kaksinapaisuudesta kohti yksituumaisuutta – etelä-savon maakuntaohjelman 2011 – 2014...
DESCRIPTION
Kaksinapaisuudesta kohti yksituumaisuutta – Etelä-Savon maakuntaohjelman 2011 – 2014 arviointi. Heinäkuu 2013. Keskeiset tulokset. K aiken kaikkiaan maakuntaohjelmatyö on ollut tarkoituksenmukaista ja onnistunutta Maakuntaohjelma kokoaa yhteen tahtoa ja rahoitusta. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
Kaksinapaisuudesta kohti yksituumaisuutta – Etelä-Savon maakuntaohjelman
2011 – 2014 arviointi
Heinäkuu 2013
Keskeiset tulokset
• Kaiken kaikkiaan maakuntaohjelmatyö on ollut tarkoituksenmukaista ja onnistunutta
• Maakuntaohjelma kokoaa yhteen tahtoa ja rahoitusta. • Ohjelmatyöllä on saatu erityisesti vahvistettua osaamisrakenteita • Edunvalvonnan näkökulmasta tavoitepaletin laajuus voi näyttäytyä ulospäin
kyvyttömyytenä pystyä valitsemaan olennaisimmat edunvalvonnalliset tavoitteet • Etelä-Savon maakuntaohjelman kärkiä on teroitettava. • Ohjelma ei varsinaisesti ohjaa suoraan alueen eri toimijoita, vaan niiden strategiat
ovat samansuuntaisia maakuntaohjelman kanssa. • Resurssien koordinaatio on toiminut tyydyttävästi • Maakunnan liiton rooli nähdään kunnista ja kehittämisyhtiöistä käsin liian suurena
ja maakuntaohjelma liikaa liiton ohjelmana. • Yhteistyötä heikentää heikko sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin.
Etelä-Savon maakuntaohjelma 2011-2014
• Kansallisen aluepolitiikan lakisääteinen asiakirja; määrittelee tavoitteet alueen kehittämiselle (pidemmän aikavälin maakuntasuunnitelman mukainen, konkretisoitu vuosittain toteuttamissuunnitelmalla)
• Maakuntaohjelmalla on neljä toimintalinjaa:
• Menestyvä yritystoiminta• Uudistuneet ja erikoistuneet
osaamisrakenteet• Laadukkaat hyvinvointipalvelut• Hyvä saavutettavuus ja vetovoima
• Ohjelmakauden rahoitustarve on yhteensä n. puoli miljardia euroa.
106.9
82.3
12.4
322.7
Suunniteltu rahoitus toimintalinjoittain 2011-2014, miljoonaa euroa
TL1 Menestyvä yritystoim-intaTL2 Uudistuneet os-aamisrakenteetTL3 Laadukkaat hyvinvoin-tipalvelutTL4 Saavutettavuus ja ve-tovoima
Ohjelma on ohjenuora kehittämiselle
• Etelä-Savossa maakuntaohjelmalla on tärkeä asema maakunnallisena kokoavana asiakirjana
• Dokumenttiin tukeudutaan ja viitataan tarkoituksenmukaisella tavalla. • Ohjelmalla on merkitystä aluekehityksen suuntaamisessa ja painopisteiden
valinnassa. • Vaikuttavuus tulee esiin myös välillisesti, sillä se on tärkeä ja toimiva
edunvalvonnan työkalu. • Ohjaa ja linjaa kehittämisresurssien, erityisesti rakennerahastovarojen käyttöä• Ohjelma kokoaa yhteen eri organisaatioiden näkemyksiä • Maakunnan yhteisen kehittämisen tahdonilmaus ja yhteensovittaminen korostuvat
kaksinapaisessa maakunnassa. • Maakuntaohjelman valmistelussa ja toteutuksessa on tärkeää itse valmistelu- ja
toteutusprosessi, jonka avulla muodostetaan yhteinen tahtotila ja sitoutetaan toimijoita.
• Ohjelman valmistelu on osallistanut toimijoita aktiivisesti.
Etelä-SavoMuuttotaseen keskiarvo 2010-2012
Väestö 2010: 155 472 2011: 154 522 2012: 153 426 Työttömyysaste 2010: 7,9 2011: 7,7 2012: 9,1 BKT/asukas 2009: 23 416 2010: 24 566
Maakuntaohjelman päätavoitteet ovat olleet muuttovoitto ja vahvistuva aluetalous.
Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat olennaisesti myös yhteiskunnalliset makrotaloudelliset tekijät, joihin ei maakuntaohjelmalla voida vaikuttaa.
Valmistelu ollut osallistavaa
1. Maakuntaohjelman valmistelussa oli mukana kaikki relevantit tahot maakunnan alueelta
2. Maakuntaohjelman valmistelussa on onnistuttu valitsemaan oikeita painopisteitä Etelä-Savon elinvoiman vahvistamiseksi.
3. Maakuntaohjelmassa on onnistuttu sovittamaan yhteen erilaisia intressejä ja tavoitteita
4. Maakuntaohjelman valmistelussa on onnistuttu rajaamaan ohjelman sisältöjä tarpeeksi
5. Nykyinen maakunnan kehittämisjärjestelmä on ajantasainen ja toimiva
Kyselyn (n = 139 (57,7 %)) perusteella:• Valmisteluprosessiin ollaan suhteellisen tyytyväisiä. • Kriittisimpiä ollaan sisältöjen rajaamisen onnistumisesta (erityisesti
aluehallinto) ja maakunnan kehittämisjärjestelmän toimivuudesta (erityisesti kehittämisyhtiöt)
Maakuntaohjelman valmistelussa on onnistuttu rajaamaan ohjelman sisältöjä tarpeeksi
Nykyinen maakunnan kehittämisjärjestelmä on ajantasainen ja toimiva
Vaikuttavuus plussan puolella
1. Maakuntaohjelmalla on ollut merkittävä rooli alueen kehityksen suuntaajana
2. Maakunnan eri kehittäjätahot ovat huomioineet maakuntaohjelman tavoitteet ja painopisteet hyvin omassa toiminnassaan
3. Maakuntaohjelma on ohjannut muiden maakunnallisten ohjelmien ja hankkeiden sisältöä
4. Maakuntaohjelmalla on ollut tärkeä merkitys Etelä-Savon edunvalvonnassa
• Maakuntaohjelma toimii muita ohjelmia ja hankkeita ohjaavana sateenvarjona
• Edunvalvonnassa, aluekehityksen suuntaamisessa ja muiden kehittäjätahojen tavoitteisiin ja painopisteisiin vaikutetaan ohjelman kautta
• Kuntien edustajat kriittisiä vaikuttavuuden suhteen.
Maakuntaohjelmalla on ollut merkittävä rooli alueen kehityksen suuntaajana
Maakunnan eri kehittäjätahot ovat huomioineet maakuntaohjelman tavoitteet ja painopisteet hyvin omassa toiminnassaan
Kärjet näkyvissä, kaipaavat teroitusta
• Kärkiä teroitettava• Toimenpiteitä vähennettävä, kohdennettava ja fokusoitava• Keskittyminen yritysten yleisiin toimintaedellytyksiin, tulevaisuuden kärkitoimialoja
ei tiedetä
Onnistumisia• Suoraviivainen yritystoiminnan
kehittäminen arvostettua• Osaamisrakenteet vahvistuneet• Matkailu ja markkinointi, erityisesti
Saimaa-brändi• TKI-toiminta• Venäjäyhteistyö• Ohjelman osallistava ja laaja-alainen
valmistelu
Haasteita• Palveluliiketoiminnan kehittäminen• Hyvinvointipalveluiden ja kunta- ja
palvelurakenteiden kehittäminen• Elinkeinotoiminnan tuki, erityisesti
mikroyritykset
• Ohjelma koetaan liiton ohjelmaksi, toimijoiden heikko sitoutuminen
Koulutuksen ja osaamisen toimet onnistuneet
1. Yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn vahvistaminen
2. Yritysten kasvun ja kehityksen edistäminen
3. Toimialojen kehittäminen ja uuden yritystoiminnan luominen
4. Tehokas ja monipuolinen toiseen asteen koulutuskokonaisuus
5. Kilpailukykyinen korkeakoulutarjonta
6. Vakiintuneet ja toimivat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorakenteet
7. Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
8. Lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia tukevat palvelut
9. Teknologioiden hyödyntäminen hv-palveluiden saatavuudessa ja tuotannossa
10. Palvelutuotannon monipuolistaminen
11. Toimivat ja tehokkaat kunta- ja palvelurakenteet
12. Kilpailukykyisen asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristön kehittäminen
13. Hyvän saavutettavuuden ja toimivan liikennejärjestelmän kehittäminen
14. Matkailun, kulttuurin ja vapaa-ajan asutuksen toimintaympäristön kehittäminen sekä ympäristönhoito
15. Ympäristö- ja sijaintiedun hyödyntäminen
Absoluuttinen Suhteellinen
• Korkeakoulutarjonnan ja osaamisrakenteiden kehittämisessä on onnistuttu ja maakuntaohjelma on vaikuttanut tähän merkittävästi
• Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen ei ole onnistunut, maakuntaohjelma on epärelevantti rakenteiden uudistamisen kannalta.
Ohjelma on lisännyt yhteistyötä, vuorovaikutus kuntien suuntaa vaatii panostusta
• Maakuntaohjelma on edistänyt yhteistyöstä• Kuntien virkamiesten näkemys eroaa täysin muiden toimijoiden
mielipiteistä, vuorovaikutukseen panostettava jatkossa.
1. Maakuntaohjelmatyö on vahvistanut yhteistyötä maakunnan sisällä ja tukenut vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä
2. Maakuntaohjelma on vahvistanut maakunnan eri toimijoiden keskinäistä työnjakoa ja erikoistumista
3. Maakunnan keskeiset kehittämistoimijat ovat olleet sitoutuneita yhteisten toimenpiteiden toteuttamiseen
Maakuntaohjelmatyö on vahvistanut yhteistyötä maakunnan sisällä ja tukenut vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä
Maakunnan keskeiset kehittämistoimijat ovat olleet sitoutuneita yhteisten toimenpiteiden toteuttamiseen
Vanhaa pakkaa sekoitettava
• Ohjelma on hitsannut eteläsavolaisia yhteen, etenkin niitä jotka ovat jo valmistelussa ovat tehneet yhteistyötä.
• Tulevan kauden valmistelussa on jo kiinnitetty huomiota toimijoiden sitouttamiseen ja piirin laajentamiseen.
• Maakuntaohjelmalla on kaikkiaan sauma olla kokonaiskuvan piirtäjä ja isojen kokonaisuuksien hallitsija, jonka kautta voidaan kehittää myös toimijoiden työn- ja vastuunjakoa sekä tehostaa toimenpanoa.
• Viestintä on keskeistä, maakuntaohjelmasta on tehtävä myös lyhyt selkokielinen kansalaisversio ja yrityksille oma räätälöity versio.
Vahvista Yritysten toimintaedellytyksien parantaminen
(huomioiden pienyrittäjävaltaisuus) Yrittäjyys, erityisesti kasvuyrittäjyys Osaamisrakenteiden kehittäminen Useiden osaamiskärkien kehittäminen Kansainvälistyminen Edunvalvonta infrastruktuurikysymyksissä Keskinäinen luottamus, yhteistyö ja yhdessä
tekeminen
Luo Mahdollisuuksia uusille avauksille Bioenergia (metsäbiomassa) Vesiosaaminen (Witera) ja puhdas vesi
matkailuvalttina Turvallisuus ja digitaalisuus Ikääntyvä väestö sähköisten palveluiden
käyttäjänä
Supista Sisäänpäin katsominen (lisää yhdessä
ulospäin katsomista)
Luovu Kaksinapaisuus ja sisäiset jännitteet
Etelä-Savon maakuntaohjelman sinisen meren strategia
Tarpeita uudelle kaudelle
• Fokusointi ja pelkistäminen• Yksittäisiä hanketason asioita on koottava kokonaisuuksiksi
• Ohjelma tulee jäsennellä selkeämmin ja nostaa esiin Etelä-Savon vahvuuksia• Yhteinen tekeminen sitouttaa, yhteinen Saimaa• Taustavalmisteluissa ja sisällön tuottamisessa voisi käyttää enemmän omaa osaamista, sitouttaisi
enemmän myös tekemiseen
• Toimijalähtöisyys, osallistumisen lisääminen• Toimijat yhdessä päätettyjen päämäärien ja toimenpiteiden taakse• Tiedottaminen, yhteinen kokeminen, yhteisten vahvuuksien näkeminen
• Nuoria ja yrittäjiä mukaan valmisteluun, sitoutumisen kasvu tätä kautta• Maakuntaohjelma nelivuotissuunnitelmasta kohti jatkuvasti täsmentyvää
strategiaprosessia.
Kehittämissuositukset
• Ohjelma tulee jäsennellä selkeämmin ja nostaa esiin Etelä-Savon vahvuuksia. Toimintalinjojen keskinäistä yhteyttä ja täydennettävyyttä on vahvistettava.
• Fokusointi ja rohkea pelkistäminen. Tulevalla ohjelmakaudella on uskallettava tehdä valintoja, jotka ohjaavat Etelä-Savon toimijoita ja jotka vahvistavat edunvalvonnan kärkiä.
• Vaikuttavampia kokonaisuuksia. Ohjelman teemoituksen tulee olla strategisesti hankkeita ohjaavaa, ei kaiken mahdollistavaa kehittämistä. Kehittäminen ei saa silppuuntua pieniin hankkeisiin.
• Hankkeiden rahoitusta teemoituksen, aie- ja ideahakujen kautta. Rahoitusta voidaan porrastaa, hakemalla hankeaihioita, joita toimijat toisessa vaiheessa yhdistelevät ja jalostavat pidemmälle. Myös teemavuosien kautta voidaan saada teemoille näkyvyyttä.
• Toimijalähtöisyys, osallistumisen lisääminen. Ohjelmavalmistelussa tulee hyödyntää paikallista asiantuntemusta ja osaamista laajasti sekä tuoda foorumityöskentelyyn uusia paikallisia osallistujia.
mdi.fi