Journalistiikan ja mediatutkimuksen perusteet

ma 19. ja 26.9.: 12-14, 16-19 F416; ti 20: 12-14, 15-18 Kurténti 27.9: 12-14, 15-18 Nissiviikko 38 ma-ti Journalistiikkaviikko 39 ma-ti Mediatutkimus

Luento 7 ja 8

Mediatutkimuksen suuntauksista ja yleisötutkimuksesta

Mediatutkimuksen suuntauksista Peilaan tässä kaksoisluennossa

mediatutkimuksen historiallisia ja teoreettisia suuntauksia yleisötutkimuksen laajan kokonaisuuden näkökulmasta

Aiheesta mm.: Ridell (1998): Tolkullistamisen politiikkaa:

televisiouutisten vastaanotto kriittisestä genrenäkökulmasta

Nieminen & Pantti (2004): Media markkinoilla. Johdatus joukkoviestintään ja sen tutkimukseen

Yleisötutkimuksesta yleisesti

Ilman yleisöä ei ole mediaa Vaikea tutkimuskohde; väistää Kaupallisen median intresseissä Viestintäteollisuus rakentaa yleisöistä

konstruktioita ohjatakseen kulutusta Myös mediatutkimus rakentaa

yleisöistä yksinkertaistettuja konstruktioita

Yleisötutkimuksen päälinjatYleisötutkimuksen päälinjat on sen

teoriahistoriassa jaettu 1930-luvulta aina 2000-luvulle kahteen kauteen:

MCR (Mass Communication Research) -tradition vaikutus- ja käyttötarkoitustutkimus

Kulttuurisen yleisötutkimuksen reseptio- eli vastaanottotutkimus ja mediaetnografinen tutkimus Jälkimmäinen muodosti käänteen, huomio

yleisön ja yleisöyden sijasta median käyttöön ja kulutukseen

Yleisötutkimuksen päälinjat Aiemmin kysyttiin mitä media teki ihmiselle

(vaikutustutkimus) tai mihin ihmiset tarvitsevat mediaa (käyttötarkoitustutkimus)

Nyt kysyttiin mitä ihmiset medialla tekevät ja miten he sitä käyttävät.

Jako passiiviseen ja aktiiviseen median seurantaan ei pitänytkään kutiaan; katsominen on aktiivista.

Tästä näkökulman vaihdoksesta versosi kaksi toisiaan täydentävää tutkimushaaraa: median kulutuksen ja kuluttajuuden tutkimus emansipatorinen ja valtauttava uusi

käyttötutkimus

MCR ja vaikutustutkimus 1950-luvulla vakiintuneessa

vaikutustutkimuksessa kysyttiin, mitä media teki ihmiselle

1940-luvulta lähtien viestintäprosessia mallinnettiin eri tavoin.

Lasswell (1948): kuka sanoo mitä, minkä kanavan välityksellä kenelle ja millä vaikutuksella?

Vaikutustutkimuksessa luotiin lähettäjämalleja, kuten lääkeruiskumalli

Positiivisempi tulkinta oli taikaluotimalli, jossa viestintä valistaa taianomaisesti

Behavioristinen ärsyke->reaktio -sovellus

MCR ja vaikutustutkimus Lazarsfeld, Berelson & Gaudet tutkivat 1940 presidentinvaaleja ja kuvasivat (1944) mekanismeja, joiden kautta äänestysvalinnat syntyvät Kaksivaihehypoteesi: media vaikuttaa mielipidejohtajien kautta Joukkoviestinnän suorat vaikutukset eivät olleet niin suuria kuin mitä aiemmin oletettiin

Agendatutkimus Agendatutkimus (agenda setting research) on yksi niistä suuntauksista, jotka syntyivät MCR -perinteen kriisiydyttyä 1960-luvun lopulla McCombs ja Shaw tutkivat USA:n vuoden 1968 presidentinvaaleja. Havaittiin, että median "rummuttamat” ja esillä pitämät seikat nousivat keskeisiksi erityisesti kantaansa päättämättömien äänestäjien keskuudessa Asioille annettu mediahuomio ja äänestäjien kokema painoarvo vastasivat ällistyttävän hyvin toisiaan

Agendatutkimus Media valitsee agendalle tärkeäksi katsomiaan asioita Agendatutkimuksen mukaan media ei niinkään määrää sitä millä tavalla ihmiset ajattelevat joistakin asioista,

mutta se onnistuu yllättävän hyvin vaikuttamaan siihen mitä asioita he ylipäätään ajattelevat eli media määrittää mistä asioista meidän tulisi olla jotain mieltä

Ihmiset sisäistävät median tärkeysjärjestyksen omaksi henkilökohtaiseksi tärkeysjärjestyksekseen

Tutkimussuuntausten kirjo Noelle-Noeumannin hiljaisuuden spiraalin mukaan ihminen on luonteeltaan konformistinen, mukautuvainen Hiljaisuuden spiraalin tai kehän mukaan yhteisössä arvostetaan samanmielisyyttä ja poikkeavasti ajattelevat helposti suljetaan ryhmästä pois. Ihmiset pelkäävät tätä ja siksi mieluiten esittävät mielipiteitä, joita uskovat muillakin olevan. Jos he ovat eri mieltä muiden kanssa, he mieluiten pitävät suunsa kiinni Syntyy kehävaikutus: suosituksi luullut mielipiteet tulevat entistä suositummiksi ja poikkeavat mielipiteet vaietaan kuoliaaksi. Äänekäs vähemmistö, hiljainen enemmistö

Tutkimussuuntausten kirjo Tulkintakehysmallin (Goffman) mukaan media kehystää asiat ja toisaalta vastaanottajat muodostavat tulkintakehyksiä ja tulkintayhteisöjä. Kehysmalli on sukua diskurssianalyysille, jossa tutkitaan median diskursseja Agendatutkimuksen tavoin Gerbnerin kultivaatioteoria edustaa median välillistä vaikutusta Kultivaatioteorian mukaan kulttuuri kultivoituu vähitellen joukkoviestinnän toimintaperiaatteiden mukaisesti Gerbnerin lempikohteena oli tv-väkivalta

Käyttötarkoitustutkimus Käyttötarkoitustutkimus tai käyttösyytutkimus (uses and gratifications research) syntyi osana Lazarsfeldin radiotutkimusta 1940-luvun alussa. Tämä tutkimus oli tavallaan käänteistä MCR -perinteen vaikutustutkimukselle, sillä se ei kysynyt mitä viestintä tekee ihmisille, vaan mitä ihmiset tekevät viestinnällä. Haastattelututkimuksin kysyttiin ihmisiltä, mihin tarpeisiin he käyttävät mediatuotteita. Herzogin (1911-) tutkimus millaista tyydytystä saatiin radion saippuaoopperoista (1944). Käyttösyitä löytyi kolme: 1) Tunteiden ja jännitystilojen purkaminen2) Toiveajattelu ja omien ongelmien unohtaminen3) Neuvojen ja käyttäytymismallien hakeminen

KäyttötarkoitustutkimusMcQuail on erottanut neljä median käyttösyiden ryhmää: 1) Rentoutuminen (pako rutiineista ja päivän ongelmista, tunteiden laukaiseminen ja kokeminen2) Henkilökohtaiset suhteet (media on seurana, hyvä puheenaihe)3) Oma identiteetti (oman elämän ongelmien työstäminen, oman elämän ymmärtäminen, arvojen vahvistaminen)4) Tiedonhankinta (erityisesti mielipidejohtajat) Sanomalehtien käyttösyitä vuoden 1945 lehtilakon aikana tutkinut Berelson huomasi, että lukeminen itsessään tarjoaa tiettyä perustyydytystä sisällöistä riippumatta Lehden luku on eräänlainen turvallinen rituaali

Kulttuurinen yleisötutkimus

Kaksi pääsuuntausta ja -vaihetta Reseptio- eli vastaanottotukimus Mediaetnografinen tutkimus

Reseptio- eli vastaanottotutkimus Reseptio- eli vastaanottotutkimuksessa (esim. Ang) tuli esille, miten yhteiskunnan erilaiset alakulttuurit tulkitsevat medioiden sisältöjä omien tavoitteidensa mukaan ja omiin taustaryhmiinsä tukeutuen Esimerkiksi populaareja mediatekstejä tulkittiin vastakulttuurina. Populaarikulttuurin yhteydessä tuotiin esille valtaistumisen käsite, mikä tarkoittaa populaarikulttuurin kykyä kehittää ihmisten toimintakykyä ja sisäisen voiman tunnetta Tutkittiin sitä miten jokin materiaali voi toimia kulttuurisen vastarinnan muotona. Voidaan puhua myös vastakarvaan lukemisesta, jolloin vastaanottaja etsii merkityksiä, jotka tukevat hänen omia kokemuksiaan ja halujaan

Mediaetnografinen tutkimus Uudempi vastaanottotutkimus, mediaetnografia (esim. Morley, Silverstone), ei analysoi pelkkää vastaanottotilannetta, vaan kiinnittää huomion laajemmin ihmisten elämäntapaan, mediakulttuuriin ja ympäröivään yhteiskuntaan Mediaetnografia tutkii viestinten käyttöä ja merkityksellistämistä osana ihmisten arkea ja yrittää ymmärtää vastaanottokokemuksia niiden kaikessa monivivahteisuudessaan  

Kulutuksen ja kuluttajuuden tutkimus Kulutuksen tutkimuksessa yhdistyy tavallaan käyttötarkoitustutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen perinne. Kulutuksen ja kuluttajuuden tutkimuksen lähtökohtana on ajatus aktiivisesta kuluttajasta Esimerkiksi alistettujen, mainosten manipuloimien uhrien sijaan ihmiset ovat yksilöllisesti käyttäytyviä ja kaupallisia mediasisältöjä luovasti tulkitsevia toimijoitaKyse on tässä postmodernista kulutuskulttuurista

Kulutuksen ja kuluttajuuden tutkimus

Tässä korostuu kansalaisuuden ja kuluttajuuden problematiikka, joka ei ole yksioikoinen, sillä massojen kuluttajuus ja joukkojen kansalaisuus ovat varsin lähellä toisiaan; molemmissa ihmiset ovat kohteita Kuluttajuuteen sisältyy kuitenkin aktiivisen kuluttajuuden idea, jota on kehitelty esimerkiksi kuluttaja-kansalainen -nimikkeen alla. Vastaavasti postmoderniin kansalaisuuteen sisältyy omaehtoisuudesta lähtevää vastarintaa.

Valtaistava käyttötarkoitustutkimus

Toinen 1980-luvun etnografisesta käänteestä versonnut haara Empowerment on suomennettu näkökulmasta riippuen voimistumiseksi, voimaantumiseksi, valtautumiseksi, valtauttamiseksi, vahvaksi tulemiseksi ja väkevöitymiseksi Esimerkiksi internet vapautti tutkijat joukkoviestinnän perinteisestä yhdeltä-monelle -paradigmasta ja mahdollisti monelta-monelle -viestinnän Verkkoviestintä nousi 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa uuden käyttäjätutkimuksen keskeiseksi kohteeksi Tutkimuksen painopiste siirtyi verkkoviestinnän laajentumisen myötä kansalliselta ja kansainväliseltä tasolta yhtäältä alueellisten ja paikallisyhteisöjen sekä toisaalta alueellisia ja paikallisia rajoja ylittävien verkostojen tutkimiseen

Valtaistava käyttötarkoitustutkimus

Kyse ei ole vain internetistä vaan laajemmasta mediaympäristön ja -kulttuurin muutoksesta Osana työ- ja vapaa-aikakulttuurin muutosta uusi mediateknologia on muuttanut median käyttötapoja Uusi media edistää myös uudenlaisia yhteisöllisyyden muotoja, esimerkiksi uutis- ja keskusteluryhmien ympärille rakentuvia verkkoyhteisöjä Uudet kännykkäpiirit ja television chat-ohjelmat edustavat uutta tapaa organisoida yksilön ja yhteisön välisiä viestinnällisiä suhteita Lisäksi on muodostunut uudenlaisia julkisia itseilmaisun ja identiteetin esittämisen muotoja, kuten www-kotisivut ja nettipäiväkirjat

Valtaistava käyttötarkoitustutkimus

Valtaistavan käyttötutkimuksen puitteissa on pyritty vastaamaan kysymykseen millaista uuden median yhteisöllisyys on? Esimerkiksi miten uusi media toimii valtaistajana, uudenlaisen julkisen yhteisön, julkison muodostajana Tähän ja muihin uudenlaista yhteisöllisyyttä koskeviin kysymyksiin on haettu vastausta keräämällä kokemuksia verkkomediasta Nämä verkkodemokratian kokemukset on tiivistetty muiden muassa seuraaviksi yleisiksi johtopäätöksiksi

Valtaistava käyttötarkoitustutkimus

Ensinnäkin verkkodemokratia kansalaisten osallistumista tukevana ja vaikuttamista lisäävänä toimintana onnistuu parhaiten paikallisissa yhteisöissä. Tällöin verkon yhteisöllisyyttä tukevat muutkin median yhteisöllisen viestinnän muodot, kuten paikallislehdet ja asukaskokoukset Toiseksi verkkodemokratia edellyttää toimiakseen useimmiten jatkuvaa julkista tukea, ohjausta ja neuvontaa Kolmanneksi verkkofoorumilla tulee olla selkeä rooli yhteisöllisessä päätöksenteossa. Ellei verkkokeskustelua huomioida, ei sitä myöskään käydä. Kaiken kaikkiaan "voidaan puhua ainakin jossain mielessä uudesta verkostoihin pohjautuvasta kansalaisyhteiskunnasta"

Valtaistava käyttötarkoitustutkimus

Verkkoyhteisöjen tutkinnan yhteydessä lähdetään siitä, että tietoyhteiskunnan verkostot ovat kommunikaation ja interaktion verkostoja, mikä edellyttää verkkoviestintävalmiuksia eli viestintäpääomaa Valtaistamisessa on kyse näiden viestintävalmiuksien vahvistamisen prosessista, mikä edellyttää tietoisuutta, pääsyä, motivaatiota ja osaamista sekä mahdollisuutta konstruoida tietoa Tämä edellyttää tilaisuutta ja kykyä osallistua verkkoviestintään aktiivisesti ja vastavuoroisesti Näin yhteisön jäsenet ovat mukana valtaistamisen prosessissa kehittäjinä, oman elämänsä asiantuntijoina ja vastuullisina osallisina

Median silmässä

Miten media rakensi meidät?

Journalistiikan ja mediatutkimuksen perusteetLuento- ja kirjallisuustentit:1. tentti  vko 43 pe 28.10.20052. tentti  vko 49 la 10.12.20053. tentti  vko 4 la 28.1.2006