................................................................................... 18 

3.3.1.  Sisäilmastoluokituksen käyttö .......................................................................... 18 

3.3.2.  Sisäilmastotavoitteiden asettaminen ja luokituksen määrittäminen ................. 19 

3.3.3.  Sisäilmastoluokkien S1, S2 ja S3 kuvaukset .................................................... 19 

4

3.4.  Rakennustöiden puhtausluokitus .............................................................................. 20 

3.4.1.  Rakennustöiden puhtausluokka ........................................................................ 20 

3.4.2.  Sisäilmastoluokituksessa estetyt puhtausluokka P1 vaatimukset ..................... 21 

3.4.3.  Porin kaupungin rakennustöiden puhtausluokitusohje ..................................... 21 

4.  Case: Päiväkotirakennuksen vaiheittainen peruskorjaus .................................................. 22 

4.1.  Päiväkoti rakennus ................................................................................................... 22 

4.2.  Kohteen sisäilma- ja kosteustekniset tutkimukset .................................................... 23 

4.2.1.  Kellarien sisäilma- ja kosteustekniset tutkimukset ja niiden tulokset .............. 24 

4.2.2.  Välipohjien tutkimukset ................................................................................... 29 

4.2.3.  Vesikaton tutkimukset ...................................................................................... 34 

4.2.4.  Asbesti- ja haitta-ainekartoitukset .................................................................... 34 

4.3.  Sisäilman ja kosteusteknisten korjaustoimenpiteiden valinta ja suunnittelu ........... 36 

4.3.1.  Suunnitteluvaihe ............................................................................................... 36 

4.3.2.  Kellarin korjaustoimenpiteiden valinta ............................................................ 37 

4.3.3.  Ulkopuoliset korjaukset salaoja- ja sadevesijärjestelmät sekä perusmuurin

vedeneristys ...................................................................................................................... 38 

4.3.4.  Välipohjalaattojen korjaustoimenpiteiden valinta ............................................ 39 

4.3.5.  Vesikaton korjaustoimenpiteiden valinta ......................................................... 42 

4.4.  Kosteudenhallinta ..................................................................................................... 43 

5.  Rakennusten ja rakennusosien korjaustarpeet .................................................................. 43 

5.1.  Eri ikäisten rakennusten korjaustarpeet .................................................................... 43 

5.2.  Tarkastuslista rakennuttajille alustavan kustannusarvion laadintaa varten .............. 45 

6.  Johtopäätökset .................................................................................................................. 48 

LÄHDELUETTELO

5

ESIPUHE

Tämä työ on tehty Porin kaupungin palveluksessa opinnäytetyönä rakennusterveysasiantuntija

tutkintoa varten. Nykyään toimin kaupungin omistamien päiväkotikiinteistöjen

reviirirakennuttajana sekä päiväkotien investointihankkeiden rakennuttajainsinöörinä. Aihe

peruskorjaushankkeen päätöksentekoprosessista sisäilmateknisessä mielessä tuli toimiessani

aikaisemmin rakennushankkeiden kustannuslaskijana. Kustannuslaskentaan tuli hankkeita,

joille oli budjetti annettu talousarvioon, mutta hankkeen korjaustarve ja tavoitteet eivät

vastanneet budjettia. Peruskorjaushankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että heti alkuun

on oikeaa tietoa korjaustarpeesta, tavoitteista ja kustannuksista.

Haluan kiittää opinnäytetyön valvojaa Sirpa Sandelinia Satakunnan ammattikorkeakoulusta

arvokkaista neuvoista ja mielenkiinnosta työtäni kohtaan.

Erityiskiitokset haluan antaa perheelleni ymmärryksestä, joustavuudesta ja jokaisen panoksesta

ajankäytön, kotitöihin ja arjen haasteisiin opintojeni aikana.

Haluan kiittää myös työnantajaani Porin kaupunkia mahdollisuudesta osallistua

rakennusterveysasiantuntija koulutukseen.

Ulvilassa 14.4.2017

Päivi Kalli

6

1. JOHDANTO

Kaupungin talousarvio laaditaan kolmelle vuodelle eteenpäin ja edellisen vuoden keväällä

tehdään seuraavan vuoden talousarvioesitys. Talonrakennuksen investointihankkeen budjetti

joudutaan antamaan usein talousarvioraamien puitteissa jo ennen kuin peruskorjaushankkeesta

on tehty mitään selvityksiä tai tutkimuksia. Peruskorjaushankkeen tarveselvitys-, ja

hankesuunnitteluvaiheen sekä kuntotutkimusten ajoitus on haastavaa, koska tutkimuksiin ja

suunnitteluun ei ole riittäviä resursseja riittävän aikaisin. Toimivan kiinteistöstrategian ja pitkän

aikavälin kunnossapitosuunnitelman (PTS:n) laatiminen on tärkeää, millä voidaan koordinoida,

hallinnoida ja ajoittaa rakennushankkeita.

Tässä opinnäytetyössä perehdytään enemmän peruskorjaushankkeen alkuvaiheisiin eli

tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheisiin sekä niissä tehtäviin päätöksiin.

Peruskorjauskohteen tarveselvitysvaihe ja alustavan kustannusarvion laadinta tehdään usein jo

ennen rakennuksen tutkimuksia ja suunnitelmia. Alustavan kustannusarvion laadinnassa on

haastavaa tarkastella tarvitseeko, ja millä laajuudella ottaa huomioon sisäilmateknisiä ja

sisäilmaa parantavia asioita kuten tiiviyden parantamista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena

on luoda muistilista kosteusteknisistä ja sisäilmaa heikentävistä riskitekijöistä, jotka tulisi ottaa

huomioon jo alustavassa kustannusarvion laadinnassa. Peruskorjauskohteen kustannusarvion

laadinnassa tulisi käydä tarvittavat rakennusosat läpi ja varata riittävät varaukset

korjaustoimenpiteille. Rakennushankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että

tarveselvitysvaiheen alustava kustannusarvio on lähellä lopullista kustannusarviota.

Rakennushanke aloitetaan yleensä tarveselvityksellä. Tarveselvityksessä perustellaan

tilanhankinnan tarpeellisuus, kuvataan alustavasti tarvittavat tilat, rakenteet ja niille asetettavat

vaatimukset. Tarveselvitysvaiheen tärkein funktio on eri tilanhankintavaihtoehtojen sekä niiden

kelpoisuuden ja edullisuuden tutkiminen. (RIL 250- 2011. 2011, 19)

Tarveselvitysvaihe päättyy hankepäätökseen, jonka jälkeen alkaa hankesuunnitteluvaihe.

Hankesuunnitteluvaiheessa rakennushankkeelle asetetaan tarkemmat tavoitteet koskien mm.

hankkeen laajuutta, toimivuutta, laatua, kosteudenhallintaa, kustannuksia, aikataulua sekä

ylläpitoa. Hankeselvitysvaihe päättyy investointipäätökseen, jonka jälkeen edetään

varsinaiseen suunnitteluvaiheeseen. Rakennushankkeen laatu, kosteudenhallinta sekä muut

hankkeen tavoitteet tarkentuvat suunnittelun edetessä. Tavoitteet sitovat ja ohjaavat

suunnittelua, työmaavaihetta ja rakennuksen käyttöä sekä ylläpitoa. (RIL 250- 2011. 2011, 19)

7

 

Opinnäytetyössä tutkitaan esimerkkikohteen avulla minkälaisia sisäilmaa heikentäviä,

kosteusteknisiä asioita ja kustannuksia nostavia työvaiheita tulee esiin korjaustarveselvityksistä

ja tutkimuksista, joita ei ole huomioitu peruskorjaushankkeen tarveselvitysvaiheessa. Tämän

selvityksen tutkimuskysymykset ovat: voidaanko esimerkkikohteesta tehtävät johtopäätökset

hyödyntää muihin kohteisiin, voidaanko peruskorjauskohteen sisäilmateknisiä korjauksia

ennakoida kustannusarviossa sekä minkälaisiin sisäilmaa parantaviin toimenpiteisiin on syytä

varautua jo ennen suunnittelua ja mahdollisesti jo ennen tutkimuksiakin. Opinnäytetyön

tutkimuksen tuloksena on laadittu muistilista peruskorjauskohteen riskien ennakkohallinnasta

alustavassa kustannusarviossa.

Peruskorjaushankkeen eri osapuolien pätevyysvaatimukset ja niiden muuttuminen on

huomioitava peruskorjaushankkeen muuttuessa kosteus- tai homevauriokohteeksi. Kosteus- ja

homevauriokohteissa rakennusterveyteen liittyvien asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksia on

asetettu asumisterveysasetuksessa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Maankäyttö- ja

rakennuslaissa (41/2014), ympäristöministeriön ohjeissa (YM 1-5/601/2015) sekä sosiaali- ja

terveysministeriön asumisterveysasetuksessa ja soveltamisohjeessa (545/2015) on asetettu

vaatimuksia tilaajan, suunnittelijoiden, valvonnan ja korjaustöiden suorittajien

pätevyysvaatimuksista.

2. RAKENNUSHANKKEEN PÄÄVAIHEET

2.1. Rakennushankkeen vaiheet

Rakennuttaminen, suunnittelu ja rakentaminen muodostavat rakennushankkeen pääprosessit.

Rakennushanke aloitetaan yleensä tarveselvityksellä. Rakennushankeprosessi etenee yleensä

kuvan 1 mukaisesti tarveselvitysvaiheesta rakennuksen käyttöön. Viimeistään

peruskorjaushankkeen hankesuunnitteluvaiheessa tulee tutkia rakennuksen asbesti- ja haitta-

aineet sekä tehdä rakennukseen kuntotutkimus. Lisäksi tarvittaessa rakennuksesta ja korjauksen

laajuudesta riippuen tehdään rakennukseen sisäilmapainotteinen korjaustarveselvitys. (RIL

250- 2011. 2011, 19)

8

Kuva 1. Rakennushankkeen vaiheet (RT 10-11221, 2016)

2.1.1. Hankkeen vaiheet ja päätöstilanteet

Rakennushanke aloitetaan yleensä tarveselvityksellä. Tarveselvitysvaiheen jälkeen tehdään

hankkeen aloituspäätös, joka käynnistää hankesuunnittelun. Jos peruskorjaushankkeen tarve on

selvä heti hankkeen alussa, niin voidaan tehdä yhdistetty tarveselvitys ja hankesuunnitelma.

Hankesuunnitteluvaihe päättyy investointipäätökseen, jonka jälkeen käynnistyy varsinainen

suunnittelu.

Suunnittelu alkaa luonnossuunnittelulla, joka päättyy teknisten ratkaisujen valintaan ja

käynnistää toteutussuunnittelun lopullisten suunnitelmien laadinnan. Tarjouslaskentavaiheen

jälkeen tehdään rakentamispäätös joka käynnistää rakentamisen. Rakentaminen päättyy

vastaanottoon, jossa rakennus otetaan käyttöön ja alkaa ylläpitovaihe. Rakennuksen käyttö ja

ylläpito sisältävät tarvittavat ylläpito- ja korjaustoimenpiteet. (RIL 250- 2011. 2011, 19)

2.1.2. Tarveselvitysvaihe

Tarveselvitysvaiheessa tutkitaan eri tilanhankintavaihtoehdot sekä niiden kelpoisuudet,

toiminnallisuudet sekä edullisuudet. Tarveselvityksessä esitetään perustelu uudisrakennuksen,

laajennuksen tai olemassa olevan rakennuksen tilamuutosten tarpeellisuudesta, kuvataan

alustavasti tarvittavat tilat, rakenteet ja niille asetetut vaatimukset. RT-kortissa 10-11107

esitetyt ”tarveselvitysvaiheen rakennuttamistehtäviä ovat esimerkiksi: tavoitteiden määrittely,

tilanhankintavaihtoehtojen selvittäminen, alustavien kustannus- ja kannattavuusselvitysten

laatiminen sekä hankepäätöksen valmistelu” (RT 10-11107. 2013).

9

2.1.3. Hankesuunnitteluvaihe

Hankesuunnittelussa asetetaan rakennushankkeelle tarkemmat tavoitteet koskien laajuutta,

toimivuutta, laatua, kustannuksia, aikataulua sekä kiinteistön ylläpitoa. RT-kortin 10-11107

mukaan ”hankesuunnitteluvaiheen rakennuttamistehtäviä ovat esimerkiksi: toiminnan

asettamien tavoitteiden selvittäminen, kiinteistönpidon asettamisen tavoitteiden selvittäminen,

tilaohjelman laatiminen, rakennuspaikan ominaisuuksien, olosuhteiden ja rakennettavuuden

selvittäminen, tarvittavien kunto-, asbesti- maaperä- ym. tutkimusten tilaaminen, tarvittavien

lupamenettelyiden selvittäminen ja lupamenettelyiden käynnistäminen, aikataulun sekä

toteutustavan määrittely” (RT 10-11107. 2013).

Hankesuunnitteluvaiheessa määritellään hankkeen kosteudenhallinnan tavoitteet, jotka ovat osa

koko hankkeen tavoiteasettelua, johon kuuluvat myös mm. esteettiset tavoitteet,

toimivuustavoitteet, sisäilman laatutavoitteet (sisäilmastoluokan ja rakennustöiden

puhtausluokan määritys), energiankulutus- ja ympäristötavoitteet, elinkaaritaloustavoitteet sekä

yleiset tekniset elinkaaritavoitteet (RIL 250- 2011. 2011, 25).

Rakennushankkeen investointi- sekä elinkaarikustannuksille määritetään tavoitekustannukset.

Investointikustannusten tavoitteen asettamisessa käytetään tilaohjelman perusteella laadittavaa

tavoitehintalaskelmaa ja elinkaarikustannustavoitteen asettamisessa laskentasovellusta.

Hankesuunnitteluvaiheessa selvitetään myös rahoitus, hankkeen kannattavuus ja tehdään

investointipäätösesitys. (RT 10-11107. 2013)

2.1.4. Suunnitteluvaihe

Hankesuunnittelun jälkeen tai sen loppuvaiheella alkaa suunnittelun valmistelu, jonka aikana

rakennuttaja kilpailuttaa hankkeen suunnittelun. Investointipäätöksen jälkeen, kun

hankesuunnitelma on hyväksytty alkaa ehdotus eli luonnossuunnitteluvaihe. Julkisella puolella

hankkeen budjetti on määritetty jo yleensä investointipäätösvaiheessa tai aikaisemmin.

Rakennuttajan tärkeä rooli on ohjata suunnittelua ja varmistaa, että suunnitelmat on

hankesuunnittelussa määriteltyjen tavoitteiden mukaiset. Suunnittelun ohjauksella rakennuttaja

pystyy vielä jonkin verran vaikuttamaan hankkeen kustannustavoitteissa pysymiseen.

10

Ehdotussuunnittelun jälkeen hyväksytään ehdotussuunnitelmat ja aloitetaan

yleissuunnitteluvaihe. Yleissuunnitteluvaiheen jälkeen haetaan hankkeelle rakennuslupa.

Rakennuslupahakemusprosessiin on syytä varata riittävästi aikaa. Porissa rakennusluvan

saantiprosessi kestää n. 4-8 viikkoa riippuen rakennusvalvonnan kiireistä sekä

lupahakemusasiakirjojen täydennystarpeista.

Yleissuunnitelmien ja pääpiirustusten hyväksynnän jälkeen aloitetaan toteutussuunnittelu.

Toteutussuunnittelussa tarkennetaan suunnitelmia detaljitasolle sekä tehdään rakenne-,

talotekniikka- ja erikoisuunnitelmat. Toteutussuunnitteluvaiheen aikana rakennuttaja aloittaa

rakentamisen valmisteluvaiheen, johon kuuluu urakka-asiakirjojen kuten urakkaohjelman ja

urakkarajaliitteiden laadinta. Toteutussuunnitelmien valmistuttua ja niiden hyväksynnän

jälkeen rakennuttaja kilpailuttaa rakentamistehtävät hankintalain mukaisesti. Rakennuttaja käy

sopimusneuvottelut ja tehdään urakka- ja hankintasopimukset. Tarjouslaskentavaiheen jälkeen

tehdään rakentamispäätös. (RT 10-11107. 2013)

2.1.5. Rakentamisvaihe

Rakentamisen aikana rakennuttaja valvoo, että hankkeelle asetetut tavoitteet tulee täytettyä ja

varmistetaan sopimusten mukainen toteutus. Rakentaminen päättyy hankkeen vastaanottoon.

Vastaanottotarkastuksessa todetaan hanke suunnitelmien, sopimusten ja

viranomaismääräyksien mukiseksi. Mahdolliset puutteet merkitään vastaanottopöytäkirjaan.

Hanke voidaan ottaa käyttöön jo ennen vastaanottomenettelyä edellyttäen, että kaikki

rakennusluvassa määrätyt viranomaistarkastukset on tehty ennen kohteen luovutusta käyttäjille.

Käyttöönotossa varmistetaan järjestelmien toiminta ja annetaan käytön opastus käyttäjille sekä

kiinteistönhoitajille.

2.1.6. Takuuaika

Rakennuksen vastaanotosta alkaa takuuaika. Rakennusurakan yleiset sopimusehdoissa (YSE

1998) takuuaika on kaksi vuotta (YSE 29 §). Takuuaikana seurataan rakennuksen toimivuutta,

tehdään takuuajan säädöt, pidetään tarvittavat tarkastukset sekä korjataan mahdolliset puutteet.

11

Takuuajan päättyessä pidetään takuutarkastus, jossa viimeistään tuodaan esiin reklamoitavat

virheet ja puutteet. Urakoitsijan on tehtävä korjaukset viimeistään takuukauden päättyessä.

Urakoitsija on vastuussa 10 vuoden kuluessa vastaanotosta havaituista virheistä ja puutteista,

jotka ovat aiheutuneet esimerkiksi urakoitsijan törkeästä huolimattomuudesta tai sovitun

laadunvarmistuksen olennaisesta laiminlyönnistä (YSE 30 §). (RT-16-10660. 2016)

2.2. Rakennushankkeen laatutavoitteet

Rakennushankkeen laatu, kosteudenhallinta sekä muut hankkeen tavoitteet määritellään

hankesuunnitteluvaiheessa ja ne tarkentuvat suunnittelun aikana. Tavoitteet sitovat ja ohjaavat

suunnittelua, työmaavaihetta ja rakennuksen käyttöä sekä ylläpitoa. Rakennuttaja asettaa

hankkeelle ja rakennukselle vaatimuksia ja tavoitteita mm. kustannusten ja laadun osalta.

2.3. Rakennushankkeen kosteudenhallinta

2.3.1. Kosteudenhallintaprosessi

Rakennushankeen kosteudenhallinnan tulee perustua hankkeen kosteusriskien

kokonaisvaltaiseen arviointiin ja analyysiin. Kosteusriskien arvioinnissa huomioidaan

olosuhteet, selvitetään lähtötiedot ja hankkeen kosteusriskiluokka sekä määritellään

kosteudenhallinnan taso. Näiden perusteella määritellään suunnittelun ja toteutuksen

tarkemmat tehtävät sekä minkälaisia ennakointi-, valvonta- ja seurantatoimenpiteitä tarvitaan

ja mihin ne kohdennetaan. Kosteudenhallintaprosessin tärkeänä työkaluna on

kosteudenhallintasuunnitelma. (RIL 250- 2011. 2011, 20)

Kosteudenhallintasuunnitelmasta on esimerkki RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja

homevaurioiden estäminen kirjan liitteenä 7. Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki on

jaettu kuuteen eri osaan. Ensimmäisessä osassa on rakennuttajan tarkistuslista, jossa on esitetty

suunnittelussa ja työmaalla huomioonotettavat vaatimukset sekä sovitut ratkaisut ja

toimenpiteet. Toisessa osassa on kosteusriskien kartoitus, johon on kartoitettu työmaalla

huomioonotettavat vaatimukset, sovitut ratkaisut ja toimenpiteet, kuten esimerkiksi salaojien

12

asennuksessa huomioitavat määräykset ja tarkastettavat asiat. Kolmannessa osassa

tarkastellaan rakenteiden kuivumisaika-arvioita sekä rakenteiden päällystämisessä

huomioitavat materiaalille määritetyt suhteelliset tavoitekosteusprosentit.

Kosteudenhallintasuunnitelman neljännessä osassa tarkastellaan olosuhteiden hallintaa, mm.

rakenteiden ja rakennusmateriaalien kastumisen estämisen, suojauksien sekä rakenteiden

kuivatuksen osalta. Viidennessä osassa esitetään kosteusmittaussuunnitelma. Betonilattian

suhteellinen kosteuspitoisuus mitataan ennen päällystämistä esimerkiksi porareikämittauksella,

jolla saadaan rakenteen luotettava kosteusprosentti. Päällystettävyys mittauksia ei tehdä

pintakosteusosoittimella. Kosteushallintasuunnitelman kuudennessa käsitellään käytön

aikaista kosteudenhallintaa. (RIL 250- 2011. 2011, 209-217).

2.3.2. Kosteudenhallinnan laatutekijät

Rakennushankkeen kriittiset laatutekijät voidaan ryhmitellä hallinnollisiin ja teknisiin

tekijöihin. Hankkeen hallinnollisia laatutekijöitä ovat mm. hankkeen toimiva

organisaatiorakenne ja asiantuntevuus hankkeen alusta loppuun asti, selkeät menettelytavat

laadunvarmistustoimenpiteistä sekä tiedonkulusta, riittävät resurssit, kuten aika ja rahoitus

hankkeen toteuttamiseen. Kosteudenhallinnan kannalta keskeisiä kriittisiä teknisiä

laatutekijöitä ovat mm. toimiva salaoja- ja maapohjarakenteet, kosteusteknisesti toimivat

alapohja-, rakennusvaippa-, vesikatto- sekä märkätilarakenteet. (RIL 250- 2011. 2011, 21-23).

2.3.3. Hankkeen kosteudenhallinnan tavoiteasettelu

Kosteudenhallinnan tavoiteasettelu on osa koko hankkeen tavoiteasettelua, johon kuuluvat

myös mm. esteettiset tavoitteet, toimivuustavoitteet, sisäilman laatutavoitteet, energiankulutus-

ja ympäristötavoitteet, elinkaaritaloustavoitteet sekä yleiset tekniset elinkaaritavoitteet (RIL

250- 2011. 2011, 25).

Rakennuttajan vastuu ja panostaminen hyvään kosteudenhallintaan korostuu kaikissa

hankkeissa. Julkisella puolella rakentamista sitovat yksityistä sektoria laajemmin

yhteiskunnalliset ohjauskeinot, esimerkiksi rahoitusmahdollisuudet, hankintalaki sekä

13

yhteiskunnan päätöksentekoprosessi. Rakennuttajan on palvelun kilpailuttamisvaiheessa

varmistettava, että valitut toimijat pystyvät toteuttamaan tilaajan vaatimaa laatutasoa,

kosteudenhallinta mukaan lukien. Laatu- ja vaatimustaso on määriteltävä selkeästi

tarjouspyyntöasiakirjoissa. Rakennuttajalla on oltava selkeä kuva todellisesta kustannustasosta

ja kustannusarvion on oltava realistinen hankkeen vaativuuteen nähden. (RIL 250- 2011. 2011,

41)

Hankesuunnitteluvaiheessa rakennuttaja määrittää kosteudenhallintatavoitteet.

Kosteushallintamenetelmiin on varattava riittävästi kustannuksia kustannusarviossa.

Rakennuttajan on esitettävä urakka-asiakirjoissa kosteudenhallinnan tavoitteet ja vaatimukset.

Esimerkiksi urakka-asiakirjoissa on mainittava, että vesikatto uusitaan sääsuojan alla. Jos

urakka-asiakirjoissa ei ole mainintaa sääsuojasta, eikä sitä ole määrätty sen kuuluvaksi

rakennusurakkaan, niin jättää urakoitsija sääsuojan pois sen korkean vuokran takia.

2.3.4. Hankkeen kosteusriskiluokka

Hankkeen kosteudenhallinnan kosteusriskiluokan tarkoitus on saada hankkeen osapuolet

suuntaamaan riittävä huomio hankkeen riskien selvittämiseen ja hallintaan. Kosteusriskiluokka

riippuu hankkeen kosteusteknisestä ja kosteushallinnan vaativuudesta. Kosteusriskiluokat ja

esimerkkejä niihin kuuluvista rakennuksista on esitetty taulukossa 1. Koulut ja päiväkodit

kuuluvat yleensä kosteusriski luokkaan 2, joka on normaalia vaativampi hanke. (RIL 250- 2011.

2011, 28)

Taulukko 1. kosteusriskiluokat ja esimerkkejä (RIL 250- 2011. 2011, 28)

Hankkeen vaativuus

Kosteusriski-luokka

Esimerkkejä

Erittäin vaativa

3 Rakennukset, joissa on suuri kosteusrasitus (mm. uimahallit, kostutetut tilat, pakkasvarastot) tai jotka ovat muuten kosteudenhallinnan suunnittelun, toteutuksen, ylläpidon tai käytön kannalta erittäin vaativia.

Normaalia vaativampi

2 Normaalia vaativammat asuin-, liike- ja toimistorakennukset. Koulut ja päiväkodit.

14

Normaali 1 Tavanomaiset asuin-, liike- ja toimistorakennukset (normaali-menettely). Rakennukset, joissa on ihmisiä vain satunnaisesti tai rakennuksen suunniteltu käyttöikä on normaalia lyhyempi (kevennetty menettely).

15

2.3.5. Kosteuslähteet

Kosteuslähteitä, joista rakenteisiin voi kertyä kosteutta jaetaan ulkoisiin ja sisäisiin

kosteuslähteisiin. Rakennuksen erilaiset kosteuslähteet on esitetty kuvassa 2. Ulkoisia

kosteuslähteistä ovat mm. sade-, tuulen kuljettama vesi ja lumi, sulamisvesi, valumavesi,

maaperän kosteus, pohjavesi ja ulkoilman kosteus. Sisäisiä kosteuslähteistä ovat mm.

sisäilmankosteus, roiskevesi märkätiloissa, mahdolliset putkivuodot, märkä siivous,

talotekniset laitteet, pesukoneet, ilmankostuttajat, rakennusajalta rakenteisiin jäänyt

rakennuskosteus ja ilmanvaihdon sekä painesuhteiden vaihtelut. (RIL 250- 2011. 2011, 63)

Kuva 2. Rakennuksen kosteuslähteet (RIL 250- 2011. 2011, 63)

Putkistojen ja laitteiden vesivauriot voivat aiheuttaa suuriakin kosteuspitoisuuksia rakenteisiin

ja vauriot voivat olla rakenteiden sisällä piilossa pitkiäkin aikoja. Vuotoja voi olla

rakennusvaipassa, (vesikatto, ulkoseinät, alapohja, ikkunat, ovet) ja sisäpuolisissa vesi- ja

kosteuseristetyssä rakenteissa (märkätiloissa).

16

2.4. Rakennushankkeen tavoitehintamenettely

Hankesuunnittelussa tehdään tilaohjelma, josta lasketaan rakennushankkeen tavoitehinta-arvio.

Tavoitehinnan määrityksessä olennaisina osina on työn tilaajalta tai luonnossuunnittelijalta

saadut tilojen laatukriteerit. Laatukriteereillä säädellään kohteen kustannustasoa, jo ennen

varsinaisen suunnittelun aloitusta. Tärkeää tietoa tavoitehinta arvion laadinnassa on tontin

pohja ja pintarakenteiden laatutason määrittely sekä korjaushankkeessa erirakennusosien

korjausasteen määrittely. Kustannusarviolaskelmat tarkentuvat käsi kädessä suunnitelmien

tarkentuessa.

Tavoitehinta käsittää kaikki hankkeesta muodostuvat kustannukset mm. suunnittelun,

rakennuttamisen, liittymämaksut, rakennusteknisettyöt, lämmitys-, vesi-, viemäri- sekä

ilmanvaihtotyöt, sähkö- ja automaatiotyöt, tilaajanhankinnat ja joissakin tapauksissa myös

mahdolliset väistötilakustannukset. Tavoitehinta määritellään hankkeeseen kuuluvien tilojen,

niiden määrien sekä laadun perusteella. Korjausrakentamisessa tilaohjelma voidaan sovittaa

olemassa olevaan rakennukseen monella tavalla. Korjaustyön ja purkutyön laajuus riippuu siitä,

miten tilavaatimukset saadaan sijoitettua olemassa olevaan rakennukseen, rakennusosien kunto

ja muunneltavuus vaikuttavat myös korjaustyön laajuuteen. Kunnilla on käytössä esim.

Haahtelan tavoitehintalaskentaohjelma TAKU®. Haahtelan tavoitehintaohjelman TAKU®-

ohjelmassa on alueellinen indeksikorotus, jolla normaalihintaa muunnetaan indeksikorotuksella

paikkakunnan oikeaan hintatasoon. Hankkeen tavoitehinta on budjetoinnin perusta. (Haahtela

ym. 2015)

2.5. Rakennusosa-arvio menettely

Rakennusosa-arvio laaditaan usein karkeiden luonnossuunnitelmien pohjalta tavoitehintaa

täydentämään ja tukemaan sekä suunnitelmien kannattavuuden vertailupohjaksi. Rakennusosa-

arviossa rakennus jaetaan TAKU®-ohjelmiston käyttämiin nimikkeistön mukaisiin

rakennusosiin, joiden määrät saadaan luonnossuunnitelmista mittaamalla, joko manuaalisesti

tai digitaalisia apuohjelmia käyttämällä. Alustava rakennustapaselostus, jossa on määritelty

alustava rakennus- tai korjaustapa sekä laatutavoitteet mm. rakennusosien ja materiaalien osalta

vähentää kustannuslaskelmassa tehtäviä olettamia. Rakennusosa-arvio muodostuu muuttamalla

17

rakennusosien koko- ja laatuluokan mukainen ”normaalihinta” paikkakuntakohtaisella

indeksikorotuksella oikeaan alueelliseen hintatasoon. (Haahtela ym. 2015).

Rakennusosa-arviolaskelmalla pystytään tarkastelemaan suunnitelmien toteutuskelpoisuutta,

kustannusjakaumaa ja alkuperäisessä tavoitehinnassa pysymistä. Rakennusosa-arvion laadinta

vaatii laajaa rakennusteknistä asiantuntemusta ja kustannustietoutta. TAKU®-ohjelmassa on

erilaisia rakennusosia nimikkeineen, joista kustannuslaskijan täytyy valita ko. tilanteeseen

sopiva rakennusosan kustannus, ja tarvittaessa kustannuslaskija voi muuttaa rakennusosan

kustannusta ko. tilanteeseen sopivaksi. Varsinkin korjaushankkeen

luonnossuunnitteluvaiheessa joutuu kustannuslaskija usein olettamaan rakennusosan, sen

korjaustavan ja laajuuden. Korjaushankkeissa varsinkin sisäilmakohteissa laskentaohjelmasta

ei löydy valmiita rakennusosia kustannuksineen. Kustannuslaskija joutuu olettamaan mm.

purkutöiden laajuuden sekä kustannukset, asbesti- ja haitta-ainepurkujen kustannukset,

tiivistyskorjaukset sekä hankkeen koon ja luonteen mukaiset riskivaraukset. (Haahtela ym.

2015)

3. SISÄILMA, SISÄILMASTO JA SISÄILMASTOLUOKITUS

3.1. Sisäilma ja sisäilmasto

Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa voi olla mukana eri lähteistä peräisin olevia

kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia. Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen

käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun ja jos sisäilman haittatekijät eivät aiheuta

terveydellistä vaaraa. Peruskorjaushankkeissa on yhtenä tavoitteena parantaa sisäilmanlaatua

mm. uusimalla ilmanvaihtojärjestelmät nykynormien mukaisiksi.

Sisäilmasto muodostuu sisäilmasta ja siihen vaikuttavista fysikaalisista tekijöistä.

Sisäilmastotekijöitä ovat sisäilman kaasumaiset yhdisteet, sisäilman hiukkasmaiset

epäpuhtaudet, lämpötila, kosteus, ilman liike, säteily, valaistus ja melu. Sisäilmasto on hyvä,

jos rakennuksen käyttäjät eivät koe ko. rakennukseen liittyviä oireita. Sisäilmaston laatua

voidaan selvittää käyttäjäryhmille suunnatuilla kyselytutkimuksilla (Sisäilmayhdistys.fi.2016)

18

3.2. Sisäilmaa koskevia määräyksiä ja ohjeita

Sosiaali- ja terveysministeriö on asetuksellaan (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista) antanut säädöksiä työssä vaikuttavista kemiallisista

tekijöistä valtioneuvoston asetuksen 1214/2016 13 ja 15 §:n nojalla. Asetuksella vahvistetaan

luettelo työpaikan ilman haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (HTP-ohjeraja-arvot) sekä

luettelo työntekijän biologisista näytteistä mitattavien biologisten altistusindikaattorien

ohjeraja-arvoista. Luettelo HTP-arvoista julkaistaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen

1214/2016 liitteissä 1 ja 2. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1214/2016)

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut terveydensuojelunlain nojalla asetuksen (545/2015)

asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista. Terveyden suojelulain alaisiin

kohteisiin kuuluvat myös koulut ja päiväkodit. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeessa on

annettu erilaisille altisteille toimenpideraja-arvoja. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

545/2015)

3.3. Sisäilmastoluokitus

3.3.1. Sisäilmastoluokituksen käyttö

Sisäilmastoluokitus on käytössä laajalti rakennusalla ja se toimii ohjenuorana lähes kaikessa

toimitilarakentamisessa. Siihen perustuviin rakennusmateriaalien ja ilmanvaihtotuotteiden M1-

luokkiin on hyväksytty jo yli 3500 tuotetta. Sisäilmastoluokituksen avulla rakennushankkeen

osapuolet ovat pystyneet sopimaan hyvän sisäilmaston tavoitteista ja varmistamaan tavoitteiden

toteutumisen valmiissa rakennuksessa. (Sisäilmayhdistys.fi. 2016)

Sisäilmastoluokitus 2008 on tarkoitettu käytettäväksi rakennus- ja taloteknisen suunnittelun ja

urakoinnin sekä rakennustarviketeollisuuden apuna, kun tavoitteena on rakentaa entistä

terveellisempiä ja viihtyisämpiä rakennuksia. Luokitusta voidaan käyttää uudisrakentamisen

lisäksi soveltuvin osin myös korjausrakentamisessa. Sisäilmastoluokituksen tavoitteet,

vaatimukset ja ohjeet otetaan huomioon rakennushankkeen jokaisessa vaiheessa.

Sisäilmastoluokat on jaettu S1, S2 ja S3 luokkiin. (Sisäilmayhdistys.fi.2016) (RT 07-

10946.2009)

19

3.3.2. Sisäilmastotavoitteiden asettaminen ja luokituksen määrittäminen

Sisäilmastoluokitus 2008 antaa sisäilmaston tavoite- ja suunnitteluarvot. Se tukee

rakennuttajien, suunnittelijoiden, laitevalmistajien, urakoitsijoiden ja käyttöhenkilöstön työtä.

Luokitusasiakirjaan voidaan viitata rakennustyöselostuksessa sekä lämpö-, vesi- ja

ilmanvaihtotyöselostuksessa (LVI-selostus). Luokitus täydentää Suomen

rakentamismääräyksiä, rakennustöiden yleisiä laatuvaatimuksia, rakennustyöselostusohjetta,

LVI-työselostusohjetta, rakennusurakkarajaliitteen, LVI-urakkarajaliitteen, RT- ja LVI-

ohjekortteja sekä muita rakentamiseen liittyviä asiakirjoja. Luokitus ei kumoa

viranomaissäännöksiä ja niistä julkaistuja tulkintoja. (Sisäilmayhdistys.fi.2016) (RT 07-10946.

2009)

Rakennuttaja valitsee sisäilmaston tavoitearvot yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa.

Tavoitellun lopputuloksen saavuttamiseksi tulee rakennuttajan ohjata suunnittelua kirjaamalla

sisäilmastotavoitteet selkeästi (esim. sisäilmastoluokituksen avulla) kaikkien suunnittelijoiden

tiedoksi. Jokaisen suunnittelijan tulee osaltaan huolehtia siitä, että valitut sisäilmastotavoitteet

ja niiden perusteella tehdyt suunnitteluratkaisut esitetään asiakirjoissa: piirustuksissa,

työselostuksissa, urakkarajaliitteissä ja työmaan laatusuunnitelmassa. Pääsuunnittelijan tulee

huolehtia, että asiakirjojen ristiriidattomuus varmistetaan myös valittujen sisäilmaston

suunnitteluratkaisujen osalta. (RT 07-10946.2009)

3.3.3. Sisäilmastoluokkien S1, S2 ja S3 kuvaukset

Sisäilmastoluokat on jaettu S1, S2 ja S3 luokkiin. Sisäilmastoluokassa S1 on yksilöllinen

sisäilmasto, jossa tilan sisäilman laatu on erittäin hyvä eikä tiloissa ole havaittavia hajuja.

Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita

tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat viihtyisät eikä vetoa tai ylilämpenemistä esiinny. Tilan

käyttäjä voi yksilöllisesti hallita tilan lämpöoloja. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen

mukaiset erittäin hyvät ääniolosuhteet sekä hyvät valaistusolosuhteet, johon kuuluu

yksilöllisesti säädettävä valaistus. Sisäilmastoluokan S1 tilan rakennusmateriaalit ovat

pääsääntöisesti materiaalin päästöluokitukseltaan M1 luokan materiaaleja. Luokkaan M1

20

kuuluvat emissiotestatut materiaalit, jotka täyttävät M1 luokan epäpuhtauspäästövaatimukset.

Luokan M1 haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaisemissio (TVOC) on alle 0,2 mg/m2/h

ja yhdisteistä on tunnistettava vähintään 70 %. (RT 07-10946.2009)

Sisäilmastoluokassa S2 on hyvä sisäilmasto. Tilan sisäilman laatu on hyvä eikä tiloissa ole

häiritseviä hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua

heikentäviä vaurioita tai epäpuhtauslähteitä. Lämpöolot ovat hyvät. Vetoa ei yleensä esiinny,

mutta ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen

mukaiset hyvät ääni- ja valaistusolosuhteet. Sisäilmastoluokan S2 tilan rakennusmateriaaleina

tulee käyttää pääasiassa materiaalien päästöluokitukseltaan M1 ja M2 luokan materiaaleja. (RT

07-10946.2009)

Sisäilmastoluokassa S3 on tyydyttävä sisäilmasto. Tilan sisäilman laatu ja lämpöolot sekä

valaistus- ja ääniolosuhteet täyttävät rakentamismääräysten vähimmäisvaatimukset. (RT 07-

10946.2009)

3.4. Rakennustöiden puhtausluokitus

3.4.1. Rakennustöiden puhtausluokka

Rakennuksen tilat ovat oltava puhtaat, kun ne luovutetaan tilan käyttäjille. Rakennustöiden

puhtausluokituksen tavoitteena on varmistaa, että rakennuksen tilat ovat puhtaat

luovutusvaiheessa ja että rakennuksen käytön aikana ei sisäilmaan kulkeudu rakennusvaiheesta

peräisin olevia epäpuhtauksia. Rakennusaikaisten epäpuhtauksien pääseminen sisäilmaan on

estettävä puhtausluokan P1 ilmanvaihtotöillä. Lisäksi on huolehdittava, että sisäilmaan

yhteydessä oleviin tiloihin ei ole jäänyt merkittäviä pölykertymiä. Tämän varmistamiseksi tulee

rakennuksen puhtaus tarkastaa ennen ilmanvaihtojärjestelmän toimintakokeiden aloittamista.

(RT 07-10946.2009)

Tavanomaisten työtilojen kuten toimisto-, koulu- ja päiväkotirakennusten sekä asuintilojen

puhtaudelle on esitetty tavoitteet rakennustöiden puhdistusluokituksessa. Vaatimusten laajuus

ja taso riippuvat siitä sisäilmastoluokasta, johon pyritään. Rakentamishankkeen suunnitelmiin

voidaan tarvittaessa valita vaatimuksia eri puhtausluokista tai jättää jokin kohta

määrittelemättä. Rakennuksen saman vyöhykkeen samankaltaisille tiloille on

21

tarkoituksenmukaista valita sama puhtausluokka. Viittaus on syytä tehdä kirjoittamalla

vaatimukset soveltuvin osin hankkeen urakkarajaliitteisiin sekä rakennus- ja LVI-selostuksiin.

Sisäilmastoluokituksessa esitetään rakennustöiden puhtauden osalta vain luokan P1

vaatimukset. (RT 07-10946.2009)

Työmaa tulee siivota tarvittaessa päivittäin. Purkujätteet ja irtolika siivotaan lapiolla,

lattiakuivainta tai imuria käyttäen. Lakaisuharjan tai harjaavien työmenetelmien käyttö on

kielletty niiden pölyäväisyyden takia. Harjaus ei poista pölyä vaan nostattaa sen ilmaan

laskeutuen esimerkiksi ilmanvaihtokanavien päälle.

3.4.2. Sisäilmastoluokituksessa estetyt puhtausluokka P1 vaatimukset

Rakennuksen tulee olla puhdas ennen kuin ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset voidaan

poistaa ja toimintakokeet aloittaa. Pinnoilla ei saa olla hienojakoista irtolikaa (esim. puu-,

betoni- tai kipsipölyä), joka voi nousta ilmaan kosketuksen tai ilmavirtojen mukana. Tiloissa ei

saa säilyttää rakennusmateriaaleja tai jätteitä, jotka estävät pintojen puhdistamista. Pintoja

suojaavat muovit ja pahvit on poistettu. Tämän vaiheen jälkeen tiloissa voidaan ilman

erityistoimia tehdä vain pölyämättömiä töitä, esim. paikkamaalauksia, alakattojen asennusta,

ilmanvaihdon toimintakokeita, säätöä ja viritystä sekä loppusiivous.

Luovutusvaiheessapinnoilla ei saa olla näkyvää likaa, kuten roskia, irtolikaa (mukaan lukien

pölyä), kiinnittynyttä likaa tai tahroja. Puhtauden toteutumista arvioidaan silmämääräisesti

ennen toimintakokeita ja ennen luovutusta. Pintojen pölykertymiä voidaan mitata mm.

geeliteippimenetelmällä, johon on käytettävissä viitearvoja. (Sisäilmayhdistys.fi/20.1.2017)

3.4.3. Porin kaupungin rakennustöiden puhtausluokitusohje

Porin kaupungilla on oma rakennustöiden puhtausluokitusohje Porin kaupungin kiinteistöissä

tehtävissä korjaus- ja uudisrakentamisessa. Määräykset koskevat ilmanvaihto- ja rakennustöitä.

Puhtausluokka P1 kuuluvat yleensä koulut, päiväkodit, laitoskeittiöt, terveydenhoitotilat ja

vanhainkodit. Puhtausluokka P2 kuuluvat yleensä tavanomaiset työ- ja asuintilat. (Porin

kaupungin rakennustöiden puhtausluokitusohje. 2012)

22

Puhtauslukitusohjeessa on määräykset ilmanvaihtotöistä jaettuna P1 ja P2 puhtausluokkaan

mm. ilmanvaihtokanavien ja tarvikkeiden valmistukseen, kanavien ja tarvikkeiden

kuljetukseen, kanavien ja tarvikkeiden varastointiin työmaalla, kanavien asennukseen ja

suojaukseen asennustyön aikana, kanavien puhdistettavuuteen, kanavien puhdistukseen,

ontelolaattojen käyttöön kanavina, äänenvaimennusmateriaalin suojaukseen,

ilmastointilaitteiden rakennusaikaiseen käyttöön. Ohjeessa on määräykset

ilmanvaihtokoneiden osalta jaettuna P1 ja P2 puhtausluokkaan mm. ilmastointikoneen

suodattimista, lämmön talteenotosta, palautusilman käytöstä, kostutuslaitteista,

ilmastointikoneiden rakenteesta sekä ulkoilma-aukosta. Puhtausluokitusohjeessa on ohjeet

ilmastointilaitteiden, kanavien ja suodattimien käytöstä ja kunnossapidosta. (Porin

kaupungin rakennustöiden puhtausluokitusohje. 2012)

Puhtauslukitusohjeessa on määräykset rakennusteknisten töiden ja rakennustarvikkeiden osalta

jaettuna P1 ja P2 puhtausluokkaan mm. tarvikkeiden kuljetukseen, tarvikkeiden varastointiin

työmaalla, tarvikkeiden asennuksesta ja suojauksesta asennustyön aikana, työn aikaisista

merkinnöistä ja tilojen suojauksesta. (Porin kaupungin rakennustöiden puhtausluokitusohje.

2012)

Puhtausluokitusohjeessa on ohjeet siivouksen osalta jaettu tilojen työnaikaiseen siivoukseen

purkutöiden aikana, siivoukseen runko- ja sisärakennusvaiheessa, siivoukseen pintojen ja

kiintokalusteiden asennuksen aikana, rakentamisen aikaisen siivouksen laadun seurantaan,

loppusiivoukseen ennen ilmanvaihtolaitteistojen toimintakoetta, käyttöönottosiivoukseen

toimintakokeen jälkeen sekä loppusiivoukseen luovutusvaiheessa.

Puhtausluokitusohjeessa on toimintatavat ja tarkemmat ohjeet loppusiivouksen laadun

seurantaan sekä jaoteltu loppusiivoukseen kuuluvat tehtävät ja työn lopputulos välittömästi

siivouksen jälkeen. (Porin kaupungin rakennustöiden puhtausluokitusohje. 2012)

4. CASE: PÄIVÄKOTIRAKENNUKSEN VAIHEITTAINEN PERUSKORJAUS

4.1. Päiväkoti rakennus

23

Tutkimuksen kohde on kolmikerroksinen vuonna 1954 valmistunut betonirunkoinen rakennus,

joka on myöhemmin otettu päiväkotikäyttöön. Rakennuksessa on kaksi maanpäällistä kerrosta

sekä kellari ja alakellarikerros. Rakennus on pinta-alaltaan 1051 bruttoneliötä (brm2) ja suojeltu

luokituksen sr-20 mukaan. Rakennuksen 2.kerros on peruskorjattu vuonna 2011. Samassa

yhteydessä myös 1. kerroksen ja kellaritilojen peruskorjauksesta tehtiin luonnossuunnitelmat.

Toisen kerroksen hankesuunnitteluvaiheessa ei tehty varsinaista koko taloa koskevaa

kuntotutkimusta. Tuolloin rakennuksen käyttäjillä ei ollut sisäilmaongelmaan viittaavaa

oireilua. Ensimmäisen kerroksen ja kellarien osalta peruskorjaus on lykkääntynyt useaan

otteeseen mm. rahoituksen, henkilöresurssipulan ja väistötilojen puuttumisen takia. Lisäksi

hankkeessa on vaihtunut rakennuttaja useaan kertaan.

Toisen kerroksen peruskorjauksen jälkeen rakennuksessa on ollut joitakin vesivahinkoja, jotka

on korjattu. Vuosien kuluessa rakennuksen muutamat käyttäjät saivat sisäilmaongelmaan

viittaavia oireita. Ensimmäisen kerroksen ja kellarien peruskorjausta varten tehtiin vuonna 2015

rakenne-, kosteus- ja ilmanvaihtotekninen korjaustarveselvitys koko rakennuksen osalta.

Aloitin kohteen rakennuttajana tammikuussa 2016. Tässä opinnäytetyön tutkimuksessa

selvitetään minkälaisia sisäilmaa heikentäviä, kosteusteknisiä asioita ja kustannuksia nostavia

työvaiheita tulee esiin korjaustarveselvityksistä ja tutkimuksista, joita ei ole huomioitu

peruskorjaushankkeen alkuvaiheessa. Tähän työhön sisältyy myös työmenetelmien valinta sekä

selvitys voidaanko esimerkkikohteesta tehtäviä johtopäätöksiä hyödyntää muissa kohteissa.

Rakennuksen talotekniikka on käyttöikänsä lopussa toisen kerroksen talotekniikkajärjestelmiä

lukuun ottamatta. Toisen kerroksen ilmanvaihtojärjestelmä on myös uusittu vuonna 2011

peruskorjauksen yhteydessä. Nyt tehtävän peruskorjauksen yhteydessä ensimmäisen kerroksen

ja kellarin talotekniikkajärjestelmät menevät kokonaan uusiksi.

Kaupungin oma suunnitteluosasto suunnitteli esimerkkikohteen, lukuun ottamatta

sähkösuunnittelua ja välipohjien korjaussuunnittelua. Rakentamisen toteutti kaupungin oma

talonrakennusyksikkö.

4.2. Kohteen sisäilma- ja kosteustekniset tutkimukset

Peruskorjausta varten tehtiin rakenne-, kosteus- ja ilmanvaihtotekninen korjaustarveselvitys.

Tutkimuksen ja korjaustarveselvityksen teki Vahanen Oy ja lopullinen raportti valmistui

24

12.1.2016. Tehdyissä tutkimuksissa selvitettiin tulevassa peruskorjauksessa huomioitavia

sisäilma- ja kosteusteknisiä asioita. Tässä opinnäytetyössä käsitellään vain osaa tutkimuksesta,

selvitetään sisäilmaa heikentäviä ja kosteusteknisiä asioita.

4.2.1. Kellarien sisäilma- ja kosteustekniset tutkimukset ja niiden tulokset

Kellarin rakenteista tutkittiin kosteutta porareikämittauksin, pintakosteusosoittimella ja

viiltomittauksin. Rakenneavauksia tehtiin alapohjan ja maanvastaisten seinän rakenteiden

selvittämiseksi. Tutkimuksissa selvisi, että kellarikerroksien maaperästä rakenteisiin

kohdistuva kosteusrasitus on vähäinen, mutta rakenteissa havaittiin kellariin päässeiden

tulvavesien aiheuttamia kosteusjälkiä. Sisäilma- ja kosteustekniseltä kannalta kellarikerroksissa

suositeltiin välttämään vesihöyrytiiviiden pintamateriaalien käyttämistä sekä kiinnittämään

erityistä huomiota ilmatiiviyteen. Kellarin putkitunnelista ja entisestä savupiipusta havaittiin

voimakasta ilmavirtausta alakellarin tekniseen tilaan päin. (Vahanen 2016)

Rakennuksen leikkauspiirustus on esitetty kuvassa 3, jossa näkyy kellarin ja alakellarin

osuudet. Alakellarin maanvarainen lattiarakenne ylhäältäpäin lueteltuna on 100 mm

betonilaatta, bitumikermi, n. 250 mm betonilaatta ja hiekka. Bitumikermistä otettiin myös

materiaalinäyte, josta analysoitiin asbesti ja polysykliset aromaattiset hiilivety-

yhdistepitoisuudet (PAH- yhdisteet). Bitumikermi ei sisältänyt asbestia tai PAH-yhdisteitä yli

työsuojelulainsäädännön raja-arvon. Työterveyslaitos on julkaissut työntekijöiden

altistumiselle PAH-yhdisteiden tavoitetasoperustelumuistion (Tavoite TY-01-2010) 20.6.2016,

jossa on esitetty raja-arvoja eri PAH-yhdisteille. (Vahanen 2016) (Työterveyslaitos 2016).

25

Kuva 3. Leikkauspiirustus päiväkotirakennuksesta (Porin kaupungin Tekninen palvelukeskus

Omistamisyksikkö/ talosuunnittelu. ARK-leikkaus. 2011)

Kuvassa 4 on esitetty kellarin alapohjarakenne ylhäältäpäin lueteltuna pintamateriaali, n. 80

mm betonilaatta, bitumisively, betonilaatta ja hiekka. Pintamateriaaleina oli mm. käytävillä

noin 15 mm mosaiikkibetoni sekä muovimattoa ja maalipintaa. Pohjabetonilaattaa oli n. 100

mm sekä n. 250 mm vahvuisina. Alapohjarakennetta ei ole lämmöneristetty, mikä pitää ottaa

huomioon korjaussuunnittelussa. Bitumisivelystä otettiin materiaalinäyte, josta analysoitiin

asbesti ja PAH-yhdistepitoisuudet. Bitumisively ei sisällä asbesti tai PAH-yhdisteitä yli

työsuojelulainsäädännön raja-arvon. (Vahanen 2016)

26

Kuva 4. Päiväkodin alapohjan maanvaraisen lattiarakenteen rakennetyyppi (Porin kaupungin

Tekninen palvelukeskus Omistamisyksikkö/ talosuunnittelu. Rakennetyyppi. 2016)

Maanvastaisesta kellarin ulkoseinärakenteesta ei ollut piirustuksia, joten tutkija Vahanen Oy:ltä

teki rakenteen selvittämiseksi kaksi rakenneavausta. Maanvastainen ulkoseinärakenne

sisältäpäin lueteltuna oli pintamateriaali, 150 mm kevytbetonimuuraus, n. 10 mm ilmarako,

bitumisively ja kantavabetoniperusmuuri. (Vahanen 2016)

Kellarikerroksen lattia- ja seinärakenteissa ei havaittu selkeästi muista alueista poikkeavia

lukemia pintakosteudenosoittimella mitattaessa. Alakellarin lattiarakenteissa havaittiin muita

alueita korkeampia pintakosteudenosoittimen lukemia. Kellarin seinärakenteiden alaosissa oli

nähtävissä kosteuden aiheuttamia jälkiä, mutta tarkasteluhetkellä rakenteet olivat kuivia.

Rakennuksen historian aikana kellariin on tullut vettä isompien tulvien yhteydessä. Kellarin

lattiarakenteeseen tehtiin porareikämittauksia rakenteen kosteusprofiilin selvittämiseksi.

Taulukossa 2 on esitetty porareikämittauksen (MP1) tulos. (Vahanen 2016)

27

Taulukko 2. Alapohjarakenteisiin tehtyjen porareikämittausten tulokset. Taulukossa MP 1 on

porareikämittauskohta numero yksi, t on lämpötila (°C) ja RH on suhteellinen kosteuspitoisuus

(%). Ilman vesihöyrynsisältö abs,(g/m3) on laskettu mitattujen suhteellisen kosteuden ja

lämpötilan perusteella. Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta kosteusmittauspisteen

vierestä. (Vahanen 2016)

Kellarin muovimatolla päällystettyihin lattiarakenteisiin tehtiin viiltomittauksia muovimaton

alapuolelle. Kuvassa 5 a on kuvattu kellarin muovimaton alapuolen kosteudenmittaus

viiltomittauusmenetelmällä. Viiltomittauksessa kaksi (kuva 5 b) havaittiin, että muovimaton

liiman tartunta alustaan oli heikentynyt. (Vahanen 2016)

Kuva 5 a ja b. Kellarin muovimaton alapuolen viiltomittaus V2. Liiman tartunta alustaansa on

hieman heikentynyt (Vahanen 2016)

Taulukossa kolme on esitetty viiltomittausten tuloksia. Viiltomittauksessa yksi (V1)

muovimatto oli hyvin kiinni alustassaan ja liiman koostumus oli normaali. Viiltomittauksessa

kaksi (V2) liiman tartunta oli hieman heikentynyt. (Vahanen 2016)

28

Taulukko 3. Alapohjarakenteisiin tehtyjen viiltomittausten yksi (V1) ja viiltomittaukset kaksi

(V2) tulokset. Taulukossa t on lämpötila (°C), RH on suhteellinen kosteuspitoisuus (%) ja abs

ilman vesihöyrynsisältö (g/m3). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta

kosteusmittauspisteen vierestä. (Vahanen 2016)

Kellarin pesutilat eivät olleet enää käytössä niiden heikon kunnon vuoksi. Aistinvaraisesti

niissä havaittiin kosteusjälkiä. Kuvissa 6 a ja 6b näkyy pesutilojen kunto. Pesutilat ovat osin

betonipinnalla, koska niistä on osa kostuneista ja huonokuntoista pintamateriaaleista purettu jo

aikaisemmin.

Kuvat 6a ja 6b. Kellarin rakenteissa havaittiin yleisesti kosteusjälkiä ja kellarin

pintarakenteiden kunto on heikko (Vahanen 2016).

29

4.2.2. Välipohjien tutkimukset

Ensimmäisen kerroksen välipohja on toteutettu betonirakenteisella kaksoislaattapalkistolla.

Välipohjaa tutkittiin yhdestä rakenneavauksesta, joka osoitti että rakenne poikkeaa lähtötietojen

rakennetyypistä (kuva7). Välipohjarakenne ylhäältä alaspäin lueteltuna rakenneavaus kohdasta

on muovimatto ja tasoite, n. 40-60 mm vahvuinen betonilaatta, betonipalkit ja n. 350 mm

kutterilastutäyte, jonka seassa vähän masuunikuonaa, laastia ja sekalaista täyttötavaraa sekä

alimpana n. 50 mm betonilaatta. (Vahanen 2016) Myöhemmin purkutöiden yhteydessä selvisi,

että muottilaudat ovat vielä paikallaan. Osa muottilaudoista oli melko hyväkuntoisia, mutta osa

oli selvästi saanut kosteutta aikaisemmista vesivahingoista ja niissä oli selvää lahoa.

Kuva 7: Vanha välipohjarakennetyyppi (Insinööritoimisto Ari Villanen 21.1.2011)

Rakenneavauksesta otettiin kaksi materiaalinäytettä mikrobianalyysiin. Toinen materiaalinäyte

otettiin täytekerroksen pohjan kutterilastuista ja toinen materiaalinäyte kutterilastuista 10 cm

syvyydeltä lattiapinnasta alaspäin. Materiaalinäytteet analysoitiin Mikrobioni Oy:ssä.

Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä laimennossarjamenetelmällä

30

käyttäen pintaviljelytekniikkaa. Molemmista näytteistä analysoitiin selvää mikrobikasvustoa.

Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla suku- tai lajitasolle. Penicillium tunnistettiin

sukutasolle asti. Bakteereista tunnistettiin sädesienet. Lisäksi toisessa näytteessä esiintyi

steriileejä ja molemmissa näytteissä myös muita bakteereja, joita ei tunnistettu. (Vahanen 2016)

Ensimmäisen kerroksen välipohjan ilmatiiviyttä tutkittiin merkkiainekokeilla, jossa

merkkiainekaasua laitettiin välipohjarakenteeseen. Tutkimusajankohtana 20.11.2015 sisäilma

oli alipaineinen ulkoilmaan nähden 4,5- 5,5 Pa ja välipohjarakenteeseen nähden 1,5- 2,5 Pa.

Putki- ja sähköläpivienneistä sekä välipohja ja väliseinänliittymästä havaittiin merkittävää

ilmavuotoa välipohjan täyttökerroksesta sisäilmaan päin. Ulkoseinän patterikannakkeiden,

ikkunapenkin sekä ikkunaliittymistä havaittiin vähäistä ilmavuotoa välipohjan

täyttökerroksesta sisäilmaan. (Vahanen 2016)

Rakennetutkimuksissa selvisi, että ainakin paikoin on kellarikerroksen betonilaatan alapuolelle

asennettu lämmöneristeeksi sementtilastulevy. Kellarin vanhojen kylmiöiden kohdalla

välipohjan alapinnasta löytyi lämmöneristeenä korkkia ja sementtilastulevyä (Vahanen 2016).

Purkutöiden yhteydessä selvisi myöhemmin, että kellarin alalaatan alapinnassa oli

sementtilastulevy sekä korkkilevy, puukoolaukset, tasoite ja maali (kuva 8).

Kuva 8. Kellarin alalaatan alapinnan korkki- ja sementtilastulevy (Kalli 2016).

Toisen kerroksen välipohja on toteutettu kaksoislaattapalkistolla. Toinen kerros on

peruskorjattu vuonna 2011, ja peruskorjauksen yhteydessä välipohjan sahanpurueristetäyttöjä

on osin uusittu. Täytteenä on käytetty kevytsoraa, jonka päälle on valettu kelluvana n. 100 mm

31

paksuinen betonilaatta (kuva 9). Myöhemmin purkutöiden yhteydessä havaittiin, että

rakennuspaperin tilalla oli käytetty suodatinkangasta, mikä tuotti haasteita puhdistustyössä.

Kuva 9. Uusitun 2.krs:n välipohjarakennetyyppi (Insinööritoimisto Ari Villanen 21.1.2011)

Toisen kerroksen välipohjaan tehtiin rakenneavaus ulkonurkkaan (kuva 10), jossa on

alkuperäinen välipohjarakenne. Välipohjan kohdalla ulkoseinässä on rakennuspaperi ja

tiilimuuraus, jonka takana on lämmöneristeenä sementtilastulevy ennen kantavaa

betonipalkkia. Rakenneavauksesta otettiin kaksi materiaalinäytettä mikrobianalyysiin, toinen

tiiliverhouksen sisäpintaan asennetusta rakennuspaperista ja toinen betonipalkin ja

tiiliverhouksen välisestä sementtilastulevystä. (Vahanen 2016). Materiaalinäytteet analysoitiin

Mikrobioni Oy:ssa. Rakennuspaperissa todettiin selvää mikrobikasvua. Näytteessä kasvoi

hiivoista ja homesienistä vain Penicillium-sukua, joka tunnistettiin sukutasolle asti, ja

bakteereista tunnistettiin sädesieni. Sementtilastulevystä ei todettu mikrobikasvua.

Toisessa kerroksessa on ollut vesivuoto, jossa vettä on valunut ensimmäisen kerroksen yhteen

eteiseen ja wc-tilaan. Välipohjarakenne ja alapuoliset väliseinärakenteet ovat kastuneet, jolloin

väliseinä ja välipohjatäyttöjä on osin uusittu. Välipohjanbetonialalaatassa oli vielä aukko

tukkimatta siinä kohdassa, josta välipohjaontelon täytteet oli tyhjennetty (kuva 11).

Välipohjarakenteeseen jääneestä kutterilastusta ja alakattolevyn päälle varisseesta

kutterilastuista otettiin materiaalinäytteet mikrobianalyysia varten. Molemmista näytteistä

löytyi selvää mikrobikasvua. Molemmista näytteistä löytyi kosteusvaurioindikaattorilajeina

Paecilomyces homesukua ja bakteereista sädesientä. (Vahanen 2016)

32

Kuva 10. Rakenneavaus 2.krs:n vanha ei uusittu välipohja (Vahanen 2016).

Kuva 11. Välipohjan betonialalaatassa oli vielä aukko tukkimatta täytteiden tyhjennyskohdasta.

Vanha vesivuotokohta. (Vahanen 2016).

Myöhemmin purkutöiden yhteydessä havaittiin (kuva 12), että vanhassa ei korjatussa osassa

olivat välipohjamuottilaudat edelleen paikoillaan. Muottilaudat olivat pääsääntöisesti

33

huonokuntoisia ja saaneet joskus kosteutta aikaisemmipien vesivahinkojen yhteydessä. Niissä

oli selvää mikrobikasvustoa.

Kuva 12. Toisen kerroksen ei uusitun välipohjarakenteeseen jätetyt vanhat muottilaudat (Kalli

2016).

Välipohjan alapinnassa on reikiä sekä putki- ja sähköläpiviennit ovat pääsääntöisesti epätiiviit

1.kerrokseen päin. Sähkökeskuksen läpiviennit ja sähköputket ovat osin tiivistämättä ja niiden

kautta havaittiin merkkisavulla ilmavirtaus rakenteeseen päin. Toisen kerroksen lattian

betonilaatan ja ulkoseinien liitoskohdissa on yleisesti suuria rakoja. Raon kautta merkkisavulla

havaitun ilmavirtauksen suunta vaihteli paikoin rakenteeseen päin ja paikoin sisäilmaan päin.

(Vahanen 2016)

Toisen kerroksen lattian pintamateriaalina on pääosin muovimatto. Muovimaton alapuolisen

kosteuspitoisuuden selvittämiseksi tehtiin viiltomittaus. Viiltomittauksen tulokset olivat 21, 0

ᵒC, 38,9 % RH, 7,1 g/m3 (sisäilma 21,0 ᵒC, 27,9 % RH, 5,1 g/m3). (Vahanen 2016)

34

4.2.3. Vesikaton tutkimukset

Katteen kunto tarkasteltiin henkilönostimesta silmämääräisesti. Tiilien pinnalla kasvoi

runsaasti eloperäistä kasvustoa, kuten levää ja sammalta (kuva 13). Tiilikatteessa havaittiin

muutamin paikoin rikkoutuneita tiiliä (kuva 14). Vesikaton rakenne on rakenneavausten

perusteella ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: tiilikate, katteen koolaukset, bitumi-

kermialuskate, ruodelaudoitus ja kantavat kattorakenteet. (Vahanen 2016)

Kuva 13. Tiilikatteen pinnalla kasvoi

runsaasti eloperäistä kasvustoa, kuten levää

ja sammalta (Vahanen 2016).

Kuva 14. Katolla havaittiin paikoin

yksittäisiä rikkoontuneita tiiliä (Vahanen

2016).

Räystäällä havaittiin tiilikatteen alla olevan aluskatteena bitumikermi. Rakenne ei tuuletu

räystäiltä, räystäslaudoitukset ovat tummentuneita ja paikoin puun pinnassa on havaittavissa

mikrobikasvua. Kuntotutkimuksen yhteydessä bitumikermistä ei tutkittu asbestia.

Bitumikermistä tutkittiin myöhemmin asbestipitoisuus ja siinä todettiin olevan asbestia

(Purkukolmio 2016).

4.2.4. Asbesti- ja haitta-ainekartoitukset

Rakennuksesta on tutkittu asbesti- ja haitta-aineita aikojen kuluessa korjatuilta osilta. Vahanen

Oy suorittaman korjaustarveselvityksen yhteydessä tehtiin myös asbesti- ja haitta-ainekartoitus,

jota Purkukolmio Oy täydensi 7.4.2016 peruskorjausta varten.

34

Purkukolmion (2016) tekemissä asbestikartoituksissa on todettu seuraavat rakenteet

laboratoriotutkimuksin asbestivapaiksi:

piippujen rappaus ullakolla (Inspecta Oy)

ullakon kuitusementtilevy (toja) (Inspecta Oy)

ullakon palopermannon laasti (Inspecta Oy)

lujalevyt kellarissa ja ensimmäisess kerroksessa (Inspecta Oy)

ulkoseinän rappaus (Incpesta Oy)

julkisivumaali (Ositum Oy)

kellarissa tilan 038 muovimatto (Inspecta Oy)

kellarissa tilan 037 muovimatto (Inspecta Oy)

kellarin kattotasoitteet ja maalit (Inspecta Oy)

kellarin seinätasoitteet ja maalit (Inspecta Oy)

kellarin lattiatasoitteet (Inspecta Oy)

1.kerroksen seinätasoitteet (Inspecta Oy)

kaikki keraamisten laattojen kiinnitys- ja sauma-aineet (Ositum Oy, Inspecta Oy)

lattiamosaiikki (Ositum Oy)

1.kerroksen wc:n 105 muovimatto (Inspecta Oy)

1.kerroksen tilan 110 välitilan muovimatto (Inspecta Oy)

1.kerroksen ruskea muovimatto ja lattiatasoite (Inspesta Oy)

savusolan laasti ja tiili (Inspecta Oy)

porrashuoneen 123 seinätasoite (Ositum Oy)

ikkunapenkit (Ositum Oy)

alakellarin alapohjan bitumumisively (Vahanen Oy)

alakellarin alapohjan bitumikermi (Vahanen Oy)

(Purkukolmio 2016).

Asbestikartoituksissa laboratorioanalyysein varmistetut materiaalit, jotka sisältävät asbestia on

esitetty taulukoissa 4 ja 5. Taulukoissa asbestimateriaalin kunto A tarkoittaa, että materiaali on

hyväkuntoinen ja ehjä, B tarkoittaa välltäväkuntoista materiaalia, C heikkokuntoista materiaalia

ja D erittäin heikkokuntoista materiaalia. Talukossa asbestin laatua kuvaava V tarkoittaa

35

vaaleaa asbestia ja S tarkoittaa sinistä asbestia eli krokidoliittiasebestia. Kaikki asbesti oli

vaaleaa asbestia. (Purkukolmio 2016).

Taulukko 4. Asbestia sisältävät materiaalit (Purkukolmio 2016)

36

Taulukko 5. Asbestia sisältävät materiaalit (Purkukolmio 2016)

4.3. Sisäilman ja kosteusteknisten korjaustoimenpiteiden valinta ja suunnittelu

4.3.1. Suunnitteluvaihe

Esimerkkikohteen suunnittelu toteutettiin kaupungin omana suunnittelutyönä sähkö- ja

välipohjien korjaussuunnittelua lukuun ottamatta. Luonnossuunnittelu alkoi jo 2011, jolloin ei

oltu tehty vielä korjaustarveselvitystä. Hankkeen loppuosan suunnittelu ja toteutus siirtyivät

useasti mm. rahoituksen, henkilöresurssipulan ja väistötilojen takia. Suunnitteluvaiheen aikana

hakkeessa vaihtui rakennuttaja kolmeen kertaan. Hankkeen toteutussuunnittelu aloitettiin

korjaustarveselvityksen valmistumisen jälkeen vuonna 2016.

37

4.3.2. Kellarin korjaustoimenpiteiden valinta

Kellariin tulvinut vesi on kuitenkin voinut aiheuttaa mikrobivaurioita rakenteisiin, joissa on

orgaanista materiaalia (esim. pesutiloissa). Pesutilojen rakenteiden käyttöikä on päättynyt ja

pesutilan rakenteet puretaan peruskorjauksen yhteydessä kokonaisuudessaan betonirakenteisiin

asti.

Peruskorjauksen luonnospiirustuksissa on kellariin suunniteltu mm. lasten liikuntatiloja sekä

pesutiloja. Ko. tilat on sijoitettu kellarikerroksen päätyihin ja niiden väliin jää erilliseksi palo-

osastoksi teknisiä tiloja. Maanvastaisen alapohjarakenteen kosteusteknisentoimivuuden

varmistamiseksi joudutaan purkamaan alapohjarakenteet rakennuksen molemmissa päissä,

koska tilat koostuvat useista pienistä huoneista, joiden lattioiden korko sekä laatan paksuudet

vaihtelevat eri huoneissa. Kellarin päädyt ovat matalahkoa tilaa, joten lattioiden ei voida nostaa

tasoittamalla. Kellarin päätyjen lattiarakenne toteutetaan lämmöneristettynä rakenteena (kuva

15) ja lattiamateriaaleina käytetään pääosin vesihöyryä hyvin läpäiseviä materiaaleja ja

tuulettuvia rakenteita. Alakellarin teknisentilan lattiarakennetta ei muuteta vaan se jää vanhaksi

rakenteeksi.

38

Kuva 15. Korjaussuunnitelma: kellarin maanvarainen alapohjarakenne (Porin kaupungin

Tekninen palvelukeskus Omistamisyksikkö/ talosuunnittelu. Rakennetyyppi. 2016)

4.3.3. Ulkopuoliset korjaukset salaoja- ja sadevesijärjestelmät sekä perusmuurin

vedeneristys

Rakennuksen ulkopuolelle asennetaan salaoja- ja sadevesijärjestelmät. Kuvassa 16 on esitetty

kellarin ulkoseinän korjaustapa. Kellarin katossa oli kauttaaltaan tojalevyä, joka ulottui

ulkoseinämuurauksen päälle asti. Kellarin seinän sisämuuraus jouduttiin purkamaan toimivan

välipohja ja ulkoseinäliittymän saamiseksi sekä tukevan ja suoran seinäpinnan aikaan

saamiseksi.

39

Kuva 16. Korjaussuunnitelma: kellarin ulkoseinän rakennetyyppi (Porin kaupungin Tekninen

palvelukeskus Omistamisyksikkö/ talosuunnittelu. Rakennetyyppi. 2016)

Erilaisten putkikuilujen ja putkikanaalin sekä muiden läpivientien ilmatiiviyteen tulee kiinnittää

erityistä huomiota rakennuksen peruskorjauksessa. Samoin käyttämättömät ulko- ja

väliseinissä olevat hormit tulee sulkea ilmatiiviisti esim. vedeneristysmateriaalein.

4.3.4. Välipohjalaattojen korjaustoimenpiteiden valinta

Välipohjien rakenneavauksista otetuista materiaalinäytteissä oli selvää mikrobikasvustoa ja

hajuja. Välipohjarakenteet eivät ole ilmatiiviitä, mikä mahdollistaa ilmavirtaukset

välipohjarakenteen sisältä sisäilmaan. Vahanen Oy:n tekemän sisäilma- ja kosteusteknisten

tutkimuksen, rakenneavausten ja materiaalinäytteiden perusteella korjaustarveselvityksessä

suositellaan peruskorjauksen yhteydessä purkamaan välipohjan täytemateriaalit koko

välipohjan alueelta sekä puhdistamaan jäljelle jäävät rakenteet huolellisesti mekaanisesti esim.

hiekkapuhaltimella ja käyttämällä suurtehoimuria. (Vahanen 2016)

Sisäilmastoseminaarissa 15.3.2017 Laura Hongisto Vahanen Rakennusfysiikka Oy:stä piti

seminaariesityksen kaksoislaattapalkiston korjausmenetelmistä sisäilman laadun

parantamiseksi. Hän on jakanut kaksoislaattapalkiston korjausmenetelmät neljään tasoon,

joissa tasossa 1 parannetaan välipohjarakenteen ilmatiiveyttä, tasossa 2 ilmatiiveyden

parantaimisen lisäksi välipohjarakenne alispaineistetaan, tasossa 3 välipohjarakenteen

orgaaniset materiaalit poistetaan osittain ja tasossa 4 orgaaniset materiaalit poistetaan

kokonaisuudessaan (Hongisto 2017). Esimerkkikohteessa korjausmenetelmäksi valitaan taso 4,

koska kaksoislaattarakenteen orgaaniset materiaalit olivat tutkimusten perusteella todettu

vaurioituneiksi.

Purkutyössä on huomioitava rakenteiden kantavuus, esimerkiksi ensimmäisen kerroksen lattian

rakenne asettaa rajoituksia. Lattian päälle voidaan maksimissaan sallia kokonaismassaltaan 750

kg painava purkutyökone tms. Kokonaismassaan on lisättävä työkoneen, kuljettajan paino ja

sillä mahdollisesti siirrettävän purkujätteen yhteispaino, joka maksimissaan voi olla tuo

mainittu 750 kg.

40

Ensimmäisen kerroksen uusi välipohjan rakennetyyppi on esitetty kuvassa 17. Konsultti A-

insinöörit Suunnittelu Oy laati välipohjien puhdistus ja tiivistyskorjauksen

korjaustyöselostuksen. Ensimmäisen kerroksen välipohjatäytteiden purku tehdään yläkautta ja

toisen kerroksen välipohjatäytteiden purku alakautta. Välipohjatyhjennyksen jälkeen

välipohjan betonipinnat puhdistetaan. Puhdistus tehdään kaikille betonipinnoille välipohjan

yläpuolella sekä alalaatan osalle urakka-alueeseen kuuluvalle osalle. Puhdistettavat betonilaatat

olivat paikoin n. 50 mm paksuisia, mikä on huomioitava purku ja puhdistustöiden yhteydessä.

Puhdistusmenetelmäksi valittiin kuivajääpuhallus, koska se kuluttaa puhdistettavaa pintaa

vähemmän kuin esim. hiekkapuhallus, eikä puhdistusmenetelmä itsessään tuota jätettä tai vettä.

Siivottavaa jätettä on vain puhdistuksessa irtoava jäte. Purkutöiden yhteydessä havaittiin, että

betonilaatat olivat paikoin erittäin huokosia ja heikkoja, ja niitä jouduttiin vahvistamaan.

Ensimmäisen kerroksen alalaatan alapinnasta puretaan sementtilastulevy (tojalevy), korkkilevy

ja puukoolaukset betonilaattaan asti. Betonipinta puhdistetaan kuivajääpuhalluksella, siivotaan

puhallusjäte imuroimalla ja suojataan välipohjan puhdistetut betonipinnat maalauskäsittelyllä.

41

Kuva 17. Korjaussuunnitelma: ensimmäisen kerroksen välipohjan rakennetyyppi (Porin

kaupungin Tekninen palvelukeskus Omistamisyksikkö/ talosuunnittelu. Rakennetyyppi. 2016)

42

4.3.5. Vesikaton korjaustoimenpiteiden valinta

Vesikatto on teknisen käyttöikänsä päässä joten se uusitaan peruskorjauksen yhteydessä.

Tiilikatteen ja aluskatteen huonon kunnon vuoksi sen paikallinen korjaaminen ei ole teknisesti

ja taloudellisesti kannattavaa.

Vesikaton uusiminen tehdään sääsuojan alla. Katteen uusimisen yhteydessä uusitaan

ruodelaudoitukset kokonaisuudessaan. Yläohjan rakennetyyppi on esitetty kuvassa 18.

Ruodelaudoitukset ovat kiinni asbestipitoisessa bitumikermissä, joten nämä tulee purkaa

asbestipurkutyönä. Kantavien puurakenteiden kunto tarkistetaan ja vaurioituneet rakenteet

uusitaan. Samalla poistetaan turhat läpiviennit sekä esimerkiksi kattoikkunat, mikäli niille ei

ole rakennuksen suojelunäkökohtiin liittyviä säilyttämisperusteita.

Kuva 18. Korjaussuunnitelma: Yläpohjan rakennetyyppi (Porin kaupungin Tekninen

palvelukeskus Omistamisyksikkö/ talosuunnittelu. Rakennetyyppi. 2016)

43

4.4. Kosteudenhallinta

Esimerkkikohteessa kosteudenhallintaan kiinnitetiin huomioita. RIL 250-2011

kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen kirjassa esitetyistä kriittisistä teknisistä

laatutekijöistä esimerkkikohteessa uusittiin mm. salaoja- ja maapohjarakenteet, osittain

alapohja-, vesikatto- sekä urakka-alueen märkätilarakenteet (RIL 250- 2011. 2011, 21-23).

Rakennuksen sisältä purettiin ensimmäisestä kerroksesta ja kellarista kaikki rakenteet ja

talotekniikka, runkorakennetta lukuun ottamatta.

Työmaan kosteudenhallinnassa kiinnitettiin erityisesti huomiota rakenteiden ja

rakennusmateriaalien suojaukseen. Sisätilojen suhteellista kosteutta ja lämpötiloja seurattiin eri

työvaiheiden aikana. Rakennustyönaikainen lämmitys hoidettiin väliaikaisella

kaukolämpöverkkoon liitetyllä järjestelmällä.

Betonilattioiden kuivumisprosessin seurantaa varten uusiin betonivaluhin asennettiin Wiiste

Oy:n kosteus- ja lämpötila antureita SolidRH SH1. Antureiden avulla betonivalun kuivumista

pystyään seuraamaan lukulaitteella betonivalun alkuvaiheesta asti ja kuivumisprosessista jää

data tietojärjestelmään. Lukulaitteella pysytään mittaamaan betoninkosteus myös

lattiamateriaalin päältä ja myöhemmin vielä ylläpidon aikanakin. (Wiiste 2015)

Esimerkkikohteen vesikaton uusiminen tehtiin sääsuojan alla. Sääsuojan vuokrakustannukset

olivat yli 30 % koko vesikaton uusimisen kustannuksista. Sääsuojan kustannuksiin oli

varauduttu kustannusaviossa. Kiinteistön elinkaaren kannalta vesikaton uusimisessa käytetty

sääsuoja ja työnaikainen huolellinen kosteudenhallinta vähentävät huomattavasti kosteus- ja

homevaurioriskejä.

5. RAKENNUSTEN JA RAKENNUSOSIEN KORJAUSTARPEET

5.1. Eri ikäisten rakennusten korjaustarpeet

Sisäilmastoseminaarissa 15.3.2017 Petri Annila piti seminaariesityksen eri ikäisten

kuntarakennusten korjaustapeista. Osana COMBI-tutkimushanketta on selvitetty kosteus- ja

mikrobivaurioiden esiintymistä kuntien palvelurakennuksissa. Tutkimusaineistona on käytetty

44

168 palvelurakennuksen perusteellisia kosteusteknisiä kuntotutkimusraporttia. Rakennuksissa

on kärsitty sisäilmaongelmista. Tutkimuksen perusteella rakennuksissa on monia eri ongelmia,

kosteus- ja mikrobivaurioihin liittyviä korjaustarpeita on useissa eri rakenteissa. Vaurioiden

määrä kasvaa rakennuksen iän kasvaessa. Tutkimuksessa selvisi, että vuosina 1950-1959

rakennetuissa rakennuksissa (esimerkkikohde rakennettu 1954), joissa kosteus- ja

mikrobivaurioihin liittyviä korjaustarpeita on mm. (taulukko 6) maanvastaisessa alapohjissa 84

%, betonirunkoisessa ulkoseinässä 86 %, maanvastaisessa seinässä 63 % ja betonisissa

välipohjissa 57 %. (Annila P. ym. 2017)

Esimerkkikohteessa merkittävimmät kustannuksia lisäävät sisäilmaa parantavat

korjaustoimenpiteet olivat osittainen maanvastaisten alapohjien uusiminen, maanvastaisen

seinän kosteusteknisen toimivuuden parantaminen (veden- ja lämmöneristys, salaoja- sekä

sadevesijärjestelmien uusiminen), välipohjien kaksoislaattapalkiston korjaustoimenpiteet

(orgaanisten täyttöjen purku, puhdistus, kantavuuden parantaminen, rakenteiden tiivistykset

sekä uuden palopermannon rakentaminen), vesikaton uusiminen sääsuojan alla sekä väliseinien

tiivistäminen tai kokonaan uusiminen. Tutkimuksen vuosina 1950-1959 rakennetuissa

rakennuksissa korjaustarpeet olivat samanlaisia kuin esimerkkikohteessa. Esimerkkikohteen

betonirunkoinen ulkoseinärakenne oli tiivistyskorjauksia, ikkunoiden ja ovien uusimisia lukuun

ottamatta melko hyvässä kunnossa verrattuna Annila P. ym. 2017 tutkimustuloksiin.

Taulukkoon 6 on korostettu punaisella esimerkkikohteen rakennusosien korjaustarpeet.

45

Taulukko 6. Rakenteissa esiintyvä kosteus- ja mikrobivaurioihin liittyvä korjaustarve (Annila P. ym. 2017)

Rak

ennu

svuo

si

Kosteus- ja mikrobivaurioihin liittyvä korjaustarve (%)

Har

jaka

tto

Tas

akat

to

Maa

nvas

tain

en s

einä

Bet

onir

unko

, ulk

osei

nä

Tii

liru

nko,

ulk

osei

nä

Puu

rank

arun

ko, u

lkos

einä

Hir

siru

nko,

ulk

osei

nä

Sek

arun

ko, u

lkos

einä

Väl

ipoh

ja, b

eton

i

Väl

ipoh

ja, p

uu

Väl

isei

nä

Maa

nvas

tain

en a

lapo

hja

Bet

onir

aken

tein

en r

yöm

intä

tila

Puu

rake

ntei

nen

ryöm

intä

tila

Ennen 1950 41 61 31 50 57 43 30 77 85 1950-1959 39 63 86 60 57 64 84 40

1960-1969 19 31 55 62 50 57 72 96 56 1970-1979 23 48 56 83 44 60 50 74 33 1980-1989 37 13 47 85 20 69 43 37 84 50 Jälkeen 1989 14 20 20 63 75

5.2. Tarkastuslista rakennuttajille alustavan kustannusarvion laadintaa varten

Tässä opinnäytetyössä on laadittu rakennuttajalle peruskorjaushankkeen alkuvaiheen

muistilista (kuva 19), joka tulisi käydä läpi alustavan kustannusarvion laadinnan yhteydessä.

Rakennuttajan on kartoitettava rakennuksen ja rakennusosien ikä, kunto, riskirakenteet sekä

tiedossa olevat ongelmat. Lähdeaineistona tarkastuslistan laadinnassa on käytetty RIL 250-

2011 liite 4 kuvaamia kosteusvaurioiden syitä, jotka ovat samalla kriittisiä teknisiä

laatutekijöitä sekä esimerkkikohteessa esiin tuulleet korjaustarpeet ja kokemusperäistä

kustannuslaskentatietoa (RIL 250- 2011. 2011, 189-198). Tarkastuslistaan on koottu usein

peruskorjauskohteissa esiin tulleita merkittäviä kustannuksia lisääviä rakennusosien

korjaustarpeita.

Peruskorjaushankkeen tarveselvitysvaiheessa, kun rakennuksesta ei ole tehty kuntotutkimuksia

tulee rakennuttajan tarkastuslistaa apuna käyttäen käydä kohteen rakennusosat läpi ja tunnistaa

sieltä rakennusosien korjaustarpeet sekä riskitekijät. Hankkeen onnistumisen kannalta on

tärkeää, että rakennuttajalla on jo hankkeen tavoitteiden asettamisen yhteydessä jo käsitys

korjaustarpeesta, riskeistä ja hankkeen kustannustasosta.

46

Kustannuksia lisäävät toimenpiteet on tunnistettava, ja kustannusarvioon on varattava riittävästi

lisä-, muutos- sekä riskivarauksia. Lisä- ja muutostyövarauksia tulee varata enemmän kuin

tavoitehinta-arviolaskentaohjelma antaa. Peruskorjauskohteessa varaukset on syytä arvioida

kohteen koon ja kartoitettujen riskien mukaan. Peruskorjauskohteen lisä- ja

muutostyövarauksia on syytä varata kohteesta riippuen 5- 10 %.

Esimerkkikohteessa merkittävimmät kustannuksia lisäävät sisäilmaa parantavat

korjaustoimenpiteet olivat osittainen maanvastaisten alapohjien uusiminen, maanvastaisen

seinän kosteusteknisen toimivuuden parantaminen (veden- ja lämmöneristys, salaoja- sekä

sadevesijärjestelmien uusiminen), ensimmäisen kerroksen alalaatan alapinnan

(sementtilastulevy (tojalevy), korkkilevy ja puukoolaus) rakenteen purkulaajuus betonilaattaan

asti koko kellarin alueella, välipohjien kaksoislaattapalkiston korjaustoimenpiteet (orgaanisten

täyttöjen purku, puhdistus, kantavuuden parantaminen, rakenteiden tiivistykset sekä uuden

palopermannon rakentaminen), väliseinien tiivistäminen tai kokonaan uusiminen, 2.kerroksen

vuonna 2011 uusitun muovimaton osittainen uusiminen välipohjarakenteen tiiveyden

saamiseksi ja vesikaton uusiminen sääsuojan alla sekä laajat asbestipurkutyöt.

Esimerkkikohde toteutettiin vaiheittain ja koko kohteen hankesuunnittelu olisi pitänyt tehdä jo

2.kerroksen korjauksen hankesuunnittelun yhteydessä, ja laskea koko hankkeelle

kustannusarvio. Toisen kerroksen korjauksen tavoitteena vuonna 2011 oli saada nopeasti lisää

alueelle päivähoitopaikkoja. Ensimmäisen kerroksen ja kellarien osalta peruskorjaus lykkääntyi

useaan otteeseen mm. rahoituksen, henkilöresurssipulan ja väistötilojen puuttumisen takia.

Lisäksi hankkeessa on vaihtunut rakennuttaja useaan kertaan. Koko kohdetta käsittävää

kuntotutkimusta ei tehty toisen kerroksen hankesuunnittelun yhteydessä. Laaja

korjaustarveselvitys tehtiin vasta loppuvuonna 2015 ja lopullinen selvitys valmistui

tammikuussa 2016, jolloin selvisi rakennuksen laaja korjaustarve.

Esimerkkikohteessa laajasta korjaustarveselvityksestä huolimatta tuli purkuvaiheessa esiin

yllätyksiä kustannuksien ja korjaustapojen kannalta merkittäviä asioita, kuten välipohjien

betonirakenteiden heikkokunto, johon jouduttiin tekemään uudet suunnitelmat välipohjan

vahvistamiseksi. Lisäksi kellarin katon sementtilastu- ja korkkilevyrakenne koko kellarin katon

alueella yllätti.

47

Kuva 19. Muistilista rakennuttajalle peruskorjauskohteen alustavan kustannusarvion

laadintaan. Rakennuttaja kartoittaa muistilistan avulla rakennuksen, rakennusosien ja

48

järjestelmien ikä, kunto, riskirakenteet sekä tiedossa olevat ongelmat. (Lyhenteet: AP=

alapohja, MVS = maanvastainen seinä, US= ulkoseinä, VP= välipohja, YP= yläpohja)

6. JOHTOPÄÄTÖKSET

Rakennushankkeen vaiheet ovat tarveselvitys, hankesuunnittelu, suunnittelu, rakentaminen

sekä takuuaika. Peruskorjaushankkeen päätöksenteon prosessi koostuu erivaiheissa tehdyistä

päätöksistä, kuten hankepäätöksestä, investointipäätöksestä, suunnitelmien hyväksymisestä,

rakentamispäätöksestä sekä vastaanottopäätöksestä. Hankesuunnitteluvaiheessa tehdään

päätökset hankkeen laatutasoista kuten kosteudenhallinnantasosta, peruskorjaushankkeessa

mahdollisesti sisäilmastoluokkatasosta ja puhtausluokasta.

Peruskorjaushankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että rakennuttaja tilaa viimeistään

hankesuunnitteluvaiheessa rakennuksen asbesti- ja haitta-ainekartoitukset sekä teettää

rakennukseen kuntotutkimuksen ympäristöopas 2016 mukaisesti (Ympäristöministeriö 2016).

Tarvittaessa rakennuksesta ja korjauksen laajuudesta riippuen tehdään rakennukseen

sisäilmapainotteinen korjaustarveselvitys. Mitä aikaisemmassa vaiheessa on oikeaa tietoa

rakennuksen kunnosta ja riskirakenteista sitä paremmin pystytään arvioimaan

korjauskustannukset ja siten vaikuttamaan päätöksen tekoon. Tutkimukset ja kustannusarviot

tulee tehdä koko rakennukselle, vaikka peruskorjaus toteutettaisiinkin useammassa eri

vaiheessa ja hanke ajoittuisi useammalle vuodelle.

Mitään yleispätevää kustannustietoa esimerkkikohteen perusteella ei voida antaa, koska

kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä on paljon. Kustannuksiin vaikuttavat mm. rakennusosien

korjaustoimenpiteet, materiaalit, kohteen laajuus. Kustannuksia lisäävät toimenpiteet on

tunnistettava, ja kustannusarvioon on varattava riittävästi lisä-, muutos- sekä riskivarauksia.

Peruskorjauskohteessa varaukset on syytä arvioida kohteen koon ja riskien mukaan.

Peruskorjauskohteen lisä- ja muutostyövarauksia on syytä varata kohteesta riippuen 5- 10 %.

Tässä opinnäytetyössä on laadittu rakennuttajalle alustavan kustannusarvion laadinnan avuksi

muistilista (kuva 19) peruskorjaushanketta varten, kun rakennuksesta ei ole tehty

kuntotutkimuksia. Rakennuttajan tulee käydä hankkeen rakennusosat läpi tarkastuslistaa apuna

käyttäen, ja tunnistaa sieltä rakennusosien korjaustarpeet sekä riskitekijät kuten

49

kaksoislaattapalkisto sekä rakennuksen tiiveys- ja tiivistysongelmat. Onnistuneen

peruskorjaushankkeen läpi viemisessä on tärkeää, että rakennuttajalla on jo hankkeen

tavoitteiden asettamisen yhteydessä käsitys korjaustarpeesta, riskeistä ja hankkeen

kustannustasosta. Näin pystytään tekemään oikeanlaisia päätöksiä ja pysymään asetetuissa

tavoitteissa.

50

LÄHDELUETTELO:

Annila P, Lahdensivu J, Suonketo J, Pentti M, Laukkarinen A, Vinha J: Eri ikäisten

kuntarakennusten korjaustarpeet. Sisäilmastoseminaari. Helsinki 2017.

Haahtela Y, Kiiras J: Talonrakennuksen kustannustieto 2015. Helsinki. 2015.

Hongisto L: Kaksoislaattapalkiston korjausmenetelmät sisäilman laadun parantamiseksi.

Sisäilmastoseminaari. Helsinki. 2017.

Maankäyttö- ja rakennuslaki. 41/2014. 2014.

Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus, Omistaminen/ rakennuttaminen. Rakennustöiden

puhtausluokitusohje Porin kaupungin kiinteistöissä korjaus- ja uudisrakentamisessa. Pori.2012.

Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus, Omistaminen/ talosuunnittelu. Rakennetyypit.

31.3.2016.

Purkukolmio Oy. Asbesti ja haitta-ainekartoitus. 7.4.2016.

RT 07-10946: Sisäilmastoluokitus 2008. Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja

tuotevaatimukset.2009.

RT 10-11107: Hankkeen johtamisen ja rakennuttamisen tehtäväluettelo HJR12. 2013.

RT 10-11221: Talonrakennushankkeen kulku. 2016.

RT 16-10660: Rakennusurakan yliset sopimusehdot YSE 1998. 2016.

Sisäilmayhdistys 2016: http://www.sisailmayhdistys.fi/Julkaisut/Sisailmastoluokitus, (luettu

21.1.2017)

Sisäilmayhdistys 2016: http://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Sisailmasto, (luettu

21.1.2017)

Sosiaali- ja terveysministeriö: Asetus 545/2015 Asumisterveysasetus ja soveltamisohje. 2015.

Sosiaali- ja terveysministeriö: Asetus 1214/2016 haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista. 2016.

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry: RIL 250-2011. Kosteudenhallinta ja

homevaurioiden estäminen. 2011.

51

Työterveyslaitos: PAH-yhdisteiden tavoitetasoperustelumuistio 20.6.2016. Helsinki.2016.

Vahanen Oy: Tutkimusselostus, päiväkodin rakenne-, kosteus- ja ilmanvaihtotekninen

korjaustarveselvitys 12.1.2016. Helsinki. 2016.

Wiiste Oy: SolidRH SH1-betoniin kiinteästi asennettava anturi tuotekortti. Tampere. 2015.

Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista

YM1/601/2015. Helsinki. 2015.

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015.

Helsinki. 2015.

Ympäristöministeriön ohje rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä

YM3/601/2015. Helsinki 2015.

Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja rakentamisen

työnjohtajien kelpoisuudesta YM4/601/2015. Helsinki 2015.

Ympäristöministeriön ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta YM5/601/2015.

Helsinki. 2015.